Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Liikettä Linnaan 2 • 2010 Muutoksen pakosta tekemisen iloon Hyötyhiessä koneet pärisevät ja miehet hikoilevat Kipinät 2 • 2010 4 6 4 suomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää jälleen suomea vuonna 2011. 10 11 12 16 Pyöräteiden laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. 14 16 18 20 22 24 26 28 0 2 4 5 6 8 28 Pääkirjoitus: Kannustus siivittää liikkumaan terveysliikunnassa tapahtuu hyötyhiessä koneet pärisevät ja miehet hikoilevat – ja kaikilla on hyvä mieli Kunnon Laiva 2011 Kolumni: Muutoksen pakosta tekemisen iloon – tekemisellä tulee olla merkitys suomiMies seikkailee -seminaarit tarjosivat uusia näkökulmia suomalaisen miehen terveyteen Liikkujan apteekeissa tapahtuu uutta tietoa pyöräilyn olosuhteista suomen kunnissa hyvinvoinva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari KKi-Päivät tampereella 17.–18..2011 Linna liikkuu Pyhäselän vankilan työyhteisöhankkeessa Perushulvattomien kilta Koillis-helsingissä liikunta ei ole kynnyskysymys Kuka pelkää pupun ruokaa? World sport for all -kongressi kokosi liikuntaväen Jyväskylään MotionsGnistan KKi-ristikko sLu-alueiden terveysliikuntaverkosto virikkeitä vertaisohjaajille: Oppaita liikunnan yhteistyöhön ja suomiMiehen säätöjä KKi-materiaalit KKi-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Liisamaria Kinnunen, niina valkama, elina tarkiainen, Miia Malvela ja anna suutari. alarivissä vasemmalta Kaisa Koivuniemi, Jyrki Komulainen ja Katri väisänen. Virkeänä ratissa -hanke keskittyy ammattiautoilijoiden hyvinvointiin. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15, 40720 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Tarkiainen, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri. vaisanen@likes.ﬁ. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva YLE/Jyrki Valkama. Paino PunaMusta Oy. 15. vuosikerta ISSN 1239-1689. Kannustus siivittää liikkumaan Kuva Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Liikunnalla on ihmiselle erilaisia merkityksiä eri ikävaiheissa. Parhaimmillaan liikunta on lapsena omaksuttu elämäntapa, joka säilyy vanhuuteen asti. Kaikille liikunta ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tutkimusten mukaan liikkumattomilla on yleensä hyvin vähän aiempia kokemuksia liikunnasta tai ne ovat enimmäkseen kielteisiä. Liikkumaton tarvitseekin kannustusta lajikokeiluihin myönteisten kokemusten ja elämysten saamiseksi. Työterveyshuolto on yksi keskeinen työikäisten liikunnan edistäjä, ja terveyskeskuksillakin on tässä tärkeä rooli. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain yli miljoona terveystarkastusta, joista isossa osassa selvitetään myös työntekijöiden liikuntatottumuksia ja annetaan liikuntaneuvontaa. Neuvonnassa otetaan huomioon asiakkaan työn asettamat vaatimukset ja yksilöllinen elämäntilanne. Henkilökohtainen liikuntaohjelma on tutkimusten mukaan vaikuttava keino lisätä fyysistä aktiivisuutta aikuisilla. Elämäntavan muutos on hidas prosessi, joten suunnitelmallinen tuki ja kannustus kaikissa terveyspalveluissa on tarpeen. Liikuntaneuvonnassa keskeistä on asiakkaan ohjaaminen hänelle sopivan omatoimisen tai ohjatun liikuntatoiminnan pariin. Palveluketjun terveydenhuollosta liikuntapalveluihin on toimittava saumattomasti. Asiakkaan tulee saada ajan tasalla oleva tieto alueensa liikuntamahdollisuuksista, niin aloittelijoiden ryhmistä kuin kuntoliikkujille tarkoitetuista palveluista. Liikuntapalveluja tarjoavat kunnat, kansalais- ja työväenopistot, liikunta- ja urheiluseurat, kansanterveysjärjestöt, urheiluopistot sekä yksityiset liikuntakeskukset. Näiden tahojen tehtävänä on tarjota erilaisille liikkujille sopivia palveluja, kuten terveys- ja kuntotavoitteisia ryhmiä. Erityisen tärkeää on räätälöidä liikuntaan motivoivia, tasokkaita palveluja terveytensä kannalta liian vähän liikkuville ihmisille. Ryhmäliikunnassakin on oltava mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta. Liikkumiseen kannustavassa ja edistävässä työssä ratkaisevaa on, kuinka saamme eri tahojen osaamisen ja voimavarat yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Terveydenhuollon ja liikuntapalvelujen tuottajien välisten palveluketjujen on toimittava hyvin, jotta saamme terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ihmisiä paremmin säännöllisen liikunnan pariin. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta olemme saaneet runsaasti oppia upeasti toimivista yhteistyömuodoista paikallistasolla. Ottakaamme oppia näistä hyvistä käytännöistä! Paula Risikko Peruspalveluministeri Terveysliikunnassa tapahtuu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue jÄLLEEn VUonnA 2011 teksti KATrI VÄISÄnEn • kuvat STUDIo jUhA SorrI jA ME-AUToT  SuomiMies seikkailee -kampanjassa hypätään taas rekan rattiin ja lähdetään tien päälle testaamaan miehiä. Vuonna 2011 toukokuussa ja syyskuussa SuomiMies seikkailee -testirekka kiertää 19 paikkakuntaa ja pysähtyy kaupunkien välillä liikenteen solmukohdissa huoltoasemilla. Testirekka tarjoaa miehille maksutta helposti ja hikoilematta tehtävät kuntotestit. SuomiMiehen kuntotestit ovat • Polar-kuntotesti: mittaa leposykkeen vaihteluvälin kautta kestävyyskuntoa. • Puristusvoima: kertoo yläkropan lihasvoimasta. • InBody 720 -kehonkoostumusanalyysi: mittaa rasvan ja lihasten määrää, lihastasapainoa ja sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa. Tarkemmat tapahtumapaikat sekä aikataulut varmentuvat myöhemmin. Seuraa ilmoittelua osoitteessa www.suomimies.ﬁ. Rekkakiertueen aikataulu  TOUKOKUU 2011 9.5. 10.5. 11.5. 1.5. 1.5. 16.5. 17.5. 18.5. 19.5. 0.5. .5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. Helsinki, narinkkatori ABC Hyvinkää Hämeenlinna ABC Tuulos Lahti Kouvola, Kouvolan ravirata Pukaron Paroni, Lapinjärvi Lappeenranta, satama Shell Taavetti Mikkeli Joensuu Teboil Käpykangas, Varkaus (Pikku Severi) Kuopio ABC hirvaskangas, Äänekoski Jyväskylä  SYYSKUU 2011 5.9. 6.9. 7.9. 8.9. 9.9 1.9. 1.9. 14.9. 5.9. 16.9. 19.9. 0.9. 1.9. .9. .9. 4 Rovaniemi Kemi Oulu Shell Zeppeliini, Kempele Kajaani Kokkola Shell Lapua Vaasa neste jalastuuli, Jalasjärvi Seinäjoki Tampere, neste häijää, Sastamala Pori ABC Kortela, Rauma Turku Suomimies.fi-sivut uudistuvat  Suomimies.fi-verkkosivut ovat uudistumassa. Uudet verkkosivut avataan alkuvuodesta 2011. Uusilla verkkosivuilla keskitytään miehiseen liikkumiseen, syömiseen ja terveenä pysymiseen rentoa fiilistä unohtamatta. Sivuilla asiantuntemustaan miesten käyttöön jakavat muun muassa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg ja liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen sekä joukko miesten hyvinvointiin erikoistuneita lääkäreitä. www.suomimies.ﬁ Etelä-Savoon pysyvä LiiKUNTANEUVONTAPALVELU  Liike Luo Elämää -hankkeen päättymisen jälkeen EteläSavoon jää pysyvä liikuntaneuvontapalvelu. Palvelu aloittaa toimintansa vuonna 2011. Toimintapisteet tulevat sijaitsemaan Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Palvelu on tarkoitettu eteläsavolaisille terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Toiminnan rahoittaa vuodesta 2011 alkaen kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä Pieksämäellä vapaa-aikatoimi. Asiakas maksaa itse palvelusta 0–15 euroa/henkilö. Liikuntaneuvonta sisältää henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa sekä tarvittaessa ryhmäliikuntaa. Asiakkaan edistymistä seurataan 6–7 kuukauden ajan puhelinsoitoilla sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla. Liikuntaneuvonnan tarkoituksena on kannustaa ja motivoida kohderyhmien asiakkaita liikkumaan nykyistä enemmän. Lisätietoja Projektipäällikkö Teemu ripatti ETELÄ-SAVon LIIKUnTA rY puh. 044 41005 teemu.ripatti@esliikunta.fi Projektiasiantuntija Lassi Pöyry Mikkelin Ammattikorkeakoulu puh. 040 866071 lassi.poyry@mamk.fi ETELÄ-SAVON LiiKUNTANEUVONNAN ASiAKASRYHMÄT 2011 Valinta/ Valinta/ Kenelle? Kenelle? Selvästi kohonnut diabetesriski Miehet, 40 v. (inaktiivit) Äidit n. 1 v. synnytyksestä nuoret aikuiset 0–4 v., opiskelijat 17–0 v. miehet Mistä tavoitetaan? Mistä tavoitetaan? Työterveyshuolto, TK:n lääkärit, + muut ammattitason työntekijät Liikuntaneuvojan + muun ammattiväestön jalkautuminen Työterveyshuolto, työyhteisökäynnit, liikuntaneuvojan jalkautuminen työyhteisöihin. neuvolatoiminta Työyhteisökäynnit Kutsunnat Missä toiminta Missä toiminta järjestetään? järjestetään? Mikkelin TK, eliXiiri, (Mamk) Pieksämäen uimahalli, Savonlinnan pääterveysasema Mikkelin TK, eliXiiri (Mamk) Pieksämäen uimahalli, Savonlinnan pääterveysasema Mikkelin TK, EliXiiri, (Mamk), Pieksämäen uimahalli, Savonlinnan pääterveysasema Mikkelin TK, eliXiiri (Mamk), Pieksämäen uimahalli, Savonlinnan pääterveysasema Mikkelin TK, eliXiiri (Mamk) Pieksämäen uimahalli, Savonlinnan pääterveysasema 5 Teksti LIISAMArIA KInnUnEn jA KATrI VÄISÄnEn Kuvat LIISAMArIA KInnUnEn, YLE/jYrKI VALKAMA jA KATrI VÄISÄnEn hyötyhiki-design DAVID rEILLY HYÖTYHiESSÄ koneet pärisevät ja miehet hikoilevat – ja kaikilla on hyvä mieli Fiilis on rento, hiki pinnassa ja hommat hoituvat jouhevasti mukavassa porukassa. Kuusiosaisessa Hyötyhiki-televisiosarjassa tehdään äijäporukalla talkoita hyvän asian puolesta. Ideana on tehdä yhdessä jotain pysyvää ja iloa tuottavaa muille. Liikkuminen tulee siinä sivussa. hyötyhiki-pakettiauton perävalojen kadotessa maantien mutkaan, talkoiden tulos jää paikallisten käyttöön. H yötyhiki-sarjan tuottaja Johanna Reen YLEstä kuvaa ohjelmaa realityksi, jossa tehtävät syntyvät talkootöiden tekemisestä, eivät käsikirjoittajan kynästä. Jokaisen jakson osalta tiedetään, mihin ohjelmaa mennään tekemään, mutta paikan päällä syntyy äijien näköistä ohjelmaa. Pääosaan nousevat talkoomiehet ja heidän talkoonsa. YLEn mittapuun mukaan kyseessä on iso tuotanto, 6 x 40 minuuttia. – Selkeä kohderyhmä, keski-ikäiset miehet, on edesauttanut ohjelman tekemistä. On ollut mielenkiintoista tehdä ohjelmaa yhteistyössä, talkoovoimin, kohti yhteistä tavoitetta, kiittelee Reen SLU:ta ja KKI-ohjelmaa. Lisäksi on ollut hienoa tuottaa Hyötyhiki-sarja osaksi todella hyvää SuomiMies seikkailee -kampanjaa. 6 Miehiä ja vähän naisiakin KKI-ohjelma on tuonut ohjelmaan sekä liikunta- että ravintoasiatuntemuksen. Liikuntafysiologi Timo Haikaraisen ja ravitsemusasiantuntija Olli Ilanderin välittömät persoonat ja molempien vankka ammattitaito välittävät niin talkoiden sykkeet katsojille kuin talkooherkut äijille. Hyötyhien juontajaparina häärää Werner Bros. -yhtyeestä tutut veljekset Jari ja Tuure Tuukkanen. Heistä Tuure puuhailee talkooporukoiden mukana fyysisissä hommissa Timon kanssa ja Jari laittaa herkullista ruokaa yhdessä Ollin kanssa. Jokaisessa jaksossa on mukana uusi talkooporukka ja uusi kohde. Ohjelmassa paiskitaan talkoita Helsingin Lauttasaaressa ja Vuosaaressa, Puumalassa, Tammelassa sekä Tuusulassa. Päätösjakson talkoissa Hankasalmella ollaan mu- kana järjestämässä Kihveli soikoon -festivaalia, joka on juontajapari Tuukkasten perustama ja organisoima musiikkitapahtuma. Tuure osallistuu ohjelmassa kymmenen viikon mittaiseen seurantaan, jossa kehonkoostumusta mitataan kolme kertaa: alussa, lopussa ja kerran siinä välissä. Nämä kolme mittausta nähdään tv:ssä Hyötyhien jaksoissa neljä, viisi ja kuusi osuuksissa nimeltä Luuta ja nahkaa? Miesenergiaa tahdittavat insertit, joissa Haikarainen vie tunnettuja liikunnallisia naisia suosikkiharrastusten parista hyötyliikkumaan. Samalla vertaillaan, miten syke nousee ja mitkä lihakset tekevät työtä eri tavoin liikuttaessa. Mukana nähdään muun muassa toimittaja Bettina Sågbom, joka vaihtaa sulkapallotreenit matontamppaamiseen ja näyttelijä Elena Leeve, joka hyppää fit ball -harjoituksista hakkaamaan halkoja. Hyötyhien avausjakso nähdään YLE TV2:ssa maanantaina joulukuun 2. päivänä klo 19.20. Ohjelma on YLEn ja KKi-ohjelman yhteistuotantoa. Lisätietoja ohjelman verkkosivuilta www.hyotyhiki.ﬁ. >> 7 >> ikimuistoinen talkoohenki –Lähtökohtana oli idea ohjelmasta, jossa äijiä motivoidaan liikkumaan talkoiden avulla, kertoo ohjaaja Olli Laine YLEstä. Ohjelmaa ideoitiin syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Sopivia talkooporukoita etsittiin ilmoituksella ja puskaradion kautta. Laine kävi jututtamassa ja katsastamassa noin tusinaa talkooporukkaa ja -paikkaa, joista ohjelmaan valikoitui kuusi kohdetta. Talkoohenki elää Suomessa todistettavasti vahvana. –Kaikki talkoolaiset lähtivät mukaan hyvällä fiiliksellä ja tekemisen meininki oli huikea. Jakso toisensa jälkeen sai uudestaan ja uudestaan havaita, kuinka mahtava tunnelma talkoissa vallitsi. Vit- sit lensivät ja kaikilla oli rento meininki. Yhdellä sanalla ikimuistoinen projekti, kuvailee Laine kevään ja kesän kuvaussessioita. Ohjaaja on kuvauksissa koko tuotantosirkuksen vetäjä. Kuvauspaikalla kuhisee monessa eri paikassa, kun yhdessä kuvataan ohjelmaa, toisessa valmistellaan kuvattavia seuraavaan ottoon ja kolmannessa siirretään kalustoa uuteen kuvauspaikkaan. –Haastavinta oli pyörittää koko valtavaa palettia. Yritin vastata kysyjille jotakin järkevää, kun hihasta nykäistiin ja kuitenkin keskittyä siihen varsinaiseen työhön, ohjaamiseen ja sisältöön. Hyvää oppia siinä sai, myöntää tyytyväinen Laine. Kannustimena media Hyötyhiki on osa YLE-SLU2010-teemavuotta, jonka aikana on tuotettu erilaisia liikkumiseen kannustavia ohjelmia televisioon, radioon ja verkkoon. Muita teeman ohjelmia ovat olleet muuan muassa parivaljakkojen yhteinen liikuntatsemppaus Voimakaksikko sekä ihmisen fyysisiä ja henkisiä äärikykyjä mittaava Finnautti. YleX Games kannusti keksimään ja kehittämään uusia urbaaneja urheilulajeja. Matkalla jossain Suomessa -televisio-ohjelmassa kolme porukkaa taittaa matkaa polkupyöräillen, soutaen ja kävellen hitsaantuen tiiviiksi ryhmäksi keskellä suomalaista luontoa koetellen niin fyysistä kuin henkistäkin kanttiaan. i Ulkokuntoilulaite helsingin Lauttasaareen asukkaiden hyödyksi helsingin Lauttasaaressa nuori Suomi -puiston lähiliikuntapaikka levittäytyy saaren uimarannalle, Kasinonrannalle, lasten kiipeilyvälineinä ja keinuina. Lauttasaaren talkooporukan puuhamiehet Tommi Leppälä ja Keijo Mikkonen olivat pohtineet, että rannalle pitäisi saada myös aikuisille ulkokuntoilulaitteita. Ajatuksissa miehillä oli rannan aktivoiminen positiivisen tekemisen kautta. Puuhakas kaksikko perehtyi helsingin eri kaupunginosissa toteutettuihin ulkokuntoilupuistoratkaisuihin ja otti yhteyttä helsingin liikuntavirastoon, josta selvisikin, että alueelle on valmiina suunnitelma aikuisten ulkokuntoilupuistosta. Suunnitelma sai tuulta purjeisiin ja talkooporukka sai luvan asentaa liikuntaviraston avustuksella ensimmäisen laitteen saarelaisten käyttöön. Talkooporukassa oli sekä Leppälän että Mikkosen uusia ja vanhoja tuttuja saarelta. Tommi Leppälästä muovautui jouhevasti talkoopoppoon pomo. Talkoiden ensimmäisenä päivänä grillin ääressä jari Tuukkanen ja olli Ilander valmistavat talkoolaisille talkooherkkuja auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Liikuntafysiologi Timo haikarainen mittailee talkoomiesten sykkeitä, jotka osoittavat, ettei talkoissa ole nojailtu lapion varteen, vaan on 8 huhkittu välillä hiki hatussa. Välillä Timo tekee Tuure Tuukkaselle kehonkoostumusmittauksen. Koko kuvausryhmä kuuntelee mielenkiinnolla Timon käydessä läpi testituloksia. Kamera käy. Aamusta iltaan miehet huhkivat työkaluja heiluttaen, hiekkaa kaivaen, lautoja sahaten ja betonia valaen. – Kaksi päivää yhdessä tehden ja touhuten oli hieno kokemus. Siinä ehtii juttelemaan ja tutustumaan uusiin tuttuihin. Kyllä laudan sahaaminen ja raudan vääntäminen äijäporukassa synnyttää positiivista äijäenergiaa. Tällaiset talkoot pitäisi olla äijille pakollisia, Leppälä nauraa. Toinen talkoopäivä alkaa sateisena. Leppälä on käynyt yöllä peittelemässä pressulla tehdyn valun, jota lämpöpatteri kuivaa, ettei talkootyö mene hukkaan. Liikuntavirastosta tuodaan ulkokuntoilulaite, jonka miehet asentavat paikalleen. Paikallisen senioritalon asukkaat olivat saaneet kutsun testaamaan laitetta. Kaikista huokuu yhdessä tekemisen ja touhuamisen tuoma hyvä olo. Itse talkoot olivat oma projektinsa, jonka ympärillä kuvausporukka hääräsi antaen talkoiden muovautua talkooäijien näköisiksi. Hyötyhiki Lauttasaaressa maanantaina 9.12. klo 19.20 YLE TV2 Puutöitä ja laivamatka Puumalassa Pilvinen toukokuinen päivä kuvankauniin mökkipitäjä Puumalan satamassa. höyrylaiva s/s Wennon kannella hääräilee miehiä odottavissa tunnelmissa. YLEn kuvaajat Janne Lindoroos ja Jari Pussinen sekä äänimies Timo Rantalainen virittelevät laitteitaan. Kuvaussihteeri Assi Laitila puhuu puhelimessa yhtenään ja tarkistaa päivän aikatauluja. hän tietää, kenen pitää olla missäkin ja monelta. Toimittaja Hannamari Luukkanen keskustelee yksityiskohdista kuvaajien kanssa. Viimein kaikki on valmista ja kamerat ja miehet oikeilla paikoillaan. ohjaaja Olli Laine sanoo vielä viimeisen sanan. –ja käy! Satamaan kaartaa hyötyhiki-pa- kettiauto, jonka kyydistä hyppää kättään reippaasti heiluttaen Tuure Tuukkanen. hyötyhiki-sarjan kuvauspäivät Puumalassa ovat valmiina alkamaan. Puumalan nokkamiehet Esko Husu ja Pentti Martikainen kertovat Wennon huoltojoukon vastaavan laivan kunnosta ja risteilytyksistä. Kuvauspäivien aikana miehet valmistelevat Wennoa kesän matkoja varten. he kaatavat puita, halkovat ne kuivumaan seuraava vuotta varten, kantavat edellisvuoden kuivat halot ensin kuorma-auton lavalle ja sitten lopulta Wennoon. Ensimmäisenä kuvauspäivänä sytytetään tuli vesikattilan alle, jotta höyryä riittää seuraavan päivän risteilylle. Wennon talkooporukka on lupsakkaa savolaista sakkia, joka ei säästele leukojaan kuvaustenkaan aikana. hurtti huumori kantaa läpi pitkän päivän. –Työtä myö ollaan aina vieroksuttu, veistellään puutalkoissa. –Kunto on kuin kivijalalla, huudellaan paita märkänä halkoja nakellessa. Toisena kuvauspäivänä satamaan saapuu kehitysvammaisten asuntola Sinituvan porukka, joka pääsee Wennon mukana Saimaan aalloille. risteilyä tahdittaa Tuukkasten veljesten ja Puumalan kesäasukas Matti Eskon muodostama trio. Wennon visseli soi ja koneet käyvät. Matka voi alkaa. Hyötyhiki Puumalassa sarjan avausjaksossa maanantaina 2.12. klo 19.20 YLE TV2 KOMMENTTI Liisamaria Kinnunen Talkootyö lisää yhteisöllisyyttä Talkoot ovat perinteinen suomalainen tapa auttaa naapuria ja lähellä asuvia. Wikipediassa yhden määritelmän mukaan ”talkoot ovat työapua tarvitsevan auttamiseksi järjestetty yleinen, vapaaehtoinen ja palkaton työntekotilaisuus, johon liittyy autettavan tarjoama kestitys ja päätteeksi tanssit”. Talkoiden tekemiseen tarvitaan innokkaita vapaaehtoisia luomaan talkootapahtuma. Moni meistä on valmis kantamaan kortensa kekoon silloin, kun talkoot koskettavat meitä joko toiminnan tai ympäristön kautta. Talkoissa touhutaan sekä omaksi että muiden hyväksi. Viime keväänä kotisaarellani järjestettiin Suomen suurimmat kylätalkoot ajatuksena asuinympäristömme ja rantojen siivoaminen. Talkoot olivat myös osa Itämeren suojeluprojektia. Talkoiden taustalla hääri innokas puuhajoukko, jonka ponnistuksena kaikille talkoisiin osallistuneille oli tarjolla kestitys ja musiikkia saaren rannalla. Tunnelmasta vastasivat maamme eturivin muusikot. Pidimme taloyhtiössämme myös pihatalkoot siivoten piha-alueemme ja pyöräkellarit. jatkoimme kotipihaltamme suoraan lähimpään kylätalkoiden kokoontumispaikkaan, josta saimme näppylähanskat ja jätesäkit. hetken kuluttua saaren rannoilla hääri 800 innokasta talkoolaista. oli mukava keskustella tuiki tuntemattomien kanssa niitä näitä. Talkoissa koin kuuluvani näppylähansikkaissa roskia poimivien ja jätesäkkejä kantavien joukkoon. Yhteisöllisyyden tunne oli vahva. Ensi kevään kylätalkoot on jo merkitty kalenteriin. 9 Lähtö perjantaina klo 17.00 • Paluu sunnuntaina klo 9.55 Risteilyhinnat Hinta/hlö 4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä C - luokka 7 € 87€ 115 € 197 € B - luokka 81 € 97 € 19 € 6 € Promenade - luokka 9 € 11 € 154 € 75 € A - luokka 98 € 119 € 16 € 94 € Deluxe - luokka 17 € 41 € Commodore - luokka 89 € 765 € Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluu matkalla, DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen sekä ohjelma laivalla. Palvelumaksu 15 €/lasku. Bussikuljetukset Kunnon Laivalle Meno-paluu bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille. Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 0 matkustajaa/reitti. Bussikuljetus on varattava 17.6.011 mennessä. Reitti 1 Kajaani (66 €), Iisalmi (6 €), Siilinjärvi (5 €), Kuopio (54 €), Varkaus (51€), Mikkeli (4 €) Reitti 2 jyväskylä (44 €), Lahti (0 €) Reitti 3 Vaasa (66 €), Seinäjoki (60 €), Virrat (5 €), Ikaalinen (45 €), Tampere (40 €), hämeenlinna ( €) Reitti 4 joensuu (6 €), Imatra (46 €), Lappeenranta (4 €), Kouvola ( €) Lisätietoja ohjelmasta www.kki.likes.fi (tapahtumat) Hinnat ja matkavaraukset SUoMEn MATKAToIMISTo oY Puh: 010 86 9 Fax: 010 86 950 Email: kki@smt.fi järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin. 10 Teksti MATTI ALPoLA, KM, työnohjaaja, kouluttaja • Kuva nIInA VALKAMA [kolumni] Muutoksen pakosta tekemisen iloon – TEKEMISELLÄ TULEE oLLA MErKITYS Minua on koko työurani ajan kiehtonut muutos. Miten muutosta saadaan aikaan ja mikä estää muutosta tapahtumasta. Muutoksesta puhutaan positiiviseen sävyyn ja ihmiset tekevät suunnitelmia muuttuakseen. Suunnitelmat voivat olla todella loistavia ja tavoitteet saavuttamisen arvoisia, mutta miksi muutosta ei aina tapahdu. Muutosajattelussa nykytilanne varustetaan miinusmerkillä ja ajatellaan, että tulevaisuus on positiivinen. Muutosajatteluun sisältyy kuitenkin perustavaa laatua oleva ajattelun harha, että ihmismieli olisi lineaarinen. Ihmismieli on kuitenkin tarkoitushakuinen ja asettaa asioille merkityksiä ja tulkintoja. Muutosajatteluun sisältyvä aliteksti, eli se mitä ei sanota, mutta on luettavissa työntekijän toimintatavasta, on varsinaista viestiä vahvempi. Muutoksen vaatimuksella viestitään ihmiselle, että et kelpaa sellaisenaan, et ole tarpeeksi hyvä. Samalla saatamme toimia hänen arvojansa vastaan ja syyllistää, mikä vie asiakkaalta energiaa ja vaikuttaa laskevasti motivaatioon. Elämäntavat eivät ole enää ihmisen ongelma, vaan hänen tapansa ajatella ongelmastaan ja itsestään. Karrikoidusti voi sanoa, että muutoksen vaatimus estää muutosta tapahtumasta. Olen päätynyt muutosajattelun sijaan löytämisajatteluun. Tärkeämpää kuin positiivisen tulevaisuuden maalaaminen on nykyhetki. Alammekin tutkia asiakkaan kanssa hänen elämäänsä tässä ja nyt. Löydetään hänen kanssaan hänestä itsestään ja hänen ympäristöstään ne tekijät ja ominaisuudet, jotka tekevät hänestä jo tässä ja nyt arvokkaan. Lähtökohtana ei olekaan asiakkaan ongelma, vaan ihmisen oma kokemusmaailma. Työntekijä ei määritä, mitä on hyvä elämä, vaan asiakas saa löytää sen omasta maailmastaan. Aliteksti löytämisajattelussa viestii ihmiselle, että olet jo tarpeeksi hyvä ja voit oppia lisää. Itse asiassa löytämisen maailmassa muutos on ennen pitkää väistämätön ja se tuo asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutukseen voimaannuttavaa puhetta, jolla on motivaatiota lisäävä vaikutus. Voimaannuttava puhe tuo näkyväksi ihmisen voimavarat, joita hän tarvitsee selvitäkseen elämää haittaavista esteistä. Motivoitumisessa on kaksi merkittävää asiaa. Se, että nykyhetki on tarpeeksi hankala, jotta ihminen haluaa siitä irti ja että tulevaisuus on tarpeeksi houkutteleva ja ihminen haluaa sitä kohti. Taakan lisääminen asiakkaalle nykyhetkeen ei ole kuitenkaan muutosta edistävää. Silloin työskentelemme ihmisen omia >> arvoja vastaan. Esimerkiksi jos asiakas vastustaa muutosta, ei tätä muutosvastarintaa ole hyvä lähteä murtamaan. Vastustuksen takana ovat aina ihmisen arvot ja murtamalla vastarintaa työskentelemme hänen arvojaan vastaan, joka taas on omiaan lisäämään vastustusta. On hyödyllisempää löytää vastaus siihen, miksi ihmiselle on tärkeää vastustaa muutosta. Löytämällä arvot ongelmien tai vastustuksen takaa voidaan jatkokeskusteluissa lähteä löytämään vaihtoehtoisia ja hyödyllisempiä toimintatapoja, jotka ilmentävät näitä samoja arvoja. Löytämisajattelu tuo näkyväksi ihmisen arvot, kyvyt, taidot ja voimavarat. Samalla se rakentaa positiivista minäkuvaa, jonka päälle uutta voi rakentaa. Ongelmakieli rakentaa negatiivisia mielikuvia. Tulevaisuuden mielikuvien tulisi olla positiivisia ja niiden pitäisi lähteä asiakkaan omasta maailmasta, sillä ihminen on oman kokemuksensa paras asiantuntija. Ihmisen tahdon ja mielikuvien tulisi liikkua samaan suuntaan, sillä mielikuvat voittavat aina tahdon. i 11 naareihin osallistuneet ammattilaiset saivat päivän aikana kuulemistaan ja näkemistään esityksistä työhönsä uusia eväitä ja tekivät jonkinlaisia löytöjä, miten miesten elintapaohjausta voidaan tehdä innostavalla ja tuloksekkaalla tavalla, ohjelmakoordinaattori Miia Malvela KKI-ohjelmasta kertoo. SuomiMies seikkailee -seminaarit tarjosivat uusia näkökulmia suomalaisen miehen terveyteen Teksti Anna Suutari • Kuvat KKI-ohjelma Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma järjesti yhteistyössä SLU-aluejärjestöjen ja kaupunkien kanssa valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen syksyllä 2010. Elokuusta marraskuuhun kestäneen kiertueen aikana yhteensä 19 eri paikkakunnalla ympäri Suomea järjestettiin päivänmittainen seminaari, jonka aiheena oli suomalaisen miehen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen uusilla ja innostavilla tavoilla. Syksyn aikana yli 1 500 aihepiiristä kiinnostunutta alan ammattilaista osallistui seminaareihin. 12 KKI-ohjelmassa tultiin siihen tulokseen, että Suomessa on jo riittävästi voivoteltu suomalaisten miesten huonoja elintapoja ja tuijoteltu tilastoja miesten terveysongelmista. Oli aika siirtyä voivottelusta ja päivittelystä ratkaisujen ja uusien ideoiden pariin. Mitä me suomalaisten miesten elintapaohjauksesta ja -neuvonnasta vastaavat ammattilaiset voisimme todella tehdä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi? Miten onnistuisimme tekemään terveellisistä elintavoista houkuttelevamman vaihtoehdon ja kannustavalla tavalla ohjaamaan miehiä riittävän liikunnan ja hyvien ruokailutottumusten pariin? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrittiin tarjoamaan vastauksia SuomiMies seikkailee -seminaareissa. Tilaisuudet oli suunnattu terveys-, liikunta- ja ravitsemusalan ammattilaisille. Seminaarien tavoitteena oli tarjota alan toimijoille konkreettisia työkaluja ja uusia ideoita miesten neuvontaan ja ohjaamiseen. – Toivomme, että seminaarit herättivät paljon uusia ajatuksia ja ideoita. Seminaareissa kuultiin tuoreita ja ehkä vähän erilaisiakin näkökulmia suomalaisen miehen terveydestä ja sen edistämisestä. Tavoitteissa onnistuttiin, jos semi- Arvot aina toiminnan taustalla Seminaaripäivän ohjelmassa oli sekä asiantuntijaluentoja että toimivien käytäntöjen esittelyä. Seminaarissa luennoivat työnohjaaja, kouluttaja Matti Alpola ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Alpola kertoi elävästä elämästä poimittuihin tarinoihin perustuvassa luennossaan kokemuksiaan ja näkemyksiään muun muassa motivoinnin kulmakivistä. – Elämäntapaneuvonta perustuu usein muutoksen tavoitteluun, jonka taustalla on aina ajatus siitä, että nykyinen tilanne on huono ja negatiivinen. Tuleva, muutoksen kautta saavutettava tilanne puolestaan nähdään positiivisena. Muutoksessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta ongelmana on se, että tällä ajatusmallilla osoitamme ihmiselle, että hän ei ole tarpeeksi hyvä sellaisenaan. Toivoisin, että muutoksen tavoittelun sijasta keskittyisimme löytämään ihmisessä jo olevat vahvuudet. Tällöin viestitämme ohjattavalle hänen olevan hyvä jo sellaisenaan ja voivan oppia lisää, Matti Alpola kiteyttää oman luentonsa sanoman. Elintapaohjauksessa, kuten muussakin ihmissuhdetyössä, tärkeintä olisi onnistua löytämään ne yksilölle itselleen tärkeät arvot, jotka ohjaavat hänen toimintaansa ja antavat tekemiselle merkityksen. – Ihminen on valmis tekemään asioita, jotka hän kokee merkityksellisiksi ja jotka ovat hänen arvojensa mukaisia. Niin ikään ihmisen vastustuksen taustalla ovat hänen arvonsa. Jos ohjaaja onnistuu luomaan ohjattavaansa arvostavan ja välittävän vuorovaikutussuhteen ja ohjaa asiakasta tämän omista arvoista käsin, tulee ohjaussuhteesta todennäköisesti toimiva, Alpola toteaa. Äijäily ei istu elämäntapamuutokseen Patrik Borg ruoti omassa osuudessaan miesten suhtautumista syömiseen ja ravitsemukseen. Kouluttaja, työnohjaaja Matti Alpolan elävän elämän tarinoihin pohjautuva luento oli innostavaa ja ajatuksia herättävää kuultavaa. – Suomalainen mies kyllä motivoituu helposti painonpudotukseen. Miehillä on painonpudotuksessa jopa useita etuja, kunhan miehiä ei päästetä sotkemaan asioita turhalla äijäilyllä, Borg naurahtaa. Borgin mukaan miehet kestävät paremmin näläntunnetta ilman naisille tyypillisen, yllättävän makeanhimon iskemistä ja suhtautuvat muutenkin syömiseen naisia rennommin. Miesten suhtautuminen syömiseen on usein mutkattomampaa kuin naisten. – Ongelmallista on, että mies motivoituu tekemään juuri sellaisia asioita, jotka voivat olla painonhallinnan kannalta – ainakin pitkällä aikavälillä – jopa haitallisia. Mies ryhtyy makkaralakkoon, syö kilon porkkanoita päivässä eikä syö iltakuuden jälkeen mitään, ja on todennäköisesti vielä lyönyt kaverinsa kanssa vetoa laihtumisestaan. Kyllähän tällä tavalla paino putoaa, mutta pitäisi ymmärtää, ettei tällaisilla kieltoihin ja sääntöihin perustuvalla kuurilla päästä pysyviin tuloksiin. Borg painottaa, että elämäntapamuutoksen tulee olla oppimisprosessi, jossa kokeillaan uusia tottumuksia ja ”tuunataan” ruokavaliota. Pitää olla herkkyyttä kuunnella omaa kroppaa. Jos jokin opeteltava asia ei toimi tai maistu, kokeillaan jotain muuta. – Miehiltä valitettavan usein puuttuu uskallusta tai kykyä myöntää, jos homma ei toimi. Tällöin oppimisprosessi jää väliin. Ohjaajina meidän tehtävämme on kaivaa esiin tämä herkkyys ja kannustaa miehiä kertomaan, mikä uusissa opeteltavissa elämäntavoissa toimii ja mikä ei. Vain tätä kautta voidaan oikeasti oppia uusia elämäntapoja, Borg muistuttaa. destä ja tutustuttiin SuomiMiehen kuntotesteihin. Lisäksi KKI-ohjelman vt. kenttäpäällikkö Kaisa Koivuniemi esitteli kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä, joista on kerätty esimerkkejä syksyllä ilmestyneeseen KKI:n julkaisemaan oppaaseen. Useilla paikkakunnilla seminaarin ohjelmassa esiteltiin myös seudulla toi- mivia liikuntahankkeita. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua seminaarin näyttelyosastoon, jossa esiteltiin erilaisia liikunta- ja painonhallintatyön tueksi suunniteltuja tuotteita ja palveluita. i Trainer4You:n kahvakuulamies Tuomo Kilpeläisen vetämä taukojumppa pisti seminaariyleisön liikkeelle ja sai aikaan paljon iloisia ilmeitä. Näyttelijä Jaakko Saariluoma toimi Helsingin seminaarin puheenjohtajana. Hän pisti myös kuntonsa peliin asettuessaan SuomiMies-testien koehenkilöksi. Saariluoman kuntoa testattiin muun muassa puristusvoimatestillä. Testaajana Kalle Ilvonen Stamina Trainersistä. Toimivien käytäntöjen esittelyä Luentojen lisäksi seminaareissa esiteltiin toimivia malleja ja työkaluja miesten terveys- ja liikuntaneuvontaan. Seminaarissa kuultiin erikoislääkärin puheenvuoro suomalaisen miehen tervey13 Teksti KAISA KoIVUnIEMI Kuvat jIrI hALTTUnEn, ILKKA KUrTTILA, jUhA KoSKELo, MIIA MÄÄTTÄ, MArI rAnTAnEn, oLLI SULIn Liikkujan Apteekeissa Liikkujan Apteekki -hankkeen 15 pilottiapteekissa on syksyllä 010 eletty liikunnallisten asiakastapahtumien aikaa. Tapahtumapäivinä asiakkailla oli mahdollisuus esimerkiksi mittauttaa kehonkoostumuksensa ja puristusvoimansa, tutustua KKI-ohjelman liikuntaoppaisiin, hengitysliiton paikallisyhdistysten tarjontaan, paikkakuntien liikuntapalveluihin sekä lukuisten muiden yhteistyötahojen esittelyihin. Tapahtumiin ja testauksiin osallistui yhteensä noin 750 asiakasta. Liikunnanohjaaja Pasi Pihlavisto esitteli Porin vapaa-aikaviraston liikuntapalveluita Porin IX Karhu Apteekin tapahtumassa. Tapahtuman runsas osallistujamäärä oli Kaarinan apteekin apteekkari helena Lehtiselle iloinen yllätys. 14 niina Lempiäinen raahen II härkätorin apteekista pitää tapahtumassa käytettyjä testejä apteekkiympäristöön soveltuvina. Liikuntasanomaa on levitetty jälleen myös hengitysliiton paikallisyhdistysten ja Apteekkariliiton jäsenapteekkien yhteistyönä toteuttamissa Lisäaikaa liikunnalle -tapahtumissa. Ympäri Suomea järjestettiin viitisenkymmentä tapahtumaa lokakuun viimeisenä viikonloppuna kellojen talviaikaan siirtämisen kunniaksi. Valtakunnallisena iäkkäiden ulkoilupäivänä lokakuun alussa oli puolestaan Ideaparkin apteekki mukana järjestämässä läheisen hyvinvointikeskuksen Ehtookodon pihamaalla tuoli- ja rollaattorijumppaa. jumpan lisäksi osallistujat saivat muun muassa kuulla tietoiskun iäkkäiden liikunnan merkityksestä ja toki pullakahvitkin oli tarjolla. tapahtuu Alkusyksyn lämpimänä ja aurinkoisena päivänä apteekin pihalle pystytetty teltta mahdollisti tapahtuman toteuttamisen ulkona. Ilkka Kurttila Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:sta toivotti asiakkaat tervetulleiksi Muhoksen apteekkitapahtumaan jarmo Tuunanen osallistui oulun III hansa apteekin tapahtumaan. hän piti testejä mielenkiintoisina ja uskoo niistä olevan hyötyä oman kuntoutuksensa seurannassa lonkkaleikkauksen jälkeen. Marjo oranen esitteli oulun seudun hengitysyhdistyksen palveluita oulun VIII Pateniemen apteekin tapahtumassa. Tino-Taneli Tanttu Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:sta auttoi osallistujia tulkitsemaan omia testituloksiaan yhteispalautteella. Liikkujan Apteekki -hankkeen pilottivaiheessa kokeillaan ja kehitetään toimintamuotoja KKI-ohjelman, Apteekkariliiton, hengitysliiton sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimana. Pilotoinnin jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä useille SLU-alueille lukuisiin apteekkeihin. Pilottiapteekkeja ovat Lounais-Suomi, Satakunta • Porin IX Karhu Apteekki • rauman III Keskusapteekki • harjavallan apteekki • Porin V Keskusapteekki • Eurajoen apteekki Lounais-Suomi, Varsinais-Suomi • Uudenkaupungin II Uusi apteekki • Apoteket i Pargas • Loimaan I keskusapteekki • Turun VIII Linnan apteekki • Kaarinan apteekki Pohjois-Pohjanmaa • oulun III hansa apteekki • oulun VIII Pateniemen apteekki • Muhoksen apteekki • raahen II härkätorin apteekki • Taivalkosken apteekki Lisätietoja Kaisa Koivuniemi kaisa.koivuniemi@likes.fi puh. 050 445 www.kki.likes.fi–>Liikkujan Apteekki 15 Teksti hAnnA-MArI MAIjALA • Kuvat STUDIo jUhA SorrI Uutta tietoa pyöräilyn olosuhteista Suomen kunnissa Saasteeton, äänetön, tasa-arvoinen, terveellinen, taloudellinen ja vähän tilaa vievä. Pyöräilyä kuvailevia positiivisia sanoja ja kannanottoja ei ole vaikea listata. Kun puhutaan pyöräilystä, puhutaan samalla yksilöiden, yhteiskuntien ja koko maapallon hyvinvoinnista. Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on monelle sopiva liikuntamuoto. Lisäksi pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia liikennejärjestelmän ja kaupunkiympäristön toimivuuteen kokonaisuudessa. 16 P yöräilyn houkuttelevuutta ja turvallisuutta voidaan parhaiten kehittää edistämällä pyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyä tukeva yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri antavat kansalaisille mahdollisuuden valita liikkumistapansa ympäristömyönteisesti ja tasa-arvoisesti. Hyvät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet viestittävät asukkaille, että kävely ja pyöräily ovat toimivia, miellyttäviä ja yhteiskunnan arvostamia liikennemuotoja. Kunnat ovat merkittävä pyöräilyn olosuhteisiin vaikuttava taho. Niiden tehtäviin kuuluu asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen. Kunnilla on vastuu elinympäristön perusrakenteiden kehittämisestä ja sitä kautta kaikkien kuntalaisten fyysisen aktiivisuuden edellytyksistä. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys Vuonna 2010 toteutettiin Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja KKI-ohjelman kanssa. Selvityksen tarkoitus oli kerätä tietoa pyöräilyn olosuhteista erikokoisissa kunnissa. Tietoa pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle henkilölle eli kaikkiin Suomen kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Yhteensä 138 kuntaa (42 %) vastasi kyselyyn. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat suuret (yli 150 000 asukasta) ja keskisuuret kaupungit (50 000–150 000 asukasta) sekä erityisesti Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen kunnat. Selvityksen tulokset julkaistiin Hyvinvoiva kunta -arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa 9.11.2010 Biomedicumissa, Helsingissä. Valmis selvitys löytyy KKI-ohjelman nettisivuilta vuoden 2011 alkupuolella. i Lisätietoja Tutkija hanna-Mari Maijala/Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, puh. 050 589 545, hanna-mari.maijala@likes.fi TULoKSET Pyöräilyn sujuvuus ja tasa-arvoisuus  Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä koulujen pyörätieyhteyksiin.  noin kolmasosa vastaajista koki, että pyöräilyn edistämistavoitteita ei pyritä tosissaan edistämään.  Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväisiä mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä. Pyörien pysäköinti  noin kolmasosa vastaajista koki, että pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa.  Kunnissa kiinnitettiin huomiota pyörien pysäköintiin yleisimmin asemakaavassa ja rakennusluvissa. Pyöräilyn kehittämisohjelma  Kymmenesosalla vastanneista kunnista oli pyöräilyn kehittämisohjelma. Mitä suurempi kunta, sitä todennäköisempää oli, että kunnalla oli kehittämisohjelma.  noin puolet kunnan kehittämisohjelmista oli kunnan omia ohjelmia ja noin puolet osana seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.  Poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi tehtiin useammin kunnissa, joissa oli pyöräilyn kehittämisohjelma.  Pyöräilyn kehittämisohjelma lisäsi todennäköisyyttä, että kunnassa oli pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä. Lisäksi oli todennäköisempää, että pyöräilyn kulkumuoto-osuus oli selvitetty, pyöräilyn olosuhteista kerättiin palautetta ja että pyöräilyn määrää seurattiin. Muita merkittäviä tuloksia  Kunnissa oli asukasluvusta riippumatta selkeästi eniten yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä.  noin neljäsosa kunnista oli selvittänyt pyöräilyn kulkumuoto-osuuden. Kulkumuoto-osuudet vaihtelivat välillä 5–0 prosenttia.  Yhtenäiset ja jatkuvat pyöräreitit, riittävä pyöräteiden määrä, laadukkaat pyörätiet sekä pyöräilyn turvallisuus koettiin tärkeimmiksi tekijöiksi pyöräilyn edistämiseksi. PÄÄTELMIÄ  Pyöräliikenteen sujuvuuden ja olosuhteiden laatutason nostaminen varsinkin keskustoissa on välttämätöntä pyöräilymäärien lisäämiseksi.  Pyöräilyn integroiminen osaksi liikennejärjestelmää vaatii kunnissa vielä paljon työtä sekä kunnianhimoista ja kokonaisvaltaista otetta.  Poliittisia päätöksiä ja markkinointia pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan kaikissa kunnissa. 17 Teksti LIISAMArIA KInnUnEn, AnnA SUUTArI jA KATrI VÄISÄnEn • Kuvat KAISA KoIVUnIEMI HYViNVOiVA KUNTA – ArKILIIKUnnAn oLoSUhDESEMInAArI Luovia visioita, tiivistä yhteistyötä ja mielikuviin vaikuttamista hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari kokosi samaan seminaariin eri alojen edustajia, jotka ovat vaikuttamassa siihen, millainen on arkiympäristömme. Seminaarin teemana oli poikkihallinnollisuus. Teeman mukaisesti seminaari oli suunnattu muun muassa yhdyskuntasuunnittelijoille, kaavoittajille, tieinsinööreille, pyöräilyn edistäjille, lähiliikuntapaikkojen suunnittelijoille ja rakentajille, viherympäristön suunnittelijoille, kunnossapitoväelle, liikuntatoimen edustajille, tutkijoille ja poliittisille päättäjille. Arkiliikunnan olosuhteet koskettavat meitä kaikkia. S eminaarin avauksessa TELI-olosuhderyhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä korosti arkiliikunnan olosuhteiden kehittämisessä sitä, että avainasemassa on poikkihallinnollinen yhteistyö. Työvälineeksi tähän on tänä vuonna julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Kunta- ja hallintoministeri Tapani Tölli kaipasi puheessaan yhteiskunnan ja yksilön vastuun rajan määrittämistä. Ministeri Tölli totesi, että meidän on vahvistettava ihmisen omaa vastuuta elämäntavoistaan. – Poikkihallinnollisuudella, jolloin hallinnon eri sektorit kommunikoivat tehokkaammin keskenään, on tilausta. Poikkihallinnollisuus yhdyskuntasuunnittelussa Kokkolan kaupungin kansliapäällikkö Timo Mämmi korosti, että monet yhdistykset huolehtivat liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja antavat kaavalausuntoja. Tämä tulisi huomata myös taloudellisia resursseja jaettaessa. Vihdissä Nummelan keskustaan on toteutettu asukasidean pohjalta monikäyttöinen lähiliikuntapaikka. Liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka korosti, että vaatimus hankkeen toteutta18 miselle oli nimenomaan monikäyttöisyys. Idean jälkeen toteutus eteni nopeasti hyvän poikkihallinnollisen yhteistyön, aikatauluttamisen sekä Kisakallion urheiluopistolta opinnäytetyövoimaksi saadun koordinointiavun ansioista. Lähiliikuntapaikan lähistöllä on ikääntyvien palvelutaloja, päiväkoteja ja kouluja, joiden toiminnassa hyödynnetään liikuntapaikkaa aktiivisesti päivittäin. Professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitoksesta toi tutkijan näkökulman asukkaiden kokemuksellisen tiedon hyödyntämiseen viherympäristön suunnittelussa. Tutkimusten mukaan viherrakentaminen on osoittautunut erittäin kustannustehokkaaksi keinoksi kaupunkilaisten virkistäytymiseen. Suurin osa suomalaisista kokee palautuvansa ja virkistyvänsä luonnon helmassa. Vain pieni osa suomalaisista on todella vieraantuneita luonnosta. Sen sijaan aitoja luontoihmisiä on meistä jopa viidesosa, ja heidän sopeutuminen kaupunkiympäristöön on vaikeaa. Pyöräilyn olosuhteet – kestävää kehitystä edistämässä Oulussa on pyöräilyn edistäminen käynnistetty jo vuonna 1965. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoi Oulussa olevan 600 km pyörätieverkostoa. Pyöräilyn edistämiseksi tulee paitsi olosuhteiden olla kunnossa myös tehdä lujasti Seminaarin järjesti TELI-olosuhdetyöryhmä yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. MotoriikkaMiikka hauskuutti seminaariyleisöä. töitä ihmisten ajatusmaailman muuttamiseksi. Englantilainen terveyden edistämisen konsultti, juuri väitöskirjansa viimeistellyt Nick Cavill toi seminaariin viestiä pyöräilyn kustannustehokkuudesta. Cavill on ollut mukana Cycling Demonstration Town -ohjelmassa, jonka avulla pyrittiin osoittamaan pyöräilyn edistämisen hyöty-kustannussuhde. Ohjelmasta saatujen tulosten mukaan jokaista pyöräilyn edistämiseen sijoitettua puntaa kohti ohjelmassa mukana olleet kaupungit säästivät 2,50 puntaa (noin 3 euroa) kuolleisuuden vähenemisestä johtuen. – Liikkumattomuuden on arvioitu maksavan valtiolle 150–300 euroa asukasta kohti vuodessa. Liikunnallisen elämäntavan edistämisen kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti alemmat kuin esimerkiksi kustannukset, joita aiheutuu tupakoinnista vierotuksesta tai korkean kolesterolin hoitoon käytetyistä lääkkeistä, Cavill huomautti. Tampereen teknillisestä yliopistosta projektipäällikkö Kalle Vaismaan esimerkit Euroopan pyöräilykaupungeista muistuttivat siitä, että vaikka pyöräilyä edistetään, niin tehtävää Suomessa riittää pyöräilyn olosuhteiden parantamisessa. Hyvinvoivaa kuntaa rakentamassa Kuopion kaupungin puutarhuri Erkki Oinonen painotti, että viihtyisä ja virik- keellinen ympäristö syntyy ainoastaan tiiviissä yhteistyössä viherrakentamisen kanssa. Tällöin esimerkiksi kaikki maamassat saadaan tehokkaasti käytettyä kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi. Arkkitehti Henri Kangas avarsi liikkumisympäristöjen käsitettä uudenlaisiin ulottuvuuksiin. Rakennettu kaupunkiympäristö on mahdollistanut urbaanit liikuntalajit, joita määrittää niiden harrastaminen muuhun tarkoitukseen rakennetussa paikassa. Esimerkiksi parkour, skeittaus, trial, bmxpyöräily ja break dance värittävät tämän päivän katukuvaa. Uudet nuorisokulttuurin liikuntalajit kuvastavat liikunnan murrosta. Pääosassa ovat yksilökeskeisyys ja tekemisestä saatu nautinto, huvin vuoksi harrastaminen. Poikkeuksellista muihin liikuntamuotoihin on terveyskasvatuksellisen poissulkevuuden puuttuminen. Lajien harrastajiksi ovat tervetulleita useat ryhmät, joita muuten liikunnan parissa vieroksutaan, esimerkiksi muusikot, tupakoitsijat ja päihderiippuvaiset. – Kannustan kaupunkilaisia suhtautumaan sallivasti ja arvostaen urbaanilajien harrastajiin. Seminaarin viimeinen puheenvuoro oli varattu filosofi Pekka Himaselle. Hyvä elämä -otsikolla puhuneen Himasen viesti oli, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi pyrittävä edistämään rajat ylittävää vuorovaikutuksen kulttuu- Seminaarista on video ja esityksiä katsottavissa KKI-ohjelman sivulla: www.kki.likes.ﬁ -> Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari. ria. Himasen mukaan Suomessa on paljon potentiaalia. Kaiken sen potentiaalin täydellisen käyttöönoton ja hyödyntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että opimme vuorovaikutuksen kautta yhdistämään voimavaramme. – Kun vuorovaikutus on hyvää ja osoitamme toiminnallamme arvostavamme toisiamme, ihmiset myös haluavat auttaa toisiaan onnistumaan paremmin, Himanen summasi. i 19 KKI-Päivät  Torstai 17.3.2011 9.00 10.00 10.0 1.00 1.00 Ilmoittautuminen ja kahvit KKI-Päivien avaukset pj. Timo Haukilahti Terveysliikunta maakunnan menestystekijänä maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto Liikkumattomuuden hinta johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti Lounas Kenelle? Kuntapäättäjät, kuntien liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset, KKI-hankkeet, liikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä työhyvinvoinnista vastaavat. Tilaisuuden järjestävät • hämeen Liikunta ja Urheilu ry • Tampereen kaupunki • Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Hinnat • 14.1.2011 mennessä ilmoittautuneet 160 €/hlö • 25.2.2011 mennessä 185 €/hlö • 25.2.2011 jälkeen 00 €/hlö Sisältää seminaaripaketin, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä Tampereen kaupungin vastaanoton. • Torstain seminaaripaketti 15 €/hlö, sisältää kaupungin vastaanoton • Perjantain seminaaripaketti 80 €/hlö 14.0 15.00– 16.0 ilmoittautumiset 0 hämeen Liikunta ja Urheilu ry www.hlu.fi /KKIpaivat011 puh. 007 48 600 19.0– 1.00 Tampere 17.–18.3.2011 Tampere-talo Rinnakkaissessiot: A) Kenen vastuulla on terveysliikunta kunnassa? Pj. johtaja Taru Koivisto, sosiaali- ja terveysministeriö Miten kunnan terveysliikuntaa johdetaan? kehittämispäällikkö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ratkaisunako itsenäinen liikuntalautakunta? liikuntajohtaja Timo Heinonen, Joensuun kaupunki Terveysliikunta sosiaali- ja terveystoimessa sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti, Nurmijärven kunta Yhdistyneellä Loimaalla liikuntaan panostetaan hallintokuntien yhteistyönä liikuntasihteeri Tarja Lähdemäki, Loimaan kaupunki B) Terveysliikunnan palveluketjut ja erilaiset tarpeet Pj. tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, Tampereen kaupunki Potilas kuljettajan paikalla – palvelut tarpeen mukaan asiantuntijalääkäri Liisa Länsipuro, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Onnistumisia ja sudenkuoppia kehittämissuunnittelija Arja Hyytiä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tehokkaasti moniammatillisella yhteistyöllä aluekehittäjä Mai-Brit Salo, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Kahvi Onko liikunnasta työurien pidentäjäksi? Pj. pääjohtaja Timo Laitinen, Valtiokonttori Työurien pidentäminen – alusta, lopusta vai keskeltä? professori Matti Ylikoski, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin sosiaaliset ja psykologiset ehdot filosofi Juha Siltala, Helsingin yliopisto Tampereen kaupungin vastaanotto Tampereen raatihuone Teemat • Kenen on vastuu terveysliikunnasta kunnassa? • Liikunta työurien pidentäjänä • Liikkumattomuus tulevaisuuden haasteena  Perjantai 18.3.2011 9.00 10.0 10.50 1.00 Istunko itseni hautaan? Pj. valtuuston 1. vpj. Marjatta Stenius-Kaukonen, Tampereen kaupunki Liikkumattomuus yhteiskunnan näkökulmasta Vähän liikkuvat on tunnistettu. Entäs sitten? erikoistutkija Esa Rovio, LIKES-tutkimuskeskus Virkistystauko Liikkumattomuus tulevaisuuden ennusteena Pj. Pirkko Lahti Johdatus aiheeseen psykologi Pirkko Lahti Ruumiin tulevaisuus – sauvakävelyä vai geeniteknologiaa? professori Esko Valtaoja, Turun yliopisto Päätös ja lounas Majoitus osanottajille on varattu majoituspaikkoja: Holiday Inn Tampere Yliopistonkatu 44, 100 Tampere, puh. (0) 45 5111, tampere.holidayinn@restel.fi hinta: 14 €/vrk/hh, 104 €/vrk/1hh huonehintaan sisältyy buffeeaamiainen. osaan hh mahdollisuus saada lisävuode +0 € Tarjous on voimassa 31.1.2011 saakka. Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta tehdessä maininta ”KKI-Päivät”. huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista. Lisätietoja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Projektipäällikkö harri Appelroth puh. 007 48 60 harri.appelroth@hlu.fi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Tapahtumakoordinaattori niina Valkama puh. 0400 47 90 niina.valkama@likes.fi Peruutusehdot • 14.1.2011 saakka peruutukset maksutta • 15.1.–25.2.2011 peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta • 26.2.–16.3.2011 peruutetuista osallistumisista peritään 80 % varatun paketin hinnasta Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta. 1 Pyhäselän vankilan henkilökunnalla on raskaan työn vastapainoksi mahdollisuus liikuntatuokioon vaikka keskellä työpäivää. Liikettä Linnaan -hankkeen taustalla on monen rikosseuraamusalan erityispiirteen ohella vankilanjohtaja Samuli Laulumaan henkilökohtainen ajatusmaailma – liikuntaan panostaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. R Pyhäselän vankilan henkilökunta osallistui Karelia-Soudun osuudelle jakokoskelta joensuuhun. u u k k i i l a n Lin Pyhäselän vankilan työyhteisöhankkeessa Teksti noorA MoILAnEn • Kuvat jUKKA hASSInEn, EEro IKonEn ikosseuraamusalalla työnteko on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Töitä tehdään kolmessa vuorossa, asiakkaat tuovat työhön lisähaastetta ja ylityöt ovat alalla yleisiä. Lisäksi Pyhäselän vankilan henkilökunnan keski-ikä on noussut lähelle viittäkymmentä, mikä on yksi keskeinen tekijä hankkeen taustalla. – Liikunta on perinteisesti ollut vahvasti mukana vankilan toiminnassa, mutta henkilökunnan ikääntyessä liikuntaharrastukset jäävät helposti vähemmälle, vankilanjohtaja Laulumaa pohtii. Sairauspoissaolot ovat rikosseuraamusalalla muuhun julkiseen sektoriin verrattuna kaksinkertaiset. Laulumaa uskoo työpaikkaliikuntaan satsaamisen olevan merkittävä tekijä ongelman selättämisessä. – Näin lyhyen jakson perusteella ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta vaikuttaisi siltä, että pitkäaikaiset poissaolot ovat hankkeen aikana vähentyneet. Hankkeen käytännön toimista vastaava rikosseuraamusesimies Risto Laukkanen näkee taustalla myös yleisyhteiskunnallisen ongelman. – Ne, jotka liikkuvat jo entuudestaan, on helppo saada mukaan työpaikkaliikuntaan. Haasteena on ollutkin liikkumattomien houkutteleminen mukaan. Liikettä Linnaan -hankkeen ydin on uusien lajien ja liikuntamuotojen esitteleminen. Voitonriemua Rikosseuraamusalan B-mestaruuskilpailuista kesältä 2010. Lajikokeilusta harrastukseksi Liikettä Linnaan -hankkeen ydin on uusien lajien ja liikuntamuotojen esitteleminen. Tärkein yhteistyökumppani on ollut suunnitteluvaiheesta asti PohjoisKarjalan Liikunta ry, josta on saatu muun muassa ohjaaja- ja asiantuntijaapua sekä materiaalia henkilökunnalle jaettavaksi. Myös paikalliset urheiluseurat ovat olleet aktiivisesti mukana lajiesittelyissä. Uudet liikuntamuodot on otettu työyhteisössä vastaan positiivisin mielin. Esittelyjen yhteydessä on jaettu tietoa mahdollisuuksista harrastuksen jatkamiseen omalla ajalla. – Uusien lajien kohdalla on ollut kävijämäärässä piikki, ja ilahduttavan moni on tutustumiskerran jälkeen jatkanut omatoimisesti harjoittelua. Lajiesittelyjä halutaan jatkaa tulevaisuudessakin, koska ne ovat toimineet hyvin innostajina, Laukkanen lupailee. Liikkumalla lisää turvallisuutta Vankilanjohtaja Laulumaa muistuttaa, että liikunta on todella tärkeää työssäjaksamisen kannalta. Kukaan ei voi työskennellä koko päivää aktiivisesti ilman taukoja. – Mielestäni työpäivän aikana oleva liikuntatauko ei missään tapauksessa ole pois työnantajalta. Liikunnasta saatu hyöty on panostukseen verrattuna todella suuri. Työkyvyn ylläpitäminen on vankilassa erityisen tärkeää. Henkilökunnan fyysinen ja henkinen kunto vaikuttavat oman jaksamisen lisäksi olennaisesti vankilaturvallisuuteen, jota pyritään Liikettä Linnaan -hankkeen avulla parantamaan. Lisäksi tavoitteena on työilmapiirin kohentaminen liikunnan tuoman yhteisöllisyyden kautta. Tärkeintä kohderyhmää eli liikkumattomia on saatu aktivoitua erityisesti työpäivän aikana järjestettävillä jumpparyhmillä. Vankilan tiloissa on hyvät liikuntamahdollisuudet, kuten kuntosali, ja lisäkannustimena henkilökunta saa käyttää liikkumiseen työaikaa. Laukkanen myöntää, että liikkumattomien aktivoimisessa vaaditaan vielä lisää töitä, mutta suunta on ehdottomasti oikea. Jatkuva motivointi ja tiedottaminen ovat avaintekijöitä, eikä yhteisöllisyyden merkitystä pidä tässäkään suhteessa unohtaa. – Jos aktiivisimmat liikkujat houkuttelisivat mukaansa liikkumattomia, saataisiin yhä useampi työpaikkaliikunnan pariin. Lisäpotkua liikuntakampanjasta Pyhäselän vankila osallistuu aktiivisesti Rikosseuraamusalan mestaruuskilpailuihin, joita järjestetään sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Kesältä 2010 on taskussa hopea jalkapallon B-mestaruuskilpailuista. Osana Liikettä Linnaan -hanketta on osallistuttu myös Risealan liikuntakampanjaan vuosina 2009 ja 2010. – Liikuntakortteja on palautunut tänä vuonna tuplasti enemmän kuin edellisenä, Laukkanen kertoo tyytyväisenä. Rikosseuraamusalan kampanjaan kuuluvat myös kuntomittaukset, joihin Laukkanen odottaa tänä vuonna viimevuotista enemmän osallistujia. – Kynnys osallistua testeihin madaltuu, kun kunto paranee. Lisäksi palaute edellisistä testeistä oli hyvää, ja puskaradio on parasta mainosta. Panostaminen kannattaa Jatkossa on tarkoitus järjestää vertaisohjaajakoulutusta ja teemapäiviä yhteis- työssä paikallisten toimijoiden kanssa. Henkilökuntaa on ollut mukana lajiesittelyjen järjestämisessä ja ohjaamisessa, joten potentiaalia vertaisohjaajiksi löytyy. Laulumaan mukaan Liikettä Linnaan -hanke ja sen saama KKI-tuki on ollut merkityksellinen sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta. – Ulkopuolinen tuki on työnantajan tuen ohella tärkeää, koska se osoittaa henkilökunnalle, että työhyvinvointiin panostetaan. Sekä Laulumaa että Laukkanen kannustavat työnantajia satsaamaan työpaikkaliikuntaan. – Liikettä Linnaan -hankkeesta on tarkoitus tehdä loppuraportti, jota voitaisiin mahdollisesti hyödyntää muissa vankiloissa, Laukkanen kaavailee. Suurimpana tulevaisuudensuunnitelmana on liikuntatoiminnan laajentaminen vankeihin. Toiminnalle on kova tarve, sillä vangeilla on keskimääräistä enemmän sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. – Ajatuksena on monipuolistaa vankien kuntosalipainotteista liikuntaa sekä opettaa laji- ja ryhmätyötaitoja erilaisten pelien avulla, Laulumaa visioi. i Lisätietoja Pyhäselän vankila Vankilanjohtaja Samuli Laulumaa puh. 010 368 7801 samuli.laulumaa@om.fi Liikettä Linnaan -hanke Rikosseuraamusesimies Risto Laukkanen puh. 050 381 6422 risto.laukkanen@om.fi 23 K auan kaivattu miesten kuntosaliryhmä saatiin perustettua Humppilaan hanketuen ja paluumuuttajan avulla. – Kun Juha Rantanen muutti naapuripitäjästä takaisin Humppilaan ja suostui ryhmän vetäjäksi, saatiin toiminta vihdoin käyntiin. Naiset liikkuvat Humppilassa aktiivisesti, ja kuntosaliryhmien määrä on kasvanut lyhyessä ajassa kahdesta kahdeksaan. Miehillä on siihen vielä pitkä matka, mutta olen iloinen jokaisesta uudesta liikkujasta, kuvailee vapaa-aikasihteeri Kirsi Alastalo tilannetta Humppilassa. Jäykkäniskojen killan tavoitteena on aktivoida liikuntaa harrastamattomia miehiä, erityisesti diabeetikoita ja selkäongelmaisia, sekä vakiinnuttaa miesten liikuntaryhmien toiminta. Yhteistyötä tehdään Humppilan terveysaseman ja neuvolan sekä paikallisten terveysalan yrittäjien kanssa. Hyvä vetäjä on lottovoitto Ryhmän toiminta käynnistettiin vuonna 2009 kartoittamalla mahdollisia osallistujia. Hiljaisen alun jälkeen on syntynyt tiivis ydinryhmä, jonka keski-ikä on viidenkymmenen tietämissä. Jäykkäniskat ovat taustoiltaan ja kunnoltaan hyvin erilaisia, mikä asettaa Rantasen mukaan haasteita ryhmän vetämiselle. – Miehillä on takanaan pitkä rupeama työvuosia, ja monella taustalla on myös operaatioita, kuten tekoniveliä ja selän jäykistyskeikkauksia. Kaikki nämä seikat tulee ottaa huomioon kuntosaliharjoittelua suunniteltaessa, ja jokainen treenaa oman kunnon ja omien tarpeiden mukaan. Tunnelma Jäykkäniskojen killassa on ”perushulvaton”, ja ryhmä on Rantasen mukaan kiitollista sakkia ohjata. – Kaikki halutaan tehdä kunnolla, eikä pelätä että harjoittelemisesta tulee paikat kipeiksi. Oma roolini on usein ennemminkin toppuutella ja muistuttaa vaivoista. Rantanen on harrastanut itse voimannostoa ja on koulutukseltaan yleisurheilutaustainen urheiluhieroja ja kunto-ohjaaja, joten Jäykkäniskojen kilta on hänen kanssaan osaavissa käsissä. Alastalo kuvailee miestä innostuneeksi ja asiantuntevaksi ohjaajaksi, josta ryhmäläiset pitävät kuin ”hullu puurosta”. 24 Teksti Noora Moilanen • Kuvat Kirsi Alastalo Perushulvattomien kilta Humppilan liikuntatoimen Jäykkäniskojen kilta kokoaa joukon keski-ikäisiä miehiä viikoittain hikoilemaan kuntosalille. Tarve ryhmän perustamiselle oli hälyttävä, sillä Humppilassa on asukaslukuun nähden enemmän 2-tyypin diabeetikoita sekä tuki- ja liikuntaelinongelmaisia kuin missään muussa Lounais-Hämeen kunnassa. – Hyvä vetäjä on lottovoitto, Alastalo summaa. Kunto huononee huomaamatta Moni ryhmäläinen on elämänvaiheessa, jossa työt ja perhe täyttävät ison osan arjesta. Ruuhkavuosina liikunnalle ei tahdo löytyä aikaa, eikä käsitys omasta kunnosta aina ole realistinen. Joillain ryhmäläisillä kehotus elämätaparemonttiin on tullut lääkäriltä. Toisilla kannustimena on toiminut se, että ei jakseta enää leikkiä lasten kanssa. Alastalo toivoo, että liikkumaan lähdettäisiin ennen kuin terveysongelmat kasvavat suuriksi. – Moni huomaa vasta kuntosalille tullessaan, kuinka huonossa kunnossa todellisuudessa on. Vaikka kimmoke liikunnan aloittamiseen saattaa olla lääkärin sana tai kohollaan olevat arvot, on kaikkein tärkeintä oma motivaatio ja halu muuttaa elämäntapojaan. – Ohjaaja ei sinun puolestasi liiku tai jätä sitä pullaa syömättä, Rantanen muistuttaa. Oma keho tutuksi Jäykkäniskojen killan tavoitteena on saada liikuntaharrastus alkuun ja aktivoida omatoimiseen harrastamiseen. Ilahduttavan moni ryhmäläisistä on lähtenyt mukaan myös toiseen miesten liikuntaryhmään, Mertsin Aikapoikiin. Aikanaan KKI-tukea saaneessa ryhmässä painotus on aerobisessa liikunnassa. Pääasiassa Aikapojissa tehdään kuntopiiriä ja pelataan pallopelejä. Resepti vaikuttaa toimivalta, sillä monella miehistä paino on pudonnut ja sokeriarvot parantuneet kuluneen vuoden aikana. Toisena keskeisenä teemana ryhmässä on oman kehon tunteminen. – Sen verran jokaisen pitää olla omasta kehostaan kiinnostunut, että tietää miten se toimii, Rantanen tiivistää. Jäykkäniskojen killassa suurin osa harjoitteista tehdään oman kehon painolla ja kahvakuulilla. Tavoitteena on, että liikkeet tehdään oikein ja oikeilla lihaksilla. Rantaselta itseltään on leikattu molemmat olkapäät, joten ohjaaja toimii jäykkäniskoille sekä vertaisena että varoittavana esimerkkinä. – Kunnon kohentamisen ohessa siis käydään pienimuotoinen anatomian kurssi, Rantanen naurahtaa. Liikuttavaa yhteistyötä KKI-tuen ja Humppilan kunnan panostuksen avulla puitteet liikuntaryhmien vetämiselle on saatu kuntoon. Keskeisenä ajatuksena toiminnassa on, että harrastaminen ei jäisi kenelläkään rahasta kiinni. Kertamaksu kaikissa Humppilan liikuntatoimen ryhmissä on vain kaksi euroa. Liikuntamahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti viikoittaisella Humpappaa-palstalla. Lisäksi mukana yhteistyössä ovat neuvola sekä paikalliset fysioterapeutit ja hieroja, jotka levittävät sanaa asiakkailleen. Alastalo kaipaa lisää keinoja, joilla saataisiin erityisesti miehiä mukaan liikuntaryhmiin. Tulevaisuuteen katsotaan Humppilassa toiveikkain mielin. Naisten liikun- taryhmien suosio luo uskoa myös miesten ryhmien tulevaisuuteen. – Nyt kun toiminta on saatu hanketuen avulla käyntiin, on jatkuvuudellekin hyvät edellytykset. i Lisätietoja Humppilan kunta, vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Kirsi Alastalo Puh. (03) 418 0440, 050 364 8703 kirsi.alastalo@humppila.fi ”Hyvä vetäjä on lottovoitto.” >> 25 KoILLIS-hELSInGISSÄ liikunta ei ole kynnyskysymys Teksti noorA MoILAnEn • Kuva joUnI LEPPÄSAAjo Puistolan Urheilijat perustettiin vuonna 198, ja tarkoituksena on alusta saakka ollut tarjota liikuntamahdollisuuksia Koillis-helsingin asukkaille ikään ja kuntoon katsomatta. Tosissaan kunto- ja terveysliikuntaan alettiin panostaa pari vuotta sitten. Kehittämistyö on tuottanut tulosta, ja matalan kynnyksen liikuntaryhmät ovat tänä päivänä olennainen osa seuran toimintaa. 6 K untoliikuntaan panostaminen lähti Puistolan Urheilijoissa liikkeelle nuorisotoiminnasta. Seurassa havaittiin tarve harrasteliikuntaryhmien perustamiseen niille nuorille, jotka eivät olleet kiinnostuneita kilpaurheilusta. Vuonna 2008 saatu KKI-ohjelman hanketuki mahdollisti palkkatuen kunto- ja terveysliikuntapuolelle. – Kehittämistyö aloitettiin selvittämällä tilannetta sekä yhdistämällä naisliikunta ja kuntoliikunta. Samalla aloitettiin myös kuntoliikunnan lajikirjon kehittäminen, seuran toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo muistelee. Selvitysvaiheessa huomattiin, että miehille ei ollut Koillis-Helsingin alueella lainkaan kuntoliikuntamahdollisuuksia. SuomiMies-konsepti oli sa- maan aikaan aluillaan, ja se otettiin seurassa käyttöön perustamalla miesten kuntoryhmä. Suuri ikähaitari oli haaste ryhmän toiminnalle, joten miehet päätettiin jakaa kahteen porukkaan. Nuoremmille suunnatussa pelimiesten ryhmässä vauhti on kovempi ja pääpaino pelaamisessa, kun taas iäkkäämmille suunnatussa kuntoilijoiden ryhmässä liikutaan hieman rennommin. Yhteistyötä monella tasolla Matalan kynnyksen liikuntaryhmät ovat yksi keskeisimmistä kehittämistyön mukanaan tuomista muutoksista. Senioriryhmien osalta tehdään yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikunnan kanssa. – Molemmat osapuolet tunnistivat Koillis-Helsingin alueella suuren tarpeen senioriliikunnan järjestämiselle. Yhteistyö on näiden ryhmien osalta erityisen tärkeää, sillä siitä huolimatta toimintaa joudutaan edelleen tukemaan muista ryhmistä saatavilla tuloilla, Leppäsaajo kertoo. Aikuisten liikuntaryhmiä lisäämällä on saatu aktivoitua aiempaa paremmin myös seurassa urheilevien lasten vanhempia. Seuran sisäisen toiminnan parantaminen on ollut kehitystyössä merkittävässä roolissa. Suuressa seurassa muutokset vievät aikaa, mutta tulostakin on tullut. Kunto- ja terveysliikunnan ohjaajat ovat osallistuneet ohjaukseen myös muissa jaostoissa, ja seurassa on järjestetty yhteisiä ravinto- ja terveyskoulutuksia. – Yhteistyö seuran sisällä on parantunut viime vuosina huomattavasti, mutta sillä saralla tekemistäkin vielä riittää, Leppäsaajo tiivistää nykytilanteen. Ryhmästä apua painonhallintaan Uutena aluevaltauksena Puistolan Urheilijat perustaa pysyvän painonhallintaryhmän yhteistyössä Jakomäen terveyskeskuksen kanssa. Kohderyhmänä ovat painoindeksin 30–40 ylittäneet, merkittävästi ylipainoiset henkilöt. Toiminta alkaa näillä näkymin tammikuussa 2011. – Terveysasemalla ollaan hankkeesta kovin innoissaan, ja sieltä kerrottiin, että tällaiselle ryhmälle on kova kysyntä, Laadukasta painonhallintaa -hankkeen koordinaattori Minna Aronen selventää. Merkittävästi ylipainoiset asiakkaat ovat korostaneet itse sitä, että yksin ei tule lähdettyä liikkeelle. – Uskon, että toiminnassa ollaan menossa oikeaan suuntaan, kun saadaan heille oma ryhmä perustettua, Aronen pohtii. Terveyskeskuksen rooli hankkeessa tulee olemaan asiakkaiden valinta ja laboratoriokokeiden järjestäminen. Puistolan Urheilijat ovat vastuussa omasta osaamisalueestaan eli liikunnan suunnittelusta ja ohjauksesta sekä ravinto- ja liikuntapäiväkirjojen analysoinnista. Ajatuksena on Arosen mukaan mahdollisimman yksinkertainen konsepti, joka ei kuormita liikaa kumpaakaan osapuolta. – Erityisesti terveysaseman puolella on jatkuvasti kiire. Haasteena on toteut- taa projekti niin, että se helpottaisi heidän työtaakkaansa. Suunnittelun avulla jatkuvuutta Leppäsaajo ja Aronen ovat yhtä mieltä siitä, että huolellisella suunnittelulla taataan hankkeiden jatkuvuus. – Kovin monimutkaisesta projektista tulee helposti taakka, eikä sitä voi viedä eteenpäin muille tahoille, Aronen muistuttaa. Jatkuvuus on keskeinen ajatus kaikessa seuran toiminnassa, ja tavoitteena on pitää kiinni nykyisistä hyvistä toimintamalleista ja aikuisten liikuntaryhmistä. Samaan aikaan halutaan ottaa huomioon myös nykyiset trendit. – Seurassa on tällä hetkellä kolme Zumba-ryhmää ja neljättä ollaan perustamassa, Leppäsaajo kertoo. i Lisätietoja Puistolan Urheilijat ry Toiminnanjohtaja jouni Leppäsaajo puh. 045 19 1 jouni.leppasaajo@puistolanurheilijat.fi Laadukasta Painonhallintaa -hanke hankekoordinaattori Minna Aronen puh. 045 8 869 minna.aronen@puistolanurheilijat.fi www.puistolanurheilijat.fi Marttojen jumpassa saa olla oma itsensä Iloista pulputusta, kannustusta ja hyväksyntää. niistä on Marttojen jumppaillat tehty. Toiminnan taustalla on Puistolan Urheilijoiden hankekoordinaattori Minna Aronen. hän kävi keväällä 009 Martta-illassa markkinoimassa heille räätälöityä omaa jumppaa ja ajatus otettiin vastaan innolla. – ryhmäläisistä suurin osa on työikäisiä, joten senioriryhmiin ei vielä päästä. Toisaalta tavallisissa jumpparyhmissä väki on niin paljon nuorempaa, että siellä ei tahdo enää pysyä mukana, valottaa Linnea Halminen Puistolan Martoista. Keski-ikä ryhmässä on kuudenkymmenen tietämissä, mutta helpolla jumppaajia ei päästetä. Liikuntaa harrastetaan monipuolisesti Marttojen omien toiveiden ja rajojen mukaan. Painotus on ikäryhmälle tärkeissä lihaskunto- ja tasapainoharjoituksissa, mutta mukaan mahtuu monenlaista tekemistä jättipallojumpasta vauhdikkaampaan Zumbaan. – Tunnemme toisemme entuudestaan, joten ryhmässä vallitsee iloinen ja hyväksyvä meininki, halminen kertoo. Pukukopissa käy aina pulina, ja paikalle tullaan ajoissa, jotta ehditään vaih- taa kuulumiset. ryhmäläiset kannustavat toinen toistaan, mutta myös sen voi sanoa ääneen, että ei jaksa nostaa jalkaansa enää kertaakaan. – Meidän ryhmässä ei tarvitse häpeillä omaa kuntoaan tai miettiä sitä, pysyykö mukana. jokainen voi tulla omana itsenään, vaikka verkkareissa ja venyneessä t-paidassa, halminen nauraa. halminen uskoo ryhmän pysyvän toiminnassa tulevaisuudessakin. – Tämä on ollut meille hirveän tärkeä juttu. 7 KUKA PELKÄÄ PUPUN RUOKAA? Haluaako ammattikuljettaja äijäruokaa Veijon baarista? Teksti Anne Salmi, Jarmo Sallinen ja Jaana Laitinen • Kuvat Jarmo Sallinen H uoltoasemat Suomessa eivät ole enää varsinaisia autojen tai muiden moottoriajoneuvojen huoltamoita, vaan pääasiassa polttoaineita jakelevia liikenneasemia, joilta voi ostaa monenlaisia tarvikkeita ja ruokatarjontaa. Tienvarsilla ruokatarjontaa tarjoavat myös grillikioskit ja tienvarsibaarit. Monelle meistä on yhä piirtynyt verkkokalvolle kuva tuhdista rekkamiehestä ison rasvaisen aterian ääressä. Tuohon kuvaan eivät mahdu minkäänlaiset rehut. Virkeänä ratissa -hankkeen kyselyt Virkeänä ratissa -hanke toteutti vuoden 2009 alussa ammattikuljettajille ja huoltamoalan ruokapalveluntuottajille suunnatut kyselyt. Ammattikuljettajien kyselyssä selvitettiin ruokatottumuksia sekä käsityksiä omista elintavoista. Kyselyyn vastasi 776 kuljettajaa, jotka olivat keski-iältään 44 vuotta. Kuljettajat edustivat yhdistelmä- ja kuorma-autonkuljettajia, linja-autonkuljettajia ja tak28 siautoilijoita. Ammattikuljettajille suunnattu kysely paljasti, että kuljettajat ovat hyvin usein ruokapalvelutarjonnan varassa ja syövät kaikkein yleisimmin huoltoaseman ravintolassa tai baarissa. Ruokaammattilaisten kyselyssä paljastuikin, että tärkeimmäksi asiakasryhmäksi huoltoasemilla arvioidaan työpaikkaruokailijat ja toiseksi tärkeimmäksi ammattikuljettajat. Vaihtoehtoisesti monella kuljettajalla on omia eväitä autossa mukana ja taksikuljettajista osa pystyy ruokailemaan kotona työpäivänsä aikana. Suuri osa ammattikuljettajista jättää työpäivän aikana myös aterioita kokonaan väliin. Ruokailun säännöllisyydessä onkin useimmilla parannettavaa. Kuinka ”kuljetuspuolen äijiä” huomioidaan ruokapaikoissa? Osassa ruokapaikoista ammattikuljettajien huomioon ottaminen on vähäistä. Ruoka-ammattilaisten kyselyssä vastaa- jista yli kolmannes arvioi, että ravintolassa ei oteta huomioon ammattikuljettajia ruokatarjonnan osalta. Monipuolisuutta ruokatarjonnassa pidetään tärkeänä. Monet vastaajat arvelevat monipuolisuuden toteutuvan parhaiten noutopöydässä. Ruokatarjonnan helppous ja nopeus on ruoka-ammattilaisten mielestä ammattikuljettajia huomioivaa. Osa vastaajista korostaa annosten kokoa ja raskautta. Tarjonnassa on siten kuljettajille raskasta ”äijäruokaa”. Yhdeksän kymmenestä ruokapalveluntuottajasta arvioi, että ammattikuljettajat valitsevat terveellisiä annoksia enintään satunnaisesti. Noutopöydän rasvan määrästä ja laadusta sekä suolan määrästä pidetään huolta harvassa ruokapaikassa. Sydänliiton kriteereillä arvioituna 60 prosentissa ruokapaikoista näiden ravitsemuksellinen laatu arvioidaan heikoksi. Onko ammattiautoilija sittenkään äijäruoan hotkija? Kuljettajille suunnatun kyselyn mukaan kaikki ammatikseen autoilevat eivät kuitenkaan edusta edellä mainitun kaltaista raskaasti ruokailevaa äijätyyppiä. Lähes 80 prosenttia kuljettajista pitää tärkeänä mahdollisuutta ruokailla työaikana terveellisesti. Ammattikuljettajakyselyssä yli puolet vastaajista on aloittanut tai harkinnut ruokavaliomuutosten aloittamista. Vajaa puolet kuljettajista pyrkii jo jatkuvasti syömään terveellisesti. Lähes puolet kuljettajista on sitä mieltä, että ensisijaisesti yöllä syödyn ruoan tulisi olla terveellistä. Suurimman osan mukaan runsaat ja raskaat ateriat eivät edistä työkykyä. Yli 60 prosenttia kuljettajista ottaa usein tarkoituksella kohtuukokoisia ruoka-annoksia pitääkseen yllä hyvää työvireyttä. Mikäli ruokapaikassa on tarjolla terveellinen vaihtoehto, yli 40 prosenttia kuljettajista valitsee sen vähintäänkin usein. Joka viides kuljettaja valitsee usein ruokapaikassaan Sydänmerkki-aterian, jos sellainen vain on tarjolla. Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle -hanke haastaa vallitsevat ennakkoluulot kuljetusalan ruokailutottumuksista Mikä edistäisi kuljettajien terveellistä ruokailua? Kuljettajakyselyssä vain 18 prosenttia vastanneista söi työpäivinä aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ruokailun säännöllisyys pitäisi vireystilan hyvänä koko työvuoron ajan. Vain 27 prosenttia ennakoi työvuoron mukanaan tuomia yllätyksiä varaamalla mukaan terveellistä välipalaa. Terveellinen ”selviytymispakkaus” autossa mukana edesauttaisi kuljettajan jaksamista tuntuvasti. Tien päällä kun tunnetusti yllätyksiä sattuu ja tapahtuu. Pupunruokaakin saisi syödä päivittäin. Kasvikset ja hedelmät kuuluvat vain harvojen ammattikuljettajien ruokavalioon; ainoastaan yksi viidestä kyselyyn vastanneesta syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivittäin. Pehmeän rasvan saanti on vähäistä ja kovaa rasvaa sisältävien ruokien käyttö on liian yleistä. Esimerkiksi makkaraa syö useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin 64 prosenttia vastanneista kuljettajista. Kyselyn tulosten perusteella, ruokapalvelun tuottajilla on terveelliseen ruokavalioon liittyvissä tiedoissa ja terveellisten ruokien valmistamistaidoissa epävarmuutta. Lähes 80 prosenttia ruokapalveluntuottajista on sitä mieltä, että omissa sekä työkavereiden tiedoissa ja taidoissa olisi parantamisen varaa. i ViRKEÄNÄ RATiSSA – ruoasta terveyttä tien päälle -hanke  Tavoitteena edistää ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin.  Tavoitteena lisäksi, että ruokapalvelun tuottajat edistävät asiakkaidensa työvireyttä ja työkykyä tarjoamalla virkistäviä ruokia, jotka on helppo valita.  hankkeessa muun muassa tehdään kartoituskyselyjä, tuotetaan materiaalia, ollaan mukana kuljetusalan messuilla ja tapahtumissa, koulutetaan huoltamoalan ruoka-ammattilaisia sekä järjestetään elintapamuutosryhmiä.  hanketta rahoittaa työpaikkaterveyden edistämiseen tähtäävä ESr-ohjelma vuosien 008–011 ajan, ja sen toiminta-alueena on Manner-Suomi. Työterveyslaitoksella hankkeessa työskentelevät jaana Laitinen, Anne Salmi ja jarmo Sallinen.  Yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen Sydänliitto ry, Condia oy, rahtarit ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Taksiliitto ry, Linja-autoliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry sekä kaikki suomalaiset huoltamoketjut. Lisätietoja www.ttl.fi/virkeanaratissa Erityisasiantuntija Anne Salmi puh. 04 84 14 anne.salmi@ttl.fi 9 World Sport for All -kongressi kokosi liikuntaväen Jyväskylään K ongressiin kokoontui lähes 600 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa jakamaan kokemuksiaan ja uusia tutkimustuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista. Terveysliikunnan saralla World Sport for All -kongressi on tärkeä tapahtuma niin poliittisen päätöksenteon kuin käytännön toimenpiteiden edistämisen kannalta. – Jyväskylän kongressi onnistui tavoitteessaan koota yhteen asiantuntijoita kansainvälisen liikuntakentän kaikilta eri tahoilta. Liikuntatoimintaa suunnittelevien ammattilaisten oli mahdollisuus vaihtaa näkemyksiään esimerkiksi rahoituslinjauksista päättävien poliitikkojen kanssa, kongressin pääsihteeri Jouni Kallio kertoo. Työ passivoituu, vapaa-aika aktivoituu Kongressin tieteellisen ohjelman avauksessa kuultiin kahden kansainvälisesti erittäin arvostetun liikkumattomuustutkijan puheenvuorot. Australialaisen Queenslandin yliopiston liikunta- ja terveystieteen professori Wendy J. Brown luennoi liikkumattomuuden globaaleista vaikutuksista. Pennington Biomedical Research Centerissä Baton Rougessa, Yhdysvalloissa työskentelevä professori Peter Katzmarzyk puolestaan kertoi liikkumattomuuden kansantaloudellisista vaikutuksista. Länsimaissa työperäinen liikunta on vähentynyt merkittävästi jo useiden vuosikymmenten ajan. Brown kuitenkin huomautti, että työperäisen liikun- Maria Lund hurmasi avajaisyleisön upealla lauluesityksellään. Teksti Anna Suutari • Kuvat Liisamaria Kinnunen, Miia Malvela ja Niina valkama Maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi World Sport for All Congress keräsi ennätyksellisen kansainvälisen osallistujajoukon 14.–17.6. Jyväskylään. Jyväskylän Paviljongissa järjestettyyn tapahtumaan osallistui kongressivieraita 86 eri maasta. Kongressipäivien aikana lähestyttiin liikuntaa monipuolisesti eri näkökulmista. Kongressin tieteellisen ohjelman 174 esitystä, joista noin puolet oli suullisia ja puolet posteriesityksiä, käsittelivät muun muassa terveysliikunnan eri näkökulmia, erilaisten urheilulajien soveltamista kuntoliikunnan tarkoituksiin, liikunnan terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä lasten ja nuorten liikuntaa. 30 World Sport for All -kongressilla oli ilo vastaanottaa useita vaikutusvaltaisia urheilujohtajia vieraiksi Jyväskylään. Suurimman mediahuomion keräsi odotetusti Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge, joka kunnioitti kongressia läsnäolollaan. Rogge osallistui kongressin avajaisjuhlallisuuksiin sekä muuhun ohjelmaan. Hyväntuulinen ja silminnähden vierailustaan nauttinut puheenjohtaja ehti tiukasta aikataulustaan huolimatta tavata myös tiedotusvälineiden edustajia Paviljongissa järjestetyssä mediatilaisuudessa. nan määrä vähenee koko ajan myös kehitysmaissa automaation lisääntyessä maanviljelyksessä sekä tuotannossa ja moottoriajoneuvojen yleistyessä. Vastoin yleisiä oletuksia vapaa-ajan liikunta ei ole kansainvälisellä tasolla kuitenkaan vähentynyt. Vuosituhannen vaihteen jälkeen suurimmassa osassa kehittyneitä maita vapaa-ajan liikunta on jopa lisääntynyt. Lisäys johtuu muun muassa siitä, että päivittäisiä matkoja kuljetaan yhä enemmän kävellen. Sen sijaan osallistuminen järjestettyyn liikuntaan ei niinkään ole lisääntynyt. Brownin mukaan positiivinen kehitys vapaa-ajan liikunnassa lienee seurausta siitä, että aikuisväestö on omaksunut viestin liikunnasta osana terveitä elämäntapoja. Brown on kuitenkin huolestunut siitä, ettei vapaa-ajan liikunta näytä lisääntyneen lasten ja nuorten keskuudessa eikä nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. – Jos kunto- ja terveysliikuntaa edistävillä toimenpiteillä halutaan saada kaikki ihmiset liikkumaan, pitää keskittyä kaikenikäisiin ihmisiin, läpi koko elämänkaaren. Erityishuomiota vaativat ne ikäryhmät, joiden elämäntavoissa liikunnan lisääntymistä ei ole havaittu, Brown muistutti. Liikkumattomuudesta iso lasku yhteiskunnalle Professori Katzmarzykin mukaan liikkumattomuus on merkittävä ennenaikaisen kuoleman ja kroonisten sairauksien riskitekijä. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin kuolleisuuden riskitekijä. Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain 3,2 miljoonaa kuolemaa eli 5,5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Liikkumattomuutta pidetäänkin nykyään perinteisten riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin sekä tupakoinnin ohella yhtenä merkittävimmästä globaaleista terveysongelmista. Liikkumattomuudesta aiheutuu sekä suoria että epäsuoria kansantaloudellisia kustannuksia. Suoraan liikkumattomuus näkyy kasvavina sairaanhoitomenoina ja epäsuorasti muun muassa tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä ennenaikaisina kuolemanta- pauksina. Katzmarzyk muistuttikin, että liikunnan sisällyttämisellä terveelliseen, aktiiviseen elämäntapaan on merkittäviä pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia paitsi yhteiskunnalle myös yksilöille itselleen. – Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että erilaiset liikunnan lisäämiseen tähtäävät hankkeet, kuten mediakampanjat, yhteisöissä tapahtuvat toimenpiteet ja yksilölliseen muutokseen tähtäävät ohjelmat, voivat olla kustannustehokkaita. Jatkossa on etsittävä yhä uusia toimintatapoja, joilla suurissa väestömäärissä saadaan aikaan liikunnalliseen elämäntapaan ohjaavia muutoksia mahdollisimman kustannustehokkaasti, Katzmarzyk totesi. Useiden tahojen yhteistyön tulos Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi 13. World Sport for All -kongressin järjestämisoikeudet Suomen Olympiakomitealle. Kongressin käytännön toteutuksesta vastasivat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sekä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Kongressin taustayhteisöinä toimivat lisäksi Maailman terveysjärjestö (WHO) ja urheilun kansainvälisten lajiliittojen kattojärjestö SportAccord. Seuraavan kerran kongressi järjestetään Pekingissä syyskuussa 2011. Kongressin järjestämisoikeuksien saaminen oli Suomen Olympiakomitealle erittäin merkittävä asia. Suomen Olympiakomitea, kuten Kansainvälinen Olympiakomiteakin, panostaa vahvasti kunto- ja terveysliikuntaan. Kunto ja terveysliikunnan edistäminen nähdään Olympiakomiteassa osana sen yhteiskuntavastuuta. i Keskiviikkoiltana kongressivierailla oli mahdollisuus tutustua suomalaiseen kaupunkiluontoon liikunnan merkeissä. Geokätköilyssä etsittiin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin piilotettuja kätköjä gps-laitteiden avulla. Myös suunnistuksessa hyödynnettiin nykyteknologiaa: satelliittipaikannuksen välityksellä oli mahdollista seurata kunkin suunnistajan kulkemaa reittiä reaaliajassa sekä analysoida reitinvalintaa jälkikäteen. Suurimman osallistujajoukon keräsi kuitenkin suomalaisten lempilaji sauvakävely. Oppaat johdattivat sauvakävelijöitä tehokkaan lajin saloihin kauniissa suomalaisissa kesämaisemissa. 31 Översättning till svenska KITTY SEPPÄLÄ Finska män på äventyr – långtradarturné åter år 011  Kampanjen Finska män på äventyr sätter sig åter bakom ratten och kör iväg med långtradare för att testa män. I maj och september år 2011 kör Finska män på äventyr-långtradaren till 19 olika orter och stannar på bensinstationer vid större trafikknutpunkter mellan städerna. Testlångtradaren erbjuder män gratis konditionstest, som utförs enkelt och utan svett. Den finska mannens konditionstest är: • Polar-konditionstest: mäter uthållighetskonditionen genom frekvensvariationen i vilopulsen. • Gripkraft: beskriver övrekroppens muskelstyrka • InBody 720 -analys av kroppssammansättning: mäter fett- och muskelmassa, muskelbalans samt fettet runt de inre organen. Noggrannare platsbeskrivning och tidtabell fastslås senare. Följ med informationen på adressen www.suomimies.fi. TiDTABELL FÖR LÅNGTRADARTURNÉN Maj 2011 9.5. Helsingfors, narinken 10.5. ABC Hyvinge 11.5. Tammerfors 1.5. ABC Tuulos 1.5. Lahtis 16.5. Kouvola, Kouvola travbana 17.5. Pukaron Paroni, Lappträsk 18.5. Willmanstrand, hamnen 19.5. Shell Taavetti 0.5. St Mickels .5. Joensuu 4.5. Teboil Käpykangas, Varkaus (Pikku Severi) 5.5. Kuopio 6.5. ABC hirvaskangas, Äänekoski 7.5. Jyväskylä September 2011 5.9. Rovaniemi 6.9. Kemi 7.9. Uleåborg 8.9. Shell Zeppeliini, Kempele 9.9 Kajana 1.9. Gamlakarleby 1.9. Shell Lapua 14.9. Vasa 5.9. neste jalastuuli, Jalasjärvi 16.9. Seinäjoki 19.9. Tammerfors 0.9. neste häijää, Sastamala 1.9. Björneborg .9. ABC Kortela, Raumo .9. Åbo Nyttosvett, maskinerna bullrar och männen svettas – och alla mår bra  Stämningen är avslappnad, svetten lackar och allt arbete går galant då sällskapet är gott; ” fin fiilis i bra gäng. I televisionsserien ”Nyttosvett” med sex delar, jobbar ett gubbgäng med talkoanda för den goda sakens skull. Meningen är att tillsammans göra något bestående samt gott för andra. Den fysiska aktiviteten kommer där på sidan om. Då Nyttosvett-paketbilens bakljus försvinner bakom kurvan, förblir resultaten av talkoarbetet kvar att andvändas lokalt. De välkända bröderna Jari ja Tuure Tuukkanen från Werner Bros. -bandet fungerar som speakers. Tuure flänger omkring med talkogänget i de fysiska sysslorna och Jari lagar läcker mat tillsammans med näringsspecialist Olli Ilander. Idrottsfysiolog Timo Haikarainen står för motions- och test Fästningen rör sig – LiNNA LiiKKUU – i arbetssamfundsprojektet i Pyhäselkä fängelse  Personalen i Pyhäselkä fängelse har som motvikt till det tunga arbetet möjlighet att röra på sig fast mitt under arbetsdagen. Liikettä Linnaan -projektet baserar sig på branschens krav, förbrytelsesanktionernas specialaspekter, samt på fängelsedirektör Samuli Laulumaas personliga tankevärld – att satsa på motion betalar sig tillbaka mångfalt. Arbetet inom denna bransch med förbrytelsesanktioner är både psykiskt och fysiskt tungt. Arbetet utförs i tre skift, kunderna ger utmaningar och övertid är mycket vanligt. Dessutom har fängelse personalens medelålder stigit till närmare femtio vilket är en av de viktigaste grunderna för projektet. Sjukfrånvaron inom förbrytelsesanktionsbranschen är dubbelt så hög jämfört med andra offentliga sektorer. Laulumaa tror på att satsningen på arbetsplatsmotion är en betydelsefull faktor för att råda bot på problemet. Grundtanken i Liikettä Linnaan projektet är att presetera nya motionsformer och idrottsgrenar. Pohjois-Karjalan Liikunta ry har varit den viktigaste samarbetskumpanen i planeringsskedet. Därifrån har man fått bl.a. ledar- och sakkunnighjälp samt material att dela ut åt personalen. De lokala idrottsföreningarna har också aktivt deltagit i presentationen av grenar. De nya motionsformerna har tagits väl emot i arbetslaget. I samband med demonstrationerna har man informerat om möjligheterna att fortsätta med grenen på egen tid. I fortsättningen är det meningen att arrangera frivillig vänledarutbildning och temadagar i samarbete med lokala aktörer. Personalen har varit med och presenterat grenar och som handledare, så det verkar att finnas potentiella ledare. En stor framtidsplan är att bredda idrottsverksamheten att gälla även fång- arna. Det finns ett stort behov för dylik verksamhet eftersom fångarna i medeltal har mera både fysiska och psykiska sjukdomar än genomsnittet. – Tanken är att göra fångarnas fysiska aktivitet mera mångsidig, ofta är det ju frågan om enbart konditionssalsträning, samt att lära ut färdigheter i idrottsgrenar och gruppdynamik genom olika sorters spel, visionerar Laulumaa. Tilläggsuppgifter Pyhäselän vankila Vankilanjohtaja Samuli Laulumaa puh. 010 68 7801 samuli.laulumaa@om.fi Liikettä Linnaan -hanke rikosseuraamusesimies risto Laukkanen puh. 050 81 64 risto.laukkanen@om.fi Text noorA MoILAnEn Bilder jUKKA hASSInEn, EEro IKonEn kunskapen. Han mäter bl.a. Tuures kroppssammansättning och talkogängets pulsnivåer när dom jobbar. Varje gång är ett nytt talkogäng med och nya mål. Programmet besöker Helsingfors, Puumala, Tammela och Tusby. I programmets sista avsnitt är talkogänget med och arrangerar Kihveli soikoon -festivalen i Hankasalmi. Första avsnittet av Nyttosvett ses i YLE TV2 måndagen den 2 december klo 19.20. YLE och IFFL-programmet (KKIohjelma) producerar detta program tillsammans. Tilläggsinformation finns på nätsidornana www.hyotyhiki.fi. Text LIISAMArIA KInnUnEn oCh KATrI VÄISÄnEn Bilder YLE,/jYrKI VALKAMA oCh KATrI VÄISÄnEn, nyttosvett-design DAVID rEILLY KKI-ristikko Kropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti. 34 Ristikon laatija Harto Hakonen SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 020 781 5226, fax. (05) 4369 604 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi Lapin Liikunta ry Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748 Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli www.esliikunta.fi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.liiku.fi Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi Kainuun Liikunta ry Jenna Mäkeläinen, jenna.makelainen@kainuunliikunta.fi Puh. (08) 632 5923, 044 286 3803 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani www.kainuunliikunta.fi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.com Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.com Keski-Suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, tanja.onatsu@kesli.fi Puh. 045 650 3771, fax. (014) 339 2144 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.net Puh. 040 483 5405, fax. (05) 311 6909 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.net Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. (02) 529 6604, 050 5360 334 Liisankatu 11, PL 34, 28131 Pori www.liiku.fi Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050 Keskuskatu 6, 3. krs., 60100 Seinäjoki www.plu.fi Pohjois-Karjalan Liikunta ry Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711, fax. (08) 311 2471 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi 35 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Oppaita liikunnan yhteistyöhön Yhteistyö liikuntaneuvonnan palveluketjujen luomisessa ja ylipäätään liikunta-alan toimijoiden verkostoituminen kunnissa on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. KKI-ohjelman julkaisemat kaksi uutta materiaalia antavat käytännön vinkkejä juuri tähän verkostotyöhön ja toimivien palveluketjujen muodostamiseen. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä opas esittelee kaksi hankerahoitteista ja kolme kuntien palvelurakenteeseen juurrutettua liikuntaneuvontakäytäntöä. Käytännöistä esitellään taustat ja tavoitteet, liikuntaprosessin kulku sekä liikuntaneuvonnan resurssit. Lisäksi pohditaan toiminnan kehittämistarpeita sekä tulevaisuudennäkymiä. opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan toteuttamisesta kiinnostuneille sekä toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen tueksi. oppaan ovat toimittaneet Kaisa Koivuniemi ja Anna Suutari. oppaan laajuus on sivua. opasta voi tilata toimituskulujen hinnalla. Sen voi myös ladata maksutta pdftiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi. VIrVELI – Virtaa verkostoihin liikunnasta VIrVELI on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kehittämis- ja koulutushanke, jonka tuloksia opas esittelee. Virveli – Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa (006–009) kehitettiin malleja paikalliseen soveltavaan ja terveyttä edistävään liikuntaan. Tärkeimpinä tavoitteina oli vahvistaa liikunnan toimijoiden yhteistyötä ja saada paikallisyhdistykset mukaan liikunnan palveluketjuun. Tuloksena oli muun muassa uusia työpaikkoja ja vapaaehtoisia, yhteisiä liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, lisää liikkujia ja aitoa yhteistyötä. oppaan ovat toimittaneet Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu. Muita kirjoittajia ovat Raija Luona-Helminen ja Riitta Samstén. oppaan laajuus on 8 sivua. Tilaukset Molempia oppaita voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla. ne voi myös ladata maksuttomina pdf-tiedostona KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi. tilaukset@likes.fi tai http://www.likes.fi/kauppa/orders.asp 6 a/orders.asp s.fi/kaupp Tilaukset p://www.like tt h i ta fi s. e tilaukset@lik SuomiMies seikkailee -kampanja on saanut jatkoa uudella materiaalilla. SuomiMiehen säätöjä esittelee kolmen eri-ikäisen miehen ajatuksia ja valintoja jokapäiväisissä tilanteissa. Säätöjä kannustaa säätämään muutamia asioita arjessa, jotta kroppa pysyisi hyvässä kunnossa ja mies jaksaisi puuhailla entiseen malliin jatkossa. Säädöt sopii herättelymateriaaliksi kaikille miehille. Materiaali on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Kuvitetun materiaalin laajuus on kahdeksan sivua. 7 KKI-materiaalit  Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. - KKI-yleisesite Hanketukiesite sisältää hanketuen hakuohjeet ja -lomakkeen Koulutustukiesite sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen IFFL-broschyr med allmän information innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd KKI-kuntokortti yhden vuoden seurantakortti Julisteet “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm ”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi”, 42 x 59,4 cm (A2) KKI-kunto-opas työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 8. IFFL-motionshandbok Kokemuksia toimivista - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den liikuntaneuvontainnehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för käytännöistä nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. Maksuton KKI-materiaali, - tips för god ergonomi samt gott sinnelag numero 19. 9. KKI-kunto-opas 60+ - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 10. IFFL-motionshandbok 60+ - innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 11. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 12. Ta chansen, låt det bli en vana! - under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” - innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter 13. SuomiMiehen kunto-opas - miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 14. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 15. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 16. SuomiMiehen säätöjä - kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä - 8 sivua, kuvitettu 17. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 18. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 19. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvokäytännöistä - esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvomalleja - 32 sivua 20. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua 21. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta 38 Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Maksuton KKI-materiaali, numero 11. SuomiMiehen säätöjä Maksuton KKI-materiaali, numero 16. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero 17. KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.  Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 22. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12  - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 44 sivua 23. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10  - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 24. Venyttelyn liikekuvasto 10  - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 25. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10  - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 26. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10  - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 27. Kuntopiiriopas + liikekortit 17  - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 28. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10  - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 29. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14  - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua 30. Toiminnallinen harjoittelu 10  - tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla - 40 sivua  Muut julkaisut 31. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7  - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua 32. Hyvinvoinnin lähteillä 5  - hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma - sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta  Videot, DVD:t ja CD:t 33. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10  - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 34. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18  - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 29. Toiminnallinen harjoittelu Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 30. Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi/kauppa/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kki.likes.fi 39 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Viitaniemente 15, 40720 Jyväskylä ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi www.kki.likes.fi KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen (014) 260 1581, 050 441 4025 elina.tarkiainen@likes.fi kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi kenttäpäällikkö 1.1.2011 alkaen Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi tapahtumakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi tiedotussihteeri Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen tilaukset@likes.fi maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi Kipinät-lehden 2/2010 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.