Kuntoutuminen sydänleikkauksen jälkeen
Lukijalle Suomessa tehdään joka vuosi noin 2500 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja noin 1 300 sydämen läppäleikkausta. Noin joka viidennessä ohitusleikkauksessa potilaalle tehdään samalla sydämen läpän leikkaus. Sepelvaltimo- ja läppäkirurgian tulokset ovat parantuneet. Tähän ovat vaikuttaneet leikkaus- ja anestesiamenetelmien sekä sydäntä leikkauksen aikana suojaavien menetelmien kehittyminen. Jopa 80 prosenttia työikäisistä leikatuista palaa takaisin työelämään vuoden kuluessa. Ohitusleikkaus on kuntouttava, elämänlaatua ja joskus ennustetta parantava toimenpide. Leikkaus on kuitenkin vain yksi sepelvaltimotaudin hoitomuoto, eikä se paranna varsinaista sairautta. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista lääkehoitoa, tupakoimattomuutta, terveellistä ruokaa ja riittävästi liikuntaa. Sydänleikkauksesta kuntoutuminen kestää tavallisesti 3-6 kuukautta. Kuntoutuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Oma aktiivisuus ja saatujen ohjeiden noudattaminen edistävät kuntoutumista. Suomen Sydänliitto ry 2 Sisällys Sepelvaltimotauti 7 Ohitusleikkaus 9 Sydämen läppäviat Läppäleikkaus Lääkehoito leikkauksen jälkeen 11 12 14 Veren hyytymistä estävä lääkehoito 17 Lääkekorvaukset 19 Tupakoinnin lopettaminen 20 Toipuminen leikkauksen jälkeen 21 Haavojen hoito 21 Rintalastan paraneminen 21 Hengitysharjoittelu 22 Sydämen rytmihäiriöt 22 Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus 23 Liikunta leikkauksen jälkeen 24 Kotivoimisteluohjelma 26 Ruokavalio 29 Terveellinen ruoka 29 Kasvikset, marjat ja hedelmät 29 Rasvan laatu ja määrä 30 Suolan käyttö 30 Ravinnon kuitupitoisuus 31 Kolesteroli 31 Ylipainon vähentäminen 32 Marevan-hoito ja ruoka 33 Henkinen jaksaminen 34 Uni 34 Stressi 35 3 4 Sisällys Arki kotona 36 Kotityöt 36 Autolla ajo 36 Matkustaminen 36 Saunominen ja uiminen 38 Alkoholinkäyttö 38 Seksi 39 Tulehdusten ehkäisy ja hoito Endokardiitin ehkäisy 40 40 Jälkitarkastus ja jatkohoito 42 Paluu töihin 43 Sosiaaliturva 44 Sairastuneen toimeentulo 44 Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja korvaukset 44 Matkakustannukset 44 Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto 45 Tukea ja apua kotiin 45 Kuntoutus 46 5 Yläonttolaskimo Aortta Keuhkovaltimot Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Vasemman sepelvaltimon Oikea kammio eteenlaskeva haara (LAD) Alaonttolaskimo Sydän ja sepelvaltimot edestä. Sepelvaltimot kiertävät sydäntä kolmena päähaarana. Ne haarautuvat yhä pienemmiksi ja huolehtivat koko sydänlihaksen veren- ja hapensaannista. 6 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat valtimoita, jotka lähtevät nousevasta aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta. Ne kuljettavat sydänlihakseen hapettunutta verta ja ravintoaineita. Sydämen vasemmalle puolelle lähtee sepelvaltimon vasen päärunko, joka haarautuu kiertävään ja eteen laskevaan haaraan. Sydämen oikealle puolelle lähtee puolestaan oikea sepelvaltimo, joka haarautuu useampaan osaan sydämen alapinnalla. Sepelvaltimotauti on sepelvaltimoita ahtauttava sairaus, joka vaikeuttaa sydämen verenkiertoa. Ahtauman syynä on yleensä valtimoiden sisäseiniin kertynyt rasva, joka kovettuu pesäkkeiksi eli ateroomaplakeiksi. Kovettuma kasvaa vähitellen ja sepelvaltimo ahtautuu. Kun puolet valtimosta on ahtautunut, veren virtaus hidastuu eikä sydänlihas saa riittä- Sepelvaltimotauti västi happea. Jos ateroomaplakki repeytyy, sepelvaltimo voi on yksilöllinen tukkeutua äkillisesti kokonaan. Täydellinen tukos aiheuttaa sairaus. sydäninfarktin. Oireet ilmaantuvat aluksi tyypillisimmin rasituksen aikana rintakipuna ja -tuntemuksina. Näitä oireita kutsutaan angina pectoris -oireeksi. Kun sepelvaltimotauti etenee, oireita tulee myös levossa. Sepelvaltimotautipotilaan oireisiin vaikuttavat myös elimistön itse kehittämät uudet, sepelvaltimoita yhdistävät suonet eli kollateraalit. Niiden takia sepelvaltimotauti on hyvin yksilöllinen sairaus. Sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä saadaan tietoa lääkärin tutkimusten ja rasituskokeen perusteella. Sepelvaltimotaudin tärkeimpänä tutkimuksena on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia. Siinä nähdään sepelvaltimoissa mahdollisesti olevat ahtaumat ja tukokset. Varjoainekuvauksen löydöksistä ei välttämättä näy, onko sydänlihaksen hapen saanti vähentynyt kyseisellä alueella. Tämän takia joudutaan usein tekemään myös perfuusiotutkimus, jonka avulla määritellään sepelvaltimon ahtauman vaikeusaste. Kroonisen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito ja terveelliset elintavat. Kajoavana eli invasiivisena hoitona mahdollisia ovat joko pallolaajennus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Pallolaajennuksen tarkoituksena on 7 avata ahtautunut sepelvaltimo, jotta veri pääsee kunnolla virtaamaan sydänlihakseen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus puolestaan ohjaa verisuonisiirteen avulla veren ahtautuneen kohdan ohitse. Molempien hoitojen päämääränä on parantaa sydänlihaksen verenkiertoa. Rintakehän sisäseinämän valtimo Alaraajan laskimosiirrännäinen Värttinävaltimo Tukos Tukos Oikea sepelvaltimo (RCA) Vasemman sepelvaltimon kiertävä haara (LCX) Ahtauma Vasemman sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa tukkeutunut valtimo ohitetaan yleensä joko rintakehän sisäseinämän valtimolla, kädestä otetulla värttinävaltimolla tai alaraajasta otetulla pintalaskimolla. 8 Leikkauksella pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua, poistamaan oireita, pidentämään elinikää ja ehkäisemään sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Kokemusten ja tutkimustulosten perusteella arvioidaan, kumpi toimenpide sopii potilaalle paremmin. Joillekin potilaille molemmat hoidot soveltuvat yhtä hyvin. Ohitusleikkaus Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tehdään lähes yksinomaan rintalastan avauksen kautta. Leikkaus voidaan tehdä joko sydänkeuhkokoneen avulla tai ilman sydänkeuhkokonetta. Sydänkeuhkokonetta käytettäessä sydän pysäytetään ja eristetään verenkierrosta. Tällöin sepelvaltimoita ja sydäntä on helppo tarkastella. Myös ohitussiirteet tehdään pysähtyneenä olevaan sydämeen ja verettömässä kentässä. Ilman sydänkeuhkokonetta tehtävässä leikkauksessa sydän toimii koko ajan tavallisesti. Tällöin sepelvaltimoalueen kohta ja sitä ympäröivä sydänlihas saadaan liikkumattomiksi vakaajien avulla siksi aikaa, kun ohitettava siirre ja vastaanottava suoni liitetään yhteen. Lisäksi apuvälineenä käytetään sepelvaltimon sisälle asetettavaa sunttiputkea, joka turvaa sydänlihaksen verenkierron liitoksen teon aikana. Leikkausmenetelmä valitaan yksilöllisesti. Sepelvaltimon ohitussiirteinä käytetään rintakehän sisäseinämän valtimoita, jaloista otettavia laskimosiirteitä tai kädestä otettavaa värttinävaltimoa. Muut siirteet ovat erittäin harvinaisia. Valtimosiirteet ovat osoittautuneet hyvin kestäviksi, joten yleensä pyritään käyttämään vähintään yksi rintakehän sisäseinämän valtimo. Useimmiten se liitetään vasemman sepelvaltimon eteen laskevaan haaraan. Muiden siirteiden valintaan vaikuttavat varjoainekuvauksessa todetut ahtaumat ja siirteiden laatu. Siirteet valitaan lopullisesti leikkauksen aikana. Ennen rintalastan sulkemista mitataan verisuonisiirteiden virtaukset, jotta ne toimivat varmasti hyvin. Samalla varmistetaan verenkiertoon laitettujen katetrien mittausarvot sekä sydänsähkökäyrän antamat tiedot. Lisäksi tehdään yleensä vielä sydämen kaikututkimus ruokatorvessa olevan anturin kautta. Anturilla nähdään sydänlihaksen toiminta sekä tarvittaessa myös sydänläppien toiminta. Rintakehä voidaan sulkea, kun kaikututkimus, sydänsähkökäyrä sekä siirteiden virtausmittaukset ja verenkierron mittaukset on tehty – ja siirteet toimivat hyvin. Yleensä leikkausalueelle jätetään laskuputkia, joita pitkin kertynyt veri poistuu. Rintalasta suljetaan teräslangoilla niin, että siitä tulee vakaa ja se luutuu mahdollisimman hyvin. 9 Vasen eteinen Hiippa- eli Oikea eteinen mitraaliläppä Aorttaläppä Keuhkovaltimoläppä Kolmiliuska- eli Vasen kammio trikuspidaaliläppä Kammioiden Oikea kammio väliseinä Sydämen läpät. 10 Sydämen läppäviat Sydän pumppaa verta keuhkojen ja kehon muiden elimien ja kudosten läpi. Sydämessä on neljä läppää, jotka varmistavat, että veri kulkee aina oikeaan suuntaan. Sydämen läppäviat voivat aiheuttaa kahdenlaisia muutoksia. Jos läppä ei avaudu kunnolla, siihen muodostuu ahtauma eli stenoosi. Ahtautunut läppä vaikeuttaa verenvirtausta, jolloin sydämen täytyy pumpata voimakkaammin. Sairauden tai vamman vioittama läppä voi myös päästää veren virtaamaan taaksepäin, jolloin läppä tavallaan vuotaa. Tällöinkin sydämen täytyy tehdä enemmän työtä, jotta riittävän paljon verta kulkee myös eteenpäin. Molemmat läppäviat suurentavat sydämen työmäärää, koska sydämen pitää toimia voimakkaammin ja kovemman rasituksen alaisena. Samalla sydämeen virtaava verimäärä pakkautuu keuhkoon tai kehon alaosiin sen mukaan, minkä läpän sairaudesta on kyse. Läppäsairauden oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä läppä on sairas ja miten pitkälle sairaus on edennyt. Potilas voi olla pitkään oireeton, jos läpän sairaus on lievä. Kun sairaus etenee, potilas saa oireita, jotka voivat pahentua nopeastikin. Sydämen kasvava ylimääräinen työmäärä voi aiheuttaa väsymystä ja hengenahdistusta rasituksen aikana tai sydämentykytystä. Lisäksi keuhkoihin ja alaruumiiseen pakkautuva veri aiheuttaa hengenahdistusta ja jalkojen turvotusta. Sydänläpän sairaus voi aiheuttaa myös rintakipua, koska sydämen lisääntynyt työmäärä vaatii enemmän verta sepelvaltimokiertoon, vaikka se ei ole läpän sairauden takia mahdollista. Etenkin aorttaläpän ahtauma voi vähentää sydämen kierrättämää verimäärää äkillisesti niin paljon, että potilas menettää yhtäkkiä tajuntansa. Ajoittaiset rytmihäiriöt pahentavat oireita. Läpän sairaudet saadaan yleensä selville, kun lääkäri kuuntelee sydänääniä. Asia varmennetaan sydämen kaikututkimuksella, sydänsähkökäyrällä (EKG) ja keuhkojen röntgenkuvauksella. Nykyään läppävian syynä on useimmin ikääntymisen aiheuttama sydänläppien kalkkeutuma aorttaläpässä tai rappeuman aiheuttama jännerihmojen katkeama mitraali- eli hiippaläpässä. Myös bakteerit voivat aiheuttaa sydämen sisäkalvon tulehduksen eli endokardiitin, joka johtaa läppävaurioihin. Aiemmin reumakuume aiheutti merkittävän määrän läppävikoja, mutta nykyisin sitä löytyy lähinnä maahanmuuttajilta. Synnynnäisissä sydänvioissa myös läppärakenteet voivat olla epänormaale- 11 ja, mikä rappeuttaa läppiä tavallista aikaisemmin. Sepelvaltimotauti voi puolestaan vaurioittaa sydänlihasta ja aiheuttaa näin epäsuorasti läppäsairauksia. Läppäleikkaus 12 Yleensä lääkehoito aloitetaan heti, kun läppäsairaus löytyy. Se lieventää oireita. Potilasta seurataan säännöllisesti sydämen kaikututkimuksella, joka kertoo läppäsairauden etenemisestä. Oireiden ja kaikututkimuksen perusteella lääkäri päättää, mikä on sopiva aika leikkaukselle. Leikkaus pyritään tekemään ennen kuin potilaalle on tullut peruuttamattomia muutoksia sydänlihakseen ja muualle elimistöön. Joskus leikkaus kannattaa tehdä jo, kun oireet ovat vähäisiä. Läpän sairaudet voidaan hoitaa joko korjaamalla potilaan oma läppä tai asentamalla tekoläppä. Läpän korvaamiseen on käytössä kahdentyyppisiä läppiä: mekaanisia tekoläppiä ja kudosläppiä eli biologisia läppiä. Mekaaniset tekoläpät on tehty hiilikuidusta, kudosläpät puolestaan joko sian aorttaläpästä tai naudan sydänpussista. Lisäksi on mahdollista käyttää homografteja, jotka ovat ihmisen sydämestä valmistettuja läppiä. Mekaaninen läppä valitaan yleensä alle 65&70-vuotiaalle potilaalle, koska se kestää käyttöä pidempään kuin kudosläppä. Se vaatii kuitenkin pysyvän veren hyytymistä estävän lääkehoidon, minkä lisäksi on huolehdittava tulehdusten ehkäisystä. Kudosläpälle riittää yleensä kolme kuukautta kestävä veren hyytymistä estävä lääkehoito. Kudosläpät ovat myös hieman vähemmän herkkiä tulehduksille, ja kolmen kuukauden kuluttua potilas voi elää kuin oman läpän kanssa. Kudosläpän haittapuolena on sen kalkkiutuminen, joka ahtauttaa läppää tai aiheuttaa läppäpurjeen repeämän. Tällöin joudutaan harkitsemaan uutta leikkausta. Yleensä kudosläppä kestää kuitenkin yli 65&70-vuotiaiden jäljellä olevan eliniän. Läppä korjataan aina, kun se on mahdollista. Hiippaläpän vuodon korjaaminen on mahdollista yli 80 prosentissa tapauksista. Korjausleikkauksessa läpän sairas osa poistetaan ja korjattu läppä tuetaan tukirenkaalla. Aorttaläpän ahtaumassa kalkkiutuneet kudososat poistetaan, koska läppäpurjeiden ja läpän kiinnityskohta on usein kalkkiutunut voimakkaasti. Samalle paikalle ommellaan joko mekaaninen tai biologinen läppä. A. C. B. D. Kuvassa annuloplastiarengas (A), mekaaninen läppä (B), stentillinen bioläppäproteesi (C) ja stentitön bioläppäroteesi (D). (Kuvan käyttöoikeus St. Jude Medical, Inc.) Jos potilaalla on aorttavuoto, aorttaläppä voidaan joissain tapauksissa säästää ja vain sairas osa korvataan verisuoniproteesilla. Verisuoniproteesiin ommellaan kiinni sepelvaltimot ja läppäpurjeet. Läppäleikkaukset suunnitellaan aina hyvin yksilöllisesti. Läpän leikkaus tehdään sydänkeuhkokoneen avulla. Leikkauksen aikana sydän pysäytetään ja sydämen eri lokerot avataan. Läppäleikkauksen yhteydessä voidaan tehdä myös sepelvaltimoiden ohituksia, mikäli ne ovat tarpeen. Joskus tehdään myös rytmihäiriöitä korjaavia toimenpiteitä, jos potilaalla on ollut sydämen rytmihäiriöitä. Leikkauksen tulos varmistetaan välittömästi leikkauksen jälkeen leikkauspöydällä sydämen kaikututkimuksella. 13 Lääkehoito leikkauksen jälkeen Sairaalasta kotiutumisen jälkeen potilas saa yksilölliset ohjeet lääkityksestä. Ohjeita pitää noudattaa ensimmäiseen jälkitarkastukseen asti, jos lääkäri ei toisin määrää. Jälkitarkastuksessa lääkityksen tarve arvioidaan uudelleen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvä lääkitys, koska oikeanlainen lääkehoito parantaa leikkauksen hyötyä. Ohitusleikkaus on kuntouttava leikkaus, joka parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Leikkaus parantaa sydänlihaksen verenkiertoa pitkäaikaisesti ja ehkäisee sepelvaltimotaudin aiheuttamia komplikaatioita. Sydänpotilaan lääkkeitä Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi Vaikutus Asetyylisalisyylihappo (ASA) Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Oma lääkkeeni: Klopidogreeli Oma lääkkeeni: Varfariini Oma lääkkeeni: Beetasalpaaja Oma lääkkeeni: Estää verihiutaleiden takertumista toisiinsa ja ehkäisee verihyytymien syntymistä Estää veren hyytymistä. Käytetään yleisimmin, jos potilaalla on sydämen tekoläppä tai eteisvärinä Alentaa sykettä ja verenpainetta, mikä vähentää sydämen kuormitusta. Ehkäisee rytmihäiriöitä 14 ACE:n estäjä Oma lääkkeeni: Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Ohitusleikkaus ei paranna sepelvaltimotautia. Valtimoiden ahtautuminen jatkuu leikkauksen jälkeen, jos lääkehoitoa ja elintapahoitoa ei toteuteta kunnolla. Keskeisintä on tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta. Lisätietoa sepelvaltimotaudin hoidosta saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Sepelvaltimotauti-oppaasta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia. Lääkedosetin voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että ottaa lääkkeet säännöllisesti. Vain otettu lääke auttaa. Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset Jatkuva lääkitys Vatsan ärtyminen ja verenvuodot Käyttöaika yleensä 3–12 kuukautta. Käytetään yleensä sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen tai jos on ASA-allergia Paikalliset verenvuodot ja mustelmat Lääkitys vaatii jatkuvaa laboratorioseurantaa ja tarkkaa annostelua. Muu lääkitys, luontaistuotteet ja alkoholi voivat vaikuttaa lääkityksen tehoon Verenvuodot ja mustelmat. Maha-suolikanavan vuodot ilmenevät mustina ulosteina Heikentää sykkeen nousua rasituksessa, minkä Huimaus, väsymys, raajojen vuoksi liikunta voi tuntua raskaalta paleleminen ja unihäiriöt 15 Sopii hyvin aktiiviselle liikkujalle Yskä Lääkeryhmä ja oman lääkkeen kauppanimi Vaikutus AT-salpaaja Laajentaa valtimoita ja vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon > verenpaine laskee ja sydämen työmäärä kevenee. Tehostaa nesteenpoistolääkkeiden vaikutusta Oma lääkkeeni: Kalsiuminestäjä Oma lääkkeeni: Nitraatti, lyhytvaikutteinen Oma lääkkeeni: Hidastaa sykettä ja alentaa verenpainetta, joten sydämen kuormitus vähenee Laajentaa verisuonia, laskee verenpainetta, vähentää sydämen kuormitusta ja ehkäisee sepelvaltimoiden supistuvuutta Nitraatti, pitkävaikutteinen Oma lääkkeeni: Statiini Oma lääkkeeni: 16 Estää kolesterolin syntymistä maksassa, jolloin LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuudet pienenevät Statiinilääkityksen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös muita veren kolesteroliarvoja parantavia lääkkeitä. Näitä ovat resiinit, fibraatit ja etsetimibi. Jos potilaalle on kehittynyt sydämen vajaatoiminta, lääkitykseen kuuluu yleensä myös diureetti eli nesteenpoistolääke. Diureetti lisää natriumin ja nesteen poistumista elimistöstä, jolloin verisuonten vastus pienenee ja verenpaine laskee. Ylimääräisen nesteen poistuminen elimistöstä vähentää turvotusta ja hengenahdistusta. Digitalis (Digoxin®) lisää sydämen supistumisvireyttä ja hidastaa sykettä. Useimmiten digitalista käytetään vaikean sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän hoitoon. Sen annostelu on tarkkaa, sillä liian pienet annokset eivät tehoa ja liian suuret aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia. Näitä sivuvaikutuksia ovat muun muassa pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut, rytmihäiriöt ja päänsärky. Huomioitavaa Yleisimmät sivuvaikutukset AT-salpaajaa käytetään, jos potilas ei siedä ACE:n estäjää Huimaus Käytetään, jos potilas ei siedä beetasalpaajia tai Nilkkojen turvotus, päänsärky, hänellä on hankalia rintakipuja huimaus, ihon punoitus ja kuumotus sekä ummetus Helpottaa rintakipua. Lyhytvaikutteinen nitraatti otetaan istuallaan huimauksen ehkäisemiseksi Päänsärky ja huimaus Ehkäisee rintakipuja Päänsärky ja huimaus Osalla statiineista varottava yhteisvaikutuksia mm. eräiden antibioottien ja sienilääkkeiden sekä greippimehun kanssa. Lihaskivut, harvinaisena lihastulehdus Veren hyytymistä estävä lääkehoito Läppäleikkauksen jälkeen aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys eli antikoagulaatiohoito. Hoito toteutetaan Marevan®-lääkkeellä, jonka vaikuttava aine on varfariini. Marevan-hoidon tavoitteena on ehkäistä verihyytymien kehittyminen läppään sekä estää jo syntyneen hyytymän kasvua ja mahdollista lähtemistä liikkeelle. Pahimmassa tapauksessa verihyytymä voi jumittaa mekaanisen tekoläpän. Marevan-hoidon tehoa seurataan säännöllisesti verikokeilla mitattavan INRarvon avulla. Lääkeannoksen suuruus määräytyy INR-arvon perusteella. Jos arvo on tavoitetason alapuolella, Marevan-hoidon teho on riittämätön ja verihyyty- 17 män vaara tavallista suurempi. Jos INR-arvo on puolestaan liian suuri, verenvuodon vaara on lisääntynyt. Tekoläpän materiaalista riippuen Marevan-hoito on joko pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä hoito on tarpeen, jos tekoläpän rakenteissa on hiilikuitua tai metalliseosta. Biologisille tekoläpille riittää yleensä 3-6 kuukauden mittainen antikoagulaatiohoito. Sen jälkeen aloitetaan pysyvä ASA-lääkitys (Aspirin®, Primaspan®), joka estää verihyytymien syntymistä. Monet muut lääkkeet voimistavat tai heikentävät Marevan-hoidon tehoa. Tämän takia muita lääkkeitä tai luontaistuotteita ei saa käyttää omin päin, vaan niistä pitää aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Marevan-hoidosta ja sen toteuttamisesta saa ohjeet sairaalasta. Marevanhoidosta pitää mainita aina, kun menee hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle, toimenpiteeseen tai leikkaukseen. Marevan-hoitoa ei saa keskeyttää ilman lääkärin määräystä. Hoidon toteuttamisesta saa lisätietoa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito-oppaasta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä ongelmatilanteissa pitää ottaa yhteys lääkäriin tai terveyden-/sairaanhoitajaan. L I I A N S U U R I M A R E V A N - A N N O S Ota yhteys lääkäriin, jos ulosteet muuttuvat mustiksi tai virtsa veriseksi sinulle tulee voimakasta mahakipua, heikotusta, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia ikenistä tai nenästä vuotaa herkästi verta tulee veriysköksiä tai verioksentelua 18 tulee herkästi mustelmia tai pienetkin naarmut vuotavat verta esiintyy runsasta kuukautisvuotoa tai poikkeavaa synnytyselinten verenvuotoa tai yleiskuntosi heikkenee. Lääkekorvaukset Reseptilääkkeistä Kela korvaa 42, 72 tai 100 prosenttia, joista alin on peruskorvausoikeus ja muut erityiskorvausoikeuksia. Suurin osa sydänsairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä on sellaisia, joista Kela korvaa omavastuuosuuden jälkeen 72 prosenttia (alempi erityiskorvattavuus). Potilaat, joilla on veren hyytymistä estävä lääkehoito, saavat peruskorvauksen (42 prosenttia) Marevanlääkkeestä. Erityiskorvausoikeutta anotaan Kelasta lääkärin B-lausunnolla. Tarkista omat Lausunnosta tulee käydä ilmi, että hakijan sairaus on vaikea ja pit- korvauskäaikainen. Korvausoikeudet merkitään Kela-korttiin. Eräät lääk- oikeutesi. keet korvataan vain rajoitetuille potilasryhmille, kuten tietyt kolesterolilääkkeet. Viitehintajärjestelmä on osa lääkekorvausjärjestelmää. Se muodostuu lääkeryhmistä, joihin kuuluvat keskenään samaa lääkeainetta sisältävät lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Lääkeryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, josta lääkekorvaus voidaan maksaa. Jos potilas ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Tämä erotus ei kartuta lääkkeiden vuotuista maksukattoa. Useille lääkkeille löytyy lääkevaihdon kautta halvempi rinnakkaisvalmiste. Lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon edullisempaan valmisteeseen hoidollisten tai lääketieteellisten syiden takia. Niistä on tällöin maininta reseptissä ja potilas saa korvauksen lääkärin määräämästä lääkkeestä. Lääkevaihtoehdoista on hyvä keskustella lääkärin kanssa, kun lääkettä määrätään. Lääkekustannuksilla on vuosittainen kattosumma, jonka jälkeen Kela korvaa loppuvuoden reseptilääkkeet kokonaan omavastuun ylittävältä osalta. Vuonna 2012 kattosumma on 700,92 euroa ja omavastuu on 1,5 euroa yhtä lääkettä kohti. Lisätietoja lääkekorvauksista saa Kelasta. 19 Tupakoinnin lopettaminen Sydänleikkauksen jälkeen pitää lopettaa tupakointi. Tupakoinnin jatkaminen huonontaa suorituskykyä ja heikentää oleellisesti leikkauksesta saatua hyötyä. Tupakointi on selvimpiä sydänsairauksiin johtavia riskitekijöitä. Se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista myös ohitusleikkauksen jälkeen. Tupakointi lisää tukosalttiutta, nostaa verenpainetta, heikentää sydämen hapensaantia, lisää rytmihäiriön riskiä sekä kiihdyttää kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin. Tupakoija kuolee äkillisesti sydänperäisen syyn takia kaksi kertaa useammin kuin ihminen, joka ei polta. Lopettamisen tukena on mahdollista käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on laastarina, purukumina, tabletteina, inhalaattorina ja reseptillä nenäsumutteena. Tärkeitä ovat oikea käyttötekniikka ja riittävä annos. Korvaushoitoa kannattaa jatkaa 3-6 kuukauden ajan. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä myös reseptilääkettä, joka vähentää halua tupakoida ja vieroitusoireita. Lääkitys aloitetaan yleensä jo ennen tupakoinnin lopettamista ja sitä jatketaan noin kaksi kuukautta. 20 Toipuminen leikkauksen jälkeen Sydänleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä ja kestää tavallisesti 3-6 kuukautta, joskus kauemminkin. Toipumisen nopeuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten potilaan ikä, yleiskunto, tilanne ennen leikkausta, muut sairaudet ja tehty leikkaus. Toipumista voi edistää toimimalla aktiivisesti ja noudattamalla saatuja ohjeita. Sydänleikkauksen lopullinen hyöty näkyy vasta 6-12 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Haavojen hoito Haava-alueiden ihon paraneminen kestää tavallisesti 2-3 viikkoa. Lievä punoitus ja ihon kutiaminen kuuluvat paranemiseen. Haavoja kannattaa suihkuttaa päivittäin. Suihkuttaminen sopii hyvin myös tulehtuneelle haavalle. Haavojen ympäristön kutiavaa ja kuivaa ihoa voi rasvata tavallisella kosteusvoiteella. Haavoja ei kannata kosketella käsin. Ompeleiden ja hakasten poistamiseen saa erilliset ohjeet sairaalasta. Suihkussa voi käydä normaalisti, mutta haavoja ei saa hangata. Saunaan ja kylpyyn voi mennä seuraavana päivänä siitä, kun ompeleet tai hakaset on poistettu. Suurin osa haavan tulehduksista ilmaantuu kotona. Haavaalueen kipu, turvotus, punoitus, eritys ja kuume ovat tuleh- Älä koske käsin duksen merkkejä. Tällöin pitää hakeutua terveyskeskukseen leikkaushaavaan. tai sairaalaan. Raajan ja etenkin nilkan turvotusta voi esiintyä leikkauksen jälkeen, jos potilaalta on otettu laskimosiirre jalasta. Turvotus johtuu siitä, että alaraajan laskimoverenkierto on huonontunut tilapäisesti. Tilanne korjaantuu itsestään. Alaraajassa oleva turvotus saattaa hidastaa haavan paranemista. Turvotusten ehkäisemiseksi voi käyttää päivisin tukisukkia ja pitää jalkaa lievässä kohoasennossa. Nilkkojen pyörittäminen, ojentaminen sekä käveleminen vähentävät turvotusta. 21 Rintalastan paraneminen Perinteisessä sydänleikkauksessa rintakehä avataan keskeltä rintalastaa. Leikkauksen jälkeen rintalasta liitetään yhteen teräslangoilla, jotka jäävät ihon alle. Rintalastan luutuminen kestää 2-3 kuukautta. Tänä aikana on syytä välttää ylä- vartalon ja yläraajojen äkillisiä liikkeitä sekä äkkiriuhtaisuja ja -tärähdyksiä. Raskaita nostoja ja kantamuksia pitää myös välttää. Nostot kannattaa tehdä lähellä vartaloa ja molemmilla käsillä, koska tällöin rintalastaan kohdistuva kuormitus on mahdollisimman tasainen ja pieni. Noston aikana pitää välttää kiertoliikettä. Myös raskaammat kotityöt, kuten mattojen tomuttaminen, imuroiminen ja raskaiden pyykkien levittäminen, on syytä jättää väliin. Rintalastan luutumisen aikana ei ole suositeltavaa ajaa autolla. Rintakehän alueella voi olla leikkauksen jälkeen luustosta, lihaksista tai leikkaushaavasta peräisin olevaa kipua. Kivut saattavat kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia. Tänä aikana on hyvä käyttää kipulääkettä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Kipu ei saa rajoittaa liikkumista eikä estää kuntoutumista. On tärkeää, että pystyy toimimaan pienissä askareissa kivuttomasti eikä hengittäminen tuota kipua. Välillä voi testata kipulääkkeen tarvetta niin, että vetää keuhkot rauhallisesti täyteen ilmaa tai huokaisee syvään. Jos hengitys aiheuttaa kipua, kipulääkettä on hyvä ottaa lisää. Leikkauksen jälkeen pienet päivän askareet kipeyttävät rintakehää. Se on kuitenkin normaalia, ja kipulääkettä on hyvä käyttää vähintään viikon ajan. Kivun takia myös yskiminen voi tuntua hankalalta. Haavan ja rintakehän tukeminen käsillä tai tyynyllä vähentää kipua ja helpottaa yskimistä. Hengitysharjoittelu Leikkauksen jälkeen hengitys on tehotonta ja pinnallista. Pallean heikentynyt liike, limaisuus, vuodelepo ja leikkausalueen kipu heikentävät hengitystä ja keuhkojen tuulettumista. Hengitys- ja pulloonpuhallusharjoittelu aloitetaan jo sairaalassa. Pulloon puhaltaminen tehostaa hengitystä ja irrottaa keuhkoputkissa mahdollisesti olevaa limaa. Puhallusharjoittelua on hyvä jatkaa vielä kotona, kunnes hengitys kulkee vapaasti ja limaisuus on loppunut. 22 Sydämen rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä rytmihäiriöt ovat yleisiä. Suurin osa niistä on kuitenkin vaarattomia. Yleisin sydänleikkauksen jälkeinen rytmihäiriö on eteisvärinä ja sitä esiintyy jopa joka kolmannella leikatuista. Yleensä se on hyvänlaatuista ja menee ohi. Joskus rytmihäiriöitä esiintyy myös kotiutumisen jälkeen. Ne voivat tuntua muljahteluina, epäsäännöllisenä pulssina ja tukalana olona. Tällöin on syytä mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten. Leikkauksen jälkeinen sydänpussintulehdus Sydänleikkauksessa sydänpussi eli perikardium avataan. Avauksen takia sydänpussiin kertyy yleensä nestettä leikkauksen jälkeen. Neste häviää yleensä itsestään, eikä aiheuta potilaalle oireita. Jos neste ei häviä sydänpussista itsestään, sitä alkaa usein kertyä myös keuhkopussiin. Sydän- ja keuhkopussissa oleva neste aiheuttaa hengenahdistusta, rintakipua ja lämpöä. Tällöin kyseessä on leikkauksen jälkeinen sydänpussin tulehdus eli postperikardiotomiaoireyhtymä. V A R O I T T A V I A O I R E I T A Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulle tulee hengenahdistusta voimakasta turvotusta jalkoihin haavaan punoitusta, turvotusta, kuumotusta tai kovaa kipua kuumetta, johon ei liity flunssaa rytmihäiriöitä poikkeuksellisen kovaa rintakipua tai pitkittynyttä masennusta, mielialan häiriöitä tai häiritsevää unettomuutta. 23 Liikunta leikkauksen jälkeen Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista. Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä liikunta nopeuttaa toipumista sydänleikkauksesta. Samalla säännöllinen liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja suorituskykyä. Kaikenlainen liikunta rentouttaa, antaa myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia sekä auttaa työkyvyn palautumisessa. Säännöllinen liikunta – parantaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja alentaa LDL-kolesteroli pitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista – vähentää veren triglyseridipitoisuutta – alentaa verenpainetta – auttaa painonhallinnassa – lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa sekä – tuntuu parhaimmillaan virkistävältä ja rentouttavalta. 24 Ensimmäisen kuukauden aikana on tärkeä liikkua kevyesti 10-30 minuutin jaksoissa useamman kerran päivässä. Sopivia lajeja ovat rauhallinen kävely ja kuntopyöräily. Liikunnan aikana hengitys syvenee ja olo saa tuntua hieman rasittavalta. Jalan turvotusta voi estää käyttämällä tukisukkaa tai ideaalisidettä. Kotona on tärkeä venytellä hartioiden ja rintakehän lihaksia joka päivä sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti. Venyttely auttaa pitämään yllä ylävartalon ja yläraajojen liikkuvuutta. Tämän oppaan sivulta 26 löytyy kotivoimisteluohjeita. Liikunnan aikana voi kuulua rintakehältä napsumista, johon ei liity kipua. Se johtuu kylkiluu-rintalastan liitoksen löysyydestä ja on vaaratonta. Napsuminen loppuu yleensä muutamassa viikossa. Leikkaushaavan aiheuttama kipu ja kiristys saattavat muuttaa ryhtiä. Yläselkä painuu herkästi kumaraan ja hartiat kääntyvät eteenpäin. Ryhdin huononemista estää, jos tarkkailee kehon asentoa eri tilanteissa, pitää hartiat rentoina ja hakee kävellessä normaaleja myötäliikkeitä. Ryhdin säilymistä voi tarkkailla myös ojentautumalla selkä seinää vasten. Ojentautuminen venyttää samalla arpeutuvaa rintalastan haavaa niin, ettei se ala kiristää. Vähitellen voi lisätä liikunnan tehoa ja kestoa. Toisen kuukauden tavoitteena on liikkua päivittäin 1-2 kertaa 15-45 minuuttia kerralla. Liikunnan aikana saa hengästyä, mutta pitää pystyä puhumaan. Kun rintalasta on luutunut, päivittäin on hyvä liikkua tunnin ajan. Sopiva teho vastaa reipasta kävelyä. Tällaista liikunnan määrää on tavoitteena jatkaa myös kuntoutumisen jälkeen. Liikunnan aikana saa hengästyä ja hikoilla, mutta puhumisen pitää sujua. Liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo. Päivän liikuntatunnin voi koota useammasta lyhyemmästä liikuntatuokiosta. Tuntiin mahtuu esimerkiksi työmatkaliikuntaa, liikkumista perheen kanssa ja liikuntaharrastus. Liikuntamuodoksi sopii esimerkiksi kävely, uinti, pyöräily tai muu itselleen mieluisa liikkuminen. Jokaisen kannattaa kokeilla rohkeasti eri liikuntamuotoja – sekä oppia, tottua ja nauttia. Rintalastan luutumisen jälkeen on hyvä huolehtia myös lihaskunnosta. Liikuntaa kannattaa välttää heti ruokailun jälkeen, väsyneenä tai jonkun muun rasituksen jälkeen. Näin liikunta tuntuu miellyttävämmältä. Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti, ja vauhtia voi lisätä vähitellen. Jos kuntoudut läppäleikkauksesta ja sinulla on veren hyytymistä estävä lääkehoito, vältä kontaktilajeja, joissa on suurentunut loukkaantumisriski ja verenvuotovaara. Vältettäviä lajeja ovat esimerkiksi taistelulajit, jalkapallo ja jääkiekko. Toipumisen aikana ja myöhemminkin yksilöllisiä liikuntaneuvoja saa terveyskeskuksen fysioterapeutilta, sydänhoitajalta, työterveyshuollosta tai kunnan erityisryhmien liikunnanohjaajalta. Jos liikunta tuntuu pelottavalta ja ahdistavalta, kannattaa hakeutua ohjattuun liikunnalliseen kuntoutukseen. Siihen tarvitaan erillinen lähete hoitavalta lääkäriltä. 25 Kotivoimisteluohjelma 26 1. Hartioiden pyöritys Pyöritä oikeaa hartiaa viisi kertaa etukautta ympäri ja viisi kertaa takakautta ympäri. Tee sama vasemmalla. Tee lopuksi sama molemmille hartioilla yhtä aikaa. 2. Käden nosto Pidä hartiat alhaalla ja selkä suorana. Nosta oikea käsi ylös kohti kattoa ja laske alas. Toista viisi kertaa. Tee sama vasemmalla. 3. Vuoronyrkkeily Ojenna oikea käsi vartalon eteen suoraksi ja vie samalla vasen kyynärpää koukussa taakse. Tee sama liike toisinpäin. Toista liikettä kymmenen kertaa. 4. Hartialihaksen venytys Istu selkä suorana, pidä katse eteenpäin ja hartiat alhaalla. Kallista oikea korva kohti oikeaa hartiaa ja tunne venytys vasemmassa hartiassa. Pidä venytys 20– 30 sekuntia. Tee sama liike vasemmalle. 27 ¼ ½ ¼ Lautasmallin avulla kokoat terveellisen ja runsaasti kasviksia sisältävän aterian. 28 Ruokavalio Ruokahalu voi olla huono leikkauksen jälkeen. Toipumisen kannalta on kuitenkin tärkeä syödä hyvin ja monipuolisesti. On hyvä nauttia useita pieniä aterioita päivän aikana. Nestettä tulee myös juoda riittävästi, noin kaksi litraa vuorokaudessa. Ruokahalu paranee, kun toipuminen edistyy ja yleiskunto paranee. Terveellinen ruoka Terveellinen ruoka on oleellinen osa sepelvaltimotaudin elintapahoitoa. Sairauden eteneminen on mahdollista pysäyttää muuttamalla elintapoja sellaisiksi, että ne edistävät sydämen terveyttä. Terveellinen ruokavalio edistää kuntoutumista ja vähentää sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Suositeltavinta on syödä paljon kasviksia, riittävästi pehmeää rasvaa ja vain vähän kovaa rasvaa ja suolaa. Ihminen saa terveellisestä ruoasta lähes kaikki tarvittavat ravintoaineet. Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden tai luontaistuotteiden runsas käyttö ei tutkimusten mukaan edistä sepelvaltimotaudin hoitoa. Päivän aikana on hyvä syödä useita pieniä aterioita ja säännöllisesti. Isot ateriat rasittavat sydäntä ja suurentavat veren rasva-arvoja äkillisesti. Ateriat kannattaa koota lautasmallin mukaan: puoli lautasta kasviksia, neljännes perunaa, pastaa tai riisiä ja viimeinen neljännes lihaa tai kalaa. Ruoan lisänä on hyvä nauttia myös lasillinen rasvatonta maitoa ja margariinilla voideltua ruisleipää. Sydänmerkki auttaa valitsemaan kaupassa rasvan laadun ja määrän sekä suolaisuuden kannalta hyviä vaihtoehtoja. Joissakin ravintoloissa on tarjolla myös Sydänmerkki-aterioita. Kasvikset, marjat ja hedelmät Kasviksia, marjoja ja hedelmiä on suositeltava syödä puoli kiloa päivässä. Ne keventävät ruokavaliota ja tekevät siitä monipuolisen. Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi kasvikset sisältävät runsaasti muita verisuonten terveyttä edistäviä aineita, kuten kuituja ja antioksidantteja. Myös Marevan-hoitoa käyttävien on tärkeä syödä runsaasti kasviksia joka päivä. 29 Greippimehu haittaa useiden lääkkeiden toimintaa elimistössä, joten sitä on syytä välttää. Rasvan laatu ja määrä Syödyn rasvan laatu vaikuttaa ratkaisevasti valtimoiden kuntoon. Sepelvaltimotautia sairastavien pitää kiinnittää erityistä huomiota rasvan laatuun. Veren kolesterolipitoisuus pienenee, kun syö enemmän pehmeää rasvaa ja vähemmän kovaa. Kovaa rasvaa on runsaasti rasvaisissa maito- ja lihavalmisteissa, leivonnaisissa, kookosrasvassa ja palmuöljyssä. Pehmeää rasvaa on puolestaan kasviöljyissä, margariinissa ja kalassa. Elintarvikkeista kannattaa valita rasvattomat tai vähärasvaiset vaihtoehdot. Lisäksi on hyvä levittää leivälle kasvimargariinia, lisätä salaattiin öljypohjaista salaattikastiketta ja käyttää ruoanlaitossa rypsiöljyä. Kohonnutta kolesterolia voi alentaa myös niin, että lisää terveelliseen ruokavalioon kasvisterolia tai -stanolia sisältäviä elintarvikkeita. Joka viikko on hyvä syödä kolme rasvaisesta kalasta valmistettua ateriaa. Suositusten mukainen määrä kalanrasvaa lisää veren juoksevuutta ja vähentää hieman verihyytymien muodostumista, mutta ei lisää verenvuodon riskiä Marevan- tai ASA-lääkkeiden aikana. Kalan sisältämä rasva auttaa alentamaan myös kohonnutta verenpainetta ja pienentämään veren triglyseridipitoisuutta. Se saattaa myös vähentää vaarallisia rytmihäiriöitä ja sydäninfarkteja. Kaikki eivät voi syödä kalaa. Tällöin voi käyttää kalaöljyvalmistetta lääkärin ohjeiden mukaan. Sopiva määrä on yhteensä gramma eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) päivässä. Marevan-lääkitystä käyttävien pitää keskustella kalaöljyvalmisteiden käyttämisestä lääkärin kanssa. Suolan käyttö 30 Runsas suolan saanti nostaa verenpainetta ja lisää nesteen kertymistä elimistöön. Näin sydämen työmäärä kasvaa. Elintarvikepakkausten merkintöjen avulla voi valita vähäsuolaisia tuotteita. Kaupasta löytyy vähäsuolaisia leipiä, lihavalmisteita, juustoja, valmisruokia ja aamiaismuroja. Joskus pakkaukseen on merkitty vain natriumin määrä. Tällöin suolamäärän saa selville, kun kertoo natriumin määrän 2,5:lla. Gramma natriumia vastaa 2,5 grammaa suolaa. Ruoanvalmistuksessa on syytä käyttää mahdollisimman vähän suolaa ja välttää suolaa sisältäviä mausteita. Vähäsuolaisia tuotteita leivät näkkileivät ja korput juustot leikkele- ja ruokamakkarat täyslihaleikkeleet valmisateriat ja -kastikkeet liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet suolaa enintään 0,7 % 1,2 % 1,0 % 1,5 % 1,7 % 0,7 % 0,9 % Ravinnon kuitupitoisuus Runsaan kuidun syöminen on hyväksi sydämelle. Kannattaa suosia täysjyväviljaa sekä valita runsaskuituisia (kuitua yli 6 %) leipiä ja viljatuotteita. Myös kasviksissa on kuitua. Runsas kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta, auttaa painonhallinnassa ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Kolesteroli Ravinnon sisältämä kolesteroli suurentaa veren kolesterolitasoa, vaikka sen vaikutus ei ole yhtä voimakas kuin kovan rasvan. Runsaasti kolesterolia sisältäviä elintarvikkeita on syytä syödä vain harvoin. Tällaisia ovat esimerkiksi kananmunat, maksa ja mäti. Kananmunia voi syödä enintään kaksi viikossa. Pannukahvi nostaa myös veren kolesterolia. Kahvi kannattaa juoda suodatettuna, koska tällöin kahvipavun sisältämä kolesterolia kohottava aine eli kafestoli jää suodatinpussiin. 31 Ylipainon vähentäminen Ylipainoisen on syytä ryhtyä laihduttamaan, kun toipuminen leikkauksesta on päässyt hyvään vauhtiin. Sopiva aika on noin kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Ylipaino suurentaa sairastuneen sydämen työtaakkaa sekä nostaa kolesterolia ja verenpainetta. Pienikin painon pudotus on hyödyllinen. Ruokavaliota kannattaa keventää ja samalla lisätä mahdollisuuksien mukaan liikuntaa. Usein on tarpeen myös pienentää ruoka-annoksia ja huolehtia syömisen säännöllisyydestä. Runsasta sokerin käyttöä on syytä välttää. Sokeri, makeat juomat, ruoat ja leivonnaiset lihottavat helposti ja nostavat veren triglyseridipitoisuutta. 32 Marevan-hoito ja ruoka Marevan-hoidossa haetaan tasapainoa veren hyytymiseen tarvittavan K-vitamiinin ja hyytymistä estävän lääkkeen välille. K-vitamiinia saadaan pääasiassa kasviksista. Marevan-lääkitystä käyttävien pitää syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että kasviksia syödään tasaisen runsaasti, mielellään puoli kiloa eli kuusi kourallista päivässä. Myös kasviruokavalio sopii Marevanhoitoa käyttäville. Kaikkia kasviksia voi nauttia vapaasti. Poikkeuksena ovat hyvin runsaasti K-vitamiinia sisältävät tummanvihreät lehtivihannekset, joita kannattaa syödä vain vähän. Näitä ovat lehti- ja ruusukaali, nokkonen ja pinaatti. Marjoissa on vain vähän K-vitamiinia, mutta runsas mar- Tonic-veden jojen syöminen saattaa vaikuttaa hoitotasapainoon. Mar- sisältämä kiniini joja kannattaa syödä kohtuullisia määriä, korkeintaan pa- voimistaa Marevanin vaikutusta. ri desilitraa päivässä. Elintarvikkeiden K-vitamiinipitoisuuksia voi halutessaan tarkistaa osoitteesta www.fineli.fi. N E L J Ä T Ä R K E I N T Ä Marevan-potilaan ruokavalio Hyvä ja monipuolinen Runsaasti kasviksia joka päivä Vain vähän tummanvihreitä lehtivihanneksia, kuten lehtikaalia, ruusukaalia, nokkosta ja pinaattia Vältä greippiä, greippimehua, karpalomehua, tonic vettä ja runsasta alkoholinkäyttöä, sillä ne voimistavat varfariinin vaikutusta 33 Henkinen jaksaminen Sydänleikkauksen odottaminen on useimmille raskasta. Leikkaus voi pelottaa ja ahdistaa. Samalla siihen liittyy suuria odotuksia elämänlaadun paranemisesta. Ennen leikkausta joka kolmas potilas on masentunut, ja joillekin tulee masennusta leikkauksen jälkeen. Suurimmalla osalla masentuneisuus paranee vähitellen, kun kuntoutuminen etenee. Toipumisen alkuun kuuluu mielialan vaihteluita, ärtyneisyyttä, masentuneisuutta ja unettomuutta. Välillä olo on toiveikas ja intoa täynnä, välillä taas masentunut ja ärtynyt. Mielialan vaihtelut vähenevät vähitellen, kun toipuminen etenee ja suorituskyky paranee. Näistä tunteista on hyvä keskustella avoimesti läheisten kanssa. Joskus keskusteleminen saman kokeneen ihmisen kanssa voi olla helpottavaa. Sydäntukihenkilöiden yhteystiedot saa sydänpiiristä tai oman paikkakunnan sydänyhdistyksestä. Ryhmäneuvontatilaisuuksia kannattaa kysyä leikkauksen tehneestä sairaalasta, sydänpiiristä tai sydänyhdistyksestä. Pitkittynyt masennus ja ahdistuneisuus ovat sydämelle epäedullisia tunnetiloja. Lisäksi ne heikentävät kuntoutumista. Omalta lääkäriltä kannattaa hakea apua, jos masentuneisuus jatkuu yhtäjaksoisesti yli kaksi viikkoa. Pitkittyneessä masennuksessa mielialalääkitys voi auttaa. Uni Suuren leikkauksen jälkeen unen tarve usein lisääntyy. Muutamien viikkojen ajan olo saattaa olla erittäin väsynyt. Myös unihäiriöt ovat tavallisia. Leikkauksen jälkeisiin päiviin kannattaa sisällyttää riittävästi liikuntaa ja lepoa. Selkeä päivärytmi edesauttaa jaksamista. 34 H Y V I Ä U N I A Nukahtamista ja unta edistää, että menet joka ilta nukkumaan samaan aikaan rauhoitut ennen nukkumaan menoa esimerkiksi lukemalla vältät kahvia ennen nukkumaan menoa syöt pienen ja kevyen iltapalan liikut säännöllisesti käytät riittävää kipulääkitystä, jos rintakehän alue on kipeä ja vältät alkoholia ennen nukkumaanmenoa. Stressi Stressi on elimistön normaali reaktio ja tarpeellinen, kun pitää toimia valppaasti ja tehokkaasti. Samalla se kuitenkin aiheuttaa hormonitoiminnan, tahdosta riippumattoman hermoston ja aineenvaihdunnan muutoksia. Nämä muutokset ovat sydämelle haitallisia. Tyypillisiä stressin aiheuttamia oireita ovat päänsärky, hikoilu, huimaus, lisääntynyt virtsaamisen tarve ja sydämen tykytys. Pitkittynyt stressi lisää ahdistuneisuutta, väsymystä ja unihäiriöitä. Oman reagointitavan ja omien stressinlähteiden tunnistaminen on tärkeää, samoin riittävä lepo. Stressitilan laukaisemiseen voi kokeilla erilaisia rentoutusmenetelmiä ja esimerkiksi liikuntaa. Läheisten ihmisten kanssa on hyvä keskustella stressiä aiheuttavista tekijöistä. 35 Arki kotona Toipilasaika rajoittaa arkipäivän askareita.Kotiin on turvallisempi palata, jos avusta on sovittu jo etukäteen omaisten, ystävien tai kotipalvelun kanssa. Myös sairaalan sosiaalihoitaja auttaa tarvittaessa järjestämään apua kotiin. Omaan toipumiseen on syytä varata aikaa kolme kuukautta. Tänä aikana leikkauksessa ollut ei saa olla vastuussa toisen perheenjäsenen, kehitysvammaisen tai kotieläimen hoidosta. Kotityöt Heti sairaalasta tulon jälkeen saa tehdä kevyitä kotitöitä, kuten pyyhkiä pölyjä, laittaa ruokaa ja tiskata. Kotitöiden määrää kannattaa lisätä vähitellen. Raskaampia kotitöitä voi tehdä vasta, kun rintalasta on luutunut. Sen jälkeen saa kantaa raskaita kauppakasseja ja imuroida. Raskaampiin puuhiin kannattaa siirtyä vähitellen. Jos päivittäiset askareet tuottavat vaikeuksia, apua kannattaa kysyä kunnan sosiaalitoimesta. Autolla ajo Autolla olisi hyvä ajaa vasta 1-2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tätä aiemmin fyysinen suorituskyky on heikentynyt, reaktioaika pidentynyt ja rytmihäiriöalttius lisääntynyt. Kipeytynyt rintakehä rajoittaa kiertoliikkeitä ja auton hallinta äkillisissä tilanteissa voi olla vaikeaa. Lisäksi kova jarrutus saattaa vaurioittaa rintalastaa. Turvavyötä on käytettävä normaalisti. Autoilu on aloitettava maltillisesti. Stressaavia tilanteita ja olosuhteita kannattaa välttää. Autoilijan verenpaine kohoaa herkästi, jos mieliala kiihtyy. Tämä voi lisätä rytmihäiriöiden alttiutta. Matkustaminen 36 Lentokoneella matkustaminen on sallittua muutama viikko leikkauksen jälkeen. Perussäännön mukaan lentäminen onnistuu, jos sydän on levossa oireeton ja sietää rappusten kävelemisen yhden kerrosvälin verran. Pidemmälle matkalle voi lähteä 2-3 kuukauden kuluttua leikkauksesta, mikäli kuntoutuminen on sujunut normaalisti. Etelänmatkalle ei kannata lähteä kuu- mimpina kesäkuukausina, sillä kuumuus rasittaa sydäntä. Leikkaushaavat pitää suojata suoralta auringonpaisteelta vähintään vuoden ajan. Varsinkin ulkomaan matkoista on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Matkaan ei kannata sisällyttää pitkiä yhtämittaisia lentoja tai automatkoja. Matkan varrelle olisi hyvä varata lepopäiviä. Istuminen pitkään ja ahtaasti haittaa laskimoveren paluuta alaraajoista sydämeen ja lisää alaraajan turvotusta. Hidastunut verenvirtaus voi myös suurentaa laskimoveritulpan vaaraa. M A T K A L L E M U K A A N Vinkkejä pidemmille matkoille Nouse lentokoneessa välillä kävelemään Pidä automatkoilla jumppatauko kerran tunnissa. Vaihtele asentoa, liikuttele säännöllisesti ja toistuvasti alaraajoja sekä ojenna jalkateriä rytmisesti ylös ja alas Käytä pitkillä lennoilla hoito- tai tukisukkia Juo hieman tavallista enemmän nestettä. Sopiva määrä on yksi desilitra vettä jokaista lentotuntia kohden. Jos sairastat sydämen vajaatoimintaa, muista nesterajoitukset. Sydänpotilaille suositellaan yksityistä matkavakuutusta, koska eri maiden hoitokäytännöt ja sairaanhoidon taso vaihtelevat. Ennen matkaa on syytä tarkistaa vakuutusyhtiöstä omaan sairauteen ja sen pahenemiseen liittyvät vakuutusehdot. Kroonisen sairauden paheneminen ei ole vakuutusehtojen mukaan odottamatonta tai äkillistä, joten tällainen vakuutus ei korvaa kaikkea tarvittavaa hoitoa. Euroopassa on hyvä pitää mukana Eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Se oikeuttaa äkillisen sairauden samantasoiseen hoitoon EU/ETA-maissa ja Sveitsissä kuin näiden omilla kansalaisilla. Kortin saa maksutta Kelasta. Lääkkeet on hyvä pakata käsimatkatavaroihin niiden alkuperäispakkauksissa. 37 Lääkkeitä kannattaa varata mukaan riittävästi esimerkiksi viikon matkalle kahden viikon lääkkeet. Englanninkielinen selostus sairaudesta ja viimeinen sydänfilmi on hyvä ottaa mukaan, jos sellaiset on. Marevan-hoitoa käyttävien pitäisi selvittää jo ennen matkustamista, missä on mahdollista tarvittaessa tehdä INR-määritys hoidon tehon mittaamiseksi. Mukaan on syytä ottaa Marevan-hoitokortti sekä lääkekortti, josta ilmenevät hoitodiagnoosit ja voimassa oleva lääkehoito. Saunominen ja uiminen Saunomisen vaikutukset ovat usein myönteisiä. Saunan lämpö laajentaa verisuonia, alentaa verenpainetta ja keventää sydämen työmäärä. Saunominen on monelle tärkeä rentoutumiskeino ja nautinto. Sydänleikkauksen jälkeen saunomisesta ei tarvitse luopua. Saunomisen voi aloittaa seuraavana päivänä, kun ompeleet on poistettu ja haava on terve. Jos ompeleet ovat itsestään sulavia ja haava on siisti, saunaan voi mennä jo kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen. Sopiva aloituslämpötila on 60-80 astetta. Liian kovia löylyjä ja äkillisiä lämpötilan vaihteluita tulee välttää 3-4 kuukautta. Tuolloin ei saa ottaa kylmää suihkua saunomisen yhteydessä, pyöriä lumihangessa eikä uida avannossa. Äkilliset suuret lämmönvaihtelut nostavat verenpainetta ja altistavat rytmihäiriöille. Saunaan ei pidä mennä, jos on rintakipuja, hengenahdistusta tai kuumetta. Uimisen voi aloittaa 2-3 kuukauden kuluttua leikkauksesta, kun leikkaushaavat ovat parantuneet ja rintalasta luutunut. Uiminen kannattaa aloittaa rauhallisesti ja mielellään lämpöisessä vedessä. Vesiliikunta on hyvä tapa valmistautua uimiseen. Alkoholinkäyttö 38 Elimistö kestää alkoholia tavallista huonommin sydänleikkauksen jälkeen. Kohtuullinen käyttö eli 1-2 ravintola-annosta ei ole vaarallista. Alkoholia ei pidä nauttia päivittäin. Runsas alkoholinkäyttö voi johtaa hoidon laiminlyöntiin. Lisäksi humalatila heikentää sydämen supistuvuutta ja etenkin krapula suurentaa rytmihäiriön riskiä. Leikkauksen jälkeen on hyvä muistaa, että alkoholi ei sovi yhteen kaikkien särkylääkkeiden kanssa. Yhteisvaikutukset kannattaa tarkistaa apteekista. Runsas alkoholinkäyttö voi heikentää tai voimistaa Marevan-hoidon tehoa. Kerralla juotu iso alkoholimäärä suurentaa verenvuodon riskiä. Pitkään jatkunut päivittäinen alkoholinkäyttö voi puolestaan kiihdyttää Marevanin poistumista elimistöstä, mikä suurentaa tukosriskiä. Seksi Sydänleikkauksen jälkeen elimistö vaatii oman aikansa toipuakseen. Seksin voi aloittaa, kun olo tuntuu itsestä hyvältä. Ensimmäisten kuukausien aikana kipeä rintakehä voi kuitenkin aiheuttaa käytännön ongelmia. Fyysisenä rasituksena yhdyntä vastaa noin kahden kerroksen kulkemista rappusissa tai kilometrin kävelylenkkiä ilman pysähdyksiä. Rasitusta ja rintakehän kuormitusta voi vähentää sellaisella asennolla, jossa yläraajat eivät joudu jännitykseen. Seksiä ei kannata harrastaa raskaan aterian jälkeen, humalassa, väsyneenä tai kuumassa. Alussa on syytä olla maltillinen ja muistaa hellyyden merkitys. Hellyys ja yhdessäolo ovat tärkeitä leikkauksen jälkeen. Hyvänä pitäminen, kosketus ja silittely ovat hyviä tapoja osoittaa välittämistä. Ne antavat mielihyvää molemmille. Seksuaalisuuteen vaikuttavista muutoksista on hyvä puhua kumppanin kanssa. Sydänleikkauksen jälkeen voi esiintyä sukupuolista haluttomuutta, joka menee kuitenkin yleensä ohi. Osa potenssilääkkeistä Tilanne palautuu entiselleen, kun fyysinen kunto pa- ei sovi nitraattien ranee. Usein seksi sujuu entistä paremmin tehokkaan käyttäjille. sepelvaltimotaudin lääkehoidon, pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen jälkeen, koska valtimoiden verenvirtaus paranee. Eräät sydänlääkkeet saattavat aiheuttaa erektiohäiriöitä tai seksuaalista haluttomuutta. Jos ongelmat jatkuvat 2-3 kuukautta lääkehoidon aloittamisen jälkeen, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. [ÄLÄYKSEKSI]Osa potenssilääkkeistä ei sovi nitraattien käyttäjille. Sepelvaltimotautiin liittyvä heikentynyt verenkierto voi kuivattaa naisen emättimen limakalvoja. Tämä voi vaikeuttaa yhdyntää ja orgasmin saamista. Kostumisen puutetta voi korvata liukuvoiteilla, geelillä tai perusvoiteilla. Mikäli 39 liukasteet eivät auta, asiasta kannattaa keskustella gynekologin kanssa. Tulehdusten ehkäisy ja hoito Erilaiset tulehdukset rasittavat sydäntä. Ennaltaehkäisy ja hoito vähentävät riskiä joutua sairaalaan. Sydänpotilaan on hyvä ottaa joka vuosi influenssaa vastaan rokote, jonka saa maksutta omasta terveyskeskuksesta. Lisäksi hengitys- ja virtsatieinfektiot sekä ientulehdukset tulee hoitaa huolellisesti. Pneumokokkirokote voi myös olla tarpeen potilaille, joilla on taipumus sairastaa toistuvasti keuhkokuumeita. Tämä rokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan, mutta sen voi ostaa apteekista reseptillä. Endokardiitin ehkäisy Tiettyihin sydänsairauksiin liittyy suurentunut endokardiitin eli sydämen sisäkalvon tulehduksen vaara. Riskiryhmässä ovat muun muassa he, joilla on tekoläppä tai sydänläpän korjauksessa on käytetty keinomateriaalia. Endokardiittiin voi sairastua, jos verenkiertoon pääsee bakteereita jonkun toimenpiteen aikana. Sitä voidaan ehkäistä toimenpiteen yhteydessä annettavalla antibiootilla. Antibioottiehkäisyn tarve ja sopivuus arvioidaan yksilöllisesti. Endokardiitin ehkäisystä on olemassa ohjekortti. Kortti on tarkoitettu potilaille, joiden sydänsairauteen liittyy endokardiitin vaara. Kortissa on ohjeet ehkäisevästä antibioottilääkityksestä ja se on tarkoitettu annettavaksi lääkärille tai hammaslääkärille ennen toimenpidettä. Korttia voi kysyä omalta lääkäriltä tai Suomen Sydänliitosta. 40 Endokardiitin ehkäisy -kortti. Hammas- ja ienperäisen bakteeritulehduksen ehkäisyssä on tärkeintä huolehtia hyvästä suuhygieniasta. Hammaslääkärin tarkastuksessa olisi hyvä käydä säännöllisesti kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Tämä koskee myös potilaita, joilla on hammasproteesi. Hampaat pitää harjata aamuin illoin sekä hammasvälit puhdistaa päivittäin joko hammaslangalla tai väliharjalla. Hammasproteesit ja suu huuhdellaan vedellä aterioiden jälkeen. Suun alueen infektiot pitää hoitaa välittömästi. Turvo- Suun ja hampaiden tus, punoitus, suussa tuntuva särky ja hampaiden harja- säännöllinen hoito uksen herkästi aiheuttama verenvuoto ovat syitä, joiden ehkäisee takia tulee ottaa yhteyttä hammaslääkäriin tai hammas- endokardiittia. hoitajaan. 41 Jälkitarkastus ja jatkohoito Ensimmäinen jälkitarkastus on yleensä 1-3 kuukauden kuluttua leikkauksesta sen mukaan, minkälainen sydänleikkaus on tehty ja millä tavalla. Tarkat ohjeet jälkitarkastuksen ajankohdasta ja paikasta saa sairaalasta. Jälkitarkastuksessa arvioidaan sydämen kunto ja pumppauskyky, rintalastan luutuminen ja haavojen parantuminen. Hoitava lääkäri arvioi lisäksi suoritus- ja työkykyä sekä lääkityksen tarvetta. Mikäli toipuminen ei ole edennyt normaalisti, jälkitarkastuksessa suunnitellaan jatkokuntoutumista. Jatkossa on hyvä käydä 6-12 kuukauden välein lääkärintarkastuksessa sydämen tilanteen ja lääkityksen seurannan vuoksi. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä käydä samalla lääkärillä. Joskus rintakipuoireet palautuvat vähitellen. Tällöin on otettava välittömästi yhteys omaan lääkäriin, sillä sepelvaltimotauti on saattanut edetä ja vaatia tehokkaampaa hoitoa. 42 Paluu töihin Suurin osa ohitusleikkauksessa tai läppäleikkauksessa olleista voi palata takaisin entiseen työhönsä. Työhön voi palata sen mukaan, miten hyvin kuntoutuminen sujuu ja kuinka kuormittavaa työ on. Sairausloma kestää ohitus- ja läppäleikkauksen jälkeen yleensä kolme kuukautta. Työnantajan ja työterveyshuollon kanssa on hyvä keskustella ajoissa paluusta töihin ja tarvittaessa työn keventämisestä. Jos sairaus vaikeuttaa entisessä työssä jatkamista tai aiheuttaa riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle, ammatillinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden jatkaa sopivammassa työssä. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteistä ja sitä voi hakea omasta työeläkelaitoksesta. Jos työura on jäänyt lyhyeksi, voi kääntyä Kelan tai työvoimatoimen puoleen. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää neuvontaa, tutkimuksia, työkyvyn arviointia, työkokeilua, työhönvalmennusta, uudelleenkoulutusta tai elinkeinotukea yritystoimintaa varten. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa ja mahdollista kuntoutusavustusta. Työterveyshuolto saattaa ehdottaa ammatillista kuntoutusta, mutta sairastunut voi laittaa asian vireille myös itse. Joskus sydänsairaus aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden. Tällöin mahdollisia eläkemuotoja ovat sairauden vaikeusasteen ja pysyvyyden mukaan joko työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki tai osakuntoutustuki. Näitä eläkemuotoja varten tarvitaan lääkärin B-lausunto. Työaikaa voi lyhentää hakeutumalla osa-aikaeläkkeelle, jos on vähintään 58-vuotias. Varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 62-vuotiaille. Se pienentää kuitenkin pysyvästi eläkkeen suuruutta, eikä siinä ole sairausperustetta. Työttömyyseläke riippuu hakijan työttömyyden kestosta ja iästä. Eläkeasioista saa tarkempia tietoja työeläkelaitoksista ja Kelasta. 43 Sosiaaliturva Sairastaminen aiheuttaa elämänmuutoksia ja kuluja potilaalle. Yhteiskunta osallistuu sairauden aiheuttamiin kuluihin, mutta potilaan maksettavaksi jäävät omavastuuosuudet voivat silti olla suuria. Yhteiskunnan tarjoamia tukia, etuuksia ja palveluita on yleensä haettava itse. Tämän takia omista oikeuksista kannattaa ottaa aktiivisesti selvää. Tarkempaa tietoa sydänsairaan sosiaaliturvasta saa oppaasta Sydänpotilas ja sosiaaliturva, joka löytyy myös internetistä osoitteesta www.sydanliitto.fi. Sosiaaliturvaan, toimeentuloon ja kuntoutukseen liittyvistä asioista voi kysyä neuvoa terveydenhuollon sosiaalityöntekijöiltä, kuntoutusohjaajilta, sydänpiireistä sekä Kelasta. Sairastuneen toimeentulo Kelan maksama sairauspäiväraha on korvaus siitä, että työelämässä oleva sairastunut menettää ansiotuloja sairauden takia. Sairauspäivärahaa voi hakea 16-67-vuotias Suomessa asuva palkansaaja, yrittäjä, opiskelija tai työtön. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy ansiotulojen mukaan, ja myös tuloton henkilö voi hakea vähimmäispäivärahaa 55 päivän sairausloman jälkeen. Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja korvaukset Yksityisistä lääkäri- ja sairaanhoitopalveluista, tutkimuksista ja hoidoista on mahdollista saada Kelasta korvausta. Yksityisen terveydenhuollon maksuja ei korvata kokonaan, vaan Kelan taksojen mukaan, jotka ovat hoitopalkkioita huomattavasti pienemmät. Kela korvaa yksityislääkärin palkkioista 60 prosenttia, tutkimuksesta ja hoidosta puolestaan 75 prosenttia. Korvausta saa myös yksityisestä hammashoidosta ja yksityislääkärin kotikäynnistä. 44 Matkakustannukset Sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluista voi hakea korvausta Kelasta. Matka voi olla lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Matkojen omavastuuosuus on 9,25 euroa yhdensuuntaisesta matkasta (vuonna 2012). Sen ylittävä osuus hinnasta korvataan yleensä lähimpään hoitopaikkaan ja halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Jos haluaa tätä isomman korvauksen muulla kulkuneuvolla (taksi tai oma auto) tehdystä matkasta, perusteluihin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen erillinen todistus. Matkakorvausten vuotuinen kattosumma on 157, 25 euroa vuonna 2012. Kun tämä summa on tullut täyteen, loppuvuoden matkakustannukset korvataan kokonaan. Kela lähettää asiakkaalle omavastuukortin, kun kattosumma täyttyy. On hyvä tietää, että kattosummaan lasketaan mukaan myös omavastuuta pienemmät matkakustannukset. Niistä pitää olla kuitit tallessa. Sydänpotilaat voivat hakea korvausta myös matkoista useimmille kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseille. Matkakorvausten hakuaika on puoli vuotta. Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto Kunnallisen terveydenhuollon maksut ovat saman kunnan sisällä yhtäläiset, eikä niistä saa Kelalta korvauksia. Eräissä kunnallisissa terveydenhuollon asiakasmaksuissa on maksukatto, jonka kertymäkausi on kalenterivuosi ja kertymäalue koko Suomi. Jos kattosumma täyttyy, asiakas saa loppuvuoden ajan ilmaiseksi maksukattoon kuuluvat terveydenhuollon palvelut ja lyhytaikaisen laitoshoidon (sairaala- ja vuodeosaston vuorokausimaksut) alennetulla vuorokausimaksulla. Vuonna 2012 kattosumma on 633 euroa. Maksujen kertymistä tulee seurata itse ja kuitit on hyvä säästää. Edellisen vuoden maksuja voi anoa takautuvasti. Lisätietoa saa omalta terveysasemalta sekä kunnan ja sairaaloiden potilasmaksutoimistoista. Tukea ja apua kotiin Iäkkäiden ja vakavasti sairaiden sydänpotilaiden on joskus vaikea selviytyä yksin kotona. Kunnallinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito tukevat kotona asumista. Palvelun tarve, käyntikerrat ja maksut määritellään asiakkaan tilanteen mukaan. Monessa kunnassa on käytössä palvelusetelijärjestelmä, jonka avulla asiakas voi käyttää yksityisiä tukipalveluja. Lisätietoja saa kunnan sosiaali- tai terveystoimesta. Kunnan sosiaalitoimesta saa myös tarvittaessa tietoa ja ohjausta omaishoidon tuen ja toimeentulotuen hakuun. Eläkettä saavan hoitotuki (Kela) on tarkoitettu tukemaan eläkkeellä olevan sairaan tai vammaisen henkilön asumista kotona ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuella pyritään korvaamaan myös sairauden tai vamman aiheuttamia erityiskustannuksia. Tukea haetaan Kelasta lääkärin C-lausunnolla. 45 Kuntoutus Kuntoutuksella pyritään parantamaan sairauden ennustetta ja säilyttämään sairastuneen toiminta- ja työkyky mahdollisimman hyvänä. Tavoitteena on ehkäistä uusia sydäntapahtumia ja tukea elämäntapamuutoksia. Kuntoutus auttaa sairastunutta myös sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Sairaalat ja terveyskeskukset, sydänpiirit ja Kela järjestävät sydänpotilaille sopivaa kuntoutusta. Tarjolla on kuntoutumiskursseja, sopeutumisvalmennusta sekä ohjattuja liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä. Suurin osa Kelan kuntoutuskursseista on sopeutumisvalmennuskursseja, jotka on tarkoitettu työikäisille sepelvaltimotautipotilaille. Pieni osa Kelan kursseista on eläkeläisille. Kela ja eräät sydänpiirit järjestävät vuosittain muutaman kurssin läppäleikkauksessa olleille potilaille. Työssäkäyvät voivat hakeutua työterveyshuollon kautta myös työkykyä ylläpitävään Tyky- tai Aslak-kuntoutukseen. Sydänpiireistä saa vertaistukea antavien tukihenkilöiden yhteystiedot. Tukihenkilö on samaa sairautta sairastava maallikko, jonka kanssa voi vaihtaa kokemuksia ja jolta saa tukea. Lisätietoa kuntoutuksesta saa sydänpiireistä, Kelasta, sairaaloiden kuntoutusohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä. K U N T O U T U S T A Kuntoutukseen kannattaa hakeutua etenkin, jos olet masentunut, ahdistunut tai epävarma toipumisesta tunnet fyysisen suorituskykysi heikoksi olet työikäinen ja työhön paluu arveluttaa toipuminen ei suju odotetulla tavalla 46 ravitsemus- ja liikuntaohjeiden toteuttaminen tuntuu vaikealta tai ei onnistu tai tarvitset lisäohjausta sairauden itsehoitoon ja sairauden kanssa elämiseen. Sydänliiton julkaisuja Sydänliiton julkaisemista oppaista ja kirjoista saa lisätietoa sydänsairauksien hoidosta, terveellisistä elintavoista ja sosiaaliturvasta. Julkaisuja voi tilata Sydänliiton verkkokaupasta osoitteesta www.sydankauppa.fi tai sähköpostitse osoitteesta tilaukset@sydanliitto.fi. Sairauksiin ja hoitoihin liittyviä julkaisuja Sepelvaltimotauti-opas Sepelvaltimoiden pallolaajennus -opas Eteisvärinä-opas Marevan-hoito-opas Sydämen vajaatoiminta -opas Terveellisiin elintapoihin liittyviä julkaisuja Kolesteroli kohdalleen -ohjelehtinen Verenpaine kohdalleen -ohjelehtinen Sauvoilla vaihtelua venyttelyyn ja verryttelyyn -liikuntaohje Sydänliito ruoka-ainetaulukko Valinnat kohdalleen -ohjelehtinen Muut julkaisut Sydänpotilas ja sosiaaliturva -opas Sydänpotilas ja seksuaalisuus -opas Endokardiitin ehkäisy, hoito-ohjekortti Verenpaineen omaseuranta -opas Katso myös www.sydanliitto.fi 47 Sydänpiirit ja valtakunnalliset potilasyhdistykset ETELÄ-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY 044 311 1553 heli.heimala@eksydanpiiri.inet.fi PIRKANMAAN SYDÄNPIIRI RY 050 387 0420 ulla.harala@pirkanmaansydanpiiri.fi ETELÄ-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY (06) 423 4055, 040 587 5799 marjaleena.mustonen@nic.fi POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY 044 339 7339 mirja.huuskonen@kansanterveys.info HELSINGIN SYDÄNPIIRI RY (09) 7527 5401 aaro.jarvela@sydanliitto.fi POHJOIS-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY 050 551 9007 pirjo.nikula@ppsydanpiiri.fi KAINUUN SYDÄNYHDISTYS RY 0400 289 108 kainuun.sydanyhdistys@kainuu.com POHJOIS-SAVON SYDÄNPIIRI RY (017) 261 1834, 050 057 4642 pssydan@dnainternet.net KANTA-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY 050 594 6930 kanta-hame.sydanpiiri@armas.fi PÄIJÄT-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY (03) 734 6333, 050 351 5984 paijat-hameen.sydanpiiri@phnet.fi KARPATIAT RY 0400 602 878 toimisto@karpatiat.net SAIMAAN SYDÄNPIIRI RY (015) 272 892 saimaansydanpiiri@postilinja.net KESKI-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY 040 516 9925 raija.keskisampi@kotinet.com SATAKUNNAN SYDÄNPIIRI RY (02) 641 1406 susanna.lehtimaki@satakunnansydanpiiri. inet.fi KESKI-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (014) 212 626, 050 592 4588 kssydan@sci.fi KUST-ÖSTERBOTTENS HJÄRTDISTRIKT RF (06) 722 1205 bodil.kantola@multi.fi KYMENLAAKSON SYDÄNPIIRI RY 050 346 9890 kymenlaaksonsydanpiiri@saunalahti.fi LAPIN SYDÄNPIIRI RY 040 549 8831 lapin.sydanpiiri@nic.fi 1/2012 SYDÄN- JA KEUHKOSIIRROKKAAT SYKE RY (09) 752 752 40, 040 502 2905 syke@syke-elinsiirrot.fi SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET RY (09) 752 752 75, 044 272 7717 katja.laine@sydanlapsetjaaikuiset.fi UUDENMAAN SYDÄNPIIRI RY HJÄRTDISTRIKTET I NYLAND RF 040 572 5082 anne.kihlman-kitinoja@sydanpiiri.fi VARSINAIS-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (02) 279 0230, 040 564 2380 heidi.grandell-niemi@sydanpiiri.inet.fi Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sydanliitto.fi
© Copyright 2024