TUOTTAVAT TULOSTA
No 2 | 2010 TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Kurkistus ongelmallisiin keksintöoikeuksiin Sopimusoikeudellinen näkökulma IPR-loukkauksiin Chempoliksen sisukas tuotekehitys ja suojaus TUOTTAVAT TULOSTA www.kolster.fi Patentit TEKSTI TUULA PULKKA | tuula.pulkka@kolster.fi Kenen nimi patenttikirjaan? - kurkistus ongelmallisiin keksintöoikeuksiin Suomessa sovelletaan työsuhdekeksintölakia, kun työntekijän tekemä keksintö kuuluu työnantajan toimialaan ja on suojattavissa patentilla. Keksijä saa ideastaan asianmukaisen korvauksen, ja yritys saa hyvässä lykyssä aikanaan patentin. Prosessi sujuu kitkatta myös muissa maissa, jos yrityksellä on ajantasainen keksintöohjesääntö ja keksinnön oikeudet siirretään keksijältä yritykselle hallitusti. Mutkia matkaan tulee takuuvarmasti, jos keksijä kieltäytyy yhteistyöstä eikä suostu allekirjoittamaan patenttivirastojen vaatimia asiapapereita keksinnön oikeuksien siirrosta. USAssa patenttihakemukset ovat keksijän nimissä patentin myöntämiseen asti. Käsittely tosin etenee virastossa, vaikka keksijä ei allekirjoittaisikaan mitään papereita. Mutta ilman erityistoimia patentti myös myönnetään keksijälle, vaikka yritys olisi maksanut patentointikulut. Paperisota yksinkertaistunut, mutta... Patentointiin liittyvä paperisota on vuosien mittaan huomattavasti vähentynyt. Keksijöiden allekirjoittamia asiakirjoja vaaditaan enää harvassa maassa, eikä niitä tarvita myöskään kansainvälisissä tai eurooppalaisissa hakemuksissa. Yhtäältä patentointi on helpottunut, toisaalta kiistatilanteessa on vaikea löytää tukea oikeuksien siirrolle, ellei yrityksellä ole huolella laadittua työsuhdekeksintöohjesääntöä ja/tai selkeätä sopimusta keksintöoikeuksien siirrosta. Ohjesääntöön kannattaakin 2 | KOLSTER Info aina sisällyttää maininta, että keksijä sitoutuu allekirjoittamaan kaikki patentointiprosessissa tarvittavat asiakirjat. Allekirjoitussitoumus tulisi ulottaa myös tilanteisiin, joissa keksijä ei enää ole työnantajan palveluksessa, ja tilanteisiin, joissa keksintö syntyy muussa kuin varsinaisessa työsuhteessa. Kanadassa, jossa keksintö on USAn tapaan keksijän nimissä patentin myöntämiseen asti, virastolle riittää 1.10.2010 lähtien pelkkä ilmoitus, jonka mukaan ”hakija on keksijän laillinen edustaja”. Useimmat kanadalaiset asiamiestoimistot kuitenkin suosittelevat hankkimaan keksijöiden allekirjoitukset ”vanhanaikaiseen” siirtokirjaan ja rekisteröimään sen virastossa. Tositapaus patenttimaailmasta • Keksijä tekee keksintöilmoituksen, ja työnantaja ilmoittaa keksijälle ottavansa oikeudet keksintöön ja hakevansa sille patenttia. • Tehdään FI-hakemus, ja keksijä allekirjoittaa FI-siirtokirjan. • Tehdään kansainvälinen PCT-hakemus, ja keksijä allekirjoittaa nk. US-Declarationin. • Keksijän ja työnantajan sukset menevät ristiin. • Kun PCT-hakemukseen perustuva US-hakemus tehdään, keksijä ei enää suostu allekirjoittamaan US-viraston vaatimia Declaration- ja Assignment-asiakirjoja. • US-virasto aikoo myöntää patentin – keksijälle! DKK Tuula Pulkka on Kolsterin ulkomaanpatenttiosaston päällikkö. Tuulalla on vankkaa kokemusta eri maiden ja patentointijärjestelmien käytännöistä. Mekin suosittelemme, että keksijä/ hakija allekirjoittaa kaikki dokumentit, jotka voidaan vapaaehtoisesti toimittaa virastoihin. Sivustollamme (www. kolster.fi) on mm. yleissiirtokirja, jota kannattaa käyttää jo siinä vaiheessa, kun ensimmäistä hakemusta ollaan tekemässä. Hyvin laadittu työsuhdekeksintöohjesääntö ja selkeät pelisäännöt helpottavat patentointiprosessia ja luovat yritykseen kaikkia osapuolia hyödyttävää innovaatiokulttuuria. Mitä hakija teki? • Virastolle toimitettiin selvitys siitä, miten ja milloin keksijää yritettiin tavoittaa allekirjoitusta varten. Näyttönä riittävän uutterista yhteydenotoista oli mm. haastemiehen dokumentoitu vierailu keksijän ovella. • Hakijan omistusoikeus keksintöön osoitettiin lakimiehen laatimalla muistiolla, jonka johtoajatuksena oli, että Suomen työsuhdekeksintölaki määrää keksinnön oikeudet työnantajalle ja että täkäläinen oikeusistuin ratkaisisi kiistan hakijan eduksi. • Hakija osoitti, että etuoikeuden menettäminen aiheuttaisi hakijalle korjaamatonta vahinkoa. Loppujen lopuksi USAn patenttivirasto päätti myöntää patentin hakijalle. Pääkirjoitus No 2 | 2010 Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi www.kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 8 90570 Oulu kolster.oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Sovitaan niin... Kesä 2010 on mennyt, ja millainen kesä se olikaan! Lämpö- ja hyttysennätyksiä rikottiin, ja monet kehittelivät mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja etsiessään helpotusta kuumuuteen tai pakoillessaan verenhimoisia hyönteisiä. Epäilemättä patenttiratkaisujakin syntyi. Kaiken täydensi tietenkin jalkapallon supertapahtumien myötä laajalti tunnettujen tavaramerkkien kategoriaan rakettimaisesti noussut VUVUZELA. Katseiden kääntyessä tulevaisuuteen, talouden elpyessä ja yritystoiminnan vilkastuessa on jälleen aika miettiä myös brändisi rakentamisen välineitä. Tavanomaisen suojaamisen ja rekisteröinnin lisäksi henkistä omaisuutta, osaamista ja tieto-taitoa voi suojata myös sopimuksin. Sopimukset ovat yritystoiminnan tärkeä apuväline, keino omaisuuden turvaamiseksi ja riskien hallintaan. Lähes kaikesta voi, ja kannattaakin, sopia. IPR-salkun hoitoon liittyy erityisesti tuotekehitysvaiheessa salassapitosopimuksia, ja markkinointivaihe tuo kuvioon lisenssit, kauppakirjat ja oikeuksien siirtosopimukset. Sopimuskantaa voi rakentaa hallitusti, kuten IPR-salkkua yleensäkin. Parhaimmillaan sopimukset täydentävät IPR-salkun toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Antti Hovi Kansikuva Chempolis Oy:n kuva-arkisto Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Huolellisesti suunniteltuja sopimuksia on helppo noudattaa, ja niistä hyötyvät molemmat sopijapuolet. Sopimuksilla pyritään ehkäisemään riitoja, jotka muutoin veisivät yrityksen tärkeitä resursseja. Aina kiistatilanteita ei voi välttää. Tällöin on usein edullisinta tavoitella sopuratkaisua, joka rajoittaa vastuut pienemmiksi tai auttaa säilyttämään omia oikeuksia. Tilastojenkin mukaan suurin osa patentti- ja tavaramerkkikiistoista sovitaan ja toimintaa jatketaan sopimuksen pohjalta. Sovitaanko, että otat yrityksesi sopimuskannan erityisen tarkastelun kohteeksi? Saatat löytää mahdollisuuksia parantaa liiketoimintasi edellytyksiä, keinoja saada investoinneillesi tuottoa, tai jopa pääsyn uudelle markkinaalueelle. Ja jos niin sovitaan, autamme Sinua mielellämme tälläkin IPR:n erityisen tärkeällä osa-alueella. Ari-Pekka Launne varatuomari, eurooppatavaramerkkiasiamies > ari-pekka.launne@kolster.fi KOLSTER Info | 3 Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA | anne.suutala@kolster.fi Chempoliksen sisukas tuotekehitys ja suojaus tuottavat tulosta Yli kaksikymmentä vuotta määrätietoista tuotekehitystä ja suojausta ovat perusta oululaisen tuotekehitysyhtiön Chempolis Oy:n kaupalliselle läpimurrolle. Patentoidun teknologian myynti lisenssisopimuksin on mahdollistanut kasvun globaaleille markkinoille. Chempolis Oy ja yrityksen perustaja Esa Rousu ovat kulkeneet pitkän tien vuodesta 1995 teknologiansa kaupalliseen menestykseen. Toukokuussa 2010 yritys solmi arvoltaan 60 miljoonan euron sopimuksen kolmen biojalostamon toimittamisesta Kiinaan. Kiinnostus Chempoliksen teknologialisenssejä kohtaan on herännyt eri puolilla maailmaa. Chempolis perustettiin jatkamaan jo Kemirassa aloitettua tuotekehitystyötä muurahaishappopohjaisen rikittömän ja kloorittoman sellunvalmistusmenetelmän kehittämiseksi. Suomalainen metsäteollisuus ei kuitenkaan 1990-luvulla halunnut sitoutua uusien raakaaineiden ja menetelmän hyödyntämiseen, joten Chempolis suuntasi katseet Kiinan markkinoille jo vuonna 1998. Kiinassa kiinnostus oli alusta lähtien vahvaa, mutta useat aiesopimukset ja ensimmäinen varsinainen lisenssisopimus vuonna 2000 kaatuivat paikallisen rahoituksen puutteeseen. 4 | KOLSTER Info Kilpailuetuna ”vähemmällä enemmän” Kiinaan rakennettavat biojalostamot perustuvat Chempoliksen kehittämään rikittömään ja kloorittomaan formico® -prosessiin. Samassa prosessissa on mahdollista tuottaa kasviperäisistä raaka-aineista paperinvalmistuksessa tarvittavaa sellua sekä polttoaineena käytettävää bioetanolia. Kiinassa biojalostamot alkavat tuottaa vehnänolkisellua paperinvalmistukseen maatalouden jäännösmassoista. Lisäksi päätuotteen valmistuksessa syntyvät sivutuotteet, hemiselluloosa ja ligniini, hyödynnetään täysimääräisesti uuden teknologian ansiosta. Hemiselluloosasta valmistetaan biokemikaaleja, ja ligniini käytetään jalostamoiden omassa energiantuotannossa. Chempoliksen prosessi onkin todettu ylivertaiseksi useassa kansainvälisessä selvityksessä ympäristöarvoiltaan, energiatehokkuudeltaan, kemikaalien talteenotoltaan sekä erityisesti kaupalliselta tuotoltaan. Selvitysten vauhdittamana Chempolis solmi myös ensimmäisen lisenssisopimuksen kotimaassa UPM-Kymmenen kanssa aiemmin vuonna 2008. Sopimus edellytti oman tutkimus- ja koelaitoksen rakentamista. Chempolis Biorefining Park valmistui kahdeksassa kuukaudessa, ja se mahdollistaa asiakaspalvelun ja tuotekehityksen jatkumisen uudella tasolla. - Me puhumme kolmannen sukupolven biojalostusteknologiasta. Chempoliksen prosessista saadaan 20 - 40 % enemmän liikevaihtoa kuin kilpailevilla menetelmillä, kun kaikki sivutuotteetkin päästään hyödyntämään, Rousu kehaisee. Suojaus varmistaa kehitystyön tulokset Rousun mukaan yrityksen perustamisesta lähtien oli täysin selvää, että uutta Kuva Sampo Anttila teknologiaa ei kehitetä ilman patenttisuojausta ja uhrata omaa työtä muiden hyödyksi. - Strategiamme oli alusta alkaen, että patentoidaan kaikki mitä keksitään. Chempoliksen patenttiviidakko onkin tiheä. Yrityksen yli sata patenttia suojaavat paitsi perusprosessin, myös kaikki oheispiirteet ja erilaiset yksikköprosessit liittyen keittoon, massanpesuun, valkaisuun ja sivutuotteisiin. - Suojauksemme pitäisi olla pitävä. Sitä ei ole helppo puhkaista, Rousu vahvistaa. Chempoliksella on jo käytännön kokemusta patenttiensa pitävyydestä. Ensin saksalainen yritys yritti kopioida menetelmää. Prosessi oli kuitenkin asiakkaiden mielestä epätaloudellinen, ja yrityksen kohtaloksi koitui konkurssi. Myös ranskalainen yritys on jättänyt patenttihakemuksen omasta prosessistaan. - Seuraamme Kolsterin avulla ulkomaisten patenttihakemusten edistymistä. Se, että menetelmäämme yritetään kopioida siinä kovin hyvin onnistumatta, vain lisää Chempoliksen mainetta. Asiakkaat tykkäävät siitä, että kilpailevat prosessit osoittautuvat lopulta heikommiksi, Rousu myhäilee tyytyväisenä. - Toistaiseksi patentit ovat purreet hyvin. Aina on tietenkin riski, että joku todella iso yritys hyökkää voimalla pientä Chempolista vastaan omilla suojauksillaan. Silloin tarvitsemme IPR-juridista apua puolustautumisessa, Rousu sanoo. Rousun mukaan kilpailijoita on oven suussa sekä bioetanolin että paperisellun valmistuksessa erityisesti Kanadassa ja USA:ssa. Mitään läpimurtoa kilpailevilla teknologioilla ei ole kuitenkaan tapahtunut. - Saako olla olkipohjaista sellua tai biopolttoainetta? kysyy Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu. Chempoliksen teknologiaa hyödyntävät biojalostamot ovat vahvoilla erityisesti alueilla, joissa puusta on puutetta ja maataloutta paljon. - Kilpailijaseuranta on meille tärkeää. Mutta Chempolis ei vain seuraa alan kehitystä, vaan se johtaa sitä, Rousu toteaa. Chempoliksessa ollaan myös tarkkoja siinä, mitä patentoidaan. Kilpailutilanne selvitetään aina ennen uuden patenttihakemuksen jättämistä, ja hankitaan viimeisin tieto kilpailijoiden toiminnasta. Samalla selviävät mahdolliset riskit loukata toisten oikeuksia. - Yhtään ohilaukausta ei ole toistaiseksi tullut, Rousu sanoo. Teknologialisensseillä maailmanmarkkinoille Chempolis on nyt tilanteessa, jossa se pääsee hyödyntämään kehitystyönsä tuloksia ja määrätietoisesti rakennettua patenttisuojausta. Yritys kerää liikevaihtoa lisensoimalla teknologiaansa ja toimittamalla avainprosessit sekä laitoksen suunnittelu-, hankinta- ja käyttöönottopalvelut asiakkaiden tarpeiden mukaan. - Chempoliksella on jo paljon kontakteja ympäri maailmaa, ja parasta aikaa käydään lisenssineuvotteluja uusissa kohdemaissa, Rousu paljastaa. Jo viime vuonna Chempolis perusti Kiinaan tytäryhtiön, joka keskittyy uusiin tehdashankkeisiin ja niiden toteutukseen Aasian markkinoilla. Rousun mukaan hyvä patenttisuojaus on ollut Chempolikselle selkeä etu lisenssineuvotteluissa. Kiinassa se on ollut erityisen tärkeää myös yhteistyökumppaneille. - Kiinalainen lisenssikumppanimme on myös sitoutunut taisteluun patenttihyökkäyksiä vastaan, sillä liiketaloudellinen intressi on yhteinen. - Patentit ovat välttämättömiä lisenssien myynnille. Know-how tulee vasta niiden päälle. Pieni yritys kuten Chempolis ei myöskään voi rahoittaa isoja tehdasinvestointeja ilman teknologialisenssien myyntiä. Lisensointi on toistaiseksi ainoa tie päästä globaaleille markkinoille, Rousu sanoo. KOLSTER Info | 5 IPR-loukkaukset TEKSTI HENRIK AF URSIN | henrik.afursin@kolster.fi Sopimusoikeudellinen näkökulma IPR-loukkauksiin Kun immateriaalioikeuksia on loukattu ja neuvotteluiden tuloksena osapuolten välillä päästään sovintoon, on tärkeää sopia sovinnon edellytyksistä kirjallisesti. Sovintosopimuksessa on hyvä määritellä tarkkaan sovinnon ehdot, varsinkin siltä varalta, jos loukkaus toistuu tai sopimusta ei muilla tavoin noudateta. IPR-loukkaukset ovat paljon tavallisempia kuin usein ehkä ymmärretäänkään, ja suuri osa niistä jää oikeudenhaltijoilta ja loukkaajiltakin huomaamatta. Monille pienille ja keskisuurille yrityksille loukkaukset saattavat kuitenkin olla kohtalokkaita, sillä jos yrityksen liiketoiminnan ytimessä olevaa patenttia, tavaramerkkiä tai muuta IPR-oikeutta loukataan, se voi aiheuttaa häiriöitä koko liiketoiminnalle. Tämä alleviivaa immateriaalioikeuksien suojaamisen ja niiden valvomisen kriittistä merkitystä. Tiedon keräys ja dokumentointi Tyypillisesti IPR-loukkauksen tullessa tietoon kerätään loukkauksesta ja siihen osallisista mahdollisimman paljon tietoa, ja kokonaisuus dokumentoidaan huolellisesti. Neuvottelut vastapuolen kanssa aloitetaan mahdollisimman pian ja tutkitaan mahdollisuutta asian sovinnolliseen ratkaisuun. Jos edellytyksiä tällaiseen ratkaisuun pääsemiseksi ei ole ja loukkaus on selvä, aloitetaan tyypillisesti haastehakemuksen, turvaamis- 6 | KOLSTER Info toimihakemuksen tai rikostutkintapyynnön valmistelut. Jos asiassa kuitenkin päästään neuvottelujen jälkeen sovintoon ja osapuolten kesken on tultu yhteisymmärrykseen siitä, että IPR-loukkausasia on sovittavissa ilman rikos- tai siviiliprosessia, on syytä laatia sovintosopimus, jossa sovinnon ehdot määritellään tarkasti. Sovintosopimuksen rakenne ja sisältö Sovintosopimus voidaan jakaa kahteen osaan, johdantoon sekä varsinaisiin ehtoihin. Sopimuksen johdanto-osassa kerrataan tapahtunut loukkaus ja sen osapuolet ja kerrotaan tiivistetysti oikeudenhaltijan mahdollisesti lähettämästä varoituskirjeestä, sovintoneuvotteluista sekä siitä, miten loukkaus on tapahtunut ja milloin oikeudenhaltija on havainnut loukkauksen. Loukkauksen laajuus voidaan myös dokumentoida tässä johdanto-osassa esimerkiksi tyypillisesti määrittelemällä myytyjen tuotteiden määrä sekä myynnin liikevaihto. Näillä on merkitystä määriteltäessä hyvityksen ja vahingonkorvauksen määrää. Johdanto-osan jälkeen on oleellista kirjata ylös, myöntääkö vastapuoli oikeudenloukkauksen, sekä määritellä tarkasti ne IPR:t, joita on loukattu. Tämä on tärkeää tilanteissa, joissa ei voida osoittaa olemassa olevaa rekisteröintiä tai hakemusta, jota on loukattu, esimerkiksi ei-rekisteröityjen tavaramerkkien ja liikesalaisuuksien tai tekijänoikeuksien osalta. Sen sijaan täysin identtisen tavaramerkin käyttäminen ilman oikeudenhaltijan lupaa on niin ilmeinen loukkaus, että sen määrittely ei ole yhtä tärkeää, joskin selvyyden vuoksi tämäkin on hyvä kirjata ylös. Käytännön toimenpiteet Jos kyseessä on jo valmiita loukkaavia tuotteita, on otettava huomioon myös käytännön näkökulma: mitä tuotteille tehdään? Onko tuotteita jo markkinoilla ja miten laajasti? Sovitaanko, että jälleenmyyjillä jo olevat tuotteet saadaan OTK, LL.M Henrik af Ursin hoitaa Kolster Oy Ab:lla erityisesti tavaramerkkien loukkauksiin sekä tuoteväärennöksiin liittyviä asioita. Hänellä on 10 vuoden kokemus IPR-alalta. myydä loppuun? Entä valmistajan ja maahantuojan varastossa olevat tuotteet? Vaaditaanko loukkaavien tuotteiden tuhoamista vai riittääkö niiden muuttaminen? Entä esitteet, pakkaukset, käyttöohjeet ja muu materiaali? Miten loukkaavat tavarat kerätään pois kolmansilta osapuolilta? Useimmiten sovitaan, että loukkaajataho sopii yhteistyökumppaneidensa kanssa siitä, että myymättömät tavarat palautetaan. Kun kaikki tavarat on saatu kerättyä, loukkaavat tavarat tuhotaan valvotusti. Jos tavarat ovat tullaamattomina tullin hallussa, tapahtuu tuhoaminen tullin valvonnassa. Muussa tapauksessa voidaan sopia, että tavarat tuhotaan jätteenkäsittelylaitoksessa, joka antaa todistuksen siitä, mitä on tuhottu, jotta voidaan varmistaa sopimuksenmukainen menettely. Korvaukset ja sopimussakot Sovintosopimukseen kuuluu olennaisena osana myös korvausten määrittely. Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että tahallisesti tai tuottamuksella aiheutettu vahinko on korvattava täysimääräisesti. Eri teollisoikeuslaeissa ja tekijänoikeuslaissa onkin erityissäännökset vahingon korvaamisesta. Esimerkiksi tavaramerkkilaissa korvaukset ovat jaettavissa kahteen osaan: hyvitykseen, joka ei ole riippuvainen tuottamuksesta, ja sen lisäksi korvaukseen kaikesta muusta kärsitystä vahingosta, kun menettely on tahallista tai huolimatonta. Vastaisuuden varalle ja erityisesti, jos oikeudenhaltija on ulkomainen yritys, halutaan yleensä määritellä sopimussakko siltä varalta, että vastapuoli ei lopetakaan oikeuksien loukkaamista. Sopimussakko pitää määritellä siten, että se on yksiselitteinen. Minkälainen toiminta ja missä laajuudessa laukaisee sopimussakon maksuvelvollisuuden? Miten nopeasti sakko pitää maksaa ja mille tilille? Miten suuri sopimussakko on? Onko sakon maksuvelvollisuus kertakaikkinen vai koskeeko se jokaista loukkausta erikseen? Jos sopimussakko tulee maksettavaksi, on varmaa, että sen maksamiseen velvoitettu yrittää löytää sopimuksesta keinon rajoittaa omaa vastuutaan. Siksi sakon maksamisvelvollisuuden määritelmän pitää olla erityisen selvä. Sopimussakon suhteen tulee myös mietittäväksi, olisiko syytä pyrkiä saamaan sopimuksen osapuoleksi myös yhtiön yhteistyökumppaneita, esimerkiksi maahantuoja, jotta vahingon riski vastaisuudessa tulisi minimoitua. Jos loukkauksella on liittymäkohtia Suomen ulkopuolelle esimerkiksi siten, että toinen sopimusosapuolista on ulkomaalainen, tulee sopimukseen ottaa myös sääntö siitä, minkä maan lakia sovelletaan ja missä tuomioistuimessa riitaisuudet ratkaistaan. Usein loukkausten sopiminen osapuolten kesken on molempien intressissä. Sopimalla voidaan välttää hidas ja Toimi IPR-loukkaustilanteissa näin: usein kallis tuomioistuinmenettely, jonka 1. Dokumentoi loukkaus huolellisesti. lopputulos voi olla 2. Ota yhteys asiamieheen. epävarma. Ilman tuo3. Puutu loukkaukseen asiamiehen avustuksella. mioistuinmenettelyä osapuolet voivat myös 4. V alvo sopimuksen noudattamista tai kontrolloida riidan jul5. Dokumentoi loukkauksen jatkuminen ja kisuutta, siinä missä 6. Suunnittele asiamiehen kanssa jatkotoimenpiteet. tuomioistuimen päätökset ovat julkisia. KOLSTER Info | 7 Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi Uudet pääjohtajat: PRH, EPO, OHIM Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme osastolle C 521 Alihankinta 2010 -messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 21.–23.9. Tervetuloa Kolster Info –seminaariin Helsinkiin 14.9. / Tampereelle 22.9. Helsinki 14.9.2010 klo 09.00–10.30: Rake-sali, Erottajankatu 4C Tampere 22.9.2010 klo 15.00–16.30: Työväenmuseo Werstaan auditorio, Väinö Linnan aukio 8 Katso tarkempi ohjelma kotisivuiltamme (www.kolster.fi) ja ilmoittaudu mukaan! Teemojamme ovat • Sopimusoikeudellinen näkökulma IPR-loukkauksiin • Kenen nimi patenttikirjaan? - kurkistus ongelmallisiin keksintöoikeuksiin • Chempolis Oy: pitkäjänteinen kehitys ja suojaus tuottavat tulosta • Tampereella lisäksi: miten Euroopan patenttiviraston sääntömuutokset vaikuttavat käytännössä? Kolsterin sähköiset uudistukset Joko olet tutustunut Kolsterin uusiin kotisivuihin osoitteessa www.kolster.fi? Olemme selkiyttäneet palvelutarjontaamme jakamalla palvelut suojauksen eri vaiheisiin: suunnitteluvaiheen palvelut, palvelut rekisteröintivaiheessa sekä palvelut oikeuksien varmistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Otamme mielellämme vastaan palautetta (etusivu/Ota yhteyttä). Tarjoamme asiakkaidemme käyttöön myös uuden palvelun, kansainvälisen verkkotunnushaun. Sen avulla tarkistat turvallisesti, nopeasti ja maksutta, onko haluamasi tunnus vapaana. Sivustomme kautta voit tilata käyttöösi IPR Control -palvelun IPR-salkkusi reaaliaikaiseen hallintaan. Kolster Info -lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute hoituvat kätevästi sivuston kautta (etusivu/Kolster Info/Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute). Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) uudeksi pääjohtajaksi on nimitetty varatuomari Rauni Hagman seitsemän vuoden pituiselle toimikaudelle 1.9.2010 alkaen. Euroopan patenttiviraston (EPO) pääjohtajaksi viisivuotiselle toimikaudelle on nimitetty ranskalainen Benoît Battistelli 1.7.2010 alkaen. Yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröintejä käsittelevän viraston OHIMin pääjohtajaksi on nimitetty portugalilainen António Campinos viisivuotiselle toimikaudelle 1.10.2010 alkaen. Patentointiin vaikuttavia päätöksiä Euroopassa ja USAssa Euroopan patenttiviraston (EPO) laajennettu valituslautakunta päätti keväällä 2010, ettei se vastaa yhteenkään EPOn edellisen pääjohtajan esittämään tietokoneohjelmien patentoitavuutta koskevaan kysymykseen (G03/08). Tilanne pysyy siis ennallaan ja teknistä lisäarvoa antavat ohjelmistot ovat patentoitavissa. EPOn laajennetun valituslautakunnan lääketieteeseen liittyvien päätösten perustelut on julkaistu keväällä 2010. Näistä päätöksistä G02/08 mahdollistaa lääkkeen uuden annostelun patentoinnin saman sairauden hoitoon ja antaa ohjeet siitä, kuinka toisen lääketieteellisen käytön vaatimukset tulee muotoilla. Päätös G01/07 laajentaa patentoinnin piiriin ihmisen kehoon kohdistuvia menetelmiä, jotka eivät liity varsinaiseen hoitamiseen, esimerkiksi kuvantamismenetelmät. Mitä todennäköisimmin myös kosmeettiset menetelmät (esimerkiksi tatuoinnit) voivat olla patentoitavissa. USAn korkein oikeus antoi kesällä 2010 päätöksen ns. Bilski v. Kappos -tapauksessa. Päätöksen mukaan liiketaloudellisten menetelmien ja ohjelmistojen patentointi on edelleen mahdollista USAssa. Päätös vaikuttaa myös muiden alojen patentointiin: päätöksen seurauksena USAn patenttivirasto on julkaissut väliaikaiset ohjeet siitä, kuinka erotetaan abstrakti idea patentoitavasta ratkaisusta. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa Tietoa alalta/Kolster Info www.kolster.fi
© Copyright 2024