13 Itä-Savo | sunnuntaina 24.8.2014 SUNNUNTAI Kerttu Kallion (vas.) äiti Alina Kallio on tyytyväinen tablettitietokoneiden käyttöön opetuksessa. Joel Reinikainen ja Emilia Herranen kuvaavat ympäristö- ja luonnontieteiden tunnilla lehtiä koulun pihalla. Opettajat Sanna Metsälä (vas.) ja Päivi Vilska neuvovat tarvittaessa. LISÄÄNTYYKÖ RUUTUAIKA HALLITSEMATTOMASTI? Tulevaisuuden koululuokassa istutaan jumppapalloilla ja opiskellaan taulutietokoneilla. Eturivissä Juuso Mutikainen (vas.) ja Janni Hirvonen, takarivissä Sonja Kimari, Miisa Virta ja Kerttu Kallio. Opettaja Sanna Metsälä opastaa. Kyselytutkimuksen mukaan tablettien käytöstä on laajaalaista hyötyä oppilaille. Kaikki vanhemmat eivät ole innoissaan tablettien käyttämisestä opetuksessa. Moni pelkää, ettei osaa enää auttaa lastaan koulutehtävissä ja että lapsi alkaa viettää kaiken vapaa-aikansa tabletilla. Alina Kallio kertoo, että pyytää lastaan Kerttu Kalliota usein näyttämään, miten tabletti toimii. – Vanhempien olisi hyvä olla kiinnostuneita siitä, mitä lapset tekevät tabletilla. Lapset koukuttuvat laitteisiin helposti, mutta vanhem- pien tulee asettaa rajat vapaa-ajan pelailemiselle. Eiväthän vanhemmat anna lastensa olla ulkonakaan niin myöhään kuin lapsia huvittaa, Alina Kallio sanoo. Vanhempien toinen huolenaihe on tablettien suojaukset. Rehtori Mikko Ripatin mukaan tablettien internetselaimissa ei ole suojauksia lapsille soveltumattomia sivustoja vastaan. Ripatti sanoo luottavansa siihen, että kodin ja koulun valistus ja tarvittaessa sivuhistorian tarkistaminen riittävät pitämään ongelmat poissa. Kolmas pohdinnan aihe on vastuu tablettien rikkoutumisesta. Jos tabletti menee rikki kotioloissa, huoltaja on sitoutunut korvaamaan sen vahingonkorvauslain mukaisesti. Opetustilanteessa vahingossa rikkoutuneen laitteen korvaa koulu. Viime lukuvuoden aikana Savonlinnan normaalikoulussa rikkoutui viisi tablettia. OPPILAS MOTIVOITUU Oppilaat esimerkiksi valokuvaavat, pelaavat ja tekevät sähköisiä kirjoja tableteilla. Hänen mukaansa lapset ovat innoissaan tableteista ja mahdollisuudesta tehdä kotitehtävät vaikkapa valokuvaamalla. Lapset myös oppivat tabletin käytön nopeammin kuin aikuiset. Kerttu Kallio sanoo, että tabletin käyttö voi olla aluksi vaikeaa, jos siitä ei ole kokemusta. Hänelle itselleen laitteen käyttö on ollut helppoa. – Vaikeinta ovat olleet vaikeat kertolaskut ja pelien vaikeutuvat tasot, hän sanoo. Kerttu Kallion suosikkikouluaine on käsityöt. Siinä tablettia voi hyödyntää niin, että opettaja lähettää oppilaille ohjeet Edmodo-ohjelman kautta. Savonlinnan normaalikoulun rehtorin Mikko Ripatin mukaan koulun tarjoamat laitteet takaavat sen, että kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa tietoyhteiskuntaan. Osaava-hankkeen hankepäällikkö Pirkko Happonen arvioi, että reilussa puolessa eteläsavolaisista kouluista käytetään aktiivisesti tabletteja opetuksessa. Henkilökohtaisten laitteiden jakaminen oppilaille on kuitenkin harvinaista. Osaava-hankkeella kehitetään opetustoimen henkilöstön ammatillista osaamista. Yksi kannustin tablettien avulla opiskeluun on sähköisten ylioppilaskirjoitusten lähestyminen. Sähköiset yo-kirjoitukset pidetään ensimmäisistä aineista vuonna 2016. Kokonaan sähköisiksi kirjoitukset muuttuvat vuonna 2019. Tämän hetken kahdeksasluokkalaiset ovat ensimmäiset, jotka kirjoittavat ylioppilaiksi kokonaan sähköisesti. Uusi pedagogiikka tuo luokkiin jumppapalloja ja yhdistää rinnakkaisluokat yhteisluokiksi. S avonlinnan normaalikoulun Future Classroom 2020 -hankkeeseen kuului paitsi sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen, myös uudenlainen pedagogiikka, jossa keskitytään oppilaan oman kiinnostuksen ja vahvuuksien tukemiseen. Oppilaan identiteetin vahvistaminen on myös yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista. Opetussuunnitelma tulee voimaan vuonna 2016. – Kuluttajakeskeisessä pedagogiikassa oppilaan rooli on ollut lähinnä täyttää tehtäväkirjan tyhjiä kohtia. Tuottajakeskeisessä pedagogiikassa oppilas on aktiivinen tuottaja, sanoo normaalikoulun rehtori Mikko Ripatti. Oppilaat voisivat oppia esimerkiksi Suomen järvistä haastattelemalla asiantuntijoita, hakemalla tietoa in- ternetistä ja kirjoista sekä tekemällä tutkimusretkiä Saimaalle. Tutkimusraportit koottaisiin tabletilla esitykseksi, joka esiteltäisiin luokkatovereille. Tablettien lisäksi Savonlinnan normaalikoulussa on tehty muutoksia luokkahuoneiden sisustukseen ja opiskeluryhmiin. Joissakin luokissa istutaan jumppapalloilla, ja muutama rinnakkaisluokka on yhdistetty yhdeksi suureksi yhteisluokaksi. Peruskoululaisille aletaan opettaa koodausta vuonna 2016. Päivi Vilska ja Sanna Metsälä opettavat yhdessä 3ab-luokkaa. Luokalla opiskelee 34 oppilasta. Vilska ja Metsälä suunnittelevat tunnit yhdessä tai vuorotellen ja ovat molemmat paikalla tunneilla. Vilskan mukaan yhteisopettajuus säästää vaivaa. – Jos luokat olisivat erilliset, opettaisimme vierekkäisissä luokissa samaan aikaan tismalleen samat asiat. Tämä on järkevämpää, Vilska sanoo. Päivi Metsälän mukaan henkilökohtaiset tabletit ja muut uudistukset näkyvät opettajainhuoneessa. Kahvipöydässä keskustellaan entistä enemmän opetuksesta, ja uusia opetustapoja jaetaan innokkaasti. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa todetaan, että pienryhmätyöskentely on lisääntynyt luokissa, joissa käytetään tabletteja. Metsälä arvioi, että se on sekä uuden pedagogiikan että laitteiden ansiota. Tänä syksynä Future Classroom 2020 -hanke saa jatkoa School 2025 -hankkeesta. Uuden hankkeen myötä normaalikoulussa aletaan hyödyntää kansallisesta pilvipalvelusta saatavia perusopetukseen liittyviä materiaaleja ja opetella tulevaisuuden avaintaitoja. Yksi näistä avaintaidoista on koodaus. Sitä aletaan opettaa peruskoululaisille vuonna 2016. Sanna Metsälä kertoo, että koodaukseen perehdytään muiden aineiden, esimerkiksi matematiikan ja kuvataiteen, yhteydessä.