Sisällysluettelo
Viisseiska Kevät 2013 Salon metallityöväenammattiosasto r.y. Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta Kirjoittajavieras Aluetoimiston kuulumisia Monien mahdollisuuksien Salo Jaa mää vai? Metalli 57:n toimikunta Yli sata vuotta metallin toimintaa 57-spesiaali s. s. s. s. s. s. s. s. 2 3 3 4 5 6 7 8 57 kysyy työttömät vastaavat Jäsenedut Osuuspankissa Jäseniltä Talvipäivä Teijossa Jaostoilta Someron sivu Seuturyhmä s. 9 s. 10 s. 11–13 s. 14–15 s. 16–18 s. 20 s. 20 Viisseiska 2 Puheenjohtajan palsta Työelämän syvä kriisi Lasse Helskyaho Salon metallityöväen ao. ry. 57 puheenjohtaja Tammikuun kihlaus. Vuonna 1940 Suomen työnantajain keskusliitto antoi julistuksen, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat, että vastedes pyritään löytämään yhteisymmärrys neuvotteluteitse. Tammikuun 23 päivä ko. vuonna annettiin asiasta seuraava julkilausuma: ”Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä”. Kansakunnan taisteluun olemassa olostaan sotien jälkeen tämä sopimus antoi hyvän välineen. Markkinatalous pelastettiin ja sopimuksen myötä alkoi työehtosopimus järjestelmä nostaa päätään. Valtiovalta antoi 19.6.1945 asetuksen palkkasäännöstelyn soveltamisesta käytäntöön työehtosopimuksilla. Kaikista asetuksista ja sopimuksista huolimatta alkaa nyt tuntua siltä, että työnantajat, nykyisin Elinkeinoelämän Keskusliitto, EK, on ylimielisyydessään jättänyt kokonaan lukematta nämä sopimusja lakikohdat. Nykyinen EK:n johtaja on useissa yhteyksissä määrittänyt lopputulokset neuvotteluille jo ennen niitten alkamista. Minun tajuntaani ei sovi senkaltaiset neuvottelut, joiden lopputulos on ennalta määrätty. Esim. tähän tyyliin; palkoista voidaan neuvotella mutta tuloksena tulee olla nollaratkaisu. Työajoista voidaan neuvotella mutta tuloksena tulee olla työajan pidentäminen ainakin kahdella tunnilla viikossa. Se on muuten lähes sama, mitä nykyiset Pekkaset antavat vapaata. Eläkkeelle siirtymisestä voidaan neuvotella mutta sen tulee tapahtua ainakin kolme vuotta nykyistä myöhemmin. Jo kertaalleen sovitusta ja allekirjoituksilla vahvis- tetusta sopimuksesta kolmen päivän koulutuksesta ja työkyvyn ylläpitämisestä tuli räikein työmarkkinapoliittinen floppi, kun EK ilmoitti ykskantaan, että se ei hyväksykään sitä. Ko. järjestön johtaja ilmoitti hylkäyksen syyksi muuttuneet ajat. Siis allekirjoituksilla vahvistetulla virallisella sopimuksella ei ollut mitään arvoa. Tätä kirjoitettaessa tästä koulutusoikeudesta on saatu aikaan uusi sopimusluonnos, joka tulee järjestöjen käsiteltäväksi. Nyt tulee väkisinkin mieleen, että tämä kaikki edellä esitetty tarkoittaa sitä, että EK:n taholta halutaan purkaa tammikuun kihlaus. Se haluaa sinkkuna sanella kaikista työelämän ehdoista. Palkkaa se maksaisi sen verran, että työntekijä tulisi toimeen turvautuessaan lisäksi kaikkiin mahdollisiin yhteiskunnan taholta tuleviin tukiin. Siis tavoitteena on omistajien voiton maksimointi niin, että omistaja järjestää työn ja kerää mahdollisimman suuren positiivisen tuloksen. Yhteiskunta hoitaa palkan maksun ja huolehtii muistakin kuluista. Muuten uhataan tuotannon siirrolla ulkomaille. Esimerkiksi tästä käy hyvin suuri ja mahtava Nokia. Tehdas lopetettiin Salosta ja tuotanto siirrettiin pois Suomesta esimerkiksi Intiaan, jossa kännykän tekijän palkka on 300 euroa kuukaudessa. Tosin tämäkin vasta 200 %.n korotuksen jälkeen. Tästä korotuksesta tehtiin suuri uutinen, että oikein 200 %, mutta onko 300 euron palkka kuitenkaan Intiassakaan ihmisarvoa kunnioittava. Kännykät maksavat kuitenkin aivan kuten ennenkin. Valitusvirsi huonosta kilpailukyvystä Kaiken edellä olevan lisäksi työnantajat valittavat Suomen huonoa kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Joka kerta muistetaan mainita yhtenä syynä kilpailukyvyn menettämiseen liian korkeaksi noteerattu työn hinta. Nyt ei muka saada tilauksia ja työtä suomalaisiin yrityksiin, kun työntekijät vaativat ammattitaitoisesta työstään liian korkeata hintaa. Siis syy on työntekijässä, kun kapitalistilla menee huonosti. Kuitenkin on niin, että jo Tammikuun kihlauksen alkuajoista rautakoura lähtien, on tämä valittava osapuoli ollut mukana näistä työn hinnoista sopimassa. Maassamme on kaikesta huolimatta kuitenkin yrittäjiä, joilla menee lamasta huolimatta hyvin. Tilauskirjat ovat täysiä ja tuotteet menevät kaupaksi. Palkat ovat vähintään työehtosopimuksen mukaisia. Onko nyt niin, että ne yrittäjät, jotka valittavat huonoa kilpailukykyä ja painivat tyhjien tilauskirjojen kanssa, ovatkin jättäneet esim. tuotekehittelyn vähäisemmälle huomiolle. Mitäs tässä, antaa mennä, kun kerran hyvin menee. Meneehän se hyvin niin kauan, kun tuote tai tuotteet ovat markkinaykkösenä. Varmasti tulee aika, jolloin joku toinen menee VIISSEISKA Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com Someron metallityöväen ammattiosasto r.y. Lokakuu 2006 Tekijät: Outi Aaltonen Lasse Helskyaho Tomi Marjuaho Anne Mäki Taro Turtiainen Harri Ylander ohi. Silloin jää tuotteet omiin nurkkiin ja tilauskirjat tyhjenevät. Ei ole töitä, vaikka kuinka halvalla tehtäisiin. Näin taisi käydä kännykkä tehtaallekin, muut menivät ohi ja kun Nokian suuria optioita kahminut ylin johto huomasi tämän, oli jo myöhäistä. ”Sopimusta ei jätetä” SAK järjesti Tammikuun kihlauksen vuosipäivänä ”Sopimusta ei jätetä”-tilaisuuden. Tilaisuudessa oli kutsuttuna paikalla yli 400 luottamushenkilöä eri ammattiliittojen jäsenistöstä. Sain myös itse olla tilaisuudessa mukana. Paikalla oli myös neljän SAK:laisen ammattiliiton puheenjohtajat ja sekä SAK:n että EK:n puheenjohtajat. Tilaisuudessa aisti voimakkaana sen tahdon, etten sanoisi jopa uhon, että sopimusta ei jätetä eikä EK:n saneluun alistuta. Totta kai tämä vaatii myös asiaan panostamista. Ensimmäiseksi tulee kaikkien työntekijöitten järjestäytyä oman alansa ammattiliittoon. Tämä tarkoittaa sitä, että ns. Loimaan kassa asetetaan täydelliseen boikottiin ja myöhemmin puretaan kaikki ulkopuolella ammattiliittoja olevat työttömyyskassat tarpeettomina. Toiseksi tulee kaikille työpaikoille valita luottamushenkilöt. Valintoihin tulee panostaa niin, että tehtävään valitaan aito, asioista perillä oleva aktiivi. Tehtävään tulee valita henkilöitä, jotka tietävät mihin ryhtyvät ja tietävät myös sen, että he työskentelevät työpaikan työntekijöitten etuja puolustaessaan liittonsa joukkojen eturintamassa. Hyvää loppu vuotta! Lopuksi haluan toivottaa jäsenistölle hyvää ja aurinkoista kevättä. Tällä kertaa joudun toivottamaan samalla myös mitä parhainta loppu vuotta! Näin siksi, koska osastoamme on kohdannut melkoinen jäsenkato. Ammattiosaston alueelta on lopetettu useita alan työpaikkoja, suurimpana Nokia. Jäsenmaksutulot ovat pienentyneet huomattavasti jo tätä kautta, koska Metalli liitto ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua. On myös tapahtunut siirtymää muihin liittoihin. Suurissa irtisanomisaalloissa on myös tapahtunut eläköitymistä. Koska jäsenmaksutulot ovat pienentyneet ja ovat edelleen pienentymässä, ammattiosasto on joutunut karsimaan menojaan. Esimerkiksi ”Viisseiska”-lehti ilmestyy vain kerran vuodessa aiemman kahden sijaan. Erilaisiin tapahtumiin osallistuvilta osasto joutuu perimään suurempaa omavastuuta. Muitakin säästötoimenpiteitä joudutaan tekemään. Näin siksi, että osasto kykenee täyttämään sille kuuluvan tärkeimmän tehtävänsä, jäsenistön edunvalvonnan. Painos: 4800 kpl Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Etusivun kuvat Painopaikka: 2012 toiminnasta Salon Lehtitehdas 2013 Seuraava lehti ilmestyy 2014 Viisseiska 3 kirjoittajavieras Jätetään turha synkistely pois! Y leiseurooppalainen matalasuhdanne on tuonut ongelmia myös Suomeen. Lisäksi meillä on eräitä rakenteellisia ongelmia teollisuudessamme, kuten Varsinais-Suomessakin on nähty. Mutta on syytä muistaa, että monilla metallialankin yrityksillä on mennyt ja menee edelleen ihan hyvin. Ammattiyhdistysliikkeelle ja sen jäsenille on asetettu jos jonkinlaisia vaatimuksia. Joustaa pitäisi joka suuntaan, muuten tulee noutaja, jos EK:n teesejä kuuntelee! Työntekijät joustavat selkänahoillaan ja työpaikoillaan. Pitää kysyä sitäkin, mitä työnantajat ja yritykset voisivat nyt tehdä Siis tehdä muutakin kuin vain maalailla uhkakuvia. Työnantajilla pitäisi olla nyt rohkeutta investoida tänne kotimaahan. Suomi on monellakin tapaa erittäin hyvä investointikohdemaa. Tämä jää kuitenkin usein piiloon, kun julkisuudessa keskitytään lähinnä tuhkan ripottelemiseen päällemme. Meillä on tällä hetkellä rakenteellisia ongelmia ja on myös suhdanteista johtuvia ongelmia. Kilpailukykymme on silti edelleen hyvällä tolalla, toisin kuin elinkeinoelämä väittää. Meillä on maailman parhaiten koulutettu työvoima, mikä on huomioitu näyttävästi myös maamme rajojen ulkopuolella. Meiltä löytyy monta muutakin valttia. Vaikka yrittämiseen liittyvä byrokratia voikin tuntua ärsyttävältä, on sekin kansainvälisesti mitattuna todella vähäistä. Suomi on myös erittäin turvallinen maa. Ja mitä kovemmat ajat ovat, sitä paremmin suomalaisilla on kysy löytää yhteinen näkemys siitä, miten asioita pitää jatkossa hoitaa. xxx Koulutusoikeuden laajentaminen on meille periaatekysymys. Mutta se on samalla myös erittäin suuressa määrin käytännön sanelema asia. Lähes kolmanneksella metalliteollisuuden työntekijöistä ei ole ammatillista tai alalle sopivaa tutkintoa. Ja moni tietenkin tarvitsee päivitystä ammatilliseen osaamiseensa. Jäsenistömme jakaantuu koulutuksen suhteen kahteen lähes yhtä suureen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joita työnantaja kouluttaa ahkerasti. Toiseen ryhmään kuuluville työnantajan järjestämä koulutus on lähes ikuinen haave. Kyllä fiksut työnantajat tajuavat koulutuksen merkityksen. Mutta ongelma on koulutuksen epätasainen jakaantuminen Uusien sopimusten tekeminen työmarkkinoilla edellyttää sitä, että ensin ryhdytään noudattamaan jo aiemmin tehtyjä sopimuksia. Vain näin palautetaan ay-liikkeen luottamus työnantajiin ja valtiovaltaan. Matti Mäkelä Metalliliiton liittosihteeri Aluetoimiston kuulumisia K evät alkaa pikkuhiljaa edetä (onneksi!) ja päivä päivältä on valoisampaa. Myös liiton Var-Sat aluetoimistoilla Turussa ja Porissa on tapahtunut kuluvana keväänä muutoksia. Entinen aluesihteeri Jarmo Järviö on siirtynyt osa-eläkkeelle 1.2 2013 alkaen ja uutena aluesihteerinä jatkaa Jouni Nurmela Porin toimistolla. Turussa muutos tarkoittaa sitä, että allekirjoittanut toimii samasta ajankohdasta alkaen vastaavana aluetoimitsijana. Turun toimiston henkilöstö on vahvistunut myös uudella aluetoimitsija Antti Salosella. Antti toimi aiemmin liiton keskustoimistolla Helsingissä työehtosihteerinä. Tällä tavalla muuttuneella kokoonpanolla siis nykyään vastataan haasteisiin. Ja haasteita tosiaan tuntuu riittävän enenevässä määrin. Koko ajan jatkuva yt-neuvottelujen kierre mm. ei näytä mitään taittumi- sen merkkejä. Nokian tuotannon alasajo on jo lähes loppuun suoritettu, mutta lukuisia pienempiä yrityksiä on joko lopettanut toimintansa kokonaan tai ainakin irtisanonut ja lomauttanut väkeään tasaiseen tahtiin. Tässä tilanteessa kun valmistaudutaan syksyn työmarkkinakierrokseen, niin yhtälö ei tule olemaan helppo. Työnantajat tarjoavat nollalinjaa palkoissa, työajan pidennystä ja muita heikennyksiä vallitsevaan tilanteeseen. Vastapainoksi on tarjolla veronkevennyksiä niin palkansaajille, kuin erityisesti yrityksille. Tämä linja ei voi olla kestävä ja sen on liiton puheenjohtaja Riku Aaltokin tehnyt moneen kertaan tiettäväksi. Tulevan ratkaisun pitääkin turvata palkansaajien ostovoimaa ja lisätä työelämän turvallisuutta. Duunarit eivät voi olla ainoita yhteiskunnan vastuunkantajia, vaan yritysten on vastattava omalta osaltaan asioista. Se kuuluisa yh- teiskuntavastuun kantaminen ei vaan tunnu olevan EK:n linjauksissa ollenkaan mukana. Haasteita siis riittää enemmän kuin kotitarpeiksi. Ay-liikettä ”puristetaan” taas moneltakin taholta, mutta yhdessä ja yhtenäisinä pärjätään kyllä. Siksi onkin tärkeää, että Metallin jäsenet ovat jatkossakin mukana aktiivisesti niin omien ammattiosastojen toiminnassa, kuin alueellisissa koulutuksissa ja muissa tapahtumissa. Näin yhdessä näytämme, että palkansaajat kantavat kyllä vastuuta osaltaan. Mutta talkoisiin tarvitsemme mukaan myös muut toimijat. Vain niin Suomi ja hyvinvointiyhteiskunta säilyy ja kehittyy oikeaan suuntaan. Yhteistyöterveisin, Jari Kramsu VARSINAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Humalistonkatu 6, 3. krs Telekopio 020 77 41330 20100 TURKU vastaava aluetoimitsija Aluetoimitsija Toimistonhoitaja Jari Kramsu Jarmo Järviö Osmo Rantanen Antti Salonen Eveliina Korpela Työttömyysturvakäsittelijät Jäsenpalvelija Johanna Hyvönen Teija Grönqvist 020 77 41321 020 77 41322 020 77 41334 020 77 41320 020 77 41323 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Metallityöväen liitto ry kotisivu: www.metalliliitto.fi 040 769 5731 040 587 1115 parittomat viikot 040 860 1635 040 560 3762 Viisseiska 4 Monien mahdollisuuksien Salo T yömarkkinoilla eletään edelleen kiivaita aikoja. Talouden suhdanteet eivät ota kääntyäkseen parempaan suuntaan ja raskaat ongelmat seuraavat toisiaan. Tavallisen työntekijän kannalta on äärimmäisen ristiriitaista kuunnella yhtä aikaa viestejä siitä, että suomalaisten pitäisi lykätä eläkkeelle siirtymistä ja olla töissä pidempään, kun samaan aikaan työttömyys lisääntyy. Töitä tehtäisiin kyllä mielellään, jos niitä olisi tarjolla. Varsinais-Suomi on ollut Salon Nokian tehtaiden alasajon ja Turun telakan monien vaiheiden myötä koko valtakunnan huomion kohteena. Turussa taistelu telakan puolesta jatkuu TUI-laivojen muodossa tulleen erävoiton myötä. Salossa Nokian tehtaiden alasajo aiheuttaa monenlaista mielipahaa. Työttömyys ja ihmisten inhimilliset tragediat ovat koskettaneet varmasti jokaista salolaista. Kaupungin talouden romahtamisen vaikutukset näkyvät arjessamme vielä pitkään. Itse muutin Saloon Nokian tuomana ja minulla oli onni saada työskennellä siinä yhteisössä vielä silloin kun kaikki meni hyvin. Sain myös lähteä Nokialta eteenpäin omalla päätökselläni. Olenkin seurannut raskain sydämin ja elänyt mukana vanhojen ystävien ja tuttavien kokemuksissa Nokian tehtaiden alasajon yhteydessä. Oman työni kautta olen saanut olla mukana hakemassa ja tekemässä edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle. Ajat ovat vaikeat, mutta yhdessä pääsemme eteenpäin. Salon Nokian vielä savuavilta rauniolta versoo monenlaista uutta yritystoimintaa. Yritysjätin toiminnan alasajon myötä paikkakunnalle aukeaa miljoonia mahdollisuuksia. Ne täytyy kaivaa nyt esiin. Tähän työhön ovat tarttuneet paikalliset ihmiset ja yritykset. Tukea hankalaan tehtävään tulee niin Salon kaupungilta, eri järjestöiltä, viranomaistahoilta, valtiolta kuin EU:ltakin. Viime mainitun päätös myöntää globalisaatiorahaston 10 miljoonan euron tukipotti Saloon oli tervetullut päätös. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti alueellisista kehitysnäkymistä kertoo aktiivisesta toimeliaisuudesta, jota Salossa on nyt herännyt. Raportin mukaan Marine Alutech tekee merivoimille 12 maihinnousuvenettä vuosina 2014-16, jonka työllistävä vaikutus on noin 150 henkilötyövuotta. Arvo Piiroinen Oy valmistaa tämän vuoden aikana 12 000 istuinta Sotshin talviolympialaisiin. Easy Led on tehnyt merkittävän kaupan Lähi-itään. Orion tuo Saloon logistiikkakeskuksen, joka työllistää noin 100 henkeä. Talking People perustaa uuden toimipisteen Saloon, jonka myötä paikkakunnalle tulee 100 työpaikkaa. Lisäksi luvassa on Finnfoamin laajennuksen valmistuminen, ja sen myötä yrityksen tuotantokapasiteetti nousee ja uutta työvoimaa palkataan Essonani voi hyvin M etalli 57:n Plan-kummilapsi Essonani Konga kasvaa ja vahvistuu. Essonani syntyi ystävänpäivänä vuonna 2001, joten ikää on hänelle kertynyt jo 12 vuotta. Kummilapsemme käy edelleen koulua ja auttaa vanhempiaan kotiaskareissa. Planin projektit ovat edenneet Togossa suunnitelmien mukaan. Ihmiset ovat tyytyväisiä, koska plankummien lahjoittamilla varoilla on kyetty rakentamaan kunnon koulutiloja lapsille. Entiset savimajakoulut olivat käyttökelvottomia, varsinkin sadekautena. Nyt lapset voivat opiskella hyvissä olosuhteis- sa. Osa alueen aikuisista on myös päässyt koulutuksen piiriin. He ovat sitä mieltä, että luku- ja laskutaito auttavat heitä pärjäämään paremmin työelämässä ja kohentamaan elämänlaatuaan. Planin projekti rautakoura on auttanut togolaisia ymmärtämään paremmin lasten oikeuksia ja siitä syystä moni lapsi on päässyt kouluun, kuten Essonani. Aivan uutena on aloitettu esikoulutoiminta. Eniten projekteista ovat hyötyneet tytöt, joiden koulunkäyntiä ei aikaisemmin pidetty lainkaan tarpeellisena. Metalli 57 jatkaa Planin tukemista jatkossakin. - OA - tänä vuonna noin 10 henkeä. Myös Hella Lighting ja Ledil ovat rekrytoimassa lisää väkeä. Halikon Prisman laajennuksen myötä 50 uutta työntekijää rekrytoidaan. Osa raportin kuvaamista tapahtumista on toki Nokian tilanteesta riippumattomia, mutta kokonaisuus antaa valoisan kuvan koko seudun elinvoimaisuudesta ja uskosta tulevaisuuteen. Täytyy kuitenkin muistaa, että elämme taloudellisesti erittäin haastavia aikoja ja vaikeassa tilanteessa on uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttäminen tavallistakin tuskaisempaa. Siitä huolimatta Salossa juuri tällä hetkellä perustetaan uusia yrityksiä, olemassa olevat yritykset laajentavat ja kasvavat, ihmiset kouluttavat itseään aktiivisesti ja monet Nokiataustaiset ovat aloittaneet aivan toisen alan yrittäjinä. Monet yritykset ovat myös kiinnostuneita hakeutumaan Saloon. Ja mikä on hakeutuessa, onhan Salossa tarjolla osaavaa työvoimaa, toimitiloja, neuvontaa, verkostoja ja yhteismarkkinointia. Positiivinen toimeliaisuus on itseään ruokkiva automaatti samalla tavalla kuin negatiivisuuskin. Oikoteitä uuteen kasvuun ei ole olemassa. Sitä syntyy vain työnteon ja yrittämisen kautta. Tulevaisuuden rakennuspuut meillä on nyt valmiiSalon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 na. Helsingintie Innostetaan itsemme 16 ja toisemme tekemään 24100näillä Saloaineksilla tulevaisuutta yhdessä. Puhelin 02 – 731 4553 12.3.2013 Katja Taimela Sähköposti: toimisto@metalli57.com Metalli 57 jäsenten yleinen saunailta Lehmijärven Rantapirtillä tiistaina 2.7.2013 Puoliso ja lapset mukaan viettämään saunailtaa! Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella. Bussikyyti lähtee klo 17.00 Salon torilta. ja paluulähtö Lehmijärveltä klo 20.00-20.30 aikoihin Saunan lisäksi tarjolla makkaraa, virvokkeita sekä pientä kisailua palkintoineen! Tervetuloa! 24100 Salo puhelin (02) 731 4553 Fax (02) 731 4053 toimikunta Toimistosihteeri Tuija Pajari www-sivut: - http://www.metalli57.com Viisseiska 5 Jaa mää vai? K yllä, juuri Sinulla, Metallin jäsen, on oikeus lähteä opiskelemaan Metalliliiton omaan, työelämän kansanopistoon, Murikkaan. ”Normaalista arjesta”, eli työelämästä tai työttömyydestäkin voi välillä irtautua opinahjoon. Riittää, että olet kiinnostunut kehittämään itseäsi. OTE: TT-SAK YLEISSOPIMUS, TEKNOLOGIATEOLLISUUS 5.3. AY-KOULUTUS, TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT ”SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijälle tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä…” vän aikana. Illat ovat yhteistä aikaa monipuolisessa ja monien mahdollisuuksien Murikassa. Suosittelen lämpimästi, tämä on melkeinpä pieni miniloma myös lapsille. Murikassa käyneiden lasten suusta on kuulunut: ”Koska päästään uudestaan Murikkaan…?” – Murikassa on siis viihdytty. Tämä on parasta kiitosta myös kurssin järjestäjälle – tiedämmehän sen - totuus kuuluu lasten suusta! Murikka-opiston kotisivuilta www.murikka.fi löydät tietoa kursseista ja kurssituesta sekä kurssihakemuksen - käy klikkaamassa! KUN TYÖTÖN TAI KOKOAIKAISESTI LOMAUTETTU LÄHTEE KURSSILLE MURIKKAAN: – Tarkista aina TE -toimistolta ennen kurssille lähtöä,ettei työttömyyspäivärahan maksamiselle ole estettä kurssin aikana. – Ilmoita TE -toimistolle tai työnantajalle, että olet kurssin aikana kutsuttavissa työhön. – Saat normaalisti työttömyyspäivärahan. Murikka ei maksa apurahoja, mutta Metalli maksaa opetuksen, matkat ja täysihoidon opistolla. Työpaikkojen edunvalvojat, eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä heidän varansa, saavat opiskella tehtäviinsä liittyvää koulutusta työantajan tuella. Käytännössä he saavat kurssien ajalta palkan. Muut jäsenet, niin kutsutuilla järjestökursseilla, ovat oikeutettuja kurssipäivärahaan ja – stipendiin, jotka Metalli maksaa. Riittää, että saat työnantajalta vapaata kurssin ajaksi. Kysyä voit minultakin, kerron mielelläni koulutusmahdollisuuksista ja Murikasta! Kurssiapurahat ovat vuonna 2013 Kurssipäiväraha 37,03 / kurssipäivä Kurssistipendi 33,35 / kurssipäivä Järjestökursseilla Metalli maksaa apurahojen lisäksi valitsemiensa kurssilaisten opetuksen, täysihoidon ja matkakorvauksen edullisimman matkustustavan mukaan. Kurssituet ovat verovapaata tuloa. Käytännössä siis sinulle maksetaan siitä, että lähdet opiskelemaan Murikkaan – missä muualla voit itseäsi näin sivistää ja saada opiskelusta vielä ansionmenetyskorvauksia? Hyödynnä siis tämä loistava jäsenetusi ja tutustu koulutustarjontaan! Riittää, että täytät kurssihakemuksen ja sovit asian työnantajan tai TE-toimiston kanssa. Muksut mukaan Murikkaan Te, jäsenet joilla on 3–13 -vuotiaita lapsia, voitte lähteä kesäkuun kursseille lasten kanssa. Sinä saat opiskella ja lapsille järjestetään omaa ohjelmaa päi- Lea Wiman-Määttä koulutussihteeri lea.wiman-maatta@ metalliliitto.fi puhelin 0400 616 265 Viisseiska 6 Ammattiosasto tiedottaa Metalli 57:n toimikunta 2013 Varsinaiset jäsenet Helskyaho Lasse Heikkilä Maija Heinonen Henna Hynynen Esa Ilola Juha Kallio Marjo puheenjohtaja 041 546 8850 lhelskyaho@ebaana.net 044 204 7605 maija.heikkila@halikko.salonseutu.fi sihteeri 040 740 6500 henna.h.heinonen@gmail.com varapuh.joht. 040 502 0933 kalapaja@pp1.inet.fi 050 308 0437 ilolajuha@gmail.com 050 560 4174 kallio.marjo@gmail.com Kallio Sirpa Laaksonen Sari Malm Anne Ojanperä Asmo Sievänen Mervi Turtiainen Taro taloudenhoitaja 040 522 9940 sirpa.kal@gmail.com varasihteeri 041 538 4868 laaksonen2sari@luukku.com 050 485 8268 anne.malm@gmail.com 044 092 1942 asmo.ojanpera@hotmail.com opintosihteeri 044 361 6873 mervi.sievanen@gmail.com Lahtinen Olli Marjuaho Tomi 041 484 2407 taro.turtiainen@gmail.com Varajäsenet Viljamaa Merja 040 500 5870 merja.viljamaa2@luukku.com Karnisto Mika 040 186 7212 mikakarnisto@gmail.com Laaksonen Kari 040 755 6489 040 559 2377 olli.lahtinen@mesera.fi Seppälä Antero Tuominen Onni Tuominen Ritva Westman Ritva 044 361 6146 anteroseppala@gmail.com Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä: Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat, Demokraatti ja Kansan Uutisten viikkolehti Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone, jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys. Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja. 044 292 1636 044 084 8383 marjuaho.tomi@gmail.com Virtanen Jari 040 762 3265 jari.t.virtanen@students.turkuamk.fi Mäki Anne 040 560 4469 Ylander Harri 050 348 9372 purkatharri@gmail.com Tervetuloa toimistolle! Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16, 24100 Salo puhelin: (02) 731 4553 fax: (02) 731 4053 sähköposti: toimisto@metalli57.com osaston kotisivut: www.metalli57.com Toimiston aukioloajat: Maanantai 9–12 ja 14–17 Tiistai 8–12 Keskiviikko 9–12 ja 14–17 Torstai 9–12 ja 13–17 Perjantai 10–12 ja 14–17 Aattopäivinä 9–13 Viisseiska 7 Yli 100 vuotta metallin toimintaa Salossa M etalli 57 valmistautui juhlimaan satavuotista historiaansa jo maaliskuussa 2012. Syynä moiseen oli lahjoituksena saamamme kuparinen laatta, jossa olivt tekstit: S.T.Y. ja R.M.A.O. sekä päivämäärä 11.3.1912. Siinä luki vielä nykyisinkin paikkansa pitävät sanat: ”Yhtymys on voima.”. Tulkitsimme alun kirjaimet lyhennykseksi sanoista Salon työväenyhdistys, rauta- ja metalliammattiosasto. Niin asia varmaan onkin mutta tuo vuoden 1912 maaliskuinen päivämäärä ei ilmeisesti olekaan ammattiosaston perustamispäivä, kuten luulimme. Tutkiessamme Suomen Metallityöväen Liiton ja Salon Työväenyhdistyksen historiakirjoja, saimme selville seuraavaa: Salon ensimmäinen metalliammattiosasto numero 75 perustettiin 1.11.1909. Perustajajäseniä oli 12. Osasto erosi Metallityöväen liitosta jo 26.9.1910 ja jatkoi toimintaansa Työväenyhdistyksen alajaostona. Seuraava Metallityöväen Liiton alaisuuteen perustettu ammattiosaston oli osasto numero 116, joka perustettiin 1.4.1913. Sen toiminta sulautui 1919 osaksi Metallityöväen Liiton teollisuusneuvoston osasto numero 50 toimintaa ja jatkui vuoteen 1929. Jäsenmäärä oli alkuun 25 mutta kehittyi niin, että oli parhaimmillaan jo 126. Jokainen tietää, kuinka vaikeaa ammattiyhdistystoiminta oli 1930 mutta siitä huolimatta Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. numero 57 perustettiin 16.12.1930. Tämä Metalli 57 on yhä voimissaan. Siitä osoituksena olkoon vaikka kädessäsi oleva Viisseiska-lehti, joka on lähetetty kaikille ammattiosastomme yli neljälle tuhannelle jäsenelle. Perustamisvaiheessa jäseniä oli Jäsen on kaiken toiminnan perusta Viisseiska kysyi toimikunnan jäseniltä seuraavan kysymyksen: ”On selvää, että työllisyys on Salon seudulla ykkösasia mutta mikä on mielestäsi sen jälkeen tärkein asia, johon ammattiosaston tulee panostaa lähitulevaisuudessa?” Ja näin toimikunnan jäsenet vastasivat: 42 ja sadan jäsenen rajapyykki ylittyi 1935. Sotavuosinakin ammattiostoomme kuului reilu 300 jäsentä ja määrä nousi nopeasti, ollen 1948 jo 602 jäsentä. Siihen aikaan jäsenmaksua kerättiin jäseniltä kädestä käteen. Jäsenmäärä alkoi taas pudota ollen alimmillaan 1953, jolloin se oli 363. Sen jälkeen mentiinkin nopeasti eteenpäin; jäsenmäärä oli vuonna 1969 jo 1087 ja 1972 päästiin yli 2000 jäsenen. Metalli 57:n jäsenmäärä oli vuonna 2008 yli 5300. Metallin ja elektroniikan alan työpaikat ovat sen jälkeen vähentyneet Salossa rajusti ja se näkyy nyt jo reilun tuhannen jäsenen pudotuksena jäsenmäärässämme. Siitä huolimatta Salon metallityöväen ammattiosasto kuuluu yhä Metallin alalla kymmenen suurimman ammattiosaston joukkoon. Kuparilaatan rautakoura päivämäärä on jäänyt meille hämäräksi. Mitä tapahtui 11.3.2012? Jos jollakulla on asiasta tietoa, otamme sen riemulla vastaan. Metallinen historia alkoi siis Salossa jo vuonna 1909 mutta monien alkujen ja loppujen jälkeen voimme varmasti sanoa sen yhtäjaksoisesti jatkuneen vasta Metalli 57:n perustamisesta lähtien, joulukuusta 1930. - OA - Metalli 57 KEVÄTKOKOUS osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo torstaina 11.4.2013 kello 18.00 Käsiteltävät asiat: Sääntömääräiset asiat mm: – Toimintakertomus vuodelta 2012 – Vuoden 2012 tilinpäätös – Muut kevätkokoukselle esitetyt asiat Kahvitarjoilu T E R V E T U L O A ! toimikunta Osallistu – vaikuta! Lähitulevaisuudessa tulee Ammattiosaston panostaa jäsenmäärän kasvuun, teemalla ” Ammattiosaston Jäsenyys on koko Perheen asia ” Henna Heinonen Hyvä yhteistoiminta työpaikoille. Koottava jäsenistön yhteinen voima ja saada työläiset ymmärtämään miten tärkeää on kuulua ammattiliittoon. Harri Ylander Ammattiosaston tärkein tehtävä on kaikissa olosuhteissa jäsenistönsä edunvalvonta. Etenkin tässä työttömyystilanteessa tulee huolehtia ilman ansiotuloja jääneitten jäsenten asioista. Ammattiosaston on omalta osaltaan huolehdittava liittokokouspäätöksen mukaisesta järjestäytymisja järjestämiskampanjan tuloksellisesta toteuttamisesta. Jos liikkeessä loppuu liike, loppuu koko liike. Lasse Helskyaho On panostettava jäsenhankintaan ja jäsenten asioiden hoitamiseen. Jos ei ole jäseniä, ei voida ylläpitää toimintaakaan. Anne Mäki Tärkeintä on jäsenten edunvalvonta. Jäsenhankinta on myös tärkeää eikä saa unohtaa jäsenten virkistäytymistäkään Sirpa Kallio Ajatuksia mihin ammattiosasto voisi keskittyä: uusien jäsenten hankinta ehkä päällimmäisenä, järjestäytyminen työpaikoilla, toimivan lm-verkoston kehittäminen ja ylläpito, metallin palveluiden ylläpito.. nämä tuli nyt ekaks mieleen.. Mervi Sievänen Mielestäni pitää panostaa siihen, miten jäsenet saadaan pidettyä Metallissa. Luulen, että uuden työn myötä jäsen vaihtaa myös uuden alan liittoon. Meidän tulee informoida jäseniä Metallin eduista. Sari Laaksonen On panostettava työhyvinvointiin niiden osalta, jotka ovat töissä. Jari Virtanen 10 hyvää syytä kuulua Metalliliittoon 10 1 2 3 4 5 Työehtosopimus liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen minimiehdot Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu valvoo sopimusten ja lakien noudattamista työpaikoilla Liiton tuki varmistuu jäsenmaksun maksamisella (1,8 % tuloista vuonna 2011) Oikeusapua myönnetään liitosta jäsenille Koulutus on monipuolista ja maksutonta sekä ammattiosastoissa että Murikassa-opistossa 6 7 8 9 10 Työsuojelu osa työntekijän oikeusturvaa ja edunvalvontaa Vakuutusturva on voimassa jäsenyytesi alusta alkaen Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden eri puolilla Suomea Muita jäsenetuja ovat Ahjo-lehti, kalenteri ja alennukset yhteistyökumppaneiltamme Solidaarisuus on Metalliliiton toiminnan kulmakivi Metallityöväen liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen. Viisseiska 8 57-spesiaali Erilainen golfkärry T ässä päivänä muutamana 57-spesiaali käväisi ostoksilla Halikon puolella ja sai kameran tähtäimeen Pirkko Vauhkosen, jonka viimeksi oli nähnyt Nokian tehtaalla puhelimia korjaamassa. Nyt Pirkko ajeli keltaisella koneella tehden puhdasta jälkeä. Siitäpä heti häneltä kyselemään, että miksi täällä ja miksi innokkaalla golfin pelaajalla oli allaan aivan oudon näköinen golfkärry? Työt loppuivat, tekeminen ei sillä seuraavalla viikolla tuli kirje, joka kertoi 10 kuukauden opiskelujen alkavan syyskuussa. Vuoden 2013 kesäkuussa häämöttää siis laitoshuoltajan ammattitutkinto. Tutkinnon jälkeen Pirkon tarkoitus on työllistää itse itsensä. Aivan kuin aikataulu olisi suunniteltu Pirkon tarpeiden mukaan; Vappuna alkoi golfkausi Suomessa ja se oli lopuillaan syyskuussa kun opiskelu alkoi. Työnantaja vielä maksoi palkan joulukuulle saakka, joten Pirkon kohdalla asiat olivat kohdallaan. Hän kertoo, että ei työssä ollessaan tajunnutkaan, kuinka 3-vuorotyö sekoitti elämää. Nyt kun vuorotyö on ohi, huomaa eron. Pirkko kertoi, että työt loppuivat Nokian puhelintehtaalla 14 vuoden jälkeen viime joulukuussa. Ennak- Aikuinen osaa opiskella koilmoitus irtisanomisesta annettiin hänelle jo maaliskuussa 2012 eikä Syyskuussa jännitti aloittaa opisPirkolla ollut työvelvoitetta irtisa- kelu. Toisaalta kun oli koko kesän nomisaikana. golfannut, oli kiva tehdä jotain Pirkko oli ajatellut käyttää talvi- aivan muuta. Laitoshuoltajan koulomansa golfmatkaan mutta nyt kun lutuksen aloitti samanaikaisesti 2 työvelvoitetta ei ollut, piti vain lait- ryhmää Salossa. Pirkon ryhmässä taa tavarat kasaan ja lähteä huhti- kaikki ovat entisiä nokialaisia ja kuussa oman seuransa, Aura Golfin, ikähaitari lienee 30 ja 60 vuoden porukan kanssa Italiaan kahdeksi välissä. Opiskelut ovat sujuneet viikoksi. hyvin ja viidestä näyttötyöstä on Italiasta kotiuduttuaan Pirkko kä- Pirkolla jo kaksi suoritettuna. Erivi työnantajan järjestämässä time laiset työharjoittelujaksot katkaiout-koulutuksessa hakemassa it- sevat teoriaopiskelun sopivasti. selleen tietoa mahdollisuuksistaan. Ensimmäinen harjoittelupaikka Mollin sivuilta löytyi nokialaisille oli kylpylä, nyt on meneillään suunnattu laitoshuoltajan koulutus. tavaratalojakso ja seuraava harPirkko mietti, että kaikki osaavat joittelupaikka on terveyskeskus. siivota mutta miten se tehdään oi- Erilaiset työpaikat opettavat erikein? Ei muuta kun hakupaperit laisia työtapoja ja työkulttuureja. eteenpäin ja hiukan omaksi yllä- Työssä oppii itsenäiseksi. Tähän Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 asti harjoittelupaikoissa on otettu tyksekseen huomasi Pirkko vähän Helsingintie 16 haas- opiskelijat hyvin vastaan. ennen Juhannusta istuvansa Salo Teoriajaksojen aikana hyvä, yhtattelussa.24100 Hän epäili mahdollisuukPuhelin: 02 alkoihan – 731 4553 18.3.2013 siaan päästä kurssille, ikä tenäinen ryhmä on tärkeä ja Pirkko Sähköposti: toimisto@metalli57.com jo lähestyä kuuttakymmentä. Eipä kokee, että onni on potkaissut hänvaan ikä vaikuttanut kielteisesti, tä siltäkin osin. Opettajakin ihmet- Jos joudut työttömäksi Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu. TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle. Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti! Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti. Hakemuksen ja neuvoja saat: • • • • TE-toimistosta Metalli 57:n toimistolta työttömyyskassasta kassan sivuilta www.tyottomyyskassa.metalliliitto.fi telee, miten he ovat aina ajoissa paikalla. Pirkolla on siihen selitys valmiina: Koko ryhmä rautakoura on tehnyt pitkään töitä lahjomattoman kellokortin kanssa, silloin sekunninkin myöhästyminen on poikinut luvattoman poissaolon. Aikuinen osaa olla töissä ja aikuisuudesta on hyötyä opiskelussakin, arvelee Pirkko. vuotta sitten itselleen hiihtovarusteet. Nyt hän hiihtelee Ruissalon pelloilla, samoissa maisemissa, joissa kesällä heiluttaa golfmailaa. Turun kaupunki tekee Ruissaloon ladut ja Pirkko pitää lenkistä, jossa saa hiihtää tasaista maastoa ja tehdä töitä koko ajan. Palkittua golfaamista Presidentti Niinistö ilmoitti uudenvuoden puheessaan, ettei Suomi ole oleskeluyhteiskunta. Siinä Pirkko on samaa mieltä. Hän olisi voinut jäädä lepäämään laakereillaan odottelemaan eläkepäiviä ansiosidonnaisen päivärahan turvin. Hänellä olisi ollut lisäpäiväoikeus. Se ajatus ei Pirkkoa miellyttänyt, vaikka hän ymmärtää sen olevan jonkun toisen kohdalla hyvä ratkaisu. Häntä huojentaa, kun on suunnitelmia ja tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa; liian vaikeata ei pidä silti yrittää. Pirkko pitää itseään työkykyisenä ja työhaluisena. Ei aina jaksa Golfatakaan. Pirkko tuntee, että eläke ja työttömyys eivät ole samoja asioita. Oli sitten töitä tai ei, Pirkon motto on, ettei pidä jäädä kotiin makaamaan. 57-spesiaali toivottaa Pirkolle ja kaikille muillekin työnsä menettäneille voimia ja onnistumisen kokemuksia, jokaiselle oman elämäntilanteen mukaan. - OA - Palataanpa hetkeksi Pirkon harrastuksiin; Golf on niistä ykkönen. Pirkko on viimeiset 5 vuotta ollut turkulaisen Aura Golfin jäsen. Sitä jäsenyyttä saikin odottaa peräti 4 vuotta. Siihen saakka Pirkon seura oli Salo Golf. Seuran vaihto oli Pirkon mieleen siksi, että turkulaisena hänen on helpompi harjoitella Turun Ruissalossa kuin ajaa aina Saloon asti. Golfurallaan Pirkko on pärjännyt hyvin sekä yleisissä että seniorien kisoissa. Hän on mm. voittanut matkan Ranskaan golfaamaan. Tässä jutussa aiemmin mainitulla Italian turneella Pirkko voitti Aura Golfin talvimestaruuspokaalin jo toistamiseen. Tänä vuonna hän ei pysty puolustamaan mestaruuttaan koulun vuoksi. Golfmatka suuntautuu keväällä Espanjaan, jonne muut saavat pokaalin mukaansa, Pirkko ei sinne pääse. Talvikaudeksi Pirkko hankki 3 Työhalut jäljellä Viisseiska 9 Viisseiska kysyy, työttömät vastaavat V iisseiska haastatteli kahtatoista aivan sattumanvaraisesti valittua työtöntä jäsentä. Kaikille esitettiin samat kysymykset lähtien iästä ja sukupuolesta, päätyen työttömyyskokemusten kautta terveisiin päättäjille. Taustaa Työttömiä oli siis 12, joista puolet miehiä, puolet naisia. Ikäjakauma oli 26 -vuotiaasta 60 -vuotiaaseen siten, että suurin joukko oli ylittänyt 50 vuoden iän. Yksi vastaajista oli lomautettu, muut olivat joko kokonaan työttömiä tai työvoimakoulutuksessa. Työttömyys oli kestänyt vähimmillään yhden kuukauden ja enimmillään 15 kuukautta, valtaosalla V apauduin työelämästä vuosi sitten. Liityin Suomen kuuluisimpien irtisanottujen, ex-nokialaisten joukkoon. Ensin tyrmistyy: ”Mikä minussa on vikana?” Sitten rauhoittuu. Muutkin saivat lähteä. Se olikin vain tämä bisnes, jota ei kannattanut enää jatkaa Suomessa. Kuukausi meni siihen, että keho sopeutui elämään 8–22 elämää. Siis herään kahdeksalta ja menen nukkumaan kymmeneltä. Viikossa opin olemaan ajamatta Meriniityn teollisuusalueelle, missä Nokian tehdas sijaitsee. Olo oli kuin vankilasta vapautuneella. Mikään ei estänyt menemästä mihin tahansa, milloin tahansa. Jos tuli mieleen lähteä tapaamaan kaveria Paraisille vaikka maanantaiaamuna, niin ei kun matkaan! Netistä löytyy huippuhalpa äkkilähtö etelään samana iltana. Siis pakkaamaan. Kaksivuorotöissä harmitti, kun ei voinut opiskella mitään. Iltavuoron aikana joutui olemaan pois tunneilta. Selasin kansalaisopiston esitettä hurmaantuneena. Voisin käydä kursseilla vaikka joka ilta. Valitsin kuitenkin maltillisesti vain kaksi kurssia; espanjaa ja digikuvausta. Muutaman kuukauden opintojen jälkeen hämmästelin ja iloitsin siitä, että osasin sanoa muutaman lauseen espanjaa. Kun olin sisäistänyt sen, että minulla oli pelkkää vapaa-aikaa, tein suuria suunnitelmia. Ensimmäiseksi tietenkin koti laitetaan kuntoon. Vintit tyhjennetään ylimääräisestä roinasta. Jäin pois töistä talvipakkasilla, ja vintillä oli kylmä. Siivoaminen siirtyi kesään. Uudet verhot voisin ommella talvellakin. Jokaiseen ikkunaan. Ikeasta löytyi kivat valmisverhot, joten ei tarvinnut kaivaa ompelukonetta pölypilven alta. Huomasin pian, ettei ollut mitään järkeä ruveta rehkimään. Imurointi kerran viikossa riittää hyvin kuten tähänkin asti. Ruuanlaittoon jäi aikaa. Leivät ja sämpylät ehtii leipoa itse. Rahaa säästyy eurokaupalla. Kuorin perunoita, pilkon vihanneksia. Syksyllä kerätään marjat ja sienet. Terveellistä ja hyvää. Aika hullua oli ruveta muutamaa sämpylää leipomaan kahdelle ihmiselle. Vanha työttömyysaikaa oli kertynyt kuitenkin yli puoli vuotta. Kysyttäessä oliko jäsenellä aikaisempaa kokemusta työttömyydestä, saimme vastaukseksi, että vain 4 oli nyt ensimmäistä kertaa työttömänä. Muilla oli kuukaudesta peräti kolmeen vuoteen jatkunut työttömyyskokemus 1990-luvulla tai juuri pari vuotta sitten. Ennen nykyistä työttömyyttä kaikki olivat kuitenkin olleet jo töissä. Työtä haetaan, löytyykö sitä? Nyt työtä on haettu monin tavoin. Käytössä ovat olleet netti, sanomalehdet, puhelin ja henkilökohtainen yhteydenotto työnantajiin. On vierailtu Mollin ja firmojen sivustoilla etsimässä töitä ja koulutuspaikkoja. Te-toimisto ja Voimala ovat tulleet tutuksi työtä haettaessa. Tehokkaimmaksi tavaksi on osoittautunut tuttujen ja perheenjäsenten kautta saatu tieto. Monia työpaikkoja ei panna lainkaan yleiseen hakuun vaan ne täytetään viidakkopuhelimien kautta. Aina joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun… Ahkerasta hakemisesta huolimatta yhdeksän kahdestatoista haastateltavastamme ei ollut päässyt edes työhaastatteluihin saakka. Kahta oli onnistanut kerran päästä haastatteluun ja yksi vastaajistamme oli päässyt haastatteluvaiheeseen useamminkin. Vain yksi oli saanut pätkätöitä työttömyytensä aikana. Aika kuluu Terveisiä Työttömillä jäsenillämme ei kuitenkaan ollut vaikeuksia saada aikaansa kulumaan. Työnhaun lisäksi harrastettiin monia asioita: Aikaa veivät vanhemmat sukulaiset, lastenlapset, lenkkeily, musiikki, kotityöt, hiihto, uinti, perhe, kaverit ja muu sosiaalinen verkosto, TV, elokuvat, pelit, perhon sidonta, askartelu, urheilukalastus, käsityöt ja lukeminen. Toimettomia ei siis oltu. Yli 55 -vuotiaat näkivät työllistymismahdollisuutensa huonoina, elleivät pysty itse työllistämään itseään. Nuoremmat olivat sitä mieltä, että kun on aktiivinen, asioilla on tapana järjestyä ja ainakin uudelleen koulutuksen jälkeen on mahdollisuuksia saada työtä. Viimeiseksi kysyimme mahdollisia terveisiä päättäjille, ammattiosastolle ja Te-toimistolle. Tässä niitä tulee sattumanvaraisessa järjestyksessä: Nuoret ensin töihin; Kiitos kun muidenkin osastojen jäsenet voivat saada apua Metalli 57:n toimistolta; Jos on tehnyt töitä 40 v. pitäisi päästä eläkkeelle iästä riippumatta; Lyhytaikaisen työn vastaanotto on tehtävä helpommaksi; Sanoista tekoihin; Nuorisotakuu käytäntöön; Te-toimisto aktiivisesti työtä välittämään; Vähemmän byrokratiaa; Lausunnon saaminen Te-toimistosta kestää liian kauan; Työpaikkoja myös vähemmän koulutetuille. - OA - Elämäni lyhin vuosi uuni vie paljon sähköä, eikä se leipä nyt niin kallista ole. Marketeissa on nykyään herkullisia valmislounaita. Olemme ötökkökammoisia. Marja- ja sieniaikaan metsässä on myös ötökkäaika. Pakastekaappimmekin on sitä paitsi niin pieni, ettei jäätelön sekaan mahdu mitään muuta. Entäs kuntoilu sitten? Vihdoinkin pääsen aloittamaan säännöllisen lenkkeilyn. Aamupalan jälkeen tossut jalkaan ja ulos. Suunnitelma oli hyvä, mutta en ollut ottanut huomioon niitä päiviä, jolloin sataa, tuulee, on pakkasta, on kuuma, jalkoihin sattuu, selkää särkee, sängyssä on mukavampaa. Salilla kannattaisi käydä. Vanhemmiten tarvitsee lihasvoimaa. Nokian kuntosalilla tuli joskus käytyä, se kun kuului työsuhde-etuihin. Ulkopuoliset salit pyörivätkin liiketoimintaperiaatteella. En todellakaan laita vähiä rahojani kuntosalikortteihin. Työnhaun kanssa kävi samalla tavalla. Tutkin opiskelumahdollisuuksia. Valmistuisinpa mistä tahansa, olisin kuusissakymmenissä opintojen päätyttyä. Pistin muutaman työhakemuksen. Hakijoita oli satoja. Helppo arvata, että siitä joukosta löytyi minua nuorempia ja sopivammin koulutettuja. Minun ammattitaitoni rajoittui elektroniikka-alaan. Vaikka Suomessa muutettaisiin perustuslakia niin, että yli viisikymppiset on palkattava ensin, niin taitaisin silti jäädä ilman paikkaa. Alkuperäinen koulutukseni on humanistinen. Olen opiskellut kirjallisuutta, kieliä ja kirjoittamista. Sillä pohjalla ei työllisty mihinkään, mutta nyt voin tehdä sitä, mikä minua kiinnostaa ja innostaa. Kirjoittelen lehtiin, luen, opiskelen uusia kieliä. Romaanin valmistuminen on haave, jonka uskon jonain päivänä toteutuvan. Luulin, että ilman työtä tuntisin itseni tarpeettomaksi, turhaksi ihmiseksi. Tylsistyisin. Kävi päinvastoin. Kulunut vuosi on ollut elämäni lyhin. Leena Vilhonen Salo Viisseiska 10 Salon Osuuspankki Kesätyö Osuuspankin piikkiin S alon Osuuspankki kantaa kortensa kekoon yhteiskuntavastuun saralla ja panostaa toistamiseen Salon seudun nuorten työllistämiseen. Viime vuonna toteutettu projekti ”Kesäduuni Osuuspankin piikkiin” saa siis jatkoa. – Kokemukset olivat hyviä. Olimme kiitollisia yhdistyksille, jotka lähtivät mukaan ja mahdollistivat nuorille tutustumisen työelämään ja tärkeän oman rahan tienaamisen. Salon OP:n toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo. Seudun yhdistyksiä on jälleen haastettu miettimään, olisiko heillä mahdollisuus työllistää yksi tai useampi 15–17 -vuotias nuori tänä kesänä. Yhdistysten hakemukset on jo toimitettu Osuuspankkiin. Työpaikoista tulee tieto pankin nettisivuille op.fi/salo huhtikuun alussa. Tänä vuonna jaossa on sama potti kuin viime vuonna, eli 25 000 euroa. Kahden viikon työstä nuorelle maksetaan palkkaa 360 euroa, eli summalla saadaan kahden viikon kesätyö yhteensä 70 nuorelle. – Työpaikkoja toivottiin löytyvän ympäri Salon seutua ja monilta eri aloilta, ja tämä toive näyttää toteutuneen, toteaa markkinointipäällikkö Katriina Aaltonen, joka hoitaa projektin käytännön asioita. Pankki maksaa yhdistykselle nuoren palkan, yhdistyksen kontolle jäävät palkanmaksu ja lakisääteiset kulut. Yhdistysten tarjoamat työpaikat löytyvät huhtikuun alussa Salon Osuuspankin nettisivuilta op.fi/ salo. Sieltä löytyy tuolloin myös nuorille tarkoitettu hakemuslomake. Lomakkeita löytyy myös kirjastoista, työ- ja elinkeinotoimistosta ja nuorten tieto- ja neuvontapiste Suunnasta. Yhdistys itse haastattelee ja valitsee työntekijänsä. Nuorella on oikeus ottaa vastaan vain yksi näillä varoilla tuettu kesätyö. Pohjola on Leijonien pääyhteistyökumppani. Yhteistyötä Salon Osuuspankin kanssa Yhteistyösopimus antaa Salon metallityöväen ammattiosastolle mahdollisuuden tarjota jäsenistölleen seuraavia etuja vuonna 2013: Palkankeskeytymisluotto Mikäli jäsenen taikka hänen puolisonsa palkansaanti keskeytyy jostain syystä, on jäsen oikeutettu saamaan lainaa seuraavin ehdoin: – luoton enimmäismäärä on 6000 € – korko on markkinakorko + 1,45 % – normaalit pankin hyväksymät vakuudet – nostokuluitta Kultaturva vakavan sairauden varalta Kultaturva on kattavin Suomessa myynnissä oleva vakuutuspaketti vakavan sairauden, vakavan tapaturman ja tapaturmaisen kuoleman varalle. Sen saa vain Osuuspankeista. Kultaturva on voimassa 24 tuntia vuorokaudessa kaikkialla maailmassa, siihen asti kun vakuutettu täyttää 65 vuotta. Korvaussumma on vakuutetun valitsema 20000–100000 euroa. Jäsenellä on oikeus 15 %:n alennukseen ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. OP-Rahastoyhtiön yhdistelmä- ja osakerahastomerkintä. Rahastoihin sijoittaminen on varsin mutkatonta. Osuuspankki tarjoaa monipuolisen kattauksen erilaisia rahastoja. Niiden avulla voit kasvattaa varallisuuttasi joustavasti, sillä rahastovalikoimassa on sopivia kohteita niin säästäjälle kuin sijoittajalle. Jäsenelle etuna kertasijoitus kerran vuodessa ilman merkintäpalkkiota Joustoluotto Nyt on mitä mainioin hetki keskittää pankki- ja vakuutusasiat saman katon alle. Uudet keskittäjät saavat nimittäin itselleen pankin konttorista Leijonafanipaidan, johon sonnustautuneena kelpaa kannustaa Leijonia. Jäsenelle on tarjolla myös vakuudeton, ehdoiltaan edullinen kulutusluotto. Luoton ehdot ovat: – luottoraja 1000 – 8500 € – vakuudeton – vuosimaksuton – korko 3 kk euribor + 5,00% Ammattiosaston edut Keskittäjä on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. OP-bonusasiakas on osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk. Olet etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri vakuutusryhmästä; esimerkiksi kotivakuutus, liikennevakuutus ja autovakuutus. Salon Osuuspankki vapauttaa Salon metallityöväen ammattiosaston pankkiasioinnin palvelumaksuista käteismaksua lukuun ottamatta. Lasse Helskyaho Viisseiska 11 Yritysten yhteiskuntavastuu Y ritysten yhteiskuntavastuusta on puhuttu kauan. Mitä sillä loppujen lopuksi mahdetaan tarkoittaa? Yritykset itse kertovat noudattavansa lakeja ja omia eettisiä ohjeistojaan. No, monissa maissa työelämää koskeva lainsäädäntö on lähes olematonta ja ne eettiset arvotkin taitavat monesti olla vain sanahelinää. Onko yritys rautakoura yhteiskunnallisesti vastuullinen, jos se siirtää työt vaikkapa Suomesta halvempien kustannusten maihin, otettuaan sitä ennen kaiken mahdollisen valtiollisen ja kunnallisen tuen? Toimiiko yritys vastuullisesti, jos se ei maksa kaikille työntekijöille samojen palkkataulukkojen mukaan tai jos se ei maksa veroja ja eläkemaksuja kaikkien työntekijöidensä osalta? Voiko yritys kehua vastuullisuudellaan, jos se ei tiedä, miten sen alihankkijat toimivat? Tosiasiassa kansainvälinen pörssiyhtiökin voi toimia täysin lakien mukaan ja silti se tai sen alihankkijat käyttävät orja- ja lapsityövoimaa, työntekijät eivät saa järjestäytyä vapaisiin ammattiliittoihin ja ne rikkovat monia muita inhimillisiä arvoja. Ne käyttäytyvät aivan eri tavalla omassa maassaan kuin esim. Aasiassa. Halvat vaatteet Monet kansainväliset vaatealan yritykset teettävät vaatteensa nk. halpamaissa, kuten Bangladeshissä. Siellä ei juuri työlainsäädäntöä ole. Tehtaissa naiset joutuvat tekemään 12–18 tunnin työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa. Monet tehtaat ovat palaneet tai luhistuneet ja niihin lukitut työntekijät ovat kuolleet. Tätä meidän kaikkien kannattaa miettiä kun ostamme vaatteita seuraavan kerran. Jos vaatteen hinta on erikoisen halpa, kannattaa epäillä sen valmistuksen eettisyyttä. Tapaus PKC Viimeaikoina on kuohuttanut suomalainen auton johdinsarjoja valmistava PKC, joka irtisanoi Mexikon tehtaaltaan yli 100 vapaan ammattiliiton kannattajaa ja koko ammattiliiton toimikunnan viime vuoden joulukuussa. He olivat kampanjoineet itsenäisen ammattiliiton puolesta. Yhtiö kieltäytyi neuvottelemasta heidän kanssaan ja on sen sijaan allekirjoittanut suojelusopimuksen keltaisen ammattiliiton kanssa. Meksikon tehtaalla on palkat pudotettu kuuteen euroon päivässä, työpäivät ovat kymmentuntisia ja tauko viiden minuutin mittainen. Suomalaiset ammattiliitot ovat kannelleet asiasta OECD:lle. Lisäksi ammattiliitot ovat vedonneet paitsi PKC:hen myös sen suurimpaan omistajaan Ilmariseen. Saa nähdä saadaanko tuloksia. V kontrollia. Esimerkiksi Nokian renkaiden valmistukseen käytetyn kumin alkuperää ei tunneta, sama pätee muihinkin rengasvalmistajiin. Iso osa ko. kumista tulee pieniltä kerääjiltä, joiden työolot ovat huonot ja tiedetään joidenkin työnantajien kehottavan työntekijöitä ottamaan lapset mukaan työhön. Monen kerääjän on jopa pakko ottaa perhe avuksi, että pystyy tekemään tavoitteensa ja saamaan edes jonkinlaisen palkan. Tämä tarkoittaa taas sitä, että lapset eivät voi käydä koulua ja työ vaarantaa heidän terveytensä. iimeisen kuuden vuoden aikana on Salossa menetetty noin 7000 työpaikkaa. Eri yritykset ovat joko siirtäneet tuotantoaan muualle tai lopettaneet toimintansa. Joku oman päätöksensä mukaan joku on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja joutunut lopettamaan toimintansa konkurssin kautta. Ikään kuin viimeisenä iskuna lopetti Nokia toimintansa Salossa. Monta Nokian alihankkijaa joutui lopettamaan sen myötä toimintansa. Työpaikka meni tuhansilta. Alasajo jatkuu yhä vaihe vaiheelta. Nokialta lopputilin saaneiden tilanne konkretisoituu kaikkien osalta työttömyydeksi viimeistään ensi syksynä. Nokia antoi työntekijöilleen mahdollisuuden valita irtisanomispaketin, joita oli eripituisia. Pisimpien vaikutus kestää syksyyn. Onko jotain tehtävissä? Työttömyys % Me voimme kaikki kuluttajina lisätä paineita kauppoihin ja työnantajiin päin. Voimme vaatia saada tietoomme tuotteiden alkuperän. Voimme suosia reilun kaupan tuotteita. Voimme boikotoida tuotteita, jotka tiedämme epäeettisesti valmistetun tai joiden valmistuksesta ei ole mitään tietoa. Yritykset on saatava tajuamaan, että yhä kasvava osa kuluttajista on valmis maksamaan vastuullisuudesta ja nimenomaan todellisesta vastuullisuudesta, ei ”hyväntekeväisyydestä”. Yhteiskuntavastuu ei saa olla pelkkää silmänlumetta. Jo se, että yritykset noudattaisivat kansainvälisiä normeja ja työmarkkinaosapuolten sopimuksia, jotka perustuvat ILO:n sopimuksiin, olisi edistystä. Niitä olisi noudatettava niissäkin maissa, jotka eivät ole ratifioineet ko. sopimuksia. Kansainvälinen ay-liike tekee kaikkensa vaikuttaakseen yrityksiin, kuluttajiin ja päättäjiin. Finnwatch tekee selvityksiä suomalaisyrityksistä kehitysmaissa. On olemassa reilun kaupan tuotteet ja teemakampanjoita kuten Puhtaat vaatteet ja Play fair. Jopa Suomen hallitus hyväksyi viime vuoden lopulla yhteiskuntavastuusta periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomen yritysten ja hallinnon pitää tähdätä vastuullisen toiminnan edelläkävijöiksi. Ehkä jonain päivänä kaikilla työpaikoilla noudatetaan vähimmäissopimuksia ja sallitaan vapaan ammattiyhdistysliikkeen toiminta. Ehkä jonain päivänä meidän ei tarvitse hävetä ainakaan suomalaisten yritysten toimintaa. Työttömyysprosentti on Salossa parhaillaan lähes 20 %. Toki se on vähän lohdullisempi, jos siitä vähennetään koulutukseen hakeutuneet. Sen jälkeen se on noin 15 %. Koulutettavista suurin osa on tulevia lähihoitajia. Salon tilanne vaikuttaa koko valtakuntaan ja sen talouteen. Vienti- ja verotulot ovat pudonneet dramaattisesti. Esim. kännyköitä ei enää viedä kuin häviävän pieniä määriä. Yhteisövero Yhteisöverotulot alentuneet Salossa vuoden 2010 60 miljoonasta eurosta vuoden 2012 10 miljoonaan euroon. Tuloverot vähenevät selvästi vuosi 2009 % 18.00 tulo 198 milj 2011 18,75 194 milj 2013 19,75 171 milj 2016 19,75 190 milj Asukasluku ja työpaikka omavaraisuus Velka määrä Asukas luku on vähentynyt marraskuusta 2011 marraskuuhun 2012 400 henkeä. Työpaikka omavaraisuus Salossa oli vuonna 2009 104,4 %. Sen on arvioitu olevan tänä vuonna vain noin 75 %. Salossa oli/on velkaa (€) asukasta kohti laskettuna: 2009 2012 2016 (arvio) 1183 2050 2808 Yleisvaikutukset Kaikella tällä on laajat vaikutukset koko Saloon ja lähialueelle. Kaikenlaiseen kauppaan raskaat työttömyysluvut vaikuttavat tietysti negatiivisesti. Työtä vaille jääneet joutuvat tinkimään eri palveluiden nauttimisesta. Vaatteiden hankkimisesta joudutaan tinkimään. Vakuutukset ja lehdet joudutaan laittamaan uuteen harkintaan. Pahimmillaan jopa ruuasta on pakko tinkiä. Terveydenhuoltoon tulee paineita, kun kaikki työttömäksi joutuneet putoavat pois työterveyshuollon piiristä. Asunto kauppa on Salon alueella lähes pysähdyksissä. Myytävänä olevien omakotitalojen määrä on noussut jo neljäänsataan taloon. Asunto-osakkeet lisäävät omalta osaltaan myymättömien asuntojen määrää. Toisaalta esim. Kunta-asunnot on pulassa tyhjien vuokraasuntojensa kanssa. Markkinatilanteesta huolimatta se on kuitenkin päättänyt panna Salossa myyntiin asuntoja. Nokian kaltaisessa työyhteisössä syntyy vuosien mittaan monia erilaisia ystäväpiirejä ja sosiaalisia yhteisöjä. On suurempia ja pienempiä harraste ryhmiä. Nokialla oli myös monia mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Nyt nämä kaikki yhteydet ovat katkenneet. Tietysti ystävyyksiä voidaan jatkaa, mutta nyt sen kasvualusta on etsittävä muualta. Kauppojen omat merkit Tammikuussa saimme lehdistä lukea, että kauppojen omia merkkien tuotteita valmistetaan epäinhimillisissä oloissa. Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen mukaan suomalaisten kauppaketjujen omissa elintarvikkeissa oli tuotteita, joita tehtäessä poljetaan ihmisoikeuksia ja puhutaan jopa pakkotyöstä ja ihmiskaupasta. Selvityksen esimerkkeinä olivat Thaimaassa jalostetut tonnikalasäilykkeet ja ananasmehu. Mitä pitempi tuotantoketju, sen luultavammin sen päästä löytyy epäinhimillistä kohtelua, lapsi- ja orjatyövoimaa, ylipitkiä työpäiviä, riittämättömiä palkkoja ja suoranaista raakuutta. Sanotaan, että kumiala on nyt täysin vailla Salo, irtisanottu(jen) kaupunki Liian iso Suomelle Outi Aaltonen kansainvälisten asioiden vastaava Metalli 57 Nokian osuus oli Suomen kansantuotteesta yli 4 % vuonna 2000. Herää kysymys, että olikohan Nokia jo liian iso Suomen kokoiselle maalle. Saadaksemme maamme taas jaloilleen olisi Suomeen saatava joitain isoja työllistäjiä. Sallittakoon tähän loppuun yksi jälkiviisaus; ei enää yhtä isoa nokiaa vaan vähintään kolme pienempää, joista yhteen laskettuna tulee iso. Lasse Helskyaho Viisseiska 12 O n toivottu, että kirjoittaisin jotain hauskaa. Tässä Salon ja Metallin nykytilassa ei juuri mukavia juttuja löydy. Joten tyydytään jonkinlaiseen draamaan, josta jääkiekkovaikuttaja Kummola antoi eräässä tv-ohjelmassa pienoisen kipinän. Ohjelmassa puhuttiin jääkiekossa tapahtuneista väkivaltaisista ja lähinnä päähän kohdistuneista taklauksista. Eikö meitä metallialan työntekijöitä taklata koko ajan päähän (ottaa pannuun -taklaus), kun yritetään tehdä nollalinjaa ja perutaan vanhoja sopimuksia koulutuspäivistä. Vai onkohan aiempiin sopimuksiin putkahtanut virhe ja pitäisikin olla koukutus-sopimus? Virheitä sattuu, laitettiin sitä hevostakin nautana ja välillä härkänäkin, teksteistä huolimatta. Kilpailutilanteessa ollaan. On kissa-hiirileikki, iso paha yrittää ajaa pientä loukkuun ja saada sellaiseen koukkuun, josta saadaan pieni syötti, jota voi Outoja ajatuksia? Kilpailu on kovaa rautakoura ja pian Salossakin alkaa ”totoajot”, sillä Ori-on irti. Saamme helposti menestystä urheilunkin saralla, kun kaupungilla on oma pillerinpyörittäjä. Toivottavasti sillä ei ole vaikutusta nuorison rikollisuuteen. Onneksi meillä on sentään talvella tullut lunta, joka toivottavasti antaa kipinää tuleville MM-hiihtäjille, jotta saataisiin parempaa menestystä jo Sotshissa - ja vielä tuo pilleritehdas avustamassa. Kiinnostavaa nähdä miten meidän Lyly jaksaa lykkiä Metallin laduilla ja kahluta Häkälle sellaista vauhtia, että saa suksia kaksoisvirkasuksilla pallilta alas ja vauhdilla, kuten Kale Häkä-Häkkinenkin laski rinteistä. Löytyisikö Metallin Aallosta sellainen tsunami, että saataisiin leivällä nauttia parempaa namia. Joudummeko kuitenkin toteamaan, että suuret jyllää, kuten Fortum ja pankit, jotka ahnehtivat ja maksavat miljoonapalkkoja ja palkkioita johtajilleen. Turussa tsunami pikkuhiljaa nyppiä ja kuluttaa kokonaan pois. Merkkejä on jo ilmassa; Sinivalkoiset siivet on antanut jo laskuvarjot suomalaisille ja kutonut Puolasta uutta halvempaa lankaa pitämään ”linnunkasvattajan” isommilla palkkioilla. Juna-asemat myydään ja kohta kapulapoluilla hytisevät hyytyvät etelän” Bentolitot” ja vievät työpaikkoja. Mutta silloinhan on helppo tilata junaliput, kun espanjalaisella operaattorilla ja valtiolla on jo muutakin käyttöä. Samalla alkaa saada muutakin virka-apua: Paina 1 mikäli haluat...paina, 2 mikäli… Onhan se nyt tietenkin päivän selvää, ettei voida pitää koulutusta, kun työnantajat pelkäävät alaistensa sairastuvan. Mistä niitä terveitä koulutuspaikkoja tehdään, kun jatkuvasti tulee ilmi uusia ”juustotehtaita” ympäri Suomea. Salossakin varmaan avataan pian koululaitokseen uusi tehdas ja ryhdytään valmistamaan Valion tytärfirman vihreää ”Lauri-juustoa”. T urva ja Metalli 57 ovat tehneet yhteistyötä jo parisen vuotta. Moni ammattiosaston jäsen onkin löytänyt tiensä Turvaan, mutta tietyin väliajoin myös vakuutusturvan päivittäminen on paikallaan. Saat Turvasta merkittäviä etuja ja alennuksia. Tutustu niihin Turvan internetsivuilla kohdassa Järjestöasiakkaat/Jäsenedut. Salon Metallityöväen ammattiosasto 57 jäsenenä olet oikeutettu merkittäviin vakuutusetuihin Turvassa. Nyt kannattaa tarkistaa, ovatko kodin ja perheen vakuutusasiat kunnossa. Samalla voimme katsoa, ettet maksa turhista tai päällekkäisistä vakuutuksista. Räätälöityjä etuja Turva on ammattiliittojen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Siksi olemme räätälöineet tuotteita ja palveluita erityisesti ammattiliitojen jäsenille. Tällaisia etuja ovat mm. Henkikulta- ja Liittokasko -vakuutukset sekä kodinhoitoetu toipilasaikana. Kodinhoitoetu Turva tarjoaa ammattiliittosi jäsenille etuna mahdollisuuden saada korvausta tapaturman jälkeisenä toipilasaikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Edun tarkoituksena on helpottaa arjen sujumista toipumisen aikana. Etu koskee 1.6.2008 tai sen jälkeen otettuja henkilökohtaisia aikuisen tapaturmavakuutuksia. Kodinhoitoedun saaminen edellyttää lisäksi voimassaolevaa kotivakuutusta Turvassa. Lue lisää: www.turva.fi/kodinhoitoetu. Oikein mitoitettu kotivakuutus Työttömyysjousto Mikäli työttömyys kohtaa, Turva joustaa vakuutusmaksuissa. Ammattiliittoon kuuluva asiakas saa Turvasta pyynnöstä kuudenviikon korottoman lisämaksuajan. Ota yhteyttä, hoidetaan yhdessä vakuutuksesi ajan tasalle. Vakuutusedustajat Aleksi Järvinen, puh. 045 675 0551 Jouni Sulkanen, puh. 044 088 3283 sähköposti: etunimi.sukunimi@turva.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 biisi ”mä näitä palkkoja tallaan kai viimeiseen asti”. Lopuksi on todettava, ennen Salossakin oli kaikkea omaksi tarpeeksi, kun oli ”hyvon yllä, hyvon alla”, nyt sekin taitaa olla kääntynyt hyv´on nolla ja HIVon alla. Harri Ylander Yhteistyösopimuksella jäsenetuja Tiedätkö, mitä etuja sinä saat? Salon palvelutoimisto Helsingintie 10, 24100 SALO iski pahemmin ja sammutti tuhansia valoja, nyt joudutaan pärjäämään vain muutamalla Tui-kinnalla. Nykyään tunnetumpi Kale on naimisissa jääkiekossa ja suunnittelemassa kaukaloihin joustoja, kuten kaupunkikin ja niinhän se on työelämässäkin. Joustoa, joustoa, joka tuntuu monessa paikassa. Tahtoo vain olla, että jousto venyy poispäin palkansaajan kukkarosta. Sentti venyy ja pian sekin on puolitettu, ellei työväkeä saada paremmin järjestäytymään. Hankkikaa uusia jäseniä ja nopeasti! Työpaikoilla pitää olla hyvä veturi, ei kuitenkaan sellaista, joka näyttää kaupungin tilan Salon aseman kupeessa; täysin hyytynyt ikävanhus. Ei niin kuin muinoin, jolloin vielä ”höyryhäyrinen” antoi iloa edes urheiluselostuksissa. Nyt näiden veturien höyryt on kulutettu loppuun ja jäljelle tullut yksi pelottava ”häkämies”. Mitähän sielläkin kevätpöntössä visertää? Ehkä Matin ja Tepon vanha www.turva.fi Turvan kotivakuutuksilla voit turvata sekä koti- että huvilairtaimistosi samoin kuin omakotitalosi, kesämökkisi, rakenteilla olevan uuden kotisi ja niihin liittyvät piharakennukset. Kun vakuutus on tehty mittojen mukaan, se tuntuu oikean kokoiselta silloinkin, kun vahinko on tapahtunut. Laajin kotivakuutuksemme on Turva Isokoto. Siihen sisältyvät myös matkatavarat 4 500 euroon saakka alle 45 vuorokautta kestävillä matkoilla kaikkialla maailmassa. Perusturvaa antaa Turva Vakikoto ja suppeimman tason vakuutus on Turva Pikkukoto. Nuorille, alle 27-vuotiaille on oma tuote, Turva Isohima, joka on erityishinnoiteltu laajan tason kotivakuutus. Jos sinulla on Turvasta vanhempi kotivakuutus, Kodin turvasopimus, tarkistuta meillä, kannattaisiko si- nun vaihtaa se uudempaan. Turvasi tien päällä Lakisääteinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja sekä toiselle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja. Oman autosi turvaksi tarvitset vapaaehtoisen autovakuutuksen eli kaskon. Olemme paketoineet kaskomme valmiiksi kokonaisuuksiksi, joista sinun on helppo valita omasi. paketeista löytyy omansa niin paljon autoilevalle kuin harvakseen ajavallekin. Lisäksi kannattaa miettiä, kuinka kattavaa turvaa autollesi haluat. Palkitsemme huolelliset kuskit mainiolla bonusedulla. Tämä ominaisuus on sekä Liittokaskossa että uudessa (1.11.2011 jälkeen hankitussa) Turvakaskossa. Käytännössä bonusetu syntyy, kun olet ajanut 3 vuotta ilman törttöilyjä. Bonus ei alene vahingon sattuessa, kuten käy perinteisissä autovakuutuksissa. Suomen parasta palvelua Suomalaisten vakuutusyhtiöiden vertailussa Turva on menestynyt erinomaisesti. Turvalla on toista vuotta peräkkäin maan tyytyväisimmät yksityisasiakkaat – myös korvausasiakkaiden mielestä Turva on maan paras. Tutkimuksen on toteuttanut EPSI Rating. Soita tai poikkea toimistossa Helsingintie 7, niin tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa. Salossa maan parasta palvelua tarjoavat vakuutusedustajat Jouni Sulkanen ja Aleksi Järvinen, vakuutusedustaja Arja Heikkilä sekä yhteyspäällikkö Iiro Järvinen. Turva/Kati Iharanta Viisseiska 13 Metallin matkassa Tallinnassa M etalli 57 järjestää jäsenilleen monenlaista vapaa-ajan ohjelmaa. Itse päätin osallistua helmikuussa 2012 järjestetylle Tallinnan päiväristeilylle. Valotan tässä hieman matkan antia – muistin virkistykseksi muille reissussa olleille ja kenties mielenkiinnon herättämiseksi niille, jotka eivät mukana olleet. Kukonlaulun aikaan Salon torilta lähtenyt linja-auto oli lähes täynnä ostoksille ja virkistäytymään lähdössä olevia viisseiskalaisia. Oletan, että moni ei ollut Metallin reissulla ensimmäistä kertaa, mutta minä olin enkä oikein osannut aavistaa, minkälainen Viisseiskan pakettimatka tulisi olemaan. Matkanjohtajana toimi vapaa-ajanjaoston puheenjohtaja Sirpa Kallio, joka selvästi on vetänyt aikaisemminkin reissuja. Hän sai pidettyä porukan kasassa ja aikataulussa. koreasti. Suomenlahden ylitys kestää Eckerö Linen Nordlandialla kolme tuntia. Ryhmällemme oli varattu jo ennen laivan lähtöä muutama pöytä buffetaamiaiselle laivan ravintolaan. Samassa ravintolassa söimme paluumatkalla päivällisen seisovasta pöydästä. Viisseiskalaisten käytössä oli myös muutama hytti tavaransäilytystä ja levähtämistä varten. Tämä osoittautui käteväksi, kun laivan myymälästä tuli ostettua yhden jos toisenkinlaisia kotiinviemisiä. Minulle ja puolisolleni laivamatkan parasta antia oli kuitenkin tanssiravintola ja Anne Mattila, joka sattui esiintymään risteilyllä. Mikäpä parempaa ajankulua olisikaan kuin panna jalalla Bussi matkusti mukanamme Suomenlahden yli ja vei porukan maihin saavuttuamme ostoksille. Ei tarvinnut kantaa tuomisia itse laivaan, vaan ne sai pakattua bussin tavaratiloihin heti myymälän pihalla. Itsekin kävimme ostoksilla, mutta suuntasimme sieltä rauhalliselle kävelyretkelle ihastuttavaan vanhaan kaupunkiin, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vanhan kaupungin kapeilla kaduilla aistii tuulahduksen keskiaikaisesta hansakaupungista. Tallinnan raatihuone valmistui nykymuotoonsa vuonna 1404 (rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla) Laivamatka sujui leppoisissa tunnelmissa. Kuvassa matkanjohtaja Sirpa Kallio ja Ritva Tuominen (ja Sirpan sukulaistyttö) levähtämässä hytissä. Voittajia Viime Viisseiska-lehdessä kyseltiin mielipiteitä lehdestä. Vastaajilta saimme lähinnä vain positiivista palautetta. Oli syynä sitten vastaajien kohteliaisuus tai todellinen mielipide, kiittää Viisseiskan lehtityöryhmä palautteesta ja pyrkii tekemään hyvää lehteä jatkossakin. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 40 €:n lahjakortti, jonka sai Iiris Niemi. Kilpailu, jossa presidenttiehdokkaiden nimistä piti muovata kysymysten vastauksia, oli melko vaikea. Saimme sentään muutaman vastauksen ja eniten oikein vastanneiden keskuudesta arvoimme 20 €:n lahjakortin voittajaksi Virpi Vireän. Viime lehdessä myös kannustettiin jäseniä äänestämään liittokokousvaaleissa. Äänestäneiden kesken luvattiin arpoa Nokian Lumia 800 -puhelin. Näin tehtiinkin ja puhelimen kävi itselleen valitsemassa Terttu-Liisa Virtanen. Onnittelemme kaikkia voittajia! Terttu Liisa Virtanen ja Lumia 800 ja mm. Mustapäiden veljeskunnan talo (ainoa renessanssirakennus kaupungissa) on 1400-luvun alkuvuosikymmeniltä. Me kävimme kahvilla ja konjakilla viihtyisässä Mademoisellekahvilassa. Mitään kovin monipuolista ohjelmaa ei päiväristeilyyn mahdu, sillä Eckerö Linen Nordlandia ei koko päivää satamassa varro vaan lähtee jo kuuden tunnin kuluttua saapumisestaan paluumatkalle. Sirpan oli siis aika saada porukka kasaan. Tämä ei tiettävästi ollut vaikeaa, sillä kukaan ei jäänyt Tallinnaan. Takaisin Salon torilla olimme noin iltakymmeneltä. Metallin jäsenille tällaiset mat- kat ovat edullisia, sillä reissun hintaan 55 euroa kuului risteilyn lisäksi aamupala, päivällinen ja bussikuljetukset. Jos tämän reissun olisi tehnyt omin nokkineen, rahaa olisi kulunut huomattavasti enemmän jo kalliiden bussilippujenkin takia. Jos arvostaa vaivatonta matkustamista, kannattaa selvittää, minkälaisia retkiä Viisseiska on järjestämässä. Viisseiskan reissulle lähteminen on kuin pistäisi rahaa pankkiin. Tai ainakin melkein. Se, kuinka kalliiksi reissu lopulta muodostuu, riippuu tietysti matkustajasta itsestään. Me taisimme selvitä ihan kohtuuhintaan. Joka tapauksessa saimme viettää rauhallisen ja rentouttavan päivän viehättävässä vanhassa Tallinnassa. Toni Jakala Petra Salovaara pääsi kuvaan Anne Mattilan kanssa LUKIJAKILPAILU RAUTAKOURA PIILOSSA Lehden teksteihin on solutettu joukkoon 7 rautakoura -sanaa. Kirjoita miltä sivuilta routakourat löytyivät sekä tekstin otsake. Etsi mahdollisimman monta ja lähetä vastaukset yhteystietoineen huhtikuun loppuun mennessä Metalli 57:n toimistoon osoitteella Helsingintie 16, 24100 Salo tai sähköpostilla: toimisto@metalli57.com Eniten oikeinvastanneiden kesken arvotaan 20 €:n lahjakortti. Onnea kilpailuun! 14 Viisseiska Metallin talvipäivä Teijolla 9.3.2013: Meillä kaikilla oli niin mukavaa... Viisseiska 15 Metallinen talvipäivä Teijolla V arsinais-Suomi-Satakunnan alueen järjestämä METALLIN TALVIPÄIVÄ pidettiin Teijolla lauantaina 9.3.2013. Lähdimme matkaan pakkasen paukkuessa mutta auringon jo paistaessa pilvettömältä taivaalta, enteillen hienoa ulkoilupäivän säätä. Bussikuljetuksilla ja omalla kyydillä tulleita Metallin jäseniä odottivat Teijolla vapaaehtoiset Metallin eri ammattiosastojen jäsenet, jotka jakoivat jäsenkorttia vastaan ruokalipukkeita,joilla saimme hakea jauhelihakeittoa nälän yllättäessä. He olivat myös sytyttäneet laavuille nuotiot, joissa sai halutessaan paistaa makkaraa. Henkilöt, jotka olivat ostaneet ilmoittautumisen yhteydessä 10 € maksavan 3 tunnin rinnelipun, suuntasivat rinnehisseille ja valkoisena hohtaville laskettelurinteille. Jos omia lasketteluvälineitä ei ollut mukana, sai rinnevuokraamosta vuokrata välineet 15 € / 3tuntia. Murtomaahiihtoa ja pilkkimistäkin pääsi harrastamaan, jos mukaan oli ottanut omat sukset tai muut tarvit- tiin. Tarkoituksena oli laskea mäki tavat välineet. mahdollisimman nopeasti, avustaPulkkarinteessä lapset aloittivat jina ja ajanottajina toimivat Meri mäenlaskun; liukurit, pulkat jaammattiosasto rat- Teijon omatr.y. pojat.57 Salon metallityöväen Sarjoja kilpailussa oli kolme: laptikelkat olivat mainioita menopeHelsingintie 16 lejä. Rinteessä pidettiin klo. 11–13 set, aikuiset ja seniorit. Kaikki osal24100 Salo Tuubilaskurinne-kisa. Osallistuja sai listujat saivat itselleen Metallin lahPuhelin 02täytetyn – 731sinisen 4553ison joittaman joko sinisen12.3.2013 tai punaisen itselleen ilmalla Sähköposti: jonka toimisto@metalli57.com mänlaskurenkaan, sisään istut- liukurin. Joka sarjassa nopeimmin Tuubilaskurinne kisassa laskeneet palkittiin lisäksi tuotepalkinnoilla. Kaikki me, jotka mukaan lähdimme, saimme viettää mukavan päivän aurinkoisessa talvisäässä ja lisäksi saimme punaiset posket ja hyvän mielen. Anne Mäki Metalli 57 järjestää PäiväristeilyTallinnaan lauantaina 15.6.2013 Lähtö Salon torilta klo 6.30 laiva lähtee klo 9.15 paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua takaisin Helsinkiin noin klo 19.45 Huom! Hinnat: Jäsen 55€ aamiainen ja päivällinen Muut: 80€ aamiainen ja päivällinen 50€ vain päivällinen 67€ vain päivällinen 40€ vain aamiainen 54€ vain aamiainen 30€ pelkkä matka 45€ pelkkä matka Bussi mukana matkalla Voimassaoleva passi tai EU-henkilökortti mukaan! Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 31.5.2013 Metalli 57 toimistolle Helsingintie 16, Salo, puhelin 02-731 4553 Metalli 57 – toimisto: Helsingintie 16 24100 Salo puhelin (02) 731 4553 Fax (02) 731 4053 Toimistonhoitaja Outi Aaltonen – outi.aaltonen@metalli57.com Toimistosihteeri Tuija Pajari www-sivut: - http://www.metalli57.com Viisseiska 16 Veteraanit Veteraanit eivät sammaloidu: V ierivä kivi ei sammaloidu, eivätkä aktiiviset Metalli 57:n veteraanit myöskään. Veteraanit kokoontuvat kuukauden ensimmäisenä kesiviikkona klo 12.30 tapaamiseensa Salon työväentalolla. Vappu osuu tänä vuonna keskiviikon kohdalle, joten toukokuun tapaaminen on poikkeuksellisesti torstaina 2.5. Paikka ja aika ovat sentään perinteiset. Tänä keväänä on tapaamisten lisäksi oh- jelmassa mm. matka Tallinnaan. Heinäkuu pidetään lomaa ja elokuussa aloitetaan heti ulkoilupäivällä. Syksyllä ainakin risteillään Ruotsiin, käydään teatterissa ja vietetään perinteistä joulujuhlaa. Varmasti keksimme vielä jotain muutakin mukavaa. Seuraa ilmoituksiamme Ahjosta, Metalli 57:n nettisivuilta ja ammattiosaston toimiston ikkunasta. Lähde mukaan toimintaan, älä sammaloidu. Kahvia odotellessa laulu raikui. Keväisellä Tallinnan matkalla. Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Helsingintie 16 VETERAANIT 24100 Salo Puhelin 02 – 731 4553 12.3.2013 Sähköposti: toimisto@metalli57.com Veteraanien ulkoilupäivä Leirisalossa. Hauskaa tuntui olevan. Visertäjät Metalli 57 veteraanien Matka Tallinnaan 19.-20.5.2013 Lähtö: sunnuntaina 19.5. Halikosta klo 16.45 Salon torilta klo 17.00 Yöpyminen laivassa Maihinnousu klo 7.00-7.30 ja aamupalalle hotelli Metropolitaan Bussi mukana Tallinnassa Jäsenhinta 55€ / ei jäsen 65€ Passi tai EU-henkilökortti mukaan!! Ilmoittautumiset ja maksut 19.4. mennessä Kirstille 044 317 4326 (maksut myös Metalli 57 toimistolle) Metalli 57 – toimisto: Helsingintie 16 24100 Salo puhelin (02) 731 4553 Toimistonhoitaja Outi Aaltonen – outi.aaltonen@metalli57.com Toimistosihteeri Tuija Pajari www-sivut: - http://www.metalli57.com Lauluryhmä Visertäjät Viisitoista virkeätä lauluintoista kokoontuu tiistaisin Metalli 57:n toimistolla klo 1214. Ikähaarukka keskuudessamme vaihtelee, olemme vuosien 1930-1950 välillä syntyneitä. Innostus harrastusta kohtaan on kiitettävää ja jokainen osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan. Laulut pyrimme valitsemaan vuodenajan sekä juhlapäivien mukaan. Vanhainkodeissa käymme laulamassa vanhuksille ja myös he voivat osallistua voimiensa mukaan. Muissakin ikäihmisten tilaisuuksissa olemme käyneet ja olemme kiinnostuneita muistakin esiintymismahdollisuuksista, tosin korvausta vastaan. Pienenä vinkkinä, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, puhelin 044 579 2175! Raikkaat kevätterveiset lukijoille, Visertäjien puolesta Seija Huuhka Viisseiska 17 Miten toimintaan pääsee mukaan? lua, Ahjo-lehteä ja ammattiosaston nettisivuja, www.metalli57.com. Niistä löytyy tiedot kaikista tapahtumista, kokouksista, matkoista ja koulutuksista, jotka ammattiosasto järjestää. Osallistumalla niihin, tutustut meihin, jo kauemmin toiminnassa olleisiin; me kyllä neuvomme mielellämme. J äsenemme Kati kävi toimistolla ja kysyi, miten osaston ja sen jaostojen toimintaan pääsee mukaan? Ensimmäinen neuvo on, että tarkkaile työpaikan ilmoitustau- Metalli 57:lla on 8 jaostoa: Talousjaosto hoitaa nimensä mukaan osaston taloutta. Tiedotusjaoston vastuulla on tiedottaminen ja tämän Viisseiska -lehden tekeminen. Opintojaosto järjestää jäsenille koulutusta. Edunvalvontajaosto neuvoo jäseniä työsuhdeasioissa ja tekee esityksiä liiton hallinnolle. Nuorisojaosto järjestää toimintaa nuorille jäsenille, joita Metallissa ovat kaikki 35 ikävuoteen asti. Nuoret käyvät myös ammattioppilaitoksissa kertomassa Liiton jäsenyydestä. Veteraanijaosto kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko Salon Työväentalolla ja järjestää asiatietoa sekä virkistystä eläkkeellä oleville jäsenillemme. Naisjaoston kokouksissa on usein mukana joku esittely. Naisjaosto järjestää matkoja ja tapahtumia koko jäsenperheelle. Vaikka järjestäjänä lukee naisjaosto, ei se tarkoita sitä, ettei tapahtumaan voi osallistua kuin naisjäsenemme. Kaikki ovat tervetulleita. Vapaa-aikajaosto järjestää matkoja ja muuta virkistystä jäsenille. V Ammattiosaston toimikunta valitaan joka syksy syyskokouksessa, joka on kaikille jäsenille avoin tilaisuus. Siitä ilmoitetaan aina Ahjo-lehdessä, osaston nettisivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Ehdokkaat toimikunnan jäseniksi asetetaan pari viikkoa ennen syyskokousta olevassa ehdokasasettelukokouksessa, joka on myös kaikille jäsenille avoin. Sinne toivomme kaikki jäsenemme mukaan ehdottamaan itseään tai tuttujaan toimikuntaan. Olisihan se mukavaa, että halukkaita olisi niin paljon, että päästäisiin oikein äänestämään. Metalli 57:n toimikunta ja jaostot toivottavat jokaisen jäsenen yksin tai porukassa tervetulleeksi mukaan toimintaan! - OA - Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Kaikki jaostomme toivottavat Helsingintie 16 24100 Salo Puhelin 02 – 731 4553 Sähköposti: toimisto@metalli57.com Naisjaosto 12.3.2013 Lehmijärven Naisjaostossa tapahtuu iime vuosi oli raju vuosi myös naisjaostossa. 23 naisesta 11 sai potkut Nokialta. Ja meitä 57-laisia oli paljon, kuten minä myös. Aluksihan se oli shokki, lähes maailmanloppu, ainakin minulle. Enää en ajattele niin. Oli hyvä päästä pois siitä oravanpyörästä; Lähes aina oli väsynyt, vaikka luuli sopeutuneensa hyvin vuorotöihin. Nyt minä opiskelen Nokian bridgen kautta Turun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Tarkoitus olisi sitä myöden saada uusi työpaikka. Surullisintahan oli menettää se loistava työporukka. Moni on muuttanut työn perässä muualle, osa opiskelee uuteen työhön ja osa on työttömänä kaikki jäsenemme tervetulleiksi toimintaan ja tapahtumiin. Talousjaosto tekee siinä poikkeuksen, että sen jäseniksi valitaan sääntöjen määräämät osaston toimihenkilöt. Kaikkien muiden jaostojen vetäjät ja jäsenet valitaan joka vuosi. Kannattaa osallistua johonkin jaoston tapahtumaan ja kertoa halukkuudesta. Silloin pääsee mukaan päättämään siitä, mitä jaostoissa tehdään ja mitä ne jäsenille järjestävät. Rantapirtti Metalli 57:n jäsenperheitten käytössä tiistaisin kesän ajalla 4.6. – 27.8.2013 odottaen sitä työtä. Vuonna 2012 tapahtui naisjaostossa iloisempiakin asioita: Kävimme keilaamassa, kesäteatterissa, Heurekassa ja pyöräilemässä. Kokouksiemme yhteydessä tutustuimme mm. meikkeihin, laukkuihin ja alusvaatteisiin. Vuosi 2013 tulee olemaan toimintaa täynnä niin naisille kuin koko perheellekin. Katso ilmoituksiamme työpaikkasi ilmoitustaululta, Ahjosta ja Metalli 57:n nettisivuilta. Terveisin Sauna ja grilli lämpiävät siis aina tiistaisin kello 17.00 – 19.45 Huomio!!!! Sauna ei ole Sari Laaksonen naisjaoston puheenjohtaja käytössämme ti 25.6. ja ti 6.8. (nämä päivät on varattu muitten käyttöön) Nähdään siis Lehmijärvellä TERVETULOA KAIKKI JÄSENPERHEET! Metalli 57 – toimisto: Helsingintie 16 24100 Salo puhelin (02) 731 4553 Fax (02) 731 4053 Toimistonhoitaja Outi Aaltonen – outi.aaltonen@metalli57.com Toimistosihteeri Tuija Pajari www-sivut: - http://www.metalli57.com KATSO MITÄ SAA LIITON JÄSEN JA MITÄ YTK:N JÄSEN Toukokuussa 2012 käytiin Heurekassa Vantaalla. Kohdalle osui kaunis ilma myös ulkonäyttelyn nauttimiseen, jossa olivat näytteillä aidon kokoiset dinosaurukset. METALLITYÖVÄEN LIITON JA TYÖTTÖMYYS KASSAN JÄSEN YTK- (LOIMAAN) KASSAN JÄSEN ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys ei ammattiliiton jäsenyyttä työehtosopimuksen noudattamisen valvonta ei ole luottamusmiehen palvelut ja tuki ei ole palkkaturva ei ole oikeusapupalvelut ei ole lomatuki ei ole lehtiseteli ei ole liiton ja ammattiosaston lomapaikat ei ole ilmainen matkustajavakuutus voimassa myös loman aikana ei ole vakuutus liiton tilaisuuksiin osallistuvalle ei ole ilmainen vuosikalenteri ei ole ilmainen jäsenlehti Ahjo ei ole Viisseiska 18 Nuorisojaosto Nuorisotoimintaan kannattaa tulla! P rovokatiivinen otsikko sisältää totuuden siemenen: Metallin jäsenenä voit 35 vuoden raavaaseen ikään asti osallistua nuorisotoimintaan ja nauttia jäsenyytesi hedelmistä. Nämä siemenet ja hedelmät voivat olla vaikkapa se kaikenlainen hassu ja hauska jota ammattiosasto 57:n nuorisojaosto järjestää - tai sinä, nuorisojaostossa, voit järjestää - sekä liiton häppeninkit ja koulutukset niin alueella kuin valtakunnallisesti. Eikä tässä vielä kaikki! Mitä sillä jäsenyydellä tekee jos on vielä nuorikin? Jos luet tätä Viisseiska-lehteä, on hyvin todennäköistä, että olet ammattiosasto 57:n ja samoin Metalliliiton jäsen. Liiton jäsenmaksulla saa tosiaan edunvalvonnan työpaikalla, tarpeen vaatiessa lakimiehen tukea, työttömyysturvan, bensaalennuksia, matkavakuutuksen, ja sen muovisen hassun pikku kortin joka sinne bensa-aseman pömpeliin pitää työntää, että alennusta saa. Mutta jos on yhtään kiinnostunut esimerkiksi kouluttautumaan ja käymään työelämän aiheisiin liittyvällä kurssilla tai järjestämään vaikkapa Metallin nuorisotoiminnan puitteissa tapahtumaa, niin siihen löytyy mahdollisuuksia! Joskus pitää itse tapahtua jotta alkaa tapahtua. Mitä näitä Metallin kursseja oikein on? Nuorisokurssi on nimeltään Toiminta tutuksi ja pidetään Metallin omalla opistolla, Murikka-opistossa Teiskon Terälahdessa. Seuraava kurssi on jo 13.-17.5.2013 ja sinne kannattaa ehdottomasti mennä - opetus on tasokasta, mutta ei luennolla istumista tai kalvosulkeisia, vaan mukaan voi tuoda omat näkemyksensä ja kysymyksensä. Muutenkin Murikka on aikamoinen paikka, jossa riittää ihmeteltävää tiukan opetuksentäyteisen kurssipäivänkin jälkeen: ollaan järven rannalla, rantasaunat lämmitetään kerran viikossa ja rakennuksessa on kuntosali, uimahalli (juu, ja sielläkin on tietysti saunatilat jos tykkää vaikka joka ilta käydä), paljon lääniä ympärillä, frisbeegolf-ratakin. Murikassa on myös kirjasto lukunälkäisille, ja ihan tavallisille nälkäisille on äärimmäisen laadukasta, hyvää, täyttävää ja ravitsevaa ruokaa. Kuin hotellissa asuisi ja ravintolassa ruokittaisi; allekirjoittaneen tavoitteena kurssilla on aina painon nousu, sillä vaikka olen kasvissyöjä en ole dieetillä. Murikassa osaavat kokit tekevät huikeaa ruokaa, jonka turvin pärjää melkein kurssia seuraavankin viikonkin. Ravintoa on siis ay-jyrän ajatuksille kuin ruumiille, niin kokeneille kuin aloittaville jyrille. No pääseekö tekemään, kun ei vain viitsisi kurssilla istuksia? Tekemään pääsee niin paljon kuin ikinä huvittaa ja vähääkään vahingossa sanoo ”kyllä mä hoidan”, ja hyvässä porukassa on hauska suunnitella ja vehkeillä Metalliliiton tulevaisuuden puolesta. Ihan paikallisesti voi aloittaa oman ammattiosaston puitteissa (sen numero lukee tämän lehden nimessä) ja jos ikää on tarpeeksi vähän (eli sen 35 tai alle) niin pääsee nuorisojaoston freesin ja reippaan joukon kanssa tekemisiin. Pyrimme järjestämään nuorille perinteitä kunnioittaen, jotta vuosittaiset hohtokeilaukset, värikuulasodat, mäkiautoilut ja loppuvuoden juhlat kuten nuorison suosima Halloween sekä tietysti toimintakauden päättävät pikkujoulut kaikki kunnialla toteutetaan. Samaten pyrimme käyttämään hyödyksi 57:n monia tuttuja tahoja jotta voimme keksiä uutta tarjottavaa nuorille, jotka vuosikausia ovat käyneet nuorisojaoston tapahtumissa, samoin kuin niille jotka ensimmäistä kertaa ehkä vielä tämän vuoden aikana tulevat katsomaan, että mistä on kyse. Onko tuommoinen toiminta hauskaa sitten? Salon ammattiosasto kuuluu Varsinais-Suomi-Satakunta-alueeseen ja Var-Sat-alueen nuoret, tutummin Metallin varsat, on reipas ja energinen joukko, joka järjestää koulutusta ja toimintaa alueen nuorille metallilaisille. Aluenuorten koulutukset ja tapahtumat ovat oiva mahdollisuus päästä näkemään maailmaa aluerajojen sisällä sekä kansainvälisillä vesillä, ja maailmankuvan avartumisen lisäksi koulutuksiin sisältyy myös virkistystä (yleensä siinä järjestyksessä, että ensin päivällä kouluttaudutaan ja sitten illalla virkistäydytään). Miltä kuulostaa alueen aktiivinuorten koulutus maanalaisessa kallioon louhitussa bunkkerissa, kuten Luolakalliossa Nakkilassa vuonna 2012? Tai koulutusviikonloppu kelomökeissä metsähehtaarien ympäröimänä, suokävely (oli hankikantoa onneksi!) ja turvesauna, kuten Huiliksessa Huittisissa tämän vuoden helmikuussa? Tänä keväänä on luvassa myös kaksi risteilyä Viking Grace-laivalla, kun pidetään nuorisojaostojen koulutuspäivät sekä Var-Sat-nuorten ja Varsinais-Suomen SAK-nuorten liittorajat ylittävä yhteinen koulutus. Mukaan siis on todellakin tulemassa myös muiden SAK:laisten liittojen jäseniä, jotta voidaan oppia toisiltamme uusia tapoja tavoittaa nuoria ja parempia tapoja pitää hauskaa. Eikä pidä unohtaa valtakunnallisia tapahtumia, joihin tulee Metallin nuoria koko Suomesta! Metallin nuorten kesäpäivät keräävät yhteen satoja osallistujia joka vuosi, ja lippuun sisältyy monemmoista menoa ja meininkiä, konsertti, jossa on edellisinä vuosina esiintynyt mm. Klamydia, tänä vuonna Paleface, kiperiä kilpailuja ja rentoutumista. Vuoden 2013 kesäpäivät vietetään Ikaalisten kylpylässä 15.–16.5. Kun syksy koittaa rautakoura, tietää että on aika klikata Metallin nuorten nettisivuille (metallinnuoret. fi) ja ilmoittautua MetalliMeetingiin, joka on 26.–27.10.2013 Murikkaopistossa. Metalli Meeting sisältää kovaa asiaa sekä iltabileet Mutteriklubilla. Raskasmetallisisältöön on aiempina vuosina kuulunut mm. tasa-arvo ay-liikkeessä, nuorisotakuu, vuokratyö ja kansainvälinen ayliike, ja puhumassa on käynyt m.m. nuorisovastaavia muista liitoista kertomasta oman nuorisotyönsä toimintatavoista, sekä opetusministeri Jukka Gustafsson 2011. Iltabileet, jota nimitän kevytmetalliksi ohjelmaksi, ovat perinteisesti naamiaiset, joissa paras teeman mukainen asu palkitaan. Samoin palkitaan vuoden paras nuorisojaosto, joka vuonna 2012 oli Varsinais-Suomi-Satakunta-alueen nuorisojaosto! Okei, okei, kaikki kuulostaa tosi hyvältä, mitä mä teen? Hyvä hyvä! Kirjoita sähköpostia osoitteeseen nuorisojaosto@ metalli57.com, tai käy toimistolla ilmoittamassa itsestäsi, niin me kyllä löydämme sinut... Jos jätät yhteystietosi, niin se käy helpoimmin! Nuorisojaoston puolesta Maria Ikola 57 nuorisovastaava Katso tästä itsellesi sopiva ajankohta tulla mukaan nuorisojaoston toimintaan! Ajankohtaisimmat tiedot löydät 57:n kotisivuilta www.Metalli57.com tai Facebook-ryhmästä Metalli 57 nuorisojaosto HUHTI Värikuulasotaa! Tämä jalo urheilulaji vain paranee, jos on vielä rospuutto. 20.–21.4. Valtakunnalliset Nuorisojaostopäivät, Viking Grace 26.–27.4. B ig Happening (VS-Sat aluenuoret + SAK-nuoret), Viking Grace TOUKOKUU Mitä minä saan Metallin jäsenyydelläni? Koulutus, jonka jälkeen kova mäkiautoilukisa! Tämän tapahtuman aikataulu riippuu siitä, milloin rinteet on lumettomat. 24.5. oppilasjäsentapaaminen päättävät luokat VarsinaisSuomi KESÄKUU Metallin nuorten kesäpäivät 15.–16.6. Ikaalisten kylpylässä HEINÄKUU Lomalla ollaan ja nautitaan kesästä! ELOKUU Nuorisojaoston kokous 57:n toimistolla Tulossa: koulutusta ja virkistystä yhdistävä tapahtuma! SYYSKUU Hohtokeilausta luvassa! LOKAKUU Viikko 40 nuorisojaoston syyskokous 57:n toimistolla Aluenuorten koulutuspäivät 12.–13.10. MetalliMeeting 26.–27.10. MARRASKUU 2.11. Halloweenjuhlat toimistolla 30.11. Pikkujoulut JOULUKUU Kaikki tonttuilee, ja nuorisojaosto jatkaa vuodenvaihteen jälkeen! Viisseiska 19 Lasten sivu Kalan ja jäniksen ystävyys Olen syntyisin maasta, jossa on kovin vähän lukutaitoisia ihmisiä. Erityisesti maaseudulla on lukutaidottomuutta paljon. Pahimmillaan synnyinmaassani Kambodzhassa oli koko väestöstä yli 70 % lukutaidottomia. Onneksi nykyään asiat ovat hiukan paremmin. Monet asiat opetettiin ennen kansantarinoiden kautta. Vaikka oma perheeni osaa lukea, on tarinoiden kertominen jäänyt myös meille tavaksi viihdyttää ja kasvattaa lapsia. Yksi vanhempieni tarinoista kertoo kalan ja jäniksen ystävyydestä; siitä miten niin erilaiset ystävykset voivat luottamuksen kautta saada ison muutoksen aikaan, kun vaara uhkaa heitä. Tarina kertoo syrjäisestä metsästä, jossa asui paljon erilaisia eläimiä. Tämä kaunis paikka oli aikoinaan tunnettu siitä, että järvessä oli paljon kaloja ja hedelmiä sekä yrttejä kasvoi yllin kyllin joka puolella metsää. Kaikki metsän eläimet olivat saaneet aina vapaasti liikkua ja syödä, tuntematta pelkoa mistään uhasta. Pienen järven rannalla asui pieni jänis, jolla oli tapana aina aamuisin käydä lammella aamupesulla. Se katseli kuvaansa järven pinnasta ja pesi itseään. Se oli tutustunut erääseen järvessä asuvaan kalaan. Ystävyksillä oli aina valtavan haus- kaa yhdessä. Ne hassuttelivat ja kertoivat toisilleen edellisenä päivänä tapahtuneista asioista, kunnes molempien piti lähteä omille teille ruoan hakuun. Eräänä aamuna kala kuitenkin odotti ja odotti jänisystävänsä turhaan. Tuli päivä, sitten tuli ilta ja yö, eikä jänistä näkynyt missään. Tämä toistui myös seuraavana päivänä. Kala tuli kovin surulliseksi, huoli valtasi hänet. Olisiko jänisystävä muuttanut pois perheensä kanssa ja unohtanut kertoa siitä vai oliko jänikselle sattunut jotakin? Pari päivää kului ja kolmantena aamuna jänis ilmestyi järven rannalle. Kala hypähti korkealle, koska oli niin iloinen nähdessään, että jänisystävä oli kunnossa. Kalan hypyt olivat valtavan korkeita ja se huudahti aina hypätessään: ”olen lentävä kala, katso jänis, minä lennän.” Jänistä huvittivat kalan hassut temput, mutta se ei kuitenkaan iloinnut ja hassutellut ystävänsä kanssa samaan malliin kun normaalisti oli tehnyt. Huomatessaan tämän kala rauhoittui ja kysyi ystävältään: ”etkö enää pidä minusta vai miksi olet noin surullinen? Minulla on ollut kovasti sinua ikävä.” Jänis nyökkäsi, että kyllä kala oli edelleen sen paras kaveri, mutta oli sattunut surullisia asioita, joista jänis halusi kertoa kaverilleen: ”Kuule ystäväiseni, minä olen ikävöinyt sinua kovasti. Olen kuitenkin joutunut etsimään ruokaa kaukaa kotoa. Enää ei meidän metsästä löydä ruokaa entiseen tapaan ja vaikka etsin kaksi päivää, en löytänyt kun hyvin vähän. Perheeni oli huolissani minusta, koska pelkäsi minun eksyneen. Perheemme muuttaa pois täältä, jos ruoka vähenee entisestään. Metsän eläimet kertovat, että tänne metsään on saapunut hyvin ilkeä ja ahne jättiläinen. Hän asettaa ansoja joka paikkaan ja metsän eläimet joutuvat loukkuihin. Hän leikkaa kaikki kasvit juurineen, jotta eläimille ei jäisi ruokaa. Näin hän saa helpommin heikot eläimet saaliiksi. Nyt hän on kuulemma tulossa tyhjentämään tämän pienen järven kalat omaan kala-altaaseensa. Minusta tuntuu aivan kamalalta. Meidän pitäisi tehdä jotakin.” Kala kuunteli, hymähti ystävälleen ja sanoi: ”Minä sain ajatuksen, tule lähemmäksi niin kuiskaan korvaasi.” Jänis meni lähemmäksi ystäväänsä ja kuunteli tarkkaan, mitä pikku kalalla oli kerrottavana. ”Suunnitelmani on sellainen, jossa käytetään jättiläisen ahneutta häntä vastaan.” Sanoi kala ja jatkoi. ”Kun näet jättiläisen lähestyvän jär- veä, heittäydy maahan ja leiki kuollutta jänistä. Koska hän vaikuttaa ahneelta, hän ei voi olla ottamatta sinua mukaansa. Kun hän nostaa sinut koriinsa, syö kaikki yrtit, mitä hänellä on tai ainakin niin paljon kun jaksat.” Ja kala jatkoi vielä innokkaana lähestyessään suunnitelmansa loppuhuipentumaa. ”Sinä olet rakas ystäväni, pyydän sinua luottamaan minuun ja minä tulen myös luottamaan sinuun. Siten voimme onnistua tässä suunnitelmassa yhdessä.” Jänis nyökkäsi pelokkaasti ja sanoi luottavansa ystäväänsä. ”Niin, tämä jatkuu siten, että syötyäsi kylliksi jättiläisen korista, voit hiukan levähtää siellä. Kun jättiläinen lähestyy järveä, minä uin oikein näkyvästi pinnalla ja uskon hänen jättävän laukkunsa rannalle. Ahneuksissaan hän halua sekä jäniksen että kalan mukaansa. Kun tunnet korin tömähtävän maahan, odota vähän aikaan ja lähde juoksemaan kovaa vauhtia pois. Minä uin tieheni, kun huomaan sinun olevan turvassa.” Jänis nyökkäsi ystävälleen jälleen kerran ja sanoi ymmärtävänsä kaiken, mutta hiukan jännittävänsä. Ystävykset olivat ehtineet hiukan keskustella muista päivän tapahtumista, kun jättiläisen askeleet kantautuvat heitä kohti. He aset- tuivat kumpikin tahoillaan omille paikoilleen, jotta voivat toteuttaa äskeistä suunnitelmaansa. Huomatessaan jättiläisen yhä lähestyvän, jänis heittäytyi maahan ja leikki kuollutta, kuten oli kala ystävä neuvonut. Suunnitelman mukaisesti jänis nostettiin koriin ja sillä alkoivat herkutteluhetket. Syötyään kylliksi se kävi lepäämään korin pohjalle ja katsoi toisella silmällä korin rei’istä, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Huomattuaan jättiläisen, kala ui suunnitellusti todella lähellä pintaa ja niin siinä kävi, että jättiläinen ryntäsi järveä kohti saadakseen helpon kalasaaliin mukaansa. Jänis lähti pakoon, kala ui syvälle järven pohjaan ja jättiläinen menetti kaikki saaliit, jotka se oli ahneuksissaan kerännyt koko päivän. Tästä suuttuneena, jättiläinen ei enää koskaan palanut tähän metsään, ystävykset saivat olla rauhassa ja muillakin metsän eläimillä on ruokaa taas entiseen tapaan runsaasti. Tähän päätyi tämä tarina, LOPPU! Sambeau Sam-Koskitanner ps. Muistakaa lapset tarinan opetus: ystävien syvä luottamus saa ihmeitä aikaan sekä se, että ahneella ja pahalla on huono loppu. Viisseiska 20 Someron osasto 315 METALLI 315 PUHEENJOHTAJALTA Hyvät jäsenet L uottamus. Sana, joka on helppo kirjoittaa, yhdeksän kirjainta. Helppo kirjoittaa / lausua, mutta kun taas lähdetään luottamusta rakentaan siihen saattaa mennä aikaa, viikkoja, kuukausia jopa vuosia tai enemmän. Tunnen paljon eri ihmisiä. Osan jopa melkein elinikäni ja silti en ole saanut kaikkiin niihin sitä tunnetta mitä sana luottamus minulle merkitsee. Luottamus on rakennettavissa pitkän työn tuloksena, mutta sen voi menettää hetkessä. EK ja työnantajaliitot on lähtenyt tälle linjalle sopimuksia rikkomalla. Luottamus on mennyt. Kolmenpäivän koulutus ja työeläke maksuohjelman sopimus rikkomukset osoittaa työnantajapuolen uudet linjaukset sopimisesta. Sopimuksia voidaan allekirjoittaa, mutta eihän niitä tarvitse noudattaa. Varsinkaan, kun maan porvarivetoinen hallitus myötäilee sen mukaan mistä tuulee ja etelärannasta se yleensä puhaltaa. Vähemmästäkin luottamus sopija osapuoliin menee. Tätä kirjoittaessa ovat keskusliitot tunnustelemassa, hallituksen vaatimuksesta, voidaanko päästä sopimaan vakauttavasta palkkaratkaisusta. Nyt taas puhutaan tuposta, niin ne ajat muuttuu. Ensin puhutaan palkan alennuksista ja nyt sitten tarjotaan nolla ratkaisua ja hallitus lupailee vero huojennuksia. Mitähän tästäkin tulee, mistä maan hallitukselta nyt yhtäkkiä löytyy varaa vero helpotuksiin. No, kyllä nekin prosentit jostain palkansaajalta otetaan. Minun esitykseni olisi vuoden sopimus ja 3 prosentin ostovoiman korotus. Tällä säilytettäisiin maan ostovoiman taso nykyisellään. Ja haudataanko nyt koulutuspäivät pikku hiljaa kokonaan. Miksei hallitus säädä lailla näitä koulutuspäiviä? Näin sopimusta tehtäessä jopa väläytettiin. Tämä asia tulee ehdottomasti saada kuntoon ennen kun mistään muusta lähdetään neuvotteleen. (Lisäys 11.03-13: tänään SAK on hyväksynyt kolmen päivän koulutussopimuksen. Sisällöstä ei ole tietoa, mutta tältä osin näyttää lupaavalta.) Aina vaan tapetilla on myös eläkeiän korottaminen. Työnantajapuoli sitä vaatii ja silti yt -neuvotteluissa eläkeputki on ensimmäisenä vaihtoehtona. Niin katoaa arvokasta hiljaista tietoa. Työpaikoilla väki Someron metallityöväen ammattiosaston päivystys 2013 Juttutuvalla, Jukolantie 3, klo 1 –16 seuraavasti: SOMERON METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 315 RY TOIMIHENKILÖT 2013 Puheenjohtaja: Harri Kurttila Kauristie 17 31400 Somero Puh: 040 7390103, 7488109 työ: 7790209 kurttila@saunalahti.fi Varapuheenjohtaja: Erja Malinen Svenssonintie 15 B11 31400 Somero puh: 040 7015341 erja.malinen@luukku.com Sihteeri: Erkki Salminen Urheilutie 41 31400 Somero Puh: 7486798 Taloudenhoitaja: Jari Ruohonen Rekijoentie 69 25370 Pertteli puh: 041 4499345 jari.ruohonen@hotmail.com Opintosihteeri: Jarmo Saari Riiheläntie 2 A6 21490 Marttila Puh: 040 7053213 jarmo.saari@luukku.com Nuorisovastaava: Sanna Kähkönen Pappilantie 7 31400 Somero Puh: 044 2547710 Veteraanivastaava: Erkki Salminen Urheilutie 41 31400 Somero Puh: 7486798 Toimikunta: Erja Malinen, Jari Ruohonen, Arto Sintonen, Erkki Salminen, Hans Aaltonen, Jarmo Saari, Anne-Mari Toikka Toiminnantarkastajat: Tuija Pelto-Lampola, Raili Myllylä V-S /Satakunnan Harri Kurttila varalla Arto Sintonen aluejärjestön edustajat Anne-Mari Toikka varalla Jari Ruohonen Salon seuturyhmän edustajat Harri Kurttila varalla Jarmo Saari Jari Ruohonen varalla Erja Malinen SAK:n paikallis- järjestön edustajat Erja Malinen, Arto Sintonen, Harri Kurttila Hans Aaltonen, Erkki Salminen Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Mail: metalli.315@gmail.com www.salonseudunmetalli.fi/FI/315_Somero vähenee, työt tehdään pienemmillä porukoilla. Työ olosuhteet ei parane eikä ihmisen jaksamisen suhteen tehdä mitään. Siinä on kestokyky kovilla ja taatusti eläkkeelle siirtyminen aikaistuu. Kustaan omaan nilkkaan. Metallin liittokokous teki päätöksen, jossa lähdetään selvittään osastojen toiminnan tilaa ja toiminnan mahdollisuuksia. Hyvä näin. Meillä varmasti osastoja jotka ei toimi tai eivät tulevaisuudessa pysty toimimaan. Mutta isot alueelliset osastot eivät välttämättä ole paras vaihtoehto. Kaikilla osastoilla on ollut aikanaan perusteet ja tekijät joilla ne ovat muodostuneet. Osastojen toiminnassa tulee tarkastella tarkasti paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet, varsinkin jäsenten kannalta. Tätä kirjoittaessa aurinko paistaa ikkunasta. Ilmassa on kevään makua. Odotankin, kun vesistöt alkaa sulaa, ystävieni paluumuuttajien ensimmäisiä törähdyksiä. Niitä odottaessa, hyvää kevättä teille. Harri Kurttila puheenjohtaja 27.1. / 24.2. / 24.3. / 28.4. / 26.5. / 16.6. ei heinäkuussa 25.8. / 29.9. / 27.10. / 24.11. / 29.12. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Someron Metallityöväen ammattiosasto 315 ry Mail: metalli.315@gmail.com www.salonseudunmetalli.fi/FI/315_Somero Seuturyhmätoiminta S euturyhmätoiminta on hakenut vielä toimintatapojaan. Osa seuturyhmistä toimii aktiivisesti kautta maan. Salon seuturyhmän toiminta ei välttämättä ole ollut ihan sitä aktiivisinta. Toimintaa on ollut, mutta osastojen aktiivisuus saisi olla parempaa. Seuturyhmätoiminnalla pyritään vastaamaan edunvalvonnan uusiin haasteisiin ja luomaan työkalu, jolla pystymme tuottamaan laajempaa ja laadukkaampaa alueellista edunvalvontaa. Salon seuturyhmä koostuu alueen ammattiosastoista; 57 Salo, 62 Teijo, 180 Perniö, 211 Salon Seudun Autoala, 286 Halikko, 315 Somero, 433 Salon auto- ja koneala. Seuturyhmän toiminnasta vastaa seututoimikunta. Se muodostuu seuturyhmän ammattiosaston syyskokouksessa valitsemista edustajista. Ammattiosaston edustajamäärä seututoimikunnassa on 2 edustajaa. Seututoimikunnan ja sen jaostojen jäsenten tehtävänä on toimia linkkinä oman ammattiosastonsa ja seututoimikunnan ja jaoston välillä. Salon seuturyhmään on nimetty opinto- ja edunvalvontajaosto. Opintojaoston muodostavat osastojen omat opintosihteerit. Edun- valvontajaostoon osastot nimeävät erikseen omat edustajansa. Koulutustoiminta on alusta asti ollut vahvasti mukana seuturyhmien toiminnassa. Koulutustoiminnan organisointi ja järjestäminen yhdessä seuturyhmässä tuo paikalliseen koulutukseen uusia mahdollisuuksia: • Pienetkin ammattiosastot pystyvät tarjoamaan koulutusta jäsenilleen. • Yhdessä järjestettyihin kursseihin saa suuremmalla jäsenmäärällä helpommin osallistujia. • Paikallista kurssitarjontaa pystytään laajentamaan. Liitto tukee taloudellisesti seuturyhmiä kurssin järjestelyihin liittyvissä kustannuksissa (kurssituki). Liitto korvaa myös seuturyhmän kurssille osallistujien matkakuluja. Seuturyhmä toiminta antaa varmasti hyvät mahdollisuudet ay- ja virkistystoiminnan tehostamiseksi alueellamme. PS: Salon seuturyhmällä on omat kotisivut www.salonseudunmetalli.fi Etsimme henkilöä jolla olisi intoa ja halua päivittää niitä. Harri Kurttila seuturyhmän puheenjohtaja
© Copyright 2024