Keskustan suuralueen asukaslehti • Syksy 2011 www.katoppa.fi Tervetuloa! Keskustan suuralueen aluekokous tiistaina 29.11. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Aiheesta lisää sivulla 7 Keskusta • Raksila • Intiö • Myllytulli • Meritulli • Kuusiluoto • Hollihaka Leveri • Heinäpää • Nuottasaari • Lyötty • Limingantulli PÄÄKIRJOITUS Vapaaehtoistyötä suurella sydämellä Tiedän mitä teit viimeisen kuukauden aikana. Sen voi arvata, mikäli kuulut siihen joukkoon suomalaisia, joka Tilastokeskuksen mukaan teki vapaaehtoistyötä viime kuussa. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa reilusti yli puolet vastaajista oli auttanut toista kotitaloutta edeltäneen neljän viikon aikana, siis tehnyt vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä onkin eniten lähellä: useimmin autetaan ystäviä, työtovereita tai naapureita. Auttaminen on arkista, ja sitä tehdään sydämestä, auttamisen halusta. Tänä vuonna arkista auttamista juhlitaan, nimittäin meneillään on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Teemavuoden tavoite on nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vuoden aikana tuodaan esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyritään lisäämään vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saamaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Suomessa vapaaehtoistyötä tehdään paljon. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyötä oli tehnyt joka kolmas yli kymmenvuotias suomalainen. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa. Vapaaehtoistyö ei ole valtion ohjauksessa, vaan se on osa kansalaisyhteiskuntaa. Mitä se siis oikein on? Vapaaehtoistyötä on perinteisesti määritelty palkattomuuden ja vapaaehtoisuuden kautta. Kyseessä on palkaton ja pakottamaton toiminta, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa vapaaehtoistyöllä tarkoitettiin esimerkiksi sihteerinä toimimista, rahan keräämistä, liikunnanohjausta, ystäväpalvelua tai jotain muuta vastaavaa järjestettyä toimintaa. Naisilla ja miehillä on oma tapansa tehdä vapaaehtoistyötä - työnjako näkyy tutkimuksissa selvästi. Miehet osallistuvat urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden, luonto- ja ympäristöyhdistysten sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön naisia useammin. Naiset taas osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten, maaja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä ahkerammin. Lähipiiriään naiset auttoivat useimmiten lastenhoidossa, ostoksissa, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Miehet puolestaan auttoivat korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa sekä ostoksissa ja asioinneissa. Vaikka vapaaehtoistyötä tehdään entistä enemmän ja sen merkitys on tunnustettu, yksi suuntaus on huolestuttava: lasten ja nuorten osalta vapaaehtoistyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt. Kun vielä 10 vuotta sitten lähes kolmannes 10–14-vuotiaista osallistui vapaaehtoistyöhön, vuonna 2009 osallistui tämän ikäisistä enää alle viidesosa. Myös 15–24-vuotiaiden osallistuminen vapaaehtoistyöhön oli vähentynyt. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet tekivät vapaaehtoistyötä enemmän kuin 10 vuotta sitten. Lapsia ja nuoria tulisi aktiivisesti kasvattaa vapaaehtoistyöhön, ettei tärkeä työ hiivu tulevaisuudessa. 2 Katoppa2/2011 Monet yhteiskunnan toiminnot olisivat selkeästi puutteellisia, elleivät vapaaehtoistyöntekijät täydentäisi niitä. Ja on tunnettua, että vapaaehtoistyö on arvokasta paitsi itsessään, myös taloudellisesti. Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan pelkästään Mannerheimin Lastensuojeluliiton, 4Hliiton, Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöstä koituu kansantaloudelle yhteensä noin 130 miljoonan euron säästö vuodessa. Summa vastaa 20 000 asukkaan kunnan vuosittaisia käyttötalousmenoja. Vapaaehtoistyönä tehdään esimerkiksi nettisivuja monille yleishyödyllisille yhteisöille, mikä säästää järjestöt isolta laskulta. Oulun kaupungin asukastuvilla tehdään monenlaista vapaaehtoistyötä. Nyt siihen avautuu entistä enemmän tilaa, kun tupien mittavaksi kasvanut palvelutoiminta on koottu uuteen yhteiskunnalliseen yritykseen Ektakompukseen. Tässä lehdessä voit lukea siitä lisää. Lämpimästi tervetuloa Katoppa-asukastuvalle ja keskustan suuralueen yhteistyöryhmän toimintaan. Mukaan voi tulla tuomaan omat ideat alueemme ja toiminnan kehittämiseen tai saamaan tukea ja seuraa arkiseen elämään. Ja tietysti pääsee mukaan myös vapaaehtoistyöhön! Siitä saa kaupan päälle hyvän mielen. Tytti Tuppurainen Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas Kansanedustaja 15 15 6 4 14 19 Sisällys 2 Pääkirjoitus 4 Ektakompuksesta apu kodin askareisiin 5 Ektakompuksen palveluista kotitalousvähennys 6 Yhteiskunnallinen yritys on ihmisiä varten Eteviä tekijöitä sinun avuksesi 7 Vapaaehtoinen asukastoiminta on hyödyllistä ja kannattavaa 8 Asukastupa 10 Uusi Oulu – uudet haasteet 11 Pelikerhossa kaikki pelaa Seitsemän faktaa yhteistyöryhmästä 12 Osaajien kanssa on helppo olla Keskustan suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy keskustan suuralueella. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun keskustan suuralueella: Oulun keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Lyötty, Limingantulli, Heinäpää, Hollihaka ja Nuottasaari. Asukkaita alueella on 20 121 (lähde: http://ouka.fi/tilasto/vakisalwww.html). Toimitus Keskustan suuralueen asukastupa Katoppa. Käyntiosoite: Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu p. 050 404 0957 Sähköposti: katoppatupa@gmail.com Katoppa-asukastuvan nettisivut ja linkki facebook-sivuille: http://www.katoppa.fi/ Lehden toimitus Jukka Lappalainen, päätoimittaja p. 044 255 7152 Sähköposti: lappalainen.j@gmail.com Nina Himsworth, toimitussihteeri p. 044 703 1645 nina.himsworth@ouka.fi Jukka Alatalo Maarit Kärkkäinen Heidi Lumme Matti Svala 15 Opiskelijat erityisessä roolissa Kumppanuuskeskuksessa Kansikuva: Matti Svala Sivunvalmistus: Tiina Pirkola, Oulun Konttori, Painatuskeskus KantriOulu - maaseutu uudessa Oulussa Paino: Kalevaprint Oy 14 Aarre arvokkain 16 Yhteisöllisyys luo turvallisutta ja viihtyisän ympäristön Painosmäärä: 15 000 Jakelu: Oulun Jakelutoimisto Alueellamme toimivat asukasyhdistykset Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Markku Toppila, pj, Kirkkokatu 29 A, ullamato@na.netppl.fi Taisto Nissi, sihteeri, Hallituskatu 10 A, t.nissi@luukku.com Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä www.katoppa.fi Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, Kuusiluodon asukasyhdistys ry 90100 Oulu, p. 044 255 7152, www.kuusiluoto.net/ lappalainen.j@gmail.com Tiia Törrö, pj. Raksilan asukasyhdistys ry Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, 90130 Oulu, p. 0400 385 920. lea.salokannel@mail.suomi.net Nuottasaaren pienkiinteistöyhdistys ry Paavo Kynkäänniemi, pj p. 0400 280 408 Kari Parkkinen, sihteeri p. 044 703 2522 kapa7@dnainternet.net Katoppa 2/2011 3 EKTAKOMPUKSESTA APU KODIN ASKAREISIIN Kolmentoista asukasyhdistyksen ja Oulun kaupungin perustama yhteiskunnallinen yritys Ektakompus Oy on aloittanut toimintansa elokuun alussa. Yrityksestä voi tilata kotiapupalvelua, joka tällä hetkellä on vielä lähinnä siivousta, ikkunanpesua, verhojen vaihtoa ja muuta asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityä kodinhoitoon liittyvää palvelua. Yrityksen yhteiskunnallisuus määritellään yhtiöjärjestyksessä, johon on kirjattu rajoitetun voitonjaon ehto; yli puolet yrityksen tuottamasta voitosta palautuu takaisin yrityksen toiminnan kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Loput jaetaan osinkoina yrityksen omistaville yleishyödyllisille yhdistyksille, joiden toimintaa yritys näin tukee. Yrityksessä on ammattitaitoisia, kotiapua tuottavia henkilöitä töissä ja nyt myös Keskustan suuralueella yritys tarjoaa palvelujaan. Monet asukasyhdistysten tutut ja ammattiin opiskelleet työntekijät ovat saaneet pysyviä työpaikkoja yrityksestä; niin myös Keskustan suuralueella, jossa Maiju Vähäsaari ja Raija Mursu on aloittaneet työt elokuun alussa. Yritys toimii paikallistalouden moottorina, tarjoamalla kohtuuhintaisia asukkaiden jokapäiväiseen elämään liittyviä palveluja ja käyttämällä niistä saadun tuoton työpaikkojen luomiseen ja yhdistystoiminnan kautta asukkaiden viihtyvyyteen. Yrityksen nimi Ektakompus muodostuu oululaisista murresanoista; ekta tarkoittaa aitoa ja kompus yhtymää. Voidaan siis sanoa, että jo nimen perusteella kyse on aidosta tekemisestä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja välittämisestä. Sirkka-Liisa Mikkonen Lisätietoja: puh. 044-705 7001 toimitusjohtaja Ektakompus Oy Eteviä tekijöitä sinun avuksesi Ektakompus on yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa Oulun seudulla kotiapupalveluita kaikille niitä tarvitseville. Palvelukokonaisuudet räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää palveluistamme. Suunnitellaan yhdessä, miten Ektakompus voi auttaa. Apua arjen askareisiin Ektakompuksesta saat kotiapua 30 euron tuntihintaan (sis. alv 23 % ). Teemme ammattitaitoisesti mm. siivoukset, ikkunanpesut ja tekstiilihuollot. Kysy myös kiinteistön hoitoon liittyviä palveluja. 044 705 7055 asiakaspalvelu@ektakompus.fi www.ektakompus.fi 4 Katoppa 2/2011 Ektakompuksen palveluista kotitalousvähennys Kotona teetetyn työn kustannukset voi vähentää verotuksessa, jos verovelvollisella on verotettavaa tuloa. Vähennys on 60 % palvelun arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennys on vuoden 2011 verotuksessa enintään 3000 euroa henkilöä kohden. Omavastuu vuodessa on 100 euroa. Täyden vähennyksen saa, kun palvelua ostetaan 5 167 eurolla. Vähennys on henkilökohtainen. Puolisot saavat yhdessä vähentää siis veroja yhteensä 6 000 euroa eli palveluita voi ostaa yli 10 000 eurolla vuodessa. Myös palveluiden osto omille tai puolison vanhemmille tai isovanhemmille oikeuttaa myös kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen. Lisätietoa verovähennyksestä: www.elias.fi. Ektakompus tekee kotitalousvähennyksen käytön helpoksi. Yritys lähettää asiakkaalle pyynnöstä hänen tarvitsemansa tositteen kertyneistä maksuista liitettäväksi veroilmoitukseen. Muita mahdollisuuksia palvelun ostoon Kelan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Päätöksen Kelan hoitotuesta tekee Kela ja päätös perustuu lääkärin sekä muiden asiantuntijoiden lausuntoihin. Lisäksi hoitotuki korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen saamiseen vaikuttaa mm. toimintakyky. Lääkäri arvioi toimintakyvyn heikentymisen ja voi tarvittaessa kirjoittaa lausunnon heikentymisestä hoitotukihakemukseen. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään esimerkiksi peseytyessä tai pukeutuessa, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman pitää aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta. Lisätietoa: www.kela.fi/ Kelan eläkeneuvonnan puhelinnumero: 020 692 202 Oulun kaupungin palveluseteli Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveysalan palveluja. Asiakas saa itse valita palveluntuottajan omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Päätöksen palvelusetelin myöntämisestä tekevät kaupungin kotihoidon henkilöt ja päätös perustuu aina asiakkaalle tehtyyn palvelusuunnitelmaan. Kaupunki järjestää kuukausisiivouksen, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: Asiakas saa säännöllistä kotihoitoa ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on todettu asiakkaan kyvyttömyys siivouksen järjestämiseen itsenäisesti. Asiakkaan bruttotulot ovat • yhden hengen talous 900 €/kk tai alle • kahden hengen talous 901 – 1300 €/kk Palvelusetelin tarvekartoituksen tekee kotihoidon palveluesimies, yhteystiedot löytyvät Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sivuilta: www.ouka.fi/sote/palveluseteli/ Palveluseteleistä saa myös lisätietoja Aino-neuvontapalvelusta, puh. 044 703 4973. Aino on ikääntyneiden oma neuvontapalvelu. AINOlta voi kysyä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista joko puhelimitse tai käymällä paikanpäällä Oulu10:ssä, Kumppanuuskeskuksen palvelupisteessä tai Aleksinkulmassa. Katoppa 2/2011 5 Yhteiskunnallinen yritys on ihmisiä varten Olen 63-vuotias taloustieteiden maisteri. Oulun seudulle Kiimingin Jääliin muutin pysyvästi kesällä 2002 Hyvinkäältä. Oulua edeltävän työurani olin tehnyt Helsingissä ja Tampereella. Työuraan on mahtunut pankkihommia ja ammattijärjestöjen talouspäällikön töitä. terveydenhuolto ovat kasvavia toimialoja. Ne ovat monella tavalla tärkeitä toimialoja: ne koskettavat ihmisen perusoikeuksia. Niitä ohjataan lainsäädännöllä ja niitä rahoitetaan julkisista varoista. Mutta toimialan kasvusta keskeinen osa on siirtymässä yksityisille yrityksille, joista suurimpien omistajina ovat kansainväliset pääomasijoittajat. Ouluun ja Oulun kaupungin kulttuuriin tutustuin ensin elokuusta 2002 syyskuuhun 2009 toimiessani Oulun Työterveyden johtajana ja sitten lokakuun alusta 2008 uuden yhtiön Condian toimitusjohtajana toukokuun 2010 loppuun saakka. Tämän vuoden heinäkuun alusta jäin eläkkeelle vajan 40 työvuoden jälkeen. Terveydenhoitoalalla toimiessani havaitsin sen, että tarvitaan yritystä, jonka toiminnan painopiste olisi palveluiden kehittämisessä; siis laadussa ja palveluiden saatavuuden turvaamisessa siten, ettei esim. asuinpaikka ratkaisisi. Niin ikääntyvä väestö kuin lapsiperheetkin tarvitsevat lähipalveluja. Kun minua toukokuussa tänä vuonna kyseltiin perustettavan yhteiskunnallisen yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi, sytyin heti asiaan. Me tarvitsemme erilaista, yhteiskunnallisen yrityksen mallia. Sosiaali- ja Yhteiskunnallisen yrityksen arvot ja toimintamalli perustuvat kestävän kehityksen periaatteille: ympäristön ja ilmastomuutos ovat tärkeitä, kestävän talouden arvot, joi- ta ilmentää yhtiön voiton käyttäminen yli 50 prosenttisesti yhtiön toiminnan kehittämiseen. Työpaikkoja luodaan myös niille, jotka ovat heikommassa työmarkkinaasemassa (kaikista ei tule liigatason pelaajia, mutta pelikykyä ja ammattitaitoa löytyy myös huippujen takaa). Ja erityisesti ihminen on tärkein siten, että ihminen asiakkaana ja työntekijänä on toiminnan keskiössä: yritys on ihmisiä varten. Palveluissa ihmisten keskinäinen kohtaaminen tuottajana ja käyttäjänä on tekemisen ydin. Tämä on toimintaympäristö, ihmisten maailma, jossa pääsen mukaan ihmisten kanssa toteuttamaan ja luomaan erilaista yritystoimintaa. Ja oikeita asioita. Heikki Salovaara Ektakompus Oy, hallituksen puheenjohtaja Eteviä tekijöitä sinun avuksesi Outi Myrskykari Outi vastaa Ektakompuksen toimistossa asiakkaiden puheluihin. Hän kuuntelee huolella, mitä asiakas tarvitsee, harkitsee palvelun tekemiseen kuluvan ajan ja varaa kotipalvelutyöntekijän kalenterista vastaavan ajan. Näin varmistetaan, että asiakas saa tilaamansa palvelun oikeaan aikaan ja osaavan henkilön tekemänä. Outi on asiakaspalvelun ammattilainen. Hänestä on todella mukava ajanvarausten lomassa rupatella asiakkaiden kanssa. Yrityksen nimi puhututtaa monia, samoin se, miksi asukasyhdistykset ovat perustaneet tällaisen yrityksen. Luotettavuus ja ammattitaito ovat myös usein puheissa mukana. Ne ovatkin Ektakompukselle tärkeitä arvoja. Raija Mursu ja Maiju Vähäsaari Keskustan suuralueella Ektakompuksen iloiset ja tarmokkaat kotipalvelutyöntekijät ovat aloittaneet työt elokuun alussa. Asiakkaiden luona tehtävä kotipalvelutyö on heille mieluisaa, eivätkä työpäivät ole koskaan samanlaisia. Heille on muodostunut jo mukavia, vakituisia asiakassuhteita. Maijun ja Raijan työ vaatii siivoustyön ammattilaisuuden lisäksi sosiaalisia taitoja. 6 Katoppa 2/2011 Vapaaehtoinen asukastoiminta on hyödyllistä ja kannattavaa Oulun kaupungin yhteisötoiminnalla on pitkät perinteet Oulussa, toimintaa on ollut yli 30 vuotta. Oulun suuralueilla yhteistyöryhmien toimintaa on tällä hetkellä 16 suuralueella, asukastupia on 14. Toiminta on osa aktiivisesti ja monimuotoisesti toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Oulun kaupunki on luonut edellytykset kaikenikäisille oululaisille osallistua ja vaikuttaa elinympäristöään ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä tapahtuu yhteistyössä vapaaehtoisten asukastoimijoiden kanssa. Alueellisilla toimintamalleilla voidaan edistää yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Vastaavaa yhteisötoimintaa ei ole muualla Suomessa. Vapaaehtoinen asukastoiminta on osa alueellista yhteistyötä. Alueellinen yhteistyö ja asukastupatoiminta tarjoavat matalan kynnyksen ja luontevan tavan liittyä vapaaehtoistoimijoiden joukkoon myös Oulun keskustan suuralueella. Suuralueemme yhteistyöryhmässä ja asukasyhdistyksissä voi toimia vapaaehtoisena: voi olla osallistujana tai järjestäjänä erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa, kursseilla, kerhoissa tai missä vaan. Vapaaehtoistyötä voi tehdä kuka tahansa kykyjensä, aikataulunsa ja voimavarojensa mukaan. Se on hauskaa ja hyödyllistä. Vapaaehtoistoiminta on siinä mielessä mukavaa, että siinä saa itselle enempi mitä antaa. Elämänlaatu paranee, vireystaso nousee ja ennen kaikkea tulee hyvä mieli. Vapaaehtoisena asukastoimijana voi kokea tekevänsä tärkeitä asioita. Yhteistyöryhmämme ja asukasyhdistyksemme jäsenet kertovat vapaaehtoistyön iloista: Voin vaikuttaa asioihin. Saan kuulua johonkin ja olla merkittävä, rakentava yhteisön jäsen. Saan auttaa, miettimättä rahaa tai muodollisuuksia. Koen onnistumisia. Voin jakaa vastuuta. Saan luvan olla heikko tai vahva. Voin itse olla tukena ja saada tukea. Vapaaehtoistoiminta antaa iloa ja onnistumisia ja lisää hyvinvointia! Tuu mukkaan asukastoimintaan! Voin jakaa itselleni tärkeät mielenkiinnon kohteet toisten ihmisten kanssa. Voin tuottaa hyvää mieltä toisille. Saan sisältöä elämääni. Jukka Lappalainen Puheenjohtaja Meritulli–Heinäpään asukasyhdistys ry Keskustan suuralueen Aluekokous Tiistaina 29.11.2011 klo 18 Kaupungintalon valtuustosali Aluekokouksen asialistalla ovat mm. yhteisötoiminnan uudet mahdollisuudet, vanhustenhoito ja uusi yhteiskunnallinen yritys Ektakompus Oy. Puhujina kansliapäällikkö Kalervo Ukkola, vanhuspalveluiden palveluasiantuntija Päivi Nieminen ja Ektakompus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Salovaara. Lisäksi valitaan yhteistyöryhmä vuodelle 2012. Kahvitarjoilu! Aluekokous on kaikille avoin tilaisuus, jossa voit tutustua keskustan suuralueen yhteistyöryhmän toimintaan. Aluekokouksessa voit tehdä esityksiä ensi vuoden toimintaa varten, ja myös ilmoittautua mukaan yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmän tavoitteena on mm. tehdä kannanottoja ja aloitteita, järjestää tapahtumia ja kehittää vuorovaikutusta eri kulttuurien, ikäpolvien, asukkaiden ja päättäjien välillä. Järjestämme yhteistyöryhmän kokouksia noin kerran kuukaudessa, ja jokainen osallistuu kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Jos et pääse mukaan aluekokoukseen, mutta olet kiinnostunut saamaan tietoa yhteistyöryhmän kokouksista, ota yhteyttä keskustan suuralueen aluetyöntekijään: Nina Himsworth, p. 044 7031645, nina.himsworth@ouka.fi. Katoppa 2/2011 7 Asukastupa on avoinna ma–pe klo 9–15 p. 050 404 0957 Sähköposti: katoppatupa@gmail.com www.katoppa.fi Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu Asukastuvan uudet tuulet Tervetuloa asukastuvalle! Lueskele, oleskele, tutustu näyttelyihin tai asioi Internetissä. Käytä palvelujamme tai varaa tilojamme oman yhteisösi käyttöön. Käy tuvalla tai ota yhteyttä – me autamme ja neuvomme. KERHOTOIMINTA Säännölliset kerhot yhteystietoineen ÓÓ Porinapiiri perjantaisin klo 13–15. Vaihtuvat teemat, mielenkiintoiset vieraat. Joulutauko 17.12. alkaen, tapaamiset jatkuvat 13.1.2012. Pullakahvitarjoilu. P. 050 4040 957 ÓÓ Naisten AA-ryhmä ”Aste” maanantai-iltaisin klo 19–21 Raija, p. 0400 518 333 ÓÓ Posliininmaalauskerho tiistaisin klo 17–21 Manja Isokoski, p. 040 5598 567 ÓÓ Me oulaistelaiset joka kuun ensimmäinen keskiviikko Kaarlo Heikkilä, p. 0400 650 935 ÓÓ Urantia-lukupiiri joka toinen torstai klo 18.30–20.30 Reijo Hamari, p. 040 502 6604 ÓÓ Pelikerho joka toinen sunnuntai (parilliset viikot) klo 14–17 Heidi Lumme, p. 040 358 3536 ÓÓ Heinäpää - Sata tarinaa Keskustan palvelukeskuksessa to 8.12.11 ja to 26.1.12 klo 14–15.30 Jukka Lappalainen, p. 044 2557 152 ÓÓ Perjantaikirppis: Varaa pöytä (3 €), p. 050 4040 957. UUTTA: Helmikuussa käynnistyy keskusteluryhmä keski-ikäisille. Aika: torstaisin klo 13.30–15. Vetäjänä Leena. Lisätietoja asukastuvalta Tervetuloa mukaan! 8 Katoppa 2/2011 Korjausompelu Ompelimomme palvelee Katoppa-tuvan aukioloaikoina. Ammattitaitoinen ompelijamme ottaa vastaan puhtaita vaatteita ja tekstiilejä arkisin klo 9–15. Korjaamme käytettyjä vaatteita, mutta ompelemme myös uusia vaatteita alusta asti asiakkaan mittojen mukaan. Yhteydenotto: toimisto, p. 050 4040 957. Hinnasto: www.katoppa.fi Toimintaa, yhteisöllisyyttä ja palveluja. Tervetuloa Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n jäseneksi! Yhdistyksemme on monessa mukana, esim. ulkoilmatapahtumissa Rotuaarilla ja Hollihaassa, messuilla ja esittelytilaisuuksissa sekä kaupungin yhteisötoiminnassa. Meriheinä ry. järjestää jäsenilleen toimintaa, kuten oululaisia iltamia, Heinäpää –Sata tarinaa tilaisuuksia, retkiä ja perinteisen Kuusijuhulan Heinätorin koululla. Liity helposti jäseneksi Katoppa-asukastuvalla tai Internetissä osoitteessa www.katoppa.fi/taustaorganisaatio-meriheinä/ Keskustan suuralueen asukkaiden Kuusijuhula Heinätorin koulun juhlasalissa la 17.12.2011 klo 11–12:30 Ohjelmassa mm. Oulun laulun kuoroesitys sekä yhteislaulua, kauneimmat joululaulut, Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajan joulutervehdys ja Tuomiokirkkoseurakunnan joulutervehdys. Tervetuloa! Torttu- ja kahvitarjoilu Tuvan lounas Maukas kotiruokalounas ma–pe klo 11–13. Maanantaisin vaihtoehtona salaattilounas. Hinnat: Lounas 4,50 € Lasten annos 2,70 € Salaattilounas 3,40 € TIETOKONEKURSSIT Tietokoneen käytön hallintaan Nyt uutena iltakurssit! Perinteisten päivällä pidettävien perus-, jatko-, kuvankäsittely-, siivous- ja Facebook & Skype -kurssien ohella voit osallistua iltakursseillemme. Opetus tapahtuu pienryhmissä jokaisen oppilaan lähtötason ja osaamisen huomioiden. Ketään ei jätetä opetuksessa jälkeen. Uusin kurssimme on Internet osto- ja myyntikurssi, jolla tutustutaan Internetin kauppapaikkoihin, kuten Huuto.net ja Tori.fi. Kurssin tarkoitus on tutustuttaa yksityishenkilöt Internetin erilaisiin osto- ja myyntikanaviin. ATK-tukipalvelut Keskustan suuralueen asukkaana saat nopeasti tarvitsemasi avun kotiin tietokoneen, television ja digitaalisten laitteiden käyttöön. Tarjoamme atk-tukea myös tuvalla. Lisätietoja kursseista ja tukipalveluista: toimisto, p. 050 404 0957, www.katoppa.fi Katoppa 2/2011 9 UUSI OULU -UUDET HAASTEET Viime kuukausien aikana olemme saaneet nähdä, että ihmisten tyytymättömyys vallanpitäjiään kohtaan saa heidät tarvittaessa nousemaan barrikadeille. Myllerrys maailmalla on ollut kova, monin paikoin jopa sotaisa. Myös meillä rauhallisessa Suomessa on herätty kansalaisten osallisuuden korostamiseen ja otettu asiasta kirjaus hallitusohjelmaan. Uuden Oulun valmistelussa ja sen tuloksena syntyneessä yhdistymissopimuksessa oltiin kaukaa viisaita. Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaa asuinympäristöään koskeviin asioihin, omiin palveluihinsa, omaan elämäänsä ja viihtymiseensä sai sille kuuluvan aseman ja vahvan kirjauksen yhdistymissopimukseen. Merkittävää on, että kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaisuus laajenee todellisuudessa kaupungin kaiken toiminnan kattavaksi; toiminnan suunnittelusta toteutuneen toiminnan arviointiin saakka. Uuden Oulun kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaisuutta suunnittelemaan ja toimenpide-ehdotuksia tekemään yhdistymishallitus asetti osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan. Oulun kaupungilla on pitkät ja ansiokkaat perinteet asukasdemokratian toteuttajana. Osoituksena maan eturivissä toimimisesta ovat kaupungin saamat useat valtakunnalliset tunnustukset, huomionosoitukset ja palkitsemiset. Erityisen hyvää työtä on tehty mm. aktiivisen asukastupatoiminnan sekä lasten ja nuorten osallisuuden parissa. Tälle pohjalle osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan on hyvä rakentaa Uuden Oulun asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista. Toimikunta on työskennellyt vajaan vuoden. Se on saanut valmiiksi tulevien toimintapuitteiden strategiaohjelman visioineen, arvoineen ja toimintaperiaatteineen. Ohjelmatyö tehtiin tulevan Uuden Oulun kuntalaisten kanssa yhdessä tekemisen toimintamallilla. Järjestettyihin yhteistilaisuuksiin osallistui kiitettävästi ihmisiä ja ohjelmaluonnoksesta saatiin lausunnot puoleltasadalta vaikuttajaryhmältä. Strategiaohjelma sai nimekseen ”Uusi Oulu. Entistä merkittävämpi ihminen”. Ohjelman perustalle toimikunta on valmistelemassa tulevaa käytännön osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpidesuunnitelmaa. Myös tätä työtä tehdään toimikunnan ja kuntalaisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöllä. Jo toimintamallityön tässä vaiheessa voi todeta, että ne toimintatavat, joista on hyviä kokemuksia, tulevat säilymään ja niitä edelleen kehitetään. Kiitosta saaneeseen asukastupatoimintaan sekä lasten ja nuorten osallisuuden jalostamiseen otetaan mielellään vastaan ideoita. Väestön vanhenemisen haasteeseen vastataan nostamalla ikäihmisten osallisuus ja vaikuttaminen yhdeksi kärkihankkeeksi. Toiminnan suunnittelu käynnistyy ikäihmisten kanssa yhdessä tapahtuvalla suunnittelulla näinä päivinä. Myös muun ohjelmatyön osalta asukkaat ja heidän järjestönsä pidetään tiiviisti mukana. Toimintaa suunnitellaan nimenomaan ihmisiä varten. Tulevassa työssä on tärkeää miettiä voidaanko ja miten korvata Uudessa Oulussa tapahtuva luottamushenkilöiden vähenemi- 10 Katoppa 2/2011 sen aiheuttama kansanvallan kaventuminen lähivaikuttamisen mallilla, jossa ihmiset voivat tuntea todella vaikuttavansa itseään koskeviin asioihin. Niin ikään tulee kehittää viestintää, jossa teknologian hyödyntäminen on keskeisessä merkityksessä. Samoin työn alla on vapaaehtoisen toiminnan malli, jossa ihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat avainsanoja. Valmisteluun tulevat myös toimintaohjeet niin alueellisille verkostoille kuin uuden kunnan työntekijöille ja johdollekin. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen onnistuneisuus selviää tulevaisuudessa vuosittaiseen arviointiin perustuvan osallisuuden ja vaikuttamisen tilinpäätöksen kautta. Niin Uuden Oulun rakentaminen kuin kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen mallin kehitystyökin ovat maamme kuntakentällä tarkasti seurattavia asioita. Kunnia-asiamme on tässä työssä onnistuminen. Siihen on jokaisella kuntalaisella mahdollisuus vaikuttaa omien toimintakanavien ja järjestöjen avulla. Timo Autio Osallisuuden ja vaikuttamisen toimikunnan puheenjohtaja Kysy yhdestä paikasta samalla kertaa kaikki. Ollaan yhteydessä! Käy, soita tai asioi sähköisesti. Piste kysymyksille Torikatu 10, Puh. 08 558 558 00 oulu10@ouka.fi, www.ouka.fi/oulu10 www.omaoulu.fi/omaasiointi PELIKERHOSSA KAIKKI PELAA Katoppa-asukastuvalla pelataan lauta- ja seurapelejä joka toinen sunnuntai. Pelikerho on osa keskustan suuralueen yhteistyöryhmän toimintaa. Se on suunnattu nuorille aikuisille ja keski-ikäisille oululaisille. Pelikerhossa käy säännöllisesti kymmenkunta asukasta: on useita vakiokävijöitä, mutta toisinaan paikalle tupsahtaa myös uusia pelaamisesta ja seurasta kiinnostuneita. Elina oli etsiskellyt uusia tuttavuuksia, joiden kanssa voisi pelailla silloin tällöin. Hän lähti hakemaan netistä valtakunnallista lautapeliseuraa ja päätyi sitä kautta asukastuvan pelikerhoon. Hän tunsi itsensä tervetulleeksi ja onkin sittemmin käynyt tiuhaan pelailemassa. – Pelejä ehkä enemmän vetää puoleensa hauska ja välillä hulvatonkin seura: eihän hyviä nauruja malta jättää väliin! Elina perustelee. Elina kokee saaneensa peliporukasta kokonaan uuden positiivisen kaveripiirin, jon- 7 ka kanssa tulee vietettyä aikaa myös pelikerhon ja pelien ulkopuolella. Ajan myötä hän on innostunut osallistumaan myös kerhotoiminnan pyörittämiseen: – Peliporukka on ottanut omakseen niin, että itsekin on vaivihkaa sitoutunut hommaan enemmän. Kuulun vakiokäyjäsakkiin, jotka aina vuorollamme otamme pelikerhovuoroja vetovastuullemme, eli käytännössä keitämme kahvit ja aukaisemme ovet. Vastuuvuorot ovat puhtaasti vapaaehtoisia, ja eipä niitä satu kohdalle aktiivisen porukan ansiosta kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa. Pelikerhoon on helppo tulla mukaan. Se on avoin kaikille. Pelipäivät voi tarkastaa asukastuvan nettisivuilta www.katoppa.fi. – Tulijan ei tarvitse tietää peleistä yhtään mitään. Pelien säännöt opetetaan aina vasta-alkajille, jotta pelaamisen vauhtiin pääsee mahdollisimman kivuttomasti, Elinakin muistuttaa. SEITSEMÄN FAKTAA YHTEISTYÖRYHMÄSTÄ 1. Perustettu: vuonna 2005. 2. Tehtävä: valvoa ja edistää keskustan suuralueen asukkaiden etuja. 3. Painopisteitä: turvallisuus, viihtyvyys, kaikille ikäryhmille suunnattu virkistystoiminta, tiedotus ja asukastupatoiminta. 4. Mukana: asukkaita, järjestöjä, viranomaisia, seurakuntia, Oulun kaupunki, ym. 5. Toimintatapa: Asukastupatoimikunta, tiedotustoimikunta, lapsi- ja nuorisotoimikunta sekä ympäristö- ja turvallisuustoimikunta järjestävät tapahtumia, kerhotoimintaa, tapaamisia ja asukkaiden kuulemistilaisuuksia. Yhteistyöryhmä kokoontuu kuukausittain, aluekokous järjestetään kerran vuodessa. 6. Puheenjohtaja v. 2011: kansanedustaja Tytti Tuppurainen. 7. Lisätietoja: aluetyöntekijä Nina Himsworth, puh. 044 7031 645. Sähköposti: nina.himsworth@ouka.fi Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhdessä on helppo onnistua. Katoppa 2/2011 11 Osaajien kanssa on helppo olla joittelijat pääsevät kiinni myös alan termis- toppa-tuvan virkistys-, kulttuuri- ja palvetöön. lutoimintaan liittyvissä asioissa. Timo. Kuva: Jukka Leinonen/Kaleva. Joukkomme on tiivistynyt. Kesäkuun 8. päivänä 2011 asukasyhdistyksemme puheenjohtaja Jukka Lappalainen kirjoitti hallituksemme valtuuttamana nimensä Ektakompus Oy:n perustamissopimukseen. Sitoutuminen yrityksen yhteiskunnalliseen tavoitteeseen on konkreettinen teko kestävämmän työllisyyden puolesta. Pääsimme samalla yhteen tärkeimmistä kehittämistyömme tavoitteista. Teemme Katoppa-asukastuvalla parhaamme tukeaksemme yrityksen menestystä. Siirrettyämme kotiapupalvelumme yritykseen, kohdistamme voimavaramme nimenomaan asukastuvalla tarjoamiimme palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin. Kotiruokaa tarjoilevan keittiömme kehittämistoiminta on ollut rivakkaa. Aikoinaan keittiössä työskennellyt Katja lanseerasi pitsaperjantain ja aloitti keittolounaan valmistuksen maanantaisin. Nykyään keittiöpäällikkönämme työskentelevä Timo Hautala otti konseptin haltuun ja lisäsi siihen omat vahvuutensa. Nyt lounasta saa joka arkipäivä, ja asukas saa tämän tästä maistella tuvalla leivottuja sämpylöitä ja leivonnaisia. Osaavan henkilökunnan ajatuksista syntyi myös maanantain kevyt salaattivaihtoehto. Keittiöllä avustavat kahvilatyöntekijän ammatin opiskellut Sirpa ja ammattitarjoilija Tanja. Asukastuvan asiakaspalvelu- ja infopisteestä vastaavat toimistosihteeri Elina Sarlin ja toiminnanohjaaja Maarit Kärkkäinen. Elina hoitaa akuutit tilanteet, Maarit keskittää osaamisensa kerho- ja viriketoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Maaritia tulette näkemään myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä muita työntekijöitä tukevissa toiminnanohjaustehtävissä. Maarit keskustelee mielellään kanssasi Ka- Käy viihtymässä asukastuvallasi, olemme täällä asukkaita varten. Huomaa, että tupatyöntekijämme Sirpa Lustilan ansiosta voimme palvella myös viittomakielisiä asukkaita! Toivon näkeväni teitä asukkaita usein täällä asukastuvalla. Vastaan toimintamme kehittämisestä yhdistyksemme hallituksen, vapaaehtoisten ja muiden projektiimme osallistuvien tuella. Ilahdun vastakin jokaisesta palautteesta ja kehitysehdotuksesta. Heidi Lumme projektipäällikkö P. 045 325 9989 heidi.lumme@katoppa.fi Atk-kurssit ovat olleet huikeassa suosiossa. Lisäksi asukkaat ovat löytäneet meiltä yhä useammin avun tietokoneongelmiinsa kotona. Kiitos tästä Matti Svalan johtamalle atk-osastollemme: määrätietoinen ote kehittämistyöhön sekä aito kiinnostus informaatioteknologiaa ja aikuiskasvatusta kohtaan on pitänyt ammattitaitoisen tiimin hyvässä vauhdissa. Kaikkia käsiä on tarvittu – myös Joonas Nikkilä on saanut runsain mitoin kiitosta työkavereilta ja asiakkailta. Ompelijamme ovat saaneet asukkaat innostumaan korjaustöiden lisäksi mittatilaustöistä. Ompelijamme Vuokko on näyttänyt kyntensä erinomaisena asiakaspalvelijana. Tavallisten korjausten lisäksi hän on ottanut vastaan mitä haasteellisimpia työtilauksia. Hän ja avustavat työharjoittelijat ovat pitäneet asiakkaat tyytyväisinä. Ompelimossa asukas pääsee ajoittain kosketuksiin monikulttuurisuuden kanssa, kun Ouluun kotoutuvat maahanmuuttajat suorittavat työharjoitteluja osana kielikurssejaan. Vuokon ja asukkaiden avulla har- 12 Katoppa 2/2011 Katoppa-asukastuvan henkilökuntaa. Takarivissä vasemmalta Heidi, Elina, Jukka, Matti ja Maarit. Keskellä Sirpa S, Vuokko ja Sirpa L. Edessä Joonas. Kuva: Maarit Kärkkäinen. LIIKAA TÖITÄ? REKRYTOINTI VIE KOHTUUTTOMAN Kutsu VARES-hanke yhteistyökumppaneineen järjestää joulujuhlan Oulun seudun vapaaehtoistoimijoille PALJON AIKAA? maanantaina 12.12.11 klo 18 – 20. Juhla järjestetään Oulun Seudun Setlementin opistotalolla, Kaarretie 14, 90500 Oulu. ETSITKÖ TYÖNTEKIJÖITÄ? Ilmoittautumiset (vapaaehtoistoimija + seuralainen) Tiesitkö, että Sinulla ja yritykselläsi on mahdollisuus sopivien työntekijöiden löytämiseen ilman aikaavievää ja kallista rekrytointiprosessia? Tekijäpuu esittelee Sinulle sopivia henkilöitä, joilla on innostus ja halu työllistyä erilaisiin ja erimittaisiin työtehtäviin. omaan taustayhteisöön 30.11.2011 mennessä. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Hoidamme puolestasi rekrytointiin liittyvän paperisodan ja otamme selvää mahdollisista tuista palkkauskustannuksiin. Neuvomme ja opastamme työsuhdeasioissa. Kaikki tämä maksuttomasti, jotta työ ja oikea tekijä kohtaisivat toisensa. Kerro meille rekrytointitarpeesi ja sovi Sinulle sopiva aika, niin kerromme lisää! TARTU TILAISUUTEEN! Juha Sirviö Projektinvetäjä Puh. 044 703 1670 juha.sirvio@ouka.fi www.tekijapuu.fi Tekijäpuu luo Oulun seudulle uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia ja edesauttaa työnantajan ja työntekijän kohtaamista. Tekijäpuu – kumppanisi rekrytoinnissa. Katoppa 2/2011 13 Aarre arvokkain Mitä ehtisin tänään? on kysymys, jota moni kuljettaa mielessään päivittäin. Valintojen ketju on loppumaton. Velvollisuudet on hoidettava, mutta sen jälkeen olen vapaampi toimissani. Usein ratkaisujen takana ovat aiemmat kokemukseni: varaan aikaa perheelle ja ystäville, harrastuksille ja mielenkiinnon kohteille siksi, että ne tuovat hyvää mieltä. Vapaa-ajalla moni haluaa kokea oppimisen iloa ja yhteenkuuluvuutta. Vapaa-aikamme on meille aarre arvokkain. Aika loppuu kuitenkin aina kesken, oli kyse miten jännittävästä pelistä tai syvällisestä keskustelusta tahansa. Ajan loppuminen kerran tekee päivittäiset valintamme vieläkin vakavammiksi. Elämänsä aikana ihminen ei ehdi paneutua syvällisesti kovinkaan moneen asiaan. Siksi se, että ihmiset yhä tänäänkin sitoutuvat vapaaehtoistyöhön on ihme. Liikkeellepanevana voimana on halu työskennellä arvokkaiden asioiden parissa, on se sitten toisen ihmisen auttamista, vertaistukitoimintaa tai vaikkapa seurakunnan kuorotoiminta, joka innostaa kehittämään omia musiikillisia taitoja. Jeesus kulki ihmisten parissa, ja kohdatessaan hän usein kysyi: ”Mitä tahtoisit minun sinulle tekevän?” Oulun hiippakunnassa on juuri nyt yli kymmenen seurakuntaa, jotka miettivät vapaaehtoistyön haasteita. Seurakuntatyön olemukseen kuuluu lähimmäisen auttaminen. Sunnuntaisin seurakunta kokoontuu murtamaan yhteistä leipää. Seurakunta on kutsuttu tarjoamaan elämän evästä niin hengellisessä kuin materiaalisessakin mielessä. Niistä palkatuista työntekijöistä, jotka tekevät työtä kaikkein heikko-osaisimpien kanssa, on joka kolmas seurakunnan diakoniaviranhaltija. Auttajien verkosto on siis kattava ympäri maan. Kuitenkaan auttamistyö ei rajoitu pelkästään työntekijöihin. Seurakunnan vapaaehtoiset tuovat osaamisensa ja omat henkilökohtaiset verkostonsa yhteisön käyttöön. Siksi vertaistukitoiminta on yhä kasvavassa roolissa seurakunnan vapaaehtoistyössä. Sivukylillä tapahtumia voidaan esimerkiksi järjestää yhdessä kylätoimikunnan kanssa. Vireillä olevissa vapaaehtoistyön kehittämishankkeissa vuoropuhelua työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä halutaan lisätä. Työntekijällä on mahdollisuus organisoida monia hankkeita, mutta yhä enemmän hän toimii kutsujan ja innostajan tehtävässä. Työntekijä voi varustaa vapaaehtoisia myös koulutuksen keinoin. Vapaaehtoisten toiveiden ja kokemusten kuuleminen on tärkeä osa työn kehittämistä. Näyttää siltä, että juuri oikeiden kysymysten kysyminen on ihmisten välisessä yhteistyössä keskeisintä, niin työntekijän ja vapaaehtoisen kuin auttajan ja autettavankin välillä. Jokainen haluaa tulla kohdatuksi tasavertaisena, arvokkaana. Vapaaehtoistyötä tehdään innostuksesta, mutta siinäkin resurssien arvioiminen on todella tärkeää: ”Mihin projekteihin voimavaramme riittävät? Ketkä ovat mukana? Miten työ jakautuu?” Joskus on paikallaan kysyä neuvoa joltakulta, joka on jo aikaisemmin tehnyt tämäntyyppistä työtä. Ratkaisumallien vertaileminen tuo työhön varmasti lisää uutta. Siksi seurakunnat hakevat yhteistyökumppaneita yhä enenevissä määrin. Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlan odotusta! Samuel Salmi Oulun hiippakunnan piispa Lisätietoa kirkon vapaaehtoistyöstä: http://oulu.suurellasydamella.fi/ 14 Katoppa 2/2011 Opiskelijat erityisessä roolissa Kumppanuuskeskuksessa Kahvila Kamu tarjoaa työssäoppimispaikan erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville opiskelijoille Oulussa. Ammattiopisto Luovin kahvila toimii Kumppanuuskeskuksessa osoitteessa Isokatu 47. Kamun sijoittuminen lähes 40 sosiaali- ja terveysalan toimijan järjestötaloon on lisännyt myös muuta oppilaitoksen ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Kahvila Kamussa Luovin opiskelijat opettelevat asioita itse tekemällä, ammattilaisen ohjauksessa. Ravintola-alan työtehtävien lisäksi opiskelijat saavat valmiuksia mm. rahan käsittelyyn, työssäkäyntiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. Kumppanuuskeskuksessa toimivat järjestöt ovat ottaneet Kamun palvelut omakseen. Joka viikko Kamun kautta hoituvat tarjoilut yhdistysten kokouksiin ja vertaistukitapaamisiin. Kamu toimii Kumppanuuskeskuksen toimijoille ja alueen asukkaille myös mukavana olohuoneena, jossa tavataan tuttuja - etenkin aamu- ja iltapäiväkahvien aikaan. ta yhteistyötä. Luovin opiskelijat ovat osallistuneet Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen sisustamiseen sekä järjestöjen tapahtumien järjestämiseen. Luovi on myös mukana oppilaitosten ja järjestöjen yhteisessä kokemuskoulutustoiminnassa, jossa oman elämänsä asiantuntijat kertovat kokemuksistaan sairauden tai vamman kanssa elämisestä mm. sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja työyhteisöille. Yhteistyön myötä on käynyt selväksi, että Luovin opiskelijoiden osallistuminen Kumppanuuskeskuksen arkeen tuo lisäarvoa paitsi talossa toimiville järjestöille myös muille oululaisille. Arkipäivän kohtaamiset erilaisin valmiuksin ja omien tavoitteidensa mukaan työskentelevien opiskelijoiden kanssa lisäävät ihmisten keskinäistä solidaarisuutta, suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä luontevalla tavalla. Kumppanuuskeskuksessa opiskelijat ovatkin ihan erityisessä roolissa! Järjestöjen ja Luovin välille on päivittäisen rinnakkaiselon lisäksi syntynyt myös muu- Kahvila Kamu Kuva: Timo Heikkala Helena Liimatainen Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste p. 040 820 5228 KantriOulu – maaseutu uudessa Oulussa Suomeen syntyy uusi, mittapuittemme mukaan suuri kaupunki, kun Oulu ja sen neljä lähikuntaa yhdistyvät. Vanha Oulu on tunnettu Rotuaarista, teknologiasta, monenmoisista kulttuuritapahtumista sekä virkeistä asuinlähiöistään. Kun uusi Oulu syntyy vuoden 2013 alusta, kuuluu kaupunkiimme lisäksi laajat maaseutualueet, joiden elämä useimmille kaupunkilaisille on vierasta. Tekninen keskus käynnisti heinäkuun alussa hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä kotikaupunkimme maaseudusta, sen ihmisistä, palveluista ja elämästä. KantriOulu hankkeessa tehdään mm. seuraavaa: ÓÓ tiedotetaan maaseudun monipuolisesta palvelutarjonnasta, etenkin matkailu- ja lähiruokatarjonnasta ÓÓ kutsutaan alueen päättäjät maamieskoulun penkille ÓÓ järjestetään yrityssenssejä ÓÓ yhdistetään kylien ja kaupunkilähiöiden ihmisiä erilaisten tapahtumien kautta ÓÓ kootaan uuden Oulun lapsia ja nuoria toimimaan yhdessä Hankkeen kuulumisia voit seurata netistä www.ouka.fi/kantrioulu sekä www.facebook.com/kantrioulu. Käy tykkäämässä Facebookissa, niin pysyt ajan hermolla niin tapahtumien kuin palvelutarjonnankin suhteen! Lisätietoa ja tapahtumatoiveet: Rita Porkka, rita.porkka@ouka.fi (p. 044 703 2388) Katoppa 1/2011 2/2011 15 Yhteisöllisyys luo turvallisuutta ja viihtyisän ympäristön Teksti ja kuva Jani Laitinen Olen Laitisen Jani, Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän jäsen ja ympäristöja turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja ensimmäistä vuotta. Olen joillekin teille tuttu, mutta suurimmalle osalle tuntematon. Olen myös työskennellyt Hyvän mielen talo ry:ssä eri tehtävissä usean vuoden. Haluan nyt lähestyä teitä alueen asukkaita kirjoituksellani ja haluaisin tulla tutuksi teidän kaikkien kanssa. Turvallisuus on tunne Olen parin vuoden ajan ollut oppimassa yhteistyöryhmässä ja kuuntelemassa asukkaiden ääntä työni puolesta. Yhteistyöryhmässä tehdään paljon aloitteita ja kannanottoja kaupungin päättäjille. Lait, säädökset ja järjestyssäännöt ovat tietysti tärkeitä, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on pitää järjestystä yllä. Tahtoa pitäisi olla enemmän: kuinka me voisimme toimia toistemme parhaaksi ja levittää hyvää ympärillemme? Kaikki loppujen lopuksi lähtee meidän jokaisen asenteista ja arvoista. Kuinka me kohtelemme ja huomioimme toisia kaupunkilaisia? Entä kuinka hyvin me tunnemme toisemme? Turvallisuus on tunne, joka syntyy tuttuudesta ja luottamuksesta. Toisella puolella vaanii turvattomuus ja pelko, joka kohdistuu yleensä kaikkeen erilaiseen ja tuntemattomaan. Yhteistyöryhmä tekee loistavaa työtä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi järjestämällä esimerkiksi naapuripäiviä ja erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia, joissa alueen asukkaat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja kohtaamaan toisiaan. Ympäristöstä vastuuta Turvallisuuden lisäksi haluaisin painottaa jokaisen vastuuta omasta lähiympäristöstään, johon kuuluu sekä toiset ihmiset että kaupunkiluonto. Keskustan alueelta ja lähistöltä löytyy paljon viihtyisiä paikkoja, joissa kaupunkilaiset nauttivat vapaa-ajastaan. Pihatalkoot ja muu ympäristön viihtyvyyttä parantava toiminta on hyvä juttu, mutta sekään ei minusta riitä. Meidän jokaisen pitäisi kantaa vastuuta lähimmäisistä ja ympäröivästä luonnosta kykyjemme ja jaksamisen mukaan. Asia ei liikoja vaadi; monesti riittää, kun jättää tekemättä jotain ympäristöä vahingoittavaa. Meillä kaikilla olisi vapaus nauttia kauniista ympäristöstämme, jos kannamme vastuumme. Rentoa ja vaikuttavaa toimintaa Puheenjohtajuudesta olen halunnut tehdä oman näköiseni. Haluan olla aidosti vaikuttamassa asioihin rennolla otteella, mutta tärkeintä on saada aikaan asioita. Olen vaikuttunut siitä, että omassa toimikunnassa on ollut asiantuntevaa väkeä ja vahvoja mielipiteitä. Olen myös erittäin kiitollinen toimikunnan jäsenten tuesta. Yhteistyöryhmässä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja porukkaan mahtuu hyvin mukaan. Varsinkin nuorten puute toiminnassa mietityttää. Minusta hyvän ja toimivan yhteisön edellytyksiin kuuluu sukupolvien välinen keskustelu ja ajatusten vaihto. Meillä kaikilla on toisiltamme opittavaa. Kaikki ovat tervetulleita vaikuttamaan omaan elämäänsä ja ympäristöönsä yhteistyöryhmässä. VVO-kotikeskus Saaristonkatu 2, 90100 Oulu Puh. 020 508 4900 Avoinna ma–pe 8.30–15.30 www.vvo.fi 16 Katoppa 2/2011 Kauneushoitola Maarit Meritullinraitti 1, 90100 Oulu Puh. 040 729 8048 Keskittäminen kannattaa. Meiltä saat OP-bonusta pankki- ja vakuutusasioistasi. OP-bonusta kerryttävät lainan lisäksi ihan tavalliset pankkiasiat, kuten talletukset ja lukuisat sijoitusrahastot sekä Pohjolan perheen, kodin ja ajoneuvojen (Mitta- ja Autoturvan) vakuutusmaksut. Oulun OP:ssa sinua palvelevat rahoituksen, sijoittamisen, säästämisen ja vakuuttamisen asiantuntijat. Meiltä saat myös pankkilakimiehen sekä OPKK:n kiinteistönvälityspalvelut. Tervetuloa käymään! ISÄNNÖINNIN JA KIINTEISTÖPIDON ASIANTUNTIJAT hallintonotaari, kiinteistönpitoinsinööri, lvi-insinööri Isännöinti J. Koskela Oy Isokatu 35, 90100 Oulu puh. (08) 349 911 · Silmälasit · Aurinkolasit · Piilolinssit · Näöntarkastukset P. (08) 332 340 Kauppurienkatu 27 90100 OULU OULUN LÄÄKÄRITALO Katoppa 2/2011 17 KUKKA JA TAIDE Pakkahuoneenkatu 17 90100 Oulu puh. 08 3112 817 Katoppa-asukastuvan nettisivut ja linkki facebook-sivuille: http://www.katoppa.fi/ 18 Katoppa 2/2011 Kotiovelta keskelle Tierna-aikaa Tierna-ajan joulunavaus Rotuaarin aukiolla Tiernapoikakilpailu Rotuaarin aukiolla. Valtakunnallisessa kilpailussa tiernaryhmät ottavat mittaa toisistaan. 26.11.–20.12. Kansainvälinen seiminäyttely kaupunginteatterilla ja kaupunginkirjastolla. Seimivaellus 6.1.2012 asti. 26.11.–21.12. Tiernapoikaesitykset kaupunginteatterilla klo 18, vapaa pääsy 26.11.–6.1. Tallikappelin joulu Piispantalon pihapiirissä. Seimihartaudet 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 18.30. 27.11. Tiernakirkko Tuiran kirkossa 10.12. Oulun lasten joulu Oulun tuomiokirkossa ja Oulun hiippakunnan tallikappelissa alk. klo 12 12.–22.12. Taitajien Tierna -joulutori Kalevankulmassa, Kirkkokatu 11. Tarjolla pohjoispohjalaisia käsitöitä ja elintarviketuotteita. 13.12. Lucian kruunaus klo 18 Rotuaarilla 21.12. Ekumeeninen joulunsiunaus Rotuaarilla 31.12. Uuden vuoden vastaanotto klo 20 torilla 18.11. 19.–20.11. 18.11.2011–13.1.2012 www.tiernakaupunki.fi