Torju Tartunta esitys 2.pdf
TORJU TARTUNTA LEIKKAUSYKSIKÖSSÄ Taina Eskola Sairaanhoitaja 5.4.2013 Infektion torjunta on jatkuvaa, jokapäiväistä työtä, jota ei voi erottaa normaalitoiminnasta. Eristys vaatii normaalitoimintaan nähden enemmän panostusta. Tarvitaan lisähenkilökuntaa, aikaa ja tarvikkeita kuluu huomattavasti enemmän. On helpompaa olla tekemättä eristystä, jos ei ole pakko. Infektion torjunnassa tarvitaan ajan tasalla olevaa tietoa, napakat, selkeät toimintaohjeet, joita sitoudutaan noudattamaan sekä asianmukaiset resurssit. Esimerkiksi elektiivisiin leikkauksiin tulevilla MRSA epäily potilailla täytyy olla kaikki näytteet otettu ja niistä vastaukset saatavilla. Näin vältytään turhilta eristämisiltä ja kohdennetaan taloudelliset- ja henkilöresurssit oikein. 2 Tartunnan torjunta on kahden suuntaista. Emme levitä olemassa olevaa infektiota toisiin potilaisiin, itseemme, emmekä muuhun henkilökuntaan. Toisaalta voimme suojaeristyksellä estää erityisen alttiita potilaita saamasta tartuntaa. Puhtausluokka ei juurikaan vaikuta leikkausjärjestykseen. Potilaat leikataan sairauden vaatimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Ihannetilanne on, jos käytössä on infektiosali. Se on sali, joka on valmiiksi riisuttuna, omalla sisäänkäynnillä, läpiantokaapilla, välinehuoltoja vaatteidenvaihtotilalla. 3 Kosketustartunta Kosketuksessa tartunta leviää yleensä käsien välityksellä. Koskettamalla toista ihmistä, eritettä tai esinettä ja sen jälkeen pesemättömillä käsillä tai välineellä siirtää taudinaiheuttajat itseensä tai toiseen ihmiseen. Mikrobit voivat siirtyä esim. aivastaessa, yskiessä, koskettaessa suuta, nenää, silmää, näppylöitä tai haavaa. WC-käynnin yhteydessä voi myös tapahtua kontaminaatio. 4 Pisaratartunta Pisaratartunta tapahtuu, kun aivastaessa, yskiessä tai puhuessa pisaroita joutuu suoraan toisen ihmisen silmään tai suun ja nenän limakalvolle. Leikkaussalissa pisaroita leviää ilmaan esim. haavan huuhtelussa tai painepesuria käytettäessä. Pisaratartunnassa ”tartunta” ja tartunnansaaja ovat lähellä toisiaan. 5 Ilmatartunta Ilmatartunnassa mikrobit kulkeutuvat ilman pölyhiukkasten välityksellä. Pölyhiukkaset voivat pysytellä ilmassa pitkiä aikoja ja kulkeutua esim. ilmastoinnin kautta laajalle alueelle. 6 SUOJAIMET INFEKTIOIDEN TORJUNNASSA JA HYGIENIA Työasu Työpisteasulla tarkoitetaan työpukua, joka vaihdetaan päivittäin ja johon pukeudutaan ennen työpisteeseen menoa, lisäksi siihen kuuluu sukat ja jalkineet. Housujen tulisi olla resorilliset. Henkilökunta voi liikkua puhtailla sisäkengillä ja työpisteasulla sairaalan sisällä. Likaantuneet jalkineet vaihdetaan tai pestään. Vierailijoilta ei edellytetä työpisteasua, mikäli he eivät liiku leikkaussaleissa tai varastotiloissa. 7 Suojaimet Suojaimiin kuuluu: suojatakki, suojaesiliina, hiussuojus, suunenäsuojus, hengityksensuojain, silmäsuojukset, leikkauskypärä, suojakäsineet ja kengänsuojukset. Suojukset ovat kertakäyttöisiä ja toimenpidekohtaisia. Likaiset suojaimet riisutaan aina käsineet kädessä. Tärkeää on, että jokainen työntekijä huolehtii tahriintuneiden asusteiden vaihtamisesta ja ennen kaikkea käsien asianmukaisesta desinfektiosta. Suojuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä, jos käsihygienia unohtuu niitä laittaessa tai pois ottaessa. 8 Henkilökohtaisen hygienian perusasiat Puhdas, ehjä iho on kaiken suojautumisen perusta. Sairaalaan ei kuulu, eikä varsinkaan leikkausyksikköön, korut ja rakennekynnet. Niistä ja yski oikein, vältä suun ja nenän koskettelua. Muista, että lävistykset rikkovat terveen ihon antaman suojan. Pidä pitkät hiukset sidottuna ja huolehdi, siitä että hiussuoja peittää kaikki hiukset. 9 VAROTOIMET JA ERISTYSLUOKAT Tartuntaeristyksen mahdollisuudet infektioiden torjunnassa ovat rajalliset. Raja varsinkin, verivarotoimen ja tavanomaisen varotoimen välillä on liukuva ja epäselvä. Jos käsihygienia toteutuisi hyvin, voisi olla, että kosketus- ja pisaraeristystä tarvittaisiin vähemmän. 10 Tavanomaiset varotoimet Tähän kuuluu työ- ja suojavaatetus, sekä suojaimet, henkilökohtainen hygienia, aseptisten työtapojen noudattaminen, käsihygienia – käsidesinfektio ja suojakäsineiden käyttö. Kaikissa tavanomaisissa, sekä infektioleikkauksissa on käytössä eritetahradesinfektio. Oletus on, että kuka tahansa potilas voi sairastaa, ”mitä tahansa” tautia, itse sitä tietämättä. Vaihtoehtoisesti potilas syystä tai toisesta ei kerro, mitä sairastaa. Kaikkien potilaiden hoidossa 11 Verivarotoimet Suojaudutaan vereltä ja eritteiltä. Olennaista on pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen. Tartuntateitä ovat kontaminoituneiden neulojen, veitsien ja terävien esineiden pistot. Riskitilanteita ovat neulojen hylsytys, kanyylin laitto, näytteiden otto, leikkausveitsien ja muiden terävien esineiden ojentaminen, roiskevaara leikkauksen aikana, sekä jätteiden käsittely. 12 Yleisimmin veritapaturmia sattuu kiireessä, väsyneenä ja kokemattomille. Infektiovaaraa lisääviä tekijöitä ovat, jos veri on suoraan potilaasta, neulan onttous, piston / viillon syvyys ja altistuksen aiheuttama veren määrä sekä mikrobipitoisuus. Hepatiitti B Hepatiitti C HIV CJD 13 Kosketuseristys Potilashoidossa käytetään aina suojakäsineitä ja takkia, muut suojaimet tarpeen mukaan Moniresistentit bakteerit MRSA, VRE, ESBL Haavainfektiot, runsaasti erittävä Suolistoinfektiot Vyöruusu, vesirokko Märkärupi Täi, syyhy 14 Pisaraeristys Suojaudutaan pisaroilta. Vältetään pisaroiden tuottamista. Influenssa Sikotauti, vihurirokko, hinkuyskä, kurkkumätä Meningokokin aiheuttama meningiitti, pneumonia, tai sepsis 15 Ilmaeristys Leikkaussalin ilmanpaine säädetään alipaineelle. Tartunta vaiheessa olevaa keuhkotuberkuloosipotilasta hoidettaessa joudutaan käyttämään erityistä FFP hengityssuojainta. Ilmaeristysleikkauksissa noudatetaan myös kosketuseristystä ja tarpeen mukaan myös pisaraeristystä. Keuhkotuberkuloosi Vesirokko, vyöruusu yleistynyt Tuhkarokko Lintuinfluenssa Sikainfluenssa H1N1 16 TOIMET ERISTYSLEIKKAUKSESSA Potilas ohjataan suoraan saliin tai omaan odotustilaan Tyhjennä sali kaikesta tarpeettomasta Suojaa muovilla ne koneet mitä ei voi siirtää pois esim. pendelit, diatermia, kännykkä, näppäimistö Suojaa anestesiakone, ota käyttöön potilaskohtainen suodatin, kertakäyttöiset anestesialetkut ja -välineet Suositaan puudutuksia, mikäli toimenpiteen kannalta mahdollista Informoi etukäteen laitos- ja välinehuoltajia Salin ulkopuolelle merkki: eristysleikkaus Kerää kaikki tarvittava välineistö saliin, jätä ulkopuolelle mahdollisesti käytettävät välineet 17 Ulkopassari Käytä suojaimia, instrumenttihoitajalla vahvistettu takki, kaksinkertaiset käsineet (indikaattori), visiirimaski, leikkauskypärä, tossut tai pestävät kengät ym. Varaa salin ulkopuolelle varusteita salissa asioiville Vältä liikennettä salissa Älä aukaise salin kaappeja, vaan käytä ulkopassaria ja läpiantokaappeja Instrumentoi pöydän kautta katsekontaktissa Varo aiheuttamasta roiskeita, käytä painepesuria muovipussin sisällä Merkitse näytteet ja pidä näyteastian ulkopuoli puhtaana Desinfioi heti eritetahrat Merkintä potilastietoihin eristyksestä 18 TOIMET ERISTYSLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Potilas hoidetaan postoperatiivisesti salissa ja siirretään salista suoraan osastolle / kotiutukseen Välinehuoltoon tieto infektion aiheuttajasta Instrumentit auotaan instrumentti- / pesukoreihin valmiiksi, niin ettei välinehuoltajien tarvitse enää käsitellä instrumentteja Pesuun menevät korit kääritään infektioinstrumenttikääreeseen (pesukoneessa liukeneva keltainen muovi) Välinehuollossa instrumentit pestään kahteen kertaan, ensimmäisen pesun jälkeen tarkistetaan mm onteloinstrumentit Välineet, jotka eivät kestä konepesua, kuljetetaan peitettyinä välinehuoltoon puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi 19 Puhdistettaville salin tavaroille löydyttävä oma sijoituspaikka – ei lattialle! Esim. tyynyt, tuet, mansetit Roskat kerätään suoraan roskikseen, sekajätteisiin, levittelemättä niitä lattialle Neulat ym. muut terävät laitetaan särmäisjäteastiaan, joka suljetaan käytön jälkeen Valuvat taitokset, kudokset ja imupussit laitetaan muovilla suojattuun tukevaan pahvilaatikkoon ja siitä haudattaviin jätteisiin Verta valuva pyykki pakataan sulavaan muovipussiin ja sen jälkeen pyykkipussiin Laitoshuoltajille ilmoitetaan leikkauksen loppumisesta ja eristyksen aiheuttajasta 20 CREUTZFELDT-JACOBIN TAUTI Taudin aiheuttaja prioni on vastustuskykyinen tavallisille desinfektio- ja sterilointimenetelmille. Käytetään kertakäyttöisiä välineitä niin paljon kuin on mahdollista Korkean tartuntariskin kudoksia ovat mm. aivot, dura, selkäydin, silmä ja matalan tartuntariskin kudoksia mm. maksa, likvor, imusolmuke, keuhko, istukka, veri Monikäyttöiset välineet hävitetään, jos niillä on käsitelty korkeanriskin kudoksia Sähköiset porat ym. erittäin kalliit laitteet suojataan roiskeilta steriilillä muovilla. Poranterä pakataan ongelmajätepakkaukseen Monikäyttöiset välineet esiliotetaan välittömästi käytön jälkeen esim. kloorissa 20 000 ppm kaksi tuntia Pestään desinfioivassa pesukoneessa Sterilointilämpötila 134° C ja 60 min tai lyhyemmällä sterilointiajalla kolmeen kertaan Jätteet tartuntavaarallista, toimitetaan hävitettäväksi Ekokemille 21 Kesää ja kukkia odotellessa KIITOS 22
© Copyright 2024