Liikenne- ja viestintäministeriö Valtatie 3 / E12 eritasoliittymän rakentaminen sekä liittymien liikenneturvallisuuden parantaminen Mustasaaressa ja Laihialla. Laihialle rakennettavan eritasoliittymän ja valtatien 18 linjauksen avulla voidaan keventää Laihian keskustan liikennekuormitusta sekä parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Hanke antaa mahdollisuuksia alueen maankäytön tehokkaammalle kehittämiselle. Hanke on mukana valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon liikenneverkon kehittämisohjelmassa vuosille 2012–2015. Hankeen suunnittelu on käynnissä, mutta toteutuksen rahoitus tulee kuitenkin varmistaa. Laihian kohdan kustannusarvio on noin 20 milj.€. Tampere-Vaasa yhteysvälin ensimmäisen kehittämisvaiheen kokonaiskustannusarvio on 185 milj.€. Vt3/vt18 Laihian eritasoliittymä, © Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Tausta Valtatie 3 (E12) kuuluu Suomen tärkeimpään päätieverkkoon, jolle on asetettu muita pääteitä korkeammat laatutavoitteet. Ne eivät Tampereen ja Vaasan välisellä valtatieosuudella tällä hetkellä toteudu. Raskaan liikenteen määrä valtatiellä 3 on huomattava. Liikenteen voimakkaan kasvun vuoksi yhteysvälin palvelutaso ei monin paikoin vastaa nykyisiin saati sitten tulevaisuuden kiristyviin logistisiin tarpeisiin. Tampere-Vaasa yhteysvälillä onkin tarve parantaa liikenneturvallisuutta ja varmistaa liikenteen sujuvuus sekä yhtenäinen palvelutaso. Lähtökohtana on yhteysvälille vuonna 2005 laadittu kehittämissuunnitelma, jossa esitetään ensimmäisen vaiheen toimenpiteet liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2010 alkuun mennessä on laadittu kaksi aluevaraussuunnitelmaa, kaksi yleissuunnitelmaa ja seitsemän tiesuunnitelmaa. Käynnissä on kolmen tiesuunnitelman laatiminen. Pienempiä valmiiksi suunniteltuja hankkeita sijaitsee Mustasaaressa ja Laihialla, joissa erityisesti tasoliittymien (8 kpl: Pada, Helsingby, Kylänpää, Torstila, Käyppälä, Perälä, Hulmi ja Ruto) turvallisuutta voidaan parantaa mm. uusien alikulkujen ja kevyen liikenteen järjestelyjen avulla sekä yhdistämällä yksityistieliittymiä rinnakkaistiejärjestelyin. Kustannukset Hanke Vt 3 Tampere – Vaasa yhteysvälin parantaminen o vt3/vt18 Laihian eritasoliittymä + tiejärjestelyt o vt3 Laihian ja Mustasaaren tasoliittymät (8 kpl) Yhteensä Kustannukset 2014–2017 185 mil.€. 29,1 milj. € mom. 31.10.1978 6,8 milj. € mom. 31.10.1978 26,8 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaan maakunnan kannalta keskeistä on valtatie 3 parantaminen ja risteysjärjestelyt yhteysvälillä Tampere – Vaasa. Yksittäisistä kehittämishankkeista korostuvat Laihian vt3/vt18 1 Liikenne- ja viestintäministeriö Valtatie 8 / E8 Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaan maakunnan alueella keskeisin tavoite on valtatie 8 yhteysvälin Vaasa-Oulu parantaminen. Vaasa – Oulu välillä liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan mm. rakentamalla kuusi keskikaiteellista ohituskaistaosuutta välillä Vaasa – Kokkola, leventämällä keskikaiteelliseksi Stormossen – Koivulahti tieosuus (myöh. nelikaistaiseksi) sekä parantamalla Vassor – Kärklax tieosuutta ja Oravaisten ohituskaistaosuutta. Vassor – Kärklax osuudelle on valmis tiesuunnitelma, jonka kustannusarvio on noin 7,0 milj.€. Vassor – Kärklax tieosuudella tulee rakentaa ohituskaistaosuuksia ja parantaa tien geometriaa mm. poistamalla mäkiä sekä oikomalla mutkia Mustasaaressa ja Vöyrillä. (c) Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Tausta Valtatie 8 (E8) yhdistää läntisen Suomen viisi maakuntaa ja maakuntakeskusta – Turun, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Oulun. Kaikki läntisen Suomen satamat ja lentoasemat sijaitsevat valtatien 8 läheisyydessä. Länsirannikon satamien kautta kulkee noin 40 % Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista. Merkittävä osa kuljetuksista kulkee valtatietä 8 pitkin. Valtatie 8 on yksi maamme tärkeimpiä erikoiskuljetusreittejä, minkä takia se on keskeinen osa TEN-T sekä runkotieverkostoa. Valtatie 8 on Turun, Porin, Vaasan ja Kokkolan välisellä osuudella ainoa valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimiva yhteys. Yhdessä muiden liikennemuotojen kanssa valtatiellä 8 on merkittävä asema maamme liikennejärjestelmässä. Valtatie 8 on osa laajempaa E8-tietä, joka alkaa Turusta ja päättyy Tromssaan. E8-tiellä on keskeinen rooli Pohjanlahden rannikon ja länsirajan etelä–pohjoinen suuntaisessa liikenteessä. Tie on valtaosin kaksikaistaista lukuun ottamatta lyhyitä moottoritiejaksoja Turun ja Vaasan lähettyvillä. Kapealla valtatiellä 8 riski joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen on muihin Suomen valtateihin verrattuna keskimääräistä suurempi. Vt:ltä 8 on olemassa sekalainen määrä eri asteisia suunnitelmia. Niiden osalta tulee edistää niiden saattamista toteutuskelpoisiksi. Vaasa – Oulu yhteysvälin kehittämisselvitys valmistui 2013. Koko yhteysvälin parantamisen kustannusarvio on 130 milj.€. Huomiota tulee kiinnittää myös valtatie 8 kehittämiseen Vaasan eteläpuolella. Tämä tarkoittaa mm. perusparannuksen jatkamista Vaasan ja Porin välillä ja valtatien 8 leventämistä Pjelax – Pirttikylän välisellä osuudella. Kustannukset Hanke Kustannukset 2014–2017 Vt 8 Vaasa – Oulu yhteysvälin parantaminen mom. 31.10.1978 130 milj. € o vt8 Vassor–Kärklax ohi- 7,0 milj. € tuskaistat + geometrian parannus o vt8 Stormossen–Koivulahti: 1+1 keskikaide toteutuu 2014-2015 Yhteensä 7,0 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 2 Liikenne- ja viestintäministeriö Vt 8 / Mt 724 Vaasan yhdystie – Alskatintie parantaminen rannetaan tievalaistusta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelmat ovat valmiit. Toisen vaiheen suunnitelmat ovat hallinnollisessa käsittelyssä. Kolmannen vaiheen suunnitelmien laadinta on alkanut ja ne valmistuvat vuoden 2014 aikana. Toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on noin 76 milj.€, josta Vaasan kaupungin osuus on noin 40 %. Julkisen rahoituksen (60%) tarve on noin 45,6 milj.€. Kustannukset Hanke Kustannukset 2014–2017 Vt 8 / Mt 724 Vaasan yhdystie – Alskatintie parantaminen 45,6 milj. € o Vt 3 – Sepänkyläntie 15,9 milj. € (76 milj.€) (26,5 milj.€) o Isolahti – Singsbyntie 7,0 milj.€ (11,6 milj. €) o Sepänkyläntie – Isolahti Vt8/mt724 Vaasan yhdystie, © Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Tausta Yhteensä (Suunnitteilla) 45,6 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 Valtatie 8 eli Vaasan yhdystie on kaksikaistainen tiejakso, jolla suuri liikennemäärä. Yhdystien liikenne ruuhkautuu ajoittain ja tämän takia liikennettä ohjautuu myös katuverkolle. Suuri osa Yhdystien liikenne on työmatka- sekä asiointiliikennettä. Myös valtatien 8 pitkämatkaista liikennettä kulkee Yhdystien kautta, jolloin vältytään kulkemasta kaupungin keskustan läpi. Liikennemäärä Yhdystiellä vaihtelee ollen noin 11 000-15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maankäytön kehittyminen on kasvattanut liikennemääriä ennakoitua enemmän. Toimenpiteet Pohjanmaalla Tie parannetaan nelikaistaiseksi (2+2). Lisäksi rakennetaan kolme eritasoliittymää ja parannetaan nykyisiä. Tasoliittymiä sekä katu ja kevyen liikenteen yhteyksiä alikulkukäytävineen kehitetään. Lisäksi tehdään melusuojauksia ja pa- 3 Liikenne- ja viestintäministeriö Kantateiden 63, 67 ja 68 kehittäminen kon sekä sisämaan välillä. Tieyhteyden parantaminen on Suupohjan rannikkoseudulle niin elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta tärkeä hanke. Tie on merkittävä myös Seinäjoen Roveksen logistiikkakeskuksen kehittämistä ajatellen. Kantatien 67 merkitys raideliikennettä turvaavana yhteytenä on lisääntynyt. Radan heikon kunnon takia tavaraliikennettä on siirtynyt maanteille ja tasoristeykset lisäävät onnettomuusriskiä. Kt:lle 67 ei ole valmiita tiesuunnitelmia ja tältä osin suunnitelmien valmiusastetta tulee . Kantatie 68 ja sen satamayhteyden parantaminen on Pietarsaaren seudun tärkein tiehanke. Kantatie 68 toimii Pietarsaaren tärkeimpänä sisääntulotienä sekä kaupungin suurten teollisuuslaitosten pääkuljetusväylänä. Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen ja tien välityskyky on liikenteen kasvun myötä heikentynyt. Kt 68 Pietarsaaren satamayhteys (vaiheet 1+2) © EteläPohjanmaan Ely-keskus Tausta Kantatiet ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Yhdessä valtateiden kanssa ne muodostavat Suomen päätieverkon. Pietarsaaren satamatien 1. vaiheen parantaminen välillä Mt 749 – Alholma aloitetaan vuoden 2014 aikana (7,0 milj. €). Hankkeen 2. vaiheen suunnitteluvalmiutta välillä Edsevö – mt 749 tulee edistää. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 16 milj.€. Tästä 2. vaiheen osuus on 9,0 milj.€. Kustannukset Toimenpiteet Pohjanmaalla. Kantatie 63 Kauhavan ja Ylivieskan välillä Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella on parannettu kantatietä vastaavalle tasolle lukuun ottamatta Evijärvi – Kaustinen välistä osuutta, jolla turvallisuus on edelleen puutteellinen. Pohjanmaan maakunnassa kantatie 63 kulkee Kruunupyyn kunnan läpi. Hankesuunnitelman mukaan tieyhteyttä tulisi kehittää muun muassa tietä leventämällä ja tien rakennetta parantamalla. Myös tielinjausta tulisi muuttaa, jotta vältetään kylien läpikulkuliikenne – ja myös mutkia tulisi oikoa. Tienlinjausta liikennejärjestelyineen tulisi parantaa esimerkiksi Teerijärven kylän alueella Djupsjöbackassa. Kt:lle 63 ei ole valmiita tiesuunnitelmia ja tältä osin suunnitelmien valmiusastetta tulee edistää. Hanke Kantatie 63 parantaminen Kustannukset 2014–2017 10,5 milj. € mom. 31.10.1978 Kantatie 67 parantaminen 20,0 milj. € mom. 31.10.1978 Kantatie 68 parantaminen o 2.vaihe: Edsevö–mt 749 9,0 milj. € mom. 31.10.1978 Yhteensä 39,5 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 Kantatie 67 on alkaa Kaskisten satamasta ja päättyy Seinäjoelle. Tämä 109 km pitkä tie, on tärkeä tavarankuljetusväylä Pohjanmaan ranni- 4 Liikenne- ja viestintäministeriö Midway Allignment of Bothnian Corridor Perustienpidon tasokorotus Tausta Liikenneinvestointien määrä on jäänyt pahasti jälkeen bruttokansantuotteen kasvusta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Nykyiset investoinnit riittävät nykykunnon säilyttämiseen päätieverkolla, mutta alemman tieverkon ja siltojen kunto uhkaa heiketä. Tasokorotuksen tarve on valtakunnallisesti 200 milj. € vuodessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus kansallisista perustienpidon määrärahoista on noin 10 %. Nykyisen määrärahan suuruus on noin 50 milj. €/v ja korotuksen tarve on noin 20 milj. €/v. Tausta Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaan maakunnassa on selvä tarve perustienpidon alueellisen investointirahoituksen tasokorotukseen. Alueellisia investointeja ei pystytä toteuttamaan kuin erillisrahoituksella, jonka seurauksena erityisesti alempi tieverkko tulee nopeasti rapistumaan. Valtion tuleekin sitoutua liikenneväylien kunnon säilyttämiseen ja huolehtia erityisesti myös niin sanottujen väliinputoajahankkeiden toteuttamisesta. Näiden hankkeiden määrä on merkittävä ja niiden hidas toteutuminen uhkaa paitsi Pohjanmaan maakunnan myös koko Länsi-Suomen liikennejärjestelmän toimivuutta. Kustannukset Hanke Perustienpidon määrärahan korotus Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Yhteensä Vaasa-Uumaja Midway Allignment, © Vaasan kaupunki / INAB Kustannukset 2014–2017 20 milj. €/v. mom. 31.24.21 80 milj.€ / 4 v. Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 Bothnian Corridor on unionin Pohjoisen alueen kuljetusyhteydet yhdistävä linkki. Maiden väliset kuljetuskäytävät täydentävät eurooppalaisen TEN-T–verkon yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Bothnian Corridorin ytimen muodostavat Suomen päärata liitäntäyhteyksineen ja Ruotsissa Botniabanan. Länsi-Suomen satamat ja valtatie 8 (E8) kytkevät Bothnian Corridorin Merten moottoritiehen. Myös tärkeät poikittaisyhteydet, kuten valtatiet 3 (E12), 18 ja 19 sekä Merenkurkun meriväylä tukevat Bothnian Corridorin toimivuutta. EU myönsi 2013 Merenkurkun poikittaissuuntaisen – Midway Allignment of the Bothnian Corridor – meriväylän, liikenteen ja infran kehittämiselle 6,1 milj.€. Väylä on osa E 12-tieyhteyden kehityskäytävää ulottuen Helsingistä Tampereen ja Vaasan kautta Uumajaan sekä edelleen Norjan rannikolle. Uumajaan ja Vaasaan suunnitteilla olevat logistiikkakeskukset lisäävät Merenkurkun liikenteellistä merkitystä ja tukevat yhteyden kehittämistä. Bothnian Corridor on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Baltian liikenneministeriöiden priorisoima hanke. Pohjanmaalla keskeistä on Vaasan eteläpuolisen satamatien ja raideyhteyden suunnittelun edistäminen. Suunnittelun tulee kytkeä logistiikkakeskus ja eri kuljetusmuodot toisiinsa. Toinen tärkeä tehtävä on uuden laivan ja liiketoimintakonseptin suunnittelu meriliikenteelle. Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 5 Liikenne- ja viestintäministeriö Raideliikenteen kehittäminen Seinäjoki-Kaskinen rataosa, © www.liikennevirasto.fi Tausta Raideliikenteen osalta tulee kansallisesti huolehtia rataverkon kunnosta, raideliikenteen kilpailukyvystä, liikenneturvallisuudesta sekä riittävästä palvelutasosta. Rataverkon kunnon parantaminen ei ole nykyisellä kehysrahoituksella mahdollista. Rataverkoston kunto ei salli korjaustoimenpiteiden siirtämistä usealla vuodella. Toimenpiteet Pohjanmaalla Suomen päärata -hankeen toimenpiteet Pohjanmaan maakunnan alueella ovat lähestulkoon päätöksessään. Suomen pääradan osalta on tärkeää suunata katseet elinkeinoelämälle merkittävän Tampere-Seinäjoki rataosan toteutukseen. Erityisesti Tampere-Seinäjoki kaksoisraiteen (vähintään kohtaamisraiteiden pidentäminen välillä Parkano-Seinäjoki) on tärkeä toteuttaa ja se vähentää radan kapasiteettiongelmia. Rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa. Henkilö- ja tavaraliikenteen ennustetaan lisäksi kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi. Rataa käyttää pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen pitkämatkainen rautatieliikenne. Päärata kuuluu eurooppalaiseen TEN-T rautatieverkkoon. Vientipainotteisesta teollisuudesta johtuen Vaasan seudulta lähtee vuosittain 1300–1500 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetusten määrä ja kuljetuskoko kasvaa tasaisesti. Erikoiskuljetuksille tulee olla sähköradan ylityksistä vapaa kulkukorkeus, ja näin ollen tasoristeykset täytyy taajama-alueilla korvata alikuluilla ja tilusjärjestelyistä täytyy sopia tasoristeysten poistamisen yhteydessä. Näihin toimenpiteisiin liittyvät kus- tannukset on huomioitava valtion tulevien vuosien talousarvioesityksissä. Seuraavaksi toteutusvuorossa olevia tärkeitä raideliikenteen hankkeita maakunnassa ovat 1) Seinäjoki–Kaskinen radan perusparannuksen toteuttaminen ja 2) Pännäisten kolmoisraiteen rakentaminen Pietarsaaressa sekä rataosuuden sähköistäminen Pännäisten aseman ja Pietarsaaren sataman välillä. Vaasan radan sähköistämisen jälkeen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti. VaasaSeinäjoki kehityskäytävän raideliikennettä tulee edelleen kehittää ja nopeuttaa mm. poistamalla tasoristeyksiä, lisäämällä kohtaamispaikkoja sekä parantamalla laiturijärjestelyjä ja lisätä kantavuutta. Joukkoliikenteen edistäminen maakuntakeskusten välisissä työmatkoissa vähentää liikennettä tieverkolta. Asutuksen tiivistäminen asemien lähellä luo edellytyksiä joukkoliikenteelle ja liityntäyhteyksien järjestämiseksi. Nopeuden nostamisella on keskeinen merkitys myös Pohjanmaan yrityksille ja asukkaille. Suunnitelmien valmiusastetta raideliikenteen kehittämiseksi Vaasan radalla tulee edistää. Kustannukset Kustannukset 2014–2017 Hanke Seinäjoki-Kaskinen perusparannus radan 110 milj. € mom. 31.10.1978 Pietarsaaren seudun raideliikenteen kehittämishankkeet mom. 31.10.1978 Vaasa-Seinäjoki radan kehittäminen suunnittelun edistäminen Suomen päärata suunnittelun edistäminen o Tampere-Seinäjoki kak- 10 milj. € soisraiteen toteutus Yhteensä 120 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 6 Liikenne- ja viestintäministeriö Lentologistiikan ja logistiikkakeskuksen kehittäminen sasta. Logistiikkakeskus palvelee toteutuessaan Läntisen-Suomen lisäksi Pohjois- ja KeskiSuomen tavaravirtojen kuljetuksia, mutta vahvistaa merkittävästi myös poikittaisten tavaraliikenteen kehittämistä. Toimenpiteet Pohjanmaalla Merkittävä osa logistiikkakeskuksen kehittämistä on lentologistiikan kehityshanke Vaasa Airport Logistics Center, joka mahdollistaa valmistuttuaan kilpailukykyisten lentorahtiyhteyksien avaamisen. Lentologistiikkainfrastruktuurin kaava on vahvistettu ja rakennesuunnittelu on valmistunut. Julkisen tuen tarve on 5,4 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 16,5 milj. €, joka sisältää lentorahtiasematason sekä kahden terminaalin rakentamisen. Euroopan komission päätös koskien julkisen tuen mahdollistamista Vaasan lentoaseman infrastruktuuri-investointeihin tukee Vaasan lentologistiikkakeskuksen kehittämistä. Alueelle on tehty jo tieyhteydet, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 1 milj. €. Lisäksi ensimmäinen yksityinen maaliikenneterminaali on valmistunut. © www.valc.fi Tausta Vaasan alueelta lähtee Suomen mittakaavaan nähden merkittävästi lentorahtia. Vaasan lentoaseman viereen toteutetaan asteittain mittava maa-, ilma-, rautatie- ja merikuljetukset yhdistävä logistiikkakeskus, joka avaa merkittäviä mahdollisuuksia Merenkurkun tavaraliikenteen kasvulle. Kokonaishankkeen tavoitteena on vastata logistiikkatoimijoiden toimitila- ja aluetarpeisiin sekä palvella entistä paremmin kansainvälisten materiaalivirtojen liikkumista ja samalla parantaa alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Rahtikäytävä mahdollistaa mm. kuljetusten yhdistelyn ja laajan yhteistyön Uumajan NLC -logistiikkakeskuksen (Nordic Logistic Center) kanssa. Hanke mahdollistaa myös raskaan liikenteen poissiirtämisen Vaasan keskustasta ja edelleen raideliikenteen lastausalueen siirtämisen Vaskiluodon satamasta uuteen logistiikkakeskukseen. Logistiikkakeskuksen valmistuttua mittava määrä kumipyörillä nykyään EteläSuomeen ja jopa Keski-Eurooppaan rahdattavista kuljetuksista voidaan rahdata suoraan Vaa- Lentoliikenteen osalta Pohjanmaan maakunnassa kehitetään Vaasan lentoaseman ohella myös Kokkola-Pietarsaaren (Kruunupyyn) lentoaseman liikennettä. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ajankohtaisimmat kehittämiskohteet ovat kiitotien ja liikennealueiden peruskorjaus sekä asematason ja pysäköintitilojen laajentaminen. Lentoaseman ja vt:n 8:n välille tulee rakentaa uusi tieyhteys liikenneturvallisuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kustannukset 2014–2017 Hanke Vaasa Airport Logistics Centerin toteuttaminen mom. 31.10.1941 Kokkola-Pietarsaaren aseman kehittäminen mom. 31.10.1941 Yhteensä lento- 5,4 milj. € 4 milj. € 9,4 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 7 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulun turvaaminen Kaskisten väylän ja satama-altaan syventäminen 10,5 metrin kulkusyvyyteen on välttämätöntä, jotta alukset voivat saapua satamaan täydessä lastissa. Pietarsaaren ja Kaskisten satamien väylien syvennykset sisältyvät liikennepoliittiseen selontekoon. Maakunnan ja EU:n pohjoisen alueen liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisen Merenkurkun liikenteen jatkuvuus ja matkustajaliikenteen palvelujen laatu on pystyttävä varmistamaan myös pitemmällä aikavälillä. Tämä ei ole mahdollista ilman Suomen ja Ruotsin valtioiden tarjoamaa tukea. Vaasan kaupunki ja Uumajan kaupunki perustivat kesällä 2012 varustamoyhtiön turvamaan Merenkurkun liikennettä. Matkustaja- ja rahtiliikennettä hoitaa laivayhtiö Wasaline. Vuonna 2013 matkustaja määrä kasvoi 50 000 matkustajasta 150 000 matkustajaan. Lisäksi merenkulun turvallisuutta on parannettava Merenkurkun alueella. Kustannukset © www.wikipedia.fi Hanke Tausta Väyläverkoston kehittäminen liittyy olennaisena osana maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Maakunnan neljä syväsatamaa sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Kaskisissa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Satamat palvelevat sekä kansainvälistä tavaraliikennettä että matkustajaliikennettä. Matkustaja- ja tavaraliikennettä kulkee Vaasan satamasta, kun taas muut satamat ovat selkeästi keskittyneet tavaraliikenteeseen. Rahtiliikenne muodostaa Merenkurkun liikenteen suurimman tulonlähteen. Tämän vuoksi voimavaroja suunnataan Merenkurkun alueen väylästön parantamiseen ja syventämiseen. Kaskisten satamaväylän syventäminen Merenkurkun liikenneyhteyden turvaaminen Pietarsaaren satamaväylän syventäminen Yhteensä Kustannukset 2014–2017 8,0 milj. € mom. 31.10.1978 0,5 milj. €/v. mom. 31.10.1978 (valmis 2015) 11,4 milj. € mom. 31.10.1978 10,0 milj. € Lisätiedot: tero.voldi@obotnia.fi / 044 – 320 6568 Päivitetty: 7.2.2014 Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaalla merikuljetuksiin liittyvän väyläverkoston kehittämisessä keskeinen hanke on Kaskisten satamaväylän syventäminen – myös Vaasan satamaväylän syventäminen tulee ajankohtaiseksi jo lähitulevaisuudessa. Pietarsaaressa väylän syventäminen 11 metriin valmistuu 2015 mennessä, ja se on tärkeä metsä- ja muun teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. 8 Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Pohjanmaan energiaklusterin vahvistaminen © www.energyvaasa.fi Tausta Pohjanmaa erottautuu uuden energian maakuntana, jonka ytimessä oleva Vaasan seudun energiaklusteri on Pohjoismaiden suurin energiateknologisen osaamisen keskittymä. Klusteriin kuuluu yli 100 yritystä, jotka työllistävät suoraan yli 10 000 henkilöä. Energiateknologiateollisuuden liikevaihto Vaasan seudulla on noin 4 mrd € /vuosi. Leimaa-antavaa on toiminnan yritysvetoisuus ja kansainvälisyys viennin osuuden ollessa noin 70 %. Suurimmat yritykset ovat Wärtsilä, ABB, The Switch, Vacon, Citec, VEO ja Mervento. Pohjanmaan energia-alan osaamiskeskittymän muodostavat alalla toimivat yritykset, tutkimusja koulutusorganisaatiot sekä Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ytimen muodostaa Vaasan energiainstituutti VEI, joka on Vaasassa toimivien korkeakoulujen yhteinen tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Vaasan asema energiaalan kansallisena veturina vahvistui kesällä 2013 kun Vaasan seutu nimettiin valtakunnalliseen vetovastuuseen INKA-ohjelman teemasta ”kestävät energiaratkaisut”. Vaasan kumppaneina INKA-ohjelman toteuttamisessa toimivat Lappeenrannan ja Porin seudut. myös keskeisessä asemassa INKA-ohjelmaa toteutettaessa. Maakunnan toimijat ovat aktiivisesti mukana myös muissa yhteistyöverkostoissa, kuten strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK), energia ja ympäristöalan Cleen Oy:ssä sekä metallituotteet ja koneenrakennusalan FIMECC Oy:ssä. Tutkimusrahoitus nojaa kuitenkin pitkälti yksityiseen sektoriin. Pohjanmaan liitto esittääkin merkittävää lisäystä erityisesti energiateknologian julkisiin tutkimusresursseihin sekä investointien julkiseen rahoitukseen. Vaasassa toimivat korkeakoulut ovat tehostaneet energia-alan koulutustaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Uudistaminen koskee niin Vaasan yliopiston antamaa DI-koulutusta kuin myös Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian energia- ja ympäristöalan insinöörikoulutusta. Alan liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi Vaasan yliopistossa on käynnistetty myös energia-alan MBA-koulutusohjelma. Pohjanmaan liitto korostaa, että energia-alan työvoiman saatavuuteen tulee jatkossakin panostaa voimakkaasti, ja alan koulutuspaikkoja eri koulutusasteilla tulee lisätä. Tällä hetkellä energia-alan koulutusta sisältäviä tai sitä sivuavia koulutuspaikkoja on Pohjanmaan ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoyksiköissä yhteensä noin 800 kpl tarpeen ollessa noin 1500 kpl. Energiateknologian klusterin vahvistamisessa tärkeimmät toimenpiteet Pohjanmaalla tulevina vuosina ovat INKA-ohjelman menestyksellinen toteuttaminen ja VEI:n toiminnallisten resurssien vahvistaminen. Hanke Toimenpiteet Pohjanmaalla Maakunnallisessa edunvalvonnassa on tärkeää varmistaa, että Vaasan seudulle ohjataan riittävästi kansallista rahoitusta INKA-ohjelman menestykselliseen toteuttamiseen. Alustavasti on esitetty, että INKA-ohjelmien valtion rahoitus olisi vuosittain yhteensä 10 miljoonaa euroa ja mukana olevat kaupunkiseudut panostaisivat ohjelmaan vastaavan summan. Energiaklusterin keskeisten toimijoiden sujuva yhteistyö on Kustannukset 2014–2017 INKA-ohjelman valtion rahoitus Vaasan n. 2 milj. € / v seudulle VEI:n toiminnan ke- n. 0,5 milj. € / v hittäminen Yhteensä 10 milj. € 9 Opetus- ja kulttuuriministeriö Vaasan yliopiston ja Vaasan korkeakoulukonsortion kehittäminen korkeakoulun (Vaasan yliopisto, Novia, Svenska handelshögskolan, Åbo Akademi, LänsiSuomen muotoilukeskus MUOVA, Vaasan ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) muodostama Vaasan korkeakoulukonsortio. Korkeakoulukonsortio toimii tutkimuksen ja korkeakoulujen kehittämisen yhteistyöfoorumina keräten innovatiivisia, alueellisesti vaikuttavia ja yhteistyötä vaativia ideoita, joita se kehittää eteenpäin yhteistyönsä ja verkostonsa voimin. Hanke © www.vaasahighedu.fi Tausta Korkeakoulujen ja yliopistojen rakenteellinen kehittäminen sekä yliopistolain uudistus ovat asettaneet merkittäviä haasteita korkeakoulutuksen kehittämiselle niin Pohjanmaalla kuin muissakin maakunnissa. Uuden yliopistolain soveltaminen on vasta alkutaipaleella ja ulkopuolisen rahoituksen kerääminen on noussut aiempaa keskeisempää asemaan. Tässä tilanteessa on erityisesti huolehdittava, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat yliopistot pysyvät kilpailukykyisinä. Kustannukset 2014–2017 Yliopistojen ja korkeakoulujen koulutus- n. 3 milj. € / v tehtävän perusrahoi- mom. 29.40.50 tukseen 4-5 % korotus Yhteensä 12 milj. € Yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustehtävän perusrahoituksen tasoa tulisikin korottaa 45 % inflaatio huomioiden. Pohjanmaan liitto korostaa myös tarvetta sekä tutkimus- ja koulutusresurssien että koulutuspaikkojen lisäämiseen maakunnassa priorisoiduilla koulutusaloilla kaikilla kouluasteilla. Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaan ja sen naapurimaakuntien näkökulmasta on Vaasan yliopiston toiminnan turvaaminen ja kehittäminen ehdottoman tärkeää. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 esitetyn vision mukaan Vaasan kampusalue on tuolloin pohjalaisen, monikielisen korkeakouluverkoston keskus, jonka vahvuusaloina ovat muun muassa energia, talous- ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi ja luovat alat. Pohjanmaan liitto pyrkii myös voimakkaasti edistämään Vaasassa toimivien tiedekorkeakoulu- ja yliopistoyksiköiden välistä yhteistyötä. Keskeisessä roolissa yhteistyön organisoimisessa on Vaasassa toimivien seitsemän 10 Sosiaali- ja terveysministeriö Medibothnia © www.medibothnia.fi Tausta Medibothnia-hankkeen tarkoituksena on luoda edellytykset innovatiiviselle yhteistyölle julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Sektorirajat ylittävän yhteistyön turvin pyritään kehittämään hyvinvointipalveluja sekä kaikenikäisten hyvää hoitoa ja hoivaa. Medibothnia painottaa hyvien oppimisympäristöjen kehittämistä sosiaali- ja terveysalan korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen turvaamiseksi. hankkeessa suunnitellaan myös toimintaa tukevia kokonaisuuksia, kuten mm. sosiaali- ja terveydenhuollon opetusklinikka ja opetusterveyskeskus. MediBothnian fyysiset puitteet muodostuvat Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK) omistuksessa olevista kiinteistöistä, joissa nykyisin toimii Yrkesakademin i Österbotten (YA). YA:n toiminta keskityy vähitellen Kuninkaankartanon kampuksen tiloihin. Samanaikaisesti toteutetaan muita koulutuksen uudelleensijoittamisia, ja Vaasan ammattikorkeakoulun tavoitteena on toiminnan keskittäminen tieteellisen ja ammatillisen korkeakoulutuksen kampukseen Palosaarelle. Hanke Kustannukset 2014–2017 Täydennetään Yhteensä Toimenpiteet Pohjanmaalla Sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskus Medibothnia on Vaasan Palosaarelle perustettava sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskus, joka sisältää koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ensisijaisena tavoitteena on ruotsinkielisen, suomenkielisen ja muunkielisen ammattikorkeakoulutuksen laadukas kehittäminen tarkastelemalla edellytyksiä fyysiselle ja sisällölliselle yhteistyölle Yrkeshögskolan Noviassa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa (VAMK) annettavan koulutuksen välillä. Tämä saavutetaan toisaalta kehittämistyöllä ammattikorkeakoulujen oman koulutuksen ja tutkimuksen puitteissa, mutta ennen kaikkea kehittämällä yhteistyöverkostoa, jossa muiden toimijoiden osaamista sisällytetään toimintaan aloitusvaiheessa sekä konseptin toiminta-ajatukseen. Hanke on ensimmäinen laatuaan maassamme, ja sen tuloksena syntyy pitkälle kehitetty ja erikoistunut AMK-tasoinen koulutus yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivan työelämän kanssa. Medibothnia- 11 Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikan vahvistaminen © www.thl.fi Tausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on toimipaikat Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. THL:n Vaasan yksikön toiminnan perustana on 1.11.2004 THL:n, Helsingin yliopiston ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhdessä muodostama Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus. Vaasan toimipaikka on kaksikielinen, monitieteinen ja kansainvälinen mielenterveys- ja maahanmuuttajatyön kehittäjä ja tutkija. Kesäkuusta 2009 lähtien THL:n Vaasan toimipaikan kahdeksi kansalliseksi tehtäväksi on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä määritelty maahanmuuttajien integraation tukeminen ja mielenterveyden edistäminen. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin myös, että vuoteen 2014 mennessä toimipaikkaa vahvistettaisiin budjettivaroin 12 henkilötyövuodella. Lisäysten jälkeen toimipaikan koko olisi 17 henkilötyövuotta. Päätöksen jälkeen toimipaikan vahvistaminen on kuitenkin perustunut yksinomaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Henkilötyövuosien määrä on vaihdellut kulloisenkin projektirahoituksen määrän mukaan noin 13–16 asiantuntijan välillä. Toimenpiteet Pohjanmaalla Pysyvän ja kestävän henkilöstörakenteen turvaaminen THL:n Vaasan toimipaikassa on erittäin tärkeää. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, ettei projektirahoitus riitä turvaamaan sellaista pitkäjänteistä kehittämistä ja tutkimista, mitä mielenterveys- ja maahanmuuttajatyöhön THL Vaasan toimijoiden, kuntien ja alueen asiantuntijoiden mielestä nyt tarvittaisiin. THL:n Vaasan toimipaikan tavoitteellinen ja kestävä kehittäminen edellyttäisi, että budjettivaroin lisättäisiin vähintään kolme asiantuntijaa vuosina 2014–2015. Ensimmäiseksi tulisi perustaa yhteisprofessuuri hyvinvointipalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuden arviointiin syksyllä 2014. Professuuri sijoittuisi Pohjanmaan innovaatio- ja tutkimusverkoston (BoWer) tuella syksyllä 2013 käynnistyvään, THL:n ja Vaasan yliopiston yhteiseen tutkimusohjelmaan. Tutkimusohjelmaan sijoittuva professuuri mahdollistaisi Suomen oloissa ainutlaatuisen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen synergiaedut. Toisena tulisi vakinaistaa pohjoismainen asiantuntija THL Vaasan yhteyteen siten, että kustannuksista vastaisivat sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA:n pohjoismaisen erityistehtävän perusteella myös STM ja Vaasan kaupunki. Kolmanneksi tulisi vakinaistaa kansainvälisesti suuntautuneen mielenterveyden edistämiseen paneutuneen erikoistutkijan tehtävä, joka olisi WHO:n mielenterveystyön osaamiskeskuksen toimintoja. Kustannukset 2014–2017 Vaasan toimipaikan 0,4 milj. € / v mom. 33.03.04 vahvistaminen Yhteensä 1,6 milj. € Hanke THL Vaasan toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Toimipaikalla onkin vahva toimintaympäristön tuki. Tästä kertoo, että viime vuosina reilusti yli 80 % toiminnasta on perustunut ulkopuoliseen hanke- ja projektirahoitukseen. Tärkeää olisi, että THL:ssä myös Helsingin ulkopuolella sijaitsevia toimipaikkoja vahvistettaisiin strategisin linjauksin niin, että ne voisivat toimia ERVA-alueilla vahvoina kansallisina toimijoina tukien syntymässä olevia uusia tutkimuksen ja kehittämisen rakenteita. 12 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaratutkimuksen vahvistaminen Länsi-Suomessa Tausta Maa- ja metsätalousministeriö asetti 26.3.2012 projektiryhmän laatimaan suunnitelman MTT:n, Metlan ja RKTL:n yhdistämiseksi. Tavoitteena oli saavuttaa suurempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä resurssien hankinnan ja käytön tehostaminen. Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja sen päätoimipaikka perustetaan Helsingin Viikkiin. Vaikka Länsi-Suomessa on vahva luonnonvaraalan yrityskeskittymä, luonnonvaratutkimukseen suunnatut resurssit eivät kuitenkaan vastaa näiden elinkeinojen nykyistä painoarvoa ja kehittymispotentiaalia. Länsi-Suomen osuus on henkilötyövuosilla mitattuna alle viisi prosenttia (83 htv) maa- ja metsätalousministeriön alaisten tutkimuslaitosten yhteenlasketusta panostuksesta luonnonvaratutkimukseen. Länsi-Suomi on vahva monilla luonnonvaroihin liittyvillä erikoisaloilla, kuten uusiutuvien luonnon- ja energiavarojen hyödyntämisessä tarvittavien laitteiden, teknologioiden ja järjestelmien kehittämisessä, metsäteollisuudessa, puutalo- ja huonekaluteollisuudessa, perunanviljelyssä, kasvihuone- ja luomuviljelyssä, turkistarhauksessa, merikalastuksessa ja kalanviljelyssä. Toimenpiteet Pohjanmaalla Pohjanmaa tarjoaa Luonnonvarakeskukselle toimintaympäristön, jossa yhdistyy 1) erittäin monialainen osaamispohja, 2) ainutlaatuinen luonnonympäristö, 3) vahva elinkeinosektori sekä 4) kansainvälinen yhteistyöverkosto. Merenkurkun alueella toimii viisi eri yliopistoa, joiden yhteenlaskettu opiskelijamäärä on noin 50 000 henkilöä. Näiden yliopistojen eri tiedekunnat ja yksiköt tarjoavat monitieteellistä osaamista, mikä yhdessä Luonnonvarakeskuksen osaamisen ja osaajakeskittymän kanssa, pystyy kehittämään aivan uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Tästä tuore esimerkki on se, että työ- ja elinkeinoministeriö myönsi kesäkuussa 2013 Vaasan kaupungille valtakunnalli- sen vetovastuun kestäviä energiaratkaisuja käsittelevästä INKA-ohjelman pääteemasta. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Alue tarjoaa erinomaisen merellisen toimintaympäristön sekä luontomatkailulle että ammattikalastukselle. Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on merkittävä elinkeinokalatalouden keskittymä. Lähes kolmasosa maan ammattikalastajista harrastaa elinkeinoaan Kokkolan ja Kristiinankaupungin välisissä rannikkokunnissa. He kalastavat noin puolet Suomen merialueen siikasaaliista ja kolmasosan silakkasaaliista. Kaskisten satama on maan tärkein kalan maihintuontisatama. Merikalastuksen ja EU:n kalakantojen seurannan tarpeita palveleva tutkimusosaaminen on vuosien saatossa keskittynyt nykyisen RKTL:n Merenkurkun toimipisteeseen. Vahva luonnonvara-alan yrityskeskittymä ja Vaasan seudun energiateknologian keskittymä tarvitsee tuekseen monitieteellistä tutkimus- ja tuotekehitysosaamista, jotta se pystyy tuottamaan kestävän kehityksen mukaisia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja myös tulevaisuudessa. Jos Luonnonvarakeskus on alueella aidosti läsnä suunnittelemassa ja käynnistämässä erilaisia yhteistyöverkostoja ja -hankkeita, aiemmin esitelty toimintaympäristön monialainen osaamispohja tarjoaa tähän työhön erinomaiset lähtökohdat. Pohjanmaalla on luonnolliset tiiviit Merenkurkun ylittävät yhteistyöverkostot. Tämän mahdollistavat maiden yliopistojen ja korkeakoulujen välille vuosien varrella muodostuneet monipuoliset poikkitieteelliset yhteistyökuviot. Globaaleilla markkinoilla Vaasan seudun energiateknologian keskittymän yritykset kehittävät puolestaan merkittäviä ilmastonmuutoksen vaikutuksia lieventäviä innovaatioita. Pohjanmaan luonnonvarakeskuksen toimintaajatuksena on koota ympärilleen monialainen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa asiakkailleen kysyntälähtöisiä elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvia uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä edistäviä tutkimus- ja kehittämispalveluja 13 Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Vesien tilan parantaminen Maakunta-arkiston pääpaikaksi Vaasa Vesien tilan parantamisen osalta suurimmat haasteet liittyvät vesienhoitosuunnitelman toteuttamiseen ja vesien hyvän tilan saavuttamiseen. Pohjanmaalla vesistöjen merkitys on suuri niiden vähäisyyden vuoksi. Makeat vesistöt ovat suhteellisen pieniä ja raskaasti kuormitettuja. Myös rannikko- ja pohjavesien hyvä tila on uhattuna. Pohjanmaan rannikolla on paljon ns. happamia sulfaattimaita. Happamuus ja metallit huuhtoutuvat sateiden yhteydessä vesistöihin aiheuttaen laajoja vahinkoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut selvityksen nykyisen arkistolaitoksen vuoteen 2025 liittyvistä tilatarpeista. Nykyinen arkistolaitos koostuu Helsingissä sijaitsevasta kansallisarkistosta sekä maakunta-arkistoista, jotka toimivat Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Turussa, Vaasassa, Mikkelissä, Joensuussa ja Oulussa. Selvityksessä ehdotetaan kansallisarkistolle keskusarkistoa Mikkeliin sekä maakuntaarkistojen yhdistämistä ja arkistojen tilankäytön tehostamista. Jätevesihuollossa tavoitteena on laajentaa taajamien viemäriverkostoja niin, että niiden läheisyydessä oleva haja-asutus saadaan liitettyä yleiseen viemäriverkostoon. Yleisen viemäriverkoston ulkopuolelle jäävän haja-asutuksen kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen toteuttaminen edellyttää riittävien neuvontapalvelujen järjestämistä. Ehdotuksen mukaan Jyväskylän ja Vaasan arkistot yhdistetään Keski-Suomen maakuntaarkistoksi. Päätoimipisteeksi esitetään Jyväskylää ja toiseksi toimipisteeksi Vaasaa. Kaiken kaikkiaan maakunta-arkistoista ehdotetaan vähennettäväksi 23 työntekijää vuodessa. Vaasassa koko vähentämistarve olisi 4-7. Vesien tilan parantamisessa tärkeimpiä toimenpiteitä ovat: happamien sulfaattimaiden hallinnan käytännön toteutus ja maiden riskikartoitus, vesienhoitosuunnitelman käytännön toimien ja neuvonnan edistäminen sekä hajaasutuksen jätevesien käsittelyn ja lannan käytön tehostaminen, pohjavesialueiden rajausten tarkistaminen ja pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittäminen ja tulviin varautumisen parantaminen. Pohjanmaan liitto esittää päätoimipisteeksi Jyväskylän sijaan Vaasaa. Päätoimipisteen on pystyttävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kielillä. Vaasan maakunta-arkiston valttina on kaksikielisyys, ja se voi muun toiminnan lisäksi erityisesti profiloitua ruotsinkielisten palvelujen tuottajana. Ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erittäin tärkeää, sillä asiakkaista noin puolet on ruotsinkielisiä. Vaasan maakunta-arkisto tarjoaa myös koulutusta ruotsinkielisille kunnille. 14 Valtionhallinnon alueellistamishankkeet Pohjanmaalla Valtionhallinnon alueellistamistoimenpiteiden vaikutukset ovat Pohjanmaalla olleet tähän mennessä verrattain vaatimattomia. Jotta alueellistamiselle asetetut määrälliset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, sovittujen alueellistamishankkeiden täytäntöönpanoa on syytä kiirehtiä ja uusien Pohjanmaan maakunnan vahvuuksia ja osaamista hyödyntävien hankkeiden suunnittelu tulisi käynnistää nopeasti. Pohjanmaan liitto esittää ainakin seuraavien valtionhallinnon työpaikkojen sijoittamista Pohjanmaalle Tilastokeskus Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti vuoden 2008 keväällä professori Reino Hjerppen ja maaherra Eino Siuruaisen selvittämään valtion tilastotoimen tehostamismahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia alueellistaa Tilastokeskuksen toimintoja. Selvitysraportti luovutettiin ministeri Kiviniemelle 4.11.2008. Selvityshenkilöt ehdottivat sekä tilastotoimen tehostamista että tiettyjen tilastokokonaisuuksien alueellistamista. Tilastotoimen alueellistamista ehdotettiin kehitettäväksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa painopiste olisi Tilastokeskuksen aluetoimistojen kehittämisessä, johon liittyisi myös Tilastokeskuksen puhelinhaastattelukeskuksen alueellistaminen. Pidemmällä tähtäimellä voidaan täysimittaisesti hyödyntää aluetoimipisteiden toiminnasta saatuja kokemuksia ja henkilöstön eläköitymistä sekä siirtää osakokonaisuuksia Tilastokeskuksen alueellisiin toimipisteisiin. Valtion kielipalvelukeskus Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi kokouksessaan 18.8.2009 valtiovarainministeriön ehdotusta valtionhallinnon kielipalvelukeskuksen sijoittamiseksi osaksi 1.1.2010 perustettavaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa. Keskuksen päätoimipaikaksi esitettiin Vaasaa ja sen sivutoimipisteeksi Joensuuta. Lopullinen päätös kielipalvelukeskuksen perustamisesta on sittemmin siirretty tulevalle vaalikaudelle. Pohjanmaan liitto esittää, että päätös valtion kielipalvelukeskuksen perustamisesta Vaasaan ja Joensuuhun vahvistetaan mahdollisimman pian uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Keskus työllistäisi Vaasassa 20 henkilöä. Tekes Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. Alueverkostossa ELY-keskusten innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Tekesin tehtävissä Suomessa ja ulkomailla työskentelee noin 400 henkeä, joista 90 ELYkeskuksissa. Pohjanmaan ELY-keskuksessa toimivien Tekesin asiantuntijoiden toimialueeseen kuuluu Pohjanmaan lisäksi myös Keski-Pohjanmaan maakunta. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti kansainvälistymis- ja teknologiapalvelujen tarjoamiseen. Pohjanmaan liitto esittää Tekesin alueellisen toimipisteen vahvistamista Pohjanmaan ELY-keskuksessa Vuoden 2010 aikana tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista pohtinut työryhmä ehdotti, että valtion virastojen ja laitosten tarvitsemien puhelinhaastattelupalvelujen tarve selvitettäisiin. Sen jälkeen ne voitaisiin keskittää Tilastokeskukseen ja siirtää Helsingistä maakuntiin, jos niin halutaan. Pohjanmaan liitto esittää Tilastokeskuksen puhelinhaastatteluyksikön sijoittamista Pietarsaareen tai Kristiinankaupunkiin. 15