Vapaaehtoinen meripelastaja 1.2014
1/2014 Pelastustilastot 2013 - mikä työllisti meripelastajia, s. 10 Kuinka välttyä joutumasta tilastoihin, s. 15 Miten pelastusalus saa nimensä?, s. 28 28.Kurssikalenteri meripelastustaitokilpailut 2014 keskiaukeamalla! Turussa, s. 9-15 www.furuno.fi Meri voi olla vielä jäässä, mutta ajatukset jo keväässä! Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Flir lämpökamerat Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit 1/2014 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 18.000 kpl Komentosillalla4 På bryggan 4 Toimitusneuvosto Kuolematon9 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan 10 Merimiestaidollinen virhe, miten sen voi välttää? 15 Meripelastusvuosi 2013 20 Meripelastuksen hälytysnumero muuttuu 22 Monenlaista yhteistyötä 24 VOSABASE –hanke saavutti tavoitteensa 26 Nimellä on merkitystä 28 Koskaan ei tiedä, milloin tarvitsee apua 31 Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitus-Seppo Ky, Aisakatu 7, 20780 Kaarina puh. 0400 183 164 Myynti: Anne-Mari Pesonen, 0400 946 624. Ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi. Meripelastajan lokikirja32 Kokonaisuus sivuilla 10-16 sisältää vapaaehtoisten meripelastajien kauden 2013 tehtävätilastot ja niiden analyysin sekä hyödyllisiä ohjeita, joiden avulla voi välttyä päätymästä numeroksi tilastoihin. Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2014 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy kesäkuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 2.5. mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15) Fax: 020741 6031 smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, 00120 Helsinki etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939. Kannen kuva Jaakko Heikkilä Sivuilla 20-25 viranomaisten näkökulmaa meripelastusvuoteen 2013. Viron vapaaehtoisen meripelastuksen kehittämishanke, VOSABASE päättyi viime vuoden lopussa. Lue hankkeen tuloksista sivulta 26! ukeamalta ia k s e k 4 1 0 2 ri te ikalen Ota talteen kurss ! Komentosillalla På bryggan K un aloitin meripelastusharrastukseni vuonna 1988, oli Meripelastusseura ja sen toiminta kovin erilaista kuin nykyään. Kahdessa vuosikymmenessä otettu harppaus tuntuu huimaavalta ajoista, jolloin ohjaamo oli sikarinsavusta sakeana, huoltotyöt perustuivat pitkälti puukkoon ja jakoavaimeen, kaupungin roskakuskeja muistuttavat miehistöhaalarit imivät vettä ja leimahtivat patterikuivatuksesta ja kukin asema tai yhdistys toimi tiukasti omillaan. Nyt olisi aika ja tarve saada samanlainen mullistus myös seuran talouteen – talousreformilla köyhyydestä kukoistukseen … Köyhän täytyy laskea jokainen penni. RAY:n monopoliaseman vahvistuminen ts. EU-päätös sen jatkumisesta oli erinomaisen hieno asia ja uutinen. Meillä RAY:n perustajajäseninä on aina ollut erityisasema, josta meidän tulle pitää ki- inni - vaikeina aikoina varoista kilpaillaan kiivaammin. Kuntien, kaupunkien ja pelastuslaitosten mukanaolo paikallistoiminnan rahoittamisessa on keskeistä, ja nykyisellään usein paikallisyhdistyksen ainoa varteenotettava rahoituskanava jäsenmaksujen ohessa. Vaikka strategiassakin on pyritty ohjaamaan suurempien hallinnollisten meripelastusyhdistysten muodostumiseen, ei asemakohtaista paikallisidentiteetin varaan nojautuvaa rahoitusta ole tarkoitus eikä saa unohtaa, siihen meillä ei ole varaa. Trossi-jäsenpalvelu on osoittautunut naapurien esimerkin mukaisesti erinomaisesti toimivaksi konseptiksi ja yhä kannattavammaksi tukimuodoksi. Potentiaalia olisi vielä yllin kyllin, mutta haasteena on eriäviin jäsenmaksuihin liittyvä monimutkaisuus. Näiden vakiintuneiden rahavirtojen avulla ei kuitenkaan suuria muutoksia saada aikaan. Köyhällä ei ole varaa Den fattiga har inte råd D å jag gick med i sjöräddningsverksamheten år 1988 såg både Sjöräddningssällskapet och verksamheten helt annorlunda ut än i dag. Det kliv vi tagit på två årtionden är oerhört stort; då var förarhytten fylld med cigarrök, underhållet av båtarna sköttes främst med kniv och skiftnyckel, manskapets overaller liknade sophämtarnas dräkter, sög i sig vatten som svampar och fattade eld då de torkades på batteriet och varje station och förening bedrev helt sin egen verksamhet, oberoende av andra. Nu borde vi få till stånd en lika stor förändring i Sällskapets ekonomi – en ekonomisk reform som tar oss från fattigdom till blomstring… Den fattiga är tvungen att vända på varje slant. Fastställandet av RAY:s monopolställning, dvs. EU-beslutet att monopolställningen ska fortsätta, är en utmärkt nyhet. Vi har som en av RAY:s grundarmedlemmar alltid en särställning, som vi ska hålla fast vid – under svåra tider är kampen om resurser hårdast. Det är viktigt att städerna, kommunerna och räddningsverken medverkar i finansieringen av den lokala verksamheten. Nuförtiden är detta ofta 4 Meripelastaja 1-14 Köyhän täytyy olla säästeliäs ja tehokas. Tämä ajatus onkin ohjannut keskeisiä toiminnan alojamme kun hankintoja on kilpailutettu ja keskitetty ja alusten osalta on siirrytty luokka-periaatteeseen. Tämä on kentällä laajasti hyväksytty, vaikka kääntöpuolena onkin yhdistyskohtaisen räätälöinnin loppuminen. Alusten teknistymisen ja kustannusten karkaamisen hallinnoimiseksi ALTTR tekee parhaillaan alusluokkien uudelleen tarkistusta, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että köyhällä ei ole varaa ostaa sekundaa. Laadusta ei siis saa tinkiä, eikä alusten turvallisuudesta! Mutta ennen kaikkea köyhällä ei ole varaa olla ujo eikä vaatimaton, joihin me olemme jossain määrin historian vankeina juuttuneet. Meripelastusseuralla on lähes virheetön ja potentiaalisesti erittäin arvokas brändi, mutta se on edelleen valitettavan tuntematon. Lukuisat yksittäiset varainhankinnan projektit lokalföreningarnas enda potentiella finansieringskanal utöver medlemsavgifterna. Fastän riktlinjen i vår strategi är att bilda större administrativa sjöräddningsföreningar, får vi inte och är det inte meningen att vi ska glömma den finansiering till enskilda stationer som baserar sig på den lokala identiteten, det har vi inte råd att mista. Precis som i vårt grannland, har Trossen-medlemstjänsten visat sig vara ett välfungerande koncept och en allt lönsammare verksamhet. Det skulle finnas fast hur mycket potential här, men komplikationer som beror på förfallna medlemsavgifter är ett problem. Vi kommer dock inte att nå stora förändringar med enbart dessa etablerade penningflöden. Den fattiga måste vara sparsam och effektiv. Denna tanke har styrt våra centrala verksamhetsområden då vi konkurrenssatt och koncentrerat olika anskaffningar och övergått till båtklasskonceptet. Detta har fått brett godkännande på fältet fastän det medfört att båtar inte längre skräddarsys enligt föreningarnas egna behov. ALTTR ser över båtklasserna som bäst, för att vi ska få bukt på teknifieringen av båtarna och de snabbt växande kostnaderna, men vi bör ovat kuihtuneet suurelta osin juuri tunnettuuden puutteeseen - klassiseen muna-kana ongelmaan, jossa konkreettinen myytävä tai brändin mielletty markkina-arvo on puuttunut. Tunnettuus ei kuitenkaan tule hetkessä, eikä ainakaan itsekseen. Sen eteen on tehtävä pitkäjänteistä työtä ja merkittäviä rahallisiakin panostuksia. Olisiko aika kypsä ja itsetuntomme riittävä aloittamaan kattavan julkisuuskuvan rakentaminen – todellisen varainhankinnan mahdollistamiseksi? Köyhän täytyy uskaltaa unelmoida. Silmissämme pitäisi siintää vielä paljon radikaalimmat muutokset ja vielä erilaisempi tulevaisuus. Parhaimmillaan ehkä tulevaisuus, jossa yksittäinen va- dock komma ihåg att den fattiga inte har råd att köpa sekunda varor. Vi får alltså inte göra avkall på kvaliteten och inte heller på båtarnas säkerhet. Men framför allt har den fattiga inte råd att vara blyg eller anspråkslös. Vi har ibland fastnat i de tankegångarna på grund av vår historia. Sjöräddningssällskapet har ett nästan mönstergillt och potentiellt mycket värdefullt varumärke, men det är tyvärr fortfarande rätt så okänt. Åtskilliga projekt för medelanskaffning har råkat i bakvatten huvudsakligen just för att vi inte är så allmänt kända – det har varit fråga om det klassiska hönan eller ägget-dilemmat där det förekommit brister i det man konkret försökt sälja eller i varumärkets marknadsvärde. Välkändhet uppnår man inte snabbt, och absolut inte automatiskt. Vi måste jobba långsiktigt för att bli välkända men också satsa medel på det. Vore tiden nu mogen och vårt självförtroende tillräckligt gott för att vi ska kunna bygga upp en allmänt välkänd bild av oss – för att möjliggöra verklig kapitalanskaffning. Den fattiga måste ha drömmar. Vi borde kunna se framför oss ännu radikalare föränd- Vuonna 2013 suoritettiin 1464 tehtävää, joissa autettiin 3160 ihmistä ja 1235 alusta. paaehtoinen ei maksa harrastamisestaan, yksittäinen asema tai yhdistys ei maksa saamastaan aluksesta ja kummatkin, siis kenttä kokonaisuutena, voisi keskittyä vain operatiiviseen toimintaan; kouluttautumiseen, vesillä partioimiseen ja alusten ylläpitoon. Utopiaako? Ei, ei ainakaan Ruotsissa, Englannissa tai monessa muussakaan sisarorganisaatiossamme. Konkreettisina tavoitteina pitäisi olla liikevaihdon tuplaaminen Trossi- ja yksityisrahoituksen avulla. Tuolloin yhteisistä varoista voitaisiin kattaa merkittävä osuus myös nykyisistä paikallistason operatiivisista kustannuksista. Jatkuvuuden takaamiseksi tulisi vararahastoa kasvattaa ja säätiöidä, sekä omat toimitilat omistaa. Taloudellisesti turvatummassa rakenteessa kentän olisi varmasti aika paljon mukavampaa samaistua yhteen meripelastusseuraan ja keskittyä siihen oleelliseen harrastamaan, kun jokaisesta pennistä ei tarvitsisi itse taistella … niin kuin köyhän tarvitsee. Pertti Helaniemi hallituksen varapuheenjohtaja ringar och en helt annorlunda framtid. I bästa fall en framtid där de frivilliga sjöräddarna inte behöver betala något för sitt fritidsintresse, enskilda stationer och föreningar inte betalar något för de båtar de får och där bägge tillsammans, alltså hela fältet, kunde koncentrera sig på den operativa verksamheten; utbildning, patrullering och båtunderhåll. En utopi? Inte alls, åtminstone inte i Sverige och England och många andra systerorganisationer. Ett konkret mål borde vara att fördubbla omsättningen med hjälp av Trossen- och privatfinansiering. Då kunde man med gemensamma medel täcka en betydande del av de nuvarande operativa kostnaderna på lokal nivå. För att trygga kontinuiteten borde man utöka och fondera kassareserven samt äga lokaliteterna. I ett säkrare ekonomisk läge kunde fältet säkert lättare identifiera sig med Sjöräddningssällskapet och koncentrera sig på det viktiga – sitt fritidsintresse – utan att behöva kämpa om varje penni själv... vilket den fattiga är tvungen till. Pertti Helaniemi vice ordförande för styrelsen Tukijamme 2013 Venemessuille! n–Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 14 Båt –näyttely järjestetään 7.-16. helmikuuta Helsingin messukeskuksessa. Meripelastusseuran osasto 7a35 sijaitsee hallissa 7. Osastolla on näytteillä PV2-luokan pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana.Tervetuloa! Uudet lahjoitussivut n–Meripelastusseuran nettisivuille avataan helmikuun puoliväliin mennessä uudet lahjoitussivut, joiden kautta saa tietoa eri tavoista tukea Seuran toimintaa sekä voi tehdä helposti verkkopankin kautta haluamansa suuruisia lahjoituksia. Sivut avataan viimeistään 15. helmikuuta. Tule tutustumaan ja vinkkaa sivuista myös tutuille! Tule mukaan miehistöön! Meripelastusseuran toimintaa ovat vuonna 2013 avustuksilla tai lahjoituksilla tukeneet seuraavat yritykset ja yhteisöt: Alandia Venevakuutus Algol Oy Favoptik Fma R.Lundberg Helsingin Satama Helsingin pelastuslaitos Jenny ja Antti Wihurin rahasto Jyväskylän seurakunta Kone Oyj Liikennevirasto, lästimaksut Lions Club Ingå Merikarhut ry Paulig Group Predium Båt Klubb ry RAY Reijo Rautauoman säätiö Rettig Oy Sanoma Oyj St1 Laiva-avustusten kerääjät 2013: A. Jalander Oy Euroports Rauma Oy GAC Finland Oy Hacklin Oy Herman Andersson Oy Outokumpu Shipping Oy Saimaa Terminals Oy Wallenius Wilhelmsen Logistics Oy Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet useat yksityishenkilöt lahjoituksilla tai osoittamalla merkkipäivänsä muistamiset Meripelastusseuralle. Sydämellinen kiitos kaikille tukijoillemme! Luettelossa on mainittu vain Suomen Meripelastusseuralle suoraan tukensa osoittaneet, ei jäsenyhdistystemme tukijoita. Uusia veneitä Meripelastusseuralle n–Suomen Meripelastusseura on ostanut Iso-Britanniasta kahdeksan käytettyä Atlantic 75 –venettä. Veneet on rakennettu 1990luvun loppupuolella ja ne ovat olleet Royal National Lifeboat Institutionin (RNLI) käytössä. Hankinnan arvo on yhteensä 360 000 euroa. Atlantic 75 on 7,5 metriä pitkä ja 2,64 metriä leveä avovene ja se varustetaan kahdella 70 hv:n perämoottorilla, Furunon navigointielektroniikalla ja PV2-luokan meripelastusvarustuksella. Työ tehdään talven aikana Porvoon telakalla. Uudelleen varusteltuina Atlanticeilla on Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Maunon mukaan käyttöikää vielä 10 vuotta. Kuusi veneistä on juuri saapunut Suomeen ja loput kaksi tulevat maaliskuussa. Keväällä 2014 alukset siirtyvät uusille asemapaikoilleen Seuran jäsenyhdistyksiin, jotka ovat tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Länsi-Saimaa, Imatra, Loviisa, Hanko, Ii, Raahe, Vaasa ja Kuopio. Sijoitussuunnitelma saattaa vielä muuttua lehden painoon menon jälkeen. n–Meripelastusseura hakee pelastusalustensa miehistöihin uusia, innokkaita ihmisiä. Tule mukaan ja aloita elämäsi paras harrastus! Lue lisää: meripelastus.fi/tulemukaan Lue uusimmat tiedotteet: www.meripelastus.fi. Meripelastaja 1-14 5 Trossi-maksut 2014 Meripelastustaitokilpailut 2014 Tampereella n–Meripelastusseuran valtuusto päätti syyskokouksessaan 17.11.2013 Seuran jäsenmaksuista vuodelle 2014. Trossi-jäsenmaksu on vuonna 2014 75 € (sisältää pai2014 kallisyhdistyksen jäsenmaksun). Toisen veneen maksu on edelleen 40 €. Jos venevakuutus on Alandiassa, saa Trossin alennettuun hintaan 50 €:lla (lisävene 40 €). Vakuutuksen on oltava voimassa jo Trossiin liittyessä. Alennusta ei voida myöntää takautuvasti. Suomen purjehdus ja veneily ry:n jäsenet saavat Trossijäsenpalvelusta 10 €:n alennuksen eli Trossin hinnalla 65 € (lisävene 40 €). Kukin Trossi-jäsen voi hyödyntää vain yhden jäsenedun/alennuksen kerrallaan, eli edellä mainittuja alennuksia ei voi yhdistää. Trossi-jäsen saa tarvittaessa • veneen korjausapua vesillä. • hinauspalvelun lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita. • halutessaan apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa. • vastaavan palvelun Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan (rajatulla alueella) vesillä. Jokainen Trossi-jäsen on myös jäsenmaksullaan mukana tukemassa vapaaehtoista meripelastustyötä. Sydämellinen kiitos tuestanne! www.meripelastus.fi/trossi n–Suomen Meripelastusseura Pirkanmaa ry järjestää vuoden 2014 valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Tampereella. Elokuun viimeinen viikonloppu 29.-31.8. on täynnä tapahtumia ja yhdessäoloa manserokin hengessä, kilpailuja unohtamatta. Ohjelma alkaa perjantaina, huipentuu meripelastustaitokilpailuihin lauantaina ja loppuu sunnuntaina päivän aikana. Samalla järjestetään myös Nuorison meripelastustaitokilpailut ja lapsille oma leikkimielinen kilpailu. Kilpailutapaa uudistetaan muualta opittujen ja itse keksittyjen keinojen avulla. Kilpailuista tehdään sekä kilpailijoille että seuraajille entistäkin kiinnostavammat. Monia itsestäänselvyyksiä on pyritty ravistelemaan, mainittakoon yhtenä esimerkiksi karanteenista luopuminen. Kilpailureitti kulkee Tampereen keskustassa, mikä mahdollistaa katsojien hyvän palvelun. Meripelastajien toivotaan saapuvan runsain joukoin Tampereelle viihtymään yhdessä, kilpailemaan ja kannustamaan. Majoitus ja kilpailualue ovat lähellä toisiaan ja aivan Tampereen keskustassa, keskellä Tampereen kulttuurimaisemaa. Koko viikonloppua varten myydään viikonloppupakettia, joka sisältää 2 yötä hotellissa, aamiaiset, iltatapahtumat ja muun ohjelman viikonlopun aikana. Viikonloppupaketti tulee myyntiin lähiaikoina, siitä tiedotetaan Messissä ja Seuran nettisivuilla. Kannustusjoukot ja perheet ovat tervetulleita mukaan. Kilpailujen ohessa voi tutustua Tampereeseen, hyödyntää bussikuljetusta Ideaparkiin tai muuten vain nauttia kaupunkilomasta. Perjantai-iltana ja lauantaina on mahdollista hyödyntää lapsiparkkia. Iltatapahtumat ovat majoituspaikan välittömässä läheisyydessä, kaupungin ydinkeskustassa. SMPS Pirkanmaa pyrkii käynnistämään uuden perinteen, jossa meripelastajat kokoontuvat yhteen myös kesäkaudella perinteisen koulutusristeilyn lisäksi. Sen vuoksi panostamme voimakkaasti yhdessä olemisen mahdollistamiseen ja uusien ystävien löytämiseen. Tapahtumasta tiedotetaan Messissä, Seuran netti- ja facebook-sivuilla sekä osoitteessa www.meripelastuspirkanmaa.fi. Tule mukaan, joko kisaamaan tai muuten vaan! Pelastuskelkka Kiviniemeen n–Kiviniemen meripelastusyhdistykseen on hankittu Lynx Yeti 59 -työkelkka pelastuskelkaksi. Kelkka toimii talviajan yhdistyksen hälytysmiehistön työkaluna. Pelastuskelkka varustellaan plotterilla, ensiapuvälineistöllä, hinausvälineistöllä sekä erilaisilla säilytysbokseilla ja työkaluilla. Kelkka liitetään paikallisen Vapepa-ryhmän hälytysvasteeseen ja sillä operoidaan kahden hengen miehistöllä. Päivystystoiminta on tarkoitus aloittaa 17.1. Kelkan kummiyrityksenä toimii Ojan Rauta Oy, ja se kastetaan Kelkkakuumeeksi. Kyseessä on ensimmäinen pelastuskelkka, joka on liitetty Meripelastusseuran alusrekisteriin. RAY:n avustusehdotus 2014 n–Raha-automaattiyhdistyksen hallitus on esittänyt avustusehdotuksessaan Meripelastusseuralle jaettavaksi seuraavia avustuksia vuonna 2014: Yleisavustus Seuran toimintaan 390 000 € Meripelastuskoulutukseen 165 000 € Pelastusalusten hankintaan ja peruskorjauksiin 900 000 € Alusten ja asemien korjauksiin, huoltoon ja tarvikehankintoihin 450 000 € Jäsenjärjestöille kohdistettaviin avustuksiin 40 000 € Ehdotetut avustukset yhteensä 1 945 000 € Vuoden 2014 avustuksia koskevat tiedot ovat RAY:n avustusehdotuksesta, jota sosiaali- ja terveysministeriö voi vielä muuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista tammi-helmikuussa 2014. 6 Meripelastaja 1-14 Tiedämme miTä vaadiTaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomisTajan puolella vuodesTa 1938. www.alandia.fi 020 52 52 52 bore Shipping Since 1897 Bore is a modern, international shipping company with a long history, recognized service quality and strong fleet. Constantly progressing and with the future in mind, Bore offers economical and ecological transport solutions today. As an innovative and trustworthy partner for your shipping requirements, Bore promotes high safety awareness, with a focus on sustainable shipping services. Our fleet is operated by a competent and service-minded crew, sailing under the Finnish or Dutch flag. At Bore, we let our key values — openness, fairness, modesty, trust and respect — define our business culture and work environment. www.bore.eu Kuolematon P ikkupoikana kuvittelin usein olevani kuolematon teräsmies, joka lentelee pitkin maailmaa kitkemässä vääryydet ja palkitsemassa hyvät teot. Ihan ensimmäiseksi kuitenkin lentelin aina vetämään naapurin kiusaaja-Arskaa turpaan, se kun selvästi ansaitsi hieman hivutusta. Oppipa olemaan ihmisiksi. Hyvä minä. Kuolemattomuus hiveli muutenkin ajatusmaailmaa. Tai ainakin ikuinen kaikkivoipaisuus. Mikään ei koskaan loppuisi ja tämä maallinen keho säilyisi vuodesta toiseen ehjänä ja tehokkaana. Kuinka väärässä olinkaan. Viimeistään tajusin todellisuuden vuosi sitten kun valkotakkinen totesi polvien olevan loppu ja lupaavasti alkanut jalkapalloura tyssähti siihen. Takana loistava tulevaisuus. Aloin nähdä maailmaa toisin silmin. Enää ei juostaisi portaita loikkien tai taiteiltaisi kapeilla laiturilankuilla eteenpäin katse jonnekin pitkälle tarkennettuna. Mutta mitä tulisi tilalle? Yksityiskohdat! Aiemmin tuskin olisin huomannut laiturilla törröttävää naulaa tai mantookin tolpan kiinnitysruuvin löystymistä. On itseasiassa terveellistä suunnata katse joskus lähipiiriin. Sieltä voi löytyä paljon mielenkiintoista. Niin kuin esim. se, että ei kannata ohjeistaa naapuriveneen kipparia asiassa, jonka huomaat vasta myöhemmin olevan tyystin erilainen kuin omassa veneessäsi. Me suomalaiset olemme herkkiä reagoimaan, jos joku käyttäytyy erilailla kuin mitä itse pidämme ainoana oikeana. Kaikkivoipaisuus on hyvä asia omassa minässämme mutta ei välttämättä ole sitä enää meistä ulospäin. Kuva Steffi Sjöholm. Tai se, että toisessa veneessä gastina ollessasi et ole kippari... vaikka omassa veneessäsi oletkin... On muuten virkistävä kokemus puhista itsekseen ja miettiä miten ”tuonkin olisin tehnyt toisin.. ja tuon...” Tässä useampien oikeiden totuuksien viidakossa meidän on vain sopeuduttava ja nautittava tuloksista... toistenkin... Tai se, että kun jokin onnettomuus tapahtuuu silmien edessä, reagoitko vai lamaannutko. Tiedätkö itse? Jos et ole moista kokenut, niin varautuminen auttaa. Tieto ja harjoittelu on ainoa tie siihen, että tosipaikan tullen sinä johdat tilannetta. Lue, opiskele, käy kursseilla. Oli sitten kyse Ensiaputaidoista, Hätärakettien ampumisesta, VHF-hätäkutsun lähettämisestä tai tikun poistamisesta sormesta. Kaikki on helpompaa, jos olet edes kerran käynyt asian läpi mielessäsi, kurssilla tai... tositilanteessa... Entäs ne polvet? No, vuoden popsin jotain nivelille tarkoitettua ihmeainetta ja on myönnettävä, että nyt taipuu ja toimii taas melkein kuin ennen... kirurgi saa pakata veitsensä odottamaan tulevaisuutta sillä tämä poika on ”kuolematon”.. ainakin melkein... Venemessuilla nähdään Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja 1-14 9 Tehtävätilastot 2013 Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä jatkaa kasvuaan Y li kymmenvuotinen sähköinen tilastointimme antaa meille erinomaiset mahdollisuudet arvioida toimintamme tärkeimpiä tuloksia suhteessa edellisiin vuosiin, sekä yhteistyökumppaneihimme – selvittää syitä tehtävien takana ja analysoida tarkemmin tapahtumaketjua. Yli 3000 sai apua Meripelastusseuran vapaehtoisten vesillä auttamien ihmisten määrä ylitti viime vuonna jo 3 000 rajan, joukossa jälleen myös vakavia ihmishengen pelastustehtäviä, joissa todennäköiseltä menehtymiseltä pelastettiin 34 henkilöä. Kaikkiaan vapaaehtoismiehistöt suorittivat vuoden aikana 1 464 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää, kiireelliseen ihmisen pelastustehtävään lähdettiin 101 kertaa ja etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä sekä sammutustehtäviä suoritettiin yhteensä 161 kappaletta. Loput olivat vaativuudeltaan eriasteisia avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä. Trossijäsenpalvelutehtäviäkin kertyi reilu parisataa. Tehtävien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 250:llä. Tehtävämäärän kasvuun vaikutti luonnollisesti poikkeuksellisen hieno kesä, josta kaikki vesilläliikkujat saattoivat nauttia - yhteensä 52 hellepäivää, verrattuna 2012 kesän vastaavaan lukuun joka oli vain 20. Vilkastunut vesiliikenne nosti luonnollisesti tapahtumafrekvenssiä, vaikka suotuisat olosuhteet eivät sinänsä varmasti suurempia haasteita asettaneetkaan. 10 Meripelastaja 1-14 Valistukseen ja ennaltaehkäisyyn panostetaan Päijänne-Kokemäenjoki jälleen ykkönen Kaunis sää toisaalta myös edesauttoi ja motivoi vapaaehtoisia meri- ja järvipelastajia tärkeässä veneilyturvallisuusvalistustyössään, jota paikallisyhdistykset hoitivat kuluneena kautena yli viidessäsadassa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävässä erilaisissa tapahtumissa ympäri maata. Turvallisuusvalistuksella ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyllä onkin yhä suurempi merkitys vapaaehtoisessa meripelastustoiminnassa. Ei ole kovin yllättävää että kiireisintä aikaa meripelastajille on edelleen keskikesä juhannuksesta heinäkuun loppuun. Avun tarpeessa on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene, jonka matkan keskeyttää tekninen vika tai kuljettajan merimiestaidollinen virhe. Näin vuoden alussa on hyvä tehdä jälleen katsaus menneeseen sekä koettaa analysoida sitä ja löytää jotain, josta voisimme ottaa oppia ja jälleen paremmin varautua tuleviin koitoksiin. Kuva Jaakko Heikkilä Tehtävämäärien kehitys 2002-2013 Mielenkiintoisempaa sen sijaan on että Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue on jo kuusi vuotta peräkkäin ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistö, missä suoritettiin viime vuonna jo lähes kolmannes koko maan tehtävistä (29 %). Vuoksen vesistön pelastusalukset hoitivat 23 %, Suomenlahden 20 % ja Saaristomeren 15 % tehtävistä. Pohjanlahden ja Pohjois-Suomen yhteenlaskettu osuus oli 13 %. Yksittäisistä paikallisyhdistyksistä eniten suoritteita oli Lahden Järvipelastajilla (131 kpl). Tehtävämäärien kehitys alueittain 2002-2013 Tehtävämäärien kehitys alueittain 2002-2013 34 ihmistä pelastettiin menehtymiseltä Tehtävät 2013 Meripelastaja 1-14 11 Tehtävätilastot 2013 Uskaltanen väittää että Päijänteen ja Kokemäenjoen korkeaan osuuteen tilastoissamme vaikuttaa alueen vilkkaan veneilyharrastuksen lisäksi myös paikallisyhdistystemme tehokas kalusto sekä pitkäjänteinen, tiivis ja hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa. Viranomaiset tietävät mitä apua voimme tarjota ja sitä myös saavat. Viranomaisyhteistyötä edelleen kehitettävä Pelkästään viranomaisten johdolla tapahtuvia tehtäviä tarkastellessa Meripelastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, kun sisävesillä osuus on noin puolet vastaavilla kriteereillä määritellyistä tehtävistä. Hälytysketjua tarkastellessa havaitsee kuitenkin selkeän eron Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostojen toimintamalleissa, sekä vastaavasti sisävesillä Vuoksen ja Päijänteen vesistöjen toimintamalleissa, tämä antanee osviittaa siihen että edelleen jonkinlaista harmonisoinnin ja kehittämisen tarvetta on vaikka yhteistyöllä on jo pitkät ja vakiintuneet muodot. Summarum: pulaan voi joutua aivan yhtä hyvin niin merellä kuin järvelläkin, mutta onneksi apu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Teksti: Jori Nordström Hälyttäjät 2013 Kuva Matti Nurmi Tehtävät yhdistyksittäin 2013 Yhdistyksistä 9 suurinta tekee yli puolet ja 16 suurinta noin 3/4 kaikista tehtävistä. 12 Meripelastaja 1-14 Avunpyynnöt 0294 1000 (merellä) tai 112 meripelastajat_paijatmark_180x125.pdf 1 16.1.2014 14.12 JOTRON Tron AIS TR-8000 TRON 60S/GPS EPIRB SAFETY NEVER COMPROMISED • 5 years warranty AUTOMATIC IDENTIFICATION SYSTEM CLASS A • Meet IMO SOLAS requirements • Separate display and transponder unit • Compact design • 7” Touch Screen Display • Tamper proof • Optimal visibility Float Free bracket TRON 60S/GPS EPIRB Manual Bracket • Software upgradable • Collision alarms (tCPA, CPA) AT-Marine Oy Mesikukantie 16 FI-01300 VANTAA Phone 09 5494 2600 Telefax 09 5494 2700 Email service.vantaa@atmarine.fi AT-Marine Oy www.atmarine.fi AT-Marine Oy Phone 020 8353 400 Rautatehtaankatu 4 Telefax 02 469 2828 FI-20200 TURKU Email service.turku@atmarine.fi menoy08012014 • Easy ECDIS interface Meripelastusseura julkaisee vuosittain tehtävätilastot, joissa kerrotaan muun muassa ne syyt, jotka ovat johtaneet avuntarpeeseen. Niin tänäkin vuonna ja nämä numerot löytyvät edelliseltä aukeamalta. Tässä jutussa kurkistetaan numeroiden taakse. Artikkeli aloittaa juttusarjan, jonka seuraavassa osassa käsitellään teknisiä vikoja ja veneen huoltoa. M eripelastusseura tilastoi viime vuonna merimiestaidollisen virheen avuntarpeen syyksi 173 tapauksessa. Onko merimiestaidon puute todella ollut syy vain 16 prosentissa kaikista vesiliikenneonnettomuuksista ja teknisistä vioista? Tässäkö on kaikki ne tilanteet, jotka valistuksella, harjoittelulla, taidolla, tiedolla ja varautumisella olisi voitu välttää? Valitettavasti ei ole. Pelastusaluksen päällikön kirjaama onnettomuuden tai vaaratilanteen syy ei kerro ehkä sittenkään kaikkea. Päällikön tehtävä ei ole arvioida, kuinka ankkuriliina joutui potkuriin samalla kun köli jo hakkasi pohjaa eikä ohjaus toiminut. Vaikeaan tilanteeseen raportin täyttäjä joutuu silloinkin, kun luonnonsatamasta lähdettäessä potkuri on kolahtanut kiveen ja asiakkaan mielestä se johtui puhtaasti äkisti laskeneesta merivedestä – puhumattakaan tilanteesta, jossa asiakas kertoo, että mihinkään ei varmasti ole osunut, mutta pieni snorklaus paljastaa peräsinakselin muistuttavan banaania. Ennaltaehkäise ja varaudu! Vuosien saatossa niin pelastusalusten päälliköille kuin myös Meripelastusseuran omiin tietokantoihin on kertynyt runsaasti tietoa, miten meripelastajien kanssa tekemisiin joutumista voi ennaltaehkäistä. Seuralla on myös lukuisia keinoja torjua riskejä, virheitä ja vahinkoja omilla aluksillaan. Suurin osa, ellei jopa kaikki näistä keinoista ovat sovellettavissa huviveneilyynkin. Turvalliseen merimatkaan valmistautuminen ei ala laiturilta, vaan jo talvella pöydän äärestä. Vaikka veneet ovat kuivilla, meripelastusharrastus jatkuu – niin voisi jatkua myös veneilyharrastus. Hankitaan perusnavigointitaitoja, päivitetään ensiaputaitoja, har- 14 Meripelastaja 1-14 Merimiestaidollinen virhe Kuva Hannu Rainetoja. – mitä se tarkoittaa ja miten sen voi välttää? joitellaan käsisammuttimien käyttöä, käydään uimassa, päivitetään veneen paperikartat, muutamia mainitakseni. Keväällä, kun veneet lasketaan veteen, niiden järjestelmät käydään läpi pilssin pohjalta maston huippuun siitä huolimatta, että vesillelaskua on valmisteltu jo syksyllä öljyjen ja suodattimien vaihdolla ja muilla ohjekirjan mukaisilla huolloilla. Ensimmäisenä ajona ei lähdetä ylittämään selkää vaan pyörähdetään vaan sataman ulkopuolella. Eikä veneen kunnossapito pääty siihen ensimmäiseen pidempään reissuun. Meripelastusaluksessa tehdään niin sanotut lähtö- ja paluutarkastukset määrämuotoisen listan mukaan joka kerta, kun alus on vesillä. Joka kerta tehtäviin tarkastuksiin kuuluvat muun muassa nesteiden tarkastus koneesta, merivesi- ja polttoainesuodattimien tarkastus, polttoainemäärä sekä akkujen tila. Kuukausitarkastuksissa katsotaan moottoria tarkemmin (kuten laturin hihnat), valot, äänimerkit sekä sellaiset laitteet, joita ei tarvita päivittäin, kuten pumput, nosturit ja pelastusvälineet. Älä luota pelkkään plotteriin! Polttoainemäärästä on turha puhua, kukapa sitä nyt ilman menovettä vesille lähtisi (paitsi satakunta suomalaista vuodessa). Väylällä on turvallista ajella, toinen satakunta vaan ei pysy Karilleajon syynä on useimmiten merimiestaidollinen virhe (kuva Ilari Hatakka). siellä vaikka tahtoisikin. Oman maininnan ansaitsevat ne veneilijät, jotka ovat menossa tuttavan mökille, siis tietoisesti väylän ulkopuolelle ja kulkevat siellä kuka perimätiedon, kuka keulasta pohjaa tähystävän vaimon avulla (ja päätyvät tilastoihin). Mistä onkin hyvä siirtyä tähystämiseen. Kokemuksemme mukaan hienoinkaan plotteri ei kerro verkoista, poijuista, rysistä, toisista veneistä, saati ajelehtivista laitureista. Vesillä liikkuessa on siis aina katsottava ulos ikkunasta ja nopeus on sovitettava sen mukaan, miten pitkälle eteensä näkee. Pimeällä on oltava tutka tai hiljainen nopeus ja hyvä valo. Plottereissa piilee myös toinen vaara. Plotterin sammumisesta johtuva totaalinen eksyminen ei ole plotterin tai veneen sähköjärjestelmän vika - kyllä silloinkin vika on siinä ”merimiehessä”, joka ei ole pitänyt paperikarttaa esillä (tai edes veneessä mukana) tai jolla ei taidot riitä enää paperikartan ja maiseman yhdistämiseen. Rantautumisten, ankkurointien ja Meripelastaja 1-14 15 Merimiestaidollinen virhe Kuva Jaakko Heikkilä. liikkeellelähtöjen yhteydessä erilaiset ankkuri- ja poijuliinat tuntuvat kovin mielellään hakeutuvan potkureihin. Veneestä lähtevät liinat ja köydet tulisi aina pitää näkökentässä ja veneen miehistölle opastaa tarkoin, mitä tarkoittaa liinan pitäminen kireällä. Veneessä olijoiden keskinäinen kommunikointi on myös ratkaisevassa roolissa monessa tiukassa paikassa. Kipparin pitää kertoa miehistölle, mitä tietoja hän haluaa ja toisaalta miehistön on keskityttävä tehtäväänsä ja osattava seurata tilanteen kehittymistä. Suunnittele etukäteen! Vesille lähtevän on hyvä tehdä pääsuunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma. Ensimmäinen on onnistunutta retkeä varten. Va- rasuunnitelmankin kanssa retki on vielä onnistunut; ukkosmyrsky vältettiin odottelemalla suojaisessa satamassa muutama tunti alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin. Hätäsuunnitelmaan kuuluu soitto meripelastuskeskukseen tai hätäkeskukseen ajoissa kun hernerokkasumussa eteneminen alkaa epäilyttää, ankkurin laskeminen (mieluummin vielä sieltä keulan puolelta) ja viimeistään nyt pelastusliivien pukeminen. Edellä on kuvailtu muutama niistä tilanteista, joihin meripelastajat ovat menneenä vuonna törmänneet. Kaikkia vaara- tai ongelmatilanteita ei kukaan voi välttää, mutta monella pieneltäkin tuntuvalla asialla todennäköisyyttä joutua punavalkoisen aluksen narun jatkoksi voi pienentää. Teksti: Ilari Hatakka Ennen vesille lähtöä: - tarkista veneesi turvavarusteet, kuten pelastusliivit, sammuttimet ja hätämerkinantolaitteet - tarkista myös viestintävälineiden toiminta (ml. VHF-puhelin) - varmista, että veneessäsi on riittävästi polttoainetta - tee reittisuunnitelma ja muista kertoa se myös kotiin jääville - tutustu säätiedotuksiin ja muista seurata niitä myös matkan aikana. - Pelastusliivit kannattaa pitää päällä aina vesillä oltaessa. - Säännöllisin väliajoin on hyvä kerrata merimiestaidon perusasiat ja vesiliikenteen säännöt, kuten väistämissäännöt. Avunpyynnöt: - Merellä 0294 1000 tai 112 - Sisävesillä 112 - VHF 16 tai VHF DSC 70 Onnettomuus voi kohdata myös ammattiliikennettä. Pyörre evakuoimassa karille ajaneen matkustaja-aluksen matkustajia (kuva Harri Mäenpää). 16 Meripelastaja 1-14 HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI lauantain TOIVOTUT LAINEILLA LAUANTAINA 24.5.2014 KLO 18.00 piano ja tarinat Sibeliustalo, Lahti SEPPO HOVI liput alk: 35€ (sis. palvelumaksu) / S-etukortilla tai ESS-etuasiakaskortilla 32€ solistit MARI PALO HANNU LEHTONEN (sis. palvelumaksu) ennakko 0600 900 900 (1,98€ / min + pvm, ma-su klo 7-22) ja Sibeliustalon lippukassa: 0600 39 3949 (1,53€ / min + pvm, ma-pe klo 11-17) orkesteri ARRIBA! –bigband KANNAD_R10:KANNAD 11/3/11 8:00 AM Page 1 Konsertin tuotoilla rahoitetaan uuden PV4-luokan pelastusaluksen hankintaa . Lahden Järvipelastajat 50-vuotta Kannad Marine R10 Survivor Recovery System Uusi vallankumouksellinen kevyt ja pieni henkilökohtainen AIS-lähetin (Automatic Identification System). MOB MOB X • Kiinnitetään pelastusliiviin • Aktivoidaan manuaalisesti • Lähettää GPS sijaintitiedot AIS vastaanottimille jopa 4 mpk päähän • Yksilöllinen tunnistus • Aktivoitaessa toiminta-aika väh. 25 tuntia • Pariston kesto 7 vuotta Hernesaarenranta 13, 00150 Helsinki Puh. 020 741 8820 Fax 020 741 8821 sales@telemar.fi www.telemar.fi Kesäkuu To u k o k u u Huhtikuu 6.-8.6. 6.-8.6. 13.-15.6. 27.-29.6. 29.6.-4.7. 2.-11.5. 9.-11.5. 16.-18.5. 23.-25.5. 4.-6.4. 11.-13.4. 20.4. 24.-27.4. Koulutuspurjehdus Nuorisopurjehdus Pelastustekniikan jatkokurssi Meripelastuspurjehdus Nuorisokurssi SAREX -meripelastusharjoitus Pelastustekniikkakurssi Konemieskurssi Pelastustekniikkakurssi Kouluttajakurssi Päällystökurssin 1. osa Kurssikouluttajainfo Ensivastekurssi 15.-16.3. Tutka 2 21.-23.3. Konemestarikurssi 29.-30.3. Kouluttajapäivät 15.-16.2. Tutka 1 28.2.-2.3. Valtakunnalliset koulutuspäivät Maaliskuu Helmikuu 2014 Jenny Wihuri Vera Violetta Bågaskär Vera Violetta Bågaskär Jenny Wihuri Bågaskär Bågaskär Bågaskär Bågaskär Bågaskär Helsinki Bågaskär KMC, Kotka Bågaskär Paikka avoin KMC, Kotka Silja Symphony KURSSIT ja TAPAHTUMAT 3.-5.9. 12.-14.9. 19.-21.9. 26.-28.9. 8.-10.8. 15.-17.8. 22.-24.8. 30.8. 30.8. 29.-31.8. Konemestarikurssi Pelastustekniikkakurssi Koulutuspurjehdus Pelastustekniikan jatkokurssi Kansainvälinen meripelastajavaihto Ohjaamotyöskentelyn jatkokoulutus Pelastustekniikkakurssi Konemieskurssi Meripelastustaitokilpailut Nuorison meripelastustaitokilpailut Meripelastuspurjehdus 6.-11.7. Nuorisokurssi 25.-27.7. Nuorisopurjehdus 9.-12.10. Päällystökurssin 2. osa 25.-26.10. Tutka 1 15.-16.11. Tutka 2 22.-23.11. Nuorisotoiminnan ohjaajakoulutus Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu KMC, Kotka Lohja Bågaskär KMC, Kotka Bågaskär Kiviniemi Jenny Wihuri Bågaskär Paikka avoin Bågaskär Bågaskär Tampere Tampere Vera Violetta Bågaskär Vera Violetta Meripelastustoimi SAR-Agencyn silmin Meripelastusvuosi 2013 Viime kesä oli kohtalaisen kaunis ja sen myötä myös meripelastustapahtumia kertyi menneenä vuonna hivenen enemmän kuin vuonna 2012. Meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä 1484 tapausta, jonka lisäksi erilaisia merellisiä avustustehtäviä kirjattiin 383 kappaletta; yhteensä tehtäviä oli siis vähän alle 2000. T ehtävämäärä vastaa pitkän ajan vuosittaista meripelastus- ja avustustehtävien keskiarvoa. Tehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli 26 henkilöä, joka ylittää 2000luvun keskiarvon. Puhelinvälitteisten lääkärikonsultaatioiden (TMAS) välittämisiä oli edellisen vuoden tapaan reilut 225 tapausta. Meripelastustapahtumien syiksi tunnistettiin inhimillistä syitä 1211 kpl, ympäristötekijöistä johtuvia syitä 191 kpl ja teknillisiä syitä 565 kpl. Suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 415 kpl ja toiseksi suurin konevika 347 kpl. Meripelastuksen kehittäminen Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa. Vuonna 2012 valmistuneen MoMeVa:n jalkauttaminen jatkui, ja jatkuu vielä alkaneenakin vuonna. Useita vuosia kehitetty kansallinen MIRG -järjestelmä näytti kyntensä ja kehitetyt toimintamallit tuntuivat toimivilta. Suomen MIRG -valmius- ja koulutusjärjestelmä on herättänyt ulkomaita myöten kiinnostusta. Samoin Baltic ACO -järjestelmän koulutus jatkui vaikkakin toimintamalli on jo useamman vuoden ajan ollut osa operatiivisia toimintamalleja. Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi Positiiviseksi trendiksi voidaan katsoa vapaaehtoisten meripelastajien käytön lisääntyminen. Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi peräti 35 % 20 Meripelastaja 1-14 Huvivene upposi Kökarin edustalla. vuoden 2012 lukuihin verrattuna, mikä on paljon enemmän kuin meripelastustapahtumien märän kasvu, joka oli noin 5 %. Silti ollaan vielä kaukana reilun viiden vuoden takaisista käyttötunneista, jolloin vapaaehtoisia meripelastusyksiköitä käytettiin peräti lähes 700 tuntia. Meidän tulee kuitenkin muistaa eri vuosien ”tuntikertymiä” verratessa, että viimeisen viiden vuoden aikana niin RVL:n kuin SMPS:n aluskalusto on kehittynyt merkittävästi ja muuttunut nopeammaksi. Tämän kehityksen ansiosta yksittäisiin tehtäviin käytetty aika on lyhentynyt huomattavasti ja tällä on osaltaan suuri merkitys ”tuntikertymään”. Rajan ja SMPS:n keskeiset yhteistyön tavoitteet vuodelle 2014 1. Meripelastustoimen palvelutason turvaaminen kaikilla merialueilla; tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä ja toimintamallien edelleen kehittämistä (pp. erityisesti Pohjanlahden alueella). 2. SRU:iden katselmointien jatkuminen. 3. Meripelastustapahtumien uuden laskutusprosessin ja -lomakkeen käyttöönottaminen. 4. Mahdollisen RVL – SMPS valtakunnallisen yhteistoimintasopimuksen tai -muistion esiselvitys tai laatiminen (syksy 2014). 5. Vapaaehtoisten hälytysjärjestelmän kehittäminen (pp. sisävesialueet). SRUiden katselmukset Viime vuonna meripelastusyksiköiden katselmointisuoritukset saatiin vihdoinkin käyntiin. Kumpikin merivartiosto tarkasti 6 SRU -tukikohtaa, joihin sisältyi mm. Suomenlahden meripuolustusalueen ohjuslaivue sekä Utin helikopteripataljoona. Mukana oli tietysti myös useampi SMPS:n meripelastusyhdistys. Katselmoinnista saatu palaute on ollut myönteistä. Kuluvan talven, vai pitäisiköhän sanoa leudon syksyn jatkeen, aikana katselmointiprosesseja ja lomakkeita viilataan hivenen ja katselmoinnit jatkuvat keväällä. Uusia partioveneitä ja toimitiloja Vuoden 2013 aikana viimeiset PV-08 sarjan partioveneet vastaanotettiin ja otettiin operatiiviseen käyttöön samanaikaisesti kun merivartioasemaverkkoa ja niiden palvelutasoa supistettiin. Muutoksista huolimatta tavoitteena on kuitenkin säilyttää valvonnan määrä merialueella. Uuden vartiolaiva Turvan luovutus siirtyi vuoden 2014 puolelle. Meripelastuksen johtamisen kannalta merkittävin muutos oli LänsiSuomen merivartioston esikunnan, ja samalla myös MRCC Turun, muuttaminen uusiin tiloihin Turun Port Centeriin (sataman läheisyyteen). Uusien tilojen myötä MRCC Turku sai Pintapelastaja laskeutuu helikopterista. vihdoinkin asialliset toimitilat, jotka mahdollistavat toimintojen tehokkaamman kehityksen. Uusien tilojen myötä koko LänsiSuomen rannikon VTS -toiminta siirtyi Liikenneviraston hoidettavaksi samaan rakennukseen. Nyt koko Suomen merialueen osalta alueellinen meripelastuksen johtokeskus ja VTS -keskus ovat samoissa rakennuksissa, vierekkäisissä tiloissa. Suomenlahden alueella SLMV ja HUS ERVA solmivat ensihoitosopimuksen, jonka keskeisimpänä antina ovat yhdessä sovittu johtamis- ja riskinarviomalli sekä koulutus- ja konsultaatiojärjestelyt. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on jatkossa ”kopioida” vastaavat käytänteen myös tarvittavassa laajuudessa Länsi-Suomen rannikolle. Sopimuksen myötä myös meripelastuksen toimintavalmius ensihoitotehtäviin on kehittynyt merkittävästi. Lopuksi kiitos kaikille vapaaehtoisille meripelastajille sekä Viron ja Venäjän vapaaehtoisen meripelastuksen kehittämiseen osallistuneille henkilöille vuoden 2013 yhteistyöstä. Teksti: Petteri Leppänen Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen BSMIR-hanke myötätuulessa Viime vuosina useilla foorumeilla on kiinnitetty huomiota meriliikenteen lisääntymiseen ja onnettomuusriskin kasvuun Itämerellä. Suuronnettomuuksiin varautumista on pyritty kehittämään Itämeren alueen maissa erityisesti kansallisesti, mutta myös kansainvälisin projektein. Syksyllä 2013 Rajavartiolaitos käynnisti 9 kuukautta kestävän BSMIR -hankkeen (Baltic Sea Maritime Responce -project), jonka tarkoitus on kartoittaa meripelastustoimen suuronnettomuuksiin liittyviä kansallisia varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja kaikkien Itämeren maiden ja Pohjoismaiden osalta. Hanke on rahoitettu Ulkoasianministeriön Itämeren, Barentsin ja Arktisen alueen yhteistyön kehittämiseen varatuista rahoista. Hankkeeseen on nimetty projektipäälliköksi Helsingin pelastuslaitokselta Toni Fohlin sekä projektisihteeriksi Raita Putkonen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Rajavartiolaitoksen, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Poliisihallituksen ja SM:n pelastusosaston asiantuntijoita. BSMIR-hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kartoittaa Itämeren alueen maiden keskeiset kansalliset merellisiin suuronnettomuuksiin liittyvät yhteistoimintasopimukset ja -toimintamallit sekä jakaa parhaita käytänteitä suurten merionnettomuuksien hallinnassa. Marraskuussa 2013 pidetyssä kaksipäiväisessä kansainvälisessä seminaarissa meripelastusviranomaisten edustajat kahdeksasta Itämeren alueen maasta tarjosivat päivitetyn kuvan Itämeren alueen varautumistilanteesta ja osoittivat haluavansa tehdä enemmän rajat ylittävää yhteistyötä meripelastukseen liittyen. Seminaari tarjosi hyvät lähtökohdat BSMIR-hankkeen seuraavaan vaiheeseen, jonka aikana hankkeen asiantuntijaryhmä vierailee Itämeren alueen maissa kerätäkseen lisätietoa maiden merellisestä varautumisesta. Kuvaukset kansallisista varautumissuunnitelmista ja suositukset kansainvälisen yhteistoiminnan kehittämiseksi kootaan loppuraporttiin, joka julkaistaan toukokuussa 2014. Palataan hankkeen tuloksiin siis keväämmällä… Teksti: Raita Putkonen Meripelastustoimen lukuja vuodelta 2013 Tehtävämäärä 1484 kpl, joista etsintöjä 57 kpl. Em. tehtävistä suuronnettomuudeksi luokiteltu 10 kpl Pelastustoimien kohteina 6465 hlöä, joista 289 hlöä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä Menehtyneitä / ei löytyneitä 26 hlöä Pelastustoimien kohteet (sis. TMAS tehtävät): -matkustaja-alukset 232 -rahtialus 42 -hinaaja / erikoisalus 13 -hallinnollinen alus 7 -kalastusalus 13 -huvialus 969 -moottorivene 490 -purjevene 181 -soutuvene / -jolla 51 -kanootti 23 -kumivene / RIB /avovene 190 -purhejolla 9 -purjelauta 3 -vesiskootteri 10 -muu alus 12 Hätäilmoituksista 75 % tuli matkapuhelimilla Johtamiseen käytetty noin 2605 h Yksiköitä käytetty yhteensä 2715 h -RVL:n osuus noin 75 %, -vapaaehtoisten meripelastajien osuus 14 % (kasvua edellisen vuoden osuudesta 35 %) Meripelastustoimen ensivastetehtäviä 31 kpl TMAS – lääkärikonsultaatioiden välityksiä 225 kpl Matkapuhelinpaikannuksia tehtiin 92 tapauksessa yhteensä 256 kertaa Meripelastustapahtumiin liittyen tunnistettiin inhimillistä syytä 1211 kpl, ympäristötekijöistä johtuvia syitä 191 kpl ja teknillisiä syitä 565 kpl -suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 415 kpl -toiseksi suurin syy oli konevika 347 kpl. Meripelastaja 1-14 21 0294 1000 Meripelastuksen hälytysnumero muuttuu Meripelastuksen uusi valtakunnallinen hälytysnumero on 0294 1000. Numero on tarkoitettu meripelastuksen vaaratilanteista ilmoittamiseen ammattimerenkulkijoille, huviveneilijöille sekä muille merellä liikkujille. Kaikki valtion eri virastot siirtyvät vaiheittain käyttämään 029xxx-alkuisia puhelinnumeroita ja tästä johtuen myös meripelastuksen hälytysnumero muuttuu. R ajavartiolaitos siirtyi vuosituhannen taitteessa käyttämään valtakunnallista yritysnumeroa, jolloin perustettiin myös ensimmäinen meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero, johon ei tarvinnut ottaa suuntanumeroa. Tähän yritysnumeropohjaiseen hälytysnumeroon päädyttiin, koska meripelastustoimelle ei voitu osoittaa omaa virallista hätänumeroa. Meripelastuksen hälytysnumeron taustaa Hätänumeron käyttö on yleiseurooppalaisesti hyvin tarkkaan säädelty, eikä säännöstön mukaan meripelastus kuulu hätänumeron käyttäjiin. Meripelastuksen hälytysnumero on soittajalle maksullinen, joten siihen ei voi soittaa ilman SIM-korttia tai saldorajoittimen ollessa täynnä, eikä sillä myöskään ole priorisoidun liikenteen oikeutta muuhun teleliikenteeseen. Meripelastuksen hälytysnumerolla ei ole hätänumerostatusta, mutta meripelastuksen johtokeskuksilla on hätäpuheluita vastaanottavan viranomaisen status. Status vaaditaan muun muassa matkapuhelinten paikantamista, liittymän lisätietojen saamista tai soittajan numeron tiedonsaantia varten. Meripelastuksen hälytysnumeron olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa onnettomuustapauksissa huomattavasti myös matkapuhelimen pikaista paikantamista. 22 Meripelastaja 1-14 Valtion uusi puhelinnumeroavaruus Jotta valtion toimijat pääsisivät eroon lisämaksullisista yritysnumeroista, valtio päätti vuosikymmenen alussa kilpailuttaa kaikkien virastojen yhteiset puhelinpalvelut ja siirtyä uuteen ”valtion puhelinnumeroavaruuteen”, joka on 029xxx -alkuinen. Nämä numerot tulevat nyt vaiheittain valtion eri virastojen käyttöön ja jatkossa myös meripelastuksen uusi hälytysnumero perustuu tähän ”valtion numeroavaruuteen”. Puhelinnumerouudistuksen myötä myös meripelastuksen hälytysnumero joudutaan muuttamaan. Muutoksen myötä numeroon soittaja maksaa soitosta vain puhelinliittymänsä mukaisen paikallisverkko- tai matkapuhelumaksun. Rajavartiolaitos on aktiivisesti yrittänyt saada meripelastuksen hälytysnumeron jopa kokonaan maksuttomaksi. Kenelle meripelastuksen hälytysnumero on tarkoitettu Meripelastuksen hälytysnumero on tarkoitettu merenkulkijoiden ja muiden merellä liikkujien käytettäväksi erilaisissa merellisissä vaaratilanteissa, jotta avuntarvitsija saisi mahdollisimman nopeasti apua ja meripelastuksen johtokeskus ensikäden tietoa suoraan ilmoittajalta. Meripelastuksen hälytysnumeroon vastaa aina meripelastuksen ammattilainen, joille merellisten vaaratilanteiden johtaminen on tuttua. Meripelastuksen hälytysnumeroon soitettu puhelu voidaan, tilanteen niin vaatiessa, kääntää myös lääkärille tai hätäkeskukseen. Voit soittaa meripelastuksen hälytysnumeroon tai yleiseen hätänumeroon Merellä liikkuva avuntarvitsija tai avun tarpeen havaitsija voi tehdä ilmoituksen kahteen eri numeroon; meripelastuksen hälytysnumeroon tai valtakunnalliseen hätänumeroon. Meripelastuksen hälytysnumeroon vastaa Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtokeskuksessa työs- kentelevä päivystäjä. Hätänumeroon soitettaessa puheluun vastaa hätäkeskuspäivystäjä, joka varmistuttuaan tehtävän liittyvän meripelastukseen, kääntää puhelun meripelastuksen johtokeskukseen – eli samaan paikkaan, jonne meripelastuksen hälytysnumero yhdistyy suoraan. 0294 1000 yhdistyy suoraan meripelastuksen johtokeskukseen Meripelastuksen hälytysnumero, 0294 1000, yhdistyy soittajan sijainnin perusteella lähimpään meripelastuksen johtokeskukseen Turkuun tai Helsinkiin. Halutessa meripelastuksen hälytysnumerossa on myös 1- ja 2-loppuiset keskuskohtaiset numerot, joilla puhelu voidaan numerovalinnalla ohjata haluttuun meripelastuksen johtokeskukseen (MRCC Turku 0294 1001 tai MRSC Helsinki 0294 1002). Tallenna uusi numero matkapuhelimeesi Valistuneen merenkulkijan ja veneilijän tulisi tuntea meripelastuksen hälytysnumero ja tallentaa se matkapuhelimeensa, jotta hätätilanteessa sitä ei tarvitse etsiä. Vanhaan meripelastuksen hälytysnumeroon soitetut puhelut siirtyvät uuteen hälytysnumeroon ylimenokauden ajan. Teksti: Petteri Leppänen, Rajavartiolaitos oikea kurssi! Lehdet, katalogit ja mainokset,kaikenlaiset painokset www.punamusta.com oikea kurssi A5.indd 1 17.1.2012 15.31 Uudet merikartat ja Tasku Loisto -navigointituotteet Karttakeskuksesta TULE ME OLLEM OSAST 3b20SUiLLA ES 14 -M VENE . 2014 .2 6 1 8.- Vuoden 2014 merikarttauutuudet! Merikarttasarja J Heinola–Lahti–Jyväskylä (47,00 €) • ilmestyy2/2014 MyyNNiSSä VENEMESSUiLLA! Monenlaista yhteistyötä Pelastustoimi tekee tiivistä Merikarttasarja D Turunmaan saaristo (47,00 €) • ilmestyy3/2014 Ajankohtaista pelastustoimesta yhteistyötä niin Rajavartiolaitoksen kuin vapaaehtoisten Tee ennakkotilaus messuosastoltamme. Sadalle ensimmäiselle vesitiivis merikarttasarjatasku kaupan päälle, arvo 12 €! Merikarttasarja P Valkeakoski–Längelmäki –Hauho (40,80 €) • ilmestyy4/2014 Merikarttasarja E Selkämeri meripelastajienkin kanssa. Sisävesien pelastustoimessa vapaaehtoisilla on merkittävä rooli. P elastustoimessa vapaaehtoisilla toimijoilla on suuri merkitys. Koska pelastuslaitokset vastaavat pelastustoiminnasta sisävesialueilla, useat pelastuslaitokset ovat tehneet yhteistyösopimuksia järvipelastusyhdistysten kanssa. Näiden sopimusten pohjalta va- paaehtoiset meripelastajat osallistuvat lukuisiin pelastustoimen tehtäviin vuoden aikana. Toiminnan aktiivisuus ja toimintamallit vaihtelevat alueittain. Sopimuksissa on hyvä määritellä toimintavalmius ja tarjottavat palvelut eri tilanteissa sekä kustannusten jako. Useilla alueilla yhteistoimintaa tehdään, mutta sitä ei kuitenkaan ole sopimuksilla määritelty. Sopimuksilla voidaan taata toiminnan jatkuvuus sekä taso. Voimassa olevassa pelastuslaissa myös asetetaan pelastuslaitoksille velvollisuus edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on pyrittävä tehokkaasti hyödyntämään kaikki käytettävissä olevat resurssit. (40,80 €) • ilmestyy5/2014 Navigointiin Tasku Loisto for Android sekä Tasku Loisto PC Tule tutustumaan valikoimaan ja messutarjouksiin! Mukana myös maastokartat! Lisätietoja: www.loistonavigointi.fi www.karttakauppa.fi 24 Tykkää meistä Facebookissa: Karttakeskus Liity myös Karttaklubiin ja hyödy tarjouksista: Karttakauppa.fi/karttaklubi Meripelastaja 1-14 Henkilön nosto vedestä (kuva V-S Pelastuslaitos). MIRG – Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyötä Vaikka merellisinten onnettomuuksien vastuuviranomainen on rajavartiolaitos, Pelastustoimi osallistuu onnettomuustilanteisiin myös merialueilla. MIRG-toiminnan (Maritime Incident Response Group) tarkoituksena on hyödyntää tehokkaasti pelastustoimen erityisosaamista merellä tapahtuvissa onnettomuuksissa. Pelastuslaitoksilla toimivat MIRG-ryhmät ovat erikoiskoulutettuja meripelastusryhmiä. Niiden tärkeimpinä tehtävinä ovat aluksen miehistön ja matkustajien turvallinen poistaminen vaara-alueelta sekä tulipalojen sammuttaminen. Tehtävänä voi olla myös vaarallisten aineiden onnettomuus, ensihoitoa vaativa tehtävä tai ihmisen pelastaminen esimerkiksi ruumasta. Onnettomuuspaikalle saavutaan ensisijaisesti helikopterilla, lisämiehitystä ja -kalustoa voidaan kuljettaa paikalle tarvittaessa myös veneellä. Suomessa viralliset MIRGryhmät sijaitsevat Varsinais-Suomessa, Helsingissä, sekä tarvittaessa myös Maarianhaminassa on saatavilla vastaavanlaisen koulutuksen omaavaa pelastushenkilöstöä. Hälytystehtävässä MIRGryhmää johtaa päivystävä palomestari, jonka alaisuudessa toimivat paloesimies sekä kolme palomiestä. Tehtävään lähtee siis aina vähintään viisi pelastajaa. Laivalla pelastustehtävät hoidetaan yhteistyössä laivan miehistön sekä meripelastustoimintaa johtavan viranomaisen kanssa. Meripelastustoiminnan johtaja tulee meripelastuksen johtokeskuksesta. Vaikka MIRG-ryhmää vaativia hätätilanteita tapahtuu verraten harvoin, ammattitaitoa pidetään yllä säännöllisillä harjoituksilla. Tavoitteena suuronnettomuusvalmiuden parantaminen Rannikon pelastuslaitoksilla on ollut eritasoisia valmiuksia vastata onnettomuuksiin. Varustus ja valmiudet sekä koulutuksen taso ovat vaihdelleet paljonkin. Toiminnan yhtenäistämiseksi ja varmistamiseksi sekä koulutuksen tason kehittämiseksi rajavartiolaitos ja pelastustoimi pyrkivät yhteistoimilla kehittämään MIRG-toimintaa ja merellistä onnettomuusvalmiutta. Tavoitteena on parantaa etenkin suuronnettomuusvalmiutta merellä tapahtuvien onnettomuuksien varalta. (ml. kemikaalionnettomuudet) sekä varmistaa toiminnan jatkuminen ja vakiinnuttaminen. Tavoitteena on luoda yhdenmukainen valtakunnallinen järjestelmä, jossa pelastuslaitosten ammattitaitoa hyödynnetään meripelastustoiminnan eri tehtävissä. Koulutusjärjestelmä yhtenäistetään ja koulutusta järjestetään säännöllisesti sekä päällystölle, että miehistölle. Koulutuksen järjestäjänä toimii Raja- ja merivartiokoulu yhteistyössä Helsingin pelastuskoulun kanssa. Merionnettomuuksien pelastusvalmiuden kehittäminen, ihmisten ja yhteisen luontomme suojelemiseksi, on erinomainen esimerkki viranomaisten perinteisiä rajoja rikkovasta ja vahvaa yhdessä tekemisen asennetta vaativasta yhteistoiminnasta. Pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen tiiviillä yhteistyöllä on saatu erinomaisia tuloksia muun muassa laivapalotilanteita ajatellen. H u i k tapahtu ea maviikk o K o t k Kantasa an tamassa ! Gangut Regatta 22.–24.7. Upea purjelaivatapahtuma starttaa Merikaupunki Kotkasta – seilaa mukaan jo alkutahdeille! Teksti: Esko Koskinen Hyvä esimerkki Sisäministeriön pelastusosaston ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöstä on myös syksyllä käynnistynyt BSMIR –hanke (Baltic Sea Maritime Incident Response Survey). Hankkeesta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 21. Kotkan Meripäivät 24.–27.7. Suomen suurin merifestivaali kutsuu juhlimaan. Mahtava avajaisparaati, lukuisat konsertit eri lavoilla, Lasten Meripäivät, Suomenlahti-kylä, katuteatteria, urheilutapahtumia, tivoli, taidenäyttelyitä ja paljon muuta – tule messiin! Meripelastaja 1-14 25 VOSABASE –hanke saavutti tavoitteensa Keskisen Itämeren Interreg IV A -ohjelman Saaristo ja saaret -alaohjelmaan kuuluva Viron ja Suomen yhteishanke Vapaaehtoiset turvallisen Itämeren puolesta (Volunteers for Safety of Baltic Sea – VOSABASE 2011–2013) alkoi heinäkuussa 2011 ja päättyi joulukuun lopussa 2013. Hanke tiivisti Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastajien yhteistyötä entisestään. H ankkeen pääkumppani oli Suomen Meripelastusseura ja vastuukumppani Virossa Vihulan kunta. Hankkeen osarahoittajia olivat Muhun, Mustveen ja Vihulan kunnat, Toilan, Pärnun, Paatsalun ja Viimsin meri- ja järvipelastusyhdistykset sekä Viron poliisi- ja rajavartiovirasto. Suomen kansallinen osarahoittaja oli Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen tärkeimpiä kohderyhmiä olivat saariston ja rannikkoalueiden vapaaehtoiset meripelastusjärjestöt sekä niiden vapaaehtoismiehistöjen kouluttajat Viron vapaaehtoisesta meri- ja järvipelastusjärjestöstä (Eesti Vabatahtlik Mere- ja Järvepääste, EVMJP) sekä rajavartiostosta. Hankkeen päätavoitteet olivat: • Itämerellä liikkumisen muuttaminen turvallisemmaksi. • Vapaaehtoisten meripelastusjärjestöjen yhteistyöverkoston kehittäminen Itämeren alueella. 26 Meripelastaja 1-14 • Vapaaehtoisen meripelastuksen koulutusjärjestelmien täydentäminen ja kehittäminen sekä vapaaehtoisten meripelastuskouluttajien tietoja taitotason parantaminen. • Vapaaehtoisten meripelastusjärjestöjen pelastustoiminnan ja -tapojen yhtenäistäminen. • Vapaaehtoisten meripelastusjärjestöjen kehittäminen Suomessa ja Virossa sekä aktiivinen osallistuminen kansainvälisen meripelastusjärjestön (IMRF:n) tapahtumiin. • Muiden Itämeren alueen maiden vapaaehtoisen meripelastuksen järjestelmiin tutustuminen. Hanketta johti ja sen toimintojen suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi hankehenkilöstö. Projektipäällikkönä toimi Jori Nordström (Suomen Meripelastusseura) ja koordinaattorina Ene Kalmus (Vihulan kunta). Hankkeen toteuttamista valvoi ohjausryhmä. Meripelastuskoulutusta ja yhteisharjoituksia 30 hankekuukauden aikana virolaisille vapaaehtoisille järjestettiin yhteensä 224 koulutustapahtumaa, joista 56 oli paikallisia tai alueellisia. Meripelastuskouluttajille tarjottiin seitsemän erilaista kurssia/ koulutustapahtumaa, joista useimmat pidettiin Bågaskärissä. Kouluttajakoulutus oli tiivistä virolaisten ja suomalaisten kouluttajien yhteistyötä, jossa virolaiset olivat aluksi oppipojan asemassa, mutta myöhemmin johtivat ja toteuttivat koulutuksia myös itsenäisesti. Hankkeen puitteissa pidettiin myös neljä suurempaa yhteistä meripelastusharjoitusta. Näistä kaksi oli vuosittaisia rajavartioston yhteis- Tapaamisiin Viron ja Suomen vapaaehtoisten meripelastajien yhteistyön merkeissä! Hankkeen päätösseminaari 4.12.2013 Helsingissä. Ahvenenmaalainen pelastusalus yhteisessä meripelastusharjoituksessa elokuussa 2012 Ahvenanmaalla. Virolaiset kouluttajat havainnollistamassa elvytystekniikkaa peruskoulutuskurssin opiskelijoille elokuussa 2013. Uuden vapaaehtoisryhmän peruskoulutuskurssi Bågaskärissä toukokuussa 2013. työharjoituksia Virossa Käsmussa, yksi käytännön harjoitus Toilassa, ja lisäksi pidettiin suuri kansainvälinen yhteistyöharjoitus elokuussa 2012 Ahvenanmaalla. Lisäksi järjestettiin kolme kansainvälistä seminaaria: huhtikuussa 2012 Tallinnassa, elokuussa 2013 Bågaskärissä ja lokakuussa 2013 Tallinnassa. Yhteiset meripelastusharjoitukset tarjosivat mahdollisuuden kokemusten vaihtoon, käytännön pelastusmenetelmien opiskeluun sekä konkreettiseen partnerien väliseen yhteistyöhön. Käsmussa järjestetyt harjoitukset kehittivät vapaaehtoistahojen ja rajavartioston yhteistyösuhteita ja vahvistivat luottamusta vapaaehtoisten pelastustaitoihin ja -kykyihin myös Virossa. Ahvenanmaan harjoitus puolestaan toi selkeästi esiin yhteistyötarpeen, jotta Itämerellä tapahtuviin tilanteisiin harjaannuttaisiin reagoimaan yhtenäisesti. Kansainvälisessä joukossa toimimisen käytännön taidot sekä merenkulkualan englannin kielen taito ovat äärimmäisen tarpeellisia. Hankekauden kahtena viimeisenä vuotena virolaiset osallistuivat Suomen Meripelastusseuran meripelastustaitokilpailuihin ja sijoittuivat viime vuonna 15:nneksi, mitä voi Viron vapaaehtoisen meri- ja järvipelastuksen koulutusjärjestelmän lyhyen historian huomioon ottaen pitää hyvänä suorituksena. Toukokuussa 2013 Bågaskärissä järjestettiin Viron ensimmäinen oma meripelastustaitokilpailu, jonka järjestämisessä auttoivat suomalaiset kouluttajat. Seuraavan kilpailun virolaiset järjestävätkin jo kotimaassaan. Viroon oma koulutusjärjestelmä Viron vapaaehtoinen meri- ja järvipelastusjärjestö EVMJP otti kou- lutusjärjestelmänsä kehittämisen lähtökohdaksi Suomen Meripelastusseuran mallin. Yhteistyössä Suomen opinto-ohjelmia kehitettiin edelleen Viron tarpeiden mukaan sekä laadittiin oppimateriaalia ja suunniteltiin sitä tukevia käytännön harjoituksia. Työn tuloksena syntyi EVMJP:n koulutusjärjestelmä, joka sisältää 1. ja 2. vaiheen opinto-ohjelmat, oppimateriaalit, kouluttajat ja tutkintojärjestelmän. Hankkeen päättyessä Viron keskusjärjestöön kuului 15 vapaaehtoista meri- ja järvipelastusyhdistystä, joissa oli yhteensä yli 250 jäsentä. Peruskoulutuksen 1. vaiheen kurssin oli käynyt ja tutkinnon suorittanut 117 vapaaehtoista meripelastajaa. Heillä on oikeus toimia vapaaehtoisen pelastusmiehistön jäsenenä Virossa. Edellä mainituista 38 on käynyt myös peruskoulutuksen 2. vaiheen kurssin ja suorittanut siihen kuuluvan tutkinnon. Tämä tutkinto yhdessä pienaluksen kuljettajantutkinnon kanssa oikeuttaa toimimaan pelastusaluksen päällikkönä. Kokeneista vapaaehtoisista on koulutettu 31 meripelastuskouluttajaa. Näiden kouluttajien turvin ja suomalaisten vapaaehtoisten kouluttajien tuella toteutettiin valtaosa hankkeen koulutuksista ja meripelastusharjoituksista. Kansainvälinen yhteistyö tärkeää Hankkeen vaikutusta Viron vapaaehtoisen meripelastuksen kansainvälistymisprosessille on pidettävä erittäin merkittävänä. Liittyminen kansainväliseen meripelastusjärjestöön (IMRF) sekä mahdollisuus osallistua aktiivisesti järjestön tapahtumiin Euroopassa ja muualla maailmassa on antanut vahvan sysäyksen ja tuen vapaaehtoisen meripelastuksen kehitykselle Virossa. Yhteistyö Suomen, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Norjan ja muiden maiden vapaaehtoisten kanssa lujitti Viron meri- ja järvipelastustoiminnan oikeaa kehityssuuntaa. Vaikka VOSABASE –hanke päättyi, Suomen ja Viron yhteistyö jatkuu. Sen vakuudeksi Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen ja Viron vapaaehtoisen meri- ja järvipelastusjärjestön hallituksen puheenjohtaja Ene Kalmus allekirjoittivat päätösseminaarin yhteydessä yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan 1.1.2014. Teksti: Ene Kalmus Kuvat EVMJP Meripelastaja 1-14 27 Nimellä on merkitystä Oletko koskaan miettinyt, mistä ja miten meripelastusalukset Rautauoma, Otkantti ja Fisherman ovat saaneet nimensä? Tutkin meripelastusalusten nimiä 2013 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani. Tässä jutussa esitellään lyhyesti miten nimiä annetaan, millaisia ne ovat, ja kurkistetaan myös nimien taustoista löytyviin tarinoihin ja merkityksiin. M iten meripelastusalus sitten saa nimensä? Nimi päätetään aina aluksen saavassa yhdistyksessä. Yhdistyksen nimiehdotus käsitellään vielä Meripelastusseuran hallituksen kokouksessa, jossa nimi hyväksytään. Varsinaisia sääntöjä ei nimien suhteen ole. Nimen tulee kuitenkin olla sopiva, eikä se saa loukata ketään. Yleisesti alus voi saada nimensä läheisen paikannimen, merkittävän lahjoittajan tai tukijan toiveesta tai tärkeän meripelastuksen toimijan mukaan. Ajatus nimeen voi joskus tulla myös aluksen koosta tai ulkonäöstä. Vuonna 2011 meripelastusalusten nimien käyttö ja tunnukset uudistuivat. Aluksilla on edelleen venekasteessa annettu nimi, mutta VIRVE-verkossa tapahtuvassa viestiliikenteessä aluksista käytetään operatiivista tunnusta, esimerkiksi VSL188 Jenny Wihuri. Kaikilla aluksilla on lisäksi seuran antama oma alustunnus (ID-tunnus), esimerkiksi PV503. Tämä tunnus kulkee aina aluksen mukana papereissa, vaikka alus vaihtaisikin asemapaikkaa tai nimeä. Meripelastusalusten nimet ja nimeäminen eroavat huvialusten nimeämistavoista. Perinteisesti huvialuksia on nimetty naisten mukaan. Klassiset niistä ovat kolmitavuisia ja loppuvat a-kirjaimeen. Meripelastusalusten nimissä naisten nimiä on toistaiseksi vain 3,4 %. Nimiluokkia Alusten nimet muodostavat nimiluokkia. Nimistä 37 % perustuu paikannimiin, kuten Hauki ja Kotka. Henkilönnimiin pohjautuu 18 % alusten nimistä, kuten Jenny Wihuri ja 28 Meripelastaja 1-14 Emmi. Numeraaleista koostuu puolestaan 16 % ja yritysten nimiin pohjautuu 12 %. Traditioihin ja onnettomuuksiin perustuu 7 % nimistä. (vuonna 2009 aineiston koko oli 148 sisältäen myös Ahvenanmaan nimet). Numeraaleista koostuvat alustunnukset toimivat usein väliaikaisina niminä, ennen kuin alus kastetaan. Alustunnus PV408 toimi siis nimenä, kunnes alus nimettiin PV Jämsäksi. Pienillä apuveneillä alustunnus puolestaan toimii usein varsinaisena nimenä, kuten AV14. Nimissä voi myös esiintyä erilaisia selventäviä täydennysosia, kuten numeroita tai kirjaimia, ja numeroista voi muodostua juokseva sarja. Joskus osittain saman nimen omaavat alukset ovat samaan aikaan käytössä, kuten Olli II ja Olli III. Viestiliikenteessä numeroita II ja III pitää ehdottomasti käyttää, jotta alukset erottuvat toisistaan. Tukijoiden nimet yleistyneet Vuonna 1999 valmistunut PR Jenny Wihuri on Meripelastusseuran suurin alus. Sen kannella on vuonna 2000 valmistunut AV Antti. Antti Wihuri toimi pitkään seuran puheenjohtajana. Alusten nimet Yritysnimet alusten kyljissä ovat viittaavat sekä henkilönnimiin että heidän nimeään kantavaan yleistyneet viime vuosikymme- säätiöön: Jenny ja Antti Wihurin rahastoon (kuva E. Nurmikko). neltä lähtien. Tukijat osallistuvat aluksen rahoitukseen, ja usein tukija saa myös tykseen. Joskus nimi ei suoraan paljasta tukiehdottaa alukselle nimeä. Yritysnimet esiintyvät jaansa, kuten Targa Rescue. Targa taas on veyleensä alusten nimissä sellaisenaan Finnkeri netyyppinä useimmille veneilijöille tuttu. Targa(Finnkeri Oy) tai lyhentyneenä: Plania (Plania- veneitä valmistaa Botnia Marin Oy Ab. Tällöin talo Oy), yleensä kuitenkin ilman yritystun- nimi viittaa tuotteeseen eikä yrityksen nimeen. nusta (esim. Oy, Ab). Rautauoma on saanut nimensä rahoittaja Reijo Rautauoman nimestä, Wetteri taas viittaa Henkilön- ja paikannimet Pohjois-Suomessa vaikuttavaan autoalan yriHenkilönnimistä koostuvat nimet voivat sisältää etu- tai sukunimen Luonteri • AV57 • Porsö • Urlus • Bogge • Reijo • Olli II • Westhouse • Emmi • AV14 • Nihti • Pikkumusta • Hailikari • Russarö • Betty • Kiviniemi • Konnevesi • AV13 • Kuusakoski • Antti • Aava R • Jenny Wihuri tai molemmat. Karppe-nimen • Vera Violetta • PV230 • Aktia • Rautauoma • AV53 • Plania • Wetteri • AV15 • Korppoo • Kummeli • tausta taas pitää melkein tietää. Kolmonen • Hailuoto • Fagerö • Pooki • Piltsi • Hekla • 408 • Kasinlinna • Pyörre • AV48 • Urtti • Tervasaari • Wiima • Matti • Kainari • Hermanni • Puula • Torbay • Dimitri • Helvi Harjula • Finnkeri • Hebe • Laitakari Karppe on lempinimi ja perustuu • Tossu • AV17 • PV225 • Yxpila • Sälgrund II • Matts • AV40 • PV234 • Vesseli • Sullero • Korpilahti • henkilönnimeen Kaarlo Kadenius. AV51 • Masto • Kotka • VLM Ponsor • Olli III • Herman Saastamoinen • Lassi • Teemu Hiltunen • Fisherman • Totti • Willimies • AV22 • Sara • AV10 • Brahea • AV23 • Teuvo • Degerby • AV07 • Junior • Dermo Hän toimi aiemmin muun mu• Targa Rescue • Nunnalahti • PV235 • Pikku-Toppila • Toppila • Varjakka • Vesijärvi • Ad Mare • Tiirapaasi assa Tornion Meripelastusyhdis• Mini Otto • Otto Malm • Tuiska • Reposaari I • Repo • AV25 • Mac Elliot • Securitas • Mikrolog II • AV37 • Merikokko • Apukokko • Aave • Niilo Saarinen • Pikku Niilo • Hoppe • Pihlus • AV28 • Lähi • Boistö 3 tyksen puheenjohtajana ja aktiivi• Draken • Pärske • Uuras • Kuutinkari • Puhuri • Iisveden Metsä • Interpersona Rescue • Ajax III • Särkkä sena jäsenenä. • Turva • AV02 • Karppe • AV30 • Viittakari • Otkantti • Loistokari • Arvinsilmä • Rajakari • Ankka • Janne Malén • Vekara • Silmä II • Sotka • Wärtsilä Rescue • Walkiakoski • Tylli • Rami • MPA-2012 Naantali PV416 • MPA-2012 Tampere PV417 • MPA-2012 Turku PV418 • MPA-2012 Vaasa PV419 • MPA-2012 Jyväskylä PV420 • MPA-2012 Lahti PV421 • Romulus • Hoikka • AV04 • Wiitasaari ”Yritysnimet alusten kyljissä ovat yleistyneet” PV Paroc on yritysnimi. Nimi on lyhennetty alusta tukeneen aiemmin Suomessa Paraisilla toimineen, nykyään Paroc Group -nimellä toimivan yrityksen nimestä (kuva Jukka-Pekka Lumilahti). PV Pyörre on saanut merellisen nimen (kuva Jukka-Pekka Lumilahti). PV Kotka on saanut nimensä tukijansa Kotkan kaupungin mukaan. (kuva Kotkan Meripelastusyhdistys). PV Rautauoman nimi pohjautuu lahjoittajansa Reijo Rautauoman nimeen. Kuvassa näkyy myös aluksen nykyinen yksikkötunnus VSL178 (kuva JukkaPekka Lumilahti). Paikannimissä taas useimmat nimet viittaavat luonnollisesti vesistöihin, mutta niiden alkuperän voi löytää kuivaltakin maalta. Arvinsilmä on loisto Turun lähellä, mutta se on myös aluksen nimi. Hauki I ja Hauki II -nimet saattaa yhdistää ensin hauki-kalaan, mutta nimien taustalla on asemapaikka Haukipudas. Sullero on lyhentynyt nimestä Sulleronniemi, ja saaren ja vesistön nimiin pohjautuvat puolestaan nimet Porsö ja Puruvesi II. Useat nimistä huokuvat merellisyyttä. Tällaisia leksikaalisia eli sanakirjasanoihin pohjautuvia nimiä on 11 %. Tällaisia ovat muun muassa Myrsky ja Pyörre. Nimi voi osoittaa myös suuntaa tai se voi toimia turvamerkkinä merenkulkijoille, joista tässä esimerkkeinä ovat Kummeli ja Rescue West. Joskus aluksen pienuus ilmenee jo nimestä, kuten Junior ja Pikku-Niilo (6,9 m). Viimeisenä mainitun rinnalla on palvellut myös se isompi Niilo – pelastusristeilijä Niilo Saarinen (14,8 m). Niilo Saarinen oli arvostettu merikapteeni, joka toimi vuosikymmeniä myös Meripelastusseuran työntekijänä ja kouluttajana. Maalla sijaitsevista paikoista nimensä ovat saaneet muun muassa Otkantti ja Toppila. Turun Meripelastajien Otkantti on saanut nimensä satamarakennuksen mukaan. Turun satama-alueella sijaitsi aiemmin satamarakennus Åttkanten, jota paikalliset nimittivät Otkantiksi. Oulun lähivesillä partioidaan puolestaan Toppila-aluksella, joka viittaa nykyisessä Toppilan kaupunginosassa sijainneen satamaan nimeen. Onnettomuudet ja traditiot Pelastusalusten nimistä löytyy myös traditioihin ja onnettomuuksiin viittaavia nimiä. Meren ja järvien surullisiin tapahtumiin, mutta myös sankaritöihin viittaavat seuraavat nimet: Siilinkari III, Draken ja Fisherman. Höyrylaiva Kuru upposi myrskyssä 7.9.1929 Siilinkarin edustalle Tampereen Näsijärvellä. Järvellä oli kova myrskytuuli, mutta pitkä ja PV Kainari on saanut nimensä tukijansa mukaan. Tukijana aluksella on Kainuun Sanomat. Kainari on leikillinen lyhenne lehden nimestä (kuva Taneli Mauno). kapea Kuru käynnisti kuitenkin koneet paluumatkaa varten, olivathan sitä pienemmätkin laivat lähteneet jo aiemmin hyvin matkaan. Järven selällä laivaa lähestyi kolme suurta aaltoa. Kolmas aalto käänsi jo kallistuneen ja massoittain vettä sisäänsä saaneen Kurun sivutuuleen ja sai laivan kaatumaan lopulta kyljelleen. Alus upposi nopeasti. Turmapaikalle ehti apuun joitakin aluksia: höyrylaiva Tarjanne ja kahden partiopojan myrskyä uhmannut vene Suunta. Turmassa menehtyi ainakin 136 ihmistä, vain 22 ihmistä pelastui. Suuri osa hukkuneista oli alle 25-vuotiaita nuoria. Kurun onnettomuus on edelleen Suomen sisävesiliikenteen suurin onnettomuus. Draken-kuunaria ohjasi puolestaan kapteeni Niilo Saarinen. Vuoden 1929 marraskuussa Draken upposi kovassa myrskyssä Utön lähelle. Miehistöstä osa pelastautui läheiselle paadelle. Matkaa paadelta maalle ei ollut kuin parisataa metriä, mutta myrsky teki voimattomiksi suurimman osan kahden vuorokauden aikaisista miehistön pelastusyrityksistä. Aluksen 11:sta miehistön jäsenestä viisi menehtyi meren voimia vastaan taistellessaan. Kevyeltä kuulostavan Fishermannimen taustalla on puolestaan ihmisen suurin menetys. Nuoren ammattikalastajan menehtyminen Säkylän Pyhäjärvellä sai aikaan, että järvelle perustettiin vuonna 2008 uusi yhdistys, Pyhäjärven Järvipelastajat. Yhdistyksen alus rahoitettiin osin kansalaiskeräyksin. Nimi Fisherman on siis annettu Pyhä-järvellä työssään menehtyneen kalastajan muistoksi. Alusten nimet eivät ole pelkkiä nimiä nimikylteissä, vaan ne kantavat mukanaan niin merkityksiä kuin muistojakin. Teksti: Pinja Hentunen Juttu perustuu kirjoittajan Helsingin yliopistossa 2013 valmistuneeseen suomen kielen pro gradu -tutkielmaan ”Vapaaehtoisten meripelastajien alusten nimet Suomessa”. Tutkielma kuuluu nimistön ja kognitiivisen kielentutkimuksen alaan. Meripelastaja 1-14 29 ✶✶✶✶✶ Ainoa 5 tähteä saanut pelastuslautta TESTIVOITTAJA VIKING RescYou™ pelastuslautta INKOO SHIPPING OY AB “Tämä ISO-hyväksytty pelastuslautta on malliltaan ja rakenteeltaan todennäköisesti paras lautta mitä olemme testanneet..” Sailing Today, Joulukuu 2011 VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT Oy, Finland Pääskykalliontie 13 . F-21420 LIETO . Finland Tel: +358-(0)2-489 500 . Fax +358-(0)2 489 5011 e-mail: VIKING-fi@VIKING-life.com . www.VIKING-life.com Luotettava ja monipuolinen Crewsaver pelastusliivisarja vaativaan käyttöön. * 150N–275N * Solas/Med hyväksytyt * erikoispelastusliivit * Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit Ammattikäyttöön Gleistein köydet JOLLASTA–TANKKERIIN * Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene * punottuna, kierrettynä * halkaisija 3–168 mm Marnela Oy, Isonsarvastontie 8, 00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600 www.marnela.fi Patrik Hertsbergin 50-vuotiskeräyksen tuotto Meripelastusseuralle Koskaan ei tiedä, milloin tarvitsee apua koputtaa puuta. – Voin kyllä siitä huolimatta suositella Trossia muillekin, sehän on myös keino tukea meripelastustoimintaa ja parantaa siten yleistä turvallisuutta vesillä. Hertsbergien perheessä on kaksi venettä, vaimon omistama 54 vuotta vanha puupurjevene sekä pienempi moottorivene, jolla kuljetaan mökkimatkoja. Investointipankkiiri Patrik Hertsberg vietti viime syksynä 50-vuotispäiviään. Lahjoja hän ei halunnut, mutta näki hyvän tilaisuuden tukea arvostamaansa kohdetta, vapaaehtoista meripelastustoimintaa, ohjaamalla merkkipäivänsä muistamiset Meripelastusseuralle. Keräyksen tuotto lähes 10 000 Patrik Hertsberg kertoo harkinneensa myös muutamaa muuta vaihtoehtoa, mutta merta ja saaristoa rakastavana ja veneilyä koko ikänsä harrastaneena päätös valita lahjotusten kohteeksi Meripelastusseura oli lopulta helppo. - Päätös syntyi kyllä jo melko varhaisessa vaiheessa, hän toteaa. Patrik Hertsbergin syntymäpäiväkeräyksen tuotto oli lähes 10 000 euroa. - Se oli kyllä todella positiivinen yllätys! En uskaltanut odottaa noin suurta summaa, vaikka ystäväpiirissäni onkin paljon veneilyihmisiä, hän pohtii. - Asia tuntuu koskettavan monia. Olen iloinen ja tyytyväinen. - Vapaaehtoistyö, mitä Meripelastusseura tekee, on uskomattoman hieno asia, Hertsberg sanoo. - Koskaan ei tiedä, milloin tarvitsee apua. Meripelastustoiminta tutuksi Ruotsista Patrik Hertsberg aloitti veneilyharrastuksen jo lapsena Vaasan saaristossa. Meri ja saaristoluonto ovatkin lähellä hänen sydäntään. Hertsberg kuuli vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta ensimmäistä kertaa 1990luvun puolivälissä työskennellessään Handelsbankenissa. - Handelsbanken lahjoitti silloin pelastusaluksen Ruotsin meripelastusseuralle ja sitä kautta pääsin tutustumaan toimintaan. Nähdessään joitakin vuosia myöhemmin Helsingin venemessuilla Suomen Meripelastusseuran osaston Hertsberg tiesi siis jo mistä on kysymys. Teksti: SW Tyytyväinen Trossi-jäsen Patrik Hertsberg on ollut Inkoon Meripelastajien Trossi-jäsen vuodesta 2009 lähtien. - Liityin venemessuilla ja kotiyhdistyksekseni valitsin Inkoon, koska perheellämme on kesämökki Inkoon saaristossa ja halusin tukea erityisesti sen alueen toimintaa. - Onneksi en ole joutunut pyytämään meripelastajien apua - vielä, hymyilee Hertsberg ja Kiinnostuitko mahdollisuudesta ohjata merkkipäiväsi muistamiset Meripelastusseuralle? Talouspäällikkö Tiina Hietikko kertoo mielellään lisää, tiina.hietikko@ meripelastus.fi. Meripelastaja 1-14 31 Loka-marraskuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja -palstalla julkaistaan lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja. Lo k a k u u Törmäys rysän ankkuripuuhun, Eura, Lähi Buster L -vene oli ajanut ajelehtivaan rysän ankkuripuuhun, jossa oli kiinni myös pätkä köyttä. Moottori oli sammunut ja uudelleen käynnistettäessä se oli pitänyt epäilyttävää ääntä, jolloin omistaja oli pyytänyt hinausapua. Vene oli tuuliajolla, mutta tuuli painoi sitä järven selälle eikä vaaraa karille ajautumisesta ollut. Lähi hinasi avustettavan veneen Säkylän kalasatamaan ja miehistö avusti sen trailerille nostossa. Polttoaineletku rikki, Padasjoki, Vesijärvi 16 tonnia painavasta teräsveneestä oli rikkoutunut polttoaineletku. Vesijärvi hinasi avustettavan Padasjoen satamaan korjaamaan venettään. Verkkomerkki väylällä, Helsinki, Emmi Emmin miehistö huomasi verkkomerkin väylällä ja oli asiasta yhteydessä MRSC:iin, josta neuvottiin poistamaan verkko. Osoittautui kuitenkin, että kyse oli vain verkkomerkistä eikä siihen ollut kiinnitetty verkkoa. Väylästä sivussa ja kiinni verkossa, Porvoo, Aktia Porvoo Moottoriveneilijä oli ajautunut hämärässä väylän sivuun ja ajanut verkkoon. Aktia Porvoo avusti hädässä olijat takaisin väylälle, irrotti verkon potkurista ja saattoi veneilijät kotilaituriinsa. Moottori kuumentui, Vaasa, Wärtsilä Rescue Moottoriveneen sisämoottori oli alkanut kuumentua, koska vesi ei enää kiertänyt jäähdytysjärjestelmässä. Wärtsilä Rescue hinasi aluksen miehistöineen omalle laituripaikalleen. 32 Meripelastaja 1-14 Kalastusalus kivillä, Rautalampi, PV234 Kalastusaluksesta oli pohjoismyrskyssä polttoaine loppunut, jonka seurauksena alus oli ajautunut rantakivikkoon. PV234 irrotti kalastusaluksen karilta ja hinasi sen turvasatamaan. Vene kaatui, Jyväskylä, AV48 Soutuvene oli kaatunut ja kolme ihmistä oli joutunut veden varaan. He olivat uineet läheiseen saareen. AV48 avusti henkilöt saaresta pelastuslaitoksen yksikköön ja hinasi kaatuneen soutuveneen Noukanniemeen. HT-vene tuuliajolla, Varkaus, Hoikka Lajulahden nostoluiskalla HT-venettä trailerille vedettäessä vinssin liina katkesi ja vene karkasi järvelle. Veneen keulanaru ei ollut veneilijän käden ulottuvilla. Navakka tuuli lähti kuljettamaan venettä itää kohti. Tuuliajolla ollut vene otettiin hinaukseen ja siirrettiin Lajunlahden venelaituriin. Liekkejä rannassa, Haukipudas, Kiviniemi Partiossa olleen Kiviniemen miehistö havaitsi isoja liekkejä rannassa. MRCC Turku määräsi tarkistamaan asian. Miehistö tarkisti kohteen ja ilmeni, että joku poltti tavaroitaan rannassa. Tuli oli vartioimatta, mutta paloi kivikolla, josta ei ollut leviämisvaaraa. MRCC Turku keskeytti tehtävän. Mökkimatkalla kivikkoon, Uusikaupunki, Janne Malen Pariskunta oli matkalla tuttaviensa mökille ja ajoi navigointivirheen johdosta kiville. Janne Malenin paikalle tullessa pariskunta oli ankkuroinut veneensä kivikolle. Malen veti veneen kiviltä avoveteen, missä se pystyi tarkistuksen jälkeen itse jatkamaan matkaansa. Upoksissa, Helsinki, Mikrolog III Pienen moottoriveneen merivesijäähdytysjärjestelmän letku oli pettänyt ja vene oli uponnut. Mikrolog III:n miehistö nosti veneen pintaan ja pumppasi sen tyhjäksi. Ajelehtimassa, Savonlinna, Uuras Moottoriveneen kone sammui kesken matkan eikä käynnistynyt uudelleen. Vene ajelehti ja pimeys alkoi jo laskeutua. Uuras hinasi veneen lähtölaituriin huollettavaksi ja sen miehistö jatkoi matkaansa maitse. Sakeassa sumussa, Inkoo, BLC Pariskunta oli tulossa saaressa olevalta mökiltä kotiin päin alle 7-metrisellä moottoriveneellä ja oli eksynyt sakeassa sumussa. Maata ei näkynyt missään suunnassa eikä sijainnista ollut tietoa, joten he eivät uskaltaneet jatkaa matkaansa. He päättivät laskea ankkurin ja kutsua apua. Meripelastuslohkokeskuksen ensimmäinen tutkavalvontajärjestelmän perusteella BLC:lle tarkastettavaksi annettu kohde oli kyseinen hädässä ollut vene. BLC saattoi venekunnan kotisataman läheisyyteen, josta se jatkoi matkaa omin neuvoin. Akseli pettänyt, Naantali, Arvinsilmä Moottoripurjeveneen akseli oli pettänyt kiinnityksestään kytkimeen eikä veneellä pystynyt enää ajamaan. Arvinsilmän miehistö esti akselin pyörimisen hinauksen aikana lisävaurioiden ehkäisemiseksi ja hinasi veneen lähimmälle telakalle, missä akseli pystyttiin korjaamaan. tettavat pääsivät lämmittelemään ja käsiksi lukkojen takana olleeseen omaisuuteensa. Sen jälkeen hinattiin akkuvikainen moottorivene matalasta rantavedestä mökkilaituriin ja kuljetettiin avustettavat mantereelle. M a r ra s k u u Ankkuri juuttui, Porvoo, Kotka Pienehkö moottorivene oli ankkuroitunut väylälle ja sen ankkuri olo takertunut pohjaan kiinni. Veneilijä ei saanut ankkuria irti omin voimin. Kotkan miehistö auttoi ankkurin irrottamisessa. Matkustaja-alus karilla, Liperi, Pyörre tuloa Tervetollemme osas 4e31 Matkustaja-alus oli ajanut karille navigointivirheen vuoksi. Aluksessa oli 21 henkilöä. Vuotoja tai henkilövahinkoja ei ollut. Pyörre evakuoi kaikki matkustajat onnettomuusaluksesta. Osa heistä siirrettiin RPK108:n kyytiin. Pyörre kuljetti 9 henkilöä Joensuun matkustajasatamaan. Matkustaja-alus tarkastettiin vuotojen varalta ja selvitettiin sen irrottamismahdollisuutta. Pimeästä sekä erittäin kivikkoisesta paikasta johtuen päätettiin jättää irrottaminen seuraavaan päivään. Merenkuluntarkastajan kanssa sovittiin, että hän tulee tarkastamaan tilanteen seuraavana aamuna. Seuraavana päivänä Pyörre osallistui myös aluksen irrottamiseen. Eksyneet, Parainen, PV235 Venekunta oli eksynyt sumussa ja sen olinpaikka oli epävarma. Eksyneet olivat jääneet saaren rantaan odottamaan. PV235 löysi aluksen nopeasti ja saattoi sen perille määränpäähän. Jumissa saaressa, Nokia, Turva Moottori pysähtyi myrskyssä, Ruokolahti, Kolmonen Isä ja 12-vuotias poika olivat jumissa mökkisaaressa. Tuuli oli paiskannut mökin oven kiinni; avaimet, lompakko ja isän kännykkä lukkojen takana. Vene ei suostunut käynnistymään, ilmeisesti akku oli tyhjä. Hätäkeskuksen mukaan henkilöt alkoivat olla jo varsin kylmettyneitä n. 3 tuntia ulkona värjöteltyään. Turvan miehistö murtautui mökkiin omistajan luvalla lyömällä kirveellä oven lasin rikki, jotta avus- Moottorialuksen moottori oli pysähtynyt myrskyssä, koska sen polttoainesuodattimet olivat tukossa. Alus oli ajelehtinut matalikolle ja jäänyt karille läheisen saaren rantaan. Kolmosen miehistö yritti irrottaa alusta karilta, mutta koska säätila oli liian myrskyinen, päätettiin vain evakuoida ihmiset alukselta ja kuljettaa heidät turvaan. Alus irrotettiin karilta seuraavana päivänä. Meripelastaja 1-14 33 Hätämerkinantoharjoituksia n– Harjoituksissa käytettävät välineet ovat punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut (hätäsoihtu) sekä oranssit savut. Helsingissä voi harjoitella myös valopistoolin punaisilla ammuksilla ja kynäraketeilla. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään. Kuva Markku Tamminen Kaikkien hätämerkinantovälineiden päiväysleiman tulee olla vuodelta 2007 tai sitä uudempi. Ennen harjoitusta välineet tarkistetaan ja ampujille annetaan käyttökoulutus. Vapaaehtoiset meripelastajat järjestävät kevättalvella hätämerkinantoharjoituksia eri puolilla maata. Tilaisuuksissa veneilijät voivat harjoitella turvallisesti hätämerkinantovälineiden käyttöä. 8.3. Suomenoja, Espoo Järjestäjä: Espoon Meripelastajat ja Helsingin Meripelastusyhdistys 8.3. klo 19-20 22.3. klo 13-15 13.4. Kuopio, Säkylän Lahden Myllysaari Pirttiniemi järvipelastusasema Järjestäjä: Lahden Järvipe- Järjestäjä: Kuopion JärvipeJärjestäjä: Pyhäjärven Järvipelastajat Välineet: punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut ja oranssit merkkisavut. Välineet: punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut ja oranssit merkkisavut. Ikäraja: 18 vuotta Ikäraja: 18 vuotta Osallistumismaksu: ks. www.meripelastus.fi/espoo Osallistumismaksu: Maksuton. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.meripelastus. fi/espoo ja www.meripelastus.fi/helsinki Ilmoittautuminen ja lisätiedot: olli.mantyranta@ gmail.com lastajat, Lahden purjehdusseura ja Lahden navigaatioseura. Välineet: punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut ja oranssit merkkisavut. Ikäraja: 18 vuotta Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.meripelastus. fi/lahti lastajat ja Kuopion pursiseura Välineet: punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut ja oranssit merkkisavut. Lisäksi alkusammutuskoulutus. Ikäraja: 18 vuotta Osallistumismaksu: Maksuton. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.meripelastus. fi/kuopio Listassa on lehden painoon mennessä tiedossa olleet harjoitukset. Kukin yhdistys tiedottaa paikallisista harjoituksista omilla nettisivuillaan. Sivujen osoitteet ovat muotoa www.meripelastus.fi/paikkakunta. Sinustako vapaaehtoinen meripelastaja? Löydä elämäsi paras harrastus! Vapaaehtoiset meripelastajat auttavat lähes kolmeatuhatta ihmistä vesillämme vuosittain. Haemme miehistöihimme uusia vapaaehtoisia. Sovit joukkoomme, jos n haluat auttaa n olet innokas oppimaan uutta n pystyt sitoutumaan aikaa vievään harrastukseen n omaat hyvän peruskunnon ja uimataidon n olet 18 vuotta täyttänyt. Veneilykokemusta tai muutakaan ennakko-osaamista et tarvitse. Koulutamme kaikki miehistöjemme jäsenet. Lue lisää ja täytä hakulomake www.meripelastus.fi/tulemukaan Suomen Meripelastusseura on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 64 meripelastusasemaa, 150 pelastusalusta ja noin 1800 vapaaehtoista meripelastajaa ympäri maata rannikolla ja sisävesillä. Global technical excellence closer to shipowners - closer to shipyards wherever you are Visit us on: www.bureauveritas.com www.veristar.com Move Forward with Confidence Automaattiset sähkönsyöttöjärjestelmät UPS-varmennettuina Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus Tarvittaessa luokituslaitosten varmistamana Maahantuoja: Oy KAHA Ab www.kaha.fi puh 09-61568300
© Copyright 2024