Vapaaehtoistyö sai oman teemavuoden
1 4.2.2011 Vapaaehtoistyö sai oman teemavuoden s. 18 1/2011 Mika luisteli taas TUL:n ykköseksi www.tul.fi Lacrosse on nopea ja puuduttava laji Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Lajin kuvaamiseen ei tarvita kuin kaksi sanaa: puuduttava laji. Tätä Suomessa harvinaista lajia pelataan Ykspihlajan Reimassa Kokkolassa. s. 14 Inarissa on TUL:n pohjoisimmat seurat Milja Rova (vas.), Juuli Katajamaa ja Janina Virta ovat Inarin Yrityksen lahjakkaita hiihtäjiä. Yritys on yksi kolmesta TUL:n pohjoisimmasta seurasta. Kaksi muuta ovat Lapin Kaira ja Nellimin Pyry, nekin inarilaisia seuroja. Pyryn kerhotalolta on seitsemän kilometriä Venäjän rajalle. s. 15–17 Joukkuevoimistelu on hyvässä Iskussa Rantaperkiön Isku juhlisti tammikuun viimeisenä sunnuntaina 100-vuotista taivaltaan. Monen lajin seurasta on vuosikymmenien mittaan tullut joukkuevoimistelun erikoisseura, joka vuodesta toiseen tuottaa hyviä joukkueita. Naisten sarjan Tututa on yksi näistä joukkueista. s. 24 2 ”SM-KULTA RADALLA OLISI IHAN SIISTIÄ!” Ismo Alhoniemi T UL:n viime vuoden parhaaksi urheilijaksi valittu pikaluistelija Mika Poutala haluaa voittaa Suomen mestaruuden. SM-kulta olisi Poutalan mielestä ”ihan siistiä”. Mitä ihmettä? Eikö SMkullan tavoitteleminen ole Poutalan tasoiselle maailman huipulle itsestään selvyys? - Sain viime kesänä ratapyöräilyssä SM-hopeaa ja ensi kesänä lähden hakemaan Suomen mestaruutta. Otan tosissani tämän luistelijoiden vanhan kesäharjoitusmuodon ja panostan ensin kesänä lajiharjoitteluun, Poutala sanoo. Huippuluistelijan SM-hopea tuli niin sanotussa keirinajossa, jossa ensin poljetaan viisi kierrosta moottoripyörän perässä ja sen jälkeen 1,5 kierrosta ”urku auki”. Radalta kuntoa luisteluradoille vuosikausia hakenut Poutala uskaltautui viime kesänä SM-kilpaluihin, mutta seuraavalla kerralla kysymys ei ole enää pelkästä uskalluksesta. Ratapyöräilijät varokoot! - Polkupyöräily on säilynyt luistelijoiden harjoitusmuotona, koska lajissa rasitetaan samoja lihaksia kuin luistelussakin. Vancouverin olympialaisten 500 metrin kilpailut ovat piirtyneet monien urheilua seuraavien suomalaisten muistiin. Poutala johti ensimmäisen kilpailun jälkeen, mutta horjahtaminen toisessa luistelussa tiputti miehen viidenneksi. 1 000 metrillä helsinkiläinen oli kahdeksas. 500 metrin maailmancupin kokonaispisteissä hän oli viime kaudella kolmas.. Sprinttereiden MM-kilpailuissa (500 ja 1 000 metriä) Poutala sijoittui kuudenneksi. - Viime vuonna olin huippukunnossa ja kausi oli kokonaisuudessaan tosi hyvä. Kriittinen virhe vain tuli väärään paikkaan eli olympialaisten 500 metrin toiseen luisteluun, Poutala sanoo. Pettymyksen tuonut viides tila toi mukanaan luonnollisen reaktion: kausi saa jäädä tähän. Poutala oli valmis niin sanotusti lyömään hanskat tiskiin, mutta uran lopettaminen ei käynyt mielessä. - Minulle jäi niin iso nälkä olympialuistelusta, että oli syytä vielä jatkaa. Uskoin ja uskon edelleen, että minulla on saavutettavaa, Poutala sanoo. Luistelijaa koeteltiin myös syksyllä. Berliinissä mieheen iski selittämätön väsymys, eikä luistelu ollut lähelläkään ajateltua. Maailmancupin kiertue keskeytyi ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa todettiin urheilijoiden yksi pahimmista vitsauksista eli mykoplasma. Poutala kävi tutkimuksissa jo Berliinissä, mutta silloin bakteeria ei löydetty. Mykoplasma on bakteeri, joka pystyy tunkeutumaan kudoksiin ja pääsee veren mukana eri puolille kehoa. Se voi aiheuttaa ihmiselle monenlaisia vaivoja ja ongelmia kuten tulehduksia tai kuumeilua. - Olin ensimmäisen kuukauden pakkolevossa ja toisen kuukauden luistelukiellossa. Sairaus vaikuttaa vieläkin, sillä en jaksa tehdä pidempiä harjoituksia, eikä palautuminen ole normaalia. Viime kesänä panostin harjoittelussa 1 000 metrille, mutta mykoplasma vei mahdollisuuteni menestyä MMkilpailuissa, Poutala sanoo. ta vaihtaa jopa mitaliin ja myös matkakohtaisissa MM-kilpailuissa tonni olisi todennäköisesti sujunut paremmin kuin aikaisemmilla kausilla. Kausi voi kuitenkin päättyä iloisissa merkeissä. Matkakohtaisista maailmanmestaruuksista luistellaan maaliskuussa Inzelissä, jonne Poutala aikanaan matkaa menestysmielessä. - Selkeästi tavoittelen mitalia 500 metrillä. Kisoihin on vielä aikaa, eikä sairastuminen syönyt vauhtiani 500 metrillä, Poutala sanoo. 1 000 metrillä menestyminen olisi ollut tärkeää sprinttereiden MM-kilpailuissa, koska molempien matkojen tulokset huomioidaan. Tammikuun 22.–23. päivinä järjestetyt kilpailut menivätkin odotetusti eli 500-metrinen kulki mutta tuplamatka ei. Viime vuoden kuudes tila olisi ollut mahdollis- Mika Poutalan kausi jatkuu maailmancupin kiertueella kohti matkakohtaisia MMkilpailuja. Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy TUL:N PARHAAT KAUTTA AIKOJEN Liikunmylly on Mikalle tuttu harjoittelupaikka vaikka sieltä ei jäätä löydykkään. 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Hannu Rantakari (voimistelu) ja Solveig Wohlström (uinti) Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti) Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti) Hannu Rantakari (voimistelu) ja Arja Aaltonen (yleisurheilu) Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti) Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti) Eero Tapio (paini) ja Eija Krogerus (keilailu) Marjatta Kajosmaa (hiihto) Eero Tapio (paini) ja Pirkko Apponen (uinti) Ari Salin (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti) Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirkko Apponen (uinti) Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirjo Valasti (lentopallo) Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti) Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti) Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti) Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Maarit Vähäsaari (uinti) Reima Salonen (yleisurheilu) ja Marita Ruoho (suunnistus) Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Marita Ruoho (suunnistus) Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Leila Jääskeläinen (rytminen kilpavoimistelu) Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Vähäsaari (uinti) Tapio Sipilä (paini) ja Marita Ruoho (suunnistus) Reima Salonen (yleisurheilu) ja Maarit Sihvonen (uinti) Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti) Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti) Kari Myyryläinen (pyöräily) ja Taina Hakala (voimanosto) Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) Ismo Kamesaki (paini) ja Anna-Liisa Prinkkala (voimanosto) Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) ja Timo Niemi (paini) Marjut Lukkarinen (hiihto) Marjut Rolig (hiihto) Jani Sievinen (uinti) Jani Sievinen (uinti) Jani Sievinen (uinti) Jani Sievinen (uinti) Raija Koskinen (voimanosto) Valentin Kononen (yleisurheilu), Tuuli Matinsalo (aerobic) ja vuoden vammaisurheilija Tanja Kari (hiihto) Tuuli Matinsalo (aerobic) Jarno Pihlava (uinti) Raija Koskinen (voimanosto) Jani Sievinen (uinti) Jani Sievinen (uinti) Ari Härkänen (paini) Raija Koskinen (voimanosto) Raija Koskinen (voimanosto) Jussi Vehviläinen (moottoriurheilu) Virpi Kehänen (voimanosto) Mika Poutala (pikaluistelu) Mika Poutala (pikaluistelu) 3 4.2.2011 Mies altaan reunalla Kuva Hannu Hurme Jukka Pikkarainen on valmentanut tytärtään Emiliaa jo yli kymmenen vuotta. Hannu Hurme V uoden valmentajana palkittu Jukka Pikkarainen on muutaman viikkoa kestäneen tauon jälkeen taas jokailtainen näky Vantaan jommankumman käytössä olevan uimahallin (Tikkurilan ja Myyrmäen) altaan reunalla. TUL:n Päivän aikoihin hänen valmennusryhmänsä uuden kauden aloittanut peruskuntovaihe on jo hyvässä vauhdissa. Uimarit kauhovat allasta päästä päähän illasta toiseen, kerta toisensa jälkeen. Kilometrejä kertyy. - Tämä vaihe on tätä. Ulkopuolisen silmissä varmaan tylsää, Pikkarainen sanoo. Kuva on vain osa totuutta. Kuuluu tähänkin vaiheeseen muuta. Kuntosalia, jumppaa, lihashuoltoa… Valmentajan osa on olla silmä tarkkana. Uinti on tekniikkalaji. Ennen hallille tuloa hänen on ollut tehtävä mietintä- ja kirjoitustyönsä. Jokaisella valmennusryhmän jäsenellä on oma, Pikkaraisen laatima harjoitusohjelma. Vuoden valmentajaksi nimetyllä, muun muassa tyttärensä Emilian olympiaedustajaksi valmentaneella Pikka- raisella on – yllätys, yllätys - jalkapalloilijan tausta. - Kun oli keksittävä laji, jota saattoi harjoittaa löysemmilläkin ristisiteillä. Valittua tuli triathlon, selittää Pikkarainen lajinvaihtoaan. Se laji teki hänestä äkkiä tutuksi veden kanssa. - Uimarina olin enemmänkin erityisesti avoveden uinnista pitänyt harrastelija kuin kilpaurheilija. Tykkäsin harjoitella uimareiden kanssa ja edustin seuraa viesteissä. Olin yleensä se pisimmän osuuden menijä. - Jokin siinä vesielementissä on, joka kiehtoo, kertoo Pikkarainen mieltymystään lajiin. Uintiseurana on alusta saakka ollut Vantaan Vesikot, yksi neljästä Vantaan hallien harjoitusaikojen niukkuutta jakavasta uimaseurasta. Nuorten kanssa puuhastelusta pitävästä Pikkaraisesta tuli jo 1980-luvun puolella seurassa ”oikeitten” valmentajien apuri. Omien lasten – Emilian (s. -92) ja Villen s. 90) syntymän aikoihin hän oli jo osallistunut useisiin valmentajakoulutuksiin. Kari Ormo tuli uinnin päävalmentajana tutuksi useilla kursseilla tuolloin, jolloin TUL:llä vielä oli uinnissakin omaa koulutustoimintaa. Tänään Pikkaraisella on Vesikoissa oma kuuden uimarin valmennusryhmänsä, jonka harjoitukset vetävät hänet ilta illan jälkeen uimahallille – jos ei olla leirillä. Sen lisäksi hän valmentaa yhdessä Esa Sievisen kanssa neljä talvea sitten käynnistynyttä Top Team Finland –ryhmää, johon Emilian lisäksi kuuluu neljä muuta Lontoon olympialaisiin tähtäävää uimaria. Emilian seuraava tavoite on heinäkuussa pidettävät pitkän radan MM-kilpailut. Sitä ennen kotihallilla harjoitteluun tuo vaihtelua useampikin leiri, muun muassa Teneriffalla huhtikuussa. - Tulosrajat MM-kilpailuihin hän on jo alittanut useammassakin lajissa, kertoo Jukka Pikkarainen. Edellinen edustusmatka Dubain MM-kilpailuihin joulukuussa ei mennyt odotusten mukaisesti. Syytä oli hotellin kokolattiamatoissa ja alueella vallinneessa pölyävän kuivassa kaudessa, joista astmasta kärsivän Emilian keuhkot pitäneet ollenkaan. - Tuollaiset esteet parhaan mahdollisen esityksen on jatkossa osattava välttää, valmentaja sanoo. Pakko on kysyä isä-val- mennettava-suhteesta. - Yhteistyömme sujuu todella hyvin. Yksi tärkeä syy tähän lienee siinä, ettei kum- paakaan meistä voi kutsua tekemisissään tiukkapipoiseksi. Työskentelemme lajin vaatimalla vakavuudella, mutta aina on pieni pilke silmäkulmassa, Isä-Pikkarainen sanoo. TUL:N LAJIPARHAAT 2010 Aerobic Hiihto Jalkapallo Joukkuevoimistelu Judo Jääpallo Karate Kaukalopallo Keilailu Koripallo Lentopallo Melonta Moottori Nyrkkeily Paini Painonnosto Pesäpallo Petankki Pikaluistelu Pyöräily Pöytätennis Ryhmätanssijoukkue Salibandy Shakki Sulkapallo Suunnistus Taekwon-do Telinevoimistelu Tennis Triathlon Uinti Vesipallo Voimanosto Yleisurheilu Vihervä Laura, Valkeakosken Koskenpojat Sinijärvi Markus, Pirkkalan Hiihtäjät Järviniemi Henri, FC KooTeePee, Kotka Turun Jyry, Pippurit 16-18 v. Jaakkola Tomi, Keravan Bodonos Oksanen Matti, Jyväskylän seudun Palloseura Pekkinen Joonas, Kenbukan, Tampere Forsell Mikael, Hamarin Elo, Porvoo Välkkilä Mikko, Seinäjoen Sisu Robinson Kenya, Äänekosken Huima Silpo Sauli, Isku-Volley, Tampere Itkonen Nina, Tampereen Vihuri Kyllästinen Aleksi, Jyväskylän Moottoriurheilijat Ojapalo Jarkko, Lahden Kaleva Tarino Tuomas, Korson Veto Tokola Milko, Rovaniemen Reipas Koski Saija, Jyväskylän Valo Sipilä Tarmo, Koski Petankki, Valkeakoski Poutala Mika, Helsingin Työväen Luistelijat Niemi Marco-Tapio, Tampereen Yritys Olah Pentti, Seinäjoen Sisu Lauritsalan Visa, Solare yli 18 v. Tarvainen Henri, Varkauden Tarmo Tuomala Timo, Kulttuurishakki -58, Helsinki Martikainen Tarmo, Tampereen Sulkaset Suomalainen Sari, Leppävaaran Sisu, Espoo Korolainen Nyyti, Sastamala Taekwon-Do Center Hynninen Ville, Tampereen Sisu Ruokonen Antti, Tammer-Pallo, Tampere Kiviranta Merja, Ykspihlajan Reima, Kokkola Pikkarainen Emilia, Vantaan Vesikot Lehtinen Teppo, Uintiseura Kuhat, Helsinki Ylitalo Riikka, Savonlinnan Jyry Seppänen Tuomas, Porin Pyrintö 4 Pääkirjoitus Vapaaehtoinen on teeman arvoinen Euroopan unionin jäsenvaltioissa vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä arvostusta ja saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä. Kiittämistä riittääkin, sillä Suomessa jos missä yhdistystoiminta lepää lähes täydellisesti vapaaehtoistoiminta. Teemavuoden puitteissa järjestetään tiedotusta, tapahtumia ja parannetaan vapaaehtoissekä järjestötoiminnan edellytyksiä. Vapaaehtoistyö jää turhan usein varjoon. Talkootunnit eivät näy aina euroina, mutta ne näkyvät edullisina hintoina, hyvänä seurahenkenä ja vireänä toimintana. Teemavuosi on tärkeä kädenojennus vapaaehtoisille. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vapaaehtoistyötä muiden hyväksi tehdään muuallakin kuin urheiluseuroissa. Yleisesti ottaen koko niin sanottu kolmas sektori on täynnä henkilöitä, joille vapaaehtoistoiminnasta on tullut tärkeä harrastus, joka monella kestää elinkaaren loppuun asti. TUL täytti tammikuun lopussa 92 vuotta. Kaiken aikaa liiton toiminta on pohjautunut vapaaehtoisten käyttämiin miljooniin talkootyötunteihin. Heidän innostukseensa ja rakkauteensa, palavaan haluunsa tehdä aatteellista liikuntakasvatustyötä, valmentaa huippu-urheilijoita, rakentaa pelikenttiä, keittää kahvia ja keittoa. Moottorina on halu tehdä yhdessä asioita. Minkään asian ympärille rakennettu teemavuosi ei koskaan yksin korjaa tilanteita tai saa ihmisiä näkemään asioita toisin. Uhkatekijöitä riittää. Vapaaehtoistyössä ole- vien käsien määrä on kasvanut, mutta vastaavasti sitoutuminen on pienentynyt. Seuratoiminnan kannalta liian moni vanhempi on niin sanottu projektivanhempi, joka on toiminnassa tasan niin pitkään, kuin oma lapsi harrastaa liikuntaa ja urheilua. Sitoutumisen muuttuminen projektiksi tarkoittaa sitä, että entistä harvemmalle seuratyö tarkoittaa harrastusta, jota tehdään vuodesta toiseen lasten, nuorten ja aikuisten hyväksi. Uusia seura-aktiiveja ei saada seisomalla seuran toimistossa kädet taskuissa. Omaa seuraa, sen toimintaa ja vapaaehtoistyötä harrastuksena on markkinoitava sekä myytävä jatkuvasti. Ihmiset on haettava mukaan seuran keskiöön. Tällaisessa markkinoinnissa sportilla on paljon oppimista. Verottaja, elinkeinotoiminta. Kaksi sanaa, jotka parin viimeisen vuoden aikana ovat saneet monet järjestöjen puuhaihmiset miettimään tulevaisuutta. EU:n valtava koko ja 27 jäsenvaltion erilaisuus näkyvät myös suhtautumisessa urheiluseuroihin. Jos kaikissa EU:n jäsenvaltioissa urheilu- ja liikuntatoiminta pohjautuisi ruohonjuuritasollakin vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, emme nyt joutuisi pohtimaan, että aiotaanko makkaranmyynti ja inventaariotalkoot rinnastaa elinkeinotoimintaan, josta on maksettava verot. Jos ruohonjuuritason urheilu nähdään elinkeinotoiminnaksi, niin maailman rikkain seurajoukkue, yli 400 miljoonan euron liikevaihdon Real Madrid ja Kakkosessa pelaava Tampereen Pallo-Veikot ovat EU:n ja Suomen verottajan silmissä samanlaisia seuroja. Ei kai tässä ole pienintäkään järkeä? Häviäminen on aika syvältä Kuva Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy Altaassa käy melkoinen kuhina, jote Uintiseura Kuhaien tulevaisuus näyttää hyvältä. Suomen mestaruuksille on luvassa jatkoa. Ismo Alhoniemi U intiseura Kuhien puheenjohtaja Teppo Lehtinen otti rutiinilla vastaan viime vuoden parhaalle joukkueelle annetun palkinnon. Vesipallon Suomen mestari vuosina 2005, 2006, 2007, 2009 ja 2010, mutta mitä ihmettä tapahtui keväällä 2008? Mikä katkaisi mestaruuksien sarjan? - Neljättä peräkkäistä SMkultaa ei todellakaan tullut. Ilon sijaan kausi oli todella raskas ja kenenkään pää ei ollut kunnossa. SM-hopea herätti meidät huomaamaan, että häviäminen on aika syvältä. Kesällä 2008 syntyi taas motivaatio harjoitella kunnolla, Lehtinen sanoo. Tuo motivaatio on kan- tanut sen jälkeen ja niinpä tätäkin kautta johtaa helsinkiläinen uintiseura Kuhat. Vahvistusta Suomen mestaruuden hakemiselle joukkue sai kansainvälisestä Loppiaisturnauksesta Ruotsin Järfallassa. Ensikertalainen tuli ja voitti turnauksen. - Suomalaisjoukkueen voitto tässä turnauksessa on harvinaista herkkua. Finaalissa oli vastassa HSS, jonka voitimme 11–10 ja saimme lisää uskoa SM-kullan metsästykseen, Lehtinen sanoo. Kuhat lähti kauteen vain ja yksinomaan Suomen mestaruus mielessään. Antti Kasvio palasi altaaseen ja joukkueen vahvuudet ovat edelleen vahvuuksia. Kausi lähti käyntiin mahdollisimman hyvin, eikä mieliala ole siitä laskenut. - Meidän kuntomme ei välttämättä enää ole huippuluokkaa, mutta rutiinitaso on pelistä toiseen korkealla. Kun lisäksi tosi moni tekee maaleja eli rintama on laaja, niin mikään muu ei voi olla tavoitteena kuin Suomen mestaruus, Lehtinen sanoo. 32-vuotiaana Lehtinen on joukkueensa toiseksi nuorin. Juniorityön hyvälle alulle saaneen Kuhien SM-sarjan menestys on vielä muutaman vuoden kiinni tässä 30 ja risat –ikäluokassa. - Menee viisi vuotta, ennen kuin nuoret ovat kypsiä tulemaan tähän joukkueeseen. Tämän verran on siis vielä jaksettava painaa, Lehtinen sanoo. Naisten joukkue pelasi SMsarjassa kaudet 2007–2009. Tulevaisuutta pitää yllä 12– 14 –vuotiaat tytöt, joista viisi on mukana maajoukkueleirityksessä. Toiveissa ja tavoitteena on saada vuonna 2012 jalkeille naisten joukkue. Vuonna 1995 syntyneiden poikien joukkueessa on pelannut tyttöjä, mutta myös tätä ikäluokkaa nuorempia poikia. Itse asiassa vain maalivahti on syntynyt vuonna 1995 ja nuorin pelaaja on syntynyt vuonna 2001. - Näillä pojilla ja tytöillä sekä vielä nuoremmilla on ihan tajuton innostus vesipalloon. 10–13-vuotiaita poikia meillä on lähes kaksikymmentä, Lehtinen sanoo. Lehtinen kuuluu Uimaliiton vesipallon johtoryhmään ja valmentaa vuonna 1995 syntyneiden poikien maajoukkuetta. 5 4.2.2011 Rakkaudesta voimisteluun Blomsterin kanssa. – Yhteistyö tyttären kanssa toimi hyvin. Olemme tehneet yhteistyötä myös seurassa. Hän on ollut mukanani tekemässä minun valmennettavilleni ohjelmia ja minä taas olen aina tarvittaessa toiminut sijaisohjaajana hänen ryhmälleen, Pirjo toteaa. sa 1990-luvulla ja vuosina 2002–2009 kuin voimistelujaostossakin 2002–2006. – Ohjaajien kouluttamiseen pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Ohjaamistyössä ei riitä pelkkä innokkuus ja liikunnallisuus, vaan on omattava myös taiteellisuutta ohjelmien tekemiseen ja kiinnostusta musiikkia kohtaan, Tuominen sanoo. Perheen toinen tytär VirpiMaria Tuominen on luonut uraa voimistelussa samoin kuin Pirjon mies Turkka Tuominen. – Jos kotiväki ei olisi tukenut, en olisi tätä työtä tehnyt, Pirjo Tuominen sanoo. Ohjaamisen ohella Tuominen on vaikuttanut seuran johtokunnassa parin vuoden taukoa lukuun ottamatta vuodesta 1978 lähtien aina tähän päivään saakka toimien niin sihteerinä kuin puheenjohtajanakin. Lisäksi hän kantoi kortensa kekoon puheenjohtajana niin piirin koulutusvaliokunnas- Kuva Juhamatti Nieminen Pirjo Tuominen taipuu yhä voimisteluliikkeisiin, vaikka on vetänyt viime vuodet henkeä ohjaustyöstä. Juhamatti Nieminen V oimistelulle sydämensä menettäneen Pirjo Tuomisen voi hyvällä syyllä sanoa olleen korvaamaton henkilö TUL:n Varsinais-Suomen piirin seuratoiminnan kehittämistyössä 1990- ja 2000-luvulla. TUL:n Maljalla palkittu Tuominen, 60, on vaikuttanut ohjaajana paitsi Turun Kisa-Tovereissa, myös piirissä sekä liittojoukkue- ja liittojuhlatasolla. Tuomiselle on aiemmin myönnetty TUL:n Kultainen ansiomerkki (1990), Kultainen seuratyömerkki (1985) ja Opetusministeriön ansiomitali kultaisin ristein (1988) vuosien ahkerasta työstä. – Muutimme Oulusta Loimaan kautta Turkuun vuonna 1953. Liityin heti tuolloin ollessani yhdeksänvuotias Kisa-Tovereiden voimistelu- ja tanssiryhmiin ja kuusi vuotta myöhemmin seuran silloinen ohjaaja Vappu Virtanen sai houkuteltua minut ohjaajakurssille. Siitä kaikki alkoi, Tuominen sanoo. Vuonna 1968 Pajulahdesta liikunnanohjaajaksi valmistunut Tuominen ei ole koskaan laskenut voimisteluun uhrattuja tunteja. Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä rakkaudesta lajiin. – Ei sitä ole ajatellut aikaa, eikä työmäärää. Tämä on ollut sitä, mitä olen halunnut tehdä. Ohjaajana Tuomiselle on kertynyt useita piirin ja TUL:n mestaruuksia ryhmätanssissa kruununa Suomen mestaruus vuodelta 1961. Hänet on palkittu 1970 parhaasta ohjelmasta TUL:n mestaruuskilpailuissa. – Parasta ohjaamisessa on nuorten kanssa tekeminen ja ohjelmien laatiminen. Lisäksi voimistelu antaa hyvän olon, Tuominen vakuuttaa. Kisa-Tovereiden edustusjoukkueessa Tuominen oli mukana vuonna 1964 Leningradissa esiintyjänä. Ohjaajana ja ohjelman laatijana hän toimi vuonna 1978 Hollannin matkalla. Hän on toiminut lukuisissa piirin Kevätjuhlissa ohjaajana kuin myös liittojuhla- ja liittopäivä-ohjaajana. Tuomisen mukaan voimistelu edustaa kasvatustyötä parhaimmillaan. – Ryhmän täytyy pitää koossa, jotta homma toimii. Olivat voimistelijat minkä ikäisiä tahansa, aina pitää olla järjestys ja säännöt, joiden puitteissa mennään, Tuominen sanoo. Liittojuhlien kenttäohjelmakoreografina Pirjo Tuominen on toiminut kahdesti. Vuonna 1989 Helsinkiin hän laati ohjelman valioille ja edellisiin TULe2009liittojuhlaan Tampereelle 7-11-vuotiaille tytöille yhdessä tyttärensä Kirsi-Marja Siellä lepää Petaamme hyviä paikkoja. TUL Joy Games Oulussa 26.–27.2.2011 Cumuluksen erikoishinnat: 1 hh / yö 2 hh / yö 70,- 81,Lasten lisävuode 25,- Cumulus Oulu, Kajaaninkatu 17 Varaukset numerosta 08 882 7111 tunnuksella JOY GAMES viimeistään 11.2.2011 mennessä. www.cumulus.fi 6 Kolumni Kansan kunnosta oltava huolissaan Ismo Alhoniemi Urheilusta valtioneuvostossa vastaava kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin on edeltäjiään voimallisemmin nostanut liikuntaa ja urheilua esille. Olkoonkin, että aiemmin urheilusta on vastannut 2. opetusministeri eli kulttuuriministeri, mutta vastuualue on ollut sama. On Wallinin ansiota tai ei, mutta urheilujärjestöjen valtionavut ovat nousseet hänen virkakaudellaan vuosittain. Suomella lienee nyt historiansa ensimmäinen aidosti urheilusta kiinnostunut ministeri. Nyt ministeri on huolissaan suomalaisten kunnosta. Urheilutiedolle antamassaan haastattelussa Wallin korostaa sitä, että ”toimenpiteisiin tilanteen pahenemisen estämiseksi pitää ryhtyä välittömästi”. Tosin samaa huolta on kuultu eri suista ennenkin, mutta fyysinen kunto on silti kaiken aikaa laskenut ja ylipaino noussut. Tutkimukset ja huolestuneet lausunnot eivät näytä saavan ihmisiä liikkumaan edes terveytensä kannalta riittävästi, puhumattakaan siitä, että fyysinen kunto nousisi huippulukemiin. Jotain uutta, piristävää vieläpä, ministeri Stefan Wallin kuitenkin haastattelussaan hihastaan kaivoi. Ministeri suuntasi sanansa erikseen työnantajille ja erikseen urheilujärjestöille. Saipa myös ministeritoveri, opetusministeri Henna Virkkunenkin osansa. Haastattelun tarkempi lukeminen toi esille selvän näpäytyksen kaikille kolmelle. Rohkea ulostulo ministeriltä, mutta tällaista tarvitaan, jos meidät aiotaan saada SLU:n vision mukaan ”maailman liikkuvammaksi urheilukansaksi 2020”. Matkaa on huomattavasti enemmän kuin ajalliset yhdeksän vuotta. Wallin liittyy siihen ryhmään, jonka mielestä huonokuntoiset työntekijät tuottavat huonommin ja heillä on korkeammat sairasoloasteet. Kuin vahvistuksena edelliselle Wallin vielä toteaa ”kaiken tämän maksavan yhteiskunnalle”. Voiko enää selvemmin työnantajille kertoa, että hekin voisivat tulla suuremmalla panostukselle talkoisiin suomalaisen fyysisen kunnon kohottamiseksi ja kansan kahtiajakautumisen ehkäisemiseksi. Työnantajille ihan vain tiedoksi, jos joku ei sitä vielä tiedä, että aktiivisesti muutenkin liikkuvan alaisen liikuntaharrastuksen tukeminen on eri asia, kuin pyrkiä saamaan sohvaperunat liikkeelle. 126 urheilu- ja liikuntajärjestön toimintaa tuetaan tänä vuonna veikkausvoittovaroista 41,3 miljoonalla eurolla. Nousua viime vuodesta on 820 000 euroa. Kansanterveyden ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisin kysymys on, kuinka paljon miljoonista ohjautuu kansalaisten kunnon kohentumiseen. Wallin osoittaa järjestöille melko selväsanaisen viestin: niiden tehtävänä on ”houkutella ihmisiä lenkkipoluille, saleille ja ties minne”. Eivätkä valistustyö ja kannustuskaan ole pahitteeksi. Miten ministerin näkemykseen vastataan esimerkiksi Jääkiekkoliitossa, Palloliitossa tai Urheiluliitossa? Koulujen liikuntatuntien määrä on pitkään ollut eipäs-juupas –keskustelua. Antti Kalliomäki toi aikanaan esille koulupäivään sijoittuvan liikunnan, mutta nykyinen opetusministeri on tehokkaasti ollut tehoton. Mitäpä Virkkunen sanoo Wallinin pettymykseen tuntijakotyöryhmän esityksen hautaamisesta? Tuntihanke kun olisi tarkoittanut parin viikkotunnin lisäystä liikuntaan. Ystäviä kävi taas TUL perustettiin 26.1.1919 Helsingissä. Työväen urheiluseurat kuuluivat ennen vuoden 1918 kansalaissotaa Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon, mutta SVUL erotti syksyllä 1918 seurat, jotka olivat osallistuneet kapinaan tai jos yli puolet seuran jäsenistä oli tuomittu ’osanotosta kapinaan’. TUL on aina halunnut kunnioittaa liiton perustajia ja työväen urheiluliikkeen uranuurtajia viettämällä syntymäpäivää aina 26.1. Tänäkin vuonna TUL:n Päivän vastaanotolla kävi pitkälti yli 200 henkilöä onnittelemassa, tapaamassa tuttuja, rentoutumassa hetken arjen keskellä. 1. TUL:n syntymäpäivävastaanotolla on aina riittänyt juttua ja naurua. 2. Musan Salaman puolesta juniorijalkapallojoukkueen palkinnon kävivät hakemassa Teemu Pelttari (vas.) ja Tommi Laaksonen. 3. Vastaanotolla soitti yhtye Eetu Palomäki Trio kokoonpanossa Artti Pursiainen, Eetu Palomäki ja Ilmari Kantola. 4. Palkitut yhteiskuvassa. Takana vasemmalta Jukka Pikkarainen, Mika Poutalan valmentaja Toivo Kihlanki ja Kim Jernmark Uintiseura Kuhista. Edessä vasemmalta Sinikka Vuorinen ja Teppo Lehtinen Kuhista, Pirjo Tuominen sekä Teemu Pelttari ja Tommi Laaksonen MuSasta. 5. TUL:n johto koolla. Vasemmalta toinen varapuheenjohtaja Antti Vuolanne, ensimmäinen varapuheenjohtaja Kari Uotila, pääsihteeri Janne Ollikainen ja puheenjohtaja Sirpa Paatero. 6. Viking Linen Sari Wräck ja SDP:n puoluetoimistosta Risto Salonen osasivat pitää hauskaa keskenään. 7. Kenenkään ei tarvinnut poistua vastaanotolta nälkäisenä. 8. Sirkka Kähärä ja Jyrki Konola mahdollisesti keskustelemassa eduskuntavaaleista. 9. Toiminnanjohtaja-Jukat eli Tampereen piirin Jukka Nieminen (vas.) ja Kymenlaakson piirin Jukka Vilkki. 10. Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Ensio Laine, Jarmo Niemenkari sekä Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Reijo Vartiainen seuraamassa palkitsemisia. 11. Helsingin liikuntaviraston osastopäällikkö Petteri Huure (vas.) ja Vantaan liikuntatoimenjohtaja Veli-Matti Kallislahti. 12. Maj-Lisa Forsblom-Piskonen TUL:n keskustoimistosta (vas.) ja kansanedustaja Susanna Huovinen ovat pitkäaikaisia tuttuja. 4.2.2011 onnittelukäynnillä 7 8 Vastaus huutoon Ismo Alhoniemi P uheenjohtaja Sirpa Paateron vastaus kysymykseen ”Miksi strategia tehtiin?” on ytimekäs. - Seuroilta tuli vahvaa viestiä siitä, että ne haluavat saada enemmän palvelua liitolta. Siksi laadimme strategian, Paatero vastaa. Viime vuoden toukokuussa liittokokouksessa hyväksytty strategia lähtee halusta ja tarpeesta palvella seuroja mahdollisimman monissa asioissa, tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Seuratoiminnan kehittämisessä painopisteet ovat palvelutoiminnan ohella koulutuksessa, lajityössä sekä lasten ja nuorten liikunnassa. Strategian laadinta synnytti hallintoon osin uusia valiokuntia ja työntekijöistä koostuvia valmisteluelimiä eli johtoryhmiä. Paateron mukaan kaikilla valiokunnilla on nyt aiempaa selkeämmät tehtävät ja sama päämäärä: seuratoiminnan kehittäminen. - Jokaiselle valiokunnalle on tehty toimintasuunnitelma ja määrätty raportointivelvoite. Strategiavaliokunta pitää lankoja käsissään ja ohjaa prosessia. Valtuusto puolestaan katsoo, mitä latuja strategia ja valiokunnat etenevät, kun se kerran vuodessa saa raportin käsiteltäTUL:n puheenjohtaja Sirpa Paateron mukaan strategian muuttaminen jokapäiväiseksi työksi on edennyt hyvällä vauhdilla ja tavoiteltuun suuntaan. Kuva Ismo Alhoniemi väkseen, Paatero sanoo. Hallitus saa kokouksiinsa valiokuntien raportit ja internetsivujen uudistamisen myötä pöytäkirjat tulevat intranettiin. Liittokokous vuonna 2013 on reilun kahden vuoden kuluttua. Viime toukokuun liittokokouksen jälkeen on Paateron mielestä otettu pitkiä askelia ja edetty ripeästi uuden strategian valaisemaa tietä. Paatero toivoo tahdin jatkuvan ripeänä, jotta kolmessa vuodessa saataisiin tuloksia aikaiseksi. - Toivottavasti seuraavassa liittokokouksessa voidaan sanoa, että seurojen saama palvelu liitosta on lisääntynyt, koulutusmäärät ovat kasvaneet ja koulutukseen luotu paketteja, lapsi- ja nuorisoliikunnassa sekä lajitoiminnassa edistytty ja TUL Joy Games –tapahtumaa kehitetty. - Kuntoliikunta pyörii meillä hyvin, joten nyt on keskityttävä kolmen ison eli palvelutoiminnan, koulutuksen ja nuorisotoiminnan kehittämiseen, Paatero sanoo. Paatero toivoo seuraavan liittokokouksen yhteydessä järjestettävän iso Nuoret päättäjät –konferenssi, joka voisi olla myös kansainvälinen CSIT-perheen yhteinen. Valmistelussa oli mukana myös lajien kokoaminen lajiryhmiksi. Paatero on mielissään, ettei niputtamista tapahtunut. - Parempi on, että lajit keskenään miettivät yhdis- tymistä. Olen vakuuttunut lajien pystyvän hyödyntämään ja hyötymään toistensa osaamisesta. Paateron mielestä esimerkiksi kamppailulajit saisivat lisäarvoa, jos ne koottaisiin yhteen. Toimiva esimerkki on voimistelun eri lajit, joka saatiin samaan valiokuntaan jo edellisellä liittokokouskaudella. Nyt toimielimen nimi on voimistelu- ja tanssijaosto. Lajien yhdistymistä suurempi kysymys on jo pitempään ollut piirien lukumäärä. Paatero toivoo tällä liittokokouskaudella eli vielä reilun kahden vuoden aikana yhdistymisiä tapahtuvan niiden piirien kesken, jotka jo ovat avanneet keskustelun. - Pisimmällä suunnitelmat ovat Suur-Helsingin ja Uudenmaan piireissä, joiden yhteiskokous tammikuun puolivälissä päätti esittää piirikokouksille piirien yhdistämistä/purkamista ja uuden piirin perustamista, Paatero sanoo. Piirien yhdistäminen vaatii kaksi piirikokousta eli tämän kevään piirikokousten ohella syksyn ylimääräisissä piirikokouksissa on käsiteltävä purkamista ja uuden piirin perustamista. Tavoitteena on, että uusi piiri aloittaa 1.1.2012. Yhdistymiskeskusteluja on käyty myös Hämeen ja Tampereen sekä Kymin ja Saimaan välillä. Kainuun ja Oulun piireillä on yhteinen aluepäällikkö, joka aloitti toimessaan joulukuussa. TUL Joy Games etenee vauhdilla Kainuun ja Oulun piirien yhteinen aluepäällikkö Heidi Vatja astui suoraan toiminnan keskelle. Joulukuussa työnsä aloittanut Vatja kääri heti hihat ylös ja ryhtyi vaativaan TUL Joy Games –tapahtuman järjestelytehtävään. - Näin isoa tapahtumaa en ole aiemmin ollut järjestelmässä, mutta minulla on rinnallani kokeneita ja uutteria seuraihmisiä. Me olemme tekemässä Ouluun upeaa nuorisotapahtumaa, Vatja sanoo. TUL Joy Gamesin seuraava tapahtumalenkki sidotaan 26.–27.helmikuuta. Kilpailuja on yhdeksässä lajissa sekä kahdessa oheistapahtumassa edeltävinä viikonloppuina. Oheistapahtumat ovat 19.–20.2. painin kansainvälinen Eero Tapio-turnaus, jonka yhteydessä painitaan avoimet TUL:n tyttöjen ja poikien kreikkalais-roomalaisen mestaruuskilpailut sekä maantiejuoksu 12.2. TUL Joy Gamesin kilpailulajit ovat pikaluistelu, yleisurheilu, ryhmätanssi, hiihto, lentopallo, salibandy, jalkapallo ja uinti. Näiden ohella shakissa järjestetään teemaleiri. Majoitus ja ruokailut tapahtuvat Pohjankartanon koulussa, jossa myös järjestetään avajaiset ja ryhmäntanssin TUL:n mestaruuskilpailut. Vatja huomasi hyvin pian järjestelykoneiston toimivan loistavasti ja laji-ihmisten tietävän, kuinka isoja kilpailuja järjestetään. - Mutta onhan tässä vielä hirvittävän paljon tehtävää. Koko ajan saan oppia uutta ja tekemällähän sitä oppii, Vatja sanoo. TUL Joy Gamesin avajaiset on lauantaina 26.2. klo 12.30 Pohjankartanon koululla. Oulun kaupungin ja piiri tervehdysten ohella Kellon Työväen Urheilijat viihdyttävät voimistelu- ja tanssiesityksillä. Avajaistapahtuman jälkeen alkaa TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailut. Lisätietoja muun muassa ilmoittautumisista sekä majoitus- ja ruokailuvarauksista: www.joygames.fi www.tul.fi 9 4.2.2011 Ensin varpaat, mutta pää ei kastu koskaan Lahden Mytäjäisten avantouintipaikalla käy talvisin säännöllisesti useampi sata uimaria ja kastautujaa. Marika Silver V ielä jokunen vuosi sitten Lahden Työväen Hiihtäjien naisjaoston puheenjohtaja Eine Käki ei olisi voinut edes kuvitella, että hän kokeilisi avantouintia – saati että siitä tulisi hänelle säännöllinen harrastus. – Avantouintia vielä tuolloin harrastanut tyttäreni sai houkuteltua minut mukaansa avantouintipaikalle muutama vuosi sitten. Ensimmäisellä kerralla kastelin vain varpaat, mutta vähitellen uskaltauduin menemään syvemmälle. Päätä en kuitenkaan kastele koskaan, sillä se lisää lämmönluovutusta, josta puolestaan voi olla seurauksena alilämpöisyys, Käki tietää. Tyttären avantouintiharrastus on sittemmin mennyt jäihin, mutta Käen innostus on kasvanut, jos mahdollista, vuosi vuodelta suuremmaksi. Hän aloittaa läpi talven kestävän uintikautensa syksyllä ilmojen kylmettyä ja päättää sen keväällä lumien jo sulettua. – Käyn uimassa Lahden Mytäjäisissä keskimäärin muutaman kerran viikossa. Joinakin viikkoina ehdin käydä avannossa vain pari kertaa, mutta toisina viikkoina taas käyn joka päivä. Käki ei mene koskaan yksin uimaan, vaan hänellä on turvallisuussyistä aina ystävätär mukanaan. Hän onkin saanut vuosien varrella houkuteltua monta ystäväänsä kokeilemaan hyistä harrastustaan, ja osa heistä on jopa alkanut harrastaa avantouintia säännöllisesti. Vaikeinta pulahtaminen on Käen mielestä silloin, kun ulkoilman lämpötila on lähellä nollaa ja sataa vettä tai räntää. – Kuitenkin kylmään veteen meneminen kauhistutKuva Marika Silver Vielä jokunen vuosi sitten lahtelainen aktiivikuntoilija Eine Käki ei olisi uskonut, että hänestä tulee avantouimari. Sattuma tai kohtalo tai jokin muu voima kuitenkin puuttui peliin, ja nyt Käki on koukussa avantouintiin. Edes murtunut ranne ei saa häntä jäämään kotiin. Kuvassa taustalla Käen ystävä Sointu Hopia. taa joka kerta, mutta tieto kastautumisen jälkeisestä hyvästä olosta saa minut menemään avantoon kerta toisensa jälkeen. Käki ei käy suihkussa avannosta noustuaan, vaikka uimapaikalla olisi siihen mahdollisuus. – Minulle on sanottu, että hyvä olo perustuu nimenomaan siihen, kun veri alkaa kunnolla kiertää kylmässä vedessä, Käki mainitsee. Eipä silti, sairaanhoitajana työskentelevä lahtelaisnainen tietää toki itsekin avantouinnin terveydelliset hyödyt. – Sen jälkeen, kun aloitin säännöllisen avantouinnin, ovat kausiflunssat pysyneet hyvin loitolla ja ääreisverenkierto sekä unen laatu parantuneet selvästi. Käki on käynyt avannossa jopa kolmenkymmenen asteen pakkasella. Hänen mukaansa vesi tuntui kuitenkin tuolloin lämpimämmältä kuin tavallisesti. – Kädet tosin meinasivat jäätyä kiinni porraskaiteeseen, mutta onneksi jalkojen alla oli lämpömatto. Kylmässä kastautuminen saa ihon kihelmöimään mukavasti. Käki arvelee kihelmöivän tunteen kestävän kymmenestä viiteentoista minuuttiin, mutta hän vakuuttaa uinnin jälkeisen hyvän olon kestävän koko päivän. Liikunnallisen naisen harrastuksiin kuuluu avanto- uinnin lisäksi talvisin hiihto, kävely, vesijumppa ja zumba, kesäisin puolestaan pyöräily, sauvakävely ja jossain määrin myös marjastus. – Kesäkuukausina en ui lainkaan järvessä, vaikka niin voisi ehkä kuvitella, Käki hymyilee. Ilmeisesti luonnonvesien lämpötilan pitää laskea alle kymmenen asteen, ennen kuin Käki pistää uimapuvun päälle. Avantouinnista on tullut Käelle tärkeä harrastus, eikä hän halua enää ajatella talvea ilman viikoittaisia kylmävesiuintejaan. Jopa haastattelupäivänä, kun Käellä oli käsi kipsissä, hän rohkeni kastautua avannossa kainaloitaan myöten – kipsikäsi tietysti ilmaan kohotettuna. Maltti mukana avantouinnissa Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Käytännössä ne riippuvat avannossa käyntien määrästä, viipymisajasta ja saunomisesta. Avantoon ei ole asiaa alkoholin vaikutuksen alaisena, flunssaisena, kuumeisena tai muuten sairaana. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulee neuvotella avantouinnin aloittamisesta lääkärin kanssa. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa liikunnalla, esimerkiksi hiihtäen tai kävellen. Avantoon mennessä on hyvä olla kaveri mukana: jos jotain sattuu, kaveri voi auttaa. Saunasta ei ole hyvä mennä liian nopeasti avantoon eikä avannosta saunaan. Saunan ja avannon välinen suuri lämpötilaero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Avannossa kannattaa ainoastaan kastautua ensimmäisillä kerroilla, sillä tottumattomille kylmä vesi voi aiheuttaa normaalia vaikkakin vaaratonta hengityksen salpautumista. Kun keho sopeutuu kylmään, voi avannossa oloaikaa vähitellen pidentää. Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes; www. tukes.fi. 10 Verotuksella voidaan vaikuttaa elämäntapaan Ismo Alhoniemi V erotusta ja terveitä elämäntapoja ei ole totuttu yhdistämään. Nyt veropolitiikan yhtenä ohjauskeinona nostaa keskusteluun UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Terveet elämäntavat, ruokailutottumusten muuttaminen ja liikunnan aloittaminen ovat ihmisen valintoja, joihin Vasankarin mukaan voidaan vaikuttaa. Myös verotuksella. ”En ole projektiuskovainen” Esimerkin Vasankari ottaa polttonesteiden veropolitiikasta. - Polttonesteiden veroa nostettiin ilmastonmuutoksen nimissä ja ilmanlaatua parantamaan. Ilmastonmuutoksen yhteydessä mietitään, mitä monet yksittäiset päätökset merkitsevät ilmastolle ja samalla tavalla voidaan toimia terveiden elämäntapojenkin edistämisessä, Vasankari sanoo. Toinen esimerkki, joka osaltaan sivuaa terveiden elämäntapojen edistämistä, on makeisvero. Tosin verotus toteutetaan niin, että elintarviketeollisuudella on mahdollisuus siirtää makeistuotteet kekseiksi, joilla on alhaisempi veroaste. Lainsäätäjällä on Vasankarin mukaan ”tietty määrä keinoja edistää liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta”. ”Valintoihin voi vaikuttaa verotuksella” - Veropolitiikka on yksi käytettävissä olevista keinoista, jota ei juurikaan ole käytetty vielä terveyden edistämisen nimissä. - Terveyden kannalta ei todellakaan ole oikein, että rasvaton juusto maksaa enemmän kuin rasvainen juusto. Tai, että kampanjoitava runsassokerinen juoma on halvempi kuin sokeriton juoma, Vasankari sanoo. Veropolitiikka vaikuttaa Vasankarin mielestä porkkanan lailla, esimerkiksi edistämään työmatkaliikuntaa. - Jos verotuksessa paremmin huomioitaisiin terveyden kannalta hyviä valintoja ja tällä tavalla rohkaisisimme ihmisiä muuttamaan elämänsä suuntaa, pystyisimme supistamaan sosiaali- ja tuloluokkien välisiä terveyseroja. Paremmin toimeentulevilla on mahdollisuus ostaa terveellistä ruokaa, mutta ei ”Kokonaiskuva ei ole ollut selvä” kaikilla, Vasankari sanoo. Elintarvikkeiden ja liikkumisen verotukseen Vasankari haluaa saada terveysperusteisen ajattelutavan. Käppi on valtava. Tällä Vasankari tarkoittaa sitä, että tietoa on paljon, mutta silti ihmiset liikkuvat liian vähän. - Tietoa on myös terveellisestä ravitsemuksesta, mutta silti meillä on liian paljon ylipainoisia. Kysymys on yksilön valinnoista, joihin on vaikea vaikuttaa. Verotuksella valintoihin voi vaikuttaa, Vasankari sanoo. Isossa roolissa ovat myös äidit ja isät. Vasankari toivoo vanhempien silmien avautuvan sille, ettei sellainen vanhempi ole huono, joka patistaa lapsensa pyöräilemään tai syömään terveellinen välipalan koulun jälkeen. - Asiaa ei hoideta kuntoon pelkillä projekteilla. Esimerkiksi lasten ylipainon kehittyminen ei käänny helpolla laskuun, jollei samanaikaisesti tehdä useita lasten ravitsemukseen ja liikuntaan vaikuttavia toimenpiteitä, Vasankari sanoo. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari nostaa keskusteluun veropolitiikan terveiden elämäntapojen edistäjänä. Vasankarin mielestä terveyden kannalta ei ole oikein, että rasvaton juusto maksaa enemmän kuin rasvainen juusto. Kuvat Ismo Alhoniemi 11 4.2.2011 ”Jospa emme olekaan niin liikkuvia kuin luulemme?” UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on innoissaan liikkeelle lähtevästä uudesta Terveys 2011-tutkimuksesta, jonka toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ensimmäisen kerran on mahdollista saada objektiivista tietoa suomalaisten liikunta-aktiivisuudesta; tähän asti tietoa on kerätty kyselytutkimuksilla. Ilon taustalla on kuitenkin pelko. Pelko siitä, ettemme olekaan niin liikkuva kansa, jollaiseksi kyselyt ovat meidät saaneet. - Toivottavasti kokonaiskuva tällä mittauksella kirkastuu. Suomesta on puuttunut aktiivisuuden mittaus ja nyt meillä on mahdollisuus saada kyselyihin verrattuna tarkempaa tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, Vasankari sanoo. Vasankarin pelko ”lopullisesta totuudesta” perustuu siihen, etteivät kyselyt välttämättä anna objektiivista kuvaa henkilön liikunta-aktiivisuudesta. 3 000 aikuisen vyötärölle laitettava muistitikun näköinen laite kerää tarvittavan ja tarkan tiedon kaikenlaisesta fyysisestä aktiivisuudesta. - Me otamme Suomessa tiikerinloikan väestön fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa. On aivan eri asia mitata tarkasti ihmisen kuntoa ja aktiivisuutta, kuin selvittää asioita vain kyselemällä, Vasankarin sanoo. Valtaisaksi tiedolliseksi aukoksi kuvaa Vasankari tietämystä suomalaisten fyysisen kunnon tilaa väestötasolla. Ruotsissa ja muutamassa muussa maassa väestön objektiiviset aktiivisuusmittaukset on jo aloitettu. Kyselyiden perusteella joka kymmenes suomalainen ylittää liikuntasuositukset. Vasankarin pelko on, ettei mittaus tuota samaa tulosta. - Väestötasolla tiedämme tarkkaan muun muassa väestön kolesteroliarvot ja vyötärömittausten tulokset, mutta armeijaikäisiä lukuun ottamatta emme tiedä fyysisestä kunnosta mitään. Se kuitenkin tiedetään, että liikkumattomuus ja huono kunto on yksi yleisimmistä kuoleman syistä, Vasankari sanoo. Työn fyysinen rasitus on merkittävästi vähentynyt, mutta vapaa-ajalla liikkuminen on lähes kaksinkertaistunut. Myös työmatkaliikunta on vähentynyt. Kun tästä kolmiosta pitäisi tehdä kyselyihin perustuvia johtopäätöksiä suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja kunnosta, ollaan Vasankarin mukaan suhteellisen hataralla pohjalla. - Kokonaiskuva ei ole ollut eikä ole vieläkään selvä, sanoo Vasankari. Terveys 2011 on seurantatutkimus Terveys 2000-tutkimukselle. 10 5000 ihmistä osallistuu tarkkoihin terveystarkastuksiin ja heistä 3 000 saa vyötärölleen mittauslaitteen viikon ajaksi ja osallistuu ennen mittausjakson alkamista kuntotesteihin. Tutkimuksen toteuttamiseksi ympäri Suomea liikkuu viisi rekkaa elokuusta joulukuuhun. - Vuoden kuluttua meillä on jo jonkinlaista viestiä tutkimuksesta, Vasankari sanoo. Nähtäväksi jää, synnyttääkö tulos myönteisen vai kielteisen johtopäätöksen. Vasankari iloitsee fyysisestä aktiivisuusmittauksesta myös siksi, että Terveys 2011-tutkimuksessa saadaan merkittävää uutta tietoa liikunnan ja fyysisen kunnon merkityksestä suomalaisten terveydelle. (IA) Tommi Vasankarin johtama UKK-instituutti on mukana tutkimuksessa, jossa ensimmäisen kerran Suomessa selvitetään tarkoilla mittauksilla fyysisen aktiivisuuden määrää. Tähän asti suomalaisista on tehty liikuntakansaa vain kyselyillä, jotka eivät ole yhtä objektiivisia kuin mittaukset. Seuratyöstä vimmaa ja voimaa Aprilliristeilyllä Aprilliristeily lähestyy päivä päivältä, mutta vielä on laivassa tilaa. Risteilylaiva Isabella lähtee Turun satamasta perjantaina 1.4. klo 21 ja palaa samaan laituriin lauantaina klo 20.50. Tällä kertaa risteilyn nimi ja ajankohta osuvat 100-prosenttisesti yhteen. Ohjelmassa on jotain tuttua, jotain uutta. Muun muassa perinteinen Gaala on saanut nimekseen Hetki Viihteelle, eikä kyse ole pelkästään nimen vaihtamisesta. Risteilyn punaisena lankana ja teemana on vapaaehtoistyö Euroopan unionin teemavuoden mukaisesti. Teemaan yleisöä johdattaa seminaarin vetäjä Raine Manninen, joka ei jätä ainuttakaan kuulijaansa kylmäksi. Päinvastoin Mannista kuunnellessa hymy nousee herkästi kasvoille ja nauru raikaa Manninen on koulutusyrittäjä, aikuiskouluttaja ja lähihoitaja, joka on myös suorittanut psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ja päihdetyön ammattitutkinnon. Seminaarin aihe on Seuratyöstä vimmaa ja voimaa. Seminaari pidetään klo 12.40–14.30. Lisäksi Mannisen hyvänolon ja voimaannuttamisen palveluihin risteilyllä kuuluu niska-hartiahieronta siellä ja täällä, missä ihmiset liikkuvat ja kokoontuvat. Tartu siis rohkeasti Mannista niskasta kiinni ja pyydä hierontaa. Vapaaehtoistyön teema näkyy paitsi seminaarissa, myös siinä, että totuttuun ta- paan TUL:n yhteistyökumppani If palkitsee ja huomioi Vuoden seuratoimija 2010 ja Vuoden seura 2010. Palkitsemisilla halutaan nostaa esille seuroja ja ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet huomiota turvallisuuteen. Luonnollisesti Aprilliristeilyyn olennaisesti kuuluva Urheiluvisa on mukana. Kysymykset laatii ja tuomaroi omalla jäljittelemättömällä tavallaan Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen. Urheiluvisaan ilmoittaudutaan edelleen vasta laivalla. Kyseessä on viiden joukkueen kilpailu ja joukkueessa on kaksi ihmistä. Viisi nopeinta pääsee mukaan hyvällä huumorilla höystettyyn urheiluaiheiseen tietokilpailuun. Lajitapaamiset ovat tuttuja Aprilliristeilyn tapahtumia. Varmistuneita lajitapaamisia ovat seuraavat: klo 9 jalkapalloväen tapaaminen, klo 17 uintiväen tapaaminen ja klo 17 tennisväen tapaaminen. Risteilyn muuta ohjelmaa ovat seminaarin ohella klo 9.30 alkava veteraanitapaaminen, 9.30 Yleisurheilun Tuen vuosikokous, klo 11 -12 Hetki Viihteelle –show ja klo 17.30 Urheiluvisa. Laivalla viihdyttävät Menneisyyden Vangit, Must, Juanma Draven ja Tutta Carpelan. Vapaista hyttipaikoista voi tiedustella TUL:n keskustoimistosta Maj-Lis ForsblomPiskoselta, (09) 2513 2303, sähköposti: maj-lis.forsblompiskonen@tul.fi, ja faksi (09) 2513 2100. Erityisryhmien salibandy syyskuussa Erityisryhmien salibandyn avoin TUL:n mestaruusturnaus viime vuonna sai hyvän vastaanoton. Turnausta pidettiin tärkeänä ja ajankohta syyskuun puolivälissä oikeana. Turnaus saa jatkoa tänä vuonna. Tikkurilan urheilutalossa järjestettävän turnauksen ajankohta on 17.–18.9. Mukaan mahtuu kahdeksan joukkuetta ja turnauksessa Myllymäen Kuljetus Oy TILAUSAJOON * taksit * tilataksit * pikkubussit * linja-autot pelataan kilpa- ja harrastesarja. Osallistumismaksu on 120 euroa joukkueelta. Turnaus pelataan erityisryhmien nimen alla. Tällä halutaan taata kaikille eri vammaisryhmille ja heidän pelaajille riippumatta diagnoosista tasa-arvoinen mahdollisuus osallistumiseen. Turnauksen järjestävät Itä-Hakkilan Kilpa ja TUL:n salibandyjaosto. NOPEASTI JA EDULLISESTI Tilaukset 09-106 444, VANTAA Toimisto 09-694 6498, fax 09-694 6455 toimisto@myllymaenkuljetus.fi www.myllymaenkuljetus.fi 12 Rytminen voimistelu on taidetta ja urheilua Kuva Hannu Ahonen Ismo Alhoniemi T ammikuun lopussa pidettiin TUL:n keskustoimistossa lämminhenkinen tilaisuus, jossa juhlittiin 20-vuotiasta TUL:n rytmisen voimistelun tukea. Juhlasta teki entistä juhlallisemman tasavallan presidentti Tarja Halosen osallistuminen. Halonen oli tuen ensimmäinen puheenjohtaja ja hoiti tätä luottamustoimea presidentiksi valintaansa asti. Nyt tasavallan presidentti on kunniapuheenjohtaja. Tuen perustamisen taustalla olivat tarve rakentaa TUL:n rytmiselle voimistelulle selkeä tuote ja halu kehittää lajia. - Katsoimme ympärillemme ja huomasimme, että joillakin TUL:n lajeilla on tukiyhdistys, joten miksi ei rytminen perustaisi omaa tukiyhdistystään. Lähdimme hakemaan verkostoa ja ihmisiä, jotka haluavat tukea laadukasta rytmisen voimistelun toimintaa, sanoo puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister. Puheenjohtajaa siteeraa tuen slogania ”Joku tukee taidetta, joku toinen urheilua - rytmisessä voimistelussa voi tukea molempia”. Perustajina olivat Hämäläinen-Bisterin ohella Pulmu Puonti ja Marjo Lehtinen. Puheenjohtajan sanoin kaikilla oli suuri sydän tehdä työtä rytmisen voimistelun eteen. - Tarja Halosen johdolla teimme työtä todella ammat- TUL:n rytmisen voimistelun tuen puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister ja tuen ensimmäinen puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja, tasavallan presidentti Tarja Halonen. timaisesti ja saimme aikaiseksi tulosta sekä rahoitusta monille asioille. Nuo vuodet olivat tosi hyviä vuosia, Hämäläinen-Bister sanoo. Kahdessa vuosikymmenessä on moni asia muuttunut, myös rytmisessä voimistelussa, mutta ainakin yksi on pysyvää. Hämäläi- nen-Bisterin mukaan tuki on helpottamassa TUL:n voimistelu- ja tanssijaoston työtä. - TUL:n rytmisen voimistelun tuki haluaa edelleen tukea perusorganisaatiota eli seurojen, valmentajien ja kilpailijoiden työtä. Mahdollisuuksiemme mukaan avustamme taloudellisesti jumppareiden osallistumista leireille ja kansallisiin sekä kansainvälisiin kilpailuihin, sanoo Hämäläinen-Bister. Rytminen voimistelu ei ole koskaan noussut suureksi lajiksi, mutta sillä on oma paikkansa voimistelu- ja ur- heiluperheessä. Kansallisella huipulla ja Suomen edustajina arvokilpailuissa olympialaisia myöten on aina ollut TUL:n seurojen voimistelijoita, eikä tilanne ole toinen tänäkään vuonna. - TUL:llä ja sen seuroilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemaansa rytmi- OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen 050-501 6515 Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori 050-336 1020 Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen 050-598 6056 Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi 044-781 4872 Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen 0500-62 7434 Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen 0500-27 9594 Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki 0500-502851 sessä voimistelussa. Meille on tullut uusia seuroja ja vaikka Elise on paljon esillä ja on huippuseura, niin ei se ole liiton ainoa rytmisen voimistelun seura, HämäläinenBister sanoo. 13 4.2.2011 Michal haluaa voittaa aina kaikki kehässä Matti Ronkainen J uuan Urheilijoita edustava, tammikuun alussa 16 vuotta täyttänyt Michal Gogola on B-poikien hallitseva nyrkkeilyn Suomen mestari. Mestaruus tuli viime vuonna Lahdessa pidetyistä kisoista alle 80 kilon sarjassa. Viime vuonna Gogola voitti kaikki ottelunsa – nyrkkeilyssähän niitä ei kovin montaa vuoden mittaan tule. Gogola on maahanmuuttaja. Hän on syntynyt ja kasvanut Puolassa. PohjoisKarjalaan ja Juukaan hän muutti viisi vuotta sitten, 11-vuotiaana. - Puolassa en harrastanut kilpailumielessä mitään urheilua. Nyrkkeilyn aloitin täällä Juuassa, kertoo Poikolan yläkoulun 8. luokkaa käyvä pitkänhuiskea nuorukainen. Alusta lähtien hänen valmentajanaan on ollut Jarmo Tolvanen, joka juuri viisi vuotta sitten viritti nyrkkeilytoimintaa Juukaan. Mies on Kuopion Riennon kasvatteja ja itsekin menestynyt juniorisarjoissa, parhaana saavutuksenaan 1974 voitettu B-poikien Suomen mestaruus. Erikoinen sattuma on sekin, että ”Tolvanen voitti mestaruuden aikoinaan Lahdessa, josta myös hänen ”talliinsa” tuli ensimmäinen kultamitali. Juuan Urheilijoiden iskijät ovat toki jo aiemmin pärjän- telä. Nyt häntä voi luonnehtia jänteväksi. Valmentajan mukaan iskut ovat lujia ja kehässä nuorukainen on Michal Gogola palkittiin Juuan Urheilijoiden vuoden 2010 parhaana nyrkkeilijänä. ”Mixu” voitti viime vuonna B-poikien SM-kultaa. neet SM-kehässä, mutta Gogolan kultamitali oli ensimmäinen mestaruus. Aloittaessaan nyrkkeilyharrastusta Michal oli hin- ulottuva taitonyrkkeilijä. - Voima tässä lajissa aluksi kiinnosti. Nyt tavoitteena on voittaa jokainen ottelu. SMkisat kiinnosta, miksei joskus tulevaisuudessa myös ammattilaisuus, kolmesti viikossa puolitoista tai kaksi tuntia kerrallaan lajiharjoituksia vetävä Michal miettii. Pienellä paikkakunnalla kamppailulajeissa monesti kohdattu ongelma on harjoitusvastustajien puute. Gogolalla sellaista ei ole; tallissa on useita vanhempia, saman mittaisia mutta raskaampia, joiden kanssa voi sparrata. Nyrkkeilyssä valtaosa harjoittelusta on sittenkin yksinäistä puurtamista fysiikan ja lajitekniikan parissa. Nurmeksessa järjestetyssä nyrkkeilyillassa, jonka ohjelmassa oli kaksi näytöstä, kuusi arvosteltua olympiatyylin ottelua ja yksi ammattilaisottelu, Gogola palkittiin Juuan Urheilijoiden vuoden 2010 parhaana iskijänä. Kehässä nuorukainen otti kolmen erän näytösottelun seurakaveri Markku Hiltusen kanssa. Seura palkitsi myös muita SM-kehässä 2010 menestyneitä: hopealle yltäneen Elina Agosen ja pronssia iskeneen Minna Anderssonin. Tilaisuudessa nyrkkeilyaiheinen reliefi luovutettiin Kuopion Riennon Yrjö Kosuselle, legendaariselle valmentajalle, jonka ansiota osittain on lajin leviäminen yli maakuntarajojen. Ammattikuski merkitsee turvallisuutta Hei sinä seura-aktiivi! Kun tilaat seuran tai joukkueen käyttöön linja-autoa kilpailu- ja muille matkoille, niin muistathan pyytää kuljettajaksi ammatissa olevan järjestäytyneen kuljettajan. Turvallinen liikkuminen seuratoimintaan liittyvillä matkoilla on tärkeää. Ammatissa oleva kuljettaja on aina ammattitaitoinen ja turvallinen kuljettaja. Liikunta luo yhteyksiä TUL:n tasa-arvovaliokunta, Liikkukaa ry ja Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto FIMU järjestävät 17.2. Liikunta luo yhteyksiä –seminaarin. Seminaaripäivä koostuu monipuolisista alustuksista ja ryhmätyöskentelystä. Seminaarin tavoitteena on luoda loppulausunto, jolla linjataan yhteistä tavoitetilaa maahanmuuttajaliikunnan fokukselle. . Seminaari päättyy Global Family Award - monikulttuurisen liikunnan tunnustuspalkinnon luovuttamiseen. 38. FINLANDIA-HIIHTO 26.-27.2.2011 LAHTI - HOLLOLA - LAHTI ZZZ¿QODQGLDKLLKWR¿ 26.2.2011 Perinteinen 50 km - FIS Marathon Cup 26.2.2011 Perinteinen 32 km 27.2.2011 Vapaa 50 km, vapaa 20 km 16.12. - 15.02. 16.02. - 27.02. P/C 50km 80 EUR 90 EUR P/C 32km 60 EUR 70 EUR V/F 50km V/F 20km 80 EUR 35 EUR 90 EUR 40 EUR Ilmoittaudut suorittamalla maksun tilille: Nordea Lahti 151930-138855 Merkitse ilmoittautumiseen: nimi, osoite, syntymäaika, MATKA (P tai V) ja aikatavoite. Ilmoittautuminen tulee voimaan, kun osallistumismaksu on suoritettu. Tervetuloa hiihtämään Finlandiaa Salpausselän lumisille harjuille. Kuvat Matti Ronkainen -Jaana Pelkonen- Tilausajot edullisesti 17-60 -paikkaiset turistibussit SUORSAN LIIKENNE KY P. (08) 5421 420, 0400 610 285 suorsanliikenne@dnainternet.net www.pohto.fi Edullista majoitusta Hietasaaressa POHTOn Hotelli Kortteeri Kysy lisää myyntipalvelu@pohto.fi tai puh. 010 843 4558 Kehässä pitkänhuiskea Mixu on ulottuva taitonyrkkeilijä, jonka iskuissa on jo painoakin. 14 Facebook pohjusti Ykspihlajan Reiman nopean pallopelin lacrossen tuomisesta Kokkolaan sai alkunsa vuoden 2009 loppupuolella STTK:n risteilyllä. - Keskustelin opiskelukaverini Pekka Pihlajamäen kanssa lacrossesta ja lajia harrastavana hän suositteli sitä lämpimästi. Päätin katsoa, josko Kokkolasta löytyisi muitakin hulluja, jotka haluaisivat kokeilla lacrossea, sanoo Lindell. Pian syntyikin facebookiin ryhmä, jolla kerättiin lacrossesta kiinnostuneita kokkolalaisia. Eikä mennyt viikkoakaan, kun kasassa oli jo 20 henkilöä. Ykspihlajan Reiman lajivalikoimaan kuuluu kolmatta vuotta lacrosse. Reima on ainoa TUL:n seura, jossa pelataan Yhdysvalloista rantautunutta pallopeliä. Ismo Alhoniemi T UL:llä on 25 lajijaostoa ja useita lajiyhdyshenkilöitä. Ykspihlajan Reimassa harrastettavaa lajia kummastakaan luettelosta ei kuitenkaan löydy. Kokkolalaisseura kun on ainoa TUL:n jäsenseura, jonka ohjelmassa on lacrosse (piispan sauva). Suomeen vasta 2 000-luvun alussa tul- lutta lajia harrastetaan koko maassa toistaiseksi vain yhdessätoista seurassa. Lajin ”kokkolalaiseksi isäksi” voi huoletta nimetä Reiman varapuheenjohtajan Olli Lindellin. Ajatus Elämysriipus hopeaketjulla 115 ¼ Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. Elämysriipus taftinauhalla 75 ¼ Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tul@tul.fi tai puh. (09) 251 320. Hintoihin lisätään toimituskulut. Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35 ¼ Erikoisseuraa eivät jalat maassa liikkuneet miehet nähneet tarpeelliseksi perustaa. Lindellin ehdotuksesta päätettiin lähestyä Ykspihlajan Reimaa. Syy oli yksinkertainen: Lindell oli Reiman johtokunnan jäsen. - Olemme kaikki lähes 30-vuotiaita, joten meillä ei ollut mitään harhakuvitelmia erikoisseuran tuomasta autuudesta. On pelkästään hyvä juttu lacrossen kannalta, että takana on iso seura, Lindell sanoo. Lajin pienuudesta johtuen ReLax pääsi heti SM-sarjaan. Edustusjoukkueessa on 25 pelaajaa, joista nuorin on 17-vuotias. Harrastevuorolla käy enimmillään 20 ihmistä, joista viisi on naisia. Reimassa lacrosse laitettiin käyntiin nuorelle lajille tyypilliseen tapaan: ensimmäiset pelaajat tulivat muista lajeista. Lindell ja moni muukin pelaa salibandyä, mutta myös jalkapalloa ja jääkiekkoa pelaavia löytyy joukkueesta. - Miellä on vakaa aikomus saada lacrossesta laji, joka on harrastajilleen ykkönen, eikä esimerkiksi salibandyn ja jääkiekon kesäinen harjoitusmuoto. Toivottavasti saamme ensi kesäksi juniorijoukkueen ja tätä haavetta pohjustimme viime kesänä kerran viikossa tapahtuvilla harjoituksilla, Lindell sanoo. Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Lindell tarvitsee lacrossen kuvaamiseen vain kaksi sanaa: puuduttava laji. - Laji on vauhdikas, fyysinen ja pelaajilla pitää olla hyvä mailatekniikka. Tarvitaan myös juoksukuntoa, voimaa ja tasapainoa, Lindell sanoo. Taklausten salliminen tekee lacrossesta fyysisen kontaktilajin. Moni NHL-jäillä miljoonia dollareita tienannut ja tienaava pelaaja harrastaakin kesäisin lacrossea. Lacrossen maila on haavi, josta tulee lajin suomenkielinen nimi haavipallo. Palloa kuljetetaan haavissa, josta se myös syötetään ja ammutaan vastustajan maalia kohti. Maalivahdin haavi on isompi kuin kenttäpelaajien. Mailan on oltava koko ajan pienessä liikkeessä, joten muista mailapeleistä tyypillisiä vasen- tai oikeakätisyyksiä ei tunneta. Mailaa pidetään paljon pään yläpuolella. - Pelaajan on kyettävä pe- laamaan vasemmalta ja oikealta puolelta, jotta kroppa on aina oman haavin ja vastustajan välissä suojaamassa palloa, Lindell sanoo. Taklauksista johtuen suojavarusteet ovat kuin jääkiekosta. Lindellin mukaan aloittelija pääseekin alkuun jääkiekon ristikollisella kypärällä, hanskoilla ja olkatoppauksilla. Vain maila eli haavi on ostettava. - Jos haluaa ostaa kaikki suojavarusteet, niin noin 200 eurolla pääsee alkuun. Minun varusteeni ja maila maksavat noin 500 euroa, Lindell sanoo. Kuvat Jani Maljanen Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Harrastaja kuvaavat peliä kahdella sanalla: puuduttava laji. Lacrosse Lacrosse eli suomeksi haavipallo on vanha Pohjois-Amerikan intiaanien pallopeli ja Kanadan kansallispeli. Alkujaan peliä pelasivat lähes kaikki nykyisten USA:n ja Kanadan alueen intiaaniheimot. Ranskalaiset lähetyssaarnaajat olivat ensimmäisiä eurooppalaisia pelaajia. Lacrosse on kontaktipeli, jota pelataan kymmenellä miehellä: maalivahti, kolme puolustajaa, kolme keskikenttäpelaajaa ja kolme hyökkääjää. Pelin tavoitteena on laukoa pallo vastustajan maaliin. Haavi eli crosse on muotoiltu verkkotasku. Hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien haavit ovat maalivahdin haavia pienempiä. Pallo on kuminen ja se voi olla väriltään valkoinen, keltainen tai oranssi. Pallon ympärysmitta on 7.75 - 8 tuumaa. Kasvo- ja leukasuojuksella varustettu kypärä sekä hanskat ovat pakollisia. Pelit kestävät 80 minuuttia, jaettuna 20 minuutin jaksoihin. Pelaajat voivat juosta pallo haavissa, syöttää ja ottaa pallon kiinni. Palloa saa pelata myös jaloilla. Vain maalivahti voi koskea palloa käsillään. Pelaaja voi saada pallon haltuunsa riistämällä sen vastustajan haavista lyönnillä, joka voi olla pelaajan tökkiminen sekä mailaan ja hanskoihin lyönti. Vartalotaklaukset ovat sallittuja, jos vastustajalla on pallo. Kaikki kontakti on tapahduttava edestä tai sivulta, vyötärön yläpuolelle ja hartioiden alle. Lähde: www.lacrosse.fi 15 4.2.2011 TUL-lehti Lapissa, sivut 15-17. Kuvat Ismo Alhoniemi INARI Inarinjärvi IVALO NELLIM Oma kerhotalo on Nellimin Pyryn toiminnan sielu ja sydän. Talon aktiivikäyttäjiä ovat Ritva Kytölä (vas.), Kaarlo Helppi, Simo ja Elsa Jefremoff, Mikko ja Raja-Liisa Vuorinen, Lyyli Seurujärvi ja Irja Jefremoff Nellim liikkuu Pyryn tahtiin T Ismo Alhoniemi UL loppuu Inariin. Näinkin voidaan sanoa karttaa katsomalla. Inarissa nimittäin toimii TUL:n kolme pohjoisinta seuraa: Inarin Yritys, Lapin Kaira ja Nellimin Pyry. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inari kattaa viisi prosenttia koko maan pinta-alasta ja se on lähes yhtä suuri, kuin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien pinta-ala yhteensä. Lievästi sanottuna seuratoiminnan arjen pyörittäminen Yrityksen puheenjohtajana on Riitta Näkkäläjärvi, Lapin Kairan Virpi Ursin-Tanhua ja Nellimin Pyryn Irja Jefremoff. Nellimin kylä on iltapäivällä rauhallinen. Nellimissä tai Nellimossa asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia; siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Seitsemän kilometriä Venäjän rajalta sijaitsevan kylän hiljaisuus ei ole ihmeellinen asia. Kylä ei ole koolla pilattu, suuri osa asukkaista on eläkeläisiä ja koulukin lakkautettiin jo 1980-luvulla. voimalaitoksia ja Rajakosken voimalaitoksen työmaalla syntyi ajatus oman urheiluseuran perustamisesta. Vuonna 1953 ajatus muuttui perustavaksi kokoukseksi ja suurin osa halusi seuran liittyvän Työväen Urheiluliittoon. Voimalaitosten valmistuttua Pyryn toimintaan jäivät mukaan kylään takaisin muuttaneet. Jäsennumero kolmen omaava Kaarlo Helppi on kokenut kaikki seuran kehitysvaiheet ja mielenkiintoisen historian. - Lentopallo oli meillä hyvin voimakasta toimintaa, koska kylässä oli paljon nuorukaisia ja miehiä. Voitimme muun muassa kuusi kertaa Inarin mestaruuden. - Pisin kilpailumatkamme oli Sevettijärvelle, jonne ensin Puheenjohtaja Irja Jefremoff on Nellimin Pyryn puheenjohtaja. Myös kahden muun inarilaisen TUL:n seuran puheenjohtajina on nainen. on haasteellista Inarissa. Ivalon taajamasta on matkaa Inarin kirkonkylään 50 kilometriä ja Nellimin kylään 42 kilometriä. Inarilaisuuden ja tullilaisuuden ohella seuroja yhdistää kolmaskin tekijä: puheenjohtajat ovat naisia. - Nellimin Pyryn aloitteesta kylä sai ensin valaistun ladun ja vasta sitten katuvalot, sanoo puheenjohtaja Irja Jefremoff. Pyryn syntyhistoria ylittää valtakunnan rajan. Nellimin kyläläisiä oli Neuvostoliiton puolella 1950-luvulla rakentamassa ajoimme veneellä kahdeksan tuntia ja sitten kävelimme 18 kilometriä. Seuraavana päivänä oli lentopallo-ottelu mutta sitä ennen ehdimme vielä tanssimaankin, Helppi sanoo. Kaamos on hetki sitten voitet- tu, mutta aurinkoa ei vain näy. Vaikka pitäisi. 42 kilometrin automatkalla Ivalosta Nellimin kylään Jefremoff kertoo seuran vuosittaisesta suururakasta, Barentsin hiihdon järjestämisestä suomalaisten osalta. 12 kilometrin hiihtoon lähdetään Venäjän puolelta Rajakoskelta, jatketaan Suomen puolella kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä Muotkavaarassa, poiketaan Norjan puolella ja palataan Rajakoskelle. - Viime vuonna osallistujia oli 2 500.Meidän seuramme vastasi 50 suomalaishiihtäjän matkustusasiakirjoista ja käytännön järjestelyistä sekä kuljetuksesta Ivalosta Venäjän puolelle ja takaisin, Jefremoff sanoo. Kerhotalossa juttu jatkuu ja pöydän ympärillä on muitakin pyryläisiä. Pyryssä on noin 50 jäsentä, kun parhaimmillaan jäsenmäärä oli sata. Lajeista viimeisenä loppui yleisurheilun ja jääkiekon jälkeen hiihto. muun muassa kuntopiiriläisten sekä kansantanssi- ja perinneryhmän harjoituspaikka. Joskus ”kauan sitten” talolla oli joka lauantai tanssit, jotka vetivät säännöllisesti yli sata tanssijaa. - Silloin kylässä oli väkeä ja suuret ikäluokat vetreitä, entinen puheenjohtaja Simo Jefremoff sanoo. Kuntopiiriläiset täyttävät hienon salin kerran viikossa. Vetäjä Raija-Liisa Vuorinen muutti pari vuotta sitten miehensä Mikon kanssa Nellimiin Tampereelta. - Ensin sauvakävelemme ja sitten tulemme tänne muun muassa venyttelemään. Minulla on kilpailutaustaa hiihdossa ja yleisurheilussa Virtain Urheilijoista ja Tampereen Pyrinnöstä ja halusin tuoda kylään ohjatun kuntoliikunnan, Vuorinen sanoo. Ryhmä on suunnitellut aloittavansa uimahallikäynnit Iva- - Hiihto oli mukana niin pitkään kuin oli nuoriakin. Nyt seura on aikalailla seniorivoittoinen, mutta eivät kaikki sentään vielä eläkkeellä ole, sanoo Ritva Kytölä. loon. Vuonna 1975 perustettu kansantanssi ja perinneryhmä on esiintynyt ulkomailla Ranskassa, Venäjällä, Norjassa ja Ruotsissa sekä Suomessa muun muassa Helsingin Juhlaviikoilla ja Kaustisilla. Kytölä on oman kerhotalon sielu ja kerhotalo on puolestaan seuran sielu ja sydän. Vuonna 2003 seuran omistukseen siirtynyt hyväkuntoinen talo on Grafiikka ja taustan Lappiaiheiset kuvat: Heikki Virkkunen 16 INARIN YRITYS TEKEE TYÖTÄ HIIHDON PUO Ivalossa asuva kolmikko pitää osaltaan yllä Inarin Yrityksen hiihtomainetta. Vasemmalta Milja Rova, Juuli Katajamaa ja Janina Virta. Yrityksen nuorista enemmän kuin yks Valmentaja Kari Kyrö rakensi vuosia sitten Suomen ensimmäisen perävaunun päälle suunnitellun huoltokopin. Työskentelytilaa on kahdelle ihmisille ja myös hiihtovälineet mahtuvat mukaan. V uonna 1987 Inarin Yritys voitti kaikki hiihtomatkat ja miesten viestin TUL:n mestaruuskilpailuissa. Valmentaja ja seuran varapuheenjohtaja Kari Kyrö kommentoisi mielellään seuran nykyhetkeä aivan jollain muilla sanoilla, kuin hän tässä haastattelussa joutuu tekemään. - Noista ajoista olemme tulleet alaspäin niin hiihtäjien lukumäärän kuin laadunkin osalta, Kyrö sanoo. Yrityksellä on kolme mieshiihtäjää ja kolmisenkymmentä nuorta. Viime talvena Hopeasomman loppukilpailuissa yritysläiset sijoittuivat sijoille seitsemän ja kolmetoista. Kyrö toimi TUL:n hiihdon päävalmentajana lähes puolitoista vuotta vuosina 1987–1988. Miehen työnantaja ei suostunut pidentämään virkavapaa, joten Kyrön oli keskityttävä vain Yrityksen hiihtäjien valmennukseen. Ikänsä yritysläisenä ja hiihdon kanssa tekemisissä olleena Kyrö katsoo tulevaisuuteen realistina. - Meille ja monelle muulle seuralle on elämän ja kuoleman kysymys saada hiihto uudelleen elämään. Täällä Lapissakin trendi on se, ettei nuoriso enää rakasta yksin liikkumista, vaan joukkuelajit kiinnostavat enemmän, Kyrö sanoo. Kilvoittelu sieluista, kuten Kyrö asian ilmaisee, on tuttua Inarissakin. Lumi ja Lappi eivät enää automaattisesti tarkoita hiihtämistä. Hiihtoa pitää Kyrön mielestä enemmänkin yllä muiden harrastusmahdollisuuksien vähyys kuin kiinnostuminen hiihtourheilusta. Yhdeksi syyksi hiihtoharrastuksen hiipumiselle Kyrö näkee valmentajien vähyyden. Tämän taakse kokenut valmentaja ja seura-aktiivi ei kuitenkaan mene. - Se tekee, jolla on tahtoa. Se selittää, jolla tahtoa ei ole, Kyrö sanoo. Kyrö toivoo ja haluaa, että lumisten alueiden opettajat kiinnostuisivat hiihtämisestä. Kyrön mielestä opettajat jopa pitäisi laittaa hiihtokouluun. Mies ei mitenkään pysty ymmärtämään, että Suomen lumisimmilla alueilla ei harrasteta hiihtämistä. - Sen sijaan vaaditaan rakennettavaksi halleja ja kenttiä muun maailman malliin, Kyrö sanoo. Kyrö toki myöntää, että hiihdon on tehtävä itsestään nykyistä kiinnostavamman. Kultapullokisa on sadoille hiihtäjille tuttu loppukauden kilpailutapahtuma. Tänä vuonna järjestettävä tapahtuma on jo 47. kerta. Kyrö on ollut mukana joka kerta ja kun 50. Kultapullokisa on ohi, on myös Kyrön valmentajan ura ohi. - Olen jo kasvattanut seuraajan, Kyrö sanoo. Toinen perinteinen ja iso kilpailu on alkukauden Saariselän FIS-hiihdot, jotka järjestää seurayhtymä Inarin Yritys, Lapin Sudet, Lapin Kaira. Varsinaiseksi taidonnäytteeksi voidaan sanoa Tour de Barents –hiihtoa, jossa on yksi kilpailu Norjassa (7.4.), yksi kilpailu Inarissa (8.4.) ja kaksi kilpailua Ounasvaaralla (10.-11.4.). Tapahtuman takana oVAT Vadsö Ski Club Norjasta, Inarin Yritys ja Ounasvaaran Hiihtoseura. Kolmikko on perustanut kilpailun taakse yhtiön, jonka hallituksen varapuheenjohtaja Kyrö on. Suomalaisseuroilla on osakkeista 33 prosenttia kummallakin ja norjalaisseuralla loput. - Tästä tapahtumasta haluamme tehdä pohjoisen vastineen Tour de Skille, Kyrö sanoo. 17 4.2.2011 E OLESTA a hiihtäjistä valtaosa on tyttöjä. Poikia kiinnostavat joukkuelajit silölajit. Talous on kunnossa isommallekin joukolle Inarin Yrityksen puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärvi on ollut seuransa puheenjohtaja vuodesta 1999 lähtien. Karmean pitkä aika, Näkkäläjärvi kommentoi. Pitkä on myös se matka, jonka puheenjohtajan on kuljettava Inarin kirkonkylälle seuran toimistoon. Näkkäläjärvi asuu sadan kilometrin päässä, mutta pitkiin etäisyyksiin tottunut Lapin asukas ei ole antanut etäisyyden haitata paneutumistaan seuran johtamiseen. - Lapissa on aina pitkä matka. Naapurinani asui perhe, jonka lapset kävivät harjoituksissa kirkonkylässä eli yhdelle harjoitukselle tuli ajomatkaa 200 kilometriä, Näkkäläjärvi sanoo. Yritys on 200 jäsenen aktiivinen seura. Inarin asukasluku on tippunut, mutta lapsiluku ei ole laskenut. - Hiihtoseuranahan meidät tunnettaan. Kilpailulajeina meillä on myös suunnistus ja yleisurheilu, mutta ne ovat suurimmalle osalle nuoria hiihdon kesäinen harjoittelumuoto, Näkkäläjärvi sanoo. Yritys on seura, joka omistaa kaksi kiinteistöä. Aivan kirkonkylän keskustassa on urheilutalo ja 12 kilometrin päässä sijaitsee nuoriso- ja luontotalo Hoikkala. - Urheilutalolla pidetään usein viikonlopun mittaisia leirejä, koska siellä voi yöpyä ja hiihtoladut ovat lähellä. Hoikkalaa puolestaan vuokrataan majoitusja kokouskäyttöön. Siellä on myös sauna, joka sekin on vuokrattavissa, Näkkäläjärvi sanoo. Seuran talous ei pahemmin aiheuta puheenjohtajalle päänvaivaa. Päinvastoin. Näkkäläjärven mukaan seuralla olisi varaa panostaa urheilijoihinsa enemmänkin, jos olisi enemmän hiihdosta kiinnostuneita nuoria ja heidän vanhempiaan. Nykyään Lapissakaan ei lumi automaattisesti enää tarkoita hiihtämistä kilpailumielessä. - Meillä on kuuden hengen matkailuauto ja kaikki kilpailuista aiheutuvat kulut seura maksaa. Asukasluku laskee kaiken aikaa ja se tietysti vaikuttaa seurojen toimintoihin, Näkkäläjärvi sanoo. Talouttaan Inarin Yritys hoitaa monella tavalla. Seuralla on muun muassa pitopalvelu. Onpa joinakin keväinä myyty luntakin, jota on talven aikana tehty kahdella omalla tykillä. - Kunnan avustus on tä- Lapin Kairassa ei haluta luovuttaa H arvoin kuulee yhtä rehellistä puhetta urheiluseuran toiminnasta, kuin hotelli Ivalon ruokasalin pöydässä. Vastapäätä istuvat Lapin Kairan puheenjohtaja Virpi UrsinTanhua ja puheenjohtajana vuodet 1965–1976 toiminut Seppo Kola. Vuonna 1946 Ivalon kylällä perustettu seura on nähnyt parempiakin aikoja. Seurassa on harrastettu muun muassa jalkapalloa, lentopalloa, yleisurheilua, painonnostoa, pöytätennistä ja painia. Etenkin painissa Kairan edustajat saavuttivat vuosina 1971– 1986 lähes kaksikymmentä TUL:n mestaruutta ja SMkilpailuistakin tuli useita mitalisijoituksia sekä kaksi mestaruutta. Tänään puheenjohtaja voi todeta menneiden vuosien pysyvän mielessä vahvoina toiminnan vuosina. - Olemme menneet alaspäin parhaista vuosista ja seuralla ei ole toimintaa kuin nimeksi, sanoo Ursin Tanhua. Puheenjohtaja ja johtokunta eivät kuitenkaan aio luovuttaa. - Me elämme toivossa, että uusi nousukausi alkaa. Totta kai seuran johdossa on aina tehty kaikki, jotta uusia vetäjiä saataisiin ja sitä kautta uusia harrastajia, mutta se mikä saattaa onnistua ruuhka-Suomessa ei välttämättä toteudu täällä Inarissa, Ursin-Tanhua sanoo. Seurassa on mietitty uusia piristysruiskeita, mutta suhteellisen laihoin tuloksin. - Seura ei ole esteenä uusille toiminnoille. Taloutemme on kunnossa ja liikuntatiloja on saatavilla Ivalon kylällä. Nuoria aktiiveja ei vain jos- Lapin Kairan puheenjohtaja Virpi Ursin-Tanhua ja puheenjohtajana vuodet 1965–1976 toiminut Seppo Kola jaksavat uskoa seuran näkevän vielä parempia aikoja. Puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärven johdolla Inarin Yrityksessä aloitettiin kuutisen vuotta sitten keskustelut siitä, kuinka seuraan saataisiin lisää talkookäsiä. män kokoiselle seuralle merkittävä, mutta unohtaa ei sovi hyviä yhteistyökumppaneitammekaan, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä monen vuoden ajan, Näkkäläjärvi sanoo. Bingotoiminta loppui vuonna 2009 ja vuosittain bingoa oli 15–16 kertaa. Bingo saattaa nähdä uuden paluun, kun nyt kunnalle väliaikaiseksi koulutilaksi vuokrattu urheilutalo palaa tänä vuonna takaisin täysin seuran omaan käyttöön. Syksystä 1998 lähtien seuralla on ollut vähintään yksi työllistetty, joka on pääsääntöisesti vastannut ulkoliikuntapaikkojen hoidosta. tain syystä ole tullut oikein esille toiminnan järjestäjinä. - Syntyy sellainen turhautumisen tunne, kun ihmiset eivät lähde mukaan, vaikka kaikki olisi ilmaista, UrsinTanhua sanoo. Esimerkkeinä turhautumisesta puheenjohtaja mainitsee seuran maastojuoksu- ja hiihtokilpailut. Maastojuoksuun tuli vain Inarin Yrityksen hiihtäjiä, hiihtokilpailuihin ”kourallinen” kairalaisia. Hiukan alle 7 000 asukkaan Inari ei ole ainoa pieni kunta, jonka asukasmäärä vähenee. Yli puolet inarilaisista asuu Ivalon kylässä ja reilut tuhat ihmistä Inarin kirkonkylässä. - Harva täältä lähtenyt palaa takaisin ja tämä tosiasia on vain pakko hyväksyä. Totta kai poismuutto vaikuttaa seurojen toimintaa, jos esimerkiksi poislähteneen valmentajan tilalle ei saada uutta ihmistä, Kola sanoo. Vuonna 1984 alkoi Lapin Kairan ja Kotkan Kirin yhteistyö. Kotkalaiset halusivat Kairasta kummiseuran, eikä seuralla ollut mitään tätä vastaan. - Olimme ylpeitä, kun nimenomaan me saimme Kotkan Kiriltä tällaisen pyynnön, Kola sanoo. Yhteistyö on tuottanut säätiöpohjalta Inarinjärven rannalle loma-alueen, jossa on neljä mökkiä ja majoitustilat lähes 40 ihmiselle. Varhaisnuoriso istuu tietokoneen äärellä ja puolipakolla heidät saa hiihtämään. Näin sanova Seppo Kola näkee yhdeksi seuratoiminnan ahdingon syyksi nuorten ja lapsiperheiden etääntymisen liikuntaharrastuksista. - Täällä jääkiekko vetää nuorisoa ja aivan varmasti meidän perinteinen lajimme painikin yhä kiinnostaisi, mutta vetäjiä ei tällä hetkellä ole. Vapaaehtoistoiminta tuntuu olevan nykyään niin kovin vaikeata, Kola sanoo. 18 TUL-huppari on laadukasta nukkaantumatonta materiaalia.Vetoketju & etutaskut. Väri punavalkoinen. Vasemmassa hihassa brodeerattu TUL-logo. TUL-hupparin toimittaja on TUL:n yhteistyökumppani Errea. Lasten koot ovat XXS (140-144 cm) ja XS (152-156 cm). HINTA 50 EUROA. Aikuisten koot ovat S, M, L, XL, XXL, XXXL. HINTA 60 EUROA. Hintoihin lisätään postituskulut. Tilaukset: TUL (09) 251 320 tai tul@tul.fi Toimitusaika: 1-4 vkoa Tilaustiedoissa tulee ilmetä: koko, kpl-määrä, toimitus- ja laskutusosoite. Isot seuratilausneuvottelut kehittämisjohtaja Sari Virta gsm 050 5227708 Vapaaehtoistyö sai teemavuoden Ismo Alhoniemi V uosia ja jopa kymmeniä vuosia seuroissa sekä muissa järjestöissä vapaaehtoistyötä tehneet saattavat kummastella Euroopan unionin teemavuoden kohdetta. Tämä vuosi kun on EU:ssa nimetty vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä. Suomessa, jos missä EUmaassa osataan ja halutaan tehdä vapaaehtoistyötä. Vuosittaisen vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvio liikkuu ihmisjärjelle käsittämättömissä summissa. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kulttuuriattasea Marjo Polvisen mielestä Suomessakin tärkeänä. - Teemavuoden kautta luodaan puitteita, jotta vapaaehtoistoiminta saa äänensä kuuluviin. Kannustamme seuroja ottamaan selvää, kuinka ne voisivat hyödyntää teemavuotta ja näin saisivat uusia käsiä arkipäivän toimintaan, Polvinen sanoo. Suomessa on toki pitkä perinne vapaaehtoistoiminnassa erilaisissa järjestöissä, mutta uusia vapaaehtoisia silti tarvitaan. - Tarvitsemme myös parempaa sitoutumista. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien määrä on kasvanut, mutta sitoutuminen on pienentynyt. Liian moni on niin sanottu projektivanhempi, joka on toiminnassa mukana tasan niin pitkään, kuin oma lapsi urheilee, Polvinen sanoo. vuotta kohtaan. - Selitys saattaa olla siinä, että tuhannet ihmiset tekevät jatkuvasti arkipäivän vapaaehtoistyötä. Uusia käsiä tarvitaan seuroissakin, joten teemavuoden avulla haluamme seurojen tavoittavan Polvisen mukaan projektimaisuuden myötä seuratoiminta harrastuksena on vähentynyt. potentiaaliset vapaaehtoiset, Polvinen sanoo. Hätkähdyttää, kun Polvinen sanoo ministeriön liikuntayksikön haluavan varmistaa, että nykymuotoinen, vapaaehtoisuuteen pohjautuva työ säilyttää Suomessa elinvoimaisuutensa. Pol- Urheiluseurat ja liitot eivät Polvisen mielestä ole toistaiseksi osoittaneet kovin suurta mielenkiintoa teema- Kuva Ismo Alhoniemi URHEILUKOULUT Tilaukset ja tiedustelut: TUL, Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki Puhelin: (09) 251 320, Faksi: (09) 2513 2100 www.tul.fi/TUL Joy Games Urheilukoulut Tilaa urheilukoulupaketteja lapsille ja aineistoa seuralle. Kulttuuriattasea Minna Polvinen toivoo seurojen hyödyntävän EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta saadakseen uusia käsiä arkipäivän toiminnan pyörittämiseen. vinen pitää myös tärkeänä suomalaisen liikuntakulttuurin ponnistavan jatkossakin vapaaehtoistoiminnan pohjalta. Selitys tulee tässä. - Urheiluartiklan myötä EU:n toimivalta ulottuu nyt myös amatööriurheiluun ja harrasteliikuntaa, jotka ovat perinteisesti olleet Suomessa vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Pahimmassa skenaariossa yleishyödyllinen toiminta muuttuukin elinkeinotoiminnaksi, joka näkyy muun muassa verotuksessa. - Tämä tarkoittaa sitä, että makkaran myyminen pii- rikunnallisissa kilpailuissa rinnastetaan sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän jalkapalloseuran yritystoimintaan, Polvinen sanoo. Suomen on Polvisen mukaan oltava erittäin valppaana siinä, millaisia linjauksia Euroopan unionin komissio ottaa suhtautumisessa vapaaehtoistoimintaan. Suomen kannat on tultava huomioiduksi näissäkin asioissa. Liikuntaan ja sitä kautta muun muassa seurojen asemaan suhtaudutaan EU:n jäsenmaissa useilla tavoilla. - Suomessa on vain liikunnan puitelaki, kun taas esimerkiksi Ranskassa urheilu on paljon juridisoidunpaa, Polvinen sanoo. Suomessa teemavuotta koordinoidaan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn kautta ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. www.tul.fi 19 4.2.2011 Vikingillä palvelukin pelaa täysillä! Itämeren iloisin laivasto on mukana tukemassa kaikkia urheilevia ja kannustavia ryhmiä. Tervetuloa koko porukalla reissuun – punaisilla laivoilla se onnistuu uskomattoman edullisesti! Pelatkaa te jääpalloa, kiekkoa tai vaikka petankkia, meillä pelaa palvelu! Turku–Tukholma Aamulähtö C4-hytissä. Hinta alk. €/hlö/suunta 5 Helsinki–Tukholma C4-hytissä. Hinta alk. €/hlö/suunta 10 Helsinki–Tallinna Iltalähtö, hytti lisämaksusta. Hinta alk. €/aikuinen/suunta 16 Sporttihinnat väh. 10 hlön ryhmille. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitusti. ,ISËTIEDOTWWWVIKINGLINE FISPOR TTILAIVATTAI(ELSINKIs4URKUs4AMPERE 20 Tuomarit ovat suojelusenkeleitä Juhamatti Nieminen J ämäkkyyttä huokuvat Merja Hakamäki ja Henna Talvio ovat kuvaavia esimerkkejä sukupuolten välisen kuilun kaventumisesta toimiessaan tuomareina miehisissä lajeissa. Maskun Tempon riveissä oleva Hakamäki on ollut tuttu näky judotatamilla peräti 20 vuoden ajan, Turun Jyryä edustava Talvio on jakanut oikeutta nyrkkeilykehässä vuodesta 2006 saakka. Seuran nyrkkeilyjaoston rahastonhoitajan tehtävistä tuomariksi hypännyt Talvio, 52, muistaa ensimmäisen ottelunsa Tampereen Pirkkaturnauksesta kuin edellisen päivän. Kolmen yhden minuutin pituisen erän kamppailussa iskivät yhteen kaksi 10–11-vuotiaiden ikäistä Dpoikaa. – En ole koskaan jännittänyt mitään asiaa niin paljon kuin ensimmäistä ottelua. Kurkkuani kuivasi sydämeen saakka, ääntä ei tullut ja kädet tärisivät, että en olisi saanut vatkattua kermaa vaahdoksi, Talvio vertaa. Talvio tunnustaa olleensa alkuaikoina tuomarina herkempi, mikäli kilpailijalla tuli verta nenästä. – Nykyään siihen on tottunut. Jos tulee verta, sitten pyyhitään ja jatketaan, Talvio naurahtaa. Kaikkiaan Talviolla on takana 168 ottelua joko kehätai arvostelutuomarina sekä sihteerinä. Joukossa on otteluja niin SM-kisoissa kuin eri nyrkkeilyturnauksissa. – En ole koskaan nyrkkeillyt, enkä osaakaan. Tie- dän silti, mitä kehässä pitää tehdä. Talvio pyrkii olemaan tuomarina aina heikoimman puolella. – Tuomarit ovat suojelusenkeleitä. Pitää valvoa, ettei kukaan lyö avokämmenellä tai erehdy potkimaan, Talvio sanoo. kertynyt, sitä enemmän olen saanut itseluottamusta, Hakamäki sanoo. Vuonna 1990 alkanut tuomariura on opettanut temperamenttisen judokaluonteen omaavalle maskulaiselle kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Judotatamilla tunteet Tuomarina ei ole koskaan täydellinen. Siitä pitää huolen jo lajin alati muuttuvat säännöt. – Aina tulee takapakkeja. Niistä ei saa masentua, vaan pitää mennä koko ajan eteenpäin pitkäjänteisyyden ja sisun voimalla, Hakamäki sanoo. Tuomarin tehtävänä on paitsi tuomita ottelua oikeudenmukaisesti, myös pitää huolen siitä, että otteet pysyvät rehteinä ja turvallisina. – Ei judo saa mennä yleiseksi painimiseksi. Tuomarin on tunnettava säännöt ja käsimerkit sekä omattava kantava ääni, Hakamäki kertoo. Aina tuomarikaan ei näe kaikkea. Vaikeimpia tilanteita ovat vastaheittotilanteet. Silloin pitää turvautua videoapuun. Hakamäellä on kansainvälistä kokemusta nuorten olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta 2009. Tulevaisuudessa hänet saatetaan nähdä oikeissa olympialaisissa. – Ensin minun pitää päästä EM-kisoihin ja onnistua niissä, jotta tie MM-kisojen kautta olympialaisiin aukeaisi. Tuomarit ovat samassa tilanteessa kuin urheilijat – koko ajan syynin alla, Hakamäki sanoo. Merja Hakamäellä (oik.) on kokemusta judotuomarina yli 20 vuoden ajan, Henna Talvio on jakanut oikeutta nyrkkeilykehässä vuodesta 2006 saakka. Nyrkkeilyssä tuomareiden tehtävät eivät rajoitu pelkästään kehään. – Nyrkkeily on kurinalainen laji. Kaikki asiat, kuten punnitukset ja lääkärintarkastukset, tehdään aina määrätyssä järjestyksessä. Sen jälkeen suoritetaan otteluparien arvonnat ja ylituomarit laativat ottelukaavion sekä ottelulistat, Talvio määrittelee. Merja Hakamäki on hankkinut kansainvälistä kokemusta muun muassa nuorten olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta 2009. saattavat usein kuohahtaa, mutta Hakamäki kertoo itsehillintänsä pitävän sivulliset äänet loitolla. – Olen oppinut pitämään keskittymiseni paremmin asioissa ja ajatuksen ottelussa, enkä anna enää sivullisten, valmentajien ja katsojien huutojen vaikuttaa. Pohjoismaiden ainoa nainen, joka on suorittanut judossa kansainvälisen tuomarikurssin. Tätä on Merja Hakamäki (o.s. Mahkonen), 47. Kortin hän suoritti Euroopan judoliiton komission järjestämässä kaksipäiväisessä testikilpailussa Ruotsissa vuonna 2005. – Alussa pelkäsin ja jännitin, kuinka miesjudokat ottavat naistuomarin vastaan. Mitä enemmän otteluja on Kuvat Juhamatti Nieminen Henna Talvio vaihtoi nyrkkeilyjaoston rahastonhoitajan tehtävät tuomarin asuun. 21 4.2.2011 Aktiivinen järjestäjä sai Pyöräilyunionin seuratunnustuksen Ismo Alhoniemi S uomen Pyöräilyunioni on valinnut turkulaisen Pyörä-68 viime vuoden pyöräilyseuraksi. Puheenjohtaja Esa Lehto on mielissään siitä, että välillä palkittiin muustakin kuin kilpailullisesta menestyksestä. Viime kesänä seura järjesti kaksi SM-kilpailua, endurocupin finaalin ja oman perinteisen tempokilpailun. - Kisamenestystä meillä ei ole, mutta olemme aktiivinen kilpailujen järjestäjä ja etenkin viime kesänä teimme valtavan ponnistuksen neljän kilpailun järjestämisessä, Lehto sanoo. Seuran tähän mennessä ehdottomasti suurin ponnistus oli kolmipäiväisten ratapyöräilyn SM-kilpailujen järjestäminen. Kilpailuissa ajatettiin 440 starttia ja budjetissa tehtiin Suomen ennätys. - Yksin emme olisi kyenneet kilpailua järjestämään, mutta muiden TUL:n seurojen antama iso apu mahdollisti kisat. Koko ajan oli yli 40 toimitsijaa paikalla ja tämäkin luku kuvaa hyvin kilpailujen suuruutta, Lehto sanoo. Pyörä-68:ssa on sata jäsentä, joten seuralle oli alusta lähtien selvää, että nöyränä käännytään muiden TUL:n seurojen puoleen. Yhteistyö ei tuottanut ongelmia, sillä TUL:n seurojen kesken elää edelleen vahva yhteishenki. Yhteistyöstä huolimatta kioskitoiminta oli pakko ostaa, koska koko vapaaehtoistoiminta meni kilpailujen järjestämiseen. Kuva Harri Suomalainen Uudenkaupungin hiihtoputki sopii myös pyöräilijöiden harjoituspaikaksi. Tosin alue on kapea, joten vauhdit eivät voi nousta koviksi. Pyörä-68:n ajajat käyvät usein harjoittelemassa putkessa. Iso kilpailu oli myös maastopyöräilyn XCO SM-kilpailun järjestäminen. Yksipäiväisessä kilpailussa oli Lehdon mukaa useita satoja osallistujia. Maastopyöräilyn endurocupin finaalin järjestäminen oli myös Pyörä-68:n vastuulla. Finaalin ollessa kyseessä, on se samalla epävirallinen SM-kilpailu. Vuosia kilpailukalenterissa ollut Ruskon tempo oli tietysti ohjelmassa viime vuonnakin. - Kesän neljän kilpailun järjestäminen maksoi meille yli 3 000 euroa, Lehto sanoo. Tänä kesänä seurassa aiotaan ottaa hiukan rennommin. Oman tempokilpailun ohella Mastercupin tempoajo on tarkoitus järjestää. Kilpailu kerää 120–250 osallistujaa. Kilpailullisella puolella seura koki tappion, kun maailman huippuihin lukeutuva maastoajaja Henri Ojala siirtyi Koiviston Iskuun. - Urheilulukiota käyvä Henrik Goesch on lahjakkuus triathlonissa. Hänen ohella meillä on noin kaksikymmentä aktiivia, jotka kilpailevat pyöräilyssä ja triathlonissa. Meillä on tarkoitus tulevana kesänä kiertää entistä enemmän triathlonin kilpailuja, Lehto sanoo. Ay-sporttifestarit toukokuun lopussa Lappeenrannassa Valtakunnalliset Ay-sporttifestarit järjestetään ensimmäisen kerran 21.–22. toukokuuta Lappeenrannassa. Festarit kokoaa ammattiliittojen jäseniä mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin ja kokouksiin. Lajikokeiluihin voi osallistua koko perheen voimin. Mestaruuksista kisaillaan muun muassa jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Kilpailujen pääpaikkana toimii Lauritsalan urheilukeskus, jossa lajeina ovat jalkapallo, maastojuoksu, suunnistus, yleisurheilu ja petankki. Saappaanheitossa kisaillaan henkilökohtaisesti ja köydenvedossa joukkuekisana. Lentopalloa pelataan urheilutalolla, Kourulan palloiluhallissa ja Sammonlahden liikuntahallissa. Shakkinappulat liikkuvat Lappeenrannan Työväentalolla. Satamatori toimii oheisohjelmien pääpaikkana. Lavalla esiintyy paikallisia musiikin esittäjiä, heitetään Jos TULet…turvallista seuratoimintaa –kampanja Jos TULet…turvallista seuratoimintaa -kampanja on If Vahinkovakuutusyhtiön ja TUL:n yhteistyötä, jolla halutaan edistää seuratyön turvallisuutta toiminnan tasolla. Kampanjassa myönnetään kolme kertaa vuodessa tukea seuran tai piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Jos TULet…turvallista seuratoimintaa -kampanjasta voi TUL:n seura tai piiri hakea tukea, kun joku seuraavista kriteereistä täyttyy: - seuran tai piirin tapahtuma, jossa turvallisuusasiat ovat jollain tavalla esillä - seuran tai piirin vuosikokous, jossa IF on selkeästi esillä - seuran tai piirin turvallisuuteen liittyvä toiminta- turvallisuuteen liittyvien tuotteiden tarve (esim. turvaliivit, jäänaskalit, käsidesit) Mainitse hakemuksessa, miten If näkyy tapahtumassa / toiminnassa. Rahastosta voi hakea tukea tai tuotteita kolme kertaa vuodessa 1. haku päättyy 26.2. Haussa mukana huhti-heinäkuun tapahtumat & toiminta 2. haku päättyy 30.4. Haussa mukana elo-syyskuun tapahtumat & toiminta 3. haku päättyy 30.9. Haussa mukana loka-joulukuun tapahtumat & toiminta Sama seura / piiri voi hakea tukea kerran vuodessa. Hakulomake täytetään netissä www.tul.fi. Tarvittaessa paperisen lomakkeen voi tilata TUL/Johanna Söderman, (09) 2513 2250. Päätökset valinnoista tehdään hakuajan umpeuduttua ja tuen saajat julkaistaan www.tul.fi -sivuilla. Saajille ilmoitetaan tuesta myös suoraan. Huomioi hakuajat ja laita hakemuksenne tulemaan! Tästä kampanjasta tuetaan turvallista seuratoimintaa ympäri vuoden. Lisätietoja: www.tul.fi, TUL-lehti ja TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta, 050 522 7708. tarkkuutta petankissa ja nautitaan paikallisia herkkuja (Atomi/Vety). Aivan kävelymatkaan päässä, Pikisaaressa, tutustutaan frisbee golfin saloihin. Saimaan saaristoristeily toteutetaan klo 18–21. ”Kokoontumisajot” alkavat Hotelli Patriassa ja tanssiravintola Monrepoossa noin klo 21 tietämissä. Ay-mestaruuskisoihin on osallistumisoikeus SAK:n ja AKAVAN alaisten ammattiliittojen ja osastojen jäsenillä. Lajitutustumiset ja -kokeilut ovat avoimia myös paikkakunnan väestölle. TUL Saimaan piiri ry vastaa koordinoinnista ja jäsenseurat lajien toteutuksesta. Liikuntapoliittisen tai työmarkkina-aiheisen seminaari järjestelyvastuun kantaa SAK. Ammattiliitoista on mukana SAK:n lisäksi AKT, Metalli, Paperiliitto, Puuliitto, Rakennusliitto, JHL, PAM, TEAM, Akava. Lisätietoja saa TUL:n Saimaan piirin toiminnanjohtajalta Kalevi Viskarilta, 0400 655 221. 22 Kulttuuriviesti Kulttuurimuutos liikuntapaikoilla Minna Minkkinen Olen aktiivinen seuraurheilija, mutta seuran ollessa joulutauolla jouduin miettimään mistä ammentaa viikoittainen liikuntaannos. Päätin kokeilla kuntokeskusten ihmeellistä maailmaa. En ole erityisen innostunut ryhmäliikuntatunneista enkä voi oikein ymmärtää mitä hienoa niissä on, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ennakkoluulot on voitettava. Niinpä hommasin kymmenen kerran kortin ryhmäliikuntatunneille seuran joulutauon ajaksi. Muistan kuinka alakoululaisena kirmailin naisvoimistelijoiden tunnilla tamburiinin tahdissa pitkin koulun liikuntasalia. Enkä pitänyt siitä. Myöhemmin päästiin aerobicin tunnelmiin ja nyt samassa salissa taidetaan tanssia zumbaa. Jumppakulttuuri muuttuu hurjaa vauhtia. Kuntoliikunnasta on tullut enenevissä määrin kaupallista toimintaa. Siinä missä ennen naisvoimistelijat ja muut urheiluseurat liikuttivat ihmisiä, nyt liikutaan kuntokeskuksissa jäseninä. Perusajatus ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Edelleen salissa on yksi ohjaaja, joka musiikin tahdissa laittaa meidät liikkeelle. Siinä missä ennen käytettiin tunnilla vanhoja siivousvaatteita, nyt on tärkeää, että päällä on uusimmat tecknical-fit materiaalin vaatteita. Kulttuurimuutos on tapahtunut liikkumispaikan suhteen. Koulujen saleissa urheiluseurojen tarjoamat jumppatunnit eivät ole niin kysyttyä kuin esim. Hot Jooga, missä joogataan kuumassa huoneessa. Suhde ohjaajaan on myös muuttunut; saman brändin ryhmäliikuntatunteja voi ohjata lähes kuka tahansa ja suhde ohjaajaan voi olla vieraantuneempi. Yhdessä hotvenyttelyssä ohjaaja kysyi osallistujien venyttelytapoja, mutta kukaan ei vastannut. Salikulttuuriin kuuluu, että ohjelmistosta poimitaan itselle parhaan tunnit, joissa liikunta sitten tehdään. Harvoin tunneilla ihmiset ystävystyvät toisiinsa tai lähde yhdessä toimimaan liikuntakeskuksen hyväksi. Täysin eri kulttuuri siis kuin urheiluseuroissa, joissa usein ollaan ystäviä keskenään ja yhdessä ponnistellaan seuran eteen. Kuntokeskuskulttuuri on hyvin yksilöllistä suorittamista, jossa tarkoituksena on saada kuntoilua ilman yhteisöllisyyttä tai seuravelvoitteita. On harmittavaa, jos urheilutottumuksemme muuttuvat niin, että emme enää saa urheilusta sitä yhteisöllisyyttä ja urheilukulttuuria mitä aikaisemmin olemme saaneet. Urheiluseuratoiminta on paljon enemmän kuin vain liikuntaa ja urheilua, se on yhteisöllistä yhdessä tekemistä. Sen sosiaalinen arvo on vähintään yhtä merkittävä kuin sen liikunnallinen terveysvaikutus on. Siinä, missä liikunnasta on tulossa väline- ja elintasoharrastamista, on vielä kuitenkin jäljellä niitä, jotka saavat iloa juuri seuraurheilusta. Yhteisistä talkoista junioreiden kisamatkan kattamiseksi, kisojen järjestämistä ja muuta yhteistä puurtamista. Ilman tätä puurtamista ja iloista seurakulttuuria jäisi moni lapsi, nuori ja aikuinen vaille viikoittaista urheiluannosta. Minun liikuntakeskuskokeilu jää tähän kymmeneen kertaan ja palaan riemusta kiljuen seuran treeneihin. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja, Suomen ITF Taekwon-Don hallituksen sihteeri Yhteistyö on tärkeää nuorisotoiminnassa Ismo Alhoniemi M enneinä vuosina TUL:n nuorisotoimintaan kuuluivat säännölliset piirien nuorisojaostojen yhteiskokoukset. Parhaimmillaan yhteistä toimintaa oli ideoimassa lähes kolmekymmentä ihmistä. Useamman vuoden hiljaiselon jälkeen on nuoriso- ja urheiluvaliokunta elvyttämässä henkiin yhteisiä tapaamisia. Ensimmäinen kohtaaminen oli tammikuun viimeisenä lauantaina Tampereella, jonne saapui yhdeksän ihmistä eri puolilta Suomea. - Ensimmäisessä tapaamisessamme kerroimme puolin ja toisin tekemisistä ja suunnitelmista. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei tieto kulje vain keskustoimistosta piirien nuorisojaostoille ja yhdyshenkilöille, vaan tiedon on hyvä kulkea myös meille päin, sanoo nuorisopäällikkö Marjo Lehtinen. Yhteiset tapaamiset eivät jää tähän ensimmäiseen eli samalla kertaa ei suinkaan pidetty kahta kokousta: ensimmäistä ja viimeistä. - Piirien sekä nuoriso- ja urheiluvaliokunnan välistä yhteistyötä on tiivistettävä, jotta jatkossa tieto kulkee entistä paremmin molempiin suuntiin. Tärkeätä koko TUL:n nuorisotoiminnan kannalta on myös ideoida tapahtumia ja muuta toimintaa yhdessä, Lehtinen sanoo. Hän toivookin, että esimerkiksi TUL Joy Games –ketjulle mietittäisiin yh- dessä jatkoa, jotta vastaavanlaiset tapahtumat eläisivät vuoden 2012 jälkeen. Piireistä ja seuroista tulevat viestit nuorisotapahtumien toteuttamistavoista ja sisällöistä vuoden 2012 jälkeen ovat Lehtisen mielestä tärkeitä. TUL:n piireistä noin puolella on nuorisojaosto ja lopuilla vähintään yksi yhdyshenkilö. Lehtinen toivoo vähintään yhdyshenkilöiden löytyvän joka piiristä, jos jaoston perustaminen ei toteudu. - Piireissä on hyvä olla vähintään yksi henkilö, jolle me voimme lähettää postia ja joka voi olla valiokuntaan sekä minuun yhteydessä, Lehtinen sanoo. Satakunnan piirin nuorisojaoston puheenjohtaja Jarno Blomster luonnehtii piirinsä nuorisotoiminnan tilaa kaksijakoiseksi. - Jaoston toiminta ei ole aktiivista, koska nuoret eivät pääse esiin. Toisaalta me kuitenkin järjestämme koulutusta, tapahtumia ja matkoja, Blomster sanoo. Satakunnassa jaostojen toiminta poikkeaa muista piireistä. Piiritoimistossa työskentelee Blomsterin ohella 11 ihmistä, joista jokainen kuuluu johonkin jaostoon. Koska nuorisojaoston pu- heenjohtajuus on piirin palkkalistoilla olevan henkilön käsissä, voi Blomster tehdä nuorisotyötä työajalla. Se ei kuitenkaan ole sama asia, kuin aktiivisesti toimiva, luottamushenkilöistä koostuva jaosto. - Tärkeämpää loppujen lopuksi on kuitenkin se, että seuroissa on laadukasta nuorisotoimintaa, koulutusta ja halua uudistaa omaa toimintaansa, Blomster sanoo. Satakunnan piiri palkitsee vuosittain kaksi nuorta seuratoimijaa ja tällä tavallakin se pyrkii elvyttämään ja vahvistamaan nuorten asemaa seurojen toiminnassa. Kuva Ismo Alhoniemi Satakunnan piirin nuorisojaoston puheenjohtaja Jarno Blomster pitää tärkeänä, että seuroissa siirretään nuorille ammattitaitoa ja innostusta seuratyötä kohtaan. Laki ei saa tehdä vapaaehtoistyötä mahdottomaksi Tämä vuosi on Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Keskeisenä tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Vapaaehtoistyö jää turhan usein varjoon. TUL:n Satakunnan piirin TUL:n päivän juhlassa puhunut pääsihteeri Janne Ollikainen toivoi teemavuoden olevan muistutuksena niille, jotka säätävät ja täytäntöön panevat vapaaehtoistyöhön vaikuttavia säädöksiä. - Verolakien ja -asetusten, yhdistystoiminnan byro- kratian on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat kolmannen sektorin mutkat- Janne Ollikainen toman toiminnan. Nyt jää usein sellainen vaikutelma, että kilpailuneutraliteetin nimissä yhdistystoiminnan varainhankinta ajetaan mahdottomaan tilaan, Ollikainen sanoi. Ollikaisen mukaan talkoilla hankitut tulot, joilla kompensoidaan pieneneviä avustuksia, kohonneita sali- ja kenttävuokria sekä pyritään pitämään harrastajamaksut alhaisina, tulkitaan herkästi verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi. - Harmaan talouden ongelmat ovat aivan jossain muualla kuin seurojen ylläpitämissä vaatenarikoissa tai myyjäisissä, Ollikainen huomautti. Talkootunnit eivät näy aina euroina, mutta ne näkyvät edullisina hintoina, hyvänä seurahenkenä ja vireänä toimintana. Teemavuosi on tärkeä kädenojennus vapaaehtoisille. Vapaaehtoistoiminnalla on Ollikaisen mielestä aina ollut merkittävä tasa-arvoistava ja yhteisöllisyyttä luova vaikutus. Olennaista on, että vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet tavoittavat myös yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ja tänne äskettäin muuttaneet. 23 4.2.2011 Gitta ei tingi aatteellisuudesta TUL:n entinen varapuheenjohtaja Birgitta Kervinen sanoo, etteivät TUL:n seurat ole perinneyhdistyksiä, vaan eläviä ja toimivia ihmisten muodostamia kansalaistoiminnan perusyksiköitä. TUL on jäsenjärjestöjensä edunvalvoja. Hannu Hurme O len edelleen aatteellinen tullilainen, määrittelee 60 vuotta tämän lehden ilmestymispäivänä täyttävä Birgitta Kervinen. - Joku voi sanoa puheitani yhä ihanteellisiksi. Niin varmaan on, mutta se johtuu kaikesta siitä, mitä olen 56 vuotena TUL:ssä saanut kokea. Minun on niin helppo olla tällainen, kun voin perustella sen sillä, mitä olen itse kokenut. Birgitta (tuttujen kesken Gitta) Kervinen sanoo tietävänsä todella köyhissä olosuhteissa kasvaneena mitä merkitsee, kun lapsi löytää urheiluseurasta yhteisön, jossa saa hyväksyntää, mahdollisuuden sosiaalistua ja kuulua ryhmään. Omaan kokemukseensa vedoten hän sanoo myös tietävänsä, miten sanomattoman suuri mahdollisuus urheilulla ja liikunnalla voi olla lasten ja nuorten kehityksen tukemisessa. - Minun on itse kiittäminen ohjaajinani toimineita vahvoja persoonallisuuksia, joilta olen saanut eväitä omalle uralleni urheilijana ja urheilujohtajana, ja ennen kaikkea kasvamiseen ihmisenä, Kervinen sanoo. Espoolaiseen Leppävaaran Sisuun nelivuotiaanaliittynyt Kervinen on urheiluuran jälkeen valittu kerta toisensa jälkeen vaativampiin järjestötehtäviin seura-, piiri- ja liittotasolla. Vuodes- ta 1999 vuoteen 2007 hän oli TUL:n varapuheenjohtaja. Kervisellä itsellään on takanaan pitkäaikainen kokemus urheilunkansainvälisessä toiminnassa. Hänet valittiin neljä vuotta sitten eurooppalaisten urheilujärjestöjen yhteenliittymän ENGSO:n puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän toimi kuusi vuotta järjestön varapuheenjohtajana. Kervinen toimi SLU:n hallituksessa TUL:n edustajana 11 vuotta. Hän on edelleen myös SLU:n kansainvälisen valiokunnan ja Reilu Pelivaliokunnan jäsen. Yhteiskunnassa, jota huolestuttavasti leimaa lisääntyvä epätasa-arvo, korkeana pysyvä työttömyys, varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen, kuuluu liikunta ja urheilu ihmisiä erotteleviin tekijöihin. Tutkimuksinkin on todennettu se, että urheilun harrastaminen on käymässä niin kalliiksi, ettei köyhimpien perheiden lasten mahdollisuuksia osallistua siihen voi mitenkään pitää tasavertaisina. - Lapsella ja nuorella on tänään kuitenkin väestöryhmiin katsomatta ihan samanlaiset, joa suuremmatkin tarpeet kuin ennen liikkua ja kokea sen avulla saavutettavaa yhteisöllisyyttä, Kervinen sanoo. Näistä näkemyksistä Kervinen sanoo johtuvan, ettei ole koskaan voi- nut ajatellakaan, etteikö TUL:llä olisi tärkeä tehtävänsä toimijana suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Ja samasta syytä hän sanoo: - Kun Suomen Liikunta ja Urheilu on tehnyt koko yhteisön vision vuoteen 2020, on TUL:n tärkeätä määritellä mistä osasta liikuntakulttuuriamme se tulevaisuudessakin haluaa vastata. Tehtävää on riittävästi ja sille tulee saada myös SL:n visiossa tuki - TUL:n seurat eivät ole perinneyhdistyksiä, vaan eläviä ja toimivia ihmisten muodostamia kansalaistoiminnan perusyksiköitä ja TUL on jäsenjärjestöjensä edunvalvoja, painottaa Kervinen. Kervinen muistaa tuoneensa SLU:n perustamisen yhteydessä TUL:n valtuustossa esille huolensa siitä, riittääkö liitossa uutta sukupolvea jatkamaan kunniakkaan liiton työtä, riittääkö ihmisiä osallistumaan niin SLU:n kuin TUL:nkin toiminnan pyörittämiseen. - Rohkenin epäillä sitä silloin ja jos katsomme nyt mihin kehitys on menossa, on aika terävöittää otetta. Entisen varapuheenjohtajan kanta ei kuitenkaan ole muuttunut. - TUL:ää tarvitaan, koska liikuntakenttä tarvitsee toimijan, jossa nähdään että kaikilla kansalaisilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen taloudellisesti ja sosiaalisesti turvatussa toimintaympäristössä, Kervinen sanoo. Liikkeelle! liikuttaa syyskuisin Kymmenen vuotta elänyt Syksyn kuntoviikot jää historiaan, mutta ajatus valtakunnallisesta kuntokuukaudesta ei. Jatkossa syyskuu on Liikkeelle!-kuntokuukausi ja startti tapahtuu syyskuun ensimmäinen päivä jokaisessa TUL:n 15 piirissä. - Liikkeelle!-kuntokampanjasta tehdään TUL:n brändi, jonka tunnettavuuden lisäämiseen kiinnitetään suurta huomioita, sanoo kehittämisjohtaja Sari Virta. Kohderyhmänä on koko perhe, joten tapahtumia yhdistää vauvasta vaariin -teema. Starttipäivän ohella jokaisessa piirissä toteutetaan samansisältöinen perhetapahtuma. Vuosittaisesta Starttipäivästä 1.9. rakennetaan jokaisessa piirissä monipuolisuustapahtuma, joka on mahdollista siirtää sisätiloihin. - Tapahtuman sisältöä kehitetään parhaillaan, mutta jo nyt on selvää, että otamme mukaan jotain uutta ja erikoista, kuten esimerkiksi liikuntavälineiden vaihtamisen, kierrätystä ja retroilua. Tapahtuman aikana on myös hyvä tilaisuus kuulla, mitä eri ikäryhmät haluavat tehdä seuroissa, Virta sanoo. TULe 2009 -liittojuhlassa julkisuuteen tullut Halisko on jatkossa mukana myös kuntokuukauden tapahtumissa. Iloinen maskotti nimittäin saa piirien perhetapahtumiin oman Halisko-puiston, jonne mennään Haliskoportin kautta. Puistossa on muun muassa temppurata, luontopolku, askartelu- ja kasvomaalauspisteet sekä mahdollisuus jumpata. Halisko-puiston ei tarvitse olla toiminnassa vain kerran vuodessa yhden päivän ajan, vaan niitä voi rakentaa milloin vain. Jokaiseen TUL:n piiriin toimitetaan iso Halisko-puku. Myymällä herkullisia Vanajan Keksiä saat seuralle toimintarahaa ja tuet suomalaista työtä. Vanajan Keksit suunnitellaan ja valmistetaan täysin suomalaisena työnä Hämeenlinnan tehtailla. Myyntipalkkio on peräti 50 % Myymällä 6 euron keksisatsin (2 pussia), seura saa 3 euroa. "Maukkaita keksejä syövät kaikki lapsesta harmaahapseen. Vanajan Keksejä on erityisen kiva myydä, koska ne ovat suomalaisen työn hedelmiä. Keksien ostaja taas voi tyytyväisenä todeta tukevansa lasten ja nuorten liikuntaa. Vanajan Keksit ovat täysin kotimaisia ja valmistuksessa on käytetty terveellistä 100 % juoksevaa rypsiöljyä." Tilausohjeet: Seurat tilaavat keksit suoraan Vanajan Keksit Oy:n tehtaalta Hämeenlinnasta. Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@vanajan.fi tai puhelimitse (03) 535 5405. Vanajan Keksit Oy toimittaa tilauksesta tilausvahvistuksen sähköisesti tai postitse kirjallisena. Toimitusaika on vähintään kahdeksan päivää tilauksesta. Maksuaika on 30 päivää tilauksesta. Keksit tilataan lavoittain, eurolava tai finnlava. Eurolavassa on 384 keksipussia ja finnlavassa on 480 keksipussia. Pienin rahtivapaana toimitettu erä on yksi lava. Seurat tilittävät keksieristä 50 % Vanajalle. Tilitysohjeet seura saa Vanajalta. 24 Joukkuevoimistelu on Iskun oma juttu netta ja mitaleita myös ryhmätanssikilpailuissa. Eikä vähiten puheenjohtaja Aira Ikosen ansiosta. Ikonen huomauttaa arvostaneensa aina ryhmätanssia ja lähteneensä siitä, että ainakin hänen joukkuevoimistelijoillaan on aikaa harjoitella myös ryhmätanssikilpailuihin. - Etupäässähän Iskun ryhmät ovat olleet minun valmennettavia. Ryhmätanssin harjoitukset antavat hyvää pohjaa joukkuevoimisteluun ja toivonkin joukkuevoimistelun valmentajien yhä enemmän alkavan harrastaa ryhmätansseja tai tanssillista liikuntaa, Ikonen sanoo. Kuvat Ismo Alhoniemi Kefeidit-joukkueen taito on esimerkki Rantaperkiön Iskussa tehtävästä pitkäjänteisestä ja osaavasta valmennustyöstä. Ismo Alhoniemi R antaperkiön Isku on tuttu ja varma näky joukkuevoimistelun ja tanssiliikunnan kilpailuissa. Seura on vuodesta toiseen TUL:n ja koko maan huippuseurojen joukossa laadullisesti ja joukkuemäärän osalta. Tänään Isku on joukkuevoimistelun erikoisseura, mutta 100-vuotiaan seuran taipaleelta löytyvät muun muassa yleisurheilua ja pyöräilyä. Aikanaan Isku oli TUL:n paras pyöräilyseura. Takavuosina seura tunnettiin lentopallostaan. Rantaperkiön Iskun ja myöhemmin Isku-Volleyn nimellä pelanneet joukkueet ovat saavuttaneet neljä Suomen mestaruutta, seitsemän SMhopeaa ja seitsemän SMpronssia. - Lentopallon junioritoi- minta loppui meiltä muutama vuosi sitten. Ei mitenkään äkkirykäyksellä, vaan vähitellen, sanoo puheenjohtaja Aira Ikonen. SM-liigassa pelaavaan joukkueeseen Iskulla on edelleen vahva side ja henkinen yhteys. Joukkuevoimistelijat ovat peleissä pallotyttöinä ja joukkue halusi huomioida seuraa pelaamalla 100-vuotisjuhlaottelun. Pelaajat myös esiintyivät 100-vuotisjuhlassa tammikuun lopussa. Joukkuevoimistelu, aiemmin naisvoimistelu, on ollut seuran lajina yli 80 vuotta. Ikonen huomauttaakin Iskun olevan yksi vanhimmista joukkuevoimistelun seuroista. - Nousumme nykyiseen asemaan alkoi 1970-luvun lopulla, kun minä ja kaksi muuta valmentajaa lähdim- me voimallisesti kehittämään lajia. Halusimme muun muassa, että jokaisessa sarjassa on seurasta joukkue. Parhaimmillaan Ikosella oli valmennuksessaan kuusi joukkuetta. Kymmenen vuotta siinä meni, ennen kuin seura lunasti paikkansa lajin keskikastissa. Nyt seuraa voi nimittää huippuseuraksi. Tällä kilpailukaudella Iskulla on 17 joukkuetta, joista 13 osallistuu kilpailuihin. Aivan nuorimmat osallistuvat niin sanottuun Asematapahtumaan. Seuralla on myös tanssia, temppukoulu, aikuinenlapsi –ryhmä ja aikuisten kuntoliikuntaa. Veteraanit kokoontuvat omiin rientoihinsa kahdesti kuukaudessa. Ikosen joukkueet ovat voittaneet kuusi SM-mitalia. Ryhmätanssissa Ikosen jouk- kueet ovat saaneet lähes 30 TUL:n mestaruuskilpailujen mitalia. Valmentajien kouluttaminen on tärkeää seuralle kuin seuralle. Ikonen on ylpeä Iskun halusta panostaa valmentajiin ja tätä kautta tuottaa hyviä voimistelijoita sekä joukkueita. - Tässä seurassa on aina ymmärretty koulutuksen merkitys ja olemme aina halunneet kouluttaa uusia valmentajia joukkueille, Ikonen sanoo. Ikonen pitää seuran valmentajatilannetta hyvänä. - Kun ennen oli 13 joukkuetta ja kolme valmentajaa, niin tänään jokaisella 17 joukkueella on kaksi tai kolme valmentajaa. Tässä on myös yksi syy lajin kehittymiseen meillä, Ikonen sanoo. Isku on saavuttanut mai- Puheenjohtaja Aira Ikonen tekee työtä Rantaperkiön Iskun hyväksi ja valmentaa joukkuevoimistelussa sekä ryhmätanssissa. TULe 2009 –liittojuhlassa hän vastasi kenttäohjelmista. Tututa ilostuttaa ja hämmästyttää Tututa on perin poikkeuksellinen ryhmä joukkuevoimistelun kilpailuissa. Voimistelijat ovat kaikki täysi-ikäisiä, mikä naisten sarjassa on äärimmäisen harvinaista. Alkuperäisen joukkueen voimistelijat ovat nyt 26–28 –vuotiaita ja yksi heistä on kahden lapsen äiti. Viime syksynä samassa naisten sarjassa kilpaili Rantaperkiön Iskun Kefeiditjoukkue, jonka voimistelijat ovat 17-vuotiaita. Tututan piti olla projektijoukkue, joka koottiin Tampereen yliopiston opiskelijoista. Joukkuevoimistelutaustaiset opiskelijat aloittivat harjoittelun syksyllä 2004 tavoitteenaan seuraavana vuonna pidettävät opiske- lijoiden kansainväliset kilpailut. - No, me halusimme saada alle yhdet kilpailut ja osallistuimme silloiseen Kivatsarjaan. Kisa meni hyvin ja innostuimme suunnattomasti. Samalla tiellä olemme edelleen, sanoo Annariitta Linna. Ympäri Suomea Tampereelle opiskelemaan saapuneet naiset liittyivät ennen Kivatsarjaa Rantaperkiön Iskuun. Kansainvälistä kilpailua varten kootulle joukkueelle kävi selväksi heti ensimmäisen kilpailun jälkeen, että juuri tätä me haluamme tehdä”. - Jokainen meistä on voimistellut pitkään, mutta silti me jaksamme jatkaa kausi Tututa on harvinainen ryhmä joukkuevoimistelussa. Sen kaikki jäsenet kun ovat täysi-ikäisiä. kauden jälkeen. Mielestäni me olemme hyvä joukkue, jonka voimistelijat ovat taitavia. Lähdemme jokaiseen kilpailuun voittamaan. - Joka vuosi yllätymme, ettei kukaan ole lopettamassa. Tästä on tullut elämäntapa, Linna sanoo. Hyvin Tututalla on mennytkin. Viime vuoden välisarjoissa joukkue putsasi pöydän, sillä mestaruudet tulivat Sisä-Suomen aluemestaruuskilpailuista, TUL:n mestaruuskilpailuista ja SM-kilpailuista. Menestystä on tullut aiempinakin vuosina. - Me olemme parempia välineiden kanssa eli syksyn kilpailukaudella kuin kevätkaudella vapaasarjoissa. Vä- lineessä tulee näkyviin meidän pitkä kokemuksemme ja sen myötä tuoma varmuus, Linna sanoo. Linna huomauttaa jokaisella voimistelijalla olevan takanaan ”mielettömästi” harjoitustunteja. Silti on pakko harjoitella. Yksi syy tunnolliseen harjoitteluun kolmisen kertaa viikossa on halussa tehdä uusia liikkeitä. - Joukkuevoimistelu on esittävä laji ja kilpaileminen on meidän vahvuutemme. Meidän ei enää tässä iässä tarvitse harjoitella esittämistä, kuten vaikkapa kymmenen vuotta meitä nuorempien voimistelijoiden, Linna sanoo. (IA) 25 4.2.2011 Lentopallo etsii liittojoukkueiden uusia valmentajia T UL:n lentopallojaosto hakee tärkeimmälle toiminta-alueelleen eli nuorisotoimintaan uusia liittojoukkuevalmentajia. Kyseessä ovat B- ja C-ikäisten tyttöjen ja poikien ryhmät. Tämän ikäluokan nuoret kootaan vuosittain Kisakeskuksen NUK-leirille sekä siitä sitten kansainvälisiin turnauksiin Viroon ja Puolaan. Jos olet kiinnostunut toimimaan nuorten valmentajana ja samalla kehittämään liittojoukkuetoimintaa ja olet saanut valmentajakoulutuksen sekä toimit seurassasi aktiivisena nuorten valmentajana, lähetä hakemuksesi, missä ilmenee CV valmennustoiminnastasi seurassa ja saamasi koulutus. Hakemus lähetetään lentopallojaoston puheenjohtajalle Kari Heikkilälle helmikuun aikana. Asiasta tarkemmin ja Heikkilän yhteystiedot löytyvät lentopallojaoston kotisivuilla http:// lentopallo.tu.fi tai lähetetyssä seurakirjeessä. Valittavat liittojoukkuevalmentajat tulevat toimimaan yhdessä Rauli Salmijärven (tytöt) ja Thomas Huttorinin (pojat) kanssa. Lentopallolla on nykymuotoisenakin erittäin aktiivista toimintaa. Liitolla on kaikissa ikäluokissa edelleen liittojoukkueet, jotka osallistuvat lähinnä CSIT:n mestaruusturnauksiin. Miesten ja naisten joukkueet ovat useina vuosina saavuttaneet mitalisijoituksia näissä turnauksissa. Vuonna 2006 miesten joukkue voitti CSIT:n mestaruuden Brasiliassa, viime kesänä miesten ja naisten joukkueet sijoittuivat molemmat neljänniksi CSIT:n maailmankisoissa Tallinnassa. A-ikäiset naiset ja miehet ovat myös säännöllisesti mukana ikäluokkansa CSIT:n turnauksissa, joita eri puolilla maailmaa järjestetään. Melkeinpä aina joukkueet tulevat kotiin mitalit kaulassa. B- ja C-ikäiset ottelevat vuosittain kansainvälisissä turnauksissa Virossa ja Puolassa. Viime syksyn Viron Vörun turnauksesta joukkueet palasivat täyspotin kanssa – liittojoukkueemme veivät neljän sarjan voitot! Hienon taistelun ja upean pelaamisen tuloksena. Jaoston toimintaan kuuluvat myös TUL:n mestaruuskilpailut, perinteinen NUKleiri Kisakeskuksessa, kokoukset, palaverit, ay-kisat lentopallossa ja beach volleyssa sekä tarpeen mukaan myös kurssitukset nuorisovalmennuksen ja seurajohtamisen alueella. TUL:n lentopallossa on vähäisistä resursseista huolimatta hyvä tekemisen meininki. Perinteitä lajissa on vaalittavissa paljonkin, lentopallo on aina ollut TUL:n vahva ja menestyksekäs laji. Lentopallojaoston puheenjohtajana toimii Kari Heikkilä ja jäseninä Lasse Komulainen, Olli Lindroos, Martti Salminen ja Jukka Suvanto. Jaoston työskentelyyn osallistuu myös edelleen erittäin aktiivinen kunniapuheenjohtaja Matti Salo. SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N VALTUUSTON sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 15.5.2011 klo 12 alkaen TUL:n kokoustiloissa osoitteessa Kauppakartanonkatu 7 A 11.krs, 00930 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§:n mukaiset asiat sekä valtuuston kokoukselle tehdyt esitykset, jotka on jätettävä kirjallisena liiton hallitukselle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta. Esityksiä valtuuston kokoukselle voivat tehdä jäsenseurat, piirijärjestöt ja yhteisöjäsenet sekä valtuuston jäsenet ja liiton hallitus. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry Hallitus Sirpa Paatero Janne Ollikainen puheenjohtaja pääsihteeri - Erittäin helppoa varainhankintaa KOTIMAISTEN sukkien myynnillä. - Todella hyvä tuotto, 40 % - Samalla tuet kotimaista työtä. puh. (013) 474 6600, www.tesema.fi Pipityyny 3 € Ruskovilla villasukat 16 € Turun Jyry. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 22.2. klo 18 T-talon kokoushuoneessa, Vanha Hämeentie 29. Tervetuloa! Hallitus Työväen Urheiluliitto TUL ry verkossa: www.tul.fi s u k s e k u s s e u klo 10–17 s , 8 1 – Hels: ipne kglo i1n2–1M 0 1 9, la klo Avoinna Lajit melonnasta juoksuun ja golfista ratsastukseen – tutustu, osallistu ja testaa! Hyödynnä myös ohittamattomat messutarjoukset ja avaa kevään liikuntakausi vauhdikkaasti. Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi ja valitse paras päiväsi saapua. Mediayhteistyössä Pääsyliput: aikuiset 13 ¤, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 9 ¤. Perhelippu 28 ¤ (2 aik. ja lapset). Ryhmät 9 ¤/hlö, kokoaikalippu 23/16 ¤. Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. 2,50 ¤). 26 6.4. Piirin sääntömääräinen piirikokous keskiviikkona klo 18 Kainuun liikunnan tiloissa (Kauppakatu 21, 3 krs, Kajaani). Toimintaa & koulutusta TUL:N KESKUSTOIMISTO Käyntiosoite: Kauppakartanonkatu 7 A, 13. kerros Postiosoite: Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 HELSINKI Vaihde (09) 251 320, fax (09) 2513 2100 Kotisivu: www.tul.fi, sähköposti: tul@tul.fi Valtakunnalliset tapahtumat 26.–27.2. TUL Joy Games -talvitapahtuma, Oulu 1.-2.4. 17. TUL:n Aprilliristeily, Turku-Tukholma-Turku 23 tunnin miniristeily 6.-7.6. TUL:n veteraanipäivät, Joensuu 2.-3.7. Veneilypäivät ja TUL:n navigaatiomestaruuskisat, Uusikaupunki 1.-30.9. Liikkeelle -kuntokampanja 4.-5.10. Veteraaniristeily, Turku-Tukholma-Turku 23 tunnin miniristeily 1.-2.11. Veteraanien Kulttuurikatselmus, TUL:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläisten ensimmäinen yhteinen Kulttuurikatselmus Seinäjoella TUL:n mestaruuskilpailut 5.-6.2. Kreikkalais-roomalaisen painin avoimet juniorien ja miesten TUL:n mestaruuskilpailut, Varkaus 19.–20.2. Avoimet TUL:n poikien ja tyttöjen kreikkalais-roomalaisen painin mestaruuskilpailut ja kansainvälinen Eero Tapio -turnaus, Haukipudas 21.2.–20.3. TUL:n keilamestaruuskilpailut, Salo 26.–27.2. Jalkapallon miesten TUL CUP -turnaus, Eerikkilän urheiluopisto 26.2. TUL:n avoimet ryhmätanssin mestaruuskilpailut, Oulu 19.–20.3. TUL:n joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut ja avoimet kilpailut yli 14 v. mestaruus- ja kilpasarjoissa, Tampere 16.7. Avoimet Sprintti-painin TUL:n mestaruuspainit, Urheiluopisto Kisakeskus 6.-7.8. TUL:n tennismestaruuskilpailut, Tampere 29.10. Avoimet TUL:n naisten painin, alle 20v. junioreiden ja miesten vapaapainin mestaruuskilpailut, Kouvolan Kuusankoski 30.10. Avoimet TUL:n tyttöjen painin ja alle 13v. ja 18v. poikien vapaapainin mestaruuskilpailut sekä alle 10v. poikien avoimet kv. painit, Kouvolan Kuusankoski Ay-kilpailut 21.–22.5.2011 Ay-sporttifestarit, Lappeenranta 11.–12.2.2012 Ay-sporttifestarit, Vaasa/Seinäjoki HÄME 18.–20.3. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Talvileiri Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla. 19.–20.3. Kevennä ja liiku -viikonloppu Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla. Viikonloppu on tarkoitettu kaikenikäisille kunto- ja terveysliikunnasta ja ravinnosta vinkkejä kaipaaville. Viikonloppu sisältää sekä opastusta että monipuolista käytännön liikuntaa. Tiedustelut, 050 60 825 28.4. Piirin sääntömääräinen piirikokous klo 18 Leppäkosken Woiman talolla os. Voimantie, 12380 Leppäkoski 25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina. 18.8. Piirin perinteinen Ikiliikkuja-päivä Kalvolan Iskun petankkihallilla Iskuasemalla. Ohjelmassa on monipuolista leikkimielistä kisailua sekä bocciapallon pituusheiton MMkisa. JULKAISIJA Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki Puh: (09) 251 320, fax: (09)2513 2100 www.tul.fi KESKI-SUOMI Asekatu 3, 40100 JYVÄSKYLÄ Toiminnanjohtaja Mirja Huovinen, puh (014) 612 700, matkap. 050 60 807, faksi (014) 612 799 sähköposti: mirja.huovinen@tul.fi kotisivu: http://keski-suomi.tul.fi 19.2. Viking Line cupin osaturnaus pelataan Jyväskylässä Viitaniemen JAO:n tiloissa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.2.saakka. Lisätiedot ja ilmoittautumiset lakeswth(at) gmail.com 29.3. Piirin vuosikokous Äänekosken kaupungintalolla tiistaina 29.3. klo 18. KYMENLAAKSO Vesivallinaukio 5 B, 48600 KOTKA Toiminnanjohtaja Jukka Vilkki, puh. (05) 260 6124, matkap. 044 070 4722 sähköposti: jukka.vilkki@tul.fi kotisivu: www.tulkymenlaakso.net LAPPI Nahkurinkatu 1, 94100 KEMI Toiminnanjohtaja Mauri Blomster, puh/faksi (016) 221 903, matkap. 0500 316 904 sähköposti: mauri.blomster@tul.fi kotisivu: www.tul-lappi.com OULU Sammonkatu 6, 90570 OULU Aluepäällikkö Heidi Vatja, puh 045 7731 2450 sähköposti: heidi.vatja@tul.fi kotisivu: www.tuloulu.fi 26.–27.2. TUL:n Joy Games -tapahtuma, Oulu. Luvassa pari tuhatpäisen lapsi- ja nuorisojoukon kohtaaminen niin liikunnan kuin kulttuurin saralla. Oulussa mitellään pikaluistelussa, yleisurheilussa, jalkapallossa, ryhmätansseissa, hiihdossa, lentopallossa, salibandyssa ja painissa. Lisäksi järjestetään Joy Games -shakkileiri 23.3. Veteraanien hiihtopäivä Haukiputaalla Virpiniemessä klo 12 alkaen. Keskuskatu 17, 60100 SEINÄJOKI Toiminnanjohtaja Jarkko Tenkula, puh/faksi (06) 414 1961, matkap. 044 355 5919 sähköposti: jarkko.tenkula@tul.fi kotisivu: www.tulpohjanmaa.com Kasarmikatu 15 B, 13100 HÄMEENLINNA Toiminnanjohtaja Irja Appelroth, puh (03) 675 9988, matkap. 050 60 825, faksi 020 745 7656 sähköposti: irja.appelroth@tul.fi kotisivu: http://hameenpiiri.tul.fi KAINUU Kauppakatu 32 B, 80100 JOENSUU Toiminnanjohtaja Veijo Saarelainen, puh (013) 122 704, matkap. 0400 913 585, faksi (013) 225 056 sähköposti: veijo.saarelainen@tul.fi kotisivu: www.tul-karjala.org POHJANMAA Kansainväliset kilpailut 8.-10.4. Nyrkkeilyn GeeBee-turnaus, Helsinki 19.–20.11. Vantaa Painicup, Vantaa Kauppakatu 21 (3. krs), 87100 KAJAANI Aluepäällikkö Heidi Vatja, puh. 045 7731 2450 sähköposti: heidi.vatja@tul.fi kotisivu: www.tulkainuu.fi KARJALA SAIMAA Snellmaninkatu 12, 53100 LAPPEENRANTA Toiminnanjohtaja Kalevi Viskari, puh 044 065 5222, matkap. 0400 655 221, faksi (05) 451 2520 sähköposti: kalevi.viskari@tul.fi kotisivu: www.tulsaimaa.com 19.2. Puruvesiluistelu. Punkaharju retkiluistelureitti klo 11.00 Puruvesi kierros, Puruvesiluistelu. Järjestää: mm. Punkaharjun Ponsi ry 12.3. TULe urheiluseuraan liikkumaan -hanke, osa 2, Punkaharju klo 10–18 15.3. Puruvesihiihto Punkaharju, Metlan reitti klo 10.00. Puruvesi kierros, Puruvesihiihto. Järjestää: mm. Punkaharjun Ponsi ry SATAKUNTA Antinkatu 9 B 24, 28100 PORI Toiminnanjohtaja Esa J. Wahlman, puh (02) 630 6903, matkap. 050 60 841, toimisto (02) 630 6900, faksi (02) 630 6949 sähköposti: esaj.wahlman@tul.fi, tiedotus@tulsatakunta. com kotisivu: www.tulsatakunta.com 1.-4.7. Tullin Tallin - liikunta- ja kulttuurimatka Tallinnaan SAVO Kauppakatu 42–44 A II krs, 78200 VARKAUS Vt toiminnanjohtaja Anna-Maija Piippo, matkap. 044 906 2144 sähköposti: anna-maija.piippo@tul.fi kotisivu: www.tulsavo.fi SUUR-HELSINKI JA UUSIMAA Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 HELSINKI Suur-Helsinki: toiminnanjohtaja Hannu Ahonen, matkap. 045 7731 2429 sähköposti: hannu.ahonen@tul.fi kotisivu: www.tulsh.com Uusimaa: toiminnanjohtaja Marjo Lehtinen, matkap. 050 548 0149, faksi (09) 2513 2100 sähköposti: marjo.lehtinen@tul.fi 8.2. Taloudenhoidon kurssi TUL:n kokoustiloissa 8.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 1. osa 8.2. Järjestyksenvalvonnan kertauskurssi Helsingissä, 1. osa 9.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 2. osa 9.2. Järjestyksenvalvonnan kertauskurssi Helsingissä, 2. osa 10.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 3. osa 15.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 4. osa 16.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 5. osa 17.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 6. osa 10.2. Suur-Helsingin piirin historiapalaveri TUL:n kokoustiloissa 16.2. Veteraanien sisäliikuntapäivä Stadionin juoksuradalla 17.2. Liikunta luo yhteyksiä -seminaari TUL:n kokoustiloissa 5.3. Valmennuksen perusteet -kurssi Helsingissä 16.3. Yleisurheilun tuomarikurssi TUL:n kokoustiloissa 18.–20.3. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Talvileiri Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla. Tiedustelut puh. 050 60 825 24.3. Veteraanien tutustumiskäynti Ateneumiin 9.4. Urheilukoulun ohjaajakoulutus Nurmijärvellä 14.4. Suur-Helsingin piirin sääntömääräinen piirikokous TUL:n kokoustiloissa 25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina. Tiedustelut: Irja Appelroth(at)tul.fi tai 050 60 825. 16.–18.9. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Ruskaleiri Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla (Hämeenlinna) TAMPERE Hämeenpuisto 28, 33200 TAMPERE Toiminnanjohtaja Jukka Nieminen, matkap. 045 7730 2122, liikuntasihteeri Eila Heikkilä, puh (03) 4108 2530, matkap. 0400 889 980, faksi (03) 223 0492 sähköposti: jukka.nieminen@tul.fi eila.heikkila@tul.fi tultampere@tultampere.fi kotisivu: www.tultampere.fi 10.2. TUL:n seurojen ikäihmisten terveysliikunta Ratinan sali 1. Jumppa klo 10–11, vetäjänä Marika Joutsiniemi. Klo 11-12 bocciaa. 17.2. TUL:n seurojen ikäihmisten terveysliikunta Ratinan sali 1. Jumppa klo 10–11, vetäjänä Mari Salminen. Klo 1112.00 bocciaa. 23.2. Liikkeelle-kuntokuukauden starttipäivän tilaisuuksien suunnittelupalaveri klo 13 Tampereen työväentalolla. 24.2. Jalkapalloseurojen neuvottelutilaisuus klo 17.30 Tampereen työväentalolla. 25.2. Koko perheen rusettiluistelu Pyynikin Urheilukentällä klo 18 – 20. Rusetin hinta 1 euro. Myynnissä on kahvia, mehua ja makkaraa. Lapsille omaa leikkiohjelmaa. 23.3. Seurojen veteraanien seuraseminaari Murikka-Opistolla klo 10–16. Yhteiskuljetuksen lähtö klo 9 Keskustorilta. Hinta 35 euroa ja omilla autoilla tulevilta 25 euroa. Hinta sisältää tervetulo- ja iltapäiväkahvit pullan kera, lounaan seisovasta pöydästä ja kuljetuksen sekä ohjelman. Luvassa mielenkiintoiset luennot sekä viihdeohjelmaa. Ilmoittautumiset piiritoimistoon 2.3. mennessä. 27.3. TUL:n Tampereen piirin joukkuevoimistelun mestaruuskilpailut. Joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut Pyynikin Palloiluhallissa. Järjestäjän Tampereen Sisu ja Tampereen Työväen Naisvoimistelijat. VARSINAIS-SUOMI Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU Toiminnanjohtaja Kimmo Kamppila, puh. (02) 515 1990, matkap. 041 547 5423, faksi (02) 515 1919 sähköposti: kimmo.kamppila@tul.fi kotisivu: www.tulturku.com 25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina. Tiedustelut: Irja Appelroth(at)tul.fi tai 050 60 825. ILMOITUSTRAFIIKKI PÄÄTOIMITTAJA LEHDEN ILMESTYMINEN Ulla Kiiveri, p. (09) 759 60 207 Ismo Alhoniemi Numero Ilmestyy ilmoitukset@kansanuutiset.fi Puh: (09) 2513 2333, 044 906 2141 2/2011 18.3. Faksi (09) 759 60 319 ismo.alhoniemi@tul.fi 3/2011 29.4. ILMOITUSMYYNTI JA VARAUKSET LEVIKKI 4/2011 17.6. Lehden keskilevikki 10 000 kpl Arja Nyman, 5/2011 9.9. Lukijoita 35 000 p. (09) 759 60 200, 045-773 100 85 6/2011 14.10. TUL:n jäsenmäärä 284 000 arja.nyman@kansanuutiset.fi 7/2011 19.11. TUL-lehden tilaukset, osoitteenmuutokset Sisko Rytkönen, p. 050-444 2309 8/2011 16.12. ja peruutukset: puh. (09) 251 320, sisko.rytkonen@kansanuutiset.fi TAITTO pia.reutsalo@tul.fi; tai ismo.alhoniemi@tul.fi Ilmoitusmyynti Lahdessa Uudet Palvelut Udepa Oy Tilaushinnat: kestotilaus 24 euroa, Paula Kontio, PAINOPAIKKA määräaikainen 28 euroa. p. (03) 733 0377, 041 560 1138 Lehtisepät kontio.paula@phnet.fi Aineisto 4.3. 15.4. 3.6. 26.8. 30.9. 5.11. 2.12. 27 4.2.2011 HÄMEEN PIIRI RY:N sääntömääräinen piirikokous pidetään torstaina 28.4.2011 klo 18.00 Leppäkosken Voiman talossa os. Voimantie, 12380 Leppäkoski. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja sääntöjen 6 §:n mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on jätettävä kirjallisena piirin hallitukselle 31.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on maksettu. Edustajavaltakirjat pyydetään toimittamaan piiritoimistoon 8.4.2011 mennessä TUL:n Hämeenlinnan toimistoon os. Kasarmikatu 15 B, 13100 Hämeenlinna. Raimo Railo puheenjohtaja OULUN PIIRI RY:N UUDENMAAN PIIRI RY:n sääntömääräinen vuosikokous sääntömääräinen piirikokous pidetään tiistaina 12.4.2011 klo 18. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.45. kokouksessa käsitellään asiat sääntöjen 6 §:n mukaisella tavalla. Seurat saavat lähettää edustajiaan kokoukseen sääntöjen 8 §:n määräämällä tavalla. Edustuksen edellytyksenä on, että seura on hoitanut piirin jäsenmaksun vuodelta 2010. pidetään torstaina 14.4.2011 klo 18 alkaen JHL:n kokoustiloissa os. Kutomokatu 5 (sisäpiha), Hyvinkää. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat sekä sääntöjen 6 §:n mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on jätettävä kirjallisena piirin hallitukselle viimeistään 16.3.2011. Lisäksi kokouksessa käsitellään esitys TUL:n Suur-Helsingin ja Uudenmaan piirien yhdistämisestä sekä Uudenmaan piirin purkamisesta. Kokouksessa valitaan jäsenet piirin hallitukseen erovuoroisten tilalle. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu on vuodelta 2010 maksettu. Edustajavaltakirjat on toimitettava TUL:n Uudenmaan piirin toimistoon os. Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki 31.3.2011 mennessä. Risto Siekkinen puheenjohtaja Heidi Vatja aluepäällikkö SAIMAAN PIIRI RY sääntömääräinen vuosikokous Irja Appelroth toiminnanjohtaja pidetään keskiviikkona 6.4.2011 klo 11 Joutseno, Katajatupa Saimaantie 56. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6. pykälän määräämät asiat sekä 6. pykälän mukaisesti SATAKUNNAN PIIRI RY:N tehdyt esitykset, jotka on kirjallisesti toimitettava piirihallisääntömääräinen vuosikokous tukselle 5.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen piirin säänpidetään torstaina 28.4.2011 klo 18 hotelli-ravintola Rantöjen 8. pykälän mukaisesti. Seurojen tekemät henkilötakartano, Isojoenrannantie 58, Pori. Kokouksessa käsitelesitykset ja edustajavaltakirjat on toimitettava 30.3.2011 lään 6. pykälän mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on lähemennessä piiritoimistoon. tettävä piirihallitukselle 31.3.2011 mennessä. Kokouksessa käsitellään 19. pykälän mukaisesti sääntöjen Risto Korhonen Kalevi Viskari muuttaminen. puheenjohtaja toiminnanjohtaja Surat saavat lähettää edustajiaan kokoukseen sääntöjen 8. pykälän määräämällä tavalla edellyttäen, että jäsenmakKAINUUN PIIRI RY:N su vuodelta 2010 on maksettu 30.9.2010 mennessä. Seurojen edustusvaltakirjat on lähetettävä TUL:n Porin toi- sääntömääräinen vuosikokous mistoon, Antinkatu 9 B 24, 28100 Pori, 11.4.2011 klo 16.00 pidetään keskiviikkona 6.4.2011 klo 18 Kainuun Liikunnan mennessä. kokoustiloissa, Kauppakatu 21, 3 krs, Kajaani. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Valtakirjojen tarkastus klo 17.45 alkaen. Kokouksessa käsitellään asiat sääntöjen 6 §:n mukaisella Antti Vuolanne Esa J.Wahlman tavalla. Seurat saavat lähettää edustajiaan puheenjohtaja toiminnanjohtaja kokoukseen sääntöjen 8 §:n määräämällä tavalla. Edustuksen edellytyksenä on, että seura on hoitanut piiKESKI-SUOMEN PIIRI RY:N rin jäsenmaksun vuodelta 2010. sääntömääräinen piirikokous pidetään tiistaina 29.3.2011 klo 18 Äänekosken kaupungintalolla, Hallintokatu 4. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja sääntöjen 6 §:n mukaiset esitykset, jotka on jätettävä kirjallisesti piirihallitukselle (4) viikkoa ennen kokousta 1.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on suoritettu. Edustajavaltakirjat on lähetettävä piiritoimistoon Asekatu 3, 40100 Jyväskylä 15.3.2011 mennessä. Anneli Puskala puheenjohtaja Mirja Huovinen toiminnanjohtaja KYMENLAAKSON PIIRI RY:N sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 21.3.2011 klo 18 Kokous Seiskassa, Kotkankatu 7, 48100 KOTKA. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6. pykälän määräämät asiat sekä 6. pykälän mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on kirjallisesti toimitettava piirihallitukselle 21.2.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen piirin sääntöjen 8. pykälän mukaisesti. Seurojen tekemät henkilöesitykset ja edustajavaltakirjat on toimitettava 1.3.2011 mennessä piiritoimistoon. Timo Pulkkinen puheenjohtaja Jukka Vilkki toiminnanjohtaja Tuija Kyllönen puheenjohtaja Heidi Vatja aluepäällikkö SUUR-HELSINGIN PIIRI RY:N sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 14.4.2010 klo 18 Helsingissä TUL:n kokoustiloissa, Kauppakartanonkatu 7, 11. kerros. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja sääntöjen 6 §:n mukaiset esitykset. Kokouksessa valitaan piirihallitukseen erovuorossa olevien tilalle kahdeksi vuodeksi hallituksen varapuheenjohtaja ja viisi muuta hallituksen jäsentä. Lisäksi kokouksessa käsitellään esitys TUL:n Suur-Helsingin ja Uudenmaan piirien yhdistämisestä sekä TUL:n Suur-Helsingin piirin purkamisesta. Seurojen esitykset kokoukselle tulee toimittaa piirihallitukselle 17.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on maksettu. Edustajavaltakirjat on lähetettävä piiritoimistoon 1.4.2009 mennessä. Kari Uotila puheenjohtaja Hannu Ahonen toiminnanjohtaja Voimistelu- ja Urheiluseura Helsingin Kotkat HEKO ry. Vuosikokous pidetään tiistaina 15.2. klo 18 seuran painisalilla, osoite Eurantie 12-14, Vallila. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta TUL-JHL-APURAHAT HAETTAVANA Vuoden 2012 ansiomerkit haettavana TUL-JHL -yhteistyötoimikunta julistaa haettavaksi vuoden 2011 valmennusapurahat. Apuraha on tarkoitettu huipulle tähtääville TUL:n urheilijoille. Vapaamuotoisesta hakemuksesta on ilmettävä täydellinen nimi, henkilötunnus, JHL-osasto, osoitetiedot sekä urheilulaji, seura, parhaat saavutukset (vähintään nuorten SMmitali). Hakemukset toimitetaan TUL:n toimistoon 8.4. mennessä soite: TUL/Martti Kempas, Kauppakartanonkatu 7 A 4 00930 Helsinki, faksi 09-25132100, sähköposti martti.kempas@tul.fi. Kuoreen merkintä TUL-JHL-apuraha. Mahdolliset tiedustelut: TUL/Martti Kempas 050-3375942 tai Maj-Lis Forsblom-Piskonen puh. 09-25132303. TUL:n kultainen seuratyö -ansiomerkki, TUL:n kultainen ansiomerkki sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristit ja ansiomitalit ovat haettavana. Seurojen on toimitettava ansiomerkkihakemukset piirin hallitukselle 15.8.mennessä. Piirin lausunnolla varustetut hakemukset toimitetaan TUL:ään 15.9.mennessä. TUL toimittaa Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristien ja ansiomitalien hakulomakkeet opetusministeriöön 31.10. mennessä. Hakemukset on täytettävä huolellisesti. Puutteellisesti täytetyt lomakkeet voivat johtaa hylkäämiseen. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Hakemuslomakkeita on saatavissa TUL:n keskustoimistosta ja piiritoimistoista ja liiton nettisivulta www.tul.fi. Anu Rajajärvi puheenjohtaja Marjo Lehtinen toiminnanjohtaja VARSINAIS-SUOMEN PIIRI RY:N sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 12.4.2011 klo 18 Turun Kisa-Veikkojen urheilutalo Rientolassa (Pulmussuonkatu 86, Turku). Edustusvaltakirjojen tarkistus aloitetaan klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6§:n määräämät asiat sekä sääntöjen mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on toimitettava kirjallisesti piirihallitukselle 15.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8§:n määräämällä tavalla edellyttäen, että jäsenmaksu vuodelta 2010 on maksettu. Edustusvaltakirjat toimitetaan piiritoimistoon 15.3.2011 mennessä. Henry Toivari puheenjohtaja Kimmo Kamppila toiminnanjohtaja TAMPEREEN PIIRI RY:N sääntömääräinen piirikokous pidetään lauantaina 9.4.2011 kello 13.00 alkaen vakuutusyhtiö Turvan kokoustiloissa, Järvensivuntie 3, Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 §:n mukaiset asiat sekä piirin sääntöjen muuttaminen ja lähivuosien toimintalinjaukset. Seurat voivat lähettää kokoukseen edustajia piirin sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu on maksettu. Reijo Kilpinen Puheenjohtaja Jukka Nieminen Toiminnanjohtaja POHJANMAAN PIIRI RY:N sääntömääräinen piirikokous pidetään torstaina 14.4.2011 klo 18.30 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholla os. keskuskatu 17, 60100 Seinäjoki. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8§:n mukaisesti. Ari Tuurinmäki Jarkko Tenkula puheenjohtaja toiminnanjohtaja Tampereen Painiseura. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 16.3 klo 18.30 Ratinan stadionin kahviossa .Kahvitarjoilu alkaen klo 18.00. Tervetuloa! Johtokunta. VILJO JA VIENO SALO -SÄÄTIÖN APURAHAT Viljo ja Vieno Salo-säätiö julistaa haettavaksi vuoden 2011 valmennusapurahat. Apuraha on tarkoitettu menestyneille nuorille TUL:n seurojen urheilijoille ja joukkueille. Vapaamuotoisesta hakemuksesta on ilmettävä täydellinen nimi, henkilötunnus, osoitetiedot sekä laji, seura, parhaat saavutukset (vähintään nuorten SM-mitali). Hakemukset toimitetaan TUL:n toimistoon 8.4.mennessä osoitteella TUL/Martti Kempas, Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki, kuoreen merkintä Viljo ja Vieno Salosäätiö. Sähköpostitse: martti.kempas@tul.fi. Mahdolliset tiedustelut: TUL/Martti Kempas 050-3375942 tai Maj-Lis Forsblom-Piskonen puh. (09) 2513 2303. 28 Aprilliristeily on 23 tunnin miniristeily TurkuTurku Tukholma-Turku (ei maihinnousua Tukholmassa). Viking Line m/s Isabella lähtee ee Turun satamaterminaalista pe 1.4.. klo 21.00 ja palaa Turun satamaan la 2.4. klo 19.50. Risteilyn hinnat: HETKI VIIHTEELLE klo 11-12! Risteilyn hinnat sisältävät hytin valitussa hyttiluokassa sekä monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman. A-hytti B-hytti B2P-hytti C-hytti 65 Φ (1 - 4 hlöä) 50 Φ (1 - 4 hlöä) 32 Φ (1 - 2 hlöä) 30 Φ (1 - 4 hlöä) Ruokailut: * Buffet-illallinen klo 21 ruokajuomineen 26 Φ/hlö, 6 - 17-vuotiaat 13 Φ/hlö * Buffet-lounas klo 12 ruokajuomineen 21 Φ/hlö, 6 - 17-vuotiaat 11 Φ/hlö Matkustajien on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella. Alle 21vuotiaat pääsevät laivaan vain vanhemman/huoltajan mukana. * Buffet-päivällinen klo 15 ruokajuomineen 26 Φ/hlö, 6 - 17-vuotiaat 13 Φ/hlö Yhteyshenkilön nimen ja osoitteen lisäksi on ilmoitettava kaikkien lähtijöiden osalta syntymäaika (pv, kk, vuosi). * Meriaamiainen 9 Φ/hlö, 6 - 17 vuotiaat 4,50 Φ/hlö Tiedustelut: TUL/Maj-Lis Forsblom-Piskonen, Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki, puh. (09) 2513 2303, sähköposti maj-lis.forsblom-piskonen@tul.fi, faksi (09) 2513 2100. vuotiaiden ruokailut ovat Alle 6-vuotiaiden ilmaisia.
© Copyright 2024