SUOMALAISEN PUUN PUOLESTAPUHUJA TEHDÄÄN YHDESSÄ KOKO ALAN TULEVAISUUTTA Suomen Metsäsäätiö on suomalaisen puun puolestapuhuja. Rahoitamme toimintaa, jolla vahvistetaan metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Säätiö on perustettu vuonna 1995 metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen, Suomen Sahat ry:n sekä muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien tahojen yhteistyönä. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan puukaupan yhteydessä kerättävällä vapaaehtoisella metsäsäätiömaksulla. Kerätyistä varoista Metsäsäätiö käyttää vuosittain noin 70 % hankkeisiin, apurahoihin ja avustuksiin. Säätiö ei tuota voittoa eikä harjoita liiketoimintaa. METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA EDISTÄT MONIPUOLISTA PUURAKENTAMISTA JA PUUPOHJAISTEN TUOTTEIDEN KÄYTTÖÄ. PUURAKENTAMISESSA ON POTENTIAALIA RKL Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela voi seistä Vierumäellä sijaitsevan puukerrostalon pihalla ylpeänä. Viisikerroksinen talo on viitoittanut kotimaista puurakentamista uuteen kukoistukseen. Vuonna 2012 talo sai Metsäsäätiön rahoittaman Puupalkinnon. Vierumäen puukerrostalo on oivallinen osoitus puun kilpailukyvystä ekologisena, kustannus- ja energiatehokkaana materiaalina. Talossa suomalaista puuta on hyödynnetty monipuolisesti ulkoverhouksessa, porraskäytävissä, parvekkeissa sekä kaikissa kantavissa rakenteissa. Tänään Suomen korkeimmat puukerrostalot yltävät jo kahdeksanteen kerrokseen. Airaksela tunnistaa puurakentamisen kasvumahdollisuudet kotimaassa ja kansainvälisesti. ”Luja, suora suomalainen puu toimii jalostettuna monenlaisissa rakennuksissa, siksi sen käyttöä kannattaa tukea alan ja valtiovallan toimesta. Jos saamme puukerrostaloista vientituotteen, vaikutukset koko elinkeinolle ovat merkittäviä.” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TARJOAT LAPSILLE JA NUORILLE MAHDOLLISUUDEN INNOSTUA METSÄELINKEINOSTA KOULUSSA JA VAPAA-AJALLA. METSÄRETKI INNOSTI METSÄALAN AMMATTILAISEKSI Kouluikäisenä Niina Nupponen istutti Vantaan Metsäviikolla elämänsä ensimmäisen kuusentaimen ja tutustui metsäalaan hakkuukoneen kyydissä. Miltei 20 vuotta myöhemmin muistot piirtyvät yhä elävästi mieleen. Nyt Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana hän auttaa metsänomistajia metsäomaisuuden hoidossa ja hakkuiden suunnittelussa. Myös Metsäretki ja Metsämessut antoivat käytännön tuntumaa alan työstä. ”Ajattelin, että metsäalan ihmisillä on vaihteleva ja monipuolinen työnkuva, jossa saa olla luonnossa, mutta tehdä myös toimistotyötä.” Niina korostaa koulun kanssa yhteistyössä tehtävän metsäkasvatuksen merkitystä. ”Koulujen rahavarat ovat pieniä ja ilman Metsäsäätiön avustusta moni koululainen jäisi metsätapahtumista paitsi.” Metsäala tarvitsee uusia osaajia moneen ammattiin. ”Nuorissa on elinkeinon tulevaisuus, ja toivon, että metsäkasvatusta järjestetään jatkossakin. Suomessa on valtavasti metsää, jolle löytyy koko ajan uusia käyttömuotoja. Metsäalalla on paljon annettavaa nuorille – ja toisinpäin.” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TARJOTAAN TIETOA METSÄALASTA ERI ALOJEN PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE. METSÄAKATEMIASTA TIETOA PÄÄTTÄJILLE Metsäelinkeinoon vaikuttavia päätöksiä tehdään kotimaisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Päätöksiin vaikuttavat poliitikkojen lisäksi eri alojen asiantuntijat. Suomen Metsäsäätiön rahoittaman Päättäjien Metsäakatemian tavoitteena on lisätä vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin ja vahvistaa heidän edellytyksiään hyödyntää metsien mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämisessä. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen osallistui Metsäakatemiaan kymmenisen vuotta sitten. Karhinen on itsekin metsänomistaja ja myös Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja. ”Metsäala on ollut ja tulee olemaan yksi Suomen talouden perustekijöistä. Kun yhteiskunnassamme on laajalti ymmärrystä alasta ja sen valtavasta merkityksestä, on myös sitoutuneisuutta tehdä työtä alan menestymisen eteen”, Karhinen sanoo. Päättäjien Metsäakatemiaan kutsutaan keskeisiä poliitikkoja ja virkamiehiä, liike-elämän, etujärjestöjen ja tiedotusvälineiden sekä tieteen, kansalaisjärjestöjen ja kulttuurielämän vaikuttajia. Energiateollisuuden viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Kalli vaikuttui Metsäakatemiassa. ”Metsäakatemia antaa hyvän yleiskuvan metsäalasta, sen haasteista ja visioista. Se on haluttu tiedon jakamisen ja verkottumisen foorumi, joka lisää ymmärrystä siitä, mitä suomalainen metsä yhdistettynä osaamiseemme voi antaa koko Suomelle. Kutsun saaminen Metsäakatemiaan on kunnia-asia”, Kalli kertoo. ”Eri alojen asiantuntijat tuovat keskusteluun eri näkökulmia. He vievät tietoa ja metsäelinkeinon viestiä eteenpäin kukin omissa kanavissaan, myös kansainvälisesti”, Kalli sanoo. ”Sekä teollisuudelle että metsänomistajille on tärkeää voida luottaa siihen, että toimintaympäristö on alalle suosiollinen jatkossakin. Tätä Metsäakatemia osaltaan varmistaa”, Kalli summaa. Reijo Karhinen näkee Metsäakatemian työn merkityksen kasvavan entisestään: ”Työ on pitkäjänteistä kuten metsänomistuskin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin metsälähettiläitä, jotta muuallakin maailmassa ymmärretään, miten edistyksellistä metsänhoito Suomessa on. Metsäakatemia tekee työtä suurella sydämellä sekä metsänomistajien että alan yritysten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi.” METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TUOTAT TUTKIMUSTIETOA METSÄELINKEINON MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSAMME. TUTKIMUSTIEDOLLA METSÄTALOUDEN ESTEITÄ VASTAAN Metsätutkimuslaitoksen professori Tuula Packalen ryhmineen tarkasteli vuosina 2009–2013 kuntien kaavoituspäätösten vaikutuksia puuvarojen hyödyntämiseen. Metsäsäätiön rahoittama tutkimus toi uutta tietoa kaavarajoitusten merkittävistä vaikutuksista metsätaloudelle. Yleiskaavat ohjaavat metsien käyttöä etenkin taajamissa, mutta metsän käyttöä koskevat rajoitukset ovat yleistyneet myös muilla alueilla, joilla nähdään virkistys-, maisema- tai muita ympäristöarvoja. Kuntatasolla kaavoituspäätökset ja niihin liittyvät maisematyölupavaatimukset voivat vähentää hakkuukertymiä ja metsänmyyntiä jopa kymmenillä prosenteilla. METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TAKAAT SUOMALAISEN SERTIFIOIDUN PUUN ASEMAN MARKKINOILLA. SERTIFIOINTI TURVAA SUOMALAISEN PUUN MENEKIN ”Yleiskaavojen vaikutuksia metsäelinkeinoon ei vielä ole juuri ennakoitu. Metsävaroihin perustuva biotalous on yksi harvoista aloista, joissa Suomella on suhteellista kilpailuetua kansainvälisesti. Siksi raaka-aineen saatavuus on turvattava ja kilpailukykyä heikentävät esteet minimoitava”, Packalen miettii. Puumalalaisilla Havukaisilla on reilu 150 hehtaaria PEFCsertifioitua metsää. Lapsesta asti metsiä kulkeneen Pertti Havukaisen metsänhoitoa sertifiointi ei varsinaisesti ole muuttanut, sillä metsiä on aina hoidettu kestävällä tavalla. Sertifiointi auttaa kuitenkin pitämään kiinni tuttujen metsien tuotosta tulevaisuudessakin. Tutkimustiedon toivotaan kannustavan kehittämään kaavoituksen ja metsätalouden paremmin yhteen sovittavia toimintatapoja. ”Metsäsäätiön rahoitus on ollut välttämätön, ja olemme saaneet sieltä apua myös tulosten viestintään. Säätiö on tärkeä rahoittaja näin käytännönläheiselle, koko elinkeinoa ja toimintaympäristöä kehittävälle tutkimukselle.” Pertti Havukaisen mielestä sertifiointi kannattaa: ”Mitä suurempi osa metsistä on sertifioitu, sitä helpompaa on kaupankäynti. Ympäristötietoisuus on maailmalla iso asia ja kansainväliset markkinat vaativat sertifioitua puutavaraa.” Sertifiointia hän suosittelee varauksetta muillekin metsänomistajille. ”Sertifiointi kannattaa, jos metsistä haluaa tuottoa jatkossakin.” PEFC-sertifioinnin tunnettuutta edistetään Metsäsäätiön rahoituksella kotimaassa sekä Suomelle tärkeillä Iso-Britannian ja Hollannin markkinoilla. ”On hienoa, että saamme vietyä muihin maihin tietoa siitä, miten nämä asiat hoidetaan Suomessa. Kun puutuotteemme käyvät maailmalla kaupaksi, se tuo lisää työtä ja toimeentuloa meille kotimaahan.” METSÄSÄÄTIÖN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUKSEN JAKAUTUMINEN 2013 Rahoitus yhteensä 1,32 milj. € Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, ns. metsäsäätiömaksulla, joka kerätään puukaupan yhteydessä. Kun metsänomistaja päättää maksaa metsäsäätiömaksun, sitoutuu ostaja maksamaan saman summan säätiölle. Tällöin lahjoitus kaksinkertaistuu. Metsäsäätiömaksu on pystykaupoissa 0,2 % ja hankintakaupoissa 0,1 % puukaupan arvosta. Maksu on kuitenkin vähintään 8 €. Maksun voi vähentää puunmyyntituloverotuksessa metsätalouden kuluna. Esimerkiksi 16 000 euron pystykaupassa vapaaehtoisen metsäsäätiömaksun todellisiksi kustannuksiksi metsänomistajalle jää 22,4 euroa. Metsäsäätiölle tilitettävä osuus on 64 euroa sisältäen sekä metsänomistajan että puunostajan osuuden. PUUNKÄYTTÖ JA PUURAKENTAMINEN • Puurakentamisen osaaminen ja viestintä (Puuinfo) • Puurakentamisen lahjoitus professuuri Aalto-yliopistolle • Puuelementtirakentamisen tutkimus (FWR) KOULUYHTEISTYÖ JA NUORISOTYÖ • Metsäammmattilaisten kouluille järjestämien metsäpäivien kuljetuskulut • Koululaisten metsävisa • Metsä puhuu -nuorisohanke • Oppimateriaalia ja metsäalan koulutusta opettajille ja opoille TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET VIESTINTÄ SUURELLE YLEISÖLLE JA METSÄALAN SISÄLLÄ • Forest.fi-verkkosivut • Metsäsektorin ympäristöluotaus, kansainvälisten ympäristö prosessien seuranta METSIEN SERTIFIOINTI VIESTINTÄ PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE • Päättäjien Metsäakatemia • Puupohjaiset biotuotteet, Viestintäohjelman rakentaminen • Tiedotusvälineyhteistyö, metsäalan koulutus toimittajille • Maankäyttörajoitusten vaikutukset metsätalouteen ja puunhankintaan (Metla) • Metsätalouden kannattavuus eri kasvatustavoilla (PTT) 16 000 € x 0,2 % = 32 € - verovähennys 30 % = 22,4 € Vuosittain noin 40 000 metsänomistajaa maksaa metsäsäätiömaksun tekemästään puukaupasta. Metsähallitus maksaa menekinedistämismaksun kaikesta myymästään puusta. Varoja kertyy vuosittain noin 1,7–1,9 miljoonaa euroa. Kerätyistä varoista käytetään vuosittain 70–80 % apurahoihin ja avustuksiin. Säätiön varoja ei käytetä yhtiöiden tai tuotteiden markkinointiin. Säätiö ei tuota voittoa eikä harjoita liiketoimintaa. Metsäsäätiön hallitus ja valtuuskunta eivät ota kokouspalkkioita. • PEFC-sertifioinnin kilpailukyvyn parantaminen Britanniassa, Hollannissa ja Suomessa METSÄSÄÄTIÖN JÄSENET VAROJEN KERUU Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry / metsänomistajat Metsähallitus Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset Suomen Sahat ry:n jäsenyritykset MUUT TAUSTATAHOT METO – Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry Etämetsänomistajien liitto ry Koneyrittäjien liitto ry Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Puu- ja erityisalojen liitto ry YHTEYSTIEDOT SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ Salomonkatu 17 A 00100 Helsinki www.metsasaatio.fi TOIMINNANJOHTAJA Metsänhoitaja Liisa Mäkijärvi 040 750 1801 liisa.makijarvi@metsasaatio.fi