3•2013 Palkkaa ja palkanosia Ei kasvua ilman ostovoimaa KTL:n

Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry
3•2013
Palkkaa ja palkanosia
Ei kasvua ilman
ostovoimaa
KTL:n seminaari
Peurungalla
PÄÄKIRJOITUS
Kirsi Kujala • KTL puheenjohtaja
Sähköposti: kujala.ktl(ät)gmail.com
KTK
Tekniikan Asiantuntijat ry:n hallitus muodostuu
sen jäsenliittojen asettamista edustajista, yleensä liittojen puheenjohtajista.
Syksyllä 2013 on KTK:n valintakokous,
jolloin nelivuotiskauden puheenjohtajuus
on katkolla ja muodostetaan uusi hallitus.
Syksyllä 2012 puolet silloisesta pitkäaikaisesta hallituksesta vaihtui ja nyt on
tiedossa muutoksia Energia-alan osalta.
Tekniikan ja Erityisalojen ammattilaiset KTL ry on KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n jäsen. Jäseniä on kaikkiaan
kuusi työntekijäliittoa, joita yhdistävät
jäsenistön työskentely kuntasektorilla
tai sitä vastaavissa organisaatioissa esim.
kuntaliikelaitoksissa, kuntayhtymissä ja
säätiöissä. Liittojen synty on erilainen,
mutta jäsenistön koulutus- ja ikärakenne melko samanlainen. Oma liittomme
on vanha, perustettu 67 vuotta sitten ja
jäsenistöltämme olemme KTK:n suurin
jäsenliitto yli 3000 tuhannen jäsenen
vahvuudella.
KTL on synnyttänyt Kartta- ja suunnittelutekniset ry:n v. 1974, silloiselta nimeltään Kuntien Tekniset Piirtäjät KTP
ry. Liitto on jäsenmäärältään pienehkö ja
jäsenten työtehtävien kirjo piirtämistehtävien vähennyttyä ovat erilaiset tekniset erityistehtävät kartta-, paikkatieto-,
arkistointi- ja asiakaspalvelutehtävissä.
Vahvuutena on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja valtakunnallinen verkostoituminen vuosikokousten yhteydessä.
KTL:ssa on jonkin verran vastaavia tehtäviä tekeviä jäseniä.
KTL:stä lähti jäseniä myös 90-luvulla,
kun energia-alalla työskentelevät siirtyivät suurelta osin uuteen perustettuun
Energia-alan toimihenkilöliitto EATL:oon.
Se kokosi suojiinsa energialaitosten kaikki
työntekijät niin KTL:stä kuin muistakin
vanhoista liitoista. Liitto muodostuu työpaikkakohtaisista paikallisyhdistyksistä
ja jäseniä ovat yhtiön kaikki työntekijät
koulutustaustasta riippumatta. KTL:ssa
on kuitenkin yhä muutamia kymmeniä
energia-alalla työskenteleviä jäseniä.
Suomen Ammattikorkeakoulu- ja
Opistotekniset SKT ry on kolmesta
ammatillisesti jakautuneesta valtakunnallisesta liitosta koostuva ja ikuisessa
muutoksessa oleva liitto. Jäsenliitot ovat
KST Sähköasiantuntijat, Koulutetut Tekniikan asiantuntijat KT ja Kuntien Maanmittausalan AMK- ja Opistotekniset.
Liitto on syntynyt teknikkojen liitoksi
kuten KTL:kin, mutta jäsenistö on ammatillisesti jakautunut liittojen kesken.
Kolme liittoa toimivat jäsenistönsä yhdistäjinä, jolloin itse SKT keskittyy valtakunnalliseen toimintaan.
Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry on jäsenmäärältään SKT:n
kanssa suuria KTK:laista. Sen jäsenkehitys parani rakennusmestarikoulutuksen
alettua vihdoin uudelleen useiden vuosien tauon jälkeen. Vanha mestarihenki ja
ammattiylpeys kokoavat rakennusosaajat
yhteen. Paikallistoiminta on aktiivista ja
valtakunnallisestikin jäsenistölle tarjotaan
toimintamahdollisuuksia.
KI Insinöörit ry on liitto, jossa insinöörikoulutus on jäsenistöä yhdistävä tekijä.
Merkittävä osa KTK:laisista insinööreistä
on kuitenkin ammattinsa vuoksi muissa
liitoissa kuten SKT:ssa tai KRI:ssa, joihin
molempiin kulumisen kautta jäsen on
mukana ammatillisaatteellisen järjestön
jäsen. Ammatillisesti KI:n jäsenten tehtä-
KTL tiedottaa 3/2013
2
vät ovat moninaiset. Liiton johdossa on
huomattava sukupolvenvaihdos käynnissä.
KTK:n jäsenliittoja yhdistäviä tekijöitä ovat kuuluminen neuvottelujärjestö
Tekniikka ja Terveys KTN ry:hyn ja jäsenhankinta työpaikkakohtaisesti. Oppilaitoksissa ammattiliiton markkinointi
on yleisesti vähäistä, koska nuoret eivät
ennen valmistumistaan tiedä tulevaa
työnantajaansa.
Samoin kuin KTL:ssa on pohdittu
tulevaisuutta ja esimerkiksi kevennetty
organisaatiota, on myös KTK:ssa aika
etsiä vaihtoehtoja. KTK:laisten liittojen
yhdistäminen tai niistä kokonaan luopuminen on vaikeaa hyvin erilaisten organisaatioiden vuoksi. Kun toisia liittoja
pitää kasassa jäsenistön sama koulutus,
niin toisia sama työnantaja, toisilla liitto
antaa jäsenistölle ammatillista yhteenkuuluvuutta ja jopa koulutusta. Voimakkain
liittojen yhdistämistä jarruttava tekijä on
kuitenkin raha ja omaisuus. Toisilla on
enemmän ja toisilla vähemmän kertynyttä
pääomaa; kiinteistöjä ja puhdasta rahaa.
Liittojen yhdistäminen ei kasvata kokonaisjäsenmäärää tai lisää painoarvoa
ja vaikutusvaltaa. Aktiivisten toimijoiden
vähetessä toiminnan mielekäs jatkaminen muutoinkin kuin sääntömääräisen
vuosikokouksen vuoksi vaatii kuitenkin
rohkeutta toimia pienissä yhdistyksissä
tai liitoissa.
KTL on aina toiminut laaja-alaisesti
sekä koulutustason, ammattien että
työantajien erilaisuuksista rikkautta
toimintaansa saaden. Liittomme kautta
siirtyy jäseniä toisiin KTK:laisen perheen liittoihin jäsenten kouluttautuessa
ja edetessä työelämässä uusiin haasteisiin.
Ammattien kirjo on rikkaus ja läheinen
yhteistyö liitossa auttaa ymmärtämään
kuinka samankaltaisten asioiden kanssa
työelämässä painimme. Eri ammattien
vaativuus ja arvostus verrattuna omaan
ammattiin on terveellistä. Moni meistä
on hyvin pienen ammattiryhmän edustaja,
ellei ainoa omassa työyhteisössään.
Suoraa henkilöjäsenyyttä KTK:ssa on
ehdotettu usein, mutta se vaatii paikallisyhdistyksiä, jotta toiminta voidaan organisoida demokratiaa toiminnassa noudattaen ja esim. valtakunnallinen kattavuus
liiton päätöksentekoelimissä saadaan
taattua. Paikallisyhdistykset ovat jäsenistön aktiviteetin vuoksi ehdottoman
tärkeitä. Toiminnassa on huomioitava
myös eri ammattien ja koulutustasojen
edustuksellisuus.
Samoin uutta mallia luotaessa on varmistettava, että valta ei keskity liian harvoille. Ylintä päätösvaltaa käyttävä kerran
vuodessa kokoontuva kumileimasinryhmä ei voi olla ammattiliiton toiminnan tarkoitus ja päämäärän täyttymys.
Hallitustyöskentely ja puheenjohtajuus
tulisivat olla rajattu kahteen-kolmeen nelivuotiskauteen, jolloin toiminta uudistuisi
luontevasti.
Jos KTK:laiset liitot katsovat tulleensa
tiensä päähän, Tekniikan ja Erityisalojen
Ammattilaiset KTL ry:llä on organisaatiorakenteensa vuoksi mahdollisuus ottaa
jäsenet joukkoja vahvistamaan ja jatkaa
vahvaa paikallisyhdistystoimintaa ja jäsenistön äänen vahvistamista.
Työllistä ja järjestöllistä
hyvää syksyä!
KTL tiedottaa 3/2013
3
KTL tiedottaa lehden ilmestymisajat 2013:
Vilhonvuorenkatu 5 B 34
00500 Helsinki
puh. 045 633 1946
Nro
Aineistonjättö
Ilmestyy
4 / 2013
07.11.
11.12.
2013
Lisää tietoa toiminnasta internetistä
www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi
Puheenjohtaja matkapuhelin: sähköposti: Kirsi Kujala
040 559 4602
kujala.ktl(ät)gmail.com
1. varapuheenjohtaja matkapuhelin:
sähköposti: Jarmo Latva-Lusa
0400 663 712 koti
jarmo.latvalusa(ät)gmail.com
Viestintäsihteeri
matkapuhelin:
sähköposti: 2. varapuheenjohtaja Brita Sahros
matkapuhelin:
050 427 1614 työ
040 765 6885 koti
sähköposti: brita.sahros(ät)hus.fi
brita.sahros(ät)gmail.com
Sihteeri Eija Rautalin
matkapuhelin:
050 545 8900
sähköposti: eija.rautalin(ät)jns.fi
eija.rautalin(ät)kolumbus.fi
Sisällysluettelo
Talouspäällikkö matkapuhelin:
sähköposti: 2
5
6
6
7
Jouko Tervonen
050 554 6018
jouko.tervonen(ät)saunalahti.fi
Pääkirjoitus
Kirsi Kujala
Palkkaa ja palkanosia
Brita Sahros
Kunta-alan palkansaajat
tavoittelevat
raamiratkaisua
Akava esittää
kaksivuotista
palkkaratkaisua
KTL-Tiedottaa lehden toimitus:
Päätoimittaja: sähköposti: osoite:
Eila Palojärvi
e.ha.paloj(ät)phnet.fi
Aleksanterinkatu 29 A 13
15140 Lahti
Taitto: sähköposti: Toni Ruohonen
toni.ruohonen(ät)phnet.fi
Kansikuvat: Eila Palojärvi
Painosmäärä: 3350 kpl
Painopaikka: N- paino, Lahti
nro 3• 2013
8
10
12
15
Otteita otsikoista
ja artikkeleista
KTL tiedottaa 3/2013
4
Eila Palojärvi
050 548 5729
e.ha.paloj(ät)phnet.fi
Ei kasvua ilman
ostovoimaa
Jaana Parkkola, Akava
Ryhtiä hommiin,
kokousväki!
Anssi Kaarlo Koskinen
KTL:n seminaari
Peurungalla
Eila Palojärvi
Ilmoitustaulu
Brita Sahros • Kuva: Eila Palojärvi
Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry
PALKKAA JA
PALKANOSIA
Brita Sahros, 2. varapuheenjohtaja
Palkkalipuketta tutkaillessaan nousee aikaajoin mieleen kysymys: ”Mitähän nuo kaikki
eri osat tarkoittavatkaan?” Tähän on koottu
muutamia keskeisiä kunta-alan palkkaukseen
liittyviä termejä
KVTES:IN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN
PALKANOSIA
Tehtäväkohtainen palkka
Tehtäväkohtainen palkka määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään
siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan
verrattavissa oleviin tehtäviin.
Työkokemuslisä
Työkokemuslisä perustuu aikaisempaan työkokemukseen.
Henkilökohtainen lisä
Henkilökohtainen palkanosa
muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja
harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palveluvuosien mukaan, ja henkilökohtainen
lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta.
Kuukausittain
maksettavat palkanosat
Kuukausittain maksettavia palkanosia ovat kielilisä, rekrytointilisä ja muut varsinaiseen
palkkaan kuuluvat lisät
Kertaluonteiset
palkkauselementit
Kertaluonteisia palkkauselementtejä ovat mm. tulospalkkio
ja muut erilaiset kertapalkkiot
PALKKAUKSEN
PERUSKÄSITTEITÄ
Palkkausjärjestelmä
Palkkausjärjestelmä perustuu
tehtäväkohtaiseen palkkaan,
henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon.
Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkioita sekä muita KVTES:ssa
erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. (II luku, 6§).
Vähimmäispalkka
Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa
tekevän säännöllisen työajan
vähimmäispalkka kuukaudessa
luontaisetuineen. (II luku, 3§).
Osa-aikapalkka
Osa-aikaisen palkka on samassa
suhteessa alempi kuin työaika
on täyttä säännöllistä työaikaa
lyhyempi. (II luku, 4§).
Varsinainen palkka
Varsinaiseen palkkaan kuuluvat
mm. tehtäväkohtainen palkka,
henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan
käsitettä tarvitaan laskettaessa
mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa,
vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. ( II luku, 5§).
Palkkahinnoittelu
Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan palk-
kahinnoittelukohtaan (esim.
03H01030). Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin
tehtävä on palkkahinnoittelun
ulkopuolella. (II luku, 7§ ja 8§).
Peruspalkka
Peruspalkalla tarkoitetaan ko.
palkkahinnoittelukohdan mukaista tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa. (II luku, 9§).
Tehtäväkohtainen palkka
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän
tehtävien vaativuus. (II luku, 9§).
Tehtävän vaativuuden
arviointi (TVA)
Tehtävän vaativuuden arviointi
perustuu tehtäväkuvaukseen ja
paikalliseen tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään. (II
luku, 9§).
Henkilökohtainen lisä
Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammatinhallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset
paikallisesti määritellyt kriteerit. (II luku, 11§).
Työsuorituksen arviointi
Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti
työsuorituksen arviointiin. (II
luku, 11§).
Työkokemuslisä
Työkokemuslisä perustuu palveluaikaan. (II luku, 12§).
Tulospalkkio
Tulospalkkio perustuu kuntapalveluiden tuloksellisuuden
parantamiseksi asetettujen
tavoitteiden saavuttamisen tai
ylittämiseen.(II luku, 13§).
Kertapalkkio
Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen.
Kertapalkkiota voidaan maksaa
myös muista erityisistä syistä.(II
luku, 14§).
Päiväpalkka
Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä.
(II luku, 19§).
Tuntipalkka
Tuntipalkkaa voidaan maksaa
vain KVTES:n palkkausluvun 19
§:n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen
palkka jaetaan työaikamuodon
mukaisella tuntipalkkajakajalla.
Työaikakorvausten laskennassa
tarvitaan tuntipalkkakäsitettä.
(II luku, 19§).
Lähde: KVTES palkkausjärjestelmäopas.
KTL tiedottaa 3/2013
5
Työnantajalla on velvollisuus
huolehtia työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työntekijällä on puolestaan velvollisuus
noudattaa työantajan ohjeita
ja määräyksiä. Työhyvinvoinnin toteutumisessa työnantaja
voi tukea monin tavoin, mutta
meillä jokaisella on vastuu oman
elämän hallinnasta ja työkyvyn
ylläpitämisestä.
Aurinkoisen kesän jälkeen ja
loman antamien voimavarojen
avulla on hyvä lähteä syksyä
kohti. Innostutaan liikunnasta,
opetellaan uusia asioita ja pidetään positiivista ilmapiiriä yllä
niin kotona kuin työpaikoilla.
Elämme haasteellisia aikoja,
huolia ja murheita on riittämiin. Oman jaksaminen vuoksi
on tärkeää erottaa asiat, joille
voi tehdä jotain asioista joille ei
mahda mitään. Turhat murheet
pois ja täysillä nauttimaan elosta
ja olosta.
ta ajattelua ja haittaavat ongelmanratkontakykyä. Motivaatio
muutosten tekemiseen vähe-
nee. Vatvominen ja märehtiminen haittaavat keskittymistä ja
aloitekykyä.
Seuraavassa on esimerkkejä asioista, joita voit tehdä sen sijaan,
että käytät aikaasi vatvomiseen ja märehtimiseen:
”Palkankorotus kaikille,
ei nollalinjaa.”
– Sano itsellesi STOP, vatvominen loppui nyt!
– Lopeta vatvominen ja itsesi vertailu toisiin heti.
– Suuntaa huomio muualle. Lue, katso TV:tä, kuuntele
musiikkia, harrasta liikuntaa ja tapaa ystäviä.
Ammatillisista keskusjärjestöistä Akava
esitteli mallin keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi. Akava on valmis neuvottelemaan
vähintään kaksivuotisesta työmarkkinaratkaisusta, jolla myös palkankorotukset
sovittaisiin kahdeksi vuodeksi. Tämän
jälkeen molemmilla sopijaosapuolilla olisi
mahdollisuus irtisanoa sopimus tai sopia
kolmannesta vuodesta sekä sen korotuksista, linjasi Akavan työvaliokunta tiistaina.
– Toimi ongelmien ratkaisemiseksi.
VATVOMINEN POIS
– Varaa huoliaikaa 30 minuuttia päivässä.
Englannin kielen sana rumination tarkoittaa asioiden kierrättämistä yksinään omassa
päässään, mikä johtaa asioiden
hautomiseen, vatvomiseen, märehtimiseen ja murehtimiseen.
– Tee lista tilanteista, jotka laukaisevat vatvomisen.
Vatvominen ja märehtiminen
ovat haitallisia, koska ne ylläpitävät ja pahentavat surullisuutta.
Ne myös ylläpitävät negatiivis-
– Opettele meditoimaan.
– Aloita uusi harrastus, esim. ruuanlaitto, patikointi,
puutarhanhoito, maalaus, koiran kouluttaminen.
–Pohdi, mitä olet oppinut vaikeista ajoista? Olet saattanut
oppia kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta, lojaalisuutta,
rohkeutta, avomielisyyttä, anteeksiantoa tai itsekuria. Tätä
kutsutaan trauman jälkeiseksi kasvuksi.
Kunta-alan palkansaajat tavoittelevat raamiratkaisua
- Palkkaratkaisun tulee sisältää kaikille yleiskorotus. Ilman sitä
ei lähdetä edes vakavasti neuvottelemaan, puheenjohtajat
muistuttavat.
- Keskitetty ratkaisu ei saa myöskään heikentää kuntien
rahoitusasemaa entisestään. Tuloveroasteikkoon on
paikallaan tehdä inflaatiotarkistukset. Muut veronalennukset
pahentaisivat julkisen sektorin rahoitusvajetta. Kunnille
ei saa sälyttää myöskään mitään lisävelvoitteita.
Mahdolliset veromenetykset on kompensoitava kunnille
täysimääräisesti.
- Lisäksi virka ja työehtosopimuksissa on varauduttava
kuntarakenteen muutokseen. Se merkitsee kuntakoon
suurenemista ja toimipisteiden siirtymistä etäämmälle
toisistaan. Tästä seuraa työntekijöitten liikkuvuutta
työpisteiden välillä, mikä on otettava huomioon
verotuksessa ja palvelussuhteen ehdoissa. Rakenteelliset
muutokset eivät voi tulla kunta-alan palkansaajien
maksettaviksi.
Kuntatyöntekijöiden palkkauksen kehityksestä on pidettävä
huolta myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Työntekijät
ovat sitoutuneet kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen
ja heitä on tarpeen kannustaa siinä. Työn mielekkyyden ja
henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen ohella palvelujen
tuloksellisuuden kehittymisen on huomioitava palkitsemisessa.
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa
helmikuun loppuun 2014. Kuntatyöntekijöiden ja työnantajien
edustajat ovat koolla 15. - 16. 8. 2013 yhteistoiminta- ja
kehittämisseminaarissa Lappeenrannassa.
Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO
puheenjohtaja Olli Luukkainen
Kunta-alan unioni
puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL)
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty)
Tekniikka ja Terveys KTN
puheenjohtaja Keijo Houhala
Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ
puheenjohtaja Silja Paavola
KTL tiedottaa 3/2013
6
15.8.2013
Lähde: Terveyskirjasto.fi • Lue lisää: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00009
Kunta-alan työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ovat
valmiit neuvottelemaan keskitetystä ja ostovoiman turvaavasta
palkkaratkaisusta. Työmarkkinoiden raami, johon myös valtiovalta
toimenpiteillään osallistuisi, tukisi parhaiten talouskasvua,
vakautta ja työllisyyttä. Yli 430 000 työntekijän kunta-ala on
maan suurin sopimusala.
Akava esittää kaksivuotista
palkkaratkaisua
– Suomen talous sukeltaa nyt pahasti ja
ay-liikkeen tehtävä on huolehtia siitä, että
mahdollisimman monella on töitä. Akava
on valmis takaamaan elinkeinoelämälle ennustettavuutta ja vakautta jopa kahdeksi
vuodeksi kerrallaan, sanoo puheenjohtaja
Sture Fjäder.
Työvaliokunta antoi johdolleen valtuudet neuvotella maltillisista palkankorotuksista, jotka maksetaan kaikille.
– Nollakorotuksista Akava ei lähde
neuvottelemaan. Selvitystemme mukaan
joka viides johtaja ja asiantuntija tai erityisasiantuntija tekee kirjaamattomina
ylitöinä lähes yhden ylimääräisen työpäivän viikossa, joten he ovat palkkansa
ansainneet. Lisäksi Suomi pyörii nyt lähes yksinomaan palkansaajien kulutuksen varassa, kun vienti ei vedä. Tämä
olisi työnantajankin hyvä muistaa, Fjäder
huomauttaa.
Palkansaajien ostovoiman takaamiseksi Akava vaatii maan hallitusta tekemään
vuosien 2014–2015 palkkaverotukseen
inflaatiotarkistukset.
Yritysten sitouduttava
työllistämään
Akava on valmis neuvottelemaan suppeasta työmarkkinaratkaisusta nopeassa
aikataulussa.
– Jos me työllistymisen nimissä sitoudumme maltillisiin korotuksiin, on myös
työnantajan sitouduttava työllistämään.
Tämän vuoksi voittoa tekevien yritysten
vastuuta tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa pitää korottaa. Lisäksi Akava vaatii ammattiliitoille kanneoikeutta,
Fjäder sanoo.
Akava sitoisi vuoden 2014 työeläkemaksun osaksi työmarkkinaratkaisua ja sopisi
selkeän aikataulun työeläkejärjestelmän uudistamista koskeville neuvotteluille. Jo sovituista eläkemaksuista on pidettävä kiinni.
Otteita otsikoista ja artikkeleista
Euroalue pääsi taantumasta
- heiveröinen elpyminen alkoi
Lähde: YLE 14. 8. 2013
Kuluttajahintojen nousu kiihtyi
1,6 prosenttiin
Lähde: STT 14. 8. 2013
Kuluttajahintojen nousutahti vauhdittui
heinäkuussa 1,6 prosenttiin, kun se kesäkuussa oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievä
kiihtyminen selittyy Tilastokeskuksen
mukaan etenkin reseptilääkkeiden kallistumisella.
Hallitus haluaa kunnat
vastuuseen yhteispalvelupisteistä
Lähde: Maaseudun Tulevaisuus 13. 8. 2013
Jos hallituksen tahto toteutuu, kunnat pyörittävät jatkossa palvelupisteitä, joista saa
myös valtionhallinnon palveluita.
Yhteistä asiakaspalvelua koskeva lakiluonnos on parhaillaan kunnissa syynättävänä, mutta eri viranomaistahojen antama
palaute oli jo selvitysvaiheessa viileää.
Palvelupisteistä saisi niin poliisin, TEtoimistojen, verottajan, maistraatin, elykeskusten, kuntien kuin ehkä Kelankin
palvelut. Työryhmä ehdottaa verkostoa,
jossa vähintään 90 prosenttia palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista asuisi
enintään 40 kilometrin päässä pisteestä.
Kilpailukykyä ei jätetä
Lähde: Taloussanomat 13. 8. 2013
Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta on
tullut talouskeskustelussa mantra, joka
keskittyy usein puheisiin palkoista. Vaikka
taloustieteilijöiden joukossa on kirjavia
näkemyseroja, kilpailukyvystä puhuttaessa
yhteinen sävel tuntuu löytyvän helposti.
Tuttua sanastoa työvoimakustannukset,
palkka, kilpailukyky, energia- ja kuljetuskustannukset, menetetyt vientitulot
Lähes sadassa kunnassa
säästötoimia tai lomautuksia
Lähde: Tilannetiedote suunnittelija Leena
Peltoniemi 12. 8. 2013
Noin sadassa kunnassa on tänä vuonna
toteutettu ja suunnitellaan erilaisia sääs-
tötoimenpiteitä, -ohjelmia tai -talkoita.
Osassa kunnista on käytössä myös henkilöstön lomautuksia. Lomautusten vaihtoehtoina kunnat tarjoavat usein vapaaehtoisia vapaita. Tämä edellyttää asioiden
sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa.
KU 13.8.2013
Työnantaja huolehtii myös työntekijöiden työterveydenhuollon
järjestämisestä. Tarjoaa työsuhdematkalipun ja mahdollistaa
edullisen työpaikkalounaan.
Lisäksi työnantaja voi tukea
työhyvinvointia tarjoamalla
liikunta- tai kulttuuriseteleitä.
Työpaikalla voi olla mahdollisuus
käyttää uimahallia, kuntosalia tai
osallistua ryhmäliikuntaan.
KU 13.8.2013
PALKKAA JA PALKANOSIA
Lomautuksia pidetään useimmissa
kunnissa viimeisenä keinona talouden
tasapainottamiselle. Ne eivät perustu
palvelutarpeen muutokselle ja ovat vain
ensiapua kurjaan taloustilanteeseen, joka
vaatii useimmiten rakenteellisia muutoksia
kuntataloudessa.
Palkatonta lomaa?
Lähde: Talouselämä 14. 8. 2013
Kaksi kolmasosaa Kuopion kaupungin esimiehistä on käyttänyt mahdollisuuden jäädä
kahdeksi viikoksi vapaaehtoiselle palkattomalle lomalle, kertoo YLE. Esimiestehtävissä työskentelee reilut 600 henkilöä.
Vähiten osallistujia on ollut työnjohtotehtävissä työskentelevien joukosta.
Palkattoman loman pitäminen on vapaaehtoista.
KTL tiedottaa 3/2013
7
Ei kasvua ilman
ostovoimaa
Akavan ehdotus ostovoiman turvaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi:
• 2,5 prosentin inflaatiotarkistus ansiotuloverotukseen
• Mahdollisten työntekijöiden eläkemaksujen korotusten kompensoiminen ansiotuloverotuksessa
• Maltilliset palkankorotukset
Teksti: Jaana Parkkola, Akava
V
aara ohi vai pahin edessä? Suomen
talous on kamppaillut lamaa vastaan jo viisi vuotta. Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mielestä
talouskriisistä on selvitty suhteellisen
hyvin 90-luvun mustiin vuosiin verrattuna – tähän saakka.
– Työttömyys ei ole räjähtänyt käsiin, vaikka teollisuudella ja viennillä on
mennyt heikosti useamman vuoden ajan,
Koev sanoo.
Teollisuudesta on hävinnyt työpaikkoja ja uutta työtä on syntynyt erilaisissa
liike-elämän palveluissa. Koev muistuttaa,
että palvelusektorille ei synny uusia työpaikkoja, ellei suomalaisten ostovoimasta
huolehdita.
– Suomen talous on pyörinyt viime
vuosiin asti lähinnä siksi, että kotimainen
kulutus on kasvanut. 56 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Sen merkitys on lisääntynyt
sitä mukaa, kun perinteisen teollisuuden
merkitys on pienentynyt.
Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin tänä vuonna loppunut ja vienti on
sakannut. Koevin mukaan kotimaisen kysynnän lasku jatkuu todennäköisesti ensi
vuonna ja muuttuu jyrkemmäksi.
– Tässä tilanteessa olisi tärkeintä tukea
suomalaisten ostovoimaa.
Ostovoima
pohjalukemissa
Palkkojen ostovoimaa kuvaavat tilastot
ovat karua luettava. Vaikka yleinen ansiotaso nouseekin ensi vuonna valtionvarainministeriön arvion mukaan 2,4 prosenttia,
käteen jää vähemmän euroja kuin aiemmin.
– Palkkojen ostovoima laskee tänä
vuonna ensimmäistä kertaa 90-luvun
laman jälkeen. Ansiotason kehityksestä
huolimatta ostovoima laskee 0,5 prosenttia. Ensi vuonna ostovoiman syvenee
näillä näkymin entisestään. Jos laskelmissa huomioidaan kunnallisverotus ja eläkemaksujen korotus, ostovoima laskee
prosentin, Koev ynnää.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että verojen ja hintojen muutosten jälkeen keskivertopalkalla saa tänä ja ensi
vuonna puolisen prosenttia vähemmän
tavaroita ja palveluja kuin viime vuonna.
Tällä ei kotimaista kysyntää lisätä. Mikä
neuvoksi?
Koevin mukaan ilmassa on monta kysymysmerkkiä, joista yksi on ensi syksyn
palkkaratkaisut.
– Suomen teollisuuden, vientisektorin ja työllisyyden parantamiseksi olisi
tärkeää, että ratkaisu olisi maltillinen.
Se ei kuitenkaan edistä ostovoimaa, ellei
verotusta samaan aikaan kevennetä.
– Ostovoimaa edistävä ratkaisu eli
tuntuvat palkankorotukset puolestaan
vaikeuttavat teollisuuden kilpailukykyä.
Tämä kuvastaa, kuinka vaikea tilanne on.
Ansiotuloverotukseen
inflaatiotarkistus
Syksyn neuvotteluista odotetaan tiukkoja. Maltilliset palkankorotukset eivät
lämmitä palkansaajaa, kun inflaatio, eläkemaksut ja veronkiritykset vievät ostovoiman pakkaselle.
– Jos halutaan sekä ostovoimaa että
työllisyyttä vahvistava palkkaratkaisu, sitä
on tuettava ansiotuloveron alentamisella.
KTL tiedottaa 3/2013
8
Akava esittääkin ansiotuloverotukseen
2,5 prosentin inflaatiotarkistusta, Koev
sanoo.
BKT:n muutos ja siihen vaikuttavat kysyntäerät
8
6
Lisäksi toinen lääke on eläkemaksujen
kompensoiminen.
4
– Työmarkkinaosapuolet sopivat ensi
syksynä ensi vuoden eläkemaksuista. Jos
työntekijöiden eläkemaksut nousevat,
ne on kompensoitava aiempien vuosien
tapaan ansiotuloverotuksessa.
0
2
-2
-4
Yksityinen kulutus
Investoinnit
-6
Yhteisveropäätöksellä
hitaat vaikutukset
Hallituksen yhteisöveropäätöstä Koe
kuvailee kaiken kaikkiaan myönteiseksi
asiaksi, jossa palkansaajat kuitenkin unohdettiin tyystin. Samalla hallitus muutti
verolinjaa, johon aiempina vuosina on
totuttu.
– Suomessa on viimeiset 15 vuotta elvytetty matalasuhdanteissa nimenomaan
ostovoimaa vahvistamalla. Istuva hallitus
muutti veropoliittisen linjan kerralla, kun
se alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Päätös parantaa tuntuvasti yritysten
kannattavuutta. Ansiotulo- ja kulutusverojen kiristykset sen sijaan nakertavat
ostovoimaa.
Koevin mukaan yhteisöveroalennus
näkyy Suomen taloudessa myöhemmin,
kun taloustilanne Euroopassa paranee.
– Suhdannepoliittisesti olisi ollut fiksumpaa alentaa ansiotuloverotusta, jolla
olisi lisätty kotimaista kysyntää. Yhteisöveropäätöksellä ei ole välittömiä talouden
elvytysvaikutuksia tai ne ovat hyvin vähäisiä. Ja toisaalta kustannukset näkyvät
heti valtion kassassa, Koev huomauttaa.
Nettovienti
Muu kotimainen kysyntä
-8
BKT
-10
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012*
2013*
2014*
2015*
Lähde: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
Arvioita palkkojen ostovoiman kehityksestä
Bruttopalkka
2012 e/kk
2013
2014 a)
2014 b)
Nettoreaalipalkan muutos, %, edellisestä vuodesta
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
7 000
9 000
-0,2
-0,2
-0,7
-0,1
-0,2
-0,7
-0,4
-0,5
-0,9
-0,4
-0,5
-0,9
-0,5
-0,5
-1,0
-0,4
-0,5
-1,0
-0,4
-0,4
-1,0
-0,4
-0,4
-0,9
-0,3
-0,4
-0,9
-0,5
-0,7
-1,1
-0,6
-0,6
-1,1
-0,7
-0,5
-1,1
Vuodelle 2014 on laskettu kaksi vaihtoehtoa
a) ansiotuloverotukseen vaikuttavat vain hallituksen tekemät päätökset
b) lisäksi työntekijän eläkemaksun korotus 0,4 % ja kunnallisverotuksen kiristys keskimäärin 0,1 %
KTL tiedottaa 3/2013
9
Ryhtiä hommiin,
kokousväki!
Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen, Akava
ei muisteta palata työryhmän tuloksiin,
vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei
välttämättä edes kokoonnu ja saattaa
kestää aikansa ennen kuin se huomataan,
Miettinen sanoo.
Turhaa
näennäisdemokratiaa
Kehnot ja turhat
kokoukset syövät
kallisarvoista
työaikaa.
”Siellä se taas pitää yksinpuhelua – ja
etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että
kaikki näpräävät kännyköitään.”
”Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä
silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään.”
”Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt,
kun olisi sata deadlinea päällä!”
Kuulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties?
Huonot kokouskäytännöt nousivat
esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin,
professori Kaisa Miettisen Jyväskylän
yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen
mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse
sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä
uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin.
Miettisen kirjoitus herätti huomiota.
– On tullut palautetta, että onko siinä
mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo.
Muka-kokoustaminen
pannaan
Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella
ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö
kokouksessa jotain vai onko tarkoitus
vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän
on ennen kaikkea oltava varmoja, että
kokous on oikeasti heitä varten. Ettei
tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta.
– Moinen muka-kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan.
Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se
pidetään? Miettinen kysyy.
Kun kaikki ennakkovalmistelut on
tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan
on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa
asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä
pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten
ne käytännössä toteutetaan.
Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat
asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa
kokouksessa.
– Se, että kerrasta toiseen puhutaan
samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä
mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo.
Hän on joutunut urallaan ajoittain
huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain.
KTL tiedottaa 3/2013
10
– Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä
laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei
mitenkään vedetty yhteen. Monesti olen
poistunut kokouksesta miettien, että ajan
olisi voinut käyttää paljon paremmin.
Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka
olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti
hoidettavissa, Miettinen kertoo.
Työryhmiin
tehokkuutta
Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki.
Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki
vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen
kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana,
jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja,
isopalkkaisia professorejakin on varaa
istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä.
Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen
mukaan vähentyneet viime vuosina, kun
esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja
tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien
työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin?
– Toisinaan vaikeat asiat poistetaan
päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina
Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi
näennäisdemokratia. Tällöin asiat on
käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen
tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei
kuitenkaan oikeasti oteta vastaan.
Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen
ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja
nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan
napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua
heistä turhalta.
Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että
joutava istuminen turhissa kokouksissa
loppuisi?
– Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan
jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on
tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia
ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin
osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset,
Miettinen painottaa.
Hyvän kokouksen
tuntomerkit
• Materiaali ajoissa.
• Tarkoitus on ilmaistava
– päätetäänkö vai
keskustellaanko.
•Paikalle, jos läsnäolo on
tarpeellinen.
• Kaikki osallistujat
valmistautuvat hyvin.
•Alkamis- ja päättymisaika
ilmoitettava. Ei liian pitkä.
•Puheenjohtaja on tärkeä
– hän johtaa keskustelua,
pitää kokouksen asiassa ja
tekee yhteenvedot.
•Lopuksi sovitaan
jatkotoimenpiteistä.
• Tehdään pöytäkirja.
Huonoa kokousta ei tarvitse
tiivistää. Sen kyllä huomaa ja
tuntee nahoissaan.
– Kokousten muoto vaihtelee. Paljon
on sellaisia kokouksia, joissa työstetään
yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä,
Artemjeff kertoo.
Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia
esimerkkejä.
– Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai
jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole
osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa
tai liian vähän.
Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff
huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä
vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin.
Menestyvä kokouskulttuuri voi olla
monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain
työmatkalla.
– He kutsuvat yhteiskuntaansa ”macchiato societyksi”, nimitys viittaa kahviin.
Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein
saman tien kahville. Epämuodollisissa
kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä
asiat päätetään.
Artemjeffin määritelmä huonosta
kokouksesta on myös sellainen, jossa
ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa
puolesta.
– Jos kokouksessa oikein tapellaan,
asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset
puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi,
puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään.
Saa tapella
Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä
kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta
kolmeen tuntiin.
KTL tiedottaa 3/2013
11
Brita Sahros • Kuva: Eila Palojärvi
Maisemauvat: Eila Palojärvi
KTL:n
seminaari
Peurungalla
Teksti: Eila Palojärvi
Tapani Kiminkinen • Kuva: Eila Palojärvi
T
ekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n seminaari pidettiin
18.-19. 5. 2013, paikka oli kylpylähotelli Peurunka Laukaalla. Hotelli sijaitsee
veden äärellä ja ajankohtaan sattui sopivasti aurinkoviikonloppu.
Puheenjohtaja Kirsi Kujala avasi seminaarin. Paikalla oli kaikkiaan 42 henkeä,
puolet hallituksen jäseniä ja loput muita
jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. KTL:n puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi.
”Pelkojen polulta
elämisen rohkeuteen”
Tavanomaisuudesta poikkeava alku, virkistävä virittäytyminen maalaislääkäri
(Saarijärvi) Tapani Kiminkisen johdolla. Esitystapa todella havahdutti, piti
kuulijat aktiivisina ja hereillä tilastojen ja
sarjakuvien kera. Vilkasliikkeinen ja elävä
luennoitsija käsitteli vakavia asioita pilke
silmäkulmassa. Ohessa lainauksia hänen
puheenvuorostaan.
Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja eloonjäämistaulukoiden mukaan 1800-luvun
loppupuolella 30% kuolinsyistä oli nälkä,
täsmällisemmin ruuan puute. Nyt työikäisiä
vaivaa ylipaino 34 - 38%:lla. Yleisiä kuolinsyitä ovat sepelvaltimotauti, aivohalvaus,
itsemurha, rintasyöpä ja alkoholi.
Eliniänodotus vuosina 1941 - 2008 on
naisilla kasvanut 62 vuodesta 83:een ja
miehillä vastaavana aikana 54 vuodesta
76,3 vuoteen.
Uhkana on, ettei maa ole enää hyvinvointiyhteiskunta vaan jonkinlainen
”luokkayhteiskunta” (esim. mielenterveys, syrjäytyminen). Miltä tuntuu, kun ei
yhteiskunta tarvitse? Miten kaikkinainen
köyhyys poistetaan? Edunvalvonta on muutakin kuin rahaa. Vanhenevaa kunnioitetaan saamelais- ja romanikulttuurissa, entä
valtaväestössä?
Hyvään elämään ja jaksamiseen kuuluu
monenlaisia asioita kuten ystäviä, parisuhde, työ, harrastuksia–ydinperhe. Elämä
on kokemuksen arvoinen ja turvallinen.
Terveellisyyteen kuuluu muutakin kuin
kolesterolia. Asioille on muoto: yhdessä
kokeminen on tärkeää. Kyseessä voi olla
ruoka, kulttuuri, urheilu tai leikki. Mitään
työtä ei jaksa kauan ellei sillä ole merkitystä tai sisältöä. Henkilöstö viihtyy parhaiten, jos vastuunjako on selvä, työtovereihin ja esimiehiin voi luottaa ja he auttavat
tarvittaessa.
Kirsi Kujala ja Eija Rautalin • Kuva: Jarmo Latva-Lusa
Kuva: Eila Palojärvi
KTL tiedottaa 3/2013
12
Kuva: Jarmo Latva-Lusa
KTL tiedottaa 3/2013
13
K T L:n I l moitu st au lu
TJS tiedottaa koulutuksistaan
Elokuun alussa ilmestynyt Koulutukset ja palvelut -esite on nyt luettavissa
myös verkossa. Esite löytyy verkkosivuilta www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus.
Suora linkki esitteeseen http://epaper.edita.fi/tjs/
koulutuksetjapalvelut2013-2014/
Kuva: Jarmo Latva-Lusa
- sosiaalinen tuki, hyvät työkaverit
- terveellinen työpaikka-alue
-tupakointirajoituksia
- syrjäytymisen estämistä
- innostava työ parantaa työn laatua
- positiivinen palaute
Tavoitteena on fyysinen ja henkinen
aktiivisuus. Luottamuksen syntyyn tarvitaan toivoa, innostusta, iloa, arvostusta,
kuulemista ja turvallisuutta. Eväät saadaan
lapsuudesta.
”Tyly pomo työpaikalla on työntekijöille
terveysriski” (Jussi Huttunen)
Jarmo Latva-Lusa • Kuva: Eila Palojärvi
Kuva: Jarmo Latva-Lusa
Sopimusasioita
pohdittavana
Tarvitaan:
Esitteessä ovat kaikki syksyn 2013 ja vuoden 2014 koulutukset niin
yhdistystoimijoille, henkilöstön edustajille kuin liittojen työntekijöillekin
sekä ideoita tilauskoulutuksiin ja tietoa koulutustilojen tai oppimisalustojen
vuokrauksesta. Esitteeseen on koottu myös muut palvelumme sekä luettelo
tilattavista ja verkossa luettavista julkaisuista.
Iltapäivällä tehtiin ryhmätöitä
sopimusalakohtaisista asioista.
Sunnuntaiaamuna työryhmien
yhteenvedot esitettiin hallitukselle. Varsinaiseen sopimusneuvottelut etenevät omia totuttuja
neuvotteluaikatauluja seuraten.
Tässä vaiheessa asiat eivät vielä
aivan konkreettisia ja julkisia ole.
Tavoitteita käytiin läpi sopimusalaryhminä edellisten KTLsopimustavoitteiden ja niiden
toteutuman pohjalta ja lopuksi tehtiin
yhteenveto hallitukselle. Neuvoteltaviin
on listattu ensimmäiseksi Kunta-alan
pääsopijajärjestöjen yhteiset tavoitteet,
jotka koskevat esim. vuosilomaa, työaikaa, palkkausta ja palkkausjärjestelmiä ja
työhyvinvointia. Sopimusalakohtaisilla on
eroja ja niiden tavoitteet poikkevat hieman
toisistaan prosentteina tai painotuksina eri
vuosina. Keskeistä on Kunnallinen yleinen
virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kuntaalan teknisten sopimus (TS) ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus (PTY) teksteihin tulevat muutokset,
parannukset ja/tai heikennykset tulevassa
sopimuksessa. Siitä tiedämme enemmän
vuodenvaihteessa.
Paperisia esitteitä voi edelleen tilata TJS:n toimistolta osoitteesta
isto@tjs-opintokeskus.fi
Kaikki koulutukset ovat myös nähtävillä TJS:n verkkosivuilla
ja niihin voi jo ilmoittautua.
Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeen ruokailu.
Sitovat ilmoittautumiset 29. 10. 2013 mennessä pj. Eila Palojärvelle
sähköposti e.ha.paloj(ät)phnet.fi tai puhelimitse 050 5485 729 iltaisin.
Akava, SAK ja STTK jatkavat kesäduunari-infon kaltaista nuorten
työelämäneuvontaa myös syksyllä 2013. Nuorten duuni-info -niminen palvelu
on toiminnassa seitsemän viikkoa 16. 9. -1. 11.
Siinäpä osallistujille lukemista, onkohan
herännyt uusia kysymyksiä kesäkuukausina!.
Infosta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse,
sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Neuvontaa annetaan arkisin kello 9 - 15
ja neuvojana toimii oikeustieteen ylioppilas Juha Koskinen.
Jari Lehdonkivi • Kuva: Eila Palojärvi
Sääntömääräinen
vuosikokous
Aika: Tiistai 5. 11. 2012 klo 17.00
Paikka: Ravintola Torero (kabinetti), os. Rautatienkatu 15, Lahti
Kutsutut: Kaikki KTL:n paikallisyhdistyksen jäsenet
Hallituksen jäsenille jaettiin nykyiset sopimusalakohtaiset kirjat (KVTES, TS tai
PTY) sekä KVTES-palkkausjärjestelmäopas
”Toimiva palkkaus on kaikkien etu”. Tässä
pääsopijajärjestöjen yhteisessä oppaassa
kerrotaan KVTES-palkkausjärjestelmästä.
Siitä voi olla hyötyä paikallisten tehtävien
vaativuuden arviointijärjestelmiä kehitettäessä. Opas ei kuitenkaan ole virka- ja
työehtosopimus.
Paula Merikallio ja Jouko Tervonen • Kuva: Jarmo Latva-Lusa
KTL Päijät-Häme ry
Tervetuloa!
Akavan, SAK:n ja STTK:n
neuvontapuhelin toimii
myös syksyllä
KTL Päijät-Häme ry
Hallitus
Nuorten duuni-info on osa Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa 28. 8. - 4. 11. 2013.
Kampanjan kohderyhmä ovat 15 - 25-vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat
nuoret ja sen tavoitteena on saada 3 000 nuorta töihin tai aloittamaan
opinnot. Lisäksi kampanja tavoittelee nuorille 10 000 uutta yritysten
tarjoamaa työmahdollisuutta ja 2 000 uutta aikuista tukihenkilöä.
Nuorille. Nyt! -kampanjalla on oma verkkopalvelu, joka aukeaa elokuun
lopussa. Lisäksi kampanja näkyy kaikilla Ylen kanavilla ja välineissä TV1:stä
YleX:ään.
SAK:n, STTK:n ja Akavan lisäksi Ylen Nuorille.
Nyt! -kampanjaan osallistuvat muun muassa Sitra,
Pelastakaa Lapset ry, alueelliset yrittäjäjärjestöt ja 4H.
VARSINAIS-SUOMEN TEKNIIKAN JA
ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY
SYYSKOKOUS
Varsinais-Suomen Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n
Sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 10. 10. 2013 klo 17.00
Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ilmoitathan osallistumisestasi Seppo Heikinmaalle
seppo.heikinmaa(ät)turku.fi viimeistään 3. 10. 2013.
Tervetuloa!
Hallitus
KTL tiedottaa 3/2013
14
KTL tiedottaa 3/2013
15