Niittylahden kansakoulu.pdf
Niittylahden kansakoulu 1925 - 1967 … Rajalahden Meijeri Oy:n toiminta oli loppunut ja Niittylahden kylällä oli tarve kansakoululle. Entisen meijerin tilat katsottiin sopiviksi pienen remontoinnin jälkeen. Vuonna 1924 Säämingin kunnanvaltuusto päättikin kyseisen alueen ja rakennuksien ostamisesta ja jo seuraavana syksynä vuonna 1925 alkoi Taipaleenniemessä toimia yläkansakoulu ja kahta vuotta myöhemmin myös alakansakoulu. Parhaimmillaan Niittylahden kansakoulu oli lähes sadan oppilaan kolmiopettajainen opinahjo. … ja sen pitkäaikaiset asukkaat Pitkän päivätyön siellä teki opettajapariskunta Hilja ja Jalmari Vaahtoluoto. Lopulta koulu kuitenkin koki monien muiden pienten kyläkoulujen kohtalon; oppilasmäärien pienetessä sen toiminta lakkasi 1.8.1967. Jalmari Vaahtoluoto (aik. Wilenius) 12.5.1890 Hollola – 6.2.1963 Savonlinna, opettaja ja suomalainen kirjailija (Jalmari Vaula). Vaahtoluoto oli naimisissa vuodesta 1925 opettaja Hilja (Hilda) Kankkusen kanssa. Vaahtoluodon vanhemmat olivat kauppias Juho Edward Wilenius ja Matilda Mandelin. Hän kävi Jyväskylän seminaarin vuosina 1908-1912 ja toimi kansakoulunopettajana Kiuruveden Rapakkojoella 1912-1925, Parikkalan Rasvaniemessä 1925-1926 ja Säämingin Niittylahdessa 1926-1954. Vaahtoluoto jäi eläkkeelle vuonna 1955. Kirjoittamista ja maalaamista harrastanut Vaahtoluoto kirjoitti kaikkiaan yksitoista kirjaa Jalmari Vaulan nimellä ja hänen tekstejään julkaistiin myös sanoma- ja aikakauslehdissä. Kuollessaan Vaahtoluodolta jäi keskeneräiseksi romaani Luonto ja sydän joka kuvasi hänen lapsuuden ajan kotikylänsä Herralan ihmisiä ja elämää. Pajamäki Mä unohdanko vanhan, rakkaan pajan tuon sepän mökin kosken partaalla, omenapuun, tuon ikälopun suuren, ja omenat sen kirpeen katkerat, nokisen sepän rautamoukareineen, ja vuorenkolon, jonka harmajaan asunto peittyi niin kuin huuhkan pesä rosoisen rinteen peittyy louhenkoloon? Paja on tuolla mäen törmällä, sen luona kasvaa piikkitakiainen niin valtavin ja runsain lehdistöin, niin että aivan pajan pääty peittyy. Nokisen akkunan, mi lävitseen vain joskus vaisun päivänvalon päästää, on suitsuttanut umpeen pajan sauhu, mi pilvenpaksuisena möykkyinä pullahtaa ulos vanhan kiviahjon kidasta, konsa vanha, uuras seppä paljetta polkee, sillä terästä on tänään määrä saada kirveeseen, on auran vannas vanha korjattava ja tahkon kampi äsken katkennut on kuntoon saatava, ei auta muu. Ote kesken jääneestä teoksesta Luonto ja sydän Teoksia • • • • • • • • • • • Kotkanpoika : luonnonkuvaus, kuvitus K. Eskola. Aura, Turku 1945 Kita, romaani, tekijän kuvittama. WSOY 1945 Kultasiipinen sudenkorento, satuja, kuvitus Eeli Jaatinen. Kuva ja sana, Helsinki 1945 Pitkä pakomatka, kuvitus Eeli Jaatinen. Kuva ja sana, Helsinki 1945 Luolapojat, kertomus esihistorialliselta ajalta, kuvitus Ami Hauhio, Kirjokannen poikien kirjasto 6. Kirjokansi, Helsinki 1946 Onnen maa ja muita satuja. Valistus 1946 Takametsän mustakorva, eläintarina. WSOY 1946 Salapolttajien jäljillä. Suomen opettajien raittiusliitto, Helsinki 1947 Udina kukkaiskeiju, Nuorten tähtikirjasto 2. Aura, Turku 1947 Kuolemanlaakson kurimuksessa, jännitysromaani nuorisolle. Gummerus 1952 Huippuvuorten koira: seikkailukertomus, kuvitus Eeli Jaatinen, Gummeruksen nuorten kirjasto 26. Gummerus 1957
© Copyright 2024