Tunnepaja 100914 moniste.pptx
3.9.2014 Lähteinä on käyte,y Aro & Laakso (2011) Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen, NMI, Porvoo Chydenius, Hänninen (2009) Musiikki kasvaGaa elämään, opinnäytetyö, Metropolia Isokorpi, Tia (2004) Tunneoppia, PS-‐kustannus Joronen, Koski toim. (2010) Tunne-‐ ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä, Tampere Kalliomäki, Korhonen (2010) Kallen kuplat, sosiaalisia kuvatarinoita, Mikael-‐koulu, Kopijyvä Oy, Mikkeli Kerola, Kujanpää, Kallio (2007) Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin, harjoituskirja, Opetushallitus, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. Kerola, Sipilä (2007) Haastava käyGäytyminen, Tervaväylän koulu, Kalevaprint Oy, Oulu Kiiski, Johanna (2009) Tunnekuvat, Mikael-‐koulu, Kopijyvä Oy, Mikkeli Kiiski, Pursiainen (2012) Tuliko tunne? Mikael-‐koulu, Kopijyvä Oy, Mikkeli Kokkonen, Marja (2010) Ihastu,avat, vihastu,avat tunteet, PS-‐kustannus Kotka, Riika (2011) Tarinat tunteiden tulkkina, PS-‐kustannus Nummenmaa, Lauri (2010) Tunteiden psykologia, Tammi Peltola ja Eerola (2012) Suomalaisten käyGämät tunnesanat musiikin esiGämien ja heräGämien emooToiden kuvaamisessa, Jyväskylän yliopisto, musiikin laitos Lähteinä on käyte,y Tuorila, Parkkinen, Tolonen (2008) AisTt ammaVkäyGöön, WSOY Tuovila, Seija (2005) Kun on tunteet, suomen kielen sanojen semanTikka, HumanisTnen Tedekunta, Suomen kielen, informaaTotutkimuksen ja logopedian laitos, Oulun yliopisto NETTILÄHTEET Kalliomäki, Auli (2010) Löytöretki tunteisiin, tunnekasvatuksen opas alakoululaisen vanhemmille, Tampereen ammaVkorkeakoulu, Vahannan koulu, Ylöjärvi, hGp://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-‐2010091613060 (3.11.2012) Soinila, Seppo (2007) AisTt, aivot ja tunteet, hGp://www.hus.fi (3.11.2012) Sams, Mikko (12.3.2012) Aivot ja musiikki –yleisöseminaari, Kuopion musiikkikeskus, www. aivosaaTo.fi (3.11.2012) Salovaara, Honkonen (2008), Tunteella, tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali tunteista ja niiden ilmaisemisesta, Mannerheimin lastensuojeluliiGo, www.mll.fi KoisTnen, Ruhanen (2009) AisTen avulla ruokamaailmaan, hGp://www.jarkipalaa.fi/saperepaivahoidossa/fi_FI/sapere/ (3.11.2012) TulosteGava ohjaajan opas: www.edu.fi/oppimateriaalit/tunteestatunteeseen (3.11.2012) LUENNOT Marja Kokkonen, Tunneäly, Mikael-‐koulussa v. 2005 Marja-‐Leena Laakso, Kaija Lajunen, Aikuinen apuna lasten tunteiden ja käyGäytymisen säätelyssä, NMI, Jyväskylä 28.11.2012 Tunneprosessien hierarkia Perus-‐ tunteet mielihyvä (ilo) ¤ pelko ¤ viha ¤ inho ¤ suru ¤ hämmästys Mielialat masentuneisuus ¤ ahdistuneisuus ¤ mania ¤ tyytyväisyys ¤ huoli MoLvaaLo-‐ Llat palkkio ¤ rankaisu ¤ nälkä ¤ jano ¤ kipu Käy,äytymis-‐ Llat lähestyminen ¤ väl,äminen Lauri Nummenmaa, Tunteiden psykologia, s. 36 ! Tunteiden merkitys: ! Tunteet ovat selviytymistä varten, viestejä itselle – muillekin. ! Tunteet eivät ole hyviä tai huonoja / oikeita tai vääriä. Tunteita voi kokea myönteisinä tai kielteisinä ! Tunteet ovat välGämäGömiä, eivät häiriöTla! Tunteet ja mieliala Monimutkainen Opi,u nolostuminen ¤ häpeä ¤ ujostuminen ¤ ylpeys ¤ kateus ¤ halveksunta ! Tunteiden tehtävät: ! varoiGaa vaaroista ! opastaa, ohjata toimintaa (arvojärjestys) ! varmistaa ja edistää hyvinvoinTamme ! tukea oppimista, muistamista ja keskiGymistä ! ohjata sosiaalista käyGäytymistä. ! Tunteet viriävät nopeasT ja kesto on lyhyt. Yksinkertainen Peri,y Sosiaaliset tunteet Tunteet ! Tunteet ovat läsnä elämässämme aina. ! Tunteet liiGyvät yhteen tapahtumaan. Mieliala on lukuisten tekijöiden summa. ! Mieliala on pitkäkestoisempi; ehkä taipumus kokea herkemmin TeGyjä tunteita. ! Tunteiden tehtävä on pääasiassa toiminnan muokkaaminen (emooTo, emovere – liikuGaminen, liikkeelle paneminen). Mielialat vaikuGavat ajaGeluun. Lauri Nummenmaa, 2010 1 3.9.2014 Perustunteet ! Perustunteet ovat toisistaan riippumaGomia. ! Kaikilla perustunteilla on todennäköisesT omat radastot hermostossa. Perustunteet ! ILO / MIELIHYVÄ ! ! miellyGävä kokemus, tuntemus ! auGaa elimistöä palautumaan stressiTlasta PELKO ! hyvinvoinTa uhkaava tekijä ! auGaa pakenemaan haitallisia Tlanteita ja välGämään niitä jo edeltä käsin ! Kaikilla perustunteilla on selkeäsT rajaGu tehtävä. ! VIHA ! Perustunteet tunnistetaan kasvoilta kaikkialla maailmassa samalla tavalla. ! SURU ! Syntymäsokeat lapset tuoGavat kasvoillaan samankaltaisia tunneilmeitä kuin aikuiset! ! Omat kasvonilmeemme vaikuGavat tunnekokemukseemme. Keep smiling! ! toimintaamme puuGuminen ! kohoGaa ja ylläpitää toimintavalmiuGa ! menetys ! vähentää toimintavalmiuGa ! heräGää empaTaa, mahdollisuus saada apua ! INHO ! epämiellyGävä kokemus ! estää pilaantuneiden ja myrkyllisten aineiden nauVminen ! HÄMMÄSTYS ! äkillinen, ylläGävä tapahtuma, joka ei vastaa odotuksia ! saa muuGamaan toimintaa tarpeen mukaan Tunteet tuntuvat ja näkyvät Tunteet ja niiden sisartunteet TunnereakLo sisältää harvoin vain yhtä tunne,a. Tunteet sekoi,uvat keskenään. IlmeisesL perustunteita ei voi kokea samanaikaisesL. Jopa keskenään risLriitaiset tunteet saa,avat sekoi,ua, jolloin olo on hämmentynyt. ! Voi olla, e,ä alkuperäistä tunne,a ei tunnistetakaan, vaan vasta siitä seurannut tunne. ! Pelko voi aiheu,aa vihaa, inhoa, ahdistusta… Iloisen mielen voi synny,ää rakkaus, kauneus, läheisyys, vapaus… ! Tunteen tunnistaminen lähtee tunteen havaitsemisesta (kehon ja/tai mielen reagoinL) ja nimeämisestä. ! ! ! ! AisTt ja tunteet ! AisTen tehtävä on väliGää meille Tetoa. ! Ihmisen aisteja ovat näkö-‐, kuulo-‐, maku-‐, haju-‐ ja tuntoaisT. ! Nina Sajaniemi lisäsi: kehon aisLminen, mielen sisällön aisTminen ja ihmissuhteiden aisTminen. ! Joihinkin aisThavaintoihin reagoimme TedostamaGamme väliGömäsT, esimerkiksi savunhaju, tasapainon säilyGäminen horjahduksessa ja vauvan itku. ! Osa aisT-‐informaaTosta tulee Tetoisuuteemme tarkkaavaisuutemme avulla. TUNTEEN AIHEUTTAVA TAPAHTUMA TIEDOSTAMATTOMAT JA AUTOMAATTISET TUNNEPROSESSIT TUNNEREAKTIO ! aivotoiminnan muutokset ! kehon toiminnan muutokset ! käyGäytymisen muutokset ! tunneilmaisut TIETOINEN OSA TUNNEPROSESSIA TUNNEKOKEMUS ! Tetoisuus tunneTlasta (tunne) ! Tetoisuus tunteen aiheuGajasta Tietoiset tunteemme ovat mielemme reakToita kehomme sisäisiin tapahtumiin. Sisäiset tapahtumat taasen ovat seurausta jostakin ulkopuolisesta tapahtumasta. Tunteet tuntuvat ja näkyvät neljällä eri tasolla: kehossa, käyGäyty-‐ misessä, subjekTivisessa aisTmuksessa ja vuorovaikutuksessa. Sama Tlanne ja fysiologinen reakTo aiheuGavat eri ihmisille erilaisia tunnekokemuksia. Lauri Nummenmaa, 2010 AisTt ja tunteet ! Moniin aisTmuksiin liiGyy tunne. ! AisTemme avulla hakeudumme kohT mielihyvän lähteitä tai pois vaarallisista tai mielipahaa aiheuGavista Tlanteista. ! Suurin osa aisT-‐informaaTosta tulee meille näköaisTn välityksellä. ! Äänen avulla tapahtuva tunneviesTntä on ihmisen varhaisin kanava. ! Myös erilaiset hajut ja maut ovat tärkeitä tunteiden aiheuGajia. 2 3.9.2014 TuntoaisT ja tunteet ! TuntoaisT sisältää oikeastaan monta eri aisTa. ! TuntoaisT mahdollistaa esim. kävelemisen ja puhumisen. ! TuntoaisTa tarvitaan mm. lämpöTlan ja kivun havaitsemiseen. ! Ehkä tajuntaakaan ei olisi ilman tuntoaisTa!?! ! TuntoaisT heräGää tunteita monella eri ”tasolla”, kosketus, asento, fyysiset tarpeet… HajuaisT ja tunteet ! Hajut muistetaan hyvin pitkään ja niillä on yhteys tunne-‐elämään. ! Jotkin hajut voivat palauGaa mieleemme muistoja vuosikymmenten takaa. ! Hajut saatetaan tunnistaa, muGa niitä ei osata nimetä. ! Hyvin yleinen tapa on nimetä hajun lähde. Tuliko tunne Mikael-‐koulu Tuliko tunne Mikael-‐koulu MakuaisT ja tunteet ! Makuja ovat makea, suolainen, hapan ja karvas. ! Uusin maku umami (lihaisa, ruokaisa) on vielä monille tuntematon. ! Makean makua pidetään mielihyvää tuoGavana kaikkialla maailmassa. Tuliko tunne Mikael-‐koulu Tunteiden säätely ! Ensin on opiGava tunnistamaan, nimeämään ja näyGämään tunteita. (Harjoituksia esim. erilaiset tunne-‐ ja tapahtumakuvat, myös aisTen heräGämät tunteet) ! SiGen pystytään käsiGelemään tunteiden syitä ja aiheuGajia. (Sadut, kertomukset, arkielämän Tlanteet) ! Vasta sen jälkeen tunteita voidaan hallita ja säädellä. ! Tunteiden hallitseminen ei ole sama asia kuin tunteiden tukahduGaminen. (Isokorpi, 2004) Musiikki ja tunteet Henna-‐Riikka Peltola & Tuomas Eerola: ! Musiikki on taiteenlajeista se, joka vahvimmin kykenee heräGämään tunteita. ! Musiikin heräGämät tunteet ovat pääasiassa posiTivisia: ! ilo, energisyys, haikeus, liikutus, mielihyvä, riemu, innostus, levollisuus, rentous ja nauTnto ! Suomalaisessa musiikkikulGuurissa melankolia koetaan posiTivisena, voimaannuGavana ja kauniina. Mikko Sams, Aalto-‐yliopisto: ! Ihminen kuuntelee musiikkia koko aivoillaan. ! Musiikki on aivoille terapeuVsta; tekee kaikille hyvää. ! Musiikki on voimakkaasT nostalgista; musiikki liiGyy olennaisesT voimakkaita tunteita heräGäneisiin hetkiin. ! Musiikkiharrastus parantaa puheen ymmärtämistä ja tuoGamista. ! Musiikki kehiGää sosiaalisia taitoja. Tunteiden säätely ennakkoon ! Voimme hakeutua miellyGäviä tunteita heräGäviin paikkoihin tai Tlanteisiin ja vältellä kielteisiä tunteita heräGäviä Tlanteita tai paikkoja. ! Tämän lisäksi joitakin Tlanteita pystymme muokkaamaan itsellemme suotuisemmiksi valmistautumalla niihin etukäteen. ! Tunteen viriämisen voi estää siirtämällä LetoisesL tarkkaavuuden (usein katseen) pois epämieluisia tunteita herä,ävästä kohteesta. ! Voimme myös TetoisesT tulkita tunteita heräGävän Tlanteen itsellemme suotuisemmalla tavalla. Esimerkiksi seurassamme haukoGeleva ystävä ei ole kyllästynyt meihin, vaan kenTes nukkunut edellisen yön huonosT. (Kokkonen, 2010) 3 3.9.2014 Tunteiden säätely Tunnetaitojen harjoiGelu ! Toiminnalliset säätelytavat ! ! ! ! ! ! liikkuminen / liikunta Tetoinen, rauhallinen hengiGäminen koskeGelu, siliGäminen, hively (lemmikit) nukkuminen tai kova touhuaminen musiikin kuuntelu, elokuvien katselu syöminen ! Tunne-‐ ja sosiaalisten taitojen harjoiGeluun liiGyvää materiaalia on olemassa melko paljon. ! Valmiit ohjelmat: ! Aggression portaat ! AskeleiGain ! Friends ! KivaKoulu ! Lions Quest ! Tunnemuksu ja Mututoukka ! Turvataitoja lapsille ! Hiljaiset, päänsisäiset säätelytavat ! ! ! ! ! kymmeneen laskeminen tunteiden tukahduGaminen märehTminen rauhoiGavat ajatukset, rukoileminen mielikuvaharjoiGelu, NLP ! Marja Kokkonen, luento Tunnetaitojen harjoiGelu ! Tunne-‐ ja sosiaalisten taitojen harjoiGeluun liiGyvää materiaalia on olemassa melko paljon. ! Pesäpuu: vahvuuskorTt, tunnekorTt ja Ville Vilkastuksen tunneseikkailu –kirja, tunneympyrä ! Oppimis-‐ ja ohjauskeskus Mikael: tunnekorTt, tunnekalenterit, Tuliko tunne? –kirja, Kallen kuplat –kirja ! Tervaväylän koulu: SoPuPeLi ! OPH: Kerola, Kujanpää, Kallio (2007) Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin, harjoituskirja, Opetushallitus, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu. TulosteGava ohjaajan opas: www.edu.fi/oppimateriaalit/tunteestatunteeseen ! Early Learning: EmoTo-‐tunnepeli, Tunne-‐aisT-‐toimi -‐pakeV Tunnetaitojen harjoiGelu ! KonkreeVen materiaalien avulla on helpompi toteuGaa systemaaVnen harjoiGelu. TavoiGeita toimintaan: ! Vähintään kerran viikossa suunnitellusL käsitellään itsesäätelytaitoja. ! Joka päivä nimetään tunteita ja säätelytaitoja harjoitellaan arjen Llanteissa. ! Pidetään huoli, eGä kukaan lapsista ei joudu pitkäaikaisesT torjutuksi, kiusatuksi, ulkopuoliseksi. ! Lapset voivat ilman pelkoa kertoa tunteistaan ja mielipiteitään. ! Ryhmä muodostuu mieluisaksi, lämminhenkiseksi. ! Lapsille rakentuu itsestään käsitys arvosteGuna, hyväksyGynä, akTivisena ryhmän jäsenenä. Kun tunteet tempaavat ! Lapsen rauhoituGua käy Tlanne läpi yhdessä lapsen kanssa. Tunnetaitojen opeGeluun tarvitaan JÄLKEENPÄIN Mitä ajaGelit? Miltä sinusta tuntui? it? te i tä M Luotettava turvallinen empaattinen aikuinen, joka on aidosti läsnä. 4
© Copyright 2024