Jokainen nuori tarvitsee ystävän Sivu 3

KIRKONPORTTI
avoinna sinullekin
Lempäälän seurakuntalehti
1/2011
Jokainen nuori tarvitsee ystävän Sivu 3
Helli Vilpas
on historian
henkilö
Uudet
luottamushenkilöt
aloittivat
Sivu 8
Sivu 2
Pappi
päivystää
joka päivä
Sivu 6
2
Nro 1 - 2011
Kirkonportti
Ihmisen vierelle
Kaikki yksinelävät eivät tietenkään kärsi yksinäisyydestä, mutta yksinäisyydestä kärsiviäkin
on keskellämme enemmän kuin arvaammekaan.
Kaikkein huolestuttavinta kuitenkin on se, että
tämä tauti leviää yhä nuorempien keskuuteen. On
surullista ja hyvin vaikeasti hyväksyttävää, että
jo teini-iässä ja nuorempanakin ihminen joutuu
näköalattomuuden, yksinäisyyden ja masennuksen kouriin. Tässä on meillä seurakunnassa ja
kirkossa nyt suuri ja tärkeä haaste!
Tätä kirjoittaessani, kynttilänpäivänä, ajattelen
valoa. Valoa, jonka loisteessa askeleemme ovat
turvallisia. Ajattelen myös valon puuttumista,
pimeyttä. Ajattelen sitä, kuinka monilla meistä
askeleet kulkevat hämärässä, tiellä, jolla vaeltaminen voi olla epävarmaa ja pelokasta. Kuinka
paljon keskellämme onkaan niitä, jotka kärsivät
näköalojen puutteesta ja yksinäisyydestä. Niitä,
jotka eivät jaksa nähdä minkäänlaista valoa
tulevaisuudessa, jotka eivät jaksa uskoa, että
huominen päivä voisi tuoda mitään parannusta
ilottomaan elämään.
Seurakuntaa ja kirkkoa kritisoidaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jotkut eivät
halua nähdä näissä mitään hyvää, ja kirkon
keräämille veroeuroillekaan he eivät näe mitään
tarvetta. Kai he siksi ovat jättäneet tämän kirkon.
Kaikkien verovaroilla hoidettavien velvoitteiden lisäksi kirkolla ja seurakunnalla on valtavan tärkeä tehtävä tämän pimenevän maailman
keskellä. Se tehtävä on taivaallinen, koska
tehtävänantaja on itse Jumala.
Hän on jättänyt suuren tehtävänsä, rakastamisen
ja toisista huolehtimisen, seurakunnan harteille.
Ja seurakuntahan olemme me, jokainen jäsen.
Meille Jumala uskoi tämän. Kaikki se pimeys,
jota edellä kuvasin, on poistettavissa vain toisten
ihmisten ystävyyden ja lämmön kautta. Meidät
on lähetetty kulkemaan yksinäisten rinnalle,
tulemaan lohduksi toivottomalle ja pysähtymään
oikeasti sen nuoren kohdalle, joka ei jaksa katsoa
huomiseen. Jumalan työtovereina me saamme
voiman ja halun tähän Jumalalta itseltään. Me
saamme jokainen toimia arkienkeleinä toisille
ihmisille tässä Jumalan luomassa maailmassa.
Seurakunta haluaa tukea oman toimintansa
kautta kaikkia tässä tehtävässä. Seurakunnan tulisi toimia ensinnäkin eräänlaisena terveyskeskuksena, jossa haavoittuneet, yksinäiset ja toivottomat
saavat ensiavun. Me olemme olemassa siksi, että
me pysähdymme, kuuntelemme ja hoidamme.
Parhaan kykymme mukaan. Seurakunta haluaa
myös varustaa ja lähettää arkienkeleitä tämän
hämärtyvän maailman keskelle. Aivan erityisen
avun antamiseen keskittyy myös Yhteisvas-
tuukeräys, joka on juuri alkanut ja josta
tässäkin Kirkonportissa kerrotaan. Lempääläläiset ovat viime vuosina antaneet lahjansa avokätisesti, ja nytkin keräyksen kohde
on hyvin tarpeellinen. Iloista antajaa Jumala
rakastaa!
Kynttilänpäivän evankeliumissa vanhalle Simeonille Jumala lupasi, että ennen kuin hän jättää
tämän maailman, hän saa nähdä itse Jeesuksen.
Kun hän sitten temppelissä sai pidellä sylissään
Jeesus-lasta hän oli valmis lähtemään. Hän sai
kohdata Pelastajan. Jokainen meistäkin voi
kohdata Pelastajan. Mutta ei vain viimeistä
matkaamme varten vaan tätä elämää varten.
Pelastaja voidaan kohdata joka päivä toisten
ihmisten rakastavien sydänten ja huolehtivien
käsien kautta.
Mikko Oikarinen
kirkkoherra
Vaalien jälkeen
UUDET PÄÄTTÄJÄT ALOITTIVAT
S
eurakunnan uudet luottamushenkilöt
ovat aloittaneet uuden kauden. Vaalien
jälkeen kirkkovaltuuston ja -neuvoston sekä ruohonjuuritasolla toimivien
aluetyöryhmien ja pajojen kokoonpano on
muuttunut.
Kirkkovaltuusto valitsi itselleen uuden
puheenjohtajan. Kokouksissa nuijaa napauttaa
Seurakuntaväki-ryhmää edustava Heini Mäen-
pää. Varapuheenjohtajakseen valtuusto nosti
Raimo Sirénin (kok.), viime vaalien äänikuninkaan.
Kirkkoneuvostossa, seurakunnan ”hallituksessa” seurakuntalaisia edustava nokkamies
on varapuheenjohtaja. Tehtävässä jatkaa ensimmäisen kaksivuotiskauden Timo Viitanen
(srk-väki). Neuvostoa johtaa kirkkoherra Mikko
Oikarinen.
Neuvoston muut jäsenet ovat: Usko Gullstén (kok.), Helianna Herkkola (srk-väki),
Lea Jokela (sd.), Kari Koppanen (srk-väki),
Jouko Konsala (kok.), Liisa Länsipuro (kok.),
Pentti Naukkarinen (krist. perusarvot), Heli
Ruuna (kesk.), Seppo Saarinen (sd.), Heidi
Salonen (srk-väki) ja Mikko Vesamäki (srkväki).
Seurakunnan eri tehtäväalueilla toimii viisi
pajaa, jotka tukevat eri työmuotojen, kuten
diakonian ja lähetyksen toimintaa. Lisäksi
Kuljussa, Lempoisissa ja Sääksjärvellä toimii
omat aluetyöryhmät. Ne huolehtivat siitä, että
seurakuntatyö toteutuu monipuolisesti ja ottaa
huomioon alueiden väestörakenteen ja erityispiirteet.
Pajoissa ja aluetyöryhmissä on mukana yli 50
vapaaehtoista.
“Kirkon on pysyttävä keskellä kylää”
Nelivuotinen valtuustokausi on aluillaan. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tässä neljän päättäjän mietteitä. Kysyimme:
1. Millä mielellä aloitat luottamustehtäväsi? 2. Mitä seurakunta tulee kohtaamaan valtuustokauden aikana? 3. Mihin itse haluat vaikuttaa ja miten?
yhteiskunnassa horjuu ja kirkko on moniääninen. Entä sitten
kun harmonia muuttuu dissonanssiksi?
3. Kirkon on pysyttävä keskellä
kylää – perustuksillaan, kynnys
matalalla, ovet auki ja katto
korkealla – jotta seurakunnan
ilosanoma tavoittaa ihmisiä
erilaisissa elämäntilanteissa.
Heini Mäenpää
kirkkovaltuuston
puheenjohtaja (srk-väki)
1.Kotiin on mukava tulla.
Kylässä poiketaan vain vieraisilla, mutta kotona vastuun kantaminen yhdessä on osa arkea
ja juhlaa.
2. Toivottavasti enemmän
ihmisiä kuin asioita.
Kokouksissa pyörivät budjetit
ja lausunnot mutta arjen ajatuksissa seurakuntalaiset nettisivukävijöistä lähetyspiiriläisiin
– ja etenkin ne, joita vasta odotellaan mukaan.
Haasteena ovat resurssit, jotka on löydettävä muusta kuin
rahasta: maallikoista ja keskittymällä ydintehtävään.
Toiseksi kirkon auktoriteetti
Seurakunta ei voi olla vain
instituutio tai kiinteistömassa
vaan elävä yhteisö, jossa jokaiselle on tehtävänsä.
Ja miten: osallistumalla ja kutsumalla muut mukaan.
Raimo Sirén,
kirkkovaltuuston
varapuheenjohtaja (kok.)
1. Aloitan uuden kirkkovaltuustokauden innostuneena ja nöyrin mielin. Koen
tärkeänä, että voisin olla
seurakuntavaaleissa saamani
luottamuksen arvoinen.
2. Meidän on pidettävä huolta
seurakuntalaisten hengellisestä
hyvinvoinnista. Hengellisen
ilon luominen on seurakunnan ydintehtävä. Olosuhteiden ja valmiuksien on oltava
sellaiset, että tähän on hyvät
edellytykset.
Kirkosta eroamiset ovat
haaste monin tavoin. Tavat,
joilla talouden tasapainotusta
tehdään, vaikuttavat seurakunnan jäsenmäärän kehitykseen.
3. Haluan olla edistämässä
seurakuntalaisten ja seurakunnan vuoropuhelua. Haluan
kuunnella seurakuntalaisten
ajatuksia ja toivomuksia ja
viedä niitä hallinnon pohdittavaksi.
Toivon voivani pieneltä
osaltani olla edistämässä
kansankirkkoa – rinnalla kulkijaa, joka huomioi tasapuolisesti kaikki
seurakuntalaiset.
Haluan myös olla edistämässä seurakunnan toiminnan tehostamista. Vain terve
talous mahdollistaa tehokkaan
toiminnan.
Timo Viitanen,
kirkkoneuvoston
varapuheenjohtaja
(srk-väki)
1. Aloitan hyvällä mielellä.
Meillä on uudistunut valtuusto, joka nuorentui
sopivasti ainakin oman ryhmäni osalta.
2. Viime vuonna seurakunta
menetti jäseniään. Seurakunnan tulee tulla lähemmäksi
jokaista seurakuntalaista niin,
että kaikki voisivat kokea
jäsenyytensä tärkeäksi.
Lempäälässä kirkko on
keskellä kylää. Keskustan
kehityssuunnitelmat tulevat
valmistumaan valtuustokauden aikana. Toivottavasti
kirkko on tulevaisuudessakin
elävän keskustan toimiva osa.
3. Seurakunnan talous on tasapainossa, mutta seurakunnalla
ei ole mahdollisuuksia lisätä
toimintamenojaan. Haluan olla
kehittämässä vapaaehtoisten
toimintaa seurakunnassa niin,
että mahdollisimman moni
kokisi seurakunnan omaksi
paikakseen toimia.
Sääksjärven seurakuntatalon
saneeraus on yksi isoimpia investointeja tulevalla valtuustokaudella. Haluan olla mukana sen toteuttamisessa.
Topias Tanskanen
uusi kirkkovaltuutettu
(srk-väki)
1. Aloitan hyvällä mielellä.
Olen kiitollinen paikastani ja
luottamuksesta. Toivon ja rukoilen, että voin olla hyödyksi evankeliumille luottamustehtävässäni ja avoin Jumalan suunnitelmille.
2. Viime syksynä aloitettu
Pyhän Birgitan kirkon messuuudistus ja samalla nuorten
aikuisten vetämä ja heidän
näköisensä messukokeilu
Sääksimessu Goes Fresh näkyy
ehkä eniten seurakuntalaisten
arjessa.
Lisäksi edessä on taloudellisia satsauksia muun muassa
Tervajärven leirikeskuksen
kappeliin. Suurin ja toivottavin
asia valtuustokaudella olisivat
aktiiviset maallikot ja hulppeat kävijämäärät seurakunnan
tilaisuuksissa.
3. Ehkä eniten tahtoisin vaikuttaa nuorten ja nuorten aikuisten
työssä. Varmasti profiloidunkin
erityisesti nuorison ääneksi.
Kuitenkin kaikki ikäluokat
ovat samassa veneessä ja kaikille yhteistä toimintaa olisi
tarpeen parantaa ja uudistaa –
siitä puhuvat puolestaan myös
messu-uudistukset.
Kirkonportti
Nro 1 - 2011
3
Yhteisvastuun ja tukioppilaiden avulla
NUORELLE KAVERI
L
empäälässä joka kahdeksas nuori kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä
ystävää.
Kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien oppilaista noin viittäkymmentä kiusataan
vähintään kerran viikossa.
Lukujen takana on aina ihminen, ja pienellä
paikkakunnalla hänen kasvonsa ovat tutut.
Nuorten yksinäisyyden ehkäiseminen ei ole
helppo tehtävä, mutta helmikuun alussa käynnistynyt Yhteisvastuukeräys on tarttunut härkää
sarvista.
Keräysvaroilla yksinäisyydestä kärsivät
nuoret tuodaan entistä varhemmin avun
piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla.
Apu tavoittaa nuoret seurakuntien, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen
Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta.
Kiusaamisen kierre
pitää kuitenkin koettaa
katkaista, joko aikuisten
avulla tai ilman.
– Parasta olisi, jos
kiusaamistilanteita
selvittäisi joku ulkopuolinen oppilas, jonka
mielipiteitä kiusaaja
suostuu kuuntelemaan,
miettii Anna.
– Ihanne olisi se,
että vaikkapa tukioppilastoiminnan avulla
kiusaaminen saataisiin
estettyä jo seiskalla
– silloin se ei jatkuisi
myöhemminkään.
Masentunut tyttö haluaa puhua
Luokan illanvietosta uusi ystävä
Yhteisvastuuvaroilla Mannerheimin LastensuoLempäälässä pojat ovat
jeluliitto luo kouluihin toimintaa, jossa vanhemyksinäisempiä kuin
mat tukioppilaat auttavat nuorempia koululaisia
tytöt ja heitä myös kiuluomaan ystävyyssuhteita.
sataan enemmän.
Hakkarin koulussa on jo otettu ensimmäiset
Tytöt taas kertoaskeleet. Jokaisella seitsemännellä luokalla
vat kärsivänsä poikia
on muutaman hengen kummitiimi yhdeksäsenemmän masennukHakkarin koulun tukioppilaat Saana Lindeman, Ilona Koski ja Anna Lehtola auttavat seitsemänsien luokkien oppilaita löytämään kavereita uudessa sesta. Lähes viidesosa
luokkalaisista tukioppilaista.
Ilona Koski, Anna Lehtola ja Saana Lin- isossa koulussa. Ystävän merkitys on nuorelle tärkeä. – Aikuisille ei voi aina puhua, sillä he eivät aina välttämättä ymmärrä, tytöt sanovat.
(19 %) lempääläläisdeman ovat olleet tämän lukuvuoden kumkoulujen kahdeksanmeina.
sien ja yhdeksänsien
Tytöt pitävät yhteyttä oman kummiluokkansa kaveri. Nuorella on kuitenkin aina mahdollisuus lisäksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja kou- luokkien tytöistä kertoo, että heitä vaivaa kesuuteen alkuun.
oppilaisiin ja järjestävät heille illanviettoja.
lupsykologi.
kivaikea tai vaikea masennus.
– Uusia kavereita voi etsiä jonkun harrastuksen
– Voidaan laittaa yhdessä ruokaa, leikkiä ryhKaikki nuoret
– Masentunut on hiljaisempi kuin ennen, eikä
mäleikkejä tai lähteä vaikka leffaan. Tärkeintä parista tai vaikka netin kautta, miettii Saana.
eivät kuitenkaan hän välitä oikein mistään, luonnehtii Saana.
– Riparilla irtoaa hyvin koulun kuvioista. Siellä
seiskoille on tutustua vapaamuotoisesti uusiin
halua pyytää apua
Alakulon syynä voivat olla vastoinkäymiset,
voi löytää itselleen ihan uudet ihmiset, joita voi
kavereihin, selvittää Anna.
aikuisilta, eivät mutta yhä enemmän myös paineet oman elämän
Tärkeää on myös se, että tukioppilaasta koulutu- myöhemmin nähdä nuorisotalo Hopella. Tiedän,
edes omilta van- ja ulkonäön suhteen.
että näin on käynytkin, kertoo Ilona.
lokas saa tutun, jota moikkailla käytävillä.
hemmiltaan.
– Pitäisi olla vaikka mitä ollakseen hyväksytty.
Kantelijaa saa- Pitäisi näyttää samalta kuin ihmiset telkkarissa ja
tetaan kiusata lehtikuvissa ja pitäisi olla paljon kavereita, sanoUudet kuviot – uusi alku
Kaveri suojaa kiusaamiselta
vat tytöt.
lisää.
Seurakunnassa nuorten tyttöjen paha olo on
Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä lem- Lapsilla ja nuorilla kiusaaminen liittyy yk– Moni ajatpääläläisistä kahdeksansien ja yhdeksänsien luok- sinäisyyteen, sillä kiusaamisen ehkäisemisessä
telee myös, että huomattu.
– Yhteydenotot ovat huimasti lisääntyneet, kerkien pojista peräti 17 prosenttia ja tytöistä seit- tehokkain suoja ovat kaverisuhteet.
kukaan aikuinen
semän prosenttia kertoo, ettei hänellä ole yhtään
Kouluterveyskyselyn mukaan Lempäälässä
ei voi ymmärtää. too seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi Salo.
Salo on iloinen siitä, että tytöt haluavat jutella.
läheistä ystävää.
viikoittain kiusataan enemmän poikia (16 %)
Ja aikuisille voi
– Nykynuoret ovat entistä avoimempia ja
Nuoren yksinäisyyden syitä voivat olla muiden kuin tyttöjä (7 %).
harvoin vain
muassa ujo temperamentti ja sosiaalinen kömpeKiusaaminen voi olla avointa tai hyvin hienoj u t e l l a . J o s uskaltavat puhua aroistakin asioista, mutta toisaallyys. Muuton tai koulun vaihdon jälkeen nuoren varaista.
kertoo vaikka ta se vaatii lisää kuuntelevia korvia.
kiusaamisesta,
on löydettävä uusi kaveripiiri.
– Olen kuullut, että pojilla on ihan väkivaltaa,
Onneksi seurakunnalla on hyviä uutisia.
niin siitä saat– Yksinäiset ovat niitä, joiden seura ei kiinnosta hakkaamista ja potkimista, sanoo Anna.
– Jo ennen kesää palkkaamme määräaikaisesti
taa käynnistyä toisen nuorisotyönohjaajan. Aluksi hän tekee kansmuita. He syövät koulussa yksin ja tunneilla parin
Hakkarin tyttöjen mukaan pojat harrastavat
t o d e l l a i s o sani ihan perustyötä, mutta on mahdollista, että
löytäminen on vaikeaa. Jos jostakin syystä jää poru- enemmän myös ”läpän heittämistä” eli toisen
kan ulkopuolelle, kaikki alkavat helposti ajatella, mollaamista leikin varjolla. Yläkoulussa avoinmyöhemmin hän keskittyy tyttöjen asioihin.
että tyypissä on jotain vikaa, kertoo Saana.
ta nimittelyä kuulee harvoin, mutta kiusata voi
juttu, kasvaPerheestään itsenäistyvä nuori hakee kaveri- eristämällä ryhmästä, puhumalla pahaa selän
tuskeskusteluporukasta läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Hylä- takana tai vaikka vain aivan tietynlaisin katMarita Miettinen
ja, jälki-istuntyksi tuleminen altistaa masennukselle ja ahdistuk- sein.
toja ja muuta, Jutun apuna on käytetty Terveyden ja hyvinvoinselle, mielenterveyden häiriöt taas syrjäytymiselle.
s e l v e n t ä ä nin laitoksen valtakunnallista kouluterveyskyselyä
Myyrmanni 2002, Jokela 2007 ja Kauhajoki 2008 Aikuinen ei ikinä ymmärrä?
Ilona.
muistuttavat yksinäisyyden ja kiusattuna olemisen
2009. Lempäälässä kyselyyn vastasi 476 yläasteen
traagisimmista seurauksista.
Nuorten ympärillä on paljon aikuisia, joille he
kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilasta.
Yksinäisyyden kehän katkaisemiseen ei ole pop- voivat kertoa ongelmistaan.
pakonsteja. Ketään ei voi pakottaa olemaan toisen
Hakkarin koulussa on opettajien ja rehtorin
Orpojen taakka kevenee Mosambikissa
Yhteisvastuun avulla tehdään hyvää myös ulkomailla. Tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta
kansainväliseen diakoniaan ja katastrofialueille. Tänä
vuonna erityiskohteena on Mosambik ja sen pääkaupungin
Maputon köyhälistöalueen Xikhelenin yksinäiset nuoret.
Mosambikissa monet nuoret joutuvat ottamaan vastuun
sisaruksistaan ja perheen toimeentulosta vanhempien kuoltua aidsiin. He eivät voi jatkaa koulunkäyntiään ja vieraantuvat muista ikäisistään.
Yhteisvastuun avulla koulutetut tukihenkilöt etsivät tukea
tarvitsevia orpolapsia ja perheitä, tekevät kotikäyntejä hei-
dän luokseen, tukevat henkisesti ja järjestävät tarvittaessa
ruoka-apua.
Sairaat ohjataan hoitoon. Hiv-tartuntaa kantaville tarjotaan vertaistukea. Kaikille nuorille järjestetään ammattikursseja ja koulutusta yritystoimintaan.
Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys.
Keräyksen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Keräyksen esimies on tänä vuonna Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.
INF
Voit auttaa lahjoittamalla:
Nordea 208918-6775
OKO 500001-20236228
Sampo 800016-51651
Handelsbanken 313110-465124
Aktia 405500-1414841
Muista viitenumero 302397.
O
Alberto Mabaten, 14, vanhemmat ovat kuolleet.
Arjesta on selvittävä aivan yksin.
4
Nro 1 - 2011
Kirkonportti
Toimintaa ja tapahtumia talvella 7.4. saakka
Messut ja kirkot
Messu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa
sunnuntaisin klo 10.
Messu Sääksjärven seurakuntakeskuksessa
sunnuntaisin klo 16.
27.2. Jumalan sanan kylvö.
6.3. Gospelmessu, musiikki: HMP-houseband.
13.3. Sääksmessu Goes Fresh, musiikki:
houseband.
20.3. Tuhkamessu, musiikki: Hymnus.
27.3. Messun paikalla Gospelkuorotapahtuma,
joka päättyy ehtoollisen viettoon. Pietari & Kalat
-kuoron levynjulkistamiskonsertti.
3.4. Gospelmessu, musiikki: HMP-houseband.
Lapset ja perhe
Päivä- ja perhekerhot ovat hiihtolomalla
tauolla viikolla 9 (28.2.–6.3.)
Perhekerhot:
Kaikki kerhot klo 10–12.
Ti Kuljun Majakassa.
Ke Hakkarin yrittäjätalon nuorisotilassa.
To Säijän montoimitalossa
(huom! klo 9.30–11.30)
Pe Lempoisten srk-talossa, Sääksjärven
srk-keskuksessa ja Nurmen rukoushuoneella.
Pyhäkoulut
Lempoisten srk-talossa joka su klo 10
(ei 27.2.ja 6.3.).
Sääksjärven srk-keskuksessa joka su klo 16.
Varhaisnuorille raamattuklubi.
Säijän monitoimitalossa joka toinen su klo 14
(parittomat viikot).
To 24.2. klo 18.30 pyhäkoulunopettajien kokous
Olkkarissa. Tervetuloa myös uudet opettajat!
Varhaisnuoret
Kerhot ovat hiihtolomalla tauolla viikolla 9
(28.2.–6.3.)
Isä-poika-parkki
tiistaisin klo 18 Tervajärven leirikeskuksessa.
Leireille mahtuu vielä!
4.-6.lk tytöt 18.-20.3.
1.-3.lk tytöt 14.-15.5.
4.-7.lk pojat 25.-27.3.
1.-3.lk pojat 15.-17.4.
Lisätietoja ja leireille ilmoittautuminen
osoitteessa www.varkkari.fi.
Nuoret
Nuorten toiminta on hiihtolomalla tauolla
viikolla 9 (28.2.–6.3.)
Raamattupiiri Hopella keskiviikoisin klo 18.
Nuortenillat Hopella perjantaisin klo 18.30
25.2. Fingerseurat.
11.3. Taidelahjoja, Ville Löppönen,
mukana Taideripari.
25.3. Perin ihmeellinen opetus, Panu Mäkelä,
mukana Tervis III.
1.4. Kaksoispassi, Pekka Simojoki, mukana Tervis II.
8.4. Uskoa en saata! Heli Orre, mukana Tervis IV.
Huoltoasemat Kuljun Majakassa perjantaina
klo 18.30
18.3. Leffahuoltis.
15.4. Musahuoltis: Punainen lanka.
Santsikierros Sääksjärven srk-keskuksessa
lauantaina klo 19
19.2. Rikki, Andrew Chambers.
12.3. Voideltu, Timo Liiri.
16.4. Yhteishyvää? Ensio Partanen.
Fingervoimaa eli rukousilta Lempäälän kirkossa
torstaina klo 17–18
10.3, 17.3, 31.3 ja 7.4.
Raamatulla päähän -raamattuopetus Lempoisten
srk-talossa torstaina klo 18
3.3, 17.3, 31.3.
Saunailta Tervajärven leirikeskuksessa to klo 18
24.2, 24.3, ilmainen kyyti Hopelta klo 17.30
Leirejä ja koulutuksia
1.-3.4. ISKO123-leiri, Tervis.
21.–24.4. Nuorten pääsiäisleiri, Tervis.
ISKO1-isoskoulutus pe 18.3. Kuljun Majakassa
klo 17–21.
ISKO2 toteutetaan nuorten ihmissuhdetaitojen
Nuisku-koulutuksena riparinäkökulmasta. Tapaamisia pe 25.2. (Hope) ja pe 18.3. (Majakka).
klo 17–18.30.
ISKO3 la 12.3. klo 17 Sääksjärven srk-keskuksessa
Lisätietoa: www.hopenews.net,
Jussi Salo 050 5443350 ja
Henri Karvinen 050 5443393.
Nuoret aikuiset
Majakka-illat kerran kuussa lauantaisin klo 17
Kuljun Majakassa. Lastenhoito ja pyhäkoulu
järjestetty. Iltapala nyyttärimeningillä.
Unelmien seurakunta – totta vai tarua?
26.3. Eheyttävä rakkaus.
Sääksimessu goes fresh -messu
Kerran kuussa Sääksjärven seurakuntakeskuksessa
klo 16: 13.3 ja 10.4.
Hyvää musaa ja Jumalan sanaa rennossa
ilmapiirissä. Messun aikana raamattuklubi ja
pyhäkoulu. Messun jälkeen tarjoilua.
Leirit ja retket
7.-8.5. Yhteistä näkyä rakentamassa -leiri
Tervajärven leirikeskuksessa jatketaan Unelmien
seurakunta -teeman äärellä. Leiri päättyy Sgf-messuun. Ilmoittautuminen Matille 3.5. mennessä.
14.5. retki Lahden kirkkopäiville
Hillsong-ylistysbändin konserttiin, tied. Marika,
puh. 050 501 2245.
Pietari&kalat -kuoro
Noin 30 henkinen kuoro, joka laulaa äänissä gospeliin painottuvaa ohjelmistoa. Harjoitukset Kuljun
Majakassa torstaisin klo 17.15-19.15. Lastenhoito.
Tied. Pietari.
Sähly
Mukavaa pelailua yhdessä nuorten kanssa kerran
viikossa., tied. Henri Karvinen, puh. 050 544 33 93.
Gospel-lattarit
Perjantaisin klo 17.30-18.45 Kuljun Majakassa.
25.2, 4.3, 11.3, 25.3, 1.4. ja 8.4.
Tehokas lattaritanssitreeni vasta-alkajille ja konkareille. Tunti alkaa ja päättyy rukoukseen.
Raamattupiiri
Kodeissa kokoontuu raamattupiirejä ja uusia perustetaan tarvittaessa. Kysy lisää Matilta.
Ompeluseurat
Hyvässä Hengessä lähetyksen hyväksi, kokoonnumme yleensä Olkkarissa. Lisätietoja Kallion
Sarilta, 040 584 98 71.
Puutyöpiiri
Ota yhteys Hankelan Lauriin, 050 490 77 43.
Kahvila Olkkarissa mukavia vapaaehtoishommia. Kysy lisää: Raili Paul 050 544 33 59.
Kysy lisää: Matti Vehviläinen, 050 544 33 58,
matti.vehvilainen@evl.fi
tai Pietari Korhonen, 050 544 33 46,
pietari.korhonen@evl.fi
Parisuhde
Lapsiperheiden parisuhdeilta
– myös uusperheellisille!
Kuljun Majakalla ke 30.3. klo 17.30–19.30.
Yhteistyössä kunnan päivähoidon ja perhetupien
kanssa. Ilta sisältää kaksi eri kanavaa, joista toinen
on suunnattu erityisesti uusperheellisille, toinen
muille.
Lastenhoito: perhetupien lapset sisaruksineen
perhetuvilla, päivähoidossa olevat lapset sisaruksineen tietyllä päiväkodilla ja muiden perheiden
lapset Kuljun Majakalla.
Ilmoittautuminen perhetupien ja päivähoidon
kautta, muiden perheiden osalta pe 25.3. klo 12
mennessä kirkkoherranvirastoon.
Avioliiton virkistysviikonloppu
Avioparileiri kurssikeskus Urhatussa Nokialla 8.–
10.4 yhdessä Pirkkalan ja Ylöjärven seurakuntien
kanssa.
Kaikenikäisille aviopareille, erityisesti niille, jotka
mukana ensimmäistä kertaa. Lapsille hoitoa ja
omaa ohjelmaa.
Osallistumismaksu 120 € / pari + 10 € / lapsi. Tied.
ja ilm. Ylöjärven Perhetalolle 15.3. mennessä: p.
044 7868 174, terhi.frimodig-takala@evl.fi.
Aikuiset
Vapaamuotoinen rukoushetki arkiaamuisin klo
8–9 Lempäälän kirkossa.
Aamukahvi Sanan äärellä, Sääksjärven srkkeskuksessa perjantaisin klo 10.
Raamattuopetus
Uskosta – Uskoon-raamattuopetus Lempoisten
seurakuntatalossa torstaisin klo 18
3.3, 17.3, 31.3, 14.4.
Toivon Torstai Sääksjärven seurakuntakeskuksessa klo 18.30
24.2, 10.3, 24.3, 7.4.
Sanan ja rukouksen illat
Su 27.2 klo 18 Lempoisten srk-talossa Kansanlähetyksen ystäväilta, Marjukka Starkman, Lasse
Jussila, Raimo Kortesoja, musiikkia.
La 19.3 klo 18 Sääksjärven srk-talossa,
Mirja Mäkelä.
La 16.4 klo 18 Kuljun vanhassa srk-talossa,
Jukka Partala.
Miehet
Hikipiiri ja raamattuhetki miehille Leiripappilan
saunalla keskiviikkoisin klo 18,
mukana Alpo Salminen.
A-men-ilta ja sauna Tervajärven leirikeskuksessa
klo 18
16.3. Ikaalisten miestyön vierailu, Kari Salo,
Esko Mattila.
20.4. Mikon ja ”Sinnepäin”-kirjan mukana,
Mikko Oikarinen.
Amenpuuro Kahvila Olkkarissa klo 7: 23.3.
Naiset
Naistenillat Kuljun Majakassa kerran kuussa
maanantaisin klo 18
7.3. Laura Jukkola ja 4.4. Riitta Alaja.
Lähetys
Su 3.4. Ohraleipämessu Lempäälän kirkossa klo
10. Lempoisten srk-talossa lähetyslounas n. klo
11.30 ja n. klo 12 alkaen Haiti-iltapäivä, vieraana
Martti Falck Apua Haitille ry:stä.
Lempoisten lähetyspiiri
parittomien viikkojen tiistaina Puistolinnassa klo 14
15.2., 1.3., 15.3., 29.3. ja 12.4.
Lastusten lähetyspiiri
joka kuukauden 3. ke kodeissa klo 18
16.2, 16.3. ja 20.4.
Medialähetyspiiri
Löydä paikkasi medialähetystyössä! Lisätietoja
kevään ohjelmasta Maija T. Ritokalliolta
p. 045 113 5517.
Kahvila Olkkari
Kahvila Olkkari (Tampereentie 4) on avoinna
ma–pe klo 9–16.30 ja la klo 10–14.
Kahvila toimii vapaaehtoisvoimin,
varaa myyntivuorosi p. 050 544 3372.
Lisätietoja lähetyssihteeriltä p. 050 544 3359
tai raili.paul(at)evl.fi.
Vapaaehtoistehtäviä tarjolla myös lähetysleipureiden ja miesten talkooporukan riveissä.
Kysy lisää Leena Pyöräniemeltä, p. 040 068 4005
ja Jouko Rautkiveltä 050 325 1781.
Rukouksen majatalo Olkkarissa joka toinen ti
klo 18.30–20. 8.3., 22.3., 5.4.
Rakas runo -ilta Olkkarissa ke 2.3. ja 6.4. klo
18.30–20.
Uutta Olkkarissa! Ystäväkahvila joka toinen
pe klo 10–11. Tutustu uusiin ihmisiin leppoisasti
kahvikupin ääressä! Avoin kahvila kaikille ilman
ikärajaa. 25.2., 11.3., 25.3., 8.4.
Diakonia
La 26.2. klo 10-14 yhteisvastuuta ja diakoniaa
Kahvila Olkkarissa. Myynnissä YV-tuotteita.
Ti 8.3. klo 11–13 laskiaistiistain hernekeittolounas
Lempäälän srk-talossa ja Sääksjärven srk-keskuksessa. Lounaan hinta 5 €, tuotto YV-keräykselle.
Eläkeikäisten päiväpiirit:
Kaikkiin piireihin ovat tervetulleita sekä uudet että
vanhat jäsenet. Piireissä aluksi lounas (3.50 €), sen
jälkeen hartaushetki ja ohjelmaa. Kysy lisää: diakoniatyöntekijä Tom Haavisto, p. 050 544 3347.
Sääksjärven Säkenet aina parillisen viikon ke klo 12
Sääksjärven srk-keskuksessa 23.2, 9.3, 23.3, 6.4.
Lempoisten päiväpiiri aina parillisen viikon to klo
12 Lempoisten srk-talossa. 24.2, 10.3, 24.3, 7.4.
Kuljun Kulkuset aina parittoman viikon to klo
12.30 Kuljun Majakassa (koulun rakennus):
3.3, 17.3, 31.3.
Välittämisen rinki Sääksjärven srk-keskuksessa
ma klo 14: 7.3. ja 4.4.
Hengellisyys voimavarana -piiri Kunnarissa ma
klo 14: 14.2, 21.2, ei piiriä hiihtolomaviikolla 28.2,
7.3, 14.3, 21.3, 28.3 ja 4.4.
Puistolinnan aamukahvit joka kuukauden viimeinen ti klo 9-10 (os. Himminpolku 13): 29.3.
Säijän diakoniapiiri Säijän Monitoimitalossa
joka toinen ti klo 14: 8.3, 22.3 ja 5.4.
Patu-kerho Lempoisten srk-talossa to klo 12 :
3.3. Retki Säijään, säävaraus, 17.3., 31.3.
Patu-raamis Puistolinnassa ti klo 13:
8.3., 22.3., 4.4.
Patu-sauna Kuljun Majakassa ma klo 16
7.3, 4.4.
Patu-naiset Puistolinnassa ma klo 10
28.2., 28.3.
Diakoniatyöntekijän päivystys ti ja to klo
9–11 Lempoisten srk-talon diakoniatoimistossa
sekä kuukauden viimeisenä torstaina klo 9–11
Sääksjärven srk-talossa.
Kysy lisää: Diakoniatyöntekijät Tom Haavisto,
050 544 3347, Irene Kettunen, 050 544 3349,
Johanna Kylmälahti, 050 5443348 ja Henriikka
Tarri (johtava diakoniatyöntekijä) 050 544 3481.
Musiikki
Su 6.3. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta
Lempäälän kirkossa. Kanttori Jukka Hovila laulaa
ja laulattaa. Mukana myös Hymnus-kuoro,
joht. Katja Viljamaa.
La 26.3. klo 15 Kaikille avoin juhlakonsertti.
Esiintymässä Väinö Valtosen perhekuntaa.
Su 27.3. klo 16 -18 Gospelkuorotapahtuma
Sääksjärven kirkossa. Pietari & Kalat-kuoron
Kirkonportti
Nro 1 - 2011
Toimintaa ja tapahtumia talvella 7.4. saakka
levynjulkistamiskonsertti ja ehtoollisen vietto.
Mukana Pyhän Birgitan Laulajat ja Hymnuskuoro. Vapaa pääsy.
Su 3.4. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta
Lempäälän kirkossa. Ylipäät -perheyhtye.
Tule mukaan laulamaan!
Lapsikuoro ma klo 16.30–17.30
Hymnus ti klo 19–21
Klaarat joka toinen ke klo 12.30–14
Birgitan tyttökuoro kerran kuussa la klo 10–13.
Laulukoe!
Kuorot harjoittelevat Lempoisten srk-talossa.
Tied. Katja Viljamaa, 050 544 3345.
Pietari & Kalat to klo 17.15–19.15
Kuljun Majakalla
Kysy lisää myös Pyhän Birgitan Laulajista ja
Patu-kuorosta, Pietari Korhonen 050 544 3346.
Ylistyskuoro joka toinen ke klo 18.30,
tied. Pekka Mäenpää 050 3599 785.
Löydä tie perille:
Hakkarin yrittäjätalo, Kaakisentie 1
Hope, Kaakisentie 1
Kahvila Olkkari, Tampereentie 4
Kuljun seurakuntatalo Majakka, Tampereentie 262
(koulun rakennus)
Lastusten rukoushuone, Lastustentie
Leiripappila eli Vanha Pappila, Rovastintie 3
Lempoisten srk-talo, Kirkkopolku 1
Lempäälän kirkko = Lempäälän Pyhän Birgitan
kirkko, Kirkkopolku 1
Nurmen rukoushuone, Nurkkilantie
Puistolinna, Himminpolku 13
Säijän monitoimitalo, Säijän Yhdystie
Sääksjärven seurakuntakeskus ja kirkko,
Pitkäahteentie 12, Tervajärven leirikeskus,
Ketkantie 247
Seurakunnan työntekijöiden
sähköpostiosoitteet ovat muotoa
etunimi.sukunimi@evl.fi.
Valo voittaa pimeyden
– tule mukaan tekemään
pääsiäisnäytelmää
P
ääsiäisenä helsinkiläisillä on Ristin tiensä. Meitä lempääläläisiä johdattaa Jeesuksen kärsimystielle jo kolmannen
kerran peräkkäin pääsiäisnäytelmä Tien sinne te tiedätte.
Tytti Jäppisen 40 vuotta sitten kirjoittama ja säveltämä
laulunäytelmä on kotimainen klassikko.
Se perustuu Johanneksen evankeliumin kuvaukseen pääsiäisajan
tapahtumista: elämä voittaa kuoleman, valo voittaa pimeyden.
Passiodraama esitetään Pyhän Birgitan kirkossa palmusunnuntaina
17.4. klo 18 ja maanantaina 18.4. klo 19.
Toteutuksessa on mukana suuri joukko seurakuntalaisia, muiden
muassa Ylistyskuoro ja Hymnus. Uusille avustajille on aina tilaa.
Ota yhteyttä: Pekka Mäenpää, p. 050 359 9785.
Kahvila Olkkarissa tapahtuu
Tiistaina
Rukouksen majatalo klo 18.30
(8.3., 22.3., 5.4., 19.4.)
Keskiviikkona
Miesten A-men-puuro klo 7
(23.2., 23.3.)
Rakas runo -ilta klo 18.30
(2.3., 6.4., 4.5.)
Torstaina
SYKE - Partaharjun 16. suurleiri 20.–25.7.
Kirkon varhaisnuorisotyön suurleiri 10–14-vuotiaille
pojille ja tytöille Partaharjun upeissa maisemissa.
Koe todellinen leiritunnelma: 2000 varhaisnuorta,
työntekijää ja talkoolaista
samalla iltanuotiolla!
Lähdemme mukaan Lempäälän seurakunnan porukalla.
ILMOITTAUDU osoitteessa www.varkkari.fi,
leirin hinta on 45€.
Keväällä järjestämme SYKETTÄ etukäteen Lempäälän
leiriporukalle: tapaamiset 8.4. ja 11.5.
Kysy lisää: Heli 050 544 3352
tai Teemu 050 544 3351
Shakkikerho klo 18
Perjantaina
Ystäväkahvila klo 10–11 (25.2., 11.3., 25.3., 8.4.)
Nuorten aikuisten ompeluseurat kerran kuukaudessa.
Lisätietoja Sari Kalliolta, p. 040 5849871.
www.lempaalanseurakunta.fi
Päivystävä pappi paikalla keskiviikkoisin klo 13–15.
Kahvila Olkkari, olohuone kotikylän keskustassa.
(os. Tampereentie 4, kirkkoa vastapäätä)
Avoinna ma–pe klo 9–16.30, la klo 10–14.
TULE TALKOOREMMIIN
- pieniä käytännön töitä lähetyksen hyväksi.
Miesten talkooryhmä aloittaa keväällä.
Tarvitsemme lisää käteviä käsiä pieniin satunnaisiin
kodin askareisiin, kuten lampun vaihtoon,
huonekalujen kokoamiseen ja pieniin pihahommiin.
Toiminnan tuotto menee lähetystyöhön.
Ilmoittaudu mukaan:
Jouko Rautkivi,
050 325 1781.
www.lempaalanseurakunta.fi
www.lempaalanseurakunta.fi
Kevättalven valoa!
Sanan ja rukouksen illat Lempäälässä
La 27.2. klo 18
Lempoisten srk-talossa, Kansanlähetyksen ystäväilta.
La 19.3. klo 18
Sääksjärven srk-talossa,
Mirja Mäkelä.
La 16.4. klo 18
Kuljun vanhassa srk-talossa,
Jukka Partala.
www.lempaalanseurakunta.fi
Virkistysiltoja
yksinhuoltajaperheille
Ke 16.3. uintiretki Nokian uimahalliin,
kokoontuminen Kuljun Majakalla klo 17.30.
Ke 13.4. askarrellen kaunista pääsiäiskattauksiin
Kuljun Majakalla klo 17.30.
Ke 11.5. laavuretki Kirskaanniemeen,
kokoontuminen Sääksjärven srk-talolla klo 17.30.
Lisätietoja: Tarja Keskitalo,
p. 050 5443 425
www.lempaalanseurakunta.fi
Naistenillat
Kuljun Majakassa ma klo 18.
7.3. pastori Laura Tuhkanen-Jukkola.
4.4. lääkäri Riitta Alaja,
aiheena Kun mieli murtuu.
LÄHETYKSEN SUPERSUNNUNTAI 3.4.
Klo 10 Ohraleipämessu Lempäälän kirkossa,
sen jälkeen leipämyyntiä.
Klo 11.30 lähetyslounas Lempoisten srk-talossa.
Klo 12 alkaen Haiti-iltapäivä,
vieraana Martti Falck Apua Haitille ry:stä
– tuoreet kuulumiset
lähetyksen
varoilla rakennetuista
taloista ja niiden
asukkaista.
Passiodraama on seurakunnan vapaaehtoisten voimannäyte. Kuvassa (vas.)
Jari Söder, Mikko Valjakka, Risto Salmela ja Toivo Kaikkonen.
TULE MUKAAN SEIKKAILUUN!
www.lempaalanseurakunta.fi
Seurakunnassa on sata ja yksi tehtävää,
jotka odottavat tekijäänsä.
Auttavia käsiä tarvitaan kaikissa
seurakunnan työmuodoissa, myös
jumalanpalveluksissa.
Vapaaehtoiseksi voit ilmoittautua helposti
seurakunnan netissä.
Klikkaa www.lempaalanseurakunta.fi.
Sopiva pala paikalleen.
Tule vapaaehtoistyöhön.
www.lempaalanseurakunta.fi
5
6
Nro 1 - 2011
Kirkonportti
Päivystävä pappi
KUUNTELEE HUOLIASI
K
irkkoherranviraston ovesta
sisään ja siitä heti vinosti
etuoikeaan.
Siinä se on, päivystävän
papin huone.
Aivan jokaisessa seurakunnassa ei ole
kuulolla olevaa pappia. Lempääläläisillä
on etuoikeus saada pappi kiinni jokaisena arkipäivänä ennen puoltapäivää.
Lisäksi tiistaisin pappi päivystää kello
viiteen asti iltapäivällä.
Jos nämä ajat eivät sovi, voi keskustelun sopia puhelimitse. Tapaaminen voi
olla kertaluonteinen, mutta halutessaan
keskusteluajan voi sopia vaikka aina
kuukauden välein.
Papin kanssa keskustelulle ei tarvitse
olla mitään erikoista syytä. Se riittää,
että tarvitsee kuuntelevan korvan.
Keskellä seurakuntaa
Keskiviikkoiltapäivisin klo 13–15 pappien päivystys on leppoisasti kahvila
Olkkarissa kirkkoa vastapäätä.
– Kerran seisoin papin paidassani Olkkarin isojen ikkunoiden ääressä. Siitä
minut näki parkkipaikalla ollut mies,
joka tuli sisälle juttelemaan. Miehen
sydämellä ollut asia oli hänelle todella
tärkeä, kertoo Matti Vehviläinen.
– Papin työssä hienoimpia hetkiä ovat
aina ne, kun voi auttaa seurakuntalaista.
Luonteeltaan keskustelut papin kanssa
ovat sielunhoitoa, johon he ovat saaneet
koulutuksen.
Sielunhoito tarkoittaa läsnäoloa, keskustelua ja rukousta.
– Monet luulevat, että papin luo tulo
vaatii hengenhädän. Näin ei ole. Nykyihmisen vastoinkäymiset ja ongelmat
ovat hyvin arkipäiväisiä, kuten vaikkapa
parisuhde- ja perhehuolia. Juuri tällaisista
asioista voi tulla juttelemaan, rohkaisee
Marja Ruuska.
Tukena syvyyksissä
– Päivystävänä pappina olen kokenut
monta hienoa hetkeä, kun olen saanut
etsiä Raamatusta lohdutusta surun hetkellä, kertoo Ensio Partanen.
Surun keskellä on inhimillistä kokea
syyllisyyttä, ja myös näitä tunteita voi
papin kanssa purkaa.
Sielunhoitotyössä papit ja muut
seurakunnan työntekijät tuntevat myös
rajansa.
Koulutus tai työkokemus ei anna
valmiuksia toimia psykologina tai
lääkärinä mielenterveyden ongelmista
kärsiville.
– Heidät koetamme ohjata hoitavaan
paikkaan, mutta täällä voimme olla
muuten tukena, sanoo Ruuska.
– Kaiken toiminnan taustalla on
Raamatun sana siitä, että meidän pitää
kantaa toistemme taakkoja ja olla toisiamme varten.
Marita Miettinen
Kuoleman ja surun kohtaaminen kuuluu
papin työhön.
Omat papit vuorottelevat päivystävän papin tehtävässä. Työpöydän takaa löytyy Henri Karvinen (edessä vas), Marja Ruuska, Leena Sorsa, Matti Vehviläinen (takana vas.), Ensio Partanen tai etusivun vinkkikuvassa oleva Timo Tavast. Kirkkoherra Mikko Oikarinen (keskellä
vas.) on myös seurakuntalaisten käytössä. Kaikilla papeilla on vaitiolovelvollisuus.
Yksin ei tarvitse jaksaa – diakonia auttaa
Ongelmissa ihminen saa usein avun jo siitä, että
saa sanoa asiat ääneen ja joku toinen kuuntelee.
Uskovalle yhteinen rukous ja yhteys Jumalaan
antavat suurta lohtua.
Pappien ja nuorisotyöntekijöiden tapaan diakonian työntekijät ovat seurakuntalaisten ku-
untelemista ja auttamista varten – kenenkään
ei tarvitse jaksaa yksin.
Lempäälän seurakunnassa työskentelee neljä
diakoniatyöntekijää. Heidät tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse. Tarpeen mukaan he
tekevät myös kotikäyntejä.
Satakielet voitti virsimestaruuden
kisailu kolmas- ja neljäsluokkalaisille. Tehtävät vaativat
ulkoa opettelua ja asiantuntemusta. Koulu- ja seurakuntatasoa
varten oppilaat harjoittelevat
20 eri virttä niin etu- kuin takaperinkin.
Itse kilpailussa oppilaat mm.
tunnistavat virsisävelmiä ja
muodostavat tavuista virsisanoitusten alkuja.
Hauskaa kasvatusta
Voittoisan Satakielet-joukkueen tukena oli koko Sääksjärven 3 b -luokka
opettaja Tarja Majasen (vas.) luotsaamana. Tytöt vasemmalta Ida-Maria
Tavast, Lumikukka Viljamaa ja Tiia Jaskari.
V
irkeä Satakielet-joukkue
eli Tiia Jaskari, IdaMaria Tavast ja Lumikukka Viljamaa
voitti virsitietokilpailu Virsivisan Lempäälän koulujen
välisen karsinnan.
Sääksjärven koulun 3 b
-luokan edustustiimi päihitti jännittävässä kilpailussa viisi muuta
joukkuetta.
Toiseksi tuli Nuotit Kuljun
koulusta ja kolmanneksi NK
Kelhosta. Mukana olivat myös
Kolmoset Lempoisten koulusta,
Virsiveijarit Kuljusta ja Virsivyötiäiset Säijästä.
Kaikki kolmen hengen ryhmät
olivat jo voittajia, sillä ne olivat
selvinneet omien koulujensa
parhaimmiksi koulutason Virsivisassa.
Tyttöporukka veisaa
– Tehtävät olivat hauskoja! Oli
koko ajan sellainen fiilis, että
voitto tulee kotiin, hihkuivat Satakielet heti kuultuaan voitosta.
Onnen ja lahjakkuuden lisäksi
tyttöjen salaisuutena lienee kova
harjoittelu. Oppituntien lisäksi he
lauleskelivat virsiä myös koulun
jälkeen kaveriporukassa.
Seuraavaksi Satakielet suuntaavat huhtikuun puolivälissä hiippakunnan tason karsintaan. Jos
sieltäkin tulee voitto kotiin, on
vuorossa matka Turun valtakunnalliseen finaaliin.
Virsiä ulkolukuna
Virsivisa on joka toinen vuosi
järjestettävä valtakunnallinen
Koulujen arjessa virsien
laulaminen on jäämässä takaalalle. Isoissa kouluissa aamunavaukset tulevat keskusradioista, ja lasten laulaminen
jää vähemmälle. Näin kertoo
Sääksjärven koulun 3 b -luokan
opettaja Tarja Majanen.
– Oppilaat eivät enää nykyään
osaa laulaa virsiä samoin kuin
ennen, ja siksi tällainen visa on
paikallaan.
Harjoitteluineen ja kilpailuineen visa on tarjonnut
tervetulleen poikkeaman koulun
arkirutiiniin.
– Mukavaa on ollut. Kilpailuissa on ollut tunnelma
katossa. Ja yhdessä veisatessa
tavoitimme ihan vanhan ajan
meininkiä, Majanen nauraa.
Marita Miettinen
Päivystysajat diakoniatoimistoissa:
Lempoisten srk-talossa: ti ja to klo 9–11.
Sääksjärvi: kuukauden viimeinen to klo 9–11.
Ideaparkin Ideakappelissa joka keskiviikko
klo 16–17 Lempäälän seurakunnan ja
Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen
päivystys.
Sääksimessu Goes Fresh
Viime viikolla liikennevaloissa eteeni ilmestyi auto, jonka takalasissa oli mainos:
“Finnish golf Finland, lehti jonka voit näyttää
myös ulkomaalaiselle ystävällesi!” Mieleeni
heräsi välittömästi illuusio sisäänpäin lämminneestä golfkerhosta, jonka omistava
eliitti on nyt ylpeänä tehnyt jotain omasta
mielestään tärkeälle ongelmalle (“meillä ei
ole tarpeeksi hienoa golflehteä”).
Vaikka olen kerran teininä lyönyt jopa
hole-in-onen, koen itseni jotenkin todella
ulko-puoliseksi suhteessa golfmailmaan.
Greencard, swingi, tasoitus, osake ja eagle
ovat kyllä tuttuja, mutta eivät minkäänlaista
todellisuutta tässä elämässä.
Mainoksen idea ja ajatus oli kuitenkin samansuuntainen, jota olemme porukalla miettineet messun suhteen. Eikä edes niin että
ulkomaalaiset “golffarit” olisivat mukana,
vaan koko maailma. Siitä kaikesta, mitä
Jeesuksessa saamme omistaa, on pakko
kertoa myös muille. Meillä on maailman
paras viesti kerrottavana! Uskosta saa olla
onnellinen, kiitollinen ja ylpeä.
Tämä porukka, joka ensin aikansa odotti, että
muut tekevät, päätti sitten tehdä itse. Unelmia
tavoitellen päädyimme toteuttamaan messuja, joihin rohkenee kutsua myös naapurin
tai kaverin, joka ei ole ollut seurakunnassa
mukana kuukausiin tai vuosiin.
Ja kun on kutsuttu, värkätty ja rukoiltu yhdessä,
puhutaan messussa suomeksi, Jeesuksesta.
Evankeliumi on rohkeasti esillä. Musiikki,
vapaaehtoiset erilaisilla palvelupaikoilla,
seurakuntalaiset, työntekijät ja sali sykkivät
kaikki yhdessä kiitosta Jumalalle! Siitä mikä
on itselle tärkeää, tulee tarve viestittää eteenpäin.
Rohkaisen sinua kutsumaan itseäsi, ystäviäsi
ja läheisiäsi mukaan seurakunnan toimintaan.
Ja sinä joka kutsun saat, ota se rohkeasti vastaan. Harva lähtee ilman kutsua, mutta moni
saa mahdollisuuden vastata kun kutsutaan.
Tämä(kin) kunta tarvitsee Jumalaa.
Ps. Viime kesänä kaverini kutsui innoissaan
valkoisia palloja mätkimään. Uskon, että
kutsu on vieläkin voimassa, ja ehkä viheriöt
kutsuvat ensi kesänä… Jumalan kutsu on
kuitenkin onneksi paljon greeniä vahvempi!
Jussi Salo
Nuorisotyönohjaaja
Kirkonportti
7
Nro 1 - 2011
Messun johdanto: hittitehtailua ja
kansainvälisiä käsimerkkejä
A
ikaisemmin tapahtunutta:
Ilo on ainoa todellinen
syy juhlia. Juuri tästä
messussa, kristittyjen viikoittaisessa juhlassa ja ”maailman
vanhimmissa bileissä”, on kyse.
Messu on yllättävän pitkän suunnittelun, valmistelun, yhteistyön
ja rukouksen tulos. Jos siis
edellisestä messukäynnistäsi on
aikaa, ja vaikkei olisikaan, hae
ihmeessä omaan ajattelujärjestelmääsi messupäivitys 2011!
julkkarikeikoilla soitetaan ennen
kaikkea uuden levyn biisejä.
Itse asiassa sama koskee myös
messua. Sen aikana laulettavat
virret ja laulut mietitään tarkoin
etukäteen, jotta ne sopivat päivän
teemaan.
”Illan isäntänä
toimii…”
Oletko koskaan ollut juhlissa,
joissa ihmisiä ei toivoteta tervetulleiksi?
Olipa kyse konsertista, festareista tai valmistujaisjuhlista,
aina joku lausuu alkusanat. Usein
se joku on illan isäntä. Niinpä
sanat ”illan isäntänä toimii…”
ovatkin muodostuneet kliseeksi
ainakin messupapin korville.
Sen sijaan ajatus messuisännästä tai -emännästä on
jotain aivan uutta. Kuka
tahansa erikseen sovittu
seurakuntalainen saa olla
ovilla omassa kirkossaan
vastaanottamassa kirkkoon
tulijoita. Ja tämä sama henkilö saa lausua ne tervetulosanat messun alkaessa.
Kenenkäs asioilla sitä
ollaan?
Merkitsee paljon, kenen nimissä
asioita tehdään.
Poliisit tekevät työtään lain
nimessä. Työlle on siis saatu
lain tuki. Lausahdus ”ei missään
nimessä” on jyrkkä kielto, joka
kertoo että kyseistä asiaa ei saa
tehdä kenenkään luvalla.
Mutta entä jos jotain asiaa tehdään Jumalan nimissä/nimessä?
Silloin täytyy olla hyvin varma
siitä, että asialle todella on saatu
Jumalan tuki. ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun
nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”
Riittäisikö tämä Jeesuksen
sana vakuudeksi?
Ei mikään yhden hitin ihme
Tervetulosanojen jälkeen
alkaa hittitehtailu, kun alkuvirsi kajahtaa ilmoille.
Aikanaan melkoisen
kansansuosion saavuttaneita
virsiä voidaan hyvällä syyllä
sanoa hiteiksi. Ja miksikäs
ei: nykyäänkin uudet virsilevyt myyvät poikkeuksetta
todella hyvin, ja samalla
osoittavat, että virret taittuvat vaikka mihin pysyen silti
sanomalleen uskollisina.
Kansainvälisiä
käsimerkkejä!?
Populaarimusiikin puolella
bändi laatii ennen illan vetoa
biisilistan eli suunnitelman
siitä, mitä lauluja illan aikana
soitetaan.
Biisilistaan vaikuttavat monet
asiat: festareilla soitetaan kaikille tuttuja ralleja, kun taas levyn-
toteaa seurakunnalleen: ”Herra
olkoon teidän kanssanne”.
Mikäpä sen parempi seurakunnan vastaus tähän olisikaan, kuin
todeta: ”Niin myös sinun henkesi
kanssa”?
Vertaapa tätä ihan normaalikeskusteluun. Mitä vastaisit, jos
joku toivottaisi sinulle ”kaikkea
hyvää”? Tai mitä yleisö vastaa
megaluokan konsertissa, kun ulkomainen esiintyjä on suurella
vaivalla opetellut suomea ja
toteaa: ”Huvaa iltta, Suomi!”?
Eikö valtava huutomyrsky olekin riemullista hyvän takaisintoivotusta?
Papin spiikistä shittitehtailuun
Pappi jatkaa tämän jälkeen
yleensä lyhyellä ”alkuspiikillä”
(johdantosanat), jossa hän jo
vähän sanallisesti valmistelee
seurakuntaa päivään teemaan.
Tämän jälkeen onkin aika
siirtyä hittitehtailusta tarkastelemaan shittitehtailua.
Mutta siitä saat kuulla tarkemmin ensi numerossa…
Alkusiunauksessa ilmaistaan
nimenomaan kenen nimissä
paikalla ollaan.
Samalla pappi näyttää kansainvälisiä käsimerkkejä, kun
hän tekee ristinmerkin, tai tämän
jatkoksi siunaamisen eleellä
Messupappi Henri Karvinen on aloittanut
10-osaisen sarjan. Omintakeiseen tyyliinsä hän
valottaa messun kulkua etukäteisvalmisteluista
päätösmusiikkiin asti. Sarja jatkuu Kirkonportin
seuraavissa numeroissa.
INF
O
sa 1: Valmistautuminen messuun
o
osa 2: Messun johdanto-osa
osa 3: Rippi ja synninpäästö
osa 4: Päivän psalmista päivän rukoukseen
osa 5: Raamatun tekstit
osa 6: Evankeliumi, saarna ja uskontunnustus
osa 7: Esirukous
osa 8: Ehtoollisliturgia
osa 9: Ehtoollinen
osa 10: Herran siunaus ja paluu arkeen
Tornikello kertoo monta tarinaa
Kirkonkellojen soitto on hyvin vanha
tapa. Kellot soivat viestiä!
Ehtookellot soitetaan lauantaisin kello 18. On aika päättää työt ja hiljentyä
alkavaan pyhäpäivään.
Huomenkellot soitetaan sunnuntaija juhlapäivien aamuna kello 9.
Papinkellot soitetaan varttia vaille
kymmenen – silloin oikeastaan jo
myöhässä olevan papinkin pitäisi ilmestyä sakastiin.
Viisi minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua kansaa kutsutaan kirkkoon
yhteensoitolla. Loppusoitto kertoo jumalanpalveluksen päättymisestä.
Sanomakellot viestivät, että yksi
yhteisön jäsenistä on poissa.
Sanomakelloja soitetaan arkipäivisin kello 10 ja 12 välillä. Sanomakellojen aluksi kellojensoitolla ilmaistaan
vainajan sukupuoli ja ikä. Miehille
soitetaan isolla kellolla ja naisille taas
pienellä kellolla.
Vainajan ikä kuvataan soittamalla
ensin vuosikymmenten määrä ja pienen
tauon jälkeen soitetaan täysien vuosikymmenten päälle tulleet vuodet.
Yhteensä noin 15 minuuttia kestävien sanomakellojen loppuosaa kutsutaan sielunkelloiksi.
Leena Sorsa
1/2011
Päätoimittaja: Mikko Oikarinen
Toimittaja: Marita Miettinen, marita.miettinen@evl.fi, puh. 050 544 3302
Kuvat: Ville Asikainen, Marita Miettinen,
S. Söder, piirroskuvat Harri Vaalio.
Ulkoasu: Marika Kaunonen / LempäälänVesilahden Sanomat
KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO
avoinna ma–pe klo 9–12, ma, ke ja to klo 13–15,
lisäksi ti klo 15–17.
Päivystävä pappi tavattavissa virastossa ma, ti,
to ja pe klo 9–12 sekä ti klo 15–17. Ke klo 13–15
päivystys kahvila Olkkarissa
(Tampereentie 4).
Kirkkoherranvirasto, p. 2895 111 ja
taloustoimisto, p. 2895 300.
www.lempaalanseurakunta.fi
Henri Karvinen
8
Nro 1 - 2011
Kirkonportti
Muistoista ja valokuvista syntyy
SEURAKUNNAN HISTORIA
L
toja ja valokuvia.
empäälän seurakunnan lähihis- Elävä arki esiin
Työntekijöiden haastattelujen avulla
toria saadaan vihdoin kirjoihin
Tekijän tavoitteena on elävä ajankuva. Mäkelä koettaa saada esiin seurakunja kansiin.
Näillä näkymin tämän vuoden Luvassa on Vilppaan tarinan lisäksi pal- nan arjen.
lopussa julkaistava teos on ensimmäinen jon tavallisten seurakuntalaisten muisseurakunnan oma historiakirja.
Seurakunnan menneisyys on imaissut mukaansa historiikin tekijän, toimittaja ja kirjailija Ritva Mäkelän. Kevät
kuluu aineistoa ja valokuvia keräten ja
haastatteluja tehden.
Mäkelän käsissä seurakunnan tarinasta ei ole tulossa kuivaa luettavaa.
Punaisena lankana on nuoriso-ohjaaja
Helli Vilppaan muistot ja monipuolinen ura seurakunnassa 1950-luvulta
1980-luvulle.
Henkilön kautta historia koskettaa
lukijaa paremmin.
– Yhteistyömme on jo osoittanut, että
Vilppaan tarinan nostaminen esiin on
hyvä valinta. Tukenani on myös monta
muuta tietäjää. Historiatoimikuntaan
kuuluu esimerkiksi entinen kirkkoherra Valokuvat tuovat muistot pintaan myös Helli Vilppaalle (vas.). Vilppaan monipuolinen ja pitkä
ura seurakunnassa on punaisena lankana Ritva Mäkelän aloittamassa historiikissa.
Heikki Miettinen, Mäkelä kertoo.
– Mukaan tulevat kaikki seurakunnan
työmuodot. Diakonian taival alkoi jo
vähän aikaisemmin, mutta 1950-luvun
perua ovat nuorisotyö, tyttö- ja poikatyö
ja esimerkiksi rippileirit.
Mielenkiintoisia paljastuksia
Kuten muualla yhteiskunnassa, myös
seurakunnassa rakennettiin sotien jälkeen paljon.
Lempäälän eri kyliin nousi toimitiloja, kuten Lastusten rukoushuone ja
Kuljun (vanha) seurakuntatalo.
1960-luvulla oli vuorossa Lempoisten seurakuntatalon rakennusurakka.
Seuraavalla vuosikymmenellä tehtiin
Sääksjärven seurakuntakeskus ja Tervajärven leirikeskus.
Monet muistavat hyvin 1980-luvun,
kirkon suuren peruskorjauksen ja sen
jälkeisen kiistan Kaarlo Enqvist-Atran
taulujen sijoituspaikasta.
– Koko ajan menneisyydestä paljastuu mielenkiintoisia asioita. Esimerkik-
si 1960-luvulla täällä vaikutti voimakas
nuorten herätysliike, sorrilaisuus.
Tulossa avoin muisteluilta
Seurakunnan historia ei synny ilman
seurakuntalaisia.
Historiatoimikunta ja Ritva Mäkelä
järjestävät Lempoisten seurakuntatalossa tiistaina maaliskuun 1. päivänä
kello 18. alkaen illan, jossa muistellaan
menneitä ja tunnistetaan valokuvista
vanhoja tuttuja.
Kyläiltoja muistuttavaan vapaamuotoiseen tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita.
Mukaan voi tuoda myös valokuvia,
jotka liittyvät seurakunnan toimintaan,
rakennuksiin tai ihmisiin.
– Historian kannalta itsestä
vähäpätöiseltäkin tuntuvat muistot ja
kokemukset voivat olla arvokkaita,
Ritva Mäkelä rohkaisee.
Pietari ja Kalat -kuoro teki oman levyn
P
ari vuotta sitten joku Pietari
ja Kalat -kuorolaisista lipsautti, että olisi hienoa tehdä oma
levy.
Nyt haave on toteutunut. Kuivalla
maalla -niminen esikois-cd julkaistaan maaliskuun 27. päivänä Gospelkuoro-tapahtumassa Sääksjärven
seurakuntakeskuksessa.
– Parhaamme on tehty, ja tulos on
hyvä, tiivistää Jussi Keränen koko
kuoron tunnelmat.
Levyllä Keränen laulaa, mutta
äänittäjäksi kouluttautunut mies hääri
myös soitinten tuottajana kuoronjohtaja Pietari Korhosen apuna.
Uusi levy sisältää kymmenen laulua, joista suurin osa esitetään bändisäestyksen kera. Sähköisten soittimien
ohessa pehmeämpiä sävyjä maalaavat
muiden muassa jouset, huilu ja klarinetti.
– Levy on hyvä ajankuva, ja kertoo siitä mihin me olemme kehittyneet taipaleemme aikana, luonnehtii
Keränen.
Pirteää kuorogospelia
Suurin osa levyn kappaleista on kotimaista gospelia.
Mukana on Jakarandan ja Tuluskuoron ohjelmistosta tuttuja kipaleita,
Oriveden seurakunnan kanttorin, Kaarina Sorosen Valon rukous -sarjan lauluja sekä kuoronjohtajan oma sävellys
psalmitekstiin.
– Tämä on pirteää kuorogospelia.
Musiikissa on vivahteita amerikkalaisesta gospelista, ehkä jopa Ultra Brasta,
maistelee Korhonen.
rikkalaiseen sykkeeseen. Kööri konsertoi tai esiintyy vähintään kerran
kuussa.
Jussi Keränen on laulanut rennossa
Rento kuoro joustaa
Pietari ja Kalat on nuorten aikuisten
noin 30-henkinen kuoro, jonka kanttori Korhonen perusti reilu viisi vuotta
sitten.
Kuoron ohjelmisto syleilee kaikkia
maailman rytmejä körttivirsistä af-
Kuoronjohtaja Pietari Korhonen (vas.) ja äänittäjä Tommi Ojala viimeistelevät uuden
levyn äänimaisemaa. ”Kuivalla maalla” -cd julkaistaan maaliskuun lopussa.
Kuusi haitilaisperhettä
saa kodin Olkkarin tuotolla
Lempäälässä 81 prosenttia kuuluu kirkkoon
ähetyskahvila Olkkarissa kannattaa käydä
kahvilla. Samalla tekee hyvää.
Kahvilan viime vuoden tuotosta 15 000 euroa ohjattiin Apua Haitille ry:n kautta kolmen paritalon rakentamiseen.
St Marcissa sijaitsevat talot valmistuivat helmikuun alussa. Taloihin muuttaa kuusi perhettä, jotka
menettivät kotinsa Port-Au-Princessä reilu vuosi
sitten olleessa maanjäristyksessä.
Seurakunnan avulla uuden mahdollisuuden ja katon päänsä päälle saa kolme suurperhettä ja kolme
yksinhuoltajaperhettä.
Meikäläisittäin kodit eivät ole suuria (n. 50 m²),
mutta ne ovat turvallisia.
Avun nopea perillemeno ja asukkaiden tyytyväisyys on rohkaissut seurakuntaa ottamaan seuraavan askeleen: keräys seuraaviin kolmeen paritaloon
on alkanut.
Apua Haitille ry:n on perustanut Martti Falck.
Hän on tehnyt lähetys- ja avustustyötä Haitilla noin
kymmenen vuoden ajan. Hän saapuu seurakunnan
vieraaksi Haiti-iltapäivään sunnuntaina 3.4. klo 12.
Luvassa on tuoreita kuulumisia ja valokuvia kummitaloista ja -asukkaista.
Lempäälän seurakunnan Haiti-keräystilin numero on 450350-218043, viitenumero 375007.
empäälän seurakuntaan kuului viime vuoden lopussa 16 680 jäsentä. Lisäystä edellisvuoteen on tasan sata henkilöä. Lempääläläisistä 81 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta, vaikka viime
vuonna kirkosta ja samalla seurakunnasta erosi
poikkeuksellisen monta jäsentä. Eronneita oli 291,
kun edellisvuonna heitä oli 156.
– Eronneiden määrän lisäys oli meillä suunnilleen samaa luokkaa kuin muissa Tampereen ympäristöseurakunnissa, sanoo kirkkoherra Mikko
Oikarinen.
– Uskon tämän olleen tilapäinen ilmiö, joka
tasaantuu jo tänä vuonna.
Seurakunta sai vuonna 2010 noin 500 uutta jäsentä
kastetuista, kirkkoon liittyneistä ja seurakuntaan
muuttaneista.
Kastettuja lapsia oli enemmän kuin edellisenä
vuonna, yhteensä 291. Kirkkoon liittyi kaikkiaan
53 aikuista. Seurakuntaan muutti 1145 jäsentä, ja
kun pois muutti 974, muuttovoitto oli 171 jäsentä.
Viime vuonna evankelisluterilaiseen kirkkoon
kuului 78,2 prosenttia suomalaisista. Seurakuntien
väkiluku oli 4 200 916 henkilöä.
L
poppoossa jo nelisen vuotta.
– Laulaminen ja musisointi on vaan
niin hienoa. Kuorokaverit ovat mukavia. Lisäksi haluan olla mukana laula-
massa ilosanomaa Jeesuksesta, hän
perustelee.
Pienen lapsen isänä Keränen kiittää,
että kuoro on joustanut elämäntilanteen
mukaan.
– Vaikka aktiivisuuteen tulisi paussi,
on sen jälkeenkin tervetullut mukaan.
Perheelliselle luksusta on harjoitusten
ajaksi järjestetty lastenhoito.
Kuorolle ensilevyn tekeminen oli
luonnollisesti iso rutistus. Laulujen
tehoharjoittelun lisäksi niiden äänittämiseen meni kaksi viikonloppua.
Soittajat ahersivat studiossa lukuisia
arki-iltoja. Vastuuhenkilöillä tämäkään
ei riittänyt.
– Tuottaminen on kuuntelua, analysointia ja korjailua äänittäjän kanssa.
Ylimääräinen työ pysyi kuitenkin kohtuullisena. Kaikkinensa levyn teko oli
niin mielenkiintoista, että lähtisin uudestaan mukaan vaikka heti, naurahtaa
Keränen.
Marita Miettinen
L
Auta yksinäinen nuori muiden joukkoon.
Tule mukaan tapahtumiin!
La 26.2. klo 10–14 diakoniaväki
Yhteisvastuun merkeissä Kahvila Olkkarissa.
Su 6.3. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta
Pyhän Birgitan kirkossa. Kanttori Jukka Hovila laulaa ja laulattaa.
Mukana myös Hymnus-kuoro. Vapaa pääsy, kolehti YV-keräyksen hyväksi.
Ti 8.3. klo 11–13 Perinteinen laskiaistiistain
Yhteisvastuulounas Lempoisten ja Sääksjärven
seurakuntataloissa. Lounas 5 €.
Su 3.4. klo 18 Kaikessa rauhassa -musiikki-ilta
Pyhän Birgitan kirkossa. Ylipäät-perheyhtye.
Vapaa pääsy, kolehti YV-keräyksen hyväksi.
www.yhteisvastuu.fi