Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, Tj., Dosentti (HY & ISY) Psykologi- ja lakiasiaintoimisto ©PsyJuridica Oy PsyJuridica Oy Tausta Pst -00; kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti (HY ja ISY) & oikeuspsykologian vastuututkija ja tutkimusryhmän vetäjä; täydennyskoulutusta ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta, hypnoosista, seksuaaliterapiasta, ja EMDR -terapeutti. Työura: Erikoistutkijana KRP:ssä 2002-2011, mm. Suomen Akatemian tutkijana. Useiden yritysten ja yliopistolaitosten tilapäinen luennoitsija; yli 40 kv. tiedeartikkelia; kaksi toimitettua kirjaa. PsyJuridica Oy:n toimitusjohtaja ja psykologi. Yksityisvastaanotto Hgissä ja Espoossa. PsyJuridica Oy tarjoaa psykologisia ja oikeudellisia palveluita yksityishenkilöille ja organisaatioille, sekä pyrkii edistämään psykologi- ja lakialan yhteistyön kehittymistä mm. tutkimus- ja julkaisutoiminnan sekä kouluttamisen kautta. Lisätietoja: www.psyjuridica.com ©PsyJuridica Oy Luennon aihe ja tavoite Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDRmenetelmällä • Millaisia vaikutuksia raiskaajan psykopaattisuudella on raiskaustilanteeseen, poliisikuulusteluun ja prosessiin? • Psykopaattisen raiskaajan uhrin kohtaamisessa huomioitavat seikat • EMDR-terapiamenetelmä työkaluna oikeudenistuntoon valmistauduttaessa ©PsyJuridica Oy Psykopatia • • Persoonallisuushäiriö jonka esiintyvyys on kokonaisväestössä noin 1 %1, vankiaineistoissa 15-25 %2, ja raiskauksesta tuomittujen keskuudessa 25-45 %3,4 Käyttäytyminen poikkeaa valtaväestöstä mutta naamioituu normaaliuden taakse Seuraavien piirteiden yhdistelmä: • • • • Vuorovaikutus: Lipevyys, manipulatiivisuus, grandioottisuus, patologinen valehtelu Tunne-elämä: Pinnallinen tunne-elämä, katumuksen ja empatian puute, vastuuttomuus teoista Elämäntyyli: Ärsykkeiden tarve, hyväksikäyttävä elämäntyyli, impulsiivisuus, vastuuttomuus suhteessa muihin, tavoitteiden puute Antisosiaalisuus: Heikko käyttäytymisen kontrolli, varhaiset sopeutumishäiriöt, nuorisorikollisuus, ehdonal. vapauden menetykset, monen tyyppinen rikollisuus • 1. Coid, Yang, Ullrich, Roberts, & Hare, 2009; 2. Sullivan & Kosson, 2006; 3. Porter, Fairweather, Drugge, Hervé et al. 2000; 4. Camilleri and Quinsey (2009) ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen rikoksessa • Millä tavoin ärsykkeiden tarve, impulsiivisuus, pinnallinen tunne-elämä ja empatian puute voi näkyä käyttäytymisessä raiskaushetkellä?4 • Riskialttiin ja opportunistisen kohteen valinta • Ylenpalttinen ja tarpeeton väkivalta • Sadismi • Puhetyyli ja kielenkäyttö • Täydellinen reagoimattomuus uhrin pelon reaktioihin http://www.fbi.gov/statstai nauraminen niille services/publications/lawenforcement-bulletin/july-2012 4. O’Toole, M-E. & Häkkänen-Nyholm, H. (2012). Psychopathy and violent crime. Kpl 7 ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen käyttäytymisessä Häkkänen, H., Lindlöf, P. & Santtila, P. (2004). Crime scene actions and offender characteristics in a sample of Finnish stranger rapes. Journal of Investigative Psychology and Offender Profiling, 1, 17-32. ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa • Kuulustelussa ja tuomioistuimessa kiistävät muita useammin tai käyttävät ulkoista attribuutiota5 • Raiskauksen uhria on hyvä informoida etukäteen niistä vuorovaikutustavoista, jotka ovat psykopaattiselle syytetylle todennnäköisiä tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä • Uhrin on usein myös hyvä tietää mistä mikin toimintatapa johtuu. Se lisää ymmärrystä asiaan. 5. Häkkänen-Nyholm, H. & Hare, R.D. (2009). Psychopathy, homicide, and the courts: Working the System. Criminal Justice & Behavior, 36(8), 761-777. ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa “All the world’s a stage, and all the men and women merely players” William Shakespeare, As You Like It (1600) “All the world is not, of course, a stage, but the crucial ways in which it isn’t are not easy to specify”, Erving Goffman, The Presentation of Self in Everyday Life (1959) ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa Miten lipevyys, grandioottisuus, patologinen valehtelu ja manipulatiivisuus kokemuksemme mukaan ilmenevät prosessin yhteydessä? • Itsevarma ja omapäinen habitus, esillä olosta nauttiminen • Sivistyssanojen ja vertauskuvien käyttäminen • Uhrin mitätöinti, mustamaalaaminen ja syyttäminen • Korostuneen ylimielinen lähestymistapa ja asenne uhriin • Uhrin asianajajan lähestyminen tai ainakin vaikutelman luonti tästä • Postitse erilaisten oikeudenkäynnin kulkua koskevien artikkelien lähettäminen, esim. ”syytetyllä on oikeus valehdella” • Valheelliset väitteet tai vilpein hankitut todisteet • Huomion suuntaaminen epäolennaisiin asioihin • Käsiteltävän asiamäärän kuormittaminen ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa Miten lipevyys, grandioottisuus, patologinen valehtelu ja manipulatiivisuus kokemuksemme mukaan ilmenevät prosessin yhteydessä? • Toimiminen ilman avustajaa • Korostuneen ystävällinen kontakti tuomariin • Pyrkimys vaikuttaa (asiantuntija)todistajaan ”Etpä osoittanut kovinkaan suurta asiantuntemusta kun tapasin sinut. Meinaatko todistaa puhumistamme asioista oikeudessa?” Yksi useista kymmenistä vastapuolen päämiehen sähköpostiviesteistä asiantuntijatodistajalle • Teatraalinen ilmehtiminen ja elehtiminen (mm. itku) • Häiritsevän äänen aiheuttaminen vastapuolen puheenvuoron aikana • Sääliin ja sympatiaan vetoaminen ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa Miten lipevyys, grandioottisuus, patologinen valehtelu ja manipulatiivisuus kokemuksemme mukaan ilmenevät prosessin yhteydessä? • Pyrkimys määrätä vuorovaikutussuhteessa vallitsevia sääntöjä ja valtasuhteita • Intensiivinen katsekontakti • Mekaanista ja hyvin konstruoitua puhetta, mutta kertomuksissa ajan myötä epäjohdonmukaisuuksia ja rönsyilyä. Vaikeuksia kielellisen kokonaiseheyden säilyttämisessä. Aseellisesta ryöstöstä syytteessä oleva psykopaatti reagoi silminnäkijän todistukseen: ”Se valehtelee. En ollut siellä. Olisi pitänyt ampua siltä tuo helvetin pää tohjoksi” ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa Miten pinnallinen tunne-elämä, katumuksen ja empatian puute, vastuuttomuus teoista kokemuksemme mukaan ilmenevät prosessin yhteydessä? • Ei hermostuneisuuden tai pelon tunneilmaisuja • Epäasialliset tai välinpitämättömät reaktiot uhrille koituneita seurauksia käsiteltäessä (esim. nauraminen tai hymyileminen) • Tunteettomuus ilmehdinnässä • Vähättelee suuresti tai kieltää kokonaan tekojensa seuraukset • Tunnepitoisten sanojen/asioiden prosessointi neutraalisti • Korostunut huoli teon seurauksista itselle ja uhrin syyllistäminen tästä • Välinpitämätön suhtautuminen sosiaaliseen palautteeseen • Kykenemätön näkemään omaa väkivaltaisuutta muiden silmin ©PsyJuridica Oy Psykopatian ilmeneminen prosessissa Miten pinnallinen tunne-elämä, katumuksen ja empatian puute, sekä vastuuttomuus teoista kokemuksemme mukaan ilmenevät prosessin yhteydessä? • Normaalien asiadialogien periaatteiden (=käytössäännöt) tai vaatimusten huomiotta jättäminen • Uhkaileminen ja kiristäminen osana vuorovaikutusta • Liittolaisiin vetoaminen • Omien vuorovaikutustilanteiden ja asiakeskustelun normien rikkomisen oikeuttaminen vastapuolen ”hankaluuden” johdosta • Dramaattiset, lyhyet ja nopeasti ohi menevät tunneilmaisut • Tunteiden epäjohdonmukaisuus suhteessa tekoihin ja tilanteisiin • Kognitiivisen dissonanssin kokemuksen heikkous ©PsyJuridica Oy Millaisia tunteita psykopaatti herättää vuorovaikutuksessa? Paheksuntaa, kostonhalua, pelkoa, sääliä, alistumisen tunnetta, huonommuutta, suurennuslasin alla oloa, epätietoisuutta, pätemättömyyden ja heikkouden tunnetta, hämmennystä, epätietoisuutta, kilpailuhalua, huvittuneisuutta, närkästystä, epäuskoa, ahdistusta, hermostuneisuutta, ammatillista epävarmuutta, syyllisyyttä, avuttomuutta, vihaa6 Uhrien hyväksikäyttötilanteet voivat olla niin räikeitä ja pitkäkestoisia, että heillä on huomattavia vaikeuksia ottaa ne itse puheeksi mm. häpeän johdosta ja siitä syystä, etteivät he ajattele muiden uskovan niitä: ”Tämä ei voi olla totta”; ”Kukaan ei voi olla noin törkeä”; ” En olisi ikimaailmassa odottanut tällaista…”; ”Olen varmasti ymmärtänyt tilanteen vääriin”; ”Tämä on varmaan ainakin osittain minun syytä” 6 6. Hare, 1999; Meloy & Meloy, 2003; Strasberger, 1986; Symington, 1980 ©PsyJuridica Oy Uhrin valmistaminen oikeuteen EMDR:n avulla Lähtökohta: Jokin vaikea kokemus on tuottanut häiriintyneesti muistijärjestelmään varastoitunutta informaatiota (ns. traumamuiston) Asiakasta ohjataan muistelemaan ahdistavaa kokemusta, sekä huomioimaan siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia, ja ajatuksia Kokemukseen liittyvä negatiivinen uskomus itsestä tunnistetaan (esim. ”Olen tyhmä”; ”Tein väärin”; ”Olen vaarassa”) ja mielikuvan ohella poisherkistetään bilateraalisen ärsykkeen avulla, jolloin epämiellyttävien muistikuvien aiheuttama ahdistus vähenee Nykyisyyttä häiritsevä muistiaines vahvistetaan sopeuttavammaksi ajatukseksi (Esim. ”Selvisin siitä”) Muutos tapahtuu mielikuvissa, tunteissa ja kehon reaktioissa Menetelmän avulla on saavutettu huomattavasti parempia tuloksia kuin perinteisellä puhumiseen pohjautuvalla psykoterapialla Lisätietoja menetelmästä: www.emdr.fi ©PsyJuridica Oy Uhrin valmistaminen oikeuteen EMDR:n avulla Resurssiharjoitus: Asiakkaalta kysytään mitä psykologisia resursseja hän tarvitsee oikeudenistuntoon (yleisimmät vastaukset ”itsevarmuutta” ja ”rauhallisuutta”) Asiakasta pyydetään palauttamaan mielikuva tilanteesta jolloin em. resurssit olivat maksimissaan (esim. Työ, harrastustilanne) ja siihen liittyvää mielikuvaa vahvistetaan. Luodaan positiivinen uskomus itsestä. Asiakasta ohjataan tuottamaan kronologisesti eteneviä mielikuvia oikeuteen menosta sekä huomioimaan siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia, ja ajatuksia. Ahdistusta tuottavat mielikuvat poisherkistetään bilateraalisen ärsykkeen avulla, kunnes häiritsevyys = 0 Mielikuva itsestä resurssien kanssa sidotaan oikeussaliin ja vahvistetaan Muutos tapahtuu mielikuvissa, tunteissa ja kehon reaktioissa PsyJuridicassa kokemukset menetelmän käytöstä ovat erittäin myönteisiä ©PsyJuridica Oy Kiitos mielenkiinnosta! helina.hakkanen-nyholm@psyjuridica.com Puh. 044 3511630