1. No category

PösiKusi
Kapitalistisen ilosanoman tuoja 2 / 2012
6 Sokos-johtaja Sillanmäki
20 NESU Sring Conference 2012
30 Jäsenkysely 2012
12 Rinnerieha 2012
22 Islanninhevosvaellus
32 PHB
1
2
”Kela vaatii opintopisteitä kiihtyvällä tahdilla, elinkustannukset kasvavat, töitä on vaikeaa löytää,
opintolaina kasvaa korkoa, vanhemmat lataavat odotuksia ja Frontside Olliestakin piti tulla hitti.” → s. 32
Jaakko Junttila
Istuva hallitus päivysti Rinneriehassa
Pörssikurssi
Kapitalistisen
ilosanoman tuoja
Julkaisija
Pörssi – Jyväskylän
yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry
Päätoimittaja
Saara Hämäläinen
tiedotus@porssiry.fi
Art Director
Jaakko Junttila
Yhteystiedot
Pörssi ry, PL 35,
40014 Jyväskylä
p. 040 805 4504
www.porssiry.fi
Mediamyynti
yritys@porssiry.fi
Kansi
Rinnerieha 2012
kuva: Jaakko Junttila
Toimitus
Annika Rantanen, Sanni
Juoperi, Aapo Okkola, Silja
Patrikainen, Tiina Saranpää,
Joel Jokinen, Mariah White,
Anni Anttonen, Kalle Jokinen,
Jonne Jääskeläinen, VeliPekka Pajunen, Juha Soikkeli, Anna Rannisto, Kimmo
Laaksonen, Jenna Anttonen,
Juho Tikkanen
Paino
Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Ilmestyminen
Viisi kertaa vuodessa.
Seuraava numero
ilmestyy elokuu 2012
(aineistopäivä 31.5.2012).
Painosmäärä ja paperi
300 kpl, 200g RePrint DeLuxe,
100g RePrint DeLuxe.
Lehti on painettu
uusiopaperille ympäristöä
ajatellen.
Anna palautetta!
tiedotus@porssiry.fi
Vakiot
Pääkirjoitus 4
Puheenjohtajalta 5
Kopo 8
Kyllin hyvää 10
Ympäristövastaava 15
Kvartaalin Pörssiläinen 34
12
Artikkelit
Sokos-johtaja Tuula Sillanmäki 6
Rinnerieha 2012 12
Finland from an American point of view 16
JYYn puheenjohtajan viikko 18
NESU Spring Conference 2012 20
Pörssin islanninhevosvaellus 22
Kaadot 24
Vappunaamat 25
Nesuvastaavalta 27
Pörssin vuotuinen olutilta 28
Jäsenkysely 2012 30
Haalarit putoavat? 32
03
Päätoimittaja · Saara Hämäläinen
Yhteistyön hedelmiä
PÄ Ä K I R J O I T U S
P
04
uhutaanpa hetki pörssivälinen yhteistyö on elintärkeää, niin Jyväsläisyydestä ja pörssihenkylän sisällä kuin Keski-Suomen ulkopuogestä. Pörssi ry pyrkii
lellakin. Pörssin aktiivinen NESU-toiminajamaan opiskelijoiden
ta on hyvä tukipilari kyltereiden välisen
etuja monipuolisesti ja
yhteistyön vahvistamiseksi, vaikka tämä
kattavasti. Kuinka tämä
tapahtuukin usein kosteiden akateemiskäytännössä mahdollisten pöytäjuhlien merkeissä.
tetaan? Yhteistyö on vastaus kysymykPörssin istuva hallitus on sitouseen. Maaliskuussa Pörssi järjesti jälleen
tunut parantamaan yhteistyötämme
kerran erään Keski-Suomen suurimkaikkialle, olipa sitten kyseessä
mista opiskelijoiden talvitapahtumista.
allianssitoverimme Boomi ry tai uusi
Rinnerieha oli menestys. Tästä saamyhteistyökumppani. Yhteistyö on
me kiittää upeaa jäsenistöämme, jonhieno asia, jota täytyy muistaa
ka joukosta vuodesta toiseen nousee
vaalia kaikissa tilanteissa.
ahkeria ja epäitsekkäitä henkilöitä,
Yhteistyön hedelmiä on
jotka ovat valmiita tarjoamaan
monenlaisia. Se, että Pörssi
auttavan kätensä yhteisen hyvän
porskuttaa eteenpäin entistä
vuoksi.
vahvempana ja aktiivisempana,
Yhteistyö on kuin liima,
on vain eräs esimerkki näistä
joka pitää Pörssin toiminnan
hedelmistä. Yhteistyö tarjoaa
kasassa. Yhteistyö näkyy Pörssin
mahdollisuuden verkostoitumitoiminnan jokaisessa käänteessä.
selle, josta taas voi olla hyötyä
Kaikki Pörssin tiimit toimivat
mitä yllättävimmissä tilanteissa.
yhteistyön voimalla ja hallitus
Moni pörssiläinen on löytänyt
puhaltaa yhteen hiileen päivitpaikkansa työelämässä pysytäisellä sykkeellä. Saapa istuva
västi tai muutamaksi kesäksi
hallitus tukea myös vanhoilta
yhteistyötoiminnan ansiosta.
kuva: Kalle Jokinen
hallitusjääriltä. Huhtikuun alussa
Lukuisat jäsenemme ovat löyPörssineuvosto kokoontui ja
täneet järjestötoiminnan kautta
paikalla saapui kiitettävä määrä
itselleen puolison. Itse olen elävä
Yhteistyö tarjoaa esimerkki
vanhoja hallitusaktiiveja. Heistä
siitä, kuinka pörssiosa on mukana myös alumnitoiläistoverien kautta voi löytää
mahdollisuuden
minnassa. Tuntuu hienolta nähdä,
itselleen uuden kodin.
verkostoitumiselettä niin monilla usea vuosi sitten
Haluan kuitenkin painotvalmistuneilla sykkii edelleen
taa yhteistyön pyyteettömintä
le,
josta
taas
voi
pörssiläinen sydän.
hedelmää. Lähes kaksi vuotta
Se, että Pörssin jäsenet toienemmän tai vähemmän
olla hyötyä mitä
mivat yhdessä ainejärjestömme
(ENEMMÄN!) aktiivista aineyllättävimmissä
hyväksi, on mahtavaa. Tämä ei
järjestötoimintaa on takanani
kuitenkaan vielä riitä. Meitä tukee
ja olen tavannut lukemattomia
tilanteissa.
joukko loistavia yhteistyöyrityksiä,
upeita ihmisiä, joista monista en
jotka kerta toisensa jälkeen ovat
tule luopumaan ikinä.
valmiita tukemaan ja kannustamaan kauppakorkeakoulumme
Päätoimittaja,
opiskelijoita. Myös ainejärjestöjen
Saara Hämäläinen
”Kiitos SEFE-Kisille tärkeästä työstä ja onnea tulevaisuuden
haasteisiin ja mahdollisuuksiin!.”
Puheenjohtaja · Juho Tikkanen
Pörssihenkeä 15 m²
Tällä hetkellä
kauppakorkeakoulumme
on väliaikaisissa
väistötiloissa ja
niin on myös Pörssi.
Tilanteemme voisi toki olla huonompikin. Muistelimmehan
vielä vuosi sitten sitä, että olimme juuri olleet lähellä menettää
tyystin tämänkinlaiset opiskelijatilat. Kaikilla ainejärjestöillä tiloja
ei ole ollenkaan. Jokaviikkoiset tapahtumat, laajat ja monipuoliset
jäsenpalvelut, edunvalvonta, yhdistystoimintaa tukeva liiketoiminta sekä jatkuva kehittyminen yli 1300 jäsenen yhdistyksessä
kuva: Kalle Jokinen
örssin kevät alkaa olla paketissa aivan näinä päivinä. Kesä ja työt odottavat useimmilla – joillain
on kai lomaakin tiedossa. Aurinkoa ja lämpimiä
kesäpäivä riittänee kaikille kuitenkin aivan yhtä
tasapuolisesti.
Lukuvuoden jälkimmäinen puolisko meni
jälleen hujauksessa. Kaiken toiminnan keskellä
yksi asia on kuitenkin vaivannut minua. Yhdistyksemme toimitilat eivät ole riittävät. Vasta pidetyn jäsenkyselyn myötä (s. 30)
kävi ilmi, että asia vaivaa myös teitä, hyvät pörssiläiset. Toiveet
Selkkarin suhteen kuuluivat kyselyssä suurin piirtein näin: tilaa,
lisää istumapaikkoja, enemmän tilaa, paljon tilaa, TILAA, lisää
tilaa, lisää sohvia ja tilaa, 10 m², enemmän tilaa – vain muutamia
mainitakseni.
Opiskelijoidemme tärkein tila, Selkkari, on yksinkertaisesti
aivan liian pieni tila kokoontumiseen, syvällisiin keskusteluihin
tai kuulumisien vaihtoon ja esimerkiksi joka kevät saapuvan matematiikan kurssin ongelmien yhteiseen ratkomiseen. Ja kuinka
tärkeää yhteishenkeä nostattavaa ja motivoivaa tällainen toiminta
onkaan. Tällä hetkellä harmillisen usein näen joidenkin joutuvan kääntymän Selkkarin ovella kannoillaan, kun sisään ei enää
mahdu.
Osaltaan karua tilannetta kuvaa myös se, että oven ulkopuolelle on jossain vaiheessa kiinnitetty kyltti, joka kertoo tilan olevan
suunniteltu alun perin seitsemälle henkilölle. Paljoa yli seitsemäätoista henkilöä ei tilaan ainakaan mahdu – se tulee testattua
päivittäin. Käyttöaste Selkkarissa lienee kampuksen tilojen suurimpia, kun saman huoneen jakaa 130 uutta tiedeyhteisön jäsentä
vuosittain jo vanhojen lisäksi.
vaatii arvoisensa tilat, joita nämä eivät ole. Tällä hetkellä kauppakorkeakoulumme on väliaikaisissa väistötiloissa ja niin on myös
Pörssi.
Tapamme mukaan emme seiso toimettomina, vaan teemme
aktiivista työtä parempien toimitilojen saamiseksi. Pörssiin on
perustettu ryhmä, jonka tehtävänä on keskustella Pörssin tulevaisuuden tiloista ja laatia esitys yhdistyksen kokoukselle mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä. Aivan lähiaikoina työmme
ei tule kuitenkaan näkymään Selkkarin muuttona, sillä edessä on
vielä paljon kysymyksiä, selvitystyötä sekä muitakin tilan tarpeessa olevia. Onkin oltava kärsivällinen, mutta sinnikäs.
Näillä tulevaisuuden suunnitelmilla toivotan kaikille ensinnäkin riemastuttavaa vappua, mutta ennen kaikkea helteistä kesää!
Puheenjohtaja,
Juho
PS. Kimmo Laaksonen totesi aloittaessaan tehtävässään kaksi ja
puoli vuotta sitten, että olo on kuin viisivuotiaalla Stockmannin
lelu-osastolla. Kiitos SEFE-Kisille tärkeästä työstä ja onnea tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin!
05
Annika Rantanen
Sokos-johtaja Tuula Sillanmäki:
”Hyvä esimies auttaa
alaisiaan onnistumaan”
Osuuskauppa Keskimaassa
lähes parinkymmenen vuoden
työuran tehnyt Tuula Sillanmäki
käärii mielellään hihat ja
osallistuu Sokoksella myös
asiakaspalveluun. Jyväskylästä
valmistunut kauppatieteiden
maisteri muistaa Pörssin
toiminnasta ainakin vuoden 1989
fuksiaiset, joissa kontattiin ylös
Neron portaita.
Sokos-tavaratalojohtaja Tuula Sillanmäen
pöydällä on vielä pari harmaita työhanskoja myymälän edellisten 3+1-päivien jäljiltä.
Tarjouspäivien valmisteluissa myös pomo
kääri hihat ja osallistui kuormien purkuun.
– Tykkään näkyä myös myymälän puolella
ja tehdä asiakaspalvelua, vaikka työn pääpaino onkin muualla, Sillanmäki sanoo.
Entinen pörssiläinen on tehnyt pitkän
uran Keskimaassa. Sillanmäki tuli taloon
laskentatoimen opiskelijana 1990-luvun
alussa kesätöihin ja jäi sille tielleen. Kaupan alan esimiestehtävät olivat Sillanmäen
mielessä jo yliopistoaikoina.
– Halusin opinnoissani saada kokonaiskuvan siitä, mitä yrityselämä on. Luvut ja
numerot eivät pelottaneet, siksi laskentatoimi oli selvä valinta. Se on antanut hyvän
perustan omalle työlle.
Viimeistään ensimmäinen kesätyöpesti
Keskimaan kirjanpidossa osoitti Sillanmäelle kuitenkin sen, että tietokoneen ja nu-
06
meroiden kanssa seurustelu ei työnä tarjoaisi tarpeeksi.
– Minulta on aina kysytty, että haluanko
haastavampia tehtäviä ja edetä urallani.
Ja sitten niitä mielenkiintoisia tehtäviä on
vain osunut kohdalle, hän pohtii.
Työkaluina
strategia ja tsemppi
Sillanmäen uran varrelle ovat osuneet
osuuskaupan hurjan kehityksen vuodet.
1990-luvun puolivälissä hän oli mukana
muun muassa S-etukortin lanseeraustyössä ja eteni aina koko S-ryhmän ensimmäiseksi asiakkuuspäälliköksi vastaten osuuskaupan markkinoinnista ja viestinnästä.
Vuonna 2008 avautui mahdollisuus astua
johtajan saappaisiin Jyväskylän Sokoksessa.
– Tavaratalokauppa on elävä ja uudistuva
toimiala. Tein gradunkin vaateteollisuuden laskentajärjestelmiin liittyen, eli tavallaan tulin aivan omien tehtävien pariin.
”Gradu
kannattaa tehdä
loppuun, ihan jo
oman identiteetin
ja työroolin
muotoutumisen
kannalta.”
Tavaratalonjohtajana Sillanmäen työhön kuuluu palvelun ja myynnin johtaminen. Sokoksella työskentelee noin 250
henkilöä ja Sillanmäen alaisina toimivat
viisi myyntipäällikköä, sekä palvelu-, logistiikkka- ja Emotion-kauneusmyymäläpäällikkö.
Tavaratalonjohtajalle keskeisiä työkaluja ovat muun muassa strategia ja budjetit,
mutta myös ihan konkreettinen kannustaminen.
– Minun työni on tavoitteiden asettamista,
niiden keinojen löytämistä, joilla tavoitteet
saavutetaan, sekä päivittäisen työn ohjaamista. Kiertelen mielelläni myymälässä
kannustamassa ja tsemppaamassa väkeä
tai annan tunnustusta, että hei, sehän meni
hyvin. Toisaalta taas mittaan onnistumista
myös määrämuotoisena, vaikka tuloslaskeman pohjalta.
Johtajuus vaatii
viestintäosaamista
Sillanmäelle esimiehisyys on ennen muuta
vuorovaikutusta: toisten työn johtamista ja
ihmisten kanssa tekemistä. Hän on seurannut ammatillisella mielenkiinnolla esimerkiksi lehtikirjoittelua Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliiton puheenjohtajan kiusaamissyytteistä ja tapauksen tutkinnasta.
– Kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, niin aina tulee kaikenlaista. Esimiehen
pitää pystyä tarttumaan härkää sarvista,
mutta muistaa ajatella myös sitä, miten toinen ihminen tilanteen kokee, Sillanmäki
sanoo.
”Rakentavan palautteen antaminen käy vaikeaksi,
jos ollaan kaveripohjalla.”
Tuula Sillanmäki kuvaa tavaratalokauppaa perinteiseksi, mutta ajassaan eläväksi toimialaksi, osuuskaupan Sokos-tavarataloketju juhlii ensi syksynä
50-vuotistaivaltaan.
Huumori ja rentous ovat Sillanmäestä
työpaikalla tärkeitä, mutta niidenkin suhteen on muistettava työyhteisön olevan erilaisten tyyppien summa. Vitsailunkin on
mentävä matalimman kynnyksen mukaan.
– Vitsiksi tarkoitettu juttu voikin aiheuttaa
toiselle pahaa oloa, hän toteaa.
Sillanmäki on todennut, että työyhteisössä peruskäytöstavoista ja yhteisistä pelisäännöistä pitää huolehtia. Pomon ei pidä
kaveerata työpaikalla liiaksi asti.
– Rakentavan palautteen antaminen käy
vaikeaksi, jos ollaan kaveripohjalla. Toki
hyvän esimiehen pitää tuntea kaikki alaisensa, mutta silti pitää olla esimies ensin.
Johtajuudesta haaveilevaa Sillanmäki
kehottaa opiskelemaan kaupallisen osaamisen rinnalle myös viestintätaitoja. Nykyjohtajan tärkeää osaamista on myös
alaisten motivaation ja innostumisen johtaminen.
– Johtajuutta voi ja pitää opetella, siinä tehdään töitä ihmisten kautta. Hyvän johtajan
tehtävä on ennen muuta auttaa toisia onnistumaan tehtävissään.
FAKTA
Kuka:
Tuula Sillanmäki, osuuskauppa Keskimaan Sokostavaratalonjohtaja.
Opinnot:
Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Aloitti
opinnot vuonna 1989 ja gradu valmistui 1998. Pääaineena
laskentatoimi, sivuaineina markkinointi ja kansantaloustiede.
Ura:
Keskimaalle kirjanpitoon kesätöihin vuonna
1993, valmistumisen jälkeen asiakkuuspäälliköksi
markkinointiviestinnän tehtäviin. Sokos-johtajaksi vuonna
2008.
Perhe:
Aviomies
Asuu:
Jyväskylän keskustassa
07
”Henkilökunta on aktivoitunut akkreditoinnin puitteissa
vahvasti kehittämään opetusta ja opetusrakenteita.”
KOPO · Jenna Anttonen
Akkreditointi… What?
J
o syksystä lähtien olen kuullut
niin eri kokouksissa kuin myös
eri tiedonannoissa sanan, akkreditointi. ”Että mikä?” on
hyvin yleinen ensimmäinen
ajatus, mikä ensin sanasta tulee
mieleen. Olen nyt keväällä huomannut, että tämä käsite – jota valtuuttamiseksikin voisi kutsua – on alkanut yleistyä ja kevään suositussa kopokornerissakin
sana herätti ihmetystä, joten nyt on aika
hieman valottaa teille, hyvät opiskelijakollegat, mitä tämä oikeasti tarkoittaa ja miten
tämä vaikuttaa meidän yhteisöömme.
Yhteiskunnan asettamien uusien linja-
Akkreditoinnin saamiseksi
kauppakorkeakoulun tulee
asettaa itselleen realistiset
tavoitteet, missio, joka tulee
myös todellisuudessa näyttää ja toteuttaa teoin.
usten ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön, OKM:n, tulevaisuuden suunnitelmien
vuoksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun on reagoitava. OKM tulee
muuttamaan jo lähivuosina korkeakoulujen rahoitusmallia niin, että rahoitusmallissa opiskelijoilta vaaditaan 55 op/ vuosi normaalin 45 op:n sijaan, ja todennäköisesti
vuonna 2015 opiskelijoiden antama palautekin tulee vaikuttamaan korkeakoulujen
valtiolta tulevaan rahoitukseen.
Muutosten vuoksi Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulun on yhä tärkeämpää
kehittää omaa laatuaan ja laatujärjestelmiään. Tämän vuoksi kauppakorkeakoulumme on hakemassa AACSB-akkreditointia
(The Association to Advance Collegiate
Schools of Business), joka on ns. instituutioakkreditointi ja täten se on hyvin opiskelija- ja opetuskeskeinen. AACSB-akkreditointi on 643 instituutiolla maailmalla
ja Suomessa vain Aalto-yliopistolla.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu pyrkii saamaan akkreditoinnin vuoteen 2017 mennessä.
Akkreditoinnin saamiseksi
kauppakorkeakoulun tulee asettaa itselleen realistiset tavoitteet,
missio, joka tulee myös todellisuudessa näyttää ja toteuttaa
teoin. Tavoitteita on jo alettu
saavuttamaan; ohjauskartan
suunnittelutyö,
osaamistavoitteiden tarkat määritelmät, omaopettajatutorointi, kandi ja pro
gradu opinnäytetyöt ja
geneeriset taidot ovat
vain esimerkkejä siitä,
mitä meillä jo nyt on
tai on tulossa lähiaikoina.
Mitä tästä pystyy
sitten
hyötymään?
Itse olen huomannut jo
nyt, että henkilökunta
on aktivoitunut akkreditoinnin puitteissa vahvasti kehittämään opetusta ja opetusrakenteita.
Akkreditoinnin saaminen
puolestaan antaisi selkeän rakenteen toiminnan
kehittämiseen, jolloin
mm. osaamisen vastuu, osaamistavoitteet
ja ohjauspuoli pystyt-
täisiin toteuttamaan tehokkaammin ja
fokusoidusti. Tämä puolestaan parantaisi
mahdollisesti niin henkilökunnan kuin
opiskelijoiden sitoutumista yhteisöön ja
ylipäätänsä meidän ymmärrystä opinahjosta. Vaikka akkreditointi näkyy arjessa
pieninä muutoksina, tulisi se toimimaan
kaiken pohjalla.
Keväisin terveisin,
kuva: Kalle Jokinen
08
koulutuspoliittinen
vastaavanne
Jenna Anttonen
Nordea Check-in
Keski-Suomi
Tutustu meihin
f:ssa
Arvomme säännöllisesti loistavia
palkintoja ja saat ajankohtaista
tietoa palveluistamme!
C
facebook.com/nordeacheckinkeskisuomi
09
” Vaikka kevät on kaikin puolin hektistä aikaa, ottakaa
vartti kalenteristanne ja varmistakaa selustanne.”
Kylli · Kimmo Laaksonen
Kyllin hyvää 2 / 2012
K
irjoittelen viimeisen kerran
Koen olevani erittäin etuoikeutettu
kylteriyhdyshenkilön omimonessakin mielessä. Ystäväpiiri on laajentunut kyltereiden puolelta kattamaan
naisuudessa Pörssikurssiin
ja tunnelmat ovat hieman
lähes koko Suomen, olen päässyt olemaan
mukana mitä erilaisimmissa projekteissa
haikeat. Syksyllä 2007 kävelin tietämättömänä Mattilanniemeen
ja tapahtumissa sekä saanut aimo annoksen kokemuksia ja elämyksiä opiskeluajatuksissa ainoastaan KTM:n tutkintotoajalta. Näitä hetkiä on mukava muistella
distus ja nopea valmistuminen, mutta
suunnitelmat muuttuivat ensimmäisen
elämän viedessä systemaattisesti ja välillä
sattumanvaraisesti eteenpäin.
opiskeluvuoden aikana. Tapahtumaketju
alkoi kavereiden kanssa aktiivisella
osallistumisella Pörssin tapahtumijokainen hallitus
in, jatkui vuoden 2009 hallituksen
yrityssuhdevastaavan tehtävillä ja
ja vuosikurssi tuopäättyy uuden kylteriyhdyshenkilön
vat mukanaan uusia
valintaan toukokuussa. Koko ajasta
olen erittäin kiitollinen ja onnellinen!
tuulia ja
näkemyksiä
En voi olla kiittämättä erikseen teitä pörssiläisiä. Tapahtumat, illanvietot
ja juhlat eivät olisi mitään ilman sitä
välitöntä ja positiivista tunnelmaa, jonka
jokainen luo ympäristöön omalla panoksellaan. Kiitos siitä, minut se vei mukanaan aivan kokonaan!
Kevään hektisyydestä
kuva: Kalle Jokinen
10
Monella on varmasti viimeiset puristukset
edessä kurssien osalta ja kesätyöt alkavat
lähestymään. Haluankin muistuttaa teitä edelleen SEFEn tarjoamasta avusta
työsopimuksien ja palkkasuosituksien
muodossa. SEFEn ammattilaiset osaavat
omalla kokemuksellaan auttaa ja kertoa
teitä välttämään mahdolliset ongelmat,
joten käyttäkää ihmeessä mahdollisuus
hyväksi. Vaikka kevät on kaikin puolin hektistä aikaa, ottakaa vartti kalenteristanne ja varmistakaa selustanne. Sen
lisäksi kesätyö mahdollistaa liittymisen
IAET-kassaan, joten pohtikaa positiiviseen sävyyn myös kassaan liittymistä, joka
on monellakin tapaa sijoitus tai vakuutus
tulevaisuuden varalle.
Kaiken tämän kiireen keskellä toivon
teille erittäin nautinnollista ja riehakasta
Vappua! Vappu on monessa mielessä
opiskelijan Joulu, joten ottakaa jokainen
omalla tavallaan siitä kaikki irti ja ladatkaa akkunne kesän koitoksiin. Se on nimittäin monelle viimeinen tilaisuus tämän
lukuvuoden aikana juhlia yhdessä kylteritovereiden kanssa suurella porukalla.
Viittä vaille valmis
Omalla kohdalla valmistuminen toivottavasti tapahtuu seuraavan lukuvuoden
aikana. Poistun aktiivisesta opiskelijatoiminnasta takavasemmalle ja jään
jännityksellä seuraamaan, mitä te hienot
pörssiläiset keksitte tulevaisuudessa Pörssin toiminnan kehittämiseksi ja aseman
vahvistamiseksi. Oma opiskeluaikani on
selvästi osoittanut, että jokainen hallitus
ja vuosikurssi tuovat mukanaan uusia
tuulia ja näkemyksiä, jotka tyrmäävät
vanhat. Näin sen kuuluukin mennä! Kiitokset vielä kerran koko jäsenistölle ja niille, joiden kanssa olen saanut töitä tehdä
sekä SEFEn loistavalle henkilöstölle, josta
on saanut tukea, turvaa ja resursseja omaa
tehtävää toteuttaa!
Viimeisen kerran,
kyllinne,
Kimmo Laaksonen
050 4000 705
kimmo.laaksonen@sefe.fi
Maailma, jossa
sopimuksia ei
vedetä hatusta.
Kylteri, tarkistuta kesätyösopimuksesi SEFEn juristeilla.
Ennen kuin allekirjoitat kesätyösopimuksesi, lähetä se
työsuhdejuristimme tarkistettavaksi osoitteeseen
kesatyosopimus@sefe.fi.
Ilmoita sähköpostissa puhelinnumerosi, niin juristimme palaavat
asiaan parin arkipäivän sisällä. Palvelu on käytettävissä 15.6.2012 asti.
Jos asiasi koskee jotain muuta kesätyöhön liittyvää asiaa, ota
yhteyttä juristipäivystykseemme, puh. 020 693 205
(klo 8.30–13.00).
11
”Varoitan kilpailuhenkisiä,
laji sai kummasti aggressiot heräämään”
sanni juoperi & SilJa Patrikainen
Veera Leppänen, Silja Patrikainen & Jaakko Junttila
Rinnerieha 2012
E
nsimmäiset kuiskuttelut Rinneriehasta kuulin jo fuksisyksyn ensimmäisinä päivinä.
”Vuoden parhaat bileet!” uhosi joku. ”Ensi vuonna kuudes
kerta, eikä väliin parane jättää”, livautti joku
ikuisuusopiskelija. Maaliskuun lähestyessä
säpinä lisääntyi. Pörssiläisiä katosi suljettujen ovien taakse suunnittelukokouksiin
ja vaivihkaa yksi sun toinenkin tuntui liittyvän tämän salaperäisen spektaakkelin
järjestelyjoukkoihin. Kun ilmoittautuminen Pörssin nettisivuilla aukesi, ei auttanut
muu: lisäsin itseni jatkoksi lähemmäksi 600
nimen osallistujalistaan ja ompelin lunastamani pinkin haalarimerkin etureiteen. Ja
sitten riehumaan!
Rinneriehakeskiviikko käynnistyi omalla kohdallani suhteellisen jähmeästi saksan
tentin merkeissä. Aamuherätys pisti haukotuttamaan vielä siinäkin vaiheessa, kun kipusimme Agoralta Laajavuoreen kiikuttaviin busseihin. Piristyksenä toimi kuitenkin
ihastuttava bussi-isäntämme, Pörssin yrityssuhdevastaava Ville Kotonen. Suhteellisen varhaisesta ajankohdasta huolimatta
Ville yritti kunnioitettavasti nostaa tunnelmaa ”Oottekste valmiita riehumaan”-huudatuksillaan.
Laajavuori täyttyi kirjavasta haalarikansasta nopeasti. Ilahduttavaa oli osallistujakunnan monipuolisuus: edustajia näytti
olevan todella monesta eri ainejärjestöstä,
sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolelta ja Jyväskylän lisäksi muualtakin Suomesta. Järjestelyt sujuivat erittäin
mallikkaasti: homma pyöri aikataulussa,
mihinkään ei tarvinnut jonottaa eikä kuivin suin tarvinnut olla. Musiikista vastasi
Pörssin oma poika Riku Kokkonen aka Dj
Rico Falo.
Erilaisia aktiviteetteja oli ripoteltu ympäri riehunta-aluetta. Testattua tuli mm.
monilta festareiltakin tuttu sumopukupaini
(varoitan kilpailuhenkisiä, laji sai kummasti
aggressiot heräämään) ja Sefen pisteellä poseeraus. Anniskelualueen puolelta seurailimme skumpat lapasissa Satsin SH´BAMtanssituntia, jossa päästiin treenaamaan
pepunheilutusta illan jatkoja varten. Pörssiläisnäkökulmasta mielenkiintoinen oli
myös lumifutisturnaus. Avausottelussa
taistelivat fuksityttöjen supertiimi Pörssicat
sekä poikien edustusjoukkue Rakkauden
Majakka. Ottelun jälkeen Pörssicatin pelaaja Paula ”PP” Simonen kommentoi lopputulosta silminnähden yllättyneenä: ”Ei me
ees hävitty kun 5-3, en voi uskoo!”. Tyttöjen
taistelua voi pitää kunnioitettavana, sillä
Rakkauden Majakka veikin loppujen lopuksi myös koko turnauksevn voiton.
Tämän vuoden uutuuskisana taisteltiin
vuoden Rinneriehujan tittelistä ja Laskukausi lahjoi päivän ansiointuneimpia
upeilla palkinnoilla. Rinneosuuden loppupuolella kilpailtiin vielä häkkyrälaskussa,
jonka voiton vei ansaitusti Pörssin vuoden
2010 hallitus. Perinteinen mintturyömintä
koostui kolmesta koitoksesta, jonka ensimmäinen osa oli tukkihumala liukkaassa, lumisessa alamäessä juosten ja kuten olosuhteista voi päätellä, ei kaatumisilta vältytty.
Matoryömintäosuuden kautta siirryttiin
loppuhuipennukseen, jossa kilpailijat kaivoivat ja potkivat esiin maahan haudattuja
pieniä jekkupulloja. Yleisön hurja kannustus siivitti voittoon Konkurssin joukkueen.
UUDISTETTU K-CITYMARKET SEPPÄLÄ
Vasarakatu 29, puh. 010 5387300
MA-PE 9-21, LA 9-18, SU 12-18
12
RR Gallup
Rinneriehapäivänä Laajiksen alue täyttyi haalareiden väriloistosta. Tuttujen logojen lisäksi
mukana oli myös harvinaisempia vieraita
Jyväskylän ulkopuolelta.
Haastattelimme rinnekansaa väriin katsomatta ja kysyimme päivän tunnelmia.
Kysymykset:
-Nimi
-Missä opiskelet?
-Mikä on fiilis?
-Riittääkö vauhti Brahan asti?
-Terveiset
Meeri & Tiia
-Jyväskylässä saksaa, ruotsia
-Rennon letkeä. Hyvä fiilis iltaa odotellessa.
-Ollaan viimeiset, jotka heitetään sieltä ulos!
-Terkut hyvännäköisille miehille. P.S. Manse rocks!
Markus Malmberg
-Tampereella tiedotusoppia
-Ihan kova, mutta Riihivuori oli kovempi.
-Kyllä! On aina aiemminkin riittänyt.
-Terkut Vostokin hiirelle!
Taru Heiskanen
-Kuopiossa kauppatieteitä
-Tosi hyvä! Vielä kun aurinko paistaisi.
-Tottakai!
-On ollut hienoa nähdä pörssiläisiä Kuopiossa. Nähdään
jatkossakin!
Terhi & Salla
-Jyväskylässä psykologiaa
-Hyvä meisinki, kuten näkyy!
-Eiköhän, vastahan tässä on aloiteltu. Hyvää harjoitusta
vappua varten!
-Hyvä tapahtuma, mutta ottakaa lisää joukkueita mintturyömintään! Monena vuonna on haettu eikä vielä olla
päästy osallistumaan.
Jori Hurula
-Jyväskylässä tietojärjestelmätieteitä
-Odotan Aaltosalin ketkoja ja loppuiltaa.
-Kyllä se kokemuksella riittää!
-Äiti tuun kohta kotiin.
Ilmari Parkkinen
-Jyväskylässä Kemiaa
-Meno on mahtava, mutta vielä tarvitsen vähän lisää
viinaa.
-Kevyesti riittää vaikka jatkojen jatkoillekin.
-Kevään parhaat bileet! Kemistit on ylivoimaisia!
13
Rinne-etapin päätyttyä Laajavuoresta siirryttiin busseilla
keskustaan Aaltosalille. Kun
ulkoilmassa suhteellisen väljästi levittäytynyt opiskelijalössi siirtyikin sisätiloihin, alkoi tunnelma tiivistyä ja sekä
lämpö tila, että desibelitaso
nousta. Aaltosalilla tarjolla oli
Olvin uutuusjuomia, sekoitussuhteeltaan vähintäänkin
arveluttavaa boolia sekä terveellistä perinteistä opiskelijaruokaa, kuten pizzaa ja sipsejä.
Viihdyttäjänä toimi Teatteri
Eurooppa Neljä, jonka soittamat suomihitit tuntuivat
uppoavan pikkuhiprakkaiseen
opiskelijakansaan kuin häkä.
Kummasti löysin itsenikin
hoilaamasta mukana sanasta
sanaan Antti Tuiskun lyriikoita, joita en edes tiennyt osaavani.
Rinneriehapäivä huipentui
mahtaviin jatkobileisiin, jotka
järjestettiin Poikkitieteellisten
haalaribileiden tapaan Brassa.
Erikoisvieraana näissä bileissä
nähtiin DJ-pöydän taakse vierailemaan tullut Axl Smith,
joka villitsi haalarikansan hurjaan menoon. Jono kiemurteli
jälleen Bran ovelta pitkästi
kompassin ohi, joten baarissa
ei todellakaan päässyt valittamaan siitä, etteikö bileseuraa
olisi löytynyt. Kaiken kaikkiaan voin todeta, että Rinnerieha ei tosiaankaan jättänyt
tätäkään ensikertalaista kylmäksi. Siispä ensi vuotta odottelemaan!
14
Teatteri Eurooppa Neljä
Teatteri Eurooppa Neljä on Jyväskylässä tukikohtaansa
pitävä Suomen suurin kiertävä ammattiteatteri. Vaikka teatteri tunnetaan parhaiten kesäteatterinäytöksistään, on sillä
tarjota monipuolinen valikoima näytöksiä myös talvikauden ajaksi. Kesäteatterikauden päätyttyä Teatteri Eurooppa
Neljä esiintyy ympäri Suomea. Näytöspaikat vaihtelevat
nuorisotaloista kaupunginteattereihin ja kaupungit Helsingistä Ivaloon. Keikkoja voi vuoden aikana tulla yhteensä
jopa 200. Ohjelmistossa ovat teatterinäytökset lapsille ja
aikuisille, sekä erilaiset rokki ja kabaree -esitykset. Ryhmä
esiintyy monenlaisissa yksityisissä ja julkisissa tilaisuuksissa ja esitysten sisällöt muuntuvat tilanteen mukaan.
Musiikki kuuluu olennaisena osana kaikkiin esityksiin, sillä
Teatteri Eurooppa Neljä on myös orkesteri. Käy katsomassa
ryhmän ohjelmisto kesälle 2012 www.te4.fi!
Haastattelimme Teatteri Eurooppa Neljän näyttelijä Paavo
Honkimäkeä Rinneriehan ketkoilla:
Mikä on fiilis näin juuri ennen esitystä?
”Erittäin hyvä. Vielä hieman odottavainen illan suhteen.”
Mitä illan esityksessä tullaan näkemään?
”Tänään on tarjolla musakeikkaa. Soitetaan bilemusiikkia ja väliin vähän spiikkiä ja pientä ohjelmaa. Pääasiassa
keskitymme yleisön tanssittamiseen.”
Olitte esiintymässä myös viime vuoden Rinneriehassa,
millaiset muistot siitä jäi?
”Hauskaa oli ja hyvät bileet. Yleisökin oli ihan pähkinöinä!”
ANNA RANNISTO
JURI VOLAMA
Suomen sademetsät
Koska tulevaisuudessa energiantuotannossa käytetään yhä enemmän uusiutuvia luonnonvaroja uusiutumattomien sijaan, keskityn tekstissäni Suomen
erääseen valttikorttiin – runsaisiin, erinomaisesti
hoidettuihin metsiin. Metsillä on hyvin tärkeä asema ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjunnassa. Ne
tarjoavat elinympäristön monille lajeille, toimivat tärkeinä hiilinieluina sekä ovat erinomainen raaka-aine
kestävälle energiantuotannolle.
Mistä otsikko ”Suomen sademetsät”? Viimeisten 50 vuoden aikana
Euroopan alueella metsävolyymi on kaksinkertaistunut. Vyöhykkeellä, johon Suomi kuuluu, metsien puusto on kasvanut vieläkin
enemmän, osittain ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Suomessa
suuren kasvun on mahdollistanut erityisesti hyvä metsänhoito.
Tämä pohjoisen vyöhykkeen metsien kasvu on kompensoinut
etelän sademetsien tuhoutumista niin paljon, että maapallon kokonaishiilinielu on kasvanut runsaan prosentin vuosittain. Hiilinielu tarkoittaa sitä, että metsä sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa. Etelän sademetsien hiilinielujen korvaaminen
pohjoisilla on elintärkeää, ja antaa samalla suomalaisten metsien
hoidolle suuren vastuun. Suomessa on kuitenkin Euroopan suurin
hiilinielu. Tämä on antanut Suomelle etua muiden päästöjen kompensoinnissa, tosin Durbanin ilmastokokouksessa joulukuussa
tehdyt päätökset tulevat rajoittamaan etuamme.
Metsien hiilimäärää vähentävät hakkuut sekä metsien raivaaminen. Metsien hiilimäärää lisää uuden metsän kasvu. Mitä enemmän puut tai muut kasvit kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä
itseensä. Ainoastaan kasvavat puut tai muut kasvit sitovat itseensä
hiiltä. Ikimetsät toimivat vain hiilen varastoina. Tämän takia metsien tehokas raivaus ja uudistaminen on perusteltua. Pysyvä metsien muuttaminen esimerkiksi pelloiksi tai tonteiksi Suomessa on
huono asia ilmaston kannalta, sillä se vastaa 1-4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöjä. Tämä on paljon, mutta vaihtoehtoja on
vähän, sillä 75 % Suomen pinta-alasta on metsää ja uusia rakennuksia tarvitaan. Puun sitoma hiili poistuu ilmakehään vasta kun
puu poltetaan, tai kun se mätänee. Myös tämän takia jalostettavaksi
kelpaava puu kannattaa käyttää hyödyksi mahdollisimman pitkälle
ja kokonaisvaltaisesti, ennen kuin se poltetaan tuottaakseen energiaa. Näin hiili pysyy sitoutuneena puuhun mahdollisimman pitkään.
Puurakentaminen on puuaineksen hyödyntämistä parhaillaan. Puu
on erittäin hintakilpailukykyinen raaka-aine verrattuna muihin
rakennusmateriaaleihin. Se on myös erittäin ilmastoystävällinen
raaka-aine uusiutuvuutensa ja hiilidioksidin sitovuutensa tähden.
Yksi kuutiometri puuta käytettynä muiden rakentamismateriaalien
korvaajana vähentää ilmakehän CO2-päästöjä keskimäärin 1,1 tonnia. Suomalaisen puisen omakotitalon ilmasta sitoma hiilidioksidimäärä vastaa yhden keskivertoautoilijan 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Omasta mielestäni puusta valmistetut rakennukset myös
näyttävät usein paremmalta kuin betonista rakennetut kerrostalot.
Puurakentamisella on lisäksi aluetaloutta tasaava vaikutus. Iso osa
rakennusosien ja tuotteiden valmistuksesta tapahtuu kasvukeskusten ulkopuolella, mikä tuo alueille työtä ja hyvinvointia. Kaiken
kaikkiaan paljon hyviä puolia, mutta kun tarkastellaan pidemmällä
aikavälillä puu- ja betonikerrostalon elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, ero ei ole enää niin suuri, koska käytön aikainen energiankulutus ratkaisee päästöt.
Kun Suomen metsiä lähdetään yhä tehokkaammin hyödyntämään,
tulee muistaa kuitenkin metsien kokonaisvaltainen merkitys. Metsät tarjoavat elinympäristön monelle eliölle. Jos metsät tuhotaan
väliaikaisestikin, näiden eliöiden ekosysteemi muuttuu rajusti. Suomen noin 2200 uhanalaisesta eliölajista suurin (38 %) uhanalaisten
lajien ryhmä on metsässä asuvat lajit. Metsät tarjoavat kaiken muun
ohella virkistyskäyttömahdollisuuksia, rajoittavat myrskyjen vaikutuksia ja stabiloivat paikallisilmaston muutoksia. Metsien raivaamisen sivuvaikutukset voivat olla tiedossa tai tiedostamattomissa,
mutta ne on huomioitava.
Etelän sademetsien hiilinielujen korvaaminen pohjoisilla on elintärkeää, ja antaa
samalla suomalaisten metsien hoidolle suuren vastuun.
15
” It’s fantastically Finnish!”
Mariah White
Finland from an American
point of view
I
am an American, from Montana (think Rocky Mountains)
and I’m studying Marketing
and I really just wanted to
go anywhere. I’m sure it’s the
same for Europeans going to
the U.S., they’d just be happy
going somewhere different. I’m actually
not sure how I ended up in Finland! I had a
‘why not’ attitude and it happened to be the
best deal with classes, money, living situation, etc. So, in August I left for a nine-month
adventure in the north!
View of Jyväskylä from the top of a ski jump
absolutely been my favorite thing. The most
unusual place I went to? Lapland. I would
recommend anyone coming to Finland to
make a trip up to the Arctic Circle. It’s fantastically Finnish! You can expect to spend
a lot of time in the sauna. And don’t forget
the reindeer!
Don’t worry; I spent some time actually
‘studying’ abroad. From a North American
standpoint, school at the University of Jyväskylä was such a nice break from the usual grind I’m used to. It’s not necessarily easy,
but all I had to do was simply pass my courses. That may the best thing about living
here, if somebody’s looking to take it easy
for a bit but not get behind in studies; this
university has the perfect balance. I’ve never felt stressed about schoolwork or exams
and so many courses are offered in English.
And if anyone’s interested in learning Finnish, they have that too. If you do, expect
your mind to be blown by the complexity
of the language.
The one downfall? The lack of sunlight!
From November to January was tough, all
I wanted was a glimpse of sun. But, I tried
The University
of Jyväskylä
and Finland
was a life changing experience
and I’d recommend anyone
to spend time
here.
to make up for it through the sauna. Once
March hits, the weather is really starting to
be wonderful. It’s easy to spend time outside
and bike again. I’ve really been enjoying the
spring time so far. And it’ll only get better!
I’d recommend anyone to come to Finland who’s looking a different experience
and to meet new people from all over the
world. The University of Jyväskylä and Finland was a life changing experience and I’d
recommend anyone to spend time here.
Finland is quite an exotic place. Obviously not with rain forests and jungle animals
but it’s so un- European. The people are
laid-back, happy and completely content
with the forest and lakes, much like Montana natives. This was nice for me; it made
Finland not too different. But after travelling to many other places around Europe,
Finland is different. It’s a new country and
it’s so calm, it doesn’t necessarily feel European to me. I was lucky enough to visit
large and small European towns: Prague,
Vienna, Germany, Amsterdam, London,
and I have more upcoming plans! Much of
my time here has been spent travelling, something that’s very American of me. That’s
Reindeer in the Arctic Circle - Rovaniemi, Finland
16
17
”Kotiinlähtökin saattaa onnistua jo ennen kello neljää...”
Kalle Jokinen
Tommi Puska
JYYn puheenjohtajan viikko
A
rvon päätoimittaja pyysi minua kuvailemaan JYYn hallituksen puheenjohtajan viikkoa. No
sinänsähän tämä kuulostaa helpolta tehtävältä, ei muuta kuin kalenteri auki ja katsotaan mitä sitä
on tullut tehtyä. Ongelmana vain on siinä, että viikot harvemmin ovat samanlaisia tai itse asiassa
eivät koskaan. Kokosin tärkeimpiä viikkorutiinejani yhdistettynä mahdollisiin muihin menoihin.
Maanantait ovat yleensä melko rutiininomaisia päiviä, koska
viikoittainen hallituksen iltakoulu alkaa klo 11.00 ja kestää käsiteltävien
asioiden määrästä riippuen pitkään tai todella pitkään, eli kyseessä on
aika ajoin todellinen iltakoulu alkamisajankohdasta huolimatta. Usein
kuitenkin maanantaille joutuu mahduttamaan myös jonkun palaverin tai
tapaamisen.
Tiistaille ei yleensä ole mitään toistuvaa ohjelmaa, eli käytännössä
päivän sisältö voi vaihdella normaalista toimistopäivästä, eli itsenäisestä
työskentelystä, kokouksesta toiseen juoksemiseen.
Keskiviikko, kokouspäivä. JYYn hallitus kokoustaa joka toinen
viikko aina klo 9.00 kokouksessa käsitellään hyvinkin moninaisia asioita,
Opinkiven saunan seinästä aina Ylioppilaskylän rakennusten miljoonaremontteihin. Osan asioista hallitus päättää itsenäisesti, mutta suuremmista
valmistelemme vain pohjaesityksen edarin päätettäväksi. Normaalisti
kokous päättyy ennen kahtatoista, joten iltapäivisin on hyvää aikaa tehdä
toimistotöitä tai käydä palavereissa.
Torstai, edaripäivä. Edustajiston kokouksia ei toki ole joka viikko, mutta niinä päivinä kun sellainen sattuu olemaan näkyy se päivän
ohjelmassa tietenkin selvästi. Itse kokous alkaa vasta illalla viideltä, mutta
valmistautumiseen kuuluu esim. kokoukseen tulevien asioiden läpikäymistä pääsihteerin ja edustajiston puheenjohtajan kanssa yms. Yritän
myös aina aikataulun suodessa käydä P&D edariryhmän tapaamiessa
ennen kokousta.
Perjantait ovat yleensä hieman rauhallisempia kokousten ja muiden tapaamisten suhteen, joten ne ovatkin usein toimistopäiviä, jolloin
on hyvä purkaa kuluneen viikon sähköposteja, lukea erilaisia kannanottoja yms. Kotiinlähtökin saattaa onnistua jo ennen kello neljää...
Tällaista sisältöä JYYn hallituksen puheenjohtajan päiviin kuuluu. Terävimmät varmaan huomasivatkin,
että melko iso osa tästä hommasta koostuu erilaisissa kokouksissa käymisestä ja ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta. Tietenkin tuohon päälle tulee vielä mahdolliset edustushommat, kuten erilaiset iltajuhlat,
muiden YO-kuntien ja ainejärjestöjen vuosijuhlat yms. Parhaimmillaan ”työt” siis alkavat aamulla ja
jatkuvat seuraavaan aamuun. Vastineeksi työnteolle saa jatkuvasti tutustua uusiin ihmisiin, olla oikeasti
vaikuttamassa asioihin. Tärkeintä kuitenkin on, että tätä hommaa saa olla tekemässä loistavan hallituksen ja mahtavan sihteeristön kanssa. Eli ei muuta kuin kaikki innolla mukaan YO-kunnan toimintaan ja
hakemaan hallitukseen ensi vuodelle!
18
19
“Matkalla tehtiin myös Neste -rallimainen nopeusennätys,kun
pysähdys ABC:llä kesti todellakin vain luvatut 15 minuuttia!”
Anni anttonen
Helena kauma
NESU Spring Conference 2012 –
Keen on Green
Keväällä nesulaisten vuoden kohokohta eli
NESU:n kaksi kertaa vuodessa järjestettävä
viikon kestävä seminaari rantautui Jyväskylään ja Tampereelle. NESU-Boomin
ja NESU-Pörssin yhteistyössä järjestämä
vihreän liiketoiminnan teemalla kulkenut seminaari toi yhteen 70 kauppatieteen
opiskelijaa Islannista, Eestistä ja Suomesta.
Viikkoon mahtui paljon iloa, naurua, hauskanpitoa sekä paljon työskentelyä vihreiden
teemojen parissa.
Maanantai
Seminaari alkoi iloisissa merkeissä Jyväskylän yliopistolla, missä seminaarilaiset
kokoontuivat tervetulotilaisuuteen. Vanhat
tutut tapasivat pitkästä aikaa toisensa ja
uusiin ihmisiin tutustuttiin. Myös tärkeät
puhelinnumerot ja osoitteet jaettiin, joista
ainakin Tampereen taksin numero tuli
osalle tutuksi heidän unohdettua ottaa ylös
20
nuo tärkeät osoitteet, kuten sen, kummassa
Omenahotellissa yövytään. Tämän jälkeen
matka jatkui varsin hilpeällä meiningillä
mökille. Matkalla tehtiin myös Neste -rallimainen nopeusennätys, kun pysähdys
ABC:llä kesti todellakin vain luvatut 15
minuuttia! Mökillä nesulaiset pääsivät
jälleen sitsaamaan. Teemana oli hyvin
jyväskylämäisesti ralli. Myöhemmin seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, ettei toastmastereiden ”rally english” ollutkaan tahallista
ja tämä teema jatkui pitkin seminaaria…
Sorry but yes!
Tiistai
Aamuherätys mökillä oli hieman kankea.
Ihmiset olivat saunoneet ja tanssineet aamun pikkutunneille, mutta päivän asiaosio
odotti Jyväskylän yliopistolla. Seminaarin
avasi Moventas, joka piti luennon tuuliturbiineista ja uusiutuvan energian merki-
tyksestä Suomessa. Iltapäivällä pääsponsori
UPM tuli esittelemään caset, joiden parissa
seminaarilaisten oli tarkoitus työskennellä pitkin viikkoa. Tarkoituksena oli 7
hengen ryhmissä arvioida UPM:n uutta
vastuullisuussivustoa www.upmhub.com,
sekä keksiä erilaisia sovelluksia UPM:n
uusien ympäristöystävällisten materiaalien ympärille. Rankan päiväohjelman
jälkeen seminaarilaiset pääsivät majoittumaan Omenahotelliin, jonka jälkeen matka
jatkui Karaokeravintola Anneliin, missä
seminaarilaisille oli järjestetty livekaraokea.
Seminaarilaiset innostuivatkin laulamaan
livebändin säestyksellä ja lavalla nähtiin
tuttua porukkaa pitkin iltaa. Ehdottomana
kohokohtana oli tietysti lopuksi laulettu My
Heart Will Go On, joka laulettiin huutaen
koko 70 hengen seminaariporukan voimin.
Keskiviikko
Aamulla heräteltiin seminaarilaisten tokkuraisia aivoja SEFE:n järjestämällä
workshopilla, jossa oli tarkoitus pohtia vihreyden merkitystä järjestötoiminnassa.
Workshop saikin seminaarilaisiin uutta
energiaa, sillä yhdessä keskustelu ja asioiden pohtiminen samalla toisiin tutustuen
oli antoisaa. Keskiviikkona pidettiin myös
perinteiset Country ja Union –kokoukset. Union –kokouksessa käytiin läpi koko
unionia koskettavia kysymyksiä, kuten
seuraavat seminaarit, kaupunkien kuulumiset sekä loputon suo eli nesu.net, josta
käyty keskustelu oli ennätykselliset 5 minuuttia (yleensä keskustelun pituus on ollut
keskimäärin tunnin luokkaa). Eteenpäin on
siis menty! Kokousten jälkeen seminaarilaiset matkasivat seuraavaan kohdekaupunkiin Tampereelle, jossa majoittumisen jälkeen
oli luvassa rento saunailta Sorin Klubilla.
Rauhallisuudesta huolimatta seminaarilaiset jaksoivat saunoa, pelata juomapelejä ja
laulaa karaokea aamun pikkutunneille asti.
Torstai
Aamun avasi luennoitsija Deloittelta.
Torstaina päästiin myös vihdoin itse
asiaan, kun UPM:n caset alkoivat. Ensimmäinen reaktio seminaarilaisilta oli kauhu,
sillä caset tuntuivat ensi näkemältä hyvin
teknisiltä. Pelko oli, ettei kyltereiden osaaminen riitä keksimään eri tuotteille kuten
UPM ProFi, ForMi ja Raflatac uusia sovelluksia. Kuitenkin hetken tuotteisiin tutustuttuaan seminaarilaiset kävivät työhön.
Ensimmäisenä casena oli kuitenkin tutustuminen www.upmhub.com – sivustoon ja
sen arvioiminen. Tähän ryhmäläiset paneu-
tuivat ehkä liianki tarkasti, sillä keskusteltavaa ja arvioitavaa riitti. Ryhmissä porisi
vilkas keskustelu ja väittely, jonka seurauksena jokainen ryhmä sai suuren kasan kehityskohteita kasattua. Tämän jälkeen ryhmät pohtivat jokaiselle ryhmälle jaettujen
omien tuotteiden sovelluksia. Mitä tuotteita
voisi tehdä uudesta puukuitua ja muovia
sekoittavasta materiaalista ja miten tehdä
se taloudellisesti kannattavasti? Tämän jälkeen caset jätettiin hautumaan seuraavaan
päivään ja Green Building Councilin luennon jälkeen jatkettiin seminaarin perinteiseen Cityrun- eli pubirunditapahtumaan. Illalla Tampereen juottoloita kiersi 10 iloista
seminaarilaisjoukkuetta suorittaen erilaisia
rasteja. Joukkuelaisille tulikin todella hyvä
yhteishenki ja halutusta Cityrun –mestaruudesta kamppailtiin tosissaan ja itsensä
likoon pistäen. Voittajaksi selvisi kuitenkin
huimin pistein joukkue Re-erected Meisseli. Onneksi olkoon! Ilta jatkui poikkitieteellisissä merkeissä Boomin Poikkitieteellisissä Haalaribileissä ravintola Ilonassa.
Perjantai
Rankasta illasta huolimatta seminaarilaiset
olivat aamulla virkeinä viimeistelemässä
UPM:n caseja. UPM:n edustajat olivat
myös paikalla tarjoamassa seminaarilaisille
apua, jos ryhmät jäivät jumiin jonkun
ajatuksensa kanssa. Etenkin tuotteiden
tekniset ominaisuudet ja valmistuksen
hinnat askarruttivat seminaarilaisia. Koko
aamupäivän ajan eri ryhmistä kuului hersyviä naurunpurskahduksia ja vilkasta väittelyä, kun tiimiläiset yrittivät keksiä uusia
tuotteita ja markkinointi-ideoita. Nämä
ryhmäkeskustelut olivat ehdottomasti
seminaarin parasta antia, kun kylterit pääsivät luovasti ratkaisemaan aitoja UPM:llä
ilmenneitä pulmia. Casejen lomassa oli
pieni tauko, jolloin Fortum kävi pitämässä
luennon. Tämän jälkeen jatkoimme UPM:n
casejen parissa casejen esittelyllä. Lyhyestä
ajasta ja väsyneistä ihmisistä huolimatta
seminaarilaiset olivat pystyneet keksimään
uskomattoman määrän erilaisia sovelluksia ja tuotteita UPM:n eri tuotteista. Hyvin
villejäkin avauksia esiteltiin, jotka saivat
sekä UPM:n edustajat että seminaarilaiset
nauramaan. Kaiken kaikkiaan casejen tekeminen oli seminaarilaisille todella antoisa
kokemus. Illalla nesulaiset sitsasivat jälleen
Sorin Klubilla teemalla Satukirja. Sitseillä
nähtiin niin kauniita prinsessoja, keijuja
sekä tengivagneita. Sitsien jälkeen ilta jatkui
aamun pikkutunneilla Sorin saunalla saunoessa.
Lauantai
Vihdoinkin seminaarilaiset saivat nukkua!
Päivän ainoa ohjelma oli illalla järjestettävä lopetusgaala, jossa vuosijuhlatyyliin pukeuduttiin hienoihin iltapukuihin,
syötiin hyvin ja laulettiin lauluja. Taidettiin jokunen palkintokin ja kunniamaininta
jakaa seminaarilaisille. Ilta jatkui jatkojen
merkeissä Sorin Klubilla varsin hilpeissä
tunnelmissa aina seuraavaan aamuun asti.
Seuraavana aamuna järjestetyllä silliksellä
TOAS Ilmarin kerhotilassa oli kebab-buffetin äärellä väsynyt ja haikea mutta onnellinen tunnelma. Oli surullista nähdä uusien
ystävien lähtevän kotiin. Ei kuitenkaan
hätää, sillä vierotusoireita voi lähteä kärsimään NESU-risteilylle, johon suuri osa
semmalaisista taas kokoontuu. Helan går!
21
“Tallin pihassa puolestaan nökötti tolppiin sidottuina
joukko ihanan karvaisia ja pyöreitä islanninhevosia.”
tiina saranpää
Tiina saranpää
Pörssin islanninhevosvaellus
T
iistaiaamu 13.3. valkeni
lupaavana: lunta tuiskutti
sen verran tiheästi, ettei
olohuoneen ikkunasta nähnyt edessä olevaa rakennustyömaata pidemmälle
ja parvekkeen lasit kertoivat kovaäänisellä
mylvinnällään kovasta tuulesta. Mietin
mielessäni, ja taisin itse asiassa tuhahtaa
ääneenkin: ”Ei helkkari! Koko viime viikon
paistoi ihanasti aurinko, eilen myös ja tänään tulee lunta vaakatasossa. Tyypillistä,
niin tyypillistä!”
Päivän ohjelmassa oli siis paljon toivottu
ja odotettu Pörssin ikioma islanninhevosvaellus. Mukaan oli ilmoittautunut kymmenen innokasta heppailijaa – suurin osa
enemmän tai vähemmän kokeneita heppatyttöjä, pari täysin untuvikkoa fuksipoikaa ja lisäksi yksi heppailemattomuudessaan riutuva, innokas boomari Tampereelta.
Porukka jaettiin jo ennen reissua kahteen
ratsastusryhmään, koska muuten jokaiselle
22
mukaan lähtijälle ei olisi riittänyt hevosta,
jonka selkään kavuta. Tapasimme ykkösryhmän kanssa Selkkarissa jo hyvissä ajoin
ennen vaelluksen alkua, jotta olisimme
ehtineet Laukaaseen Retkiratsut-tallille
jo hyvissä ajoin laittamaan hevosia kuntoon. Kaikki ei tietenkään mennyt ihan
niin kuin Strömsössä: kuten arvata saattaa,
navigaattorini päätti ohjata meidät täysin
väärälle reitille. Onneksi toisella autolla
perässämme tulleet olivat fiksuina tyttöinä
noudattaneet tallin nettisivuilla annettuja
ajo-ohjeita typerien navigaattorien sijaan,
joten yhden puhelinsoiton avulla pääsimme
mekin takaisin kartalle ja lopulta perille
saakka.
Perillä meitä odotti hyytävän kylmä viima ja taisi sitä luntakin tuiskuttaa jonkun
verran, ihan kuin oikeassa Islannissa! Tallin
pihassa puolestaan nökötti tolppiin sidottuina joukko ihanan karvaisia ja pyöreitä
islanninhevosia. Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen naamalle nousi hymy ja silm-
istä paistoi hinku päästä ratsaille. Olimme
sopineet tallin henkilökunnan kanssa, että
varustamme hevoset itse, joten harjasimme
karvapalleroista pikapikaa pahimmat liat
pois, heitimme satulat selkään, laitoimme
suitset päähän ja lähdimme matkaan. Talutimme hevoset kentälle selkään nousua
varten ja kävimme kentällä läpi muutamia
perusasioita, minkä jälkeen pääsimme
matkaan tuulta ja tuiskua uhmaten. Tiet
olivat valitettavasti sen verran jäisessä kunnossa, että jouduimme pääasiassa ihan
vain kävelemään peltojen keskellä. Metsän
suojaan päästyämme pystyimme myös ravaamaan, tölttäämään ja jopa vähän laukkaamaankin. Ratsastimme melkein puolentoista tunnin ajan vaihtelevissa maastoissa
niin pelto- kuin metsäteilläkin ja kaikkien
mukana olevien kasvot säteilivät lapsenomaista riemua – ”Hei, täähän on oikeasti
ihan kuin Islannissa!”
Palatessamme takaisin tallille oli siellä
vastassa jo innolla omaa vuoroaan odottava
toinen ratsastusryhmä. Kakkosryhmä oli
meitä odotellessaan huolehtinut Pörssin
ystävällisesti meille sponsoroimista eväistä
ja laittanut jo kotaan tulen makkaranpaistoa varten. Koska ensimmäinen ryhmä
myöhästyi jonkun verran erinäisten kommellusten vuoksi alkuperäisestä aikataulusta, oli toinen ryhmä jo ehtinyt odotellessaan paistaa makkaransa ja tuhota
oman osuutensa eväistä. Niinpä ykkösryhmäläisten ei tarvinnut muuta kuin luovuttaa ratsunsa kakkosryhmäläisten käyttöön
ja vähän auttaa kokemattomimpia hevosten käsittelyssä. Kakkosryhmäläisetkin
vaikuttivat olevan riemuissaan päästessään
hevosten selkään – erityisesti tällaisen vanhan ja kokeneen heppatytön mieltä lämmitti mukaan uskaltautuneiden fuksipoikien innostus ja kenties pieni jännityskin
ratsastamista kohtaan.
Kakkosryhmän käydessä kentällä perusasioita läpi, ykkösryhmä siirtyi kotaan
lämmittelemään ja nauttimaan eväitä. Kun
viimeisetkin eväät olivat kadonneet parempiiin suihin ja kota siivottua, pääsivät ykkösryhmäläiset ajelemaan takaisin kohti
Jyväskylää. Sääkin päätti yhtäkkiä muuttua
ja niinpä kakkosryhmä pääsi nauttimaan
islantimaisten olosuhteiden sijaan ihanasta,
jo pikkuhiljaa laskevasta auringosta kovan
viiman ja lumituiskun sijaan. Tämä tietääkseni ensimmäistä kertaa ainakin Pörssin
lähihistoriassa järjestetty islanninhevosvaellus sai paljon kiitosta niin reissussa mukana olleilta kuin tallin väeltäkin.
Heppapojilta ja -tytöiltä kysyttiin:
1. Mitä ajattelit, kun ensimmäisen kerran kuulit Pörssin
islanninhevosvaelluksesta ja miksi päätit lähteä
mukaan?
2. Mikä on taustasi hevosten ja ratsastuksen suhteen?
3. Mitä pidit reissusta?
4. Lähtisitkö uudelleen mukaan, jos samanlainen reissu järjestettäisiin?
1.
2.
3.
4.
Anna Tikkanen, neljäs vuosi, markkinointi
Olin heti, että mitä, Pörssi järjestää jotain tällasta! Ja heti olin että olisi tosi kiva lähteä, issikointi
maastossa on niin kivaa!
Oon ratsastanut viimeksi muutama vuosi sitten. En ole varsinaisesti ollut ”heppatyttö” mutta
tykkään hevosista ja ratsastuksesta kovasti.
Reissu oli säätä lukuunottamatta ihan mahtava! Syväjäädytyksestä huolimatta satulasta laskeuduttiin suu korvissa ja oli ihana tunne laukkailla metsässä. Eväät kruunasivat reissun tietysti.
Todellakin!
1.
2.
3.
4.
1.
2.
3.
4.
Jani Ollenberg, fuksi, kansantaloustiede
Ajattelin, että onpas kiva juttu! Kokemattomana heppapoikanakin
pystyi lähtemään mukaan, joten olin myyty.
2. Kerran aikaisemmin olen ollut lähellä hevosta, mutta en koskaan
ratsastanut.
3. Reissu oli oikein mukava ja mieleenpainuva. Vähän saatiin auringostakin nauttia.
4. Uudestaankin voisin kokeilla. Heppailu on tosin aika kallista!
1.
Saara Koponen, fuksi, yrityksen taloustieteet
Ajattelin, että onpa siistiä, kun Pörssin toiminta on niin monipuolista. Entisenä
heppatyttönä ja kaverin innostamana päätin itsekin lähteä mukaan.
Olen ratsastanut ala-asteesta asti, mutta viime vuosina heppailut on jääny ikävä
kyllä vähemmälle.
Hauska kokemushan se oli.
Olen käynyt issikkavaelluksilla jo muutamaan otteeseen, mutta saattaisin silti
lähteä vielä uudestaankin.
Teemu Mikkonen, fuksi, kansantalostiede
En alkuun oikein ajatellu mitään. Katoin, että tommonen eventti tulossa ja vois itekki joskus lähtee
ratsastaan, ihan kokemuksen vuoks. Pari päivää myöhemmin näytti, että vapaita paikkoja edelleen oli
ja ajattelin ”miks ei?” ja niimpä liityin mukaan.
En OLLUT koskaan ratsastanut. En varmaankaan edes koskenut hevosta.
Ihan lepposa ja mukava. Haluaisin kokeilla vielä jotain vähän vauhdikkaampaa menoa. Laukka/ravi,
mitä niitä nyt on. Evästäminen voisi tapahtua romanttisemmin kesken vaelluksen jossain korvessa.
Tosin en tiiä miten ne hepat siinä samal pidetää aisois tms...
Ehkäpä jos hyvä keli ja aikatauluun mahtuu.
23
Silja Patrikainen
Kaadot
II Kvartaalin horoskooppi:
Maljatieteilijä (1.4 -30.6.)
Luonnoitsijoiden suIsta:
Päivät pitenevät ja kesä lähestyy. Ajatuksesi ovat jo tulevissa yöttömissä öissä, minkä voi huomata myös opiskelumotivaatiossasi. Jos luennoilla istuminen puuduttaa,
ota muutama vapaailta ja ilmoittaudu loppukevään
tapahtumiin. Opiskeluintosi ei siitä parane, mutta pieni
nollaus selkeyttää ajatuksiasi muissa asioissa.
”Jos talous ei ole tasapainossa,
niin se on epätasapainossa.”
Oletko varattu? Lähtekää yhdessä ulos. Lenkille, ravintolaan, reissuun - sillä ei ole väliä. Tärkeintä on, että
lopetatte kotisohvalla loikoilun.
Oletko sinkku? Lähde kaverisi ja hänen tuttaviensa matkaan. Löydät uuden tulisen tuttavuuden, joka piristää
iltojasi vielä jatkossakin.
Onnendrinkki: Se terävämpi sima.
”I call this helicopter effect”
”Mietitte varmaan, miksi valita
kakkonen, kun ykkönen on paljon
parempi”
Vappuennuste: Säällä ei ole väliä, kun tunnelma on
katossa. Jos puhelimesi kohtalolla sen sijaan on, jätä
uusi luurisi kotiin ettei taas käy niin kuin viimeksi. Muista
käydä juttelemassa peruukkiin pukeutuneelle henkilölle,
hänellä on yllättävä ehdotus.
www.keskisuomenekonomit.fi
24
”I f*cked up to tell you.”
Klara vappen!
Vappurientoihin on syytä sonnustautua
asianmukaisesti. Perinteiseen opiskelijavappuun kuuluvat luonnollisesti haalarit,
mutta myös muu koristautuminen on suotavaa. Tartu siis Biisonia sarvista ja valmista
seuraavien ohjeiden mukaan naamari, joka
päässä vietät takuulla ikimuistoisen vapun.
1.
Huolehdi nesteytyksestä
2.
Pue haalarit
3.
Leikkaa kääntöpuolelta löytyvä
naamari katkoviivaa myötäillen
4.
Huolehdi nesteytyksestä
5.
Halutessasi liimaa naamari pahville
6.
Asenna naru/kumilenkki
7.
Huolehdi nesteytyksestä
8.
Pue naamari
9.
Riisu haalarit
10. Vapauta sisäinen Biisonisi!
Jaakko Junttila
25
26
Jaakko Junttila
”Aamulla laskiessani haalareita lipputangosta, halusi
Biisoni kunnioittaa niitä laulaen Lippulaulua.”
Antti lassila
NESU-kevät 2012
T
ervehdys Pörssiläiset!
Tuntuu, että kevät on
mennyt yhdessä hujauksessa ja kohta alkaa
kesäloma. Kevääseen
on kuulunut paljon
erilaisia tapahtumia ja mainittakoon, että
NESU-Pörssi järjesti ensimmäistä kertaa
NESU-seminaarin yhteistyössä Boomin
kanssa. Tässä lyhyt katsaus kuluneen
kevään NESU-tapahtumiin.
Huhua liikkui,
että Rinneriehassa tutuksi tullut
keksimonsteri
liikkui kannella
esitellen tunnettua lasten laululeikkiä kaikille
vastaantulijoille.
13.1 ”Kaikki laivaan”-sitsit
Oulu
Jo perinteeksi muodostunut uuden NESUvastaavan ”sisäänajo” eli matka Biisonin
kyydissä Ouluun sitsaamaan, alkoi ehkä
hieman liiankin lupaavasti. Oli perjantai
13. päivä, joten olin todella yllättynyt Biisonin tullessa hakemaan minua Seinäjoelta
ajoissa. Sitseille päästyäni viereeni istui
reipas Finanssi-tyttö ja esittelyjen jälkeen
hän nosti pöydälle Vergi-pullon todeten,
”Eiköhän aleta juomaan!”. Sitsien jälkeen
iltaa jatkettiin Fionassa, jossa meno
oli kuulemma katossa. Seuraavana
aamuna tajusin mitä ”sisäänajolla”
tarkoitettiin, kun ajoin Ruotsin
kautta Jyväskylään seuranani ensin
känninen ja myöhemmin krapulainen Biisoni.
20.1 80’s AFTER SKI-sitsit
Vaasa
Edellisen päivän Poikkitieteellisistä
Haalaribileistä selvittyäni lähdimme
porukalla valloittamaan Vaasaa Jallun, Biisonin, Veli-Pekan ja Elinan
kanssa. Sitsipaikalle saavuttiin kahden ”pit-stop” -taktiikalla ”vain” 40
minuuttia myöhässä. Jättäessämme
Elinan porukoidensa luo, pääsimme
todistamaan pohjalaista vieraanvaraisuutta.
Tarjoiluun kuului pizzaa ja olutta kaikille,
jopa kuskiakin muistettiin alkoholittomalla versiolla. Sitsit menivät erittäin hyvin,
vaikka edellisen illan juhlimiset tuntuivat
vieläkin kropassa. Sitseillä esittämämme
proggis oli mitä mainioin ja kuulopuheiden mukaan siitä puhutaan vieläkin Vaasassa. Myös laskettelumonoissa tanssinut
Biisoni oli unohtumaton näky Fontanan
lattialla. Illan päätteeksi yllätyimme, kun
yöpaikkamme omistaja oli nukahtanut ja
pelkät t-paidat päällä värjöttelimme pihalla
etsien toista yöpaikkaa. Onneksi Vaasassa
on aina apu lähellä ja pääsimme suhteellisen lähelle alkuperäistä paikkaa yöpymään.
27-28.1 NESU-Dagen, Kuopio
Tämän vuoden dagenit järjestettiin Savossa
ja kierot savolaiset olivat pitäneet huolta
erityisesti juomatarjoilusta. Mökkisitsien 3
mietoa ja 3 kaatoa yhdistettynä OPM:ään
piti huolta siitä, että lopussa pöydät olivat
kummasti harventuneet. Täällä Pörssi sai
myös uuden NESU-julkkiksen ”Jeesuksen”. Vaikka synninpäästöä ei saatu, niin
jokainen muistaa hänet hienosta tankotanssiesityksestään. Tankoon nousivat
myös Biisonin haalarit. Onneksi meno oli
jo kova siinä vaiheessa, eikä haalareiden
puuttumista huomannut ainakaan niiden
omistaja. Aamulla laskiessani haalareita
lipputangosta, halusi Biisoni kunnioittaa
niitä laulaen Lippulaulua.
28-29.3 NESU-risteily, Turku
Tänä vuonna kahdeksan pörssiläistä lähti
seilaamaan Itämerelle. Heti alussa meiltä
otettiin kaikki luulot pois ja passitettiin
pohjalle eli autokannen alapuolelle laivan
toiseen kerrokseen. Huhua liikkui, että
Rinneriehassa tutuksi tullut Keksimonsteri liikkui kannella esitellen tunnettua
lasten laululeikkiä kaikille vastaantulijoille.
Yö huipentui aamiaisbufettiin ja laivan saapuessa seuraavana iltana takaisin maihin
suuntasimme heti sitsaamaan paikalliseen
yökerhoon. Sitsien jälkeen paikallinen pianisti hauskuutti kansaa ja loppujen lopuksi
päädyimme jatkoilemaan 15 hengellä erään
turkulaisen yksiöön.
Siinä oli tämän kevään antia ja nyt onkin jo
aika suunnata katseet ensi syksyn NESUrientoihin. Tulossa on kaksi aivan huikeaa
tapahtumaa. NESU-kesämöksä järjestetään
4-5.8 Vaasassa ja isolla budjetilla järjestettävä NESU:n ja NESU-KY:n syntymäpäiväsitsit (25/65-sitsit) 6.10 Helsingissä.
”Pullon ja tölkin välillä kinastelevat voivat heittää huolensa: kumpikaan
näistä pakkausmuodoista ei juurikaan vaikuta oluen makuun.”
AAPO OKKOLA
Pörssin vuotuinen olutilta
Lähemmäs kolmekymmentä iloista pörssiläistä kokoontui jälleen keskiviikkona 29.2. ravintola Old
Brick’s Inn:iin jo perinteeksi muodostuneelle olutillalle (lue edellinen juttu PK 2/2011). Ilta oli täynnä
oluttietoutta, rentoa yhdessäoloa ja tietenkin maistelua. Olutkouluttajana pörssiläisille toimi Olutonyrityksen omistaja Mika Silajärvi. Illan kuluessa
janoiset kurkut ja uteliaat korvat saivat sivistystä sekä
erilaisten oluiden että Mikan mielenkiintoisen luennon muodossa. Illan aikana selvisi muun muassa, että
Suomessa olutta kulutetaan yhteensä 500 miljoonaa
ohjeet OIKEAOPPISEEN
Oluen nauttimiseen
1.
2.
3.
4.
5.
6.
28
Varmista, että olut on sopivassa tarjoilulämpötilassaan. Muista, että kylmä on maun
suurin vihollinen! Yleensä jääkaappikylmässä
oluessa kaikki maut eivät pääse pinnalle.
Tarkista, että lasi josta nautit aineen, on
puhdas. Kostuta lasi vedellä pintajännitteen
rikkomiseksi.
Kaada olut reilulla otteella lasiin, ei mitään
liruttelua! Oluen kuulu vaahdota ja vaahto
itse asiassa suojaa oluen makuja.
Pyöräytä olutta, nauti mausta ja tuoksusta.
Maista olutta, analysoi ensivaikutelmaa,
päämakua jälkimakua.
Toista niin kauan että tuntuu (hyvältä).
litraa vuodessa. Tästä suurin osa kannetaan kotiin
niin sanotussa ’’salkkumuodossa’’. Lisäksi pullon ja
tölkin välillä kinastelevat voivat heittää huolensa:
kumpikaan näistä pakkausmuodoista ei juurikaan
vaikuta oluen makuun. Luennon ja maisteltavien
oluiden päätteeksi Mika halusi vielä muistuttaa kokeilun riemusta: seuraavan kerran perinteistä salkkumallia ostaessa jokainen voisikin tehdä pienen hypyn tuntemattomaan ja valita rinnalle myös jonkun
pienemmän panimon erikoisoluen.
e l ä mä
q Pils
era kuin
A. Le Co
k
t
a
ik
k
l
inen, jä
-4,7 %
me tall
,
n
e
in
k
-Silk
-Vaalea
iris
ger Altba
ch Dun
kel
Ayin
e n , ma
kumain
-5,0 %
k
u
o
k
,
eva
-Kirpais n, tummahko
e
in
a
t
-Mal
hde t
min paa
m
ä
l
,
a
e
k
z
Schwar
tar
s
e
m
k
en
P ry
itsimain
r
k
a
l
,
ä
%
-4,5
ehme
ainen, p
-Tunkk
n
e
omain
-Kaaka
tu
29
Juho TIkkanen
Jäsenkysely 2012
T
asan vuosi sitten tarkastelimme
Pörssin tiettävästi ensimmäisen
laajamittaisen jäsenkyselyn tuloksia. Kysely antoi suuntaviivoja ja paljon apua mahdollisimman erinomaiseen
jäsenpalveluun, joten sen uusiminen oli
luonnollista tänäkin keväänä.
Jälleen selvitimme toimintaamme koskevia toiveita saimme palautetta sekä oivia
kehitysehdotuksia. Kysely toteutettiin verkossa Google Docs -alustalle rakennetulla
lomakkeella ja siihen oli mahdollista vastata kolmen viikon ajan.
Vastaajia oli yhteensä 145 ja heidän
sukupuolijakauma oli tasainen: miesten
osuus oli 51 prosenttia ja naisten 48 prosenttia. Viime vuoden tapaan aktiivisimpia
ERI Vuosikurssien
osuus vastanneista
6. vuosi
3%
n. vuosi
3%
5. vuosi
10 %
1. vuosi
29 %
4. vuosi
10 %
3. vuosi
21 %
2. vuosi
24 %
vastaajia olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat, joita oli lähes kolmannes vastaajista. Vastaajien määrä laski tasaisesti vuosikursseittain.
Tälle aukeamalle on koottu tiivistetysti
kyselyn tuloksia. Mukana on sekä tiukkaa statistiikkaa että runsaasti poimintoja
avoimista kysymyksistä.
Tästä kyselystä saadut tulokset toimivat
jälleen seuraavan vuoden eteenpäin suunnannäyttäjänä Pörssin toimintaa suunnitellessa.
Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Vastanneiden kesken arvottiin viisi
kappaletta SOK:n ravintoloiden FunCard Black -kortteja, joten onnea myös
voittajille!
KOPOSektori
Mitä mieltä olet
kauppakorkeakoulun opetuksen tasosta?
77 %
63 %
34 %
19 %
2%
2%
Erittäin tyytyväinen
1%
Tyytyväinen
Tyytymätön
0%
Erittäin tyytymätön
Kopo-sektorilla kysyttiin mm. opiskelijoiden ohjauksesta, kopon
näkyvyydestä, kauppakorkeakoulun opetuksen tasosta yleensä
sekä kopo-tiimistä.
Opetuksen tasoon oltiin pääosin tyytyväisiä ja tulokset
olivat kohentuneet selvästi verrattuna viime vuotuiseen
kyselyyn. Tyytyväisten määrä oli noussut 14 prosenttiyksikköä
ja vastaavasti tyytymättömien määrä vähentynyt 15
prosenttiyksikköä.
Sanottua kopo-sektorilla:
”Lähtisin liikkeelle siitä, että tenttikysymykset ovat sellaisia kuin niiden
kuuluu, tenttitulokset tulevat aikanaan, kurssin sisältö pitää sisällään sen
mitä kuuluukin jne.”
”Rahoituksen saaminen pääaineeksi kauppakorkeakouluun.”
”Kopo-tiimin tulisi puuttua opetuksen laatuun erityisesti
englanninkielisillä peruskursseilla. Tällä hetkellä luennoitsijat ovat
ilmaisukyvyltään surullisia ja moni asia jää varmasti sanomatta.”
”Tenttipäiviä ei saisi laittaa suurien biletapahtumien jälkeen.”
”Kopon pitäisi vaikuttaa siihen, miten opiskelijat saisi antamaan
aktiivisemmin palautetta kursseista.”
”Kopotiimi on erittäin hyvä idea!”
”Kopo voisi esimerkiksi lähettää jonkin kuukausittaisen sähköpostin
jossa kertoisi minkälaisista asioista on yhteyttä otettu ja miten niihin on
reagoitu.”
”Lisää seksiä kopohommiin niin, että kuiva mielikuva häviää ja saadaan
ihmiset kiinnostumaan opintoihinsa vaikuttamisesta.”
”Enemmän ohjausta opintojen suunnitteluun, mitä kursseja on
hyödyllistä ottaa jne.”
”Laskiksessa saa kaikki kandeistaan vitosen, muissa pääaineissa joutuu
kolmosenkin eteen tekemään töitä.”
”Kurssivalintojen selkeyttäminen: mitkä kurssit ehdottomasti pakollisia,
mitä kursseja kannattaa ottaa tiettyjä opintoja ajatellen, mitkä kurssit
pakollisia tiettyjen joukosta, kuinka paljon kieliopintoja ennen/jälkeen
kandin...”
Yrityssektori
Käytetyimmät sinisen Pörssin edut:
1. Bra
2. Amarillo
3. Shaker
4. Memphis
5. Anneli
6. Food Bar & Kitchen
7. Kebab House
8. Vero Moda
30
9. Coffee House
10. Aprilli
11. Bianco Footwear
12. Katse
13. UNIK Hairdressing by
K.E.H.R
14. VILA Clothes
15. Freetime
Jäsenkyselyn yrityssektorin osiossa käsiteltiin Sinistä
Pörssiä, yritystiimiä yleisesti sekä kysyttiin kiinnostusta eri
toimialojen yritysvierailuihin.
Sinisen Pörssin top 15:sta kärkeen nousivat SOK:n ravintolat, jotka palasivat viime vuonna etuohjelmaan. Uusina
Sinisen Pörssin yrityksinä toivottiin tänäkin vuonna kaikista eniten urheiluvälinekauppoja. Myös vaateliikkeet sekä
muunkinlaiset ravintolaedut kuin burger- ja pizza-tarjoukset olivat kaivattuja. (Sinisen Pörssin etuohjelmaa uusitaan
yritystiimissä paraikaa, joten kannattaa vierailla tiimin kokouksissa tai kysyä lisää yrityssuhdevastaavilta.)
Bileet
85 %
vastanneista tahtoisi
Pörssin järjestävän
loppubileitä BRAssa
myös tulevaisuudessa.
Palautetta Bilesektorille:
Bilesektorin kysymykset saivat paljon vastauksia. Toiset
toivoivat enemmän poikkitieteellisyyttä, toiset vähemmän –
toiset taas teemabileitä, toiset saunailtoja. Pörssin biletarjonta
näyttäisi kuitenkin olevan kyselyn mukaan hyvillä raiteilla,
sillä paljon sateli myös kehuja.
”Poikkitieteellisyyden lisäksi keskittymistä omaan jäsenistöön. Uusia
bilekonsepteja, välillä tuntuu että kun on yksissä bileissä käynyt kerran,
niin on nähnyt niistä tarpeeksi.”
”Useammista, käytännössä kaikista, bileistä tulisi saada haalarimerkki.”
”Tällä hetkellä kaikki sujuu mielestäni erittäin hyvin.”
”Vähemmän teemabileitä, pliis.”
”Lisää teemabileitä.”
”Joskus vois olla bileet myös muualla kuin baarissa. esim. joku mökki tai
muu rennompi paikka.”
”Olisi kiva, jos bileissä huomioitaisiin enemmän myös meitä vanhempia
opiskelijoita.”
”Loistavasti menee.”
”Ei ehkä kuitenkaan enempää poikkarisitsejä. Itselläni menee jotenkin
hermo niissä kun säännöt ei oo yhteiset ja niiden noudattaminen on
kuitenkin se sitsien suola.”
”Älkää ainakaan liikaa kuunnelko vanhojen jäärien (kuten
allekirjoittaneen) vaatimuksia bileiden suhteen. Ne on vaan vanhoja
eivätkä jaksa enää bilettää ja siksi kinuavat ”muun tyyppisiä bileitä” tai
”perinteitä ankarasti kunnioittavia”. Se on vaan luonnollista kiukuttelua,
kun he tajuavat olevansa itse liian vanhoja ja väsyneitä osallistumaan
mihinkään. Kuunnelkaa niitä, jotka siellä bileissä käy. Kyllä te itse tiiätte
parhaiten, mikä toimii!”
”Hyvää settiä ollut tähänkin asti!”
Liikunta ja Excu
Jos Pörssi järjestäisi ulkomaan excursion, niin minne
sen tulisi suuntautua?
Kuinka paljon olisit
valmis maksamaan tästä
ulkomaan excursiosta?
50-100 €
6%
Baltia
11 %
Venäjä
15 %
Välimeren
maat
21 %
KeskiEurooppa
30 %
300 € tai
enemmän
12 %
250-300 €
11 %
100-150 €
19 %
200-250 €
15 %
Pohjoismaat
23 %
150-200 €
37 %
Liikunta ja excu -osiossa kysyttiin pörssiläisten halukkuutta osallistua ulkomaan excursioille. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista olisi valmis osallistumaan
ulkomaan exculle, kunhan hinta asettuisi 150-200 euron välille (vrt. 2011: 200-299 €). Suosituimmiksi matkakohteeksi osoittautui tänäkin vuonna Keski-Eurooppa. Välimeren
maat ja Pohjoismaat tulivat tasaisina kakkosina.
Näitä lajeja toivottiin:
saunakilpailu
pilkkikisat
jousiammuntavuorot
seinäkiipeily
paintball
ratsastus
taitoluistelu
tankotanssi
pyssyleikkejä
lentopallo
melonta/koskenlasku
miekkailu
parkour
jalkapallo
Tiedotus
Tiedotussektorilla oli tapahtunut muutosta viime kevääseen
verrattuna. Sähköpostilistaa pidettiin edelleenkin Pörssin tärkeimpänä tiedostuskanavana, mutta Facebook oli kasvattanut
osuuttaan selvästi aikaisemmasta. Kun viime vuonna Facebookin
koki tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi 12 prosenttia vastanneista,
niin nyt sen osuus oli jo melkein neljännes.
Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä myös Pörssin sähköpostilistan viestien määrään, sillä 88 prosentin mielestä tiedotteita tulee ”sopivasti” (vrt. 2011, 81 %).
Mikä on mielestäsi Pörssin
tärkein tiedotuskanava?
Pörssikurssi
1%
Kotisivut
16 %
Pörssikurssista sanottua:
”On mukava lukea juttuja tapahtumista, mutta mielestäni on tärkeää säilyttää myös asiapitoisiakin artikkeleita.”
”Kevyitä ja helppolukuisia juttuja lisää”
”Sisältö vois olla älykkäämpää.”
”Sisällössä vakavan ja ei-niin-vakavan sisällön suhde on sopiva, eli lehti ei
ole liian kuiva ja tylsä, kuten monien muiden ainejärjestöjen lehdet.”
”Enemmän uratarinoita vanhoilta pörssiläisiltä.”
”Hyvä meininki, samaan malliin vaan!”
”Muiden kylterilehtien ollessa 110 -prosenttisen hipstereitä, haluaisin
Pörssikurssin säilyttävän karskin linjansa. Viinaa ja naisia.”
”Lehden saatavuutta pitäisi parantaa, että sitä jaettaisiin useammilla alueilla yliopistolla.”
Facebook
22 %
Sähköpostilista
61 %
31
Jonne jääskeläinen
juho tikkanen & Jaakko Junttila
Haalarit putoavat?
O
piskelija konttaavat haalarit jalassa tukevassa humalassa Kauppakadulla
keskellä viikkoa ja samalla
ohikulkijat katsovat paheksuvasti. Mikä oravanpyörässä painavia
ihmisiä oikein risoo? Se, että opiskelijat
voivat halutessaan riipaista päiväkännit
vaikkapa keskellä viikkoa, tuntematta huonoa omaatuntoa.
Haalarit valtaavat
opiskelijakaupungit
Haalarit rantautuivat Suomeen Ruotsista
joskus seitsemänkymmentäluvulla teekkareiden mukana. Alkuperäinen käyttötarkoitus oli ilmeisesti se, etteivät vaatteet
ryypätessä likaantuisi. Vuosien saatossa
tämä nerokas keksintö on levinnyt kaikkiin yliopistoihin ja niistä eteenpäin ammattikorkeakouluihin.
Yhdeksäntoista vuotta sitten boomarit
alkoivat järjestää Tampereella haalaribileitä. Nykyään niitä järjestetään ainakin
useimmissa kylterikaupungeissa. Jyväskylässä haalaribileitä on järjestetty historian
aikana aina silloin tällöin satunnaisesti.
32
Todellinen tekemisen meininki on kuitenkin puuttunut, puhumattakaan brändin
luomisesta. Haalaribileet ovat siis kadonneet ajan unohdukseen jatkumattomuutensa vuoksi. Nyt ilmassa puhaltavat uudet
tuulet.
Haalarit ovat
kuitenkin myös
paljon enemmän
kuin vain pelkkä
vaatekappale,
joka suojaa
vaatteitamme.
Kauppatieteiden lainalaisuuksien mukaan kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsee
normaalisti tasapaino. Kysyntää Jyväskylän tasoisesta opiskelijakaupungista on
varmasti löytynyt aina. Viimeistään viime
syyskuun kävijäryntäys todisti sen. On-
gelmana vain on ollut se, ettei kukaan ole
luonut tarjontaa. Näin ollen Jyväskylässä
on vallinnut epätasapaino jo hyvän aikaa.
Vuosi sitten alkanut yhteistyö ravintola
Bran ja Pörssin välillä on antanut mahdollisuuden täysimittaiseen haalaribilekonseptin laukaisemiseen Jyväskylässä. Uuden
tasapainopisteen vallitessa onkin syytä
keskittyä sisällön tuottamiseen ja kävijäkokemuksien parantamiseen.
Haalaribileiden keskeinen idea lienee
varmaan siinä, että yhteiskunnan toimintamoottorin kehittyvät osat saavat silloin
tällöin mahdollisuuden paeta todellisuutta. Kaikki opiskelijat haalareiden väreihin
tai tiedekuntaan katsomatta joutuvat saman yhteiskuntakoneiston paineen alle.
Kela vaatii opintopisteitä kiihtyvällä tahdilla, elinkustannukset kasvavat, töitä on
vaikeaa löytää, opintolaina kasvaa korkoa,
vanhemmat lataavat odotuksia ja Frontside
Olliestakin piti tulla hitti.
Jyväskylän Poikkitieteellisissä haalaribileissä on nähty sadan metrin jonoja,
kävijäennätyksiä, iloisia opiskelijoita ja
loistavia bileitä. Ennen monet opiskelijat
saivat käyttää haalareitansa vain muutamia
kertoja vuodessa. Nyt kaikilla opiskelijoilla
on mahdollisuus kokoontua yhteiseen tilaisuuteen kerran kuukaudessa ja ilmaista
omaa persoonallisuuttansa, sekä vilauttaa
akateemista statusta yhteiskunnalle haalareiden muodossa. Haalarit ovat kuitenkin
myös paljon enemmän kuin vain pelkkä
vaatekappale, joka suojaa vaatteitamme.
Haalareissa näkyy opiskelijan historia. Esimerkiksi haalarimerkkien määrä voi kertoa siitä onko opiskelija tunnollinen ompelija vai tykkääkö hän vetää mutkat suoriksi.
Erilaiset merkit saattavat muistuttaa häntä
ehkä jostain tärkeästä ihmisestä ja kebabkastiketahrat tuovat mieleen hänelle jonkin hauskan reissun. Ehkä iloisin näky
juuri Jyväskylän haalaribileiden osalta on
se, kun toisinaan kadulla kävellessä näkee
Jurri-apinan kiipeävän haalareiden kantajan reittä pitkin huipulle, niin kuin mikäkin maailman limaisin pyrkyri! Tärkeintä
” Onnekkaimmat meistä ovat ehkä löytäneet jopa
elämänsä rakkauden haalaribileistä!”
on se, että jokainen opiskelija voi kokea
itsensä tervetulleeksi haalaribileisiin, joka
on KAIKILLE opiskelijoille tarkoitettu tapahtuma. Ainakin Jurri-merkeistä päätellen opiskelijat ovat ottaneet haalaribileet
omikseen myös Jyväskylässä.
Jurri-Apina???
Moni on ihmetellyt Jurri-Apinaa. Moni on
myös kysellyt kuka on suunnitellut tämän
veitikkamaisen apinamaskotin. Kyseessä
on eräs nuori vaatturiksi opiskeleva helsinkiläinen nainen nimeltään Anna. Huhu
kertoo, että Anna on harkinnut hakevansa
opiskelemaan Jyväskylään AMK:n puolelle. Nähtäväksi jää löytääkö Anna Jurrin
jälleen syyskuun haalaribileissä.
Apinat ovat tunnetusti laumaeläimiä.
Apinat ovat myös kaikista eläimistä älykkäimpiä. Löytääkö joku jo punaista lankaa
opiskelijoiden ja apinoiden väliltä? Entäpä kun opiskelijaporukka Kauppakadulla
kusee julkisesti ja nauraa räkättää kuin
marakatit Madagaskarissa? Asiaa hetken
ajateltua tulee huomanneeksi, että opiskelijoilla ja apinoilla on yllättävän paljonkin
yhteisiä piirteitä. Maskottiapinan nimessäkin kiteytyvät haalaribileiden hauskuus,
houkutus ja lopputulos: Jurri!
Haalaribileet ovat ajaton ilmiö. Tästä hyvä osoitus on mm. se, että Tampereella nämä juhlat vetävät porukkaa vielä
melkein kahdenkymmenen vuodenkin
jälkeen. Vaikka kävijäkunta muuttuukin
opiskelijoiden uusiutuessa, itse konseptin
hauskuus ei kuihdu, eikä se ylpeys millä
opiskelijat kantavat haalareitansa. Niin
kauan kun Suomessa on opiskelijoita ja
opiskelijahaalareita, on myös haalaribileitä. Haalaribileet tuovat opiskelijat yhteen.
Nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki peräänkuuluttavat verkostoitumista, parhaiten
menee ehkä niillä, jotka rohkeasti lähtevät oman mukavuusalueensa ulkopuolelle – tuntemattomien luokse ja vaihtavat
hieman kuulumisia samalla humanistien
kanssa. Haalaribileet antavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ja tuleviin
alansa asiantuntijoihin. Onnekkaimmat
meistä ovat ehkä löytäneet jopa elämänsä
rakkauden haalaribileistä! Loppupeleissä
kysymyksenä oikeastaan ei ole se putoavat-
ko haalarit… vaan se, kenen makuuhuoneen lattialle ne putoavat?
33
” Toivottavasti saamme nauttia tästä huikeasta
esimerkillisyydestä ja iloisesta luonteesta vielä pitkään!”
Kvartaalin pörssiläinen
Enni Aittila
T
oisella kvartaalilla huomionosoituksia, kunniaa, ilotulituksia ja yleisön korvia
huumaavaa mylvintää ansaitsee toisen vuoden huimapäinen aktiivi Enni Aittila. Enni on
osoittanut käsittämätöntä innokkuutta,
oma-aloitteisuutta ja todellista asialle
omistautumista koko pörssiläis-uransa
alusta lähtien. Hän on toiminut erityisesti biletiimissä, mutta myös yritystiimi ja tämän lehdenkin tekeminen ovat
hänelle tuttua. Viimeksi tänä keväänä
Rinneriehassa Enni hoiti suuren ja vastuullisen lohkon tapahtumasta jouhevin ja vakuuttavin ottein. Toivottavasti
saamme nauttia tästä huikeasta esimerkillisyydestä ja iloisesta luonteesta vielä
pitkään!
Juho Tikkanen
34
Jaakko Junttila
35
36