KEURUUN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3 | 2013 Vanhaa höyryveturia tervehditään Keuruun asemalla kuin rakasta isoäitiä, joka osaa kertoa tuhansia tarinoita menneisyydestä. Vaasan radan 130-vuotis juhlajuna-ajelusta nautiskeli kolmisen sataa matkustajaa. Iso Kirja on iso sähkönkuluttaja sivu 6 1 TEKSTI: ARI VESA Energiatodistukseen teknisellä laskennalla ja painotuksilla saatava luku ei kerro talon todellisia energiakustannuksia. Kuluttajan onkin vaikeaa saada energiatodistuksesta todellista käsitystä talon energiatehokkuudesta. ENERGIATODISTUS ei kerro talon energiakustannuksista -S uurin huoli on, että energiatodistuksen nykyinen muoto on sellainen, että ihmiset tulkitsevat sitä väärin ja saattava pettyä koko energiamerkintään. Tämä saattaa syödä myös kodinkoneiden, viihde-elektroniikan tai muiden energiamerkintöjen merkitystä valintoja ohjaavina elementteinä, murehtii energiatehokkuusasiantuntija Virve Rouhiainen Adato Energia Oy:stä. – Energiankulutusarvolla joka teknisestä laskennasta ja energiamuotojen erilaisesta painotuksesta tulee, on hyvin vähän tekemistä talon todellisten energiakustannusten kanssa. Ei edistä ymmärrystä energian käytöstä Energiateollisuus ry:n mielestä energiatehokkuustunnuksen tulee perustua todettuun, mitattuun energiankäyttöön. Energiatodistuksen on oltava uskottava, läpinäkyvä ja ymmärrettävä. Energiateollisuuden mielestä energiatodistus voisi oikein toteutettuna olla kustannustehokas väline energiatehokkuu- 2 den parantamisessa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Nykyinen teoreettinen, laskennallinen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa rakennuksen todellisista ominaisuuksista ja energiatarpeesta. Energiateollisuus huomauttaa myös, että tietoa todellisesta, mitatusta energiankäytöstä jaetaan jo nyt sähkö- ja kaukolämpöasiakkaille ja tiedon määrä tulee vielä lisääntymään. Sähkö- ja kaukolämpöasiakkaat saavat oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa omasta energiankäytöstään. Luku jopa moninkertainen Suomen Omakotiliitto on kiinnittänyt huomiota samaan epäkohtaan. Laskennallinen, energiakertoimella painotettu energiankulutus voi olla moninkertainen verrattuna todelliseen kulutukseen. Energiamuotokerroin rankaisee erityisesti sähkö- ja öljylämmittäjiä. Omakotiliiton mielestä energiatodistukseen laskettu, energiamuotokertoimella painotettu ostoenergiakulutus voi laskea talon arvoa myynti- ja vuokratilanteessa, talon sijoittuessa heikoimpaan E-luokkaan. Omakotiliitto on huolissaan myös siitä, että E-luokitusta tullaan tulevaisuudessa käyttämään kiinteistöverotuksen pohjana. Näin epäoikeudenmukainen luokitus tuo lisäkuluja suurempana kiinteistöverona. Lisäkustannuksia asumiseen Energiatodistuksen pätevistä laatijoista on olemassa pienoista pulaa ja se vaikuttaa todistuksen hintaan, joka on selvä lisäkulu asumisen kustannuksiin. Nettikeskusteluista päätellen energiatodistuksen logiikka ei avaudu kotitalouksille. – Vertailtavuuteen tähtäävä yksinkertaistettu laskenta helppoine luokkineen kääntyy itseään vastaan, kun toteutuvalla energiankulutuksella ja energiakustannuksilla ei ole merkitystä. Kun luottamus energiatodistukseen vähenee, muuttuu todistus vain kuluksi, jossa kotitaloudet ovat maksumiehinä, miettii Rouhiainen. – Energiatehokkuus on koko yhteiskunnan ja energia-alan etu. Siksi kuluttajille pitää pystyä jakamaan oikeaa ja ajantasaista tietoa. Tästä on hyvänä esimerkkinä energiayhtiöiden jakama kulutustieto. n K Talo 1. Rakentamisvuosi 2008, nettopinta-ala 104 m2 Laskennallinen LaskennallinenTodellinen, kulutus kWh/a kulutus mitattu energiamuoto-kWh/a kulutus kertoimella kWh/a SÄHKÖ 18.87011.100 5.186 PUU 2.500 1.0882.175 YHTEENSÄ19.958 13.275 7.686 Virhe E-lukulaskennan kulutuksessa + 9.892 kWh/a, + 129 % MIKÄ ON ENERGIATODISTUS? Talo 2. Rakentamisvuosi 1973, nettopinta-ala 110 m2 Laskennallinen LaskennallinenTodellinen, kulutus kWh/a kulutus mitattu energiamuoto-kWh/a kulutus kertoimella kWh/a Sähkö 40.44323.790 Puu 2.1434.286 YHTEENSÄ42.586 28.076 14.082 3.000 17.082 Virhe E-lukulaskennan kulutuksessa + 17.147 kWh/a, + 100 % Talo 3. Rakentamisvuosi 1953, nettopinta-ala 212 m2 Laskennallinen LaskennallinenTodellinen, kulutus kWh/a kulutus mitattu energiamuoto-kWh/a kulutus kertoimella ilman kerrointa kWh/a Sähkö 74.09343.584 Puu 2.857 5.714 YHTEENSÄ76.950 49.298 iinteistöjen energiatodistuslaki sisältää jättimäisiä virheitä. Erot mitattujen kulutusten ja teoreettisten laskennallisten tulosten välillä ovat suuria. E-luvun laskentamallilla päädytään moninkertaisiin energiankulutuslukuihin. Esimerkiksi vanhoissa sähkölämmitystaloissa teetetyt tutkimukset kertovat karua kieltään energiatodistuksen teoreettisten lukujen virheellisyydestä. Teoreettisiin laskelmiin perustuvat kulutusarvot ovat kokonaisenergiankulutuksessa esimerkkikohteissa 100–194 % suuremmat, kuin todelliset kulutusluvut. Ero on todellisuudessa vielä suurempi, koska todellisesta kulutuksesta ei ole vähennetty esimerkiksi saunan, ulkovalaistuksen tai autolämmityksen energiankulutusta. Todellisista kulutuksista voitaisiin vielä vähentää 500– 1000 kWh/a, jotta teoreettisessa laskennassa ja todellisessa kulutuksessa olisivat samat luvut. 17.786 5.000 22.786 Virhe E-lukulaskennan kulutuksessa + 44.214 kWh/a, +194 % lvaadittu 1.1.2008 alkaen uusilta omakotitaloilta ilman energiamuoto- kerrointa lvaadittu 1.1.2008 alkaen kaikessa rakentamisessa lvaadittu 1.1.2009 alkaen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä suurissa rakennuksissa lvaadittu 1.6.2013 alkaen vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta omakoti- taloilta lvaaditaan 1.6.2017 alkaen ennen vuotta 1980 rakennetuilta omakoti- taloilta ltodistus vaaditaan kun rakennetaan uutta, myydään tai vuokrataan ltodistusta ei vaadita vapaa-ajan asun- noilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa, alle 50 neliön rakennuksilta tai suojelluilta rakennuksilta. Omakotiliiton sivuilta www.omakotiliitto.fi löytyy kansalaisaloite, jolla pyritään eroon energiatodistuksen epäkohdista. Liitto ehdottaa muun muassa lain muuttamista niin, että energian todellinen kulutus, ostoenergia, on aina ilmoitettava todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi ja ettei ennen vuotta 2008 pientalojen kohdalla energiakerrointa huomioida. Esimerkit: (lähde sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari) 3 PÄÄKIRJOITUS Uudistettu 3 | 2013 SÄHKÖMARKKINALAKI tuli voimaan 1.9.2013 E duskunta hyväksyi kesällä pitkään valmistelun sähkömarkkinalain uudistuksen. Sähkömarkkinalakiin tuli useita merkittäviä ja runsaasti pienempiä tarkennuksia. Yhteiskunnan eri toiminnot ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Lisäksi muutamana viime vuotena koetut laajat ja pitkät sähkökatkot eripuolilla Suomea ovat olleet vauhdittamassa nyt voiman tulleita sähkömarkkinalain muutoksia. Jatkossa asemakaava-alueen sähköverkot on suunniteltava, rakennettava ja käytettävä siten, että myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheudu yli kuutta tuntia pidempiä sähkökatkoja. Vastaavasti haja-asutusalueella vastaava raja on 36 tuntia. On syytä huomata, että laite- ja materiaalivauriot, ulkopuolisen aiheuttamat viat ja mm. jäätävä sade on rajattu näiden kriteereiden ulkopuolelle. Vuoden 2019 loppuun mennessä pitää olla puolet verkkoyhtiön käyttöpaikoista näiden kriteerien mukaisessa kunnossa. Edelleen 75 % käyttöpaikoista on oltava vuoden 2023 loppuun mennessä. Lopullinen aikaraja on vuoden 2028 loppu, jolliin kriteerit koskevat pääsääntöisesti kaikkia sähkönkäyttöpaikkoja. Pitkiä sähkökatkoja koskeviin vakiokorvaussäädöksiin tulee lisää uusia aikaportaita. Aikaisemmin portaat loppuivat viiteen vuorokauteen, mutta nyt tuli näiden lisäksi kahdeksan ja kahdentoista vuorokauden rajat. Tämän lisäksi korotetaan maksettavien vakiokorvausten maksimimääriä vuositasolla. Suurin maksettava vakiokorvaus voi olla kaksi kertaa vuosittaiset verkkopalvelumaksut tai enintään 2000 euroa vuodessa käyttöpaikkaa kohden 1.1.2018 alkaen. Nämä kiristykset lisäävät osaltaan verkkoliiketoiminnan riskiä. Kunkin verkkoyhtiön asiakkaat käytännössä maksavat nämä mahdolliset korvaukset yhteisvastuullisesti sähkön siirtohinnoissa. Tasaerälaskutus ei tule pakolliseksi vaihtoehdoksi. Sen sijaan riittää, kun asiakkaille tarjotaan e-laskua ja paperilaskua sekä vaihtoehtoista laskutusrytmiä. Sähkökatkoista tiedottamista on lisättävä aikaisemmasta. Asiakkaita tulee myös informoida sähkökatkoihin varautumisesta kahden vuoden välein. Keuruun Sähkön osalta uusi sähkömarkkinalaki tarkoitta sitä, että tulemme uudistamaan sähköverkkoa nykyistä suuremmalla vuosittaisella määrällä. Keuruun, Haapamäen ja Multian asemakaava-alueiden sähköverkkoja tullaan uusimaan maakaapelipohjaisilla ratkaisuilla. Lisäksi Multian suunnalle on rakennettava 110/20 kV:n sähköasema viimeistään vuoteen 2019 mennessä. Myös verkostoautomaatiota lisätään kauko-ohjattavien erottimien ja maastokatkaisijoiden muodossa. Nämä panostukset tulevat ajastaan näkymään lyhyempinä sähkökatkoina, mutta myös kohoavina siirtohintoina. 74. vuosikerta ISSN 0355-5356 Toimitus: Adato Energia Oy Fredrikinkatu 51–53 B 00100 Helsinki p. 09 5305 2700 f. 09 5305 2800 www.adato.fi Postiosoite: PL 1427 00101 Helsinki Toimituspäällikkö: Ari J. Vesa p. 09 5305 2714 ari.vesa@energia.fi Toimituksen sihteeri: Riitta Lahti p. 09 5305 2715 riitta.lahti@energia.fi Toimitusjohtaja: Juhani Kalevi Ulkoasu: Cheri Tamminen Kannen kuva: Esko Soini Julkaisija: Energiateollisuus ry Päätoimittaja: Jukka Kortelainen Osoitteenmuutokset: Keuruun Sähkö Oy. p. 020 7879 802 Painopaikka: Forssa Print 2013 4 Tapio Ollila 441 612 Painotuote Toimitusjohtaja SISÄLTÖ 2 Energiatodistus ei kerro talon energiakustannuksista 6 Iso Kirja on iso sähkönkuluttaja 8 Sähkölämpö on kustannustehokas 9 Pakina ja pilapiirros Maalämpöpumppu on iso, mutta usein hyvin kannattava investointi. s. 10 10 Lämpöä maan uumenista 12 Höyryjunalla pääsee menneisyydestä tulevaisuuteen 14 Vertailussa pokkarikamerat Uusimmat pokkarikamerat ovat pieniä ihmeitä taskunpohjalla. s.14 18 Sähköristikko 19 Sähkövisa Moni sähköpalo voitaisiin välttää huolellisuudella ja käyttöohjeiden noudattamisella. s 22 20 Valaistusta ja valoa syksyn sisustukseen 22 ”Kyllä minä nyt jääkaappia osaan käyttää” 24 Keuruun Sähkö Oy kehittää perintää Online-palvelut 5 TEKSTI: KIRSI-KLAUDIA KANGAS KUVAT: ESKO SOINI ISO KIRJA Keuruun Pohjoisjärvellä ei kaivata ukonilmoja juhannuksen aikaan, kun Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskuksen maille kokoontuu 30 000 ihmistä viettämään hengellistä kesäjuhlaa. Keuruun Sähköllä on kuitenkin valmiudet tuottaa alueelle varavoimaa tarvittaessa. -V oi vain kuvitella, miten juhannuskonferenssin luonne muuttuisi, jos alueelta katkeaisivat yllättäen sähköt. Esimerkiksi ruokahuolto ei toimisi. Retkikeittimillä ei tehdä ruokaa 30 000:lle ihmiselle, pohdiskelee Iso Kirja ry:n ja konferenssikeskuksen johtaja Marko Halttunen yhdessä talon hallintojohtaja Timo Rauhalammin ja opiston vararehtori Tanja Laulaisen kanssa kahvikupin ääressä. Ajatusten vaihdossa Iso Pata -ruokalassa on mukana myös Keuruun Sähkö Oy:n sähkönmyynnistä vastaava Seppo Kivistö. – Sähkön kulutus on yleensä kuluttajilla alhaisimmillaan juhannuksena, mutta Iso Kirjalla on silloin kulutushuippu konferenssin takia lähes kahden viikon ajan. Tarvittaessa voimme jopa vuokrata siirrettävän varavoimageneraattorin sähkön varmistamiseksi, Kivistö valaisee asiakkaansa energian saannin varmistamisen mahdollisuuksista. Taustalla lounastaa satakunta nuorta ihmistä vilkkaasti keskustellen. Jotkut heistä ovat löytäneet tiensä Keuruulle Ruotsista, Virosta, Hollannista ja Australiasta asti. Talo tarjoaa lähi- etä- ja monimuoto-opiskelijoille useita erilaisia opintokokonaisuuksia lyhytkursseista, korkeakoulu- ja yliopistotason tutkintoihin, joista osa onnistuu myös englanniksi. Iso Kirja on kristillinen kansanopisto, jonka alueella toimii myös suurjuhlia järjestävä konferenssikeskus. Vanhainkodin muodonmuutos Suomen helluntaiseurakuntien raamattuopisto siirtyi Hämeenlinnasta Keuruulle ja aloitti toimintansa 1990-luvun alussa nimellä Iso Kirja. Täällä oli sopivasti myytävänä 1900luvun alkupuolella rakennettu huonokuntoinen vanhainkoti Pohjoisjärven maalaismaisemien keskellä Heikkiläntiellä. Kauppojen yhteydessä Isolle Kirjalle siirtyi kiinteistöjen lisäksi peltoa ja metsää 60 hehtaarin verran. Alueen saattaminen nykyiseen kuntoonsa on vaatinut massiivisia toimenpiteitä, kuten rakennusten peruskorjausta, ympäristön raivausta ja uuden rakentamista pitkälti talkoovoimin. Meneillään on jälleen suuria saneerauksia vanhimmissa rakennuksissa. Ison Kirjan alueella on tällä hetkellä 25 lämmitettävää rakennusta. Alueella toimiva camping on Suomen suurimpia. Sieltä löytyy mök- kien lisäksi muun muassa 250 sähköpaikkaa ja kahdeksantoista korin frisbeegolf-rata. – Ison Kirjan vuotuinen sähkönkulutus vastaa noin 60 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikäyttöä. Olemme ottaneet huomioon alueen sähkön saannin luotettavuuden jo sähköverkon suunnittelussa, Kivistö kertoo yhteistyöstä pitkäaikaisen asiakkaan kanssa. Opisto ei ole alueensa ainut sähköntarvitsija. Osansa tarvitsevat myös Ison Kirjan telttavalmistamo ja -vuokraamo sekä leirintäalue. Opiston toimistorakennuksen alakerrasta löytyy lisäksi kristillinen monimediayritys Aikamedia Oy varastoineen ja kirjakauppoineen. Se julkaisee herätysliikkeen lehtiä, kirjoja, opetusmateriaalia ja muun muassa musiikkiäänitteitä. – Olemme välillä kilpailuttaneet sähkönmyyjiä, mutta tulleet aina siihen tulokseen, että oikean hinnan lisäksi toimitusvarmuus on meille todella tärkeä tekijä, Timo Rauhalammi toteaa. n on iso sähkönkuluttaja ISO KIRJA: lTänä vuonna Iso Kirja -opistossa on lähi- opiskelijoita n. 100, monimuoto-opiskelijoita n. 100 ja etäopiskelijoita n. 200. lErilaisten opintokokonai- suuksien lisäksi ympäri vuoden kymmeniä eri alojen lyhytkursseja ja seminaareja. lSuurtapahtumia: Juhannus konferenssi, Iso Soitto -festi- vaali, Youth Celebration -nuorisofestari. lIso Kirja ja Aikamedia Oy työllistävät Keuruulla yhteensä yli 50 henkilöä. ▲ Ison Kirjan kolmesta suurtapahtumasta yksi on elokuun viimeisenä viikonloppuna pidettävä Youth Celebration -nuorisofestari. Se kokosi tänä vuonna eri puolilta maata vajaat 2000 nuorta. ▲ Keravalaisen rap-kokoonpano Immanuelin artisteja juttutauolla miksaaja Matti Kemppaisen kanssa Youth Celebration –festareilla Ison Kirjan suurteltassa. ▶ Keuruun Sähkön myyntipäällikkö Seppo Kivistö kävi tutustumassa Isoon Kirjaan oppainaan talon hallintojohtaja Timo Rauhalammi, opiston vararehtori Tanja Laulainen ja Iso Kirja ry:n ja konferenssikeskuksen johtaja Marko Halttunen. SÄHKÖLÄMPÖ on kustannustehokas Sähkölämmitys on todellisuudessa kustannustehokas ratkaisu. Hyvin rakennettu sähkölämmitteinen talo on edelleen arvosijoitus, jossa käyttökustannukset jäävät maltilliseksi. TEKSTI: ARI J. VESA KUVA: ISTOCK H yvin eristettyyn, vähän energiaa kuluttavaan taloon on sähkölämpö energiataloudellinen ja kustannustehokas vaihtoehto. Hyvä lämmitys on nopeasti reagoiva, helppokäyttöinen, pitkäikäinen ja huoltovapaa. Sähkölämmön asennustavat ja laitteet ovat kehittyneet. Perinteiset seiniin asennettavat lämmittimet ovat entistä energiatehokkaampia ja nykyaikainen, sähköinen lattialämmitys asennetaan mahdollisimman pintaan. Paksuun betonivaluun asennetut sähkövastukset alkavat olla historiaa. Niin korjaus- kuin uudiskohteissakin kannattaa harkita eristyslevyjen käyttöä sähköisessä lattialämmityksessä, vaikka alapohja olisi hyvin eristetty. Erityslevyillä saadaan estettyä lämmön siirtyminen alla olevaan betoniin. Näin saadaan esimerkiksi lämpöherkän parketti- tai laminaattilattian alle nopeasti reagoiva, mukava ja varmatoiminen lämmitys, jonka käyttö on helppoa ja vaivatonta. Eristyslevyillä lattialämmitys on helppo toteuttaa myös vanhaan taloon. Vain tarvittava lämpö Lämmityksen nopea reagointi tarkoittaa alhaista energiankulutusta, kun lämmitys pystyy reagoimaan nopeasti kaikkiin sisälämpötilan muutoksiin. Kun lämpötila nousee, katkaisevat tarkat termostaatit heti lämmityksen, ettei turhaa energiaa kulu. Huonekohtainen sähkölämmitys on energiatehokas. Lämmitetään korkealla hyötysuhteella vain se määrä mitä tarvitaan ja silloin kuin tarvitaan. Myös lämpötilan laskeminen muutamalla asteella yöksi tai kotoa poistuttaessa on helppoa. Suosituin sähkölämmitysmuoto on suora sähkölämmitys, mutta erilaisilla lämpöpumpuilla toteutetut sähkölämmitysratkaisut ovat nostaneet suosiotaan. Vanhassakin talossa voidaan tehostaa ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta lämmöntalteenotolla varustetulla ilmastoinnilla. Lämmitys kolmena kuukautena Matalaenergiarakennukset tarvitsevat lämmitystä keskimäärin kolmena kuukautena vuodessa. Muina aikoina lämpö saadaan hyödyntämällä rakennuksesta ja sen käytöstä syntyvät lämpökuormat. Lämmityskautenakin kulutus on alhainen. Siksi sähkölämmitys on hyvä, taloudellinen, kestävä ja helppokäyttöinen ratkaisu nykyaikaisiin taloihin. Sähkölämmityksen investointi-, huolto-, kunnossapito- ja elinkaarikustannukset ovat alhaiset. Sähkölämmityksen etuja ovat myös nopea säädettävyys. Nopea säädettävyys saattaa tuoda 15 prosentin lisäsäästön lämmitysenergiankulutuksessa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. n 8 Siili, siilimpi, siilein K esken hiustenleikkuun vaimoni ote kotiparturista lipesi. Vaimo sanoi oho. Laite putosi lattialle ja sanoi kops. Sen jälkeen kotiparturi piti vain pienen pientä hyrinää. Eikä se suostunut enää katkomaan hiuksiani, vaan vain nipisti ja tukisti niitä vietävästi. Katsoin vaimooni tyyliin, että ”kultaseni, noteerasin mitä tapahtui, mutta en nyt jalomielisyyttäni viitsi siitä sen enempää marmattaa”. Todellisuudessa sisälläni myrskysi. Halusin kuitenkin varmistaa tukanleikkuut myös tulevaisuudessa. Hyppäsin siis reippaasti pois keittiön jakkaralta, riisuin sadevaatteet ja vaihdoin asustusta. (Sadevaatteet ovat tukanleikkuussa käteviä, kun niihin eivät tartu hiukset. Lasten kaverit saattavat kuitenkin vähän ihmetellä.) Läksin vasen puoli päätäni ajeltuna kohti tavarataloa. Kaupassakaan minun ei jostain syystä tarvinnut sanoa mitään. Myyjä toi eteeni uuden kotiparturin. Yli kymmenen vuotta palvellut kotiparturi-vainaa on ollut parhaita ostoksiani ikänä. Laite maksoi aikoinaan muutaman kympin ja se ehti säästää uransa aikana satoja jollei tuhansia euroja. No, totuuden nimissä, jokin kiitos asiasta kuuluu toki vaimollekin. Ja sekin on ollut ehkä kätevää, että hiusmallini on ollut aina suhteellisen helposti leikattava. Siili, siilimpi tai siilein. Kaupassa ilahduin kun huomasin, että kymmenessä vuodessa kotiparturien hinnat eivät olleet ainakaan kallistuneet. MARKKANEN Kotona totesimme, että uusi laite tuntui toimivan aivan yhtä hyvin kuin edeltäjänsä. Vielä iloisemmaksi tulin muutaman päivän kuluttua, kun poikamme tuli kaverinsa luota kotiin hienossa Neymar-tukassa. Kaverillakin oli kotiparturi! Hyvin tyylitietoinen poikamme oli käynyt aikaisemmin kovan rahan parturissa suurin piirtein parin viikon välein. Mutta tuohonkin tulee nyt toivottavasti jotain järkeä. Vaimo-ryökäle mainitsi, että hän ei oikeastaan mitenkään pahastuisi vaikka minäkin vaihtaisin parturia pojan kaverin luokse. Kotiparturointi on nyt levinnyt naapurustoonkin. Taidan olla kulmakunnan trendsetteri. Trendsetterinä voin sanoa, että kotiparturi ja partakone ovat hyviä, miehekkäitä komeudenhoitovälineitä. Muuta ei sitten tarvitakaan, paitsi vettä ja saippuaa, tervashampoota, hammasharjaa sekä dödöä. Ja jos vanha kunnon rotee-liina ei jostain syystä kelpaa, niin menköön sitten myös hiustenkuivain. Naapurin Reiskalle mainitsin myös, että nykyään on sellaisiakin laitteita kuin nenäkarvatrimmereitä. Katsoi minua jotenkin oudosti. PERRY 9 n sarja u t t Ju sä llisis iin e d e t sitel pu ja e a s osis öpump ppu, p pum läm li ma silämpö erossa -ve num ilmailma avassa oisto a r p u n . se ssa o umppu o r o p vu pö läm K uten nimestäkin voi päätellä maalämpöpumppu kerää maaperästä lämpöä. Toisin kuin muut lämpöpumput, jotka tarjoavat lisälämpöä, niin maalämpöpumppu toimii päälämmitysmuotona. Sami Seuna Motiva Oy:sta kertoo, että maalämmön tyypillinen vuosilämpökerroin on noin 2,5–3,5. Erityisen hyvin maalämpöpumppu sopii kohteeseen, jossa on suurehko energiankulutus, esimerkiksi 30 000 kWh vuodessa tai siitä ylöspäin. – Maalämpötalossa vuotuiset lämmityskustannukset ovat parhaimmillaan vain noin kolmasosa siitä, mitä ne ovat talossa, jossa on suora sähkölämmitys tai öljylämmitys. Maalämpöpumppu vaatii rinnalleen varaavan vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän. Lämmitysveden lisäksi pumppu tuottaa talon lämpimän käyttöveden. – Jos esimerkiksi saneerattavassa kohteessa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa, niin se on rakennettava erikseen. Iso investointi maksaa itsensä takaisin Maalämpöpumppu on selvästi kalliimpi kuin muut lämpöpumput. – Uudiskohteissa päästään ehkä halvimmillaan 12 000 eurolla, saneerauskohteissa hintaa voi kertyä helposti yli 20 000 euroa. Kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen tilat, tontin olosuhteet ja kallion sijainti. Sami Seuna laskee, että isoissa taloissa sekä otollisissa olosuhteissa maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin jopa reilussa viidessä, keskikokoisissa taloissa noin kymmenessä vuodessa. Ei ihan joka tontille Maalämpöpumppua ei voi asentaa aivan joka paikkaan. Maalämpöpumppua varten tarvi- 10 taan kunnasta toimenpidelupa. Lupa maksaa kunnasta riippuen noin 70–700 euroa. – Mutkia matkaan voi tulla erityisesti taajama-alueilla. Yleisimpiä esteitä maalämpöpumpun käyttöönotolle ovat kohteen lähellä olevat maanalaiset rakenteet ja pohjavesialueet. Saneerauskohteissa rajoittavat usein myös liian ahtaat tontit. Etenkin maaseudulla ja haja-asutusalueilla maalämpöpumppua harkitsevan kannattaa olla yhteyksissä myös paikalliseen sähköyhtiöön. – Joillakin alueilla saattaa olla tarvetta valita invertteri-tyyppinen maalämpöpumppu, joka ei käynnistyessään aiheuta suurta virtapiikkiä – tai pumppu, jossa on virtapiikkiä keventävä pehmokäynnistin, Seuna huomauttaa. Vaakaputkistot ovat usein hyviä haja-asutusalueilla Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 100 000 maalämpöpumppua. Noin 60 prosenttia näistä kerää lämpöä syvien porauskaivojen avulla ja noin 35 prosenttia lähemmäksi maanpintaa sijoitettavien vaakaputkistojen avulla. Noin 5 prosenttia maalämpöpumpuista kerää lämpöä vesistöistä. – Vaakaputkien käyttäminen on edullisempaa, mutta ne vievät paljon tilaa. Usein vaakaputkia voidaankin käyttää vain hajaasutusalueilla. – Erityisen hyviä vaakaputket ovat savimaassa, missä ei ole putkistoa uhkaavia kiviä. Hiekkamaassa putkistometrejä tarvitaan selvästi enemmän kuin savimaastossa. Valitse urakoitsija huolella Kaikkien lämpöpumppujen kohdalla on tärkeää hankkia kokonaispaketti luotettavalta urakoitsijalta. Kun sekä laite että asennus on samasta paikasta, tämä estää ongelmatapauksissa vastuun siirtelyn taholta toiselle. Sami Seuna korostaa, että maalämpöpumpun kohdalla hyvän periaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää: – Järjestelmän suunnitteluun, laitevalintoihin ja asennuksiin tarvitaan alan ammattilaista. Kun investointi on mittava ja säästöpotentiaali suuri, niin matkan varrella ei kannata ottaa mitään turhia riskejä. Kannattaa kilpailuttaa eri urakoitsijoita ja pyytää heiltä referenssejä. Voi olla hyvä jututtaa ihmisiä, joilla on firmasta kokemuksia. Aina on hyvä tarkistaa myös yrityksen taustoja vaikkapa kaupparekisteristä, Sami Seuna vinkkaa. n GRAFIIKKA: WEISHAUPT TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI LÄMPÖÄ maan uumenista Maalämpöpumppu on iso, mutta usein hyvin kannattava investointi. 11 HÖYRYJUNALLA pääsee menneisyydestä tulevaisuuteen TEKSTI: KIRSI-KLAUDIA KANGAS H Salongeista vankivaunuihin Patruuna G.A. Serlachius oli vaikuttamassa 130 vuotta sitten avatun Vaasan radan syntyyn, sillä hänen paperijalostamonsa tuotteet tarvitsivat kuljetusreittejä. Hän puhui Vilppulan, Haapamäen ja Pihlajaveden kautta Vaasan satamaan kulkevan radan puolesta ja saikin puolelleen muun muassa J.V. Snellmanin. Rata päätettiin rakentaa, ja Keuruun kuntakokouksessa velvoitettiin talot tarjoamaan ilmaiseksi maata ja kunnat hankkimaan 25 000 ratapölkkyä. 12 Vanhan höyryveturin suuri, hehkuvana sykkivä sydän lennätti heinäkuun 21. päivä noin kolmeasataa matkustajaa Vaasan radan 130-vuotisjuhlaajelulle välille Keuruu-PihlajavesiKeuruu. Mukana oli itse patruuna G.A. Serlachius Alicerouvineen. KUVA: KIRSI-KLAUDIA KANGAS aapamäen asemalla hyörii höyryveturin kimeän vihellyksen säestyksellä tarkkasilmäisiä konduktöörejä, huivipäisiä piikoja, mustaan hameeseen sonnustautunut vanhaemäntä, rempseitä pelimanneja, baskeripäinen taiteilijatar Pariisista sekä Mäntän tiukkailmeinen patruuna G.A. Serlachius Alice-rouvansa kanssa. – Pihlajaveden asemalla nähdään Hevosesta höyryyn -näyttely, saadaan kahvia, pullaa ja makkaraa, sekä kuullaan puhe ja runoja, tietää Keuruun pappilan Kaisa-piika juoruta matkustajille. Nyt ei kuvata historiallista filmiä, kuten monesti on tehty, vaan ollaan Vaasan radan 130-vuotisjuhla-ajelulla höyryveturi Tk3 1136 Pikku-Jumbon vetäminä Keuruulta Haapamäen kautta Pihlajavedelle ja takaisin. Savu ja ratapölkkyjen kyllästysaine tuoksuvat. Vanhemman väen mieli on nostalgiaa täynnä. Pikku-Jumbo vaatii huoltoa joka asemalla, sillä se nielee koivuhalkoja motin kymmenellä kilometrillä ja tarvitsee vettä tulistetun eli mahdollisimman kuivan höyryn valmistukseen kuution verran samalla matkalla. – Höyryveturin lämmittäjän työ on likaista, raskasta, mutta rakasta, vakuuttaa nokinenäinen museojunaharrastaja. Näin kuljettiin ennen näiltä kyliltä suureen maailmaan. Höyryn valjastaminen vetureiden energian lähteeksi alkoi mahdollistaa helpon, edullisen ja hevospelejä nopeamman kulkemisen Suomessakin vuodesta 1861 alkaen. Runonlausuja Jenny Mannila on päässyt samaan kuvaan itse patruuna G.A. Serlachiuksen ja Alicerouvan kanssa. Juhlajuna-ajelulle on lähtenyt myös juuri Pariisista saapunut taiteilijatar muodin mukaisissa pitsihansikkaissa. Viiden vuoden rakentamisen päätteeksi radan vihkiäisiä vietettiin syyskuussa 1883. Haapamäestä tuli tärkeä risteysasema, kun muutama vuosi myöhemmin sieltä valmistui yhteys myös Jyväskylään. Tällöin Pihlajavedenkin liikenne kasvoi. Kun vielä Porin rata rakennettiin ennen toista maailmansotaa, sai Pihlajavesi lisää raiteita. Haapamäestä muodostui vilkas risteysasema ja rautatieläispaikkakunta, jonka Tampere-Seinäjoki ja Orivesi-Jyväskylä -oikoratojen valmistuminen 1970-luvulla hiljensi vain muutamaan junaan päivässä. Kylän kahdestatoista kaupasta lähes kaikki sulkivat pikkuhiljaa ovensa ja suurin osa rautatieläisistä etsiytyi muualle työn perässä. – Samoihin aikoihin päättyi höyryvetureidenkin aikakausi ja siirryttiin nopeampiin dieselvetureihin. Osa vetureista säilöt- Haapamäen Museoveturiyhdistyksen aktiivijäsen Hannu Tarvainen tuntee höyryveturit ja niiden maineikkaat historiat. Yllään miehellä on aikoinaan veturimiehenä toimineen isänsä haalarit. Höyry on nykyaikaa HMVY:n omistuksessa on tällä hetkellä toista sataa kalustoyksikköä, joista noin 50 veturia ja vaunua on liikennekelpoisessa kunnossa. Kiskoilla odottaa entisöintiin pääsyä päivä-, l Höyry keksittiin ensi kertaa ottaa voiman lähteeksi Englannissa 1705. l Maailman ensimmäinen höyryveturi oli Englannissa valmistettu Locomotion vuonna 1825. Tästä alkoi rautateiden kehitys. l Suomen viisi ensimmäistä höyryveturia valmistettiin Englannissa ja tuotiin Suomeen osina 1860, jossa Helsingin Konepaja kokosi ne. Ensimmäinen junamatka tehtiin höyryveturi Lemminkäisellä 31.1.1862 välillä Helsinki-Hämeenlinna. Säännöllinen liikenne alkoi 17.3.1862. l Valtion Rautatiet VR perustettiin 1862. Tietoa Haapamäen Museoveturiyhdistyksestä: www.hmvy.fi naa kolmen täyden rekka-auton verran, eli noin 157 tonnia. – Heinäkuista museojunaa vetänyt PikkuJumbo on yhdistyksen tällä hetkellä ainoa ajossa oleva höyryveturi. Sillä edetään maksimissaan 60 kilometriä tunnissa, Tarvainen kertoo ja esittelee Tampellan vuonna 1947 valmistaman ”lemmikkinsä” tuli- ja lieskaputkia, höyrykupua, valtaventtiiliä, ilmajarruja ja muita hienouksia. KUVA: ESKO SOINI tiin mahdollisia kriisitilanteita varten, osa romutettiin, kertoo höyryveturin kattilan varavalvoja ja museojunaharrastaja Hannu Tarvainen. Haapamäellä jäi vajaakäytölle myös suuri junavarikkoalue veturitalleineen, kunnes perustettiin Wanhat Waunut ry 1988. Sen manttelin perijäksi nousi Haapamäen Museoveturiyhdistys HMVY viisi vuotta myöhemmin. Innostusta vanhaa junakalustoa kohtaan myös yhteistyökumppaneiden taholta lisäsi Höyryveturipuiston perustaminen radan varteen. JUNAFAKTAA: Kiitos ja hyvää matkaa! salonki-, makuu-, konduktööri-, avo-, säiliö-, sementti-, posti- ja vankivaunuja. – Viime aikoina varikolla on kunnostettu useita päivävaunuja, joita tarvitaan tilatuilla ja yhdistyksen itse järjestämillä museojunaajeluilla eri puolilla Suomea. Junilla on ollut rooleja useissa elokuvissakin, kertoo Vaajakoskella asuva Tarvainen, joka on tehnyt työuransa lentokonealalla. Heinäkuisen museojuna-ajelun mahdollisti Keuruun museo paikallisten yhteistyökumppaneittensa kanssa. Eräs niistä oli Keuruun Sähkö Oy, jossa höyryn ominaisuudet tunnetaan hyvin. Varissaaren nykyaikaisessa voimalassa tuotetaan höyryllä sähköä ja lämpöä. Museovarikon sisällä ja ulkopuolella lepää 12 massiivista, mustaa veturia lempinimiltään esimerkiksi Kana, Ukko-Pekka ja presidentti Rytin mukaan nimetty Risto. Se pai- Mustaksi patinoituneella Museovarikolla tuoksuu voitelu- ja sylinteriöljy. Sen kuudessatoista pilttuussa seisoo vetureita ja vaunuja, jotka ovat nähneet paljon erilaisia junamiehiä, matkustajia ja maisemia. Joukossa on myös puna-keltaisia dieselvetureita ja sinisiä ”Lättähattuja” eli kiskoautoja. Osa on täysin toimintakuntoisia. Äkkinäinen vierailija läkähtyy ajatellessaan kaiken tämän kunnostukseen kuluvia talkootunteja, mutta onneksi viidensadan jäsenen Museoveturiyhdistyksessä on innokkaita ja taitavia tekijöitä. Lisä ei olisi silti pahitteeksi. Työssä on vain yksi palkattu puualan osaaja, Pentti Oikari. – Kunnostettava kalusto on valitettavan usein joutunut jo ennen Haapamäelle päätymistään vandalismin kohteeksi, Oikari kertoo ja esittelee lattiasta kattoon asti töhrittyä puuvaunua. Vaunun puhdistetut vaneriseinät ovat jo saaneet kiiltävän lakan, penkit odottavat vielä plyysiverhoilua ja ikkunanyliset narupunoksisia tavarahyllyjä. Eteisessä on paikka lasiselle vesipullolle. Harmaa korkkimatto on tuhansien askelten kuluttama. Melkein kuin käytävällä yhä kävelisi koppahattuinen konduktööri mustan laukkunsa kanssa: – Ja matkaliput! Onko Haapamäeltä tulleita? Kiitos ja hyvää matkaa! n 13 KAMERAVERTAILU Ä lypuhelimen kamera täyttää nykyään useimpien kotikuvaajien tarpeet. Kamera pysyy aina mukana matkassa ja taltioi lähikuvat ja satunnaiset videoklipit kohtuullisen laadukkaasti. Mutta rajat tulevat pian vastaan. Kuvaa ei saa zoomattua kaukaisiin kohteisiin. Valokuvat rajoittuvatkin kliseisiin naama-, ruoka- ja tilannekuviin. Luova valokuvaaja toivoisi myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa tarkennukseen, väreihin ja rajauksiin jo kuvaa otettaessa. Pitkällä zoomilla varustettu pokkarikamera on suunniteltu juuri tälle käyttäjäryhmälle. Kamera mahtuu taskuun ja toimii napin painalluksella automaattisesti. Siinä on paljon käsisäätömahdollisuuksia ja sen avulla voi kuvata myös makro-lähikuvia sekä Full HD -teräväpiirtovideoita. Sitten kamerakauppaan Puhuttaessa kameramerkeistä jopa 70 prosentille maailman ihmisistä tulee ensimmäiseksi mieleen Canon. Toisena juolahtaa mieleen kilpailija Nikon. Näiden välillä punnitaan kaupassa tarkoin. Onhan toki kameramerkkejä muitakin, joista tunnetuimpia ovat Olympus, Samsung, Panasonic Lumix ja Sony. Kuluttajan aika ei kuitenkaan riitä kaikkien mallien vertailuun. Kamerahan pitää saada juuri nyt! Tästä tilanteesta tämä vertailukin lähtee. Laitoimme napit vastakkain suosituimmat Canonin ja Nikonin uutuusmallit. Lisäksi täydensimme sitä kameralla, jota kauppiaskin todennäköisesti suosittelee syksyllä kolmanneksi vaihtoehdoksi. Haastajaksi otettiin tuore elokuussa EISA-palkittu Sony Cyber-Shot SX50. Kansainvälistä EISA-kamerapalkintoa ei turhaan jaeta. Palkinnon saa kamera, jossa innovatiivisuus ja uudet hienoudet ovat huipussaan – ja silti kamera on tehty helpoksi käyttää kilpailukykyiseen hintaan. Näppärä Canon SX280 Canon on laadukas pitkäzoominen pokkari yleiskäyttöön. Kamera käynnistyy vauhdilla ja tarkentuu nopeasti. Kuvan tarkkuus on vain 12,1 megapikseliä, ja pienemmän tarkkuuden huomaa selvästi verrattaessa kuvia Nikoniin ja Sonyyn. 12 megapikseliä riittää silti hyvin perheja lomatapahtumien tallentamiseen ja kuvat tulostuvat A3-ja jopa A2-kokoisina 14 POKKARIEN KUUMA KÄRKIKOLMIKKO Canon SX280 HS Nikon S9500 Sony HX50V Zoom20-kertainen 22-kertainen 30-kertainen Polttoväli 25–500 mm 25–550 mm 24–720 mm Digizoom40-kertainen 80-kertainen 60-kertainen Aukko3,5–6,8 3,4–6,3 3,5–6,3 Tarkennus auto, käsin auto auto, käsin Makrokuvaus 5 senttiä 4 senttiä 5 senttiä Tarkkuus 12,1 megapikseliä 18,1 megapikseliä 20,4 megapikseliä Kenno 1/2,3 taustavalaistu CMOS 1/2,3 taustavalaistu CMOS 1/2,3 taustavalaistu Exmor R CMOS Video max 1080p 60 kuvaa/sekunti 1080p 30 kuvaa/sekunti 1080p 50 kuvaa/sekunti erikoisnopea 120/240 kuvaa/sekunti Näytön koko 3-tuumaa, 460k pistettä 3-tuumaa, 614k pistettä 3-tuumaa 921k pistettä Kuvaustilat 7 skeneä, 11 värisuodinta, 9 efektiä 21 skeneä, 6 efektiä 15 skeneä, 5 värisuodinta, 9 efektiä Salamatilat auto, synkro, punasilmäesto auto, synkro, punasilmäesto auto, synkro, hidas synkro, punasilmäesto Kuvanvakainon on on Itselaukaisinon on on Sarjakuvaus 3–7 k/s jatkuva, 14 k/s purske 2 k/s jatkuva, 7,5 k/s purske, 10, 5 ja 2 k/s purske 60 ja 120 k/s purske Kuvasuhde 4/3, 16/9, 3/2, 1/1 4/3, 16/9 4/3, 16/9 Herkkyys ISO 80–6400 ISO 150–3200 ISO 80–12800 Valotusaika 1/3200–15 sekuntia 1/4000–4 sekuntia 1/1600–30 sekuntia Valkotasapaino auto, vakiot, käsin + vedenalainen auto, vakiot, käsin auto, vakiot, käsin + väribalanssi Lisäsäädöt monipuoliset kirkkaus, värikkyys, sävy hyvin monipuoliset Erityismaininnat lisävarusteena 40 m syvyyden kestävä 3d-kuvaus valotuskorjaimella oma säätöpyörä kotelo vedenalaiseen kuvaukseen vatupassi horisontin tasaukseen hdr-kuvatila, yökuvat käsivaralta 3d-kuvaus ja 3d-panoraamat valokuvaus videon aikana salama/laajennusliitin, kaukosäädin suosikkisäädöt-pikavalikko Hdmi tv-liitäntäon on on Gps-vastaanotinon on on Wifi-liitäntäon on on Akun kesto noin 200 kuvaa noin 250 kuvaa noin 400 kuvaa Akun lataus akun siirto erilliseen laturiin usb-liitäntä usb-liitäntä ja usb-laturi Väri musta, punainen musta, ruskea, hopea, punainen musta, hopea Koko 106,4 x 62,8 x 32,6 mm 110,1 x 60,3 x 30,7 mm 108,1 x 64,3 x 38,3 mm Paino 233 g 205 g 272 g Hintaluokka 350 € 300 € 400 € TEKSTI: PEKKA TOLONEN KUVA: SONY CANON vastaan NIKON vastaan SONY Uusimmat pokkarikamerat ovat pieniä ihmeitä taskunpohjalla. Pitkä zoom-linssi tuo kaukaiset kohteet lähelle, kuvanvakain pitää kuvat tarkkoina lähikuvissa ja teräväpiirtovideot taltioituvat napin painalluksella. 15 ➥ KAMERAVERTAILU näyttävästi. Yksityiskohtien pehmeys silti häiritsee ja kuvat ovat usein suttuisia tietokoneen ruudultakin katsellessa. Kuvan väribalanssi ja valotus menee yleensä kohdalleen. Moitteita saa sen sijaan linssi, jossa esiintyy paljon värihajontaa erityisesti lähizoomauksessa. Tämä näkyy sinertävinä reunuksina kohteiden reunoilla. Vastavalossa kuvista tulee helposti tasapaksuja ja joskus taivas ylivalottuu. Kameran herkkyys riittää hyvin sisäkuviin, jopa ilman salamaa. Yökuvissa auttaa pitkä 15 sekunnin valotusaika ja hyvät käsisäätömahdollisuudet, mutta lopputulosta heikentää linssin värihajonta. Videot tallentuvat miellyttävästi teräväpiirtotarkkuudella. Zoomaus tuotti kuitenkin häiritsevää sirinää – liekö yksilövika? Yövideoissa esiintyi myös paljon värikohinaa. Canonia täydentävät värisuotimet ja efektit sekä monipuoliset kuvasuhteet teräväpiirrosta Instagram-tyyppisiin suorakaidekuviin. Canonin selvästi heikoin lenkki on sen lyhyt akkukesto ja latauksen hankaluus. Akku riittää vain 200 kuvaan ja gps-paikannuksen kanssa kuvia syntyy vain satakunta. Latausta varten akku pitää irrottaa kamerasta ja laittaa erilliseen laturiin. Valitettavasti akkukotelon kansi on heppoista tekoa. Huolellisuutta vaaditaan, että kansi kestää kovemmassa käytössä yhtä lomasesonkia kauemmin! Yökuvauksessa Nikon ei loista, sillä valotusaika on pisimmillään vain neljä sekuntia. Satunnaisia yökuvia silläkin saa aikaan. Full HD-teräväpiirtovideot näyttävät turhan karkeilta, mutta zoomaus ei tuota ylimäärästä ääntä. Haittana kuvanvakain toimii videossa heikosti ja saa kuvan hyppimään. Nikon sopii hyvin käyttäjälle, joka etsii helppoa täysautomaattista pokkaria pitkällä zoomilla. Lataus tapahtuu kätevästi suoraan usb-liitännästä. Kun kameran jättää kiinni tietokoneeseen, on se heti valmiiksi ladattuna seuraavaa kuvausretkeä varten. Helppokäyttöinen Nikon S9500 Monipuolinen Sony HX50V Nikon tuntuu kourassa kevyeltä ja luotettavalta. Se käynnistyy Canonia hiukan hitaammin ja tarkentuu myös hitaammin. Tarkennus menee harmillisesti joskus ”harakoille” ja kuvia kannattaa ottaa useampia varmemmaksi vakuudeksi. Zoomaus toimii ripeästi ja 22-kertainen suurennos tuo kohteet sopivan lähelle. Ero on pieni Canonin 20-kertaiseen zoomiin, mutta selvä. Nikonin Digizoom toimii yllättävän hyvin noin 40-kertaiseksi saakka. 80-kertainen zoomi auttaa rajaamaan kaukaisia kohteita, mutta lisätarkkuutta ei digizoomilla saa aikaan ja kuvista tulee sumeita. Kuvanvakain toimii hyvin jopa digizoomin ääriasennossa. 18 megapikselin kenno ja Nikonin linssi tuottavat pehmeähkön mutta värivirheettömän kuvan. Kuvien laatu on tasaisen hyvä, joskin Nikon syyllistyy usein kuvien alivalotukseen. Korjauksia varten kamerassa on kuitenkin kirkkaus-säädin. Kamerassa on paljon skenejä, efektejä ja valkotasapainovalinta henkilökohtaisia säätöjä varten. Sarjakuvaus toimii 2 kuvaa/sekunnissa niin kauan kuin nappia pitää alhaalla. Kuvien tallennusta pitääkin sitten odotella jopa minuutteja pitemmillä kuvasarjoilla. Sony Cyber-Shot HX50V istuu käteen jämäkästi. Kokoa ja painoa on Canonia ja Nikonia selvästi enemmän. Design ei ole siron litteä vaan pikemminkin laatikkomainen. Kameran lisäksi housuntaskuun ei sitten muuta mahdukaan. Virtanäppäimen painallus tuo zoomin heti esille ja kamera tarkentaa 0,1 sekunnissa kohteeseen. Zoomaus toimii myös vauhdilla. Sonyssa on selväsi järkkärin ärhäkkyyttä! 30-kertainen zoomi tuo kohteet lähelle ja piirtää terävästi koko polttovälialueella ilman värihajontaa. Kuvat ovat värikylläisiä ja sävykkäitä. Kontrastia Sony tuottaa erittäin voimakkaasti, joka antaa kuville kyllä elokuvallisen sävyn, mutta ei välttämättä miellytä kaikkia. Kuvien lähitarkastelussa Sonyn tarkkuudessa on myös selviä puutteita. Liekö syynä Sonyn voimakas kohinanpoisto, sillä 20 megapikselin kennon ja laatulinssin pitäisi tarjota huomattavasti yksityiskohtaisempaa jälkeä. 60-kertainen digizoomi on myös käyttökelvoton, sillä se pikselöi yksityiskohdat katselukelvottomiksi. Videokuvassa zoomaus ei tuota ääntä ja kuva pysyy tasaisena kävellessäkin. Video öiseltä kadulta tallentuu hämmästyttävän 16 HYVÄ KAMERA ON TEHTY HELPOKSI KÄYTTÄÄ KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN. todenkaltaisena – ja kohinatta. Näppäränä ominaisuutena videokuvauksen aikana voi myös ottaa tavallisia valokuvia. Turistin yökuvat tallentuvat hyvin jopa käsivaralta. Sony sopiikin mainiosti vaikkapa bändikeikkojen kuvaamiseen klubeilla. Käsisäätömahdollisuuksia on runsaasti ja akku kestää muita tuplasti kauemmin. Kamera sisältää lisäksi kätevän valaistuspyörän, joka antaa säätää valotuskorjausta lennossa. Hieno innovaatio on myös elektroninen vatupassi, jolla horisontin saa tasattua heti kuvausvaiheessa! Hdr-kuvatila kykenee myös tallentamaan kuviin korkeamman dynamiikka-alueen nostamalla esiin varjo-alueiden ja kirkkaiden kohteiden yksityiskohtia. Sony on EISA-voittonsa ansainnut, mutta perusvalokuvaajalle kamera on liiankin monipuolinen. Voimakas kohinanpoisto laskee arvosanaa, mutta luovan nettikuvaajan kuin globetrotterinkin monimuotoiset päivä- ja yökuvaustarpeet Sony HX50V täyttää mainiosti. Ja voittaja on... Canon SX280 HS voisi olla jopa vertailun voittaja, koska siinä on peruskäyttäjän yleisimmin tarvitsemat ominaisuudet. Kuluttajalle ei voi kuitenkaan suositella kameraa, joka on vaarassa hajota ensimetreillä heikon akkukotelon ja usb-latauksen puutteen takia. Kamerataistossa Canon tarvitsi myös enemmän tarkkuutta ja paremman linssin. Kakkostilalle kohosi Nikon S9500. Vaikka kamera toimii Canonia hitaammin, Nikonin keveys, suuri pikselitarkkuus ja laadukas linssi yhdessä usb-latauksen kanssa tekevät siitä vertailun vaivattomimman ratkaisun kuluttajalle, joka haluaa napata monipuolisen kameran nopeasti matkalle mukaan. Voiton vei Sony HX50V huolimatta korkeahkosta kohinastaan. Pitkä ja terävä zoom, 0,1 sekunnin tarkennus, monipuoliset käsisäädöt, hyvä kuvanvakaus ja videolaatu, yö- ja hdr-kuvaus sekä horisontin tasauksessa avustava vatupassipalkki ja käsisäätöinen valotuskorjain antavat kuvaajalle paljon luovia mahdollisuuksia. Näin testasimme Kamerat saapuivat pikatestiin viikon haarukalla, ja loppukesän säät vaihtelivat vauhdilla. Suoraan vertailukelpoisia kuvia ei siksi voitu ottaa. Käyttötuntuman ja laadun selvittämiseksi kullakin kameralla napattiin noin 500 kuvaa. Testikuvien laatu arvioitiin silmämääräisesti 27-tuumaiselta värikalibroidulta Asuslednäytöltä Macintoshissa sekä kokoruudun Full HD -tarkkuudella että kuvan natiivilla pikselitarkkuudella. CANON NIKON SONY Canon tuottaa tasapainoisia kuvia, mutta ylivalottaa joskus taivaan valkoiseksi. Linssi piirtää hiukan suttuisasti ja tuottaa helposti linssiheijastuksia auringonvalossa. Lähikuvat toistuvat makrolla värikkäästi ja tarkasti. Makrovideot pörriäisiä kuhisevista kukista näyttävät suorastaan pelottavilta! Nikonilla nappaa nopeasti laadukkaita postikorttikuvia. Kakkoskuvassa zoomataan kuvan keskelle – ja kolmoskuvassa näkyy mitä siellä antennimastossa tapahtuukaan? Nikonin kuvanvakain pitää kuvan tärähtämättömänä jopa 80-kertaisella digizoomilla. Pärjää Nikonilla makrokuvissakin, joskin sen tarkennus ei aina onnistu. Sony on aika epeli pokkarikameraksi. Vastavalokuvat piirtyvät taiteellisen jylhästi. Bändikeikan videokuvauksen aikana saa napattua myös yksittäiskuvia. Makrokuvissa kirkkaat värit nousevat pintaan. 24–720 millin linssi toimii lähes virheettä elokuvallisesta laajakulmasta 30-kertaiseen teleobjektiiviin – taskukoossa. Gps, Wifi ja Hdmi kamerassa? Facebook-sivulle. Hdmi-liitännän avulla kamera voidaan taas liittää televisioon kuvien katselua varten. Jokaisen kameran mukana tulee myös usb-kaapeli kuvien siirtoa varten. Canon ja Nikon sisältävät lisäksi CD-ROMin, josta asennetaan tietokoneelle kuvien siirrossa ja muokkauksessa käytettävä ohjelmisto. Monet sylimikrot eivät kuitenkaan sisällä CD-ROMia. Kuvien siirto Canonista ja Nikonista voidaan tällöin tehdä esimerkiksi ViewNX2-ohjelmistolla, jonka saa ladattua verkosta ilmaiseksi. Sonyn kuvat siirtyvät kätevästi ilman siirto-ohjelmaa, sillä kamera ilmestyy usbkaapelin liittämisen jälkeen heti tietokoneen tai tabletin tallennusmediaksi. Kuvat siirretään hilaamalle ne kameran levy-kuvakkeelta kiintolevylle. n Kaikki vertailun kamerat sisältävät gps-vastaanottimen ja langattoman wifi-tiedonsiirron. Gps:n avulla kuviin saadaan suoraan paikkatieto, jonka avulla ne voidaan automaattisesti paikoittaa kartalle monissa verkkopalveluissa. Wifi puolestaan mahdollistaa kuvien langattoman siirron tietokoneelle, tablettiin, älypuhelimeen tai jopa suoraan vaikkapa 17 SÄHKÖRISTIKKO Ristikon voit ratkaista myös verkossa: www.adato.fi/ristikko Lähetä ristikkosi 30.10.2013 mennessä osoitteella: Sähköristikko, PL 1427, 00101 HELSINKI Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka 18 SÄHKÖVISA Tervetuloa Sähkövisa ja Sähköristikko -sivustoon Voit vastata sekä Sähkövisaan että palauttaa Sähköristikon ja tuplata voittomahdollisuutesi. Kaikki osallistuneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Sähkövisa ja Sähköristikko ovat sähkö- ja energiayhtiöiden asiakaslehdissä julkaistavia lukijakilpailuja, joissa palkinnot jaetaan valtakunnallisesti. Sähkövisan ja Sähköristikon palkinnot 3/13: Wilfa tehosekoitin BL-1200B lJäämurska-, smoothie-, pulssi- ja puhdistustoiminto lErikoisterät tehokkaaseen jään murskaamiseen lPortaaton nopeudensäätö lTäyttöreikä kannussa Etsi vastaukset kysymyksiin ja soita numeroon 0700 9 6125 Puhelinvisaan vastaaminen maksaa 0,95 €/min + pvm. Voit myös kirjoittaa vastaukset sekä nimesi ja osoitteesi postikortille ja postittaa sen osoitteella: Sähkövisa 3/13, SÄHKÖVIESTI, 00002 HELSINKI tai vastata internetissä kirjoittamalla selaimen osoitekenttään: www.adato.fi/visa. Vastaukset 30.10.2013 mennessä. Vastaukset löytyvät pääosin lehden artikkeleista. A Sähköpalon syttymissyy on usein laitteen väärä käyttö tai viallinen, korjaamaton laite. Miten usein valaisin oli syynä sähköpaloon tai sähköön liittyvään paloon Tukesin 2012–2013 -raportissa? 1. 1056 kertaa 2. 233 kertaa 3. 156 kertaa   B Mikä kameramerkki tulee tutkimuksen mukaan ensimmäisenä mieleen kameramerkkejä kysyttäessä? lLasikannu 1. Canon 2. Nikon 3. Olympus l1200 wattia   lIrrotettava pohja helpottaa puhtaanapitoa lArvo noin 199 € Lisätiedot: Oy Wilfa Suomi Ab, p. 09 680 3480 C Mistä alkaen vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta omakotitaloilta on vaadittu energiatodistus myynnin tai vuokrauksen yhteydessä? 1. 1.1.2008 alkaen 2. 1.1.2009 alkaen 3. 1.6.2013 alkaen Sähkövisan ja Sähköristikon voittajat 2/13: Ladattava käsivalaisin Technoline T9033 E.M.S. MPI 100VV -vesiautomaatti: Airi Rissanen, Joroinen, Bionaire BAP9424 -ilmanpuhdistin: Osmo Huhtala, Turku ja Kari Kenttälä, Rovaniemi, Finca sähköinen teräsmehustin: Raija Peltomaa, Kauttua Onnittelut voittajille! Sähköristikko 2/13 ratkaisu lPimeneviin iltoihin lErittäin kirkas 12 ledin valo, metallikotelo, roiskevedensuojattu – ei lopu paristovoima, kun voit ladata valaisimen aina uudestaan lMukana latausjohto ja ladattavat akut (3 kpl) lArvo noin 29 € Arvomme viisi palkintoa Lisätiedot: Oy Finca Ltd, p. 0400 500 520 19 VALAISTUSTA JA VALOA syksyn sisustukseen Heikoimmin nähdään hehkulampun tai halogeenin valossa, jotka myös häikäisevät enemmän kuin päivävalolamput. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN KUVAT: AD-LUX OY JA DC 20 Porrasvalaisin, yhdestä valaisimesta valoa portaiden ylä- ja alapäähän. Masto-valaisin on hyvä korkean huoneen valaistuksessa. Takila-valaisin, jossa WT4valolista ja 49 W:n himmennettävät Viva-Lite-Saalingit, antaa keittiöön kauniin, epäsuoran valaistuksen. V alaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimon mukaan kodin valaistuksen kehityksessä ja trendeissä on paljon hyvää, mutta myös huolestuttavia asioita. Valon määrä ja laatu eivät ole aina synergiassa keskenään. Hyvillä valaisimilla on mahdollista saada sisällä oleva keinovalo muistuttumaan päiväsaikaan ikkunasta tulevaa valoa. Läppärin ääressä pikkutunneille Pekanheimon mukaan elimistölle ei ole hyväksi, että silmät joutuvat jatkuvasti sopeutumaan vaihteleviin etäisyyksiin ja nopeisiin valonmäärän muutoksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden on hyvä pohtia syitä silmien rasittumiseen, päänsärkyyn, väsymiseen ja jopa stressiinkin. Läppärin ääressä opiskelijat ja uutterat työmyyrät ahertavat jopa aamun pikkutunneille asti. Samoin sosiaalisen median suurkuluttajat. Läppärien taustavalot on Pekanheimon mielestä säädetty usein aivan liian kirkkaiksi. Sama voi olla myös television kuvan kanssa. Eri sävyjä iltaan – Aivot eivät saa enää signaalia, että vuorokaudenaika vaihtuu ja olisi aika ehkä nukkua riittävät yöunet. Niin sanotut siniset aallot olisi hyvä poistaa kodin sisustusvaloista illaksi ja siirtyä pehmeämpään keltaiseen valoon. – Ja kaamoksestakin huolimatta on hyvä ratkoa valaistuksen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat ensin. Kun yökukkujan saa vihdoinkin makuuhuoneeseen, niin Pekanheimon mielestä epäsuora valaistus olisi paras. – Keskelle kattoa ei tarvita valopistettä. Kun loikoilee sängyssä, kattovalaisimeen ei ole miellyttävä katsella, kun siinä palaa valo. Hän ehdottaa sängyn päätyyn ja ikkunan yläpuolelle himmennettäviä loistevalaisimia. Lukuvalo on näin toimiva ja perinteisiä yöpöydällä olevia lukuvalaisimia ei tarvita. – Yöpöydälle sopii myös sarastusvalaisin takamaan miellyttävän aamuheräämiseen. Valo on auringonnousun valonväristä, lämminsävyistä. ties vielä kodin värityskin on toteutettu niin, että se nielaisee valon. Pekanheimo sanoo, että tämä on osin ollut myös aikansa trendikysymys. Vuosikausia on neuvottu sisustamaan koti lämminhenkisellä kellertävällä valolla (esimerkiksi hehkulamput, pienloistelamput ja halogeenilamput). Niinpä se onkin edelleen yleisin valo useimmissa kodeissa. – Tällä on vastakkainen reaktio eli jatkuvassa keltaisessa valossa ei sitten vireystila nousekaan vaan ihminen on koko ajan ”torkkutilassa” ja silmät väsyvät, koska heikko valaistus on taas signaali kohti unia. Hyvien ja pahojen ledien taistelu Vain emäntä keittiötä häikäisemään – Laadukkaaseen sisävalaistukseen kuuluu sekä oikea valon laatu että myös riittävä valon määrä ja häikäisyn estäminen. On hämmästyttävää, että edelleen käytetään paljon halogeenivalaisimia, vaikka ne alun perin oli tarkoitettu kohdevalaisuun. Näitä on korvattu ledi-valaisimilla, mutta muutostyöt ovat kuitenkin huomattavan isoja, jos niitä uusii jo olemassa olevaan kotiin, hän pohtii. Ledi-valaistuksessa Pekanheimo painottaa laatua. Keittiössä tarvitaan riittävästi häikäisemätöntä valoa työtasoille. Pekanheimo jatkaa, että monet keittiötoimittajat suosittelevat yleensä yläkaappien alle alas suunnattuja halogeeneja tai ledejä. Nämä eivät anna tasaista valoa työtasolle. Työpöydälle tulevat erilaiset kodinkoneet peittävät usein työskentelyvalon. Kiiltävät pintamateriaalit ovat olleet viime vuosina suosittuja, mutta yhdessä valaistuksen kanssa ne saattavat häikäistä. – Suosituksi tullut leditekniikkaan (vähäinen energiankulutus) perustuva kirkasvalovalaisin on hyvä herättäjä keittiössä. Useimmille riittää 15 minuutin oleskelu kirkasvalossa. Sen avulla moni pysyy virkeänä pitkälle iltapäivään. Ilkka Pekanheimo työskentelee AD-Lux Oy:ssä. n Keltaisessa valossa ei vireystila nouse – Ledit kannattaa ostaa vastuulliselta kauppiaalta ja selvittää niiden laatu. Ikäihmiset taas käyttävät hänen mukaansa sisustuksessa pääsääntöisesti kellertävää valoa – on romanttista varjostinta, kasarityylin valaisinkuuppaa sekä paksuja lasikupuja. Ken- 21 TEKSTI: MATTI VÄLIMÄKI KUVA: SHUTTERSTOCK Moni sähköpalo voitaisiin välttää. Huolellisuudella ja kodinkoneiden käyttö ohjeiden noudattamisella päästään jo pitkälle. ”Kyllä minä nyt JÄÄKAAPPIA osaan käyttää” T urvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut raportin Sähkö palon syttymissyynä. Raportista käy muun muassa ilmi, mitkä kodinkoneet aiheuttavat eniten paloja tai paloriskejä. Tekninen asiantuntija Hennamari Valkeinen Tukesista kertoo, että liesi on kirkkaasti kärjessä. Tai, jos tarkkoja ollaan, niin meidän olisi syytä puhua lieden käyttäjistä. – Se tavallinen tarina on, että liesi laitetaan päälle ja sitten lähdetään muualle, vaikka vain lyhyesti käväisemään. Tai sitten joku saa aamuyöllä inspiraation laittaa ruokaa, mutta väsähtääkin kesken kaiken. – Ongelmia on aiheutunut myös esimerkiksi siitä, kun lieden levyillä tai sen läheisyydessä on säilytetty ylimääräistä tavaraa, ja liesi on joutunut vahingossa päälle. Valkeinen korostaa, että liettä pitää käyttää aina valvotusti. Samanlainen läsnäolopakko koskee oikeastaan myös esimerkiksi pyykinpesukonetta (sija 6) ja astianpesukonetta (sija 12) – Jos jotain tapahtuu, on tärkeää, että ihminen on paikalla reagoimassa tilanteeseen, Valkeinen korostaa. Vaihda viallinen loisteputki Lieden jälkeen kakkossijalla tulevat valaisimet. Valkeinen nostaa erityisesti esille loisteputkivalaisimet: – Kun loisteputkivalaisimen lamppu palaa loppuun, hehkuu oranssina tai ei muuten toimi kunnolla, niin se on tärkeää vaihtaa. Tällaisessa tilanteessa vaarana on, että kun sytytin yrittää saada lamppua palamaan, niin valaisin kuumenee. Kolmas sija menee ryhmälle ”muu kone tai laite”. Kategoriaan mahtuu niin radioita, sähkögrillejä, jatkojohtoja kuin imureitakin. Hmm, miten esimerkiksi pölynimuri, joka tuntuu niin vaarattomalta ja viattomalta laitteelta… – Pölynimuriin pätee sama kuin sähkölaitteisiin yleensä: sitä on käytettävä ohjeiden mukaisesti. Tässä tapauksessa on huolehdittava esimerkiksi siitä, että suodattimet eivät 22 JOS SÄHKÖPALO SYTTYY Irrota sähkölaitteen johto. Jos et voi irrottaa johtoa, niin irrota sähkökeskuksesta laitteen sulake. Yritä sammuttaa palo vedellä tai sammutuspeitteellä. Kumpi on kätevämpi, riippuu muun muassa siitä, mikä sähkölaite on kyseessä. Jos sammuttaminen ei onnistu tai jos huoneeseen vapautuu paljon savua, niin poistu huoneesta ja sulje ovi takanasi. Poistu asunnosta ja hälytä apua. Huolehdi, että myös kaikki muut poistuvat asunnosta. Ohjeet: Hennamari Valkeinen/Tukes SÄHKÖPALO TAI SÄHKÖÖN LIITTYVÄ PALOHÄLYTYS (2012–2013) 1. Liesi (1056 tapausta) 2. Valaisin (233) 3. Muu kone tai laite (188) 4. Kiuas (156) 5. Sähkökeskus (128) 6. Pyykinpesukone (95) 7. Sähköjohdot ja -kaapeloinnit (83) 8. Mikroaaltouuni (69) 9. Tuotantoprosessissa käytetty kone tai laite (66) 10.Kylmälaite (64) Lähde: Sähkö palon syttymissyynä. Tukes 2013. tukkeudu. Lisäksi on tärkeää irrottaa johto pistotulpasta eikä johdosta vetämällä, jotta johto ei ajan myöten vaurioidu. Kylmälaite lämpimään tilaan Kotitalouksien kymmenen kärjessä listalle mahtuvat myös kiuas, sähkökeskus, pyykinpesukone, sähköjohdot ja kaapeloinnit, mikroaaltouuni, kylmälaite ja lämmityslaite. Kiukaan vaaratilanteet aiheutuvat pääsääntöisesti siitä, kun sen läheisyydessä kuivatetaan pyykkiä. Pyykinpesukoneen kohdalla kyse on usein laitteen vikaantumisesta. Mikroaaltouunin kohdalla laitteen väärästä käytöstä, esimerkiksi metalliesineen joutumisesta mikroon tai liian pitkään tai suurella teholla tapahtuneesta kuumentamisesta. Kylmälaitteiden kohdalla ongelmia on aiheutunut esimerkiksi siitä, että jääkaappi tai pakastin on sijoitettu liian kylmään tilaan. – Vaikka kylmälaite tuottaa kylmää, niin se on sijoitettava lämpimään. Liian kylmässä kompressori ei välttämättä jaksa käynnistyä, mikä voi johtaa ylikuumenemiseen ja palamiseen. Samasta syystä esimerkiksi kylmälle kesämökille tultaessa on odotettava, että tila lämpiää, ennen kuin jääkaappi laitetaan päälle. Tämän jälkeenkin kannattaa jäädä vielä seuraamaan jääkaapin toimintaa hetkeksi ja varmistua, että laite käy normaalisti. Järjen käyttö on sallittua Hennamari Valkeinen korostaa, että valtaosa kodinkoneiden aiheuttamista paloista tai läheltä piti -tilanteista voitaisiin helposti välttää. – Kannattaa lukea käyttöohjeet, joissa on myös ohjeet laitteen sijoittelusta ja huollosta. Selitykseksi ei käy, että ’kyllä minä nyt osaan jääkaappia käyttää’. On myös hyvä muistaa, että samantapaisissakin laitteissa ja niiden käyttöohjeissa voi olla huomattavia eroja. – Järjen käyttö on sallittua. Liettä, pesukonetta ja pyykinpesukonetta ei kannata jättää valvomatta. Ja kaikki epätavallisesti käyttäytyvät laitteet on syytä tutkia ja tarvittaessa korjata, Hennamari Valkeinen korostaa. n 23 KUVA: ESKO SOINI ONLINEPALVELUT Keuruun Sähkö Oy ottaa kotisivuillaan www.keuruunsahko.fi Online-palvelun käyttöön vuoden 2013 aikana. Online on tarkoitettu asiakkaan oman energian käytön seurantaan. Online-palvelun toiminta edellyttää etäluettavaa sähkömittaria, jotka ovat asennettu 2013 vuoden loppuun mennessä lähes kaikkiin Keuruun Sähkö Oy:n sähkönkäyttöpaikkoihin. KEURUUN SÄHKÖ OY KEHITTÄÄ PERINTÄÄ YHDESSÄ LINDORFF OY:N KANSSA Käytännöt tarkentuvat 1.10.2013 alkaen Keuruun Sähkö Oy ja Lindorff Oy kehittävät yhdessä sähkölaskujen perintää. Lokakuun alusta alkaen Lindorff Oy lähettää asiakkaille katkaisuvaroitukset. Lisäksi yritysasiakkaiden osalta siirrytään noudattamaan nykyisten sähköntoimitusehtojen mahdollistamia aikoja ja menetelmiä. Yritysasiakkaiden ensimmäisessä maksuvaatimuksessa kerrotaan saatavan perusteen ja määrän ohella perinnän siirtymisestä perintäyhtiölle. Mikäli saatavaa ei makseta eräpäivään mennessä, niin maksuviiveestä ilmoitetaan tieto Suomen Asiakastiedon ylläpitämään Maksutaparekisteriin. Toinen maksuvaatimus on katkaisuvaroitus tratalla. Maksuvaatimuksessa on maininta mahdollisesta eräpäivän jälkeisestä sähköntoimituksen keskeyttämisestä sekä tratan protestoinnista. Lisätietoja perinnästä puh. 020 7879 807 Keuruun Sähkö -konsernin yhtiöt myös Keuruun Lämpövoima Oy ja Radiki Oy Yliahontie 19 PL 50, 42701 Keuruu etunimi.sukunimi@keuruunsahko.fi Toimisto avoinna ma-pe 9.00–15.30, vaihde 8.30–15.30 vaihde 020 7879 800, fax 020 7879 801, vikailmoitukset 020 7879 809 Tutustu yhtiömme kotisivuihin www.keuruunsahko.fi