1. No category

XXVI
Viaporin Tuoppi
Suomenlinnan Pursiseura ry SuPS
14. elokuuta 2010
Klassiset veneet myötätuulessa Itämerellä s. 3
MUISTILISTA
KILPAILIJOILLE s. 4
A on erikoinen luokka s. 6
BSAG s. 8
Purjehdusohjeet s. 10
Sailing intructions s. 13
Reittikartta
keskiaukeamalla
2009 voittajat
maalikamerassa s. 18
Taina Raakile
TIKUSTA ASIAA s. 20
PALASIA VIAPORIN
MERIHISTORIASTA s. 22
Prinz Heinrich
Purjeveneilijän uskollinen
kumppani s. 26
Mysi Lahtinen
KUNINKAALLINEN TULIAINEN
TURKIN MATKALTA s. 29
www.suomenlinnanpursiseura.fi
Julkaisija: Suomenlinnan Pursiseura ry, www.suomenlinnanpursiseura.fi Toimituskunta: Juha Niiniranta,
Johanna Bruun, Lauri Juva, Mauno Nousiainen Painopaikka: Libris, Helsinki Julkaisun purjehduskuvat vuoden
2007 Tuopista: Kusti Kairikko
Klassiset veneet myötätuulessa Itämerellä
Klassisten veneiden ympärillä on alkanut tapahtua
uudenlaista liikehdintää, kun skandinavian alueella
järjestettevät kilpailut on kerätty yhteiseen kilpailurinkiin, joka kantaa nimeä Baltic Classic Circuit.
Järjestelyjen takana on Scandinavian Classic Yacht
Trust, jonka päämäärä on edistää klassisten veneiden näkyvyyttä ja tehdä pr-työtä siihen liittyvän
toiminnan osalta. Tarkoitus on myös järjestää kilpailuja ja tapahtumia sekä koota yhteen Itämeren
alueella jo toimivat regatat ja parantaa niiden näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä.
SCYT on Ruotsissa perustettu ja pääosin ruotsalaisten johtama säätiö, jonka johtokunnassa on
myös suomalainen ja irlantilainen edustaja. Puheenjohtajana toimii Fredrich Dahlman, toiminnanjohtajana Olle Appelberg ja sääntöjen laatimisesta
vastaa Feargus Bryan.
Baltic Classic Circuit pyörähti tänä vuonna liikkeelle
ensimmäistä kertaa pitäen sisällään viisi regattaa: Classic Baltic Race, Sandhamnissa; Hangon
regatta, Hangossa; Trosa Seglar Vacker, Trosassa;
Champagne Nicolas Feuillatte Baltic Classic Master Cup, Helsingissä; Viaporin Tuoppi, Helsingissä.
Kilpailuihin voivat osallistua vuonna 1965 tai sitä
ennen rakennetut purjeveneet sekä luokka- että
tasoituslähdöissä. Pisteitä voi kerätä osallistumalla
vähintään kolmeen eri kilpailuun ja näiden perusteella sitten määräytyy sijoitus koko kierroksen
osalta.
SCYT:lla on kokenut, aktiivinen ja arvovaltainen
johtokunta, joten on syytä olettaa, että rinkiin
kuuluvien regattojen määrä tulee lähi vuosina lisääntymään ja varmasti myös niihin osallitusvien
veneiden määrä kasvaa. Baltic Classic Circuitista
tulee mielenkiintoinen lisä kilpailutarjontaan ja se
tulee olemaan näkyvä osa puuvenekulttuurin edistämisessä tuodessaan kansainvälisen yhteistyön
alan harrastajien ulottuville.
Jonkinlainen tarve tällaiselle yhteistyölle on varmaankin ollut, koska meillä ei SuPS:ssa ollut vaikeuksia päättää Tuopin liittymisestä osaksi Baltic
Classic Circuitia. Hangossakin oltiin innostuneita
asiasta ja regattaan lisättiin klassisten veneiden
tasoituslähtö, LYS Classic. HSS tempaisi järjestämällä kokonaan uuden kilpailun, Champagne
Nicolas Feuillatte Baltic Classic Master Cupin, joka
purjehditaan ratakilpailuna Tuoppia edeltävänä
perjantaina.
Ruotsista on mukana KSSS:n perinteinen Gotland
Runt, johon on liitetty oma sarja klassikoille, Euro-
card Classic Baltic Race. Mukana on myös Trosassa
järjestettävä kuusipäiväinen puuvenetapahtuma,
Trosa Seglar Vackert, jossa tekemistä ja katseltavaa riittää niin aikuisille kuin lapsillekin. Ohjelmassa on mm. taidenäyttely, kaarnaveneenveistoa ja
purjehdusparaati ja -kilpailuja.
Kun suunnittelette ensi kesän kilpailukalenteria,
ja miksei myös lomapurjehduksia, niin ottakaapa
huomioon nämä tapahtumat. Tiedossa on varmasti
sykähdyttäviä kokemuksia klassikojen parissa sekä
maalla että merellä. Onko sinun venekuntasi ensi
vuoden Baltic Classic voittaja? Tarkempaa tietoa
tapahtumista saa SCYT:n nettisivuilta www.sailtrust.org.
Viaporin tuoppi viedään tänä vuonna läpi perinteiseen tapaan, mutta muutostakin tapahtuu siten,
että osa veneistä purjehtii pidennetyn reitin Guggenstenin ympäri. Kutoset, kasit ja kympit käyttävät pidempää reitiä samoin kuin saaristoristeilijöistä 55:set ja sitä suuremmat. Muutos koskee myös
LYS-lähtöjä, jotka jaetaan kolmeen ryhmään niin,
että nopeimmat veneet (LYS1) käyttävät pidennettyä reittiä ja muut (LYS2 ja LYS3) kiertävät radan
vanhaan malliin.
Tervetuloa Viaporin Tuoppiin, hyvän tuulen kilpailuun!
Juha Niiniranta
Kommodori
Suomenlinnan Pursiseura ry.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 23
21
3
MAHDOLLISESSA HAVERITILANTEESSA, ELLET SAA HETI APUA, SOITA 045 111 42 98.
MUISTILISTA KILPAILIJOILLE
KILPAILU
kaan. Noudata ohjeita!
Tasoitusluokat käyttävät kilpailuviirin lisäksi luokkansa mukaista värillistä nauhaa:
LYS1 valkoinen nauha
LYS2 sininen nauha
LYS3 oranssi nauha
Varo yllätyksellisestä vierasvenesataman liikennettä!
Vierasvenesataman puoli ei kuulu kilpailualueeseen.
SAUNOMISOHJEET
Merisotakoulun sauna on kilpailijoiden käytettävissä klo 14 – 18. Saunalla on myynnissä pyyhkeitä ja
t-paitoja, jos oma on unohtunut ottaa mukaan.
HUOM! LYS3, 10mR, 8mR, 6mR sekä SK55 ja
sitä suuremmat saaristoristeilijät ajavat PIDENNETYN RADAN!
Jättäkää tyhjät juomapantit niille osoitetuille paikoille tai ottakaa mukaanne saunasta poistuessanne.
Muista ilmoittaa muutoksista ilmoitettuihin ennakkotietoihin joko sähköpostilla osoitteeseen tuoppi@sups.fi
tai tekstiviestillä numeroon 0400 424 762
Saunan peseytymistiloihin ei juomia ja lasiesineitä
saa viedä.
Jos keskeytät kilpailun (tai et pääse lähtöön) lähetä tekstiviesti numeroon 045 111 42 98
Kaikkien viihtyvyyden kannalta tulee saunatiloissa
noudattaa hyviä tapoja ja yleistä siisteyttä.
Kilpailijoiden tulee ehdottomasti väistää
kauppa-aluksia ja noudattaa vartioveneiden ohjeita.
RANTAOHJELMA
Palkintojenjako alkaa klo 19.30.
Ravintola Chapmanin
satelliitti on auki klo 13 – 19.
Suomenlinnan Panimon ¨
Bar Koirakari on auki klo 13 – 24.
Yöruokamyynti klo 20-23.
SATAMAOHJE
Ohessa on kartta, josta näet pienemmille ja suuremmille veneille varatut laiturialueet.
Jätä ratalautakunnan veneelle tilaa karttaan merkityn laiturin päähän.
MYYNTIPISTEISSÄ EIVÄT KORTIT KELPAA, VARAA KÄTEISTÄ
MUKAAN!
Varvilahdella on kilpailijoita vastaanottava kumivene ja rannalla henkilökuntaa, jotka opastavat ja
tarvittaessa avustavat sopivaan rantautumispaik-
PIRUNKIRKKO
- Kilpailutoimisto
- Palkintojen jako
SAUNAAN
WC
JUHLATELTTA
CAFÉ CHAPMAN
RA
T
KU ALAU
NN
AN TAVEN
E!
SUU
BAR KOIRAKARI
REM
MA
TV
ENE
ET
MO
N
RU INK
O
PIE
NEM
4
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
MÄ
TV
ENE
ET
UUSI
VIAPORIN TUOPPI T-PAITA
MYYNNISSÄ RANNASSA!
HINTA 15,00 e
Viime vuonna suuren suosion saaneita
Tuoppi-pyyheliinakasseja, uudella kuvalla
myynnissä saunalla hintaan 15,00 e.
Rannan Café Chapmanin satelliitista
Viaporin lihapata riisillä 10,00 e
Kana-kookoskeitto 8,00 e
Kahvia ja pullaa
Ruokaa voi ostaa myös veneissä nautittavaksi!
Suomenlinnan Panimon Bar Koirakarista
olutta, siideriä ja limuja
Pekka Helo myy maukkaita kreppejä 7,00 e yöruuaksi.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
5
A on erikoinen luokka
Viisaat miehet löivät päänsä yhteen
30-luvun alussa, ja alkoivat kuunnella perheidensä toiveita kilpaveneestä, johon myös vaimot ja
lapset mahtuisivat mukaan kesäisille kilparetkille. Erikoisluokka A:n
luokkasääntö täyttää tänä vuonna
75 vuotta.
Kultaisen kolmekymmenluvun alussa uuden veneluokan suunnittelutyö annettiin suomalaiselle
venerakentaja G.L. Stenbäckille. Tuloksena syntyi
linjakas ja purjehdusominaisuuksiltaan erinomainen A -vene, jolla voitaisiin sekä kilpailla että
retkeillä saaristossa. Suunnittelua ei siis säädellyt
6
ainoastaan se, että veneen kilpailuominaisuudet
olisivat kohdallaan, vaan myös se, että siihen
mahtuisi nelihenkinen perhe nukkumaan ja aterioimaan. Joulukuussa 1935 Suomen Purjehtijaliitto
vahvisti uuden kansallisen Erikoisluokka (Särklass) A:n säännöt, josta nimi lyhentyi myöhemmin
A–luokaksi. Ensimmäinen A-luokkaan rakennettu
vene oli Gösta Kyntzellin piirtämä Inga-Lill XXV,
joka valmistui vuonna 1936 Wileniuksen telakalla
Porvoossa. Luokkansa viimeinen vene on Suomenlinnan Pursiseurassa kotisatamaansa pitävä ja K.
Albin Johanssonin suunnittelema Elise, joka rakennettin vuonna 1952 Loviisassa.
Kaikkiaan Suomessa rakennettiin vuosien 1936 ja
1952 välillä 30 venettä ja kaksi Ruotsissa. (Eva ja
Dittan). Alkuperäisistä A-veneistä suurin osa on
vielä purjehduskunnossa ja niistä rekisterissäkin
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
(kuva vasemmalla) Filou Tuopissa
(kuva alla) Alien ja Ali-Baba
Tekniset tiedot
yli puolet. Suomessa on tällä hetkellä suurin
A-venekanta (13 venettä), Ruotsissa veneitä on
seitsemän ja Hollannissa yksi (Chupita). A-veneiden rakentaminen lopetettiin viisikymmenluvun
alussa korkeaksi nousseiden kustannusten takia,
mutta osin myös siksi että luokkasäännostä löytyi
liikaa tulkinnanvaraisuutta kilpailuluokan kestävän
kehittämisen kannalta. Aika myös ajoi venetyypin ohi: rannikkoristeilijät tulivat muotiin ja sekä
purjehdukset että kilpailut siirtyivät yhä enemmän
avomerelle.
Pituus (m)
10.47 – 10.98
Leveys (m)
2.11 – 2.32
Paino (kg)
2500-3200
Syväys (m)
1.45 - 1.7
Purjepinta-ala (m2) 31.47 – 39.39
Koska kyseessä oli kansallinen veneluokka, kansainvälisiin kilpailuihin A-veneet eivät juurikaan
osallistuneet. Kilpailullisesti A-veneiden kultaiset
vuodet olivat 1950-luvun alussa. Vuonna 1951
kymmenen A-venettä osallistui vähintaan kolmeen
kilpailuun kesän aikana. Vuodelle 1953 kirjattiin
luokalle 15 A-venestarttia - kuudessa regatassa
A-veneillä oli oma lähtö. Tyypillisesti noina vuosina
kilparadoilla oli enemman A-veneitä kuin kuutosia ja viitosia. A-veneiden arvokilpailu on kautta
aikojen ollut Hangon Regatta. Nykyään eniten
A-veneitä nähdaan Viaporin Tuopissa - vuonna
2002 kahdeksan venettä starttasi kisaan. Nykyään
A-veneiden epävirallinen luokkamestaruus ratkeaa
Hangon Regatan ja Viaporin Tuopin yhteenlaskettujen tulosten perusteella, ja palkintona ojennetaan
Kalevala-pokaali Viaporin Tuopin palkintojen jaon
yhteydessä.
Koska A-veneen konstruktiosääntö salli veneiden
purjepinnan, painon, ja muiden ominaisuuksien
optimaalisen yhdistelyn, jokainen vene oli oma
yksilönsä, jolle suunnittelija loi oman sielun. Tuloksena syntyneet A-veneet ovat kauniita linjoiltaan
ja purjehtivat sulavasti. Painoonsa nähden ne ovat
myös erittäin ketteriä liikkumaan, ja kevyitä ohjata. Erikoisista lähtökohdistaan huolimatta A-vene
on erittäin merikelpoinen, tilava ja nopea - aito
suomalainen klassikko.
Lisätietoja A-veneistä saa luokkaliiton puheenjohtajalta Pekka Ervamaalta
pekka.ervamaa@geberit.com.
Facebookista A-veneilijöiden ryhmä löytyy
hakusanalla Finsk Särklass A.
Teksti: Camilla Ekholm
Kuvat: Omistajien arkistoista
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
7
BSAG toimii puhtaan ja turvallisen merenkulun puolesta
Yhtenä Itämeren suurimpana uhkana pidetään mittavaa öljykatastrofia. Turvallista merenkulkua edistetään useilla hankkeilla ja teknisillä järjestelmillä.
Suomenlahden satamien kautta kuljetetaan öljyä n. 150 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo vuosia
kasvussa olleet liikennemäärät nostavat öljyonnettomuuden riskiä. BSAG:n `Safest Sea” -hanke on
yhtenäistetty alusohjaus- ja informaatiojärjestelmä koko Itämeren alueelle. Tavoitteena on nimen
mukaisesti tehdä Itämerestä maailman turvallisin
meri.
”Safest Sea muodostaa katon ja kehyksen
muille meriturvallisuutta edistäville hankkeille.
Sen alla toimii lukuisia eritasoisia järjestelmiä:
henkilöitä, käytäntöjä, sopimuksia ja teknisiä
ratkaisuja” Mathias Bergman, Baltic Sea Action Group:in Meriturvallisuus-ohjelman johtaja
kertoo.
Safest Sea-projekti tähtää kokonaisvaltaisen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän (Baltic Sea VTIS,
Baltic Sea Vessel Trafic Information system) luomiseen kaikkien Itämerivaltioiden VTS (Vessel Traffic
Service)-toimintojen käyttöön. Hanke siis kehittää
olemassa olevaa alusliikenteen valvontaa, ohjausta ja tietojen välitystä. Joka maassa VTS- asemat
hoitavat näitä tehtäviä ja asemilla työskentelevät
alusliikenneohjaajat tuottavat ja pitävät yllä reaaliaikaista liikennetilannekuvaa.
Hanke edustaa pitkän Itämerivaltioiden ja EU:
n valmistelutyön toimeenpanoa, koska asia on
esitetty sekä valtioiden Itämerisuunnitelmissa ja
– strategioissa, että EU:n uudessa Itämeristrategiassa. Työ on Suomen ja Tanskan EU-strategian ns.
lippulaivaprojekti, joka siis tarkoittaa, että valtiot
ovat päävastuullisia työn edistymisestä.
8
Tavoitteena hallittu kokonaisuus
”Tällä hetkellä VTS toimii hieman eri tavalla eri
maissa. Pitkin Itämerta on monta pakollista ilmoittautumiskohtaa ja yhteydenpito tapahtuu monilla
eri kielillä. Tämä tilanne synnyttää ylikuormitusta,
päällekkäistä työtä, sekaannuksia ja pahimmassa
tapauksessa turhia vaaratilanteita. Näistä syistä
olisi hyvin suotavaa, että alukset voisivat ilmoittautua vain kerran (ilmoittaakseen joukon pakollisia
tietoja) Itämerelle saapuessaan ja, että kaikkien
maiden VTS- keskuksissa toimittaisiin samojen
sääntöjen perusteella ja yhteisellä kielellä. Epäselvät radiopuheluviestit ovat erittäin häiritseviä ja
vievät päällystön huomiota muilta tärkeiltä tehtäviltä.”
Perusteellisen analyysityön jälkeen BSAG on käynnistänyt prosessin Liikenne- ja viestintäministeriötasolta, josta se etenee alaspäin ja sivuttain kohti
toimeenpanevia elimiä. Kaikki asianomaiset tahot
ovat hyvin tietoisia tarpeista ja lippulaivaprojektista. ”On kuitenkin hyvin tarkkaa, miten asiaa viedään eteenpäin koska osapuolia on paljon. Prosessi
täytyy toteuttaa yhteistyöllä”, Bergman sanoo.
Täydennystä teknisiin järjestelmiin
Sujuvaa ja turvallista alusliikennettä edistetään
myös kehittämällä järjestelmiä teknisellä tasolla.
AIS (Automatic Identification System) on maailmanlaajuisesti pakollinen laivaliikenteen tunnistusjärjestelmä jonka teknisenä ytimenä on itse
AIS-laite (transponder). IMO (International Maritime Organization) on spesifioinut tarkasti laitteen
tekniset ominaisuudet ja miten sitä saa käyttää. 
IMO on juuri (21.5. 2010) hyväksynyt suuren jou
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
kon uudentyyppisiä viestejä (Application Specific
Messages) joita ei voi lukea tai luoda ilman muutoksia olemassa oleviin laitteisiin.
Yhdessä IBM:n, VTT:n, Ilmatieteen lai
toksen ja merenkulkuviranomaisten kanssa BSAG
toteuttaa ns. AIS+ hanketta. AIS+ on uusi tietokonesovellus, joka täydentää nykyisen AIS- järjestelmän toimintaa. Sovellus perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen käyttö vaatii ainoastaan ohjelmiston
lataamisen tietokoneeseen. Tietokone kytketään
AIS- laitteen ns. pilot plug:iin.
”Pääsemme nopeasti turvallisuutta parantaviin
tuloksiin. AIS-Järjestelmä on globaalisti pakollinen
joten se on jo käytössä kaikilla Itämeren alueella
liikkuvilla laivoilla. Parannamme onnettomuuksia
ehkäisevää viestintää ilman, että se vaatii erityisponnisteluja käyttäjiltä,” Bergman tiivistää hankkeen edut.
Kun PC on kytketty AIS- laitteeseen, AIS+ sovellus näyttää uudet IMO:n määrittelemät viestityypit karttapohjalla PC:n näytöllä. Kartalla näkyvät
muun muassa tarkat tiedot säästä, vedenkorkeudesta ja mahdollisista vaara-alueista jne. Laivat
voivat myös lähettää reitti- ja lastitietojaan tekstisanomina, mikä vähentää tarvetta radiopuhelinliikenteelle ja siten helpottaa sekä laivojen että
VTS- keskusten työkuormaa.
”Ison näytön ja kartan lisäämisellä on järjestelmään suuri vaikutus. AIS+ tietokonesovellus on
siis pieni mutta tehokas.” Bergman toteaa innostuneesti. Uutta sovellusta testataan parhaillaan
laivoilla, ja sen pitäisi olla noin vuoden päästä
toimintakunnossa.
Baltic Sea Action Group (BSAG)
”Työnantajana
Itämeri”
Baltic Sea Action Group (BSAG) on 2007 perustettu puolueeton säätiö, joka toimii Itämeren
pelastamiseksi tarkkaan kohdennetuilla hankkeilla.
Kohteena ovat erityisesti maatalouden, merenkulun ja vaarallisten aineiden haitat. BSAG tekee
rakentavaa yhteistyötä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa tavoitteenaan ratkaisukeskeinen toiminta. BSAG:n työ perustuu tutkijoiden
tuottamaan tietoon ja Itämeren suojelukomission
HELCOM:in suunnitelmaan (Baltic Sea Action Plan),
joka luo suosituksia koskien kaikkia Itämeren ympärysmaita.
BSAG:n toimintatapaan kuuluu ongelman analysointi, oikeiden toimijoiden mukaan etsiminen ja
ratkaisujen ja toimijoiden yhteen saattaminen.
Tekniikka kehittyy jatkuvasti
Tekniset järjestelmät ovat osa
suurempaa alusliikenteen ohjausja informaatiokokonaisuutta, jota
kehitetään jatkuvasti.
AIS+ -sovelluksen vahvuuksia ovat sen
helppo ja turvallinen käyttö ja että se
laajentaa ja kehittää jo olemassa olevaa
järjestelmää joka on jo asennettuna kaikissa
laivoissa. Tärkeätä on myös, että tietokoneeseen
liitettävä muistitikku ei tuo lisäkustannuksia. ”Tekninen hyöty taas on, että AIS+ toimii radioaalloilla,
mikä on käyttöturvallisuudeltaan varmempi kuin
satelliittiyhteydet. Näin vältetään myös satelliittiyhteyksien tuomia isojakin kustannuksia”, Bergman
lisää. ”Maailmanlaajuisissa foorumeissa käydään
kuitenkin vilkasta keskustelua AIS- järjestelmän
kehittämisestä siihen, että valtamerialueilla, joihin
AIS- tukiasemien kantama ei ulotu, järjestelmä
toimisi satelliittien kautta”, Bergman huomauttaa.
Tärkeää työtä katastrofin ehkäisemiseksi
Itämeren merenkulun luovat haasteelliseksi kapeat
salmet ja väylät, vaikeasti navigoitavat saaristoalueet sekä haastavat jää- ja säätilanteet. Karilleajot
ja törmäykset johtuvatkin usein olosuhteiden ja
kokemattoman miehistön yhdistelmästä. Suurilta
onnettomuuksilta on tähän asti vältytty, mutta Itämereen vuotaa kuitenkin pieniä määriä öljyä jopa
tuhansia kertoja vuodessa. Suuremman vuodon
sattuessa öljy leviäisi nopeasti ja aiheuttaisi valtavia ympäristövahinkoja joiden jälkiä joutuisimme
näkemään vuosikymmeniä ja joiden vaikutukset
koko yhteiskuntaan ovat mittaamattoman suuret.
Teksti: Sofia Lammi
Tarkoitus on ensisijaisesti kerätä työpanoksia, ei
keskittyä rahalahjoituksiin. BSAG korostaa yhteistyön tärkeyttä ja sitä, että innovatiivisesta yhteistyöstä hyötyvät niin Itämeri kuin työhön mukaan
lähteneet tahotkin. Kaikkia yhteiskunnan tasoja
tarvitaan, jotta Itämeren tila saadaan parannettua
kestävästi ja tehokkaasti. Lähtökohtana on, että
kaikki toimivat omalla erityisalallaan eli tekevät
Itämeren hyväksi sitä, minkä parhaiten osaavat.
Parhaimmillaan työ Itämeren hyväksi hyödyttää
myös siihen sitoutunutta organisaatiota.
Esimerkkinä kattavasta yhteistyöstä BSAG järjesti
yhdessä Tasavallan presidentin ja pääministerin
kanssa Baltic Sea Action Summitin (BSAS) Helsingissä helmikuussa 2010. Julkilausumien sijaan
tässä kokouksessa Itämeren maiden päämiehet
sekä yli 140 yritystä tai tahoa sitoutuivat konkreettiseen työhön Itämeren hyväksi. Tehtyjä sitoumuksia lunastetaan parhaillaan. BSAG jatkaa uusien
sitoumusten keräämistä ja seuraa jo tehtyjen
sitoumusten toteuttamista.
Lisätietoja säätiöstä
www.bsag.fi ja www.bsas.fi.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
9
Viaporin Tuoppi 14.8.2010
Suomenlinnan Pursiseura SuPS
Suomenlinna, Helsinki
PURJEHDUSOHJEET
Luokat, joihin osallistuu vähintään kolme venettä, purjehtivat ilman tasoitusta (jäljempänä luokkalähdöt).
Muille veneille (jäljempänä tasoituslähdöt) sovelletaan “Puu-LYS 92” –sääntöä, joka perustuu SPL:n tasoitussääntöön vuodelta -69 ja aiempien kilpailujen purjehdusaikoihin.
1 1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
SÄÄNNÖT
Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusääntöjä 2009-2012
Skandinavian purjehtijaliiton määräyksiä, SPL:n määräyksiä, luokkasääntöjä ja näitä purjehdus
ohjeita (jäljempänä säännöt).
Kauppa-aluksia on aina väistettävä (Meriteiden sääntö 9b)
Kilpailuviirillä merkityn vartioveneen ohjeita on noudatettava. Kilpailevan veneen pur
jehdus hylätään mikäli se ei noudata ohjeita.
Kilpailu on avoin puisille vakuutetuille purjeveneille.
2 TUNNISTUS
Kilpailevat veneet käyttävät kilpailuviiriä ja lisäksi LYS 1 –luokan veneet valkoista, LYS 2 –luokan veneet sinistä ja LYS 3 –luokan veneet oranssia nauhaa.
3 TIEDOTUKSET KILPAILIJOILLE
Tiedotukset kilpailijoille laitetaan viralliselle ilmoitustaululle SuPS:n satamassa.
4 MUUTOKSET PURJEHDUSOHJEISIIN
Mahdolliset muutokset purjehdusohjeisiin ilmoitetaan kilpailupäivän aamuna ennen klo 9.00 SuPS:n ilmoi
tustaululla
5 5.1 5.2 MAISSA ANNETTAVAT VIESTIT
Maissa annettavat viestit nostetaan SuPS:n sataman lipputankoon
Lippu B täysin nostettuna ja yksi pitkä äänimerkki: Protestiaika on alkanut. Lipun laskeminen: Protestiaika on päättynyt.
6.
KILPAILUN AIKATAULU
Ensimmäinen lähtö on lauantaina 14.8.2010 klo 9.30
7 7.1. 7.2 LUOKKALÄHTÖJEN LÄHTÖMENETELMÄ
Luokkalähdöt lähetetään käyttäen säännön 26 menetelmää siten, että varoitusviestit annetaan 5 min ennen lähtöviestiä. Ajat otetaan näkyvistä viesteistä; äänimerkin puuttuminen jätetään huomiotta.
Luokat lähetetään 10 min. välein
8 LUOKKALIPUT JA LÄHTÖAJAT
Luokka
Lähtönumero
Luokkalippu
Allmoge
1
A
Scylla
1
A
Haven
1
A
*INT 10mR
2
B
*INT 8mR
2
B
Saaristoristeilijät
2
B
*SK 55>
2
B
Vaneriveneet
2
B
Monirunkoveneet
2
B
*INT 6mR
3
C
INT 5.5m
3
C
A-vene 4
D
10.20
Louhi
4
D
Hai
4
D
Weekend-kryssare
5
E
Viking
5
E
INT 5m
5
E
10.30
Itämerenristeilijät
6
F
Havsörn
6
F
Kansanvene
7
G
10
Lähtöaika
9.30
9.30
9.30
10.00
10.00
10.00
10.00
10.00
10.00
10.10
10.10
10.20
10.20
10.30
10.30
10.40
10.40
10.50
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
9
9.1 9.2 KILPAILUALUE
Lähtöalue sijaitsee Kruunuvuorenselällä Vasikkasaaren länsipuolella
Karttasivulla on kilpailualue ja radan merkitsevät kääntö- ja merimerkit
10 RATA
Perusratavaihtoehtoja on 2 siten, että kaikki kiertävät joko radan 1 tai 2. Tähdellä merkityt luokkalähdöt sekä tasoituslähtöluokka LYS 3 kiertävät lisäksi “Kuggenstenin mutkan”.
Perusrata ilmoitetaan lautakunnan alukselta numerotaululla. Tällä aukeamalla on piirros radoista, ristiriitatilanteessa sanallinen muoto ratkaisee.
10.1 RATA 1 (12.8 mpk)
Vain kääntömerkit ja erikseen mainitut merimerkit on otettava oikein. Varo kuitenkin matalikoita ja kiviä. Jokainen purjehtii omalla vastuullaan. Merkkien sijainteihin ja selitteisiin on käytetty me
rikarttasarjaa B Helsinki – Parainen 2004
Kohta
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1
Selite
Lähtölinja Kruunuvuorenselkä
Ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) Vasikkasaaren lounaispuolella kierretään itä- ja eteläpuolelta
Lonnan eteläpuolella oleva punainen viitta kierretään etelän puolelta
Ryssänsaaren eteläpuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään pohjoispuoleta
Suomenlinnan lounaispuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään itä- ja etelÄpuolelta
Husunkivi kierretään pohjoispuolelta
Husunkiven matalan 0.5 m pohjoisviitta kierretään pohjoispuolelta
Koirakari (60,07,42/24,54,80) kierretään eteläpuolelta
Pihlajasaaren luoteiskulmassa oleva vihreä viitta kierretään länsi- ja pohjoispuolelta
Särkän eteläpuolella oleva 3,3 m itäpoiju (60,08,82/24,58,25) kierretään itäpuolelta
Ryssänsaaren pohjoispuolella oleva pohjoispoiju kierretään pohjoispuolelta
Laajasalon länsipuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään pohjois- ja itäpuolelta
Maalilinja on samassa paikassa kuin lähtölinja
10.2 RATA 2
Rata 2 on sama kuin rata 1, mutta kierretään päinvastaiseen suuntaan.
10.3 Kohta
A
B
5
KUGGENSTENIN MUTKA (3.2 mpk)
Rata 1: merkit 1-4, jonka jälkeen
Selite
Kuggenstenin (60,07,30/25,00,58) itäpuolella oleva eteläviitta kierretään itä- ja eteläpuolelta
Kuggenstenin lounaispuolella oleva pohjoispoiju kierretään etelä- ja länsipuolelta
Suomenlinnan lounaispuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään länsipuolelta
Rata 2: merkit kierretään päinvastaiseen suuntaan
11 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 11.6 11.7 11.7.1
11.7.2
11.7.3
LÄHTÖ
Luokkalähtöjen lähtölinjan vasen pää on vihreä lippu lautakunnan aluksen oikealla puolella ja oikea pää ohrankeltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää oikea pää ja lautakunnan aluksen päämasto, jossa on oranssi lippu.
Tasoitusluokkien lähtölinjan oikea pää on punainen lippu lautakunnan aluksen vasemmalla puolella ja vasen pää ohrankeltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää vasen pää ja lauta
kunnan päämasto, jossa on oranssi lippu.
Veneiden, joilla on lähtöön yli kymmenen minuuttia, tulee pysytellä loitolla lähtöalueesta ja läh
töön valmistautuvista veneistä.
Yksittäinen palautus viestitetään säännön 29.1 mukaan: nostetaan X-lippu ja annetaan pitkä ää
nimerkki. Lippu pidetään näkyvillä kunnes kaikki yli lähtölinjan olleet ovat palanneet, mutta ei pidempään kuin neljä minuuttia.
Yleinen palautus viestitetään säännön 29.2. mukaan. Uusintalähdössä lautakunta voi käyttää sääntöjä 30.1. I-lipun sääntö tai 30.2. Z-lipun sääntö tai 30.3. Mustan lipun sääntö. Myöhemmät luokat seuraavat uutta lähtöä.
Mahdollisen lykkäyksen sattuessa lähdöt siirtyvät vastaavasti. Tällöin lautakunnan aluksen paa
puurin puolella näytetään valkoisella taululla lähtöaikaan lisättävä aika.
Tasoituslähdöt
Tasoituslähdöt purjehditaan takaa-ajolähtöinä
Veneet lähtevät oheisen lähtöluettelon mukaisesti, jolloin noudatetaan GPS-aikaa.
Liian aikaisin lähteneelle veneelle lisätään loppuaikaan lähtöajan ja oikean ajan välinen aikaero lisättynä viidellä minuutilla.
12 MAALI
Maalilinjan toinen pää on vihreä lippu lautakunnan aluksen oikealla puolella ja toinen pää ohran
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
11
keltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää ohrankeltainen poiju (tuoppi) ja lautakunnan aluksen päämasto, jossa on oranssi lippu.
13 RANGAISTUSTEN SUORITTAMINEN
13.1 Säännön 31. Merkin koskettaminen rikkomisen voi hyvittää tekemällä viipymättä täydellisen 360 asteen käännösrangaistuksen, johon sisältyy vastakäännös ja jiippi.
13.2 Osan 2 “Kun veneet kohtaavat” sääntöjen rikkomisen voi hyvittää tekemällä viipymättä samaan suuntaan kaksi täydellistä 360 asteen (720 asteen käännösrangaistus), joihin sisältyy kaksi vas
takäännöstä ja kaksi jiippiä.
13.3 Vakavaa vahinkoa tai huomattavaa hyötyä ei voi hyvittää, vaan on luovuttava kilpailusta
14 ENIMMÄISAIKA
Veneet, jotka eivät ole saapuneet maaliin klo 17.00 mennessä, kirjataan ei maaliin tulleiksi (DNF). Tämä muuttaa sääntöä 35.
15 PROTESTIT JA HYVITYSPYYNNÖT
15.1 Protestilomakkeita saa kilpailutoimistosta SuPS:sta.
15.2 Protestiaika alkaa kun viimeinen vene on saapunut maaliin, kuitenkin viimeistään klo 17.00 ja päättyy 60 min sen jälkeen.
15.3 Protestit jätetään kilpailutoimistoon ja ne käsitellään saapumisjärjestyksessä mahdollisimman pian.
16 KESKEYTTÄMINEN
Keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä järjestäjille tekstiviestillä numeroon
045 111 42 98
17 VARTIOVENEET
Vartioveneet on merkitty kilpailuviirillä.
18 JÄTEHUOLTO
Mitään jätteitä ei saa heittää mereen vaan ne on tuotava maissa oleviin keräysastioihin.
19 PALKINTOJENJAKO
Palkintojenjako alkaa SuPS:n rannassa klo 19.30. Listan kiertopalkinnoista on tässä käsiohjelmassa.
20 VASTUUVAPAUS
Kilpailijat osallistuvat kilpailuun omalla vastuullaan (sääntö 4, Päätös kilpailla). Kilpailun järjestäjä ei ota vastuulleen mitään korvausvelvollisuutta mistään aineellisesta tai henkilövahingosta tai kuolemantapauksesta, joka tapahtuu kilpailun yhteydessä tai sitä ennen, sen aikana tai sen jälkeen.
21 VAKUUTUS
Veneen ja miehistön tulee olla vakuutettuja kolmatta osapuolta koskevien vahinkojen varalta.
22
TALTIOINTIOIKEUS
Osallistumalla kilpailuun kilpailija myöntää järjestävälle osapuolelle ja sponsoreille automaattises
ti pysyvän oikeuden ottaa, käyttää ja näyttää, oman harkintansa mukaan, mitä tahansa kilpail
upaikalla tai merellä kilpailun aikana otettuja valokuvia, audio- tai videotallenteita tai muita talti
ointeja kilpailijoista, korvauksetta.
12
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
Viaporin Tuoppi 14.8.2010
Suomenlinnan Pursiseura SuPS
Suomenlinna, Helsinki
SAILING INSTRUCTIONS
Classes with a minimum number of 3 boats shall sail without rating. Other boats shall sail under the rating “PUU-LYS” which is based on FSF rating rule from the year -69, and to results from previous regattas.
1
RULES
1.1
The regatta will be governed by the rules as defined in The Racing Rules of Sailing 2009-2012.
1.2 The prescriptions that will apply are Scandinavian Sailing Federation’s prescriptions, Finnish Sailing Federation prescriptions and Class Rules.
1.3
A boat shall always give room to Commercial Vessels (IRPCAS 9)
1.4 A boat must follow instruction by a race committee boat carrying the race pennant. A
boat not following this rule shall be disqualified without a hearing.
1.5
The race is open for wooden boats with a valid insurance.
2
ADDITIONAL IDENTIFICATION
While racing, boats shall display race pennant and in case of LYS 1 a white, LYS 2 a blue and
LYS 3 an orange ribbon.
3
NOTICES TO COMPETITORS
Notices to competitors will be posted on the official notice board located at Suomenlinnan Pursiseura.
4
CHANGES TO SAILING INSTRUCTIONS
Any changes to the sailing instructions will be posted before 9.00 on the day it will take effect.
5
SIGNALS MADE ASHORE
5.1
Signals made ashore will be displayed at SuPS flagpole.
5.2
When flag B is displayed on shore with one long sound signal, this means protest time has begun.
When flag B is lowered the protest time has ended.
6
SCHEDULE OF RACES
The first start is on Saturday 14.8.2010 at 9.30.
7
FORMAT OF RACING
7.1
Start signals according to RRS 267.1
7.2.
Starts for classes are in 10 minute intervals.
8
CLASS FLAGS and STARTING TIMES
Class flags and starting times will be:
Class
Starting number
Class flag
Allmoge-veneet
Scylla
Haven
*INT 10mR
*INT 8mR
Saaristoristeilijät *SK55>
Vaneriveneet
Monirunkoveneet
1
1
1
2
2
2
2
2
2
A
A
A
B
B
B
B
B
B
9.30
9.30
9.30
10.00
10.00
10.00
10.00
10.00
10.00
* INT 6mR
INT 5.5 m
A-vene
Louhi
3
3
4
4
C
C
D
D
10.10
10.10
10.20
10.20
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
13
Starting time
Hai
Weekend-Kryssare
Viking
INT 5 m
Itämerenristeilij‰t
Havsörn
Kansanvene
4
5
5
5
6
6
7
D
E
E
E
F
F
G
10.20
10.30
10.30
10.30
10.40
10.40
10.50
9
RACING AREA
9.1
The starting area is Kruunuvuorenselk‰, West of Vasikkasaari
9.2
The attached map shows the location of racing areas and the flags used to designate them.
10
THE COURSES
There are 2 basic courses. All the boats sail course 1 or 2. Classes without rating marked with a star and rating class LYS 3 sail additional “Kuggensten’s curve”.
The course will be displayed on the committee vessel on a white board. There is a description of the course as appendix. In case of discrepancy the written description prevails.
10.1
COURSE 1 (Length 12.8 NM)
Only rounding marks and specially defined marks must be taken correctly. Be aware of shallow
waters and rocks. Every boat sails under its own risk. The position of marks and descriptions are
based on the Sea Chart B Helsinki-Parainen 2004.
Course
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
1
point
Description
Starting line Kruununvuorenselk‰
Barley yellow rounding mark (mug) Southwest of Vasikkasaari to be left West and North
Red marker South of Lonna to be left North
Barley yellow rounding mark (mug), South of Ryss‰nsaari to be left South
Barley yellow rounding mark (mug) on Southwest of Suomenlinna to be left West and North
Husunkivi to be left South
Husunkiven matala 0,5 m, North marker to be left South
Koirakari (60 o 07,42` / 24 o 54,80`) to be left North
Green marker at the North West of Pihlajasaari to be left East and South
3,3 m ice buyo on the South side of S‰rkk‰ (60∞08,82` / 24∞58,25`) to be left west
North marker on the North side of Ryss‰nsaari to be left South
Barley yellow rounding mark (mug) on the West side of Laajasalo to be left South and West
Finishing line is the same as starting line.
10.2 COURSE 2
Course 2 is the same as course 1 but to be sailed the opposite direction.
10.3. KUGGENSTEN’S CURVE (Length 3.2 NM)
When course 1: after marks 1-4 the following apply
Course point
A
B
5
Description
South marker on the East side of Kuggensten (60,07,30/25,00,58) to be left West and North
North buyo on the Southwest side of Kuggensten to be left North and East
Barley yellow rounding mark (mug) on Southwest of Suomenlinna to be left East
When course 2: the marks will be sailed the opposite direction.
11
THE START
11.1.
The starting line for classes without rating will be between a green flag on the starboard of
Race Committee vessel and starting mark Barley yellow mark (mug). The bearing of the line is
defined by the barley yellow mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag.
11.2.
The starting line for rating classes will be between a red flag on the port-end of RC vessel and
starting mark Barley yellow mark (mug). The bearing of the line is defined by the barley yellow
mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag.
11.3.
Boats whose warning signal has not been made shall avoid the starting area during the 10 minute
sequence for other races.
14
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
11.4.
A single/ an individual recall is communicated according to the rule 29.1: by lifting X flag and giving one long sound signal. The flag is shown until all competitors over the start line have re
turned, but no longer than 4 minutes.
11.5.
A general recall is communicated according to the rule 29.2 In the restart the Race Committee may use rules 30.1 (I flag), 30.2. (Z flag) or 30.0 (Black flag). Later classes will follow the new start.
11.6
In case of general recall all races will be postponed accordingly. Race Committee will display the
additional time on the port side of RC vessel
11.7.
For rating classes the following apply
11.7.1.The start is chasing start.
11.7.2.
Boats shall start according to the attached starting order list. The starting time is GPS time.
11.7.3. Sailing time for a boat that started too early shall be calculated the difference in her starting plus 5 minutes.
12.
THE FINISH
The finishing line will be between a staff displaying a green flag on the right side of the RC vessel and Barley yellow mark (mug) at the other end of the line. The bearing of the line is defined
by the barley yellow mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag
13
PENALTY SYSTEM
The Two-Turns penalty will apply (RRS44.1).
14
15
TIME LIMIT
The time limit is 17.00. All boats not finished in the time limit shall be scored DNF.
PROTESTS AND REQUESTS FOR REDRESS
15.1
Protest forms are available at the race office, located at SuPS. Protests and requests for redress
or reopening shall be delivered there within the appropriate time limit.
15.2
The protest time limit is 60 minutes after the last boat has finished the race or starts at latest 17.00.
15.3
The protest will be heard in the launching order as soon as practicable
16
SAFETY REGULATIONS
A boat that retires from a race shall notify the race committee immediately with an SMS
to the phone number +358 45 111 42 98.
17
OFFICIAL BOATS
Official boats will carry the race pennant.
18
TRASH DISPOSAL
Boats shall not discard any waste in the water. All waste must be brought to the bins located in
the harbour.
19
PRIZES
Prizes will be given as listed in this Race guide. The prize-giving ceremony will start at 19.30 in
the harbour.
20
DISCLAIMER OF LIABILITY
Competitors participate in the regatta entirely at their own risk. See rule 4, Decision to Race. The
organizing authority will not accept any liability for material damage or personal injury or death
sustained in conjunction with or prior to, during, or after the regatta.
21
INSURANCE
Each participating boat shall be insured with a valid third-party liability insurance.
22
RIGHTS TO USE NAME AND LIKENESS
By participating in this event, competitors automatically grant to the organizing authority and the
event sponsors the right, in perpetuity, to make, use, and show, at their discretion, any photography, audio and video recordings, and other reproductions of them made at the venue or on the
water from the time of their arrival at the venue, until their final departure, without compensation.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
15
16
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
17
2009 voittajat maalikamerakuvissa
8 mR
Katrina Hannu Kähönen
11:57:00 1:57:00
Itämerenristeilijät
Ebe Ö8 Jussi Sorsimo
13:04:09 2:24:09
2:01:36
Scylla
Minea Samil Hupli
12:13:13 2:43:13 2:14:29
6 mR
Fandango Veli-Matti Iivonen
12:19:16 2:09:16
Louhi
Anniina Martti Uusitalo
12:39:01 2:19:01
Int. 5.5 m
Figaro Panu Ervamaa
12:27:56 2:17:56
Hai
HUI-HAI II Johan Forss
12:40:40 2:20:40
Havsörn
XX VI Viaporin
Tuoppi 2010
Onnetar Tuomas
Raivio
18
13:16:35 2:36:35
2:22:01
Kansanvene
SEEJ Antti Vallittu
13:09:00 2:19:00
Allmoge
Tilda Stefan Hellström
13:24:25 4:54:25 2:46:54
Int. 5 m
Røde Orm Putti Tiilikka
12:44:39 2:14:39
Vanerilaminoidut
Sanna Team Sanna
13:01:32 3:01:32 2:10:31
Weekend
Windy Lotta Paukkunen
13:18:29 2:48:29
A-veneet
Elise Mauno Nousiainen
12:39:23 2:19:23
Monirunkoveneet
Will Power Tuomas Myllylä
11:51:15 1:51:15 2:34:52
Saaristoristeilijät
Gun 75 Tom Jacoby
11:59:07 1:59:07 2:30:05
Kevytveneet
Okume Lauri Lipasti
12:09:41 2:39:41 2:12:51
LYS1
NICOLY Terho Lindqvist
13:18:32 2:05:32
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
19
Lightning
Masi VII Kimmo Aromaa
11:43:40 2:13:40
LYS2
Beita Tomi Sillanpää
13:02:59 2:35:59
Taina Raakile
Tikusta asiaa
Veneilevien naisten vertaisryhmä kokoontui tekemään
kisasuunnitelmia. Tällä kaudella emme antaisi minkään häiritä määrätietoista pyrkimystämme tulostaulun ylempään lohkoon. Emme, vaikka mitä tapahtuisi.
Siitä päästiin tietenkin vertailemaan erilaisia mastoyksityiskohtia, joita ei tässä viitsi toistaa. Kerron
sen sijaan, miten sain Hangon satamassa naisnäkökulmaa purjehdukseen.
Ja onhan tätä jo tapahtunutkin. Päiväläinen putosi kisakryssillä veneestä. Mitä lienee turannut
taas tumpelo? Kipparina ollut Niemiskä kieltäytyi
nostamasta sitä veneeseen, koska emme halunneet menettää hyvää sijaamme, mutta Päiväläinen
sai kannelta köydenpään käteensä ja roikkui siinä.
Huusimme sille tiukasti: “Päästä irti, vauhti hidastuu!! Irti!!!” Vakuutimme, että kyllä joku kisakumppani sen sieltä ylös kiskoo, eikä rantaankaan
ole pitkälti. Parhaassa tapauksessa meitä pahiten
uhkaava kisakumppani nostaa sen ja pääsemme
johtoon. Näin olisi Päiväläisestäkin jotain hyötyä
kisoissa. Päiväläinen ei kuitenkaan antanut periksi,
koska sillä ei ollut edustusbikinit päällä. Pakkohan
se oli sitten kiskoa sieltä vauhtia hidastamasta
kannelle. Menetettiin siinä hässäkässä sitten ainakin yksi sija Päiväläisen turhamaisuuden vuoksi.
Ensi kisoissa se saa panna ne edustusbikinit päälleen vaikka aurinko kuinka haalistaisi niitä.
Saavuimme kerran melko kovassa kelissä kaupunginlaituriin. Hämmästelin hieman naapuripaatin
naisia, joilla oli papiljotit päässä. Siis veneessä?!
Siihen aikaan en vielä tajunnut naispurjehduksen
kovaa ydintä, vaan exä oli harhauttanut minut
käsittämään koko purjehduksen luonteen väärin.
Luulin, että naisen osa on paattipiian homma,
jota hoidetaan toppavaatteissa ja meikittä, mutta
ennen kaikkea heiluttamatta mastoa satamissa ja
salaamalla omat purjehdustaidot, ettei kipparin
miehuus kärsi.
Kun viime kauden pahimmat mokat oli analysoitu,
päädyttiin, kuinkas muuten, miettimään rikiä ja
mastonnostoja. Yritin vaihtaa puheenaihetta, mutta
eihän siitä mitään tullut. Saunailta ilman mastopuheita olisikin suunnaton ihme. Päiväläistä jurppi
sen miehen ex-vaimon uusi vene ja erityisesti sen
masto. Hemmetin hieno, iso ja toimiva. Nousee
ketterästi ja kantaa purjeet ylväästi. Tietenkin Päiväläinen oli kateellinen, kun oma nyt on mitä on.
Romppasella oli ollut erilaisia ongelmia, falli jumissa, purje karussa ja kaikenlaista, mutta lopulta oli
kuitenkin ammattiavulla saatu homma kuntoon.
Nyt se ei enää suunnittele uudistuksia, vaan tyytyy
vanhoihin värkkeihin. Oli se kuulemma katsellut
jotain uutta rullavehjettäkin, mutta kyllähän vanhassa on vara parempi. Niemiskä taas oli hukannut mastonsa telakalla! Ihan varmasti, takuulla,
hän oli jättänyt sen siihen samaan mastohyllyyn,
mihin aina! Liekö sitten käynyt jossain vieraassa
paatissa, mutta parin yön päästä se löytyi kuitenkin omalta paikaltaan. Niemiskä kyräilee nyt
satamassa muita: kuka lainasi mastoa luvatta?
Juntunen katseli saunarannasta aavalle hymynkare huulillaan. Emme edes kysyneet. Sillä on niin
tuore. Minä kiittelin – kuten aina ennenkin – vanhaa, mutta kovaa mastoa, joka on kokenut tyynet
ja tyrskyt, useammallakin omistajalla kiertänyt,
mutta hyvin pidetty.
20
Tuskin olin saanut keulaköysiä kiinni, kun exä oli jo
sählännyt peräköyden irti poijusta. Siinä vaiheessa
kun hän itse hoksasi asian, olivat naapuriveneen
papiljottipäät, äiti ja tytär, jo jollassa, kovaa vauhtia menossa kiinnittämään peräköyttämme paremmin. Olin mykistynyt: ensimmäistä kertaa näin
Oikeat Naispurjehtijat tositoimissa. Paalusolmu
yhdellä kädellä, vau!
Myöhemmin paljastui, että komea vene oli legendaveistäjän itselleen suunnittelema. Keulille
ilmestyi mies, joka kyseli kipparia: “Niiiiin iso
tikku tuli satamaan, että läksin heti juoksemaan ja
katsomaan, että onhan se Veistäjä Itse! Onhan se!
Sataman korkein masto!” Rouva kertoi miehensä
lähteneen tunti, pari sitten viemään roskapussia,
eikä ole sen koommin näyttäytynyt. Minä kerroin
siinä välissä rouvalle kaverin enosta, joka lähti
ostamaan tupakkaa ja seuraavan kerran kuultiin
miehestä, kun 15 vuoden päästä tuli Venezuelasta
postikortti. Naispurjehtija tokaisi siihen välittömästi: “Niin hyvää onnea meillä ei varmasti ole!” Näin
aloin pikkuhiljaa ymmärtämään, että naispurjehdus on välttämätöntä.
Taina Raakile on helsinkiläinen purjehtiva toimittaja ja Puuvene-lehden pakinoitsija. “Onks’ mull’
liian pieni?” ja muut lukijakysymykset voi osoittaa entiseen tapaan Suomenlinnan pursiseuran
hallitukselle, joka käsittelee kaikki kommentit,
kysymykset ja kannanotot tavanomaiseen tapaan
riemumielin. Älkää kuitenkaan liittäkö mukaan
valokuvia veneestänne tms. liitteitä.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
meripurje-ilmoitus_104x149
3.8.2004
19:50
Sivu 1
P
Pu
Puu
u
uu
u
VENE
MERIPURJE
Suomenlinnan Telakka
00190 Helsinki
Puhelin: 668 311
Faksi: 668 115
meripurje.sails@kolumbus.fi
w w w. m e r i p u r j e . f i
10
vuotta suomalaisen
puuveneen kunniaksi
KORKEAMMALLE
MERIPURJE
KOVEMPAA
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
21
w w w. p u u v e n e . f i
Palasia Viaporin merihistoriasta
Suomenlinnan merihistoriallinen
pakina on sopiva aloittaa aivan Viaporin alusta. Ennen kuin edes oli
koko Viaporia tai Sveaborgia, puhumattakaan Suomenlinnasta. Oli
vain ryhmä Susiluotoja Helsingin
edustalla.
Ruotsin valtio oli päättänyt Ison ja Pikkuvihan karvaiden kokemusten opettamana vahvistaa itäisen
alueensa puolustusta linnoittamalla Suomenlahden
rannikkoa. Niinpä se lähetti maastotiedusteluun
laatimaan suunnitelmia kaksi everstiluutnanttia
Augustin Ehrensvärdin ja Gustav von Lievenin sekä
linnoitusluutnantti Alexander von Strussenfeltin.
Herrat seurueineen matkasivat kesällä 1747 Suomeen sekä airoin että purjein varustetulla kaksimastoisella Diana-sluupilla.
Matkan aikana Ehrensvärd piti päiväkirjaa, joka
on julkaistu suomeksi nimellä Matka Suomessa
1747. Ehrensvärd kuvitti päiväkirjaansa lukuisilla
piirroksilla ja laveerauksilla jotka ovat taiteellisesti
hyvin korkeatasoisia. Teosta pidetään vanhimpana kuvitettuna matkakertomuksena Suomesta.
Matkakertomus on kuitenkin ennen kaikkea soti-
22
laallinen arvio eteläisen Suomen ja sen rannikon
puolustuksesta. Siinä tehdään ehdotuksia uusien
varustusten rakentamisesta, mutta myös olevien
parantamisesta. Ehrensvärd on kritiikissään varustusten kunnosta hyvin suorapuheinen ja moittii
vastuullisia kruunun virkamiehiä säälittä ja joskus
jopa pilkallisestikin.
Valistusajan hengessä Ehrensvärd pohtii myös
maanviljelyksen tuottavuuden parantamista. Kuulemiensa asiantuntijoiden neuvojen mukaan esimerkiksi hevosen lannalla kyllästetyn puun käyttö
riihessä siemenviljan kuivatuksessa tai siemenviljan valeleminen lantavedellä yli kaksinkertaisti
siemenen tuoton. Hän myös arvostelee kovin sanoin joidenkin kartanonherrojen välinpitämätöntä
asennetta maanviljelyyn. Paluumatkallaan maitse
Turkuun hän ottaa esimerkiksi Joensuun kartanon,
jonka pellot ovat rappiolla ja vanhat ojat kasvavat
kesantoa, toisin kuin ympärillä olevien talonpoikien
hyvin hoidetut pellot. ”Tämä laiminlyönti on osoitus
aatelin mieltymyksestä hoviin ja himosta ylennyksiin sekä siitä ylenkatseesta, jota he tuntevat tätä
maata kohtaan”.
Päiväkirjassaan Ehrensvärd kuvaa myös asukkaita
ja niiden elämää. Poiketessaan Helsingistä Hämeenlinnaan arvio hitaista hämäläisistä on musertava: ”Tämä lempeä ja laajalle ulottuva maaperä
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
(Kuva vieressä) Vuonna 2006 julkaistiin Suomessa
ja Ruotsissa samanaikaisesti suomenlinnalaisen
graafikko Erik Bruunin piirtämä ja Martin Mörckin
kaivertama pienoispostimerkkiarkki, jonka aiheena
on Suomenlinna. Postimerkeissä seilaavat Suomenlinnan kaleeritelakalla rakennetut Påjama-,
Turkoma- ja Udemaluokan alukset. Kuvissa alukset
on pienennetty suhteessa taustalla olevaan linnoitukseen.
tekee asukkaista laiskoja ja piittaamattomia luonnon lahjoista. He kalastavat vähän tai eivät lainkaan. He syövät vähän lihaa mutta paljon nauriita,
herneitä jne, heillä on hyvää leipää mutta pahaa
kaljaa. He asuvat pirteissä ja ovat rumia kuin synti,
etenkin naisväki”. Onneksi matkan loppuvaiheessa
Ehrensvärd kokee tässäkin suhteessa ilon hetken,
kun hän Perniön Latokartanossa näkee kartanonomistajan veljentyttären Annan: ”Paitsi kaunis, tyttö
oli piirteiltään vastaansanomaton: hän on yksi
kauneimmista, jonka olen nähnyt”
Matkan näkyvin tulos on tietenkin Augustin Ehrensvärdin elämäntyö, nykyinen Suomenlinnan
merilinnoitus, jonka rakentaminen alkoi jo seuraavana vuonna 1748.
Muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin Ehrensvärdin ehdotuksesta Ruotsille erillinen laivastoyksikkö, johon kuului kaleereja ja muita kevyitä aluksia.
Osa laivastosta, joka alistettiin armeijalle, sijoitettiin
Suomeen, missä Viapori toimi laivaston tukikohtana. Saaristolaivaston erityisenä tehtävänä oli toimia
yhdessä maavoimien kanssa Suomenlahden rannikon tuntumassa. Vastaava laivasto oli ollut Venäjällä
käytössä jo Pietari Suuren ajoista lähtien.
Suomeen sijoittuvaa eskaaderia varten Viaporiin
piti rakentaa telakka pajoineen, köydenpunontaratoineen, verstaineen, mastonostureineen ja materiaalivarastoineen. Telakka-allas oli saaristolaivaston tukikohtana toimivan Viaporin linnoituksen
sydän. Sinne koottiin syksyisin talviteloille kunnostettavat laivat ja siellä rakennettiin Viaporin saaristolaivaston uudet kaleerialukset. Daniel Thunbergin
suunnittelemaa Viaporin telakkaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1750.
Ehrensvärd värväsi apulaisekseen laivanrakennusneron Fredrik Henrik af Chapmanin, jonka ensimmäinen tyyppisuunnitelma Udema, Uudenmaan
maakunnan mukaan nimetty valmistui vuonna
1760. Seuraavana valmistui Påjama Pohjanmaan,
Turuma Turunmaan ja Hemmema Hämeenmaan
maakuntien mukaan. Ehrensvärd oli kiinnostunut suomen kielestä ja halusi myös nimivalinnalla
osoittaa, että nämä kaleerit olivat tarkoitetut toimimaan Suomen oloissa.
Kolmimastoinen Udema oli 102 jalan pituisena
myös hyvä purjehtija. Kaksimastoinen Påjama oli
lähinnä pieni tiedustelualus, jonka pituus oli vain
68 jalkaa. Turuma ja Hemmema tyypit olivat edellisiä pidempiä, 116 jalkaisina. Myöhemmin Hemmema-tyyppiä pidennettiin 146 jalkaiseksi, jolloin se
oli saaristolaivaston raskain alus.
Ensimmäinen Viaporin telakalla valmistunut alus oli
Hemmema -luokan Oden, jonka kunniaksi Ehrensvärd asennutti muuriin kivitaulun: ”Hemmema
Oden pantiin tälle telakalle syyskuussa 1764 ja
tätä sulkua alettiin räjäyttää kalliosta tähän aikaan.
Lokakuussa molemmat olivat valmiina ja Hemmema teki koepurjehduksen ennen syksyä muun
laivaston kanssa,”
Chapman täydensi neljää saaristofregattityyppiä
vielä 17 metrin pituisilla tykkiveneillä ja kahdella
vielä pienemmällä aluksella: tykkijollalla ja tykkibarkassilla. Saaristolaivastolla oli tärkeä osa ruotsalaisten voittoisassa Ruotsinsalmen taistelussa
1790.
Yli kaksisataa vuotta Odenin jälkeen tammikuussa
1974 laskettiin Suomenlinnan telakalla viimeisenä
uudisrakennusaluksena vesille asuntoalus ”Severnaja”, joka matkasi Siperiaan jokilaivaksi. Nykyisin
telakka ylläpitää ja kunnostaa vanhoja, enimmäkseen puisia perinnepurjealuksia.
Saaristofregattien pienoismalleja voi Viaporin tuopin lomassa käydä ennen palkintojen jakoa ihailemassa Susisaarella Ehrensvärd-museossa, jossa on
äskettäin avattu uusi hieno näyttely juhlistamaan
Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlavuotta 2010.
Kaleeritelakan alkuvaiheista siirrymme ajassa vuosisadan eteenpäin. Suomi oli nyt Venäjän suuriruhtinaskunta ja Viapori venäläinen varuskuntalinnoitus. Krimin sota ulotti sotatapahtumansa myös
kaukaiseen Suomeen.
Kesällä 1854 ja 1855 purjehti tiedonhaluinen ja
sotaisa cambridgelainen pastori Robert Hughes
pienellä ”Pet”-jahdillaan englantilais-ranskalaisen
laivaston vanavedessä Itämerelle seuraamaan
sotatapahtumia. Hughes on kirjannut yksityiskohtaisesti kokemansa lokikirjaan, joka on julkaistu
suomeksi nimellä Kaksi purjehdusta Itämerellä
1854Ð1855. Sieltä löytyvät niin sääolosuhteet,
reivien lukumäärät kuin rannoilla näkyvä naiskauneuskin. Taisivat kiikarit olla siihen aikaan korkealuokkaisia, sillä kunnon pastorimme rantaelämän
kuvaukset ovat myös hyvin yksityiskohtaisia. Kuten
havainto Kielinlahdelta: ”Kaikkein sievin näky oli
parikymmenpäinen joukko kylän neitosia, joiden kirkkaat iloiset äänet kiirivät kuuluviin kauan
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
23
ennen kuin kykenimme erottamaan heidän muodottomat, tummat asunsa kivistä, joiden lomassa
he istuskelivat. Hetkeä myöhemmin havahduimme, että mustista ja muodottomista kaavuista oli
kuoriutunut kuin Ovidiuksen metamorfooseissa
kaksikymmentä vaaleaa, säihkyvää kaksijalkaista
hahmoa. Ne hyppivät vettä pärskyttäen ja kirmailivat lempeissä aalloissa, ja kimakan naurahtelun
säestämät helisevät sopraanoäänet kiirivät pitkin
merta”.
”Pet” oli kooltaan vaatimaton kutterijahti, jota päiväkirjassa havainnollistetaan suurpiirteisesti: ”Yhtä
pitkä kuin kohtalaisen suuri salonki ja hädin tuskin
pylvässängyn levyinen. Matalat laidat, suuri purjepinta-ala ja kapea kansi eivät juuri viittaa merikelpoisuuteen tai rohkeuteen ryhtyä kamppailemaan
myrskytuulta vastaan. Laivamme kantavuus on
kahdeksan tonnia. Kajuutan pituus on kymmenen
jalkaa. Purtemme eteni kohti kaakkoa seitsemän
solmun nopeudella”.
Eikä kuvaus laivan miehistöstäkään vakuuta valmistautumisesta kamppailemaan myrskyävällä merellä. ”Petissä” oli Englannista lähdettäessä 1854
Hughesin lisäksi hänen ”aiempaa merikokemusta
omaamaton” nuorempi veljensä sekä kaksi merimiestä: William Shelly, ”taitava mies, joka hallitsi
merimiestaidot, taisi luotaamisen, osasi kiinnittää ja reivata purjeet sekä ohjata”. Toinen, Ned
Dawson, ”oli luku- ja kirjoitustaidoton. Kompassi
oli hänestä käsittämätön laite ja merikortti vieras
asia. Mutta hän oli rohkea ja karaistunut ja hänellä
leikkasi järki”.
Ensimmäinen purjehdusretki suuntautui Englannista Ahvenanmaalle. Siellä ”Pet” puikkelehti Bomarsundissa sotalaivojen seassa ja pastori kirjasi
aitiopaikalta Oolannin sodan tapahtumia veneensä
lokikirjaan.
Toinen purjehdusretki tehtiin seuraavana vuonna
1855 Ruotsin rannikkoa pitkin Gotlannin kautta
eteläiselle Suomenlahdelle ja sieltä Kotkaan, mistä
”Pet” palasi takaisin kohti Viaporia.
sa iltatuulessa Pihlajasaaren eteläpuolitse kohti
Susisaarta ja Vallisaarta vihollisen tulittaessa ankarasti kohti on kuvattu eloisasti. ”Pyöreät kuulat ujelsivat surkeasti ylitse ja putosivat mereen
kaukana takanamme, kranaatit mutkittelivat läpi
hämärän meitä kohti palavat sytyttimet hehkuen ja
putosivat vaarattomasti sähisten kauas tuulen alapuolelle. Vain yksi niistä räjähti lähellämme. Emme
voineet hillitä iloamme ja nauruamme, kun näimme, miten vihollisen vialliset ja kitsaat ohjukset
sukelsivat typerän näköisinä yksi toisensa jälkeen
aaltojen kohinaan”
Lopuksi siirrymme jälleen yli sadan vuoden hyppäyksellä nykyaikaan Huoltolautta Ehrensvärdiin,
joka kulkee Katajanokan kärjestä Suomenlinnan
itärannalle. Lautta liittyy vahvasti Suomenlinnan ja
Viaporin Tuopin historiaan. Aikoinaan lauttaa suunniteltaessa olin mukana suunnittelun seurantaryhmässä. Lautasta oli tulossa lähes umpipeltinen
rumilus, jollaisia näemme saaristomerellä vaikkapa
Airiston ja Nauvon välissä. Ehdotin arkkitehdin
palkkaamista jalostamaan laivan ulkoasua, ja
tehtävään Erkki ”Edu” Kairamoa, moninkertaista
ja suvereenia Viaporin Tuopin voittajaa Ali Baballaan A-veneluokassa. Antakaa kunnioittaen tilaa
Ehrensvärdille kohdatessanne hänet Kruunuvuoren
selällä.
Teksti: Reijo Lahtinen
Lähteitä
Augustin Ehrensvärd – Matka Suomessa
1747 ( SKS 2002), R.E.Hughes– Kaksi purjehdusta Itämerellä 1854-1855 (Tammi
2007), C.J. Cardberg, Kari Palsila – Viapori
Suomenlinna (Otava 1998), Lina Tegman,
Reijo Lahtinen – Suomenlinna, Saarilla
– På öarna – On the Islands (Otava 2007)
Viaporin elokuista pommitusta lukija pääsee seuraamaan ”Petin” kannelta. Helsingin herrasväkikin
oli kokoontunut katselemaan raivoavaa spektaakkelia Kaivopuiston kallion näköalapaikoilta. Sinne
oli kerääntynyt ryhmiin joukoittain miehiä, naisia
ja lapsiakin. ”Naiset olivat pukeutuneet ’selon la
régle’, eivätkä heidän kutrinsa olleet hoitamatta,
vaan he kuljeskelivat kaikessa rauhassa bonetteineen ja parasolleineen”.
Pastori liikkui laivaston seassa ja kuvaa Viaporin
pommitusta ihastuksissaan, paikoin yksittäisten
tulitusten tarkkuudella. Petin purjehdus leppoisas-
24
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
25
Prinz Heinrich
Purjeveneilijän uskollinen kumppani
Jo muinaiset purjelaivaseilorit hoilottivat tarttuvaa
meriralliansa: ”Rolling home, rolling home…” Siitä
päätellen he ovat jo silloin olleet sinuja homeen
kanssa. Home (lat. homeros) on sievä sinisen vihertävä kasvusto, joka viihtyy hyvin hoidettuna kosteilla pinnoilla. Oma alalajinsa on pörröisen mustan
partaverkon sähkölaitteisiin rakentava mustapartahome. Hometta pystyy myös talvikaudella ruokkimaan esim. leivänmuruilla. Home on pitkäaikainen
ystävä, se nostaa pikku kasvustonsa tomerasti
pystyyn, kun pakkasherra on kiertonsa tehnyt.
Home on jokaisen merimiehen mielessä, eihän
voi olla mitään mukavampaa, kuin päästä kotiin
(home). Home on ehtaa kamaa myös merimiehen
muonassa, erityisesti homejuusto maistuu laivakorpun päällä.
Hyvin hoidettuna home on elinikäinen kumppani.
Kun vain huolehdit, ettei ilma turhaan vaihdu ja
että kylkilaudat huokuvat kosteutta, home kasvaa
ja kiittää kasvattajaansa.
On myös yksi homeeseen erikoistunut ammattikunta, homeopaatit. Heillä on erityistä kokemusta
homehtuneista paateista.
Joskus ajatellaan, että joku on ajatuksineen homehtunut. Mutta vielä mitä, homehan on aina
uudistuva kasvualusta mitä syväluotaavammalle
filosofisoinnille. Mutta mitä sitten kertoo sana homekorva? Siinä on kelpo seilori, joka osaa kuunnella laivansa runsasta kasvustoa arvostavasti ja
herkällä korvalla.
Kuten jo aiemmin kerroin, home on idiomi sanasta
koti. Joten jokainen voi kuvitella kotinsa ideaalina
homena. Ripaus kosteutta nurkkaan ja avot, siinä
se kallisarvoinen kasvusto jo kukkii kauneimmillaan.
Home on kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu. Brittien Kansanyhteisössäkin on käytössä lentävä lause: ”Home is home.” Moninaisissa kansainvälisissä asunto- ja asumisjulkaisussa on varsin
yleinen toimittajan lause: ”This is very nice home!”
Ja varsinkin amerikkalaiset kanssaihmisemme
raahaavat näitä portable home Ðlaatikoitansa niille
varatuilta asuinalueilta toisille, missä kukin sitten
homettansa haluaakin säilyttää.
Home on rajaton riemu
Veneiljöiden ja pientaloasukkaiden on turha omia
hometta itselleen. Sillä myös moottorilaitteiden
valmistajat ovat kunnialla pitäneet vihreän ystävämme nimeä pystyssä. Kaikkihan muistamme
erinomaisesti homeisiakin puita leikanneen Homelite-moottorisahan.
26
Prinssilläkin on rakas homeinen muisto. Kuinka ylevää oli huomata, että aidossa Prinz Heinrich Mützessä oli talven jäljiltä mitä näyttävin ja persoonallisin homekasvusto. Ja tämän prinssi sai aikaa
varsin pienellä vaivalla. Ei tarvinnut kuin jättää
tämä uskollinen ystävä talveksi telakoidun purren
karttapöydälle. Aloitteleva homeharrastaja tuskin
olisi tällaista mahdollisuutta edes keksinyt.
Eräs veneilytoveri harrasti veden säilytystä talvehtivassa veneessään. Parhaimmillaan sitä oli ulosmenoluukun alareunaan asti. Enempää ei kuitenkaan valitettavasti voinut veneen sisällä säilyttää,
siitä piti veden painovoima ja vuotava luukun
alareuna huolta. Homeenkasvatusprojektiin oli veneilijä valmistautunut muutoinkin huolellisesti. Olisi
ollut liian helppoa, jos hän olisi jättänyt veneen
sisälle jo valmiiksi homehtuneita puuosia, vaneria
ym. joutotavaraa. Nyt hän antoi uudelle, raikkaalle
homeelle todellisen näytön paikan: pelkän topparilla pinnoitetun lasikuitukuoren. Mutta kyllä hän
oikein upeasti tästä miehuuskokeesta suoriutuikin.
Koko vene oli sisältä komeassa, mustassa parrassa. Sitä oli ylpeän veneilijän mukavaa kateellisille
seuratovereilleen esitellä
Maassa maan tavalla
Jos kotimainen home alkaa jo olla liian tavallista ja
läsnä kaikkien muidenkin asunnoissa ja veneissä,
voi tarttua kaukaisempaan houkutukseen. HOMEAWAY-yritys vie meidät uusien eksoottisien homeiden ääreen. Mikä olisikaan kiihottavampaa, kuin
oma uusi home Thaimaan Phuketissa?
Homeen viihdearvokin on ulkomailla hyvin oivallettu. Home Entertainment on suuri ruotsalainen
homeviihteen levitysfirma, josta suomalainenkin
voi imuroida netin kautta monen monta homeiloa.
Mutta kuinka moni on törmännyt ulkomaanpurjehduksillaan paikallisen homekoiran kosteasti puuskuttavaan turpaan? Prinssille tällainen tapaus sattui kerran naapurimaamme Ruotsin Sandhamnissa. Veneen
viereen tuli mukava rouvashenkilö, joka alkoi jutella
niitä näitä. Silloin kuin huomaamatta luikahti paikallinen homekoira veneeseen ja nuuski sen läpikotaisin.
Näkemisen arvoinen oli tuon homekoiramme myrtynyt naama, kun purrestamme ei homeen itiötäkään
löytänyt. Mutta meitähän se ei enää kirpaissut,
olihan kohteenamme rakas oma homeland.
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
27
PUINEN KYLKI
H O H TAA H O P E AA
VALO K U V IA PU R J E V E N E I S T Ä
Suomen Joutsen, Turku
1. kesäkuuta - 31. elokuuta 2010
Järjestäjät: Forum Marinum - Suomenlinnan Pursiseura - Puuvenelehti Jorma Rautapää
Äidin lihapullat
kuudelle
1 kg tavallista jauhelihaa
3 sipulia
loraus vettä
3 lihaliemikuutiota
valkopippuria
2 tuoretta ranskanleipäviipaletta
tilkka vettä
1/2 dl kermaa
1 muna
voita paistamiseen
Lihapulliin käytettävän jauhelihan tulee olla sellaista, jossa on myös sikaa joukossa. Paistijauhelihasta tulee kuivia pullia.
Paista silputut sipulit voissa raukeiksi. Kaada pannuun vähän vettä ja murskaa siihen lihaliemikuutiot. Kuutioita on pelottavan monta, mutta taikinaan
ei sitten käytetä muuta suolaa. Keitä sipulit hiljaisella tulella kuultaviksi. Jos vesi uhkaa loppua,
lisää sitä varovasti, sillä vettä ei saa olla jäljellä
enää silloin kun sipulit ovat kypsiä, tumman kiiltäviä ja meheviä.
Jos miehistössä on jäseniä, jotka syövät sipulia
vain, kun eivät tiedä sitä syövänsä, sipulit on syytä
murskata keittämisen jälkeen. Silloin ne uppoavat
taikinaan huomaamatta. Ilman sipulia äidin lihapullia on turha valmistaa, joten pieni viaton huijaus
on tässä paikallaan.
Kuninkaallinen
tuliainen Turkin
matkalta
Niin mielellään kuin Kaarle XII:ta panisikin laivan
kannelle johtamaan ruotsalaista laivastoa, ei se valitettavasti käy päinsä. Kaarle kun soti mieluummin
maan pinnalla.
Narvan voitosta innostuneena Kaarle päätti marssia Moskovaan ja valloittaa kaupungin. Matka
tyssäsi surkeasti jo Pultavassa. Mutta yrittänyttä
ei laiteta, uskoi Kaarle ja laittautui Turkkiin usuttamaan Ahmed III:ta Venäjän tsaari Pietari Suurta
vastaan. Tämäkin retki onnistui huonosti. Sulttaani
ei ollut erikoisen innostunut pohjoisen kuninkaan
houkutuksista. Kaiken harmin lisäksi kotimaasta Ruotsista kantautui hälyttäviä uutisia. Niinpä
Kaarle nousi ratsaille ja karautti halki Euroopan.
Kaarlen miesten satulalaukuissa oli tuliaisina
rouville lihapullaresepti. Ja eipä aikaakaan kun
ruotsalaisissa kyökeissä pyöriteltiin Olles köttbullar.
Jokunen resepti saatiin sentään Ruotsin itämaahan
Suomeenkin. Olle tipahti matkalla tien poskeen.
Tilalle tuli kotoisasti äiti, ja niin Suomen keittiöissä
valmistettiin äidin lihapullia.
Kaarlen maukkaita Turkintuliaisia sopii elokuisena
iltana pyöritellä ja paistaa kauniitten puuveneitten
penttereissä miehistön iloksi.
Murusta ranskanleipäviipaleet kulhoon. Kaada vesi
ja kerma päälle. Sekoita hyvin ja anna seoksen
tekeytyä hetkisen.
Sekoita sitten leipäsuurus, liha, sipulit sekä yksi
muna taikinaksi ja mausta se melko reippaasti
valkopippurilla.
Pyörittele taikinasta niin pieniä pullia kuin viitsit.
Pienet pullat kun ovat maukkaampia kuin suuret.
Sitä paitsi ne ovat kauniimpiakin.
Paista pannullinen lihapullia voissa. Nostele pullat
kannelliseen kattilaan. Pyyhkäise pannu ja paista
uusi satsi.
Kun pullat on paistettu, kaada kaikki samalle
pannulle ja pane kansi päälle. Heiluttele pannua
lämpimällä levyllä, kunnes äidin lihapullat ovat
sopivan kuumia.
Tarjoile lihapullat tillillä
ja voinokareilla peiteltyjen somien uusien perunoitten kanssa.
Hiuli hei ja hyviä tuulia!
teksti: Mysi Lahtinen
kuvat: Johanna Bruun,
Esko Koivisto ja
Erkki Helo
XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25.
21
29
Augustin
EhrEnsvärd
1710–1772
7.6. –30.9.2010
Opastettu kierros näyttelyssä klo 14.30
Guidad tur i utställningen kl. 15.00
Guided Tour in the Exhibition at 12.30
Tilausristeilyt
Catering
Pihlajasaari
Suomenlinna
www.jt-line.fi
puh. (09) 534 806 fax (09) 534 085
30
XX VI Viaporin Tuoppi 2010
SUOMENLINNAN
AN
LIIKENNE OY
Merikasarminkatu 10, 00160 Helsinki
Puh 622 9720, fax 622 97 222
www.slloy.fi
porin_tuoppi07_sll.indd 1




25.6.2007 09:01
RestauRant BReweRy
Skandinaavisia ja mannermaisia herkkuja suomalaisia
perinteitä unohtamatta. Talon raikkaita oluita ja siideriä.
Tervetuloa nauttimaan, ravintolaan tai terassille!
suomenlinnan Panimo
suomenlinna c 1, 00190 Helsinki
Ravintola: 09 228 50 30 tai ravintola@panimo.com | Panimo: 09 668 200 tai info@panimo.com
www.panimo.com