1. No category

Heljä Sairisalo
Puhelin 040 351 5355
helja.sairisalo@yvpl.fi
10.3.2013
Sivu 1 / 5
YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
kirjaamo.stm@stm.fi,
hanna.onwen-huma@stm.fi
Lausuntopyyntö 18.2.
MIESKYSYMYKSIÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA POHTIVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:3
hankenumero STM 082:00/2012
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin: YVPL) tarkastelee sukupuolten tasaarvokysymyksiä lapsen näkökulmasta. Lapsille, vanhemmille ja työmarkkinoille on tärkeää,
että sekä isät ja äidit voivat osallistua työelämään sekä hoitaa ja kasvattaa lapsiaan.
Liitto pitää tärkeänä isäkiintiöiden laajentamista vanhemman vapaisiin. Lisäksi syrjäytymisen
ehkäisemisessä pitää paneutua pienituloisten lapsiperheiden tukemiseen. Tilastokeskuksen
mukaan lapsiköyhyyden nopea yleistyminen johtuu erityisesti yhden vanhemman perheiden
nopeasta köyhtymisestä. Se on seurausta työmarkkinoiden epävakaudesta ja kasvaneista
vaikeuksista yhdistää perhe ja työelämä. (Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen
köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 77, Väestöntutkimuslaitoksen
julkaisusarja D 50, 2009. Näiden seurauksena yksinhuoltajien työttömyysaste on 16,3 %.
(Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013)
Isä yksinhuoltajana jätetään käsittelemättä
Kaksi prosenttia lapsista asuu ainoastaan isänsä kanssa. Näitä yhden vanhemman perheitä on
15 000. Yksinhuoltajaisät usein sivuutetaan miesten tasa-arvokysymyksistä, vaikka he
uudistavat, jo käytännön pakosta, sukupuolijärjestelmiä.
Akatemiatutkija Teppo Kröger on mm. havainnut yhden vanhemman perheiden hoivahaasteita
selvittäessään, että yksinhuoltajaisät ovat onnistuneet yhdistämään lapsen hoivan ja
työssäkäynnin suorastaan esimerkillisellä tavalla. Tämä on hämmästyttävää, kun
samanaikaisesti hänen aineistonsa yksinhuoltajaäideistä peräti puolet luokiteltiin hoivaköyhiksi.
Kröger ehdottaa, että tutkittaisiin yksinhuoltajaisien selviytymistapoja arjen ja työelämän
yhdistämisessä. Ilmiötä pitää seurata. (Kröger, Teppo Yksinhuoltajuus ja isyys – outo yhdistelmä
julkaisussa Forssèn, Haataja ja Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s. 170-185,
Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009.)
Etävanhempi ja lapsi –perhetyyppiä ei tilastoida
Etävanhempia ei tilastoida perheinä, vaikka vanhemmat jakaisivat lapsen arjen keskenään.
Suomessa ei edes tiedetä kuinka paljon etävanhemman ja lapsen muodostamia perheitä on
olemassa. Olisi tärkeää, että tästä tehtäisiin oma perhetyyppinsä myös Tilastokeskuksen
Perheet –tilastoihin.
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY • www.yvpl.fi
Helsinki
YVPL ry
Fredrikinkatu 47, 2. krs
00510 Helsinki
Puh. 040 351 5355
Turku
YVPL Etelä-Suomen aluetoimisto
Perhetalo Heideken
Sepänkatu 3, 20700 Turku
Puh. 040 541 5294
Oulu
YVPL Pohjois-Suomen aluetoimisto
Isokatu 47
90100 Oulu
Puh. 050 342 2185
Kuopio
YVPL Itä-Suomen aluetoimisto
Teletie 4-6 E
70600 Kuopio
Puh. 0400 441 708
Heljä Sairisalo
Puhelin 040 351 5355
helja.sairisalo@yvpl.fi
10.3.2013
Sivu 2 / 5
YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
Vanhempainvapaiden isäkiintiöitä on edelleen laajennettava
YVPL pitää erittäin tärkeänä säätää nopeasti isäkiintiöt vanhempainvapaisiin ja -etuuksiin. YVPL
luottaa myös kansainvälisiin kokemuksiin, joiden mukaan kiintiöt edistävät isien perhevapaiden
käyttöä. Myös lapsesta erillään asuvan isän tulee voida käyttää vapaata vanhempien yhteisestä
hakemuksesta. Kummankin vanhemman osallistuminen lapsen hoivaan lisää vanhempien
myönteistä vuorovaikutusta ja saattaa jopa estää eronneisuutta. Jotta lapsen oikeus kotihoitoon
ei kuitenkaan heikkenisi, tulee toisen vanhemman voida käyttää koko vapaa silloin kun toista
vanhempaa ei ole lainkaan (esim. lesket)
Lapsen vuoroasumista vanhempien eron jälkeen pitää edistää. Ruotsalaisten selvitysten
mukaan vuoroasumisen on todettu olevan vanhempien ja lasten kannalta ylivoimaisesti paras
asumismuoto eronjälkeen (Malin Bergström,2013).
Poikien ja miesten syrjäytymistä voidaan vähentää poistamalla lapsiperheiden pienituloisuus
YVPL pitää tärkeänä miesten ja poikien syrjäytymisen ehkäisemistä. Jos poika on kotoisin
pienituloisesta perheestä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna
suurituloisesta perheestä tulevaan. Kuntaas Tyttöjen päätymistä pieni- tai suurituloiseksi
selittää eniten koulutus. (Sirniö, Outi, Martikainen, Pekka Tutkimusartikkeli Intergenerational
Determinants of Income Level in FinlandSocial Forces –lehdessä, 8.1.2014)
Pienituloisuuden on todettu vähentävän vanhemmuutta, heikentävän terveyttä, alentavan
koulutustasoa, lisäävän yksinäisyyttä sekä rikollista käyttäytymistä. Pienituloisten perheiden
lapset liikkuvat vähemmän ja jäävät ohjattujen maksullisten harrastusten ulkopuolelle (Nuorten
vapaa-aikatutkimus 2013) sekä syövät epäterveellisemmin . He ovat myös yliedustettuina
erityiskoulujen oppilaina sekä lastensuojeluasiakkaina. Jos halutaan vähentää poikien
syrjäytymistä, on tuettava heidän kasvuympäristöään ja vähennettävä pienituloisuuden
aiheuttamia haittoja. (Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika
Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston
valossa; THL 2012, Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa,
julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009.
Hakovirta, M, Rantalaiho, M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012, Vuori, Anna
Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen 2012)
Lapsiperheiden köyhtymistä selittää eniten yhden vanhemman perheiden pienituloisuuden
yleistyminen
Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheiden pienituloisuuden yleistyminen johtuu pitkälti yhden
vanhemman perheiden taloudellisen aseman muutoksista. Lapsista 8 % asui kotitalouksissa,
jotka kokivat toimeentulotukiongelmia vuonna 2011. Lasten välillä on kuitenkin suuria eroja
sen mukaan kuinka monen huoltajan kanssa he asuvat. Yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista
23 % ja kahden huoltajan kanssa asuvista 6 % asui toimeentulo-ongelmia kokeneissa perheissä.
Yhden vanhemman perheiden lapsista peräti 33 % kuului alimpaan tuloviidennekseen vuonna
2011. (Okkonen, Kaisa-Mari Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti
yksinhuoltajaperheitä julkaisussa Lasten ja lapsiperheiden elinolot, Hyvinvointikatsaus 1/2014 ,
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY • www.yvpl.fi
Helsinki
YVPL ry
Fredrikinkatu 47, 2. krs
00510 Helsinki
Puh. 040 351 5355
Turku
YVPL Etelä-Suomen aluetoimisto
Perhetalo Heideken
Sepänkatu 3, 20700 Turku
Puh. 040 541 5294
Oulu
YVPL Pohjois-Suomen aluetoimisto
Isokatu 47
90100 Oulu
Puh. 050 342 2185
Kuopio
YVPL Itä-Suomen aluetoimisto
Teletie 4-6 E
70600 Kuopio
Puh. 0400 441 708
Heljä Sairisalo
Puhelin 040 351 5355
helja.sairisalo@yvpl.fi
10.3.2013
Sivu 3 / 5
YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
Tilastokeskus) Yhden vanhemman perheistä peräti neljännes, 24,0 %, sai toimeentulotukea
vuonna 2011 kun taas kahden huoltajan perheiden osuus oli 4,2 % . Kaikkien lapsiperheiden
osuus oli 8,6 %. Yhden vanhemman perhe on kotitaloustyyppi, jolla on eri kotitaloustyypeistä
suurin riski joutua toimeentulotukiluukulle. (THL:n Toimeentulotukitilasto, 2012)
Yksinhuoltajien työttömyysaste on noussut 16,3 %:iin (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, 2013).
Se on yli kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Vielä 1990-luvun alussa
yksinhuoltajaäidit olivat työssä useammin kuin muu väestö. Tuolloin 87 % yksinhuoltajaäideistä
laskettiin työvoimaan kuuluvaksi.
Kokemuksemme mukaan pienituloisilla yksinhuoltajilla ei ole rahaa käyttää edes julkisia
terveyspalveluja. Maksukatot ovat nykyisin henkilökohtaisia, mutta ne pitää muuttaa
perhekohtaisiksi. Lapsen terveyden ja sairaanhoidon suunnittelussa vanhempia ja lasta on
kuunneltava nykyistä enemmän. Esitetty miesnäkökulman huomioiminen ja vuoropuhelun
järjestäminen asiakkaiden ja terveydenhuollon välillä on tärkeää.
Tämän päivän erityistarpeisella lapsella on vaara syrjäytyä jatkossa
Erityistarpeisten lasten palveluja on parannettava
Syrjäytyneiden lapsilla ja aikuisilla voi olla haasteita terveyden kanssa esimerkiksi neurologisia
ja/tai psykiatrisia sairauksia. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän
erityistarpeisia lapsia, koska hoivahaasteet ovat riski parisuhteelle ja lisäävät eronneisuutta.
Näiden yhden vanhemman perheiden tukeminen niin, että vanhempi voisi työllistyä, suojaisi
perheitä pienituloisuudelta ja sen haitoilta. Useat työssäkäyvät pienituloiset ovat juuri
yksinhuoltajia, jotka eivät pysty yhdistämään kokopäivätyötä ja lastenhoitoa (Forssén, Ritakallio
Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79,
Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009) Usein perheessä on silloin kouluikäinen
erityistarpeinen lapsi. Olisikin tärkeää saada erityistarpeisten peruskoululaisten aamu- ja
iltapäivähoito järjestetyksi lain edellyttämällä tavalla. Hyvin harva kunta pystyy tämän nyt
hoitamaan. (Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuudesta, toiminnan
laatua ja muutostarpeita koskeva selvitys, Opetusministeriön selvitys 2009:8)
Neurologisesti tai psykiatrisesti oirehtivat lapset eivät pääse tutkimuksiin eikä kuntoutukseen.
Usein ainoa apu on lastensuojelun sijoitus, joka saattaa jopa pahentaa lapsen terveydellistä
tilannetta. Lisäksi se on veronmaksajille kallista verrattuna ammattilaisen suunnittelemaan ja
kotona toteutettuun kuntoutukseen (Toimiva lastensuojelu –Työryhmän loppuraportti
Diaarinumero STM071:00/2012). Tämä haaste on ratkaistava pikaisesti. Ensimmäiseksi on
lopetettava näiden lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle.
Väliraportin sivulla 14 mainitaan, että ”uuden isyyslain myötä … äiti ei voi yksipuolisesti estää
isyyden selvitystä”. Tällainen oikeus on kumottu jo 30 vuotta sitten. Isä voi voimassa olevan lain
mukaan aina käynnistää selvityksen halutessaan. Äiti voi estää selvityksen vain jos isä on samaa
mieltä hänen kanssaan.
Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY • www.yvpl.fi
Helsinki
YVPL ry
Fredrikinkatu 47, 2. krs
00510 Helsinki
Puh. 040 351 5355
Turku
YVPL Etelä-Suomen aluetoimisto
Perhetalo Heideken
Sepänkatu 3, 20700 Turku
Puh. 040 541 5294
Oulu
YVPL Pohjois-Suomen aluetoimisto
Isokatu 47
90100 Oulu
Puh. 050 342 2185
Kuopio
YVPL Itä-Suomen aluetoimisto
Teletie 4-6 E
70600 Kuopio
Puh. 0400 441 708
Heljä Sairisalo
Puhelin 040 351 5355
helja.sairisalo@yvpl.fi
10.3.2013
Sivu 4 / 5
YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
Vaikka yleensä naisten koulutustaso onkin noussut, ja sukupuolten väliset koulutuserot
kasvaneet, on kuitenkin yksi poikkeava naisryhmä. Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut
verrattuna puolisoäitien koulutustasoon. Vielä 20 vuotta sitten eroa ei ollut lainkaan. (Haataja,
Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo julkaisussa Forssèn, Haataja ja
Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s. 104-105, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50,
2009).
Myös YVPL pitää tärkeänä oppisopimusjärjestelmäkoulutuksen laajentamista. Se on myös
yksinhuoltajille usein ainoa mahdollisuus yhdistää opiskelu ja lastenhoito. Eron jälkeen
lähihuoltajat joutuvat usein vaihtamaan ammattia, koska yksinhuoltajana ei aina ole mahdollista
yhdistää esimerkiksi epätyypillistä työaikaa. Yksinhuoltajan koulutuksen lisäämisessä on tärkeää
järjestää lastenhoitopalveluja oppilaitoksiin sekä lisätä huoltajuuskorotukset opintotukeen.
Vähän koulutettujen lapset jättävät muita useammin koulunkäynnin peruskouluun tai
opiskelevat vain vähän sen jälkeen. ( Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti
Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987
tutkimusaineiston valossa; THL 2012) Äidin koulutustasolla on löydetty yhteyksiä lapsen kielen
kehitykseen. Pienituloisen perheen lapsen kieli ei myös kehity yhtä hyvin kuin muiden lasten
(Tiede –lehti 14.2.2014).
Yhden vanhemman perheiden lasten koulutus on lyhyempi kuin muilla
On myös merkkejä siitä, että pienituloinen yksinhuoltaja ei pysty valitsemaan lapselleen
taloudellisista syistä pitkäkestoisempia opintoja. Mm. lukio on yhä harvemman yhden
vanhemman perheen lapsen valinta. Kotona asuvan pienituloisen perheen lasten opintotuen
tulorajoja onkin pienennettävä. Yksinhuoltajaa ei voi myös vaatia ottamaan lainaa elättääkseen
lapsensa opiskelujen aikana.
Toinen vanhempi maksaa lapselle elatusapua 18 ikävuoteen asti ja tämän jälkeenkin
koulutusavusta, mikäli lapsi opiskelee ja etävanhemmalla on elatuskykyä. Mikäli
elatusvelvollinen kuitenkin on varaton, maksaa Kela elatustukea 18 ikävuoteen asti, mutta ei
enää tämän jälkeen, vaikka lapsella yleensä onkin silloin keskiasteen oppilaitos kesken. Olisi
tärkeää jatkaa elatustukea varattoman etävanhemman lapselle korvaamaan myös puuttuvaa
koulutusavustusta.
Miksi lapset jäävät edelleen naiselle vanhempien eron jälkeen?
Kun 1950 yksinhuoltajista 11,4 % oli isiä on nykyinen luku 13,7 %. Lain mukaan vanhemmat
sopivat eron jälkeen lapsen asumisesta keskenään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen
selvityksen mukaan vain 2 % eronneista vanhemmista saa käräjäoikeuden päätöksen lapsen
huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Nämä päätökset jakautuvat isien ja äitien kesken niin,
että kummallakin on lähes yhtä suuri todennäköisyys saada lapsi luokseen. (Huoltokiistat
käräjäoikeudessa, Optula, 2006.) Sosiaaliviranomainen ei voikaan lain mukaan toimia vastoin
vanhempien tahtoa, mutta kulttuuriset muutokset ja sukupuolijärjestelmien purkaminen
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY • www.yvpl.fi
Helsinki
YVPL ry
Fredrikinkatu 47, 2. krs
00510 Helsinki
Puh. 040 351 5355
Turku
YVPL Etelä-Suomen aluetoimisto
Perhetalo Heideken
Sepänkatu 3, 20700 Turku
Puh. 040 541 5294
Oulu
YVPL Pohjois-Suomen aluetoimisto
Isokatu 47
90100 Oulu
Puh. 050 342 2185
Kuopio
YVPL Itä-Suomen aluetoimisto
Teletie 4-6 E
70600 Kuopio
Puh. 0400 441 708
Heljä Sairisalo
Puhelin 040 351 5355
helja.sairisalo@yvpl.fi
10.3.2013
Sivu 5 / 5
YhteisVoimin Parempaan Lapsuuteen
tasoittanee lukuja tulevaisuudessa. Kehitystä pitäisi kuitenkin nopeuttaa. Tärkein uudistus olisi
perhevapaiden ja –etuuksien kiintiöiminen isälle.
Vieraannuttamisesta
Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta haittaa lapsen kehitystä. Mikäli lähivanhempi
estää tuomioistuimen tai sosiaalitoimen vahvistamat tapaamiset, toinen vanhempi voi vaatia
tapaamisten täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Nykyiset pakkokeinot eivät toimi. Asiaa pitää
selvittää ja etsiä toimivampia keinoja
Bodil Rosengren
puheenjohtaja
Heljä Sairisalo
toiminnanjohtaja
YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY • www.yvpl.fi
Helsinki
YVPL ry
Fredrikinkatu 47, 2. krs
00510 Helsinki
Puh. 040 351 5355
Turku
YVPL Etelä-Suomen aluetoimisto
Perhetalo Heideken
Sepänkatu 3, 20700 Turku
Puh. 040 541 5294
Oulu
YVPL Pohjois-Suomen aluetoimisto
Isokatu 47
90100 Oulu
Puh. 050 342 2185
Kuopio
YVPL Itä-Suomen aluetoimisto
Teletie 4-6 E
70600 Kuopio
Puh. 0400 441 708