Rajamäenkylän tuulivoimapuisto YVA ohjelman aineisto
Dnro EPOELY/ 24/07.04/2014 YVA-KUULUTUS YVA-menettely koskee O2 Finland Oy:n Rajamäenkylän tuulivoimapuistohanketta Isojoen ja Karijoen kunnissa. Yhtiö suunnittelee 80 tai enintään 107 tuulivoimalan hanketta Rajamäenkylän alueelle, noin 19 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Alue sijaitsee seututeiden 664 ja 687 itäpuolella ja Riitaluhdantien/Rajamäentien etelä-/länsipuolella. Hankealueella on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Lähin asutus on noin 1 km päässä. Hanke- ja toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu mm. myös sähkönsiirto, maakaapeleita, teitä ja huoltorakennuksia. Osana valmistelua on laadittu lain ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) mukaisesti arviointiohjelma, joka on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Hankkeen vaihtoehtoina tutkitaan seuraavia: VE 1; Noin 99 km2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 107 voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden korkeus roottorin korkeimpaan kohtaan on enintään 210 m. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. VE 2; Noin 99 km2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 80 voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden korkeus roottorin korkeimpaan kohtaan on enintään 210 m. Kunkin tuulivoimalan teho on 3,3 MW. VE 0; Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta jossa tuulivoimahanke ei toteudu. Sähkönsiirtovaihtoehdot: VE A;Tuotettava sähkö siirretään alueelle rakennettavan sähköaseman kautta 110 kV voimalinjalla olemassa olevaan Fingridin Ulvila-Kristiina 220 kV voimalinjaan. Fingrid suunnittelee linjan perusparantamista 400 kV:n linjaksi. VE B; Liityntä tehdään 110 kV voimalinjalla Fingridin Isojoen sähköasemalle ja siitä olemassa olevan sähkölinjauksen reittiä Kristiinankaupungin Flybäckin johtohaaran sähköasemalle. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat virka-aikana nähtävillä 18.4.-6.6.2014 seuraavien kuntien virallisilla ilmoitustauluilla - Isojoki, Teollisuustie 1 - Karijoki, Kristiinantie 3 - Kauhajoki, Hallintoaukio - Kristiinankaupunki, Raatihuone, Aitakatu 1 Kuulutus ja arviointiohjelma toimitetaan yleisön nähtäville samalle ajalle myös seuraaviin kirjastoihin niiden aukioloaikoina: - Isojoen pääkirjasto, Kristiinantie 17 - Karijoen pääkirjasto, Pappilankuja 2 - Kauhajoen kaupunginkirjasto, Hallintoaukio - Kristiinankaupungin kirjasto, Kauppatori 1 Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä myös verkkosivulla http://www.ymparisto.fi/rajamaenkylantuulivoimaYVA. Kuulutus julkaistaan sanomalehdissä Ilkka, Suupohjan Sanomat ja Syd-Österbotten. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 0295 027 500 Alvar Aallon katu 8 Korsholmanpuistikko 44 www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa PL 156, 60101 Seinäjoki PL 262, 65101 Vaasa Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel 0295 027 500 Alvar Aallon katu 8 Korsholmsesplanaden 44 www.ely-centralen.fi/sodraosterbotten PB 156, 60101 Seinäjoki PB 262, 65101 Vasa Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Arviointiohjelmasta voi esittää kirjallisia mielipiteitä viimeistään 6.6.2014 mennessä osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 262, 65101 VAASA tai sähköpostilla kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. Lausuntojen esittäjät saavat postitse tiedoksi keskuksen lausunnon, samoin mielipiteiden esittäjät, jos postiosoite on mukana. Kannanotot pyydetään toimittamaan myös Word-tiedostona ja viittaamaan niissä diaarinumeroon EPOELY/ 24/07.04/2014. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta tulee myös yleisesti nähtäville edellä mainittuihin virallisiin paikkoihin sekä verkkosivulle kuukauden päästä mielipiteiden ja lausuntojen määräajasta. Lisätietoja YVA-menettelystä vastaava on O2 Finland Oy, yhteyshenkilö Teemu Loikkanen, Kyminlinnantie 6, 48600 Kotka, p. +358 50 3736 243, etunimi.sukunimi@o2.se. YVA-konsultti on Sito Oy, yhteyshenkilö Veli-Markku Uski, Tuulikuja 2, 02100 Espoo, p. +358 20 747 6641, etunimi.sukunimi@sito.fi. Yhteysviranomainen on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Niina Pirttiniemi, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. puh. 0295 027 904. Arviointiohjelmaa koskeva yleisötilaisuus pidetään avoimet ovet -periaatteella tiistaina 13.5.2014 klo 16-18 osoitteessa Vanhankylän nuorisoseurantalo, Kristiinantie 1400, 64810 VANHAKYLÄ, Isojoki. Tilaisuudessa on kahvitus. Kokkolassa 18.4.2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue O2 Finland Oy Rajamäenkylän tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma 3.4.2014 O2 Finland 3.4.2014 1 / 66 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on Karijoen ja Isojoen kuntien alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Sito Oy O2 Finland Oy:n toimeksiannosta. Arviointiohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö Veli-Markku Uski sekä vanhempi asiantuntija Henna Teerihalme. YHTEYSTIEDOT Hankevastaava O2 Finland Oy Yhteyshenkilö: Teemu Loikkanen William Ruuthin katu 2 48600 Kotka Puhelin +358 50 3736 243 etunimi.sukunimi@o2.se Yhteysviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteyshenkilö: Riitta Kankaanpää-Waltermann PL 262 65101 Vaasa Puhelin +358 29 5027 821 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti Sito Oy Yhteyshenkilö: Veli-Markku Uski Tuulikuja 2 02100 Espoo Puhelin +358 20 747 6641 etunimi.sukunimi@sito.fi O2 Finland Oy 2 / 66 3.4.2014 KÄSITTEET JA LYHENTEET CO2 Hiilidioksidi ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FINIBA Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas) Generaattori Kone, joka muuttaa liike-energian sähkövirraksi. Hankealue Alue, jolle suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan. kW Kilowatti, tehoyksikkö. kWh Kilowattitunti, energian yksikkö. kV, kilovoltti Voltti (V) on jännitteen yksikkö, jota käytetään jännitteen ja sähköisen potentiaalin ilmaisemiseen. MW Megawatti, tehoyksikkö. 1 MW = 1000 kW MWh Megawattitunti, energian yksikkö. 1 MWh = 1000 kWh Roottori Turbiinin juoksupyörä RKY Rakennetun kulttuuriympäristön alue SODAR-laitteisto Laite mittaa tuulennopeutta ääniaaltojen avulla. Sähköasema Sähköasema tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi valtakunnan verkkoon. Sähköasema voi olla joko kytkinlaitos, joka yhdistää saman jännitetason johtoja tai muuntoasema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle. Turbiini Tuuliturbiini eli kone, jolla virtaavan ilman liike-energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi. TWh terawattitunti energian yksikkö, jota käytetään tuotetun energiamäärän, sähkön ja lämmön, ilmaisemiseen. 1 TWh = 1 000 GWh = 1 000 000 MWh YVA Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen menettely ympäristövaikutusten arvioimiseksi. YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, joista voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia. O2 Finland Oy 3 / 66 3.4.2014 TIIVISTELMÄ Hankkeen tausta ja kuvaus Sähkönkulutus on Suomessa kasvanut vuosittain ja sen oletetaan kasvavan myös jatkossa. Sähkönkulutuksen päästöjä on kuitenkin tarpeen saada laskettua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yksi keskeinen keino on uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, lisääminen energiantuotannossa. Tuulivoimasähköntuotanto on päästötöntä eikä siten vaikuta haitallisesti esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen kuuteen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä ja strategian päivityksessä (2013) yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 2500 megawattiin (MW) vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on päätetty tukea tuulivoimaa takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. O2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Karijoen ja Isojoen kuntien Rajamäenkylän alueelle. Alue sijaitsee seututeiden 664 ja 687 itäpuolella ja Riitaluhdantien/Rajamäentien etelä-/länsipuolella. Hankealue on laaja, asuttamaton alue, jolla on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Hankealueelle suunnitellaan rakennettavaksi enintään 107 teholtaan 2-3,3 MW:n tuulivoimalaa. Jokainen tuulivoimala vaatii noin puolesta yhteen hehtaariin kokoisen alueen, jolle rakennetaan tuulivoimalan perustukset. Lisäksi tarvitaan tilaa tuulivoimalan pystyttämiseen vaadittavaa nostokoneistoa varten. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia. Vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto. Tässä YVA-ohjelmassa esitetyt vaihtoehdot on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia ja tuuliolosuhteita koskevan nykytiedon perusteella. Vaihtoehto 1 (VE1) Vaihtoehdossa 1 noin 99 km2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 107 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus tulee olemaan enintään 210 m (mitattuna roottorin korkeimpaan kohtaan). Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. Vaihtoehto 2 (VE2) Vaihtoehdossa 2 noin 99 km2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 80 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus tulee olemaan enintään 210 m (mitattuna roottorin korkeimpaan kohtaan). Kunkin tuulivoimalan teho on 3,3 MW. Nollavaihtoehto (0-vaihtoehto) Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa Rajamäenkylän tuulivoimahanke ei toteudu. O2 Finland Oy 4 / 66 3.4.2014 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Arviointimenettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Menettelyssä on kaksi päävaihetta: arviointiohjelma ja arviointiselostus. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma, jossa esitellään hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä esitetään suunnitelma siitä, mitkä ympäristövaikutukset arvioidaan ja miten selvitykset tehdään. Lisäksi esitetään suunnitelma vuorovaikutuksen hoitamisesta. YVA-ohjelma sisältää myös hankealueiden ympäristön nykytilan kuvauksen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja, ja kansalaisilla, järjestöillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa. Menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella ympäristövaikutusten arviointiselostus. YVAselostuksessa esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkennettuina tarvittavilta osin. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan aineiston perusteella kuvataan ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muun muassa ihmisten viihtyvyyteen, maankäyttöön, terveyteen sekä elolliseen ja elottomaan ympäristöön. Oleellisena osana selostusta esitetään tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutusten vertailu, mahdolliset haittojen lieventämistoimenpiteet ja esitys ympäristövaikutusten seurannasta. Yhteysviranomainen asettaa aikanaan arviointiselostuksen julkisesti nähtäville arviointiohjelman tapaan. Nähtävilläoloaikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja ja halukkaat voivat esittää mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston aikaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutusten arviointi käsittää sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa yleensä, kuten myös tässä hankkeessa, keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat vaikutukset linnustoon, maisemaan ja ihmisiin. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat muun muassa melun ja varjojen aiheuttamat vaikutukset. Hankealueen lähiympäristössä on meneillään useita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on hankkeen sekä lähialueen muiden hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset. Tällaisia arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat lähinnä vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä valon ja varjojen aiheuttamat häiriöt. O2 Finland Oy 5 / 66 3.4.2014 YVA:n aikataulu ja osallistuminen Alla olevassa kuvassa on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. YVA-ohjelma asetetaan nähtäville huhtikuussa 2014 kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kaikki halukkaat voivat jättää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Hankkeesta kiinnostuneille pidetään kaikille avoin esittelytilaisuus Vanhassakylässä huhtikuussa 2014. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta toukokuussa 2014. YVA-selostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan marraskuussa 2014, jolloin se asetetaan nähtäville. Selostusvaiheessa järjestetään vastaavasti nähtävilläolo ja yleisötilaisuus. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta keväällä 2015. O2 Finland Oy 6 / 66 3.4.2014 SISÄLTÖ ESIPUHE ............................................................................................................................................................ 1 YHTEYSTIEDOT ................................................................................................................................................ 1 KÄSITTEET JA LYHENTEET ............................................................................................................................ 2 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................... 3 1 HANKKEEN KUVAUS ............................................................................................................................. 8 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 Hankkeen tausta ja tavoitteet ......................................................................................................... 8 Hankkeen laajuus ja sijainti ............................................................................................................ 8 Hankkeesta vastaava ..................................................................................................................... 9 Tuuliolosuhteet ............................................................................................................................... 9 Tekninen kuvaus ..........................................................................................................................10 1.5.1 Tuulivoimalan rakenne ..................................................................................................10 1.5.2 Sähköntuotanto .............................................................................................................11 1.5.3 Perustamistekniikka ......................................................................................................12 1.5.4 Tiet ja nosturipaikat .......................................................................................................13 1.5.5 Kuljetukset ....................................................................................................................14 1.5.6 Sähkönsiirto ..................................................................................................................15 1.5.7 Käyttö ja ylläpito ............................................................................................................16 1.5.8 Käytöstä poisto .............................................................................................................17 1.6 Hankkeen yleinen suunnittelu ......................................................................................................17 1.7 Kaavoitustilanne ...........................................................................................................................17 1.8 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset .............................................................19 1.8.1 Sopimukset maanomistajien kanssa ............................................................................20 1.8.2 YVA-menettely ..............................................................................................................20 1.8.3 Kaavoitus ......................................................................................................................20 1.8.4 Rakennuslupa ...............................................................................................................20 1.8.5 Voimajohtoihin liittyvät luvat ja liittäminen sähköverkkoon ...........................................20 1.8.6 Ympäristölupa ...............................................................................................................20 1.8.7 Tiet ja kuljetukset ..........................................................................................................20 1.8.8 Lentoestelupa ...............................................................................................................21 1.8.9 Puolustusvoimien lausunto ilmaturvallisuudesta ..........................................................21 1.8.10 Muut mahdolliset luvat ja päätökset .............................................................................21 1.9 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin ...........................................................21 1.10 Hankkeen toteuttamisen aikataulu ...............................................................................................25 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY .......................................................................26 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT ..................................................................................................29 3.1 3.2 3.3 4 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen ..............................................................................26 Arviointimenettelyn sisältö ............................................................................................................26 Arviointimenettelyn osapuolet ......................................................................................................27 Arviointimenettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa ....................................................27 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen ..............................................................................28 0-vaihtoehto..................................................................................................................................29 Hankevaihtoehto 1 (VE1) .............................................................................................................29 Hankevaihtoehto 2 (VE2) .............................................................................................................30 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ....................................................................................................................32 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 Ilmasto ja tuuliolosuhteet ..............................................................................................................32 Maankäyttö ja kaavoitustilanne ....................................................................................................33 Liikenne ........................................................................................................................................34 Maa- ja kallioperä .........................................................................................................................35 Pinta- ja pohjavedet .....................................................................................................................37 Kasvillisuus ja luontoarvot ............................................................................................................39 Eläimistö .......................................................................................................................................40 Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet ..............................................................43 4.8.1 Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet ..................43 O2 Finland Oy 7 / 66 3.4.2014 4.8.2 Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet ..................................................................................................44 4.9 Maisema .......................................................................................................................................47 4.10 Kulttuuriympäristö ........................................................................................................................48 5 ARVIOINTITYÖN KUVAUS ...................................................................................................................52 5.1 5.2 5.3 6 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .......................................................................................54 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 6.10 6.11 6.12 6.13 6.14 6.15 6.16 7 Arviointityössä käytettävät menetelmät ........................................................................................52 Merkittävyyden määrittely ............................................................................................................52 Tarkastelualue ja vaikutusalue .....................................................................................................52 Vaikutukset ilmastoon ..................................................................................................................54 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan ......................................................54 Vaikutukset alueen käyttöön ........................................................................................................55 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön ..........................................................................................55 Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin ...................................................................55 Vaikutukset liikenteeseen ja väylänpitoon ...................................................................................56 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ......................................................................56 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontoarvoihin ...............................................................................57 Vaikutukset eläimistöön ...............................................................................................................57 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ............................................................................................58 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ..........................................................................59 Meluvaikutukset ...........................................................................................................................60 Vaikutukset varjostukseen ja välkkeeseen ..................................................................................61 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ...................................................................................................62 Yhteisvaikutukset .........................................................................................................................63 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja vähentäminen........................................................................63 VERTAILUMENETELMÄT JA ARVIOINTIIN LIITTYVÄT OLETUKSET..............................................64 7.1 7.2 7.3 Vertailumenetelmät ja vaihtoehtojen vertailu ...............................................................................64 Epävarmuustekijät ja oletukset ....................................................................................................64 Vaikutusten seuranta ...................................................................................................................64 VIITTEET JA LÄHTEET ...................................................................................................................................65 Taustakartat: © MML 2013 Paikkatietoaineisto: © OIVA, SYKE 2013, ELY-keskukset, Museovirasto 6/2013 O2 Finland Oy 8 / 66 3.4.2014 1 Hankkeen kuvaus 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Sähkönkulutus on Suomessa kasvanut vuosittain ja sen oletetaan kasvavan myös jatkossa. Sähkönkulutuksen päästöjä on kuitenkin tarpeen saada laskettua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yksi keskeinen keino on uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, lisääminen energiantuotannossa. Tuulivoimasähköntuotanto on päästötöntä eikä siten vaikuta haitallisesti esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen kuuteen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä ja strategian päivityksessä (2013) yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 2500 megawattiin (MW) vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuulivoimalla tuotettavaa energiaa on päätetty tukea takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. Tuulivoimahankkeita kehitetään erityisesti alueilla, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät ja joilla maanomistajat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Nämä ehdot täyttyvät Rajamäenkylän hankealueella. 1.2 Hankkeen laajuus ja sijainti O2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Karijoen ja Isojoen Rajamäenkylän alueelle, noin 19 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Alue sijaitsee seututeiden 664 ja 687 itäpuolella ja Riitaluhdantien/Rajamäentien etelä/länsipuolella. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 99 km2. Hankealueen sijainti ja alustava rajaus on esitetty seuraavassa kartassa (Kuva 1). Hankealueelle on suunnitteilla enintään 107 teholtaan 2-3,3 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia. Hankealue on suuri, asuttamaton alue, jolla on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Lähimpään asutukseen on tuulivoimaloilta matkaa noin 1 kilometri. Lähin asutus sijaitsee Isojoen ja Heikkilänjoen varrella hankealueen eteläpuolella sekä Rajamäenkylässä ja Uurossa. Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä hankealueen rajasta; Karijoen kunnan keskus luoteispuolella, Dagsmark ja Lapväärtti länsipuolella, Isojoen kunnan keskus eteläpuolella sekä Päntäne ja Kauhajoen kunnan keskus koillispuolella. Tässä YVA-ohjelmassa esitellään hankevaihtoehdot 1 ja 2 sekä vaihtoehto 0, jossa hanke jätetään toteuttamatta. Toteutusvaihtoehtojen osalta on esitetty nykyiseen tietoon perustuva esitys mahdollisista voimaloiden sijoitusvaihtoehdoista ja lukumääristä. Voimaloiden sijoituspaikkoja ja lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa tehtävien selvitysten perusteella YVA-menettelyn aikana. O2 Finland tekee maanvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa YVA-menettelyn aikana. Tuulivoimaloiden oletettu käyttöikä on 20-30 vuotta. O2 Finland Oy 9 / 66 3.4.2014 Kuva 1. Hankealueen sijainti ja alustava hankealueen rajaus vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 (merkitty punaisella pistekatkoviivalla) 1.3 Hankkeesta vastaava Hankkeen kehittämisestä, valmistelusta ja toteutuksesta vastaa O2 Finland. O2 on Ruotsissa vuonna 1991 perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa 500 tuulivoimalaa (n. 950 MW). Toiminnan laajentuessa Suomeen vuonna 2012 perustettiin tytäryhtiö O2 Finland. Suomessa O2:lla on käynnissä lähes 20 tuulivoimahanketta. 1.4 Tuuliolosuhteet Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus Rajamäenkylän hankealueella on 100 metrin korkeudella noin 6,1-6,2 m/s. Tuulen keskinopeus 200 metrin korkeudella on noin 7,6-7,7 m/s. Pääasiallinen tuulensuunta on etelä-lounaasta. O2 Finland tekee alueella jatkuvia tuulimittauksia SODAR-laitteistolla. Tämänhetkisten arvioiden mukaan alue soveltuu tuulisuuden osalta hyvin tuulivoimatuotantoon. O2 Finland Oy 10 / 66 3.4.2014 1.5 Tekninen kuvaus Hankealueelle on suunnitteilla enintään 107 kpl teholtaan 2-3,3 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi parannetaan ja rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia. 1.5.1 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta sekä muuntajasta. Tornit ovat yleensä putkimaisia terästorneja, jotka on kiinnitetty betonisiin tai teräsrakenteisiin perustuksiin. Voimaloiden napakorkeus on noin 140 metriä, roottorin halkaisija enintään 131 metriä ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Tuulivoimalan periaatekuva on esitetty alla (Kuva 2). Tuulivoimaloiden on oltava sitä kauempana toisistaan, mitä suurempi on roottorin pyyhkäisypinta-ala. Tämä johtuu siitä, että roottorin takana oleva tuuli on pyörteistä ja siinä on vain vähän energiaa. Tasaisten tuuliolojen ja tehokkaan tuotannon vuoksi turbiinien etäisyyden on yleensä oltava 4-6 kertaa roottorin halkaisija. O2 Finland Oy 11 / 66 3.4.2014 roottorin halkaisija ø131 m napa roottorin lapa kokonaiskorkeus 210 m napakorkeus 140 m torni perustus Kuva 2. Tuulivoimalan periaatekuva ja mitat. Lopullisten voimaloiden mitat saattavat poiketa tässä esitetystä. 1.5.2 Sähköntuotanto Tuulivoimala tuottaa sähköä siten, että tuulen liike-energia muunnetaan pyörimisliikkeeksi tuulivoimalan siipien avulla. Siivet pyörittävät generaattoriin kytkettyä akselia. Generaattorissa pyörimisenergia muutetaan sähköksi. Sähkö johdetaan muuntajaan ja siitä edelleen sähköverkkoon. Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen noin 3 m/s tuulen. Teho lisääntyy tuulen nopeuden kasvaessa. Suurin teho saavutetaan yleensä tuulen nopeuden ollessa 10-12 m/s. Laitos joudutaan pysäyttämään laitevaurioiden välttämiseksi tuulen nopeuden saavutettua 25 metriä sekunnissa. Normaalin käytön aikana tuulivoimala tuottaa sähköä täysin päästöttömästi. Tavallisesti tuulivoimala tuottaa 6-8 kuukauden aikana yhtä paljon sähköä kuin sen rakentamiseen, kuljettamiseen ja poistamiseen vaaditaan. Tämän jälkeen voimala on tuottanut enemmän energiaa kuin siihen on kulutettu. O2 Finland Oy 12 / 66 3.4.2014 1.5.3 Perustamistekniikka Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu rakentamispaikan geoteknisistä olosuhteista, tuulivoimalan tyypistä ja koosta sekä voimalan toimittajasta. Jokaisen voimalan sijoituspaikalla tehdään geotekninen tutkimus parhaan perustamistavan määrittämiseksi. Yleisimmin käytettyjä perustustapoja ovat maavarainen teräsbetoniperustus ja kallioon ankkuroitava kallioperustus. Maavaraista teräsbetoniperustusta käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa tai kallio ei ole riittävän lujaa. Maavarainen perustus edellyttää riittävän kantavan maaperän. Mikäli maaperä ei ole riittävän kantavaa, edellyttää perustus massanvaihtoa, jossa löyhät pintamaakerrokset (kaivusyvyys yleensä 1,5-5 m) korvataan rakenteellisesti sopivammalla materiaalilla. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan omalla painollaan. Perustus tehdään valamalla noin metrin syvyyteen. Perustus on keskikohdaltaan noin kaksi metriä paksu. Perustukset ovat halkaisijaltaan noin 20 metriä. Perustusten koko saattaa vaihdella sijoitussyvyyden ja voimalan koon mukaan. Tavallinen maavarainen perustus vaatii noin 1400 m3 betonia ja yli 60 tonnia raudoitusta. Mikäli sijoituspaikassa on sopiva, ehjä kalliopohja lähellä maan pintaa, voidaan perustus tehdä kallioon ankkuroimalla. Mahdollinen orgaaninen pintamaakerros poistetaan ja tarvittaessa kalliota räjäytetään perustuksen pohjan tasoittamiseksi. Kallion päälle valetaan ohut betonilaatta ja kallioon porattuihin reikiin upotetaan ankkurointitangot. Ankkurien määrä ja syvyys riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan koosta ja rakenteesta. Kallioon ankkuroidulla perustuksella on pienempi vaikutus luonnonympäristöön kuin maavaraisella teräsbetoniperustuksella. Kalliovarainen perustus vaatii tavallisesti vain noin 400 m3 betonia ja huomattavasti vähemmän raudoitusta kuin maavarainen perustus. Kantava kerros Jakava kerros Geotekstiili Läpäisevä kerros Kuva 3. Periaatekuva maavaraisesta betoniperustuksesta. O2 Finland Oy 13 / 66 3.4.2014 1.5.4 Tiet ja nosturipaikat Tiet ja tuulipuiston sisäiset sähkökaapelit Tuulipuistoa rakennettaessa on yleensä aina rakennettava uusia teitä ja/tai vahvistettava vanhoja teitä. Olemassa olevia teitä käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta ne saattavat olla liian kapeita tai muuten alimitoitettuja pitkille ja raskaille kuljetuksille. Tämän vuoksi olemassa olevia teitä voidaan joutua oikaisemaan ja vahvistamaan. Paranneltavat ja tarvittavat uudet tiet selviävät hankesuunnittelun edetessä. Alustava esitys tiestön parannustarpeista esitetään YVA-selostuksessa. Uudet tiet rakennetaan maanomistajan kanssa neuvotellen. Tiealueella olevat puut on kaadettava ennen rakentamisen aloittamista. Tiet mitoitetaan tuulivoimalan toimittajan vaatimusten mukaisesti. Yleensä tiet rakennetaan tavallisten metsäautoteiden tapaan siten, että tie päällystetään 20-40 cm paksulla sorakerroksella. Tien leveys on yleensä noin 6 metriä, kaarteissa hieman suurempi. Yleensä vaatimuksena on, että tie kestää 17 tonnin akselipainon. Periaatekuvat uuden tien rakenteesta ja tien rakenteesta pohjavesialueella, mikäli pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa, on esitetty alla (Kuva 4, Kuva 5). Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit pyritään asentamaan teiden yhteyteen siten, että tarvittavat kaapeliurat voidaan kaivaa tien vierustalle tienrakennuksen yhteydessä. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huoltoja valvontatöihin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia. Kantava kerros t = noin 80 mm Sähkö- ja tietoliikennekaapelit Jakava kerros t = 300-600 mm Luiskakaltevuus 1:2 Kuva 4. Periaatekuva uuden tien rakenteesta. O2 Finland Oy 14 / 66 3.4.2014 Kantava kerros t = noin 80 mm Jakava kerros t = noin 300 mm Geotekstiili Sähkökaapelit Läpäiseväkerros lajittumatonta kiveä/mursketta 100-300 t = 200-500 mm Luiskakaltevuus 1:2 Kuva 5. Periaatekuva tien rakenteesta pohjavesialueella, mikäli pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Nosturipaikat ja asennusalueet Tuulivoimalan rakentamista varten tarvitaan voimalapaikan viereen nosturipaikka ja asennusalue, jotka voivat olla myös yhtä työskentelyaluetta. Alueella puretaan voimalan osat ja alueelle pystytetään nosturi. Tarvittavan alueen koko riippuu voimalatyypistä ja roottorin asennustavasta. Lavat voidaan kiinnittää napaan maassa, minkä jälkeen roottori nostetaan paikalleen, tai kiinnittää yksitellen suoraan napaan sen jälkeen, kun tämä on kiinnitetty konehuoneeseen. Yleensä työskentelyalue on kooltaan noin 30 m x 40 m. Työskentelyalueelta raivataan kasvillisuus ja pintaan laitetaan kantava sorakerros. Osa alueesta on erikoisrakenteista, jotta se kestää nosturin ja nostettavien kappaleiden yhteispainon. Jos voimalan työskentelyalue on pieni, rakennetaan hankealueelle yleensä vähintään yksi suurehko varastoalue, jossa säilytetään rakentamisen aikana tuulivoimalan osia, tarvikkeita ja koneita. Varastoalueen pintaala on 5 000 – 10 000 m2. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäristöstä, vaan se saa palautua ennalleen. 1.5.5 Kuljetukset Nykytilanteessa normaalin kokoisen tuulivoimalan kuljetuskaluston tarve on yleensä seuraava: lapoja varten kolme kuorma-autoa, tornia varten kolme tai neljä kuormaautoa, konehuoneelle yksi kuorma-auto ja roottorin napaa, työkaluja ja sisäosia varten kolme kuorma-autoa. Rakentamisessa tarvittavan suuren nosturin kuljettaminen vaatii noin 17 kuorma-autokuljetusta. Perustusten, työskentelyalueiden ja uusien teiden rakentaminen sekä nykyisten teiden vahvistaminen aiheuttavat suuria kuljetusmääriä. Tarvittavien kuljetusten määrä riippuu siitä, millainen rakennuspaikka on kyseessä ja kuinka pitkästi rakennetaan uusia tai vahvistetaan olemassa olevia teitä. Kuljetustarpeen arvioidaan olevan likimain seuraava: - Maavaraista teräsbetoniperustusta varten tarvitaan raudoituksen ja betoninkuljetukseen noin 70 kuorma-autokuormaa/tuulivoimala. Kuljetusten määrä on huomattavasti pienempi, mikäli perustus voidaan ankkuroida kallioon. - Työskentelyalueelle tarvitaan noin 40 sorakuljetusta/työskentelyalue. - Uuden tien rakentamiseen tarvitaan noin 170 kuorma-autokuormaa/tiekilometri. Näiden lisäksi tulevat muiden työkoneiden ja työntekijöiden kuljetukset. O2 Finland Oy 15 / 66 3.4.2014 Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä pitkin, mutta todennäköisimmin ne ajetaan joko Kristiinankaupungin suunnasta seututien 663 tai 664 kautta tai Merikarvian suunnasta seututietä 661 Isojoen keskustan kautta tulevaa reittiä pitkin. Kumpikin vaihtoehto soveltuu hyvin tuulivoimaloiden komponenttien kuljettamiseen (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). Etelä- ja Keskipohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksessä on tarkasteltu erikoiskuljetusten edellytyksiä Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osalta. Alueen länsiosien kuljetukset voivat saapua seututielle 687 seututien 663 tai 664 kautta. Selvityksen mukaan seututiellä 687 on molemmissa päissä sillat, jotka kuitenkin lähtökohtaisesti kestävät raskaiden kuljetusten painot. Seututietä 687 etelästä ajettaessa alueelle haarautuu yksityistie Ohriluoman sillan jälkeen, joten seututien 664 suuntaa voidaan pitää soveltuvampana erikoiskuljetusten saapumissuuntana. Toisaalta selvityksessä mainitaan seututien 663 olevan luonnollisempi valinta, mikäli huoltoteitä on tarpeen toteuttaa yhdystien 17061 kautta. Selvityksen mukaan seututie 687 soveltuu riittävissä määrin erikoiskuljetuksille kuljetusten saapumissuunnasta riippumatta. Tien keskiosuus on melko kapeaa ja mutkaista, mutta sillä ei ole kuljetukset estäviä rajoitteita. Tien keskiosan ajamisen voi välttää toteuttamalla huoltotiet tuulivoima-alueen jommastakummasta päästä. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013A) Pohjoisesta yhdystietä 17061 lähestyttäessä tiellä ei ole yksittäisiä ilmajohtoja lukuun ottamatta muita kuljetusten ulottumia rajoittavia esteitä. Yhdystie on sorapintainen, mutta riittävän leveä ja suora erikoiskuljetusten tarpeisiin. Tiellä oleva pieni Oijennuksen silta saattaa rajoittaa raskaita kuljetuksia siinä määrin, että se pitäisi uusia raskaita kuljetuksia varten. Silta on kuitenkin mahdollista kiertää seututien 673 ja yhdystien 17061 yhdistävän Kariluomantien yksityistien kautta. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013A) Rajamäenkylän tuulivoima-alueen itäosien kuljetukset hyödyntävät pääasiassa seututietä 661, joka on seututien 664 risteysalueelta pohjoiseen päin lähtien profiililtaan varsin tyypillinen etelä-pohjalainen tie eli suhteellisen leveä ja loivamutkainen. Sillä ei ole kiinteitä ulottumarajoituksia, mutta tien päällä kulkee jonkin verran ilmajohtoja. Pääosa ilmajohdoista on niin korkealla, ettei niistä ole haittaa erikoiskuljetuksille. Lähestyttäessä aluetta seututien 664 suunnasta on ylitettävä Möykyn silta, jonka kantavuus on lähtökohtaisesti riittävä myös raskaimmille tuulivoimaloiden konehuoneiden kuljetuksille. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013A) Tuulivoimalan osien sekä muiden materiaalien kuljetusreitit hankealueelle suunnitellaan hankkeen edetessä ja niitä esitellään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Reittien suunnittelussa otetaan huomioon erikoiskuljetusten tiestövaatimukset, mm. mahdollinen siltojen vahvistamistarve. Tuulivoimalan ollessa toiminnassa tehdään huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä sekä ennakoimattomia huoltokäyntejä äkillisten ongelmien yhteydessä. Huoltokäynnit tehdään kevyemmällä kalustolla, yleensä henkilö- tai pakettiautolla. 1.5.6 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto voimaloista sähköasemalle toteutetaan 20 kV:n maakaapeleilla, jotka asennetaan pääsääntöisesti rakennettavien tai olemassa olevien teiden yhteyteen. Voimalakohtaiset muuntajat sijoitetaan voimalatyypistä riippuen tornin sisälle tai konehuoneeseen tai vaihtoehtoisesti tornin viereen erilliseen muuntamokoppiin. Puiston sisäiseen sähköverkkoon rakennetaan tarvittava määrä suurempia muuntajia, josta sähkö johdetaan ilmajohtoja tai vaihtoehtoisesti maakaapelia pitkin pääverkostoon. Sähkötekniset ratkaisut sovitaan yhteistyössä paikallisen verkon omistajan kanssa. O2 Finland Oy 16 / 66 3.4.2014 Tuulivoiman tuottaja tekee jakeluverkon haltijan kanssa sopimuksen sähköverkkoon liittymisestä ja sähkönsiirrosta. Tuotettava sähkö siirretään alueelle rakennettavan sähköaseman kautta olemassa olevaan sähköverkkoon (Fingridin Ulvila-Kristiina 220 kV:n voimalinja). Fingrid on käynnistänyt työt linjan perusparantamiseksi 400 kV:n linjaksi. Alla (Kuva 6) on esitetty tämän hetkinen suunnitelma vaihtoehtoisten sähkösiirtolinjojen sijainnista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hankealueelle rakennetaan uusi sähköasema, josta verkkoon liityntä tapahtuu uutta linjaa pitkin Ulvila-Kristiinan sähkönsiirtolinjalle. Tällöin johtolinja kulkisi Vanhakylästä lähtevää Kärjenkoskentien reittiä noudattaen olemassa olevalle siirtolinjalle. Toisessa vaihtoehdossa liityntä sähköverkkoon on tehtävissä Fingridin Isojoen sähköasemalle, josta tuotettava sähkö siirretään olemassa olevan sähkönsiirtolinjan johtolinjauksen reittiä Kristiinankaupungin Flybäckin johtohaaran sähköasemalle. Suunnitelma liitynnästä sähköverkkoon tarkkenee suunnittelun edetessä. Kuva 6. Alustava suunnitelma sähkönsiirrosta. Vaihtoehtoiset voimalinjat on merkitty kuvaan oranssilla ja mustalla katkoviivalla, hankealueen raja sinisellä. 1.5.7 Käyttö ja ylläpito Tuulivoimalan käyttöönoton jälkeen käyttöä valvotaan ja vikoja korjataan kaukovalvonnan avulla. Vähäisten käyttöhäiriöiden sattuessa tuulivoimalat voidaan käynnistää O2 Finland Oy 17 / 66 3.4.2014 uudelleen kauko-ohjauksella. Suurempien häiriöiden yhteydessä korjaustyöt tehdään paikan päällä, minkä jälkeen voimalat käynnistetään paikallisesti. Huolto-ohjelman mukainen huolto tehdään 2-4 kertaa vuodessa, ja sen suorittaa ammattilainen huoltohenkilöstö. Voimalat tarkastetaan myös mahdollisten seisokkien ja äkillisten vikojen korjausten yhteydessä. Osassa tuulivoimalamalleista on vaihdelaatikko, joka sisältää 300-400 litraa öljyä. Kaikki nykyaikaiset voimalat on rakennettu niin, että mahdollinen vuotamaan päässyt öljy kerätään talteen konehuoneeseen tai tornin alaosaan. Öljy vaihdetaan tarvittaessa, noin viiden vuoden välein. Joka viides vuosi vaihdetaan myös hydrauliikkaöljy. Huoltohenkilöstö kuljettaa vaihdetun öljyn pois. Jätteiden käsittely ja säilytys hoidetaan niin, ettei vuotaneet tai läikkyneet aineet pääse pilaamaan lähialueen maaperää tai pohjavettä. Voimajohdon kunnossapidosta vastaa voimajohdon omistaja. Merkittävimmät kunnossapitotyöt liittyvät johtoaukeiden ja reunavyöhykkeiden puuston raivaamiseen. 1.5.8 Käytöstä poisto Tuulivoimalan käyttöikä on 20-30 vuotta. Tämän jälkeen tuulivoimala puretaan osiin ja myydään edelleen uusiokäyttöön tai romutettavaksi. Yli 80 % tuulivoimalasta voidaan uusiokäyttää. Loput osat, etenkin roottorin lavat, käytetään energiantuotantoon. Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen niiden sijaintipaikat sovitetaan ympäröivään maisemaan. Perustukset jätetään todennäköisesti pääosin paikalleen, jolloin niiden ylin kerros jyrsitään pois ja loput peitetään maa-aineksella. Vaihtoehtoisesti perustukset voidaan poistaa ja kaivanto täyttää ympäristössä esiintyvän kaltaisella maaaineksella, mutta tämä vaihtoehto aiheuttaa enemmän vaikutuksia lähialueen ympäristölle. Sähkökaapelit poistetaan tai jätetään maaperään. Mikäli kaapelit poistetaan, täytetään kaivannot ympäristöä vastaavalla materiaalilla. Kasvillisuus palautuu alueelle hiljalleen. Muutaman vuoden kuluttua ympäristössä ei ole enää havaittavissa selviä merkkejä voimalasta. 1.6 Hankkeen yleinen suunnittelu Hankkeen kehitys- ja suunnittelutyö jatkuvat YVA-menettelyn aikana ja sen jälkeen. Suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyn aikana tehtyjen selvitysten tulokset. 1.7 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna 1.12.2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 23.5.2005. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan muutoksen koskien Lapuan osaalueita 28.8.2006 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 5.12.2006. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotantoalueita. Tuulivoimatuotanto- ja selvitysaluemerkinnät löytyvät Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta. Alla olevassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty ote maakuntakaavasta hankealueelta ja sen ympäristöstä. Hankealueen lounaispuolella kulkevan Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi jokilaakson alue sekä siellä sijaitseva Karijoen keskusta (c), Vanhakylän (at) sekä Möykyn (at) kylät sijaitsevat maaseudun kehittämisen kohdealueella O2 Finland Oy 18 / 66 3.4.2014 (mk-1). Kohdealueen kehittämisessä ja suunnittelussa on tuettava olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palveluiden säilymisedellytyksiä. Lisäksi maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä on edistettävä. Alueen lounaisosaan on merkitty ohjeellinen tietoliikenneverkon/ -yhteyden linjaus ja alueen lounaispuolelle on merkitty olemassa olevan sähkölinjan linjaus. Karijoen keskustan itäpuolelle on merkitty virkistys-/ matkailukohde. Hankealueen itäosan läpi kulkee etelä-pohjoissuunnassa nykyisin metsäautotie, jonka kohdalle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Hankealueen koillis- ja lounaispuolille on merkitty pohjavesialueet. Maakuntakaavaan on myös merkitty luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä Naturaalueet. Hankealueen lähistöllä sijaitsevia luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- ja Natura-alueita on käsitelty luvussa 4.8. Kuva 7. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on violetilla katkoviivalla merkitty Rajamäenkylän hankealue. Vaihemaakuntakaava 1: Tuulivoima Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan luonnosaineistoissa ei ole tuulivoimatuotanto- tai selvitysaluemerkintää Rajamäenkylän alueella. Lähimmät vaihemaakunta- O2 Finland Oy 19 / 66 3.4.2014 kaavan tuulivoimamerkinnät (tv 18) sijaitsee Isojoen ja Lapväärtin kuntien rajalla lähimmillään noin viisi kilometriä lounaaseen ja Kauhajoen alueella sijaitseva tuulivoima-aluemerkintä (tv 1) noin 12 kilometriä pohjoiseen hankealueesta. Kauhajoella alueen itäpuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Rajamäenkylän alueesta on merkitty tuulivoimatuotannon selvitysalue (se). Kuva 8. Ote Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I kaavaluonnoksesta (28.5.2012), johon on violetilla katkoviivalla merkitty hankealue laajimmillaan. Yleiskaava Hankealueella ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Hankealueella ei ole asemakaavaa. 1.8 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset Hankkeen toteuttaminen edellyttää useita lupia ja päätöksiä ennen kun hankkeen toteuttaminen on mahdollista. Pääpiirteet tarvittavista luvista ja päätöksistä on koottu alle. Muiden mahdollisten lupien tarpeellisuus selviää pääasiallisesti YVA-menettelyn aikana, muun muassa arviointityöstä saatujen tietojen perusteella. O2 Finland Oy 20 / 66 3.4.2014 1.8.1 Sopimukset maanomistajien kanssa Tuulivoimaloita sijoitetaan yksityisten maanomistajien maille. Hankkeesta vastaava tekee tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan sopimuksen tehneiden omistajien maille. 1.8.2 YVA-menettely Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä, sillä tuulivoimapuistoon tulee yli kymmenen voimalaa ja voimaloiden kokonaisteho on yli 30 MW. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan hanke ja arvioidaan sen ympäristövaikutukset. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia lupapäätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita. 1.8.3 Kaavoitus Kaupalliseen käyttöön rakennettava tuulivoimala vaatii asemakaavan tai yleiskaavan. Hankealueelle on laadittava kaava ennen rakennuslupien hakemista. Alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty sekä Karijoella että Isojoella. Osayleiskaavan hyväksyvät Karijoen ja Isojoen kunnanvaltuustot. 1.8.4 Rakennuslupa Kaupalliseen tarkoitukseen rakennettava tuulivoimala vaatii aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan. Voimalakohtaiset rakennuslupahakemukset jätetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, kun YVA-menettely on päättynyt ja osayleiskaava on vahvistettu. 1.8.5 Voimajohtoihin liittyvät luvat ja liittäminen sähköverkkoon Voimajohtojen rakentamista varten tarvitaan sähkömarkkinalain (386/1995) mukainen rakentamislupa, jonka myöntää Energiavirasto. Voimajohtoreittien maastotutkimukseen tarvitaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa tutkimuksen suorittamiseen. Maa-alueiden lunastusta voimajohdon rakentamista varten on valtioneuvostolta haettava lunastuslupa voimajohdon johtoalueen lunastamiseksi. Jos voimajohto rakennetaan tieympäristön läpi, on haettava maantielain 47 §:n mukaista poikkeusta. Lisäksi on haettava lupaa voimajohdon vetämiselle maantien yli tai ali. Lupaa haetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lisäksi tarvitaan liittymissopimus sähköverkon omistajan kanssa. 1.8.6 Ympäristölupa Hanke suunnitellaan ensisijaisesti niin, ettei ympäristöluvalle ole tarvetta. Mikäli ympäristölupa tarvitaan, se myönnetään kunnalle tehdystä erillisestä hakemuksesta sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta. Tuulivoimala voi kuulua ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupamenettelyn piiriin, mikäli tuulivoimaloilla on vaikutuksia läheiseen asutukseen ja jos on kyse eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetuista vaikutuksista. Ympäristöluvan tarvetta harkittaessa otetaan huomioon läheiseen asutukseen kohdistuvat melu- ja varjostushäiriöt. 1.8.7 Tiet ja kuljetukset Mikäli hankealueelle rakennetaan teitä, jotka vaativat liittymän maantielle, on niitä varten haettava liittymislupa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Myös nykyisten yksityistieliittymien parantamiseen on haettava liittymislupa. O2 Finland Oy 21 / 66 3.4.2014 Rakentamisen aikana alueelle tuotavat voimaloiden komponentit saattavat tarvita erikoiskuljetuksia, jotka edellyttävät erikoiskuljetusluvan hakemista. Lupaa haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta, joka vastaa koko Suomen erikoiskuljetusluvista. 1.8.8 Lentoestelupa Korkeita rakennelmia, rakennuksia, merkkejä ja laitteistoja varten tarvitaan lentoestelupa. Lupa tarvitaan, jos laitteisto ulottuu 30 metriä maanpinnan yläpuolelle ja sijaitsee lentopaikan lähellä, tai ulottuu muilla alueilla 60 metriä maanpinnan yläpuolelle. Lupaa haetaan voimalaitoskohtaisesti Liikenteen turvallisuusvirastolta, TraFilta. Hakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan Finavia Oyj:n lausunto. 1.8.9 Puolustusvoimien lausunto ilmaturvallisuudesta Puolustusvoimien on annettava lausunto hankkeen vaikutuksista ilmaturvallisuuteen ja tutkajärjestelmiin ennen hankkeen toteuttamista. Tuulivoimaloita rakennettaessa on otettava huomioon Puolustusvoimien maankäyttötarve, sotilasilmailu ja tutkajärjestelmät 1.8.10 Muut mahdolliset luvat ja päätökset Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää lajien rauhoitussäännöksistä poikkeamista, tarvitaan luonnonsuojelulaissa (39§ ja 49§) edellytetty poikkeamislupa. Luvan myöntää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Poikkeamisluvan tarve hankkeessa selviää ympäristövaikutusten arviointityön yhteydessä. Mikäli hankkeeseen sisältyy vesistöä muuttavia toimintoja, voidaan niihin tarvita vesilain mukainen lupa. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi sillan rakentaminen, vesistön alitus tai kaapelin rakentaminen vesistöön. 1.9 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeeseen liittyy kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös lähialueella meneillään olevat ja suunnitellut tuulivoimahankkeet vaikuttavat hankkeeseen. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet Euroopan unioni on päättänyt ilmasto- ja energiapaketista, jossa kaikki jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta. Rajamäenkylän tuulivoimahankkeella voidaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 uuden ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritetään Suomen keskeiset ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet vuoteen 2020 asti, ja laajemmassa mittakaavassa vuoteen 2050 asti. Suomen tavoitteena on tuulivoiman osalta nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä (vuoden 2013) noin 448 MW:n tasosta noin 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän olevan vuonna 2020 noin 6 TWh. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivityksen 20.3.2013. Vuoden 2013 strategiassa tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 9 TWh. Tuotantotavoite tarkoittaa sitä, että Suomeen on rakennettava tuulivoimaloiden koosta riippuen noin 1250 tuulivoimalaa (3 750 MW). Rajamäenkylän tuulivoimahankkeella voidaan edistää tämän tavoitteen toteutumista. O2 Finland Oy 22 / 66 3.4.2014 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteissa esitetään muun muassa, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia on parannettava. Lisäksi tuulivoimalat on ensisijaisesti sijoitettava mahdollisimman keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Suunniteltu hanke on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto on hyväksynyt päivitetyn Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 vuonna 2009. Kehittämisen vahvuuksiksi, tavoitteiksi ja kulmakiviksi on kirjattu muun muassa, että uusiutuvan energian tuotanto vastaa suuren osan alueen energiantarvetta ja Etelä-Pohjanmaasta on kehittynyt huomattava sisämaan tuulivoiman tuotantoalue Suomessa. Rajamäenkylän hanke edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman energiantuotannon tavoitteina ovat muun muassa korkea omavaraisuus ja uusiutuvan energian osuuden nosto. Suunnitteluhanke vastaa hyvin maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia 2014–2017 Maakuntasuunnitelmaa ja maakuntaohjelmaa ollaan laatimassa Etelä-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa yhtenäisen prosessin mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategia. Maakuntastrategian aikajänne ulottuu skenaario- ja tavoitetarkastelun osalta vuoteen 2040, ja keskipitkän aikavälin kehittämistoimenpiteiden osalta vuosiin 2014–2017. Maakuntaohjelmat/ maakuntastrategiat laaditaan siten, että ne hyväksytään viimeistään keväällä 2014. Luonnos maakuntastrategiasta ja sen ympäristöselostuksesta on julkaistu joulukuussa 2013. Ympäristöselostuksessa on esitetty uusiutuvan energian käytön lisääminen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Rajamäenkylän hanke edistää tämän tavoitteen toteutumista. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia 2014–2020 Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus koordinoi parhaillaan Etelä‐Pohjanmaan, Keski‐ Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen ympäristöstrategian valmistelua kaudelle 2014–2020. Ympäristöstrategiaa ei ole vielä julkaistu (tilanne 31.1.2014). Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä on selvitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakunnan alueelta. Tuulivoima-alueiden rajausperusteina on käytetty ns. ei-analyysiä, jossa lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltumattomat alueet on rajattu tuulivoimatuotannon ulkopuolelle. Tuulivoimalle soveltumattomina alueina on pidetty mm. kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin, luonnonsuojelu- ja Naturaalueita, sekä mm. lentoliikenteen varovyöhykkeellä sijaitsevia alueita. Mahdollisten tuulivoima-alueiden selvityksiä on tehty tarkennettuna mm. maisemavaikutusten, tuulisuuden sekä teknis-taloudellisten edellytysten perusteella. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä löydettiin ei-analyysien jälkeen 645 tuulivoimatuotannolle mahdollista aluetta, joista tarkemman selvitystyön jälkeen potentiaalisia alueita jäi jäljelle 27 kappaletta. Rajamäenkylän alue on todettu tuulivoimaselvityksessä mahdollisena tuulivoima-alueena. O2 Finland Oy 23 / 66 3.4.2014 Tuulivoimaselvityksen epävarmuustekijöinä on todettu, että esimerkiksi teknistaloudellinen analyysi voi sisältää virhearvioita eri alueiden taloudellisen toteuttamisen suhteen. Rajamäenkylän alue on yksityiskohtaisissa selvityksissä hanketoimijan esiselvityksen mukaan todettu tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi mm. tuulisuustietojen perusteella. Kuva 9. Karttaote Etelä-Pohjanmaan liiton tuulivoimaselvityksen aineistoista. Kartassa on esitetty vinoviivalla mahdolliset alueet asutuksen ja loma-asutuksen muodostamien suojavyöhykkeiden sekä muun muassa kalasääsken pesän suojavyöhykkeen mukaisesti (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). O2 Finland Oy 24 / 66 3.4.2014 Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin satama-alueella sijaitseva kolmen tuulivoimalan muodostama Furuvikenin tuulivoimapuisto. Puiston kokonaiskapasiteetti on 3 MW. Puisto sijaitsee noin 23 km hankealueesta länteen. Lisäksi Teuvan Perälässä, 20 km hankealueesta pohjoiseen, on Pettumäen Mylly Oy:n toiminnassa oleva 2,5 MW:n tuulivoimala. Hankealueen lähistöllä on käynnissä useita eri suunnitteluvaiheissa olevia tuulivoimapuistohankkeita. Lähimmät hankkeet ovat Lapväärtti-Lakiankankaan tuulivoimapuisto sekä Lapväärtin Dagsmarkin tuulivoimapuisto. Alla on kuvattu hankealueesta enintään 12 km etäisyydellä sijaitsevia suunnitteilla olevia hankkeita tarkemmin. CPC Finland Oy, Lapväärtti ja Lakiankangas (Kristiinankaupunki, Isojoki). Tuulivoimahanke koostuu kahdesta lähellä toisiaan sijaitsevasta tuulivoimapuistoalueesta. Alueet sijoittuvat Lapväärtin ja Lakiankankaan alueilla valtatien 8 itäpuolelle sekä Uttermossantien ja seututien 664 (Dagsmarkintie ja Isojoentie) väliin. Alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km Rajamäenkylän hankealueen länsipuolella. Puistokokonaisuus käsittäisi enimmillään noin sata 3 MW tuulivoimalaa. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2013 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa kesäkuussa 2013. O2 Finland Oy, Lappfjärd Dagsmark (Kristiinankaupunki). Tuulivoimahankkeessa on suunnitteilla noin 50 m2 kokoiselle hankealueelle 56-67 voimalan tuulivoimapuisto. Alue sijaitsee Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueella valtatien ja Karijoen kunnanrajan sekä Lidenintien ja Isojoentien välissä. Alue sijaitsee lähimmillään noin 6 km Rajamäenkylän hankealueen länsipuolella. Tuulivoimaloiden teho on 2-3 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui syksyllä 2013 ja arviointiselostus valmistuu keväällä 2014. O2 Finland Oy, Kakkori (Karijoki). Hanke sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Karijoen kuntaan. Kakkorin tuulivoimapuistoalue on Kakkorinnevan pohjoispuolella, IsoKakkorin ja Kärmesharjun muodostaman harjannealueen luoteisrinteellä. Alue sijaitsee lähimmillään noin 7,5 km Rajamäenkylän hankealueen pohjoispuolella. Hankealueelle suunnitellaan yhdeksää 2-3,3 MW tuulivoimalaa. ELY-keskuksen päätöksen mukaan hankkeeseen ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. O2 Finland Oy, Perkiö (Karijoki). Hanke sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Karijoen kuntaan. Perkiön tuulivoimapuistoalue on Myrkyn kylän itäpuolella sijaitsevalla Hautamäki-Perkiönmäki -alueella. Perkiön tuulivoima-alueella on useita kapeita kiinteistöjä ja sen kokonaispinta-ala on noin 5,5 km2. Alue sijaitsee lähimmillään noin 12 km Rajamäenkylän hankealueen pohjoispuolella. Hankealueelle suunnitellaan 9 tuulivoimalaa, joiden kunkin teho on 2-3,3 MW:n kokoluokkaa. ELY-keskuksen päätöksen mukaan hankkeeseen ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. Triventus Wind Power Ab, Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen (Kristiinankaupunki). Kristiinankaupungin pohjoisosaan Tiukan alueelle on suunnitteilla enintään 37 voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden teho on 3-4,5 MW. Tuulivoimapuisto sijaitsee Tiukan kylän koillispuolella, noin 8 km etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustaan. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 12 km Rajamäenkylän hankealueesta luoteeseen. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma toukokuussa 2013 ja arviointiselostus on tekeillä. Vindkraftspark Ab, Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto (Kristiinankaupunki). Tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Kristiinankaupungin eteläosaan Uttermossaan valtatien 8 itäpuolelle. Alueelle on suunniteltu enintään 8 tuulivoimalaa, teholtaan 2- O2 Finland Oy 25 / 66 3.4.2014 3,6 MW. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 12 km Rajamäenkylän hankealueesta lounaaseen. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka valmistui alkuvuodesta 2013. UPM-Kymmene Oyj, Mikonkeitaan tuulivoimapuisto (Kristiinankaupunki, Isojoki). Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 itäpuolelle Kristiinankaupungin eteläosaan ja osittain Isojoen kunnan alueelle. Alueelle on suunniteltu enintään 30 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 2,4-4 MW. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 12 km Rajamäenkylän hankealueesta lounaaseen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui kesäkuussa 2013. Kuva 10. Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet. 1.10 Hankkeen toteuttamisen aikataulu YVA-menettelyn loppuun saattamisen ja osayleiskaavan vahvistuksen on tarkoitus tapahtua kesällä 2015 (tarkemmin luvussa 2.4). Tuulivoimapuiston rakentaminen voi alkaa suunnitelmien mukaan muutama kuukausi kaavan hyväksymisen jälkeen, kun hankkeelle on saatu tarvittavat luvat. O2 Finland Oy 26 / 66 3.4.2014 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 2.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (10.6.1994/468). YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten yhtenäistä huomioonottamista sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettely ei ole lupamenettely, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (17.8.2006/713) edellytetään arviointimenettelyä tuulivoimahankkeisiin silloin, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Tarkasteltava hanke kuuluu siten lakisääteisen YVAmenettelyn piiriin. 2.2 Arviointimenettelyn sisältö Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen, jotka ovat arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointimenettelyn eteneminen on esitetty alla (Kuva 11). YVA-prosessi • Arviointiohjelma Hankkeesta vastaava tekee Yhteysviranomainen • Kuuluttaa nähtävillä olosta • Kokoaa lausunnot ja mielipiteet • Laatii oman lausuntonsa • Kansalaisten, viranomaisten ja muiden tahojen mielipiteet ja lausunnot Arviointiselostus Hankkeesta vastaava tekee Yhteysviranomainen • Kuuluttaa nähtävillä olosta • Kokoaa lausunnot ja mielipiteet • Laatii oman lausuntonsa Kansalaisten, viranomaisten ja muiden tahojen mielipiteet ja lausunnot Kuva 11. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet. O2 Finland Oy 27 / 66 3.4.2014 Arviointiohjelma YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä ympäristövaikutuksia selvitetään ja arvioidaan sekä millä tavoin selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta, sen aikataulusta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma vuorovaikutuksen hoitamisesta ja tiedottamisesta. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman ja asettaa sen nähtäville alueen kuntiin sekä pyytää siitä lausunnot eri viranomaistahoilta. Myös kansalaiset ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut viranomaislausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Tämän jälkeen ympäristövaikutusten arviointityö jatkuu arviointivaiheella, jonka tulokset kootaan arviointiselostukseen. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Vanhassakylässä, jossa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Arviointiselostus Arviointiselostukseen kootaan YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset ja arvioinnit hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa on keskeisessä osassa vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Selostuksessa esitetään myös arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät, arviointityön epävarmuudet, haitallisten vaikutusten lieventäminen tai ehkäisy sekä vaikutusten seurantaohjelma. Yhteysviranomainen kuuluttaa ja asettaa arviointiselostuksen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot samalla tavoin kuin arviointiohjelmavaiheessa. Arvioinnin keskeisten tulosten esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut viranomaislausunnot ja antaa niiden, sekä oman asiantuntemuksensa perusteella lausunnon arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy tähän yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon. 2.3 Arviointimenettelyn osapuolet Hankevastaavana toimii O2 Finland ja yhteysviranomaisena Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laatimisesta vastaa Sito Oy. Hankkeelle ei ole nimetty ohjaus- tai seurantaryhmää. YVA-ohjelman luonnosta on esitelty viranomaisille kaavan laadinnan yhteydessä pidetyssä viranomaisneuvottelussa. Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti muun muassa pitämällä tiedotustilaisuuksia asukkaille ja yhdistyksille. 2.4 Arviointimenettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa Hankkeen tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavaprosessi rinnan YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoituksiin tarvittava tietopohja ja selvitykset tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyn kautta. Osayleiskaavoitus on kuitenkin itsenäinen prosessi, ja sitä säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki. YVA-menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen aikataulut sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin. YVA-ohjelman ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen aloitettiin syksyllä 2013. YVA-menettely alkaa virallisesti yhteysvi- O2 Finland Oy 28 / 66 3.4.2014 ranomaisen kuuluttaessa YVA-ohjelman nähtäville tulosta. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelujen yhteydessä järjesteltiin epävirallinen YVA-neuvottelu. Kaavaluonnoksesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tiedottaminen ja yleisötilaisuudet pyritään yhdistämään. OAS on nähtävillä samanaikaisesti YVAohjelman kanssa keväällä 2014. Osayleiskaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa alkuvuodesta 2015. YVA-menettelyn loppuun saattamisen ja osayleiskaavan vahvistuksen on tarkoitus tapahtua kesällä 2015. YVA-menettelyn alustava aikataulu on esitetty alla (Kuva 12). Kuva 12. YVA-menettelyn alustava aikataulu. 2.5 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, jossa tavoitteena on kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. YVA:ssa osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta seuraavien tahojen välillä: hankkeesta vastaava, yhteysviranomainen, muut viranomaiset, henkilöt joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa vaikutukset saattavat koskea. Osana YVA-menettelyä toteutetaan lainsäädännön edellyttämä virallinen kuuleminen, josta vastaa yhteysviranomainen. Yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa sekä arviointiohjelman että arviointiselostuksen asettamisesta nähtäville. Kuulutusilmoitukset julkaistaan hankealueen kuntien virallisilla ilmoitustauluilla, hankealueen sanomalehdissä ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Kuulutuksissa ilmoitetaan, missä arviointiohjelma/ -selostus on nähtävillä ja milloin mielipiteitä voi antaa. YVA-asiakirjat asetetaan nähtäville hankealueen kuntiin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen sekä luettavaksi kuntien pääkirjastoihin. Mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta voi antaa yhteysviranomaiselle kuulutuksissa ilmoitettuna aikana sähköisesti (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) tai postitse (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 93, 65101 Vaasa). Arviointiohjelma ja -selostus ovat nähtävillä vähintään 30 ja enintään 60 päivää. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana huhtikuussa 2014 järjestetään avoin yleisötilaisuus Vanhassakylässä, jossa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Paikalla keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat hankkeesta vastaavan edustajat, ympäristövaikutusten arviointia tekevän konsulttitoimiston edustajat ja yhteysviranomainen. Arviointiselostusvaiheessa järjestetään vastaava yleisötilaisuus, jossa esitellään valmistuneen arvioinnin keskeisiä tuloksia. O2 Finland Oy 29 / 66 3.4.2014 3 Tarkasteltavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta varsinaista toteutusvaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan niin sanottua nollavaihtoehtoa, eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. 3.1 0-vaihtoehto Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Alue jää nykyiseen tilaansa. 3.2 Hankevaihtoehto 1 (VE1) Hankevaihtoehdossa VE1 kohteelle rakennetaan 107 voimalan tuulivoimapuisto. Vaihtoehdon voimaloiden määrässä ja sijoittelussa on huomioitu lähialueen asutus ja meluvaikutukset. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 metriä, roottorin halkaisija enintään 131 metriä ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 210 metriä. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. Hankealueen alustava rajaus ja vaihtoehdon mukaiset alustavat tuulivoimaloiden sijoituspaikat on esitetty alla (Kuva 13). Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tullaan tarkistamaan suunnittelun edetessä. O2 Finland Oy 30 / 66 3.4.2014 Kuva 13. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit (violetilla) hankevaihtoehdossa 1. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella. 3.3 Hankevaihtoehto 2 (VE2) Hankevaihtoehdossa VE2 kohteelle rakennetaan 80 voimalan tuulivoimapuisto. Vaihtoehdon voimaloiden määrässä ja sijoittelussa on huomioitu lähialueen asutus ja meluvaikutukset. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 210 metriä. Kunkin tuulivoimalan teho on 3,3 MW. Hankealueen alustava rajaus ja vaihtoehdon mukaiset alustavat tuulivoimaloiden sijoituspaikat on esitetty alla (Kuva 14). Hankealueen rajaus on sama vaihtoehdoissa 1 ja 2, mutta tuulivoimaloiden lukumäärä ja teho vaihtelevat. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tullaan tarkistamaan suunnittelun edetessä. O2 Finland Oy 31 / 66 3.4.2014 Kuva 14. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit (sinisellä) hankevaihtoehdossa 2. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella. O2 Finland Oy 32 / 66 3.4.2014 4 Ympäristön nykytila Tässä luvussa kuvataan yleisesti ympäristön nykytilaa sekä hankealueella sijaitsevia suojelukohteita. Nykytilan kuvauksen avulla pyritään ohjaamaan vaikutusten arviointia hankkeen toteutettavuuden kannalta tärkeisiin asioihin. Rajamäenkylän tuulivoimapuiston ympäristöselvitys on tehty keväällä ja kesällä 2013. Raportti on alustava selvitys hankkeen jatkosuunnittelua varten. Lisäksi melu- ja varjostusselvitykset on tehty syksyllä 2013. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa useita selvityksiä. Vuoden 2014 aikana alueella on tarkoitus tehdä muun muassa luontoselvitykset (eläimet, kasvilajit, arvokkaat luontokohteet). Alla olevissa luvuissa on kuvattu vaikutukset saatavilla olleiden selvitysten pohjalta. Tarkemmat vaikutukset raportoidaan myöhemmin tehtävien selvitysten perusteella YVA-selostuksessa. 4.1 Ilmasto ja tuuliolosuhteet Hankealue sijaitsee Isojoen ja Karijoen alueella, missä tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on 100 metrin korkeudella noin 6,1-6,2 m/s. Pääasiallinen tuulensuunta on etelä-lounaasta. O2 Finland tekee alueella jatkuvia tuulimittauksia SODAR-laitteistolla. 6,5-7 m/s 6-6,5 m/s Kuva 15. Hankealueen keskimääräinen tuulennopeus (m/s) 100 metrin korkeudella (Suomen tuuliatlas). O2 Finland Oy 33 / 66 3.4.2014 Kuva 16. Tuulisuusmallinnus hankealueelta 147 metrin korkeudelta. 4.2 Maankäyttö ja kaavoitustilanne Hankealueen pinta-ala on noin 99 km2. Hankealueella ei ole asutusta. Alueella on laajoja suoalueita sekä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Maasto on melko tasaista. Hankealueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua. Lähin asutus sijaitsee Isojoen ja Heikkilänjoen varrella hankealueen etelä- ja länsipuolilla sekä Rajamäenkylässä ja Uurossa. Lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin (yksi asunto hankealueen eteläosassa ja yksi asunto hankealueen kaakkoisosassa) on etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista kummassakin hankevaihtoehdossa yli 1 km. Hankealueella sijaitsee yksi loma-asunto hankealueen keskiosassa, Isojoen kunnassa. Lisäksi hankealueen läheisyydessä, vähintään 900 metrin päässä kummankin hankevaihtoehdon lähimmistä tuulivoimaloista sijaitsee kaksi lomarakennusta. (Kuva 17) Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä hankealueen rajasta; Karijoen kunnan keskus luoteispuolella, Dagsmark ja Lapväärtti länsipuolella, Isojoen kunnan keskus eteläpuolella sekä Päntäne ja Kauhajoen kunnan keskus koillispuolella. Asutus on tiheintä näillä alueilla. Hankealue sijaitsee noin 15 kilometrin etäisyydellä valtatie 8:sta. Alueen halki kulkee Jouhurintie ja Kariluoma-Ohriluoma metsätie. Lisäksi alueella on useita pienempiä teitä. O2 Finland Oy 34 / 66 3.4.2014 Kuva 17. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä (lähde: Maastotietokanta). Kohteen kaavoitustilanne on kuvattu luvussa 1.7. Kohteessa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Hankealueelle ollaan valmistelemassa uutta osayleiskaavaa sekä Karijoen että Isojoen kuntien alueelle. 4.3 Liikenne Hankealue sijaitsee seututeiden 664 ja 687 itäpuolella ja Riitaluhdantien/Rajamäentien etelä-/länsipuolella. Hankealueen läheisyydessä ei ole rautateitä tai vesiliikenneväyliä. Hankkeen lähialueiden liikennemäärät on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 18). O2 Finland Oy 35 / 66 3.4.2014 Kuva 18. Ote Etelä-Pohjanmaan liikennemääräkartasta vuodelta 2012. Luvut kuvaavat valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräistä ajoneuvoliikennettä (ajon./vrk) (Liikennevirasto 2014) Hankealueen sijainti on merkitty karttaan sinisellä soikiolla. Hankkeeseen liittyviä erikoiskuljetuksia ja niiden edellytyksiä on käsitelty luvussa 1.5.5. 4.4 Maa- ja kallioperä Suomen maaperäkartan 1:1 000 000 (GTK) mukaan hankealueella on pääosin sekalajitteisia ja karkealajitteisia maalajeja sekä turvetta. Alueella on myös soistumia. Hankealueen pohjoisosassa on pieniä alueita hienojakoisia maalajeja. (Kuva 19) Hankealueen kallioperä koostuu pääosin graniitista ja osittain intermediäärisestä meravulkaniitista (Kuva 20). Hankealueella ei ole arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia tai rantakerrostumia. O2 Finland Oy 36 / 66 3.4.2014 Kuva 19. Hankealueella on pääosin sekalajitteisia ja karkealajitteisia maalajeja sekä turvetta (GTK maaperä 1:200 000). O2 Finland Oy 37 / 66 3.4.2014 Kuva 20. Kallioperä hankealueella on pääosin graniittia ja osittain intermediääristä metavulkaniittia (GTK kallioperä 1:200 000). 4.5 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Suurin osa hankealueesta kuuluu Lapväärtinjoen (Isojoen) vesistöalueeseen. Lähimmät pienet järvet ovat Pohjasjärvi hankealueen lounaispuolella ja Kangasjärvi kaakkoispuolella sekä muita pieniä järviä alueen pohjoispuolella. Hankealueen läheisyydessä ei ole suurempia järviä. Isojoki sijaitsee hankealueen länsipuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Karijoki sijaitsee hankealueen luoteispuolella lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä. Länteen virtaava Heikkilänjoki/ Hukanluoma sijaitsee hankealueen eteläpuolella lähimmillään noin kilometrin päässä. Hankealueen läpi kulkee Rottajoki, joka virtaa lounaaseen. Hankealueen joet yhdistyvät Lapväärtinjokeen ja laskevat Lappfjärdsfjärdeniin. Suuri osa alueen metsistä ja soista on ojitettuja, joten alueella kulkee runsaasti ojia. Alueella sijaitsee useita suoalueita, joista suurimmat ovat Virsunneva (614 ha), Heikkilänneva (399 ha) sekä Iso-Oivari (184 ha). Alueella ei ole turvetuotantoalueita. Alueen soita on käsitelty tarkemmin luvussa 4.6. O2 Finland Oy 38 / 66 3.4.2014 Meri (Kaupunginlahti) sijaitsee lähimmillään noin 20 km etäisyydellä hankealueen länsirajasta. Pohjavedet Hankealueelle sijoittuu pienialaisia osia kahdesta luokitellusta pohjavesialueesta; Jätinmäki ja Karhukangas II A (Kuva 21). Tiedot on haettu OIVA-tietopalvelusta. Kuva 21. Hankealueella ja hankealueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Hankealue on merkitty punaisella ja pohjavesialueet sinisellä katkoviivalla. Jätinmäen (1015115, luokka II) pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu hankealueen lounaisosaan. Pohjavesialue on kooltaan kokonaisuudessaan 170 ha. Jätinmäki on osa harjujaksoa, joka tulee etelästä ja kääntyy kulkemaan Isojokilaaksoa pitkin luoteeseen. Muodostuman rakennetta ei ole tarkemmin tutkittu, mutta pohjoisosat lienevät moreenimaisia. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Pohjavesialueelle ei suunnitella rakennettavaksi tuulivoimaloita. Karhukankaan II A (1023251 A, luokka I) pohjavesialueen lounaisosa sijoittuu hankealueen koillisosaan. Pohjavesialue on kooltaan kokonaisuudessaan 995 ha. Karhukangas on laaja pääosin moreenipeitteinen muodostuma, jonka päämaalajina on hieno tai silttinen hiekka. Alueen länsireunassa on laaja rantamuodostuma. Pohjavesipinta on alueen keskellä syvällä, yli 30 metrissä. Osa muodostuvasta pohjave- O2 Finland Oy 39 / 66 3.4.2014 destä purkautuu alueen länsireunalla lähteiden ja ojien kautta. Pohjavesialueella on yksi vedenottamo, joka ei kuitenkaan sijaitse hankealueella. Pohjavesialueelle ei suunnitella rakennettavaksi tuulivoimaloita. Viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella sijaitsevat lisäksi Lakiakankaan (luokka I), Harjunmäen (luokka I) ja Ristikankaan A (luokka I) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen koillispuolella sijaitsevat Karhukankaan II C (luokka II) sekä Karhukankaan II B (luokka II) pohjavesialueet. Viiden kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella sijaitsee Paarmanninvuoren pohjavesialue (luokka I). 4.6 Kasvillisuus ja luontoarvot Kasvillisuus- ja luontotyyppejä selvitetään alueelta kasvillisuusinventoinnin yhteydessä vuoden 2014 aikana. Alueet, joille suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan, ovat tyypillistä metsätalouskäytössä olevaa metsää. Metsät ovat havupuuvaltaisia. Alueella on runsaasti soita, joista valtaosa on ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Hankealueen ja sen lähialueiden suot on esitetty alla olevassa kartassa (Kuva 22). Kuva 22. Hankealueen ja lähiseudun suoalueet. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. O2 Finland Oy 40 / 66 3.4.2014 Etelä-Pohjanmaan alueelta on valmistunut suoselvityshanke (Autio, Toivonen, Valpola 2013), jossa on tarkasteltu vähintään 50 hehtaarin kokoisia, vielä tutkimattomia ojittamattomia suoalueita ja niiden luontoarvoja sekä maakunnan alueelta turvetuotantoon soveltuvien alueiden sijaintia. Suoselvityshankkeessa tutkittiin Rajamäenkylän hankealueella sijaitsevia neljää ojittamatonta suoaluetta, Isojoen Virsunkeidasta ja Prunnikeidasta sekä Karijoen Iso Pihlajanevaa ja Ohrinevaa. Prunnikeitaan ojittamaton suoalue (147 hehtaaria) kuuluu suurimmilta osin uhanalaisuusluokituksen luokkaan säilyvä (100,5 ha), lisäksi luokkaan silmälläpidettävä kuuluu 39,5 hehtaaria ja luokkaan vaarantunut 7 hehtaaria. Prunnikeitaan alueelta on kartoitettu yhteensä 13 luontotyyppiä. Huomionarvoisia kasvilajeja alueelta havaittiin yksi, nummirahkasammal (Sphagnum molle), jonka luonnonsuojelullinen status on erittäin uhanalainen. Virsunkeitaan ojittamaton suoalue (217,1 hehtaaria) kuuluu suurimmilta osin uhanalaisuusluokituksen luokkaan säilyvä (161,9 ha), lisäksi luokkaan silmälläpidettävä kuuluu 37,9 hehtaaria ja luokkaan vaarantunut 17,3 hehtaaria. Virsunkeitaan alueelta on kartoitettu yhteensä 12 luontotyyppiä. Huomionarvoisia kasvilajeja alueelta havaittiin yksi, kurjenrahkasammal (Sphagnum pulcrum), joka on ns. vastuulaji (Suomen kansainvälinen vastuulaji, Euroopan kannasta yli 15 % on Suomessa). Iso Pihlajanevan ojittamaton suoalue (45,8 hehtaaria) kuuluu suurimmilta osin uhanalaisuusluokituksen luokkaan säilyvä (24 ha), lisäksi luokkaan silmälläpidettävä kuuluu 6,2 hehtaaria ja luokkaan vaarantunut 15,6 hehtaaria. Iso Pihlajanevan alueelta on kartoitettu yhteensä 7 luontotyyppiä. Huomionarvoisia kasvilajeja alueelta havaittiin yksi, nummirahkasammal (Sphagnum molle), jonka luonnonsuojelullinen status on erittäin uhanalainen. Ohrinevan ojittamaton suoalue (74,9 hehtaaria) kuuluu suurimmilta osin uhanalaisuusluokituksen luokkaan säilyvä (66,4 ha), lisäksi luokkaan silmälläpidettävä kuuluu 4 hehtaaria ja luokkaan vaarantunut 4,5 hehtaaria. Ohrinevan alueelta on kartoitettu yhteensä 4 luontotyyppiä. Huomionarvoisia kasvilajeja alueelta havaittiin yksi, nummirahkasammal (Sphagnum molle), jonka luonnonsuojelullinen status on erittäin uhanalainen. Kartoitetuille ojittamattomille soille ei suunnitelle rakennettavaksi tuulivoimaloita. 4.7 Eläimistö Linnusto Lähin valtakunnallisesti arvokas lintualue, Suupohjan metsien Finiba-kohde, sijoittuu noin viiden kilometrin päähän hankealueen luoteispuolelle. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten, harvalukuisten lajien kuten metson, kuukkelin ja pohjantikan esiintymisen johdosta. Noin kahdeksan kilometriä hankealueen kaakkoispuolella sijaitsee Lauhanvuoren Finiba-alue. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten, harvalukuisten lajien kuten metson ja pohjantikan esiintymisen perusteella. Alue on kokonaan suojeltu. MAALI on BirdLife Suomen toteuttama hanke, jossa kartoitetaan ja nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet eli MAALI-alueet. Hanke on maakuntatason laajennus kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeiden alueiden kartoitushankkeille. Tavoitteena on löytää lintuharrastajille ja linnuille tärkeät alueet maakuntatasolla. MAALI-hanke on Suupohjassa kesken, eikä tietoa tuloksista ole saatavilla (helmikuu 2014). Suupohjan lintutieteellinen yhdistys on tehnyt raportin, jossa esitellään maakunnan tärkeimpiä muutonaikaisia levähdysalueita (jotka saatetaan liittää myös MAALI-alueiksi). Raportin mukaan Rajamäenkylän hankealue ei kuulu tär- O2 Finland Oy 41 / 66 3.4.2014 keimpiin muutonaikaisiin ruokailu- tai levähdysalueisiin eivätkä tärkeimmät muuttoväylät kulje Rajamäenkylän hankealueen halki. (Kuva 23 ja Kuva 24) (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013). Kuva 23. Suupohjan tärkeimmät muutonaikaiset ruokailu- ja lepäilypaikat pelloilla ja kosteikoilla (hanhet, joutsenet ja kurjet). Pelloilla ruokailevien kurkiparvien yöpymislentojen tärkeimmät suunnat on merkitty nuolilla. Hankealueen sijainti on merkitty sinisellä soikiolla kuvan vasempaan alareunaan. (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013) O2 Finland Oy 42 / 66 3.4.2014 Kuva 24. Lintujen tärkeimmät muuttoväylät Suupohjassa. Hankealueen sijainti on merkitty sinisellä soikiolla kuvan vasempaan alareunaan. (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013) Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen tietojen mukaan Rajamäenkylän alue ei kuulu yhdistyksen alueen tärkeimpiin ja merkittävimpiin linnustoalueisiin. Lähimmät merkittävät alueet sijaitsevat Kauhajoen (Jokimaa n. 16 km etäisyydellä, luokitus: maakunnassa hyvä lintupaikka), Karijoen (Kankalojärvi n. 5,5 km pohjoiseen, luokitus: kunnassa hyvä lintupaikka) ja Isojoen (Hanhikeidas, noin 4 km lounaaseen, luokitus: valtakunnallisesti hyvä lintupaikka) alueilla. Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen ylläpitämän havainnointirekisterin mukaan on lähialueille kirjattu kuitenkin havainnointitietoja linnuista seuraavasti: Ohrikylän alueella on maalis-huhtikuussa 2012 havaittu mm. muuttavia metsähanhia (useita satoja), laulujoutsenia (useita kymmeniä) sekä petolinnusta muuttavina merikotka (kymmeniä), hiirihaukkoja ja tuulihaukkoja. Lisäksi Ohrikylän alueella on havaittu paikallisia kalasääskiä. Rajamäenkylän tuulivoimaalueelta on muutamia yksittäisiä havaintoja mm. teeristä ja kehrääjistä. O2 Finland Oy 43 / 66 3.4.2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta tilatussa uhanalaisten lintujen sekä lintudirektiivin liitteen I mukaisten lintujen pesäpuu- ja pesintätietojen mukaan (10.5.2013) Rajamäenkylän alueella pesii kalasääski, jonka pesä on aktiivisessa käytössä. Tuulivoimaat tullaan sijoittamaan siten, että lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat vähintään kilometrin etäisyydellä kalasääsken pesäpuusta. Muut lähialueen pesäpuut, myös kalasääsken, sijaitsevat Iso Kaivonevan (noin 5 km) ja Vanhakylän (noin 3 km) alueiden läheisyydessä. Muiden lajien osalta ei pesimätietoja ollut ELY-keskuksen käytössä olevissa tietokannoissa. Etelä-Pohjanmaan liiton selvityksissä on Rajamäenkylän alueen läheisyydestä havaittu linnustomuuton kannalta keskeisiä peltoalueita, jotka toimivat muuton aikaisina kerääntymisalueina. Merkittävimmät kerääntymisalueet sijaitsevat Karijoen etelä- ja itäpuolella sekä Vanhakylän alueen peltoaukeilla. On todennäköistä, että muuttavat linnut käyttävät hankealueella olevia laajoja suoalueita levähdysalueinaan. Useat linnut noudattavat muuttaessaan ja levähdysalueita vaihtaessaan selkeitä maastonmuotoja, kuten peltoaukeita ja vesistölinjoja. Hankealueen läheisyydessä todennäköisesti merkittävin lintujen lentoa ohjaava linja on Isojoen ja Lapväärtinjoen jokilaaksot. Rajamäenkylän alueen avoimet suoalueet keräävät myös mahdollisesti lintuja ja tällöin todennäköisimmät selkeät lentolinjat kulkevat alueiden avoimia suoalueita myötäillen. Muu eläimistö Isojoen ja Karijoen tavanomaiseen eläimistöön kuuluvat muun muassa hirvi, metsäjänis, rusakko, myyrät, kettu, kärppä, lumikko ja mäyrä. Harvinaisista ja uhanalaisista lajeista kuntien alueella esiintyy mm. saukko ja liito-orava. Alueen eläimistöä (liitooravat, lepakot) selvitetään vuoden 2014 aikana (luku 6.9). Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen ja merkittävä. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulla myös vaellussiika. Joessa esiintyy myös useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä. 4.8 Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat luontokohteet 4.8.1 Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Alueella ei sijaitse luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma- tai Natura-alueita (Kuva 25). Hankealueen itäosassa Prunnikeitaan pohjoispuolella on Metsähallituksen hallinnassa oleva haavikkopalsta, joka saatetaan tulevaisuudessa rauhoittaa asetuksella. Hankealue kuuluu suojeltuun Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistön valuma-alueeseen. Valuma-alue kuuluu kokonaisuudessaan Project Aqua ja Natura 2000 -ohjelmiin. O2 Finland Oy 44 / 66 3.4.2014 Kuva 25. Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. 4.8.2 Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Hankealueesta 20 km:n sisällä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on esitetty alla (Kuva 26). Useat suojelualueet ovat usean aluesuojelun tai suojeluohjelman piirissä. O2 Finland Oy 45 / 66 3.4.2014 Kuva 26. Hankealueesta 20 km:n sisällä olevat luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelman kohteet. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet: Lapväärtinjoen metsät 1-3 (YSA 107237, 107245, 103760) sijaitsevat lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu metsäarvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI0800111. Änikoskmossen 1, 2, 4, 5 (YSA 203939, 204464, 203801, 204314) sijaitsevat lähimmillään 2,3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI0800111. Stormossen 1 ja 2 (YSA 203952, 203953) sijaitsevat lähimmillään 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Alueet ovat suojeltu suoluonnon arvojen vuoksi. Alueet ovat suojeltuja myös Natura-alueina, Lapväärtinjokilaakso FI0800111. Lauhavuoren kansallispuisto (KPU 100017) sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yhtenäisemmät ja laajimmat kansallispuiston alueet sijaitsevat kuitenkin pääsääntöisesti noin 7-10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. O2 Finland Oy 46 / 66 3.4.2014 Natura-alueet Hankealueen lähiympäristössä, alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Naturaalueet: Lapväärtinjokilaakso, FI0800111, luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, joka sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista ja se on merkittävin lähes vapaana virtaava, Selkämereen laskeva jokivesistö. Veden laatu on keskimäärin tyydyttävä. Vesistöalueella on monta pohjavesiesiintymää, joista merkittävimmät sijaitsevat joen latvoilla Lauhanvuoren alueella. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan Pohjanmaan monipuolisin jokivesistö. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Lassinharju, FI0800092, luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 2,6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Lassinharjun metsäalue koostuu kahdesta erillisestä palstasta. Molemmat ovat pääosin varttunutta tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusivaltaista sekametsää, jossa on paikoin runsaastikin järeitä haapoja ja koivuja. Kääpäisiä koivupökkelöitä ja kuolleita havupuita sekä pienmaapuita on paikoin runsaasti. Soistuneita notkelmia on paikoitellen koko alueella. Alueen puusto on varsin luonnontilaista. Paikoin esiintyy runsaasti pökkelöitä, keloja sekä havupuiden ja lehtipuiden maapuita, jotka antavat alueelle aarniometsäisen leiman. Iso Kaivoneva, FI0800033, luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Iso Kaivoneva on pitkälle kehittynyt kaunis keidassuo. Alueen keskustassa on runsaasti suuriakin sadevesiallikoita. Suon pohjoisosassa on kirkasvetinen Kaivojärvi. Lammikoiden ja järven rannoilla kasvaa keitaille tyypilliseen tapaan komeita suomäntyjä. Suon kasvillisuus on karua; laaja-alaisimmat suotyypit ovat rahkaneva ja lyhytkortinen neva, lampien väliset kermit ovat kanervaista rahkarämettä. Suon reunaosissa on myös puustoisempia rämeitä. Suon linnusto on erittäin rikas ja monipuolinen. Pesivä lajisto on alueen keidassoiden runsaimpia. Hanhikeidas, FI0800026, luonto- ja lintudirektiivien perusteella suojeltava alue, sijainti lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus: Alue on valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo. Suon keskusta on märkä ja maisemallisesti kaunis. Suolla on upottavaa nevaa, jossa kermit ja kuljut vuorottelevat. Alueen lounaisosassa on pieni lampi. Alueella on myös useita isoja allikoita ja vähän ruoppakuljuja. Suon etelä-osassa on erittäin jyrkkä reunalaide, jonka alapuolella on rehevää kasvillisuutta. Suon pohjoisosaa luonnehtivat laajat rahkanevapinnat sekä lyhytkortiset nevat; kankaiden reunoilla on myös saranevaa. Suon laidoilla esiintyy sararämettä sekä isovarpuista ja lyhytkortista rämettä. Myös rahkaräme on yleinen. Pari sarakorpikuviotakin esiintyy alueella. Suon laitoja on osittain ojitettu, arvokkain osa on kuitenkin luonnontilassa. Linnusto on keidassuolle tyypillinen: suolla pesii ja levähtää vesilintuja ja kahlaajia. Hanhikeidas on soidensuojelun perusohjelman kohde, joka on kokonaan suojelun ulkopuolella. Alueet hankitaan valtiolle ja rauhoitetaan luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueena. Pyhävuori, FI0800077, luontodirektiivin perusteella suojeltu alue, sijainti lähimmillään noin 4,9 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Yleiskuvaus suojeluperusteista: Aluerajaukseen sisältyy Storgräspottenin lehto, Puskavuoren lehto ja Pyhävuoren lehdot, Etelävuoren komea kalliomuodostuma sekä osa Santaheininrämäkän rehevästä suoalueesta. O2 Finland Oy 47 / 66 3.4.2014 4.9 Maisema Hankealue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Maisema hankealueella on melko tasaista. Maasto kohoaa hankealueen itäosaan mentäessä. Maasto kohoaa Kivikankaalla ja Lainesharjulla 135 metriin. Maisemaa hallitsevat ojitetut suot ja talousmetsät, sekä paikoittain ojittamattomat suot. Hankealueen laidoilla jokilaaksoissa on avoimempaa viljelymaisemaa. Hankealueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai -kohteita. Hankealueen lounaispuolella kulkeva Lapväärtinjoen ja Isojoen peltoalue on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. (Kuva 27) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lähettänyt ympäristöministeriölle ehdotuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys- ja täydennysinventoinnista. Tavoitteena on ehdotuksen hyväksyminen valtioneuvostossa vuonna 2015. Inventointikohteet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (valtioneuvoston periaatepäätös 1995) ja valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) arvotuksessa pudonneita tai supistuneita kohteita, jotka inventoidaan maisema-arvojen näkökulmasta. Työssä inventoitiin Karijoelta ja Isojoelta Isojoki-Lapväärtinjokilaakso, TeuvanjokilaaksoTiukanjokilaakso sekä Lauhanvuori. Kohteita ei kuitenkaan ehdotettu esitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. (Kuoppala ym. 2013) O2 Finland Oy 48 / 66 3.4.2014 Kuva 27. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat maakuntakaavan maisema-alueet ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maisema-alueiden lisäksi karttaan on merkitty RKY-alueet eli rakennetun kulttuuriympäristön alueet. 4.10 Kulttuuriympäristö Karijokilaakson, Isojokilaakson ja Heikkilänjokilaakson kulttuurimaisemia ilmentävät jokilaakson viereisille harjanteille syntyneet asutus ja jokiuomaa kehystävät pellot. O2 Finland Oy 49 / 66 3.4.2014 Jokivartta myötäilevien kyläteiden varsiin kehittynyt asutus on nauhamaista ja erityisesti Vanhakylässä, Villamossa ja Heikkilänkylässä jokilaakso muuttuu kumpuilevammaksi. Muutoin avoin peltoalue on korkokuvaltaan suhteellinen tasaista. Alueelle on muodostunut Karijoen kirkonkylän lisäksi pieniä kyläkeskittymiä (Kuva 28). Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat sijoittuvat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolelle, lähimmillään n. 1 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Kaakossa, etäämmällä on Lauhanvuoren kansallispuisto. Kuva 28. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat taajamat, kylät ja pienkylät. Alueen arvot perustuvat pienipiirteisen jokiuoman ja sitä ympäröivien usein viettäville rinteille raivattujen peltojen, vanhan tielinjauksen ja siellä täällä tienvarsilla säilyneiden talonpoikaisten pihapiirien muodostamaan viljelymaisemaan. Rakennetun ympäristön arvokohteet, pääasiassa vanhat talonpoikaiset pihapiirit sijaitsevat kyläteiden varsilla, usein maisemallisesti keskeisesti. Ne muodostavat tällöin eheän, kolmelta ja paikoin neljältä sivulta rajatun, kasvillisuuden kehystämän pihapiirin. O2 Finland Oy 50 / 66 3.4.2014 Kuva 29. Hankealueella ja lähiympäristössä sijaitsevat tiedossa olevat muinaisjäännökset ja RKY-kohteet. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Hankealueen ympäristössä 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi RKY-kohdetta, Karijoen kirkkoympäristö sekä Isojokilaakson kyläasutuksen ja Isojoen kirkkomaiseman kulttuuriympäristö. Karijoen kirkkoympäristö, lähimmillään noin 5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta: Karijoen kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvastavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Karijoen kirkko sijaitsee Palkkamäellä Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella, se on erivartinen ristikirkko vuodelta 1812. Eteläisessä ristivarressa kohoava moninivelinen torni on tyypillinen kirkon piirtäneen Salomon Köykän (Köhlström) suunnittelemille kirkoille. (RKY, Museovirasto) Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, lähimmillään noin 9 kilometrin etäisyydellä: Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta. Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Isojoen kookas O2 Finland Oy 51 / 66 3.4.2014 hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin. Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. (RKY, Museovirasto) Lauhanvuori, lähimmillään noin 7 kilometriä etäisyydellä hankealueesta: Lauhanvuoren kansallispuiston huippu kohoaa 231 metriin, sen kasvillisuus ja geologia poikkeavat lähialueesta. Lauhanvuoren rinteiltä löytyy muinaisia rantakivikoita eli kivijatoja, karuja mäntykankaita, allikkoisia soita, lähteikköjä ja lähdepuroja. Lauhanvuoren huipulla olevasta näköalatornista näkee jopa Pohjanlahdelle saakka. Rajamäenkylän hankealueella ei sijaitse kartoitettuja muinaisjäännöskohteita, mutta niitä on lähialueella useita. Kilometrin etäisyydellä Rajamäenkylän hankealueesta sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde. Kyseessä on ajoittamaton maarakenne Rytihauta noin 350 metriä hankealueen itäpuolella. Suurin osa hankealueen läheisyydessä sijaitsevista tunnistetuista muinaisjäännöksistä sijaitsee lounaispuolella kulkevassa Lapväärtinjoen ja Isojoen jokilaaksoissa. Hankealueella on kankaita 120 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja on mahdollista, että alueelta löytyy kivikauden asutusjäänteitä. Kivikauden löytöjä on tehty naapurikunnista (Kauhajoki ja Honkajoki) ainakin 160 metrin korkeudelle asti, joten hankealue on muinaisjäännösten kannalta potentiaalista aluetta. Tuulivoimaloita ei sijoiteta muinaisjäännösten alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen (50 m). O2 Finland Oy 52 / 66 3.4.2014 5 Arviointityön kuvaus 5.1 Arviointityössä käytettävät menetelmät Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä mallinnuksiin. Myös viranomaisilta, asukkailta, suunnitelmista ja ohjelmista saadut tiedot ovat tärkeitä lähteitä. Arviointityön viitekehyksenä käytetään olemassa olevaa tutkimustietoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Hankesuunnittelua täsmennetään ja päivitetään YVAmenettelyn aikana. Uudistetut hankesuunnitelmat otetaan huomioon rajauksissa ja arvioissa. Vaikutuksia kuvataan ja vertaillaan pääasiassa sanallisesti. Kuvausta havainnollistetaan kuvin, taulukoin ja laskelmin. 5.2 Merkittävyyden määrittely Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tavoitteena on yhtenäistää eri osa-alueiden vaikutusten arviointia ja kertoa merkittävyyteen vaikuttavat tekijät. Merkittävyyden kriteerit perustuvat kussakin osa-alueessa kohteen tai vaikutuksen alaisena olevan ympäristön herkkyystasoon ja muutoksen voimakkuuteen. Kriteerejä määriteltäessä otetaan huomioon IEMA:n (Institute of Environmental Management and Assessment 2004) kriteeristö soveltuvin osin. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan osa-alueittain matriisikehikkoon perustuen. Arviointi tehdään sekä kohteittain että kootusti hankevaihtoehdoittain. Merkittävyys arvioidaan käyttäen viisiasteista luokittelua: Erittäin merkittävä – merkittävä – kohtalainen – vähäinen – merkityksetön. 5.3 Tarkastelualue ja vaikutusalue Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys riippuvat vaikutuksen kohteen luonteesta. Erityyppiset ympäristövaikutukset kohdistuvat alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista kohdistuu vain tuulivoimapuiston alueelle, osa voi koskettaa jopa laajoja valtakunnallisia kokonaisuuksia. Ympäristövaikutuksen tarkastelualueella tarkoitetaan kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueeseen kuuluvat alueet, joiden olosuhteita hanke voi muuttaa sekä alueet, joille esimerkiksi maisemaan, ihmisiin ja elinkeinoihin kohdentuvat vaikutukset voivat ulottua. Vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla ympäristövaikutusten selvityksen tuloksena arvioidaan ilmenevän. Arviointityön perusteella varsinainen vaikutusalue voi rajautua tarkastelualuetta suppeammaksi alueeksi. Useimmat vaikutukset ovat suoria, jolloin tarkastelualue ulotetaan lähivaikutusalueelle. Tällaisia osa-alueita ovat muun muassa luontovaikutukset sekä maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset. Maankäyttöä tarkastellaan noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maisema- ja kulttuurivaikutuksia arvioidaan maisema- ja kulttuurialueiden muodostamina kokonaisuuksina sekä lähi- että kaukomaisemassa. Alustava tarkastelualue ulottuu maisemavaikutusten osalta 20 km etäisyydelle hankealueesta, ja muiden vaikutusten osalta 2 km etäisyydelle (Kuva 30). Aluetta päivitetään YVA-menettelyn aikana tehtävien selvitysten pohjalta. O2 Finland Oy 53 / 66 3.4.2014 Kuva 30. Ympäristövaikutusten tarkastelualue. Hankealue on merkitty punaisella katkoviivalla. O2 Finland Oy 54 / 66 3.4.2014 6 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnissa on tarkasteltava vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston aikaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutusten arviointi käsittää sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat yleensä vaikutukset luontoon, linnustoon, maisemaan ja ihmisiin. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat muun muassa melun ja varjojen aiheuttamat vaikutukset. Hankealueen lähiympäristössä on suunnitteilla, eri vaiheissa myös muita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on hankkeen sekä lähialueen muiden hankkeiden kumulatiivisten yhteisvaikutusten arviointi. Tällaisia arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat lähinnä vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä melun, valon ja varjojen aiheuttamat häiriöt. 6.1 Vaikutukset ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen, samoin kuin huoltotöiden, aikana työkoneista ja kuljetusajoneuvoista syntyy päästöjä ilmaan. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat näiden osalta vähäisiä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön korvatessa fossiilisilla polttoaineilla (hiili, maakaasu, öljy) tuotettua sähköä syntyy välillisiä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Toisaalta ilmapäästöjä saattaa syntyä, kun tuulivoiman tuotannon epätasaisuudesta johtuen tarvitaan säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Päästöjen väheneminen esitetään laskelmana, jossa hankkeen teoreettista energiantuotantoa verrataan esimerkiksi hiililauhdevoimalan vastaavaan tuotantoon. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Tuulivoimahankkeeseen kuuluu tuulivoimaloiden rakentamisen lisäksi mittavat infrastruktuurityöt eli teiden, varastoalueiden ja sisäisen sähköverkon rakentaminen sekä sähkönsiirtoyhteyksien rakentaminen voimaloista valtakunnan sähköverkkoon. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edut eivät välttämättä kaikilta osin vastaa hankkeen etuja. Tuulivoimapuisto vaikuttaa myös muiden hankkeiden suunnitteluun ja yhteiskunnan yleiseen, erityisesti sähkönjakelun, infrastruktuuriin. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Voimaloiden rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana (mm. kunnossapidossa) pyritään työllistämään paikallisia ja alueellisia yrittäjiä. Lisäksi tuulivoimapuisto tuo alueelle investointeja sekä tuloja mm. erilaisten verojen muodossa. Toiminta parantaa metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä muun muassa kehittämällä kulkuyhteyksiä metsätiloille sekä parantamalla tiestön kantavuutta ja ympärivuotista käyttöä puutava- O2 Finland Oy 55 / 66 3.4.2014 ran kaukokuljetukseen. Hanke voi myös rajoittaa alueen elinkeinoelämää kuten esimerkiksi maa- ja metsätaloutta, metsästystä ja virkistykseen liittyvää yritystoimintaa. Hankkeen vaikutusta yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin ja elinkeinoelämään selvitetään tarkastelemalla paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia maankäytön suunnitelmia ja tavoitteita. Arvioinnin pohjana ovat mahdolliset muutokset suhteessa alueiden nykyiseen ja suunniteltuun käyttöön. Virkistykseen liittyvää yritystoimintaa ja metsästyksen taloudellisia vaikutuksia voidaan selvittää niiden tullessa esiin selvitystyön yhteydessä. 6.3 Vaikutukset alueen käyttöön Tuulivoimapuiston rakentaminen vaikuttaa yksityishenkilöiden ja elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksiin käyttää aluetta ja sen lähiympäristöä sekä näiden alueiden käytön houkuttelevuuteen. Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja voimajohtoreitin lähiympäristössä. Voimaloiden rakennuspaikoilla, noin 0,5-1 hehtaarin alueella voimalaa kohden, alue muuttuu metsätalousalueesta energiantuotannon alueeksi. Koska aluetta ei aidata ilman erityistä tarvetta, tulee alueella liikkuminen rajoittumaan vain hyvin paikallisesti. Entisen kaltainen maankäyttö (mm. metsästys ja marjastus) on jatkossakin suurella osalla aluetta mahdollista. Melulla, maaston pirstoutumisella, maisemavaikutuksilla ja/tai mahdollisista turvallisuusriskeistä aiheutuvilla tekijöillä voi olla vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön sekä vakituiseen ja loma-asutukseen. Vaikutuksia arvioidaan kartta-aineiston avulla, muista tuulivoimahankkeista saatujen tietojen ja kokemusten avulla sekä aluetta ja sen lähiympäristöä käyttäville henkilöille suunnatuilla kyselyillä tai henkilöiden haastatteluilla. 6.4 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Tuulivoimapuiston rakentaminen ja tuulivoimaloiden ylläpito kuluttavat raaka-aineita ja energiaa. Arviointiselostuksessa kuvaillaan luonnonvarojen käyttöä ja vertaillaan energiankulutusta tuulivoimaloilla tuotettavaan sähköenergian määrään. Tuulivoimapuistolla on myös vaikutuksia siihen, miten alueella voidaan hyödyntää luonnonvaroja. Näiden vaikutusten arviointia on kuvattu luvussa 6.3. 6.5 Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin Korkeat rakenteet kuten tuulivoimalat voivat vaikuttaa tutkasignaalien ja viestintäyhteyksien toimintaan. Tutkavaikutuksia selvitetään hankkeessa, mikäli Puolustusvoimat sitä edellyttää. Tutkavaikutusten selvittäminen täsmentyy Puolustusvoimilta saadun lausunnon jälkeen. Viestintävirasto Ficoran mukaan laajalla tuulivoimapuistolla on vaikutuksia radiotaajuuksien etenemiseen ja siten eri radiojärjestelmien toimintaan. Tuulivoimalat voivat heikentää tuulivoimapuiston läpi kulkevaa radiosignaalia tai suuritehoinen radiosignaali voi heijastua tuulivoimalan rakenteista ja häiritä signaalin vastaanottoa. (Viestintävirasto Ficora, 27.1.2014). Viestintävirastolta pyydetään hankkeessa lausuntoa vaikutuksista lähialueella toimiviin radiojärjestelmiin. Digitan mukaan tuulivoimapuisto voi heikentää alueen mobiiliverkkojen kuuluvuutta ja vaikuttaa myös valtakunnallisiin ja alueellisiin radio- ja tv- lähetyksiin. Vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti, sillä vaikutusten laajuus riippuu monista paikkakohtaisista asioista. (Digita Networks Oy, 27.1.2014) Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä pyydetään vaikutuksista lausuntoa Digitalta. Lisäksi vaikutuksia arvioidaan Digitan julkaisemien antenni-tv:n näkyvyysaluekarttojen perusteella. O2 Finland Oy 56 / 66 3.4.2014 Alueen läheisyydessä ei sijaitse Ilmatieteen laitoksen säätutkia. Lähin säätutka sijaitsee Ikaalisissa noin 80 kilometrin etäisyydellä. 6.6 Vaikutukset liikenteeseen ja väylänpitoon Liikenteen kasvu kohdistuu lähinnä rakennusvaiheeseen. Tuulivoimaloiden suuren määrän vuoksi liikennemäärän kasvu voi olla väliaikaisesti merkittävääkin, mutta liikenteen aiheuttamat vaikutukset ovat kuitenkin melko lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Liikennettä ja sen vaikutuksia voivat lisätä lähialueiden muiden tuulivoimahankkeiden rakentamisen aikaiset liikennevirrat. Voimaloiden huolto vaatii liikkumista alueella muutamia kertoja vuodessa. Lisäksi tieverkoston parantuminen saattaa lisätä alueen muuta käyttöä ja sitä myötä liikennettä. Käytön aikaisten vaikutusten vähäisyyden vuoksi vaikutusten arviointi rajataan koskemaan rakentamisen aikaista liikennettä. Rakentamisen aikaisen liikenteen osalta tarkastellaan olemassa olevan tiestön riittävyyttä ja mahdollista parannustarvetta. Muita tarkasteltavia asioita ovat rakentamisen aikainen liikennemäärän kasvu, tieverkon kunnon säilyminen sekä liikenneturvallisuusvaikutukset (sisältäen vaikutukset kevyen liikenteen väyliin). Kuljetusten määriä verrataan kuljetusreittien teiden nykyisiin raskaiden ajoneuvojen liikennemääriin. Rakentamisen aikaisen liikenteen vaikutusten osalta otetaan huomioon myös liikenteen nostattama pöly ja sen vaikutus hengitysilmanlaatuun. Vaikutukset arvioidaan sanallisesti. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala on sijoitettava riittävän etäälle maanteistä. Liikennevirasto on asettanut ohjeen tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyyksistä sen hallinnoimiin liikenneväyliin (Liikennevirasto 2012). Arviointiselostuksessa kuvataan lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet maanteihin ja ohjeen vähimmäisetäisyyksien toteutuminen hankkeessa. Hankkeen läheisyydessä ei ole rautateitä eikä vesiväyliä, eikä asiaa käsitellä niiden osalta. Tuulivoimaloilla saattaa kokonsa vuoksi olla vaikutuksia lentoliikenteen turvallisuuteen. Arvioinnissa selvitetään hankkeen vaikutukset ilmailuliikenteeseen Liikenteen turvallisuusviraston, TraFin, tietojen perusteella. 6.7 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja sähköverkoston rakentamiseen liittyvät maanmuokkaustyöt saattavat väliaikaisesti lisätä maaperän eroosiota, mikä voi lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Rakentaminen voi myös teoriassa vaikuttaa pohjavesien laatuun ja pohjaveden pinnankorkeuteen, mikäli kaivutaso ulottuu lähellä pohjaveden pinnantasoa. Pohjavesivaikutukset arvioidaan erityisesti, mikäli maankaivua suoritetaan pohjavesialueella. Alueelle tehtävät tuulivoimaloiden perustukset sekä tie- ja sähkölinjojen rakentaminen toteutetaan siten, ettei esimerkiksi alueen vesitalouteen, pintavesien valuntaan tai pohjavesien muodostumiselle aiheudu vaikutuksia. Alueen suoalueille ei rakenneta uusia ojituksia eikä olemassa olevia ojia padota tai muuteta. Maaperävaikutukset arvioidaan olemassa olevan maaperätiedon perusteella, pääosin karttatarkastelun avulla. Vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin arvioidaan voimaloiden rakennuspaikkojen maaperä- sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen. Lähtötietona käytetään peruskartta-aineistoa sekä Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (OIVA) tietoja. Vaikutukset arvioidaan asiantuntija-arviona. Arvioinnissa otetaan huomioon rakentamisen ajallinen kesto sekä vesistöjen ja pohjavesialueiden etäisyys. O2 Finland Oy 57 / 66 3.4.2014 Voimalakomponentit eivät sisällä veteen liukenevia haitallisia aineita, joten niiden osalta vaikutuksia ei arvioida. Mikäli selvitysten yhteydessä hankealueella havaitaan happamia sulfaattimaita, kuvataan arviointiselostuksessa niiden esiintyminen alueella ja mahdollinen vaikutus perustuksiin. 6.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontoarvoihin Kasvillisuuteen ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia ja niitä ilmenee teiden, rakentamisen aikaisten työskentelyalueiden sekä perustusten rakentamisen paikoilla. Vaikutuksia syntyy rakentamisen alkuvaiheessa pintamaanpoiston ja pintojen kovittamisen yhteydessä. Kasvillisuuden osittaista palaamista ei yritetä estää, mutta valtaosa alueista jää tuulivoimatuotantoon liittyvään hyötykäyttöön voimaloiden käyttöiän ajaksi. Kasvillisuuden ja biotooppien biologista monimuotoisuutta selvitetään vuoden 2014 aikana. Selvityksen tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa, jotta kasvillisuudelle ja luonnolle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luontoarvoihin arvioidaan kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tulosten perusteella. Hankkeessa selvitetään alueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet kuten suot ja vanhat metsät. Luontovaikutusten tarkastelussa keskitytään erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin ja suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon (mm. alueella havaitut nummirahkasammal ja kurjenrahkasammal). 6.9 Vaikutukset eläimistöön Linnusto Tuulivoimaloilla, niihin liittyvällä tiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä voi olla erityyppisiä vaikutuksia linnustoon ja lintujen pesimäalueisiin. Paikallinen lintupopulaatio saattaa eri syistä vältellä tuulivoimala-alueita. Rakentaminen aiheuttaa elinympäristömuutoksia ja käytössä olevat turbiinit voivat olla esteenä lintujen ravinnonhankinta- ja muuttoreiteillä. Joissain tapauksessa linnut, etenkin suuret petolinnut, voivat törmätä roottorinlapoihin. Riski on suurin alueella pesivillä linnuilla. Myös metsäkanalinnut, kuten metso ja teeri, ovat herkkiä tuulivoimaloiden aiheuttamille vaikutuksille (lähinnä pesintäpaikoilla). Hankkeen linnustoselvityksissä alueelle tullaan tekemään maastohavainnointeja mm. muuttolinnuston (kevät- ja syysmuutto) ja pesimälinnuston sekä petolinnuston (mm. kalasääski) esiintymisestä alueella. Myös metson soidinpaikat selvitetään. Arviointiselostuksessa käsitellään pesimälinnustoon ja lintujen elinympäristöihin kohdistuvat häiriö- ja pirstoutumisvaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon aiemmin tehdyt linnustoselvitykset. Hankkeen linnustolle aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa käytetään viitekehyksenä aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä muista tuulivoimahankkeista saatuja tietoja tuulivoimaloiden vaikutuksesta lintuihin. Vaikutuksia tullaan arvioimaan etenkin uhanalaisiin lajeihin, EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin sekä populaatioihin, jotka ovat erityisen herkkiä tuulivoimatuotannon vaikutuksille. Hankkeen sijaintia tarkastellaan suhteessa vakiintuneisiin muuttoreitteihin, petolintujen pesiin ja pesintäpaikkoihin sekä kalasääsken osalta ruokailulentojen suuntautumiseen. Vaikutuksia havainnollistetaan kartoilla. Lähistön muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset linnustoon arvioidaan sillä tarkkuudella kuin se käytettävissä olevan aineiston perusteella on mahdollista. O2 Finland Oy 58 / 66 3.4.2014 Muu eläimistö Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirron rakentamispaikoille ja niiden lähiympäristöön suorina elinympäristön pinta-ala menetyksinä ja pirstoutumisena, elinympäristön laadun heikkenemisenä sekä rakentamisen aikaisena häiriövaikutuksena. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat tilapäisiä ja aiheutuvat lähinnä lisääntyneen ihmistoiminnan ja työkoneiden aiheuttamasta melusta ja muusta häiriöstä. Elinympäristöille aiheutuvat muutokset ovat pidempiaikaisia, mutta kohdistuvat melko rajatulle alueelle. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota lepakoihin ja liitooraviin, jotka on mainittu EU:n luontotyyppidirektiivin liitteen IV a kohdassa. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Liito-orava on uhanalainen lähinnä elinympäristönsä pirstoutumisen vuoksi. Yksi Suomen tiheimmistä liito-oravakannoista on nykyään Pohjanmaan rannikolla, joten hankkeen vaikutusten arvioiminen liito-oraviin on erittäin tärkeää. Kaikki lajit ovat kuitenkin herkkiä tuulivoiman aiheuttamille vaikutuksille muuton ja ravinnonhankinnan aikana. Pyörivien roottorinlapojen aiheuttamien ilmanpainemuutosten on todettu tuhoavan lepakoiden sisäelimiä. Lepakot voivat myös törmätä roottorinlapoihin. Hankealueella tehdään selvitys liito-oravien ja lepakkojen esiintymisestä vuoden 2014 aikana. Hankkeen vaikutuksia liito-oravalle ja lepakolle arvioidaan näiden selvitysten tulosten sekä asiasta tehtyjen tutkimusten perusteella. Lisäksi arviointiselostuksessa tarkastellaan muiden direktiivilajien esiintymistä alueella. Selostuksessa otetaan huomioon saatavilla oleva tieto eläinten kulkureiteistä. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tuulivoimapuistohankeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun ja pinta-alaan. Lisäksi tarkastellaan hankkeen vaikutuksia eläinten mahdollisuuksiin liikkua tuulivoimapuiston alueella. 6.10 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat pääosin samankaltaisia kuin vaikutukset kasvillisuuteen, luontoarvoihin ja eläimistöön. Vaikutusten merkittävyys määräytyy niiden vaikutusten kautta, jotka kohdistuvat suojelualueiden perustamisen perusteena olleisiin suojeluarvoihin. Hankkeessa selvitetään hankkeen vaikutuksia lähialueiden linnustollisesti arvokkaiden alueiden (Finiba-alue) lajistoon ja suojeluperusteisiin. Erityisesti otetaan huomioon suojelutavoitteiden kannalta keskeinen metsäluonnon pirstoutuminen ja sen vaikutus pirstoutumisen kannalta herkille lajeille. Hankealueen läheisyydessä, alle viiden kilometrin etäisyydellä, sijaitsee useita Natura-2000-suojelualueverkostoon liitettyjä kohteita ja muita luonnonsuojelualueita. Lähes kaikki näistä alueista on suojeltu luontodirektiivin perusteella, jolloin etäisyyden vuoksi tuulivoimahankkeella ei ole vaikutuksia kohteeseen. Poikkeuksena näistä on Natura 2000-verkostoon kuuluva Hanhikeidas, FI0800026, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Etäisyys lähimmältä tuulivoimalalta Hanhikeitaalle on noin 4 kilometriä. Hanhikeitaan osalta arviointityö tehdään niin sanottuna Natura-arvioinnin tarveharkintana, jossa arvioidaan, edellyttääkö hanke luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua Natura-arviointia. Natura-tarveharkinta laaditaan YVA-menettelyn yhteydessä erillistyönä ja se liitetään arviointiselostuksen liitteeksi. O2 Finland Oy 59 / 66 3.4.2014 6.11 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisema Yksi tuulivoimaloiden merkittävimmistä vaikutuksista on yleensä vaikutukset maisemaan. Tuulivoimaloiden korkeuden ja laitoksen koon vuoksi hanke vaikuttaa siihen, millaisena sen lähialue koetaan. Voimaloiden suuren koon ja alueen tasaisuuden vuoksi puisto tulee näkymään kauas. Myös voimajohdot, joita ei sijoiteta maan alle, vaikuttavat maisemaan. Voimalat ja muut rakenteet voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimalat voivat myös aiheuttaa estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne saattavat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Maisema- ja estevaikutukseen vaikuttaa mm. yksittäisten voimaloiden tyyppi, korkeus, väritys, voimaloiden asettelu sekä maaston muodot. Lapojen pyöriessä voimalat näkyvät kauemmas ja selkeämmin kuin voimaloiden ollessa pysähdyksissä. Lisäksi pimeällä ja hämärällä lentoestevalot korostavat voimaloiden näkyvyyttä. Myös havainnointiajankohdalla on merkitystä, esimerkiksi vuodenajalla on vaikutuksensa. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi Rajamäenkylän tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan, myös läheisten hankkeiden kumulatiiviset vaikutukset. Maisemassa tapahtuvaa kokonaismuutosta on olennaisinta selvittää paikoilta, joihin on keskittynyt asutusta ja joissa ihmiset yleisesti liikkuvat sekä herkiltä paikoilta, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Hankealueen ympäristöstä laaditaan maisema-analyysi vähintään 20 km etäisyydelle ulottuvana. Maisema-analyysissä esitetään lähiympäristön maiseman ja kulttuuriperinnön keskeiset kohteet sekä oleelliset näkymäakselit. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi kuvataan seudulliset ja paikalliset maisemakokonaisuudet ja arvioidaan niihin kohdistuvat vaikutukset. Maisemaselvitystä tukemaan laaditaan näkyvyysanalyysi vähintään 20 km etäisyydelle ulottuvana. Analyysissa otetaan huomioon metsäiset alueet perustuen Corineaineistoon. Maisemavaikutusten arvioinnissa hyödynnetään kuvasovitteita. Kuvasovite antaa käsityksen siitä, miten tuulivoimalat vaikuttavat näkymään tietyltä ympäristön paikalta kuvanottoajankohtana vallitsevissa olosuhteissa. Kuvasovitteiden avulla voidaan arvioida vaihtoehtojen kokonaisvaikutusta maisematilaan, puiston geometristä yhtenäisyyttä, yhteensopivuutta muiden maisematekijöiden kanssa sekä läheisten hankkeiden kumulatiivisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään myös muun muassa paikallisten ja alueellisten kaavojen maisemaselvityksiä sekä suojelualueita ja -kohteita koskevia selvityksiä. Kulttuuriympäristö Arvioitavia kulttuurihistoriallisia arvoja ovat kulttuurimaisema-alueet (mm. läheiset jokilaaksot) ja muinaisjäännökset. Todetut arvot tai niiden puute kuvataan jaoteltuna vyöhykkeisiin (lähi-, väli- ja kaukoalueet). Hankealueen ympäristössä oleviin kulttuurillisesti arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan edellä mainitun maisema-analyysin puitteissa. Muinaisjäännösten osalta lähtötietoina käytetään hankkeessa toteutettavan muinaisjäännösinventoinnin tuloksia. Hankealueelle suoritetaan museoviranomaisten vaatimusten mukainen yleiskaavatason muinaisjäännösinventointi ja muuttuvan maankäytön alueiden (turbiinipaikat, tiet, kaapelilinjat) osalta tarkempi inventointi, jossa kaikki turbiinipaikat sekä uudet tie-, kaapeli- ja sähkönsiirtolinjat liepeineen tarkastetaan maastossa. Myös muut kuin muinaisjäännöksiksi luokiteltavat, maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavat kulttuurihistorialliset jäänteet raportoidaan. Maastotöiden jälkeen in- O2 Finland Oy 60 / 66 3.4.2014 ventoinnista tehdään asianmukainen Museoviraston ohjeiden ja vaatimusten mukainen raportti. Inventoinnissa noudatetaan Museoviraston keväällä 2013 julkistamaa arkeologisten töiden laatuohjetta. Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin. Haittoja voi syntyä, mikäli muinaisjäännös jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten osalta arvioidaan ensisijaisesti fyysistä kajoamista jäännökseen ja toissijaisesti vaikutusta elämysarvoon. Fyysistä kajoamista kiinteisiin muinaisjäännöksiin on vältettävä ja jäännöksiä on suojeltava vaikutuksilta mahdollisuuksien mukaan. Tämä taataan suunnittelemalla voimaloiden sijainti ja teiden kulku muinaisjäännösten sijainti huomioon ottaen. 6.12 Meluvaikutukset Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana syntyy melua kuljetuksista, kaivamisesta ja mahdollisista räjäytyksistä. Myös kaapeleiden asentaminen, tuulivoimalan pystytys ja perustusten valaminen saattavat aiheuttaa melua. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana syntyy lähinnä roottorinlapojen pyörimisen aiheuttamaa aerodynaamista melua, joka voi kuulostaa hurinalta tai suhinalta. Suuremmilla etäisyyksillä ääni muuttuu matalammaksi ja vaimenee. Melu johtuu lapojen muodosta ja pyörimisnopeudesta. Melua kuuluu yleisesti enemmän alhaisilla tuulennopeuksilla, jolloin tuulen luonnollinen kohina on vähäistä, ja peittyy usein kokonaan suurilla tuulen nopeuksilla. Melun leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, lähinnä tuulen nopeus ja suunta, ilman lämpötila eri korkeuksilla ja maaolosuhteet. Melun kuuluvuuden kannalta on olennaista taustamelun taso, esim. liikenteen aiheuttama melu. Melun ihmisille aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa keskitytään lähinnä voimalan käytön aikaisiin vaikutuksiin, sillä nämä vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja jatkuvia toisin kuin rakentamisen aikainen tilapäinen melu. Voimaloiden meluvaikutuksia on alustavasti mallinnettu WindPro-ohjelmalla ympäristöministeriön ohjeen (28.2.2014) mukaisesti. Alustavan suunnittelutilanteen perusteella on havainnollistettu melua hankevaihtoehdossa 1 (Kuva 31). Melumallinnuksen tuloksia verrataan Suomessa sovellettaviin ohjearvoihin ja suosituksiin (VNp 993/1992 ja Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeistus 2012). Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon mallinnuksen virhemarginaali, etenkin lähimpien talojen kohdalla. Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden, tieväylien ja tuulivoimaloiden yhteismelua arvioidaan sanallisesti, laadittujen mallinnusten ja samankaltaisten projektien tuoman kokemuksen perusteella. Rakentamisen aikaista melua arvioidaan sanallisesti. Melun arvioinnissa selvitetään melua aiheuttavat työvaiheet, kuljetustarve ja kuljetusreitit sekä häiriöherkät kohteet. Selostuksessa kuvaillaan myös rakentamisen aikaisen melun sijoittumista, voimakkuutta ja kestoa. O2 Finland Oy 61 / 66 3.4.2014 Kuva 31. Alustava esimerkki melumallinnuksesta hankealueella. 6.13 Vaikutukset varjostukseen ja välkkeeseen Käytön aikana tuulivoimaloiden pyörivät lavat aiheuttavat liikkuvia varjoja silloin, kun aurinko on matalalla ja tuulen suunta sellainen, että roottorin lavat ovat kohtisuorassa auringonsäteisiin nähden. Tällöin lavat ”katkaisevat” auringonsäteet. Katsoja kokee tämän vilkkuvana valona, joka on verrattavissa autolla ajamiseen puiden reunustamalla reitillä. Läheiset asukkaat saattavat kokea nämä varjot häiritsevinä. Suuremmilla etäisyyksillä roottorin lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimalan aiheuttamat liikkuvat varjot riippuvat mm. aurinkotuntien määrästä, läheisyydestä, auringon kulmasta, kellonajasta ja ilmansuunnasta. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä eikä lapa siten muodosta selkeitä varjoja. Liikkuvien varjojen aiheuttamaa häiriötä selvitetään WindPro-ohjelman avulla tehtävällä mallinnuksella. Hankevaihtoehdon 1 osalta on tehty alustava esimerkki varjos- O2 Finland Oy 62 / 66 3.4.2014 tusmallinnus. Malli osoittaa, millä alueilla liikkuvia varjoja esiintyy sekä mihin vuodenja vuorokauden aikaan näin tapahtuu. Mallin tuloksia havainnollistetaan leviämiskartalla, joissa esitetään alueittain varjojen muodostumisen kesto tunteina per vuosi (Kuva 32). Varjostusvaikutuksia arvioidaan mallinnuksen tulosten perusteella. Tuloksia verrataan Ruotsissa ja Tanskassa käytössä oleviin ohjearvoihin. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon hankealueen läheinen asutus ja muut häiriintyvät kohteet. Kuva 32. Alustava esimerkki hankkeen varjostusmallinnuksesta, mikäli käytetään teoreettista maksimia. Mallinnuksessa voidaan myös ottaa huomioon mm. säätilastot, jolloin voidaan mallintaa odotettu todellinen vaikutus. 6.14 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Suurimpia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tuulivoimahankkeissa aiheuttavat yleensä melu, varjostus sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin ja yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia, O2 Finland Oy 63 / 66 3.4.2014 jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Käytännössä vaikutukset muodostavat yhteenvedon kaikesta siitä, miten alueen asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset. Sosiaalisia vaikutuksia voi aiheutua monin tavoin. Osa vaikutuksista on suoria, kuten melun aikaansaama reaktio ihmisessä. Epäsuoria sosiaalisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi rajoitukset hankealueen virkistyskäytössä. Myös hanke itsessään voi aiheuttaa ihmisissä huolta ja epävarmuutta sekä lisätä ristiriitoja yhteisössä ihmisen kokiessa huolta oman lähiympäristönsä muuttumisesta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä ovat, miten ihmiset kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset ja kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään, elinympäristöön ja elämänlaatuun. Tähän arviointiin kuuluvat myös terveysvaikutukset, jossa lähtökohtana on terveys ymmärrettynä laajasti osana hyvinvointia ja elämänhallintaa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset kytkeytyvät muihin arviointiosioihin, joissa käsiteltävät vaikutukset ovat yhteydessä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Näitä vaikutusosa-alueita ovat erityisesti maankäyttö ja elinkeinot (asutuksen sijainti, elinkeinot, palvelut), maisema ja virkistyskäyttö (viihtyisyys) sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan muutoksille herkät elinympäristöt ja väestöryhmät sekä hankkeen aiheuttamat merkittävät vaikutukset. Arvioinnin tukena ovat järjestettävät yleisötilaisuudet sekä keskustelut paikallisen väestön kanssa. 6.15 Yhteisvaikutukset Hankkeen vaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon alueella jo nykyisin tapahtuva toiminta sekä alueelle suunnitellut toiminnot siinä laajuudessa kun niistä on saatavilla tietoja ja niillä voidaan arvioida olevan yhteisvaikutuksia tämän hankkeen kanssa. Tässä vaiheessa muina hankkeina tai suunnitelmina on tunnistettu lähialueen tuulivoimahankkeet. YVA-selostuksessa arvioidaan mahdollisuuksien mukaan yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat pääasiassa melu-, varjostus-, maisema- ja linnustovaikutukset. Liikenteen osalta yhteisvaikutuksia saattaa aiheutua, mikäli lähialueiden tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. 6.16 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja vähentäminen YVA-asetuksen mukaisesti arviointiselostuksessa esitetään ehdotukset toimiksi, joilla ehkäistään ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Toimet voivat koskea esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittamista, voimajohtojen ja teiden rakentamista sekä voimaloiden perustamistekniikkaa. Selostuksessa arvioidaan toimien tehokkuutta ja esitetään, mitkä toimista ollaan hankkeessa toteuttamassa. YVA-selostuksessa arvioidaan hankkeeseen liittyviä riskejä sekä kuvataan niihin varautumista alustavan riskienhallintasuunnitelman muodossa. O2 Finland Oy 64 / 66 3.4.2014 7 Vertailumenetelmät ja arviointiin liittyvät oletukset 7.1 Vertailumenetelmät ja vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailumenetelmänä käytetään niin sanottua erittelevää menetelmää, jossa korostetaan eri arvolähtökohdista lähtevää päätöksentekoa. Menetelmällä voidaan ottaa kantaa vaihtoehtojen ympäristölliseen toteuttamiskelpoisuuteen, mutta menetelmällä ei voida ratkaista parasta vaihtoehtoa. Päätöksen parhaasta vaihtoehdosta tekevät hankkeen päätöksentekijät YVA-menettelyn päätyttyä. Eri aikoina ilmeneviä tai eri yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvia vaikutuksia ei lasketa yhteen. Ympäristövaikutusten vertailusta laaditaan yhteenveto sekä sanallisena että taulukkomuodossa. Kunkin vertailtavan vaihtoehdon tai osa-alueen kohdalla verrataan tutkittavaa vaihtoehtoa sekä nykytilanteeseen että muihin vaihtoehtoihin. Vertailutaulukossa ei nosteta yksittäistä kohdetta esille, vaan vertailu perustuu vaihtoehdon aiheuttamien vaikutusten koosteeseen. Taulukkomuotoisessa vertailussa esitetään vaikutukset havainnollisesti värikoodein, jaoteltuna seuraavasti: runsaasti myönteisiä vaikutuksia, myönteisiä vaikutuksia, ei myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia tai molempia tasavertaisesti, kielteisiä vaikutuksia, runsaasti kielteisiä vaikutuksia. Värikoodien tarkoitus on helpottaa taulukon lukemista. Arvioidut asiat eivät ole yhteismitallisia, joten eri kohtien värikoodien esiintymistä ei voi laskea yhteen. Vaihtoehtojen vertailussa esitetään johtopäätöksenä myös arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. 7.2 Epävarmuustekijät ja oletukset Saatavilla oleviin ympäristön nykytilaa koskeviin tietoihin ja sekä vaikutusten arviointiin liittyy aina jonkin verran oletuksia ja yleistyksiä. Lisäksi lähtötietojen tarkkuus vaihtelee. Myös hankkeen tekniset tiedot ovat alustavia ja hankkeen toteuttamiseen liittyy epävarmuuksia. Käytettävään lähtötietoon liittyvät epävarmuudet sekä vaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtävät oletukset tuodaan esille arviointiselostuksessa. 7.3 Vaikutusten seuranta Arviointityön aikana selvitetään, onko alueella kohteita, joihin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia tai joiden vaikutusten arviointiin liittyy oleellisia epävarmuustekijöitä. Mikäli seuranta katsotaan näiden osalta tarpeelliseksi, arviointiselostuksessa esitetään YVA-asetuksen mukaisesti alustava suunnitelma seurannasta (seurantaohjelma). Seurannalla saadaan tietoa vaikutuksista, ja se on edellytys aiempien arviointien oikeellisuuden määrittämiseksi. YVA-selostuksessa määritellään, miten ja milloin seurannan tuloksista raportoidaan yhteysviranomaisille, kunnille, asukkaille ja muille tarpeellisille tahoille. O2 Finland Oy 65 / 66 3.4.2014 Viitteet ja lähteet Autio Olli, Toivonen Tapio ja Valpola Samu 2013. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke. Loppuraportti. http://www.epliitto.fi/upload/files/Etela_Pohjanmaan_suoselvityshanke.pdf Etelä-Pohjanmaan liitto 2013A. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Julkaisu B:54. Julkaistu 21.10.2013. http://www.epliitto.fi/upload/files/EP_ja_KP_tuulivoima_ja_erikoiskuljetukset_2110201 3.pdf Etelä-Pohjanmaan liitto 2013B. Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät. Maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014-2017. Ympäristöselostus. Luonnos 2013. http://www.epliitto.fi/upload/files/Masa_ymparistoselostus_nahtaville_20131218.pdf Etelä-Pohjanmaan liitto 2010. Maakuntaohjelma 2011-2014. Hyväksytty 31.5.2010 Etelä-Pohjanmaan liitto 2009. Maakuntasuunnitelma 2030. Päivitetty 30.11.2009 Digita Networks Oy 2014. http://www.digita.fi/yritykset/asiantuntijapalvelut/tuulivoimaloille_tarjottavat_ratkaisut 27.1.2014. Geologian tutkimuskeskus 2013. Geologiset kartat. www.gtk.fi, 29.10.2013. Ilmatieteenlaitos 2013. Suomen tuuliatlas. www.tuuliatlas.fi, 29.10.2013. Kuoppala Annukka, Asunmaa Riikka, Purola Hanne 2013. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyyden. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keskipohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 83/2013. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94167/Raportteja%2083%202013.pdf?seq uence=2 Liikennevirasto 2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikenneviraston ohjeita 8/2012. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2012-08_tuulivoimalaohje_web.pdf Liikennevirasto 2014. Liikennemääräkartta 1.1.2013 Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liike nnemaarakartat/EPOELY_KVL2013.pdf, 27.1.2014 Museovirasto 2013. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx, 29.10.2013. Suupohjan lintutieteellinen yhdistys 2013. Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa. 21.1.2013. http://www.kauhajoki.fi/images/kaavat/sply_muuttovaylat_ep_myllykaavax0113.pdf Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2013. www.tuulivoimatieto.fi, 11.11.2013 Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko 20.3.2013. VNS 2/2013 vp. http://www.tem.fi/files/36730/Energia_ja_ilmastostrategia_2013_SUOMENKIELINEN.pdf Viestintävirasto Ficora 2014. https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset O2 Finland Oy 66 / 66 3.4.2014 /ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirjat/ohjeitatuulivoimapuistonrakentaji lle8211tuulivoimapuistotvaikuttavatradiotaajuuksienetenemiseen.html.27.1.2014. Ympäristöhallinto 2013. OIVA-tietokanta. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp 19.11.2013 Ympäristöhallinto 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Helsinki 2012.
© Copyright 2024