Jäsenlehti 1/2011 Moneta-tiimi tuplaantui – tavoitteet korkealla! Sari Multala -raha on ensimmäinen suomalaisen urheilijan kunniaksi lyöty kultaraha. Suomen Moneta perusti oman Moneta Team -urheilutiiminsä pari vuotta sitten. Siihen jo ennestään kuuluneet Sari Multala ja Pekka Koskela ovat nyt saaneet seurakseen Sami Jauhojärven ja Jarkko Kinnusen. Toivotamme menestystä koko nelikolle ja suomalaiselle huippu-urheilulle! MM-kultaa Suomelle – yhteistyössä Suomen jääkiekkoliiton kanssa. www.suomenmoneta.fi Puheenjohtajan mietteitä Urheilijayhdistys on suomalaisten yksilöurheilijoiden oma yhdistys. Sen ovat perustaneet urheilijat itse ja tavoitteenamme on tarjota kaikille kansallisille ja kansainvälisille huipulle paremmat edellytykset onnistua niin urheilussa kuin elämässä yleensäkin. Perustajajäsenistä löytyy useiden eri lajien olympiamitalisteja, maailmanmestareita ja arvokisamitalisteja. Alkuvuosien puheenjohtaja Aki Parviainen antoi viestikapulan joulukuussa 2010 allekirjoittaneelle saatuaan toiminnan komeasti liikenteeseen. Yhdistyksen vuosikokous lausui minulle saatesanoiksi, että urheilijoiden äänen tulisi kuulua paremmin suomalaisessa huippu-urheilussa. Tähän päästään vain hankkimalla riittävästi voimaa sanojen taakse. Siksi pyydänkin Sinua, suomalaista yksilölajin huippu-urheilijaa, liittymään urheilijayhdistykseen. Urheilijayhdistyksen tavoitteena on vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheessa, jolloin yhteistyön merkitystä ei voi ylikorostaa. Mikäli pyritään parempaan huippuurheiluun, kannattaa meidän mielipidettä kuunnella. Parin seuraavan vuoden aikana Suomessa tullaan tekemään isoja ratkaisuja huippu-urheilua koskien. Yksi nykyjärjestelmän keskeisimmistä epäkohdista liittyy yksilöurheilijan epämääräiseen asemaan yhteiskunnassa. Huippu-urheilu näyttäytyy liian usein kummallisena välivaiheena opiskelujen ja työelämän välissä. Hallitus Suurin osa meidän kohtaamista ongelmista liittyy mielestäni huippu-urheilun yleisen arvostuksen puutteeseen. Juuri tähän meillä nykyisillä ja entisillä aktiiveilla on eniten annettavaa. Meidän on yhdessä näytettävä, kuinka paljon me työtämme rakastamme ja kuinka paljon me urheilulle annamme. Liity siis mukaan tekemään parempaa huippu-urheilua! Jyrki Järvi purjehdus, olympiavoittaja Olli-Pekka Karjalainen Olli-Pekka Karjalainen puheenjohtaja, moukarinheitto, arvokisamitalisti Jyrki Järvi purjehdus, olympiavoittaja Pekka Koskela pikaluistelu, maailmanennätysluistelija ja arvokisamitalisti Sari Multala purjehdus, maailmanmestari Aki Parviainen keihäänheitto, maailmanmestari Perustajajäsenet Juha Hirvi ammunta, olympiahopeamitalisti Olli-Pekka Karjalainen arvokisamitalisti Pekka Koskela pikaluistelu, arvokisamitalisti Tuuli Matinsalo aerobic, maailmanmestari Sari Multala purjehdus, maailmanmestari Emilia Nyström beach volley, arvokisamitalisti Erika Nyström beach volley, arvokisamitalisti Aki Parviainen keihäänheitto, maailmanmestari Samuli Vasala kestävyysjuoksu, EM 5. Urheilijayhdistyksen puheenjohtaja 83,30 3 Toiminnanjohtajan mietteitä 4 Urheilijayhdistys aloitti toiminnan upgreidaamisen keväällä 2010 palkaten sillä hetkellä vielä tiukasti kesätreeniä vetäneen, mutta myös elämän muilla osa-alueilla seikkailleen pikaluistelijan juoksemaan käytännön asioita. Yhdistyksen hallitus Aki Parviaisen johdolla heitti pallon ilmoille, eikä kopin ottamista tarvinnut sekunteja pidempään arvuutella. Sportti työllistää -tuki tuli juuri oikeaan aikaan auttamaan yhdistyksen mahdollisuuksissa palkata tekijöitä toiminnalleen. Vakuutusturva muodostaa toisen erittäin tärkeän peruskiven huippu-urheilijan ammatin menestyksekkäässä hanskaamisessa. Jokaiselle 15-vuotiaalle urheilijalle olisi otettava urheilun huomioiva sairaskulu- ja tapaturmavakuutus. Näillä vakuutuksilla turvataan vuosien varrella karttuvaa menestymisen pääomaa. Urheilijat sairastavat kuten muutkin ihmiset, vakuutusturva yleensä vauhdittaa sopivaan hoitoon hakeutumista. Myös yllättävän ja epäonnekkaan urheilu-uraan vaikuttavan tapahtuman varalle on reilua olla kunnollinen selkänoja olemassa, aivan kuten missä tahansa työympäritössä. Urheilijayhdistyksen jäsenistö koostuu parista sadasta kansallisen ja kansainvälisen tason yksilölajin huippu-urheilijasta. Urheilijayhdistys haluaa rakentaa arvomaailmaa nykyaikaisen suomalaisen huippu-urheilijan ympärille. Urheilun ja siinä toimivien yksilöiden arvostusta ja merkitystä halutaan vahvistaa. Urheilijoiden yhteiskunnallinen asema muodostaa yhden niistä peruskivistä, joilta ponnistetaan säännöllisesti arvokisamenestykseen. Ruokakaupassa käynti, asumisessa ja arjen olemisessa pärjääminen heittävät usein isoja haasteita kansainvälisillä kentillä surffaavalle urheilustaralle. Tällä hetkellä lajiliittojen taloudessa huippuurheiluun tehtävät investoinnit ovat liian pieni osa toiminnan kokonaisuudesta. Käytännössä huippu-urheilua verrataan hieman oudosti nuoriso- ja seuratoimintaan ja kansanterveysliikuntaan. Näiden keskinäinen objektiivinen vertailu on haastavaa. Kuinka arvotettaisiin yhtäläisesti huippu-urheilun maailmanmestaruuksia verrattuna kansanterveysliikunnan käyttäjä-/osallistujamääriin? Huippu-urheilu on parhaimmillaan markkinoimassa ja vahvistamassa kaikkea sitä, jota nyt asetellaan vastakkain. Huippu-urheilun tulee olla ykkösasia joka mittarilla. Menetyk- sellä innostetaan junnut, seurat ja mummutkin sporttiin. Tulevaisuuden kuvissa näemme huippu-urheilijoiden eläkeasioita, sopimusturvaan liittyviä aiheita, jopa virastojen/pankkien kaavakkeita, joissa tunnistetaan huippu-urheilija ammattina siinä missä insinööri tahi autonkuljettaja. Tavoittelemme yhdessä laadukkaampaa huippuurheiluympäristöä, jossa tehostunut keskinäinen ajatusten vaihto tuo asiantuntijat eli huippuurheilijat keskustelemaan vertaistensa kanssa. Huippu -urheilun muutostyöryhmä (HUMU) on ottanut urheilijan keskiöön ja olemme seuranneet ja osallistuneetkin uudistustyön valmisteluun. Tsemppiä ja onnea matkaan Pekkalan ryhmälle. Työ ei tule olemaan helppo, mutta yksilöurheilijat lähipiiriensä kanssa on helppo houkutella mukaan työhön. Muutoksen aikaansaava yhteistoiminta tulee tehdä rakentaen, yhteistyöllä, ei edunvalvonnalla. Urheilijan auttaminen ei ole keneltäkään kiellettyä Pasi Koskela 1.5.2011 alkaen Urheilijayhdistyksen asiamies ja pikaluistelun laji- ja valmennuspäällikkö Mikä on Urheilijayhdistys? Urheilijayhdistys on vuonna 2005 perustettu yksilölajien urheilijoiden oma yhdistys. Miksi? 1. Urheilun hyväksi yhteistyössä muiden urheiluorganisaatioiden kanssa (Olympia komitea, SLU, ministeriöt, Huippu-urheilun muutostyöryhmä, lajiliitot, OK urheilijavaliokunta, Valmentaja- ja Manageriyhdistykset, urheiluseurat ja muut) 2. Yksilöurheilijan parhaaksi menestyksen tavoittelussa, elämässä ja urheilussa. Neuvonantajaksi ja tueksi urheilijalle sopimusasioissa sekä kaikissa urheiluun liittyvissä kysymyksissä. 3. Yksilöurheilijoiden aseman selkeyttämiseksi yhteiskunnassa. 4. Vakuutus-, eläke- ja sosiaaliturva-asioiden parantamiseksi. 5. Edistämään ja todentamaan yksilöurheilijoiden asemaa mediassa ja yhteiskunnassa. Kenelle? Kaikille kansallisen ja kansainvälisen tason yksilölajien urheilijoille, myös aktiiviuransa päättäneille. Tavoite? Toimiminen yksilöurheilijoiden tukena, apuna, edustajana ja jopa edunvalvojana, kuten Valmentajat ry toimii tuhansille suomalaisille valmentajille ja pelaajayhdistys jääkiekkoilijoille. Liity jäseneksi Urheilijayhdistykseen Kas näin helppoa se on: 1. Näpyttele osoitteeseen www.urheilijayhdistys.fi 2. Klikkaa itsesi kohtaan Liity jäseneksi 3. Täytä tietosi, paina Liity ja olet Urheilijayhdistyk sen jäsen. Koskipa asiasi verotusta, sopimuksia, apurahoja, vakuutuksia, eläkkeitä, oman toiminnan vertailua muihin lajeihin tai mitä ikinä mieleesi tuleekaan, ota yhteyttä koska vaan. Olemme käytettävissäsi. Olli-Pekka Karjalainen Esa Haavisto Puheenjohtaja olli-pekka.karjalainen@helsinki.fi Verotus & talousasiat esa.haavisto@netti.fi 0400 326 026 Pasi Koskela Kari Tiainen Asiamies pasi.koskela@urheilijayhdistys.fi 040 5165 752 Lakiasiat kari.tiainen@proliitto.fi 040 5000 430 Harri Halme Tiedotus ja viestintä harri.halme@welho.com 040 7545 104 Toimitus Urheilijayhdistys ry: Harri Halme, Pasi Koskela, Tiina Taavela | Toimituksen osoite Urheilijayhdistys ry, Apollonkatu 11a A 10, 00100 Helsinki, etunimi.sukunimi@urheilijayhdistys.fi, www.urheilijayhdistys.fi | Art Director Maija Saarema, My Ah! | Paino Paintek 5 SAMI JAUHOJÄRVI Huippu-urheilijoilta vaaditaan venymistä äärirajoilleen ja tulosten parantamista kerta toisensa jälkeen. Tämä vaatii mielettömiä ponnistuksia fyysisesti, mutta paljon on kiinni myös psyykkisestä puolesta. Psyykkisen puolen kestäminen kisoissa on yksi urheilijan tärkeimpiä haasteita. – Hiihtomaajoukkueella ei varsinaisesti ole psyykkistä valmennusta, mutta Magnar on erittäin hyvä psyykkaamaan urheilijoita heidän omien vahvuuksiensa kautta. Tämä tietysti helpottaa valmistautumista, vaikka jokainen urheilija onkin kehittänyt omat tapansa psyykata itsensä sen hetken parhaisiin suorituksiin, kertoo Musti. Henkisesti rankkaa on tietenkin myös perheen jättäminen kisakauden ajaksi. – Mentaalinen puoli reissun päällä olevalla urheilijalla on usein paremmassa kunnossa kuin kotiin jäävällä puolisolla. Hiihtäjillä on ympärillä tukenaan hiihtomaajoukkue, josta onkin muodostunut kuin toinen perhe, joka kulkee mukana reissusta toiseen, Musti toteaa. Kurjemmat oltavat on usein vaimolla, joka jää pitkiksi ajoiksi yk- 6 sin kotiin. Kauden aikana kotona ehtii käydä kääntymässä vain pari päivää, jonka aikana ei usein ehdi kuin purkaa laukut ja pakata ne uudestaan. Tämän vuoksi sosiaalisten suhteiden hoitamiselle ei jää juurikaan aikaa. Lapsistakin on haaveiltu, mutta Mustin reissatessa 200-220 päivää vuodessa ja Laura-vaimon opiskellessa ei pariskunnalle kuitenkaan vielä ole lapsia tiedossa. Perheenlisäyksen aika on kuitenkin varmasti myöhemmin. Treeniolosuhteet Leirit järjestetään paikoissa joissa pyritään maksimoimaan treeniolosuhteet. Kilpailukauden ollessa käynnissä on kisakohteissa useimmiten paremmat olosuhteet kuin Suomessa. – Kun meillä koti-Suomessa pohjoisessa on pimeimpänä ajanjaksona noin tunti valoisaa aikaa päivässä, Keski-Euroopassa riittää valoisia treenitunteja aina aamu seitsemästä pitkälle iltapäivään. Suomessa ollessaan Musti treenaa pääasiallisesti kotipaikkakunnallaan Yli-Torniossa, jossa hiihtomaastot ovat hyviä. Vaikka Vuokatti ja Rovaniemi ovat tunnetusti hiihtäjien suosimia paikkoja, puuttuu Rovaniemeltä harjoittelun kannalta tärkeä, pitkä, yhtäjaksoinen mäki, jollainen taas löytyy Torniosta. Tulevaisuuden kuvioista kysyttäessä Musti mainitsee Ylläkselle valmistumassa olevan White Dream Centerin, joka tarjoaa hänelle tulevaisuudessa työpaikan yrittäjänä. Päätoimiseksi valmentajaksi hän ei kuitenkaan aio ryhtyä. – Jos vaimoa on uskominen, saa huippuurheilu-uran jälkeen matkustelu riittää, naurahtaa Musti. – Tässä hommassa on kyllä maailmankatsomus laajentunut valtavasti ja kielitaito kehittynyt ulkomailla matkustellessa. Vaikka tämä onkin raskasta ja joutuu olemaan paljon poissa kotoa, tämä on silti äärimmäisen palkitsevaa, sillä harva pääsee työkseen tekemään unelmaansa. – On hienoa olla urheilija Suomessa, sillä täällä huippu-urheilijoita arvostetaan erittäin korkealle. Sami Jauhojärvi Sami Jauhojärvi Sami Olavi ”Musti” Jauhojärvi Syntynyt 5. toukokuuta 1981 Ylitorniossa Seura: Vuokatti Ski Team Valmentaja: Reijo Jylhä Saavutukset: Aikuisten SM-mitalit: 20xkultaa, 3xhopeaa, 2xpronssia Nuorten SM-mitalit: 8xkultaa, 3xhopeaa, 2xpronssia Nuorten MM-kilpailut: 1xkulta, 1xhopea, 1xpronssi Aikuisten MM-kilpailut: 2xpronssi 7 SARI MULTALA Mitä me urheilijat olemme? Yksityisyrittäjiä, ammatinharjoittajia, opiskelijoita, miljonäärejä, muiden verorahoilla eläviä epäonnistujia? Monesti olemme jotain muuta paitsi tuota viimeistä edes epäonnistuessamme. Valtaosa urheilijoista rahoittaa urheilunsa muilla kuin verorahoista allokoiduilla tuilla. Opiskellessa urheilu on hyvä juttu, noin niin kuin muiden mielestä. On siistiä, että pääsee matkustamaan ja pärjää kilpailussa – vähän kuin kävisi opiskelun ohella töissä: opintoaika venyy ja toimeentulo on ehkä rahtusen parempi kuin pelkästään opintotuen varassa eläessä. Opiskelun venyessä kuitenkin asenteet muuttuvat: milloin valmistut? Ajattelitko mennä töihin? Mitä muuta teet kuin urheilet? On harmillista, että Suomessa urheilua ei arvosteta niin paljon, että ymmärrettäisiin sen vaativan täysipäiväistä omistautumista. Se, että suurin osa urheilijoista opiskelee, on sinänsä upeaa. Opiskelun ja urheilun yhdistäminen ei ole itsestään selvyys. Kesälajeissa aikataulut osuvat paremmin yksiin ja riippuukin enemmän yksittäisen oppilaitoksen ja opettajien intresseistä kuinka jouhevasti joustoa löytyy. Talvilajien urheilijoilla sen sijaan kausi osuu päällekkäin molempien 8 lukukausien kanssa ja harvassa oppilaitoksessa on mahdollisuus kesäisin opiskella kaikkia kursseja. Tässä on yksi kehittämisen kohde tulevaisuudessa. Olympiakomitean urheilijavaliokunta on yksi kanava, jolla pyrimme vaikuttamaan urheilijan aseman parantamiseksi. Käytännön työmme haasteena on, että lähes kaikki valiokuntalaiset ovat vielä aktiiviurheilijoita, joten yhteisten kokousaikojen löytyminen on vaikeaa. Meillä on tällä hetkellä edustava porukka urheilijoita, jotka ovat kohdanneet melkoisia haasteita urallaan, mutta silti menestyneet. Yhteenlaskettu arvokisamitalien määrä on useita kymmeniä. Tämä kertoo siitä, että nykypäivän huippu-urheilijat ja arvokisavoittajat haluavat vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä meillä nyt ja tulevaisuudessa urheillaan. Urheilun muutostyöryhmä on ottanut myös urheilijat mukaan työhönsä ja on useaan otteeseen kysynyt meiltä mielipiteitä ja vinkkejä. Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä meidän on jatkossakin vietävä urheilua eteenpäin. Suljettujen ovien politiikka on ohi ja urheilijat ovat alansa rautaisia ammattilaisia, joita ei voida sivuttaa päätöksenteossa. On tärkeää kuunnella nykyisiä huippuja, jotta menestymme jatkossa entistäkin paremmin ja tulevat huiput välttäisivät edes yhden karikon enemmän kuin me. Nykyään urheilu-ura saattaa kestää pitkälle keskiikään, joten tulevaisuuden haasteina on kehittää urheili- joiden sosiaaliturvaa vakuutusturvan, eläkkeen, vanhemmuuden ja työkyvyttömyyden osalta. Urheilijayhdistyksen tärkeimpinä tehtävänä näkisin juuri urheilijan apuna ja tukena toimimisen lisäksi keskustelujen käymisen urheilijan aseman parantamiseksi. Olympiakomitean urheilijavaliokunta toimii osaltaan urheilijoiden edunvalvojana erityisesti Olympiakomiteassa tapahtuvassa päätöksenteossa. Urheilijayhdistyksen toiminnan aktivoitumisen myötä voimme jatkossa käyttää molempia kanavia urheilijoiden aseman parantamiseen. Urheilijavaliokunnan kokoonpano: Emma Laaksonen, Hannu Manninen, Mikko Ronkainen, Aino-Kaisa Saarinen, Matti Keskinarkaus, Saku Koivu (kv.urheilijavaliokunnan edustaja), Teemu Heino, Mikaela Ingberg, Olli-Pekka Karjalainen, Sari Multala (pj), Hanno Möttölä, Tapio Nirkko Urheilijavaliokunnan edustajat valitaan talvilajeista ja kesälajeista kahden vuoden välein. Lisäksi valiokunnassa on edustaja ei-olympialajeista ja palloilulajeista. Sari Multala Syntynyt 5.7.1978, Helsingissä Kotipaikka Vantaa Koulutus KTM Kotiseura Marjaniemen Purjehtijat r.y., Helsinki Valmentaja Fredrik Lassenius, Ruotsi Kilpailumenestys MM 1. 2001 MM 1. 2009 MM 1. 2010 MM 2. 2003 MM 2. 2004 MM 2. 2007 EM 1. 2002 EM 1. 2008 EM 2. 2000 EM 2. 2003 EM 2. 2005 EM 3. 2005 Sari Multala OK:n Urheilijavaliokunnnan PJ Urheilijayhdistyksen vara PJ 9 Urheilijat muutostyön keskiössä Huippu-urheilun muutosryhmä, joka tunnetaan jo yleisesti Humu-ryhmänä, on työskennellyt yhdeksän kuukauden ajan toimeksiantonaan uudistaa tavoitteelliseen kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippuurheilun strategiset periaatteet sekä toiminnalliset vastuut eri toimijoiden kesken niin, että suomalainen huippuurheilu on eettisiltä periaatteiltaan kestävää ja valmennusosaaminen on korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Liity jäseneksi! www.urheilijayhdistys.fi 10 Muutostyön keskeisenä prosessina keväällä 2011 on ollut Urheilijakohtaamiset. Mistä tässä työssä on kyse, muutosryhmän jäsen, Tapio Korjus? - Muutosryhmä kohtaa juhannukseen mennessä yli sata nykyistä ja entistä huippuurheilijaa. Urheilijakohtaamisten tärkeimmät tavoitteet on ottaa urheilijat mukaan huippuurheilun kehittämiseen ja saada tietoa menestyneiden urheilijoiden poluilta lapsuudesta kansainväliselle tasolle, kuvaa Korjus prosessin tavoitteita. - Kohtaamisten tarkoituksena on myös tunnistaa urheilijoiden välittömät tarpeet ja auttaa niissä lyhyelläkin tähtäimellä, kertoo Korjus. - Samalla opitaan urheilijakeskeinen toimintatapa, kehitetään yhdessä tekemisen mallia, viestitään muutoksesta ja tuotetaan uusia ideoita ja ehdotuksia muutostyöhön, Korjus jatkaa. Millaisia kokemuksia urheilijakohtaamisista on kertynyt? - Urheilijat ovat osallistuneet innolla työhön. Omasta urheilijan polusta on haluttu kertoa ja tapaamiset ovat monesti venähtäneet tunteihin, kertoo Korjus. - Hienoja tarinoita ja paljon oppia on saatu. Tuntuu hyvältä, että urheilijat ovat mukana, summaa Korjus tyytyväisenä. Kuva: Urheilijan polku Huippu-urheilun muutosryhmä: Jukka Pekkala ryhmän vetäjä Mika Kojonkoski Tapio Korjus Antti Paananen Leena Paavolainen Jorma Vertainen (pysyvä asiantuntija) Heli Katajamäki assistentti Muutostyötä voi seurata osoitteesta www.huippu-urheilunmuutos.fi www.facebook.com/huippuurheilunmuutos 1. Mitä ajattelit kun sinulta haluttiin kysyä huippu-urheilusta? 3. Mikä asia vaatisi kehitystä? 2. Mikä on mielestäsi hyvää Suomessa huippu-urheilussa? 4. Vapaa sana Urheilusta lapsena, nuorena tai aikuisena huipulla ? Kaisa Mäkäräinen, ampumahiihtäjä 1. En miettinyt hetkeäkään, ettenkö halauaisi vastata haastatteluun. Eipä ole aiemmin kysytty asioista noin laajasti ja kootusti, joskin ajattelin haastattelun olevan hieman erilainen ;) Vapaan sanan kysymyksiä olisi ehkä saanut olla enemmänkin. Mutta ymmärrän, että haastattelut saadaan koottua paremmin, kun on vaihtoehtok ysymyksiä. 2. Vaikka maamme on pieni väkiluvultaan, niin meiltä löytyy todella paljon eri lajeja, joissa on maailman huippuja ja tätä lajien kirjoa kannattaisi yrittää hyödyntää enemmän yli lajirajojen. Suomalaiset ovat mielestäni myös luonteeltaan sellaisia, että heistä voi kasvaa huippu-urheilijoita, sitoutumisemme on hyvällä tasolla olipa kyse sitten urhelijasta, valmentajasta tai huoltajasta. 3. Liittotasoinen toiminta ja sen kehittäminen sekä parempi suunnittelu. Organisaatioiden ”keventäminen” niin, että asiat pyörisivät pienemmillä piireillä ja näin saataisiin rahaa toimistoista kentille, sinne missä sitä tulosta tehdään. 4. Olen kuullut paljon nykypäivän junnu-urheilusta, että etenkin joukkuelajeissa tahdotaan ”kieltää” muiden lajien treenaaminen. Monipuolisuutta pitäisi vaalia, koska hyvin nuorena (alle 15–16 v) on todella vaikea tehdä isoja päätöksiä, jos tykkää yleisesti urheilusta ja haluaa treenata monia lajeja. Itsekin tein lopullisen lajivalinnan vasta 20-vuotiaana! Urheilun pitää olla joka tasolla kivaa ja mukavaa, vaikka treenataankin tosissaan :) Kuva Harri Mäenpää Sari Multala, purjehdus 1. Vihdoinkin! Oli todella aika, että meiltä urheilijijoilta kysytään, miksi me olemme nousseet maailman huipulle ja millaisia haasteita olemme matkalla kohdanneet. Tämän tiedon pitäisi kuulua automaattisesti osaksi huippu-urheilun osaamista. Hienoa, että vihdoin ymmärrettiin selvittää huippujemme tausta. Olin todella otettu saadessani olla mukana suunnittelemassa urheilijakohtaamisten sisältöä. Prosessista tuli tunne, että meitä yksilöitä kuunnellaan ja pyritään rakentamaan tulevaisuutta, jossa menneisyyden puutteista opitaan. Kun yksilöjen tarpeet ja ongelmien ratkominen saadaan osaksi huippu-urheilun järjestelmiä, ollaan matkalla kohti parempaa urheilu-Suomea. 2. Huippu-urheilu tarjoaa jännitystä ja tunteita sekä esikuvia nuorille ja aikuisillekin. Urheilijoille se on mahdollisuus kokeilla omia rajojaan ja haastaa itseään. Suomessa urheilijat kunnioittavat toistensa tekemisiä ja saavutuksia. Meillä on osaamista ja halua päästä maailman huipulle. 3. Urheilun arvostus pitäisi näkyä selvemmin yhteiskunnassa ja urheilujärjestöissä niin taloudellisen kuin henkisen tuen muodossa. Urheilijan yhteiskunnallisen aseman tulisi olla selkeämpi ja sosiaaliturva parempi. Urheiluorganisaatiot tarvitsevat niin konkreettista kuin henkistä muutosta kohti Pirjo Muranen, hiihto yhdessä tekemistä ja yksilön auttamista lajienvälisen kilpailun ja ylhäältä johtamisen sijaan. Tällä hetkellä huipputuloksia saavuttavien urheilijoiden saavutuksista suurin osa on urheilijan ja hänen lähipiirinsä ansiota. Tulevaisuudessa olisi hienoa nähdä tilanne, jossa urheilujärjestöt kantaisivat vastuunsa menestyksestä. Asenne, jossa Suomi voittaa, mutta yksilö häviää pitäisi vähitellen muuttaa kokonaisvaltaiseksi urheilukulttuuriksi, jossa ymmärretään myös epäonnistumisten kuuluvan urheiluun. 4. Lasten urheilussa monissa lajeissa harjoittelu muuttuu jo hyvin nuorena totiseksi ja karsinta saattaa pudottaa edustusjoukkueesta tai kilpailuryhmästä. Erityisesti taitolajeissa nuoruuden monipuolinen liikkuminen on perusta tulevaisuudelle ja taito kehittyy huippuunsa vasta hyvinkin myöhään. Liian usein aikainen karsinta lopettaa lapsen urheiluhalut kokonaan. On tärkeää kannustaa liikkumaan, vaikkei olisikaan ryhmänsä tai ikäluokkansa lahjakkaimpia. Omassa lajissani moni lahjakas lopetti urheilemisen siinä vaiheessa, kun opiskelu ja sosiaalinen elämä tuntuivat houkuttelevimmalta vaihtoehdoilta. Omalla kohdallani olen tyytyväinen, että olen valinnut urheilun ja saan tehdä työkseni sitä, mistä nautin. Valinta ei aina ole ollut helppo. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useammat voivat tehdä saman valinnan tuntematta ottavansa riskiä. Kuva Inka Porttila 1. Positiivisia tunteita heräsi, sillä itse koen, että urheilu-urallani on ollut aika vähän keskustelua muiden urheilijoiden kanssa heidän kokemuksistaan yms. En miettinyt hetkeäkään sitä ettenkö olisi lähtenyt mukaan haastatteluun. Koen, että minut on noteerattu ja minun panostani suomalaisessa huippu-urheilussa arvostetaan. 2. Tahtoa, halua ja osaamista löytyy. Tietenkään niitä ei ole kovin laajassa mittakaavassa, mutta huippuja onneksi löytyy niin urheilijoiden kuin valmentajienkin puolelta. Loppujen lopuksi huippu-urheilu on iso osa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisuus tunnetaan monesti ulkomailla urheilijoista. 3. Komppaan Kaisaa... Liittotason toiminnan keveys ja vanhanaikaiset ajattelutavat pois liitoissa toimivilta ihmisiltä. Yleinen positiivinen asenne ja yhdessä tekemisen meininki pitäisi näkyä paremmin. Urheilijoiden arvostus ja kiinnostus heidän tekemisiään kohtaan pitäisi tasoittua. Selkeys. 4. Monipuolisuuden vaaliminen on tärkeää. Positiivinen henki kotona ja kouluissa edesauttavat lapsia ja nuoria huipulle. Kokonaisvaltainen tuki on tärkeää, mutta liiallinen hyssyttelykään ei ole hyvästä. Jokaisen tulee kokea niin hyviä kuin huonojakin asioita, ne ovat parhaita asioita jotka kasvattavat urheilijaa ihmisenä niin arkipäivän askareisissa kuin huippu-urheilussa. Nykyään liikunnan harrastamisen kalleus voi olla rajoitteena monille lapsille ja nuorille. Ajatellaan, että urheilua ei voi harrastaa jos ei ole viimeisen päälle välineitä. Ajatus on väärä, sillä hyviä, vähän käytettyjä välineitä löytyy ja niiden avulla voi päästä hyvään alkuun omalla urheilu-uralla. Kuva Alpro 11 Urhelijayhdistys paljastaa Next Generation -verkoston anatomian Muutakin kuin mainosmerkki rinnassa Kun yksilöurheilija tekee sponsorisopimuksen yrityksen kanssa, se tarkoittaa useimmiten sitä, että urheilijalle lyödään logo rintaan, kahisevaa käteen, läpsäistään veljellisesti olalle ja lähetetään maailmalle kilpailemaan. Sen jälkeen yrityksen väki istuu kotisohvalla peukut pystyssä odottamassa menestystä. Erilaisiakin toimintatapoja kuitenkin on. Soneran Next Generation pyrkii olemaan se ”aivan erilainen” sponsorisopimus, jossa asioita katsotaan vahvasti urheilijan näkökulmasta. Kuusitoista yksilöurheilijaa, yksitoista eri urheilulajia. Verkosto, joka perustettiin kahdeksan vuotta sitten, eikä loppua näy. Verkosto, jonka avainsanoja ovat yhteisöllisyys, lajien välinen yhteistyö ja tieto-taidon välittäminen yli lajirajojen. Soneran Next Generation -projekti alkaa olla peruslähtökohdiltaan medialle, yleisölle ja urheilijoille tuttu juttu. Mutta mitä muuta Next Generation on? 12 Urheilijalähtöinen ajatusmalli on pitkälti projektipäällikkö Mika Lehtimäen käsialaa. Urheilun monialaosaaja Lehtimäki on Soneran ulkopuolinen toimija, joka hioo urheilijoiden näkökulman ymmärtävänä ihmisenä projektin sisältöjä yhdessä Soneran kanssa. Tavoitteena on ollut luoda jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole ennen nähty. – Huippu-urheilutyöryhmän yksi keskeisistä tavoitteistahan on muodostaa tällainen huippuurheiluyhteisö koko Suomeen. Sonera on tehnyt tässä tietyllä tapaa pilottihanketta, joka on todistanut, että tällainen yhteisö on Suomessakin mahdollista rakentaa, Lehtimäki toteaa. Lopulliset päätökset tehnyt, Soneran brändi johtajana viime vuodet toiminut Sanna Wester kiteyttää NG:n ytimen myös yhteisöllisyyden kautta. – Meidän tavoitteenamme on tarjota urheilijoille sellainen keskusteluareena oman lähipiirin ulkopuolelta, jossa urheilija voisi tuntea olevansa osa jotain isompaa tai erilaista urheiluyhteisöä kuin oman seuran tai lajiliiton kautta. Kaveria ei jätetä Next Generationin yksi kantavista ideoista on tasavertaisuus urheilijoiden välillä. NG-perheessä kukaan ei ole toista suurempi tähti. Soneran ja urheilijan välisiä sopimuksia ei ole tehty menestys- vaan sisältösidonnaisesti. – NG on tietynlainen sponsorisopimusten perusturva. Menestystä ei olla koskaan vaadittu, vaikka sitä me tietenkin kaikki toivomme. Ainoa, mitä urheilijoilta vaaditaan on, että he ovat tässä sydämellään mukana ja auttavat taustajoukkoja sisältöjen tuottamisessa, Lehtimäki kertoo. Mitä Sonera saa projektista? Next Generation on kokonaisvaltaisen otteensa takia Soneralle aikaa ja rahaa vievä projekti. Silti myös yrityksen suunnalta kuuluu NG:stä pelkästään positiivisia signaaleja. Mitä Sonera siis tarkalleen ottaen saa NG-projektista? – Me haluamme olla kiinni meidän asiakkaidemme elämässä. Ja kun suomalaiset ovat tällaista urheiluhullua kansaa, niin urheilu sopii strategiaamme mainiosti, Soneran Wester kertoo. – Urheilijat ovat yhtenä osana viemässä Soneran brändiä intohimoisempaan suuntaan. Sonera on pitkään nähty melko teknologisena, etäisenä brändinä. NG tuo Soneraan lisää kasvoja ja henkilökohtaisuutta. Nykyisen kuudentoista urheilijan sopimuskausi NG-tiimissä päättyy vuoden 2011 lopulla. Sonerassa on tehty päätös siitä, että menestyskonseptia jatketaan. Seuraavan sopimuskauden suunnitelmista on puhuttu jo alustavasti. – Perusperiaatteet eivät muutu, eli yksilö urheilijoita haetaan. Ja urheilijan pitää olla lajinsa huipulla tai hyvin lähellä itsensä lyömistä läpi. Siinä ovat lähtökohdat, Wester valaisee. Lehtimäki heittää ilmoille kehitysehdotuksen, joka veisi NG:n kokonaisvaltaisuuden jälleen uudelle tasolle. Hän olisi halukas ulottamaan sponsorisopimuksen urheilu-uran päättymisen taakse. – Asiasta ei olla vielä istuttu keskustelemaan, mutta mieleeni on tullut sellainen visio, että veisimme vastuunkannon urheilu-uran toiselle puolelle. Tekisimme esimerkiksi 1+2-vuotisia sopimuksia muutaman urheilijan kanssa, jotka lopettavat Lontoon olympialaisiin 2012. – Ensimmäinen vuosi mentäisiin normaalisti. Sen jälkeen Sonera olisi ensimmäinen yritys, joka tukee urheilijaa, jonka ura on jo ohi. Eli kaksi seuraavaa vuotta tekisimme siviilitoimenpiteitä, jonka aikana otettaisiin selvää, olisiko Soneralla tai jollain sen kumppanilla työllistä- Liity jäseneksi! ww w.urheilijayhdistys.fi mismahdollisuuksia tai kontakteja, jotka voisivat auttaa urheilijaa kiinni työelämään. NG on ollut viime aikoina näyttävästi esillä neliosaisella huippu-urheiluseminaarien sarjalla. Viime syyskuussa Helsingissä pidettiin kestävyysseminaari, tammikuussa Tanhuvaarassa heittoseminaari, maaliskuussa Turussa nopeusseminaari ja toukokuussa jälleen Helsingissä taitoseminaari. Seminaarisarja herätti paljon kiinnostusta: tilaisuuksilla oli kuulijoita yhteensä yli 900, ja median edustajat tekivät tilaisuuksista kymmeniä juttuja. Poutala: ”Jos mitään ei vaadita, niin yhteistyöstä on turha puhua” Mika Poutala on ollut kolmannen Next Generation -projektin yksi näkyvimmistä urheilijoista. Annetaan pikaluistelijan kertoa ajatuksensa siitä, miltä NG-yhteistyökuvio on hänen silmissään näyttänyt. Poutala sai vuoden 2008 lopulla vinkin alkavasta NG-projektista, kirjoitti hakemuksen ja pääsi tiimiin sisään. Nyt hän kertoo, ettei voisi olla tyytyväisempi lähdettyään mukaan. – NG on mulle sellainen tukiverkosto ja vertaistuki. Jos tarvitsee tieto-taitoa jostain asiasta, niin tässä on sellainen porukka, josta sitä löytyy varmasti joka asiaan. Viime kesänä NG teki Poutalan kanssa räätälöidyn tempauksen, jossa mies lennätettiin Barcelonaan yleisurheilun EM-kisoihin. Pikaluiste- lija marssi stadionille toimittajan akkreditointipassi kaulassa. Poutala teki video- ja tekstiblogia, jossa hän kertoi kiinnostavista havainnoistaan ja summasi suomalaismenestystä. Lisäksi hän haastatteli videokameran edessä NG-tiimin Petteri Laxia ja O-P Karjalaista kuin konkaritoimittaja. – Barcelona oli yksi viime kesän kohokohdista. Totta kai oli hienoa nähdä niitä kisoja, mutta ennen kaikkea mua kiinnosti se organisaation ja median toiminta siellä kovassa hässäkässä. Samalla mä pääsin vähän kurkistamaan sellaista alaa, joka mua voisi kiinnostaa urheilu-uran jälkeen. Sponsorin pitääkin vaatia Niin NG:n yhteistyösopimus kuin muutkin sponsorisopimukset tuovat urheilijoille tiettyjä toiveita, vaatimuksia ja velvoitteita vastineeksi yrityksen antamasta panoksesta. Poutala ei kuitenkaan pidä sponsorien vaatimusten puhumisesta negatiiviseen sävyyn. – Tavallaanhan mun kaikista ”vaativin” sponsori on ollut Sonera. Mä olen kuitenkin pelkästään iloinnut, että Sonera on ollut ensimmäisiä sponsoreita, jotka on osannut hyödyntää sitä yhteistyötilannetta. Jos mitään ei vaadittaisi, niin silloin olisi aivan turha puhuakaan mistään yhteistyöstä. Kaikki NG-tiimin urheilijat kirjoittavat Next Generationin kotisivuille blogia, jossa he kertovat vapaamuotoisesti harjoitus- ja kilpailukauden kuulumisiaan. Poutala on ollut yksi aktiivisimmista bloggareista. – Tämä bloggaaminen oli mulle ihan uusi juttu. Kirjoitellessa on huomannut, että tosi monet ihmiset vaikuttavat olevan kiinnostuneita mun kuulumisista – etenkin niistä, joita ei kuule median kautta. Ja samalla blogien kautta on ollut hienoa seurata muiden NG-tyyppien kuulumisia. FAKTA: • Projekti pyöräytettiin käyntiin 2003, aluksi mukana vain yleisurheilijoita. • Purjehtijat mukaan Sari Multalan johdolla 2006. • Lajikirjo leveni nykyisellä 3-vuotiskaudella, joka alkoi 2009. • Tiimissä 16 urheilijaa, 11 eri urheilulajia. • Internet-sivut: www.nextgene.fi. 13 Next Generation -urheilijoiden kommentteja Minna Kauppi, suunnistus ”Tässä ei pelkästään kaadeta rahaa yksilöurheilijalle, joka käyttää sen miten haluaa. Meillä on ollut NG:n urheilijaporukalla tosi mukavia reissuja ja tapaamisia. Vaikka niissä ei joka hetki lajitietouden siirtämisestä puhuttaisikaan, niin olen päässyt tutustumaan kyllä hyviin tyyppeihin. Ja kun ihmisiin tutustuu paremmin, niin tietokin virtaa siinä huomaamatta urheilijalta toiselle. Verkostoituminenhan taitaa olla sellainen nykypäivän trendisana, mutta yksilöurheilijoiden välillä yhteistyötä ei ole mielestäni vieläkään liikaa.” Meri Peltonen, lumilautailu ”Tässä on saanut erilaisia näkökulmia muista lajeista ja tutustunut mukaviin ihmisiin. Vaikka olin loukkaantuneena yli vuoden enkä kilpaillut yhtään, niin Sonera on ollut entiseen tapaan taustalla tukemassa eikä vain heivannut minua tavallaan kannattamattomana syrjään. Kaikkien muiden sponsorisopimusten ehdot muuttuivat loukkaantumiseni aikana aika lailla, mutta Soneran sopimus on pysynyt täysin samana.” 14 O-P Karjalainen, moukarinheitto ”Kaikista antoisin juttu on se, että pääsee juttelemaan toisten lajien tyyppien kanssa. Kyllähän se taitaa olla niin, että tässä yhteiskunnassa kaikista tärkeimmät keskustelut käydään saunassa! Parhaimmillaan NG:n kautta on saanut raakaa valmennuksellista tietoa ja urheiluun ytimeen liittyvää tietoa. Eipä tällä tasolla enää muualta sitä uutta oppia taidakaan saada kuin toisilta huippu-urheilijoilta.” Pekka Koskela, pikaluistelu ”NG on uraauurtava juttu Suomessa. Se antaa sitä yhteisöllisyyttä, joka yksilölajeista hyvin usein puuttuu. Ehkä tässä on suolana juuri se monilajisuus, virikkeisyys ja kova ammattitaito, jolla Lehtimäki ja Soneran ihmiset ovat tapahtumia järjestäneet. Syyskuun kestävyysseminaarissakin olympiavoittaja Vebjørn Rodal oli esittelemässä Norjan hiihtotähtien harjoitusohjelmia, mikä oli aivan huippu juttu meidän urheilijoidenkin kannalta.” MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN VIERUMÄKI Liikunnanohjauksen perustutkinnon monimuotokoulutus Suomen Urheiluopistolla mahdollistaa ammattiurheilijoille opiskelun ja huippu-urheilun vaativan yhdistämisen. Lähijaksoilla pääsee hyödyntämään Vierumäen huippuolosuhteita harjoittelussa. Perustutkinto on tarkoitettu vähintään peruskoulun oppimäärän suorittaneille tavoitteellisessa valmennuksessa oleville kesä- ja talvilajien urheilijoille ja se kestää 3–4 vuotta. Tutkinto antaa yleisen hakukelpoisuuden yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Kesälajien koulutus soveltuu mm. jalka- ja pesäpalloa, yleisurheilua, karatea ym lajeja ammattimaisesti harjoitteleville aikuisurheilijoille. Talvilajien koulutus soveltuu vastaavasti mm. jääkiekon, hiihtolajien sekä kori- ja lentopallon aikuisurheilijoille. Opiskelija saa monipuoliset valmiudet liikuntaja vapaa-aika-alan ohjaustehtäviin sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimiseen. Seuraava talvilajien koulutus alkaa tammikuussa 2012. Hakuaika päättyy 30.11.2011. Lisää koulutuksista www.vierumaki.fi (>opiskelu ja koulutus > liikunnanohjaus). Lisätietoja: opintosihteeri Ulla Stenberg puh. (03) 8424 1022 ulla.stenberg@vierumaki.fi puh. (03) 8424 11/vaihde www.vierumaki.fi Tiesitkö, Vierum että Olympia äki on urhei virallinen lun harjoitusk es maan su kus ja liikunta-aurin oppilaitoslan . Opiskelua huippuolosuhteissa Opiskeluun kuuluvat lähiopetusjaksot toteutetaan valmentautumiseen sopivina ajankohtina Vierumäellä, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää alueen monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia. Vierumäki tarjoaa lisäksi upeat puitteet lihashuoltoon ja rentoutumiseen. Etäopiskelu Jakson aikana opiskelu on oppimistehtävien sekä päättötyön tekemistä, työssä oppimista ja yhteisiä opintoja esimerkiksi aikuislukiossa. Yhteistyö ja usko antavat voimaa, epäilys vie energiaa Erkki Alaja SJRY Jarmo Saarela Kosinta kumppanuuteen Urheilu on joukkuepeliä Uskon. Että viisivuotias Urheilijayhdistys on oikea foorumi viemään eteenpäin huippu-urheilijoiden asiaa ja pyrkimyksiä. Iloitsen. Että Urheilijayhdistys on aktivoitunut suurenmoisella tavalla juuri nyt, kun huippu-urheilusta ja huippu-urheilijoista puhutaan enemmän kuin ikinä suurten myllerrysten keskellä. Toivon. Että jokainen huippu-urheilija kantaa vastuunsa liittymällä Urheilijayhdistykseen ja sitoutumalla sen toimintalinjoihin. Lupaan. Että puolitoista vuotta sitten perustettu Suomen Urheilu managerit ry ja sen jäsenkunta tekee kaikkensa palvellakseen laadukkaasti huippu-urheilijoita niissä asioissa, jotka vapauttavat energiaa itse urheilemiseen. Esitän. Että niin Urheilijayhdistys kuin Urheilumanageritkin lyövät keskenään yhteistyön kättä ulottaen yhteistyön sävelen kaikkeen toimintaan suomalaista huippu-urheilua vastuullisesti kehittävien tahojen kanssa. Erkki Alaja puheenjohtaja, Suomen Urheilumanagerit ry Jääkiekon Pelaajayhdistys (Suomen Jääkiekkoilijat ry) ja Jääkiekon SM-Liiga solmivat ensimmäisen yleissopimuksen vuonna 1998. Pelaajasopimuksen standaridimalli otettiin käyttöön jo 1980-luvulla. Mestis-joukkueiden osalta ensimmäinen yleissopimus syntyi keväällä 2010. Hyvien sopimusten myötä toiminta on osaltaan ammattimaistunut ja muuttunut selkeämmäksi. Pelaajayhdistys ja Jääkiekon SM-Liiga neuvottelevat parhaillaan ensimmäisen virallisen työehtosopimuksen sisällöstä. Voimassa oleva yleissopimusjärjestelmä toimii hyvin, mutta työehtosopimusjärjestelmään siirtyminen olisi merkittävä askel – tällöin jääkiekon työntekijät ja työnantajat olisivat kaikkinensa virallisen järjestelmän piirissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tiettyjä asioita (mm. sosiaali- ja vakuutusturva) voisi hoitaa jatkossakin urheilun erikoispiirteet huomioiden. Kyräilyn aika on ohi, nyt pitää yhdessä panostaa tulevaisuuteen. Pelaajayhdistys oli v. 2002 perustamassa pelaajayhdistysten kattojärjestöä. Nykyisellään Suomen Huippu-urheilijoiden Unioniin kuuluu jalkapallon, jääkiekon, koripallon ja pesäpallon pelaajayhdistykset. Yksilöurheilijoiden kanssa on vuosien saatossa tehty pienimuotoista yhteistyötä. Uskon, että edustamani yhteisöt tulevat jatkossa toimimaan monipuolisemmin ja voimakkaammin hyvässä yhteistyössä Urheilijayhdistyksen kanssa. Olen vakuuttunut, että kokemusten vaihto ja yhteistyö auttaa kumpaakin osapuolta. Jarmo Saarela Suomen Jääkiekkoilijat ry, toiminnanjohtaja Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry, puheenjohtaja Mika Lehtimäki Synergia Päätinpä ottaa oikein sanakirjan käteeni ja selvitellä tuota itsekin usein käyttämäni synergia-sanan sisältöä tarkemmin. Tuo monimuotoinen ja mystinen sana pohjautuu kreikankielisiin sanoihin sunergiã ja sunergos. Suomenkieliset vastineet sanoille ovat yhteistyö ja yhdessä työskentely. Sanakirjassa kerrotaan myös, että synergiaetu voi olla joko todellinen tai kuvitteellinen, kun kaksi yksikköä yhdistetään. Ja vielä, että positiivisella synergialla tarkoitetaan tilannetta, jossa kokonaisuus on suurempi kuin osiensa summa. Valmentaminen on palveluammatti. Sitä ei voi yksin harjoittaa, tarvitaan vähintäänkin valmentamisen kohde eli urheilija. Nykypäivän valmentamisessa - kuten hyvin tiedämme - tarvitaan hyvin paljon muitakin osaavia toimijoita. He muodostavat urheilijan lähipiirin, jossa siinäkin synergiaetu on joko kuvitteellinen tai parhaimmillaan todellinen. Siksi valmentaminen on suuressa määrin myös taitolaji. Positiivisella synergialla urheilijan lähipiirissä on uskomaton merkitys. Sitä voi kuvata myös sanoilla ilmapiiri, tunnelma tai fiilis. Suomen ammattivalmentajat (SAVAL) yhdistyksenä haluaa rakentaa lyhyen ja vahvan sillan urheilija- ja manageriyhdistykseen päin sekä pitää liikenteen sillalla vilkkaana ja kaksisuuntaisena. Mika Lehtimäki SAVAL ry varapuheenjohtaja 17 Järjestyksessään viides Suomen Urheilugaala järjestetään Hartwall Areenalla 16.1.2012 osana ”Suomalaisen Urheilun Juhlapäivää”. Päivä tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikille liikunnan ja urheilun ystäville ja se huipentuu illan Urheilugaalaan. Päivän ohjelmassa muunmuassa Hyvä Seura Seminaari ja Sisu-ilta. Suomen Urheilugaala Yhdistys ry perustettiin keväällä 2008 nostamaan suomalaisen urheilun arvoa ja arvostusta vuosittain järjestettävän Suomen Urheilugaalan ja siihen liittyvän suoran TV-lähetyksen välityksellä Suomen Urheilugaalassa jaetaan palkintoja yleisöäänestyksen, yhteiskunnan vaikuttajista kootun suuren palkintoraadin ja urheilutoimittajien valintojen perusteella. Lisäksi Suomen Urheilugaala jakaa vuosittain joitakin erityispalkintoja. Vuoden 2012 palkintoluokat: 2010 perustettu Hall of Fame on kunnianosoitus suomalaisen urheilun sankareille. Kunniagalleriaan voidaan nimetä henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa. Suomen urheilun Hall of Fame sai Suomen Urheilu18 gaalassa täydennystä arvovaltaiseen joukkoonsa, kun Marja-Liisa Kirvesniemi, Jari Kurri ja Lasse Virén nimitettiin ensimmäisinä elävinä sankareina 30 edesmenneen suuruuden joukkoon kunniagalleriaan. Kirvesniemen ja Virénin juhlan kruunasi tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka jakoi heille gaalajuhlallisuuksien yhteydessä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuret ansioristit. Esikuva, Läpimurto, Puhtaasti Paras – vuoden Antidoping -teko, Urheilujournalismi, Urheilukulttuuriteko, Urheiluseura Pohjola-palkinto Hyvälle Seuralle, Urheilutapahtuma, Urheiluvaikuttaja sekä Sykähdyttävin Urheiluhetki. Lisäksi Urheilutoimittajain liitto myöntää Vuoden joukkueen, Vuoden valmentajan ja Vuoden Urheilijan -palkinnot, sekä nuorten raati äänestää Vuoden nuoren urheilijan. Ehdokkaita eri kategorioihin voi käydä ehdottamassa osoitteessa www.suomenurheilugaala.fi Järjestäjät: Veikkaus, SLU, YLE ja Infront Finland yhteistyössä Opetus- ja Kulttuuriministeriön ja Helsingin Kaupungin kanssa. Urheilijayhdistys esittelee Gaalan ja pääsihteerin Pääsihteeri Timo Simonen • Kasvattajaseura oli Matinkylän Mahti, Espoossa, nyt seurana ZOOM. • Lajit; jääkiekko, jääpallo, koripallo, jalkapallo, sulkapallo, nyrkkeilly, kamppailulajeja, hiihto ja yleisurheilu. • Haaveena oli ura jääkiekkoilijana NHL:ssä. Jalkapalloa 3. divisioona tasolla ja lajiin intohimoinen suhtautuminen. • Seuratoiminnassa mukana valmentajana ja erilaisissa vapaaehtoishommissa. • Intohimo urheiluun vei 90-luvun alussa opiskelemaan Vierumäellä liikunnanohjaajaksi. • Opiskelijoiden Liikuntaliiton pääsihteerinä 99-2005 ja useammat Universiadit joukkueenjohtotehtävissä. • Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU:ssa vuodesta 2005. SLU työtehtäviin on kuulunut seuratoiminnan kehittämistä, yritysyhteistyötä ja viimeiset kaksi vuotta myös urheilugaalan pääsihteerin tehtävät. Urheilugaalan synty, koska, miksi, miten, alkuvuodet Vuonna 2008 Risto Niemisen ja Harry Harkimon aloitteesta ja aktiivisuuden tuloksena järjestettiin ensimmäinen Suomen Urheilugaala 2.6.2008. Samana vuonna perustettiin myös Suomen Urheilugaala ry, jonka tarkoituksena on toimia urheilun arvon ja arvostuksen nostamiseksi. Yhdistyksen päätehtävänä on Suomen Urheilugaalan järjestäminen, jonka toteuttamisesta on tehty sopimus SLU:n, Yleisradion, Veikkauksen ja Infront-Finlandin kanssa. Varmasti yksi tärkeimmistä syistä gaalan toteuttamiseen oli halu lisätä urheilumme palkitsemiskulttuuria ja valtakunnallisen palkitsemisjuhlan kautta nostaa urheilun ja urheilijoiden arvostusta sekä tuoda näkyvämmin esille erilaisissa urheilun taustatehtävissä työtä tekeviä henkilöitä ja tahoja. Tärkeää oli myös luoda urheiluyhteisöömme vuosittainen kohtaaminen, jossa urheilijat, valmentajat, yhteistyötahot ja muut vieraat voivat tavata toisiaan ja yhdessä juhlistaa menneen vuoden menestyjiä ja kunnioittaa myös muita toimijoita. Vuonna 2009 gaala järjestettiin yhteistyössä Urheilutoimittajain Liiton kanssa ja myös urheilutoimittajien valinnat on siitä lähtien julkistettu gaalassa. Vuoden 2012 gaala on viides Suomen Urheilugaala. Ensimmäiseen gaalaan osallistui 450 vierasta ja vuonna 2011 vieraita oli jo 1300. Televisiokatsojia gaala on kerännyt nousujohteisesti ja viimeksi parhaimmillaan 900 000 suomalaista katsoi gaalan suoraa televisiolähetystä. Maailmalla järjestetään paljon palkitsemisgaaloja ja myös pohjoismaissa Tanskalla, Ruotsilla ja Norjalla on omat palkitsemisgaalat, joilla on paljon yhtäläisyyksiä Suomen gaalaan. Pääsihteerin silmin parasta gaalassa ovat olleet gaalaillassa ja koko juhlapäivän aikana syntyneet kohtaamiset urheilijoiden, valmentajien ja muiden tahojen kesken. Mieleenpainuvimpia ovat olleet ne hetket, kun koko gaalayleisö on antanut seisaallaan aplodit palkittaville – esimerkiksi Auli Rytkösen ja Aarne Honkavaaran elämänura-palkitsemiset vuosina 2010 ja 2011. - Uskoisin, että meille on jo syntynyt ja edelleen vahvistumassa hieno perinne suomalaisen urheilun juhlapäivästä aina urheiluvuoden alussa. Erityisen tärkeänä pidän urheilijoiden toivomuksia tapahtuman kehittämisessä ja on ollut hienoa huomata, että monet urheilijat ovat olleet innostuneesti mukana gaalassa sekä antamassa hyviä ideoita sen kehittämiseksi. Toivon myös, että gaalan kautta löytäisimme joitakin uusia tapoja tehdä hyväntekeväisyyttä, jonka kautta voisimme tukea esimerkiksi nuoria urheilijoita, pohtii pääsihteeri Simonen. Suomen Urheilun Hall of Fame Vuonna 2010 perustettiin suomalaisen urheilun sankarigalleria, johon perustamisvaiheessa nimettiin 30 urheilumme edesmennyttä urheilijaa ja muutamia muuten merkittävästi koko suomalaiseen urheiluhistoriaan vaikuttanutta henkilöä. Suomen Urheilumuseosäätiö vastaa sankarigallerian toiminnasta ja sen nimeämä raati tekee valinnat Suomen Urheilun Hall of Fameen vuosittain. Uudet Hall of Fame henkilöt julkistetaan aina Suomen Urheilugaalassa. Aukeaman kuvat Suomen Urheilugaala, Ralph Larmann 19 Suomen urheilun Hall of Fame 2011 Kalle Anttila (1887–1975) paini Matti Järvinen (1909–1986) keihäänheitto Aappo Luomajoki (1845–1919) hiihto Jarno Saarinen (1945–1973) moottoripyöräily Gunnar Bärlund (1911–1982) nyrkkeily Verner Järvinen (1870–1941) kiekonheitto Elmer Niklander (1890–1942) heittolajit Veli Saarinen (1902–1969) hiihto Erik von Frenckell (1887–1977) urheilujohtaminen Elin Kallio (1859–1927) naisvoimistelu Paavo Nurmi (1897-1973) juoksu Sylvi Saimo (1914–2004) melonta Veikko Hakulinen (1925-2003) hiihto Marja-Liisa Kirvesniemi (1955- ) maastohiihto Lauri Pihkala (1888–1981) urheilufilosofia Heikki Savolainen (1907–1997) voimistelu Veikko Huhtanen (1919–1976) voimistelu Hannes Kolehmainen (1889-1966) juoksu Kustaa Pihlajamäki (1902-1944) paini Clas Thunberg (1893-1973) pikaluistelu Volmari Iso-Hollo (1907–1969) juoksu Jari Kurri (1960- ) jääkiekko Ville Pörhölä (1897–1964) heittolajit Lasse Virén (1949- ) juoksu Ludowika (1884–1968) ja Walter Jakobsson (1882–1957), taitoluistelu Curt Lincoln (1918–2005) kilpa-autoilu Tapio Rautavaara (1915–1979) keihäänheitto Verner Weckman (1882–1968) paini Martti Jukola (1900–1952) urheilujournalismi Tauno Luiro (1932–1955) mäkihyppy Ville Ritola (1896–1982) juoksu Ivar Wilskman (1854–1932) järjestötoiminta Lisätietoa Hall Of Fame urheilijoista: http://www.urheilunhalloffame.fi/hall+of+fame+2011/ 20 Urheilijayhdistys kukittaa ANTTI RINNE Urheilumies Antti Rinne tarjosi vuonna 2005 tukensa suomalaisten yksilölajien huippuurheilijoiden yhteiskunnallisen tilanteen kehittämiseksi. Ammattiliitto Pro:n puheenjohtajana toimiva Rinne oli edesauttamassa Urheilijayhdistyksen alkuaskeleita kun yhdistys Aki Parviaisen johdolla perustettiin. Sittemmin avainhenkilön roolissa Rinne on vuosien varrella ollut auttamassa suomalaisia huippuurheilijoita. Pyrkimyksiä yksilöurheilijan yhteiskunnallisen aseman kehittämisessä ja vahvistamisessa on edistetty yhteistyössä Ammattiliitto Pro:n kanssa. Antti Rinteelle ominainen edestä johtaminen ja esimerkillinen päättäväisyys tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tunnistettavia piirteitä myös suomalaisen urheilumenestyksen taustoista. Samaa päättäväisyyttä halutaan Urheilijayhdistyksen toiminnan avulla hyödyntää huippu-urheilijoiden asemoimiseksi tähän nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Viime vuosien aikana myös Pekka Kaipainen ammattiliitto PRO:n suunnassa on ottanut koppia urheilijayhdistyksen yhteistyöstä innostuneella ja osaavalla otteella. Pekka on kannustanut urheilijoita jäsenhankintaan ja vakuutusturvan parantamiseen aktiivisesti. ERKKI HAARALA JARMO SAARELA Erkki Haarala, 2005 vuonna Ammattiliitto Erton järjestöpäällikkönä toimiessaan kannusti urheilijoita oman asemansa kehittämiseen yhteiskunnassa. Haarala on kova urheilumies ja opasti alkuvuosina yhdistyksen jäseniä monessa tilanteessa. Haarala houkutteli Ertossa aisaparikseen lakimies Kari Tiaisen, joka täydensi juridisella osaamisellaan urheilijoiden sparrailua. Urheilijayhdistys muistaa lämpimästi tätä kaksikkoa ja on iloinen, että Tiainen on jatkanut neuvonantajana uudessa toimessa PRO:n lakimiehenä. Haarala työskentelee Liikemiesten Lähetysliitossa, jatkaen edelleen pitkäjänteistä työsarkaansa urheilun kulisseissa tukihenkilönä. Jääkiekon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela on esitaistelija vailla vertaa. Vakuutusyhtiö Pohjolan käytävillä voi aistia pelonsekaista arvostusta, kun Saarela saapuu edustamaan ja valvomaan urheilijoiden etua. Vuoropuhelu ja kannustus pelaajayhdistyksen suunnasta on ollut tärkeä asia urheilijayhdistyksen ensiaskeleiden aikana. Jarmo Saarelaa tulisi käyttää suomalaisen huippuurheilun johdossa asiantuntijatehtävissä vakuutus- eläke- ja rahastoasioissa. Kiitos kannustuksesta ja kuten yhteistyösivullamme on luettavissa, tämä ei jää tähän. 21 22 Liity jäseneksi! ww w.urheilijayhdistys.fi Lopuksi - alusta alkaen Kesällä 2005 keihäänheiton maailmanmestari Aki Parviainen ja purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järvi olivat perustajajäseninä yksilöurheilijoiden yhdistykselle, jonka lehti on nyt käsissäsi. Harjattulan Lech Walesa Juha Laukkanen, 90-luvun huippukeihästäjä hänkin, on ollut suurena innostajana asialle. Ammattiliitto Erton puheenjohtajana toimi tuolloin Antti Rinne, joka mahdollisti taloudellisesti yhdistyksen startin. Järjestöjohtaja Erkki Haarala ja lakimies Kari Tiainen olivat avainhenkilöitä Ertossa. Erton osaajat Rinne ja Tiainen vaikuttavat nykyään ammattiliitto Pro:ssa, jonka yhteistyökumppani urheilijayhdistyskin on. Urheilijayhdistys pyrkii auttamaan urheilijoita uran varrella esiin nousevissa haasteissa ja mahdollisuuksissa. Aiemmin tässä lehdessä esitelty HUMU, huippu-urheilun muutostyöryhmä pyrkii järjestämään suomalaisen huippu-urheilun asioita uuteen uskoon. Los Angelesin olympialaisista alkanut 20 vuoden Korpivaellus on ajanut TOP Sportin vikisemään nurkkaan, kun nuorisourheilu, kansanterveysliikuttaminen ja sporttinen lifestyle porskuttavat. Tuon vaelluksen karttapohjana toimi erilaisia vaikuttimia dopingista kaupallistumiseen ja Lahden tapahtumien vaikutus oli kiistaton. himolle on annettava tilaa ja ymmärrystä, erilaisuus ja tähteys on hyväksyttävä. Kansainvälisyys on koettava mahdollisuudeksi, erityisesti niissä lajeissa, joissa luontainen vaatimustaso ja historiankin kautta tuleva superosaaminen ei asu meillä. Järjestelmän tulee tunnistaa ja tunnustaa menestymisen vaatimustaso ja huippu-urheilun on oltava kiinnostava uravalinta, palkkatuloa myöten. Urheilugaala, Niemisen työryhmä, muutostuulet ja urheilutoimijoiden oma ammattiylpeys ovat alkaneet synnyttää uutta värinää viime vuosina. On taas luvallista puhua huippu-urheilusta, olla ylpeä superlahjakkaiden yksilöiden tekemisestä, iloita maailmanmestaruuksista ja vähän pienemmistäkin onnistumisista. Media ja yritykset on kutsuttu yhteiselle tielle mukaan, tielle jossa arvostetaan, innostetaan ja nautitaan yhdessä suomalaisen huippu-urheilun askeleista. Tällä tiellä suomalainen vuorovaikutustaidottomuus ja sisäisen viestinnän osaamattomuus käännetään yhdessä tekemisen riemuksi. Huippu-urheilu on järjestettävä niin, että yksilö on keskiössä viipymättä ja johtaminen on oltava tunnistettavissa. Into- Yksilöurheilijoita on Suomessa 1000 ellei kaksikin, laskentatavasta riippuen. Kansainvälisellä huipulla heitä on 100-150 kerrallaan. Pallopeleissä joukkuemaisuus sarjatasojärjestelmineen tekee kaikesta helposti ymmärrettävää. Yksilöurheilu on haastavampi kokonaisuus. En lähde viisastelemaan, mitä osia järjestelmästä pitäisi muuttaa tai mitä tulisi jopa lopettaa. Lähestyn asiaa niin, että suomalainen huippu-urheilu tulisi järjestää uudelleen tai ehkä paremminkin hienosäätää tehokuntoon. Olympiakomitea voisi keskittyä huippu-urheiluun ja kärkiurheilijoihin. Olympiakomitean apuna olisivat lajiliitto ja valmennuskeskus/akatemia, jotka näin muodostavat kolmion, jonka keskiössä urheilija on lähipiirinsä kanssa. Jokainen urheilija on ytimessä yksilönä nimeään myöten. Meidän vahvuutemme pienessä maassa on se, että tunnemme kaikki toisemme. Jokaisessa kolmion kulmassa on nimetty henkilö, joka vastaa kyseisestä lajista ja urheilijasta. Näin syntyy aito johto-organisaatio, jossa johto (valta ja vastuu) on toiminnassa ja taktisesti Olympiakomiteassa. Mukaan supertasolle pääsee vain 150 parasta yksilöurheilijaa olympialajeista ja ei -olympialajeista. Pallopeleille ja paraurheilulle tulee tehdä laadukkaasti vastaavia järjestelyjä. Jokainen urheilija tietää mihin pyrkiä, koska TOPtason urheilijat saavat kokonaisvaltaiset ja yksilöidyt erityispalvelut. Huippu-urheilun tekijöitä on oltava riittävästi, eliOK:ssa on oltava 25, eikä 5 henkilöä huippu-urheilutiimissä. Kaikkien johtajien ja vastuuhenkilöiden on oltava vuorovaikutustaidoiltaan ja huippu-urheiluosaamiseltaan riittävän ammattitaitoisia. Harri Halme, Urheilijayhdistyksen tiedotus ja viestintä 23 Liity jäseneksi! www.urheilijayhdistys.fi