1. No category

VUODEN KYLÄN VALINTA 2012
VUODEN KYLÄN VALINTA 2012
1. Kylän nimi: Kitinoja
Sijaintikunta: Seinäjoki
Kylän asukasluku noin 400 asukasta
Etäisyydet: Seinäjoen kaupungin keskustaan 16 km, Nurmon keskustaan 14 km, Lapuan
keskustaan 16 km ja Ylistaron keskustaan 23 km.
2. Tietojen ilmoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti:
Kitinojan kyläseuran puheenjohtaja Keijo Kitinoja
− osoite: Syvärannantie 3, 61470 Kitinoja
− puhelin: 050-5934295
− sähköposti: keijo.kitinoja@netikka.fi
3. Mitä liitemateriaalia hakulomakkeen mukana on ja minne se palautetaan?
Liitemateriaalit:
Kitinoja pähkinänkuoressa, lyhyt ”alkuverryttely”
− Powerpoint kuvaesitys
− Kylän toimijat ja resurssit
− Sukupolvien työ jatkuu...
− Kitinojan tulevaisuuden haasteita 2012-2020
Vuoden kylän valinta 2012, hakulomake
− Liite 1. Kitinojan yhdistykset yhteystietoineen
− Liite 2. Kitinojan kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma 2009-2013
− Liite 3. Presidentti Kekkosen Kitinojan vierailut 1958-1964
− Liite 4. Valokaista Osuuskunnan toimintakertomus 2004 (perustamisvuodelta)
− Liite 5. Lehtileikkeitä Kitinojasta
Uunituore Kitinojan kyläsuunnitelma 2012
− Kyläsuunnitelman liite I , Tonttikartat ja – kuvaukset Kitinojalta ja Malkamäeltä
− Kyläsuunnitelman liite II, Kitinojan perinnekylän rakennnustapaohjeisto
− Kyläsuunnitelman liite III, Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II hankesuunnitelma
− Kyläsuunnitelman liite IV, Uusien asukkaiden kotouttamissrategia
Pyydämme palauttamaan aineiston yllä olevalla osoitteella.
4. Kylässä toimivat seuraavat järjestöt (rasti, jos on):
Kitinojan kyläseura ry
Kitinojan maamiesseura ry
Maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto
Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry
Kitinojan metsästysseura ry
Valokaista osuuskunta
Munkkilan vesijohto-osuuskunta
X Kitinojan kylähistoriapiiri ry
X
X YK-V:n Kitinojan alaosasto
X
X
X Kitinojan kyläkoulun vanhempain yhdistys
X
X Herättäjä-Yhdistyksen osasto
X
X Halkosaaren rukoushuoneyhdistyksen
kannatusyhdistys
X
X
Kitinojan toimintamalli on ehkä hieman normaalista kylien mallista poikkeava. Kylässä toimii aktiivisesti 12 eri järjestöä/yhteisöä, joilla kaikilla on ihan oma selkeä tehtävänsä. Kyläseura on kaiken
kylän toiminnan yhdistävä tekijä. Suurissa ja tärkeissä asioissa kaikki toimijat yhdistävät voimansa
ja puhaltavat yhteen hiileen. Näitä yhteistyön hedelmiä on tässä hakemuksessakin esitelty kymmenittäin yli 100 vuoden ajalta.
Yhdistysten ja yhteisöjen suuri määrä merkitsee myös sitä, että kylän sosiaalinen verkosto on niin
tiheä, että kukaan kylän asukas ei pääse huomaamatta putoamaan ”kyydistä”. Kun kylän perinteisiin
on lisäksi aina kuulunut naapuriapu ja toinen toisistaan huolehtiminen, niin kylässä on turvallista
asua.
Mainituista yhdistyksistä 6 toimii Kitinoja-Halkosaaren alueilla. Halkosaari on erittäin nopeasti
kasvava ja kehittyvä kylä Kitinojan naapurissa ja onkin varsin luontevaa, että monissa asioissa kylät
yhdistävät voimansa.
Liite 1. Kylän yhdistysluettelo yhteystietoineen.
5. Onko kylässä voimassa oleva kyläsuunnitelma?
Liitteenä on ihan uunituore päivitetty kylän kyläsuunnitelma. Kyläseuran kevätkokous on sen hyväksynyt 16.4.2012. Edellinen päivitys on vuodelta 2010. Jatkossa kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Tutustu Kitinojan kyläsuunnitelmaan 2012
6. Miten kylänne on osallistunut/varautunut kuntarakenteen uudistukseen sekä palvelujen
uudelleen järjestämiseen?
Seinäjoella toteutettiin kuntaliitos vuoden 2009 alusta. Nurmo ja Ylistaro päättivät liittyä Seinäjokeen. Kitinojan kylä kuului aikaisemmin Ylistaron kuntaan. Kitinojan sijainti on sikäli erikoinen,
että ennen kuntaliitosta oli kolmeen kuntakeskukseen (Nurmo, Lapua, Seinäjoki) lyhempi matka
kuin omaan kirkonkylään. Kylän asiointisuunta onkin jo pitkään ollut Seinäjoen suunta. Kylästä
mentiin silloiseen oppikouluun ja lukioon Seinäjoelle ja edelleenkin monen opiskelijan suunta on
Seinäjoki. Tästä johtuen kylä suhtautui kuntaliitokseen erittäin positiivisesti. Suoritetussa kansanäänestyksessä kuntaliitosta kannatti kitinojalaisista 86,2 %, kun prosentti koko Ylistarossa oli 50,84
%.
Kitinojalla nähtiin, että kylän kehittymisen turvaa parhaiten Seinäjoen kasvu. Tämä kehitys onkin jo
selvästi havaittavissa. Seinäjoen kasvukehä ulottuu jo hyvin Kitinojalle. Kitinojan kylä onkin hyödyntänyt Seinäjoen kasvua varsin onnistuneesti. Siitä hyvänä esimerkkinä on, että kesällä 2011 kylässä rakennettiin kahdeksaa uutta omakotitaloa.
Palvelujen säilymisen osalta kylien tulee uudessa, isossa kaupungissa olla erityisen valppaina. Isossa
kaupungissa on taipumusta keskittää palveluja yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Uhka Kitinojan
kyläkoulun lakkauttamisesta on käynnistänyt kylässä ihan uuden toimeliaisuuden aallon. Koulun
oppilasmäärä (n.40) onkin saatu hyvään kasvuvauhtiin ja kehitys näyttää uusien hankkeiden kautta
varsin myönteiseltä. Kuntaliitos on näin selkeästi vauhdittanut Kitinojan kylätoimintaakin. Kylä on
varautunut itse omalta osaltaan vastaamaan palvelujen säilymiseen kylässä.
7. Kylän kolme merkittävintä voimannäytettä / toimenpidettä viimeisen viiden vuoden aikana
(yksin tai yhdessä muiden kanssa)? Näistä pyydetään liittämään mukaan oheisaineistoa
.
1. Perinnekylähanke ("Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan")
Kitinojan kyläseura käynnisti Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin tuella vuonna
2010 perinnekylähankkeen. Perinnekylään on tavoitteena rakentaa paikallisen perinteisen
rakentamistavan jatkamiseen perustuen eteläpohjalaista rakennusperinnettä kunnioittavia
puutaloja. Tämä on traditionalistisen rakentamissuuntauksen pilotointia Etelä-Pohjanmaalla ja
Suomessa. Tavoitteena on luoda asuntoalue, jolle tulevina vuosina rakentuisi uutta, perinteistä
kylänraittia pohjalaistaloineen. Käytännössä tähdätään siihen, että pohjalaistalot näyttäisivät
siltä kuin olisivat osa kylän vanhaa rakennuskantaa, vaikka sisältä olisivatkin kaikin nykyajan
asumismukavuuksin varustettuja. Ideaan kuuluu myös vanhojen talojen siirtäminen perinteisellä tavalla rakennettujen uusien rinnalle.
Hanke käynnistettiin ja sitä toteutetaan parhaillaan Taina Hautamäen johdolla. Perinnekylälle
etsittiin sopiva alue ja laadittiin esisopimukset alueen maanomistajien kanssa. Valitulle alueelle on laadittu perinnekyläkaava. Perinnekyläalueen koko on noin 6 ha, ja alueelle sopii
väljästi rakennettuna 12 pohjalaistaloa. Kaavan konseptia voidaan jatkossa monistaa uusille
kylän alueille. Alueen markkinointi alkoi alkuvuodesta 2012. Tällä hetkellä on alueelle tehty
jo kaksi tonttivarausta. Huhtikuun alusta on käynnistynyt Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys
Liiveri ry:n Euroopan maaseuturahastosta rahoittama hanke: Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan II. Hiljattain valmistui myös Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeisto, joka
on liitteenä mukana.
Näyttäisi siltä, että Kitinoja on tässä asiassa iskenyt todelliseen kultasuoneen. Perinnekylä
hanke on saanut aivan käsittämättömän paljon julkisuutta. Ideaa on esitelty jo lukuisissa seminaareissa, messuilla ja muissa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa tapahtumissa. Hanke on
saanut myös runsaasti palstatilaa valtakunnallisissa ja maakunnallisissa lehdissä ja muissa julkaisuissa. Hankkeesta oli mm. projektipäällikön kirjoittama koko aukeaman artikkeli Suomen
Kylätoiminta ry:n jukaisemassa Maaseutu Plus -lehden englanninkielisessä Special Issue numerossa. Lehdestä tehtiin 6000 kpl:n painos kansainväliseen jakeluun kesäkuussa 2011.
Myös marraskuussa 2011 oli koko aukeaman artikkeli Maaseutu Plus -lehden kotimaan jakeluun menneessä painoksessa.
Seinäjoen tulevia vuoden 2016 asuntomessuja koskevassa uutisoinnissa Ilkka-lehden pääkirjoituksessa ehdotettiin, että Kitinojan perinnekylä tulisi ottaa Seinäjoen vuoden 2016 asunto
messujen etäkohteeksi. Tämä ajatus on otettu vakavasti myös Seinäjoen kaupungin messuvastaavien taholla.
Maaliskuussa 2012 Vaasan aluetieteen 16 oppilaan työryhmä sekä opettajat Ilkka Luoto ja
professori Hannu Katajamäki tekivät ”Aluekehittäjän ammatilliset käytännöt” -kurssiin kuuluvan ekskursion Kitinojan kylään. Aluetieteen professori Hannu Katajamäen palaute perinteisen, paikallisen rakentamisen jatkamiseen perustuvalle Koto-projektille oli varsin myönteistä.
Hän piti sitä asumisen globaaleihin megatrendeihin perustuvana edelläkävijämeininkinä ja
ehdotti konseptin laatimista projektista, että samoja menetelmiä ja tavoitteita voitaisiin toteuttaa myös muualla Suomessa paikallisia lähtökohtia soveltaen. Mielenkiintoinen huomio oli
erään mukana olleen opiskelijan toteamus Ilkka-lehdessä: Olen tällä reissulla löytänyt Seinäjoelta ihan uuden todellisen helmen ”Kitinojan kylän”.
Kerrottakoon vielä, että Kitinojan kyläseura on mukana ”Etelä-Pohjanmaa Senaatintorilla
2012” tapahtumassa Helsingissä kesäkuussa. Senaatintorille mennään yhdessä maakunnan
toimintaryhmien ja Töysän sekä Jalasjärven kylien kanssa. Kitinojan perinnekylähanke on
siellä näyttävästi esillä.
Kitinojan Koto-projekti on mukana laajassa yhteistyöverkostossa. Mukana ollaan mm. valtakunnallisessa ”Moderni puukaupunki” -hankkeessa. Kansainvälisiä yhteyksiä ollaan virittelemässä mm. Ruotsin Hälsinglandiin. Hanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa.
Blogi löytyy osoitteesta www.koskenrannalta.blogspot.com ja Facebookista hanke löytyy haulla
”Eteläpohjalainen talo”.
Tästä aiheesta tuli nyt pitkä kertomus, mutta hanke on nyt kitinojalaisten lempilapsi ja koko
kylä on innoissaan hankkeesta ja mikä parasta monet muutkin tahot maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Erinomainen avaus hankkeelle on sekin, kun alueelta on varattu jo kaksi tonttia,
vaikka alueen markkinointi ei ole vielä kunnolla käynnistynytkään. Perinnekylähankkeesta
odotetaan voimakasta kasvusykäystä kylälle.
Kyläsuunnitelman liitteet I-IV
2. Kylän toiminnallisen keskuksen kehittäminen
Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän toiminnallinen keskus. Aluetta on kehitetty
voimakkaasti erityisesti 2000-luvulla ja kehittäminen jatkuu edelleen. Koulun viereen on rakentunut kylätalo, Valokaista Osuuskunnan toiminnallinen keskus, kylän uimapaikka, pesäpallo/jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, valaistu pulkkamäki jne. Uimapaikka kunnostettiin
vuonna 2010 ns. Hietasaareen. Hietasaaresta on aikoinaan nostettu hiekkaa ja alueen vesi on
yhteydessä Kyrönjoen veden korkeuteen. Kun Kyröjoen vedenpinta nousi tulvajärjestelyjen
myötä kahdella metrillä, niin Hietasaaresta tuli mainio uimapaikka. Kunnostuksen yhteydessä
vesi tyhjennettiin, rannat täytettiin hiekalla ja tehtiin keskelle suihkulähde ja rannalle laiturit.
Keskelle tehtiin myös paikan nimen mukaisesti hiekasta saari. Kaikki työt on tehty kökkätyönä. Mainittakoon myös, että kylätalon lämmitys toimii hakkeella.
Tähän ympäristöön ovat keskittyneet myös kylän isot yhteiset tapahtumat, joista mainittakoon
mm.
- pääsiäisvalakia trulleineen
- vanhojen koneiden ja työtapojen näyttely ja siihen kytketyt grillijuhlat ja säestetty lauluilta
- lastenjuhlat koululla
- mukulakirppis kylätalolla
- pesäpallopelit kentällä
3.Kitinojan kyläkirjahanke
Vuoden 2009 lopulla heräsi kylän yhdistysten keskuudessa ajatus, että kylän kunniakas historia ansaitsee tulla tallennetuksi kyläkirjaan koska Kitinoja on kylä, joka:
- päätti rakentaa kökällä oman kyläkirkon osoittaakseen tulevillekin sukupolville, missä ihmisen turva on aina ollut ja tulee aina olemaan
- oli aikoinaan maakunnan pahinta tulva-aluetta ja joka tulvajärjestelyjen myötä on nyt maakunnan parasta viljelylakeutta
- oli aikoinaan maankuulu karjanjalostuskylä
- jossa on järjestetty mm.traktorikynnön SM-kilpailut
- jossa tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen kävi kuutena vuotena peltopyyjahdissa ja vieraili useissa kylän taloissa ja jutteli isäntien kanssa syksyisillä pelloilla
- on tunnettu yhteistyöstä ja naapuriavusta, naapuria ei koskaan jätetä pulaan
- asutti ison joukon Karjalan evakoita ja joista tuli kylän yhteiselämän kantavia voimia
- jossa yhteistyö elää ja kukoistaa edelleen nyt ja tulevaisuudessa
Kyläkirjahanketta ryhdyttiin viemään eteenpäin Seinäjoen kansalaisopiston kylähistoriapiirinä. Kun innostus kasvoi kasvamistaan, niin päätettiin perustaa lähinnä kyläkirjahankkeen rahoittamista ajatellen Kitinojan kylähistoriapiiri ry. Kitinojan kylähistoriapiiri ry haki alkuvuodesta 2011 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta apurahaa kyläkirjan tekemiseen, kyläjuhlan järjestämiseen ja kyläkirkon 60-vuotisjuhlan järjestämiseen. Tarkoituksiin
myönnettiin 5000 euron apuraha. Kyläkirjan kirjoittajaksi valittiin Anssi Orrenmaa ja kirjoitustyö alkoi syyskuussa 2011. Ensimmäinen tekstiluonnos valmistuu kesäkuun alkuun 2012
mennessä. Kyläkirja valmistuu vuoden 2013 alussa. Kirjaan näyttäisi tulevan sivuja vähintään
400. Kirjan valmistumisen jälkeen järjestetään maalis-huhtikuussa 2013 iso kyläjuhla kylän
nykyisille ja entisille asukkaille.
Kirjan tekemisen yhteydessä on työryhmän haltuun kerääntynyt erittäin arvokas ja mittava aineisto valokuvia, lehtileikkeitä, tarinoita, runoja, muisteloita jne. Kirjatyöryhmä totesikin, että
on samalla syytä käynnistää kotiseutuarkiston perustaminen. Tarkoitukseen haettiin ja saatiin
rahoitusta Kordelinin säätiön Seinäjoen rahastolta. Kertynyt aineisto tullaan saattamaan digitaaliseen muotoon ja aineistoa tullaan hyödyntämään monella eri tavalla tekemällä mm. kortteja, kalentereita, joululehtiä jne.
Liite 2. Kyläkirjan toiminta/työsuunnitelma 2009-2013
Liite 3. Presidentti Kekkosen vierailut Kitinojalla 1958-1964
8. Miten kylä on hoitanut tiedottamisen; lehti, kirjeet, ilmoitustaulu, internetissä toimivat
paikallissanomat, verkkotiedotteet, facebook, sosiaalinen media tms.
Kylän tiedotuksen keskeinen työkalu on internetissä toimivat paikallissanomat osoitteessa
www.valokaista.fi . Paikallissanomat on toteutettu Valokaista osuuskunnan puitteissa.
Valokaista osk toimii Kitinojan-Halkosaaren alueella ja myös paikallissanomat on yhteinen
tiedotuskanava. Sanomia kehitetään edelleen ja pyrkimyksenä on, että kaikki asukkaat ottavat
sen omakseen. Paikallissanomat toimivat interaktiivisesti, eli lukijalla on mahdollisuus
kommentoida sisältöjä. Ideana on, että kaikki ovat sekä toimittajia että lukijoita. Sivuille on
helppo kirjoittaa asioita. Täten yhdelle henkilölle ei tule työtä liian paljon.
Perinnekylähanke on mukana myös sosiaalisessa mediassa, kuten edellä on kerrottu.
Kylän ilmoitustaulut ovat kylätalolla ja kyläkirkon pihassa. Alueen paikallislehtiä käytetään
myös tiedotuksessa. Vuosittain jaetaan useita tiedotteita tapahtumista ym. kylän jokaiseen
savuun. Kylässä on 160 postilaatikkoa ja kyläseura on sopinut selkeät jakoalueet ja jakajat.
9. Millaista yhteistyötä kylässä on tehty? Esimerkkejä:
Kitinoja on yhteistyön ja yhteishengen esimerkkikylä. Edellä oleva ei tarkoita sitä, etteikö
asioista koskaan olla eri mieltä. Asioiden valmisteluvaiheessa voidaan asioista olla varsin
jyrkästi ja kuuluvastikin eri mieltä. Kyläkirjan kirjoittaja Anssi Orrenmaa toteaa kirjassa
hauskasti ja aivan oikein, että kun koolla on kahdeksan kitinojalaista, niin ilmassa on
kymmenen erilaista mielipidettä. Mutta kun päätös on tehty, niin sitten lähdetään yhdessä
rintamassa eteenpäin ja mennään vaikka läpi harmaan kiven. Näitä esimerkkejä kylän pitkässä
historiassa on paljon.
Kitinojan kylässä toimii todellakin 12 eri järjestöä tai osastoa. Niistä puolet toimii myös
Halkosaaren kylän alueella. Kaikki järjestöt ovat tarpeellisia ja ovat edelleen hyvin toimivia.
Kaikilla on oma selkeä tehtävänsä ja kyläseura on sitten kylän yhteinen kokoava voima.
Seuraavassa lyhyt kuvaus eri järjestöjen keskeisistä tehtävistä.
− Maamiesseura palvelee kylän viljelijöitä ja asukkaita yhteiskoneiden ja -laitteiden kautta.
Maamiesseuralle rakennettiin ensimmäinen viljankuivaamo vuonna 1963. Sen jälkeen on
kuivaamoa laajennettu useaan otteeseen ja tällä hetkellä kuivureita on neljä, joiden yhteinen tilavuus on 900 hl. Maamiesseura hankki ensimmäisen ison ja tehokkaan leikkuupuimurin vuonna 2000 ja talven 2012 aikana vaihdettiin puimuri kolmannen kerran uuteen ja entistäkin tehokkaampaan. Lisäksi on erilaista pienkalustoa asukkaiden tarpeisiin.
− Maa- ja kotitalousnaisilla on mm. hyvä pitokalusto kylän juhlajärjestäjien käyttöön.
Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät säännöllisesti sosiaalista toimintaa mm. ompeluseurojen, kurssien ja retkien merkeissä. Hautausmaan ja kyläkirkon hoidossa maa- ja kotitalousnaisten osuus on ollut korvaamaton.
− Kyläkirkkoyhdistys vastaa hautausmaan ja kirkon toimintaan liittyvistä tehtävävistä.
Kirkon isäntä kantaa suuren vastuun kaikkien tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki kirkon hoitoon ja tapahtumiin liittyvät tehtävät on aina hoidettu talkooperiaatteella. Mainittakoon, että esimerkiksi kirkon urkurina toimi yli 40 vuotta kylässä asuva,
nyt jo edesmennyt, maanviljelijä Arvi Koski, joka sai vuonna 1981 ansioistaan director
musices -arvonimen.
− Metsästysseura keskittyy pääosin hirvenmetsästykseen. Seuralla on alueen metsäautotien
varressa hieno metsästysmaja ns. Harjun maja, jossa kaadetut hirvet käsitellään. Metsästysmajan tilat ovat käytettävissä myös kylän kokoontumisiin. Lisäksi on toiseen paikkaan
rakennettu komea kota ns. Kuivasmäen kota ja laavu kylien asukkaiden virkistyskäyttöön.
− Valokaista Osuuskunnalla on myös oma selkeä tehtävänsä. Kitinojan kylä oli maakunnan
toisena kylänä toteuttamassa pilottihankkeena valokuituverkon vetämistä Kitinojan, Halkosaaren ja Malkamäen kylien alueille vuonna 2004. Mukaan lähti suuri osa alueen talouksista. Valokaista Osuuskunta hoitaa tätä toimintaa ja sen kehittämistä edelleen. Myös
Kitinojan-Halkosaaren paikallissanomat HalKit toimii Valokaistan verkossa.
− Munkkilan vesijohto-osuuskunta oli perustettaessa Ylistaron ensimmäinen vesijohtoosuuskunta. Se hoitaa puhtaan veden saannin Kitinojan talouksille ja myös osalle Halkosaaren talouksia. Kaivot, pumppaamot ja verkosto pidetään hyvässä kunnossa ja vesi on
todella edullista. Puhdas vesi maksaa tällä hetkellä jäsentalouksille 0,85 euroa kuutiolta.
− Kylähistoriapiiri rekisteröitiin ry:ksi syksyllä 2010 ja yhdistyksen tehtävänä on kyläkirjahankkeen toteuttaminen. Myöhemmin katsotaan, onko yhdistyksellä jatkossa perinteen
keräämiseen ja vaalimiseen liittyviä tehtäviä. Kyläarkiston perustaminen näyttää tällä
hetkellä todennäköiseltä.
− Urheilutoimintaa kylässä vetää Ylistaron Kilpa-Veljien ala-osasto. Ykköslaji on tällä
hetkellä lasten ja nuorten pesäpallo.
− Koulun vanhempainyhdistys tukee kyläkoulun toimintaa monin eri tavoin. Yhdistys on
opettajien tukena ja apuna mm. lastenjuhlien järjestämisessä. Vanhempain yhdistys
hankki viime vuonna mm. nopeusnäyttötaulun koulun tien varteen.
− Kylässä toimii kaksi vahvaa herätysliikettä; körttiläisyys ja evankelisuus. Körttiläisten
toimintaa järjestää Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto ja evankelisten toiminta keskittyy Halkosaaren rukoushuoneen ympärille, jolla on oma kannatusyhdistys.
− Kitinojan kyläseura on koko kylän toiminnan kokoava ja kattava kattojärjestö. Kyläseura
keskittyy kylän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja markkinointiin hyvässä yhteistyössä
edellä mainittujen järjestöjen kanssa. Kaikki kylän projektit koordinoidaan ja rahoitetaan
kyläseuran kautta.
Tällä ”orkesterilla” soitetaan hyvin yhteen ja tulosta syntyy. Edellä lueteltujen toimijoiden resursseista on kerrottu erillisessä aineistossa.
A. Oman kylän järjestöjen ja kyläläisten kesken:
Kuten arvata sopii, niin kylässä riittää jokaiselle mielekästä tekemistä mainittujen järjestöjen
toiminnassa. Kylä on täynnä eri alojen erikoisosaajia ja jokainen saa vastuuta juuri siltä alueelta, jossa itse haluaa olla mukana. Järjestöt toimivat keskenään sulassa sovussa ja kuuntele
vat tarkalla korvalla kylän väen ääntä toimintaa suunnitellessaan. Kylään muuttaneet uudetkin
asukkaat ovat kiitettävästi mukana kylän toiminnoissa.
B.Yhdessä kunnan toisten kylien, kunnan, alueen Leader-ryhmän, järjestöjen ja muiden kanssa:
Kuten edellä jo ilmenee, niin kylä tekee paljon yhteistyötä naapurikylien, kunnallisten
toimijoiden ym. kanssa. Muutamia esimerkkejä yhteistyöstä:
− Naapurikylän Halkosaaren kanssa on erittäin tiivis yhteistyö ja puolet kylän yhdistyksistä
toimii kahden kylän alueella. Yhteisiä yhteisöjä ovat mm. metsästysseura, Valokaista
Osuuskunta, Munkkilan vesiosuuskunta, kyläkirkkoyhdistys, maa- ja kotitalousnaisten paikallisosasto ja Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys.
− Naapurissa sijaitseva Lapuan Länsikylä on aina ollut hyvä yhteistyökumppani. Tällä hetkellä
Kitinojan koulussa on oppilaita Länsikylän alueelta. Lapuan puolella 5 km:n päässä sijaitseva Wanha Karhunmäki on monien yhteisten tapahtumien keskus.
− Malkamäen ja Hanhikosken kylien kanssa on yhteistyötä mm. tulvajärjestelyjen yhteydessä
syntyneen Kyrönjoen ”helmen” Malkakosken merkeissä. On melontaa, kalastusta jne.
− Seinäjoen kansalaisopisto on aktiivinen toimija kylässä samoin Seinäjoen kulttuuritoimi.
Syksyllä 2011 Kitinojalla alkoi uutena piirinä kansalaisopiston taidepiiri. Kulttuuritoimen
järjestämä Tulisielut-projekti järjestää toimintaa mm. Kitinojalla.
− Seinäjoen seurakunta ja erityisesti Ylistaron kappeliseurakunta järjestävät paljon toimintaa
Kitinojan kirkossa sekä pyhäkoulu- ja diakoniatyössä. Pyhäkoulu pidetään sunnuntaisin kirkossa. Kylän diakoniatoimikunta vastaa seurakunnan diakoniatyöstä kylässä.
− Kitinojan kylätalon liikuntasali on aktiivisessa käytössä. Salista ovat varanneet palloiluvuoroja monet Seinäjoen yritykset ja alueen urheiluseurat. ”Tyhjät” vuorot täytetään perhevuoroilla. Kyläläiset varaavat salin oman perheen käyttöön.
− Kitinojan kyläkirkon akustiikka on erittäin hyvä musiikkitilaisuuksille ja nauhoituksille.
Monet alueelliset ja jopa valtakunnalliset kuorot ja muusikot ovat olleet kirkossa äänittämässä tuotantoaan, hiljattain oli mm. Pekka Simojoen konsertti. Kirkossa järjestetään mm.
perinteinen, vuosittainen, kylän voimin toteutettava gospel-messu.
− Mainittakoon, että tunnettu mieskuoro Jussit on pitänyt useita harjoitusleirejä Kitinojan kylätalolla ja samalla konsertoineet kirkossa.
− Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri on ollut mukana monissa kylän kehittämishankkeissa.
− Kitinojan kyläseura on Eteläpohjalaiset Kylät ry:n jäsen.
− Koto-projektin kautta kylän yhteistyökumppaneita ovat mm. Seinäjoen kaupungin kaavoitus- ja rakennusviranomaiset, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja SeAMK:n ”Palvelevat
puuyritykset” –hanke, valtakunnallinen ”Moderni puukaupunki” –hanke, iso joukko perinnerakentamisen amattilaisia, sekä messuosallistumisissa esim. Töysän kylät ja Jalasjärven kylät.
C. Kansainvälinen toiminta:
Kitinojan kylä on ollut mukana useissa Vaasan yliopiston hankkeissa, myös kansainvälisissä
kylähankkeissa.
Tucode projekti toteutettiin neljässä maassa: Unkarissa, Bulgariassa, Liettuassa ja Suomessa.
Tavoite oli luoda sähköisiä internet -yhteyksiä ja elearning cafe tyyppisiä yhteyksiä eri toimi
joiden välillä mm. kirjastoissa. Kylät eri maissa olivat projektin yksi kohderyhmä. Kitinoja
oli yksi näistä kylistä.
“The main objective of the project is to create the unified e-learning course “Internet Access Points Manage
ment” that would ensure an accessible and life long training for internet access points administrators and man
agers which will improve the administrators’ management and administration, training, communication and mar
keting skills in Lithuania, Hungary, Bulgaria, Finland. “
Linkki Tucode projektin kotisivulle: (Kopioi linkki selaimen osoitekenttään)
http://www.beti.lt/tucode/?page_id=144
Linkki Kitinojan kylän videoon, joka toteutettiin projektissa:
http://www.youtube.com/watch?v=PGUBEBqPqyw&feature=player_embedded#
1. Kenttäpäiväkirja tietotekniikasta Etelä-Pohjanmaan kylissä
”En kehu, mutta tulipahan sekin taas tehtyä”.
Toteuttanut epanet professori Tarja Tiainen Tampereen yliopistosta.
Linkki:
http://www.cs.uta.fi/reports/bsarja/B-2004-10.pdf
Kitinojan perinnekylähanke on virittämässä kansainvälisiä yhteyksiä mm. Ruotsin suuntaan.
10. Esimerkki onnistuneesta yhteishankkeesta, jossa kylä on ollut mukana (mitä tehtiin, miksi, koska ja keiden kanssa?):
Erittäin merkittävä yhteishanke Kitinojan ja se naapurikylien Halkosaaren ja Malkamäen
kesken oli Valokuituverkoston rakentaminen vuonna 2004. Hanke oli maakunnan ensimmäisiä pilottihankkeita. Mukaan tuli heti 110 taloutta. Kitinojalle rakennetun valokaistan liittymäon paljon enemmän kuin vain nettiliittymä. Liittymähintaan kuuluvat myös virusturva, kotisivutilaa aina 100 Mt asti ilman eri veloitusta, 30 Mt sähköpostitili, kuukausimaksuton
VoIP-puhelinliittymä, jolla voi soittaa nettipuhelimesta nettipuhelimeen ilmaiseksi sekä
IPTV-televisiojärjestelmä, jossa on nähtävissä lähes kaikki antenniverkon digikanavat (myös
PlusTV ja Canal Digital) automaattisella neljäntoista vuorokauden tallennusmahdollisuudella.
Tämä on tärkeää etenkin nuorisolle, jolle internetin ja sosiaalisen median merkitys vapaa-ajan
toiminnoissa on suuri.
Tehokas valokuituverkosto on palvellut hyvin kylän yrittäjiä. Verkoston ansiosta on kylään
saatu useita uusia pienyrittäjiä. Nopea ja edullinen valokuituverkosto on myös perinnekylän
rakentumisen kannalta erittäin tärkeä.
Osuuskunnan perustamiskokous pidettiin marraskuussa 2003. Valokaista.fi -domain on varat
tu Ficoralta syksyllä 2004. Rahoitus verkon rahoittamiseen tuli TE-keskukselta 45%, kun
nalta 30% ja liittyjiltä 25%. Pohjanmaan Tietorakennus Oy on tehnyt verkon suunnitelmat.
Hallituksen teknisenä neuvonantajana ja avustajana on toiminut Petri Naukkarinen 6net seu
tuverkosta. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on antanut apua osuuskunnan perustamisasia kirjojen laadinnassa ja verkko-osuuskunta Hakukaista on kokemuksiensa kautta avustanut kaivausurakoinnissa. Työt toteutettiin syyskauden 2004 aikana. Hallitus kokoontui 27 kertaa ensimmäisen vuoden aikana.
Liite 4. Valokaistan toimintakertomus 2004, perustamisvuodelta
11. Mitä merkittäviä tapahtumia (kyläjuhlia, markkinoita, näytelmiä, yms. yleisötilaisuuksia)
kyläläiset ovat järjestäneet viimeisen viiden vuoden aikana yksin tai yhdessä muiden kanssa?
On selvää, että kylän 12 yhdistystä ja yhteisöä järjestävät niin paljon tapahtumia, että niiden
luetteleminen on tässä mahdotonta. Todettakoon kuitenkin muutama vakiintunut tapahtuma,
joissa kyläseuralla on keskeinen rooli:
- Kesällä järjestetään kyläjuhla, jonka ohjelmassa on mm. vanhojen koneiden ja työtapojen
näyttely. Kyläjuhlan yhteydessä syödään rosvopaistia ja päivä päättyy illalla lauluiltaan, jonka
vetää tunnettu trubaruudi.
- Perinteiseksi tapahtumaksi on muodostunut myös kylän yhteinen ilta pääsiäiskokolla. Illan
aikana on ohjelmaa ja buffetti toimii. Useana vuonna on tapahtumaan liittynyt myös
hengellinen pääsiäisvaellus kirkossa, näin oli mm. tänä vuonna.
- Joulun alla järjestetään kirkossa Kauneimmat joululaulut ilta. Kyläseura tarjoaa illan
päätteeksi kaikille joulupuuron.
- Vuosittaiseksi perinteeksi on muodostunut myös gospel-messun järjestäminen kirkossa
- Lasten juhlat koululla ja mukulakirppis kylätalolla kuuluvat myös aina ohjelmaan
- Metsästysseuran järjestämät hirvipäivälliset ovat syksyn kohokohta
- Laskiaisrieha järjestetään koulukeskuksen ympäristössä Hietasaareen valaistussa pulkkamäessä ja koulun pihapiirissä.
- Eteläpohjalaisen Vuoden kylän nimityksen johdosta järjestettiin kyläjuhla Runebergin
päivänä 5.2.2012. Päivän ohjelmassa oli perhejumalanpalvelus kirkossa ja kirkkokahvien
jälkeen päiväjuhla.
- 25.11.2012 on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Juhlapäivä alkaa juhlajumalanpalveluksella kirkossa, jatkuen ruokailulla alasalissa ja päiväjuhlalla kirkossa.
12.Miten kylä ja kyläläiset ovat osallistuneet alueensa palvelujen kehittämiseen ja uudelleen
järjestämiseen, esim. kauppa, lähikoulu, posti, kylän monipalvelukeskus,
laajakaistayhteydet, infran järjestäminen, kyläavustaja, kuljetuspalvelut?
Kylän asukkaat ja järjestöt ovat aina olleet aktiivisesti itse kehittämässä kylän palveluja ja
kylän luottamustehtävissä toimivat ovat ajaneet kylän asioita kunnallisen päätöksenteon
kautta. Tässä joitakin esimerkkejä kylän mukanaolosta:
- Valokuituverkoston rakentaminen oli merkittävä hanke kylän palvelujen kehittämisessä
- Kyläkoulun kehittäminen on aina ollut kylän asukkaiden sydäntä lähellä. Aikaisemmin
koulujen opettajat olivat mukana lähes kaikessa kylän toiminnassa ja toimivat primus
moottoreina monissa asioissa. Nyt ei enää toki niin ole, mutta yhteistyö opettajien ja kylän
asukkaiden kesken on jatkuvaa ja tuloksellista. Koulun vanhempain neuvosto toteutti tämän
vuoden alkukesästä mm. tien varteen koulun kohdalle nopeusnäyttötaulun, keräämällä tähän
tarkoitukseen 2500 euroa rahaa. Suunnitelmissa on rahoittaa myös toisen nopeusnäyttötaulun
hankinta vastakkiselta suunnalta koulua lähestyttäessä. Yhdessä järjestetään vuosittain koululla lasten juhla normaalien kevät- ja joulujuhlien lisäksi.Äidit järjestävät koululla lapsille askartelukerhoja, joissa on ollut jopa 50 osanottajaa. Kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa kylän kehittämistoimien myötä nyt koko ajan. Tavoitteena on kolmannen opettajan saaminen ja koulutoiminnan
jatkumisen turvaaminen.
- Kyläkaupan osalta tilanne on mennyt huonompaan suuntaan, kuten niin monessa
muussakin kylässä. Kun kylässä aikoinaan oli kaksi kauppaa, osuuskauppa ja yksityiskauppa,
niin tällä hetkellä kylässä ollaan myymäläauton varassa. Tämän myymäläauton tukikohta on
Kitinojalla. Kyläkauppa-asiaan palataan varmasti vielä lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella.
- Maakunnallinen pankki sulki Kitinojan konttorin ovet keväällä 2009. Sen jälkeen kylän
asukkaat ovat yhdessä Halkosaaren asukkaiden kanssa ajaneet voimakkaasti pankkiasiaa ja
erään toisen pankin sivukonttori avattiin Halkosaareen syksyllä 2010.
- Syksyllä 2010 kylään saatiin koko kylän osuudelle katuvalot.
- Kesällä 2011 kylän pikitie päällystettiin uudelleen. Sekä katuvalot että tien uusi päällyste
olivat kylän infran kannalta erittäin tärkeitä asioita.
- Koulun ja kylätalon alueesta on kehittynyt kylän palvelu- ja harrastuskeskus.
13. Mitä elinkeinojen kehittämiseen liittyviä hankkeita kylä on toteuttanut tai ollut mukana
toteuttamassa viimeisen viiden vuoden aikana?
Tässä tulee nyt jo toistoa, mutta myös elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta nopeat
valokuituyhteydet ovat olleet helpottamassa yritysten toimintaa.
Maamiesseuralla on ollut merkittävä osuus kylän voimaperäisen maatalouden
koneellistumiseen ja kehittymiseen.
Tonttien hankinta, kaavoitus, kylätien katuvalojen saaminen sekä tien päällysteen uusiminen
ja viemäröintiasioihin vaikuttaminen on samalla myös elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Malkakosken virkistysalueen rakentumiseen on osallistuttu yhdessä mm. Malkamäen ja Hanhikosken kylin kanssa.
Maanomistajat ovat tukeneet Etelä-Pohjanmaan ELY:n virkistyskäyttöön tarkoitetun jokipuistoalueen syntymistä, mikä edistää luontomatkailuun liittyvien elinkeinojen syntymistä myös
Kitinojalla.
Kulttuurimaiseman huomioiminen ja perinnekylän syntyminen parantavat Seinäjoen kaupungin mahdollisuuksia saada valtakunnallinen kaupunkipuisto ulottumaan Seinäjoelta aina Kitinojalle ja Malkamäelle saakka. Joki- ja kaupunkipuiston kehittäminen lisäävät elinkeino
mahdollisuuksia kylässä.
14. Miten muuten kylä on edistänyt yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä kylään?
Tässä voisi viitata edellisten kohtien vastauksiin. Kylässä on runsaasti pienyrityksiä ja muutamia maatalouden suuryksiköitä. Hevosyrittäjiä on myös useita. Yrittäjyyden ja työpaikkojen
syntymiseen ei kylän järjestötoiminta ole suoranaisesti vaikuttanut, mutta hyvien olosuhteiden
ja positiivisen yritysilmapiirin rakentumiseen on voitu vaikuttaa. Seinäjoen läheisyys on merkinnyt ja merkitsee sitä, että kylän lähes joka savusta vähintään yksi henkilö käy töissä Seinäjoella. Tämä taas on merkinnyt sitä että kylästä löytyy erityisosaajia alalle kuin alalle. Tällä on
ollut rikastuttava vaikutus kylän elämään. Erityisen ilahduttava asia on se, että kylään on parhaillaan rakentumassa jopa 700 eläimen lihakarjakasvattamo erään kylän nuoren viljelijän
toimesta. Olisipa hieno näky, jos tämä lihakarja olisi lähivuosina laitumella Kitinojan maisemissa.
Perinnekylän markkinoinnissa merkittävä kohderyhmä löytyy luovien alojen toimijoista, joille
kylässä koko ajan luodaan olosuhteita luovien elinkeinojen kehittämistä varten.
15. Onko kylässä kyläkaavaa tai ympäristösuunnitelmaa?
Kylässä on kaavoitettuja asuntoalueita ja kylässä on myös osayleiskaava.
Perinnekyläalueelle on laadittu perinnekyläkaava.
Varsinaista ympäristösuunnitelmaa ei kylässä toistaiseksi ole, mutta ympäristön suunnitteluun
ja hoitoon on aina panostettu eri järjestöjen toimesta. Viemäröintihanke on alkamassa.
16. Miten kylässä on vaalittu kylän kulttuurimaisemaa?
Kts. kohta 7 ja siinä ensimmäinen asia "Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan" -hanke
Kitinojan kulttuurimaisemaan on aina kuulunut olennaisena osan kylän läpi virtaava Kyrönjoki. Jokivarsineen ja peltolakeuksineen kylä on osa eteläpohjalaista kansallismaisemaa, joka on
valtioneuvoston periaatepäätöksessä arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Joki on näytellyt keskeistä osaa kylän elämässä. Menneinä aikoina joki oli tärkeä kuljetusväylä. Tervaa, viljaa, puuta, heinää jne. kuljetettiin jokea pitkin kesällä ja talvella jäätä pitkin milloin Vaasan, milloin Seinäjoen suuntaan. Kylän nimen syntykin liittyy tarinan mukaan
jokeen. Kyrönjoen latvoilta saakka soudettiin veneillä jokea pitkin Isonkyrön vanhalle kirkolle. Matka oli pitkä ja vaarallisia koskipaikkojakin oli joessa. Tarinan mukaan kirkkoväki pysähtyi Kitinojan kohdalla mennen tullen ison ojan varrelle veisaamaan kiitosvirsiä, kun tähän
saakka oli onnellisesti selvitty. Tätä ojaa ryhdyttiin sanomaan kiitosojaksi ja siitä syntyi nimi
Kitinoja. Tämä tarina kulkee kansan suussa sukupolvelta toiselle, mutta varmaa tietoa asiasta
ei ole olemassa. Kitinoja nimelle on olemassa muitakin versioita.
Kyrönjoen tulvat eli paisunnat kuuluivat Kitinojan lähes jokakeväiseen elämään 1900-luvun
loppupuolelle saakka. Tulvavesi nousi useisiin rakennuksiin saakka ja ihmisiä ja eläimiä
jouduttiin evakuoimaan. Kylän koulukin saattoi olla saarella ja oppilaita kuljetettiin veneellä
ja traktori- tai hevoskärryillä kouluun. Koululaisten näkökulmasta tämä oli tietysti varsin
jännittävää ja mielenkiintoista aikaa. Kyrönjoen tulvasuojelutoimenpiteiden myötä tulvat ovat
nyt historiaa ja jokirannan pellot ovat maan parasta viljelylakeutta. Kylän kaunista
kulttuurimaisemaa vaalitaan viljelemällä ja varjelemalla.
17. Onko kylän voimin pyritty edistämään maaseutuasumista ja hankkimaan kylään uusia
asukkaita ja miten (tonttipörssi, markkinointi, muilla tavoin)?
Kuten edellä monessa kohdin ilmenee, niin maaseutumaista asutusta ja uusien asukkaiden
hankintaa on kaikin mahdollisin keinoin edistetty ja siinä on myös onnistuttu. Tästä osoituksena on se, että kylään rakennettiin vuonna 2011 kahdeksan uutta omakotitaloa ja uusia on tulossa mm. perinnekylään.
Kylän asuntoalueet ovat täynnä ja uusia alueita tarvitaan ja niitä on myös tulossa. Erilaisissa
tonttipörsseissä ollaan mukana ja tontteja markkinoidaan myös internetissä toimivien paikallissanomien (www.valokaista.fi) kautta kohdassa ”Asukasmarkkinointi”. Asukasmarkkinoinnin
osalta on hyödynnetty kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisun 5/2006 sisältämiä huomioita ja
jaoteltu sisältö asukasmarkkinoinnin:
1) fyysiseen ympäristöön, eli esitelty ympäristön ominaisuudet ja vetovoimatekijät
2) sosiaaliseen ympäristöön, eli esitelty kylän toiminnalliset ominaisuudet ja yhteisölliset
vetovoimatekijät
3) taloudelliseen ympäristöön, eli esitelty mahdollisuudet työllistyä ja kehittää toimeentulomuotoja kylässä
4) kotiutumiseen, eli esitelty Kitinojan ja Malkamäen tonttikartat, perinnekylän rakennusta
paohjeistus joka sisältää perinnetonttien kartan, linkit hankkeen blogissa olevaan listaukseen
perinnerakentajia palvelevista osaajista, tonttihinnat sekä yhteyshenkilön yhteystiedot tontin
hankinnassa. Kylän uusien asukkaiden kotouttamiseksi on laadittu oma kirjallinen strategian
sa.
18. Miten lähistöllä olevia kaupunkeja ja muita keskuksia on pyritty hyödyntämään oman kylän kehittämisessä?
Seinäjoen voimakas kasvu heijastuu Halkosaaren-Kitinojan alueille. Tehty
kuntaliitos vauhditti kasvua ja ainakin Kitinojan näkökulmasta kuntaliitos oli oikeaan osunut
toimenpide. Kitinojan kylä on onnistunut hyvin hyödyntämään Seinäjoen kasvun kylän
kehittämisessä. Yhteistyö mm. Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikön sekä kaavoitus- ja
rakennusviranomaisten kanssa on ollut erittäin hyvää.
Kitinojan sijaintia maakunnan kahden kasvukeskuksen välissä, 15 minuutin etäisyydellä
molemmista, on tuotu esiin kylän markkinoinnissa. Sijainti mahdollistaa kaikkien Seinäjoen
ja Lapuan kaupunkien palveluiden ja tavoittamisen lyhyessä ajassa, mikä voi olla muuttajan
mielestä tärkeää.
Etelä-Pohjanmaan ELY, Seinäjoen kaupunki ja Lapuan kaupunki tullevat olemaan Kitinojan
ja naapurikylien yhteistyökumppaneita, kun mm. Malkakosken virkistysalueen kehittäminen
jatkuu.
19.Miten kyläperinnettä on vaalittu ja tallennettu (perinnetapahtumat, kyläkirjat, romput
jne.)?
Juuri nyt vireillä oleva kyläkirjahanke tulee olemaan keskeinen ja tärkein osa kyläperinteen
vaalimista ja tallentamista. Kyläkirjahankkeen myötä on jo nyt kertynyt mahtava määrä kylän
historiaa kuvaavaa valokuva + kirjallista materiaalia. Kaikki materiaali säilytetään ja tallennetaan tuleville sukupolville. Esim. kaikki saadut arvokkaat kuvat tallennetaan digitaaliseen
muotoon. Kaikki kuvat eivät tietenkään mahdu kyläkirjaan, mutta aineiston pohjalta voidaan
järjestää esim. valokuvanäyttelyjä, valokuvailtoja ja tehdä aineistosta erilaisia painotuotteita
esim. kortteja, kyläkalentereita, joululehtiä ym.
Kyläkirjan merkeissä on haastateltu/haastatellaan kylän vanhimpia asukkaita ja aineisto tallennetaan. Vuosittain kyläseura järjestää kyläjuhlan yhteydessä vanhojen koneiden ja työtapojen näyttelyn ja samalla edistetään vanhojen koneiden hoitoa ja säilyttämistä.
20. Millä tavoin on edistetty kyläläisten yhteishenkeä?
Kitinojalla on vallinnut poikkeuksellisen hyvä yhteishenki koko kylän tunnetun historian ajan.
Naapuriapu on ollut ja on kylän elämästä esille nouseva asia. Jos huomataan, että naapuri
tarvitsee apua, niin apuun mennään pyytämättä. Käsityksemme ja kokemuksemme mukaan
kylän hyvää yhteishenkeä on ylläpidetty riittävän suurten yhteisten ponnistelujen kautta. Kylän
historia on täynnä näitä suuria saavutuksia. Ennen päätöstä on luonnollisesti oltu kiivaastikin
puolesta tai vastaan, mutta kun päätös on tehty, niin sitten painetaan yksissä tuumin eteenpäin.
Esimerkkejä kylän yhteishengen ylläpitämisestä löytyy runsaasti alkuesittelyssä olleesta liitteeestä: Sukupolvien työ jatkuu...
Erittäin hienoa on, että näitä isoja hankkeita on toteutettu näihin päiviin saakka ja niitä on
vireillä edelleen. Uusi sukupolvi on jatkanut yhteistyön ja yhteishengen kestävällä pohjalla.
Kylän suurin yhteinen ponnistelu on ollut oman hautausmaan ja kyläkirkon rakentaminen.
Kitinojan kirkko on ilmeisesti ainut kyläkirkko maassamme, joka on rakennettu ja hoidettu
talkooperiaatteella. Kun hanketta tarkastellaan tämän ajan näkökulmasta, niin se on ollut
hullunrohkea yritys. Aikakirjat kertovat, että rakentajilla ei ollut läheskään aina selvillä, millä
mitkäkin hankinnat rahoitetaan. Lähetystöjä lähti mm. Kirkkohallitukseen ja alueen seurakuntiin ja erilaisia rahankeräyksiä järjestettiin jatkuvasti. Kaikista vaikeuksista selvittiin ja silloinen arkkipiispa Ilmari Salomies vihki kyläkirkon tehtäväänsä yhdentoista papin avustamana
25.11.1952. Kaikki kirkon kattokruunut, tekstiilit ja jopa taiteilija Veikko Vionojan maalaama
alttaritaulu on saatu yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksina.Velaton kyläkirkko oli valmis palvelemaan Jumalaa. Erittäin viisaita silloiset päättäjät olivat siinäkin, että kirkon alakertaan
tehtiin heti koko alakerran täyttävät tilat. Tilat toimivat pitkään kylätalon roolissa. Tiloissa on
järjestetty mm. hautajaisia, häitä, vuosijuhlia, sukujuhlia, kokouksia jne. Hautausmaata ja kyläkirkkoa on kohta 60 vuotta vaalittu suurella rakkaudella ja vaalitaan edelleen.
Mainittakoon, että 25.11.2012 on tulossa kyläkirkon 60-vuotisjuhlat. Silloin tule kuluneeksi
tarkalleen 60 vuotta kirkon vihkimisestä. Kirkon 60v juhlaan tulee juhlajumalanpalveluksen
saarnaajaksi Turun piispa Kaarlo Kalliala. Hän on jossain elämänsä vaiheessa istunut Kitinojan kirkon penkissä.
Kylän yhteishengen ylläpitämisen kannalta merkittävä ja tärkeä hanke on ollut kylätalon
rakentaminen. Kylätalo valmistui vuonna 2001. Projekti toteutettiin EU:n kehittämishankkeena. Kustannusarvio oli yhteensä n. 2,4 milj. markkaa. Siitä EU:n osuus oli 40 %, kunnan
osuus 30 % ja kyläläisten osuutena loput 30 %. Kylän osuus toteutettiin suurimmaksi osaksi
kökkätyönä. Lähes koko kylä osallistui talkoisiin, jota työtä kertyi talkoolistojen mukaan yli
10 000 tuntia. Kaikki kylän ammatti-ihmiset osallistuivat omalla alallaan rakentamiseen,
suunnittelusta lähtien. Kylässä asuu mm. rakennus-, sahkö-, kone, LVI- ja tietokoneinsinööri.
21.Miksi juuri tämä kylä pitäisi valita Vuoden Kyläksi?
Edellä 20 kohdassa on varmaan jo tullut riittävästi kerrotuksi ja kehutuksi Kitinojan kylää.
Nyt on aika antaa muiden kehua ja kertoa. Vaasa-lehden tunnettu pakinoitsija nimimerkki
”Maanjussi” (Osmo Kustaa Hautamäki) vieraili Kitinojalla vuonna 1949 ja vierailun pohjalta
syntyi lehteen sivun juttu Kitinojan kylästä. Hän tuli jälleen kerran tekemään juttua Kitinojan
tarkastusyhdistyksen uusista ennätyksistä karjojen keskituotoksissa. Kitinojan tarkastusyhdistys oli noin 20 kertaa maakunnan paras ja ainakin kaksi kertaa koko maan paras karjan keskituotoksilla mitattuna. Jostain kumman syystä Maanjussin kertomus Kitinojasta viehättää edelleen myös tämän ajan kitinojalaisia. Tässä suora lainaus jutusta, joka
oli Vaasa-lehdessä 19.6.1949.
Suora lainaus otsikosta ja jutun alkuosiosta:
-------------
Kitinojalla asutahan, eikä vääkästetä
Ja karjoollansa kitinojalaaset parantaa mennehenvuotista Suomen ennätystä liki
parillakymmenellä voirasvakilolla
Pimiä päivä, mutta valoosat ajatukset. Sellaanen oli vaikutelma Kitinojalla käynnistäni. Sataa tuhruutti, Kuoppalan neuvos kapsahutti sähöön keskellä päivää palamahan, mutta kun se rupes toimittelemahan kitinojalaasten harrastuksista ja touhuusta, niin oli niinkuin olis aurinko ruvennu paistamahan. Kitinoja on merkillinen kyläkunta siitä, jotta sieltä on niin vaikia löytää mitään moittimista.
Kun navetooskin on joillakin pellikatot, niinkuin Sippoolan Jaskalla. Ja talookkin on maalattu,
Kuussaaren poijat maalas paraikaa tuhatta kyyttiä tahkua.
Harvoolla kyläkunnilla on niin komiaa kuningasajatusta kun kitinojalaasilla. Ja tämä ajatus on se,
jotta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä Kitinoja on oma kunta ja seurakunta.
Eikä mikään tavallinen pitäjes, vaan sellaanen johna verotkin maksetahan siitä 50 miljoonan markan
panksuunista, jota nyt jo kovalla touhulla kootahan ja kartutetahan. Kitinojalaaset on vähä kyllään-
tyny näihin nykyysihin kuntihin kun Lapuakin pani niin knahdisti osuuttansa siihen Kitinojan sillan
tekohon, notta ne tykkää paremmin olla ominsa.
Pitääs ruveta jo kattelemahan tontinplassia Kitinojallen, notta pääsis kuntahan, johna ei oo veroja
ollenkaan!
Ja niin ne on yhtähällepäin kun sianjalaat, nämä kitinojalaaset. Kun kyläs kiertää kapula, jotta nyt
sillantekohon tai hautuumaata reiraamahan, tai urheilukenttää ainaamahan, niin aina joudetahan joka taloosta nikottelemata. Kitinojalla on kateuskin jalostettu yritteliääsyydeksi.
---------Loppuyhteenveto
Elämme tällä hetkellä väistämättä ajassa, jossa rakenteita uusitaan ja toimintoja
kevennetään. Samalla kun kuntakoko kasvaa, niin paikallisen toiminnan merkitys korostuu.
Kitinojalla paikallisen toiminnan merkitys on oivallettu jo yli sadan vuoden ajan. Siksi Kitinoja tulisi valita valtakunnalliseksi omatoimisuuden ja yhteistyön esimerkkikyläksi.
Kitinojalla 30.4.2012
Kitinojan Kyläseura ry
Keijo Kitinoja
puheenjohtaja
Mervi Korkeasaari
sihteeri
Kitinojan kylähistoriapiiri ry
Kitinojan kyläkirkkoyhdistys ry
Väinö Kuoppala
puheenjohtaja
Antti Hirvilammi
puheenjohtaja
Kitinojan maamiesseura ry
Kitinojan koulun vanhempain yhdistys
Juha Kitinoja
puheenjohtaja
Alpo Kitinoja
puheenjohtaja
Kitinojan maa- ja kotitalousnaiset
Halkosaaren rukoushuoneen kannatusyhdistys ry
Annukka Kuoppala
puheenjohtaja
Antti Hirvilammi
puheenjohtaja
Kitinojan metsästysseura ry
YK-V:n Kitinojan alaosasto
Mikko Aila
puheenjohtaja
Mauri Flankkumäki
puheenjohtaja
Valokaista Osuuskunta
Munkkilan vesijohto-osuuskunta
Keijo Kitinoja
puheenjohtaja
Hannu Kitinoja
puheenjohtaja
Herättäjä-Yhdistyksen
Kitinojan paikallisosasto
KOTO Eteläpohjalaiseen
kulttuurimaisemaan -hanke
Alpo Kitinoja
puheenjohtaja
Taina Hautamäki
projektipäällikkö