1. No category

18
Perjantaina 6. joulukuuta 2013
KULTTUURI
Puh: (06) 2477 587
kulttuuri@pohjalainen.fi
Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi
Moottori esittämiselle käynnistyy vain silloin, kun hallitsee kaiken
teknisesti täydellisesti. Vasta silloin pääsee esityshurmioon. 
Oopperalaulaja Jorma Hynninen, Rondo, 12/13
Hollantilainen bluesmies Vaasassa
VAASA  Hollantilainen rokkaavan
bluesin erikoismies Little Boogie
Boy tekee minikiertueen Suomessa.
Vuoden bluesartistiksi kotimaassaan niin kitaristina kuin laulajanakin
ehdolla oleva Little Boogie Boy eli
Hein Meijer päättää kiertueensa
Vaasaan ja Pub O’Malleysiin lauantaina 7.12. Keikka alkaa kello 23. Meijerin sähköiseen bluesiin perustuva
ohjelmisto ulottuu niin mustaan souliin kuin rock’n’rolliinkin. Häntä säestää komppiryhmä, Jaska Prepula
basso ja Mikko Peltola, rummut.
Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 kulttuuri@pohjalainen.fi
”Sotakirjallisuus sortui
sensaationhakuisuuteen”
Kamarimusiikin
paloa orkesterissa
LAURA KROHN
VAASA Vaasan kaupunginorkes-
Tutkijan mielestä suomalaisen sota-aiheisen kirjallisuuden taso on laskenut
ANNE PUUMALA
POHJALAINEN Mannerheim.
Romaani tarttui
vähemmistöjen sotaan
Murtuneet sotilaat. Törni. Suomi ja Saksa. Kirjasyksyä on tahdittanut sotakirjallisuus ja siitä
nousseet otsikot.
– Ilmiönä tämä ollut hyvin erikoinen. Viime sotia käsitteleviä
kirjoja on ilmestynyt tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, sanoo sotahistorian tutkija Lasse
Laaksonen.
Hänen mukaansa Suomessa julkaistuun sotakirjallisuuteen on tullut uusi piirre. Sitä
voi luonnehtia yhdellä sanalla:
sensaationhakuisuus.
– Piirteitä siitä on ollut havaittavissa jo aikaisemmin esimerkiksi siinä, kuinka Saksa-suhteita on käsitelty.
ANNE PUUMALA
POHJALAINEN Kaunokirjalli-
suudessa on viime aikoina käsitelty erityisesti vaiettujen tai
vähemmälle huomiolle jääneiden vähemmistöjen sotakokemuksia.
– Useissa teoksissa suhtaudutaan kriittisesti kansalliseen historiaan ja esimerkiksi kyseenalaistetaan kansallinen yhtenäisyys. Keinoina ovat
muun muassa parodia, moniääninen kerronta ja toisensa kumoavat kertomukset, luonnehtii 2000-luvun historiallisen romaanin sotakuvauksia tutkiva
Marita Hietasaari.
Hän mainitsee esimerkkejä.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjassa tapahtumia kuvataan työläisten ja nimenomaan vasemmistolaisten näkökulmasta. Pääroolissa ovat naiset ja lapset. UllaLena Lundberg on kirjoittanut
Suomi  on sotakirjojen luvattu maa.
Joensuun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston historian dosenttina toimivan Lasse Laaksosen mielestä
kiristynyt kilpailu näkyy laadun heikkenemisenä.
– Suomessa tehdään ansiokkaita historian opinnäytetöitä,
mutta populaarien sotakirjojen
taso on laskenut. Monissa teoksissa ei ole mitään uutta. Vanha asia esitetään uusin painotuksin. Mahtipontiset otsikot
eivät usein vastaa sisältöä, hän
sivaltaa.
Lasse Laaksosen mukaan sotahistoriatutkimuksessa näkyy
siirtyminen itseruoskinnan aikaan.
– 70- ja 80 -luvuilla oli vallalla sankaruutta korostava kansa
taisteli -ajattelu. Nyt ollaan toisessa ääripäässä. Usein pienin
argumentein haetaan kielteisiä
piirteitä ja etsitään virheitä.
Sotahistorioitsija uskoo, että keskustelun kulminaatiopiste on tänä vuonna saavutettu ja
kuohuttavat keskustelunaiheet
li ala. Kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Itseoppineilla historioitsijoilla ei välttämättä
metodioppi ole hallussa. Täytyy
muistaa, että akateeminen tutkimus hakee syy-seuraus-suhteita, ei esimerkiksi virheitä.
Suomi on sotakirjallisuuden luvattu maa. Eräs syy sotaa käsittelevien kirjojen runsauteen on se, että
sotaa käytiin omalla maaperällä.  Kuva: SA-Arkisto
on hetkeksi ammennettu.
Sotakirjallisuudelle on silti
yhtäläinen kysyntä ja kiinnostus. Laaksonen peräänkuulut-
Sarjakuvat B.Virtanen, Kamut, Baby Blues ja Harald Hirmuinen
taa kriittisyyttä.
– Historiantutkimus on vil-
Poikkeuksiakin kirjavassa sotakirjasadossa on. Lasse Laaksonen mainitsee Tieto-Finlandialla palkitun Ville Kivimäen Murtuneet mielet.
– Siinä on selvästi tuotu esiin
uutta. Uskon sodan mentaalihistorian ja henkisen puolen tarkastelun korostuvan jatkossa.
Hän mainitsee uutta tuovasta
tutkimuksesta myös Jouni Tillin sotapappien retoriikkaa kä-
suomenruotsalaisten sotakokemuksista. Pekka Jaatisen Kalpeat sotilaat kuvaa huumekoukkuun jääneiden kahden sotilaan
elämää sodanjälkeisessä Helsingissä.
Sami Hilvon Viinakortti kertoo, millaista oli samaan sukupuoleen kohdistunut rakkaus
sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä.
Hietasaaren mukaan vuosituhannen vaihde näyttää vain kasvattaneen kirjailijoiden ja tutkijoiden intoa käsitellä viime vuosisadalla käytyjä sotia.
– Yksi syy on uuden kirjoittajasukupolven kiinnostus isovanhempiensa aikaa kohtaan. Ajallinen etäisyys ja omakohtaisen
kokemuksen katoaminen ehkä
myös helpottaa asioiden käsittelemistä. Kipeitäkin aiheita voi
nyt lähestyä kiihkottomammin,
Hietasaari toteaa.
sittelevän väitöskirjatyön. Väitöskirja ilmestyi englanniksi viime keväänä.
Eräs syy sota-aiheisen kirjallisuuden runsauteen Suomessa
on se, että sotaa käytiin omalla maaperällä.
– Vahva kansanvalta-ajattelu
ja uskonnollisuus vaikuttavat
myös, Laaksonen toteaa.
Sukupolvenvaihdos näkyy julkaistussa kirjallisuudessakin.
– Kun väittelin vuonna 1999
talvisodan lopputaisteluista,
yleisössä oli yli kolmesataa veteraania. Heille kyse oli tunnepitoisesta asiasta. Eihän talvisota enää herätä samanlaisia väristyksiä.
terin kamarimusiikkikonsertti
soi sunnuntaina Kuntsilla. Siinä esiintyvät klarinetisti John
Alén, sellisti Janne Virkkala
ja pianisti Katri Lax.
Orkesterlla päättyi juuri 11
koululaiskonsertin kiertue ja
ensi viikolla on tulossa jo sinfoniakonsertti, mutta virtaa riittää silti kamarimusiikkiin.
–  Tätä on kiva tehdä orkesterimuusikon työn lomassa. Kamarimusiikissa pääsee soittamaan
hienoja teoksia, soolosellistinä
orkesterissa toimiva Virkkala
perustelee.
Virkkala on esiintynyt Vaasassa 4-5 kamarimusiikkikonsertissa näiden kahden vuoden aikana, jotka Vaasan kaupunginorkesterissa soittanut.
Harjoittelun aikatauluttaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
– Olemme yrittäneet syksyn
aikana löytää sopivia välejä harjoituksiin. Ensimmäiset harjoitukset pidettiin jo hyvissä ajoin,
Virkkala kertoo.
Virkkalan työpäivät venyvät
Venetsian
arkkitehtuuribiennaalissa
Suomea edustaa
installaatio
HELSINKI Ensi kesäkuussa alkavassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomea edustaa
Lassila Hirvilammi arkkitehtien installaatio Re-Creation.
Tällä kertaa biennaalin
Suomen paviljongissa nähdään vain yksi teos. Arkkiteh-
muutenkin pitkiksi, sillä hän
kulkee päivittäin autolla Kaustiselta Vaasaan ja takaisin. Työmatkoihin kuluu päivittäin yhteensä liki neljä tuntia.
Sunnuntain konsertissa kuullaan Nino Rotan Trio klarinetille, sellolle ja pianolle. Se on harvoin esitetty teos. Uumajassa
työskennellessään Virkkala oli
jopa kantanauhoittamassa sitä
Ruotsin radiolle.
– Silloin siitä oli vain käsinkirjoitetut nuotit, nyt 15 vuotta
myöhemmin löytyy jo painetut
nuotit, hän kertoo.
Virkkala kuvailee musiikkia
italialaisen rönsyileväksi ja iloiseksi. Nino Rota tunnetaan hyvin elokuvasäveltäjänä. Hän on
säveltänyt musiikkia Fellinin
elokuviin ja Coppolan Kummisetään.
Konsertin toinen teos on
Brahmsin Klarinetten-trio a molli.
–  Se on yksi suurimpia kamarimusiikin helmiä, Virkkala sanoo.
o Kamarimusiikkikonsertti Säveliä triolle sunnuntaina 8. joulukuuta kello 16 Kuntsilla
tuurimuseon tiedottajan Ilona Hildénin mukaan soolonäyttelyllä halutaan pureutua
biennaalin vaihtuvaan teemaan entistä tarkemmin. Tänä vuonna biennaalin teemana on Fundamentals, joka palaa arkkitehtuurin ajattomaan
perustaan.
Re-Creation-installaation
ovat suunnitelleet arkkitehdit Anssi Lassila ja Teemu Hirvilammi. Installaatio tuodaan
Venetsian biennaaliin Scenzhenistä Kiinasta.
Näyttelyn viimeisenä päivänä sunnuntaina 8.12. klo 15 Gunnar Bäckman ja Mirva
Vittaniemi esittelevät näyttelyitään Vaasan
taidehallissa ja Ibiksessä. Tervetuloa!
MINUN
VAASANI
&
INDIA
PEOPLE
VAASAN TAIDEHALLI
Kaupungintalo, 06 325 3770
Avoinna ke-pe 12 - 18, la-su 12 - 17