ArchiCAD ja määrälaskenta – käytännön vinkkejä Useissa
Tietomalli Tomi Tutti tomi.tutti@tocoman.com ArchiCAD ja määrälaskenta – käytännön vinkkejä Suunnittelijoiden laatimia ArchiCAD-malleja käytetään yhä laajemmin rakennusliikkeiden määrä- ja kustannuslaskennassa. Tänä päivänä suunnittelijoiden tietomalleissa esiintyy kuitenkin puutteita, mitkä haittaavat niiden hyödyntämistä. Onneksi puutteet ovat korjattavissa suhteellisen pienellä työllä. U seissa eri yhteyksissä on laadittu vaatimuksia ja ohjeita tietomallien laatimiseen silmällä pitäen myös määrälaskennan tarpeet. Yksi esimerkki on Senaatti-kiinteistöjen mallinnusvaatimukset, joiden määrälaskentaa käsittelevän osuuden on laatinut Tocoman. Kyseiset ohjeet ovat hyvin laajat ja sovelluksesta riippumattomat, joten tällä kertaa halusimme kertoa jotain kompaktia ja konkreettista. Tässä artikkelissa tiivistämme määrälaskennan mallinnusvaatimukset kolmeen periaatteeseen ja annamme ohjeet muutamaan tyypilliseen ongelmatilanteeseen, mitä on esiintynyt asiakkaidemme projekteissamme käytetyissä ArchiCAD-malleissa. Artikkeli ei pyri olemaan kaiken kattava tietomallinnusohje, vaan käytännönläheinen esitys siitä, kuinka mallien soveltuvuutta laskentaan voidaan parantaa. ArchiMAD 1/2011 Kolme yksinkertaista periaatetta 10 Määrälaskennan asettamat vaatimukset tietomalleille voidaan kiteyttää kolmeen periaatteeseen: johdonmukaisuuteen, tunnistettavuuteen ja mitattavuuteen. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että projektissa sovitut rakennusosat mallinnetaan kokonaisuudessaan ja noudattaen sovittua mallinnustapaa. Jos esimerkiksi osa kevyistä väliseinistä tai betonipilareista puuttuu tieto- mallista, niin laskennan kannalta ne yhtä hyvin voisivat olla mallintamatta kokonaan. Tunnistettavuus käytännössä tarkoittaa sitä, että mallin objekteille on määritelty rakenne- tai vyöhyketyyppi sekä vastaava kuvataso. Mitattavuus tarkoittaa sitä, että objektin mallintamiseen käytetty työkalu tarjoaa määrätietoja, mitkä ovat laskennan kannalta olennaisia kyseiselle rakennusosalle. Karkeasti ottaen tämän vaatimuksen voisi muotoilla myös siten, että ”mallinna rakennuksen seinä ArchiCADin seinätyökalulla”. Määrälaskennan asettamat vaatimukset eivät siis ole mahdottomia. Yleensä haasteet liittyvät siihen, että kyseisiä periaatteita ei tunneta tai niitä ei huomioida tietyissä erikoistilanteissa. Toisaalta malli saatetaan laatia edellä mainittujen periaatteiden mukaan, mutta sen julkaisua ei tehdä hallitusti, mikä aiheuttaa ylimääräistä työtä laskennassa. TOCOMAN Tocoman on yksi maailman johtavia rakennusalan määrä- ja kustannushallinnan ohjelmistoja ja palveluja tarjoava yritysryhmä. Tocosoft Oy on osa yritysryhmää ja keskittyy määrä- ja kustannushallinnan ohjelmistoihin sekä niihin liittyviin konsultointipalveluihin. Tocosoftin tuotteita käyttää yli 2000 henkilöä 200 eri yrityksessä sekä Suomessa että ulkomailla. DI Tomi Tutti toimii Tocosoft Oy:n teknisenä johtajana ja omaa yli 10 vuoden kokemuksen tietomalleihin liittyvästä konsultoinnista niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Yhdysvaltalaisen Stanford Universityn CIFE-tutkimuskeskuksessa, mikä on kansainvälisesti yksi alan johtavia tutkimusorganisaatioita. Julkaise malli hallitusti Määrälaskijan tulee pystyä tunnistamaan, mitkä mallin objekteista on laadittu kyseisen toiminnon vaatimalla tasolla. Yksinkertaisin tapa tähän on laatia kuvatasoyhdistelmä, missä epäolennainen sisältö on piilossa. Tämä luonnollisesti edellyttää kuvatasojen johdonmukaista käyttöä mallinnuksessa, eli yksikään taso ei voi sisältää objekteja, joita sekä lasketaan että jätetään laskematta. Panostamalla mallin julkaisuun noin 15 minuuttia, voit säästää laskijan aikaa jopa useita tunteja. Saat myös tyytyväisen asiakkaan, mikä todennäköisesti haluaa työskennellä kanssasi myös tulevaisuudessa. Luotuasi piirustukset mallista, tallenna siitä kopio laskentaa varten. Tuo kopio tulee toimimaan mallin julkaisun pohjana. Kopio myös varmistaa sen, että piirustukset ja malli vastaavat toisiaan, mikä vähentää huomattavasti selvittelytyötä laskennan aikana. Seuraavaksi julkaisussa tulisi huomioida, että vastaanottajan tietokoneen suorituskyky ei välttämättä vastaa itselläsi käytössä olevaa. Laskenta tapahtuu myös pääosin 3D-näkymässä, mikä tekee mallin ”koosta” entistä kriittisemmän tekijän. Siihen voit vaikuttaa kahdella yksinkertaisella toimenpiteellä. Aiemmin tässä artikkelissa kehotimme laatimaan kuvatasoyhdistelmän kustannuslaskentaa varten. Aseta se luomassasi kopiossa aktiiviseksi ennen mallin toimittamista. Tällöin laskijan avatessa mallin ensimmäistä kertaa, hän näkee vain ne rakennusosat, mitkä on tarkoitus laskea mallista. Tämä myös säästää aikaa, koska laskentasovellus lukee vain ne objektit, mitkä on oikeasti tarkoitus laskea. Suuressa kohteessa asemapiirustusten, IFC-referenssien ja visualisointiin käytettyjen GDL-objektien lataaminen voi nimittäin vaatia paljon prosessointia. Voit entisestään optimoida mallin ”kokoa” poistamalla kopiosta tulosteet ja planssit, mitä ei käytetä laskennassa. Laskijalla kun on käytössään viralliset piirustukset, mitkä luotiin julkaisuprosessin alussa. Niiden sisällyttäminen laskentamalliin ei siis hyödytä ketään, vaan ainoastaan hidastaa mallin käsittelyä. Lopulta tallenna piirustukset ja laskentaa varten luotu mallin kopio projektipankkiin tai toimita dokumentit muulla tavoin laskijalle. Mitkä kuvatasot ovat olennaisia määrälaskennan kannalta? Määritä objektille aina rakennetyyppi Määrälaskennan näkökulmasta mallissa ei ikinä tule olla ”tyhjiä” rakennetyyppejä. Jos tarkkaa tyyppiä ei ole tiedossa, niin arvoksi tulee asettaa rakennusosan luokkaa kuvaava arvo, kuten ”AP”, ”VP”, ”VS” tai ”US”. Tällöin objekti on tunnistettavissa ja sille voidaan tarvittaessa määrittää oletuskustannus tai vertailla kahden eri tuotantomenetelmän kustannusvaikutuksia. Lisäksi laskentaprosessi nopeutuu huomattavasti, kun ”tyhjän” tyypin omaavia objekteja ei tarvitse analysoida yksitellen. Vältä ”tyhjiä” rakennetyyppejä. Pidä huolta rakennetyypeistä ja kuvatasoista Laskenta nopeutuu huomattavasti, jos rakennetyyppejä ja kuvatasoja käytetään johdonmukaisesti. Eli väliseinien kuvatasolla tulee olla ainoastaan väliseiniä. Jos kuvatasolta löytyy muita rakennetyyppejä, laskijan tulee tarkistaa, onko virhe objektin kuvatasossa vai rakennetyypissä. Rakennetyyppi tulisi määritellä vain yhdessä tietokentässä ja sen tulisi vastata rakennusselosteessa käytettyjä tunnisteita. Jos objektin leikkaustäytteessä ja ID-kentässä on esimerkiksi määritelty eri tyypit, laskijalle on hyvin työlästä selvittää, kumpi niistä on oikea. Tarkista että rakennetyyppi ja kuvataso vastaavat toisiaan. Tietomalli Luo kuvatasoyhdistelmä määrälaskennalle Haluatko oppia lisää? sa. Sen ominaisuuksia voivat myös arkkitehdit hyödyntää. Sen avulla voit helposti analysoida, että esimerkiksi rakennetyypit ja kuvata- sot ovat kunnossa. Voit myös itse luoda monipuolisia määräluetteloita, mitkä täyttävät rakennusliikkeiden tyypilliset tarpeet. LISÄTIETOA Lue lisää Tocomanin kurssitarjonnasta: www.tocoman.fi/koulutuskalenteri. Lue lisää Tocoman iLink –sovelluksesta ja katso video: www.tocoman.com/ilink (englanniksi) ArchiMAD 1/2011 Tocoman tarjoaa erityisiä kursseja arkkitehdeille, jotka haluavat tietää enemmän ArchiCAD-mallien hyödyntämisestä määräja kustannuslaskennassa. Kurssi kestää puoli päivää ja sen aikana käydään läpi olennainen teoria ja tutustutaan Tocoman iLink –sovellukseen. Suomen johtavat rakennusliikkeet käyttävät Tocoman iLink –sovellusta tietomallipohjaiseen määrä- ja kustannuslaskentaan- 11
© Copyright 2024