Pieni mutta vaarallinen
Uuden jätevoimalan vaikutukset arvioitiin 18 Polttokelpoinen jäte tutkittiin Topinojalla 9 TSJ 2012 neuvonnan pääteema vuonna 2012: Pieni mutta vaarallinen Turun Seudun jätehuolto Oy (TSj) on neljäntoista kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. TSJ vastaa kuntien lakisääteisten jätehuoltotehtävien ja jäteneuvonnan toteuttamisesta Turun seudulla. TSJ tuottaa monipuolisia jätehuolto- ja neuvontapalveluja seudun asukkaille, julkisille toimijoille ja muille jätelaissa kunnan jätehuoltovastuulle määrätyille toimijoille. Elinkeinoelämää TSJ palvelee lainsäädännössä määritellyn kunnan toissijaisen vastuun periaatteen mukaisesti. TSJ:n osakaskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Alueella asui vuoden 2012 lopulla noin 330 300 asukasta. TSJ – Muodostetaan yhdessä kestävä ketju. [Yhteystiedot] Turun Seudun Jätehuolto Oy • Kuormakatu 17, 20380 Turku • Puhelin 020 728 2100 • Faksi 020 728 2109 • www.tsj.fi [Toimitus] Turun Seudun Jätehuolto/Päivi Mikkola ja OS/G Viestintä Oy [Kuvat] Turun Seudun Jätehuolto [Taitto] OS/G Viestintä Oy/Pekka Eskelinen • www.osgviestinta.fi [Painopaperi] Cocoon Silk, FSC-sertifioitu 100 % kierrätyspaperi [Paino] Jaakkoo-Taara Oy Palautetta tästä vuosikertomuksesta voitte antaa sähköpostilla paivi.mikkola@tsj.fi 10 Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut Jätteiden hyötykäyttö kasvaa Opastamme lajittelemaan ja ehkäisemään jätteiden syntymistä 10 11 12 13 14 15 SOSIAALINEN VASTUU 18 Viestintä ja vuorovaikutus Henkilökunta 18 20 YMPÄRISTÖVASTUU 22 Merkittävimmät ympäristönäkökohdat Topinojan jätekeskus suurin 22 23 TALOUDELLINEN VASTUU 28 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus 28 30 31 32 33 38 Lyhenteet ja käsitteet 39 PALVELUT JA TUOTTEET PALVELUT JA TUOTTEET SOSIAALINEN VASTUU 4 5 6 7 8 9 YMPÄRISTÖVASTUU 4 Toimitusjohtajan katsaus Seudun oma jäteyhtiö Talous ja toiminta lyhyesti Johto suuntaa ja luotsaa Vastuullisesti asukkaiden ja ympäristön hyväksi Kehitämme itse ja yhteistyössä TALOUDELLINEN VASTUU YHTIÖ JA JOHTAMINEN YHTIÖ JA JOHTAMINEN Sisältö Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen keväällä 2013. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Selvitysten ja muutosten vuosi V uosi 2012 oli Turun Seudun Jätehuollon 9. toimintavuosi. Yhtiötä johtanut Markku Lehtokari toimi toimitusjohtajana toukokuun loppuun saakka. Hän jatkoi asiantuntijatehtävissä ennen eläkkeelle siirtymistään helmikuussa 2013. Minä aloitin TSJ:n toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Samaan aikaan Suomi sai uuden jätelain, jolla selkiytettiin entisestään jätehuollon tehtäväjakoja kuntien, tuottajien ja elinkeinoelämän kesken. TSJ:n yrityspalveluiden ulkoistaminen sai viimeisen silauksen, kun TSJ ja Ekokem Oy perustivat yhteisen yrityksen hoitamaan elinkeinoelämälle tarjottavia palveluja. Ekokem – TSJ Yrityspalvelut Oy eli Ekopartnerit aloitti toimintansa 1.2.2012. Muut toimintojen ja jätehuollon kehityshankkeet jatkuivat pitkin vuotta ja myös vuoden 2013 puolelle. TSJ:n ja Salon seudulla toimivan Rouskis Oy:n fuusioitumisen edellytyksiä selvitettiin syksystä 2012 alkaen. Yhtiöiden hallitukset tekivät fuusiota puoltavan ehdotuksensa omistajakunnille keväällä 2013. Asukkaille fuusiolla tavoitellaan kustannustehokkaita ja monipuolisia jätehuoltopalveluja. Turun seudulla yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo noin 95 prosenttisesti. Energiatuotannossa käytetään 61 prosenttia ja materiaalina kierrätetään noin 34 prosenttia. Tehokas syntypaikkalajittelu on Turun seudun jätehuollon perusta. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä. TSJ:n kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita. Biojätekeräys on käytössä suurkeittiöissä, ravintoloissa ja kaupoissa. Kierrätyksen valtakunnallinen tavoite vuodelle 2016 on kuitenkin haastavat 50 prosenttia. Esimerkiksi muovin kierrätys on edelleen haaste, kierrätysmahdollisuuksia selvitetään valtakunnallisesti. Turun seudun hyvän hyötykäyttötason varmistamiseksi on selvitetty kahta rinnakkaista kehityslinjaa, joko kierrätystä tai energiahyötykäyttöä painottaen. Vuonna 2011 yhteistyössä Ekokem Oy:n kanssa aloitettu Ekojalostamoselvitys edustaa voimakkaasti kierrätyspainotteista kehityslinjaa. Laitoksessa jätteestä eroteltaisiin kierrätykseen sopivat materiaalit, kuten metallia ja muoveja. Biojätteet saataisiin tehokkaasti erilleen ja puhdistuksen jälkeen hyödynnettäväksi biokaasuna sekä lopputuote maanparannusaineena. Tämä voisi olla kierrätyksen lisääntymisen ohessa tärkeänä osana Turun seudulla pohdinnassa olevaa liikennebiokaasutuotantoa. Jätevoimalaan päätyisi Ekojalostamosta enää alle puolet laitokseen tulevasta jätevirrasta. Asunkiinteistöille ei tässä vaihtoehdossa tarvittaisi biojätteiden eikä muovien erilliskeräystä. Jätteen energiahyötykäyttö tarkoittaa uutta jätevoimalaa. TSJ on koonnut kustannustehokkaan, noin 150 000 tonnia vuositasolla käyttävän jätevoimalan polttoaineet naapurijätelaitosten kanssa yhteen ja kilpailuttaa niiden hyötykäytön. Jätevoimalan toteutumista Turun seudulle edesauttaa TSJ:n toteuttama ympäristövaikutusten arviointi, joka valmistui alkuvuodesta 2013. Mikäli suuri jätevoimala toteutetaan, tullaan kierrätystä lisäämään edelleen syntypaikkalajittelulla. Biojätteen erilliskeräys kotitalouksissa olisi tässä vaihtoehdossa tärkeää. Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen keväällä 2013. Ratkaisut on tarkoitus löytää yhdessä kuntien päättäjien, jätelautakuntien ja jätelaitosten kesken viimeistään syksyllä 2013. Jukka Heikkilä Turku 17.4.2013 4 / Vuosikertomus 2011 | TSJ Jukka Heikkilän mielestä uusi jätelaki selkeytti jätehuollon tehtäväjakoa kuntien, tuottajien ja elinkeinoelämän kesken. TSJ tekee vastuullisesti työtä seudun ympäristön, asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi. toimintavuosi. Vuosi 2012 oli yhtiön 9. YHTIÖ JA JOHTAMINEN Seudun oma jäteyhtiö TSJ toimii 14:n osakaskunnan alueella. Asukkaat 31.12.2011 Asukkaat 31.12.2012 Osakkeet osuus-% 3 911 3 975 3 971 1 Kaarina 30 911 31 081 31 361 15 Lieto 16 260 16 690 17 015 4 Marttila 1 994 1 998 2 017 0,4 Masku 9 455 9 585 9 672 2 Mynämäki 8 041 8 044 7 974 2 18 807 18 871 18 819 11 Naantali Nousiainen Parainen Pöytyä (arvio, ei Ylänettä) 4 865 4 814 4 844 1 15 501 15 505 15 564 10 6 380 6 360 6 448 1 Raisio 24 427 24 559 24 571 19 Rusko 5 816 5 870 5 907 1 Tarvasjoki 1 945 1 944 1 959 0,4 Turku 177 326 178 630 180 200 32 TSJ 325 639 327 926 330 322 100 lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus ja TSJ. TALOUDELLINEN VASTUU Aura Asukkaat 31.12.2010 YMPÄRISTÖVASTUU KUNTIEN ASUKKAAT JA OMISTUSSUHTEET Kunta Tommi Sisto (vas.), Päivi Mikkola ja Patrik Jalonen nostivat lipun salkoon TSJ:n uudessa toimipaikassa Kuormakadulla heinäkuussa. SOSIAALINEN VASTUU PALVELUT JA TUOTTEET T urun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) on neljäntoista kunnan omistama jätehuolto- ja neuvontapalveluja tuottava yhtiö. TSJ tekee vastuullisesti työtä seudun ympäristön, asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi. Vuosi 2012 oli yhtiön yhdeksäs toimintavuosi. TSJ organisoi ja järjestää seudun asukkaille ja julkisille toiminnoille jätteiden keräys- ja vastaanottopalveluja, vastaanottaa seudun yhdyskuntajätteet ja toimittaa ne hyötykäyttöön ja tarvittavaan käsittelyyn. Jäteneuvonta opastaa jätteiden vähentämisessä ja lajittelussa. Elinkeinoelämälle tarjottavat palvelut on hoidettu vuoden 2010 lopulta asti erillisessä osakeyhtiössä, ensin tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä ja vuoden 2012 alusta osakkuusyhtiössä, Ekokem – TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä. TSJ konserni purkautui yritysjärjestelyn myötä. Yhtiön osakaskunnissa asui vuoden 2012 lopussa noin 330 300 asukasta. Kotitalouksia on noin 180 000. Toiminta-alueen maapinta-ala on 3 100 km² ja kokonaispinta-ala 8 000 km². TSJ:n toimisto muutti kesällä 2012 Turun Orikedon kaupunginosaan, osoitteeseen Kuormakatu 17, 20380 Turku. Jätehuollon miehitetyt palvelupisteet näkyvät oheisessa kartassa. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 5 7% TUOTOT TULOLAJEITTAIN Jätteenkäsittelymaksut Hyötyjätetulot Jätteenkuljetusmaksut Muut myyntitulot Liiketoiminnan muut tuotot 5% 3% 6% KULUT MENOLAJEITTAIN 4% 80 % Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot Jäteverot Liiketoiminnan muut kulut 16 % 3% 6% 57 % 13 % (jätevero vähennetty) Talous ja toiminta lyhyesti Y htiökokous vahvistaa yhtiön päämäärät ja tavoitteet talousarvion hyväksynnän yhteydessä. Yhtiön päämäärät ovat toteutumisuralla ja vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Liiketoiminnan tulostavoite jäi jonkun verran tappiolliseksi, johtuen pääosin yrityksille myytyjen palveluiden, jätemäärien ja käyttömaksujen arvioitua pienemmästä tulokertymästä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on kuitenkin voitollinen. Vuoden 2012 liikevaihto on 18 597 288 euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen kanssa yhteen laskettuna tuotot ovat yhteensä 19 050 318 euroa. Liiketoiminnan kulut olivat 19 032 501 euroa. Tilikauden 2012 tappio ennen tilinpäätössiirtoja on 20 538 euroa, mutta tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on voitollinen 97 890 euroa. Yhtiö ei ottanut tilikauden aikana ulkopuolista rahoitusta. Lainoja lyhennettiin 451 600 euroa. Merkittäviä investointihankkeita ei toteutettu, nettoinvestoinnit olivat yhteensä 547 096 euroa. Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin pintarakenteiden rakennustyöt, jotka valmistuvat lopullisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke rahoitetaan Turun kaupungille vuosittain maksetusta jälkihoitomaksusta. Vuonna 2012 jälkihoitomaksua purettiin 192 524 euroa. Hallitus valitsi 31.1.2012 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Jukka Heikkilän. Heikkilä aloitti tehtävässä 1.6.2012. Edellinen toimitusjohtaja, Markku Lehtokari siirtyi asiantuntijatehtäviin ja jäi virallisesti eläkkeelle 1.3.2013. kanssa toteutettiin vuoden 2012 aikana. YVAselostus valmistui helmikuussa ja se esiteltiin yleisölle maaliskuussa 2013. Julkisille toimijoille räätälöity jäteneuvonta ja Petra-jätevertailutyökalun markkinointi aloitettiin keväällä. Ne on otettu kohderyhmässä vastaan hyödyllisinä ja tarpeellisina keinoina jätteen synnyn ehkäisyn, jätteiden hyötykäytön ja kiinteistöjen jätehuollon kehittämisessä. Vaaralliset jätteet olivat vuoden pääteema kotitalouksiin suuntautuvassa neuvonnassa. TAVOITTEET TÄYTTYVÄT TSJ:n toiminta ja jätehuollon kehittäminen pohjautuvat kuntien hyväksymän seudullisen jätepolitiikan periaatteisiin ja tavoitteisiin. Turun seudulla on korkea hyötykäyttöaste, yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo yli 95 prosenttisesti. Kaikilta asuinkiinteistöiltä kerättävä polttokelpoinen jäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan energiantuotannossa. Hyödyntäminen perustuu vielä suurelta osalta jätteen kuljetuksiin jätevoimaloihin Turun seudun ulkopuolelle. Jätteiden lajittelu kotitalouksissa on Turun seudulla hyvällä tasolla. Polttokelpoisen jätteen lajittelututkimuksessa, keväällä 2012 todettiin jätteen laadun parantuneen edelleen verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Vaarallisia jätteitä vastaanotetaan yhdentoista kiinteän palvelupisteen lisäksi kiertävällä Yrjö-autolla. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä ja kierrätyspisteillä pientaloalueilta. Syksyllä 2011 aloitettiin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvaa jätevoimalaa varten ympäristövaikutusten arviointihanke. YVA-ohjelma valmistui vuoden 2012 alussa ja varsinainen arviointityö ja vuorovaikutus asukkaiden Turun kaupunkiseudun kuntien perustama jätehuoltolautakunta aloitti toimintansa kesäkuussa 2012. Uusi jätelaki edellytti kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamista alueilla, joissa jätehuoltopalvelut tuotetaan kuntien omistamassa yhtiössä. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuoltomääräyksien hyväksyminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, seudullisesta jätehuollon palvelutasosta päättäminen, jätetaksan hyväksyminen ja kuljetusrekisterin ylläpito. Yhtiön tuotoista 80 prosenttia kertyi jätteenkäsittelymaksuista. Loppuosa koostui muun muassa hyötyjätteiden ja kaatopaikkakaasun myynnistä sekä kuljetusmaksuista. Yhtiön menoista yli puolet, 57 prosenttia, oli ulkopuolisten palvelujen ostoja. Liiketoiminnan muita kuluja oli 16 prosenttia, josta 3 prosenttia jäteveroa. Henkilöstökulut ovat 13 prosenttia yhtiön menoista. KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT TSJ TSJ TSJ 2012 2011 2010 Liikevaihto 18 597 288 18 525 628 20 402 690 Liikevoitto 17 817 741 631 284 638 0,10 4,00 1,40 97 890 2 027 701 204 654 1,0 Liikevoiton osuus liikevaihdosta % Voitto/tappio, euroa Voiton osuus liikevaihdosta % 0,5 11,0 -0,8 -0,2 1,3 0,5 8,2 3,6 Omavaraisuusaste % 55,4 53,0 48,5 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 52,4 49,5 53 Oman pääoman tuotto % Sijoitetetun pääoman tuotto % 6 | Vuosikertomus 2012 | TSJ TSJ:N TAVOITTEET 2012: • Toiminnan sopeuttaminen kuntien jätepolitiikan ja jätelainsäädännön muutoksiin. • Asumisen jätteen hyötykäyttöaste on yli 90%. • Viedään loppuun jätevoimalan YVA. • Otetaan käyttöön julkisten toimintojen materiaalitehokkuuden seurannan työkalu. 13 TSJ:n hallituksessa on jäsentä. Yhtiön hallituskausi on 2-vuotinen. 4 VASTUUALUETTA: • • • • kodin jätepalvelut tekninen ylläpito ja kehitys viestintä ja jäteneuvonta talous ja henkilöstö TSJ:n hallitus vasemmalta alkaen toimitusjohtaja (31.5.2012 asti) Markku Lehtokari, hallituksen varapuheenjohtaja Jarmo Rosama, hallituksen varajäsen Olli Vuorinen, hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni, hallituksen jäsenet Antero Jaskari ja Kjell Lundahn, hallituksen varajäsen Lassi Lehtinen sekä hallituksen sihteeri Ari-Pekka Korhonen. Istumassa vasemmalta hallituksen jäsenet Hannu Rautanen, Minna Arve, Mari Mikkola, Elina Rantanen ja Ilkka Laaksonen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Jörgen Hermansson, Mirja Hovirinta, Teija Leino ja Jonni Moislahti. JOHTOTIIMI LUOTSAA TSJ:N OPERATIIVISTA TOIMINTAA TSJ:n toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen: kodin jätepalvelut, tekninen ylläpito ja kehitys, viestintä ja jäteneuvonta ja talous ja henkilöstö. Eri vastuualueiden vetäjät osallistuivat yhtiön johtotiimityöskentelyyn yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Johtotiimi kokoontui pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. TSJ:n johtotiimi keväällä 2013.Yhteyspäällikkö Päivi Mikkola (vas.), asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup, hallintopäällikkö Arja Tuokko ja kehityspäällikkö Kalle Karsten sekä toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. PALVELUT JA TUOTTEET TSJ:N HALLITUS 5.4.2011 ALKAEN SOSIAALINEN VASTUU ku Lehtokari ja 1.6.2012 alkaen Jukka Heikkilä. Hallituksella oli vuoden 2012 aikana 8 kokousta ja yksi strategiapäivä. Yhtiön hallituskausi on kaksivuotinen, toimintavuonna ei tapahtunut muutoksia. Yhtiökokous vahvistaa yhtiön uuden hallituksen huhtikuussa 2013. YMPÄRISTÖVASTUU muodostavat yhtiön toimivan johdon. TSJ:n hallituksessa työskentelee 13 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Olli A. Manni, varapuheenjohtaja Jarmo Rosama ja sihteeri Ari-Pekka Korhonen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, 31.5.2012 saakka Mark- TALOUDELLINEN VASTUU T SJ:n omistajakunnat valvovat yhtiötä yhtiökokoustyöskentelyn kautta. Yhtiökokous muun muassa valitsee omistajien ehdotuksesta hallituksen jäsenet ja vahvistaa yhtiön talousarvion. Hallitus ja toimitusjohtaja YHTIÖ JA JOHTAMINEN Johto suuntaa ja luotsaa TSJ | Vuosikertomus 2012 | 7 JÄTELAITOSYHDISTYKSEN AUDITOINTIPÄIVILLÄ Turussa harjoiteltiin toiminnan arviointia käytännössä muun muassa Topinojan jätekeskuksessa. Kunnat ovat hyväksyneet seudullisen jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Vastuullisesti asukkaiden ja ympäristön hyväksi T urun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-ajatuksena on hoitaa jätehuolto- ja neuvontapalveluja asiantuntevasti, keskitetysti ja tehokkaasti siten, että saavutetaan seudun asukkaita ja julkisia toimijoita hyödyttävää palvelutason ja tuottavuuden nousua. Samalla omistajakuntien kilpailukyky ja ympäristönsuojelun taso paranevat. Yhtiön visiona on jätehuollon huipputason osaamiskeskus, joka muodostetaan laajentamalla asiakaspohjaa ja yhteistyötä muiden alan osaajien kanssa. SEUDULLINEN JÄTEPOLITIIKKA OHJAA SUUNNITTELUA TSJ:n omistajakunnat ovat hyväksyneet seu- dullisen jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Jätepolitiikassa on otettu huomioon uuden jätelain periaatteet sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman ja Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tavoitteet, seudullisten tavoitteiden lisäksi. SERTIFIOITU JÄRJESTELMÄ OHJAA TOIMINTAA TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien mukaisesti. Ulkoinen seuranta-arviointi tehdään vuosittain ja uudelleenarviointi 3-vuo- TSJ:N PÄÄMÄÄRÄT (2020) 1. On aikaansaatu kulutustottumuksien muutoksia jätteen synnyn vähentämiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi. 2. Kaatopaikalle loppusijoitetaan asumisen ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteestä enintään 5 % sen kokonaismäärästä. 3. Jätehuollon yhteistoiminta-alue on laajentunut. 4. TSJ on korkean palvelutason osaamiskeskus, joka tuottaa tehokkaita jätehuoltopalveluita. tisen sertifiointikauden päättyessä. Vuoden 2012 seuranta-arvioinnin aiheita olivat johtaminen ja toiminnan ohjaus, laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasioiden toteutuminen, osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistaminen, jätteen aluekeräyspalvelut, jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Topinojan jätekeskuksessa sekä asiakaspalvelun toteutuminen. Sisäisiä arviointeja tehdään oman henkilökunnan toimesta vuosittain. TSJ sai toiminnan ohjaukseen myös vertaistukea muilta kuntien jätelaitoksilta ja -yhtiöiltä, kun Jätelaitosyhdistys järjesti auditointikoulutuspäivät Turussa syksyllä 2012. STRATEGIAN TARKASTELUN NÄKÖKULMAT: • asiakas- ja sidosryhmänäkökulma • taloudellinen näkökulma • sisäisten prosessien näkökulma • oppimisen ja kasvun näkökulma. YHTIÖN YHTEISET ARVOT OVAT: • palveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys • osaamisen kehittäminen • esimerkillisyys ympäristöasioissa • yhteiskuntavastuu. TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien mukaisesti. 8 | Vuosikertomus 2012 | TSJ YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja VUODEN 2012 AIKANA TEHTIIN VARSINAINEN ARVIOINTITYÖ. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arvioinnista kesällä 2013. Voimalan sijoitusvaihtoehdot ovat Topinoja (kuvassa) ja Raision Palovuori. Kehitämme itse ja yhteistyössä PALVELUT JA TUOTTEET teoriaosuudesta ja käytännön auditoinneista, tällä kertaa TSJ:n eri toiminnoissa. Tarkastelun kohteina olivat asiakaspalvelu jätekeskuksessa, jätteiden loppusijoitus, jätteiden välivarastointi ja jatkokäsittely sekä asukkaiden jäteneuvonta. TSJ sai hyviä palautteita ja kehitysideoita, joiden pohjalta on hyvä edelleen kehittää toimintoja. SOSIAALINEN VASTUU 20 jätekuormaa, joissa oli yhteensä 106 900 tonnia jätettä. Kuormat levitettiin Topinojan jätekeskuksessa ja niistä lapioitiin sattumanvaraisesti käsin lajiteltavaksi 53 otosta, yhteensä 2 621 kiloa. Jätteestä oli polttoon soveltuvaa 92,6 prosenttia. Palamattomia materiaaleja, kuten kissanhiekkaa ja posliinia oli 3,4 prosenttia, lasia ja metallia yhteensä 3,2 prosenttia, PVC-muovia 0,2 prosenttia, sähkölaitteita 0,5 prosenttia ja vaarallisia jätteitä alle 0,1 prosenttia. Kierrätykseen ohjattavan paperin osuus oli 5,1 prosenttia ja keräyskartongin osuus 8,1 prosenttia eli yhteensä 13,2 prosenttia kokonaismäärästä. YMPÄRISTÖVASTUU • Lounaisen Suomen jätevoimalahanke (TSJ ja alueen muut jätelaitokset) • Ekojalostamo-selvitys (Ekokem Oy) • Etanolilaitosselvitys (ST1) • Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu (Turun kaupunki, PBI Research Institute) • LOURA- eli Lounais-Suomen materiaalitehokkuus –hanke (Turun AMK) • Biokaasuprosessin materiaalivirtojen tuotteistaminen (MMT) • W-fuel (MMT) • Uusien materiaalien kestävä kierrätys – NeReMa (VTT) • Materiaalitehokas jätehuolto/Turun seudun Petra-jätevertailuhanke (HSY, PHJ) • TSJ:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys Kevään 2012 lajittelututkimuksessa tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen laatua ja lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. Tutkimuksen otantajätteitä lajittelivat Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat. AUDITOINTI KEHITTÄÄ Jätelaitosyhdistys (JLY) järjestää vuosittain useita koulutustilaisuuksia yhteistyössä kuntien jätelaitosten ja -yhtiöiden kanssa. JLY:n Auditointipäivät 2012 järjestettiin Turussa syyskuussa. Tilaisuuteen osallistui yli 50 jätelaitosten työntekijää, jotka käytännössä hoitavat jätelaitosten toimintajärjestelmien sisäisiä auditointeja. Auditointipäivät koostuvat TSJ:n järjestämän taidekilpailun voittaneen Ilkka Piiraisen Joutsenlaulu-teos on esillä Topinojan jätekeskuksessa. TALOUDELLINEN VASTUU TSJ ON OLLUT MUKANA SEURAAVISSA TUTKIMUS- JA SELVITYSHANKKEISSA YHTIÖ JA JOHTAMINEN Y hdyskuntajätteen hyötykäytön ja syntypaikkalajittelun edistäminen ovat TSJ:n tärkeimpiä tehtäviä. TSJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisellä vastuulla olevan jätteen eli asumisessa ja julkisessa sekä sitä vastaavassa toiminnassa syntyvän jätteen hyötykäytön ja käsittelyn. TSJ:n jäteneuvonnalla ohjataan ehkäisemään jätteen syntymistä ja lajittelemaan jätteet asianmukaisesti. Uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä turvataan polttokelpoisen jätteen energiahyötykäytön jatkumismahdollisuudet Turun seudulla. YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja vuoden 2012 aikana tehtiin varsinainen arviointityö. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arvioinnin riittävyydestä kesällä 2013. Keväällä 2012 toteutetulla lajittelututkimuksella tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen laatua ja lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. Lajittelun todettiin edelleen parantuneen aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa oli mukana normaaleilta keräysreiteiltä TSJ | Vuosikertomus 2012 | 9 Turun seudun vakituisista asukkaista noin on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan aluekeräyspisteiden avulla, joissa on polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien jätteiden keräykset. 70 000 Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn T urun seudun kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla asuinkiinteistöillä on oltava keräysastia polttokelpoiselle jätteelle. Lasin ja metallin sekä kaatopaikkajätteen erilliskeräykset on oltava kerrostaloissa ja rivitaloissa, kun kiinteistöllä on neljä huoneistoa tai enemmän. Kaupunkikunnissa on velvoite kerätä erilleen myös keräyskartonki, jos kiinteistöllä on kaksikymmentä huoneistoa tai enemmän. Keräyspaperin keräys on järjestetty käytännössä kaikissa rivitaloissa ja kerrostaloissa jätelainsäädännön pohjalta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on annettu suurkeittiöille ja kaupoille, joilla syntyy biojätettä yli 100 litraa viikossa. Asuinkiinteistöille biojätteen keräys on vapaaehtoista. JÄTTEIDEN KERÄYSJÄRJESTELMÄ Jätteiden keräysjärjestelmä voi olla joko kunnan järjestämä eli keskitetysti kilpailutettu järjestelmä tai kiinteistön haltijan järjestämä, jossa kukin kiinteistö kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen. Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki ja Raisio ovat valinneet kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen. Paraisten saaristo ja Ruskon Astiatyhjennysten määrät (kpl) polttokelpoinen jäte 2012 2011 2010 400 300 395 400 393 500 8 000 7 700 7 300 21 600 21 300 19 500 kaatopaikkajäte hyötyjätteet kunnan Vahdon alue kuuluvat myös kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Seitsemässä kunnassa on pelkästään kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Uusi jätelaki edellyttää, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta tarkastellaan lain vaatimusten täyttymistä. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta pyysi kunnilta lausuntoja syksyllä 2012 ja tekee päätöksen asiasta keväällä 2013. TSJ hoitaa kuntien puolesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kuljetusurakoiden kilpailuttamisen ja jätteenkuljetuksen asiakaspalvelu- ja laskutustehtävät. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen urakoitsijoina toimivat vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oyj, SITA Suomi Oy, HFT Network Oy ja Turun Seudun Hyötykuljetus Oy. Paraisten saaristossa urakoitsijoina toimivat lisäksi Saarinen Gräv och Transport Ab, Stig Österman Kb, Transport Lindqvist Kb sekä siirtokuljetuksia saaristosta Jätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä Jäteastiat 1–3 as Polttokelpoinen jäte +kierrätettävät jätteet kierrätyspisteeseen +kaatopaikkajäte jätekeskukseen 4 as › Polttokelpoinen jäte kompostointi suositeltavaa Keräyspaperi Metalli 20 as › Polttokelpoinen jäte Keräyspaperi Kaatopaikkajäte Lasi Metalli Keräyskartonki Vapaaehtoinen biojätteen erilliskeräys tai kompostointi Lasi Kaatopaikkajäte Vaaralliset jätteet, SE -romut ja isokokoiset jätteet erilliskeräyksiin Kiinteistön koko TSJ:n alueella lajittelujärjestelmät vaihtelevat asuntojen määrän mukaan. Polttokelpoisen jätteen astia on kaikissa kiinteistöissä. 10 | Vuosikertomus 2012 | TSJ mantereelle hoitava BMA Miljö Öb. Merikuljetuksia Paraisten saariston jätepisteistä hoitivat lisäksi saariston yhteysalukset, Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalus ja lukuisat paikalliset yritykset huoltoveneineen. Turun seudun vakituisista asukkaista noin 70 000 on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ympärivuotisia asuinkiinteistöjä kuuluu järjestelmään noin 16 000 ja vapaa-ajan kiinteistöjä 9 000 kappaletta. TSJ:n asiakasrekisterin seurantaa ja kiinteistötietojen päivitystä on kehitetty vuodesta 2011 alkaen. Vuoden 2012 lopussa kiinteistöjen jätehuoltotilanne oli tarkistettu yli 90 prosenttisesti. TSJ hoitaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuollon asiakaspalvelun ja neuvonnan. Asiakaskirjeitä lähetettiin vuonna 2012 kiinteistöille jätelaskun mukana tai erillisinä kirjeinä yhteensä 12 eri aiheesta. Tammikuussa 2013 valmistunut asiakastyytyväisyystutkimus kertoi asiakkaiden olevan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. TSJ täydentää kiinteistökohtaista jätteenkeräystä saaristossa polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteillä. Pisteitä on tarkoitettu pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjen sekä vaikeiden yhteyksien päässä olevien vakituisten asuinkiinteistöjen käyttöön ja niitä on Naantalissa, Maskussa sekä Paraisilla. Paraisten saaristoalueella jätehuolto on perustunut 126 aluekeräyspisteen järjestelmään. TSJ on yhdessä Paraisten kaupungin kanssa valmistellut uudistusta, jonka tavoitteena on siirtyä polttokelpoisen jätteen osalta kiinteistökohtaiseen keräykseen alueilla, jossa se on mahdollista. Samalla keskitetään kierrätettävien jätteiden keräykset keskeisesti sijaitseviin kierrätyspisteisiin. Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan edelleen aluekeräyspisteillä, joissa on polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien jätteiden keräykset. Näistä pisteistä 32 tyhjennetään huoltoaluksilla. Huoltopartio hoitaa suurten esineiden noutopalvelua kierrätyspisteiden huoltotyön ohessa. Noutopalvelua on käytetty kahden vuoden aikana yli 520 kertaa. Yhteensä KODEISTA ON HAETTU YLI 1 680 ESINETTÄ, jotka ovat pääosin päätyneet kierrätykseen. Eniten haetaan sähkölaitteita. Sohvat ja nojatuolit päätyvät myös usein partion kyydissä joko kierrätyskonttiin tai purettavaksi Topinojan jätekeskukseen. Y ollut luoda pientaloasukkaille siisti, toimiva ja helposti saavutettava kierrätettävien jätteiden keräysverkosto. Vuoden 2012 loppuun mennessä kierrätyspisteitä on uudistettu 148 kappaletta. Pisteet on uudistettu Kaarinassa, Piikkiössä, Naantalissa, Vahdolla, Marttilassa, Aurassa, Tarvasjoella, Maskussa, Paraisilla ja Raisiossa. Osittain pisteitä on uudistettu TSJ:N HOIDOSSA 14 KUNNAN KIERRÄTYSPISTEET: KUSTANNUKSET: • Keräysastioiden tyhjennyskustannukset 391 000 euroa eli noin 1 euro/seudun asukas. • Siivous- ja huoltokustannukset noin 60 000 euroa eli noin 15 % kokonaiskustannuksista. Vikomin pysäkillä oli vilkasta elokuisena tiistai-iltana, kun saaristolaiset ja kesäasukkaat toivat jätteitä kontteihin. Autojonoa riitti Saaristotielle asti. YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU 516 kpl kierrätyspisteitä, joissa pienmetalli, keräyslasi ja -paperi • lasia kerätty noin 1 360 t • metallia kerätty noin 2 255 t 102 kpl kartonginkeräyspistettä • kartonkia kerätty noin 1 200 t Liedossa, Turussa, Ruskolla, Nousiaisissa ja Mynämäellä. Keväällä 2014 voimaan tuleva pakkausten tuottajavastuu tulee vaikuttamaan lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten kierrätykseen ja keräyskäytäntöihin. TSJ on tarjonnut ylläpitämiään kierrätyspisteitä osaksi tuottajien keräysverkostoa. PALVELUT JA TUOTTEET htiön hoidossa on pientaloasukkaiden käyttöön tarkoitettuja kierrätyspisteitä 516 kappaletta. Näissä pisteissä kerätään pienmetallia, keräyslasia ja keräyspaperia. Kartonginkeräyspisteitä on 102 kappaletta. Kierrätyspisteitä on uudistettu vuodesta 2006 alkaen. Kehitystyön tavoitteena on YHTIÖ JA JOHTAMINEN Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita N auvossa aloitettiin vuonna 2011 jätteiden keräys liikkuvaan Mobiiliautoon. Pyörillä liikkuva keräysasema tarkoittaa kuormaautoa, jonka lavalla on konttiin rakennettu lajitteluasema. Vuoden 2012 aikana palvelu tuli tutuksi niin vakituisille asukkaille kuin kesäasukkaillekin Nauvossa. Entisestä Enemmän 2/12-lehdessä oli juttu, jossa kerrottiin asukkaiden olevan tyytyväisiä palveluun. Mobiilin mukana kulkee Yrjö-auto, johon voi tuoda vaarallisia jätteitä. Pyörillä liikkuva lajitteluasema ottaa vastaan henkilöauto-, peräkärry- ja pakettiautokuormina muuan muassa lajiteltua siivousjätettä, pieniä eriä remonttijätteitä sekä huonekaluja. Nämä maksetaan paikanpäällä pankki- ja luottokortilla. Sähköromut ja vaaralliset jätteet voi tuoda Mobiili-keräykseen maksutta. Mobiili pysähtyy Nauvon Vikomissa Pyörillä liikkuva keräysauto aloitti toiminnan keväällä 2013 myös Mynämäessä, Nousiaisissa sekä Naantalin Rymättylässä ja Merimaskussa. TALOUDELLINEN VASTUU Mobiilin palvelu otettu hyvin vastaan TSJ | Vuosikertomus 2012 | 11 YRJÖ YMPÄRISTÖAUTO on kiertänyt kunnissa vuoden ympäri yli 15 vuoden ajan. Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn O ngelmajätteitä kutsutaan nykyisin vaarallisiksi jätteiksi. Termi muutettiin jätelain uudistuksen yhteydessä ja tuli virallisesti käyttöön jätelain voimaantullessa 1.5.2012. TSJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä ja kiertävä Yrjö Ympäristöauto -keräys. Seudun apteekkien kanssa on vastaanottosopimus lääkejätteiden ja kuumemittareiden vastaanotosta. Kotitalouksien ja maatalouden vaaralliset jätteet otetaan vastaan maksutta, lukuun ottamatta erityissijoitettavaa asbestijätettä. Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat kaikkia vaarallisia jätteitä, lukuun ottamatta räjähtäviä jätteitä. Asbestia ja painekyllästettyä puuta vastaanotetaan vain jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Kierrätyskeskusten yhteydessä olevissa vaarallisen jätteen konteissa ei vastaanoteta lääkkeitä, ne pyritään ohjaamaan apteekkien vastaanottoihin. Yrjö Ympäristöauto ottaa vastaan kaikkia kotitalouksien tavanomaisia vaarallisia jätteitä. Räjähtävät tuotteet, kuten hätäraketit ja ilotulitteet on vietävä poliisin järjestämään vastaanottoon. Paristot ja akut ovat tuottajavastuuseen kuuluvia jätteitä ja niitä kerätään kauppojen vastaanottolaatikoihin. Paristoja ja akkuja sekä loisteputkia ja energiasäästölamppuja otetaan vastaan edelleen myös TSJ:n vaarallisten jätteiden vastaanotoissa tuottajayhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEET TAKAISIN TUOTTAJILLE TSJ on sopinut tuottajayhteisöjen kanssa kuluttajien sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotosta. Vastaanottopaikkoja ovat jätekeskukset ja lajitteluasemat sekä kaksi yhteistyökumppania: Liedon Kisällikellari ja Turun Ekopaja. Tuottajayhteisöt noutavat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteistä käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi. 12 | Vuosikertomus 2012 | TSJ VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT: • TSJ:n jätekeskukset 3 kpl, kaikki vaaralliset jätteet • TSJ:n lajitteluasemat 4 kpl, kaikki vaaralliset jätteet • Ekotorit ja kierrätyskeskukset 4 kpl, ei lääkkeitä MYRKYLLINEN HAITALLINEN HAPETTAVA VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOMÄÄRÄT: - ei sisällä asbestin, SE-romun, kyllästetyn puun määriä 2012 533 tonnia eli 1,6 kg/asukas 2011 633 tonnia eli 1,9 kg/asukas 2010 513 tonnia eli 1,6 kg/asukas. VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JÄTEKUSTANNUKSET 2012 568 000 euroa eli 1,7 euroa/asukas 2011 528 000 euroa eli 1,6 euroa/asukas 2010 490 000 euroa eli 1,5 euroa/asukas. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITEROMUA VASTAANOTETTIIN: 2012 2011 2010 1 778 tonnia eli 5,4 kg/asukas 2 016 tonnia eli 6,1 kg/asukas 1 978 tonnia eli 6,1 kg/asukas. • Apteekit 39 kpl, vain lääkkeet ja kuumemittarit • Terveyskeskus 1 kpl, vain lääkkeet ja kuumemittarit • Yrjö Ympäristöauto , vain kotitalouksien pienet erät SYÖVYTTÄVÄ SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN TOPINOJAN JÄTEKESKUS Pitkäsaarenkatu 7, Turku • p. 020 728 2130 • ma–pe 6.30–21 TOPINOJAN JÄTEKESKUS Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin viiden kilometrin päässä Turun kaupungin keskustasta. Jätekeskuksen ympäristöasioihin voi tutustua vuosikertomuksen sivuilla 23–27. Topinojan jätekeskuksen kokonaispintaala on noin 59 hehtaaria. Jätteiden vastaanottopalvelut, -alueet ja -hallit sekä lajittelutoiminnot vievät alueesta noin 37 hehtaaria. Loppusijoitusta tehdään 5,4 hehtaarin alueella. Jätekeskuksessa on jätteensiirtoterminaali polttokelpoisen jätteen välivarastointia varten ja biohalli biojätteen vastaanottoa varten. TSJ:n osakkuusyhtiö Ekopartnerit on vuokrannut toiminnoilleen lajittelukenttätiloja noin 3 hehtaaria ja hoitaa biojätteen vastaanottohallin toiminnot. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään talteen käytöstä poistetulta jätepenkalta. ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuon jätekeskus sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä 4 kilometriä ja maantietä 10 kilometriä. Isosuon jätekeskus toimii pienasiakkaiden palvelupisteenä. Viimeisin käytössä ollut loppusijoitusalue suljettiin vuoden 2007 aikana. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuontie 137, Raisio • p. 020 728 2150 • ma 12–19, ti–pe 10–17 johdetaan Raision jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään suljetuista jätepenkoista. RAUHALAN JÄTEKESKUS Rauhalan jätekeskus sijaitsee Paraisilla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Rauhalan jätekeskus toimii pääasiassa pienasiakkaiden palvelupisteenä. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus on toistaiseksi keskeytetty, jätepenkkaan vastaanotetaan ainoastaan kivivillatehtaan teollisuusjätteitä. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Paraisten jätevedenpuhdistamoon. ORIKEDON VASTAANOTTOASEMA Orikedon vastaanottoasema sijaitsee jätteenpolttolaitoksen tontilla Turussa. TSJ:n hoitama asema palvelee suurasiakkaita. Orikedolle vastaanotetaan asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvää, syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Orikedon laitos tuottaa noin 6 prosenttia Turun seudun kaukolämpötarpeesta. Alun perin Turun kaupungin omistama jätteenpolttolaitos siirtyi 2011 alussa Turku Energia Oy:n ja vuonna 2012 TSME Oy:n omistukseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 30.9.2009 jätteenpolttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31.12.2014 saakka. Turku Energia raportoi jätteenpolttolaitoksen toiminnasta. RAUHALAN JÄTEKESKUS Sydmontie 173, Parainen • p. 020 728 2160 • ma 12–19, ti–pe 10–17. SOSIAALINEN VASTUU energiankäyttökauden aloitusta. YMPÄRISTÖVASTUU T urun Seudun Jätehuollolla on kolme jätekeskusta, joissa on monipuolisten jätteiden vastaanottopalvelujen lisäksi jätteiden käsittelytoimintoja. Keskukset ovat Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla ja Topinojan jätekeskus Turussa. Suurasiakaspalvelut ja jätteiden loppusijoitus on keskitetty Topinojan jätekeskukseen. Kotitalouksia ja muita pienasiakkaita palvellaan jätekeskuksissa pienasiakkaille suunnitteluissa lajittelupisteissä. Topinojan jätekeskus on TSJ:n vilkkain palvelupiste. Pienasiakkaita keskuksessa kävi vuoden aikana lähes 99 900. Isosuolla asioi yli 25 500 ja Rauhalassa lähes 13 500 asiakasta. Pienasiakkaita palvellaan lisäksi erillisillä lajitteluasemilla. Tarvasjoelle avattiin elokuussa 2010 Auranmaan lajitteluasema. Paraisten saarissa, Houtskarissa, Korppoossa ja Utössä lajitteluasemat palvelevat sekä vakiasukkaita että runsaslukuisia loma-asukkaita. Nauvon lajitteluasema korvattiin sijoitusongelmien vuoksi vuoden 2011 alussa saaressa vierailevalla mobiilikeräyksellä. Jätteet vastaanotetaan keräysautoihin, joissa ne kuljetetaan suurempiin vastaanottokeskuksiin. TSJ hoitaa polttokelpoisen yhdyskuntajätteen vastaanottoa Orikedon jätteenpolttolaitoksen yhteydessä Turussa. Turun ulkopuolelle hyödynnettäväksi toimitettava polttokelpoinen jäte kulkee Topinojan jätekeskuksessa olevan terminaalin kautta. Kesäaikaan polttokelpoinen jäte paalataan odottamaan uuden PALVELUT JA TUOTTEET Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut YHTIÖ JA JOHTAMINEN Pienasiakasmäärät ovat kasvaneet jätekeskuksissa. Vuonna 2012 Topinojan jätekeskuksessa ASIOI NOIN 99 900 ASIAKASTA. TALOUDELLINEN VASTUU Keväällä 2012 aloitetulla puhtaan kipsilevyn vastaanotolla saatiin kierrätykseen 333 TONNIA KIPSILEVYÄ. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 13 TSJ:n toimialueella on yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste noin 95 %. Loppusijoitukseen menee ainoastaan tonnia. kaatopaikkajätettä, vuositasolla hiukan yli 5 000 Jätteiden hyötykäyttö kasvaa T SJ:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan lajiteltuja hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä, sähkölaitteita sekä polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä. Materiaalikierrätykseen toimitetaan muun muassa metallit, pahvit ja kartongit, lasipakkaukset ja ikkunalasi, saniteettiposliini sekä puhtaat kipsilevyt. Puujätteet, vastaanotettu muovi ja polttokelpoinen jäte hyödynnetään energiantuotannossa. Kaatopaikkajäte sijoitetaan nimensä mukaisesti kaatopaikalle. Topinojan jätekeskus vastaanottaa kaatopaikkakelpoisia erityisjätteitä, hiekkapitoisia lietteitä ja asbestia. Biojätteitä vastaanotetaan terminaalissa, joka on vuokrattu TSJ Yrityspalvelut Oy:lle (nyk. Ekopartnerit). TSJ kerää hyötyjätteitä ja vaarallisia jätteitä kiinteiden vastaanottopisteiden lisäksi myös keräystempauksissa. Vuodesta 2007 alkaen metallia on kerätty useamman viikon ajan eri puolilla TSJ:n toimialuetta. Ulkosaaristossa keräykset hoidetaan yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Vuonna 2012 keräystempauksissa saatiin talteen akkuja lähes 8 200 kiloa, muita vaarallisia jätteitä lähes 4 700 kiloa, sähkölaitteita noin 52 900 kiloa ja metalliromua noin 103 400 kiloa. TSJ vastaanotti vuonna 2012 jätteitä palvelupisteissään yhteensä noin 190 000 tonnia. Vuoden aikana käsitellyistä jätteistä 90 prosenttia ohjattiin vuoden aikana hyötykäyttöön. Jos hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa huomioidaan mukaan, hyötykäyttöaste oli 95 prosenttia. Välivarastossa oli vuodenvaihteessa lähes 23 600 tonnia jätettä odottamassa hyötykäyttöön toimittamista. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO 200000 150000 * 100000 * * 50000 0 200000 2012 2011 2010 JÄTTEIDEN KÄSITTELY * * 150000 100000 * 50000 0 30000 2012 2011 * Loppusijoitus, muut jätelajit Loppusijoitus, lajiteltu kaatopaikkajäte Erityissijoitus Käyttö kaatopaikkarakenteissa Energiahyötykäyttöön Materiaalihyötykäyttöön * 2010 * JÄTTEIDEN VARASTOTILANNE VUODEN VAIHTEESSA 25000 Polttokelpoinen jäte (toimitetaan energiahyötykäyttöön) Muut, kuten kierrätettävät ja arinakuona 20000 * 15000 * 10000 * sis. osittain TSJ Yrityspalvelujen jätteitä. 5000 0 14 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Rejektit REF:in valmistuslaitoksista Maamassat kaatopaikkarakenteisiin Yhdyskunta- ja erityislietteet Erityisjätteet Orikedon arinakuona Rakennus- ja saneerausjätteet (sis. asbesti) Sähkölaitteet (tuottajavastuukeräys) Vaaralliset jätteet Puujätteet Risut ja haravointijäte Lajitellut hyötyjätteet (pakkaukset ja muut metallit) Karkeajäte, huonekalut jne Kaatopaikkajäte (erilliskeräys ja asemien vastaanotto) Polttokelpoinen jäte 2012 2011 2010 Biojätteen vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen siirtyivät Ekopartnereille vuoden 2012 alussa. Tilastointi on poistettu TSJ:ltä, koska vertailtavuus on huono. Neuvontatilaisuuksiin osallistui henkilöä, vuonna 2012 yli joista lapsia oli lähes 8 800. vuosien tapaan yleisimpiä aiheita olivat yksittäisten jätteiden lajitteluohjeet, omakotitalon jätehuollon järjestäminen sekä vastaanottopaikkojen hinnat ja lajitteluohjeet. Kiitosta annettiin muun muassa jätekeskusten hyvästä palvelusta, neuvontatilaisuuksista sekä Entisestä Enemmän -asiakaslehdestä. PIENI MUTTA VAARALLINEN Neuvonnan pääteemana vuonna 2012 olivat vaaralliset jätteet. Vaarallisen jätteen välttämisen ja turvallisen käsittelyn puolesta kampanjoitiin osana valtakunnallista viestinnän yhteistyöhanketta. Vaarallinen jäte 2012 -kampanjan toteuttajina olivat Vesilaitosyhdistys (VVY), Jätelaitosyhdistys (JLY) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) sekä useat yhteistyökumppanit. ▶ Vaarallinen jäte tutuksi Markkinatapahtumissa TSJ:n neuvontateltalla yleisö osallistui kesällä 2012 hauskaan tietovisailuun ja pohti vaarallisen jätteen synnyn ehkäisemistä esillä olleiden tuoteparien avulla. YMPÄRISTÖVASTUU T PALVELUT JA TUOTTEET tähtäävillä menetelmillä ja sisällöillä. Näistä suosituimpia olivat alakouluissa vierailevat Loskatar-nukketeatterinäytelmä ja lastenkutsut sekä nuorille ja aikuisille suunnattu Shoppailusimulaattori. Keskeisiä kohderyhmiä olivat peruskoulut, ammattioppilaitokset ja erilaiset yhdistykset. Neuvojat olivat tavattavissa kuntien kesätapahtumissa ja markkinoilla. Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna 2012 yli 15 000 henkilöä, joista lapsia lähes 8 800. Neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden määrä lisääntyi noin viidelläsadalla henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaiden jäteneuvontaa koskeviin kysymyksiin vastataan palvelunumerossa. Lisäksi asiakkaat ottivat jäteneuvontaan yhteyttä sähköpostin ja internetsivujen sähköisten lomakkeiden avulla yhteensä 415 kertaa. Edellisten Jäteneuvojat Juha Pietilä ja Anne Myllyaho kertoivat Naantalissa Unikeonpäivänä, miten vaarallinen jäte kierrätetään ja miten sen syntymistä voi vähentää. Kuva myös vuosikertomuksen kannessa. TALOUDELLINEN VASTUU T SJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisiä jäteneuvontatehtäviä. Vuonna 2012 neuvonnan pääteemana oli vaarallisen jätteen välttäminen ja turvallinen käsittely. Aihe tuotiin näkyville ja kuuluville niin radioaalloilla, internetissä, katukuvassa kuin lehtien palstoillakin. Tilaisuuksissa tehtävää jäteneuvontaa ostettiin oman työn lisäksi Turun Ekotorilta, Liedon Kisällikellarilta ja Vihreä Noita -toiminimeltä yhteensä 939 tuntia. Neuvontatilaisuuksissa vaarallisen jätteen teeman lisäksi yleinen lajitteluneuvonta oli tuttuun tapaan kysytty aihe, ja edellisenä vuonna lanseerattu kompostitohtori jatkoi kierroksiaan. Noin 31 prosenttia (312 h) kaikista tilaisuuksissa tehdyistä neuvontatunneista toteutettiin yksinomaan jätteen synnyn ehkäisyyn SOSIAALINEN VASTUU Opastamme lajittelemaan ja ehkäisemään jätteiden syntymistä YHTIÖ JA JOHTAMINEN 15 000 TSJ | Vuosikertomus 2012 | 15 FACEBOOKIN ONNEAOSTAMATTA-sivuilla jätejengi keskusteli Kierrätysviikon teemoista. ▶ Kampanjan slogan ”Pieni mutta vaarallinen” kertoo, että vaarallinen jäte voi olla varsin pieneltä vaikuttava juttu, mutta sen haitalliset vaikutukset voivat olla suuret. Kampanja suunnattiin erityisesti nuorille aikuisille. Tavoitteena oli saada vaaralliset jätteet talteen niin, ettei niitä päädy luontoon ja vesistöihin. Kampanjan tapahtumissa kerrottiin erilaisista tavoista välttää vaarallisen jätteen syntymistä. Samalla pyrittiin tekemään tutuksi jätejakeen nimen muuttuminen jätelain uudistuksen myötä, sekä kemikaaliasetuksella muuttuneet kemikaalien varoitusmerkinnät. Valtakunnallisen kampanjan materiaalipankista saatiin käyttöön muun muassa radiospotti sekä juliste-, tarra- ja ilmoituspohjia, joiden avulla tuotettiin materiaaleja omaan neuvontaan. Pieni mutta vaarallinen -teemalla osallistuttiin vuoden aikana 32 eri tapahtumaan, pääosassa olivat kuntien ja yhdistysten järjestämät markkinatapahtumat. Vaaralliset jätteet olivat lisäksi teemana koululaisten kiertoajeluilla, jotka tänä syksynä järjestettiin Kaarinan, Liedon, Auran, Pöytyän ja Tarvasjoen yläkoulujen oppilaille. Sopivan kokoinen kinkku 16 | Vuosikertomus 2012 | TSJ TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun. NEUVONNAN KUSTANNUKSET jäteneuvonnan kustannukset yhteensä, euroa/vuosi 2012 2011 2010 266 700 192 000 214 000 0,80 0,59 0,66 125 000 79 300 82 000 neuvonnan kustannukset, euroa/asukas neuvonnan ostopalvelut, euroa Asiakaslehdet ja jätehuoltopalveluihin liittyvä tiedotus ovat viestinnän kustannuksissa ja puhelinneuvonta asiakaspalvelun kustannuksissa. Julkisten toimijoiden palveluiden kehittäminen keväästä 2012 alkaen kasvatti neuvonnan kustannuksia edellisvuosiin verrattuna. NÄKYVYYTTÄ JA KUULUVUUTTA KIERRÄTYSVIIKOLLA Perinteistä kierrätysviikkoa vietettiin lokakuussa. Pieni mutta vaarallinen -kampanjan infoteltta päivysti Turun kauppatorilla ensin viikonloppuna Heikin markkinoilla, ja sen jälkeen teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Lehtiilmoitusten lisäksi samaan aikaan toteutettu mainoskampanja paikallisliikenteen bussien kyljissä toi laajasti näkyvyyttä aiheelle. Myös City Turku ja Iskelmä Varsinais-Suomen kanavilla radiokampanja pyöri Kierrätysviikon aikoihin, 10.–23.9. Radiomainontaan liittyi alueellinen nettimainoskampanja kanavien sivustoilla. TSJ:n omalla OnneaOstamatta Facebook-sivulla jätejengi kävi keskustelua kampanjan aiheista ja tapahtumista. Facebookissa oli loka-marraskuussa esillä myös mainoskampanja, jossa linkki ohjasi TSJ:n vaarallinen jäte -sivulle. Aihetta käsiteltiin syksyllä myös muun muassa Takaisin luontoon -radioohjelmassa ja useiden lehtien julkaisemana Ekovinkki-artikkelina. Vahvimman kampanjoinnin aikaan loka-marraskuussa yhtiön vaarallisen jätteen vastaanottopaikkojen sivulla oli vierailtu yhteensä 980 kertaa. Vähemmän ruokajätettä J oulun alla kampanjoitiin ruokajätteen vähentämisen puolesta. Humoristisilla ja jouluteeman vuoksi ajankohtaisilla materiaaleilla pyrittiin saamaan yleisö tutustumaan kampanjan sisältöön, esimerkiksi vierailemaan nettisivuilla tai keskustelemaan neuvojien kanssa tilaisuuksissa. Tavoitteena oli saada osallistujat ja lukijat pohtimaan aihetta omakohtaisesti ja miettimään jätemääriä ja niihin vaikuttamisen keinoja omassa taloudessa. Kampanja suunnattiin erityisesti kodin ruokahuollosta vastaaville, perheellisille aikuisille. TSJ osallistui kampanjalla samalla marraskuussa järjestettävälle Euroopan jätteen vähentämisen viikolle. Teemaan liittyvää neuvontaa markkinoitiin sähköpostitiedotuksena monille alueen yhdistyksille ja esimerkiksi seurakuntien perhekerhoille. Infopisteen lisäksi muutamilla joulumarkkinoilla ja muissa tapahtumissa esitettiin Tiernapojat näytelmästä versioitua Jätejengin nukketeatteriesitystä. Omien lehdistötiedotteiden lisäksi kampanja nostettiin esille myös JLY:n valtakunnallisessa tiedotteessa. Nettisivujen näkyvyyttä nostettiin Facebook-mainonnan avulla. Kampanjan katuvaisen näköinen possu pääsi kurkistelemaan myös joulukorttiin. J Hilkka Hillopurkki ja muut Jätejengiin kuuluvat käsinuket NUKKETEATTERINÄYTELMINEEN OVAT YKSI NEUVONNAN SUOSITUIMMISTA menetelmistä. Loskatar ja sen seitsemän sortin tavarat -esityksessä katsojat herätetään pohtimaan kestävää kuluttamista. Toisessa tarinassa Roope Roskiksen vatsavaivoja parannetaan oikeaa lajittelua opettelemalla, ja joulun alla Jengi on kiertänyt tapahtumia oman tiernapoikaesityksen kanssa. Jätejengi seikkailee myös Facebookissa OnneaOstamatta-sivulla. TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun. Palvelua tarjotaan kunnille, seurakunnille ja valtion toiminnoille sekä jätelain mukaisesti myös yksityisille sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille. Palvelukonsepti sisältää asiakkaan jätehuollon nykytilanteen kartoituksen, sen perusteella annettavat kehittämissuositukset sekä kohteeseen tarjottavat opasmateriaalit ja henkilökunnan koulutuksen. Koulutus ja konsultointi ovat asiakkaalle maksuttomia. sa toteutettiin JÄRKKÄ-hanke, jolla parannettiin Turun kaupungin palvelukiinteistöjen jätehuollon toimivuutta kustannustehokkuuden, työturvallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden näkökulmista. Kehitystyö koski esimerkiksi jäteastioiden täyttöasteen seuraamista, käytettäviä keräysvälineitä ja kiinteistönhoidollisia toimenpiteitä. Erityisesti hankkeessa tavoiteltiin henkilökuntalähtöistä ideointia ja toimintatapojen kehittämistä. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan jäteasioissa. Petra-jätevertailun ensimmäinen vuosi YMPÄRISTÖVASTUU V uonna 2011 käynnistyneen projektin tarkoituksena on tuoda Petra-jätevertailu käyttöön Turun seudulle. Maksuttoman Petra-jätevertailun avulla organisaatio voi verrata tuottamiaan jätemääriä muihin saman toimialan toimijoihin ja muihin samantyyppisiin kiinteistöihin. Seuranta auttaa toimijoita suunnittelemaan kiinteistöjensä jätehuoltoa ja kannustaa jätteen synnyn ehkäisyyn. Petra-jätevertailu on pääkaupunkiseudulla kehitetty, internetissä toimiva jätevertailu- ja tilastointiohjelma. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) tarjoaa ohjelmaa alueensa kuntien ja yritysten käyttöön. Turun seudulla Petran ylläpidosta vastaa TSJ. Petra-ohjelmaa tarjotaan avuksi julkisen sektorin toimijoille sekä pk-yrityksille, jotka tuottavat palveluita kunnille. YHTIÖ JA JOHTAMINEN JULKISTEN TOIMIJOIDEN JÄTEHUOLTOA KEHITETTIIN töjen, muun muassa koulujen, päiväkotien, vanhainkotien, terveyskeskusten ja sairaaloiden jätehuoltoa. Esimerkiksi vanhainkodeissa lisättiin jätteiden lajittelumahdollisuuksia ja uudistettiin jätteiden keräysvälineistöä käyttäjäystävällisemmiksi. Jätteiden kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia vähennettiin keräyskalustoa järkeistämällä. Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n kans- PALVELUT JA TUOTTEET (ka 4,3). Neuvonta oli myös motivoinut vastaajia lajitteluun ja kestäviin kulutusvalintoihin keskimäärin oikein hyvin (ka 4,5). Koululaisille järjestetyiltä kiertoajeluilta saaduissa palautteissa useampi kiitti tilaisuutta hyödylliseksi ja opastusta hyväksi ja kohderyhmälle sopivaksi. Jollakin kierroksella oli kuitenkin koettu ”kiireen tuntua” ja toisella taas ”tyhjäkäyntiä ja odottelua”. Lisäksi kommentoitiin muun muassa seuraavaa: ”Oppilaat innoissaan kahmarin luona” Vuoden 2012 aikana kartoitettiin ja kehitettiin useiden kymmenien julkisten kiinteis- SOSIAALINEN VASTUU Neuvontatilaisuuksista kerätään palautetta tilaajille jätettävien palautekorttien sekä TSJ:n verkkosivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen avulla. Palautteita annettiin vuoden aikana 95 kappaletta. Vastauksissa tilaisuuksiin oltiin varsin tyytyväisiä. Neuvonnan sisältö vastasi odotuksia useimpien mielestä hyvin (ka 4,7, max 5). Tilaisuuksissa koettiin myös saadun uutta tietoa ”Olisi ollut kiva nähdä lisää työntekijöitä ja kuvia polttouunista” ”Tällainen ”pakkotilaisuus” pitäisi saada myös kaikille aikuisille. Monet ns. aikuiset ovat käsittämättömän välinpitämättömiä” ”Kiva, että jäteneuvonta järjestettiin TSJ:n aloitteesta eikä tarvinnut itse soitella minnekään.” Petra-ohjelma on räätälöity seudun tarpeisiin sopivaksi. Keväällä 2012 Petra saatiin räätälöityä seudun tarpeisiin sopivaksi. Syksyn aikana ohjelmaa esiteltiin useassa alueen kunnassa, seurakunnissa ja muun muassa Turun kaupungin eri yksiköissä. Ensimmäiset osallistujat kirjasivat jo jätemäärätietonsa ohjelmaan ja lähtivät näin petraamaan toimintaansa. TALOUDELLINEN VASTUU TILAAJAT TYYTYVÄISIÄ NEUVONTAAN TSJ | Vuosikertomus 2012 | 17 Tärkeimmät uutiset liittyivät jätevoimalan YVA:aan ja polttokelpoisen jätteen hyötykäyttöhankkeisiin. Turun seudun ympäristö- ja tekniset viranhaltijat pohtivat yhdessä TSJ:n edustajien kanssa JÄTEHUOLLON KEHITTÄMISTÄ JA UUDEN JÄTELAIN TULKINTOJA seminaarissa joulukuussa 2012. Viestintä ja vuorovaikutus kokeilemaan, miten esimerkiksi sosiaalista mediaa voisi hyödyntää viestinnässä. Information about waste disposal in English is available at www.tsj.fi VI GER MER IGEN ÅBONEJDENS AVFALLSSERVICE INFORMERAR 1/2012 ENTISESTÄ ENEMMÄN Gemensam avfallsnämnd förbereds MKB-möten i Reso och Åbo ENT Byggavfall ENE ISES Ä MMÄiTordning N TUR UN SEU DUN TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO TIEDOTTAA KESÄ 2012 NOPEAA TIETOA MOBIILISTA – kesälläkin Ota talteen lajitteluopas Inform ation waste in En dispo abou avail glish sal t www.able atis tsj.fi Terännön perh lajittelee meta e llit JÄTEHU RJÖS TIDTA BE M NY LL B OLTO TIED E IL Jäte YVA voimal eten -hanke an ee OTTAA 2/20 12 Familjen Teräntö Vaa sorterar metallavfall jä rallin te tu en tuks i ww uud w.tsj.fi istu i Mökin siivous jätteet Isosuoll e YRJÖN AIKA TO TA AU www. 27.3.2013 asti. UT UL YMPÄR IST Ö www.tsj.fi tsj.fi Heik lasin kilät la uusio jittele käyt vat töön www.tsj.fi V uosi 2012 asetti tiedotukselle haasteita ja oli edellisvuosien tapaan vilkas. TSJ:n toiminta oli viime vuonna jo pitkälle sopeutettu uuteen jätelakiin ja sen tuomiin tehtäviin. Yhtiön kannalta tärkeimmät uutiset vuonna 2012 liittyivät alkaviin fuusioselvityksiin sekä jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiin ja seudulliseen yhteishankkeeseen jätteen energiahyötykäytössä. Jukka Heikkilä astui toimitusjohtajan saappaisiin kesäkuun alussa. Asukkaiden kannalta nähtynä tärkein uutinen oli kuitenkin toukokuussa alkanut puutarhajätteen maksuton vastaanotto. Verkkosivujen kävijämääräennätys rikottiin haravointijätekeräyksestä johtuen. Kiinnostusta tiedotusvälineissä herätti myös polttokelpoisen jätteen lajittelututkimus. Tiedotteita lähti vuoden 2012 aikana reilut 35 kappaletta ja niistä uutiskynnyksen ylitti yli puolet. Vuoden aikana käyttöön otettiin myös omat mobiililaitteille, eli älypuhelimille ja taulutietokoneille, suunnitellut kätevät verkkosivut. Navigaatioltaan nykyaikaisilta mobiilisivuilta on nopeasti löydettävissä ne tiedot, joita TSJ:n verkkopalvelusta kävijäseurannan mukaan eniten haetaan. Kärjessä ovat Yrjön aikataulut, palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat sekä kierrätyspisteiden yhteystiedot ja sijainnit, jotka löytyvät nopeasti ja kätevästi karttalinkkien kautta. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 130 asiakasta kuukaudessa ja kävijämäärä on kasvanut koko ajan. Mobiilisivuja kehitetään myös jatkuvasti. Ilmoittelua sosiaalisessa mediassa kokeiltiin muun muassa Sopivan kokoinen kinkku – kampanjan yhteydessä, jolloin Facebookin tehoilmoitus oli käytössä syksyn aikana. Keskustelua TSJ:tä koskevista aiheista käytiin myös Facebookin keskusteluryhmissä ja TSJ on itse pystynyt osallistumaan niihin muun muassa koskien saariston jätehuoltoa ja sen tulevaisuutta. TSJ:n peruspalveluista tiedottaessa suosittiin entistä enemmän kuntien omia tiedotteita maksullisten ilmoitusten sijaan. On ilmennyt että sähköisen viestinnän parina toimii suora tiedotus kotiin, koska asukkaat eivät itse hae tietoa kovinkaan aktiivisesti esimerkiksi sanomalehdistä. Ilmoittelussa TSJ suosii myös muussa tiedotuksessa paikallislehtiä, aluelehtiä ja ilmaisjakelulehtiä. Suuri osa ilmoitusbudjetista meni vielä viime vuonna Yrjö-auton kierroksista kertoviin ilmoituksiin koska kyselyiden mukaan asukkaat toivovat lisää tietoa vaarallisen jätteen vastaanotosta. WWW.TSJ.FI – TAVOITTEENA SELKEYS JA JAOTTELU TSJ:n verkkopalvelun kasvojenkohotus saa- Maastokävelyillä tietoa asukkailta UUDET TIEDOTUSKANAVAT NOUSUSSA Sähköisen median merkitys kasvaa jatkuvasti. Muutos on selkeästi näkyvissä myös verkossa. Sivustolla tsj.fi vieraili vuoden 2012 aikana yhteensä noin 80 000 kävijää, mikä on noin jälleen 10 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Puutarhajätteen keräyksen aikana toukokuussa sivuilla kävi kuukaudessa yli 11 000 kävijää. Myös oma henkilökunta käytti palvelua ahkerasti. TSJ on rohkeasti lähtenyt 18 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Raison Palovuoressa ja Turun Topinojalla järjestettiin keväällä 2012 alueen asukkaille YVAaan liittyvät maastokävelyt, joiden avulla saatiin lisää tietoa asukasnäkökulmasta. Topinojan jätekeskusta esitteli TSJ:n kehityspäällikkö Kalle Karsten. TSJ:n UUSIA MOBIILISIVUJA KÄYTTÄÄ 130 asiakasta kuukaudessa ja määrä kasvaa koko ajan. Sivustolla tsj.fi vieraili yhteensä noin kävijää, mikä on noin 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 80 000 uutisille, TSJ:n peruspalveluille, neuvonnan tapahtumille ja tapahtumabannereille. Navigointia sivuilla parannettiin lisäämällä muun muassa niin kutsuttu murupolku sekä ylälinkkipalkkiin sisältöä selvittäviä avainsanoja. Uudistuksen myötä käyttöön otettiin myös uusi ja parempi julkaisujärjestelmä. Suosituimmat sivut verkkopalvelussa olivat Topinojan jätekeskuksen sivut sekä pienten jätekuormien hinnasto. Verkkosivuja kehitetään jatkuvasti. SISÄISEN VIESTINNÄN HAASTEET Yrityksen sisäinen viestintä perustuu, hyvän kommunikaatiokulttuurin lisäksi, toimivaan intranettiin. TSJ:n Share Point -ohjelmalla luodun intran kautta hallitaan myös asiakaspalautteita ja sektorien tiedotusvastaavat lisäävät sinne ajankohtaisia tietoja. Intrasta löytyy myös viestinnän ajankohtainen kalenteri. Intra avautuu kaikille automaattisesti kun selain avataan. Sisäinen viestintä on TSJ:n tärkeimpiä kehityskohteita, mutta uuden intran myötä tiedon jakaminen on helpottunut huomattavasti. ENTISESTÄ ENEMMÄN -LEHDESSÄ ASIAA TSJ:n asiakaslehdestä ilmestyi vuonna 2012 kaksi eri versiota: mantereella jaettava päälehti Entisestä Enemmän sekä Paraisilla jaettava Entisestä Enemmän Parainen. Paraisilla lehti jaettiin kotiin kaksikielisenä. Päälehti jaettiin suomenkielisinä toimialueen muihin koteihin. Ruotsinkieliset saivat lisäksi oman kieliversion osoitteellisena. Lehtiä jaetaan toimialueelle ja postitetaan muun muassa kesäasukkaille yhteensä yli 200 000 kappaletta. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kesäasukkaille 2,0 2,0 2,0 390 700 471 200 429 300 Tärkeimmät tiedotuksen aiheet vuonna 2012 TAMMIKUU Uudet aukioloajat jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. HELMIKUU Lumi hankaloitti kierrätyspisteiden käyttöä ja jäteastioiden tyhjennyksiä. MAALISKUU Asiakaslehti Entisestä Enemmän jaettiin kaikkiin Turun seudun koteihin. Lisäksi kevään ja alkukesän keräystempauksista tiedo tettiin laajasti. HUHTIKUU Haravointijätteen maksuton keräystempaus jätekeskuksissa alkoi ryminällä. TSJ:n lajittelututkimus Topinojan jätekeskuksessa alkoi. TSJ osallistui Turun Piha & Puutarha –messuille. TOUKOKUU Perinteisen romunkeräyksen lavat kiersivät kunnissa. Saariston uuden jätehuoltojärjestelmän tiedotustapahtumat alkoivat ja aihe herätti keskustelua. Neuvonnan vaarallisen jätteen kampanja alkoi. Lisäksi Petra-hanke Turun seudulla sai vauhtia. KESÄKUU Jätevoimalan seudullisesta yhteishankkeesta tiedotettiin. Jukka Heikkilä aloitti TSJ:n toimitusjohtajana. HEINÄKUU Saariston romunkeräys laivalla alkoi ja Mobiili keräys palveli kesäasukkaita Nauvossa. TSJ:n toimisto muutti uusiin toimitiloihin Orikedolle. ELOKUU Jätevoimalan YVA:n esittelytilaisuudet pidettiin Turussa ja Raisiossa. SYYSKUU TSJ ja Rouskis ilmoittivat harkitsevansa ja selvittävänsä fuusion mahdollisuutta. Myös uudesta Ekojalostamohankkeesta tiedotettiin. TSJ:n uudet nettisivut avattiin. LOKAKUU Asukkailta kysyttiin mielipiteitä jätevoimalan YVA:sta. MARRASKUU Sopivan kokoinen kinkku-kampanja, eli ruokajätteiden vähentämiseen tähtäävä joulukampanja sai alkunsa. Lajittelututkimuksen tulokset valmistuivat. JOULUKUU Uuden vuoden jätetaksasta ja aukioloajoista tiedotettiin mahdollisimman laajasti. postitettiin maaliskuussa Entisestä Enemmän – kesälläkin -lehti, jonka sisältö oli räätälöity vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin. Alkuvuoden asiakaslehdessä pääaiheeksi nousi uuden jätevoimalan YVA ja sen tiimoilta järjestetyt yleisötilaisuudet Turussa ja Raisiossa. Syksyn lehdessä esiteltiin YVA:n ajankohtaisia asioita sekä lajittelututkimusta ja sen ensimmäisiä tuloksia. Saaristolehdessä pyrittiin avaamaan Paraisten saariston vuoden 2014 jätehuoltomuutosta mahdollisimman hyvin. PALVELUT JA TUOTTEET tiin valmiiksi elokuussa. Uudistustarve lähti tarpeesta hallinnoida yhä suurempaa tiedon määrää. Myös visuaalisesti toivottiin sivuille kevennystä. Uudistuksen myötä navigointi etusivulta syvemmälle rakenteeseen parantui ja eri asiakokonaisuudet saatiin etusivulla selkeästi eriteltyä eri osiin. Etusivulla on omat osiot 2010 643 300 SOSIAALINEN VASTUU Viestinnän kustannukset eriteltynä, euroa/vuosi 2011 663 200 YMPÄRISTÖVASTUU Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/asukas 2012 657 400 KOMPOSTITOHTORIT PUUTARHAMESSUILLA TSJ osallistui huhtikuussa Puutarha & Piha -messuille Turun messukeskuksessa. Tällä kertaa teemoina oli omakotitalon pihalla tapahtuva kompostointi johon TSJ kannustaa ja omakotitalojen jätteiden lajittelu. TSJ:n kompostitohtorit ja kysely herättivät huomiota ja TSJ tavoitti messuilla monta sataa kävijää. TALOUDELLINEN VASTUU Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/vuosi YHTIÖ JA JOHTAMINEN VIESTINNÄN JA NEUVONNAN KUSTANNUKSET TSJ | Vuosikertomus 2012 | 19 Työtereyshuollon kanssa järjestettiin henkilöstölle UKK-KÄVELYTESTI. HYVI-tiimi toimii aktiivisesti. Henkilökunta T SJ:n palveluksessa työskenteli vuoden 2012 aikana keskimäärin 52,4 työntekijää. Pysyvässä työsuhteessa oli 43 henkilöä, naisia 22 ja miehiä 21. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,9 vuotta. Määräaikaisia työntekijöitä oli yhteensä 11. Henkilöstötietojen raportointiin ja henkilöstötietojen hallintaan hankittiin vuonna 2011 sähköinen Sympa-henkilöstöjärjestelmä. Sym- telukoulutusta ja lähiesimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat saivat koulutusta työsuhdetaitoihin, muutostilanteen johtamisen hallitsemiseen ja onnistumiseen. Asiakaspalvelutehtävissä toimivat saivat ruotsin kielen koulutusta. Vuoden aikana järjestettiin myös useita sektorikohtaisia sekä koko henkilökunnalle tarkoitettuja koulutus- ja infotilaisuuksia, kuten kenttähenkilökunnan koulutuspäivät, henkilöstöasioiden infotilaisuuksia, talousasi- pa yhdistää henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin prosessit johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2012 aikana pohjustettiin järjestelmän käyttöönottoa tietojen kokoamisella ja rekistereiden luomisella. Henkilöstöjärjestelmä saadaan aktiivikäyttöön vuoden 2013 aikana. oiden koulutusta sekä toimitusjohtajan tilannekatsaus. Henkilökunta on osallistunut vilkkaasti myös Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin: jätelaitospäiville sekä kenttähenkilökunnan-, asiakaspalvelun-, viestinnän-, taloushallinnon- ja johdon päiville. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua vuoden aikana erilaisille oman ammattitaidon ylläpitämiseen liittyville kursseille, seminaareihin ja koulutusohjelmiin. HENKILÖKUNNAN KOULUTTAMINEN JA OSAAMISEN LAAJENTAMINEN 2012 Osaamisen kehittäminen on yksi TSJ:n yhteisistä arvoista. Yhtiö tukee vahvasti henkilökunnan kouluttautumista ja osaamisen laajentamista. Ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittaminen on tärkeä osa osaamisen kehittämistä. Vuonna 2012 tutkinnon suoritti 7 henkilöä. Tutkinnon suorittaneita on yhteensä jo 17 henkilöä. Myös sisäisen koulutuksen määrää on edelleen lisätty. Kouluttajina ovat toimineet vaihtelevasti joko ulkopuoliset asiantuntijat tai talon omat asiantuntijat. Esimiehet ovat saaneet kehityskeskus- HENKILÖSTÖOHJAUS JA SISÄINEN TIEDONKULKU Yhtiön henkilöstöohjauksen ja toimintatapaperiaatteiden ohjeistus on ajan tasalla ja niiden sisältö on käyty läpi sekä esimiesten että koko henkilökunnan kanssa. Yhtiön sisäiset henkilöstöohjeet ovat sisäisen Intra-sivuston kautta koko henkilökunnan saatavilla ja osa uuden henkilöstön perehdyttämistä. Kehityskeskustelut käydään vähintään vuosittain koko henkilökunnan kanssa. HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 alle 25 25–29 30–35 36–40 41–45 46–50 51–55 56–60 61– 20 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Juhlan aika. Yhteensä 17 henkilöä on suorittanut ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Intra ja sähköpostiviestintä ovat yleisimmät sisäisen viestinnän väylät. Yhtiön ja henkilökunnan yhteisenä toimielimenä ja tiedonkulkukanavana toimii yhtiön yt-kokous. Kokoukseen osallistuvat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu, jotka osaltaan huolehtivat vuorovaikutuksesta henkilöstön ja johdon kesken. Kokouksessa käsitellyistä asioista laaditaan pöytäkirja, joka on henkilökunnan nähtävänä. Yhtiön johtotiimi, johon kuuluu toimitusjohtaja ja vastuualueiden päälliköt, kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Johtotiimissä käsitellyistä asioista tiedotetaan Intran ajankohtaisten asioiden palstalla. Yhtiön vastuualueet kokoontuvat säännöllisin väliajoin tiimeissään lähimmän esimiehen johdolla. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI JA VIRKISTYS TSJ tukee työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen käyttöön viiden euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Yhtiöllä ei ole omaa työpaikkaruokalaa, joten lounasruokailuun on mahdollista hankkia lounasseteleitä. Henkilökunnan virkistys- ja hyvinvointitoimintaan käytettävät varat on annettu yhtiön HYVI-tiimin käyttöön. HYVI-tiimi on henkilökunnan keskuudestaan, kahdeksi vuodeksi valitsema tiimi, joka laatii vuosittain toimintasuunnitelman henkilöstön fyysiseen ja henkiseen virkistystoimintaan. Osaamisen kehittäminen on yksi TSJ:n yhteisistä arvoista. Yhtiö tukee vahavasti HENKILÖKUNNAN KOULUTTAUTUMISTA JA OSAAMISEN LAAJENTAMISTA. 2010 49,5 53 Pysyvässä työsuhteessa, kpl 43 42 44 Määräaikaisia työsuhteita kpl 11 18 23 46,9 47,1 45,4 Naisten osuus % 51 52 50 Miesten osuus % 49 48 50 1309 1116 1852 Henkilöstön (pysyvä työsuhde) keski-ikä Koulutus euroa/htv SENIORIOHJELMA Koulutus päivää/htv (ei sisäistä) 5,7 3,4 2,2 Yhtiössä otettiin toimintavuoden alussa käyttöön senioriohjelma, johon kuuluvat kaikki 55-vuotiaat, pysyvässä työsuhteessa olevat työntekijät. Senioriohjelman tavoitteena on, että työntekijät selviäisivät ja viihtyisivät erilaisten työaikaan, työtapaan ja työkuntoon painottuvien joustojen avulla työssään niin pitkään, että he voisivat oikea-aikaisesti siirtyä eläkkeelle terveinä ja mahdollisimman hyväkuntoisina. Ohjelma on saanut kiitosta sekä henkilöstöltä että johdolta. Virkistys- ja harrastustoimintakulut euroa/htv 619 683 395 Työterveyshuolto euroa/htv 542 514 567 Työsuojelu euroa/htv 391 343 385 Sairauspoissaolot päivää/htv 6,9 11,4 12,8 4 5 1 Poissaloon johtaneita työtapaturmia kpl keskiarvo on 11,6 päivää henkilöä kohti. TSJ käytti terveyspalveluihin ja työsuojeluun 933 euroa henkilötyövuotta kohti. Yhtiöllä on sopimus työterveyspalveluista Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työter- veyshuollon kanssa järjestettiin henkilöstölle UKK-kävelytesti. Yhtiön toimiston muutettua Kuormakadulle, tehtiin ergonomiamittaukset toimiston kaikissa työpisteissä. TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS Käytännön asiantuntijavaihtoa Petroskoin kanssa YMPÄRISTÖVASTUU TSJ:llä on sertifioitu Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä, OHSAS 18001. Järjestelmä ottaa huomioon toiminnan turvallisuusnäkökohdat ja toimintaa mitataan sekä analysoidaan säännöllisesti. Mittareita ovat muun muassa sairauspoissaolojen, läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien määrä. Järjestelmän toimivuus varmistetaan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Auditointien yhteydessä esille tulleisiin kehitysehdotuksiin, huomautuksiin sekä poikkeamiin tehdään vaadittavat toimenpiteet ja yhteenvedot käsitellään johdon katselmuksissa. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen. Työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen on yhtiössä panostettu viime vuosina merkittävästi, ja työ alkaa tuottaa tulosta. Sairauspoissaolojen määrä aleni edelliseen vuoteen ja toimialakohtaiseen keskiarvoon verrattuna huomattavasti. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 6,9 päivää henkilöä kohti, kun edellisenä vuonna se oli 10,6 päivää. Sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 4. Toimialakohtainen sairauspoissaolojen PALVELUT JA TUOTTEET 2011 52,4 SOSIAALINEN VASTUU 2012 Henkilökunnan määrä, htv YHTIÖ JA JOHTAMINEN HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA TSJ:n Cati Huhta ja Tuula Salminen tekivät jätehuollon erikoisammattitutkinnon lopputyönä jätehuoltosuunnitelman Kizhin saarelle. Kiitolliset petroskoilaiset olivat vastavierailulla Topinojalla ja saaristossa. TALOUDELLINEN VASTUU HYVI-tiimi on aktiivisesti kannustanut muuta henkilökuntaa osallistumaan erilaisiin liikunta-, kulttuuri- ja muihin virkistystapahtumiin. Toimintavuonna 2012 osallistuttiin Askeleet- kamppanjaan, käytiin teatterissa ja vietettiin kesäjuhlia yhdessä Salossa toimivan jäteyhtiön, Rouskis Oy:n kanssa. Vuoden päätteeksi yhtiön hallitus ja henkilökunta viettivät perinteisesti yhteistä pikkujoulujuhlaa. 55 Yli -vuotiaille tarkoitettu senioriohjelma alkoi alkuvuodesta. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 21 95% Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin noin . Jätepenkkaan sijoitettiin noin 5 030 tonnia eli vajaa 5 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Materiaalihyötykäytön osuus oli arviolta 34 %. POLTTOKELPOISTA JÄTETTÄ PAALATTIIN energiakäyttöä varten Topinojan jätekeskuksessa kesällä 2012 yhteensä 11 300 tonnia. Merkittävimmät ympäristönäkökohdat erkittävin ympäristönäkökohta jätteenkäsittelyssä on loppusijoituksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä torjutaan rakentamalla kaatopaikkakaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmiä ja hyödyntämällä polttokelpoista yhdyskuntajätettä kaukolämmön tuotannossa. Kestävä ratkaisu kaatopaikkakaasujen synnyn ehkäisyksi on lopettaa biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittely kokonaan. Se saavutetaan huolellisella jätteiden lajittelulla syntypaikoilla ja yhdyskuntajätteen nykyistä laajemmalla energiasisällön hyödyntämisellä. Turun seudulla syntyneestä yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin noin 95 prosenttia. Jätepenkkaan sijoitettiin enää 5 030 tonnia eli vajaa 5 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Materiaalihyötykäytön osuus oli arviolta 34 prosenttia. M KAATOPAIKKAKAASUT JA ILMASTONMUUTOS Kaatopaikoilla orgaaninen jäte hajoaa vähitellen vapauttaen hajotessaan hiilidioksidia ja metaania sekä pieniä määriä muita kaasuja. Keskimäärin kaatopaikkakaasu sisältää metaania 50 prosenttia. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, minkä vuoksi kaatopaikoilta vapautuvan metaanin määrän vähentäminen ja käsittely haitattomammaksi hiilidioksidiksi on erittäin tärkeää. Kaatopaikoilta ilmaan vapautuvan kaatopaikkakaasun määrää voidaan laskennallisesti arvioida erilaisilla menetelmillä. Tällöin laskennan lähtötietoina otetaan huomioon kaatopaikan täyttöhistoria sekä arvioidaan jätetäytön koostumus ja jätteessä olevan biologisesti hajoavan hiilen määrä. Kaatopaikoilta vapautuvaa hiilidioksidia ei oteta huomioon kasvihuonekaasupäästöjä arvioitaessa, koska hiilidioksidin katsotaan vapautuvan jätteistä, jotka sisältävät vain biologisissa prosesseissa sitoutunutta hiiltä. Fossiilista hiiltä sisältävät muovit eivät käytännössä hajoa kaatopaikoilla, eivätkä siten myöskään vapauta niihin sitoutunutta hiiltä. 22 | Vuosikertomus 2012 | TSJ TSJ:n jätekeskusten metaanipäästöt on arvioitu käyttämällä EU:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) parhaan arviointikäytännön mukaista FOD-menetelmää. Menetelmä ottaa huomioon päästöjen syntymisen aikakäyttäytymisen. Laskennallisesti metaania syntyi Isosuon, Rauhalan ja Topinojan jätekeskusten jätepenkoista yhteensä 2,51 miljoonaa m3. Siitä saatiin talteen keskimäärin 28 prosenttia. ENERGIAKÄYTTÖ VÄHENTÄÄ KAATOPAIKKAKAASUJA Syntypaikalla lajitellun polttokelpoisen jätteen käyttö energiatuotannossa vähentää biohajoavista jätteistä kaatopaikoilla syntyvää kaatopaikkakaasukuormitusta. Orikedon jätteenpolttolaitoksella tuotettiin noin 48 520 tonnista polttokelpoista jätettä energiaa kaukolämpöverkkoon 101 GWh. TSJ toimitti polttokelpoista jätettä myös Kotka Energian Hyötyvoimalaan ja E.ON Värme Sverige Ab:n voimalaan Norrköpingiin. Vuonna 2012 näissä laitoksissa hyödynnettiin polttokelpoista jätettä yhteensä noin 18 100 tonnia (energiaa tuotettu noin 42 GWh). Vuoden vaihteessa energiahyötykäyttöön toimitettavaa jätettä oli varastossa noin 11 300 tonnia (energiaa saadaan noin 26 GWh). Puujätteet ja risut ohjataan energiakäyttöön hake- tai rinnakkaispolttolaitoksiin, vuonna 2012 puujätettä yhteensä noin 7 600 tonnia ja risuja ja kantoja yhteensä 3 000 tonnia. VESIENHALLINNAN TEHOSTAMINEN JATKUU Jätteenkäsittelyalueiden vesienhallinta on toinen tärkeä ympäristöinvestointien ja -tarkkailujen kohde. Jäteasemien suotovedet ja kenttien pintavedet kerätään yhteen ja johdetaan jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Alueiden pohjavesiä ja lähistön pintavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Rauhalan tarkkailuohjelmaa täydennettiin 2012 fluoridipitoisuuden tarkkailuvelvoitteella. Topinojan jätekeskuksen vuonna 2008 aloitettu vesienhallinnan kehittäminen jatkuu edelleen. Mahdollisuuksia erottaa TSJ:n toimintojen vaikutukset alueen muiden toimijoiden aiheuttamista vaikutuksista selvitetään. Tällä hetkellä syntyvät vedet sekoittuvat keskenään ennen Topinojan tasausallasta, jonka kautta ne johdetaan viemäriin. JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VAIN TOPINOJAN JÄTEKESKUKSESSA Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa ei toistaiseksi loppusijoiteta yhdyskuntajätettä. Uusien loppusijoitusalueiden suunnittelutyöt ja ymIsosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa ei toistaiseksi loppusijoiteta yhdyskuntajätettä. Uusien loppusijoitusalueiden suunnittelutyöt ja ympäristölupien muutokset ovat valmistelussa. Uusien alueiden tarve riippuu Topinojan loppusijoitusalueen kapasiteetin riittävyydestä. Tässä vuosikertomuksessa raportoidaan ainoastaan Topinojan jätekeskuksen ympäristövaikutuksista. Isosuon ja Rauhalan tietoja voi tiedustella kehityspäällikkö Kalle Karstenilta, kalle.karsten@tsj.fi. TUNNUSLUKUJA ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset, milj.euroa ympäristönsuojelun kustannukset, euroa/asukas ympäristötarkkailun kustannukset, euroa 2012 2011 2010 1,29 1,21 1, 21 3,9 3,7 3,7 26 100 33 800 34 600 Kestävä ratkaisu kaatopaikkakaasujen synnyn ehkäisyksi on lopettaa biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittely kokonaan. Topinojan biokaasupumppaamo kerää kaatopaikkakaasua jätepenkasta. TALTEENOTTOTEHOKKUUS VUONNA 2012 OLI 35 PROSENTTIA. Kaasu hyödynnetään läheisessä Turku Energian kattilalaitoksessa kaukolämmöksi. TOPNOJAN JÄTEKESKUKSEN PUMPPAAMOT JA TARKKAILUPISTEET HP 10B Topinojan jätekeskuksen pumppaamot ja tarkkailupisteet KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS 2 HP 5B P1 P2 K2 OJA TP5 3 VANHA LOPPUSIJOITUSALUE (rakennetaan) HP 10B 1 TP2 (poistuu käytöstä) 2 HP 5B (rakennetaan) P1 TP6 HP 1B 4 P2 LAJITTELUASEMA Valmis pintarakenne 5,7 ha K2 OJA TP5 YMPÄRISTÖTARK TP2A NYKYINEN LOPPUSIJOITUSALUE KAATOPAIKKA kaatopaikkave 1a PTOPC OJAVESI TP6 4 POHJAVESI HP 7B SUOTOVESI P3 LAJITTELUASEMA HP 9B PUMPPAAMO P4 VASTAANOTTO JA PUNNITUS YMPÄRISTÖTARKKAILU KAATOPAIKKAKAASU kaatopaikkaveden pinta PTOPC OJAVESI POHJAVESI P3 HP 7B YMPÄRISTÖVASTUU HP 8B VASTAANOTTO JA PUNNITUS TP4 TP2 P4 HP 9B 3 VANHA LOPPUSIJOITUSALUE 1b NYKYINEN LOPPUSIJOITUSALUE 1a SOSIAALINEN VASTUU KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS TP4 1b K1 ALLAS PALVELUT JA TUOTTEET Valmis pintarakenne 5,7 ha SUOTOVESI PUMPPAAMO ts 9.4.2013 TALOUDELLINEN VASTUU T Topinojan jätekeskus on TSJ:n suurin jätteiden vastaanotto- ja käsittelykeskus. Topinojalla sijaitsee myös Turun seudun ainut käytössä oleva kaatopaikka. Jätekeskuksen toiminnassa noudatetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 31.5.2006 myöntämän ympäristöluvan ehtoja. Luvasta tuli lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 7.4.2009. Topinojan jätekeskuksen ympäristötarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi muutoksen 18.8.2010. Lounais-Suomen vesi- ja ympärisTopinojan jätekeskuksen tötutkimus Oy pumppaamot suorittaa tarkkailututkimukset. ja tarkkailupisteet Laajempi tarkkailu tehdään joka kolmas vuosi. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien esikäsittelytarvetta on selvitetty. Toistaiseksi Turun Seudun Puhdistamo Oy ei ole vaatinut veden esikäsittelyä. Vesinäytteistä tutkitaan muun muassa raskasmetallien ja kaatopaikkavaikutusta ilmenK1 ALLAS tävien kloridin ja ammoniumtypen pitoisuudet 1 (poistuunäytkäytöstä) sekä sähkönjohtavuus. Lisäksi tutkitaan teiden kemiallinen ja biologinen hapenkulutus ja veden hygieeninen laatu. PCDD/F-yhdisteet HP elokuus1B otettiin mukaan tarkkailuohjelmaan sa 2010. Näytepisteet on esitetty oheisessa kartassa. Vanhan täyttöalueen peitto- ja muotoilutöitä jatkettiin toimintavuoden aikana. Muotoilutöiden yhteydessä toteutettiin kaaHP 8B sunkeräyksen laajennusta sekä pohjoisosan pintarakennetöitä. Tasaukseen on käytetty lievästi pilaantuneita maita sekä viranomaisten hyväksymiä lajittelulaitosten rejektejä. Oheisessa kuvassa on esitetty Topinojan jätekeskuksen toimintojen sijainnit ja ympäristötarkkailujen näytteenottopaikat. Tarkkailujen tulokset ja valvontaviranomaisille raportoitavat ympäristövaikutukset on kuvattu seuraavilla sivuilla 24–27. YHTIÖ JA JOHTAMINEN Topinojan jätekeskus suurin TSJ | Vuosikertomus 2012 | 23 Aluetta ei ole luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi ja pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä. TOPINOJAN JÄTEKESKUKSEN tarkkailusuunnitelmaan kuuluvat pohja-, pinta- ja suotovesi. Ympäristötarkkailut 2012 Tarkkailuselostusten lähteenä on käytetty Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n Topinojan vuosiraporttia 2012. VAIKUTUKSET VETEEN TOPINOJAN TARKKAILUSUUNNITELMAN MUKAINEN TARKKAILU ● Pohjavedet Topinojan jätekeskus sijaitsee kallioisiin mäkiin rajoittuvassa savipeitteisessä maastopainanteessa. Aluetta ei ole luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi ja pohjaveden muodostuminen alueella on erittäin vähäistä. Täyttöalueen länsireunalla virtaussuunta on koillisesta lounaaseen ja itäreunalla kohti etelää. Pohjaveden laatua seurataan kuudesta pohjavesiputkesta otettavilla näytteillä. Näistä pohjavesiputkista kaksi sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja neljä kaatopaikan alapuolella. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Tutkittujen pohjavesiputkien vesi oli vuoden 2012 tarkkailuissa hapetonta tai veden happipitoisuus oli hyvin pieni. Kaatopaikkaalueen koillispuolella sijaitsevan HP10-pohjavesiputken kloridipitoisuus oli erittäin suuri. Vedessä oli runsaasti myös ammoniumtyppeä. Suuri kloridipitoisuus suhteessa suotoveden arvoihin viitannee vanhojen merenpohjasedimenttien eikä niinkään kaatopaikan vaikutuk- TARKKAILUTIHEYS PISTEITÄ pohjavesi pintavesi suotovesi 2 x vuodessa 4 x vuodessa 4 x vuodessa ANALYYSEJÄ MÄÄRITYKSIÄ VUODESSA 19 17 15 228 204 120 6 3 2 siin. Putken vedenlaatu ei keskeisten suureiden osalta poikennut oleellisesti aiemmasta. Myös kaatopaikan koillisreunalla sijaitsevan HP5B-putken veden ammoniumtyppipitoisuus oli suuri, mutta vedessä oli selvästi vähemmän klorideja kuin HP10-putkessa. Kaatopaikkaalueen eteläpuolella sijaitsevan HP7-putken kloridipitoisuus oli selvästi suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Veden ammoniumtyppipitoisuus oli puolestaan aiempaa pienempi. HP8B-putken veden kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta pienempiä kuin vuosina 2007–2010. Pohjavesiputkista otetuissa näytteissä ei havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavedenlaatuun ja tietyissä havaintopaikoissa todettuihin vedenlaadun muutoksiin on tulosten perusteella vaikea varmasti arvioida: alueen pohjaveden laadusta ei ole olemassa tietoa ajalta ennen kaatopaikkaa. Savikerroksen alla olevan pohjaveden laatuun vaikuttavat rannikkoalueella merkittävästi vanhojen merenpohjasedimenttien ominaisuudet ja muun muassa veden kloridi- ja ammoniumpitoisuus voivat olla luontaisestikin suurempia kuin sisämaan esiintymissä. ● Ojavedet Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan (P1) vesi oli vuoden 2012 tutkimuskerroilla puhtaimmillaan ● POHJAVEDEN TARKKAILUPISTEIDEN KLORIDI- JA AMMONIUMTYPPIPITOISUUDET SEKÄ SÄHKÖNJOHTAVUUS 2010–2012 kloridi mg/l sähkönjohtavuus mS/s 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 2010 5 2011 7 8 2012 24 | Vuosikertomus 2012 | TSJ 9 10 ammoniumtyppi mg/l 600 6 500 5 400 4 300 3 200 2 100 1 0 0 1 2010 5 7 2011 8 2012 9 10 1 2010 5 2011 7 8 2012 9 10 Kesällä sademäärät olivat suurempia kuin vertailujaksolla, mutta suotovesimäärät jäivät haihdunnan vuoksi vähäisiksi. SUOTOVESIEN AIHEUTTAMIA KESKIMÄÄRÄISIÄ KUORMITUKSIA JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE 2010–2012 (kg/d) Kloridi 450 200 150 ammoniumina. Typpikuorma vastasi noin 7 170 100 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. 50 0 Suotoveden orgaaninen kuormitus, eli BOD7ATU-kuorma vastasi noin 280 asukkaan ja 2010 2011 2012 sähkönjohtavuus mS/s ammoniumtyppi mg/l 250 120 3,0 200 100 2,5 80 2,0 60 1,5 40 1,0 20 0,5 150 100 50 0 1 2010 2 2011 3 2012 0 1 2010 2 2011 3 2012 YMPÄRISTÖVASTUU ● OJATARKKAILUPISTEIDEN KLORIDI- JA AMMONIUMTYPPIPITOISUUDET SEKÄ SÄHKÖNJOHTAVUUS 2010–2012 kloridi mg/l 0,0 1 2010 2 2011 3 2012 YHTIÖ JA JOHTAMINEN SOSIAALINEN VASTUU 250 TALOUDELLINEN VASTUU 300 Kiintoaine 350 Ammoniumtyppi 400 PALVELUT JA TUOTTEET fosforikuorma noin 150 asukkaan kuormitusta. Suotoveden kuormitus oli ravinteiden osalta selvästi suurempi kuin kahtena edellisvuonna. Tähän vaikutti merkittävimmin se, että suotovesiä muodostui sateisen alkuvuoden ja lokakuun aikana enemmän kuin kyseisinä vuosina. Kokonaistyppi Suotovedet Vuonna 2012 alkutalvi oli lauha ja sateinen, mikä lisäsi tammikuussa suotovesien määrää. Myös kesällä sademäärät olivat suurempia kuin vertailujaksolla, mutta suotovesimäärät jäivät haihdunnan vuoksi vähäisiksi. Suotovesivirtaama oli suurimmillaan tammikuussa sateisen ja lumensulamisen aikoihin maaliskuussa. Lisäksi suotovesiä kertyi keskimääräistä enemmän lokakuussa tavallista runsaampien sateiden myötä. Syksyllä marras- ja joulukuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Suotovesi pumpataan Topinojan jätekeskuksen suotovesialtaasta viemäriverkostoon. Puhdistamolle johdettu suotovesien aiheuttama kuormitus on pääosin typpikuormitusta. Suotoveden typpipitoisuus oli vuonna 2012 noin 2–5-kertainen puhdistamattomiin asumajätevesiin verrattuna ja suurimmillaan huhti- ja toukokuussa. Typpi oli suotovedessä pääosin CODCr huhtikuussa, jolloin ammoniumtyppipitoisuus oli lievästi likaantuneille vesille ominaisia ja vedessä oli vain vähän hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Elokuussa ojaveden hygieeninen tila oli välttävä. Ojan luoteisreunalla on toimintaa, jolla voi osaltaan olla vaikutusta ojaveden laatuun. Ojaan voi ilmeisesti päästä myös viemäriverkoston ylivuotovesiä. Topinojan veden BOD-arvo sekä kloridija ravinnepitoisuudet kasvoivat osalla tutkimuskerroista selvästi havaintopaikkojen P2 ja P3 välillä; vedenlaadun huononeminen oli selvintä huhtikuun tutkimuskerralla, jolloin vesi oli luokiteltavissa P3-paikassa suuren ammoniumtyppipitoisuuden perusteella voimakkaasti likaantuneeksi. Ojan alajuoksulla sijaitseva kompostointialue on todennäköisesti merkittävä kuormituslähde ja muun muassa sateiden ajoittumisella on vaikutusta siihen, milloin ojaan huuhtoutuu kuormitusta. Syksyllä, kun Topinojasta otettiin näyte myös kompostialueen ylävirranpuolelta, pitoisuudet kasvoivat juuri kompostointialueen ja alimman ojahavaintopaikan välillä. Jätekeskusten toimintaa seurataan myös SISÄISTEN AUDITOINTIEN avulla. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 25 1,11 Vuonna 2012 metaania muodostui laskennallisesti miljoonaa m3. noin Kerätty kaasumäärä, miljoonaa Nm3 , hyödynnettiin kokonaan kaukolämmön tuotannossa 1,8 VAIKUTUKSET ILMAAN Topinojan kaatopaikkapenkassa muodostuvaa kaatopaikkakaasua kerätään talteen biokaasupumppaamolla. Pumppaamo on otettu käyttöön kesäkuussa 2002. Sarlin Hydor Oy hoitaa biokaasulaitoksen mittaus-, säätö- ja huoltotoimintaa. Muodostuva kaatopaikkakaasu käytetään ensisijaisesti hyväksi lämpöenergiana. Kaasua voidaan myös tarvittaessa polttaa soihtupolttimessa. Vuonna 2012 kerätty kaasumäärä, 1,11 miljoonaa Nm3 , hyödynnettiin kokonaan kaukolämmön tuotannossa. Kaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 56 tilavuusprosenttia ja hiilidioksidipitoisuus 31 tilavuusprosenttia. Kaatopaikkakaasun laatua mitataan kenttämittauslaitteilla jätetäyttöalueelle asennetuista neljästä tarkkailuputkesta kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailuputkista seurataan kaasun metaani-, hiilidioksidi- ja happipitoisuuksia sekä kaatopaikan sisäisen veden pinnan korkeutta sekä lämpötilaa. Kaatopaikkakaasun muodostumista Topinojan kaatopaikalla arvioidaan myös laskennallisesti. Menetelmänä käytettään kaasunmuodostuksen aikakäyttäytymisen huomioon ottavaa FOD –laskentaa, jolla arvioidaan jätetäytössä muodostuvan metaanin määrä. Vuonna 2012 metaania muodostui laskennallisesti noin 1,8 miljoonaa m3. Biokaasupumppaamolla metaanista saatiin kerättyä talteen noin 35 %. Ilmaan arvioidaan vapautuneen metaania noin 747 tonnia. Pöly Haju Jätekeskuksen merkittävimmät hajulähteet syntyvät lähinnä biologisesti hajoavien jätteiden käsittelystä. Jätekeskuksen hajuhaitat ovat vähentyneet viime aikoina, koska tavanomaisten jätteiden kaatopaikkakäsittely vähentynyt ja polttokelpoinen jäte on pääsääntöisesti paalattu. Jätekeskuksen hajupäästöjä vähentää nykyisen kaatopaikan kaatopaikkakaasun talteenoton merkittävä tehostuminen jatkossa sekä nykyisen alueen väliaikainen peittäminen ja lopullisten peittorakenteiden tekeminen. Hajupäästö on suoraan verrannollinen täytöstä vapautuvan kaasun määrään. Polttokelpoisen jätteen välivarastointi on aiheuttanut erityisesti polttolaitoksen kesäseisokin aikana jonkun verran hajuongelmia lajitteluasemalla. Mahdolliset hajuvalitukset tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Jätekeskuksen pölykuormitusta aiheuttavat pääasiassa jäteliikenne, jätteiden loppusijoitus, ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden loppusijoitus sekä puu- ja kiviaineksen murskaus. Kuivana kautena jätteiden pölyämisestä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää kastelulla ja suolauksella. Asvaltoidut liikennealueet pyritään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan puhdistamaan lakaisukoneella. Puuja kiviaineksen murskaus suoritetaan aina siten, että murskattava aine kastellaan. Täyttöalueille suuntautuva pölyävä jäteliikenne tapahtuu pääosin päällystetyillä teillä, joten pölyämisen ei arvioida ulottuvan jätekeskusta lähinnä oleviin häiriintyviin kohteisiin. MELU Jätekeskuksen ympäristö on kaavoissa varattu teollisuus-, maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöihin. Melun suhteen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat jätekeskuksen lähettyvillä KERÄTYN KAASUN PITOISUUDET 2010–2012 (KESKIARVO) SUURE TIL. % 2010 2011 Metaani 50 51 2012 56 Hiilidioksidi 27 28 31 Happi 0,4 0 0,1 BIOKAASULAITOKSEN TOIMINTA 2010–2012 Kaasupumppaamon käyntiaika, h Kokonaiskäyntiaste, % Kaasumäärä hyötykäyttöön, milj. Nm3 Kaasumäärä soihtupolttoon Laskennallinen polttoaine-energia, GWh 26 | Vuosikertomus 2012 | TSJ 2010 2011 2012 8 161 7 859 7 884 93 90 90 1,69 1,41 1,11 0 0 0 7,5 6,3 5,65 VUOSIEN 2010–2012 AIKANA HÄVITETYT LINNUT ammutut varislinnut ammutut lokit YHTEENSÄ 2011 1410 0 2012 0 350 490 322 267 544 691 2027 1034 1013 TOPINOJAN KAATOPAIKALTA ILMAKEHÄÄN VAPAUTUVAN METAANIN MÄÄRÄ VUOSINA 1973–2012 2,00 1,80 1,60 1,40 PALVELUT JA TUOTTEET 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Eläinten aiheuttamat haitat estetään loppusijoituksessa jätteiden riittävällä peittämisellä ja koneellisella käsittelyllä. Haittaeläinten määrä (rotat, linnut) on vähentynyt jätekeskuksen laajennusalueella vanhaan täyttöalueeseen verrattuna, sillä loppusijoitettavan jätteen ja sen ravinnoksi kelpaavan orgaanisen aineksen määrä on huomattavasti pienentynyt. Sen sijaan polttokelpoisen jätteen välivarastointi on aiheuttanut erityisesti polttolaitoksen kesäseisokin jonkin verran haittaeläinongelmia lajitteluasemalla. Enimmillään lintuja saattoi havaita 400–600 yksilöä päivässä. Tuhoeläinten torjunnassa käytetään myrkytyksiä. Toimintavuonna on Topinojan jätekeskuksessa rottien ja hiirien torjunnasta vastannut Oy Rentokil Initial Ab, joka suorittaa viisi torjunta- / tarkastuskäyntiä vuodessa. Varsinais-Suomen Riistanhoitopiiriltä on anottu vuosittain lupa lokkien ja muiden haittalintujen pyydystämiselle. Toimintavuonna lokkilannan vähentämistä loukutuksin ei ole tehty, koska lakimuutokset keväällä 2011 kielsivät lintujen häkkipyynnin. Lakiin odotellaan muutosta, joka sallii häkkipyynnin, tämän jälkeen loukuttamista on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan. 0,00 -73 -76 -79 -82 -85 -88 -91 -94 -97 -00 -03 -06 -09 -12 Vapautuvan metaanin määrä, milj. m3/a Metaanin talteenotto, milj. m3/a ROSKAANTUMINEN Roskaantumista jätekeskuksessa ja sinne johtavien teiden varsilla aiheuttavat pääasiassa kuljetukset sekä tuuli ja linnut, jotka levittävät roskia jätekeskuksen alueelta lähiympäristöön. Ympäristön roskaantuminen estetään jätteiden riittävällä koneellisella käsittelyllä ja nopealla peittämisellä, tuuliaidoilla sekä valvonnalla ja tarvittaessa ympäristön siivouksella. Roskaantumista vähentää myös alueen ympärille rakennettu aita sekä puusto. Kuljetuksien osalta puututaan heti, jos havaitaan, että jätekuormaa ei ole peitetty irtoroskien leviämisen estämiseksi. Teiden pientareet sekä laajennusalueen aidan edustat siivotaan säännöllisesti keväästä talven tuloon saakka. pinojan jätekeskuksessa aiheutti erityisesti polttolaitoksen kesäseisokin aikana hajuhaittoja ja haittaeläinongelmia varaston lähellä sijaitsevalla lajitteluasemalla. Haitat ehkäistään jatkossa uudella, kallioon louhittavalla polttokelpoisen jätteen välivarastolla. POIKKEAVAT TILANTEET Poikkeavia tilanteita olivat pieni tulipalo polttokelpoisen jätteen bunkkerissa ja kuormaauton kaatuminen vanhalla penkalla. Polttokelpoisen jätteen välivarastointi To- SOSIAALINEN VASTUU HAITTAELÄIMET YMPÄRISTÖVASTUU sijaitsevat pientalot sekä Paimalan koulu. Laajennusalueen sijainti on otollisempi Paimalan koulua ajatellen kuin vanha täyttöalue. Jätekeskuksen toiminnan aikainen melu aiheutuu pääasiassa kuljetuskaluston (mukaanlukien kaatopaikkajyrä) liikennöinnistä ja kuormien purkamisesta. Edellämainitut toiminnot tapahtuvat päiväsaikaan ja ovat pääosin lyhytkestoisia. Edellämainitun jätekeskuksen sijaintiin ja toimintaan liittyvien seikkojen takia toiminnasta aiheutuvia liikenne- ja meluhaittoja voitaneen pitää suhteellisen pieninä. Melusta ei ole tullut valituksia. 2010 YHTIÖ JA JOHTAMINEN loukutetut lokit Topinoja palvelee monipuolisesti. TALOUDELLINEN VASTUU Melusta ei ole tullut valituksia. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 27 Tulevaisuuden ratkaisut löydetään yhdessä kuntien päättäjien, jätehuoltolautakuntien ja jätelaitosten kesken. Tilikauden voitto on 97 890 euroa. Hallituksen toimintakertomus V uosi 2012 oli Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) yhdeksäs kokonainen toimintavuosi. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Turun Seudun Jätehuolto Oy on neljäntoista kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisiä jätehuolto- ja neuvontatehtäviä. Yhtiön osakaskuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Pöytyän kuntaan kuu-luva Yläneen alue kuuluu edelleen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueeseen. TALOUS, TAVOITTEET JA OLENNAISET TAPAHTUMAT Yhtiökokous on talousarvion yhteydessä vahvistanut yhtiön päämäärät ja tavoitteet vuodelle 2012. Yhtiön mitattavissa olevat päämäärät ovat toteutumisuralla ja budjetin toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Liiketoiminnan tulostavoite jäi jonkun verran tappiolliseksi, johtuen pääosin yrityksille myytyjen palveluiden, jätemäärien ja käyttömaksujen arvioitua pienemmästä tulokertymästä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on kuitenkin voitollinen. Vuoden 2012 liikevaihto on 18 597 288 euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen kanssa yhteen laskettuna tuotot ovat yhteensä 19 050 euroa. Jäteveron määrä liikevaihdosta on 2,8 prosenttia eli 519 750 euroa. Kirjanpitolautakunnan antaman ohjeen mukaisesti jätevero on kirjattu vastaavasti menoksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan kulut olivat 19 032 501 euroa. Tilikauden 2012 tappio ennen tilinpäätössiirtoja on 20 538 euroa, mutta tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on voitollinen 97 890 euroa. Yhtiö ei ottanut tilikauden aikana ulkopuolista rahoitusta. Lainoja lyhennettiin 451 600 euroa. Toimintakauden aikana ei toteutettu merkittäviä yksittäisiä investointihankkeita. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 547 096 euroa. Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin toimintavuoden aikana pintarakenteiden rakennustyöt ja ne valmistuvat vuoden 2014 lopussa. 28 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Hanke rahoitetaan Turun kaupungille maksetusta jälkihoitomaksusta. Vuonna 2012 aikana maksua purettiin 192 524 euroa. TSJ:n toiminta on pohjautunut kuntien hyväksymään seudulliseen jätepolitiikkaan. Yhtiön toimintajärjestelmä sertifioitiin joulukuussa 2011. Toimintavuonna kehittäminen jatkui ja vuoden lopulla tehtiin ensimmäinen seuranta-arviointi. Jätelain kokonaisuudistus tuli voimaan 1. toukokuuta 2012. Uusi laki edellyttää, että mikäli jätehuoltotehtävät tuotetaan kuntien omistamassa yhtiössä, niin kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen jätehuoltolautakunta. Turun kaupunkiseudun kuntien perustama jätehuoltolautakunta aloitti toimintansa kesäkuussa 2012. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuoltomääräyksien hyväksyminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, seudullisesta jätehuollon palvelutasosta päättäminen, jätetaksan hyväksyminen ja kuljetusrekisterin ylläpito. Turun seudulla yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo yli 95 prosenttisesti. Polttokelpoinen jäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan ener- giantuotannossa. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä. Korkea hyötykäyttöaste perustuu vielä suureksi osaksi jätteen kuljetuksiin hyödynnettäväksi Turun seudun ulkopuolelle. Polttokelpoisen jätteen lajittelututkimuksessa keväällä 2012 todettiin jätteen laadun parantuneen verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Julkisille toimijoille räätälöidyn jäteneuvonnan ja Petra-jätevertailutyökalun markkinointi aloitettiin keväällä. Ne on otettu kohderyhmässä vastaan hyödyllisinä ja tarpeellisina keinoina jätteen synnyn ehkäisyn, jätteiden hyötykäytön ja kiinteistöjen jätehuollon kehittämisessä. Vaaralliset jätteet olivat vuoden pääteema kotitalouksiin suuntautuvassa neuvonnassa. Yhtiö laatii erillisen vuosikertomuksen, joka sisältää tilikauden 1.1.–31.12.2012 ympäristöraportin. Ympäristövahinkojen riskit on arvioitu ympäristölupien haun yhteydessä. Yhtiöllä ei ole likaantuneen maan puhdistamisvelvoitteita. Hallitus valitsi 31.1.2012 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Jukka Heikkilän. Heikkilän työsuhde alkoi 1.6.2012. Edellinen KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT EMOYHTIÖ 2012 2011 2010 Liikevaihto 18 597 287 18 525 628 20 402 690 Liikevoitto 17 817 741 630 284 637 0,10 4,00 1,40 97 889 2 027 700 204 654 Voiton osuus liikevaihdosta % 0,53 10,95 1,00 Oman pääoman tuotto % -0,8 -0,2 1,3 0,5 8,2 3,6 55,4 53,0 48,5 52,39 49,50 53 Liikevoiton osuus liikevaihdosta % Voitto/ tappio Sijoitetetun pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Henkilöstön lukumäärä keskimäärin KONSERNI 2011 2010 2009 Liikevaihto, euroa 24 431 491 21 442 074 18 702 832 Liikevoitto, euroa 2 834 981 598 143 240 749 11,60 2,79 1,88 2 070 594 374 785 240 749 Voiton osuus liikevaihdosta, % 8,48 1,75 1,29 Oman pääoman tuotto, % 29,8 7,4 5,3 Sijoitetun pääoman tuotto, % 29,6 7,2 4,9 Omavaraisuusaste, % 50,5 46,5 52,4 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 54,5 58 49 Liikevoiton osuus liikevaihdosta, % Voitto/tappio, euroa nusjätteen Lajittelu- ja Kierrätyskeskus Oy:öön tapahtui 31.1.2012. Sulautumisen jälkeen yhtiön nimeksi tuli Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy (Ekopartnerit). Turun Seudun Jätehuolto Oy:n osuus yhtiön osakkeista on 490 osaketta joka on 49 % osakkeiden kokonaismäärästä. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tällä hetkellä näyttää siltä, että Orikedon jätteenpolttolaitos joutuu lopettamaan toimintansa jo vuoden 2014 lopussa. Lounaisen Suomen jätelaitokset (TSJ, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Rouskis oy ja Rauman jätelaitos) ovat yhdessä koonneet jätemäärän, joka mahdollistaisi kustannustehokkaan uuden jätevoimalan toteutuksen Lounaiseen Suomeen. Jätelaitokset ovat selvittäneet ja vertailleet esille tulleita mahdollisia jätevoimalan sijoituspaikkoja toteutusteknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Selvitys saatiin päätökseen tammikuussa 2013. Kevään 2013 aikana jätelaitokset päättävät mahdollisen hankintarenkaan perustamisesta, joka kilpailuttaisi yhdyskuntajätteiden energiahyödyntämisen (max 150 000 t/a) ja mahdollistaisi uuden jätevoimalan toteutuksen vuoden 2017 alusta. Energiahyödyntämisen toteutuspaikka riippuu Lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaan kil-pailutuksen tuloksesta. Jäteasetuksen 50 prosentin materiaalihyötykäyttötavoite vuonna 2016 tulee asettamaan asumisen ja julkisen toiminnan jätehuollolle uusia haasteita. Uuden jätevoimalan mahdollisesti toteutuessa tullaan kiinnittämään erityinen huomio kierrätyksen lisäämiseen tojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen. Tulevaisuuden ratkaisut löydetään yhdessä kuntien päättäjien, jätehuoltolautakuntien ja jätelaitosten kesken. SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTA Yhtiö on vuoden 2012 aikana ollut mukana seuraavissa tutkimushankkeissa: TSJ:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys (jatkuu vuonna 2013), Biokaasuprosessin materiaalivirtojen tuotteistaminen (MMT), W-fuel (MMT), Uusien materiaalien kestävä kierrätys – NeRe-Ma (VTT), Petra-hanke (jatkuu vuonna 2013), Jätelaitosten ja ST1 yhteinen etanolilai-tosselvitys, Turun kaupungin liikennebiokaasuselvitys (jatkuu vuonna 2013), Lounaisen Suomen jätevoimalaselvitys ja TSJ on Jätelaitosyhdistys ry:n kautta ollut mukana useissa eri alojen tutkimuksissa ja selvityksissä ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Orikedon polttolaitoksen tämänhetkinen jätteenpolttolupa on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Vaasan hallinto-oikeus ei myöntänyt luvalle jatkoaikaa, riskinä on korvaavien jätteiden energiahyötykäyttöratkaisujen löytäminen ja jätteenkäsittelyn merkittävä hinnan nousu. HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 52,4 työntekijää. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 43 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa oli vuoden aikana 11 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olleista 22 on YHTIÖ JA JOHTAMINEN Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kokonaan omistaman TSJ Yrityspalvelut Oy:n sulauttaminen Ekokem Oy Ab:n omistamaan Suomen Raken- TIETOJA YHTIÖN HALLINNOSTA Hallituksella on vuoden 2012 aikana ollut 8 kokousta. Hallituksella oli yksi strategiapäivä. Yhtiön hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. HALLITUKSEN JÄSENET 5.4.2011 – KEVÄT YK 2013 Hallituksen jäsen Varajäsen Olli A. Manni (pj) Jarmo Rosama (varapj) Mirja Hovirinta Antero Jaskari Minna Arve Niko Aaltonen Ulla-Maija Mylly Seppo Koski Timo Jyväkorpi Katriina KerttulaHiippavuori Simo Saarikko Mia Ilola Reijo Virtanen Rauno Lahtinen Tomi Kurkilahti Lassi Lehtinen Olli Vuorinen Barbara Heinonen Ilkka Laaksonen Kjell Lundahn Mari Mikkola Elina Rantanen Hannu Rautanen Jonni Moislahti Teija Leino Jörgen Hermansson Yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi 31.5.2012 asti Markku Lehtokari ja 1.6.2012 alkaen Jukka Heikkilä, hallituksen puheenjohtajana toimi Olli A. Manni, varapuheenjohtajana Jarmo Rosama ja hallituksen sihteerinä Ari-Pekka Korhonen. Yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers (PWC) Oy. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ TAI TAPPIOIDEN KATTAMISESTA Hallitus esittää, että tilikauden voitto 97 890 euroa kirjataan tilille ”edellisten tilikausien voitto/tappio” ja että osinkoa ei jaeta. PALVELUT JA TUOTTEET RAKENNE- JA RAHOITUSJÄRJESTELYT SOSIAALINEN VASTUU TSJ sai alkuvuonna 2013 päätökseen jätteen energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arvioinnin, joka mahdollistaisi uuden Lounaisen Suomen jätevoimalan toteutuksen Turun Topinojalle tai Raision Palovuoreen. naisia ja 20 miehiä. Henkilökunnan keski-ikä vuonna 2012 oli 46,9 vuotta. Hallinnossa toimii 4 henkilöä, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen sihteeri. Työterveyspalveluista yhtiö on tehnyt sopimuksen Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Terveyspalveluihin ja työsuojeluun käytetyt menot olivat 933 e/htv. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 363 päivää eli 6,9 päivää/henkilö, vuonna 2011 vastaava luku oli 10,6 päivää/ henkilö ja toimialakohtainen luku on 11,6 päivää/henkilö. Työtapaturmia oli vuoden aikana yhteensä 8, joista poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 4. YMPÄRISTÖVASTUU TIETOJA TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN ja syntypaikkalajittelun tehostamiseen. Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen TSJ:n alueella voi olla tärkeä osa pohdinnassa olevaa liikennebiokaasutuotantoa. Syntypaikkalajitellun polttokelpoisen jätteen jatkojalostus voi vaihtoehtoisesti tapahtua Ekojalostamossa Topinojalla. Ekojalostamon toteutusta on selvitetty Ekokem Oy:n ja TSJ:n yhteisenä selvityksenä osana Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelmaa. Ekojalostamossa jätteestä eroteltaisiin kierrätykseen sopivat materiaalit, ku-ten metallia ja muoveja. Biojätteet saataisiin tehokkaasti erilleen ja puhdistuksen jälkeen hyödynnettäväksi biokaasuna sekä lopputuote maanparannusaineena. Jätevoimalaan päätyisi enää alle puolet laitokseen tulevasta jätevirrasta. Asunkiinteistöille ei tässä vaihtoehdossa tarvittaisi biojätteiden eikä muovien erilliskeräystä. Molemmissa käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoeh- TALOUDELLINEN VASTUU toimitusjohtaja Markku Lehtokari siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä 10.6.2012 alkaen asiantuntijatehtäviin ja jäi virallisesti eläkkeelle 1.3.2013. TSJ:n toimisto muutti kesäkuun 2012 lopussa Ajurinkadulta Orikedolle osoitteeseen Kuormakatu 17. TSJ | Vuosikertomus 2012 | 29 Tuloslaskelma 1.1.2011–31.12.2012 EURO EMOYHTIÖ 2012 EMOYHTIÖ 2011 KONSERNI 2011 18 597 288 18 525 628 24 431 491 453 030 555 699 780 368 -1 059 816 -1 263 120 -1 089 456 177 4 897 32 772 Ulkopuoliset palvelut -10 802 616 -9 910 923 -12 949 161 Materiaalit ja palvelut yhteensä -11 862 256 -11 169 146 -14 005 845 -2 013 896 -1 830 204 -2 087 434 Eläkekulut -360 394 -330 952 -379 506 Muut henkilösivukulut -101 114 -74 702 -86 003 -2 475 404 -2 235 859 -2 552 943 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 159 527 -986 853 -1 027 025 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -1 159 527 -986 853 -1 049 819 Liiketoiminnan muut kulut -3 535 314 -3 947 839 -4 768 271 17 817 741 631 2 834 981 0 18 777 44 27 650 40 655 55 842 -66 006 -89 716 -90 116 -38 355 -30 284 -34 230 -20 538 711 347 2 800 752 Satunnaiset tuotot 0 2 117 700 0,00 Satunnaiset kulut 0 -497 Satunnaiset erät yhteensä 0 2 117 203 0,00 -20 538 2 828 550 2 800 752 162 552 -78 200 0,00 -44 124 -722 650 -724 539 97 890 2 027 701 2 070 594 LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 30 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Tase 31.12.2012 VASTAAVAA EMOYHTIÖ 2012 EMOYHTIÖ 2011 KONSERNI 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 26 926 24 990 41 239 14 532 22 664 35 625 Liikearvo 25 358 38 037 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 66 815 85 691 122 451 4 223 467 5 100 005 5 178 872 4 223 466 5 100 005 5 178 872 Koneet ja kalusto 425 062 135 334 294 479 Muut aineelliset hyödykkeet 155 159 Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 169 260 5 642 611 0 250 000 0,00 250 200 250 000 0,00 5 128 109 5 740 290 5 765 063 250 000 250 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 5 073 4 897 47 456 Vaihto-omaisuus yhteensä 5 073 4 897 47 456 2 702 452 2 745 655 3 796 796 0 2 376 850 0 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 182 306 Muut saamiset 34 428 26 541 57 480 Siirtosaamiset 135 890 27 086 76 170 Saamiset, lyhytaikaiset yhteensä 3 055 077 5 176 133 3 930 447 Saamiset yhteensä 3 055 077 5 176 133 3 930 447 Rahat ja pankkisaamiset 5 373 746 3 940 404 5 894 780 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 433 896 9 121 434 9 872 683 13 562 005 14 861 724 15 637 746 EMOYHTIÖ 2012 EMOYHTIÖ 2011 KONSERNI 2011 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 2 973 000 2 973 000 2 973 000 Edellisten tilikausien voitto(tappio) 3 818 916 2 147 975 2 853 289 Tilikauden voitto(tappio) 97 890 2 027 701 2 070 594 6 889 806 7 148 676 7 896 883 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 818 363 980 916 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 818 363 980 916 1 677 400 2 129 000 4 053 4 070 2 129 000 4 090 1 681 453 2 133 070 2 133 090 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pitkäaikainen yhteensä PALVELUT JA TUOTTEET Osuudet omistusyhteysyrityksissä 169 260 5 404 598 SOSIAALINEN VASTUU Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 7 355 4 811 043 YMPÄRISTÖVASTUU Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä TALOUDELLINEN VASTUU Omistetut Rakennukset ja rakennelmat yhteensä YHTIÖ JA JOHTAMINEN Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat TSJ | Vuosikertomus 2012 | 31 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat 451 600 2 080 451 600 3 195 451 600 3 195 1 785 461 2 314 364 2 775 603 0 17 058 0 3 941 350 930 450 062 555 737 Siirtovelat 1 578 370 1 362 784 1 581 313 Lyhytaikainen yhteensä 4 172 383 4 599 062 5 607 773 5 853 836 6 732 132 7 740 863 13 562 005 14 861 724 15 637 746 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoituslaskelma EURO EMOYHTIÖ 2012 EMOYHTIÖ 2011 KONSERNI 2011 -20 538 711 347 2 800 752 986 853 1 027 025 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 1 159 527 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 2 117 700 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut -497 38 355 30 284 34 230 106 232 -2 399 669 -475 710 -177 -4 897 -32 772 212 781 464 650 653 999 44 44 27 650 40 655 55 842 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Käyttöomaisuuden myyntitappiot Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Maksetut korot ja maksut Saadut osingot Saadut korot Maksetut korot -74 535 -90 257 -90 657 Maksetut verot -777 931 -99 225 -120 445 671 365 1 756 988 3 852 306 -547 096 -756 984 -879 688 -250 6 605 -547 346 -750 378 2 117 700 348 000 Liiketoiminnan sat.eristä johtuva rahavirta (netto) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Ostetut tytäryhtiöosakkeet Käyttöomaisuuden myyntivoitot Käyttöomaisuuden myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -879 688 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Saadut konserniavustukset Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen muutos -451 617 -451 580 -451 560 Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 32 | Vuosikertomus 2012 | TSJ -356 760 -178 380 -178 380 1 309 323 -281 960 -629 940 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 433 342 724 650 2 342 678 3 552 103 Rahavarat 1.1. 3 940 404 3 215 755 Rahavarat 31.12 5 373 746 3 940 404 Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot Kirjanpitoasetuksen mukaiset liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu. Yhtiön vuonna 2009 hankittu tytäryritys Klara-Saariston Puhtaanapito Oy, kotipaikka Turku, on purettu 17.4.2012. Toinen tytäryritys eli 28.5.2010 perustettu tytäryritys TSJ Yrityspalvelut Oy, kotipaikka Turku, on fuusioitu toiseen yhtiöön 31.1.2012. Tuloslaskelman liitetiedot EMOYHTIÖ 2012 EMOYHTIÖ 2011 KONSERNI 2011 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vakuutus- ja vahingonkorvaukset Vuokratuotot 0 0 93 276 68 021 66 216 197 610 Avustukset ja tuet 38 370 45 859 45 859 Palvelutuotot 48 740 46 005 46 005 Muut 297 899 397 619 397 618 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 453 030 555 699 780 368 Palkkiot ja korvaukset 0,00 PALVELUT JA TUOTTEET 3 3 20 5-10 3-5 5 5 5 10 SOSIAALINEN VASTUU Poistoajat ovat: Atk-lisenssit Atk-ohjelmat Rakennukset Rakennelmat Koneet ja kalusto Tuotantokalusto Liikearvo Konserniliikearvo Maa-ja vesirakennukset YHTIÖ JA JOHTAMINEN Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Toimistohenkilökuntaa 26 22 26 Kenttähenkilökuntaa 25 26 27 Hallinto 2 2 2 Yhteensä 52 50 55 24 450 28 800 43 800 JOHDON PALKAT JA PALKKIOT Hallituksen palkat/korvaukset YMPÄRISTÖVASTUU HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut Ajoneuvokulut Atk-laite ja -ohjelmakulut Muut kone- ja kalustokulut Matkakulut Edustuskulut 168 999 1 144 239 103 987 186 643 229 004 60 617 8 181 170 911 1 091 140 175 673 188 821 389 268 39 148 6 497 TALOUDELLINEN VASTUU Poistot ja arvonalentumiset TSJ | Vuosikertomus 2012 | 33 Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot Myyntikulut (muut kuin jäteverot) Myyntikulut (jäteverot) Markkinointikulut Tutkimus- ja kehityskulut Hallintopalvelut Muut hallintopalvelut Muut liikekulut Yhteensä 1 553 519 750 237 665 177 594 305 728 337 723 53 632 3 535 314 1 529 1 035 297 218 900 33 599 237 755 344 949 14 352 3 947 839 0 0 0 2 117 700 -497 2 117 203 133 867 20 064 115 274 18 593 153 931 133 867 108 876 96 047 18 129 127 005 12 830 108 876 26 926 24 990 63 395 63 395 63 395 63 395 Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12. 25 358 12 679 38 037 12 679 12 679 25 358 Kirjanpitoarvo 31.12. 25 358 38 037 90 115 65 718 0 24 397 Hankintameno 31.12. 90 115 90 115 Kertyneet poistot 1.1. 67 451 62 621 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot/ konserniavustus Satunnaiset tuotot/konserniavustus Yhteensä Taseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Atk-lisenssimaksut Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot 1.1. Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Liikearvo Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot 8 132 4 830 Kertyneet poistot 31.12. 75 583 67 451 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 532 22 664 8 236 020 7 603 993 97 763 632 027 8 333 784 8 236 020 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12. 34 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot Kertyneet poistot 1.1. 3 136 016 2 255 724 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot 974 301 880 291 Kertyneet poistot 31.12. 4 110 317 3 136 016 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 223 467 5 100 005 Hankintameno 1.1. 166 079 157 419 Lisäykset 345 165 8 660 Hankintameno 31.12. 511 244 166 079 Kertyneet poistot 1.1. 106 976 86 567 Koneet ja laitteet 87 288 20 409 Kertyneet poistot 31.12. 194 264 106 976 Kirjanpitoarvo 31.12. 316 980 59 102 332 724 332 724 79 767 0 Kalusto ja muu irtain Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset 0 0 Hankintameno 31.12. 412 490 332 724 Kertyneet poistot 1.1. 256 493 200 679 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot 0 47 915 55 814 Kertyneet poistot 31.12. 304 407 256 493 Kirjanpitoarvo 31.12. 108 083 76 231 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset 0 166 242 Vähennykset Hankintameno 31.12. 166 242 Kertyneet poistot 1.1. 0 Tilikauden poistot 11 083 Kertyneet poistot 31.12. 11 083 Kirjanpitoarvo 31.12. YMPÄRISTÖVASTUU Vähennysten kertyneet poistot PALVELUT JA TUOTTEET Tilikauden poistot SOSIAALINEN VASTUU Vähennysten kertyneet poistot YHTIÖ JA JOHTAMINEN Vähennykset 155 159 Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset 169 260 95 954 49 501 412 962 211 406 339 656 Hankintameno 31.12. 7 355 169 260 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 355 169 260 250 000 256 605 SIJOITUKSET Osakkeet, konserniyritykset Hankintameno 1.1. TALOUDELLINEN VASTUU Keskeneräiset hankinnat TSJ | Vuosikertomus 2012 | 35 Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot Lisäykset Vähennykset (TSJYP:n fuusio 31.1.2012) 250 000 6 605 Hankintameno 31.12 0 250 000 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 250 000 Konserniyritykset Klara-Saariston Puhtaanapito Oy, lopputilitys yhdistetty emoyhtiöön 28.12.20. TSJ Yrityspalvelut Oy, fuusioitu 31.1.2012 Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy:öön. Omistusyhteyssyritysten osakkeet Hankintameno 1.1. 0 Lisäykset (Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy) 250 000 Vähennykset Hankintameno 31.12. 250 000 Kirjanpitoarvo 31.12. 250 000 Omistusosuus Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy 49% Oma pääoma 537 852 Tilik.tulos 127 623 Muut osakkeet Hankintameno 1.1. Lisäykset (Turun Biovoima Oy) 0 250 Vähennykset Hankintameno 31.12. 250 Kirjanpitoarvo 31.12. 250 SAAMISET Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 0 240 417 Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä 0 2 136 433 Yhteensä 0 2 376 850 Myyntisaamiset omistusyhteysyrityksiltä 182 306 Muut saamiset omistusyhteysyrityksiltä Yhteensä 182 306 SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT Eläkevakuutusmaksut Lakisäät. vak.maksut 1 603 4 834 Vuokramenot 3 482 0 Tuloverot Muut menoennakot Korkotulot 102 876 0 27 930 22 252 0 0 135 890 27 086 Muut tulojäämät Yhteensä OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1. 2 973 000 2 973 000 Osakepääoma 31.12. 2 973 000 2 973 000 Voitto (tappio) edellisiltä tilikausilta 1.1. 4 175 676 2 326 355 Osingonjako Voitto(tappio) edellisiltä tilikausilta 31.12. 36 | Vuosikertomus 2012 | TSJ -356 760 -178 380 3 818 916 2 147 975 97 890 2 027 701 Oma pääoma yhteensä 6 889 806 7 148 676 LASKELMA VOITONJAKOKELPOISISTA VAROISTA Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto (tappio) Yhteensä 3 818 916 97 890 3 916 806 2 147 975 2 027 701 4 175 676 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat 0 362 500 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat konserniyrityksille Muut velat konserniyrityksille Yhteensä 0 0 17 058 0 17 058 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkamenot Lomapalkkamenot Eläkevakuutusmaksumenot Korkomenot Tuloverot Muut Yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU OMAISUUTTA, JA VAKUUKSIEN ARVO Rahalaitoslainat Kiinnitykset kiinteistöön Vakuudeksi annetut pantit yhteensä 3 941 0 3 941 0 381 379 37 214 10 084 0 1 149 693 1 578 370 850 342 658 34 984 18 614 630 931 334 748 1 362 784 66 500 300 000 300 000 93 100 300 000 300 000 PALVELUT JA TUOTTEET Ostovelat omistusyhteysyrityksille Muut velat omistusyhteysyrityksille Yhteensä 93 100 300 000 300 000 Vastuusitoumukset ja muut vastuut Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä 2.062.500 euroa rahalaitoslainoja, joiden vakuudeksi ei ole pantattu yhtiön omaisuutta. Niistä on annettu pankille erillinen sitoumus (Negative pledge). Seuraavalla tilikaudella maksettavat 106 988 78 506 Myöhemmin maksettavat 169 346 158 390 Vuokravastuut yhteensä 276 334 236 896 300 78 257 20 000 170 000 Jäännösarvovastuut yhteensä YMPÄRISTÖVASTUU LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ Leasing-maksujen määrät sisältävät arvonlisäveron. MUUT OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET Pantatut talletukset SOSIAALINEN VASTUU Tilikauden voitto(tappio) YHTIÖ JA JOHTAMINEN Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot MUUT TALOUDELLISET VASTUUT, JOITA EI OLE MERKITTY TASEESEEN Osakassopimuksen mukaisesti yhtiö on vuokrannut liiketoimintaansa varten 30 vuodeksi Turun kaupungilta Topinojan kaatopaikan, LänsiTurunmaan kaupungilta Rauhalan kaatopaikan sekä Raision ja Naantalin kaupungeilta ja Maskun kunnalta Isosuon kaatopaikan. Vuokraa alueista ja rakennelmista maksettiin vuokranantajille vuonna 2012 yhteensä 497.768,42 euroa/vuosi + alv. Vuokranantajat ovat sitoutuneet kaatopaikka-alueiden peittämiseen ja muuhun jälkihoitoon, tästä yhtiö suorittaa vuosittain tarkastettavaa maksua vuokranantajille (v. 2012 yhteensä 451.000,02 euroa/ vuosi + alv). Vuokravastuut Yhtiöllä on toimitiloistaan määräaikainen vuokrasopimus - 30.6.2024. Laskennallisen vuokravastuun määrä n. 1,1 miljoonaa euroa (sisältää arvonlisäveron 23%). TALOUDELLINEN VASTUU Osakassopimuksen mukaiset velvoitteet TSJ | Vuosikertomus 2012 | 37 Tilintarkastuskertomus TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2012–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Turussa 19. päivänä maaliskuuta 2013 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Petri Palmroth KHT 38 | Vuosikertomus 2012 | TSJ Lyhenteet ja käsitteet AMMONIUMTYPPI, NH4-N Heikentää veden hajua ja makua. Eräs veden likaantumisindikaattoreista. ARINAKUONA Poltossa jätteen palamaton epäorgaaninen ainesosa. BIOJÄTE eloperäinen elintarvike- ja ruokajäte. BIOLOGINEN HAPENKULUTUS, BOD Vedessä olevan orgaanisen (eloperäisen) aineen aiheuttama hapen kuluminen. Bakteerit käyttävät orgaanisen aineen energialähteenään, jolloin kuluu happea. CO2-EKVIVALENTTITONNI Yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasupäästöjen, kuten metaanin, vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. ERITYISJÄTE Jäte, joka vaatii erityistoimia esim. peittämisen kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajäte. HAJAKUORMITUS Muualta kuin tarkoitetusta päästökohdista aiheutuva päästö. HIILIDIOKSIDI, CO2 Orgaanisen aineen palamisessa syntyvä lopputulos. Kasvit sitovat hiilidioksidia kasvunsa lähtöaineeksi ja vapauttavat sitä hajotessaan. Hiilidioksidi ilmakehässä edistää kasvihuoneilmiötä. HYÖTYJÄTE Jäte, joka voidaan hyödyntää kierrättämällä tai energiatuotannossa. HYÖTYKÄYTTÖ Jätemateriaalien käyttäminen uudestaan esimerkiksi uusien tuotteiden tai energiantuotannon raaka-aineina. KAATOPAIKKAJÄTE Polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää, kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten posliini, hiekoitushiekka ja PVC-muovi. KEMIALLINEN HAPENKULUTUS CODCR Vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten (eloperäisten) aineiden määrä. KLORIDIT Esiintyvät vedessä pääasiassa natriumkloridina. Aiheuttaa veteen makua ja putkistoissa korroosiota. METAANI Kasvihuonekaasu, jonka vaikutus 23-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Osuus kaatopaikkakaasuista noin 50 %. ONGELMAJÄTE ELI VAARALLINEN JÄTE Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. ORGAANINEN Hiiliyhdisteisiin kuuluva tai niitä koskeva. Orgaaninen jäte on hiiliyhdisteistä peräisin oleva, usein eloperäinen jäte. PCDD/F-YHDISTEET ELI DIOKSIINIT JA FURAANIT Mm. polttoprosessissa syntyviä klooria sisältäviä myrkyllisiä ja pysyviä yhdisteitä. POLTTOKELPOINEN JÄTE Syntypaikalla alkulajiteltu yhdyskuntajäte, joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa. Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen. PÄÄSTÖ Kaasu-, höyry-, neste- tai hiukkasmuodossa oleva ainevirta ilmaan tai veteen. RASKASMETALLIT Rautaa (Fe) atomipainoltaan raskaampia metalleja, joilla saattaa olla ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Termiä käytetään usein epätarkasti ja sillä saatetaan tarkoittaa jopa epämetalleja, kuten arseenia tai booria. SÄHKÖNJOHTOKYKY Kuvaa veteen liuenneiden erilaisten suolojen määrää. Kohonnut arvo indikoi muun muassa kaatopaikkavaikutusta. VETYKLORIDI ELI KLOORIVETY, HCI Vaalean kellertävä, pistävänhajuinen kaasu. Suolahappo on kloorivetykaasun vesiliuos. Suolahapon myrkyllisyys eliöille perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen, mistä johtuen sillä on välittömiä haitallisia vaikutuksia eliöihin. YHDYSKUNTAJÄTE Yleisnimitys asumisessa syntyneelle ja siihen rinnastettavalle muun toiminnan jätteelle. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Jonkin toiminnan tuloksena ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan kohdistuvat negatiiviset ja positiiviset vaikutukset. YVA-MENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa. LYHENTEET kg/d = kilogrammaa vuorokaudessa t/a = mg = µg = GWh = MWh = tonnia vuodessa eli 1000 kg vuodessa 0,001 g 0,000 001 g 1 000 MWh 1 000 kWh TSJ | Vuosikertomus 2012 | 39 AJATUKSELLA TEHTY LAJITTELU ON KÄYTÄNNÖN TEKO YMPÄRISTÖN SUOJELEMISEKSI. OIKEIN LAJITELLUSTA JÄTTEESTÄ PYSTYMME NIMITTÄIN KIERRÄTTÄMÄÄN SUUREN OSAN. VOIT PIENENTÄÄ SYNTYVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄÄ OMILLA VALINNOILLASI. TAI TEKEMÄÄN SIITÄ UUTTA ENERGIAA. MUODOSTETAAN YHDESSÄ KESTÄVÄ KETJU. ELINYMPÄRISTÖMME KESTÄVÄSSÄ KEHITTÄMISESSÄ KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN. Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuormakatu 17, 20380 TURKU Puhelin 020 728 2100 • faksi 020 728 2109 Jäteneuvonta 0200 47470, arkisin 9–16 (pvm/mpm) jateneuvonta@tsj.fi • www.tsj.fi
© Copyright 2024