Hankkeiden tulokset 2009 - Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Maj ja Tor Nesslingin Säätiön rahoittama tutkimus vuonna 2009 1 Maj ja Tor Nesslingin Säätiön Säätiön keskeisimpiä rahoitusmuotoja ovat henki- toiminnan on lökohtaiset stipendit ja tutkimukseen liittyvien kulu- ympäristönsuojeluun jen, kuten matkojen, tarvikkeiden, laitteiden ja liittyvää ratkaisuhakuista tutki- analyysipalveluiden kattaminen. Henkilökohtaisia musta sekä tutkimustuloksista stipendejä myönnetään sekä väitöskirjan tekoon tiedottamista ja ympäristövalistusta. Säätiön tu- että post doc –työskentelyyn. Rahoitusta myönne- edistää tarkoituksena keman tutkimuksen painoalat on luokiteltu kuu- tään pääasiassa Suomea ja lähialueita koskevien teen pääryhmään seuraavasti: ympäristökysymysten tutkimukseen. 1. Ilmakehän tutkimus Tähänastisen toimintansa aikana (1976–2009) Ilman epäpuhtaudet; koostumus ja käyttäytymi- Säätiö on myöntänyt apurahoina yhteensä noin 40 nen, ilmastonmuutosten havaitseminen ja arviointi miljoonaa euroa. Vuosittain myönnettävä rahoitus on 2000-luvun aikana kasvanut 1,5 miljoonasta 2. Vesiympäristön tutkimus eurosta noin 2,4 miljoonaan euroon. Suurin osa Ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoi- hankkeista on monivuotisia, ja useat ovat yhteis- suus, ympäristökuormituksen vaikutukset hankkeita muiden rahoittajatahojen kanssa. Vuodeksi 2009 myönnettiin apurahojen yleisessä ja- 3. Maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimus ossa rahoitusta 111 hankkeelle yhteensä 2,15 Ekosysteemien rakenne, toiminta ja monimuotoi- miljoonaa euroa. Ne jakautuivat painoalojen kes- suus, ympäristökuormituksen vaikutukset ken seuraavasti: ilmakehän tutkimus 15 hanketta, vesiympäristön tutkimus 29, maaekosysteemien ja 4. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittämi- pohjavesien tutkimus 31, ympäristötekniikan tut- nen kimus 14 ja yhteiskunnallisten ohjauskeinojen päästöjen vähentämiseen tähtäävä prosessitek- tutkimus 9 hanketta. Lisäksi ympäristötutkimuk- niikka, rakenteelliset ratkaisut, kunnostus- ja puh- sesta tiedottamiseen ja muihin aiheisiin myönnet- distustekniikat tiin 13 hankerahoitusta. Edelleen myönnettiin erillisen post doc –hankehaun kautta 300 000 euron 5. Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tutkimus rahoitus FT Petteri Alhon johtamalle projektille ympäristötalous, ympäristöoikeus, ympäristöpoli- Tulvaongelmat muuttuvassa ympäristössämme: tiikka tulvasuojelun kestävä kehittäminen (FLOODWARE). Hanke toteutetaan vuosina 2009–2011. 6. Ympäristötutkimuksesta tiedottaminen julkaisut, ympäristösymposiumit, konferenssit Tässä katsauksessa esitellään hankkeita, jotka on saatu päätökseen tai aivan loppuvaiheeseensa vuoden 2009 aikana. Tulokset ja niiden soveltamismahdollisuudet on koottu hankkeiden Säätiöön toimittamista raporteista. 2 ILMAKEHÄN TUTKIMUS Ilmakehän tutkimukseen liittyvät hankkeet keskittyivät vuonna 2009 vahvasti mallintamiseen. Hankkeissa mm. tutkittiin maaperän hiilenkiertoa osana ilmastojärjestelmämalleja, tarkasteltiin ilmansaasteiden ja lumisateen vuorovaikutuksia, mallinnettiin aerosolien muodostumista ja leviämistä sekä tutkittiin kaupunkiympäristön mikrometeorologiaa. Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com 3 Leena Järven (Helsingin yliopisto) hanke Kau- Michael Boy Helsingin yliopistosta johti hanketta punkiympäristön mikrometeorologia ja ilmanlaatu MALTE – Malli alatroposfäärin hiukkasmuodos- huipentui Järven oman väitöskirjan Turbulent ver- tuksen ennustamiseen. Uusia sekundäärisiä ae- tical fluxes and air quality observed in urban air in rosoleja on huomattu muodostuvan lähes kaikkial- Helsinki valmistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena la, missä ilmakehän hiukkaskonsentraatioita ja oli oppia ymmärtämään kaupunkiympäristön mik- kokojakaumia vain on mitattu. Aerosolien tiede- rometeorologiaa sekä ilmanlaatuun vaikuttavia tään vaikuttavan mm. maapallon säteilytaseeseen kaasujen ja aerosolihiukkasten synty- ja leviämis- ja pilvien muodostumiseen. Hankkeessa käytettiin prosesseja. Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat vastuullisen johtajan aiemmin kehittämää MALTE- ilmastoon ja ihmisten terveyteen. Terveysvaiku- mallia (Model to predict new aerosol formation in tukset ovat keskeisiä etenkin tiheästi asutuissa the lower troposphere), johon oli yhdistetty ele- kaupungeissa, joissa on paljon pienhiukkasten menttejä aerosolidynamiikasta, meteorologiasta, lähteitä liikenteestä teollisuuteen. Vaikka itse läh- biologiasta ja kemiasta. Tutkimuksen tavoitteena teet ovat pitkälti tiedossa, on emissioiden voimak- oli koota malliin näitä tieteenaloja edustavia mitta- kuuksien ja emissioiden paikallisen jakautumisen ustuloksia ympäri maailmaa ja siten saada lisätie- tunnistamisessa vielä paljon epävarmuustekijöitä. toa sekundääristen aerosolien muodostumisesta. Samoin haluttiin selvittää haihtuvien orgaanisten Järven tutkimus määritti ensimmäisenä Suomessa yhdisteiden roolia aerosolien syntymisessä sekä liikenteen päästökertoimia suoralla pienhiukkasten kehittää uusia parametrisaatioita malleissa käytet- vaihdon mittauksella. Aiemmin kertoimia on mää- täviksi. Hankkeen tuloksena on tuotettu uutta tie- ritetty polttoaineen kulutuksen tai mallinnuksen toa ilman rikkihappopitoisuuden ja hiukkasmuo- kautta. Saatuja päästökertoimia voidaan käyttää dostuksen välisistä suhteista sekä pilvien tiivisty- ilmanlaatu- ja ilmastomalleissa. Tutkimuksessa misytimien ominaisuuksista ja konsentraatioista. myös käytettiin pisintä vuomittausaikasarjaa, joka Lisäksi MALTE-mallia on kehitetty lisäämällä sii- on kirjallisuudessa tähän mennessä julkaistu. hen uusi meteorologian alaa edustava moduuli. Ilman epäpuhtauksien turbulenttisesta sekoittumi- Tutkimuksessa saavutettuja tuloksia käytetään jo sesta, ilmanlaadusta ja niiden välisistä yhteyksistä useissa muissakin mallinnushankkeissa. kaupunkialueilla saatiin uutta tietoa, samoin kuin kasvillisuuden vaikutuksista hiilidioksidin ja lämmön päästöihin sekä liikenteen vaikutuksista hiilidioksidin ja ilmakehän pienhiukkasten pitoisuuksiin. Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com 4 Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä mallia on käytetty mm. YK:n ilmastosopimuksen Jari Liski johti hanketta Maaperän hiilikierto il- mukaisessa raportoinnissa, raportointia taustoitta- mastojärjestelmämalleissa. Hankkeessa kehitettiin vissa laskelmissa ja muissa ekosysteemien hiili- uusi maaperän hiilikiertoa kuvaava Yasso07-malli, taseita käsitelleissä tutkimuksissa eri puolilla joka liitettiin osaksi Max Planck -instituutin ilmas- maapalloa. Yasso07-mallista myös julkaistiin käyt- tojärjestelmämallia. Yasso07 poikkeaa muista töliittymä maahiilimalleista erityisesti kahdessa suhteessa: tietokoneympäristöjä varten keväällä 2009. Windows-, Linux- ja Apple- se perustuu poikkeuksellisen laajaan mittausaineistoon ja sen kehittämisessä on käytetty edistyneimpiä sovelletun matematiikan menetelmiä. Vertailuissa Yasso07-mallin havaittiin tuottavan mittauksiin verrattavia tuloksia. Ilmastojärjestel- Ilmatieteen laitoksen tutkimushanke Aerosolien män simulointien kannalta oikea maaperän hiili- muodostuminen, leviäminen ja muuntuma Poh- määräarvio on tärkeä, koska maaperän hiilipääs- jois-Euroopassa: mallijärjestelmän kehittäminen ja töjen muutokset ovat suoraan verrannollisia maa- sovellukset toteutettiin Jaakko Kukkosen johdol- perän hiilivaraston kokoon. Erilaisten maahiiliyh- la. Tutkimuksen päätavoitteet olivat 1) koota il- disteiden erilaisen lämpötilaherkkyyden havaittiin makehän aerosoleille mallijärjestelmä, joka kuvaa vaikuttavan merkittävästi siihen, miten maaperän aerosolien päästöt, muodostumisen ja muuntu- hiilivarat ja -päästöt muuttuvat ilmaston lämme- man sekä kulkeutumisen ja hajaantumisen ilma- tessä. kehässä, 2) arvioida kriittisesti mallituksen luotettavuutta ja tarkkuutta vertaamalla malliennusteita Hankkeen tulokset edesauttavat ilmastonmuu- kokeelliseen dataan, 3) laskea mallin avulla tulok- tosarvioiden luotettavuuden lisäämistä, tarjoavat sia ympäristönsuojelun tarpeisiin, esim. ilmanlaa- laskentamalleja metsien ja peltojen käytön ja hoi- dun reaaliaikaisia ennusteita ja 4) arvioida pääs- don suunnitteluun sekä osoittavat tarkennustar- tövähennysten kustannustehokkuutta. Tutkimus peita skenaarioissa, jotka koskevat metsien ja keskittyi Pohjois-Euroopan ja erityisesti Suomen peltojen hiilenvarastointikykyä tulevaisuudessa. alueelle. Ilmastojärjestelmämallituksen lisäksi Yasso07Tuloksena saatiin modifioitua, täydennettyä ja parannettua Ilmatieteen laitoksella jo aiemmin kehitettyä SILAM-mallia siten, että se on nykyisin tasoltaan kilpailukykyinen johtavien eurooppalaisten mallien kanssa. Parannettua mallia voi käyttää esim. Pohjois-Eurooppaa koskevissa ilmanlaatuennusteissa ja riskinarvioinneissa. Kuva: Päivi Tikka 5 VESIYMPÄRISTÖN TUTKIMUS Vesiympäristön tutkimuksen alaan kuuluvat hankkeet olivat aihepiireiltään erittäin monipuolisia. Niissä tutkittiin mm. kaupungin hulevesien haitta-aineiden vaikutuksia ympäristössä, uhanalaisen raakun suojelubiologiaa, saastuneita sedimenttejä vesistön sisäisinä kuormittajina, järvien ääni-ilmastoa ja vesiensuojelun historiaa. Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com 6 Mari Saarisen (Jyväskylän yliopisto) hankkeen Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta Uhanalaisen jokihelmisimpukan kasvatusmene- tutki aihetta Maankäytön ja ilmastonmuutoksen telmien kehittäminen tavoitteena oli tutkia jokihel- vaikutus valuntaan ja ravinnehuuhtoumiin maa- misimpukan elossapysymi- seutu- ja rakennetussa ympäristössä. Tutkimuk- seen vaikuttavia tekijöitä. Lajia uhkaavan suku- sessa selvitettiin metsä- ja peltovaltaisen valuma- puuton ehkäisemiseksi pienpoikasvaihe on avain- alueen valunnan ja ravinnehuuhtouman vaihtelua asemassa. Elinympäristön muutokset, esimerkiksi ja vuodenaikaisuutta sekä niitä selittäviä tekijöitä. simpukkapurojen pohjan liettyminen, saattavat Lisäksi arvioitiin typen ja fosforin ominaiskuormi- kokonaan estää jokihelmisimpukan menestymisen tusta erilaisissa valuntatilanteissa. Edelleen tar- pienenä poikasena. Tällöin ratkaisuna voisi olla kasteltiin mallinnustulosten ja skenaarioiden avul- jokihelmisimpukan pienpoikasten kasvattaminen la ilmastonmuutoksen vaikutusta valuntaan ja laboratorio - tai kalanviljelylaitosolosuhteissa. Näin ravinnehuuhtoumiin. Ilmastonmuutoksen vaiku- simpukat pystyttäisiin viemään kriittisen elämän- tuksia arvioitiin hyödyntäen valuma-alue mallia vaiheen ja GWLF (Generalized Watershed Loading Func- istuttamaan kotipuroonsa hieman pitemmälle ke- tions) ja seitsemästä purosta vuosina 2006–2008 hittyneinä kerättyä ravinneaineistoa pienpoikasvaiheen yli laitoskasvatuksen simpukoina, jotka avulla pystyvät selviytymään muuttuneissa olosuhteissa. Tällä tavalla voitaisiin antaa aikaa elinympäristön ennal- Esimerkiksi Pääjärven valuma-alueeseen kuulu- listamiseen tähtääville toimille. Lisäksi jokihel- van Mustajoen nitraattikuormituksesta suuri osuus misimpukan laitoskasvatusta voitaisiin mahdolli- syntyi kevättulvan aikana: vuosina 2006 ja 2008 sesti hyödyntää jo hävinneiden simpukkapopulaa- yli 50 % vuotuisesta kuormituksesta. Syksyn tioiden palauttamisessa aiemmille elinpaikoilleen. kuormitusosuus oli Mustajoessa vastaavasti 20– 35 %, eli pienempi kuin syksyn osuus virtaamista. Raakkuja on poikkeusluvan turvin haettu luonnos- Kesän kuormitusosuus vaihteli välillä 2-8 %. ta kasvatusaltaisiin ja niiden käyttäytymistä seu- Kuormituksen jakautuminen vuodenajoittain oli rattu tiiviisti. Vaikka simpukat selvisivät muutosta muissa puroissa samankaltainen. Skenaariomal- hyvin, odotuksista huolimatta ne eivät aloittaneet linnustulokset viittasivat siihen, että valunnan lisääntymistä siirtovuotena. Seurantaa jatketaan ja merkitys vähenee kevätjaksolla vuosisadan lopul- allaskantaa ja la. Vastaavasti loppusyksyn ja talven valunta kas- poikasten selviytyvyyden mittaamiseksi. Tutki- vaa. Epäorgaanisen typen kuormitus lisääntyy muksessa on vertailun vuoksi kasvatettu myös tulosten perusteella marras-maaliskuussa ja vä- muita, yleisiä simpukkalajeja ja todettu, ettei nii- henee huhti-toukokuussa, kun kevätvalumahuippu den kasvatus oleellisesti poikkea raakun kasva- hiipuu. Huolimatta selkeistä eroista kuormituksen tuksesta. Täten myös yleisten lajien poikasia voi- vuodenaikaisuudessa, vuositasolla kuormituksen daan hyödyntää jatkokasvatusmenetelmiä kehitet- muutos täydennetään poikastuotannon täessä. 7 ei ole välttämättä kovinkaan suuri. Hanketta Vesiensuojelun historia Itä-Euroopan Merja kaupungeissa 1945–2000 johti Simo Laakkonen diklorobentsamidilla Helsingin yliopistosta. Loppuvaiheessaan hanke mikrobiologinen puhdistus toteutettiin Helsingin keskittyi Puolan, Latvian ja Venäjän rannikkokau- yliopistossa. Hankkeessa tehtiin pitkiä inkubaa- punkien tiokokeita torjunta-aineiden hajottamiseksi pohja- vesiensuojeluhistorian selvittämiseen. Kontron hanke Atratsiinilla pilaantuneen tai 2,6- pohjaveden Hankkeen päätuloksena saavutettiin kokonaisku- vesiympäristöä va Leningradin/Pietarin alueen saastumis- ja ve- vesisysteemeissä. Koeasetelmien hiekka oli pe- siensuojeluilmiöistä, kommunismin räisin alueelta, jonka pohjavedessä on rikkakasvi- perintönä pidettyjen vesiensuojelun heikkouksien en torjunta-aineista lähtöisin olevaa atratsiinia. huomattiin periytyvän aina tsaarinajalta saakka. Hiekan tiedettiin sisältävän atratsiinia hajottavia Nykytilanteen ymmärtäminen vaatii paneutumista mikro-organismeja. Atratsiinin hajoamisesta hiek- myös ensimmäistä maailmansotaa edeltäneisiin ka-vesisysteemissä saatiin seuraavia tuloksia: 1) olosuhteisiin, jolloin Pietarin vesihuolto oli vajavai- EHC edisti atratsiinin hajoamista pitkällä aikavälil- nen ja viemärijärjestelmä olematon. lä. EHC on Adventus groupin (New York, USA) ja monien mallintavissa hiekka- kaupallinen tuote, jota on käytetty haitallisten orYleisesi ottaen koko Itämeren ympäristöhistorian gaanisten todettiin olevan erittäin puutteellisesti tunnettu. Ei vesiympäristössä. tarkasti tiedetä, milloin Itämeren laajamittainen nopeuttaa atratsiinin hajoamista olosuhteita muut- saastuminen alkoi ja miten saasteet alkoivat levi- tamalla. 2) Erillisen typpi- tai hiililähteen lisäämi- tä. On myös epäselvää, milloin Itämeren suojelun- nen ei vaikuttanut atratsiinin hajoamiseen yli 200 tarpeeseen herättiin eri maissa ja miten suojelu- päivää kestäneessä kokeessa. 3) Atratsiinin bio- ajatukset kehittyivät etenkin Itä-Euroopassa. Täs- saatavuutta ja hajoamista pystyttiin parantamaan sä hankkeessa näiden peruskysymysten tutkimi- irrottamalla atratsiini sitä absorboivista komponen- nen aloitettiin paikallisella, kaupunkikohtaisella teista sonikoimalla eli ultraäänen avulla. Sonikointi tasolla, mutta tarkemman kokonaiskuvan saavut- lisäsi atratsiinin hajoamista tilastollisesti merkittä- tamiseksi tulisi edelleen tutkia kansallisten veden- västi. ja merensuojelutoimien kehittymistä yhdisteiden hajottamiseen pohja- Seuraavana tavoitteena on Itämeren alueella. EHC:llä saatuja hajotustuloksia voi olla nopeallakin aikataululla mahdollista soveltaa käytäntöön eli orgaanisilla yhdisteillä kontaminoituneen maan puhdistukseen. Sonikointi biosaatavuuden parantamiseksi puolestaan vaatii vielä lisätutkimuksia ennen mahdollisia käytännön sovelluksia. Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com 8 Matti Leppänen Joensuun yliopistosta johti tutki- Huviveneiden öljypäästöjen vaikutus meren pinta- musta Hajoavien orgaanisten ympäristömyrkkyjen kerroksen mikrobiyhteisöihin oli Piia Leskisen biokertyminen Hankkeessa ryhmän aiheena Turun yliopistossa. Projektissa hiilivetyihin tutkittiin meren pintakerrosta viidessä eri satama- (PAH) kuuluva malliaine pyreeni hajoaa vesiselkä- kohteessa. Näytteenottopaikkojen pintanäytteitä rangattomissa ja miten metaboliatuotteet siirtyvät verrattiin 40 cm:n syvyydessä noudettuihin vesi- ensimmäisen asteen petoeläimiin. Osa metabo- näytteisiin. Kaikista näytteistä tutkittiin viljeltävien liatuotteista sitoutuu koe-eläimenä käytetyn har- bakteerien määrä ja dna-värillä värjäytyvien bak- vasukamadon kudoksiin, ja metaboliatuotteiden teerien määrä sekä tehtiin bakteerien lajistoprofii- määrä lisääntyy ajan kuluessa. Sitoutuneet tuot- lit. Osasta näytteistä testattiin lisäksi mm. EROD- teet ovat biosaatavia matoja syöville pedoille, aktiivisuus, raskasmetallien pitoisuudet, sytotoksi- kuten kaloille. suus ja öljypitoisuus. Öljyä hajottavia mikrobeja osoitettiin, vesiympäristössä. miten polyaromaattisiin myös rikastettiin merivedessä. Niin öljyaltistuneisPAH-yhdisteiden hajoamistuotteet ovat siis bio- ta kuin puhtaistakin näytteistä rakennettiin klooni- saatavia ravintoketjussa. Niiden merkitystä ravin- kirjastoja, jotka sekvensoitiin. Tutkituissa kohteis- toverkkokertymisessä on aiemmin aliarvioitu, ja sa meren pintakerrokseen ei ollut muodostunut erityisesti metaboliatuotteiden toksisuutta olisi alapuolisesta vedestä selvästi poikkeavaa mikro- syytä tutkia enemmän. PAH-yhdisteiden riskinar- biyhteisöä. Niissäkin tapauksissa, joissa meren vioinnin kannalta olisi tärkeä ottaa huomioon bio- pinnalla oli näkyvä öljykerros, lajisto oli hyvin sa- muuntuminen ja mitata myös muuntumistuotteita. mankaltaista pinnalla ja 40cm:n syvyydessä. Leppäsen tutkimus tarjoaa keinoja muuntumis- EROD-aktiivisuus ja bakteerien lukumäärä olivat tuotteiden tunnistamiseen tavallisilla ekotoksikolo- kuitenkin jonkin verran kohonneet pintakerrokses- gian mallieläimillä. sa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että alkuperäisten oletusten vastaisesti veden pintakerroksen mikrobiyhteisöllä ei ole ratkaisevaa roolia saasteiden kulkeutumisessa meriympäristöön. Kuva: www.freeimages.co.uk 9 Sari Pehkosen tutkimus Saastuneet sedimentit Anne Saari Kuopion yliopistosta johti hanketta kontaminaation lähteenä tehtiin Joensuun yliopis- Järvenrantakosteikon metaanin hapetuksen aktii- tossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää visuus ja diversiteetti. Pintasedimentin ja vesirun- sedimentin laadun merkitystä rakenteeltaan eri- gon metaania hapettavat bakteerit eli metanotrofit laisten haitta-aineiden biosaatavuudelle. Sedi- vähentävät vesistöistä syntyviä metaanipäästöjä, mentin orgaaninen aines, varsinkin hiili, sitoo hait- mutta boreaalisten vesiekosysteemien metanotro- ta-aineita ja näin vaikuttaa niiden biosaatavuu- fit ovat huonosti tunnettuja. Hankkeessa pyrittiin teen. Tutkimuksessa määritettiin myös erilaisten erityisesti kytkemään mikrobien toiminta ja diversi- haitta-aineiden ja lisätyn hiilen laadun (puuhiili, teetti toisiinsa. Tutkimusjärvi Kevättömän ranta- noki, aktiivihiili) vaikutusta sedimenttien ekologi- kosteikolla metaanipäästöt sekä metaanin hape- aan seuraamalla harvasukamatojen ravinnonkäyt- tus- ja tuottopotentiaalit olivat suurimmat lähimpä- töä. nä järveä olevalla alueella. Metaania hapettui eniten sedimentin orgaanisessa pintakerroksessa, Tulosten perusteella tähdennetään, että hiilipartik- ja aktiivisuus väheni syvemmälle päin. Myös me- kelien erilaiset ominaisuudet tulee ottaa huomi- tanotrofien lajistossa oli vaihtelua eri sedimentti- oon, jos niitä harkitaan käytettäväksi saastuneiden kerrosten välillä. Monimuuttuja-analyysien perus- sedimenttien kunnostuksessa. Erilaisten hiilipar- teella kasvien diversiteetti selitti osan metanotrofi- tikkelien lisäyksen todettiin vaikuttavan kemialli- en spatiaalisesta vaihtelusta. Vuodenaikaisvaihte- seen sitoutumiseen ja tätä kautta kemikaalien lu metaanin hapetusaktiivisuudessa ei puolestaan kertymiseen eliöihin. Lisäksi hiilen laatu vaikutti ollut suurta, eikä lisätyllä typpikuormalla ollut vai- myös sedimentin laatuun. Esimerkiksi aktiivihiili kutusta metaanipäästöihin tai metaanin hape- heikensi sedimentin laatua pohjaeläinten ravinto- tusaktiivisuuteen. Sen sijaan typpilannoitus vaikut- na, millä puolestaan voi olla merkitystä koko pai- ti metanotrofien yhteisörakenteeseen. kallisen ekosysteemin hyvinvoinnille. Edelleen todettiin, että haitta-aineiden rakenne vaikuttaa Metaanin hapetusta on tutkittu hyvin vähän ma- sekä aineiden sitoutumiseen käytettäviin hiilipar- keissa vesissä, joten tulokset ovat kansainvälises- tikkeleihin että niiden sitoutumiseen eliöihin. Tä- tikin tärkeitä, ja niitä voidaan hyödyntää arvioita- män vuoksi on tärkeää tuntea myös kunnostetta- essa kansallisia kasvihuonekaasutaseita ja ranta- valta alueelta tavattujen haitta-aineiden ominai- kosteikkojen puskurivyöhykekäytön vaikutuksia suudet. kosteikkojen metaanidynamiikkaan. Rantakos- teikon metaanin hapetusta vertaillaan myös muiden ekosysteemien (mm. turvemetsä, pelto, jokisuisto) metaanin hapetukseen, minkä mahdollistavat Euroopan tiedesäätiön koordinoimassa tutkimusverkostossa käytettävät standardoidut tutkimusmenetelmät. Kuva: www.morguefile.com 10 Siian ja kuhan poikasalueiden kartoittaminen ja Luonnossa syntyneiden siianpoikasten vähäinen kartoitusmenetelmien kehittäminen –hanke toteu- määrä Läntisen Suomenlahden, Saaristomeren ja tettiin Helsingin yliopistossa Lauri Urhon johdolla. Selkämeren Työn tarkoituksena oli selvittää siian ja kuhan heikkoa tilaa ja tarjoaa todellisen esimerkin ympä- poikasalueiden ominaispiirteitä sekä kehittää me- ristömuutosten vaikutuksista kalakantojen raken- netelmiä, joilla poikasalueita kyetään arvottamaan teeseen. Kuhan osalta on saatu mallinnettua poi- paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen. Tuloksia on kasalueiden sijainnit. Parhaita kuhan lisääntymis- mahdollista soveltaa ympäristönmuutosten seu- alueita ovat saariston sameat sisälahdet, joissa raamiseen ja niistä aiheutuneiden haittojen ehkäi- todettiin suurimmat poikastiheydet. Poikasalue- semiseen ja kompensointiin, vesialueiden käytön ennusteita voidaan käyttää tukena vesialueiden suunnitteluun, kohdentamiseen käytön suunnittelussa, kuten väylä- ja satama- sekä poikastuoton määrän arviointiin merialueit- hankkeissa, kohdennettaessa kalaistutuksia sekä tain. arvioitaessa mahdollisia rauhoitusalueiden sijoit- kalaistutusten alueilla kuvastaa rannikkovesien tamisia tai suojattaessa alueita öljy- tai kemikaaPohjanlahden merikutuisen siian luonnonlisään- lionnettomuuden jälkeen. tyminen on merkittävästi heikentynyt erityisesti eteläisillä merialueilla samoin kuin Selkämerellä ja Merenkurkussa. Todennäköisiä syitä poikastuotannon heikentymiseen ovat Itämeren tilassa tapahtuneet muutokset, kuten rannikkovesien rehevöityminen, jääpeitteisen ajan lyheneminen ja merilämpötilojen nousu. 11 YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Tekniikan tutkimuksen painoalaan kuuluvissa hankkeissa liikuttiin useiden eri tieteenalojen kentillä. Niissä tutkittiin esim. vaihtoehtoisia energiamuotoja, jätevesien puhdistustekniikoiden parantamista ja kaivosjäteaineksen hyödyntämistä käytännön ympäristönsuojelussa. Kuva: Ian Britton, www.freefoto.com 12 Helsingin yliopistossa työskentelevän Annele Eva-Mari Aro Turun yliopistosta keskittyi ryhmi- Hatakan hankkeessa Hormonien kaltaisten yhdis- neen aiheeseen Syanobakteerien valjastaminen teiden poistaminen jätevesistä sienten tuottamien ympäristöystävälliseen CO 2-vapaaseen energian hapettavien entsyymien avulla selvitettiin puuta ja tuotantoon. Hankkeessa seulottiin noin 400 Itäme- kariketta lahottavien sienten kykyä hajottaa kahta ren syanobakteerikantaa tehokkaiden vedyntuot- tunnettua hormonihäiritsijää bisfenoli A:ta (BPA) ja tajien löytämiseksi. Puolet kannoista tuotti havait- tributyylitinaa (TBT). Hajotuksen ohella mitattiin tavissa olevia määriä vetyä, ja parhaat vedyntuot- näytteiden hormonaalista aktiivisuutta yhteistyö- tajat kuuluivat siimamaisiin typpeä sitoviin kantoi- kumppanien kehittämillä hiivatesteillä. TBT:n li- hin. Lisäksi tutkittiin yhteyksiä niiden entsyymien säksi analysoitiin hajoamistuotteita dibutyylitina välillä, jotka vaikuttavat syanobakteerien vetyai- (DBT) ja monobutyylitina (MBT). Kolmen sieni- neenvaihduntaan, fotosynteesiin ja hengitykseen. kannan TBT:n sieto- ja hajotuskykyä tutkittiin nes- Entsyymitoiminnan ymmärtämisen avulla voidaan tekasvatuksessa. Kaikki sienet kasvoivat ja tuotti- löytää keinoja vedyntuotannon tehostamiseksi. vat ligninolyyttisia entsyymeitä TBT-liuoksessa, Hankkeen tulosten perusteella ollaan aiempaa mutta lajeista vain kaksi hajotti TBT:aa. lähempänä ratkaisuja, joiden perusteella syanobakteerien vedyntuotanto saataisiin valjastettua Projektissa kehitetyt hiivatestit soveltuvat ympäris- aurinkoenergian talteen keräämiseen ympäristölle tö- ja jätevesinäytteiden hormonaalisen aktiivisuu- edullisella tavalla. den määrittämiseen. Menetelmien etuna kemialliseen analyysiin nähden on se, että hiivatestit tunnistavat myös hajoamistuotteiden mahdollisen hormonaalisen aktiivisuuden ilman että hajoamistuotteita tarvitsee tunnistaa ja analysoida. Esim. jätevedenpuhdistuksen tehokkuutta voidaan arvioida näiden yhdisteiden osalta hiivatestin avulla ja tietoa voidaan käyttää riskin arvioinnissa ja puhdistusprosessin optimoinnissa. Sienimenetelmää on mahdollista soveltaa erillisenä jäteveden biologisen puhdistuksen osaprosessina. Tutkimusprojektissa osoitettiin, että sopivan sienikannan avulla hormonihäiritsijät, kuten BPA ja TBT, saadaan hajotettua vesifaasista. Sienten hajotuskykyä voidaan myös käyttää TBT-pitoisten sedimenttien biologiseen käsittelyyn. Kuva: Wikimedia Commons; alkuperäinen julkaisija: the United States Federal Government 13 Lihanjalostusteollisuuden biohajoavien jätteiden Jouko Niinimäki Oulun yliopistosta johti hanketta anaerobinen käsittely oli Sari Luostarisen ryh- Uusia menetelmiä sellu- ja paperiteollisuuden män aiheena Kuopion yliopistossa. Lihanjalostus- poistevesien hyödyntämiseen. Suurimpia ongel- teollisuuden tuottamien biohajoavien jätteiden ja mia puuteollisuuden lietteiden hyödyntämisessä sivutuotteiden käsittely on merkittävä kustannus- ovat lietteiden kustannustehokas fraktiointi sekä tekijä teollisuudelle. Erityisesti riskimateriaalit tar- veden poistettavuus. Ympäristön kannalta mene- vitsevat erillisen käsittelyn. Tutkimuksen tavoite oli telmäkehitys hyödyllisten jakeiden tehokkaaseen kehittää tehokas ja taloudellisesti kannattava kä- kierrättämiseen ja vedenpoistuvuuden parantami- sittelymenetelmä lainsäädännöllisesti ja prosessi- seen on ensiarvoisen tärkeää. Raaka-ainesäästöt teknisesti haastaville jätejakeille siten, että käsitte- sekä pienemmät jätekuormat ovat myös taloudel- lyyn voidaan yhdistää uusiutuvan energian tuotto, lisesti tavoittelemisen arvoisia. materiaalien kierto ja ympäristövaikutusten hallinta. Lihanjalostusteollisuuden jätteiden esikäsittely- Hankkeessa mm. selvitettiin flokkulanttien ja flok- jä kautumisen ei ole juurikaan aiemmin tutkittu. kinetiikan vaikutusta kuituflokkien morfologiaan ja edelleen näiden vaikutusta veHankkeessa mm. testattiin lihateollisuuden jä- denpoistuvuuteen. Lisäksi tutkittiin porrastetun teseoksen ja puhdistamolietteen jatkuvatoimista painesihdin vaikutusta pitkien ja lyhyiden kuitujen, anaerobista yhteiskäsittelyä sekä ultraääni- ja musteen ja täyteaineiden fraktioitumiseen uusio- bakteerivalmiste-esikäsittelyjen vaikutuksia jätteen massojen siistauksessa sekä fraktioiden optisten hajoamiseen. hygienisointi ominaisuuksien hyödyntämistä fraktioiden ana- lisäsi biokaasun tuotantoa merkittävästi, ja esikä- lysoinnissa. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena sittelyjen kohdalla optimaalisella altistusajalla oli oli yksinkertaisten ja käyttökustannuksiltaan edul- tärkeä rooli tutkittujen materiaalien hydrolyysin eli listen ratkaisujen löytäminen erilaisten puuteolli- liukoistumisen onnistumisessa; liian lyhyet tai suuslietteiden fraktiointiin ja edelleen arvokkaiden pitkät käsittelyajat heikensivät hydrolyysiä. Tutki- komponenttien talteen ottoon. Lisäksi pyrittiin muksen tulokset ovat sovellettavissa muihin vas- löytämään tapoja vedenpoiston parantamiseen, taaviin materiaaleihin ja tuovat lisätietoa esikäsit- jolloin sekä kuljetuskustannukset alenevat että telyjen polttoon menevien jakeiden lämpöarvo kasvaa. Yhteiskäsittelyssä mahdollisuuksista biokaasulaitoksissa. Kuva: Wikimedia Commons, alkuperäinen julkaisija: Estormiz 14 Anna-Maria Veijalainen Kuopion yliopistosta Tulosten mukaan termofiilinen nestekompostointi paneutui aiheeseen Jätevesilietteen käsittely ter- yhdessä elintarviketeollisuudessa sivutuotteena mofiilisella nestekompostoinnilla – prosessin op- muodostuvan heran ja perunankuorimolietteen timointi ja energian tuotantotehokkuus sekä loppu- kanssa parantaa jätevesilietteen hygieenistä tilaa, tuotteen soveltuvuus maanviljelyyn. Laboratorio- jolloin hygieeninen laatu ei ole este jätevesiliet- tutkimuksissa selvitettiin termofiilisen nestekom- teen maatalouskäytölle. Lisäksi lietteen biologinen postointimenetelmän soveltuvuutta jätevesilietteen hapenkulutus vähenee nestekompostoinnin aika- käsittelyyn. Tutkimusmateriaalina käytettiin aktiivi- na indikoiden lietteen stabiloitumista, jolloin pellol- lieteprosessista peräisin olevaa jätevesilietettä. le levitetty kompostoitu liete ei tule sitomaan maa- Projektissa tutkittiin myös, miten elintarviketeolli- perän suuden jätteet vaikuttavat lietteen kompostointi- toidulla jätevesilietteellä voidaan parantaa maan- prosessiin ja lopputuotteen ominaisuuksiin. Lisäk- viljelysmaan laatua kierrättämällä orgaanista ai- si selvitettiin nestekompostoidun lieteseoksen nesta ravinteineen takaisin maaperään ja samalla soveltuvuutta maanviljelyskäyttöön tutkimalla sen vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä kestä- vaikutusta indikaattorikasvien itämiseen ja kas- vän kehityksen periaatteen mukaisesti. vuun. 15 ravinteita. Termofiilisesti nestekompos- MAAEKOSYSTEEMIEN JA POHJAVESIEN TUTKIMUS Maaekosysteemien ja pohjavesien tutkimuksen hankkeita rahoitettiin vuonna 2009 lukumäärällisesti eniten. Hankkeiden aihepiirit vaihtelivat eliöiden luonnonsuojelubiologiasta aina metsätalouden monimuotoisuusvaikutuksiin, ympäristömyrkkyjen biosaatavuuteen ja erilaisten viljelymenetelmien ympäristövaikutuksiin saakka. Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz 16 Christina Biasi Kuopion yliopistosta johti hanket- Jon Brommer Helsingin yliopistosta tutki ryhmi- ta Turvetuotannosta vapautuneille alueille perus- neen aihetta Suomalaisten varpusten luonnonsuo- tettujen ruokohelpiviljelmien mikrobi- ja hiilidyna- jelubiologia. Varpusten määrä on viimeisten vuo- miikka. Vaikka energiakasvien kasvatus yleistyy sikymmenien aikana huomattavasti laskenut, mikä Suomessakin, viljelmien hiilitasapainosta ja mik- oletettavasti lisää sisäsiittoisuutta ja vähentää robidynamiikasta ei tiedetä paljoakaan. Ensim- geneettistä monimuotoisuutta. Näiden tekijöiden mäinen askel hiilensidonnan hallitsemisessa on puolestaan oletetaan edelleen nopeuttavan kanto- pyrkimys jen pienenemistä. Vaikka edellä kuvattu ilmiö vai- ymmärtää hiilenkiertoprosessia, jota maaperässä säätelevät mikrobit. Hankkeessa kuttaa teoreettisesti selvältä, teorian tueksi on huomattiin, että ruokohelpiviljelmien mikrobiyhtei- niukasti luotettavia havaintoaineistoja; useimmis- söt ovat läheisemmin kytköksissä kasveihin kuin sa tutkimuksissa on samanaikaisesti verrattu toi- itse maaperään, jolloin mikrobit käyttävät pikem- siinsa pieniä ja suuria populaatioita sen sijaan, minkin kasveihin kuin maaperään sitoutunutta että olisi seurattu samoja pieneneviä populaatioita hiiltä. Tämä selittää saatua tulosta, jonka mukaan pitkäaikaisesti. ruokohelven viljely ei juurikaan lisää hiilen hävikkiä edes orgaanisesta maaperästä. Mikäli maata Suomessa on kuitenkin kerätty 1980-luvulla ai- ei muokata, viljelmät voivat päinvastoin toimia neisto varpuspopulaatioiden geneettisestä diversi- hiilen nieluina. teetistä, ja Brommerin hankkeessa verrattiin tätä aineistoa uuteen, itse kerättyyn aineistoon. Tutki- Kaiken kaikkiaan ruokohelpi osoittautui hyväksi muspopulaatioita oli halki Suomen Helsingistä energiakasviksi orgaanisilla mailla. Positiivisen Sodankylään, ja kerättyjen muuttujien avulla pyrit- hiilitaseen ansiosta sen viljely on käyttökelpoinen tiin arvioimaan populaatiokoon muutosten vaiku- tapa tasapainottaa Suomen energiantuotannon tuksia mitattuihin geneettisiin ominaisuuksiin. Li- muutoin suuria hiilidioksidipäästöjä. säksi tutkittiin paikallista morfometristä erilaistumista. Aineisto oli raportointihetkellä vielä analysoitavana, mutta tulosten uskottiin muodostuvan käyttökelpoisiksi ajatellen. Kuva: Jouni Nurmio, www.imagepark.biz 17 käytännön lajistonsuojelutyötä Eero Nikinmaa Helsingin yliopistosta käsitteli Hanketta Typpikuormituksen vähentäminen pus- ryhmineen aihetta Kaupunkipuuston rooli hule- kurivyöhykkeiden vesien hallinnassa. Tavoitteena oli selvittää puus- johti Mika Nieminen Metsäntutkimuslaitoksesta. ton kykyä poistaa hulevettä ja puiden kasvualusto- Hankkeessa mitattiin typen pidättymistä erilaisiin jen kykyä toimia imeyttämis- ja viivytysalueina puskurivyöhykkeisiin ja selvitettiin, kuinka suuri vaarantamatta puiden terveyttä ja toimintaa. Tut- osuus typestä poistuu kaasuina ilmakehään. Me- kimuksessa hyödynnettiin sadantatilastoja ja Hel- taaniemissioiden eroja sekä metanogeenisten ja singin Viikkiin perustetuilta koekaduilta mitattuja metanotrofisten mikrobien esiintymiseroja analy- tietoja haihdunnasta, maaperän vesipitoisuudesta, soitiin luonnontilaisilla ja ennallistetuilla puskuri- lämpötila- ja valo-olosuhteista, lehtien kaasun- vyöhykkeillä. vaihdosta ja puiden rakenteesta. Alun perin havu- keiden kasvillisuusmuutoksia ja kasvillisuuden puille laadittu latvuksen kaasunvaihtoa kuvaava kykyä sitoa typpeä. Tulosten perusteella käytän- SPP-malli muutettiin lehtipuille soveliaaksi ja pa- nön metsätaloudessa voidaan parantaa puskuri- rametroitiin koekaduilla kasvaville lehmuksille ja vyöhykkeiden mitoitusohjeita. Tuloksista on hyö- tervalepille soveltuvaksi. tyä myös päivitettäessä Metsähallituksen ja Met- avulla metsävaluma-alueilla Lisäksi selvitettiin puskurivyöhyk- sätalouden kehittämiskeskus TAPIOn vesiensuoTutkimuspuiden alkuvuosien seuranta toi esiin jeluohjeistoja. sekä istutuksen jälkeisen kastelun että taimilaadun vaikutukset puiden kasvuunlähtöön. Puut kärsivät helposti vesipulaa, mikäli kastelu ei ollut säännöllistä ja varsin tiheästi toistuvaa. Jopa kuivuutta vaarallisemmaksi todettiin kuitenkin liiallinen märkyys. Mikäli sadevesiä halutaan johtaa puiden käyttöön laajemmalta alalta, on muistettava huolehtia liikaveden poistosta. Siksi myös hulevesien hallintaan pyrkivissä katupuiden istutusjärjestelyissä on varmistettava, että varastokapasiteetin ylittävä vesi ei jää kasvualustaan seisomaan. Vaikka tervaleppä pystyy käyttämään runsaasti vettä, selviää se kohtuullisen hyvin myös silloin, kun vesivarat ovat rajallisemmat. Tervalepän maksimaalinen veden kulutus on ollut koekaduilla selvästi korkeampi kuin lehmuksen, mikä viittaa siihen, että tervaleppä voi poistaa vettä maasta haihdunnan kautta ilmakehään varsin tehokkaasti. Se siis vaikuttaa lupaavalta puulajilta hulevesien luonnonmukaiseen Kuva: Päivi Tikka hallintaan. 18 Helinä Hartikaisen (Helsingin yliopisto) ryhmän Pälvi Salo Turun yliopistosta sai päätökseen aiheena oli Luontaisesti esiintyvien helposti haih- hankkeensa Peto-saalis –suhde murroksessa: tuvien halogenoitujen hiilivety-yhdisteiden emissio tulokaspetojen leviäminen ja huippupetojen paluu. ja dynamiikka rannikkoalueilla. Työssä selvitettiin Tieto yleisistä peto-saalis –suhteeseen vaikutta- emissioiden vaihteluun vaikuttavia tekijöitä ja tun- vista tekijöistä sekä niiden tutkimiseen käytettävi- nistettiin boreaaliset rannikkoekosysteemit merkit- en menetelmien heikkouksista ja vahvuuksista on täviksi kloorimetaanin (CH3Cl) lähteiksi. Vaikka tärkeää monilla aloilla: se voi auttaa esimerkiksi maaperä prosesseineen on yksi tärkeimmistä uhanalaisten lajien suojelussa ja riistakantojen ilmakehän CH3Cl:n nieluista, maan ominaisuuksi- tavoitteellisessa en (orgaaninen aines, pH, kosteus) ei havaittu esimerkkilajeina käytettiin erityisesti minkkiä ja juurikaan merikotkaa. korreloivan mitattujen CH 3Cl- hoidossa. Salon tutkimuksen emissioiden kanssa. Rannikkoniityn eri kasvillisuustyyppien välillä ei myöskään havaittu huomat- Ulkosaaristossa saadut tulokset tarkentavat aiem- tavia eroja. Sen sijaan ilman lämpötilalla ja valoi- paa käsitystä minkin vaikutuksista saariston koko suudella oli suuri vaikutus emissioihin. Tulokset ekosysteemiin. Tehdyt havainnot vieraspetojen heijastavat tilannetta kasvukauden keskivaiheilla, haitallisuudesta jolloin ilman lämpötila on mittausalueella lähellä tukevat niitä luonnonsuojelullisia tavoitteita, joilla vuotuista maksimiaan. Vuodenaikojen välillä on pyritään estämään uusien vieraslajien leviäminen emissioissa todennäköisesti huomattavaa vaihte- maahamme ja joilla pyritään lieventämään jo tän- lua, ja myös maaperän rooli saattaa vaihdella ne levinneiden lajien aiheuttamia haittoja. Tulok- kasvukauden eri vaiheiden ja eri vuodenaikojen set auttavat myös hahmottamaan huippupetojen välillä. yleistymisen vaikutuksia riistakantoihin, sillä meri- alueen alkuperäiseläimistölle kotkan aiheuttama saalistuspaine näyttää vaikutTutkimus tähtäsi halometaanien emissiomittauk- tavan minkkien siin rannikkoalueilta ja tulosten hyödyntämiseen Runsastuva merikotkakanta saattaa täten epäsuo- globaaleissa budjettilaskelmissa kloori- ja bromi- rasti suojella saariston lintu-, sammakko- ja pik- metaanin osalta. Uusimmassa raportissa ot- kunisäkäspopulaatioita minkin saalistukselta. Tu- sonikadosta (WMO: Report on ozone depletion, los tukee jo aiemmin tehtyjä havaintoja, joiden 2006) näiden yhdisteiden lähteiden tunnistami- mukaan huippupetojen merkitys erilaisten ekosys- sessa oli huomattavia aukkoja. Työssä kehitettiin teemien toiminnassa on tavattoman suuri. Mikäli näytteiden keräys- ja mittaustekniikoita ja pyrittiin huippupedot tuottamaan tietoja lähteiden suuruudesta Pohjois- maan tai säätelemään pienempien petojen luku- Euroopassa. Luonnollisesti muodostuvien halo- määriä, voi huippupetojen paluulla olla myöntei- genoitujen orgaanisten yhdisteiden lähteiden tark- nen vaikutus hupeneviin pienriistakantoihin. En- ka tunteminen edistää osaltaan ilmastonsuojelun nallistamalla ravintoverkkoja myös huippupedot toimenpiteiden tarkoituksenmukaista kohdenta- käsittäviksi kokonaisuuksiksi voitaisiin näin ken- mista. ties lieventää luontoomme levinneiden vieraspeto- ulkosaaristossa. yleistyessään kykenevät rajoitta- jen vaikutuksia. 19 liikkumiseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tutkit- Turun tiin Juha Tiaisen johdolla aihetta Ilmastonmuu- endofyytti yhdistelmät ja ilmansaasteet: luontainen toksen yhteisvaikutukset esiintyminen, kestävimmät yhdistelmät sekä so- maatalousympäristön linnustoon. Maisemaraken- peutuminen johti ensin Eija Toivonen ja tämän ne ja peltojen käyttömuodot ovat tärkeitä pesimä- siirryttyä muihin tehtäviin Marjo Helander. Hank- lintuyhteisön monimuotoisuuden määrittäjiä. Po- keen tavoitteena oli löytää nykyistä paremmin pulaatiokokojen pitkäaikaiset muutokset selittyvät happosateita ja raskasmetalleja kestäviä heinän ja ennen kaikkea tuotantosuunnan, tuotantotavan ja endofyyttisen sienen yhdistelmiä. Tulosten sovel- maankäytön tehokkuuden kautta. Hankkeessa tamismahdollisuutena on löydettyjen yhdistelmien pyrittiin osoittamaan, mitkä tekijät vaikuttavat ne- edelleenjalostus ja käyttö esim. saastuneiden gatiivisesti tai positiivisesti linnuston kehitykseen. maa-alueiden maisemoinnissa. ja tehomaatalouden yliopistossa tehtyä tutkimusta Heinä- Kun linnustoa köyhdyttäviä tekijöitä tunnistetaan, niitä voidaan poistaa tai niiden vaikutuksia kom- Tutkimuslajeiksi valittiin punanata ja nurminata, pensoida ympäristöohjelmilla. joita käytetään yleisesti nurmikasveina. Molem- mista tutkittiin sekä endofyytti-infektoituja että Peltojen kesannointi on lintujen kannalta merkittä- infektoimattomia kantoja. Kevon tutkimusasemalla vin tällä hetkellä käytössä olevista ympäristönhoi- tehdyssä kokeessa punanadan siemenet itivät totoimista. Kesantoa sisältävillä koealoilla havait- raskasmetalleilla ja rikkihapposadetuksella käsitel- tiin enemmän lajeja ja reviirejä kuin maisemalli- lyssä maaperässä huonommin kuin kontrolliruutu- sesti samanlaisilla koealoilla, joilla ei ollut kesan- jen siemenet, kuitenkin niin että endofyytti- toa. Toinen tutkittu toimenpide oli vesiensuojelu- infektoidut siemenet itivät huomattavasti parem- kosteikkojen perustaminen. Vesiensuojelun tar- min kuin infektoitumattomat siemenet. Samankal- peisiin riittävän suurella määrällä kosteikkoja arvi- taisia kenttäkokeita on meneillään Ruissalossa oitiin voitavan lisätä runsaimpien vesilintulajiemme sekä infektoiduilla että infektoitumattomilla puna- kantoja vähintään 10 %:lla. Tulokset antoivat viit- ja nurminadoilla. Kasveista on mitattu kasvua teitä myös talvien leudontumisen myönteisistä (biomassa) ja lisääntymistä (kukinnot ja sieme- vaikutuksista Euroopassa talvehtivien lintulajien net), mutta koetta jatketaan edelleen, ja tulosten kantojen kehitykseen. Yksittäisistä lajeista tutki- käsittely on täten kesken. musta suunnattiin peltosirkkuun ja peltopyyhyn. Peltosirkku on merkittävästi vähentynyt laji, jonka kannankehityksen syyt liittynevät afrikkalaisten talvehtimisalueiden muutoksiin. Peltopyy taas on paikallinen talvehtija, jonka määrä laski 1900luvun aikana mutta joka on runsastunut uudelleen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ilmeisesti peltojen kesannoinnin ja mahdollisesti myös talvien leudontumisen sekä kasvintorjuntaaineiden käytön vähentymisen ansiosta. Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz 20 Vitali Zverevin (Turun yliopisto) hankkeessa Tunturikoivupopulaatioiden taantuminen ja toipuminen saastuneilla alueilla: Maaperän saastumisen pitkäaikaisvaikutukset havaittiin, että vaikka Montsegorskin metallisulaton rikkipäästöt ovat pudonneet viidesosaan 1990-alun tasosta, alueen tunturikoivupopulaatiot pienenevät yhä. Populaatioiden toipumisesta ei ole toistaiseksi merkkejä. Suurina määrinä maahan kertyneet raskasmetallit mitä todennäköisimmin estävät tunturikoivun siementen itämisen ja/tai taimien kasvun. Tulosten perusteella ennustetaan, ettei Montsegorskin seudun paljas maaperä ala luontaisesi kasvaa tunturikoivua vielä lähitulevaisuudessakaan. Havaittu viive päästövähennysten ja lajiston toipumisen välillä antaa aihetta lisätutkimuksille, joissa kehitettäisiin pahoin saastuneiden maa-alueiden kunnostusmenetelmiä. 21 . YHTEISKUNNALLISTEN OHJAUSKEINOJEN TUTKIMUS Yhteiskunnallisten ohjauskeinojen tutkimuksen alueeseen kuuluvissa hankkeissa käsiteltiin mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, EU:n päästökauppajärjestelmää, ilmastonmuutoksen kustannusvaikutuksia sekä ympäristön merkityksiä lasten ja nuorten arkielämässä. Kuva: Päivi Tikka 22 Petteri Vihervaaran (Turun yliopisto) pilottiluon- Kimmo Jalava Jyväskylän yliopistosta pureutui teisessa Ekosysteemipalvelut aihepiiriin Ympäristövaikutusten arviointimenette- maankäytön suunnittelussa Metsä-Lapissa tutkit- lyn laatu ja vaikuttavuus. Tutkimuksen tavoitteena tiin metsätalouden vaikutusta ekosysteemipalve- oli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) luiden vaikuttavuuden tarkastelu laadunarvioinnin näkö- tutkimuksessa tuotantoon ja ekosysteemipalveluiden tehtiin tapaustutkimus maankäytön kulmasta Suomessa. Tulosten perusteella näyttäi- suunnittelussa. Palveluiden jakautumista tarkas- si siltä, että YVA:n laatu suhteessa vaatimuksiin teltiin maankäytöltään on Suomessa keskimäärin hyvää. Laatu kuitenkin erilaisessa poronhoitopaliskunnassa: Ivalo, Ham- vaihtelee, ja kehittämis- ja parannusmahdollisuuk- mastunturi ja Lappi. sia ja -tarpeita on olemassa. Tutkimustulosten kolmessa käytöstä seuraavassa raportoinnissa tähdätään siihen, että tuotettu tieto Tukevien ekosysteemipalveluiden tuotantokapasi- auttaisi parantamaan YVA-menettelyn toimivuutta. teetti oli säilynyt kohtalaisella tai korkealla tasolla Lähinnä pyritään edesauttamaan eri toimijoiden kaikkien paliskuntien alueella. Sekä säätelevien valmiuksia kiinnittää entistä paremmin huomiota että tuotannollisten palveluiden levinneisyyskartat YVA-menettelyn toimivuuden kannalta mahdolli- olivat melko samanlaisia, mutta molempien tuo- siin ongelmakohtiin. Menetelmien käyttökokemus- tantokapasiteetti oli intensiivisen metsätalouden ten raportointi voi myös osaltaan lisätä menetel- alueilla laskenut. Rakennetuilla alueilla tuotannol- mien käyttöä, mikä taas saattaa parantaa ympä- listen palveluiden taso oli laskenut sääteleviä pal- ristönsuojelun tasoa. veluita enemmän. Kenties mielenkiintoisin havainto koski kulttuurisia palveluja, joiden tuotantokapasiteetti oli korkein luonnontilaisilla alueilla ja merkittävästi alentunut metsätalousalueilla ja rakennetussa ympäristössä. Ihmisten arvoihin perustuvat kulttuuriset ekosysteemipalvelut olivat siis kärsineet metsätaloudesta eniten. Ekosysteemipalvelujen käyttömahdollisuudet maankäytön suunnittelussa ovat lupaavia, mutta arviointi- ja menetelmänkehitystyö vaatii paljon lisätutkimusta. Tulosten perusteella arvioitiin, että käytännössä ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen olisi järkevää tehdä maakuntakaavoituksen yhteydessä. Kuva: Jukka Mähönen, www.imagepark.biz 23 Markku Ollikaisen (Helsingin yliopisto) luotsaa- Tarkastelu osoittaa yksiselitteisesti, että jätteen massa hankkeessa Alueellisen jätehuollon kus- kaatopaikkasijoittaminen on yhteiskunnan näkö- tannustehokkaat ratkaisut tarkasteltiin kustannus- kulmasta kaikkein huonoin vaihtoehto, vaikka tehokkuutta elinkaariajattelun näkökulmasta. Jä- yksityiselle toimijalle jätteen vieminen kaatopaikal- tehuollon ympäristövaikutukset otettiin huomioon le saattaakin olla kannattavinta. Kustannustarkas- rahamääräisinä. Tulokset osoittavat, että jätehuol- telu paljastaa myös sen, että jätteenkuljetus on lon kustannustehokkuus riippuu oleellisesti siitä, merkittävä tekijä yhteiskunnallisten kokonaiskus- millaisia oletuksia tehdään korvattavista neitseelli- tannusten sistä materiaaleista ja polttoaineista. Myös jät- kuus vaatiikin, että jätteen kuljetusetäisyyksiin teenpoltosta saatavan energian hyödynnettävyys kiinnitetään vaikuttaa oleellisesti tehokkuuteen. Jäte kannattaa ratkaisujen taloudelliset vaikutukset ovat pitkälti hyödyntää siellä, missä jätteellä voidaan olettaa aluekohtaisia ja riippuvaisia siitä, mitä materiaale- korvattavan eniten fossiilisia energialähteitä ja/tai ja ja energianlähteitä voidaan korvata jätettä hyö- jätteestä tuotettu sähkö ja lämpö saadaan mah- dyntämällä. Tulokset vahvistavat uudessa jätedi- dollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön. Kannatta- rektiivissä esitetyn näkemyksen, että jätehierarki- vaksi osoittautui etenkin fossiilisista polttoaineista asta voidaan poiketa, jos elinkaaritarkastelun tu- kalleimman, öljyn, korvaaminen jäte-energialla ja lokset niin osoittavat. Käytännön päätöksenteossa neitseellisen muovin tuotannon korvaaminen puh- on oleellista ymmärtää taloudellisten tekijöiden taasta ja tasalaatuisesta muovijätteestä valmiste- merkitys osana kaikkia elinkaarivaikutuksia. tulla uusiomuovilla. 24 muodostumisessa. huomiota. Kustannustehok- Käytännössä erilaisten YMPÄRISTÖTUTKIMUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA MUUT SÄÄTIÖN RAHOITTAMAT HANKKEET Ympäristötutkimuksesta tiedottamiseen liittyen rahoitettiin kongressien järjestämistä ja niihin osallistumista sekä yhden jatko-opintokurssin järjestämistä. Lisäksi tuettiin ympäristötaiteellista lintusaarihanketta. Kuva: Päivi Tikka 25 Ympäristötutkimuksesta ja ympäristönsuojelusta Lisäksi rahoitettiin taiteellis-tieteellistä hanketta, tiedottamisen keskeisenä tavoitteena on lisätä jossa Tuula Nikulaisen koordinoimana rakennet- päättäjien, viranomaisten ja tavallisten kansalais- tiin kelluva Puhdistava lintusaari Salon entisen ten tietoa ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista jätevedenpuhdistamon jätevesialtaaseen. Veden tekijöistä. Tiedottamisen tarkoituksena on vaikut- taika –niminen kelluva biopuhdistamo eli puhdis- taa sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon että tavien kasviriuttojen ja lintujen pesimäsaaren ko- yksittäisten ihmisten kulutus- ja elämäntapavalin- konaisuus toihin. saatiin valmiiksi, ja kokonaisuuden vaikutuksia hapetuslaitteineen ja istutuksineen veden laatuun seurataan nyt säännöllisesti. PuhSäätiö tuki vuonna 2009 seuraavien ympäristötut- distava lintusaari on onnistunut lintujen pesinnän kimuksellisten kongressien järjestämistä: osalta: naurulokit ja tiirat ovat kotiutuneet entisille -Metsänkäsittely ja ekosysteemipalvelut: hiilen jätevesien selkiytysaltaille. Riutoilla pesi kesällä sidonta, monimuotoisuus ja puhdas vesi: kansain- 2009 n. 40–50 paria naurulokkeja ja kaksi tiirapa- välinen seminaari Kolin kansallispuistossa riskuntaa. Hapetus onnistui hyvin; vaikka jään -Kahdestoista paksuus oli talvella 2009–2010 paikoin 40cm, Kansainvälisen Humusaineiden lampi pysyi hapekkaana. Yhdistyksen Pohjois- ja Baltian maiden osaston Symposiumi -EuroGard V - Viides Euroopan kasvitieteellisten puutarhojen kongressi -Ympäristötutkimuspäivä: Veden käyttö ja ilmastonmuutos -Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi -BIOGEOMON 2009 symposiumi -Yhdeksännet Ympäristötieteen päivät 2009 Tukea annettiin myös kansainvälisen jatko- opiskelijoille suunnatun kurssin Miten edistää ympäristöbiologisten tutkimuslöydösten vaikutta- Kuva: Tuulia Hyötyläinen vuutta järjestämiseen. Kurssia koordinoitiin Helsingin yliopistosta käsin. 26 Kuva: Päivi Tikka Yhteystiedot: MAJ JA TOR NESSLINGIN SÄÄTIÖ Fredrikinkatu 20 B 16, 00120 HKI Puh. (09) 4342 550, email toimisto@nessling.fi www.nessling.fi 27
© Copyright 2024