1. No category

Suomen salibandyliitto ry
Vuosikertomus 2011
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
1
Vuosikertomus 2011
Liittohallituksen käsittelemä 3.4.2012. Valtuustolle 21.4.2012 Suomen Salibandyliitto ry
SISÄLTÖ
Yleistä 3
- Sinettiseuratoiminta 21
Hallinto 4
- Kokonaisvaltainen harjoittelu 22
- Talous 4
- Nuori Suomi yhteistyö 22
- Henkilöstö 5
- Säbämestari 2011 22
Viestintä
6
- Katusähly 22
Olosuhteet 7
- Sähköpyörätuolisalibandy 23
Huippu-urheilu 9
- Kuurojen SM-turnaus 24
- Miesten salibandyliiga 9
- Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen 24
- Miesten Suomen Cup 9
- Miesten Divari 9
- Ohjaaja- ja valmentajakoulutus 27
- Naisten salibandyliiga 9
- Valtakunnallinen koulutus 27
- Naisten Suomen Cup
9
- Alueellinen koulutus 27
- Miesten maajoukkue 10
- Pelaajapolku 27
- Naisten maajoukkue 10
- Urheiluakatemiat 28
- Pojat U19 maajoukkue 10
- Ikäluokkavalmentajat 28
- Tytöt U19 maajoukkue 10
- Valmennuksen lajimentorointi 29
- B-maajoukkueet 11
- Fyysisen kunnon testaus 29
- Maaottelut Suomessa 11
- Seuratoiminnan kehittäminen 29
- Antidoping –toiminta 11
- Erotuomaritoiminta 30
Sarjatoiminta Koulutus- ja valmennustoiminta 13
Edustukset muissa järjestöissä - Lapset ja nuoret 13
Liiton nimeämät henkilöt 35
- Miesten sarjat 13
- Valtuusto ja liittohallitus 35
- Naisten sarjat 14
- Valiokunnat ja ryhmät 35
- Seniorisarjat 14
- Henkilöstöluettelo
37
- VOK-kouluttajat 37
Alueellinen toiminta 14
34
- Etelä-Suomen alue 14
- Kaakkois-Suomen alue 15
- Länsirannikon alue 16
- Pohjanmaan alue
17
TILINPÄÄTÖS 1.1.- 31.12.2011
- Pohjois-Suomen alue 17
Tuloslaskelma40
- Savo-Karjalan alue 18
Tase42
- Sisä-Suomen alue 19
Liitetiedot43
21
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
46
- Your Move 21
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
46
- KisaMaailma ja PeliMaailma 21
Tilintarkastuskertomus47
Nuoriso- ja harrasteliikunta - Erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat Maaottelut vuonna 2011 Kuvat: © SSBL, IFF, Rudolf Schuba, Mika Hilska
2
24
37
39
YLEISTÄ
Vuosi
2011 oli Suomen Salibandyliitto
LeSport -tulospalveluun. Tulokset olivat ensimmäistä
kautta nähtävillä jopa samana päivänä kun ottelut oli
ry:n 26. toimintavuosi, jonka alussa
aloitti kaksivuotiskautensa liittokokouksen valitsema
pelattu. Perinteisestä pelaajalisenssikortista luovutuusi hallitus. Puheenjohtajana jatkoi Matti Ahde. Salitiin, ja ensisijaisena kaikille lisenssin haltijoille tarjottiin
bandyn harrastajamäärä jatkoi kasvuaan saavuttaen
mobiililisenssikortti. Myös perinteinen lisenssikortti
vuoden aikana lähes 47.000 lisenssipelaajan rajan.
oli mahdollista valita, ja osa pelaajista käytti mahdolHuippu-urheilullinen menestys jatkui poikien voitlisuuttaan hyväksi.
taessa maailmanmestaruuden Saksassa, ja naisten
Lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailusaavuttaessa MM-hopeaa Sveitsissä.
kauden 2010–2011 lopussa lisenssipelaajia oli kaikkiKansainvälisen salibandyliiton, IFF:n, hallitus myönsi
aan 46.976 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 3,4 %.
Ovatko
päivän
tehosi 2+2?
Suomelle järjestettäväksi vuoden 2015 naisten MMAikuisia
miehiä lisenssipelaajista oli 19.514, aikuisia
kisat.
naisia 3.386 poikajunioreita 20.493 ja tyttöjunioreita
Vuoden aikana aloitettiin liittokokouksen päätök3.598. Miespuolisten osuus oli 85,2 %, ja naispuolisten
osuus 14,8 %.
sen mukaiset strategiapäivitykset. Päivitykset tehdään huippu-urheilun, viestinnän ja harrasteurheilun
Jäsenseurojen määrä oli vuoden lopussa 881 (871
osalta. Kokonaisstrategia on voimassa
v. 2010). Kaudella 2010–11 liiton sarjoissa
vuoden 2014 loppuun saakka. Huippupelattiin 23.779 sarjaottelua. Kussakin oturheilustrategiassa keskitytään rakentelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi
tamaan lähestymistapa pelaajien ja
erotuomaria. Miesten joukkueita sarjavalmentajien kehittymiseen yksilön nätoiminnassa kaudella 2011–2012 oli 993
kökulmasta. Näkökulmassa määritellään
(973 kaudella 10–11), naisten joukkueita
yksityiskohtaisesti urheilijan polku eri
215 (212), poikien joukkueita 895 (875) ja
ikävaiheiden mukaan ja millaisia toimentyttöjen joukkueita 164 (155). Yhteensä
piteitä urheilijana kehittyminen kussakin
joukkueita sarjatoimintaan osallistui
peliuran vaiheessa vaatii. Samalla tavoin
2.471.
määritellään valmentajan polku jaettuna
Sarjatoiminnan tukitoimia olivat
pelaajasiirtojen käsittely (4.579 kpl),
valmennusuran vaiheiden perusteella.
vakuutusvapautushakemusten käsittely (482 kpl),
Vuoden 2011 aikana käynnistettiin myös valmennuskoulutusjärjestelmän uudistaminen.
erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä
Viestintästrategiaa uudistetaan viitekehyksellä,
erotuomareiden matkalaskujen tarkastaminen ja makjossa Salibandyliiton viestinnälle asetetaan tavoitsatus. Erotuomareiden matkalaskujen maksatuksen
teet suhteessa sen viestinnällisesti merkittävimpiin
hoitamiseen käytettiin ulkopuolista tahoa.
sidosryhmiin. Harrastestrategiassa kartoitetaan liiton
Kilpailukausi alkaa 1.5. ja päättyy 30.4. Kalenteritoiminnan ulkopuolella lajia harrastavien motivaatiovuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden
tekijöitä sekä tarpeita harrastamisen edistämiseksi.
kauden loppu – ja yhden kauden alkuosan tapahtumat.
Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia ja malleja lajin
Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka
kasvulle ja elinvoimaisuuden parantamiselle.
ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, KaakkoisSyyskaudella toteutettiin yhteistyössä Ylen kansSuomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi.
sa ensimmäistä kertaa salibandyn game show: SäbäToimintavuoden aikana salibandyliiton hallitus
mestari. Ohjelma sai suuren suosion sekä ohjelmaan
myönsi seuratoiminnan kultaiset ansiomerkit vähinhakeneiden joukkueiden että sitä seuranneiden kattään 15 vuoden ansiokkaasta seuratoiminnasta:
sojien keskuudessa: ohjelmaa seurasi parhaimmillaan
150.000 katsojaa.
Nro 16 Markus Holopainen, Lehmo Balls-96
Nro 17 Harry Hannelius, Ilves ry
Sarjatoiminnassa siirryttiin kokonaisuudessaan
Nro 18 Risto Koljonen, Ilves ry
sähköiseen aikaan, kun myös turnausmuotoisina pelatNro 19 Esa Kangasmäki, Ilves ry
tavien sarjojen tilastointi siirrettiin Internet –pohjaiseen
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
3
HALLINTO
Valtuusto
Valtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin Helsingissä 16.4.2011. Kokouksessa oli paikalla 15 valtuutettua valtuuston jäsentä, kolme (3) varajäsentä ja
liiton puheenjohtaja. Valtuusto valitsi keskuudestaan
puheenjohtajaksi Anssi Reunasen. Valtuusto vahvisti
ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2010. Valtuusto
myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille.
Valtuuston syysseminaari järjestettiin marraskuun
alussa nimellä SeuraForum 2011.
Liittohallitus
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11
kertaa. Lisäksi pidettiin kolme (3) puhelinkokousta. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdeksasta (1+8) jäsenestä. Heidän lisäkseen
kokouksissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä.
Valiokunnat ja ryhmät
Hallituksen nimittämät valiokunnat toimikaudelle
2011-2012 ovat juniorivaliokunta (JVK), järjestö- ja
seuratoimintavaliokunta (JSV), erotuomarivaliokunta
(ETV), huippu-urheiluvaliokunta (HUV), kilpailuvaliokunta (KVK), kansainvälinen valiokunta (KVV), kurinpitovaliokunta (KUV), sääntövaliokunta (SÄV), tulevaisuusvaliokunta (TUV), markkinointivaliokunta (MAV) ja
olosuhdevaliokunta (OLO).
Kurinpitoryhmä (KUR) toimii kurinpitoasioista päättävänä elimenä. Lisäksi naisten MM2015 – hankkeelle
nimitettiin hakutyöryhmä, joka kisojen myöntämisen
jälkeen jatkoi MM2015 -valmistelutyöryhmänä. Nais- ja
tyttöprojektilla on oma toimintaohjelmaa koordinoiva
työryhmä.
Your Move –tapahtumaa suunnittelemaan ja toteuttamaan nimitettiin Your Move –toimintaryhmä. Ryhmä
koostui alle 19-vuotiaista nuorista.
Kansainvälinen toiminta
Salibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF)
perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa
oli toimintavuoden lopussa 53 jäsenmaata. IFF on
4
Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen heinäkuusta
2011 alkaen.
IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana
toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund,
tiedotuspäällikkö Merita Bruun, kilpailukoordinaattori
Kaarina Salomaa (marraskuuhun saakka), kilpailukoordinaattori Sarah Mitchell (marraskuusta eteenpäin) ja
toimisto- ja erotuomarikoordinaattori Veli Halonen.
IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana viisi kokousta. Kokoukset pidettiin Bernissä (Sveitsi), Hallessa
(Saksa), Espoossa ja St. Gallenissa (Sveitsi). Yksi kokous
oli sähköpostikokous.
Kansainväliset kilpailut
Toimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MMkisat Weissenfelsissä Saksassa 3.-7.5.2011, seurajoukkueiden Champions Cup 4.–8.10.2011 Vlada Boleslavissa Tshekissä ja naisten MM-kisat 4.-11.12.2011 St.
Gallenissa Sveitsissä.
Naisten MM2015-kisoja haettiin Suomelle järjestettäväksi. Hakemusta valmisteli kansainvälisen valiokunnan alainen työryhmä: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula,
Jyrki Paajanen ja Mervi Kilpikoski. Toimintavuoden lokakuussa IFF:n hallitus myönsi kisat järjestettäväksi
Suomelle. Toisena hakijana oli Saksa. Marraskuusta
eteenpäin MM2015-valmistelytyöryhmän puheenjohtajana toimi Mervi Kilpikoski ja jäseninä Matti Karjula,
Arja Kilpeläinen, Kaarina Salomaa ja Jari Kinnunen.
Talous
Vuoden 2011 kokonaistuotot (liikevaihto) olivat
5.153.740 euroa. Liikevaihdon lasku oli noin 21 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tämä muutos johtui
pääosin MM kisojen lipputuloista vuonna 2010. Kasvua
oli kuitenkin 8,2 prosenttia mikäli vuoden 2010 lipputuloja ei huomioida. Vuoden 2011 taloudellinen tulos on
alijäämäinen 77.680 euroa. Osanottomaksujen osuus
tulorahoituksesta oli edellisvuosien tapaan merkittävin.
Niiden osuus oli 44 prosenttia (33 % v. 2010) (KAAVIO 1).
KAAVIO 1. Taseen loppusumma 1996-2011
KAAVIO 2. Salibandyliiton tulorahoitus 2011.
Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 5,0
prosenttia. Reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli
jäsen- ja lisenssimaksutuloina (18 % v. 2010). Osuuden
kasvu johtui niin ikään MM kisojen lipputuloista 2010.
Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta
oli 16 prosenttia (12 % v. 2010). Seurojen jäsenmaksu
oli 190 euroa.
Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli
35 prosenttia (27% v. 2010). Kasvua edellisvuoteen oli
8,5 prosenttia. Vuokrat muodostivat kokonaiskuluista
19,5 prosenttia (19% v 2010). Matkakulujen osuus kuluista oli 21,6 prosenttia, muutos edellisvuoteen on 9
prosenttia (KAAVIO 2).
Tilinpäätöshetkellä liiton taseen suuruus on
3.032.058 euroa. Tase supistui edellisvuodesta 19,5
prosenttia (KAAVIO 3). Tarkemmat euromääräiset
tiedot liiton vuoden 2011 taloudellisesta tuloksesta
ilmenevät liitteenä olevasta tasekirjasta.
Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy
Oy:lle vuosi 2011 oli kahdestoista tilikausi. Vuoden 2011
liikevaihto yhtiössä muodostui jälleen ennätykselliseksi
ollen 1.000.000 euroa. Kasvua edellisvuoteen oli peräti
KAAVIO 3. Salibandyliiton kulujakauma 2011.
10 prosenttia. Yhtiö tase tilinpäätöshetkellä oli 500.000
euroa. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna
2011 oli 4 henkilöä. Tilikauden liiketaloudellinen tulos
oli 80.000 euroa voitollinen.
Salibandyn Tuki –säätiön taloudellinen tulos vuodelta
2011 oli 10.000 euroa voitollinen. Ulkopuolisen varainhoitajan toimesta säätiön peruspääomaa on sijoitettu
rahamarkkina-instrumentteihin ja arvopapereihin säätiön hallituksen päättämän allokaation puitteissa.
Henkilöstö
Toimintavuoden aikana uudelleen määriteltiin organisaation esimies-alaissuhteita ja tarkennettiin koulutus- ja valmennussektorin sekä järjestöpäällikön
toimenkuvia. Salibandyliiton palveluksessa vuoden
aikana työskenteli 23,8 työntekijää (henkilöstön kokopäiväisten työntekijöiden keskiarvo). Osa-aikaisia työntekijöitä liitossa työskenteli kuusi henkilöä. Kirjanpito
hoidettiin vuokratyövoiman välityksellä ja ulkoistettiin
toimintavuoden aikana. Talousasioista vastaamaan
Salibandyliittoon palkattiin talouspäällikkö. Toimenkuva
on uusi liiton toimihenkilöorganisaatiossa.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
5
Liiton osakeyhtiömuotoisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4)
henkilöä. Työntekijöistä yksi oli toimintavuoden aikana vanhempain- ja hoitovapaalla. Salibandyliitossa on
toimintavuoden aikana toiminut seitsemän (7) siviilipalvelusmiestä Helsingin ja Tampereen toimistoilla.
Kesäkuussa vietettiin henkilökunnan ja hallituksen
yhteisiä kesäpäiviä Pajulahden Urheiluopistolla Nastolassa. Kesäpäivillä työstettiin työyhteisön kehittämiseen ja tavoitteisiin liittyviä teemoja sekä hallitus
kokoontui omaan kokoukseensa. Toimialavastaavat
kokoontuivat suunnittelupäiville kaksi kertaa vuoden
aikana. Aluevastaavat kokoontuivat yhteisille sarjatoimintaan liittyville suunnittelupäiville kaksi kertaa.
Esimiesten ja alaisten väliset kehityskeskustelut
pidettiin syksyn aikana. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on selkeyttää työntekijöiden tehtävänkuvia ja
rooleja, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja
sopia toimenpiteistä, arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, edistää yhteistyötä
ja hyvää työilmapiiriä sekä antaa molemminpuolista palautetta.
Salibandyliiton työsuojelun toimielimet valittiin vaalilla 17.2.2011. Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Mervi Kilpikoski,
1. varavaltuutetuksi Jani Holopainen, 2.
varavaltuutetuksi Anssi Jukka. Työsuojelupäällikkö on työnantajan nimeämä
henkilö. Salibandyliitossa työsuojelupäällikkönä toimii Ismo Haaponiemi. Työsuojelutoimikuntaan valittiin Ismo Haaponiemi, työnantajan edustajana
sekä Mervi Kilpikoski, Jani Holopainen, ja Anssi Jukka. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on 1.1.2011–
31.12.2012. Työsuojelutoimikunta valitsi toimikunnan
puheenjohtajaksi Mervi Kilpikosken ensimmäisessä
kokouksessaan.
Työsuojelutoimikunnan toimenpiteet toimintavuoden
aikana:
• työsuojelun toimintaohjelma Salibandyliitossa
• Salibandyliiton menettelytavat kohdattaessa
häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua
• työterveyden toimintasuunnitelmat
• rekisteriselosteen päivitys
• työn fysikaalisten vaaratekijöiden kartoitus
Salibandyliiton toiminnassa
• henkisen kuormituksen kartoitus
Salibandyliiton toiminnassa
6
• kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden
kartoitus Salibandyliiton toiminnassa
• työtapaturmien vaaratekijöiden kartoitus
Salibandyliiton toiminnassa
• työpaikkaselvitykset aluetoimistoissa ja
Myllypurossa (yhteistyössä työterveyden kanssa)
• henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Viestintä
Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle, lisenssipelaajille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdennetun viestinnän. SSBL:n organisaatiossa viestintä on
toimialoja läpileikkaava tukitoiminto, jossa työskentelee
yksi päätoiminen henkilö. Alueellisessa ja toimialakohtaisessa viestinnässä tärkeässä osassa oman toimen
ohella tiedotusta toteuttavat Salibandyliiton sektorivastaavat ja aluetyöntekijät.
Viestintästrategian päivitys. Toimintakertomusvuonna aloitettiin Salibandyliiton viestintästrategian päivitystyö.
Työryhmässä mukana olivat Jari Kinnunen (toiminnanjohtaja), Ismo Haaponiemi
(pääsihteeri), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointipäällikkö) ja Markku Huoponen
(tiedotuspäällikkö).
Liiton visuaalisen ilmeen uudistus.
Salibandyliiton visuaalisen identiteetin
uudistamisen tarkoituksena on uudistaa
1990-luvulta käytössä ollut Salibandyliiton logotunnus, ajanmukaistaa liiton
visuaalinen ilme, joka otetaan käyttöön laaja-alaisesti
liiton eri näkyvyyspinnoissa ja päivittää samalla graafinen ohjeisto. Ilmeen uudistaminen tehdään yhteistyössä mainostoimisto (TBWA/Tango) kanssa.
Sisäinen tiedotus. Liiton sisäistä viestintää jäsenseuroille ja lisenssipelaajille tehdään salibandy.net–sivuston, Salibandy-lehden ja sosiaalisen median kautta.
Lisäksi SSBL viestii myös mm. sähköisin uutiskirjein.
Tukevia nettisivustoja on lisäksi Seurakehittymishankkeella, Katusählyllä, Tyttösalibandy on Timanttia -projektilla sekä Talenttileireillä.
Sosiaalisen median kanavina käytössä ovat Facebook (yli 2500 ”tykkääjää”) ja YouTube-videokanava.
Sähköposti- ja puhelinpalvelulla on yhä merkittävä osa
päivittäisessä jäsenneuvonnassa. Kilpailutoiminnan
tietopaketti on SalibandyNews.
Liiton organisaatioviestinnän tehostamiseksi perustettiin uusi aineistopankki, joka otettiin käyttöön
osittain. Yhteistyötahona ja toteuttajana toimi Gredi Oy.
Salibandy-lehti.
Salibandy-lehti ilmestyi painettuna
vuonna 2011 neljä
kertaa (numerot 1-2
ilmestyivät kevät- ja
3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden
sivumäärät vaihtelevat 68-96 sivun välillä. Salibandy-lehden
saivat kaikki SSBL:n
lisenssin lunastaneet jäsenetuna. Yhden numeron
painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 45 000
kpl) kokonaislukijamäärän ollessa n. 75 000. Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio julkaistaan Issuupalvelussa. Sisällöllisesti Salibandy-lehteä kehitettiin
aikakauslehden suuntaan.
Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen.
Toimitussihteerin palvelut toteutettiin ulkopuolisena palveluna Primastory Ky:n kautta. Lehden avustajakuntaan
kuului n. 30 ulkopuolista kirjoittajaa ja kuvaajaa. Lehden
taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikainen kumppani
Viestintänetti Oy ja painotyöstä Punamusta Oy.
Salibandy.net. SSBL:n verkkosivuja kehitettiin tarjoamalla yhä enemmän mahdollisuuksia sähköiseen
asiointiin. LeSport -tulospalvelu ulotettiin yksittäisin
otteluin pelattavista sarjoista myös turnausmuotoisiin sarjoihin. Uniikkeja vierailuja sivustolla kirjattiin
kiivaimpina kuukausina yli 90 000. Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on
jaettu usealle toimihenkilölle. Portaalista löytyy kaikki
oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Haetuimpia sivuja
etusivun ohella ovat tilastosivut.
Ulkoinen tiedotus. Yhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaamisin. Useita medioita
avustettiin toimittamalla kuvamateriaalia ja asiantuntija-artikkelein. SSBL konsultoi medioita juttujen
taustatietoja keräämisessä. Salibandy-lehti on myös
ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti.
Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta.
Kansainväliset tapahtumat. Salibandyliiton viestintä
seurasi tiiviisti salibandyn kansainvälisiä tapahtumia
kanavissaan (U19-poikien MM-kisat, Champions Cup,
EFT-turnaukset ja naisten MM-kisat).
Tilastokirja 2011. Kauden 2010-11 sarjojen lopulliset
tilastot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka
ilmestyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika
Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) 1 500 kpl.
Muu tiedotusmateriaali. SSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimintasuunnitelman ja
vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennuskoulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui
SLU:n myyntipalvelun kautta.
Säbämestari 2011
Salibandyliiton ja YLE Lasten ja nuorten toimituksen
yhteistyönä toteutettiin kautta aikain ensimmäinen salibandyn game show TV2:n Galaxi-ohjelmassa. Ohjelmasarja käsitti kaikkiaan viisitoista jaksoa ja hakemusten
perusteella mukaan valittiin 16 poika- ja tyttöjoukkuetta ikäryhmistä 1998-2000. Ohjelman kuvaukset tehtiin
Tampereella Tohlopin tv-studioilla ja ohjelmalla oli oma
nettisivusto Galaxin nettisivuilla. Salibandyliitto oli vahvasti
tekemässä myös ohjelman lomassa esitettyjä inserttejä.
Ohjelmaa seurasi parhaimmillaan 150 000 katsojaa. Ohjelmasarjaa päätettiin jatkaa myös vuonna 2012.
Olosuhteet
SSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandyllä tulee
olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen
riittävästi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan
salivuorojen jakopolitiikassa.
Liiton olosuhdetyötä jatkettiin kolmella osa-alueella:
liikuntapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet
sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Toimintavuoden
aikana näitä osa-alueita on edistetty jakamalla tietoa
salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artikkeleita Salibandy
-lehdessä ja Internet-sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla
seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pitämällä yhteyttä
kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin halliyrittäjiin.
Salibandyn kilpailutoiminnan jatkuva kasvu ja keskittyminen viikonloppuihin ovat jo muodostuneet esteeksi kilpailutoiminnan kasvulle tietyillä alueilla. Yksittäisiä otteluita on pyritty saamaan viikko-otteluiksi ja
viikonloppujen turnauksia on sijoitettu kauden aikana
pidemmälle aikavälille, jotta sarjat on saatu vietyä läpi.
Liikuntapaikkarakentamisessa on salibandyn olosuhteissa tapahtunut toimintavuonna edistystä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on edelleen suunnitteilla tai rakenteilla. Lisäksi useissa korjauskohteissa
salibandyn olosuhdevaatimukset on hyvin huomioitu.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
7
HUIPPU-URHEILU
8
Huippu
-urheilun sarjajärjestäjänä ja
maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton 100 %:isesti omistama osakeyhtiö,
SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga.
Maajoukkuetoiminta on liiton huippu-urheilua. Siinä
ylläpidetään miesten ja naisten A-ja B-maajoukkueita
sekä poikien ja tyttöjen U19-joukkueita. Urheiluakatemioiden valmennusryhmien toimintaa otettiin yhä
voimakkaammin ohjaukseen ja yksilön kehittymisen
kannalta toimintaan on tavoite panostaa vielä voimakkaammin. Huippu-urheilun muutoksen ohjausryhmän
(Humu) toiminnassa ja tilaisuuksissa liiton edustus on
ollut koko ajan mukana.
Miesten Salibandyliiga
Kaudella 2010-11 miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen
runko¬sarja. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta,
toiseksi sijoittui SSV Helsingistä ja kolmanneksi Espoon
Oilers.
Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita
5-8:nneksi sijoittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita
ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi
sijoittunut kolmantena. Puolivälierät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä ottelusta – järjestelmän
mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu.
Kauden 2010-11 Suomen mestaruuden voitti Salibandyseura Viikingit (SSV) Helsingistä, hopeaa sai Seinäjoen Peliveljet ja pronssia Espoon Oilers. AC HaKi
Vantaalta putosi suoraan I divisioonaan, Trackers
(Hämeenlinna) putosi I divisioonaan liigakarsintojen
jälkeen. NST (Lappenranta) nousi I divisioonasta suoraan Salibandyliigaan, helsinkiläinen M-Team nousi
Salibandyliigaan karsintojen kautta. Kauden parhaaksi
miespelaajaksi valittiin Mika Kohonen. Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2011-12 yksittäisinä otteluina
14 joukkueen kesken.
Miesten Suomen Cup
Miesten Suomen Cupiin 2011 osallistui 114 joukkuetta
Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat alempien sarjojen joukkueet. Liiga- ja I divisioonajoukkueet tulivat
mukaan cupin 4. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli
jäljellä 16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa
2012.
Miesten Divari (I divisioona)
Kaudella 2010-11 miesten Divari pelattiin yksittäisinä
otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa. Runkosarjassa pelattiin 28 kierrosta. Lohkojen joukkueet
pelasivat kaksi kertaa oman lohkonsa joukkueita vastaan ja lisäksi kerran toisen lohkon joukkueita vastaan.
Molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 8.-10. päätyneet
joukkueet putosivat II divisioonaan.
Liigakarsintoihin ylsivät lohkojen voittajina M-Team
ja NST. Lopulta molemmat nousivat Salibandyliigaan.
Lohkojen kakkoset olivat Blue Fox ja OLS, jotka molemmat jatkavat liigakarsintojen jälkeen Divarissa.
Divarista putosivat suoraan SB Vantaa, LoSB, USB,
Erä Akatemia, Sbandy ja FCV sekä karsintojen kautta
FBC Turku ja KeLy.
Kaudella 2011-2012 miesten Divari pelataan yksittäisinä otteluina yhdessä 14 joukkueen lohkossa.
Naisten Salibandyliiga
Naisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2010-11 kaksitoista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen
runkosarjan. Runkosarjan voitti SC Classic Tampereelta, toinen oli NST Lappeenrannasta ja kolmas SB-Pro
Nurmijärveltä.
Runkosarjan sijoille 1-8 päätyneet joukkueet pelasivat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit
pelattiin paras viidestä ottelusta –järjestelmällä. Pronssimitalit ratkaistiin yhdessä ottelussa.
Kauden 2010-11 Suomen mestaruuden voitti Classic. Hopeaa sai NST ja pronssia SB-Pro.
Runkosarjan viimeiseksi jäänyt TPS putosi suoraan
I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Koovee ja SB
Vantaa karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa.
Koovee säilytti sarjapaikkansa, mutta SB Vantaa putosi
I divisioonaan hävittyään liigakarsinnoissa helsinkiläiselle M-Teamille. Suoraan I divisioonasta naisten
Salibandyliigaan nousi SPV (Seinäjoki).
Kauden 2009-10 parhaana naispelaajana palkittiin
Classicin Katriina Saarinen. Kaudella 2011-12 naisten
Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.
Naisten Suomen Cup
Naisten Suomen Cupiin 2011 osallistui 29 joukkuetta
Cupin kaksi ensimmäistä kierrosta pelattiin turnausmuotoisena sarjana, niihin osallistuivat joukkueet
I- divisioonasta alaspäin. Liigajoukkueet tulivat mukaan
cupin 3. kierrokselle kun joukkueita Cupissa oli jäljellä
16. Cupin ratkaisupelit pelataan tammikuussa 2012.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
9
Miesten maajoukkue
Maajoukkue aloitti uuden kaksivuotisperiodin kohti MM-kisoja 2012.
Päävalmentajaksi vaihtui Petri Kettunen. Maajoukkuepelaajille saatiin
uudet sopimusehdot maajoukkuetoimintaan. Pelaajien sitoutumisen vastapainoksi myös
pelaajien talouden tasapaino maajoukkuetapahtumien
aikana on turvattu. Sopimusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi MM-projekti starttasi kunnolla vasta syksyn tapahtumissa. Suunniteltu kesäleiri peruutettiin.
Vuoden aikana miehet pelasivat yhdeksän maaottelua.
Helmikuussa oli perinteinen Ruotsi-ottelu, huhtikuussa
ja marraskuussa EFT-turnaukset. Syyskuussa pelattiin
kaksoismaaottelu Sveitsiä vastaan.
Päävalmentaja Kettunen jatkoi jo edellisessä projektissa aloitettua liigaseurojen koulutusta. Illan aikana
pidettiin luento ja demotreenit maajoukkuepelaajan
vaatimustasosta ja maajoukkueen pelitavasta. Tämä
sai poikkeuksetta varsin positiivista palautetta.
Maajoukkueen johtotiimi: Petri Kettunen (päävalmentaja), Mika Ahonen ja Ray Backman (valmentajat),
Kimmo Nurminen (joukkueenjohtaja), Ari Haapalainen,
Pasi Silvennoinen ja Juuso Kilpikoski (huolto).
Naisten maajoukkue
Naisten MM-kisavuosi sisälsi runsaasti toimintaa,
maaotteluja kertyi 18 ja lisäksi muutama harjoitusottelu leirityksen yhteydessä. Helmikuussa oli Ruotsi-ottelu
ja huhtikuussa EFT, joka pelattiin St Gallenissa MMkisojen esiturnauksena. Syyskuussa joukkue osallistui
Polish Openiin, mistä oli jo edellisestä projektista hyvät
kokemukset, niin nytkin. Marraskuun EFT pelattiin Helsingin Messukeskuksessa, SportExpon yhteydessä.
Tapahtuma oli puitteiltaan ja katsojamäärältään varsin
vaikuttava. Ottelutapahtumien yhteydessä oli aina 2-3
päivän leiritys ja lisäksi oli kaksi kesäleiriä sekä viimeistelyleiri marraskuussa.
MM-kisat olivat Sveitsissä St. Gallenissa. Joukkue
majoittui omassa majatalossa, mukanaan oma kokki. Nämä ratkaisut toimivat hyvin ja olivat kaikkiaan
varsin onnistuneita. Ottelut pelattiin isossa hallissa ja
tapahtuma oli järjestelyiltään hyvä. Suomi pelasi hyvät kisat, pysyen omassa suunnitelmassa. Pelillisesti
Ruotsin paremmuus finaalissa on tunnustettava. Kokonaisuutena MM-projekti oli onnistunut ja tuloksena
saavutettu hopeatila hyvä.
Maajoukkueen johtotiimi: Karo Kuussaari, päävalmentaja, Mika Muukkonen, Juha Hirvonen ja Kati Pasanen, valmentajat, Anniina Paavilainen ja Hannele Kero,
huolto ja Lasse Karikoski joukkueenjohtaja.
10
Pojat U19 maajoukkue
Maajoukkueen kaksivuotinen projekti huipentui toukokuussa MM-kisoihin Saksassa, Weissenfelsissa.
Pääikäluokka oli vuonna 1992-syntyneet. Helmikuussa pelattuun Ruotsi-otteluun joukkue matkusti pitkän
laiva-ja bussimatkan Ruotsin eteläosaan, Karlskronaan. Joukkueen tiimiytymisen kannalta tämä oli erinomainen retki. Huhtikuussa oli leiri ja kolme harjoitusottelua Latviassa, jonne päädyttiin Viron vetäydyttyä
sovituista otteluista viime hetkellä. Latviassa pelilliset
seikat loksahtelivat kohdalleen. Viimeistelyleiri pidettiin
Eerikkilässä.
Projektirahoituksessa hyödynnettiin osin Olympiakomitean valmennustukea. Joukkueessa oli kova
vaatimustaso ja matkan varrella runsaasti etätehtäviä pelaajille, videoklippien avulla. Hetkessä elämisen
ajatus vietiin täydellisesti läpi, pelaajat ja valmennus
keskittyivät vain olennaiseen. Tuloksena oli Suomen
voittama toinen poikien Maailman mestaruus.
Syyskaudella toteutettiin pelaajatarkkailua seuraavaan projektiin, leiritys ja EFT-turnaus marraskuussa
Brnossa.
Maajoukkueen johtotiimi: Jarkko Rantala, päävalmentaja, Miikka Lamu, Mikko Laurikainen ja Tapio
Tamminen, valmentajat, Ari Haapalainen ja Timo Kolehmainen, huolto ja Tommi Hiltunen joukkueenjohtaja
(toukokuuhun saakka).
Tytöt U19 maajoukkue
Maajoukkueen kokoontumisina toimintaa oli melko vähän. Pelitapahtumien yhteydessä oli leiritykset. Helmikuussa Ruotsi-ottelu Karlskronassa ja marraskuussa
EFT-turnaus Helsingissä. EFT pelattiin Messukeskuksessa, missä puitteet olivat erinomaiset. Useimmat
tytöt pelasivat suurimmalle katsojamäärälle, mitä olivat
koskaan pelanneet. Kesäkuussa oli Eerikkilässä yhteisleiri naisten B-maajoukkueen kanssa. Olympiakomitean tukirahan mahdollistamana pidettiin joulukuussa
Eerikkilässä opiskele&harjoittele-leiri. Pelaajat tekivät
oppilaitosten antamia opiskelutehtäviä ohjatusti. Valmentajat tarkkailivat pelaajia paljon sarjapeleissä ja
liiton Pelaajapolun tapahtumissa. Näissä tapahtumissa
pelaajia arvioitiin ja testattiin.
Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Harry Virtanen, päävalmentaja, Tommi Seikkula, Jukka Kouvalainen
ja Juho Meuronen, valmentajat, Esa Partanen, joukkueenjohtaja, Liisa Lehtimäki ja Sari Partanen, huoltajat.
Kuva: Rudolf Schuba
B-maajoukkueet
Miesten joukkue piti kesäkuussa leirin hyödyntäen Lahden Urheilukoulun puitteita, harjoituksia oli Vierumäen
ja Pajulahden Urheiluopistoilla. Syyskuussa joukkue
osallistui Vantaan Energia-Areenalla Gatorade-turnaukseen. Tapahtuma palvelee erittäin hyvin B-maajoukkuetta ajankohtansa ja osallistuvien joukkueiden
myötä. Mukana on Suomen ja Ruotsin liigajoukkueita
valmistautumassa alkavaan kauteen.
Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Arto Riihimäki,
päävalmentaja, Sami Sorjonen ja Keijo Matilainen, valmentajat, Esa Johansson, joukkueenjohtaja, Veli-Matti
Hemmo ja Timo Kolehmainen, huolto
Naisten joukkue kokoontui yhden kerran yhteisleirille kesäkuussa Eerikkilään tyttöjen U19 maajoukkueen
kanssa. Tällainen leiritysmuoto palvelee hyvin molempia joukkueita. Muutoin valmennus keskittyi pelaajien
tarkkailuun.
Maajoukkueen johtotiimissä toimivat: Timo Välimaa, päävalmentaja, Mikko Jantunen, valmentaja,
Harri Lähteenmäki, joukkueenjohtaja, Harri Gerlach,
huolto.
Maaottelut Suomessa
Miesten maajoukkue pelasi tuplamaaottelut Sveitsiä
vastaan syyskuussa Seinäjoella ja Tampereella Sveitsiä
vastaan.
Naisten ja tyttöjen EFT-turnaus pelattiin 4.6.11.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestettiin useat messut
mm. Lätkä&Säbä Expo ja Ski Expo. Messutapahtumat
toivat runsaasti yleisöä maaotteluihin.
EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Sveitsi
ja Tshekki. Naisten ja tyttöjen turnauksessa pelattiin
kummas¬sakin sarjassa kuusi ottelua. Naisten turnauksen voitti Ruotsi, toiseksi sijoittui Sveitsi, kolmanneksi Suo¬mi ja neljän¬neksi Tshekki. Tyttöjen turnauksessa joukkueiden järjestys oli seuraava: 1. Suomi, 2.
Ruotsi, 3. Tshekki, 4. Sveitsi.
Antidoping -toiminta
Suomessa tehtiin salibandyn osalta vuonna 2011 yhteensä 106 dopingtestiä. Näistä testeistä Suomen
An¬tidopingtoimikunta teki 95 testiä, joista harjoituskauden testejä oli 47 ja kilpailujen testejä 48. Wada/kv.
lajiliitto teki testejä yhteensä 11, joista harjoituskauden
testejä oli 6 ja kilpailujen yhteydessä testejä oli 5. Kaikki
testitulokset olivat negatiivisia.
Toimintavuoden aikana kolme (3) miesten
maajoukkue¬pelaajaa ja kaksi (2) naisten maajoukkuepelaajaa oli kan¬sainvälisen salibandyliiton IFF:n
kautta liitettynä Testauspooli 1:seen. Näiden pelaajien
tuli ilmoittaa säännösten mukaises¬ti olinpaikkatietonsa käytössä olevaan järjestelmään.
Suomen Antidopingtoimikunnan ADT:n Puhtaasti
Paras –kampanjaan kuuluva Kultainen kapula oli esillä
sekä miesten että naisten salibandyliigassa kiertäen
joukkueelta toiselle. Kultaisella kapulalla viestitään
puhtaan urheilun puolesta.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
11
SARJATOIMINTA
12
Aikuisten
ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin
toimintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien
tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina.
Turnausmuotoisten sarjojen palvelupaketti sisältää
joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjelman, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset,
salikulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matkakulut. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa,
ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tukitoimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjestelmien
myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu poistettua
lähes kokonaan. Tulospalvelussa siirryttiin käyttämään
turnausmuotoisissa sarjoissa laajamittaisesti Internet
–pohjaista LeSport – tulospalvelua. Uuden järjestelmän
myötä on ottelu- ja sarjatilanteiden päivitys ja tiedotus
nopeutunut seuroille, joukkueille ja pelaajille.
Lapset ja nuoret
Kaudella 2010–11 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 1030 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 875
joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 155 joukkuetta.
Juniorit jaettiin kaudella 2010–11 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (90-92 synt.), B-pojat, (93-94 synt.),
B-tytöt (91-94 synt.), C 1 –pojat (1995 synt.), C 2 –pojat (1996 synt.), C-tytöt (95-96 synt.), D 1 –pojat (1997
synt.), D 2 –pojat (1998 synt.), D-tytöt (97-98 synt.), E
1 –pojat (1999 synt.), E 2 –pojat (2000 synt.), E-tytöt (9900 synt.), F-pojat (01-02 synt.) ja F –tytöt (01-02 synt.).
Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa,
B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin
neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen
puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.
Kauden 2010–2011 mitalistit ikäluokittain:
A-pojat:
1. Happee, Jyväskylä
2. Tapanilan Erä, Helsinki
3. TPS, Turku
B-pojat:
1. SSV, Helsinki
2. Classic, Tampere
3. Tapanilan Erä, Helsinki
B-tytöt:
1. TPS, Turku
2. Tapanilan Erä, Helsinki
3. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa
C 1-pojat:
1. Porvoon salibandyseura
2. HU-46, Hollola
3. Koovee, Tampere
C 2-pojat:
1. Pakilan Visa, Helsinki
2. TPS, Turku
3. Classic, Tampere
C-tytöt:
1. Koovee, Tampere
2. PSS Pelitytöt, Porvoo
3. KaPa-65, Uusikaupunki
Kaudella 2011–12 juniorisarjoihin il¬moittautui yhteensä 1059 joukkuetta (+3 %). Poikien sarjoihin ilmoittautui 895 joukkuetta (+2,3 %) ja tyttöjen sarjoihin 164
joukkuetta (+5,8 %).
Juniorit jaettiin kaudella 2011-12 ikäluokittain seuraavasti: A-pojat (91-93 synt.), B-pojat, (94-95 synt.),
B-tytöt (92-95 synt.), C 1 –pojat (1996 synt.), C 2 –pojat (1997 synt.), C-tytöt (96-97 synt.), D 1 –pojat (1998
synt.), D 2 –pojat (1999 synt.), D-tytöt (98-99 synt.), E
1 –pojat (2000 synt.), E 2 –pojat (2001 synt.), E-tytöt (0001 synt.), F-pojat (21-03 synt.) ja F –tytöt (02-03 synt.).
Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lukuun ottamatta poikien ja tyttöjen nuorten SM-sarjaa,
B-poikien SM-sarjaa ja muita A-C nuorten kevään playoff otteluita. Sarjajärjestelmät toteutettiin pitkälti edellisen kauden tapaan. Suomen mestaruudesta taisteltiin
neljässä ikäluokassa A- ikäisistä C -ikäisiin ja tyttöjen
puolella kahdella eri sarjatasolla B- ja C ikäluokissa.
Miesten sarjat
Kaudella 2010–11, kuten myös kaudella 2011–2012,
miesten II divisioona pelattiin alueellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa.
Kaikki miesten sarjat III-divisioonasta alas¬päin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän
mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui
oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisi¬oonasta
alaspäin. Kaudella 2010–11 miesten sarjoihin osallistui yhteensä 973 miesjoukkuetta, ja kaudella 2011–12
yhteensä 993 miesjoukkuetta (+2,1 %).
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
13
Naisten sarjat
Kaudella 2010-11, kuten myös kaudella 2011-2012,
naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana
kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä
otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin
alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2010-11
naisten sarjoihin osallistui yhteensä 212 joukkuetta,
ja kaudella 2011–12 yhteensä 215 joukkuetta (+1,4 %).
Seniorisarjat
Seniorisarjat pelattiin molemmilla kausilla (2010–2011
ja 2011–2012) seuraavissa ikäluokissa: naiset yli 30
vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35
vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45
vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55
vuotta (M55). Lisäksi kaudella 2011-12 pelattiin sarja
miehet yli 60 vuotta (M60). Miesten sarjoissa (M35, M40
ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin
lopputurnaus. M35 sarjassa pelattiin välikarsinnat ennen lopputurnausta. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin
2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella
2010–11 yhteensä 178 joukkuetta ja kaudella 20112012 yhteensä 189 (+6,2 %).
Seniorisarjojen mitalistit kaudella
2010–11:
M 45:
1. SC Dalmac, Helsinki
2. Gremlins, Turku
3. Fossiilit, Helsinki
M 50:
1. Erilaiset Nuoret, Tampere
2. Joutsenon Kataja
3. S.C. Dalmac, Helsinki
M 55:
1.Bewe Pegasos, Helsinki
2. Merikoski SBT, Oulu
3. ProM55, Nurmijärvi
Alueellinen toiminta
Sarjatoiminta toteutetaan seitsemällä (7) alueella,
jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi,
Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja PohjoisSuomi. Vuosikertomuksessa alueiden kertomukset
ovat aakkosjärjestyksessä.
Etelä-Suomi
Seuroja343
Joukkueita990
Lisenssipelaajia17.903
N 30:
1. Minkit, pääkaupunkiseutu
2. Toivot, Turku
3. Stimot, Pori
Erotuomareita317
Siirtoja/kausi1.963
Sarjaotteluita/kausi9.500
M 35:
1. Pro Stars, Tampere
2. Thunder, Espoo
3. SC Classic, Tampere
N 35:
1. Tikkurilan Tiikerit, Vantaa
2. Keräilyerä, Helsinki
3. BerttaMummo, Helsinki
M 40:
1. Pro Stars, Tampere
2. Rangers Original, Kirkkonummi
3. SC Dalmac, Helsinki
14
Etelä-Suomen alue
Etelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin
kuntiin. Alueen toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä: aluevastaava ja sarjasihteeri. Toimiston
pääasiallisena työkenttänä on alueen sarjatoiminnan
järjestäminen, asiakaspalvelu sekä alueen ja liiton websivujen ylläpito.
Alueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarjaotteluista. Miesten sarjoihin osallistui 406 joukkuetta,
naisten sarjoihin 72, poikien sarjoihin 331, tyttöjen sarjoihin 76 joukkuetta. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset)
osallistui 105 joukkuetta. Erityisesti nuorimpien juniori-
en pelaaja- ja joukkuemäärät ovat lisääntyneet alueella
huomattavasti. F-tyttöjen sarjaa pelataan nyt toista
kautta ja joukkuemäärä kolminkertaistui edelliseen
kauteen verrattuna.
Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto
järjesti, yhteistyössä IKHTYS:n ja Tapanilan Erän kanssa,
aikuisten ja junioreiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukuisia eri seurojen järjestämiä
turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja.
Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa
ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, Urheassa,
salibandy on lajina mukana.
Olosuhteet. Alueen kenttätilanne on tällä hetkellä
melko hyvä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään omille salibandyseuroilleen harjoitus- tai pelivuoroja. Pääkaupunkiseudulla
kunnat eivät edelleenkään paljoa kunnallisia harjoitusvuoroja myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoittelemaan
kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on edelleen suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille.
Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomarikoulutus toteutettiin totuttuun tapaan koulutusryhmissä. Kauden
alussa koulutettiin reilut 200 erotuomaria kymmenessä
eri koulutustilaisuudessa. Syyskaudella pidettiin kolme
(3) uusien erotuomareiden kurssia. Pelinohjaajakurssi
järjestettiin marraskuussa.
Erotuomarimäärä oli vuoden vaihteessa reilut 300
erotuomaria. Kauden aikana uusia erotuomareita ja
pelinohjaajia on koulutettu noin 70.
Syksyllä koulutettiin noin 20 alueellista erotuomarivalmentajaa. Kauden 2011-2012 alkupuolella toteutettiin kaikkiaan 44 valmennusta (22 ottelua), Valmennukset kohdistuivat erotuomareihin, joiden luokitukset
olivat 8-12 välillä.
Erotuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä oli huolestuttavalla tasolla. Muutamia erotuomarin omasta
toiminnasta johtuneita laiminlyöntejä sanktioitiin.
Toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti
pääsääntöisesti seurakoulutuksina. Koulutukset ovat
kattaneet hyvin koko alueen (Inkoo, Nurmijärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Porvoo ja pääkaupunkiseutu) ja
koulutettujen määräksi muodostui hieman reilut 450
henkilöä. Toimitsijakoulutuksista on vastannut pääsääntöisesti Keijo Kontio.
Tavoitteiden toteutuminen. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelu- ja
joukkuemäärät kasvoivat edelleen. Ottelusiirtoja tai
luovutuksia jouduttiin tekemään muutamia. Halli- ja
seuravierailuja tehtiin tarpeen mukaan.
Kaakkois-Suomi
Seuroja76
Joukkueita297
Lisenssipelaajia3.727
Erotuomareita73
Siirtoja/kausi323
Sarjaotteluita/kausi1.980
Kaakkois-Suomen alue
Kaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan,
Etelä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen
maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee
Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava.
Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu
syksyllä 2011.
Kaakkois-Suomen seuroille järjestettiin 1. tason
valmennuskoulutusta tilauskurssien muodossa.
Etelä-Karjalan Liikunta ry:n kanssa käynnistettiin 1.
tason valmentaja- ja ohjaajakoulutus lähiopetuksena
Etelä-Karjalan seuroille. Mukana oli salibandyseuroja
Imatralta ja Lappeenrannasta.
Sarjatoiminta ja turnaukset. Aikuisille järjestettiin
alueellista sarjatoimintaa miesten 2. – 5. divisioonissa
sekä naisten 2. divisioonassa. Alueellisia juniorisarjoja
pelattiin B-E – pojissa, tyttöjen nuorten 1. divisioonassa sekä C-E – tytöissä. Miesten 2. divisioonaa lukuun
ottamatta alueen sarjat pelattiin turnausmuotoisina.
Miesten alemmilla sarjatasoilla sekä junioreissa sarjat
pelattiin alueellisina lohkoina. B-pojissa, D1-pojissa ja
E1-pojissa pelattiin alueelliset jatkosarjat tasosarjoina.
Sarjoihin osallistui 72 miesten joukkuetta, 13 naisten
joukkuetta, 83 poikien ja 26 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin osallistui alueelta 13 joukkuetta.
Olosuhteet. Alueen seurat harjoittelevat ensisijaisesti kunnallisissa palloiluhalleissa ja koulujen liikuntatiloissa. Salibandyliiton turnaukset ja yksittäiset
sarjaottelut pelataan pääsääntöisesti kunnallisissa
liikuntahalleissa. Myös muutamaa alueen kaupallista
hallia käytettiin kilpatoimintaan. Uusina pelipaikkoina
otettiin käyttöön Parikkalan urheiluhalli ja syksyksi
valmistunut Ruokolahden liikuntahalli.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
15
Erotuomaritoiminta. Alueellisia erotuomarikoulutustilaisuuksia jatkaville tuomareille järjestettiin Kouvolassa, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Mikkelissä.
Jatkavia tuomareita koulutettiin 49 A4 -tuomarit mukaan lukien.
Peruskursseja uusille tuomareille järjestettiin
Tanhuvaarassa, Imatralla sekä Joroisissa. Uusia erotuomareita koulutettiin kolmessa (3) koulutuksessa
16. Alueen koulutuksen käyneitä erotuomareita oli
kokonaisuudessaan 65. Toimitsijakursseja pidettiin
seitsemän (7), koulutettuja toimitsijoita noin 140.
Alueellisen erotuomarivalmennuksen järjestettiin
koulutus Mikkelissä ja Kouvolassa. Erotuomarivalmentajia alueella oli 10, joista kaksi (2) suoritti pääsarjaotteluvalvojakoulutuksen. Erotuomarivalmennusta tehtiin
ohjeistusten mukaisesti yksittäisissä otteluissa.
Miesten salibandyliigan erotuomarikoulutusryhmään kuului alueelta kolme tuomaria. Liittoerotuomarikoulutusryhmässä oli yksi alueen erotuomari. A4
-ryhmän koko oli 15 erotuomaria.
Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä.
Länsirannikon alue
Seuroja112
Joukkueita354
Lisenssipelaajia6.282
Erotuomareita125
Siirtoja/kausi514
Sarjaotteluita/kausi3.300
Länsirannikon alue
Länsirannikon alue koostuu Varsinais-Suomen ja
Satakunnan maakunnista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Länsirannikon aluetoimisto sijaitsee
Turussa, Liiku ry tiloissa useiden lajiliittojen kanssa.
Tilastoinnissa otettiin käyttöön ulkopuolinen palvelu
syksyllä 2011.
Länsirannikon alueparlamentti. Alueparlamentin keskeisin tehtävä oli alueen salibandytoiminnan
kehittäminen ja tukeminen mm. päiväkotikiertueen
16
ja kehittämistyöryhmien luominen. Alueparlamentin
kokoonpano oli Sari Laakso (pj), Elise Syrjälä (vpj), Mari
Ketolainen, Krista Forsman, Hanna Markela, Ari Hannonen, Jarkko Nieminen, Petri Nuutinen ja Tiina Koivisto
(sihteeri). Lisäksi alueella toimi sarjatoiminnan kehittämistyöryhmä ja tyttösalibandyn kehittämistyöryhmä.
Sarjatoiminta ja turnaukset. Alueen sarjatoimintaa toteutetaan neljällä toiminnallisella alueella aina
kun mahdollista. Toiminnalliset alueet ovat VarsinaisSuomi, Satakunta, Salon seutu ja Ahvenanmaa.
Alueella pelattiin turnausmuotoisia sarjoja miesten 3.-5.divisioonassa ja naisten 2.-4.divisioonassa.
Miesten 2.divisioonan alueellisessa lohkossa pelattiin
ottelut yksittäisinä otteluita. Juniorisarjoja pelattiin B-E
ja tyttöjen 1.divisioona-E-tytöt. Miesten joukkueita
sarjatoiminnassa oli 124, naisten joukkueita 38, poikien
157 ja tyttöjen 21. Seniorisarjoihin (miehet ja naiset)
alueelta osallistui 14 joukkuetta.
Kortteliliiga toiminnassa mukana oli 36 joukkuetta,
jotka pelaavat ottelunsa turnausmuotoisena sarjana.
Olosuhteet. Olosuhteiden parantumista tapahtui
Mynämäen osalta, kun HaNi-halli valmistui.
Muilta osin sarjatoiminnan pyörittämisessä käytettiin kaupallisia ja kunnallisia tiloja. Porin hallitilanne oli
suurin huolenaihe.
Päiväkotikiertue. Päiväkotikiertue käynnistettiin
yhdessä Turun Kaupungin ja paikallisten seurojen
kanssa. Kiertueella valtaisa suosia, ilmoittautuneita
päiväkoteja oli 35 kpl.
Erotuomaritoiminta. Alueen koulutettujen ja toimivien tuomareiden yhteismäärä oli 124, joista uusia
tuomareita oli 30. Porissa järjestettiin erotuomarikoulutusta myös osana lukion opetusta. Rekrytointiin panostettiin tiedottamalla tuomaritilanteesta alueemme
seuroille ja järjestämällä erotuomarikursseja, Turussa
kolme (3), Porissa kolme (3) ja Uudessakaupungissa yksi
(1). Lopettaneita pelaajia yritettiin houkutella mukaan
erotuomarikoulutukseen henkilökohtaisesti kutsuilla.
Liiga- ja liittoerotuomarikoulutusryhmiin sai kutsun yhteensä seitsemän ja A4 –koulutukseen 11 erotuomaria.
Alueella koulutettiin kolme erotuomarivalmentajaa.
Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa,
Raumalla, Pöytyällä, Mynämäellä, Paraisilla, Maskussa,
Vehmaalla ja Säkylässä. Kaikki kurssit olivat seurojen
tilaamia.
Pohjanmaan alue
Seuroja57
Joukkueita173
Lisenssipelaajia3.162
Erotuomareita126
Siirtoja/kausi264
Sarjaotteluita/kausi1.650
Erotuomareiden määrä alueella oli 101, joista aktiivisia noin 80.
Erotuomarivalmennusta turnauksissa jatkettiin
tosin vain paikoin. Tarkkailtujen otteluiden määrä 2.
divisioonassa laski tällä kaudella.
Toimitsijakoulutusta järjestettiin Ilmajoella, Nurmossa ja Kannuksessa.
Erotuomaritoiminnan johtoryhmä kokoontui Ylihärmässä, Kokkolassa ja Seinäjoella.
Pohjois-Suomen alue
Seuroja68
Pohjanmaan alue
Pohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella
työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen
henkilö: aluevastaava, jonka toimenkuvaan kuului
sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset
olosuhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen
kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Pohjanmaan aluetoimisto muutti kesällä 2011 yhteisiin tiloihin
Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun (PLU), sekä usean
eri lajiliiton ja urheiluseuran kanssa.
Alueellista sarjatoimintaa järjestettiin miehille 2.- 5.
divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla oli
mahdollisuus osallistua sarjatoimintaan F-B -junioreissa ja tytöillä nuorten 1.divisioonassa sekä C-tytöissä.
D-tyttöjen aluesarjaa ei vielä saatu käynnistettyä.
Miesten sarjatoimintaan osallistui 65 joukkuetta, naisten 19, poikien 72 ja tyttöjen 15. Seniorisarjoihin (miehet
ja naiset) alueelta osallistui kaksi (2) joukkuetta.
Olosuhderintamalla tapahtui kehitystä. Lohtajalle
ja Kaustisella avattiin uudet kunnalliset hallit, joita on
hyödynnetty turnauksissa. Toisaalta edelleen on myös
paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla,
että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uusia ryhmiä.
Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti
lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsaikaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui
toimintavuonna 11 salibandypelaajaa.
Erotuomaritoiminta. Erotuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Pietarsaaressa,
Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 –koulutus Oulussa ja
Mustasaaressa. Erotuomarivalmentajakoulutus järjestettiin Uudessakaarlepyyssä.
Joukkueita132
Lisenssipelaajia4.262
Erotuomareita70
Siirtoja/kausi272
Sarjaotteluita/kausi1.300
Pohjois-Suomen alue
Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto
sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa
Oulussa. Samasta talos¬ta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton
Pohjoinen aluetoimisto sekä Voimisteluliitto SVoLi:n
aluetoimisto. Aluetoimistossa työskenteli yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava.
Pitkät välimatkat ovat edelleen alueellisen junioritoiminnan kehittymisen suurin ongelma. C-A junioreiden
toiminta on vakiintunutta. Varsinkin Oulussa paikallisten seurojen pyörittämät sarjat ”imevät” lähikuntien
seurat ja joukkueet mukaansa. Pelko pitkistä pelimatkoista on suurin syy miksei liiton sarjat kiinnosta E-F
ikäluokissa.
Alueen ongelma sarjatoiminnan osalta oli tuomariasetteluun liittyvä. A4 –ryhmään kuului 10 erotuomaria.
Koko alueen erotuomarimäärä oli 78. Paikoitellen oli viikonloppuja joihin jouduttiin pyytämään apuja Pohjanmaalta ja Savo-Karjalasta, jotta pelit saatiin pelattua.
Edelleen varsinkin junioripuolella pelimatkojen pituus
koettiin ongelmaksi. Oulun seudulta matkat mm: Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin jne. tuntuvat osalle
joukkueista hankalinta. Turnausten sisällä olevien otteluohjelmien pilkkomisella on pyritty vähentämään
matkarasituksia.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
17
Sarjatoimintaan osallistui 72 miesten joukkuetta,
15 naisten, 43 poikien ja 7 tyttöjen joukkuetta. Seniorisarjoihin alueelta osallistui 17 joukkuetta. Tilastoinnit
hoidettiin normaalisti. Pistepörssien laadinnassa käytettiin ulkopuolista apua.
Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili seitsemän seuran luona Rovaniemellä, Kuusamossa,
Kajaanissa, Oulussa ja Limingassa. Yhteensä kaikkia
tapaamisia eri asioissa oli 31 kpl.
Olosuhdeasioissa toimintavuoden aikana uusien
hallihankkeiden suunnittelu eteni. Uuden yksityisen
hallin rakentaminen Ouluun käynnistyy vuoden 2012
lopulla. Kastellin suurkouluhanke Oulussa, joka osaltaan helpottaa salibandyn huipputason pelaamista,
käynnistyy myös vuoden 2012 aikana. Yleisesti alueella
turnaukset mahtuivat kohtuullisesti kunnallisiin halleihin. Sarjajärjestelmien muutokset mm. siirtymiset
enemmän yksittäisiin otteluihin vaikeuttivat turnausten mahduttamista alueella. Samoin kesken kauden
tulleet jatkosarjat ja play off pelit ovat olleet ongelmallisia tilojen saatavuuden suhteen.
Savo-Karjalan alue
Seuroja65
Joukkueita153
Lisenssipelaajia2.632
Erotuomareita68
Siirtoja/kausi227
Sarjaotteluita/kausi1.500
Savo-Karjalan alue
Savo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan maakunnat. Savo-Karjalan aluetoimisto sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston
yhteydessä.
Salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluakatemian ja Pohjois-Savon urheiluakatemian lajivalikoimassa. Urheiluakatemioissa lajivalmennuksesta
vastasivat Petri Kettunen Joensuussa ja Mikko Tiihonen
Pohjois-Savossa. Salibandy oli perinteiseen tapaan
myös Pohjois-Karjalan Liikunnan talvi- ja kesäleirien
lajivalikoimassa. Leireillä salibandyryhmiin osallistui
77 lasta.
18
Alueelliseen sarjatoimintaan osallistui kaikkiaan
151 joukkuetta. Miesten 2.-5. divisioonissa pelasi 75
joukkuetta, naisille 2. divisioonassa 9 joukkuetta, A-E2
–poikien sarjoissa 56 joukkuetta. Tyttöjen 1. divisioonan
ja C-tyttöjen joukkueet pelasivat Kaakkois-Suomen
joukkueiden kanssa yhteisissä sarjoissa, joissa pelasi 4
tyttöjoukkuetta Savo-Karjalasta. Seniorisarjoissa pelasi
6 miesten joukkuetta ja 1 naisten joukkue.
Alueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa
halleissa. Joensuussa käytetään kunnallisten hallien
lisäksi yksityistä salibandyhallia.
Erotuomaritoiminta. Alueen erotuomaritoiminnan
johtoryhmä kokoontui kokonaisuudessaan kerran (1).
Osakokouksia järjestettiin neljä (4) kertaa, lisäksi lukuisia sähköposti- ja puhelinkokouksia.
Peruskurssit ja jatkavien kurssit järjestettiin Joensuussa ja Kuopiossa Samat kouluttajat (Keskitalo,
Kankkunen) pitivät kurssit molemmilla alueilla tavoitteena alueellinen yhtenäistyminen.
Kauden aikaisia koulutuksia järjestettiin Joensuussa
ja Kuopiossa. Lisäksi molemmissa kaupungeissa on
järjestetty muutamia kuntotestejä/osatestejä.
Koulutettuja tuomareita alueella on kaikkiaan 68.
Muutosta edelliskauteen verrattuna ei ole. Karjalan
alueella erotuomareita oli 23 ja Savon alueella 45. Huomion arvoista on Savon seitsemän ja Karjalan kaksi
naistuomaria.
Erotuomarivalmennuksista alueella ovat vastanneet
pääsääntöisesti kolme pääsarjaerotuomarivalmentajaa.
Pohjois-Karjalassa erotuomareiden määrä on pieni,
23 aktiivista erotuomaria. Pohjois-Savossa tilanne on
hiukan parempi, 45 erotuomaria.
Sisä-Suomen alue
Seuroja160
Joukkueita432
Lisenssipelaajia9.008
Erotuomareita218
Siirtoja/kausi1016
Sarjaotteluita/kausi4.549
Sisä-Suomen alue
Sisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto
on perustettu 1996 ja sijaitsee Tampereella. Aluetoimiston henkilöresursseihin lukeutuu aluevastaavan
lisäksi valmennus- ja koulutuskoordinaattori, jonka
toimipiste on puoliksi Sisä-Suomen aluetoimistolla ja
puoliksi Helsingissä.
Aluetoimisto sijaitsee samoissa toimitiloissa Hämeen Liikunta ja Urheilun (HLU), kahden suuren liikuntajärjestön (SJL, Svoli) sekä kahden ison yleisseuran
(Koovee, Ilves) ja näiden kanssa tehdään hedelmällistä
yhteistyötä mm. leirien ja kerhotoiminnan merkeissä.
Sarjat ja turnaukset. Alueen sarjatoiminnassa on ollut
pientä lisäystä. Miesten sarjatoimintaan osallistui 165
joukkuetta, naisten 45, poikien 176 ja tyttöjen 13. Aikuisten sarjoissa kasvuvauhti on tilapäisesti tasaantunut
ja lisäys on tullut peli- ja kisamaailmaan osallistuvilta
seuroilta. Alueella pelattiin toimintavuoden aikana sarjaotteluita n. 5% edellisvuotta enemmän. Seniorisarjoihin
(miehet ja naiset) alueelta osallistui 33 joukkuetta.
Toiminnallisilla alueilla (Pirkanmaa, Häme ja KeskiSuomi) sarjat on voitu rakentaa hyvinkin alueelliseksi
siten, että pelimatkat eivät ole muodostuneet ongelmallisiksi, vaan etenkin paikallisottelut on voitu järjestää mahdollisimman lähellä seuran kotipaikkakuntaa.
Keski-Suomen toiminnallisella alueella seurat ovat
yhteistoimin järjestäneet kutsuturnauksia vuoroin eri
paikkakunnilla peli- ja kisamaailmaikäisille junioreille.
Innostus on ollut vahvaa ja mukana on ollut toistakymmentä sellaista seuraa, jotka eivät vielä ole lähteneet
mukaan liiton viralliseen kilpailutoimintaan. Suurin syy
tähän on pitkä etäisyys Sisä-Suomen ytimeen ja tätä
kautta osallistumiskustannukset. Myös Pirkanmaalla
seurojen keskenään sopimat harjoitus- ja kerhoturnaukset ovat olleet suosiossa.
Erotuomaritoiminta. Erotuomarikoulutuksia järjestettiin kattava määrä kaikilla kolmella Sisä-Suomen
alueella. A4 -koulutus toteutettiin Tampereella. KeskiSuomen erotuomareita osallistui myös Kuopion A4
-koulutukseen.
Pirkanmaalla koottiin erillinen A4 -valmennusryhmä
sekä Talent -ryhmä.
Olosuhteet. Otteluista valtaosa pelataan kaupallisissa halleissa, koska kunnalliset tilat varataan pääsääntöisesti muille yksittäisiä pelejä pelaaville lajeille. Lisäksi
kunnalliset pelipaikat alkavat olla samalla hintatasolla
kuin kaupallisetkin. Poikkeuksia toki on: Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä alle 18-vuotiaiden
harjoitusvuorot ovat ilmaisia ja junioriturnausten hinnoittelu on jopa vain kolmasosan aikuisten vastaavasta. Toimintavuoden aikana ei valmistunut uusia
pelipaikkoja, mutta niitä on ollut ottelumäärään nähden
riittävästi. Käytettävissä olleiden tiettyjen paikkakuntien peliolosuhteissa olisi laadullisesti parannettavaa,
mutta pääosin palaute on ollut positiivista.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
19
Nuoriso- ja
harrasteliikunta
20
Sektorilla
on kaksi päätoimista
työntekijää: nuorisopäällikkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu
assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän
sektorin työtehtäviä. Kesäkuun alkuun asti oli Sportti
työllistää -tuella työntekijä Salibandyliiton nuorten
Your Move -hanketta varten. Toimintavuoden aikana
tuotettiin materiaalia tukemaan junioreiden kokonaisvaltaista harjoittelua, järjestettiin yhteistyössä SLU:n
ja Nuoren Suomen kanssa Your Move suurtapahtuma
Helsingissä ja pienempiä alueellisia tapahtumia, jotka
loivat uudenlaista liikuntakulttuuria 13-19 –vuotiaille,
ja tuotettiin yhteistyössä Ylen kanssa salibandyaiheinen 15 jakson game show, Säbämestari.
Huikee nuorten suurtapahtuma
Helsingissä 27.5.-1.6.2011
www.yourmove.fi
Your Move.
20
A
M
U
1
1
Suurtapahtuma järjestettiin Helsingissä 27.5.-1.6.2011.
Tapahtuman yhteydessä järjestettiin PikkuPohjola -leiri, johon osallistui 158 nuorta, D-junioreiden Champions
Cupiin osallistui 69, Sähly Openiin 52 ja lajikokeiluihin
yhteensä n. 800 nuorta. Yhdeksän nuorta oli ideoimassa ja toteuttamassa 13-19 -vuotiaille suunnattua
tapahtumaa. Tapahtumassa oli salibandyn osalta vapaaehtoistyössä 16 nuorta auttamassa järjestelyissä.
SU U R
TA PA HT
Salibandy
Kerhotoiminta.
Toimintavuoden aikana valmistui Iltapäiväkerhon starttiopas ja vanhemman opas. Nuorella Suomella ja Salibandyliitolla on yhteinen lajikerhohanke. Valmistuneita
lajikerhomateriaaleja pilotoitiin kolmessa Tervetuloa
ohjaajaksi -koulutuksessa. Vantaalla osallistui osallistui 14, Helsingissä 12 ja Kokkolassa 24 ohjaajaa/
valmentajaa koulutukseen.
Kisamaailma ja PeliMaailma.
F-juniorit ja E-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4.
Kenttien koot olivat min. 24 x 12 m ja max. 30 x 15 m.
Peliryhmään voi maksimissaan kuulua 14 pelaajaa. Fjunioreilla ei ylläpidetä sarjataulukkoa. Tämä pelimuoto nimettiin toimintavuoden aikana KisaMaailmaksi.
D-juniorit ja E-pojat pelaavat isolla kentällä 5 vs. 5.
Kentän minimikoko on 32 x 16 m. Ikäluokassa suositaan mieluummin hieman täysimittaista pienempää
pelikenttää. Peliryhmän maksimikoko on 17 pelaajaa.
D-E – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Tätä pelimuotoa
kutsutaan PeliMaailmaksi.
Sinettiseuratoiminta.
Nibacos Kokkolalle myönnettiin Nuori Suomi sinetti
7.10.2011. Lokakuussa järjestettiin sinettiseminaari,
johon osallistui yksitoista salibandyn sinettiseuraa.
Vuoden lopussa salibandyn sinettiseuroja oli 19 kpl.
Pelinohjaajat.
Pelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa
ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että Fjuniorit ja E-tytöt pelaavat pienemmällä kentällä.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
21
Kokonaisvaltainen harjoittelu.
Hanke jatkui toista vuotta. Sen tavoitteena on edistää
C-E -ikäisten kilpapelaajien kokonaisvaltaista harjoittelua. Erityisesti annetaan vinkkejä omaehtoiseen harjoitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin toiset
valtakunnalliset TekniikkaTaiturikisat sekä tytöille että
pojille 4.11.2011 Lätkä&Säbä –messujen yhteydessä
pelattavassa EFT-turnauksessa. Kisoihin kutsuttiin 48
tyttöä ja 48 poikaa ikäluokista C-E.
Toimintavuoden aikana valmistui kahdeksan Kuukauden Kikka -videota junioreiden omatoimista harjoittelua tukemaan. Junioreille valmistui yhdistetty harjoituspäiväkirja ja fanijuliste, joka julkaistiin marraskuussa
Salibandy-lehden välissä. Joukkueille järjestettiin kilpailu
harjoituspäiväkirjojen täyttämisestä ja palkintona oli 500
€ lahjakortti Eerikkilän Urheiluopistolle.
Nuori Suomi yhteistyö. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Neljän Tähden peli -hanke. Sen tavoitteena on
edistää ensisijaisesti esikoulu- ja alkuopetusikäisten
lasten peliryhmien muodostamista, järjestää ikätasolle
sopivia pelejä ja hyödyntää aiemmin tehtyjä lajikerhosisältöjä. Hanke saa Opetusministeriön ja Nuoren Suomen
myöntämää kehittämistukea 10 000€.
Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää
lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea jaettiin
yhteensä 19 salibandyseuralle: Harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen 6-19 -vuotiaille kolme seuraa, ohjaajien ja
valmentajien osaamisen kehittämiseen kuusi seuraa, seuran kehittämiseen sinettiseuraksi kaksi seuraa ja 11-15
-vuotiaiden kilpaurheilun kehittämiseen yhdeksän seuraa.
Säbämestari 2011.
Salibandyn game show:hun osallistui 16 juniorijoukkuetta, jotka ottivat mittaa toisistaan cup-järjestelmällä
vauhdikkaissa ja leikkimielisissä tehtävissä ja peleissä.
Ohjelma tehtiin yhteistyössä Ylen kanssa. Ohjelmaa toteutettiin 15 jaksoa, jotka esitettiin sunnuntaisin syyskuusta joulukuuhun. SäbäMestarin suosiosta johtuen
ohjelmasta tehdään toinen tuotantovuosi vuonna 2012.
22
TOUR 2011
Katusähly.
Katusählykiertue järjestettiin 16.kertaa. Kiertue toteutettiin yhteistyössä tuotantotiimi Masaction Oy:n
kanssa. Toukokuusta elokuuhun järjestettiin 22 turnausta eri puolella Suomea. Tuotantotiimi kiersi 16
turnauksessa ja kuusi turnausta paikallinen seura
järjesti kokonaisuudessaan itse. Katusählykiertuetta
mainostettiin valtakunnallisesti Salibandy-lehdessä,
Salibandyn- nettisivustoilla ja Katusählyllä oli oma Facebook-sivusto. Seurat mainostivat omia turnauksiaan
paikallisesti maakunta- ja paikallislehdissä.
TAULUKKO 1. Katusählyn osallistujamäärät viimeisen
neljän vuoden aikana
20082009
joukkueita/turnaus32 31
pelaajia/turnaus 167158
pelaajia yhteensä 3172 2842
2010
28
146
2928
2011
23
128
2899
Katusählykesän suurin turnaus oli Kokkolassa 9.7.2011.
Joukkueita oli mukana 64 ja pelaajia 360. Kuopion turnaus6.8.2011 oli toiseksi isoin 62 joukkueella ja 351
pelaajalla. Katusählykiertueella oli mukana lähes 3000
pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhteistyökumppaneidensa kanssa. Katusählyosaturnauksia voivat hakea Salibandyliiton jäsenseurat.
Katusählyturnauksen järjestäminen on seuroille varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonaisuudessaan itselleen.
Katusählyfinaali järjestettiin 27.8.2011 Helsingissä
Kampin Narinkkatorilla. Katusählyfinaaliin kutsutaan
kaikki osaturnausten voittajajoukkueet. Mukaan ilmoittautui 88 joukkuetta. Vuoden 2011 Katusählyn
Suomen Mestarit ovat: miehet Jee-Jee Team Vantaa,
naiset Taikinaiset Huittinen, sekasarja Hullut Huittisista, firmasarja Man Power Solution Jyväskylä, pojat
LAHO Hollola ja tytöt KAPA-65 Kalanti.
Rocksalibandy.
Rocksalibandyn yhdeksäs SM-turnaus järjestettiin
Seinäjoella 15.1.2011. Joukkueita oli yksitoista. Rocksalibandyn Suomen Mestaruuden voitti toista kertaa
peräkkäin FBC Kempes Kuopiosta. Turnauksen käytännön järjestelyistä vastasi Nurmon Jymy ja SELMU
ry (Seinäjoen elävän musiikin yhdistys).
Työpaikkasalibandyn SM-turnaus.
Työpaikkasalibandyn SM-turnaus järjestetään yhteistyössä Suomen Työpaikkaurheilu ry:n kanssa. Turnaus
pidettiin 14.5.2011 Helsingissä Arena Center Myllypurossa ja Ruskeasuolla. Harrastesarjassa oli mukana 76
joukkuetta ja kilpasarjassa viisi joukkuetta. Pelaajia oli
yhteensä noin 1000. Harrastesarjan voitti Kesko Hakkila Vantaalta ja kilpasarjan voitti Celsa Steel Service
Espoosta.
Muut tapahtumat.
Warriors Salibandy Oy järjesti Hankisählyn SM-turnauksen ensimmäistä kertaa 29.1.2011. Mukana oli 45
joukkuetta. Sählyn SM-turnaus järjestettiin kolmatta
kertaa. Turnaus pelattiin lauantaina 11.6.2011 Arena
Center Myllypurossa. Järjestäjänä oli Arena Center Oy.
Turnaukseen osallistui 210 joukkuetta ja liki 1500 pelaajaa. Sarjat olivat: miehet, miehet 35, naiset, yritykset,
seka, pojat 99, pojat 95 ja tytöt 95.
Leivonmäen Pyry järjesti Suosählyn SM-turnauksen
13. kertaa. Naisten sarjassa joukkueita oli 28, miesten
sarjassa 36 ja sekasarjassa kahdeksan. Naisten sarjan
voitti Trombi Mikkelistä, miesten sarjan voitti Länget
Varkaudesta ja sekasarjan voitti Muruset Leivonmäeltä.
Puistosählyn SM-kisat pidettiin Tampereella 6.8.2011
Warriorsin järjestämänä.
Sähköpyörätuolisalibandy
(spt-salibandy).
Spt-salibandyssa pelattiin kaksi sarjaa: SM-sarja ja
Finlandia-sarja (entinen nimi I-divisioona). SM-sarjassa oli mukana viisi joukkuetta: Helsinki Outsiders
Punainen, Helsinki Outsiders Valkoinen, Woodcutters
Vaasasta, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT Oulusta.
Finlandia-sarjassa oli mukana: TPS Turusta, M-Team
Electric Gladiators Helsingistä. Seinäjoen Sisu, Merikoski
SBT Sininen ja Merikoski SBT Valkoinen Oulusta. Sarjat
pelattiin turnausmuotoisesti. Molemmissa sarjoissa oli
neljä turnausta.
SM-sarjan voitti Woodcutters Vaasasta, hopealle
sijoittui HOS White Helsingistä ja pronssille HOS Red
Helsingistä. Finlandia-sarjassa voiton vei Merikoski
SBT Valkoinen Oulusta, hopeaa sai Seinäjoen Sisu ja
pronssille sijoittui TPS Turusta.
Kaudella 2011-2012 pelataan SM-sarjaa ja Finlandia-sarjaa. SM-sarjassa on mukana neljä joukkuetta
ja Finlandia-sarjassa viisi joukkuetta. SM-sarjan joukkueet ovat: HOS Red ja HOS White Helsingistä, Woodcutters Vaasasta ja Merikoski SBT Oulusta. Finlandiasarjan joukkueet ovat: M-Team EG ja Räiske Helsingistä,
TPS Turusta, Merikoski Valkoinen ja Merikoski Sininen
Oulusta.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
23
LIIGASEURAT MUKANA
HIOMASSA TIMANTTEJA!
TYTTÖSALIBANDY.FI
FACEBOOK.COM/TYTTOSALIBANDY
Kuurojen SM-turnaus.
Kuurojen SM-turnaus järjestettiin Tampereella 7.8.5.2011. Turnaukseen osallistui kuusi joukkuetta: Valpas Turusta, Hero Helsingistä, Jalo Jyväskylästä, Uljas
Tampereelta, Evyli Espoosta ja Ryhti Oulusta. Valpas
Turusta voitti turnauksen. Toiseksi sijoittui Hero Helsingistä ja kolmanneksi sijoittui Evyli Espoosta.
Tyttö- ja naissalibandyn
kehittäminen.
Seurojen tyttösalibandytoiminnan aloittamista ja kehittämistä tuettiin aktiivisesti mm. erilaisilla valmiilla
käytännön malleilla ja materiaaleilla sekä antamalla
seurakohtaista neuvontaa.
Keväällä 2011 järjestettiin alakoululaisille 10 Timanttikiertuetapahtumaa ympäri Suomen. Timanttikiertuetapahtumat järjestetään yhteistyössä paikallisen
seuran kanssa. Lisäksi syksyllä järjestettiin kolme Timanttikiertuetapahtumaa.
NST-Lappeenranta, Mikkelin Hatsina ja Kuopion
Welhot järjestivät vuoden aikana laajoja koulukiertueita. Kuopiossa koulukiertue tavoitti noin 1000 tyttöä,
Lappeenrannassa koulutapahtumissa lajiin tutustui
400 tyttöä ja Mikkelissä tyttöjä oli mukana noin 200.
Tyttö- ja naissalibandy oli vahvasti esillä 3.5.11.2011 Sport Expo-messuilla. Messuilla pelatun
naisten ja tyttöjen EFT-tapahtuman yhteydessä oli
Tyttösäbä-piste, jossa oli myytävänä tyttösalibandytuotteita, opastettiin messukävijöitä lajin pariin ja pisteellä oli mahdollisuus myös tehdä kannustuskylttejä
Suomen joukkueille. Kolmen päivän aikana pisteellä
kävi arviolta 10000 messukävijää.
Etelä-Suomen alueella jatkettiin seurayhteistyöpalaverien järjestämistä. Vuoden aikana kokoonnuttiin neljä
kertaa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia tyttösalibandytoimintaan liittyviä asioita sekä yleisesti seurojen
junioritoiminnan kehittämistä. Vastaavaa seurayhteis-
Vantaa
Tikkurilan Tiikerit
Turku
FBC Turku
Helsinki
Puotinkylän Valtti
200
Kajaani
Papas
150
Tampere
Classic
300
Helsinki
Tapanilan Erä
120
Parainen
PIF
200
Helsinki
Tapanilan Erä
150
Helsinki
M-team
120
Kotka
Crackers
150
Janakkala
Baldo Sport
200
Porvoo
PSS
250
Sipoo
ÅIF
120
Yhteensä
150
50
2160
TAULUKKO 2. Timanttikiertueen osallistujamäärät
24
KUVA 1. Timanttikiertueella Tikkurilassa.
työtoimintaa käynnistettiin aloituspalavereilla myös
Savo-Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Savo-Karjalassa
yhteistyön tuloksena järjestettiin ensimmäistä kertaa
D-tyttöjen alueellinen kerhoturnaussarja.
Salibandyn Tuki –säätiö jakoi ensimmäistä kertaa
tukea juniorisalibandyn kehittämiseen. Tuki kohdennettiin tyttösalibandyn kehittämishankkeisiin. Tukea
sai 11 seuraa.
Salibandyliiton organisaatiossa tapahtui muutoksia urheilutoimintojen sektorilla. Koulutus-ja valmennus (KoVa) muodostaa selkeämmän kokonaisuuden,
johon kuuluu valmennuksen tukitoimet ja pelaajien
kehittäminen. Pelaajapolku kehittyy ja tavoitteena on
yhä yksilöllisempi arviointi ja palautejärjestelmä, missä
keskeisessä roolissa ovat ikäluokkavalmentajat.
Valmentajien koulutusjärjestelmän muutos saatiin
alulle ja muutos saatetaan loppuun 2012. Tässä seurataan tarkkaan valtakunnallista kehitystä ja muutosta.
Valmennusmateriaaleja tuotetaan projektin yhteydessä lisää.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
25
Koulutus- ja
valmennustoiminta
26
Ohjaaja- ja valmentajakoulutus
Toimintavuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 49 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 639 henkilöä. Aluekouluttajien nimike muuttui keväällä 2011 liittokouluttajiksi.
Liittokouluttajien keskeinen tehtävä on vastata valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen alueellisesta koulutustoiminnasta.
Huippu-urheilun muutostyö ja uudet VOK -perusteet näkyivät myös Salibandyliiton valmennuskoulutusjärjestelmässä. Syksyllä 2011 käynnistyi valmennuskoulutuksen kehitystyö, minkä tavoitteena on
kehittää valmennuskoulutusta huomioimaan entistä
kokonaisvaltaisemmin yksilön kehittyminen.
Salibandyliiton huippu-urheilun strategiassa urheilijan/pelaajan polun rakentaminen on ollut merkittävä
asia vuoden 2011 syksystä lähtien. Valmennuskoulutuksen kehitystyö ja urheilijan / pelaajan polku tulevat
olemaan keskeisessä roolissa Salibandyliiton valmennus- ja koulutustoiminnassa.
Valtakunnallinen koulutus
Valtakunnallisesti järjestettiin kuusi koulutustapahtumaa, joihin osallistui 72 henkilöä. Uusien VOK perusteiden myötä 3- tason huippuvalmentajatutkinnon (HVT)
nimi muuttui Salibandyvalmennus 3 koulutukseksi.
Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa järjestettiin yhteistyössä toinen Valmentajan Ammattitutkinto
(VAT), johon osallistui 9 salibandyvalmentajaa.
Alueellinen koulutus
Alueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteensä 38 kpl. Niissä koulutettiin 489 valmentajaa. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella järjestettiin yhteensä
viisi teemakoulutusta, joiden teemana oli urheilijana
kasvaminen ja kehittyminen sekä suomalainen pelitapa. Koulutustoimintaa toteutettiin myös Salibandyliiton
pelaajapolkutapahtumissa, missä seuravalmentajat
olivat mukana ikäluokkavalmentajien johtamassa valmennustoiminnassa.
Pelaajapolku
Suomen Salibandyliiton junioripelaajien kartoitus- ja
seurantajärjestelmä pelaajapolku oli edelleen vahvan
kehitystyön alla vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011
pelaajapolkutapahtumien keskeisinä teemoina olivat
yksilön kehittymisen seuranta sekä urheilijana kasvaminen.
Vuoden 2011 aikana siirryttiin poikien toiminnassa
uuteen pelaajapolkujärjestelmään. Aluevalmentajien
toimenkuvat poistettiin käytöstä ja tilalle nimettiin ikä-
3 (+3) päätoimista
KoVa-tiimi / henkilöt
= koulutus ja valmennus
6 osa-aikaista
Maajoukkueissa toimivat
22 henk
Maajoukkuesihteeri
Ikäluokkavalmentajat / pojat
22 henk
Ikäluokkavalmentajat / tytöt
16 henk
Urheilutoimen päällikkö
Valmennuskoulutuskoordinaattori
Nuorisopäällikkö
Järjestöpäällikkö
Valmennuskoulutuskoordinaattori
Liittokouluttajat
6 henk
Lajikouluttajat
20 henk
Urheiluakatemiavalmentajat
16 henk
Pelaajapolku
134 oto
Lajimentorit
22 henk
Valiokunnat + työryhmät
15 henk
Valmentajapolku
KAAVIO 4. KoVA-sektorin resurssit.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
27
Alueellinen koulutus
SBV 1
Etelä-Suomi
SBJ 1
SBN 1
SBO
MV
YHT
Teema
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
3
46
2
25
1
20
0
0
2
34
2
30
10
155
Sisä-Suomi
3
32
3
35
2
34
0
0
1
10
3
48
12
159
Länsirannikko
1
11
0
0
4
42
0
0
1
8
0
0
6
61
Pohjanmaa
1
12
0
0
3
36
1
20
0
0
0
0
5
68
Savo-Karjala
1
16
0
0
0
0
0
0
1
15
0
0
2
31
Kaakkois-Suomi
2
26
2
21
1
12
0
0
2
20
0
0
7
79
Pohjois-Suomi
1
14
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
14
12
157
7
81
11
144
1
20
7
87
5
78
43
567
Valtakunnallinen koulutus
SBV 2
SBJ2
SBN 2
SBV3
VAT
Seminaari
YHT
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
kpl
hlö
2
26
0
0
2
20
1
17
1
9
0
0
6
72
Kaikki koulutukset yht: 49
639
SBV 1 & 2= Salibandyvalmennus 1 & 2
SBJ 1 & 2= Salibandyn juniorivalmennus 1 & 2
SBN 1 & 2= Salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus 1 & 2
SBO= Salibandyn ja sählyn ohjaajakoulutus
MV= Maalivahtikoulutus
Teema= Teemaseminaarit
SBV3= Salibandyvalmennus 3, 3-taso
VAT = Valmentajan ammattitutkinto
TAULUKKO 3. Toteutuneet valmentaja- ja ohjaajakoulutukset 2011.
luokkavalmentajat, jotka vastaavat yhden ikäluokan
pelaajista valtakunnallisesti. Poikien pelaajapolkutapahtumat koostuivat kuudesta eri kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat Pikku Pohjola 1, Pikku
Pohjola 2 ja Pikku Pohjola 3, Pohjolaleiri 1. ja Pohjolaleiri
2. sekä Pohjola Cup. Vuoden 2011 aikana järjestettiin
17 poikien pelaajapolkutapahtumaa, joissa oli mukana
1816 pelaajaa 1993–97- syntyneiden ikäluokista.
Tyttöjen pelaajapolkutapahtumat toteutettiin Itä- Länsi
jaolla. Pelaajapolkutapahtumat koostuivat viidestä eri
kartoitus- ja seurantatapahtumasta, joita olivat Taiturileiri 1, Taiturileiri 2, Taiturileiri 3 Pohjolaleiri sekä Pohjola
Cup. Pelaajapolkuikäluokkina olivat 1993- 97-syntyneet
tyttöpelaajat. Vuoden 2011 aikana järjestettiin 9 pelaajapolkutapahtumaa, joihin osallistui 340 tyttöpelaajaa.
Lisäksi ikäluokissa 1994,1995 ja 1997 järjestettiin ItäLänsi tähdistöottelut, joihin osallistui 102 tyttöpelaajaa.
Pelaajapolkutapahtumat järjestettiin Suomen Salibandyliiton valmennuskeskuksessa, Eerikkilän urheiluopistolla sekä Tanhuvaaran ja Kuortaneen urheiluopistoilla.
28
Urheiluakatemiat
Salibandy on lajina mukana 14 Urheiluakatemiassa. Näistä Pääkaupunkiseudulla toimiva Urhea on suurin, käsittäen kuusi harjoituspaikkaa. Urheiluakatemiatoiminnassa
on mukana 20 valmentajaa ja 301 urheilijaa. Urheilijat ovat
valtaosin 2.-asteen opiskelijoita.
Talenttileirit
Leirit olivat suunnattu 1995–96-syntyneille pelaajille
ja niitä järjestettiin kaksi Eerikkilän Urheiluopistolla.
Osallistujia oli kesäkuussa 50 ja elokuussa 100. Kesäkuun leirille osallistui 50 1996- syntynyttä poikapelaajaa. Elokuun leirille osallistui 50 1995–96- syntynyttä
tyttöpelaajaa sekä 50 1995-syntynyttä poikapelaajaa.
Leirit oli suunnattu seurojen lahjakkaille urheilijoille,
jotka ovat motivoituneita ja tavoitteellisia kehittämään
itseään urheilijana.
Ikäluokkavalmentajat
Ikäluokkavalmentajat vastaavat pelaajapolkujärjestelmässä vastuuikäluokkansa pelaajaseurannasta, säännöllisestä yhteydenpidosta ikäluokan seuravalmentajiin
sekä pelaajapolkutapahtumien valmennuksellisesta
suunnittelusta ja toteutuksesta.
Tyttöjen ikäluokkavalmentajat 2011
Fyysisen kunnon testaus
1993-syntyneet; Jukka Kouvalainen, Esa Partanen,
1994-syntyneet; Pette Nousiainen, Minna Simonen
1995-syntyneet; Jyrki Paajanen, Matti Pienihäkkinen
1996-syntyneet; Anssi Jukka, Christian Bremer
1997-syntyneet Jouni Kulmala, Lasse Kurronen
1998-syntyneet Mika Strömberg, Mia Alen
Testattujen pelaajien määrä eri tahoilla osoittaa, että
testaaminen seuratasolla on muuttunut ns. massatesteiksi. Seurat testaavat enemmän junioripelaajia
kuin ennen. Suuntaus on positiivinen sen vuoksi, että
näin pelaajat saadaan seurantaan entistä aikaisemmin
ja he saavat testeistä kokemuksia ennen mahdollisia
valintoja Talenttileireille ja ikäluokkatapahtumiin. Tulevaisuudessa ikäluokkatapahtumien ja laajentuneiden
Talenttileirien yhteydessä tapahtuva testaaminen antaa vielä paremmat mahdollisuudet pelaajien henkilökohtaisten ominaisuuksien seurantaan.
Poikien ikäluokkavalmentajat 2011
1994-syntyneet Hannu Santanen, Hannu Mattila,
Aki Vilander, Tommi Fäldt
1995-syntyneet Ilja Pantzar, Juhani Skyttä,
Jyri Korsman, Tomi Varis
1996-syntyneet John Liljelund, Teemu Vanhala,
Juha Hirvonen, Juri Jolkkonen, Mikko Helanen
1997-syntyneet Jari Nissinen, Juha Laukka,
Ilkka Lehtinen, Jussi Mäenpää
1998-syntyneet Marko Arrhenius, Lars Westermark,
Henry Myyryläinen, Jorma Fisk, Hannu Fälden
Valmennuksen lajimentorointi
Mentorointi on mm. työnohjaamista, osaamisen lisäämistä, valmennuksessa oleellisen löytämistä, mahdollisissa kriiseissä auttamista ja kokemuksien jakamista.
Urheiluseurassa valmentaja tukee valmentajaa.
Mentorointiprojektiin oli avoin haku ja hakemuksia
tuli 15 seuralta. Näistä projektiin mukaan valikoitui
12 seuraa. Liiton lajimentorien tavoitteena oli saada
mentorointi toimintatavaksi seuran sisäiseen valmennustoimintaan. Kaikilla projektiin valituilla seuroilla ei
vielä ollut valmiutta projektiin läpivientiin ja valituista kolme seuraa keskeytti alkuvaiheessa. Seitsemän
seuran kanssa projekti vietiin läpi vuoden aikana tai
viimeistely jäi 2012 alkuun. Onnistuminen oli kohtalaista ja lopullinen arviointi voidaan tehdä vuoden 2012
puolella päättyvän kilpailukauden jälkeen.
seura
aluelajimentori
M-teamEtelä-SuomiTapio Tamminen
Lohjan SalibandyEtelä-Suomi
Veli-MattiHemmo
Kirkkonummi RangersEtelä-Suomi
Veli-MattiHemmo
KSSSavo-Karjala
Juha Hirvonen
Josba junioritSavo-Karjala
Petri Kettunen
SPV
PohjanmaaKristian Hiltunen
Kajaanin Papas
Pohjois-Suomi
Testatut pelaajat
Maajoukkueet202
Seurajoukkueet1175
Pohjola Cup
65
Talenttileirit146
Yhteensä1588
Testaukset suoritti ja testikantaa päivitti Veli-Matti
Hemmo.
Seuratoiminnan kehittäminen
Seuratoiminnan kehittämisen painopistealue strategian mukaisesti oli toteuttaa toimenpiteitä, joilla visio
”Salibandyseurat ovat elinvoimaisia ja menestyviä”
voitaisiin saavuttaa.
Strategiset tavoitteet olivat:
• Seuratoiminnan perusteet on laajasti
omaksuttu salibandyseuroissa.
• Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien
seurojen saatavilla.
• Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan
pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.
• Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat
toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.
Toimenpiteet
Järjestyksessään kolmas salibandyseurojen kehittymisohjelma käynnistyi toukokuussa. Ohjelmaan valittiin mukaan kuusi seuraa (Blackbirds United, Steelers
JSB (aikaisemmin RUR JSB), Lehmo Balls -96, SBS Pori,
SB-Pro Nurmijärvi ja FBC Dux).
Juha Laukka
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
29
Kehittymisohjelman puitteissa järjestettiin kaksi
lähijaksoa, 27.-29.5.2011 Hanasaaressa Espoossa ja
9.-11.9.2011 Kisakalliossa Lohjalla. Toimintaohjelma
kestää 11 kuukautta, ja jatkui vuoden 2012 puolelle.
Yhteistyötä valmennustoiminnan kanssa lisättiin nimeämällä liittokouluttajia ja valmennuksen seuramentoreita seurakehittymisohjelman seuratutoreiksi (6
kpl). Kullakin osallistuvalla seuralla on oma tutori, jonka
kanssa seuran omaa kehittymissuunnitelmaa käydään
sekä seuratapaamisissa että muilla tavoilla läpi.
Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen
Liikunnan (Kesli) kanssa. Ohjelmalla oli oma ohjausryhmä, johon kuuluivat seurakehittäjä Laura Härkönen
Keslistä, Jari Oksanen ja Mervi Kilpikoski Salibandyliitosta.
Seuratoiminta Nyt! –kysely toteutettiin lokakuussa keskisuurille ja suurille salibandyseuroille. Kyselyn tulokset julkistettiin marraskuussa valtuustolle ja
seurojen puheenjohtajille tarkoitetussa SeuraForum
2011 –seminaarissa.
Kysely lähetettiin yhteensä 373 henkilölle, vastauksia saatiin 181. Laajassa kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä seuratoiminnan kehittämisen strategian toteutumisesta, seurojen palvelutarpeita liittoa
kohtaan, hyvien toimintatapojen toteutumista seurojen
talouden ja hallinnon toteutuksessa, seurojen visioiden,
strategioiden ja toiminta-ajatusten määrittelyjä jne.
Lisäksi kysyttiin seurojen toimijoiden motiiveja, oman
seuratoiminta-aktiivisuuden kestoa, koulutustaustaa ja
mahdollisia kouluttautumisen esteitä. Kyselyn tuloksia
hyödynnetään uusien palveluiden suunnittelussa.
Kaksivuotinen Liikunnan ammattitutkinto (seuratoiminnan suuntautuminen), LATS, käynnistyi syksyllä
yhteistyössä Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton
kanssa. Ammattikoulutukseen osallistui 5 salibandyseurojen työntekijää.
Suora seuratuki. Veikkausvoittovaroista myönnettävää suoraa seuratukea työntekijän palkkauskuluihin
myönnettiin seitsemälle salibandyseuralle.
GrIFK Salibandy, nuorisovalmennuspäällikkö
Kirkkonummi Rangers, seura- tai järjestösihteeri
Kuopion SalibandySeura, nuorisopäällikkö
Oulun Luistinseura, seura- tai järjestösihteeri
RuRu juniorisalibandy, nuorisopäällikkö
SB-Pro Nurmijärvi, toiminnanjohtaja
ÅIF, nuorisovalmennuspäällikkö
Yhteensä tukea myönnettiin 100 seuralle. Tukea
saaneissa salibandyseuroissa vierailtiin tai oltiin muilla
tavoin yhteydessä työntekijöiden rekrytointivaiheessa.
Salibandyseuroissa oli palkattuja 50–100, ja määrä on
nousussa.
Erotuomaritoiminta
Erotuomaritoiminnan kehittämistä jatkettiin vuoden
2011 aikana kehitysohjelmien kautta. Kehitysohjelmat
perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2014.
Urheiluakatemia
Valmentajat
Pääkaupunkiseutu, Urhea
Ari Haapalainen, Kati Suomela, Joonas Naava, Lasse Eriksson
59
Turku, Turun seudun urheiluakatemia
Toni Järveläinen
13
Tampere, Tampereen urheiluakatemia
Hannu Santanen, Seppo Toriseva, Elina Korjansalo
33
Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia
Mikko Helanen
12
Joensuu, Joensuun urheiluakatemia
Petri Kettunen
15
Lappeenranta, Etelä-Karjalan urheiluakatemia
Sauli Hynynen
15
Kajaani, Vuokatin urheiluakatemia
Jani Lipsanen
29
Kuopio, Pohjois-Savon urheiluakatemia
Mikko Tiihonen
10
Oulu, Oulun seudun urheiluakatemia
Karo Kuussari
33
Savonlinna, Etelä-Savon urheiluakatemia
Atte Juuti
14
Jyväskylä, Keski-Suomen urheiluakatemia
Janne Kainulainen
10
Pori, Satakunta Sport Academy
Antti-Jussi Härkönen
15
Lahti, Päijät-Hämeen urheiluakatemia
10
Kouvolan Urheiluakatemia
Mikko Potinkara
Urhea, Leppävaara
Tomi Rastas
10
Urhea, Sotunki
Arno Karkamo
15
20 valmentajaa
301
TAULUKKO 4. Salibandyn urheiluakatemiaryhmät ja niiden valmentajat.
30
Urheilijat
8
Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns.
A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarivalmennukseen.
Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2014. Erotuomarivaliokunta (ETV) valitsi kullekin erotuomaritoiminnan osa-alueelle vastuuhenkilöt. Erotuomaritoiminnan alueellista kehitysohjelmatyötä tehtiin vuoden
2011 aikana mm. perustamalla alueille erotuomaritoiminnan johtoryhmät.
Valtakunnallinen koulutus
ETV ja valitut vastuuhenkilöt kouluttivat Eerikkilässä
viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvastaavat, erotuomarivalmennusvastaavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten
liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat sekä eri alueiden alue-erotuomarikouluttajat.
Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli noin 30, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutusryhmän
koko noin 20, liittokoulutus- eli Divariryhmän noin 20
ja kouluttajien noin 40.
Pääsarjaerotuomarivalmentajien, jotka toimivat
myös otteluvalvojina, lisäksi koulutettiin alueellisesti
alue-erotuomarivalmentajia. Miesten ja naisten liigojen erotuomareita koulutettiin kolme kertaa: helmi-,
touko- ja elo-syyskuussa. Divariryhmän erotuomareita
koulutettiin huhti- ja syyskuussa 2011. Loppukesällä
2011 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria
lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä.
Kaudella 2010-11 aloitettua alueiden erotuomarikoulutuksen uutta toimintatapaa, ns. A4 –koulutusta,
jatkettiin. Kerralla koulutetaan kahden tai kolmen (2-3)
eri alueen alue-erotuomareiden ”huiput” yhteisessä
päivän koulutuksessa vastuukouluttajien voimin. Osa
alueellisesta erotuomarikoulutuksesta sai valtakunnallisia piirteitä.
Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin jo syksyllä 2003
käyttöön otetun yhteispohjoismaisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä. Uusien erotuomarikoulutusmateriaalien kehittämisprojekti jatkui vuonna 2011
yhteistyössä Ruotsin, Tshekin, Norjan ja Sveitsin salibandyliittojen kanssa.
Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueellisesti. Toimitsijakoulutukset pidettiin pääsääntöisesti ns. seurakoulutuksina.
Erotuomariasettelu ja
maksamisjärjestelmät
Pääsarjojen erotuomariasettelijoina toimivat Jukka
Suominen (mliiga) ja Sami Rahikainen (nliiga ja m.1.div.).
Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin
jatko-otteluiden asettelusta vastasi ETV ja kunkin sar-
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
31
jan vastuuhenkilöiden johtamat työryhmät. Alueiden
erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista.
Erotuomariasettelussa käytettiin Internet -pohjaista
Asettelija -ohjelmaa.
Pääsarjoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja
matkakulukorvausten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäytäntöä. Turnausmuotoisissa sarjoissa matkakulukorvaukset maksettiin
liiton toimesta.
Erotuomarivalmennus
Pääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomarivalmennusta pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät
olosuhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Erotuomarivalmennuksen ja –koulutuksen apuna käytettiin
miesten ja naistensalibandyliigassa sekä miesten Divarissa kerättävää joukkuepalautetta.
Alueiden erotuomarivalmentajien koulutusta jatkettiin alueellisesti. Erotuomarivalmennuksen määrä
kasvoi vuoden 2011 aikana yllättäen siten, että budjetoidut resurssit tuli selkeästi ylitetyksi. Tämä aiheutti
loppuvuodesta tarpeen aikaisempaa tarkemmin kohdennettuun erotuomarivalmennusasetteluun.
Erotuomariresurssit
Erotuomarimäärä on viime vuosina vakiintunut lähes
tuhannen tienoille. Maan eri alueilta on raportoitu
edelleen erotuomarien määrän riittämättömyydestä
ja pelosta toiminnassa mukana olevien väsymisestä
ylisuurien ottelumäärien vuoksi. Joillakin alueilla ei ole
pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen
mukaisesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on
myös käytetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita.
Erotuomarien suuri vaihtuvuus on koettu myös suurena ongelmana eli runsaan rekrytoinnin hyödyt häviävät
liian useiden toiminnassa mukana olleiden erotuomarien lopettamispäätöksiin. Tästä voidaan päätellä, että
erotuomaritoiminnan yleisen toimintailmapiirin ja arvostamisen parantaminen kaipaavat edelleen uuden
strategian suuntaisia pikaisia korjaustoimenpiteitä.
Alueellinen erotuomaritoiminta
Alueellisen erotuomaritoiminnan kehittämistä tuettiin
perustamalla kullekin alueelle erotuomaritoiminnan
johtoryhmä. Siihen kuuluivat alueen keskeiset sektorin
toimijat (alueen erotuomarivastaava, et –koulutusvastaavat, et –valmennusvastaava ja et –asettelijat).
Koulutuksessa toteutettiin jatkuvan koulutuksen
–periaatetta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen jakamisen tasaisesti koko kauden ajalle.
Kuva: IFF
32
Kuva: IFF
Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin
yhteistyötä mm. osallistumalla SEL:n järjestämään
koulutukseen.
Kansainvälinen toiminta
Vuonna 2011 liiton naisten otteluissa kansainvälisinä
erotuomareina toimivat Tuija Heiskanen, Heli Saario,
Janne Koskinen ja Teemu Rannikko sekä miesten otteluissa Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Andrew Lewis, Anssi
Silvo, Tommi Järventausta, Miikka Myllykangas, Tero
Fordell ja Lasse Vuola. Kansainväliset erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansainvälisiä otteluja
IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan
maissa, lisäksi tehtävät ovat laajentuneet myös Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Joulukuussa Sveitsissä järjestettyjen naisten MMkisoissa erotuomaritehtäviä oli pareilla Koskinen-Rannikko ja Heiskanen-Saario.
IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuomaritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lauri
Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa
tarkkailutehtäviä. Lisäksi Klaus Koskela toimi RC:n jäsenenä yhtenä vastuuhenkilönä erotuomariasetteluissa
sekä et -tarkkailussa, ja toimi seminaarikouluttajana.
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
33
Edustukset muissa järjestöissä
SSBL Salibandy Oy
Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtumien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy, puhekielessä Salibandyliiga.
SSBL:n edustajina SSBL Salibandy Oy:n hallituksessa
ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja
Matti Ahde. Puheenjohtajana toimi Pekka Raitala ja
hallituksen jäseninä Matti Karjula (30.6. saakka), Timo
Kekkonen (1.7. alkaen), Timo Tuominen ja Tom Hedkrok.
Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi
SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana.
Salibandyn Tuki -Säätiö
Suomen Salibandyn Tuki -Säätiössä puheenjohtajana
toimi Matti Ahde, hallituksen jäsenenä liiton hallituksen
jäsen Marjo Liljelund, Mika Honkasalo, Risto Kauppinen
ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.
SLU
Timo Kekkonen,
seuratoiminnan tulevaisuus -2020 neuvottelukunta
Mervi Kilpikoski, järjestö- ja seurapalveluvaliokunta
Jari Kinnunen, viestintävaliokunta
Esko Kyyhkynen, olosuhderyhmä
SLU:n syyskokousedustajat 18.-19.11.2011, Matti Ahde
ja Jari Kinnunen.
8.10. Euro Floorball Tour -kokous, Mlada Boleslav,
Tshekki
Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu
Markku Huoponen, jäsenenä osallistuminen
26.10. Champions Cup -kokous, Zürich, (IFF, Suomi,
Ruotsi, Sveitsi, Tshekki)
Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen
8.12. Euro Floorball Tour -kokous, St Gallen, Sveitsi
Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu
Markku Huoponen, jäsenenä osallistuminen
9.-10.12. IFF:n jäsenjärjestöjen seminaari, St Gallen,
Sveitsi
Matti Ahde
Ismo Haaponiemi
Mervi Kilpikoski
11.12. Champions Cup -kokous, St Gallen, Sveitsi (IFF,
Suomi, Ruotsi, Sveitsi, Tshekki)
Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen
Nuori Suomi
Risto Kauppinen
IFF Central Board, marketing
Jari Kinnunen, hallituksen varapuheenjohtaja
Ismo Haaponiemi, lasten ja nuorten urheilun johtoryhmä
Ismo Haaponiemi
IFF Diciplinary Committee, chairman
Nuori Suomi Säätiö
Jari Kinnunen, varapuheenjohtaja
Nuori Suomi Palvelut Oy
Tom Hedkrok
IFF Appeal Committee
Jari Kinnunen, hallitus
Klaus Koskela
IFF Referee Committee
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea
Ari Vehniäinen
IFF Rules and Competition Committee
Jari Oksanen, johtokunnan jäsen
Kansainväliset edustukset
18.1. Euro Floorball Tour -kokous, Zürich, Sveitsi
Ismo Haaponiemi, jäsenenä osallistuminen
34
5.-8-5. Euro Floorball Tour -kokous, Weissenfels, Saksa
Ismo Haaponiemi, EFT-ryhmän vetovastuu
Ari Vehniäinen, jäsenenä osallistuminen
Tiina Nylander
IFF Medical Committee
Paula Jouhten
IFF Athletes Committee
Liiton nimeämät henkilöt
Valtuusto
Sisä-Suomi
Markku Lappi (MultiAnts ry), varajäsen Jani Mäcklin
(Tampereen erotuomarikerho ry)
Minna Simonen (Koo-Vee ry), varajäsen Jari Pulkkinen
(SB Juupajoen Junnut ry)
Esa Johansson (SC Classic ry), varajäsen Nina Ojanen
(Forssan Suupparit ry)
Kaakkois-Suomi
Marja Talikka (NST-Lappeenranta ry), varajäsen Markus
Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima ry)
Rauno Sarja (HU-46 ry), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga ry)
Olli Lehtonen (Korven Honka ry), varajäsen Anne Auraskari (SB Tuska Team ry)
Pohjanmaa
Tuulikki Kangasluoma (Seinäjoen Peliveljet ry), varajäsen Mikko Vasanko (Seinäjoen Sisu ry)
Simo Kourio (Woodcutters ry), varajäsen Markku NevaKeturi (Ilmajoen Salibandy ry)
Mika Sarkkinen (Nibacos Kokkola ry), varajäsen Timo
Ristimäki (Nurmon Jymy ry)
Etelä-Suomi
Sanna Siltanen (Salibandyseura Viikingit ry), varajäsen
Jari Kettunen
Jukka Haavisto (Kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö
Kokljuschkin (Tikkurilan Tiikerit ry)
Matti Kahila (SB-Pro Nurmijärvi ry), varajäsen Anne
Salminen (Porvoon Salibandyseura ry)
Savo-Karjala
Markus Holopainen (Lehmo Balls -96 ry), varajäsen
Heimo Lyhykäinen (Tuupovaaran Urheilijat ry)
Kalevi Aho (SB Raatti ry), varajäsen Mauri Pursiainen
(Outokummun Pallo 84 ry)
Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura ry), varajäsen
Katriina Manninen (Kuopion Salibandyseura ry)
Länsirannikko
Anssi Reunanen (SB Naantali ry), varajäsen Sari Laakso
(FBC Turku ry)
Veli-Pekka Jokipuu (SBS Masku ry), varajäsen Krista
Forsman (Salon Palloilijat ry)
Juha Kiviniemi (TPS Salibandy ry), varajäsen Jarkko Nieminen (Rauman Salba ry)
Pohjois-Suomi
Jussi Tolonen (UIFK ry), varajäsen Arto Ojala (Merikoski
SBT ry)
Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet ry), varajäsen
Milja Raudusoja (OFBC ry)
Reino Moilanen (Kuusamon Pallo-Karhut ry), varajäsen
Juha Tervo (PaKa ry)
Liittohallitus (suluissa osallistuminen hallituksen kokouksiin)
Matti Ahde, puheenjohtaja (15/15)
Marja-Sisko Luode, varapuheenjohtaja (15/15)
Jyrki Kangasniemi (13/15)
Ann-Christin Kautto (13/15)
Matti Karjula (14/15)
Valtteri Mikkola (12/15)
Timo Kekkonen (13/15)
Ville Turunen (13/15)
Harri Väänänen (12/15)
Valiokunnat ja ryhmät
Erotuomarivaliokunta, kokoontui yhdeksän (9) kertaa
Puheenjohtaja: Klaus Koskela
Jäsenet: Marjo Alanko, Veli Halonen, Jouni Kääriäinen,
Mika Saastamoinen, Juha Sirkka, Ville Turunen.
Sihteeri: Jukka Parviainen
Huippu-urheiluvaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaa
Puheenjohtaja: Valtteri Mikkola
Jäsenet: Jorma Hyytiä, Arja Kilpeläinen, Erik Piispa.
Sihteeri: Petri Kettunen, Jari Oksanen
Nais- ja tyttösalibandyn kehitystyöryhmä
Puheenjohtaja: Kaarina Salomaa
Jäsenet: Arja Kilpeläinen, Jyrki Paajanen, Ilse Klockars,
Anniina Paavilainen, Lotta Fredrikson, Eeva Welling
Juniorivaliokunta, kokoontui viisi (5) kertaa
Puheenjohtaja: Ann-Christin Kautto
Jäsenet: Jari Fagerström, Arto Hiltunen, Jarno Huolman,
Jari Pulkkinen, Juha Pyyhtiä, Petri Tuominen
Sihteeri: Kim Sällström
Järjestö- ja seuratoimintavaliokunta, kokoontui kaksi
(2) kertaa
Puheenjohtaja: Timo Kekkonen
Jäsenet: Riitta Hellgren, Mervi Kilpikoski, Tiina Koivisto,
Harri Lindblom, Jari Oksanen, Marko Paju
Sihteeri: Ismo Haaponiemi
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
35
Kansainvälinen valiokunta, kokoontui kolme (3) kertaa
Puheenjohtaja: Matti Ahde
Jäsenet: Ismo Haaponiemi, Risto Kauppinen,
Jari Kinnunen, Ari Vehniäinen, John Liljelund
(asiantuntija)
Sihteeri: Mervi Kilpikoski
Sääntövaliokunta, kokoontui yhden (1) kerran
Puheenjohtaja: Jyrki Kangasniemi
Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska
(asiantuntija), Klaus Koskela (asiantuntija), Harri Väänänen (asiantuntija)
Sihteeri: Esko Kyyhkynen
MM2015-hakutyöryhmä & MM2015 – valmistelutyöryhmä
Puheenjohtaja: Mervi Kilpikoski
Jäsenet: Arja Kilpeläinen, Matti Karjula, Jyrki Paajanen
(15.11.2011 saakka), Kaarina Salomaa (1.11.2011 alkaen), Jari Kinnunen
Talousvaliokunta, kokoontui kolme (3) kertaa
Puheenjohtaja: Marjo Liljelund
Jäsenet: Klaus Krokfors, Valtteri Mikkola
Sihteeri: Claes Grapes
Kilpailuvaliokunta, kokoontui 14 kertaa syyskuuhun
mennessä
Puheenjohtaja: Ville Turunen
Jäsenet: Tanja Kamaja-Miskala, Jouni Kulmala, Jarkko
Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopa
Sihteeri: Esko Kyyhkynen
Kurinpitovaliokunta
Puheenjohtaja: Harri Väänänen
Jäsenet: Rainer Ehro, Saija Himanka, Ann-Christin
Kautto, Ari-Pekka Laitalainen, Juhani Leppänen, Sami
Rahikainen, Ari Vehniäinen
Sihteeri: Mika Hilska
Kurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasioiden kehittämistä.
Kurinpitoryhmä, kokoontui 14 kertaa
Harri Väänänen (puheenjohtaja), Rainer Ehro, Sirpa
Leppäkangas, Sami Rahikainen, Jussi Wahe
Sihteeri: Mika Hilska.
HUOM! Kurinpitoryhmä on Salibandyliiton kurinpitopäätöksiä tekevä toimielin.
Markkinointivaliokunta, kokoontui kaksi (2) kertaa
Puheenjohtaja: Matti Karjula
Jäsenet: Elina Hankkio, Erkka Jaakkola, Mikko Nurminen, Tino Singh, Petri Toivanen, Juuso Enala (16.5.
saakka), Leslie Wardi (16.5. alkaen)
Sihteeri: Jari-Pekka Lehtonen
Olosuhdevaliokunta
Puheenjohtaja: Marja-Sisko Luode
Jäsenet: Kim Sällström, Kaisa Tamminen
Sihteeri: Esko Kyyhkynen
36
Tulevaisuusvaliokunta
Puheenjohtaja: Matti Ahde
Jäsenet: Mikael Fogelholm, Paula Jouhten, John Liljelund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila RuuskanenHimma
Sihteeri: Ismo Haaponiemi
Your Move työryhmä 2011
Lajivastaava: Janne Bruun
Kampanja-assistentti: Anni Kettunen
Nuorten työryhmä:
Oona Ahlstedt (Helsinki)
Alisa Huisman (Tikkakaoski)
Pauliina Jokinen (Tikkakoski)
Samuli Kinnunen (Vantaa)
Susanna Pitkänen (Vantaa)
Suvi Kinnunen (Vantaa)
Nenna Saukkonen (Vantaa)
Erika Svahn (Espoo)
Henkilöstöluettelo
Bruun Janne, nuoriso- ja harraste & huippu-urheiluassistentti
Eriksson Lars, koulutus- ja valmennuskoordinaattori
Grapes Claes, talouspäällikkö, 1.8. alkaen
Haaponiemi Ismo, pääsihteeri
Hagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla maaliskuusta alkaen)
Helanen Mikko, aluevastaava Pohjanmaa
Hindström Tanja, sihteeri
Holopainen Jani, aluevastaava Savo-Karjala
Huoponen Markku, tiedotuspäällikkö
Jukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-Suomi
Kettunen Anni, Your Move –projektityöntekijä
(4.10.2010-3.6.2011)
Kilpikoski Mervi, järjestösihteeri 17.6. saakka, järjestöpäällikkö 18.6. alkaen
Kinnunen Jari, toiminnanjohtaja
Koivisto Tiina, aluevastaava Länsirannikko
Kondo Jan, sarjasihteeri Etelä-Suomi
Kyyhkynen Esko, kilpailupäällikkö
Laaksonen Terho, aluevastaava Etelä-Suomi
Lamu Miikka, koulutus- ja valmennuskoordinaattori
Leppänen Juhani, aluevastaava Sisä-Suomi
Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti
Oksanen Jari, koulutuspäällikkö 17.6. saakka, urheilutoimen päällikkö 18.6. alkaen
Parviainen Jukka, erotuomariasiantuntija
Rautio-Sipilä Marie, aluevastaava Pohjois-Suomi
Sällström Kim, nuorisopäällikkö
Vasankari Johanna, jäsensihteeri
Welling Eeva, harrastevastaava
Puolipäiväiset ja osa-aikaiset työntekijät
Eriksson Peter, liittokouluttaja Länsirannikko
Haapalainen Ari, liittokouluttaja Etelä-Suomi
Tamminen Tapio (31.5.2011 saakka), Hemmo VeliMatti, liittokouluttaja Sisä-Suomi
Hiltunen Kristian, liittokouluttaja Pohjanmaa
Juuti Atte, liittokouluttaja Kaakkois-Suomi ja SavoKarjala
Kuussaari Karo, liittokouluttaja Pohjois-Suomi
Siviilipalvelusmiehet
Hietakangas Jaakko
Holmström Samu Valtteri
Ilkka Sakari
Karjalainen Joni
Ketola Lauri
Puolakkainen Juuso
Salminen Lassi
Suomen Salibandyliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) kouluttajat 2011
Hemmo Veli-Matti
Hirvonen Juha
Kivioja Mikko
Meuronen Juho
Nissinen Jari
Nybäck Niklas
Pakarinen Henry
Pollari Matti
Santanen Hannu
Strömberg Mika
Suomela Kati
Alueiden erotuomaritoimijat ja pääsarja-asettelijat
Etelä-Suomi
Petri Sillberg, erotuomarivastaava, Helsinki
Marko Kapiainen, koulutusvastaava, Vantaa
Jenni Heikkinen, valmennusvastaava, Espoo
Tero Merenheimo, asettelija (turnaus), Espoo
Sami Rahikainen, asettelija (yksittäiset), Vantaa
Länsirannikko
Vesa Vuorinen, erotuomarivastaava, Raisio
Mikael Montonen, koulutusvastaava, Turku
Heikki Hakala, valmennusvastaava, Huittinen
Mikko Heikkilä, paikkakuntavastaava/Pori, Pori
Tapio Mäkelä, asettelija, Kaarina
Et -kouluttajina alueella toimivat Heikki Hakala, Teemu
Näreoja, Mikael Montonen, Vesa Vuorinen ja Mikko
Heikkilä.
Sisä-Suomi
Jani Mäcklin, erotuomarivastaava, Laukaa
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
37
Kimmo Virtanen, koulutusvastaava/ Keski-Suomi, Halli
Timo Karinki, koulutusvastaava/ Pirkanmaa, Nokia
Henri Hakala, koulutusvastaava / Kanta-Häme Hämeenlinna
Lauri Oksanen, valmennusvastaava/ KeskiSuomi, Jyväskylä
Ari Lähteenmäki, valmennusvastaava/ Pirkanmaa,
Pirkkala
Janne Koskinen, paikkakuntavastaava/
Pirkanmaa, Kangasala
Petri Pitkänen, paikkakuntavastaava/
Kanta-Häme, Hämeenlinna
Reijo Lampinen, asettelija / Keski-Suomi, Multia
Jukka Suominen, asettelija / Pirkanmaa, Lempäälä
Mikko Koivistoinen, asettelija / Kanta-Häme, Hämeenlinna
Kaakkois-Suomi
Kari Saukkonen, erotuomarivastaava, Mikkeli
Jere Laine, koulutusvastaava, Hamina
Marko Partio, valmennusvastaava, Mikkeli
Toni Sällinen, paikkakuntavastaava / Lahden seutu,
Hämeenkoski
Marko Virtanen, asettelija, Kouvola
Savo-Karjala
Kari Keskitalo, erotuomarivastaava, Joensuu
Timo Kankkunen, koulutusvastaava, Joensuu
Jani Holopainen, valmennusvastaava, Joensuu
Jari Hämäläinen, paikkakuntavastaava / Kuopio, Siilinjärvi
Mika Saastamoinen, asettelija (yksittäiset, turnaus
Karjala), Joensuu
Hannu Kokkonen, asettelija (turnaus Savo), Iisalmi
Kouluttajina on toiminut Karjalan alueella Kari Keskitalo, Timo Kankkunen, Jani Holopainen ja Mika Saastamoinen (A4) sekä Savon alueella Kimmo Kainulainen
ja Jari Hämäläinen.
Pohjanmaa
Jukka-Pekka Jantunen, erotuomarivastaava, Vähäkyrö
Petteri Saarinen, koulutusvastaava, Vaasa
38
Ronny Brännbacka, valmennusvastaava, Pietarsaari
Sami Laitalainen, paikkakuntavastaava / Vaasa, Vaasa
Pertti Kirsilä paikkakuntavastaava / Pietarsaari, Pietarsaari
Timo Järvi, paikkakuntavastaava / Seinäjoki, Lapua
Jouni Trenn, paikkakuntavastaava / Kokkola, Kokkola
Kimmo Timonen, asettelija, Kokkola
Pohjois-Suomi
Marko Ihalainen, erotuomarivastaava, Oulu
Tuomas Hartikainen, koulutusvastaava, Oulu
Kari-Pekka Autio, valmennusvastaava, Vihanti
Esko Korhonen, paikkakuntavastaava / Rovaniemi,
Rovaniemi
Tom Pruiksma, asettelija (yksittäiset), Oulu
Mika Räsänen, asettelija (turnaus), Oulu
Pääsarjaerotuomariasettelijat
Jukka Suominen, miesten salibandyliiga, Lempäälä
Sami Rahikainen, naisten salibandyliiga ja Divari, Vantaa
Maaottelut 2011
Miehet
5.2.2011KarlskronaSuomi - Ruotsi
22.4.2011LinköpingSuomi - Tshekki
23.4.2011LinköpingSuomi - Sveitsi
24.4.2011LinköpingSuomi - Ruotsi
9.9.2011SeinäjokiSuomi - Sveitsi
10.9.2011TampereSuomi - Sveitsi
4.11.2011BrnoSuomi - Tshekki
5.11.2011BrnoSuomi - Ruotsi
6.11.2011BrnoSuomi - Sveitsi
5 - 11
8-1
8-2
2-7
9-3
7-1
5-7
7-6
7-4
Naiset
5.2.2011KarlskronaSuomi - Ruotsi
21.4.2011St. GallenSuomi - Sveitsi
22.4.2011St. GallenSuomi - Ruotsi
23.4.2011St. GallenSuomi - Tshekki
9.9.2011BabimostSuomi - Puola
9.9.2011
ZbaszynSuomi - Sveitsi
10.9.2011SiedlecSuomi - Saksa
10.9.2011
ZbaszynSuomi - Tshekki
11.9.2011SiedlecSuomi - Norja
4.11.2011
HelsinkiSuomi - Sveitsi
5.11.2011
HelsinkiSuomi - Tshekki
6.11.2011
HelsinkiSuomi - Ruotsi
4.12.2011St. GallenSuomi - AustraliaMM
5.12.2011St. GallenSuomi - LatviaMM
6.12.2011St. GallenSuomi - SaksaMM
9.12.2011St. GallenSuomi - PuolaMM
10.12.2011St. GallenSuomi - TshekkiMM
11.12.2011St. GallenSuomi - RuotsiMM
2 - 10
3-0
4-4
6-1
7-2
4-6
12 - 1
7-4
4-1
1-3
4-1
2 - 11
13 - 1
4-0
9-1
13 - 2
6-0
2-4
Pojat U19
5.2.2011KarlskronaSuomi - Ruotsi
22.4.2011KoceniSuomi - Latvia
3.5.2011
WeissenfelsSuomi - SveitsiMM
4.5.2011
WeissenfelsSuomi - NorjaMM
5.5.2011
WeissenfelsSuomi - SlovakiaMM
6.5.2011
WeissenfelsSuomi - TshekkiMM
7.5.2011
WeissenfelsSuomi - RuotsiMM
4.11.2011BrnoSuomi - Tshekki
5.11.2011BrnoSuomi - Ruotsi
6.11.2011BrnoSuomi - Sveitsi
6-4
5-1
7-6
14 - 2
8-4
8-6
4-3
14 - 3
11 - 5
8-5
Tytöt
5.2.2011KarlskronaSuomi - Ruotsi
4.11.2011
HelsinkiSuomi - Sveitsi
5.11.2011
HelsinkiSuomi - Tshekki
6.11.2011
HelsinkiSuomi - Ruotsi
6-8
6-1
5-2
3-3
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
39
Suomen Salibandyliitto Ry
TILINPÄÄTÖS 1.1.- 31.12.2011
SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY
TULOSLASKELMA
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Osanottomaksut
Pääsylipputuotot
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Henkilöstökulut
Palkat
Palkkiot
Palkat ja palkkiot yhteensä
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut yhteensä
Henkilöstökulut yhteensä
Poistot
Muut kulut
Vuokrakulut
Ulkopuoliset palvelut
Matkakulut
Materiaalikulut
Muut varsinaisen toiminnan kulut
Muut toimintakulut yhteensä
Kulut yhteensä
Varsinainen toiminta yhteensä
VARAINHANKINTA
Tuotot
Jäsenmaksutuotot
Lisenssituotot
Yhteistyösopimukset
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Muut kulut
Kulut yhteensä
Varainhankinta yhteensä
40
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Korko- ja muut rahoitustuotot
Tuotot yhteensä
1
1.1.-31.12.2011
1.1.-31.12.2010
2 263 306,42
0,00
245 785,58
2 509 092,00
2 156 120,59
1 233 176,00
224 668,92
3 613 965,51
-1 162 264,02
-387 327,59
-1 549 591,61
-1 153 202,67
-273 559,83
-1 426 762,50
-213 181,03
-45 428,68
-258 609,71
-197 804,50
-42 197,75
-240 002,25
-1 808 201,32
-1 666 764,75
-6 232,75
-10 123,80
-1 023 674,30
-778 711,38
-1 132 546,66
-85 107,19
-375 580,47
-3 395 620,00
-1 182 706,91
-1 130 226,58
-1 244 714,73
-283 248,65
-547 473,55
-4 388 370,42
-5 210 054,07
-6 065 258,97
-2 700 962,07
-2 451 293,46
179 172,33
1 230 747,48
341 893,24
6 006,50
1 757 819,55
178 400,00
1 022 434,29
562 925,38
118 331,81
1 882 091,48
-18 908,89
-18 908,89
-106 486,34
-106 486,34
1 738 910,66
1 775 605,14
5 078,61
5 078,61
11 120,94
11 120,94
Ulkopuoliset palvelut
Matkakulut
Materiaalikulut
Muut varsinaisen toiminnan kulut
Muut toimintakulut yhteensä
Kulut yhteensä
Varsinainen toiminta yhteensä
VARAINHANKINTA
Tuotot
Jäsenmaksutuotot
Lisenssituotot
Yhteistyösopimukset
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Muut kulut
Kulut yhteensä
Varainhankinta yhteensä
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Korko- ja muut rahoitustuotot
Tuotot
yhteensä
SUOMEN
SALIBANDYLIITTO
RY
Kulut
Korko- ja muut rahoituskulut
Kulut yhteensä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
Kulujäämä
YLEISAVUSTUKSET
Valtion toiminta-avustus
Valtion erityisavustukset
Erityismäärärahat
Yleisavustukset yhteensä
Tilikauden ylijäämä
-778 711,38
-1 132 546,66
-85 107,19
-375 580,47
-3 395 620,00
-1 130 226,58
-1 244 714,73
-283 248,65
-547 473,55
-4 388 370,42
-5 210 054,07
-6 065 258,97
-2 700 962,07
-2 451 293,46
179 172,33
1 230 747,48
341 893,24
6 006,50
1 757 819,55
178 400,00
1 022 434,29
562 925,38
118 331,81
1 882 091,48
-18 908,89
-18 908,89
-106 486,34
-106 486,34
1 738 910,66
1 775 605,14
5 078,61
5 078,61
11 120,94
11 120,94
2
-2 456,75
-2 456,75
-2 725,67
-2 725,67
2 621,86
8 395,27
-959 429,55
-667 293,05
803 000,00
60 000,00
18 750,00
881 750,00
803 000,00
166 500,00
25 000,00
994 500,00
-77 679,55
327 206,95
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
41
SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
3
31.12.2011
31.12.2010
18 698,24
24 930,99
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Pysyvät vastaavat yhteensä
259 009,40
277 707,64
259 009,40
283 940,39
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
210 991,75
2 246,24
79 428,00
292 665,99
178 022,46
0,00
529 580,33
707 602,79
4 120,61
4 120,61
2 457 563,82
2 754 350,42
2 773 659,50
3 485 382,90
3 032 058,06
3 769 323,29
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
VASTAAVAA
SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma
VASTATTAVAA
42
4
31.12.2011
31.12.2010
500 041,43
-77 679,55
422 361,88
172 834,48
327 206,95
500 041,43
778 565,00
229 233,73
41 877,95
1 560 019,50
2 609 696,18
650 777,00
823 401,86
31 916,30
1 763 186,70
3 269 281,86
3 032 058,06
3 769 323,29
5
SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY
Liitetiedot
LIITETIEDOT
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän
markkina-arvoon.
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä poistojen perusteet.
Muut
pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonsa vähennettynä
Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Muut
suunnitelman
mukaisilla
poistoilla.
pysyvät
vastaavat on
merkitty taseeseen
välittömään hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla
Saamiset,
muu
rahoitusomaisuus
onarvostettu
arvostettu
nimellisarvoonsa.
poistoilla. Saamiset, muu rahoitusomaisuusja
ja velat
velat on
nimellisarvoonsa.
Koneista ja kalustosta on
Koneista
ja
kalustosta
on
tehty
poistosuunnitelman
mukainen
25%
menojäännöspoisto.
tehty poistosuunnitelman mukainen 25% menojäännöspoisto.
2011
2010
5 153 740,16
-5 231 419,71
-77 679,55
6 501 677,93
-6 174 470,98
327 206,95
Vuokrakulut
Salivuokrat
Toimiston vuokrat
Muut vuokrat
Yhteensä
797 663,47
122 772,14
103 238,69
1 023 674,30
939 080,70
119 515,97
124 110,24
1 182 706,91
Matkakulut
Erotuomarit
Maajoukkueet
Hallitus ja henkilökunta
Muut
Yhteensä
340 675,55
460 456,48
152 269,61
179 145,02
1 132 546,66
241 514,05
378 984,76
159 166,09
465 049,83
1 244 714,73
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Kokonaistuotot ja -kulut
Kokonaistuotot
Kokonaiskulut
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Tasetta koskevat liitetiedot
Omistukset muissa yrityksissä
SSBL Salibandy Oy, kotipaikka Helsinki, omistusosuus sata prosenttia.
Yhtiön oma pääoma 31.12.2011 on 82.351 € ja tilikauden 1.1.-31.12.2011 voitto 80.000 €.
Erittely merkittävimmistä siirtoveloista
Lisenssien vakuutusosuus
Lomapalkkavelka sos.kuluineen
Muut siirtovelat
Yhteensä
SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY
2011
2010
1 228 522,00
199 104,05
132 393,45
1 560 019,50
1 394 973,00
202 476,97
165 736,73
1 763 186,70
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
6
43
Liitetiedot henkilöstöstä
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä toimialoittain
2011
2010
Nuorisoliikunta
Aikuisten liikunta
Huippu-urheilu
Järjestötoiminta
Yhteensä
8,50
8,28
2,05
5,00
23,83
9,04
9,00
1,50
5,50
25,04
Vastuut ja vakuudet
Leasing-vastuut
2011
2010
70 465,48
121 661,74
192 127,22
54276,02
30 633,06
84 909,08
140 000,00
140 000,00
Vuonna 2012 (2011) erääntyvät
Vuoden 2012 (2011) jälkeen erääntyvät
Yhteensä
Annetut takaukset tytäryhtiö SSBL Salibandy Oy:n puolesta
SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY
VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN
44
7
SUOMEN SALIBANDYLIITTOLIITTO RY
VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT TOIMINNANALOITTAIN
NUORISOLIIKUNTA
Osanottomaksut
Muut tuotot
Henkilöstökulut
Muut kulut
AIKUISTEN LIIKUNTA
Osanottomaksut
Pääsylipputuotot
Muut tuotot
Henkilöstökulut
Muut kulut
HUIPPU-URHEILU
Osanottomaksut
Pääsylipputuotot
Muut tuotot
Henkilöstökulut
Muut kulut
JÄRJESTÖTOIMINTA
Osanottomaksut
Muut tuotot
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ
2011
2010
791 610,85
19 238,00
810 848,85
606 524,30
9 595,00
616 119,30
-412 259,00
-816 544,50
-1 228 803,50
-391 497,02
-762 135,85
-1 153 632,87
864 922,40
0,00
60 322,00
925 244,40
819 402,85
150,00
53 830,47
873 383,32
-458 139,00
-734 726,50
-1 192 865,50
-438 152,02
-688 552,72
-1 126 704,74
566 185,85
0,00
137 598,00
703 783,85
422 414,32
1 233 026,00
328 079,47
1 983 519,79
-460 465,00
-845 169,42
-1 305 634,42
-372 165,73
-1 844 304,57
-2 216 470,30
40 587,00
28 628,00
69 215,00
17 133,99
124 995,34
142 129,33
-477 338,00
-6 232,75
-999 180,00
-1 482 750,75
-466 136,21
-10 123,80
-1 093 377,28
-1 569 637,29
-2 700 962,07
-2 451 293,46
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
45
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista
tilikautena 1.1.-31.12.2011
46
Kirjanpitokirjat
tasekirja
päiväkirja
pääkirja
raportit
reskontrat
palkkakirjanpito
sidottuna
sähköisinä tallenteina
sähköisinä tallenteina
sähköisinä tallenteina
sähköisinä tallenteina
sähköisinä tallenteina
Tositelajit ja säilyttämistapa
kaikki tositteet
paperitulosteina tai sähköisinä tallenteina
Suomen Salibandyliitto ry • Vuosikertomus 2011
47
48
Suomen Salibandyliitto ry • Alakiventie 2, 00920 Helsinki • Puh. 09 4542140, fax. 09 45421420 • www.salibandy.net