LAATUSEMINAARI 27.–28.10.2011 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville ja näytteenottajille. Torstai 27.10. Luennoitsija 09.30 - 10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi + kahvileipä (luentotilassa) 10.00 -10.15 Kurssin avaus Irja Hiekkamäki Suomen Laboratorioalan Liitto ry 10.15 - 11.00 Lämpötilojen ja olosuhteiden valvontajärjestelmä Maija Moilanen, - esimerkkinä Smart Vuo Thermo Fisher Scientific Oy 11.15 -12.00 Lämpötilan mittauslaitteiden kalibrointipalvelut Tom Pohjolainen, Ircal Oy 12.00 - 13.00 Lounas 13.00 - 13.45 Erilaiset kenttämittarit ja niiden käyttötarkoitus Mirja Rosenberg, Luode Consulting Oy 14.00 -14.45 Taukoliikunnan merkitys, iloa liikunnasta Eero Eskola, AP Gym Oy 14.45 -15.15 Kahvi 15.15 - 16.00 Mikrobiologisen ympäristönäytteen otto ja käsittely Katarina Björklöf, SYKE 16.15-17.00 Näytteenoton laatu – tärkeä osa tulosten oikeellisuutta Katarina Björklöf, SYKE 17.00-19.00 Kylpylä 20.30 Illallinen Perjantai 28.10. Luennoitsija 09.00 - 09.45 Ympäristönäytteenoton läheltä piti eli vaaratilanteet Anneli Joutti, SYKE 10.00 - 10.45 Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen Kirsti Kalevi, SYKE työsuojeluopas 11.00 - 12:00 Lounas 12.00 - 12.45 Proftest pätevyyskokeet laboratorioille Mirja Leivuori, SYKE 13.00 - 13.45 Pätevyyskoetulosten hyödyntäminen laboratoriossa Mirja Leivuori, SYKE 14.00 - 14.15 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Ilmoittaudu heti – viimeistään 14.10.2011 mennessä Elsi Saarenpää p. 050–306 5186 tai elsi.saarenpaa@laborantti.net HUOM! Ilmoittaud u 14.10.201 1 m ennessä! Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki (irja.hiekkamaki@laborantti.net )tai Merja Heimala (merja.heimala@laborantti.net) Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1 hh) ja kylpylän käytön • Hinta jäseniltä 520 c, ei-jäsenilta 670 c • Ei majoittuvilta jäseniltä 430 c, ei-jäsenilta 570 c • Yhden päivän hinta jäseniltä 260 c, ei-jäsenilta 330 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan liitto ry 2 ANALYYSI 3/2011 Analyysi 3/2011 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laborantti.net Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laborantti.net Valmistuneet laborantit.................................... 20 Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 Liittohallitus esittäytyy...................................... 22 ISSN 1459-0999 Osoitteen- muutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku toini.turtiainen@dekra.com puh. 040 542 5395 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2011 Kannen kuva: Hosmed Oy SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Laatuseminaari................................... 2 Koulutus: Liuoslaskuilta Kuopiossa...................... 4 Päätoimittajalta................................................ 5 Elohopean määritys cv-aa ja cv-afs -tekniikalla..... 6 Puheenjohtajalta.............................................. 9 Bensiinilaadut muutoksessa.............................. 10 Ajattele aivojasi..................................................14 Laboratorioalan Luentopäivät........................... 21 Nettisivut uudistuvat........................................ 24 Sudoku......................................................... 24 Studia Generalia -luentosarja.......................... 25 Kemian vuosi 2011: Saippuakuplakilpailu........ 26 Tapahtumien ABC.......................................... 28 Sudokun ratkaisu........................................... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 4 5.12.2011 1.11.2011 Palvelukortti................................................... 31 www.laborantti.net ANALYYSI 3/2011 3 Liuoslaskuilta Kuopiossa Tiistaina 27.9.2011 klo 18.00–20.00 Paikka: Savon Ammatti- ja Aikuisopisto, laboratorioalan teorialuokka Opettaja: Pirjo Heiskanen Maksuton! Paikkoja rajoitetusti! Ilmoittaudu HETI tai viimeistään 20.9. 2011 mennessä Irjalle , (p. 050 3425634 tai irja.hiekkamaki@gmail.com) Tervetuloa mukaan kertaamaan liuoslaskuja! Kahvitarjoilu ja laboratoriotiloihin tutustumista! Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 4 ANALYYSI 3/2011 Päät o imit t ajal t a S aimme vieraita englannista kesällä. Pariskun- aluksi sopeuta sikäläiseen työelämään, kun tunnan mies on insinööri ja nainen työskentelee tui että työnteko oli niin verkkaista. Ja rakkaus laboratoriossa. Mies jaksaa aina ihastella suo- kehittämiseen ja kehittymiseen puuttui. malaista tekniikkaa ja keksintöjä; vesihanojen seSelvisimme viime lamasta Nokian avulla. Se koittajia, rakennustekniikkaa, Nokiaa…”Finnish oli vahvan ja innovatiivisen tuotekehityksen tuTechnology, Finnish Technology”, hän toistaa jo- los. Tosin se vaati paljon asiantuntevaa intohika käänteessä. moista työtä ja hieman tuuriaKeksintömme ovat hyviä, kin. Lehtien mukaan uusi lakäytännöllisiä ja energiaa ma kolkuttaa jo ovella. Mitä Arvostamalla säästäviä. Tästä huolimatta ne seuraavaksi? Määrällä tuskin itseämme ja eivät ole lyöneet itseään läpi nousemme. Perusteollisuuskin työtämme saamme maailmalla ja Euroopassa. Tai on jo näivettynyt melko pieäänemme jos ovat, emme saa itse nautneksi. Uskon, että uuteen noukuuluviin. tia menestyksestä. Esimerkiksuun tarvitsemme vahvaa tuosi monissa bioalan yrityksissä tekehitystä ja työn iloa. Mutta on saatu karvaasti huomata nousu vaatii myös roimasti livalmiiden tuotteiden ja keksintöjen valuvan ulko- sää uskoa itseemme. maille. Ensin kehitetään kalliilla ja kovalla työllä Arvostamalla itseämme ja työtämme saamme Suomessa, ja sitten joku muu käärii rahat ulko- äänemme kuuluviin mailla. Vanhoista työntekijöistä ei ole kivaa lu- Euroopassa ja maailkea uutisia maailmalta, miten heidän kehittämän- mallakin. Vaatimattosä tuotteet tuottaa niin ja niin paljon ja todettu muus on kaunista sanoniin ja niin hyväksi. Irtisanomislappu kädessä tä- taan, mutta tämä sanonmä ei paljoa lämmitä. ta ei päde liike-elämäsMiksi suomalaiset yritysjohtajat antavat tä- sä n män tapahtua? Eivätkö he ole ylpeitä kotimaastaan ja työntekijöistään. Merkkaako raha enem- Kehittävää syksyä män. Vai olemmeko pienuutemme takia voimatto- kaikille! mia globaalissa maailmassa? Työkaverini muistuttaa aina, että meitä on vain yhden eurooppalaisen kaupungin verran. Tässäkö syy? Meitä on liian vähän markkinoimassa. Vai onko syynä arvostuksen puute. Ja olemmeko liian vaatimattomia? Pariskunnan nainen taas muistelee lämmöllä suomalaisten vahvaa työmoraalia ja omistautumista työlleen. Hänelle oli kuulemma vaikeaa Jaana Vainio ANALYYSI 3/2011 5 Elohopean määritys tekniikalla erilaisista E lohopea (Hg) on ainoa metalli, joka esiintyy huoneenlämpötilassa nestemäisenä. Elohopea on jo erittäin pieninä pitoisuuksina hyvin myrkyllistä sekä ihmiselle että ympäristölle. Elohopeaa esiintyy erilaisissa muodoissa, joista Hg2+muoto on kaikkein toksisin. Tavallisesti elohopean eri muodot voidaan jaotella kolmeen ryhmään: alkuaine-elohopea (Hg 0), epäorgaaniset elohopeayhdisteet sekä orgaaniset elohopeayhdisteet. Orgaaniset elohopeayhdisteet ovat huomattavasti myrkyllisempiä kuin epäorgaaniset elohopeayhdisteet. Tunnetuin orgaaninen elohopeayhdiste on metyylielohopea (MeHg), joka rasvaliukoi- 6 sena yhdisteenä läpäisee helposti mm. solukalvoja. Hg-määrityksiä varten kehitettiin erityinen kylmähöyrytekniikka (engl. cold vapor = CV). Menetelmä soveltuu ihanteellisesti elohopean määritykseen, sillä elohopean höyrystyminen tapahtuu jo huoneenlämpötilassa. Tätä liekitöntä CV-tekniikkaa käytettiin yleisesti atomiabsorptiospektrometrian (AAS) yhteydessä jo ennen 1960-luvun alkua. CV-tekniikan käyttöä AFS-tekniikan (atomifluoresenssispektrometria) yhteydessä alettiin tutkia 1960- ja 1970-luvuilla. CVAFS-tekniikka havaittiin erittäin herkäksi tekniikaksi ja nykyisin ko. tekniikka onkin yksi käytetyimmistä elohopean määritykseen tarkoitetuista analyysimenetelmistä. Nykyisin elohopea-analytiikka on pääosin hivenanalytiikkaa. Hivenanalytiikaksi kutsutaan analytiikkaa, jossa näytteiden analyyttipitoisuudet ovat erittäin pieniä (ng → µg). Hivenanalytiikan merkitys on korostunut entisestään ympäristöanalytiikassa mm. erilaisten viranomaisvaatimusten kautta. Hivenluokkaa olevien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen käytetään yleisesti CV-AFS-tekniikkaa. Atomifluoresenssiin perustuvat menetelmät ovat hyvin herkkiä. ANALYYSI 3/2011 CV-AA ja CV-AFS näytematriiseista AFS-tekniikassa näyteatomeja säteilytetään polykromaattisella viritysvalolla. Tällöin analyytti absorboi viritysvaloa ja elektroni siirtyy perustilalta (S0) virittyneelle tilalle (S1). Kun elektronisesti virittynyt tila purkautuu, systeemi palaa takaisin perustilalle ja samalla syntyy fluoresenssisäteilyä, jonka intensiteetti mitataan. Kuva 1. Viritystilan purkautuminen virittyneeltä tilalta (S1) perustilalle (S0). CV-AFS-tekniikassa on kaksi päävaihetta: elohopeaionien muuttaminen alkuainemuotoon ja fluoresenssisäteilyn detektointi. Jotta epäorgaanisen elohopean kokonaispitoisuus voidaan määrittää, kaikki elohopea on muutettava Hg 2+muotoon. Elohopea saadaan muutettua alkuainemuotoon joko tina(II)kloridin (SnCl 2 x 2H2O) tai natriumboorihydridin (NaBH4) avulla seuraavasti: ANALYYSI 3/2011 Hg2+ + Sn2+ Teksti ja kuva: Kemisti Miia Anttila Boliden harjavalta Oy 2 Hgº + Sn4+ Hg2+ + 2NaBH4 + 6H2O Hgº + 7H2 + 2H3BO3 + 2Na+ Pelkistysvaiheessa muodostettu kaasumainen metallinen elohopea kuljetetaan kantajakaasun mukana AFS-laitteiston detektorille (valomonistinputki). Detektori havaitsee fluoresenssisäteilyn (elohopea fluoresoi aallonpituudella 254 nm). Boliden Harjavalta Oy:n laboratoriossa määritetään elohopeapitoisuuksia useista erilaisista näytematriiseista. Tällaisia ovat mm. puhdistetut prosessi- ja luonnonvesinäytteet, väkevät rikkihapponäytteet sekä rikastenäytteet. Harjavallassa on käytössä kolme erilaista Hg-analysaattoria, joista kahden toiminta perustuu CV-AA-tekniikkaan ja yhden toiminta perustuu CV-AFStekniikkaan. CV-AFS-tekniikalla analysoidaan pääasiassa vesinäytteitä, joissa on pieniä elohopeapitoisuuksia. CV-AFS-tekniikassa on kiinnitettävä erityistä huomiota näytteiden käsittelyyn, sillä hiventekniikkana CVAFS-tekniikka on altis kontaminaation vaikutukselle. Toisaalta on myös kiinnitettävä huomiota näytteiden säilyvyyteen. CV-AFS-tekniikalla voidaan saavuttaa optimaalisissa olosuhteissa jopa 0,1 ng/l toteamisraja. Väkevien rikkihapponäytteiden sekä rikastenäytteiden analysointiin käytetään Harjavallassa CV-AA-tekniikkaan perustuvia laitteistoja. CV-AAtekniikassa kaasumainen metallinen elohopea kierrätetään vakionopeuksisella pumpulla kyvetin läpi ja mitataan näytteen antama maksimiabsorptio. Menetelmä on suhteellisen nopea ja erittäin käyttökelpoinen suurien elohopeapitoisuuksien määrittämiseen. CV-AFS-tekniikkaa on myös testattu rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. Tulosten perusteella CVAFS-tekniikkaa voidaan soveltaa myös rikkihappo- ja rikastenäytteiden elohopeamäärityksiin. n 7 Pu he e njo ht ajal t a UUDET HAASTEET A urinkoisten ja ihanien lomapäivien jälkeen kä jäsentää rooleja ja vastuita. Voimavaroja on mukavaa palata arkeen ottamaan mie- ja kehittämiskohteita työpaikalla kartoitetaan lenkiinnolla ja innostuneesti vastaan uudet teh- ennakkotehtävässä. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohtävät ja haasteet. Nykyisen työelämän tuomien muutosten ja teiden työstämistä koulutuksen jälkeen. Päivän päätteeksi opitut asiat kerhaasteiden edessä tulee ajarataan tentin avulla. Kouteltua, miten saamme pidettyä lutuksen ja tentin suoritetmeitä yhdistäneen hyvän ja Koulutuksella tuaan saa haltuunsa työhyinnostavan ilmapiirin keskuuparannetaan vinvointikortin. dessamme. Työn tuomien paityöhyvinvointia Suomen Laboratorioneiden keskellä työhyvinvointi ja yhteistyötä. alan Liitto ry järjestää kouon keskeisessä roolissa. Tulelutuksia ja luentopäiviä 6-8 vaisuudessa joudumme työpaikertaa vuodessa. koilla, liitossa ja yhdistyksissäTavoitteenamme on, että kin panostamaan entistä enemmän työtä ja ajatuksia ihmisen ja työyhteisön kaikille koulutuspäiville on järjestetty asiantuntijaluentoja myös työhyvinvoinnista. Tätä voihyvinvoinnin parantamiseksi. Erään tutkimustuloksen mukaan työntekijöi- si sanoa ”ensiavuksi” ennekuin työhyvinvointiden työhyvinvointi on muita henkilöstöryhmiä korttikoulutus laajenee ja asian tärkeys työpaialemmalla tasolla, kun taas ylempien toimihen- koilla tiedostetaan. n kilöiden ja johdon osalta tutkimus antaa paremman tuloksen. Asennemuutoksella ja yhteis- Hyvinvointia ja iloa työllä saamme yhdessä työntekijöiden, johdon syksyyn. ja ylempien toimihenkilöidenkin kanssa luotua Syysterveisin! meille kaikille miellyttävän työyhteisön. Työpaikkojen hyvinvointia parantamaan on lanseerattu uusi Työhyvinvointikorttikoulutus. Koulutusta voi verrata työturvallisuuskorttikoulutukseen. Päivän kestävän koulutuksen tavoitteena on käynnistää kehittämisprosesseja ja lisätä yhteistyötä työpaikalla . Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista se- Jaana Nousiainen 8 ANALYYSI 3/2011 ANALYYSI 3/2011 9 Bensiinilaadut Bensiinien biopitoisuuden kasvattaminen V uoden 2011 vaihteessa Suomessa tapahtuneen bensiinin polttoainemuutoksen perimmäisenä syynä on maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja ilmaston lämpeneminen sekä pelko fossiilisten polttoaineiden loppumisesta. Ratkaisuna näihin ongelmiin EU-maat ovat yhdessä päättäneet, että bensiinin fossiilista alkuperää olevaa polttoaineosuutta on korvattava yhä enemmän uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, joiden tulee täyttää asteittain tiukkenevat direktiivien asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit. Tyypilliset bensiinin soveltuvat biokomponentit ovat happiyhdisteitä, oksygenaatteja, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan alkoholeja tai alkoholeista valmistettavia eettereitä. Suomessa on nyt markkinoilla kaksi bensiinilaatua, joiden valmistuksessa on käytetty pääasiallisena biokomponenttina uusiutuvista raaka-aineista 10 valmistettua bioetanolia. Etanolin lisäksi bensiinissä voidaan käyttää bio-ETBE:ä (etyyli-tertbutyylieetteri), joka on valmistettu bioetanolista ja fossiilisesta olefiinista. Etanolin käyttö bensiinissä ei ole pelkästään Euroopan valtioiden ratkaisu ongelmiin. Huoli kasvavista hiilidioksidipäästöistä ja niiden vaikutuksista on jo pitkään ollut maailmanlaajuinen. Brasilialla on jo pitkät perinteet etanolin käytöstä polttoaineena. 2000-luvulla esim. USAssa ja Australiassa on siirrytty maksimissaan 10 % bioetanolia sisältävän E10 polttoaineen käyttöön. Kaksi bensiinilaatua – uudet merkinnät Suomessa on ollut bensiinissä jo vuodesta 2008 enintään 5 % bioetanolia. Vuonna 2011 voimaan saatettu Euroopan direktiiveihin perustuva lainsäädäntö nosti bensiinissä sallitun etanolipitoisuuden kaksinkertaiseksi. Nykyisin markkinoilla olevassa 95E10-bensiinilaadussa on enintään 10 % etanolia (=E10) ja laadussa 98E5 enintään 5 % etanolia (=E5). ) Kor- keamman oktaaniluvun omaava 98-bensiini säilyi muutoksessa laadullisesti entisellään, vain merkintä pumpulla muuttui muotoon 98E5. Bensiinin soveltuvuus autoon tai moottoriin määräytyy nyt kahden tekijän – oktaaniluvun ja etanolipitoisuuden – mukaan entisen pelkän oktaaniluvun sijaan. Auton tai moottorin oktaanivaatimuksen on täytyttävä kuten aikaisemminkin ja nyt lisäksi etanolipitoisuus ei saa ylittää käyttölaitteelle määriteltyä soveltuvuusrajaa. Moottorin oktaanilukuvaatimus on aina ensisijainen jatkossakin: jos vaatimus on enemmän kuin 95, ei 95 E10 sovellu käyttöön, vaan on käytettävä 98 E5 -bensiiniä. Autoala ja erilaisten pienja venemoottoreihin maahantuojat antavat polttoainesuositukset ja vastaavat polttoaineiden soveltuvuudesta eri automerkkeihin ja moottorikäyttöisiin laitteisiin. Öljyala vastaa tuotteiden laadusta ja siitä, että polttoaineet täyttävät sekä auto- ja öljyalojen kansainvälisesti hyväksymät tiukat standardit ja normit. Standardit määrittelevät polttoaineille useita erilai- ANALYYSI 3/2011 muutoksessa sia laatu- ja käyttöominaisuuksia. Yhteisesti sovittujen laatuvaatimusten avulla kumpikin ala voi taata kuluttajille tuotteidensa toimivan käytön. Mistä saa tietoa polttoaineen valintaan Suomessa kuluttajien avuksi on perustettu www.e10bensiini.fi -nettisivusto, jonka avulla voi selvittää voiko omassa bensiinikäyttöisessä autossaan tai pienkoneessaan käyttää 10 % etanolipitoisuutta. Virallisen www.e10bensiini.fi sivuston tiedot ovat peräisin autojen, pienkoneiden ja venemoottorien maahantuojilta, jotka ovat mm. Autotuojat ry:n ja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n jäsenyrityksiä. Tiedot koskevat näiden yritysten Suomeen tuomia malleja. Veneitä koskevat tiedot on veneiden maahantuojilta koonnut Venealan Keskusliitto Finnboat ry. Edellä mainitut yhdistykset ja yritykset ylläpitävät sivustolla ajan tasalla olevaa tietoa. Jos et löydä 95 E10-bensiinin soveltuvuudesta varmaa tietoa, ota yhteys jälleenmyy- ANALYYSI 3/2011 jään tai maahantuojaan. Vanhojen, jo tuotannosta poistuneiden mallien soveltuvuus ei välttämättä selviä luotettavasti mistään lähteistä. Silloin on varminta käyttää 98-oktaanista E5-laatua, joka ei vahingoita vanhankaan auton polttoainejärjestelmää. Korkeampi biopitoisuus vähentää kasvihuonekaasuja enemmän Autontuojien järjestöjen selvitysten mukaan valtaosalle Suomen autoilijoista – noin 70 %:lle Suomen autokannasta – sopii korkeamman etanolipitoisuuden E10-polttoaine. Kun soveltuvuustiedot löytyvät 95E10 käytölle, on tämän polttoainelaadun käyttö suositeltavaa, sillä autojen polttoaineen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sitä enemmän mitä enemmän biokomponentteja on käytössä. Neste-pienmoottoribensiini on hyvä vaihtoehto pienmoottoreille Neste-pienmoottoribensiini on erikoisbensiini, joka on tarkoi- Teksti: Leena Rantanen-Kolehmainen, Neste Oil Oyj Kuvat: Joni Nikulainen tettu käytettäväksi sekä korkeaviritteisissä 2-tahtimoottoreissa että matalaviritteisissä 4-tahtimoottoreissa sekä kesällä että talvella. Tuotteen käyttöominaisuudet ovat erinomaiset ja se on suunniteltu erityisesti pieniin, usein ilman katalysaattoria oleviin polttomoottoreihin, joiden tekniikka on yksinkertaista. Kun tietoa 95E10- soveltuvuudesta pienmoottoreihin esim. ruohonleikkurit, moottorisahat, perämoottorit jne. ei löydy, on suositeltavaa käyttää joko 98E5 polttoainetta tai Neste-pienmoottoribensiiniä, joka ei sisällä etanolia. Neste-pienmoottoribensiinin haihtuvuus (höyrynpaine) on pieni, joten se säilyttää hyvin käynnistymisominaisuutensa myös mahdollisesta pitkästä säilytysajasta huolimatta. Tuote siis sopii erinomaisesti pienkoneiden kausisäilytykseen. Alhainen haihtuvuus parantaa erityisesti työhygieniaa ja vähentää käyttäjän hengitystiealtistusta polttoaineperäisille haihtumille polttoaineen tankkauksen ja käsittelyn aikana. >> 11 Neste-pienmoottoribensiini 2-T:hen on sekoitettu etukäteen 2-tahtimoottoreihin soveltuvaa öljyä ( 2,5 % Neste 2-T Super Bio kaksitahtiöljyä). Tämä tuotelaatu on tarkoitettu mm. moottori- ja raivaussahoihin, ruohonleikkureihin, trimmereihin, mopoihin, jne. Kaksitahtiset venemoottorit puolestaan vaativat veneilykäyttöön sopivan öljyn, jonka vuoksi Neste-pienmoottoribensiiniä 2-T:tä ei suositella veneiden moottoreihin. Venemoottoreissa voidaan kuitenkin käyttää Neste-pienmoottoribensiiniä 4-T:tä, johon käyttäjä voi sekoittaa veneisiin soveltuvaa 2-tahtiöljyä, kuten esimerkiksi Neste 2-T Marine kaksitahtiöljyä. Neste-pienmoottoribensiini on aromaatiton, bentseenitön ja rikitön eikä se siis myöskään sisällä etanolia. Tuotetta käytettäessä ihoaltistus haitallisille aineille esim. roiskeet on vähäisempää ja altistuminen hengitysteitse haitallisille pakokaasupäästöille on tutkitusti vähäisempää normaalibensiiniin verrattuna. Tuote ei haise kuten perinteinen autobensiini eikä vaatteisiin kerry yhtä paljon käytön aiheuttamia pakokaasun käryjä ja hajuja. Neste-pienmoottoribensiini myynnissä sekä 4-T että 2-T laatuina Neste-pienmoottoribensiini 4-T soveltuu käytettäväksi kaikkiin 4-tahtisiin pienmoottoreihin, kuten moottorikelkkoihin, ruohonleikkureihin, mopoihin, veneisiin, jne. 12 Bensiinien kehitystyön taustalla on ilmansaasteiden vähentäminen en pakokaasu-päästöjen rajoittaminen on ilman saastumisen ja ihmisten terveyden kannalta oleellisista. Polttoaineiden laatuominaisuuksilla voidaan merkittävästi vaikuttaa pakokaasupäästöihin. Lyijyn korvaaminen bensiinissä, bentseenipitoisuuden ja rikkipitoisuuden vähentäminen, sekä happipitoisten komponenttien lisääminen bensiiniin ovat käytännön esimerkkejä tehdystä polttoaineiden kehitystyöstä sekä pakokaasupäästöjen vähentämiseksi että työhygienian parantamiseksi. Neste Oil on 1980-luvulta alkaen aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ollut mukana ja polttoaineiden kehitystyössä ja ottanut tuotantoonsa puhtaampia polttoaineita polttoainevalmistajien eturintamassa. Bensiinilaadut ovat muuttuneen merkittävästi vuosikymmenten varrella erilaisista syistä. Osa muutoksista on liittynyt autotekniikan kehitykseen ja käyttöominaisuuksiin, osa muutoksista puolestaan on liittynyt polttoaineiden raakaaineisiin ja prosessointiin. Tärkeimpänä muutosvoimana on ollut yhteiskunnan asettamat vaatimukset ilmansaasteiden vähentämiseksi. Yhteiskunta on asettanut polttoaineiden kehitystyölle vaatimuksia, jotka koskevat vaikutuksia ihmisten ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen. Polttoaineiden aiheuttami- ANALYYSI 3/2011 Nyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen etusijalla Polttoaineiden viimeisimmät uudistustavoitteet liittyvät kasvihuonekaasuilmiön torjumiseen ja ovat johtaneet biopolttoaineiden maailmanlaajuisen käyttöönottoon. Biopolttoaineiden käyttöönotto on lisännyt tutkimusta erilaisten bioalkuperää olevien polttoaineiden valmistusteknologioiden kehittämiseksi ja erilaisten bioraaka-aineiden hyödyntämiseksi. Bioetanolin ohella esimerkkejä jo olemassa olevista bensiinin biopolttoainevaihtoehtoista ovat bioetanolista valmistettavat tertiääriset eetterit: bio-ETBE (etyyli-tert-butyylieetteri) ja bio-TAEE (tert-amyyli-etyylieetteri), joita Suomessa käytetään bioetanolin lisänä. Biokomponenttien käyttömäärään polttoaineissa vaikuttaa erilaisille yhdisteille standardeissa sallitut käyttömäärät, niiden lämpöarvo (MJ/ kg), komponenttien kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ja bioenergiaosuustavoitteet. Parhaimpia biokomponentteja ovat yhdisteet, jotka laadullisesti soveltuvat bensiiniin heikentämättä sen ominaisuuksia ja joiden lämpöarvo, kasvihuonekaasujen alenemispotentiaali ovat mahdollisimman suuret. Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että edellä mainitut jo käytössä olevat biokomponentit saavat rinnalleen uusia vaihtoehtoja. Toistaiseksi vähemmän käytettyjä bensiinin biokomponentteja ovat esim. biobutanolit. Tulevaisuudessa, korvattaessa yhä enem- män fossiilista polttoainetta uusiutuvista raaka-aineista peräisin olevilla biokomponenteilla, ovat myös perinteisten bensiinikomponenttien kaltaiset bioraaka-aineista valmistetut hiilivetybensiinit varteen otettavia vaihtoehtoja bensiinin biokomponenteiksi. n Ohuempi, mukavampi ja 60% kestävämpi XCEED® -nitriilikäsine Fennolabilta. Pyydä näyte! KSET TILAU fennolab.fi ● fennokauppa.fi asiakaspalvelu puh. 09 276 360 | fennolab@fennomedical.fi ANALYYSI 3/2011 13 Sinikka Hiltunen Ajattele aivojasi! Moni meistä kuntoilee ja pyrkii terveelliseen ruokavalioon, purkaa huoliaan ystäville ja on ehkä käynyt terapiassa sitä tarvitessaan. Meistä on siis luonnollista hoitaa fyysistä kuntoamme ja ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttämme ja siten ennaltaehkäistä mahdollisia sairauksia ja vaivoja jo etukäteen. Monikaan ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös aivot tarvitsevat huolenpitoa, hoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Vaikka – valtaosa meistä tekee aivotyötä! K un puhutaan aivoista, ajatellaan useimmiten isojen aivojen aivokuorta, korteksia. Se on kuitenkin vain aivojen ohut kuorikerros, vaikkakin sinällään hyvin tärkeä. Korteksi sisältää noin 100 miljardia hermosolua ja – mikä vielä tärkeämpää – jokaisella hermosolulla on satoja, tuhansia, joskus jopa kymmeniätuhansia yhteyksiä muihin hermosoluihin, siis muihin aivojen osiin, pikkuaivoihin ja aivojen sisäosissa sijaitseviin tumakkeisiin. Juuri nämä yhteydet ovat oppimisen ja muistin tärkein edellytys: kun jokin asia ei tule mieleen ajallaan tai muisti pätkii, niin syynä on useimmiten aivojen eri osien välisten yhteyksien pettäminen. Aivokuoren eri osilla on eri tehtäviä. Takaraivossa syntyvät ja sinne tallentuvat näköaistimukset ja ohimolohkossa vastaavasti kuuloaistimukset. Ohimolohkossa, useimmiten vasemmassa, sijaitsevat myös kieltä käsittelevät alueet. Lukemattomista hermosäi- 14 keistä muodostuva aivokurkiainen taas yhdistää aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa toisiinsa. Päälaella puolestaan on useita assosiaatioalueita, jotka yhdistävät eri aistimuksia sekä eri puolilta aivoja ja aivojen sisäosista tulevia tietoja yhdeksi kokonaisuudeksi, tiedoksi, kokemukseksi. Otsalohko ja etenkin sen osa nimeltä etuotsalohko (PFC) on yksi aivojemme tärkeimmistä osista: se ohjaa muiden osien toimintaa, pitää huolta tavoitteisiin pääsystä, tarkkailee ja toteuttaa toimintoja. Siellä sijaitsee myös persoonallisuutemme ydin. Otsalohko on evoluutiossa viimeisimmäksi kehittynyt aivojen osa ja siten myös hyvin herkkä vaurioitumaan ulkoisten vammojen, iskujen ja täräysten, verenkierron häiriöiden (aivoverenvuoto, aivoinfarktit) tai myrkkyjen vaikutusten, myös alkoholin, seurauksena. Vaikka aivot ovat hyvin joustavat ja hyvinkin upeat toipumistarinat vaurion jälkeen ovat yleensä mahdollisia, niin otsalohkon toimintoja ei useinkaan muut aivojen osat pysty kompensoimaan ja sen vauriot jäävät helposti pysyviksi. Korteksin lisäksi aivojen tärkeitä osia ovat myös isojen aivojen takana, alhaalla sijaitsevat pikkuaivot, joka muun muassa toteuttaa ja ohjaa liikkeitämme, sekä suuri joukko erilaisia ja eri tehtäviin erikoistuneita tumakkeita. Tumakkeet ovat lukuisien hermosolujen muodostamia kimppuja. Muistin ja oppimisen kannalta tärkein tumake on hippokampus, joita on kaksi ja jotka sijaitsevat ohimojen kohdalla aivojen sisäosissa. Hippokampuksessa on lukemattomia kontekstitietoon erikoistuneita hermosoluja, jotka automaattisesti tallentavat ympäristötietoa. Lisäksi siellä syntyy päivittäin uusia jyvässoluiksi kutsuttuja hermosoluja, joiden tehtävänä lienee lyhytkestoisen muistin ylläpito. Hippokampus siis tallentaa opitun tiedon kontekstin, sitoo tiedollisen aineksen ympäristöön: paikkaan, aistimuk- ANALYYSI 3/2011 siin ja tunnetilaan. Hippokampus myös yhdistää uuden kokemuksen aikaisempiin vastaaviin kokemuksiin, siis myös uuden tiedon vanhaan, aikaisemmin opittuun. Hippokampuksen ympärillä ja lähituntumassa sijaitsevat nk. limbiset alueet eli tunnekeskus. Tunteet ja mielentilat ovatkin tärkeä osa oppimista ja muistia. Kiinnostus ja motivaatio edistävät hermosolujen toimintaa ja aktivoivat niitä. Vastaavasti kielteiset tunnetilat, kuten hermostuneisuus, jännittäminen tai stressi ehkäisevät hermosolujen viestitystä otsalohkoon ja siten toiminnanohjausta ja rationaalista tiedonkäsittelyä. Jännittämisen tai stressin aikana kyllä opitaan silloinkin asioita, ja vieläpä varsin tehokkaasti, juuri tunnekeskuksen ansiosta, mutta ei uutta tietoa, vaan entistä paremmin jännittämään tai stressaamaan! Suojaa aivosi ja liiku Pääsääntöisesti aivot ovat suojassa iskuilta ja vammoilta kallon sisällä, edellyttäen, että käytämme kypärää pyöräillessä ja urheillessa sekä liukuesteitä ja hyväpohjaisia kenkiä ehkäistäksemme kaatumisia. Oleellinen osa ulkoisten vammojen ehkäisyssä on kuitenkin myös tasapainoaistilla: mitä paremmin tasapainoaistim- ANALYYSI 3/2011 me pystyy palauttamaan asentomme, sitä pienempi on vaara, että kallo ja aivot iskeytyvät johonkin. Näin ollen kaikki tasapainoa kehittävät liikuntalajit, kuten pyöräily, palloilulajit, luistelu (myös rullaluistimilla) tai vaikkapa tanssi tai telinevoimistelu toimivat ennaltaehkäisevästi. Samalla voimme ehkäistä myös osteoporoosia ja etenkin iän myötä yleistyviä nivel- ja lonkkavaurioita. Liikunta on muutenkin eduksi oppimisen ja muistin kannalta sekä suoraan että välillisesti. Suorat vaikutukset näkyvät muistin toiminnan ja oppimiskyvyn parantumisena. Liikunta myös ehkäisee muistisairauksien syntyä ja hidastaa merkittävästi niiden etenemistä. Välillisistä vaikutuksista mainittakoon sydämen ja verisuonten terveyden ylläpito (verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin alentuminen), unen laadun ja pituuden lisääminen, ylipainon väheneminen sekä mielialan kohentuminen ja sosiaalisten virikkeiden lisääntyminen, mitkä kaikki parantavat oppimista ja ehkäisevät ennalta muistisairauksia. Eikä liikunnan tarvitse olla hikijumppaa tai rehkimistä: normaali puolen tunnin kuntoliikunta, esimerkiksi reipas kävely kolme kertaa viikossa riittää. Aerobinen liikunta lienee muistin kannalta kuitenkin te- hokkaampaa kuin anaerobinen. Eikä liikunnan aloittaminen ole koskaan myöhäistä. Äskettäin julkaistiin yhdysvaltalainen tutkimus, johon osallistui 120 vanhempaa ihmistä, jotka eivät aiemmin olleet harrastaneet liikuntaa. Älyllisesti he olivat hyväkuntoisia eikä kenelläkään ollut dementiaa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, kävelyryhmään ja venyttelyryhmään. Harjoituksia oli molemmissa ryhmissä 40 minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Tulokset osoittivat, että venyttelyryhmässä olleiden hippokampukset pienenivät vuoden aikana, kun taas liikuntaryhmäläisten hippokampukset suurenivat peräti 2 %. Myös muistikokeiden tulokset paranivat liikuntaryhmäläisillä vuoden aikana verrattuna alkutilanteeseen ja venyttelyryhmään. Venyttelyn heikommat vaikutukset hippokampukseen johtunevat lähinnä virikkeiden vähyydestä: kävelyretkellä näkee pakostakin jotain uutta ja tapaa muita ihmisiä ja omasta seurallisuudesta riippuen voi jopa pysähtyä juttelemaan heidän kanssaan. Ja juuri erilaiset virikkeet lisäävät hippokampuksen jyvässolujen määrää. >> 15 Vältä alkoholia ja nikotiinia Aivot ovat suojassa myös myrkyiltä, alkoholi mukaan luettuna, nk. aivo-veriesteen takana, joka suodattaa valtaosan suurikokoisista, myrkyllisistä molekyyleistä ja siten estää niiden pääsyn vahingoittamaan herkkiä hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä. Pienikokoinen nikotiinimolekyyli kuitenkin pääsee aivo-veriesteen ohi ja lisäksi meillä on nikotiinille ihan oma reseptorimme, nikotiininsukuista endonikotiini-välittäjäainetta varten. Nikotiinilla ei sinänsä ole todettu välittömiä muistia heikentäviä vaikutuksia, mutta sen ajattelua virkistävä vaikutus on kuitenkin lyhytaikaista ja tilapäistä ja tupakointi kannattaa aina lopettaa muista terveydellisistä syistä. Viime kädessä myös lopettamisen välilliset vaikutukset, kuten kunnon ja Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuloaivokuori verenkierron paraneminen, auttavat myös aivojen toimintaa. Mitä alkoholiin tulee, niin suomalaiselle juomakulttuurille tyypillinen humalahakuisuus on aivoille erityisen vaarallista, koska suuri alkoholimäärä kerralla auttaa ohittamaan aivo-veriesteen. Tällöin nimenomaan toiminnanohjauksesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä vastuussa oleva otsalohko on herkin vaurioitumaan, myös pysyvästi. Seurauksena on rähinöitä ja tappeluita (jolloin myös ulkoisen vamman vaara kasvaa entisestään) ja viime kädessä koko ihmisen persoonan muuttuminen kärsimättömäksi ja helposti tulistuvaksi ja usein myös itsekeskeisemmäksi. Muutama sana stressistä Stressin kokeminen on yksilöllistä ja osittain synnynnäistä. Osa Assosiaatioalueet Näköaivokuori Pikkuaivot Hippokampus Aivokuori ja hippokampus. Kuvan osoite netissä: http://www.shockmd.com/2009/06/02/hippocampus - and-depression/ -nimitysten käännökset kirjoittajan. 16 meistä stressaantuu helposti ja toiset eivät lainkaan. Ja eri ihmiset stressaantuvat eri asioista. Joskus puhutaan myönteisestä ja kielteisestä stressistä. Minä puhuisin mieluummin vireytymisestä tehtävään ja stressistä. Jotta stressitila syntyisi, tarvitaan jokin ristiriita, esimerkiksi koetun tehtävien määrän ja ajan riittämisen tunteen välillä. Stressitila pitää myös havaita ja se pitää arvioida kielteiseksi, ennen kuin voidaan puhua stressistä. Kaikki eivät stressaavaa tilannetta edes huomaa, toiset taas arvioivat tilanteen haastavaksi tai kiinnostavaksi. Kun syntynyt tunnetila tulkitaan myönteiseksi, se edistää tilanteessa toimimista ja muistin toimintaa eikä kielteisiä vaikutuksia synny. Silloin kun tunnetila tulkitaan kielteiseksi, stressihormoni kortisonin taso nousee. Ja kortisoni puolestaan vähentää jyvässolujen syntyä hippokampuksessa ja aiheuttaa siten muistin pätkimistä. Unohdat tehdä jotain, mitä olet luvannut. Usein toistuvassa tai jatkuvassa stressitilassa myös hippokampuksen muut hermosolut saattavat vaurioitua. Tällainen hippokampuksen toiminnan häiriintyminen puolestaan aiheuttaa sen, että kortisonia vapautuu vereen entistä enemmän – syntyy kierre, joka voi johtaa loppuunpalamiseen. Tästä tilasta pääsee ulos vain ajattelutapoja muuttamalla. Viime kädessä kyse on tulkinnoista. Töiden paljous tai ajanpuute ovat aina tulkintoja, sisäisiä tunteita, joita voi- ANALYYSI 3/2011 daan muuttaa monin eri keinoin. Omaa suhtautumistaan ja siten tunnetilojaan muuttamalla stressitilan syntymistä voi ehkäistä jo etukäteen. Usein myös tehokkaat stressinlaukaisu- ja rentoutumiskeinot ovat tarpeen. Ne ovat yksilöllisiä ja niiden löytämiseen kannattaa panostaa. Tärkeää on, että mitä sitten teetkin – lähdet lenkille, metsäretkelle, järvelle, hiljennyt lukemaan tai mietiskelemään tai lähdet leffaan, tapaamaan ystäviä tai peräti bilettämään – että se tekeminen tyystin ja täydellisesti tyhjentää mielesi stressiä aiheuttavista asioista. Tehokkainta tällainen toiminta on silloin, kun se aiheuttaa ajattomuuden ja itsensäunohtamisen tunteen, siis synnyttää flow-tilan. Usein flow syntyy silloin, kun itse tekeminen, prosessi, on tärkeämpää kuin päämäärä, joka kuitenkin on myös olemassa – jossain. Parhaimmillaan ihminen pääsee flowhun myös työssään! Riittävästi unta ja keskittymistä edistäviä harjoituksia Aivot eivät nuku koskaan. Levossakin aivot kuluttavat 20 % energiastamme, vaikka ne painavat vain 5 % ruumiinpainosta. Unen aikana opitaan uudet, etenkin tärkeinä pidetyt asiat (muista motivaatio ja kiinnostus) ja opittu yhdistetään aikaisemmin opittuun. Jos uni häiriintyy tai syntyy univajetta, muisti pätkii. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen kyky oppia uutta tietoa laskee jopa 40 prosenttia, jos hän ei ole nukkunut riittävästi. Univaje vaikuttaa etenkin keskittymiskykyyn, kykyyn pitää mielessä useita tavoitteita yhtaikaa ja palata entiseen tehtävään keskeytyksen jälkeen. Ja näitähän nykyaikainen työelämä juuri vaatii. Unen tarve on yksilöllistä, mutta valtaosa meistä tarvitsee 7-8 tuntia päivittäin. Jos psyykkiset stressistä palautumiskeinot ovat tehokkaita, joskus voi nukkua viikolla vähemmän, jos viikonloppuna pystyy ottamaan univajeen kiinni. Varastoon ei voi nukkua, mutta hyvin nukutun yön jälkeen myös aivotyö sujuu paremmin. Siitä on varmaan jokaisella kokemusta. Hyvä yöuni ja tehokkaat rentoutumiskeinot lisäävät myös luovuutta, jota työelämässä usein peräänkuulutetaan. Tärkeää on myös, että kaikkia univaiheita tulee riittävästi, sillä niiden aikana opitaan eri asioita. Syvää unta eli hidasunivaiheita on neljä ja ne ajoittuvat iltayöhön. Sen lisäksi aina noin 1,5 tunnin välein aivot siirtyvät vilkeuneen (REMvaihe), jolloin nähdään enemmän unia, ja sitä on määrällisesti enemmän aamuyöstä. Vilkeunen aikana opitaan uusia taitoja ja parannetaan entisiä. Myös kielitaito on taito! Jos siis unen määrä jää vajaaksi iltayöstä, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisu sekä uuden tiedon vastaanottokyky ja sen oppiminen vaikeutuvat. Jos taas heräät aamusta liian varhain, päivän kieliopinnot voivat mennä hukkaan. Laadukkaaseen uneen kannattaa siis panostaa, vaikka nykyajan monet viihdemahdollisuudet houkuttavatkin. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: vapaa-ajan toimintojen priorisointi, oman unirytmin kunnioittaminen, sopiva ravinto ja ruokailun rytmitys, rauhoittuminen ja rentoutuminen ennen unta, viileä ja ehkä pimeä huone, mukava sänky ja tyynyt. Myös ylipainon ehkäisy ja liikunta ovat avuksi. Uniapnea ja kuorsaus kannattaa ehdottomasti hoitaa ja ehkäistä. Kuorsaus häiritsee unta, vaikka ihminen ei ole siitä itse tietoinen. Lisäksi se häiritsee muiden läsnäolevien unta. Uniapnea taas vaikuttaa suoraan hippokampukseen ja aiheuttaa muistikatkoksia. Oleellista on myös stressin ehkäisy: jätä työhuolet (ja työt!) työpaikalle ja anna niiden pysyä siellä. Jos joku työasia tai idea pulpahtaa mieleesi juuri, kun olet rauhoittumassa uneen tai aamuyön kevyen univaiheen tunteina, älä nouse ylös äläkä ajattele sitä. Kirjoita muistutus itsellesi kahdella avainsanalla paperille tai kännykkään ja jatka unia. Jos paperia tai kännykkää ei ole lähettyvillä, älä lähde hakemaan. Heitä jokin esine, vaikka tyyny, lattialle ja ajattele hetki avainsanoja. Ja jatka uniasi. Herättyäsi tyyny kyllä muistuttaa sinua asiasta ja voit tehdä siitä silloin sopivamman muistutuksen itsellesi. Päiväunet ovat eduksi, mutta vain 20–30 minuuttia eikä ennen 12 tai enää illalla kuu>> ANALYYSI 3/2011 17 den jälkeen, sillä kaikki ylimääräinen on poissa yöunesta ja lisää unihäiriöitä entisestään. Pienet nokoset kuitenkin virkistävät aivoja ja palauttavat hermosolujen toimintakyvyn ja uudistavat siten työkykyä ja keskittymiskykyä useaksi tunniksi eteenpäin. Työnantajien kannattaisi panostaa hiljaisiin huoneisiin, joissa voi hetken levähtää kesken työpäivän. Se nostaisi aivotyöläisten työtehoa ja siten yrityksenkin kannattavuutta huimasti. Keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta voi parantaa myös erilaisilla harjoituksilla, kuten jooga, mietiskely tai rentoutuminen ja erilaiset sopivat liikuntalajit. Samalla myös unen laatu paranee. Jos oppii keskittymään yhdellä elämän alueella, se lisää keskittymistaitoa myös muualla, esimerkiksi työssä. Mutta jos olet herkkä häiriintymään, pyri pitämään huolta siitä, että sinua ei keskeytetä silloin, kun teet tärkeää tehtävää. Ja muista oma rytmisi: jätä vaativat tehtävät sellaiseen hetkeen päivästä, jolloin olet virkeimmilläsi. Muistisi on silloin vetreimmillään ja työ tulee hyvin ja tehokkaasti tehdyksi. Hormonikorvaushoidoista Jos yli 35-vuotiaan mutta alle 50-vuotiaan naisen muisti alkaa pätkiä, todennäköisiä syitä on kaksi, liiallinen stressi ja univaje ja/tai estrogeenin väheneminen. Hiirikokeissa on todettu, että ylimääräinen estrogeeniannos lisää hiirinaaraan hippokampuksen jyvässolujen määrää ja se oppii uuden sokkelotehtävän nopeammin kuin ilman estrogeenia. Luultavasti ihmisellä vaikutukset ovat samat, mutta estrogeenivaje aiheuttaa myös unen häiriintymistä ja se puolestaan aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja muistin pätkimistä. Joillakin naisilla muistihäiriöt ovatkin ensimmäinen vaihdevuosien oire. Tutummat oireet, kuten hikoilu ja punastelu, voivat alkaa vasta kymmenen vuoden myöhemmin tai eivät lainkaan. Myös hormonivajeesta johtuvat unihäiriöt voivat alkaa kauan ennen keski-ikää tai kuukautisten loppumista. Kannattaa siis mennä gynekologille hormonikorvaushoidon aloitusta varten. Mutta oleellista on räätälöidä hoito ja annostus itselle sopivaksi. Se voi viedä aikaa ja vaatia kärsivällisyyttä mutta siihen kannattaa panostaa, sillä se ehkäisee ennalta muistihäiriöitä ja mahdollisia myöhempiä muistisairauksia. Ja parantaa unen ja siten elämänlaatua. Myös miehillä mieshormonien, lähinnä testosteronin, väheneminen saattaa heikentää muistin toimintaa, tosin yleensä hieman myöhemmin, keski-iässä. Kannattaa siis mittauttaa hormonimäärät, jos muita, ilmeisempiä syitä muistihäiriöihin ei ole, siis jos stressi on vähäistä, nukut hyvin etkä käytä alkoholia ylenmäärin eikä suvussasi ole varhain alkavaa Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta. Lopuksi Lyhyessä artikkelissa voi mainita vain joitakin aivoterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoja aiheesta löytyy muun muassa syksyllä ilmestyvästä Valittujen palojen uudesta kirjasta Terävä pää kaiken ikää, jonka suomennoksessa olen toiminut asiantuntijatarkastajana. Etenkin naisille suosittelen myös Maija Kajanin uutta kirjaa Sukellus kuumaan aaltoon. n Tervetuloa myös koulutuksiini ja luennoilleni, ks. koulutuskalenteri http://muistikuisti.net/ koulutus/kurssit.pdf. Kotisivultani löytyy myös tietoa taustastani muistintutkijana, esimerkiksi joitakin muistia koskevia esseitä ja artikkeleita: http://muistikuisti.net/. 18 ANALYYSI 3/2011 LABORATORIOIDEN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN DESINFEKTIOAINEET Kädet, pinnat, välineet HYGIENIATUOTTEET JA PESUAINEET Kädet, iho, välineet KÄSINEET Kertakäyttö, steriilit, teollisuus, puhdastila ANNOSTELIJAT JA TELINEET RISKIJÄTEASTIAT Berner Oy Terveys ja Tutkimus Asiakaspalvelu (ark. 8-16) puh. 020 690 761 • fax 020 791 4241 • tilaukset.tt@berner.fi ANALYYSI 3/2011 19 Keväällä 2010 valmistuneet laborantit Helsingin tekniikan alan oppilaitos Hassinen Jarkko Hirsi Khadra Jokinen Anu Karkulahti Milla Karumo Ilkka Kohtamäki Tiina Koivumäki Joonas Korpela Anna Lahermaa Sanna Lehtonen Juha Lindholm Jasmin-Alia Myllynen Sari Niva Jonna Nuur Farduus Paakkinen Sanna Peltonen Suvi Pesola Arttu Salo Jukka Silventoinen Jenna Taipale Pirjo Torstensson Jessica Vanhala Susanna Voutilainen Katja Östman Christina Turun ammattiinstituutti Laboratorioala Antonescu Marco Arasola Saara Cakar Denis Jaekel Leea Kaveniemi Henri Kumpulainen Annamari Lahtinen Virpi Niittyluoto Aarne Parviainen Tiina Sadiku Asdren Sarkki Siiri Ubaid Fadumo Vanhanen Noora Virtanen Heidi Ammattiopisto Lappia Aikioniemi Tomi-Pekka Kemi Junttari Anton Keminmaa (lisäksi yo-tutkinto) Kerttula Markus Kemi (lisäksi yo-tutkinto) Kreivi Ida Keminmaa Lehto Satu Kemi Pessa Noora Kemi Pikkarainen Tanja Kemi Suhonen Niko Keminmaa Koulutuskeskus Salpaus Kronqvist Noora Lehtinen Veikko Leppäniemi Marjo Pohjantuli Paavo Talala Kristian Valonen Juha Veijalainen Emmi Pöllänen Aki Suomen Laboratorioalan liitto onnittelee lämpimästi valmistuneita laborantteja ja toivottaa onnistuneita analyysejä työelämässä! 20 ANALYYSI 3/2011 Kuvat: Eija Laukkanen LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 5.–7.5.2011 Aulangolla Uudistuneille Luentopäiville osallistui tänä vuonna 120 henkeä. Päivät keräsivät yhteen ammattilaisia ympäristö-, metalli- ja polttoainealalta. Päivien järjestäjät kiittävät kaikkia osallistujia ja luennoitsijoita ja toivottavat lämmintä syksyä kaikille! Luentopäivien arpajaisia tukeneet yritykset: Liiton uusi puheenjohtaja Jaana Nousiainen oli paikalla luomassa verkostoja ja kertomassa liiton ajankohtaisista asioista. Osallistujilla oli vapaus valita eri luentokokonaisuuksia. Näin he pääsivät kuuntelemaan monen eri alan luentoja. Viking Line Lumene Oy Fermion Oy Waters Oy Eurodot Ab VWR Ditap Oy Berner Oy Lahti precision Oy GWB Oy Biohit Oyj Colly Company Oy Millipore Oy Orion Diagnostica Merck Oy Hosmed Oy Laborexin Oy Luentopäivien arpajaistoimikunta kiittää saamastaan tuesta. Tauoilla oli aikaa vaihtaa kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa ja tutustua eri alan ammattilaisiin Muutaman vuoden tauon jälkeen osallistujat pääsivät jännittämään arpajaisonneaan. Suomen Laboratorioalan Liitto ry ANALYYSI 3/2011 www.laborantti.net 21 Liito hXxxxxxxxxxxxxxx al l it u s e s it t äy t y y Liiton tiedott aja AKTIIVISTA SYKSYÄ S yksyinen tervehdys Analyysilehden lukijoille! Minua pyydettiin kertomaan hiukan itsestäni ammattijulkaisussamme. Oikeastaan tyttäreni onkin jo tehnyt sen esitelmämuodossa. Niinpä päätinkin liittää hänen kirjoituksensa tähän jatkeeksi... Liityin ensimmäisen kerran Laboranttiliiton jäseneksi 1981 työskennellessäni Vapolla Peräseinäjoen tehtailla. Muuttaessani pääkaupunkiseudulle jäivät osoitetiedot päivittämättä, jolloin putosin pois listoilta. Laboranttikärpänen pisti minua uudelleen -90-luvun alussa, jolloin liityin Helsingin yhdistyksen jäseneksi. Aloitin heti yhdistyksemme jäsensihteerin tehtävät ja eipä aikaakaan, kun löysin paikkani liittomme koulutusvaliokunnasta kolmeksi vuodeksi. Olen myös toiminut yhdistyksemme sihteerinä lukui- Teksti: Tiina Marttila, Mattlidens skola O len haastatellut isääni Jouko Marttilaa. Hän on laborantti ja toiminut 30 vuotta ammatissaan ja on nyt itse 48–vuotias. Orionkonserniin kuuluva Fermion Oy on hänen työnantajansa. Joukon toiveammatti nuorena oli laborantti ja siihen ammattiin hän kouluttautuikin Imatran ammattioppilaitoksessa laboranttilinjalla ja valmistui sieltä vuonna 1980. Koulutus kesti 2 vuotta ja alalle oli aika helppoa päästä. Puolet opiskelusta oli teoriaa ja puolet laboratoriossa harjoittelua. Sen ajan koulutus ei kuitenkaan vastaa nykypäivän tarpeita. Siksi onkin 22 sia vuosia. Toimitin silloiseen laboranttilehteen lukuisia kryptoja jäsentemme ratkottavaksi. Nykyisellään tällä paikalla on sudokuja. Olen tällä hetkellä toista kautta Helsingin yhdistyksen puheenjohtajana. Mainittakoon vielä, että yhdistyksemme ohitti jäsenmäärässä täpärästi Varsinaissuomen yhdistyksen vuoden vaihteessa. Olemme siis Suomen suurin laboratorioalan yhdistys ja vietämme 50-vuotisjuhlia vuoden 2012 elokuussa! Liittohallituksessa minulla on toinen kausi menossa. Sainkin liiton tiedottajan tehtävän kontolleni. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevien uusien kotisivujemme ylläpitoa. Analyysilehden markkinointitehtävään minua pyydettiin vuoden 2010 keväällä. Musiikki on hyvin lähellä sydäntäni ja olen kerännyt ympärilleni kymmenkunta kitaraa, kitarabanjon ja sähköbasson. Kitara on ihan hauska vempain leirinuotiolla, kunhan löytää innokkaita laulajia mukaan… n JoukoMarttila olemassa erilaisia kursseja, joiden avulla voi täydentää osaamistaan. Nykyään kestää n. 4 vuotta kouluttautua laboratorioanalyytikoksi ja useimmat linjat ovat ylioppilaspohjaisia. Tällä alalla pitää osata mm: fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, mikrobiologiaa ja englantia. Mikrobiologiaa tarvitaan siksi, että tehdään mikrobiologisia töitä, elikkä tutkitaan löytyykö laitteista tai tuotteista mikroskooppisen pieniä eliöitä, jotka voivat aiheuttaa tauteja. ANALYYSI 3/2011 TYÖVAATTEET Fermion Oy valmistaa vaikuttavia lääkeaineita, muut lääketehtaat viimeistelevät lääkkeet myöhemmin. Fermion on ohjeistanut toimintaansa säännöillä, joita on tuhansia sivuja. Tämä mahdollistaakin tasalaatuisen tuotannon ja tutkimuksen. Myös virheiden määrä vähenee. Joukon työpäivän pituus on 8 tuntia johon sisältyy puolen tunnin ruokatunti. Hänen työhönsä kuuluu: Erilaisten synteesikokeiden suorittaminen, materiaalinhallintajärjestelmien ylläpito, työturvallisuudesta huolehtiminen, palavereissa istuminen, naisten auttaminen, laitteiden pesu (valtaosa laitteista pestään keittämällä niissä erilaisia liuottimia, laimeita happoja ja emäksiä ). Jouko kirjoittaa myös pesuohjeita laitteille. Työ on vaihtelevaa, monipuolista, innovatiivista ja mielenkiintoista. Voi itse rakentaa ja suunnitella laitteistoja. Työn turvallisuuteen on satsattu; käytetään tehokkaita kohdepoistoja jotka imevät vaarallisia kaasuja ilmasta. Työpaikalle on hankittu nostolaitteita isojen tynnyreitten siirtoon (ennen siirrettiin käsivoimin). Jouko käyttää työvaatteina sinistä haalaria, mutta kun pitää suojautua, hän käyttää kokohaalaria, turvakenkiä, saappaansuojia, suojakäsineitä, hihansuojia, kaasunaamaria, raitisilmahuppua, silmäsuojaimia, hiushuppua, esiliinaa, kasvosuojainta jne. Palkkaus Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat palkat työn vaativuuden mukaan. Työn vaativuus arvioidaan erikseen työpaikoilla. AIKAISEMPI AMMATTI Ennen kuin isäni aloitti työskentelyn Fermionilla hän toimi Laboranttina Peräseinäjoen Haukinevan turvekoksitehtaalla vuosina 1980 -1985. Tehtäviin kuului tuotteiden laadun tarkkailu, sekä jätelämpövoimalaitoksen vesihöyrykierron seuranta. Työpaikka vaihtui samalla kun hän muutti Helsinkiin. Tulevaisuuden näkymät Tekniikka ei voi korvata ihmistä tässä ammatissa, koska on mahdotonta ennustaa sitä miten uudet laboratoriomittakaavassa kehitetyt synteesimenetelmät toimivat tehdasmittakaavassa. ANALYYSI 3/2011 Turvallisuus Erilaisia suojaimia käytetään tilanteen mukaan. Pitkällä parralla on vaikea suojautua, koska kaasunaamari vuotaa parran jättämistä raoista. Parrakkaat voivat käyttää ylipaineistettuja kaasunaamareita jotka eivät vuoda, kuin ulospäin. Jokaisessa laboratoriossa on hätäsuihku ja katonrajassa on erilaisia palo-/savu- ja kaasu hälytysjärjestelmiä. Tulipalon sattuessa katonrajaan sijoitetut sammutuslaitteet laukeavat ja auttavat palon sammuttamisessa. Lisäksi turvallisuutta edistävät myös lukuisat vetokaapit jotka suojaavat tekijöitä vaaratilanteissa. Päivä isän työpaikalla Oli eka kerta kun sain tulla isäni työpaikalle, minulla oli ennen tätä päivää teoria että ne tekevät jotain ydinpommeja siellä, koska en ikinä saanut tulla sinne ja koska niillä on aidattu alue ja isot portit missä on lukot ja vielä siksi että luulin että niillä olisi siellä kaikki tarvittavat aineet sen ydinpommin tekemiseen, mutta nyt se on todistettu, he eivät tee mitään pommeja, vaan he tekevät lääkkeitä. Kierrellessämme tehdasalueella isäni esitteli minulle säiliöalueen hätäsuihkuja. Sattumalta hätäsuihkun putkisto hajosi juuri sillä hetkellä läheisessä lämmön- jakohuoneessa suihkuttaen vettä siellä työskentelevien miesten päälle (kyseessä oli kiristämättä jäänyt putkiliitos). Mikäli emme olisi kokeilleet suihkua, se olisi voinut rikkoutua silloin kun sitä olisi oikeasti tarvittu. Siitä olisi myös voinut aiheutua tulva, joka olisi tehnyt tuhoja viereisessä sähköpääkeskuksessa. Isä kertoi todella paljon työstään minulle, mutta käytti paljon vaikeita sanoja fysiikkaan ja kemiaan liittyen, joten en ymmärtänyt niin kovin paljon, mutta sen verran ymmärsin että hänen työnsä on vaikeaa ja haastavaa! n 23 Liit t o hal l it u s e s it täytyy TYÖNKUVA S u do ku Sudoku Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 1.11.2011 mennessä: jaana.vainio@laborantti.net Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 4/2011. 4 1 11 22 4 5 7 9 2 4 4 5 33 3 55 4 7 1 6 6 9 1 2 9 77 3 6 1 8 3 6 5 88 99 9 2 © F.Wierda, 2011 Nettisivut uudistuvat! Liiton internetsivut www.laborantti.net uudistuvat kokonaan syyskuun aikana. Uusille sivuille pääsee vanhojen sivujen etusivulta. Samalla sivujen nimi muuttuu. Lähetä meille ideasi! Ideoita uusien sivujen sisällöstä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen jaana.vainio@gmail.com Seuraa uusien sivujen avautumista nettisivuilla www.laborantti.net n 24 ANALYYSI 3/2011 Kansainvälinen kemian vuosi 2011 YK ja UNESCO ovat nimenneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi. Vuotta juhlistetaan kaikkialla maailmassa monin eri tapahtumin, joissa tuodaan esille kemian saavutuksia ja niiden merkitystä elinympäristömme kehittymiselle. Päijät-Hämeen Kemistien Studia Generalia-luentosarja Wellamo-opisto, auditorio Kirkkokatu 16 15340 Lahti 1.Nanotuotteet hiihtourheilussa 1.11.2011 klo 18.00 - 20.00 • Harri Aaltonen, Racing Manager • Sisältö: Nanopartikkeleiden käyttö suksissa, sauvoissa ja voiteissa • Startex Oy, harri.aaltonen@startex.fi 2. Mitä kosmetiikka ja pesuaineet sisältävät? 8.11.2011 klo 18.00 - 20.00 • Liisa Koskinen, FM, tuotantopäällikkö • Sisältö: Ajankohtaista asiaa kosmeettisten aineiden ja pesuaineiden sisältämistä aineista. Miksi niitä käytetään ja ovatko ne haitallisia ihmiselle? Mitä tuotteen tuoteseloste kertoo ja miten mer kinnät tulevat muuttumaan? • Oy Alfa-Kem, liisa.koskinen@alfa-kem.fi 3. Olut 15.11.2011 klo 18.00 - 20.00 • Ilkka Hyttinen, FM, MSc, Panimomestari • Oluen valmistus oli maailman ensimmäisiä tunnettuja bioteknisiä prosesseja. Voisi sanoa, että biokemia ja erityisesti mikrobien biokemia syntyi panimoprosessien tutkimisesta jo ennen Louis Pasteuria ja Emil Hansenia, heidän vaikutuksestaan ja sen jälkeen. Suomalaiset biokemistit ovat olleet ja ovat edelleen aivan tutkimuksen eturivissä. • Valmistuksessa käytettävä mallas on jo tietyn biokemiallisen prosessin läpikäynyt. Mielenkiintoi seksi koko olutprosessin tekee hiiva. Oluen nauttijan onnea hiiva ei kenties kohtaa, siksi epäkiitol lisiin ympäristöolosuhteisiin me sen saatamme. Lisätietoja: www.wellamo-opisto.fi Helka Lepistö puh. 03 814 4736 helka.lepisto@wellamo-opisto.fi tai Päivikki Tapiola gsm 050-398 5861 paivikki.tapiola@wellamo-opisto.fi Tervetuloa luennoille! Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry ANALYYSI 3/2011 25 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti ja kuva: Anu Liukkonen Kemian vuosi 2011 Saippuaku PäijätLab vastasi yhdessä Rambollin kanssa saippuakuplakilpailun vetämisestä K ilpailussa haettiin parhaan saippuakuplan tekijöitä. Kyseessä oli joukkuekilpailu ja areenalla oli kerralla kaksi kilpailijaa yhdestä joukkueesta. Saippuakuplia sai tehdä kolmen minuutin ajan, joko omalla liuoksellaan tai järjestäjien liuoksella. Kilpailuun oli mahdollista ilmoittautua etukäteen tai paikan päällä, vain kaksi joukkuetta oli ilmoittautu- Kemian vuoden pisteessä yleisöllä oli mahdollisuus: 26 nut ennakkoon ja valmistanut omat liuoksensa. Kolmihenkinen tuomaristo arvosteli saippuakuplat, kriteereinä olivat koko, muoto ja kestävyys. Kilpailu oli tasainen ja lopulta voittaja arvottiin kahden parhaan yllettyä tasatulokseen. Voiton vei nimiinsä ja Päijät-Hämettä Heurekan loppukilpailuun joulukuussa lähtevät edustamaan Veera ja Topi Koski- nen. Kolme parasta joukkuetta saivat lisäksi tuotepalkinnot, jotka olivat lahjoittaneet Alfa-Kem, Fazer ja Ramboll. n • nähdä yksinkertaisiin kemian laboratoriotöihin perustuvia taikatemppuja. • nähdä ja oppia uudistuneet varoitusmerkit • ottaa osaa saippuakuplakilpailuun • tutustua ympäristöneuvonta-auto Kaislan toimintaan ja kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan • saada tietoa Vesijärven kunnostustoimenpiteistä ANALYYSI 3/2011 Y hdis t y ks e t t o imiv at plakilpailu PäijätLab oli yhdessä Päijät-Hämeen kemistien ja MAOL Lahden kanssa järjestämässä Kemian Vuosi 2011 Päijät-Hämeen aluetapahtumaa. Tapahtuma järjestettiin mahdollisuuksien toritapahtuman yhteydessä toukokuussa Lahden satamassa. Tapahtuman järjestelyjen lomassa saimme hyvin luotua verkostoa kemianalan osaajien kesken Päijät-Hämeessä ja totesimme että yhteistyössä on voimaa. ANALYYSI 3/2011 27 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot 27.9.2011 Liuoslaskuilta Pohjois-Savon Ammatti- ja klo 18–20 Aikuisopistossa Maksuton kurssi! Vain jäsenille! Tarkempi ohjelma s. 4. 27.–28.10. Laatuseminaari 2011 Tarkempi ohjelma s. 2 Järjestäjä, ilmoittautumiset Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry HUOM! Ilmoittaudu HETI, viimeistään 20.9. 2011 mennessä Irjalle, p. 050 3425634 tai irja.hiekkamaki@gmail. com. Suomen Laboratorioalan liitto ry HUOM! Ilmoittaudu HETI, viimeistään 14.10.2011 mennessä Elsille, p 050-306 5186 tai elsi.saarenpaa@laborantti.net 1.11., 8.11. ja 15.11. 2011 Päijät-Hämeen Kemistien Studia Generalia-luentosarja, Wellamo-opisto, auditorio, Lahti Tarkemmat ohjelmat s. 25 Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry 19.11.2011 Retki Käden Taidot -messuille Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, ilm. ja lisätiedot:paivi.setala@orion.fi tai 040 7568697 Sudokun 2/2011 ratkaisu Sudokun 2/2011 voittajaksi arvottiin Hannele Nurminen, Turku. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! 1 4 2 3 5 7 6 8 9 28 ANALYYSI 3/2011 1 2 3 Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat ............................470 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 52 Kesäviikot (26–31) ........................250 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: •Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai •Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 ANALYYSI 3/2011 29 To im ih e n k iXl öxxxxxxxxxxxxxx t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 jouko.marttila@laborantti.net Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Miia Martiskainen, puh. 040 832 9602, kyllikki_89@hotmail.com Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532, maria.laatikainen@hotmail.com KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Anita Mecklin anita.mecklin@jenergia.fi Sihteeri: Henna Järvenpää, Vapaudenkatu 40–42 C 38, 40100 Jyväskylä, puh. koti 040 744 5336, henna.jarvenpaa@pp.inet.fi POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RY Puheenjohtaja: Marja Kivimäki, Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia, puh. koti (06) 316 7095, puh. työ (06) 325 4191, marja.kivimaki@vaasa.fi Sihteeri ja jäsensihteeri: Katja Patteri, Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa, puh. koti 050 532 6642, puh. työ (06) 318 3600, katja.patteri@netikka.fi POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki, Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laborantti.net Sihteeri: Tiina Kortelainen, Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi, puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 tiina.kortelainen@gmail.com OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Outi Mänty puh. 040 820 9721 Honkakaarre 20 , 91300 Ylikiiminki outi.manty@pp.inet.fi Sihteeri: Päivi Vesala, Sangintie 262, 90650 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi Jäsensihteeri: Kirsi Salo, Kastellinkaari 24, 90230 Oulu, puh. koti 041 502 7310, kehsalo@hotmail.com PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, marja.leena.mattila@tampere.fi Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere, puh. koti 040 829 2141, hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi 30 PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala, Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen, puh. koti 040 501 6540 merja.kaipainen@nesteoil.com PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kaarikatu 11 A 6, 15100 Lahti raijanissinen@suomi24.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti liukkonenanu@luukku.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Ritola, Kivitaskuntie 49, 28220 Pori, puh. 050 545 3209, karoliina.ritola@outotec.com Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori eeva.wahrman@gmail.com Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta, Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori, puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131, helena.kytoluhta@outotec.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen, Miilukatu 5 D, 94720 Kemi, puh. työ (016) 259 662, puh. koti 040 523 8816 Sihteeri: Auli Järvelä, Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. 040 732 4675, auli.jarvela@laborantti.net, auli.jarvela@storaenso.com Jäsensihteeri: Erkki Savoni, Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456, puh. työ 020 463 4368 Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura, puh. 044 284 9199, jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com ANALYYSI 3/2011 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi, puh. 040 523 8816, jaana.nousiainen@laborantti.net, jaana.nousiainen@keminvesi.fi Tiedottaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo, puh. 050 490 6787, jouko.marttila@laborantti.net, jouko.marttila@orionpharma.com Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. 050 306 5186 elsi.saarenpaa@laborantti.net Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Wallenkatu 7 B 7, 80140 Joensuu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0457, tuula.nieminen@laborantti.net Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, auli.jarvela@laborantti.net auli.jarvela@storaenso.com Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@dekra.com Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net II Sihteeri: Päivi Vesala Sangintie 262, 90650 Oulu, puh. 040 720 2003, paivi.vesala@oulu.fi To imihe nkil ö t ja yh distyk se t Xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2011 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. koti 050 342 5634, puh. työ 044 720 1457, irja.hiekkamaki@laborantti.net, irja.hiekkamaki@evira.fi Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, merja.i.lehtinen@uta.fi Sormukset ja ammattimerkit Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi, puh. koti 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net Ilmoitan muuttuneista tiedoista OSOITE uusi osoite: vanha osoite: NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 3/2011 / 31 FRITSCH JA HUOLTOPALVELUT FRITSCH - -MYYNTI FRITSCH - MYYNTI JA HUOLTOPALVELUT FRITSCH - MYYNTI JAJA HUOLTOPALVELUT FRITSCH - MYYNTI MYYNTI JAHUOLTOPALVELUT HUOLTOPALVELUT SEULAKONEET JA SEULAT SEULAKONEET SEULAKONEET JA SEULAT SEULAKONEET JAJA SEULAT SEULAKONEET JASEULAT SEULAT -- Analysette Pro sisältää - Analysette 3 33 Pro seulakone sisältää - Analysette 3seulakone Pro seulakone sisältää - Analysette 3 Pro seulakone sisältää Analysette Pro seulakone sisältää seulontaohjelman seulontaohjelman seulontaohjelman seulontaohjelman seulontaohjelman -- laaja valikoima seuloja - laaja seuloja -valikoima laaja valikoima seuloja - laaja valikoima seuloja laaja valikoima seuloja MYLLYT MYLLYT MYLLYT MYLLYT MYLLYT Pulverisette Premium Line mylly - --Pulverisette 7 77Premium Line mylly - Pulverisette 7 Premium Line - Pulverisette 7 Premium Line mylly Pulverisette Premium Line myllymylly nanoluokkaan nanoluokkaan nanoluokkaan nanoluokkaan nanoluokkaan kysy myös muista myllyvaihtoehdois- --kysy muista myllyvaihtoehdois-myös kysy myös muista myllyvaihtoehdois- kysy myös muista myllyvaihtoehdoiskysy myös muista myllyvaihtoehdoistamme tamme tamme tamme tamme PARTIKKELILASKIMET PARTIKKELILASKIMET PARTIKKELILASKIMET PARTIKKELILASKIMET PARTIKKELILASKIMET Analysette partikkelilaskin nano- --Analysette 1212 nano- Analysette 12 partikkelilaskin - Analysette 12 partikkelilaskin nanoAnalysette 12partikkelilaskin partikkelilaskin nano-nanoluokan partikkeleiden määrityksiin luokan partikkeleiden määrityksiin luokan partikkeleiden määrityksiin luokan partikkeleiden määrityksiin luokan partikkeleiden määrityksiin -- Analysette partikkelilaskin moduuli- Analysette 2222 moduuli- Analysette 22 partikkelilaskin moduuli- Analysette 22 partikkelilaskin moduuliAnalysette 22partikkelilaskin partikkelilaskin moduulimalli partikkelien märkäja kuivamäämalli partikkelien märkäja kuivamäämalli partikkelien märkäja kuivamäämalli partikkelien märkäja kuivamäämalli partikkelien märkä- ja kuivamäärityksiin. rityksiin. rityksiin. rityksiin. rityksiin. Konalantie Konalantie AA Konalantie Konalantie 47 A Konalantie 47 A4747 Konalantie 47 A 47 A 00390 HELSINKI 00390 HELSINKI 00390 HELSINKI HELSINKI 0039000390 HELSINKI 00390 HELSINKI Puh. (09) 530 8000 (09) 530 8000 Puh. (09) Puh. 530 (09) 8000 530 8000 Puh.Puh. (09) 530 8000 Puh. (09) 530 8000 Fax (09) 530 80010 530 80010 Fax (09) Fax 530 (09) 80010 530 80010 Fax Fax (09) 530 80010 Fax(09) (09) 530 80010 Tervetuloa ChemBiossa Tervetuloa ChemBiossa Tervetuloa ChemBiossa ChemBiossa Tervetuloa ChemBiossa myynti@ordior.fi myynti@ordior.fi myynti@ordior.fi myynti@ordior.fiTervetuloa myynti@ordior.fi myynti@ordior.fi osastollemme osastollemme 6f51 osastollemme osastollemme 6f51 www.ordior.fi www.ordior.fi www.ordior.fi www.ordior.fi www.ordior.fi osastollemme 6f51 6f51 6f51 www.ordior.fi