BakaCon saikou dattaze! BakaCon on huippua, totesi viikonloppuna liki tuhat Sisälähetysseuran oppilaitoksen tiloihin kokoontunutta japanilaiskulttuurin manga-, anime- ja popmaailmaan hurahtanutta. Pieksämäen katukuvassakin saattoi törmätä cosplay-rooliasuihin pukeutuneisiin harrastajiin. Japanilainen sarjakuvamaailma on toden teolla iskenyt suomalaisten tajuntaan 2000-luvulla. Useimmiten japanilaisista sarjakuvista innostunut laajentaa pian kiinnostustaan enemmänkin japanilaiseen kulttuuriin. – Sarjakuvissa on maisemia Japanista ja kulttuuria. Aika moni harrastajista var- masti haaveilee Japanin matkasta, koska olisihan se hauska nähdä tuo kaikki livenä, BakaCon tapahtumaa osaltaan järjestänyt lahtelainen Paula Åberg kertoi. Fanit pukeutuvat suosikkihahmoikseen Japanilaisia sarjakuvia, animeja, pelejä ja rokkitähtiä fanittavat ovat antautuneet hommaansa täysillä. Con-tapahtumiin he pukeutuvat itse valmistamiinsa rooliasuihin, jotka pikkutarkasti jäljittelevät alkuperäistä malliaan. – Moni tekee itse kengätkin ja jos fanituksen kohteel- la ei ole kenkiä, kuljetaan paljain jaloin. Useimmilla harrastajilla on asusteet monille eri hahmoille. Cosplayssa on kaksi puolta: itsetekemisen ilo ja tapahtumissa pääsee tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Viikonlopun aikana järjestettiin pukukilpailu, tanssiesityksiä sekä tanssin opetusta. Yhtenä lajina oli Hare Hare Yukai -tanssi, joka on saanut alkunsa tunnetun animen lopputunnarista, jonka aikana anime-hahmot tanssivat kyseistä koreografiaa. BakaConissa tutustuttiin myös japanilaisen populaarikulttuurin historiaan, Japanin matkailuun ja muun mu- Canti-robotin sisällä oli vaasalainen Milla Katajisto. Zelda-pelistä tuttu Därlink punaisine silmineen. assa cosplayn historiaan sekä japanilaiseen pop-musiikkiin ja bändeihin. kaikki ja kaikenikäiset. Aikuisille on omat mangansa ja lapsille omansa. Japanissa mangoja onkin tuhansittain, joista suomeksi on käännetty vasta muutamia kymmeniä. Suomessa manga- ja anime-harrastus on tällä hetkellä vauhdikkaasti kasvava laji. Ruotsissa sama ilmiö koettiin jo hieman aikaisemmin. Suurin osa Pieksämäelle kokoontuneista harrastajista oli 15–20-vuotiaita. – Meilläkin harrastajaporukka alkaa pikku hiljaa vanheta. Vanhimmat har- Japanin popkulttuurin suosio kasvussa Japanissa mangat ja animet ovat samanlaista kulutustavaraa kuin iltapäivälehdet Suomessa. Manga tarkoittaa sarjakuvaa ja anime animaatiota. Länsimaissa sanat ovat taipuneet tarkoittamaan juuri japanilaista sarjakuvaa. Japanissa mangaa lukevat Laukaalainen Tiina Nukarinen auttaa Paula-siskoaan Chibi Totoro -puvun kanssa. rastajat ovat lukeneet englanninkielisiä mangoja jo 1980–1990-luvulla. Jos ihan tarkkoja ollaan, on monen tuntema Maija Mehiläinen jo mangaa, sillä se on japanilainen sarjakuva. Canti-robotti taistelumoodissa Vaikka cosplay liitetään vahvasti japanilaiseen kulttuuriin, on se saanut alkunsa Yhdysvalloissa. Pukeutumis- kulttuurin aloittivat 1970-luvulla Star Wars -ensi-iltoihin elokuvahahmojen tavoin pukeutuneet fanit. Rooliasut rantautuivat pian Japaniin ja yleistyivät siellä 1980–1990-luvuilla. Nyt cosplay on palautunut takaisin länsimaihin. Vaasalainen Milla Katajisto liikkui sunnuntaina Sisiksen campuksella punaisessa robottiasussa. – Olen Canti-robotti sekopäisestä, mutta hauskasta sarjasta. Tämä hahmo on oikeastaan aika rauhallinen. Punaisena se on taistelumoodissa, mutta sinisenä se on kotikokkaaja, joka tykkää myös siivota, Milla Katajisto kertoo roolihamostaan. Neljä vuotta cosplayta harrastaneen tytön kotona on puku poikineen. Kaikkiaan erilaisia rooliasuja on kertynyt 28 kappaletta. Lauantaina hän oli pukeutunut Yakariksi Paradise Kissistä – Kai minulla on liikaa vapaa-aikaa. Ensimmäisen pukuni teki siskoni, mutta loput olen joutunut tekemään itse. Canti on ensimmäinen robotticos-asuni. Nukkeja meikataan, puetaan ja kuvataan Tamperelainen kaverusjoukko Juuli Ronkainen ja kaksossiskokset Hannele ja Christina Östring kantavat käsissään BJD-nukkeja. Nuket eivät ole mitä tahansa leluja, vaan suhteellisen arvokkaita, 400–500 euroa maksavia pallonivelnukkeja. – Nukkeja meikataan, niille tehdään vaatteita ja niitä kuvataan ja niistä tehdään kuvatarinoita. Nukeilla on myös nimet ja luonteet, nukkien meikkaamiseen ja vaatteiden tekoon erityisesti perehtynyt Juuli Ronkainen kertoo. Kaikilla 19-vuotiailla tytöillä on kotonaan useampia nukkeja. Christina odottelee saapuvaksi uusinta, isoa 70 sentin korkuista tyttönukkea, joka on keräilykappale faunin jalkoineen. Nukkeinnostus syntyi vanhempana Nuket eivät ole jatkumoa lapsuuden leikeistä. – Emme oikeastaan leikkineet pienempinä nukeilla, enemmänkin erilaisilla eläinleluilla. Japani-harrastuksen kautta innostuimme myös näistä nukeista ja hankimme ensimmäiset nuket ylioppilaslahjoiksemme. Juuli on pukeutunut Kamikaze Kaiton Jeanne sarjan Kaiton Jeanneksi ja mukanaan hänellä on Sae niminen nukke, joka ei liity emäntänsä roolihahmoon. Hannele on pukeutunut Chobits sarjan Freayksi ja mukana hänellä on Aliceksi nimetty nukke. Christinan Chii-hahmo on samasta sarjasta kuin siskonsakin. – Nukkeni hahmo on vasta kehkeytymässä. Sen nimi on Cinnamon ja sille on tulossa nimeen sopiva punainen tukka. BakaCon toi viikonloppuna Pieksämäelle liki tuhat japanilaiseen popkulttuuriin hurahtanutta. Juuli Ronkaisella (vas.) ja Hannele ja Christina Östringillä oli BakaConissa mukanaan BJD-nuket Sae, Alice ja Cinnamon. Ira Honkonen
© Copyright 2024