1. No category

10
11
TEEMA
-+#.%$!"#$%!&#'#(#!/)0$%).!&%$)!*+,--+.%
!"#$%&'()*+,
!"#$%&%'()*+#,%*+%-.#/%+('/#'**%/'%0+1#2'+$)'(*3+("4*%"*""+#$%%2++
*%&#"5)26'*##2.'2+%-%(*)&&)2+,%'..%+()+#2+&#6"&*%+$)&.#+7.('2.)-*%'(*%0+8('%2*"2*'/%$$)++
2)",#,%*9+."'2.%+6'53*+#$%2+*%&#"*)('+*%(%6%'2#((%0+
AJASSA 1/2012
&&##(.+%
111
1/2012 AJASSA
12
13
TEEMA
H
ienoa suomalaiset! Me saamme asiantuntijalta hyvän arvosanan taloudenpitäjinä.
– Suomalaiset osaavat hoitaa omaa talouttaan suhteellisen hyvin, koska meillä
on tasainen koulutustaso. Maissa, joissa ihmisten koulutustasossa on suuria eroja, on huomattavan paljon
heikompi taloudellinen elämänhallinta, sosiologian
professori, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Myös kasvatus muovaa suomalaisista hyviä arjen
taloudessa. Opimme kotona säästämisihanteita, kuten
”hyvä ihminen laittaa rahaa talteen” ja ”raha ei kasva
puussa”.
Suomalaiset ovat kuluttajina järkeviä mutta varovaisia.
– Monissa maissa statuksen näyttäminen on tärkeä
asia, mutta suomalaiset eivät välitä näyttävästä kulutuksesta. Meillä velkaantunutta ihmistä katsotaan karsaasti. Emme ihaile ihmistä, jolla on paljon kaikkea,
vaan häntä, joka elää vaatimattomasti. Olemme melko
tavallisia, ehkä vähän pihejä, jos tällaista arvolatautunutta sanaa voi käyttää.
23456783933!5:;;:-<=;5=!5:4=84-7/:4!
Suomalaiset eivät kuitenkaan saa kulutustutkijalta taloudenpidosta kiitettävää arvosanaa, koska meillä on
vielä opettelemista rahojemme käytössä.
– Suomalaiset eivät ole pitkäjänteisiä taloudellisia pelureita, jotka sijoittaisivat ja pyrkisivät kartuttamaan omaisuuttaan, Wilska toteaa.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen on samaa mieltä.
– Rahastoilla, arvopaperisijoituksilla ja muilla
säästämisen tuotteilla on vieläkin vähän elitistinen leima. Esimerkiksi Ruotsissa on täysin normaalia, että jokaisella on jonkinlaisia sijoituksia, hän sanoo.
Finanssialan keskusliiton (FK) viime keväänä tekemässä suomalaisten rahankäyttöä selvittäneessä tutkimuksessa todetaan, että suomalaisten kiinnostus sääs-
Hyvä puskuri on esimerkiksi
parin kuukauden nettotuloja
vastaava summa mutta
vähempikin riittää.
AJASSA 1/2012
Suomalaisten rahatilanne
on kuitenkin melko mallillaan.
Siitä kertoo se, että aiempaa
suuremmalla osalla meistä tulot
ovat menoja suuremmat.
Hyvän taloudenpidon kannalta
on olennaista, että tulot
ja menot ovat tasapainossa.
tämistä ja sijoittamista kohtaan on kasvanut, vaikka
suomalaiset ovat perinteisesti olleet laiskoja sijoittajia.
Innostus alkoi vuonna 2004 ja jatkui kevääseen
2009, kun suomalaiset halusivat kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle.
Nyt yli puolella suomalaisista on säästöjä tai sijoituksia.
– Puskurirahaston säästäminen yllätysten varalle
on järkevää. Jokaisella pitäisi olla yllättäviin menoihin
nopeasti käyttöön otettava vararahasto. Hyvä puskuri
on esimerkiksi parin kuukauden nettotuloja vastaava
summa mutta vähempikin riittää. Auton tuulilasi tai
pesukone saattaa hajota, eikä vakuutus välttämättä
korvaa niitä. Tällöin laskun voi maksaa säästöillä, eikä
tarvitse tinkiä päivittäisestä kulutuksesta, Numminen
sanoo.
FK:n tutkimuksen mukaan suosituin tapa säästää
on säästäminen erilaisille säästö- ja sijoitustileille niiden alhaisesta korkotasosta huolimatta. Toiseksi suosituin säästömuoto on rahasto- ja osakesäästäminen.
Säästämis- tai sijoituskohdetta valitessa suomalaisille
ei ole tärkeintä hyvä tuotto vaan turvallisuus.
>!?@!55:77AA4--9399564-/;33;5-;>-;4B933;
Syyt suomalaisten varovaiseen sijoittamiseen löytyvät
maamme historiasta. Rahaa ei ole ollut kulutettavaksi
vielä kovin kauan maassa, jonka lähihistoriaa ovat riivanneet sodat ja köyhyys.
– Olemme tottuneet siihen, että elämme kädestä suuhun. Vaikka tulo- ja elintasomme ovat nousseet,
elämme edelleen vain seuraavaan palkkapäivään asti.
Suomalaisille on tyypillistä, ettei omaa taloutta suunnitella kovin pitkälle, ekonomisti Anu Numminen kertoo.
FK:n tutkimuksen mukaan peräti 15 prosenttia suo-
malaisista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Noin
puolet suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, siis korkeintaan puoleksi vuodeksi. Pidemmän tähtäimen suunnittelijoita on vajaa viidennes.
Suomalaisten rahatilanne on kuitenkin melko mallillaan. Siitä kertoo se, että aiempaa suuremmalla osalla meistä tulot ovat menoja suuremmat. Hyvän taloudenpidon kannalta on olennaista, että tulot ja menot
ovat tasapainossa.
– Menojen tasapainottamisessa hyödyttää, että on
jonkinlainen budjetti. Jos tuntuu, että rahaa kyllä tulee, mutta se vain katoaa johonkin, kannattaa selvittää, mihin kaikkeen rahaa on kulunut esimerkiksi parin kuukauden ajalla. Se avaa helposti silmät ja saattaa
paljastaa yllätyksiä, Numminen sanoo.
– Toinen taloudenpidon peruspilareista on realismi.
Esimerkiksi asumishaaveet pitää mitoittaa tulotason ja
maksukyvyn mukaan. Ei ole hyvää elämää, jos kaikki
rahat menevät vain asuntolainan lyhentämiseen, eikä
ole enää rahaa harrastaa tai matkustaa. Ihmiset ovat
usein liian optimisia sen suhteen, miten paljon he pystyvät karsimaan muusta kulutuksesta.
6!3@937=9A5/737-7:5/!:@!!
Lama. Vakava sairaus. Työttömyys. Kun rahamäärä
vähenee tai taloudelliset odotukset heikkenevät, velkaongelmat ja muut talousvaikeudet lisääntyvät. Kovina aikoina kuluttamisessa aletaan tinkiä ensimmäisenä ylellisyydestä.
– Isot hankinnat, kuten asunto, on tyypillisin, auton ostaminen toinen ja matkailu ulkomailla kolmas.
Mutta teknologiasta suomalaisesta eivät tingi. Taulutelkkareihin riittää aina rahaa, kulutustutkija TerhiAnne Wilska sanoo.
Taloudellinen nousu on tapahtunut Suomessa nopeasti, mikä näkyy vallalla olevissa kulutustrendeissä.
Suomesta on puuttunut iso vauras luokka, joka olisi
luonut kulutusihanteita. Nyt niitä alkaa olla, ja luksustrendistä on syntynyt eräänlainen vastaisku massakuluttamiselle.
– Yksilöllisyyteen, omaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan laitetaan rahaa, Wilska toteaa.
Samaan aikaan on syntynyt kulutuksen vastavoimia, kun puheenaiheiksi ovat nousseet kestävän kehityksen ja globaalin epätasa-arvon ongelmat.
– Eettinen ja ekologinen kuluttaminen on yhä tärkeämpää ihmisille, erityisesti naisille. Mutta vaikka
puhumme paljon yksilöllisyydestä, suurin trendi on
tavallinen massakuluttaminen.
Aiemmin vaatteisiin ja ulkonäköön kuluttaminenkin on ollut suomalaisessa kulttuurissa turhaa törsää-
mistä. Ei enää. Nouseva trendi on Wilskan mukaan
esteettinen kuluttaminen. Sen on saanut aikaan ihmisten vaurastuminen ja lisääntynyt tyylitieto.
– Jos sisustuksessa puhuttiin aiemmin hukkaneliöistä ja tehokkuudesta, nyt puhutaan kauneudesta ja
muotoilusta.
Suomalaiset ovat tyypillisesti olleet myös nihkeitä maksamaan siitä, että joku tekee heidän puolestaan
jotain.
– Palvelukulutus on vähitellen muuttumassa.
Useimmat meistä laittavat silti rahaa mieluummin
tuotteisiin kuin palveluihin. Kun on kärsitty pulasta,
halutaan olla tasa-arvoisia ja tehdä asiat itse eikä teettää niitä toisella. Henkilökohtaisten palvelujen käyttö
kuitenkin lisääntyy väistämättä, kun väestö vanhenee.
111
JK
:CC.%C5,C$%C50&"%+,
DE56&F&,5GC$0C,50&"&''+E5:37+6%2.'((%+*);
.)$3((3+('/#'*"((""22'*)&$%+/%+4"#&)45'+-''**3;
,3(*3+,%-%-%4%(*#(*%0+<.('+47,3+*%6%+.%-*"**%%+
,%-%-%4%(*#%+#2+(33(*33+(3322=&&'()(*'+*'&'&&)+*%'+
$%*%&%-'(.'())2+-%4%(*##20+:"2+,%-%*+#2+('/#'*)**"+
$%*%&%-'(.'()(*'9+2)+(%%+*%-,'**%)((%+2#6)%(*'+
.37**==20+133-3%'.%'(*'&'+*"#**%%+6"#&)(*%%2+
6%-)$6%%+.#-.#%+."'2+(33(*=*'&'0
HE5@&)"&.%)I$.++,E+>#(+('2"&&%+#2+/#+,%-%&&'(""*;
*%9+.7(7+6%2.'(*%9+$'.3+#(%+(''*3+,#'*%'(''2+('/#'**%%+
6'5)$$3.('+%'.%%0+?%'2+6'5)$$3&&3+%'.%,3&'&&3+#2+
$%45#&&'(*%+*%,#'*)&&%+.#-.)%$6%%+*"#**#%9+$"**%+
('&&#'2+$7=(+-'(.'*+#,%*+.#-.)%$6'%0+@3$3+#2+."';
*)2.'2+%'2#%+$%45#&&'(""(+,%"-%(*"%0+>#(+('2"&&%+
)'+#&)+,')&3+('/#'*"(,%-%&&'(""**%9+%&#'*%+(3322=&&'2)2+
."".%"('(33(*3$'2)2+#(%.);+*%'+745'(*)&$3-%4%(;
*##20
JE59'C#+GC$0$$,50&"&)%)I$,+,E5>#.%'()2+
*7=)&3$3((3+#&),%2+.%22%**%%+$')**'39+$'*)2+
,%-$'(*%%+)&3.)63',')2+)&'2*%(#0+A&3.)(33(*3$';
()2+,#'+4#'*%%+$#2)&&%+*%6%%0+@3-.)'2*3+#29+)**3+
()+*"&))+4#'5)**"%0+?%'4*#)4*#/%+#,%*+)('$)-.'.('+
B!;(#6'$"(9+)&3.)*"-,%+*%'+$""+6'*.3%'.%'2)2+
(33(*3$'2)20
1/2012 AJASSA
14
15
TEEMA
B$''&$,+,5%&'()*+,G$%CLC5.$,C5('+%M
:"&"*"(*"*.'/%+@)-4';822%+N'&(.%+&#'+2)&/3+)-'&%'(*%+."&"**%/%*7766'30+E#-5)%2+7.('*7'(*%&#"5)2+).#2#$'(*'+82"+E"$$'2)2+
2)",#'9+."'2.%+4)+,#',%*+6%-%2*%%+#$%%+*%&#"5)26'*#%%20+@%-.%(*%9+$'4'2+-74$332+('23+.""&"*0+
5
B&%%$5B&..&
!""#$%%$&$'()*%*++,-,../(0'(
1,++$(1,&&,)*%*++,-,2(34'(/%44(
+,5,%%$&+,(&*0.,%,$&+,(#/67/8
/%4.44(/$)4(&/*6,,(/6$+"$&/..$'(
+6/'9/-4(5,,'(&**6+,(5,%+,5$6+,,2(
-($I$5,C$,
1%**'+1%((%+*#'$''+(33(*3$'()(;
(3+/%+-%4%;%('#'5)2+4#'5#((%+
."*)2+,%&*%#(%+("#$%&%'('(*%C+
(33(*33+*'&'&&)+6%4%2+63',32+,%-%&;
&)+/%+$%.(%%+)4.3+%("2*#&%'2%%0+
!)+)'+#&)+6%-%(+*%6%+,%"-%(*"%0
>#(+*%-.#'*".()2%+#2+(%%5%+
#$%%2+*%&#"*))2+6)&',%-%%+/%+
6"(."-'%9+1%*'&&%+6'*3'('+#&&%+$"";
*%.'2+#$%'(""**%+."'2+%("2*#0+
!'*3+#2+."-/%+%&.%%+$77539+/#(+
*"&))+3.'&&'2)2+-%4%2*%-,)0
A2('$$3'().('+1%*'2+.%22%*;
*%%+$%-(('%+6%2..''2+/%+*))**33+
4)2.'&=.#4*%'2)2+(33(*=;+/%+
('/#'*"((""22'*)&$%0
!"#$%&%'(*)2+(33(*=*+#,%*+
*776'&&'()(*'+.37**)&7;+/%+(33(;
*=*'&)'&&30+@'&'&&3+$%.""**%$%&&%+
-%4%*+)',3*+."'*)2.%%2+#&)+)5)(+
'2D&%%*'#("#/%((%0+>#(+-%4%2+%-,#+
%&)2))+,%'..%6%+.#&$)+6-#()2**'%+
/%+6%-4%'&&)+(33(*=*'&)'&&)+(%%+.#-;
.#%+.%.('+6-#()2**'%9+()+*%-.#'*;
*%%9+)**3+.#-.#9+/#2.%+(%%+*'&'&&3+
#&),'&&)+(33(*='&&)9+)'+.#-,%%+-%4%2+
%-,#2+%&)2)$'()(*%+%'4)"*",%%+
$)2)*7(*30
B%-)$$'2+*"#**%,'%+(33(*=;
.#4*)'*%+#,%*+)('$)-.'.('+)-'&%'()*+
-%4%(*#*+/%+("#-%*+#(%.)('/#'*".;
()*0+E''((3+#2+."'*)2.'2+$7=(+
)2)$$32+-'(.'39+/%+('.('+2''4'2+
('/#'**%$'()((%+(33(*3$'(%/%2+6';
*33+#&&%+*%-6)).('+6'*.30+!'/#'*".;
('%+6'*33+$7=(+$"'(*%%+4%/%"**%%+
)-'+.#4*)'(''20
AJASSA 1/2012
B((,&5B(*+",$55
@$"G$5@&.%))''$,+,5
-+"(5-+#,('(N$&5
100',(109/6'$(%*)&*&)*%*++,-,(
)4"++44(&**6$,(&*..$,(0.,,'(
7"5$'50$'+$$'2(34'(0'(+,6)),(
+/65/"9/&+4:(")&$%;%%$&""9/&+4(
-,(%*0''0'.*),$&**9/&+,<(
&";(%47$6*0),,(-,(&*#/6=009$,:(
7,66,&+,,(#,%-0'(%$$)*'+,,:(#$+44(
*'$$)/$&+,(+*0++/$&+,(-,(0&+,,(
7,6)$+*&+$(%,,9*),&+,(+,5,6,,2(
109/6'$(%*)&*&)*%*++,-,(0'(
+""#$%%$&/&+$(>?@AB85*0+$,&(7"5$'(
)0*%*+/++*(',$'/'2
C$6#$(C,&+**%%$'/'()*%*++,-,:()*+/'(
.**+)$'(+""##$'&4(/9*&+,-,+:(0'(
"%//'&4('*06$(+,$("%$(B?85*0+$,&(
',$'/':(-0),(0&+,,()$/664+/++"-4(
-,(5,&+**%%$&$,(+*0++/$+,2(34'(
.$/++$$(+,6)),,':(.$&&4(-,(.$+/'(
0&+0&%$&+,%%,(0%/5,+(+*0++//+(0'(
+/7+"<()/'/%%/(6,7,+(./'/54+:(
.$+/'(#**5$%%,+(0'(),&5,+/++*:(
0')0(+*0++/$9/'(+/0&&,()4"+/++"(
%,#&$+";50$.,,(+,$(0')0(74'/'(
%,*+,&/%%//'(#44+"54(),',(0''/%8
%$'/'(5,$(0''/+0'2(
!/60!/)'0%0D$,)*%*++,-,(#"6)$$(
0%/.,,'(,$',(5$$./$&$..4'(
+/)'$$),'(,,%%0'7,6-,%%,2(!""#$%8
%$&/&+$(74'(0'('*06$(,$)*$'/'(+,$(
)/&)$8$)4$'/'(.$/&2
-($I$5,C$,5
1##2%+1#5)-2'2+)'+)4.3+*%-,'*()+
&%(.)%+*%-.%(*'+-%4#/%%20+F32+)'+
(''(+,3&**3$3**3+#&)+*')*#'2)2+(''*39+
."'2.%+6%&/#2+-%4%%+."&"**%%0+F32+
,#'+)('$)-.'.('+$%.(%%+."2*#(%;
&'/3()2775)(*3+4"#$%%$%**%%2+
)2)$$32+."'2+(''*3+47=*770
1##2%2+.%22%**%%+*)453+
G"5/)**'+/%+#&&%+4'2*%*')*#'2)20
!%$#'2+1##2%2+.%22%*;
*%%+*)453+633*=(+(33(*3$'()2+
%&#'**%$'()(*%+/%+6%22%+(33(*==2+
*')**7+("$$%+/#.%+."".%"('+4)*'+
6%&..%63',3230+H$%+('/#'*"(;
(""22'*)&$%+%"**%%+432*3+*3((3+
%&.""20
I&$%2+(33(*3$'(*3+1##2%+,#'+
,34'*)&&)2+4"#$%*%9+)**3+432+#2+
."&"**%2"*+4"#$%%$%**%%2+.%'..'+
-%4%2(%0
-($I$5,C$,
?'-6'+?%(*""&&'2)2+#2+*%-..%+(''*39+
$'4'2+-%4%2(%+&%'**%%0+F32+4%&"%%+
,%-$%(*'+$7=(+(33(*33+,%(*""&;
&'()(*'0+
E#-5)%2+-%4%(*#*+#,%*+*"-,%&;
&'('%+(33(*=.#4*)'*%9+('&&3+2)+.%'..'+
('/#'**%,%*+,%(*""&&'()(*'0
:%'.'((%+$%'((%+*#'$',%*+
E#-5)%2+-%4%(*#74*'=*+#,%*+
%&&).'-/#'**%2))*+<:C2+,%(*""&&';
()2+('/#'**%$'()2+6)-'%%**))*9+/%+
*"*.'$$)+(3322=&&'()(*'+-%4%(*#;
/)$$)+(%&."'((%+#&),'%+74*'='*30+
@%-..%'&)$$)9+)**)',3*+2)+-'.#+
<:C2+%&%'(*%+J&#G%&+K#$6%L*+
;%&#'*)**%+)',3*.3+.%2(%'2,3&'('3+
7-'*7(*)2+74*)'(."2*%,%(*""*%+
.#(.),'%+(332*=/39+."*)2+&'.%%+
7$63-'(*=39+&#"..%%+'4$'(#'.)".;
('%+*%'+.37*3+&%6('*7=,#'$%%0
>#(+/#.'2+74*'=+)'+*#'$'+,%(;
*""&&'()(*'9+67-'$$)+%.*'','()(*'+
,%'."**%$%%2+74*'==29+/#**%+()+
$""**%'('+*#'$'2*%*%6#/%%20+>#(+
74*'=+)'+*3(*3+4"#&'$%**%+.#-/%%+
)63.#4*'%9+$77$$)+()2+#(%.;
.))*+6#'(+-%4%(*#'(*%$$)0
M%4%(*#(33(*3$'2)2+(#6''+
$7=(+2"#-'&&)0+@3-.)'2*3+-%4%(*#;
(33(*3$'()((3+#2+(3322=&&'(77(+
/%+6'*.3+*34*3'20+8&.""2+633())+
/#+$""*%$%2+.7$$)2)2+)"-#2+
."".%"('6%2#.()&&%0
-($I$5,C$,
A&).*-#2''.%2+4'22%*+&%(.),%*++
*#5)&&%+2#6)%(*'0+@)-#+@).2#;
&#O'%2+.%22%**%%+$')**'39+#2.#+
432)2+-%4%&&'()(*'+/3-.),33+
'2,)(*#'5%+%'2%+,''$)'('$6332+/%+
.%&&)'$6%%2+$%&&''2+/%+#2.#+*3(*3+
(%%*%,%+47=*7+/%+$')&'47,3+%'2%+
(''4)2+."&",%2+-%4%2+%-,#'(*%0
>#(+@)-#+4%2..''+.#*'*)%*;
*)-'2+&"#*#&&%9+432)2+.%22%**%%+
,)-*%'&&%+)-'&%'(*)2+&"#**#*%-/#"(;
*)2+."&"/%+/%+.#-.#/%+/%+()&,'**33+
.#.#2%'(4'2*%0+P%'2%%+*%'+&"#**#%+
.%22%**%%+7&'6332(3+.37**33+47=;
57..))())29+/#&&%+#2+$)-.'**3,3+
/3&&))2$772*'%-,#9+."*)2+%("2;
*##2+*%'+%"*##20+A&).*-#2''..%+)'+
,3&**3$3**3+#&)+47,3+('/#'*"(0
@)-#+#2+.''22#(*"2"*+
*).2''.%(*%0+F32+,#'+$')**'39+
('/#'**%'('.#+-%4%2(%+)22)$$'2+
4'O4+*)L4+;)&).*-#2''..%74*'='5)2+
#(%..)'(''20+E''((3+#2+"()'2+
6%&/#2+)2)$$32+%-,#22#"("6#;
*)2*'%%&'%+."'2+.#*''2+.%22)*"((%+
*%"&"*)&),'('#((%0+
1/2012 AJASSA