1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: • Asukkaiden ääni esiin täydennysrakentamisessa sivu 8 • Valtion tiehanketta ei ole koskaan kaadettu sivu 11 Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Syyskuu • 1/2013 s. 4-5 Keskustan silhuetti saa uusia maamerkkejä Tule tutustumaan tamperelaiseen huippuosaajaan Alihankinta-messuille 24.-26.9.2013 Tampereen messukeskukseen osastolle A921 Menestyksen tekijä. Suomalaisella työllä. Helpoin tapa käyttää toiminnanohjausjärjestelmää - www.helppokäyttöliittymä.fi Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Tietojärjestelmien lisäksi tarjoamme asiakkaillemme kattavaa taloudenhallintapalvelua ja konsultointia. Luotettavana kumppaninasi tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys. facebook.com/oscarsoftware +89,/$ .b00(1 1,(0, 3DDYRODQ QLHPL/LLUL P UDQWDVP <NVL1lVLMlUYHQSDU KDLVWDUDQWDSDLNRLVWD/lKHVYHGHQ SllOOlROHYDVWDUDQWDVDXQDVWDQlN\PlW OlQWHHQ1lVLMlUYHQXODSDOOHMD9DKDQ QDQVDDULVWRRQ5DNRLNMlOMHOOl+S HXU/LVlWLHGRWHWXRYLFRP 5$17$72177(-$1b6,-b59(//$ WRQWWLHQPXRGRVWXVYLUHLOOl 3LWNRQQLHPHQWLH7HUlODKWL.D SHHNDNVLYLHUHNlLVWlPllUlDODD PUDNRLN UYPKSHXU .RKGHQUR www.oscar.fi | info@oscar.fi $VLDNNDDPPHHWVLYlW DUYRNRKWHLWD .\V\WW\MlRYDWHULW\LVHVWL NHVNXVWDMDOlKLDOXHHQ NHUURVWDORWMDSHUKHDVXQQRW VHNl1lVL±MD3\KlMlUYHQ UDQWDNLLQWHLVW|W ,VR.XKPRQWLH7HUlODKWL .RNRKWHLWDUXQVDDVWLP\|V 0llUlDODPUDNRLN ¶KLOMDLVHVVD¶P\\QQLVVlVRLWD UYPKSHXU.RKGHQUR MDN\V\OLVll /XRWWDPXNVHOOLVHW ,VR.XKPRQWLH7HUlODKWL \KWH\GHQRWRW +89,/$ .DNVLYLHUHNNlLVWlPllUlDODD 3$5.$12 PUDNRLNUY 6HSSR.RYDOD± $XUHMlUYL PKSHXU.RKGHQUR 0DUNNX-RUWLNND± P (OLQD.RVNHOD± UDQWDVDXQD 3HWUL6LLSROD± 6XVLQLHPHQWLH7HUlODKWL.DSHH 0DUYLN6LLSROD± P 0llUlDODPUDNRLN .DXQLLVVD$XUHMlUYHQUDQWDPDLVHPLVVD UYPKSHXU.RKGHQUR KXYLODVHNlUDQWDVDXQDNDLNLOODPXND 9lOLW\VSDONNLRPPH VRSLPXNVHQPXNDDQ YXXNVLOOD+SHXU.DWVR 0LQLPLSDONNLR(85 OLVlWLHWRMDHWXRYLFRP 2QNLQLHPHQNDWX75( 2 Umpi tunnelissa Päätöksentekijällä ei ole koskaan kaikkea asiaan liittyvää tietoa käytössään päätöksentekohetkellä. On tärkeää, että hänellä on käytössään kaikki mahdollinen tieto. Puuttuvan tiedon korvaa intuitio. Intuition liian suuri osuus tai muuttuneet olosuhteet saattavat johtaa siihen, että jälkiviisaan on mukava naureskella päättäjien kustannuksella. Yksi demokratian vahvuuksista on ennustettavuus. Vaikka päätöksiä on joskus otettava uudelleen tarkasteluun, silloinkin on nojattava olemassa olevaan tietoon. Vastuullinen päättäjä ei sulje silmiään käytössä olevilta faktoilta tai kategorisesti kiellä niiden olemassaoloa. Kokoomus kannattaa rantaväylän pitkän tunnelin rakentamista. Rantaväylän tunnelipäätös on yksi merkittävimmistä Tampereen tulevaisuutta linjaavista asioista lähiaikoina. Pitkä tunneli on erottamaton osa viiden tähden keskustaa ja yksi kaupunkiseudun menestyksen pilareista. Aiheeseen liittyvä ja liittymätön keskustelu on sen sijaan merkillisin näytelmä, johon olen politiikassa mukana ollessani törmännyt. Uskokaa tai älkää: • Vuoden 2012 kuntavaaleissa tamperelaiset äänestivät tunnelin nurin. (Johtopäätös: tunneliäänestyksen jälkeen suuri osa valtuustosta on tehtävänsä täyttänyt ja voi jättää päätöksenteon muille.) • Tunnelia ei kannata rakentaa, koska rakentajat tulevat Virosta ja Puolasta, jonne myös verorahat valuvat. Ratikan sen sijaan rakentavat yksin tamperelaiset. • Valtion lupaamaa 61 miljoonan euron tukea ei kannata käyttää, koska se on kuitenkin yhteisistä rahoista pois. Ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaahansa (?) maksamat verot sen sijaan eivät sada yhteiseen laariin. • Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa 70 miljoonan tunneliin, mutta 200 miljoonan ratikka voidaan ilman muuta rakentaa. • Koska rakennusalan työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti vuoden sisällä, pitäisi kiireesti elvyttää esimerkiksi väylähankkeita käynnistämällä. Ei kuitenkaan Tampereella. Tai aikaisintaan vuosien kuluttua. • Riippumattoman selvitys osoittaa, että bulevardivaihtoehdon hinta on laskettu selvästi todellisuutta kalliimmaksi. Vuosia valmistellun pitkän tunnelin kustannukset on arvioitu pahasti alakanttiin. Pitää laatia selvityksetkin itse, kun asiantuntijat eivät osaa. • Kyllä tässä on selvästi kiristyksen, uhkailun ja lahjonnan maku, kun tutkimukset eivät osoita sitä, mikä jo ennen tutkimusta yhdessä päätettiin. Vieläpä kovan keskustelun jälkeen. Viiden tähden keskusta – minkä tähden? Tampere valitaan vuodesta toiseen Suomen suosituimmaksi kaupungiksi kysyttäessä ihmisiltä, minne muuttaisit, jos jonnekin pitäisi omasta kotikaupungista muuttaa. Tänä vuonna Tampere valittiin myös suosituimmaksi matkailukaupungiksi Suomessa. Tämä suosio ei ole sattumaa. Toki meillä on hyvä sijainti, mutta ei se kaikkea selitä. Tamperetta on kehitetty määrätietoisesti vuosikymmenten ajan näkemyksellisten kaupunginjohtajien ja luottamushenkilöiden johdolla. Voimme vain kuvitella, millainen Tampere olisi ilman yliopistojamme, Tampere-taloa tai Särkänniemeä. Tampereella elinkeinoelämän rattaat ovat pyörineet kitkattomasti jo vuosikymmenten ajan. Kaupunki on investoinut rohkeasti, mikä on tuonut kaupunkilaisille työtä ja houkutellut alueelle uusia yrityksiä. Taloudellinen toimeliaisuus kaupungissamme on taannut sen, että taloutemme perusta on ollut kunnossa. Tampere on vireä ja eteenpäin menevä kaupunki. Tampereen talous on edelleen vakaa monillakin talouden mittareilla mitattuna. Tampereen lainamäärä on suurten kaupunkien toiseksi alhaisin ja omavaraisuusaste parhaimmasta päästä. Syytä huoleenkin kuitenkin on. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Viime vuosina yhteisöverotulot ovat vähentyneet dramaattisesti ja samaan aikaan menot kasvavat väestön ikääntyessä ja lapsimäärän kasvaessa. Kaupunki saa tuloja vain yrittämisestä ja työstä. Tarvitsemme lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Investoinnit tuovat työtä ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Tässä lehdessä esitellään Viiden tähden keskusta -hanketta. Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi. Tampereen kaupunkiseudun väestö kasvaa 90 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen määrän on ennustettu kasvavan rajusti. Kaupungin keskusta ei pysty välittämään vuodelle 2030 ennustettua liikennettä. Joukkoliikenteen kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden varmistaminen ovatkin keskustahankkeen keskeisiä tavoitteita. Kaupunkiseudun kasvuun pitää vastata myös rakentamalla asuntoja uusille tamperelaisille. Rantaväylän tunneli ja Ranta-Tampellan rakentaminen ovat keskeinen osa keskustan kehittämissuunnitelmaa. Kokoomus on alusta asti kannattanut pitkän tunnelin rakentamista siitä syystä, että se mahdollistaa uuden kaupunginosan rakentamisen ja ratkaisee tämän kapean kannaksen liikenneongelmia. Tässä työttömyystilanteessa on myös huomioitava hankkeen merkittävät työllisyysvaikutukset. Elävä keskusta tarvitsee ihmisiä. Viihtyisyys ja sujuva liikenne houkuttelevat ihmisiä keskustaan. Ranta-Tampellan rakentamisen myötä Tampereen keskustassa saadaan yhdeksän kilometriä rantaviivaa kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön. Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on johdonmukaisesti ollut edistämässä keskustan kehittämishankkeen toteutumista. Tamperelainen Kokoomus tekee kaikkensa, jotta Tampereen menestystarina voisi jatkua. Vain elinvoimainen kaupunki pystyy tarjoamaan asukkailleen laadukkaat palvelut. Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kysyin eräältä merkittävässä asemassa olevalta tunnelin vastustajalta, olisiko hän valmis rakentamaan tunnelin, jos sen nettokustannuksiksi muodostuisi yksi euro. Ei ollut. Kyse on jostain ihan muusta kuin tunnelista. Ikävää, että koston maksajina ovat kaupunkilaiset. Onneksi vuoden 2016 vaaleissa äänestäjät muistavat sen, mitä kuluneella vaalikaudella on saatu aikaan tai yritetty tehdä. Eivät sitä, mitä joku meni lupaamaan 2012. Toivottavasti tunneliäänestykseen päättyy tietoinen hölmöily tamperelaisessa politiikassa. Toivottavasti tunneliäänestykseen ei pääty Tampereen vastuullinen kehittäminen. Niin tai näin, eteenpäin! Sekä ystävät että toverit. Aleksi Jäntti Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja NYKY-TAMPERE • Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B 33210 TAMPERE Puh. 050 564 5054 Ilmoitukset Seppo Kovala P. 0400 630188 Päätoimittaja Aleksi Jäntti Painos 88.000 kpl Toimitus ja ulkoasu Plenty´s Oy Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2013 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin 3 Pirkanmaalle haetaan Jyrki Otilan työn jatkajaa Eurooppalaiset valtiot ja alueen asukkaat ovat syvien haasteiden edessä. Noin kuusi vuotta jatkunut talouskriisi on herättänyt toivottomuutta ja kielteisiä ajatuksia ympäri Eurooppaa. Työttömyyden kasvu uhkaa horjuttaa yhteiskunnallista vakautta. Epäreiluuden tunne on lisääntynyt sekä kriisimaissa että niitä auttavissa maissa. Myös kritiikki EU:ta kohtaan on lisääntynyt. Toisten mielestä unioni ei tee tarpeeksi ja toisten mielestä se tekee liikaa. Kriisin tuoma epäreiluuden tunne on nostattanut äärimielipiteet esiin. Toisten mielestä kaikki valtioiden ja inhimillisen elämän ongelmat johtuvat EU:sta. “Missä EU – siellä ongelma”. Toisen ääripään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroopan Yhdysvallat. Molemmat ääripäät tarjoavat mustavalkoisia, yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Itse en usko näistä vaihtoehdoista kumpaankaan. Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenten vaalit eli europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa vuonna 2014. Vaalien toimittamisajanjakso on 22.-25.5.2014, jona aikana kunkin jäsenvaltion on järjestettävä vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. Europarlamenttivaalien säännönmukainen toimittamisajanjakso vuonna 2014 olisi ollut 5.-8.6., mutta koska 8.6. on helluntai Suomen tapaan useimmissa jäsenvaltioissa, EU:n neuvosto siirsi vaaliajanjakson edellä mainittuun ajankohtaan. EU:n vaalisäädöksen nojalla neuvosto voi siirtää vaalien ajankohdan normaalista enintään kahta kuukautta aiemmaksi tai yhtä kuukautta myöhemmäksi. Joulukuussa 2009 voimaan tulleen Euroopan unionin uuden perussopimuksen – Lissabonin sopimuksen – mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751. Kullakin 28 jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä. Uutena jäsenvaltiona vaaleihin osallistuu Kroatia. Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä 13. Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuonna 1996, 16 jäsentä vuonna 1999 ja 14 jäsentä vuonna 2004. Eri jäsenvaltioiden paikkamäärät vaalikaudelle 2014-2019 ovat seuraavat (suluissa muutos nykyiseen paikkamäärään): Itävalta ..................18 (-1) Saksa ......................96 (-3) Bulgaria .................17 (-1) Ranska ....................74 Tanska ....................13 Yhdistynyt Slovakia .................13 kuningaskunta .....73 Italia .......................73 Suomi ................ 13 Espanja ...................54 Irlanti ...................... 11 (-1) Puola ...................... 51 Kroatia ................... 11 (-1) Romania ................32 (-1) Liettua .................... 11 (-1) Alankomaat ..........26 Slovenia ................... 8 Kreikka ................... 21 (-1) Latvia ........................ 8 (-1) Belgia ..................... 21 (-1) Viro ............................ 6 Portugali ................ 21 (-1) Kypros ...................... 6 Tshekki ................... 21 (-1) Luxemburg .............. 6 Unkari .................... 21 (-1) Malta ........................ 6 Ruotsi .....................20 Yhteensä .......... 751 (-15) Lainaus pääministeri Jyrki Kataisen päiväkirjasta 3.heinäkuuta 2013. Euroopan Unioni ja sen haasteet ovat tulleet koko ajan lähemmäksi osaksi suomalaisen arkea. Euroopan parlamentin valta ja vastuu on myös kasvanut paljon Suomen jäsenyyden aikana. Vuonna 1996 Tampereelta valittiin Mepiksi, eurokansanedustajaksi toimittaja Jyrki Otila, joka edusti aktiivisesti paitsi Suomen myös merkittävästi Pirkanmaata. Edesmenneen Jyrkin toiminta näkyi monen pirkanmaalaisen kuuntelemisena ja asioiden eteenpäin Euroopan parlamentti viemisenä Brysseliin ja Strasbourgiin. Jyrki osasi lobata. Tarvitsemme pirkanmaalaisten asioiden ajajaa seuraavaan EU-parlamenttiin. Otilan työn jatkajaa. Ensi vuoden toukokuussa (25.5.) pidetään Euroopan Parlamentin vaalit. Pirkanmaa tarvitsee oman kokoomuslaisen Mepin. Jari Porraslampi toiminnanjohtaja Pirkanmaan Kokoomus ry Suomen uudistuttava rakenteita myöten Suomen talous ja tulevaisuus puhuttavat. Pitkästä aikaa talous- ja elinkeinopolitiikka ovat olleet polttavia keskustelunaiheita. Näkemyksiä ja ajatuksia löytyy useilta eri toimijoilta. Tämä on sinänsä myönteistä. *** Tosin vastapainoksi täytyy sitten todeta, että keskustelua käydään varsin vakavassa tilanteessa. Hallituskauden alussa myönteiseksi ennustettu talouskehitys ei ole toteutunut. Ei tullut itse asiassa edes keskimääräistä talouskasvua, vaan huomattavasti ennakoitua vaikeammat ajat. Kyse ei ole perimmiltään suhdanneluontoisesta ongelmasta. Suomen elinkeinoelämä on rajussa rakennemuutoksessa. Vanhat taloutemme veturit ja kivijalat, metsäteollisuus ja ict-sektori Nokian johdolla, ovat menettäneet tuhansia työpaikkoja. Iso osa näistä menetyksistä on pysyviä. Mikään suhdannekäänne ei tuo näitä työpaikkoja takaisin. *** *** Suomi on ollut pahemmassakin pinteessä. Me pystymme nousemaan hankalasta tilanteesta. Se vaatii kuitenkin realistista tilannekuvaa, paljon uutta yrittäjyyttä ja työntekoon kannustamista kaikin mahdollisin keinoin. Suomi on ison uudistumishaasteen edessä. Konepajayhtiö Metso ilmoitti kesällä 750 työpaikan vähentämisestä vain yhden esimerkin mainitakseni. Jo pelkästään tällaisen aukon korjaamiseen vaaditaan lukuisia onnistumisia, kymmeniä yrityksiä niin teollisuuden kuin palvelusektorinkin puolelta. *** Yksi alueiden ja valtion yhteisharjoituksista on ensi vuonna alkava Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa kaupunkeja rakentamaan hankkeita, joilla elinkeinoelämämme voi uudistua ja kehittyä. Paikallisista vahvuuksista toivotaan myös kansallisesti hyödyttäviä hankkeita. Yhdeksi ohjelman veturikaupungiksi on valittu Tampere teemaanaan älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Teema korostaa osuvasti, kuinka paljon odotuksia Tampere ja koko Pirkanmaan seutu osakseen saavat. Alueella on nähty paljon uudistushenkisyyttä ja osaamista – nyt näistä vahvuuksista tulee vielä yhdessä jalostaa konkreettisia hankkeita. *** Suomi ei uudistu hetkessä. Elinkeinoelämämme ei pysty olennaisesti muuttamaan rakennettaan ennen seuraava kehysriihtä tai edes seuraavia eduskuntavaaleja. Rakennemuutos vaatii pitkän aikavälin osaamista ja kärsivällisyyttä. Pidetään kuitenkin yhdessä huoli, että työ aloitetaan välittömästi. Vapaavuori Vain terveellä pohjalla olevat kannattavat yksityisen sektorin työpaikat pitävät Suomen hyvinvointivaltion pystyssä. Julkisella vallalla – valtiolla ja kunnilla – on myös oma roolinsa. Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta. Sen sijaan julkisen puolen tehtävänä on luoda mahdollisimman kannustava toimintaympäristö. Jan Vapaavuori, elinkeinoministeri 4 NÄSIJÄRVI YDINKESKUSTA KESKUSTA KESKUSTA Yliopisto/ Tampere-Talo PYHÄJÄRVI Viiden tähden keskustan kehittämiskonsepti. Järvenrantakaupunki (uutta asumista, sininen), tiivistyvä asuinkeskusta (ruskea), työpaikka-alue (pinkki), kampuskaupunki (lila), elävä ydinkeskusta (punainen), kävelijän viherverkosto (vihreä) sekä liikenne (musta, keltainen). Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Kaupungin keskusta on TAMPEREEN VETURI JA KASVOT – Tampereen keskustaa ollaan kehittämässä merkittävästi. Rakentamista tiivistetään, uudenlaiselle asumiselle, vapaa-ajalle ja liikkumiselle tehdään mahdollisuuksia. Tavoitteena on viiden tähden keskusta, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Suurimat muutokset näkyvät lähivuosina aseman seudulla ja Eteläpuistossa. – Tampereen keskustalla on hieno historia, kaunis keskustamme on yksi tunnetuimmista paikoista Suomessa. Sitä tunnelmaa emme halua muuttaa. T ampereen ytimessä k o h t a ava t työ, kulttuuri, palvelut ja asuminen. Kaupunkiympäristö on tiivis ja ehjä kokonaisuus Näsijärven rannasta Pyhäjärven rantaan. – Keskustan uudistetussa ilmeessä säilytetään Tampereen identiteetti: teollisuuskaupungin rosoisuus. Keskusta on ko- toisa, elämyksellinen paikka, jossa halutaan myös oleskella, sanoo Anna-Kaisa Ikonen. – Tulevaisuuden keskusta on entistä monipuolisempi ja suositumpi asiointi- ja ostoskeskus. Lukuisat kulttuuririennot ja tapahtumat houkuttelevat väkeä. Hämeenkadun varren kortteleiden katutason ja sisäpihojen uudistunut käyttö tuo keskustaan uutta luovaa virkeyttä myös talvisin. – Tammerkosken maisemareiteillä ja puistoissa viihdytään vapaa-ajalla. Keskustaan täytyy päästä helposti julkisilla välineillä, pyörällä ja autollakin. Keskustalla täytyy olla vetovoimaa, sen on oltava elinkeinoelämän arvostama sijaintipaikka ja suosittu asuinpaikka. – Keskusta on kaupungin kasvot. Keskustan silhuetti saa uusia maamerkkejä, muun muassa ratavarren hotelli, Sorin sillan kohdan uusi kaupunginosa Kansi ja tapahtumien ja jääkiekon Areena. Tammerkosken kansallismaisemaa halutaan silti erityisesti vaalia, sanoo AnnaKaisa Ikonen. – Hämeenkatu halutaan pitää houkuttelevana, koko Pirkanmaan nykyaikainen pääkatuna. Aseman seudusta uudenlainen alue – Aseman seutu ratapihoineen on ollut keskustaa jakava alue. Nyt olemme erottamisen sijaan tekemässä siitä uudenlaista aluetta, sanoo Anna-Kaisa Ikonen. Jo nyt on rakenteilla 25-kerroksinen hotelli ja muutenkin radanvarresta on kasvamassa korkean rakentamisen vyöhyke. Kansi ja areena ovat osa sitä. – Asema on edelleen yksi liikenteen keskipiste, jota voidaan korostaa tekemällä siitä kaikenlaisen liikkumisen ja matkustamisen keskus. – Keskustan painopiste on herkästi siirtymässä lähemmäksi yliopistoa, mutta myös keskustan läntisen puolen kehittämistä on mietittävä. Kunkun parkki, uusi maanalainen pysäköintiluola, sijoittuu Tammerkosken ja Hämeenpuiston välille. Eteläpuiston pian kilpailuun tuleva suunnittelualue koskee myös koko Hämeenpuiston eteläpäätä. – Hämeenpuisto on saatu elvytettyä aktiiviseksi toimintapuistoksi. Pääkirjasto Metso on kehittymässä remontin mukana, Muumilaakso ei palaa enää kirjaston kellariin, museon palvelumahdollisuudet muun muassa nuorten kirjastona ovat parantumassa. Tampereen Taidemuseo saa käyttöönsä entisen tilansa Muumilaakson siirtyessä Tammerkosken tuntumaan. Teatterit, taidemuseot ja lukuisat taiteen yritykset ovat näkyvä osa länsikeskustaa. Pyynikintori kaipaa selkeämpää toimintaideaa, sanoo AnnaKaisa Ikonen. Tampere on järvikaupunki – Tampere on järvikaupunki, rantarakentamisen mahdollisuuksia en ehkä tuhlattukin, mahdollisuuksia on paljon. Ranta-Tampellan ja Näsijärven rannan ja Eteläpuiston rannoilla on yhdeksän kilometriä rantaa. Ne ovat ainutlaatuisia kohteita, joita on kehitettävä harkiten, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Projektiark kitehti Kay Bierga nns ja han kejohtaja Tero Tenhu nen ovat p u olueisiin sitoutumatt omia ja hei tä on haastateltu keskustasu unnittelun asiantu ntijavirkamiehinä. Viiden tähden keskusta • Tampereen kaupunkistrategiaa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa toteuttava Tampereen keskustan kehittämisohjelma • pitkäjänteisen kehittämisen työkalu päättäjille, virkamiehille, sidosryhmille ja kaupunkilaisille • hyväksytty kaupunginhallituksessa 12/2011, päivitys hyväksytty 6.5.2013 • visiona elävä ja vetovoimainen keskusta • yhdistää jo toteutuneet, meneillään olevat ja suunnitellut kehitystoimet ja -hankkeet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi • sisältää keskustavision, kehittämistavoitteet, kehittämiskonseptin ja kuvauksen tärkeistä kehittämishankkeista • ohjaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua • keskustan ensimmäisen strategisen yleiskaavan perusta. • www.tampere.fi - > Viiden tähden keskusta 5 ELÄVÄ KESKUSTA on tapahtumien paikka – Yksittäin tarkasteltuina jotkin keskustan kehittämishankkeet voivat vaikuttaa ylimitoitetuilta, mutta ne ovat päinvastoin hyvinkin realistisia. Esimerkiksi nykyiset isot hankkeet vastaavat toteutuessaan työpaikka- ja väestövaikutuksiltaan jokseenkin tarkoin 20 viime vuoden nettokasvua, sanoo kehittämisohjelmasta vastaava projektiarkkitehti Kay Bierganns. B iergannsin tarkoittamia isoja hankkeita ovat Ratapihankadun alue, Tullin alue, Ratinan kauppakeskus ja Tampereen kansi työpaikka-alueina sekä uutena asuinalueena Ranta-Tampella ja Tammelan ja Amurin täydennysrakenta- minen asuinalueina. Näiden toteutuminen synnyttäisi 20 seuraavan vuoden aikana ne 3500 uutta työpaikkaa ja kodit 10 000 asukkaalle, jotka Tampereen keskustan kehityksen säilyttäminen nykytasolla edellyttää. Keskustan kehittämisohjelma on kuin jättimäinen palapeli, jota tamperelaiset kokoavat vaiheittain pitkän ajan kuluessa. – Usein muutokset kulminoituvat maankäyttöön ja liikenteeseen. Niitä koskevat suunnitelmat herättävät kyllä tunteita ja mielipiteitä, mutta jäävät helposti kaupunkilaisten ja päättäjienkin mielissä perusteettomiksi ja irrallisiksi. Bierganns painottaa, että on tärkeää näyttää ihmisille kokonaiskuva: mihin pyritään ja miksi. Silloin esimerkiksi ajatus maanalaisesta pysäköinti- ja huoltoverkostosta voi alkaa tuntua hyvältä keinolta helpottaa palveluiden saavutettavuutta ja ottaa samalla tila autoilta ihmisille. Kokonaisuuden hahmottamista helpottaa ohjelman eri teemat yhdistävä keskustan kehittämiskonsepti. Se on linkki vision ja lukuisten isojen ja pienten hankkeiden välillä maankäytön ja liikenteen näkökulmasta. Asiakasvirtoja keskustaan esteitä poistamalla – Muuttuvassa maailmassa menestyvät ne kaupungit, jotka sitoutuvat pitkään kehityspolkuun. Se tarkoittaa kehittämissuunnitelmien toteuttamista vaihe vaiheelta kohti visiota pitkäjänteisesti, budjetti- ja valtuustokaudesta toiseen, toteaa Tampereen kaupungin Keskustakehityksen hankejohtaja Tero Tenhunen. Tampereella on Tenhusen mukaan paljon kehityspotentiaalia, ja keskustaa kehitetään vahvuudet ja haasteet tunnistaen. Yksi keskeinen tavoite on luoda edellytyksiä keskustan palvelujen lisääntyvälle käytölle. Suunnitelmassa asiakasvirtojen kulkemista helpotetaan muun muassa poistamalla keskustaa pilkkovien väylien kuten Rantatien ja rautatien aiheuttamaa estevaikutusta. Palveluiden saavutettavuus on keskustan elinvoiman kannalta kriittisen tärkeää. – Rantaväylän estevaikutuksen poistumisen myötä Särkänniemeä on mahdollista kehittää osana keskustaa. – Tampereen kansi puolestaan liittää yliopistokampuksen ja Tullin alueen osaksi keskustaa. Kansi toimisto- ja liiketiloineen ja Areenan tapahtumat tuovat keskustaan työpaikkoja ja palveluiden käyttäjiä. Kansi samoin kuin uutena työpaikkaalueena kehitettävä rautatieaseman lähiympäristö Tullin alue mukaan lukien ovat lisäksi helposti saavutettavissa joukkoliikennevälinein. – Kannen rakentaminen on nyt asemakaavan puolesta mahdollista aloittaa, ja myös neuvottelut valtion kanssa etenevät hyvässä hengessä. Kansi on juuri sellainen rohkea hanke, jollaisia Tampereella on ennenkin saatu toimeksi ja jotka ovat tehneet Tampereesta menestystarinan. Sekä Särkänniemen että tulevan Keskusareenan asiakkaat halutaan myös keskustan muiden palveluiden käyttäjiksi. Uudistunut ympäristö vakuutti yrittäjän Liikennejärjestelyt torikaupalle tärkeimmät Lopetetaan säätäminen ja pannaan toimeksi! Kun ravintoloitsija Fouad Hanafi-Eweissille ehdotettiin kebabravintolan perustamista uuteen Foodstation-ravintolamaailmaan rautatieaseman tuntumaan , miestä ei juuri tarvinnut taivutella. – Näin heti, että siitä tulee hyvä vilkas paikka ravintolalle. Olin jo eläkkeellä, mutta eläkepäivät eivät sovi minulle. Nautin työstä ja ihmisistä, 68-vuotias pitkän linjan yritYrittäjä Fouad Hanafitäjä kertoo. Eweissilla on vahva Hanafi-Eweissin vuonna usko kotikaupunkiinsa. 1982 perustama legendaariUusi Abu Fuad avautuu nen Abu Fuad oli Tampereen elokuun lopussa kesensimmäinen kebab-ravintola. kustassa, toinen ravinUusi Abu Fuad ja koko seitsetola on tulossa keväällä män ravintola- ja kahvilayriLielahtikeskukseen. tyksen Foodstation avautuvat elokuun lopussa Matkakeskustunnelin ja Asematunnelin väliin rakennetussa uudessa tunnelissa, josta on yhteys myös Itsenäisyydenkadulle. Asema ja sen ympäristö ovat Hanafi-Eweissin mielestä muuttuneet 2000-luvulla oikeaan suuntaan ja ajatukset alueen kehittämisestä lupaavat hyvää niin asukkaille ja matkustavaisille kuin yrityksillekin. – Olen nähnyt, miten Tampere on 40 vuodessa vilkastunut ja tullut elävämmäksi, ja uskon, että sama kehitys jatkuu. On hyvä, että kaupungissa suunnitellaan asioita tulevaisuutta ajatellen ja että muutoksia tehdään ajoissa, kun niitä vielä pystyy tekemään. – Keskustan kehittämisessä meitä kauppiaita kiinnostaa eniten liikennepolitiikka, sillä liikennejärjestelyt ovat asiakasvirtojen kannalta se kaikkein tärkein asia. Joukkoliikennekin toki tuo asiakkaita, mutta torille pitäisi päästä myös omilla autoilla, sanoo kauppias Tiina Kopra. – Kun autoliikenne Hämeenkadulta Alarantaan aikoinaan katkaistiin, jäimme Kopran suku on tehnyt tänne aika lailla mottiin ja tunkauppaa Laukontorilla tui että kaupantekokin loppui kohta 50 vuotta. - Tänä siihen. Onneksi ihmiset ovat päivänä Laukontori on vuosien mittaan oppineet löyhyvin toimiva kauppatämään meidät. Mutta kyllä tori, Tiina Kopra sanoo. sen eteen on töitäkin tehty. Laukontorin sesonki alkaa keväällä kalamarkkinoista ja päättyy niihin syksyllä. Kauppaa tehdään aamusta iltaviiteen. Kuluva kesä on ollut Laukontorilla vilkas, ja asiakkaita on riittänyt ostoksille. Yksi vilkastuttaja on Laukonsilta, joka ohjaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä torille. Tiina Kopra toteaa, että tapahtumat ja festarit ovat hyväksi myös kaupan palveluille. – Ne elävöittävät kaupunkia ja kehittävät sitä myös kauppapaikkana, niin että ihmiset voivat löytää keskustasta kaiken tarvitsemansa. – Viiden tähden keskusta on mahtava suunnitelma. Todella toivon, että se toteutuu minun elinaikanani. Lopetetaan vihdoin säätäminen ja tehtyjen päätösten vääntäminen ja pannaan toimeksi. Kauppias ja keskusta-asukas Erika Hildén on toiminut Tampereen keskustassa vaatekauppiaana 20 vuotta ja seurannut tiiviisti keskustan erilaisia kehittämissuunnitelmia yhtä kauTakkitalo Hildénin an. Hänen mielestään Viiden kauppias Erika Hildén tähden konsepti tekisi toteupatistaa vauhtia kestuessaan keskustasta sen mitä kustan isojen hankkeise voisi ja sen pitäisi olla niin den toteutukseen: asukkaille kuin yrityksillekin. - Tervetuloa tunneli, – Mitä houkuttelevampi kesmaanalainen pysäköinkusta on kuljeskeluun ja shopti- ja huoltoverkosto, Tampereen kansi ja pailuun, sitä parempi kaupalle ratikka. ja muille keskustan palveluille. Meidän yrittäjien pitäisi nähdä tämä ja jouduttaa keskustan kehittämistä eikä jarruttaa sitä. Vaikuttamisen kanavana yrittäjille ja kiinteistönomistajille toimii muun muassa Tampere Tunnetuksi ry, joka on saanut tehtäväkseen keskustan kaupallisen konseptin kehittämisen. Isoja uudistuksia odotellessa keskustan vetovoimaa voidaan parantaa hetikin. – Nykyiselläänkin meillä on kiva ja dynaaminen keskusta, joka on lisäksi helposti saavutettavissa joka suunnalta eri kulkuvälinen. Parkkipaikkojakin on. Mutta emme ole osanneet viestiä tätä. Siksi moni tamperelainenkin kaihtaa keskustaa ja menee ostoksille muualle. 6 Kunnallissihteerin aika ei käy pitkäksi Maanantainen päivä Kokoomuksen toimistolla Maanantaiaamu alkaa normaaleissa merkeissä. Selailen Aamulehden ja käyn läpi päivän poliittiset uutiset ja soitan niiden pohjalta muutaman puhelun. Keskustelua käydään jälleen kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tulevista rakennushankkeista. Päivä jatkuu sähköpostien läpikäynnillä. Vastaan saapuneisiin kysymyksiin Kokoomusta ja järjestöämme kohtaan ja teen samalla tila- ja tarjoiluvaraukset tulevan viikon kokouksiin. Samassa yhteydessä lähetän viestit puheenjohtajistolle tulevien viikkojen esityslistoja koskien. Kello alkaa olla melkein puoli yksi ja maanantain kokoukset alkavat. Ensin kokoontuu työvaliokunta, joka koostuu kymmenestä erikseen valitusta aluejärjestön hallituksen jäsenestä. Työvaliokunnassa käydään läpi aluejärjestöä koskevat asiat sekä käsitellään järjestön linjaukset piakkoin alkavan kaupunginhallituksen esityslistan asioista. Työvaliokunnan jälkeen kokoontuu puolestaan kaupunginhallitusryhmä. Kahden viikon kuluttua Keskustorilla järjestetään jälleen perinteiset Maanantaimarkkinat, johon hoidan meille tarvittavat varaukset. Tämän jälkeen olen yhteydessä kaikkiin lähes kolmeenkymmeneen yhdistykseemme ja lähden etsimään markkinoille isäntää. Samalla teen muut tarvittavat varaukset ja hankinnat. Teema alkaa hahmottua ja valtuutettujakin on tiedotettu asiasta. Seuraava viikko tulee olemaan kiireinen kokouksien osalta, lähetän kokouskutsut ja ratkon samalla mahdolliset selvitykseen jääneet asiat. Konsultoin käytännön asioissa tarvittaessa muiden puolueiden kunnallissihteerejä ja muiden kuntien kollegoja. Nyky-Tampereen ilmestyminen alkaa olla jo lähellä, kerään vielä yhteen saamani materiaalit ja lähetän ne edelleen päätoimittajalle. Muistuttelen vielä viimeisiä kirjoittajia unohtuneista teksteistä. Postitan vielä jäsenkirjeen yli 1500 jäsenellemme tulevista tapahtumista ja tuoreimmat puheenjohtajan terveiset. Kello alkaa olla pian neljä ja valtuuston kokous alkaa tunnin kuluttua. Työpäivä venyy tänään vähän pitkäksi, mutta tämä on todellakin sen arvoista ja lomaahan ehtii pitää sitten kesälläkin. laisten e r e p m a t ä t ö y T iseksi m ä ä s li in n in o hyvinv arjun KOOMUS RY (H O K N JU R A H 30:sta > TAMPEREEN mista Tampereen im ur su si yk on nsa Kokoomus) vuosien toiminta n ie en m m Ky ä. st kunnallisia paikallisjärjestö sut merkittäviä us no tä is ve ri n aikana on se sia vaikuttajia. njuuritason” ja valtakunnalli tehdään ”ruoho a ss se uk om ko KokooHarjun Ko in lisäämiseksi, nn oi nv vi hy n te is kä kokootyötä tamperela illetuomiseksi se es an ilm aa m vo muksen ar tukemiseksi. edistämiseksi ja n yö it al va en is työhakuista musla vireätä ja yhteis on ta in im to sekä Jäsenistön nssa. Tapaamisia ka n je tö es rj jä skustorin muiden paikallis llisuuksia on Ke do ah m to et vi konan yhteisiä aj ntavierailuista ja ku us ed a, st oi in taisimmaanantaimarkk atkoihin. Ajankoh nm aa m ko ul ta is iin Mosel serttimatko Saksan Cochem ka at m on lä el ww. pana tällä hetk .10.2013. Kts. w 28 . 25 e ill hl viiniju -joen laaksoon omus reenharjunkoko pe /m om .c ok bo ialistalla on face tämän syksyn as a ss le el ot od tä amisen Vaalityö kosivujen uudist rk ve en in am st allistumisen näkyvyyden no n verkostoihin os ia ed m en lis aa sekä sosi arkku Airaniemuodossa. htajana toimii M jo en he pu n se mo Salo. Hallituk i ja sihteerinä Si m m la ko ak Ka jo alto, mi, varalla Rei 2013 ovat Eila A na on vu t ne se jä a Perälä Muut hallituksen Tiia Kallio, Helen , en yn yn H nu Erkki Axén, Han . ja Pirjo Rauhala Kirjoittaja on Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön kunnallissihteeri Hanna Kallio-Kokko isten Aktiivisten na tehoverkosto hittyy ja ke a a v s a k a t n Herva 40 vuotta. nä. tänä vuonna än ensi kevää ä ä ik tä n yt a a tä m ta sa n see ginosan Herva OOMUS pää istyö kaupun K te O K yh N en A st N ty N > HERVA osavaltuusta eri yhdis ollut ominais lla kaupungin n vu o u e -l ll 0 a 8 n 9 n 1 va varojen tiin Her nnassa kokeil lkeen toiminta va jä er en H . d o sä vu es is n kehittäm ti muutama iminta lopah to a tt u m , n osittua toaki vuosittain su t su is a . lk n ju ee n kuin is aja puuttum teiskunnalliset on 35 vuoden yh s n u ii m n o – ko t o u K nnan palvel uolisia Hervannan kertoo Herva alueen monip ka n ä jo ä , a m st tä a p yt O kä Hervanta ntalaisia osittaen herva su – n ki et is upunginty yksi ja kehittyvä ka va a sv ka n o . a nta nnassa palveluit stasta. Herva upunki” Herva u a sk rk ä ke yt n ”t ee ä ll er tutustua Tällä hetke etriä Tamp an kannattaa itsemän kilom ta se n e va se er it H ja . si 9 4 0 tornista. osa, joka öpaikkoja 12 vannan näkö ty er H ja 4 en 1 9 yd 2 2 kä isten kä paikalla on asukkaita jen kautta se etulleeksi yhte rv vu si te .fi et n ta n se jä va www.her ottaa uudet okoomus toiv K n a n n va er H 282, tämiseen. , (p. 0456758 en in p p em asioiden kehit K hteeri on Pirjo bus.fi) Yhdistyksen si pinen@kolum p em .k jo ir p : email Y on 30-vuoSEN NAISET R K U M O O K O K n suurim> PIRKAN anut Pirkanmaa sv ka na ka ai a hetkellä 112. tisen toimintans Jäseniä on tällä i. ks se yk st di yh sta vaamaksi nais nteet onnistunee ri pe ät tk pi on Yhdistyksellä ia on tottunut lä aktiivisia nais äl nt ke tö es rj jä osto kerää lityöstä ja Tehokas naisverk . lla so ta la el on lttuuvaikuttamaan m la Tampereen ku al m sa e ke tu ja sa nserttilipvaroja toimintaan ia teatteri- ja ko is ila er i st ra ke ria myymällä ah lkoomaalauspuja. joulukellojen ta n ee un st ni on lle. Yhdistys teki tti Sauli Niinistö en id es pr s yö m njan ia säännölja myyntikampa ilaisia tapahtum er än tä te es rj jä liittiJäsenistölle ankohtainen po aj n ai tt si au uk ku ouksien lisesti, lähetetään dossa ja vuosikok uo m en je ir nk se lisia ja nen katsaus jä politiikan paikal at ov t ja hu pu at houkuttelevimm kärkivaikuttajia. a valtakunnallisi seen! iviseen yhdistyk ti ak n aa uk m Tervetuloa lynen Ritva Asula-Myl 7 Kaksi askelta edellä ALUEN TAMPEREEN TE R O U N N SE tys > KOKOOMUK orten kattoyhdis nu us om ko ko ikkien it liittyä JÄRJESTÖ on ka distyksiimme vo yh e m em ks ne olet Tampereella. Jäse orten jäsenenä nu us om ko Ko s. vuotia ollessasi 15–29n jäsen. yös Kokoomukse m ti es is tt aa m amaan eturivin auto me pääset tapa am ss na in im to oran vaikuMeidän ikuttajia, saat su va än äm el us lo mpepoliitikkoja ja ta voit osallistua Ta ja in ih ijö ek nt ökse päätöksentuskanavan päät imme Tampereen im To . iin is le bi reen parhaisiin ä asemissa. politiikan sateossa keskeisiss nteisesti olleet ri pe at ov et or HaluKokoomusnu Kokoomukselle. e lu uo op em iä ttäj ralla suunnannäy lta edellä. kuntaa kaksi aske is te yh la ol e m am innassa! Nähdään toim Ilkka Sasi jestö puheenjohtaja mpereen Aluejär Ta en rt uo N n Kokoomukse mat Opiskelijoilla o at vaikutuskanav IJAT (Tyko) & OMUSOPISKEL O K O K N EE R kT) Tyko ja > TAMPE EEKKARIT (Tko ST U M O O K O K eakouTAMPEREEN ajattelevia kork in ta it is la us om koko ilaisia asiataTkokT edustavat Järjestämme er . la el re pe m Ta luopiskelijoita loa. rentoa yhdessäo ja vaikuttapahtumia sekä kouluille vierailu ea rk ko et ne tä es Stubb Olemme järj an ja Alexander km Vi a fi So , tö is Niin jilta, mm. Sauli me. tapahtumissam ovat vierailleet me! aan toimintaam Tervetuloa muk sta ä löytyy osoittee Lisätietoa meist opiskelijat.fi. www.kokoomus eisin Ystävällisin terv Jenni Vartiainen aja, Rakentava uudist pani kuunteleva kump rpeet a t n e id a k k u s A huomioon isista lähon kokoomusla Y. R S U M O O OK us> PYYNIKIN K , erityisesti Kesk en ue al en re pe iva, Tam yhdistys. tökohdista toim huomioonottava ta ei rp ta en id ka päättäjien ta-Pyynikin asuk allispoliittisten nn ku ia im to on välittäjinä. Tavoitteena en näkemysten id ka uk as en ue al uoyhdyssiteenä ja neeksi tavaksi m tu in ki va lle si ntelee kulttuurin, Yhdistys työske istealueidensa – op in pa en st ei si. sk in – edistämisek toutuneiden ke nn oi nv vi hy n se stykselli uuksia ja liikunnan ja sivi tutustumistilais e m m tä es rj jä e tieto-taitoa. Näille osa-alueill me jäsentemme em ks ää nt ve sy tapahtumia Puheenjohtaja: n, Raimo Tihveräine us@gmail.com pyynikin.kokoom Sihteeri: saunalahti.fi rpa.lehtimaki@ si i, äk im ht Le a Sirp yhdistys/735 mukseen.fi/KOK/ oo ok yk it .li w w http://w nhin . on Pirkanmaan va RY US M O KO KO > TAMPEREEN si vuonna jo . Vaikka juhlimme en ys ist hd sy lli ika pa in me ja suur aatteen hyväksi, em us om ko ko e m äm öt 95-vuotista ty Olemme yneet paikoillemme. ht sä py ja t ee un ist llaan ole kang rävöitämme parhai te ja , ija im to s ka no aktiivinen ja in vaatimuksia. aamaan uuden ajan st va e m m aa gi te ra skustemm. st vieläkin parempi ke e m m lle ni se jä la ol Haluamme ssä. mpereen kehittämise Ta a av an sk tu iku va lu- ja emailtoja ä kuukausittaisia te Jatkamme perinteisi ustuksilla ja iden asiantuntija-al io as en st ai ht ko an a mah9.9 aj a. Haluamme saad st ia as . ko ä ss de yh keskustellen atuksiamme aa viedä yhteisiä aj hj po aa aj la an m dollisim ekoon. asioista päätöksent seen joukkoon, Tule mukaan aktiivi me kotisivultamme, katso tapahtumiam omus.fi www.tampereenkoko Ota yhteyttä i Salo, Puheenjohtaja Heikk .fi tai 0400 623232 heikki.salo( ät ) hssc , Hannele Strömberg Varapuheenjohtaja 5075333 t)tampere.fi tai 0400 (a rg be m to e.s el nn ha 8 Rakenteita ja toimintatapoja ravisteltava Tampereen kaupungin talous on tiukoilla, mikä näkyy luonnollisesti myös Tampereen lasten ja nuorten lautakunnan työskentelyssä. Menojen kasvua pitäisi pystyä hillitsemään mahdollisimman pienin haitoin. Samalla kuitenkin tiukka taloustilanne antaa mahdollisuuden myös tarkastella totuttuja toimintatapoja ja rakenteita uusin silmin. Löysä raha kun useasti laiskistaa kehitystä. Parhaimmillaan palvelukokemusta saadaan parannettua aiempaa pienemmillä kustannuksilla. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat esimerkiksi maksuttomat kerhopaikat päivähoitoikäisille lapsille tai jo vanha tuttu Tampere-lisä. Molemmilla tavoilla kannustetaan vanhempia olemaan enemmän pienten lastensa kanssa, jos se vain muutoin on mahdollista. Uutena asiana tuloaan tekee tuntiperusteinen päivähoidon laskutus, joka kannustaa pitämään lasta hoidossa vain sen aikaa, mikä todella on tarpeen. Erilaisia tuen muotoja voidaan myös kehittää ja sovittaa kulloiseenkin tarpeeseen paremmin sopivaksi. Esimerkiksi lastensuojelun laitossijoituksia lyhentämällä ja suuntaamalla toimintaa muun muassa perhesijoituksiin, saadaan todennäköisesti lapsen ja nuoren kokemaa palvelua parannettua, kun samalla kustannukset ovat pienemmät. Kaikkea ei myöskään kannata kaupungin tehdä itse. Useita palveluita, kuten laadukasta päivähoitoa, on saatavilla usealta yksityiseltä tuottajalta kustannustehokkaasti. Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen yhä useampaan palveluun antaa palvelun kuluttajalle aidon mahdollisuuden valita itselleen sopivin tuottaja. Luontainen kilpailu esimerkiksi laadulla lisääntyy, kun samalla palvelut tuotetaan edullisemmin kuin perinteisellä toimintamallilla. Kaikki voittavat. Niukoista ajoista huolimatta voin pienten 3- ja 4-vuotiaiden lasten isänä todeta, että olen ollut erittäin tyytyväinen kaupunkimme tarjoamiin lasten palveluihin. Jarno Lahtinen, ekonomi Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsen Hoitojonoja mahdollista lyhentää! Tampereen kaupungin asukasta kohti lasketut terveydenhuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvun kuluessa. Samaan aikaan, kun kustannukset kasvavat, myös hoitojonot pitenevät. Tätä yhtälöä yritämme lautakunnassa parhaillaan ratkaista. Jokaisen tamperelaisen tulisi tulotasostaan riippumatta päästä nopeasti tarvitsemiensa terveyspalveluiden piiriin. Kukaan ei parane hoitojonoissa, tilanne odotellessa vain pahenee ja tulee kalliimmaksi. Erikoissairaanhoidon tilauksesta sovitaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa. Tämä käytössä oleva menettely ei takaa tamperelaisille riittävän nopeaa pääsyä näihin palveluihin, eikä hillitse kustannuskehitystä. Siksi olen tehnyt aloitteen, jossa erikoissairaanhoidon avohoitopalveluissa siirryttäisiin palvelusetelikilpailutukseen. Kokoomus edistää palvelusetelejä, sillä ne lisäävät kuntalaisten valinnanvapautta, lyhentävät hoitojonoja ja luovat työpaikkoja. Tampereella asiassa tulisi edetä vaiheittain. Kaupunki voisi ottaa vuodelle 2014 tavoitteeksi ohjata 10 prosenttia erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen asiakkaista yksityisille. Tämä tulisi kohdentaa pisimpiin hoitojonoihin ja saada kaupungille näin jopa 10 M€ tuottavuushyödyn. Tamperelaisille tämä näkyisi nopeampana hoitoon pääsynä – laadusta tinkimättä. Matti Helin Kaupunginvaltuutettu, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan varapuheenjohtaja www.mattihelin.fi Hyvinvointia hyvässä hengessä Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kokoonpano uudistui vaalikauden alussa täysin. Kokemusta uudestakin ryhmästä silti löytyy, mukana ovat esimerkiksi niin kaupungin entinen apulaispormestari kuin entinen tilaajajohtajakin. Kokoomusta lautakunnassa edustavat varapuheenjohtaja Minna Talonen, Siina Autio ja allekirjoittanut. Lautakunnan puheenjohtajana toimii apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja esittelijänä tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Lautakunta on seudullinen, sillä työväenopistoa koskevissa asioissa mukana on Ylöjärven kaupungin edustaja. Päätöksenteko on toistaiseksi sujunut erittäin hyvässä hengessä ja miksei sujuisi – lautakunta päättää pääsääntöisesti mukavista asioista mahdollistaessaan kuntalaisille laadukkaita kulttuuri- ja vapaaaikapalveluita. Muutama ikävämpi päätös on jouduttu tekemään, mutta niissäkin on ollut kyse lähinnä palvelujen uudelleenorganisoinnista. Lamminpään ja Lentävänniemen kirjastot suljettiin, mutta tulevaan Lielahtikeskukseen tulee ensi vuonna aukeamaan uusi, huomattavasti suurempi kirjasto. Kalevan uimahalli suljettiin tilapäisesti, mutta siellä kyse on välttämättömästä peruskorjauksesta, eli molemmissa tapauksissa palvelutaso tulee pitkällä aikavälillä paranemaan. Tapahtumien järjestämisen kaupungissa lautakunta haluaa mahdollistaa edelleenkin, mutta tapahtumien rahallisia avustuksia organisoitiin hieman uudella tavalla, kun avustus poistettiin voittoa tavoittelevilta suurtapahtumilta kuten Tammerfest, Sauna Open Air ja Tammerkosken sillalla. Ilmaistapahtumien hankinta näiltä festivaaleilta on kuitenkin edelleen mahdollista, jolloin kaupunki maksaa suoraan siitä mitä on tilannutkin. Avustusjärjestelmää tullaan uusimaan myös kokonaisuutena, työn alla on esimerkiksi urheiluseurojen avustuksien uudelleenmäärittely. Kaupungin palvelustrategian mukaisesti erityistä huomiota tullaan kiinnittämään palvelujen vaikuttavuuteen. Liikuntapuolella huomiota ovat saaneet ja tulevat saamaan lisäksi harrastajamääriään voimakkaasti kasvattaneet lajit, kuten BMX-pyöräily, skeittaus ja frisbeegolf. Näiden lajien harrastamiseen tulee pyrkiä turvaamaan asianmukaiset olosuhteet. Palvelujen järjestämistä ajatellen toivomuslistalla olisi myös Keskusareenahankkeen eteneminen mahdollisimman pian, turhan moni asia jumittaa nyt sen takia. Areenahankkeen osalta tehtävät ratkaisut mahdollistavat koko muun palveluverkon kunnossapidon ja kehittämisen tarkoituksenmukaisella tavalla, eivätkä rakennukset suotta rapistu käsiin. Kuten kulttuurirakennuksista Näsilinna jo melkein teki, mutta onneksi sekin päätettiin vihdoin peruskorjata. Ilpo Rantanen Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan jäsen Tampere tarvitsee uusia hankkeita Tammikuussa valittu osaamis- ja elinkeinolautakunta on päässyt työn touhuun heti ensimmäisen puolivuotisensa aikana. Eräs keskeisimmistä asioista toisen asteen koulutuksesta vastaavan lautakuntamme toimialalla on ollut ammatillisen koulutuksen fuusio: Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto yhdistyivät vuodenvaihteessa, jolloin syntyi uusi oppilaitos, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Kaupungin kehnon taloustilanteen johdosta menoleikkauksia on pakko tehdä, sillä ennusteen mukaan tilikauden tulos muodostuisi ilman tasapainottamistoimenpiteitä 45,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti huhtikuussa noin 22,7 miljoonan euron säästöistä, joista 300 000 euroa kohdennettiin osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessille. Näitä säästöjä ei kohdenneta ammatilliseen koulutukseen koulutuksen järjestämisestä solmitun yhteistoiminta-aluesopimuksen nojalla. Säästökohteiksi jäivät siis lukiokoulutus (johon kohdennettiin 60 000 euron säästöt) sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut (joista päätettiin säästää 240 000 euroa). Lukiokoulutukselle säästöt tarkoittavat kurssitarjonnan vähenemistä likimain sadalla kurssilla. Opetuksen järjestämistä koskevien rakenteellisten muutosten ja opiskelijamäärän lievän laskun johdosta leikkaus ei supista kurssitarjontaa oleellisesti, ja kurssimäärän suhde opiskelijamäärään säilyy nykyisellä tasolla. Asiaa käsiteltäessä toin esille huoleni vieraiden kielten opetuksen tarjonnasta; mielestäni on kestämätöntä vähentää nuorille tarjottavaa kieltenopetusta alati globalisoituvassa maailmassa. Onneksi tämä leikkaus ei heikentäne kaupungin lukioiden kielitarjontaa. Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen säästöistä 130 000 euroa kohdistuu Työllisyydenhoidon palveluyksikköön ja 75 000 euroa avustuksiin ja muihin palveluihin varattuun määrärahaan. Tämä tarkoittaa tiukkoja aikoja ja kaikesta ”ylimääräisestä” karsimista. Edellisen osalta voidaan kuitenkin todeta, että alentuneiden asiakasmäärätoteumien johdosta säästö ei vaikuttane palveluiden toteutumisvolyymiin tänä vuonna. Elinkeinopoliittisesti merkittävä seikka on Tohloppiin toteutuva Mediapolishanke, joka tuo alueelle runsaasti uusia työpaikkoja ja osaamista. Juuri tällaista kehitystä Tampere tarvitsee. Toivoa sopii, että hanke huomioidaan kunnallispolitiikan muillakin sektoreilla, kuten liikennesuunnittelussa ja joukkoliikenteen linjoja vedettäessä. Petri Rajala Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäsen Täydennysrakentamisessa kuultava asukkaita Talouden lamaa toistavat joukkoviestimet. Yhdyskuntalautakunnassa kuitenkin kaavoja valmistellaan entiseen malliin eri puolille kaupunkia. Rakennuslupiakin on haettu ja myönnetty kiitettävästi. Tottahan on, että suhdanteet ovat yleisesti alamaissa, mutta varsinkin Tampereella asunto- ja toimitilarakentamisessa on nyt myönteinen ilmapiiri. Tämän hyvän tamperelaisen suhdanteen toivoisi jatkuvan. Rakentamisen osalta suuri haaste on saada kaavoitus ja rakentamisen lupamenettely mahdollisimman nopeaksi ja joustavaksi. Asia ei ole aivan yksinkertainen. Yhteiskunta ja asukkaat oikeutetusti haluavat osallistua ja toisaalta ratkaisut pitää perustaa riittäviin selvityksiin. Avoin vuoropuhelu ja selvitykset vievät väistämättä aikaa. Tässä tilanteessa onkin taito keskittyä oleelliseen ja tarpeelliseen sekä pitää toimintatapa mahdollisimman joustavana. Luottamushenkilönä pyrin kaikin keinoin vaikuttamaan nopeaan ja joustavaan sekä avoimeen kaavoitukseen ja lupakäsittelyyn. Siitä hyötyvät kaikki tamperelaiset. Eräs merkittävä osa rakentamista ja kaupungin kasvua on keskustan täydennysrakentaminen. Tammelaa on käytetty esimerkkinä sinne laaditun yleissuunnitelman puitteissa. Tammelan asukkailta on tullut vastustusta yleissuunnitelman ratkaisuille. Ymmärrän hyvin Tammelassa nousseen kritiikin. Kaupunginosien täydennysrakentaminen pitää tapahtua asukkaita kuullen, eikä suunnittelijoiden ideoina. Asukkaat ovat investoineet asuntoihinsa ja ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita mitä heidän lähiympäristössään tapahtuu. Joukkoliikenne myös on Tampereella myötätuulessa. Osittainen syy hyviin tunnus- lukuihin voi olla seudullisen joukkoliikennelautakunnan, jossa joukkoliikennettä voidaan tarkastella laaja-alaisemmin kuin pelkästään Tampereen näkökulmasta. Joukkoliikenteen osuus liikenteen kulkumuodoista on vuodesta 2005 vuoteen 2012 kasvanut 16 prosentista 19 prosenttiin. Bussiliikenne pelaa siis Tampereella hyvin. Oletettavaa onkin, että rakennetaan ratikka tai ei, niin joukkoliikenne Tampereella kasvattaa osuuttaan. Tähän vaikuttaa erityisesti Tampereen hallittu maankäytön suunnittelu, jossa joukkoliikenne otetaan mukaan suunnitteluun jo kaavoituksen käynnistyessä. Matti Höyssä Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja 9 KOKOOMUS KANNATTAA TUNNELIA ja haluaa Näsijärven rannan ihmisten käyttöön ! Kaikkiaan tunnelin ja asuinrakentamisen seurauksena syntyy noin miljardin euron rahaliikenne. Kaupungin menot ovat siis 69 miljoonaa, jolla syntyy noin miljardin liikevaihto, 11 000 työvuotta ja keskustaan tulee kaupungin kannalta pienillä kustannuksilla uusia veronmaksajia. Näsijärven rannan rantaväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä. Tien välityskyky on jo nykyisin äärirajoilla, tie ruuhkautuu helposti. Tiellä kulkee 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä ilman parannustoimenpiteitä sinne juuri enempää mahdu. L iikennemäärien on ennustettu k a s vava n vuoteen 2030 jopa 70 000 autoon vuorokaudessa. Silloin ruuhka-ajat pitenevät ja lisääntyvä liikenne siirtyy muualle, esimerkiksi Hämeenkadulle, Hämeenpuistoon, Satakunnankadulle, Pispalan valtatielle, Nuolialantielle tai kehätielle. Nykyinen tie rajoittaa kaupungin keskustan ja Näsijärven ranta-alueiden käyttöä ja kehittämistä. Tieliikenteestä aiheutuu virkistystoiminnalle huomattavia ympäristöhaittoja. Jos syyskuussa kaupunginvaltuusto päättää aloittaa tunnelin rakentamisen, työt alkavat heti. Myös kaupungin talouden kannalta tärkeät työllli- syysvaikutukset alkavat heti. Rakentamisen maksavat kaupunki ja valtio. Kaupunki saa asuintalojen rakentamisesta maankäyttökorvauksia ja maanmyyntituloja, jolloin kaupungin nettokuluksi jää 69 miljoonaa euroa. Tunnelin vuosittaiset käyttökustannukset ovat 2 miljoonaa, josta kaupungin osuus on 600 000 euroa. Vapautuva maa kaupungille Tunnelin rakentamisen seurauksena vapautuva rakennusmaa tulee kaupungin omistukseen. Silloin Ranta-Tampellan rakennusmaasta kaupunki omistaa puolet ja YIT puolet. Ilman tunnelia koko Ranta-Tampellan uusi rakennusmaa on yksin YIT:n omistuksessa. Myös Onkinimeen tulee uutta rakennusmaata. Rakentamisen aikana ja seurauksena syntyy yhteensä 11.000 henkilötyövuotta, joista tamperelaisten osalta kaupunki saa kunnallisveroja ja kaupungin korkea työttömyysaste laskee. Ranta-Tampellaan saadaan asuntoja noin 3500 uudelle asukkaalle, jotka maksavat pysyvästi kunnallisveroja Tampereelle. Rakennuksista kaupunki saa kiinteistöveroja. Särkänniemeä ja Mustaalahtea päästään kehittämään aivan eri tavoin kuin nykyisin. Tampellan alueen rakentaminen on kaupungille huomattavasti halvempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen. Keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa, jolloin keskustan palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat. Tunneli on 2,3 kilometriä ! pitkä, se poistaa useita valoristeyksiä. Tunnelin päihin rakennetaan eritasoliittymät, joista päästään ajamaan asuinalueille ja keskustaan, mm. Sepänkadulle ja uudelle Ratapihankadulle. Nykyinen rantaväylä eli Paasikiven-Kekkosentie muuttuu läpiajotiestä kapeammaksi, rauhallisemmaksi ja hitaammaksi kaupunkikaduksi Naistenlahden ja Santalahden välillä. Ranta-alueet Tampellassa, Mustassalahdessa, Onkiniemessä ja Santalahdessa saadaan rakentamiselle ja tamperelaisten virkistysalueiksi. Rantaan saadaan kävelytiet. AJANKOHTAISTA Muumilaaksolle haetaan hyvää tilaa Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on nimennyt Tove Jansson 100 vuotta ja muumit -työryhmän ja antanut sille tehtäväksi juhlistaa arvostetun taiteilijan juhlavuotta erilaisin tapahtumin ja julkaisuin. Tehtävänä on myös tuoda Tampereen kaupunkia muumien kotikaupunkina paremmin esille. – Muumeille on samassa yhteydessä tärkeää löytää arvoisensa, hyvä tila, Ikonen sanoo. Työryhmään kuuluvat apulaispormestari Olli-Poika Parviainen puheenjohtajana, tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, vastaava tuottaja Saara Saarteinen, museolehtori Elina Bonelius ja erityisavustaja Mikko Närhi. Tampereen Taidemuseon Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia ja muumikuvaelmia esittelevä museo, johon kuuluu noin 2000 teosta. Muumilaakso on Tampereen kau- pungin omistuksessa ja toimii nyt Tampereen taidemuseon kellarikerroksessa. Aikaisemmin se oli kirjastotalo Metson alakerrassa. – Muumi-kokoelma on Tampereelle erittäin tärkeä. Kokoelma on taiteellisesti korkealaatuinen, kansainvälisestikin arvostettu ja kiinnostava. Muumilaakso on Tampereelle merkittävä matkailukohde. Muumi-kirjallisuus, muumikuvitus ja kolmiulotteiset muumikuvaelmat ovat kiehtovaa lasten ja aikuisten kulttuuria. Tälle hetkellä muumit ovat liian pienessä ja epäkäytännöllisessä tilassa, pormestari AnnaKaisa Ikonen sanoo. – Muumeille on tärkeää löytää arvoisensa, hyvä tila. Uusi sijaintipaikka osoitetaan juhlavuoden 2014 aikana. Kaupungin taidelaitosten toimipaikoissa on otettava huomioon myös kustannukset ja tilojen tehokas käyttö. Esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja. mm. Tammerkoksen rannan Koskitam- mi, entinen Tampellan rakennus. Yhtenä varteenotettavana mahdollisuutena pidän kaupungin omistuksessa olevaa ja ensi vuoden aikana vapautuvaa Vanhaa kirjastotaloa, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Siellä voisi kiehtovalta tavalla hyödyntää myös ympäröivää puistoa. Apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen mielestä Tampereella on vahva perinne muumikulttuurissa. – Tove Janssonin juhlavuosi antaa meille hyvän tilaisuuden tuoda esille juuri Tampereella olevaa Tove Janssonin suurta kokoelmaa, muumioriginaaleja. Tove Jansson halusi, että hänen kokoelmansa on esillä juuri Tampereella, Parviainen sanoo. Keskustorin laidalla oleva Vanha Kirjastotalo on valmistunut vuonna 1925, ja kerrosneliöitä on yli 4000. Rakennuksessa on toiminut kaupunginvaltuusto, työväenopisto ja pääkirjasto. Tällä hetkellä rakennuksessa on kaupungin virastoja, kokous- ja näyttelytiloja. Muumilaakson taideteokset ja muu aineisto on Tove Janssonin Tampereen kaupungille lahjoittama kokonaisuus. Museo perustuu Tove Janssonin muumikirjoihin, niiden alkuperäisiin kuvituksiin sekä kymmeniin käsityönä tehtyihin kolmiulotteisiin kuvaelmiin. Muumilaakson vieraslista on erittäin kansainvälinen. Museon yhteydessä on myös muumimyymälä. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä. Tampereella halutaan järjestää juhlavuoteen liittyen Tove Janssonin elämäntyötä ja muumeja esitteleviä tapahtumia, julkaisuja ja näyttelyitä. 10 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton valmistelut etenevät Tamperetalossa aikataulun mukaisesti. Aiempien vuosien juhlista poiketen luvassa on myös konsertti, mutta muusta tilaisuuden sisällöstä vaietaan edelleen visusti. T a s ava l l a n presidentti Sauli Niinistö isännöi puolisonsa Jenni Haukion kanssa 6. joulukuuta pidettävän juhlavastaanoton Tampere-talossa, sillä presidentin linnassa on meneillään pari vuotta kestävä peruskorjaus. – Olemme valmistautuneet vastaanottoon jo tämän vuoden alusta lähtien. Työjako on luonteva: presidentin kanslia määrittelee yhdessä presidenttiparin kanssa tilaisuuden sisällön, Tampere-talo on toteutuksen asiantuntija, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas kertoo. Presidentin kanslia on ilmoittanut tiedottavansa ohjelmasta syksyn kuluessa. Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutaan yleensä noin 1800 vierasta. Kanslian tiedon perusteella tilaisuuteen kutsutaan tänä vuonna Tänä itsenäisyyspäivänä seurataan Linnan juhlien sijaan Talon vastaanottoa, ja kansakunta suuntaa huomionsa Tampere-taloon. Itsenäisyyspäivän vastaanottoon vain runsaat kolme kuukautta Tampere-talo valmistautuu huolella h-hetkeen erityisesti maakuntien edustajia. Tampere-talon valinta juhlapaikaksi on riemastuttanut tamperelaisia. – Samoin henkilöstömme on järjestämisvastuusta erittäin innoissaan ja ylpeä Tampereen ja koko Pirkanmaan puolesta. Tilaisuus tukee seudun näkyvyyttä ja imagoa sekä antaa piristysruiskeen paikalliselle majoitus-, ravintola- ja muulle palvelualalle, Ahokas sanoo. – Olemme kuulleet, että vastaanotto on jo innostanut muita paikallisia tahoja suun- nittelemaan omia itsenäisyysjuhlia. Myös Tampere-talossa järjestetään itsenäisyyspäivän jälkeisenä viikonloppuna useita konsertteja ja muita tapahtumia. Niissä yleisö pääsee nauttimaan presidentin vastaanoton juhlavista puitteista, hän kertoo. Juhla-astiasto jo hankittu Samaan aikaan presidentin vastaanoton järjestelyjen kanssa jatketaan talon muun toiminnan kehittämistä. Viime keväänä tehdyn päätöksen mukaisesti talon ravintolatoiminta on liitetty Tampere-talon omiin toimintoihin. Sen seurauksena ravintoloiden ilmettä päivitetään ja astiastoja ja kattauksia uudistetaan. Isoja hankintojakin on jo tehty: itsenäisyyspäivän vastaanotolla käytetään talon uutta, brändinmukaista juhla-astiastoa. Uudistus tuo mukanaan myös uusia väliaikapalveluja ja ruokatuotteita, kuten Tampere-talon nimikkoleivonnaiset ja jäätelöt, muun muassa mokka-aromisen Presidentin. – Luvassa on myös ruokaaiheisia tapahtumia, kuten ohjelmallisia teemailtoja, joissa ruoka ja viini nostetaan musiikin rinnalle. Syksyllä jatkuvat suositut viinitastingit, joissa tutustutaan myös harvinaisuuksiin asiantuntevan oppaan johdolla, Ahokas kertoo. Kulttuuripalveluja kaikille Syksyn toinen merkittävä kehittämisprojekti on Etäeventhanke, jolla toteutetaan käytännössä talon uuden strategian mukaista lupausta viedä kulttuuripalveluja kaikille kohderyhmille. – Kaikki henkilöt eivät voi olla läsnä tilaisuuksissamme fyysisesti liikunta- tai jonkin muun rajoitteen takia. Etäevent on suunnattu juuri heitä varten. Nykyisellä kamera- ja lähetystekniikalla voidaan luoda kustannuksiltaan järkevä palvelumalli, johon liitetään etäyleisöä osallistavia toimintoja, Ahokas kertoo. Tampere-talo pilotoi sosiaalisia etätapahtumia yhteistyössä Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueen sekä Pispan ja Pappilanpuiston palvelukeskusten kanssa. Maanalainen armeija kiehtoo ja lumoaa Terrakottasotilaita ja Kiinan keisarien maailmaa Vapriikissa joulukuun alkuun saakka ”Sykähdyttävää!” ”…vuoden merkittävin kulttuurihistoriallinen näyttely Suomessa.” ”Loistavaa, Vapriikki, kiitos!” Vapriikin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttely on ollut huikea katsojamenestys: kesäkuun puolivälissä avatun näyttelyn oli elokuun puoliväliin mennessä nähnyt jo yli 40 000 vierasta. − Tunnelmat ovat tosi positiiviset. Uskon, että 80 000 näyttelyvieraan tavoitteemme saavutetaan, sanoo näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi Vapriikista. Saloniemi kuvaa tällaisen näyttelyn tekemistä jokaisen museon unelmaksi. Mutta ei sitä mikä tahansa museo saisi tehtäväkseen. − Vapriikki täyttää kansainväliset kriteerit näyttelypaikkana ja sillä on näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kiinalaiset vakuuttuivat, että osaamme tehdä tämän näyttelyn. Näyttely on myös sulka hattuun, se lisää Vapriikin tunnettuutta maailmalla – ja Suomessakin. Moni vieras on terrakottasoturien houkuttelemana tullut ensimmäistä kertaa Vapriikkiin. Näyttelyn järjestämisessä on myös kova työ. Ensimmäiset neuvottelut käytiin maaliskuussa 2011 Xianissa. Tiivis työskentely alkoi vuoden 2012 alkupuolella. Näyttelyn100 esinettä tulevat yhdeksästä kiinalaisesta museosta ja arkeologisesta instituutista. Kuraattorina toimi muinaisen Kiinan kulttuurin Terrakottasotilaiden löytyminen mullisti käsityksen siitä, että kiinalainen veistotaide ei olisi kuvannut ihmishahmoja. Kuva Vapriikki/Reetta Tervakangas asiantuntija Carol Michaelson British Museumista. Tässä elämässä ja sen jälkeen Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shihuangdi (259−210 eaa) on yksi maailman mahtavimpia hallitsijoita kautta aikojen. Yli 2000 vuotta sitten hän loi valtakunnan, jonka perustalta kehittyi nykyinen Kiina. Qin Shihuangdi halusi elää ja hallita ikuisesti, ja rakennutti itselleen valtavan maanalaisen hautakompleksin. Hautaa vartioi monen tuhannen sotilaan terrakotta-armeija. Hauta löytyi sattumalta vuonna 1974. Kolmessa eri kaivannossa 56 neliö- kilometrin alueella on arvioitu olevan 8000−9000 sotilasta ja hevosta, joten keisaria tuonpuoleisessa elämässä puolustavat soturit saattavat esittää kokonaista armeijaa. Vapriikin näyttely esittelee Kiinan ensimmäisen keisarin molemmat valtakunnat: maanpäällisen ja tuonpuoleisen. Armeija on Vapriikinkin näyttelyn vetonaula, mutta näyttely kertoo myös, miten Kiinasta tuli Kiina, miten Qin-valtio nousi Kiinan yhdistäjäksi ja kuinka keisarikunta vakiinnutti asemansa seuraavan Han-dynastian aikana. − Kiinan ensimmäisen keisarin tavoitteena oli yhdistää kansa, yhtenäistää mitta-, paino- ja rahajärjestelmä sekä standardoida kirjakieli. Vaikka ideologiat ja nimet ovat vaihtuneet, Kiina on yhä paljon sitä, mitä Qin- ja Han-dynastioiden aikana aloitettiin, Saloniemi sanoo. Näyttely on avoinna 1.12. saakka, ti–su klo 10–18. Tulossa on luentosarja näyttelyyn liittyen. Luennot pidetään keskiviikkoisin alkaen 18.syyskuuta. www.tampere.fi/vapriikki/ ! UUTTA NÄYTTELYSSÄ ON Terrakotta-mobiiliopas, jota voi käyttää omassa älypuhelimessaan tai tabletissaan. Laitteen voi myös lainata Vapriikista. Se sisältää ääniopastuksia ja lisätietotekstejä näyttelyn esineistä ja aiheista, ja opastus on saatavissa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. 11 Tampereen kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen syyskuussa Rantaväylän rakentamisesta. Sujuvammalla väylällä on suuri merkitys kaupungin keskustan kehittämiselle. Ratkaisulla on myös merkitystä valtion ja Tampereen yhteistyölle jatkossa. Valtion liikennehankkeista päätetään valtion budjetissa ja sen puolestaan käsittelee eduskunnan valtiovarainvaliokunta. Valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on huolissaan Pirkanmaan hankkeiden eteenpäin viemisestä, jos Rantaväylä valtuustossa hylätään. Koskaan Suomessa ei ole kaadettu valtion tiehanketta SE oli kovan työn tulos. Liikenneministerikaudellani käynnistettiin Tampereen läntinen ohitustie. Sen jälkeen moni oli sitä mieltä, että Tampere oli nyt saanut osuutensa ja enemmänkin tiehankkeista. Olemme kuitenkin pyrkineet siihen, että jokaisessa liikennepoliittisessa selonteossa – eli 8 vuoden aikana – olisi ainakin yksi suurempi liikennehanke Pirkanmaalle. Kun osoitimme, että Rantaväylän hyödyt ovat suuret ja tuottojen vuoksi kaupunki voi osallistua taloudellisesti hankkeeseen, liikenneministeri Leena Luhtanen (sd) innostui vuonna 2005 asiasta ja liikennepoliittinen ministeriryhmä hyväksyi hankkeelle valtion rahoituksen. Se vahvistettiin syksyllä 2011 eduskunnassa. Osallistuuko valtio vastaaviin hankkeisiin? VALTION tehtävä on huolehtia liikenteen sujuvuudesta. Hankkeet kuitenkin asetetaan hyödyn suhteen kiireellisyysjärjestykseen ottaen huomioon valtakunnan tasapuolinen kehittäminen. Hankkeita on tehty viime aikoina enemmän kasvukeskuksissa. Siksi Rantaväyläratkaisu oli luonnollinen. Selvää on myös, että kasvukeskuksissa kunnat joutuvat osallistumaan väylien kustannuksiin. Tosin Helsingin keskustatunnelin Helsinki joutuisi maksamaan kokonaan itse. Mitä tapahtuu, jos valtuusto hylkää Rantaväylän? JOS valtuusto sanoo EI rantaväylälle, purkautuu sitä koskeva sopimus valtion kanssa ja Tampere vastaa siitä aiheutuvista taloudellisista kustannuksista eli lähinnä 6,5m euron suunnittelukustannuksista. Valtiovarainvaliokunta poistaa väylän rakentamisvaltuuden ensi vuoden budjetista. Hanke poistuu siten valtion toteutettavista liikennehankkeista. Jos asiaan halutaan palata, tapahtuu se vasta seuraavan eduskunnan aikana hyväksyttävässä seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Väylä tulisi parhaassa tapauksessa hankejoukon hännille eli rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vasta noin vuonna 2025. On myös mahdollista, että valtion rahoitusosuus on tuolloin nyt päätettyä pienempi valtion kasvaneen velan vuoksi. Onko budjetin raha siirrettävissä johonkin toiseen tamperelaiseen hankkeeseen? EI. Valtion raha 61 miljoonaa euroa on korvamerkitty vain Rantaväylän rakentamiseen. Rahaa ei voida käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Näin ollen Tampere ja tamperelainen rakennustoiminta menettävät tuon rahan. Vaikuttaisiko hylkäävä päätös valtion ja kaupungin välisiin suhteisiin? Se, että jokin kunta sanoo sille budjetissa myönnetylle tiehankkeelle EI, on aivan poik- Yliopistoilla vaalisyksy Kun kunnallisvaaleista on vasta selvitty ja Europarlamenttivaalit ovat vasta tuloillaan, keskitytään opiskelijakentällä vuoden 2013 edustajistovaaleihin. Tampereen kokoomusopiskelijat (Tyko) lähtevät näihinkin vaaleihin varmalla ja tarmokkaalla otteella. Tavoitteena on tuoda keskustelun piiriin hyvin yksinkertaisia ja opiskelijaa lähellä olevia teemoja. Käytännönläheisen ja realistisen ajattelumaailman pohjalta on helppo perustella omaa agendaa. Ylioppilaskunnassa, Tyko näyttäytyy asiantuntevana ja rentona yhteisönä, jonka toimintaan on helppo lähteä mukaan. Jos missä vaaleissa niin näissä, tarvitaan tekemistä ja näkyvyyttä, jotta kokoomuslainen ja kriittinen opiskelijapolitiikka voisi kehittyä eteen päin. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä 40-jäseninen konklaavi. Edustajistovaalit käydään kahden vuoden välein. Näissäkin vaaleissa ehdokkaita tulee erinäisiltä listoilta jotka osa ovat sitoutumattomia ja, osa valtakunnallisten puolueiden piirissä toimivia opiskelijaryhmiä. Tämän vuoden edustajistovaaleissa Tampereella keskustelua herättäviksi vaaliteemoiksi tulevat nousemaan mm. vanhan ylioppilastalon tulevaisuuden järjestelyt sekä Ylioppilaslehti AVIISI:n tulevat muutokset. Kestäviä teemoja edustajistovaaleissa ovat ylioppilaskunnan taloudenhoito ja kannanotto poliittisiin teemoihin. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi huolissaan Rantaväylä-hankkeen hylkäämissuunnitelmista Kuinka Rantaväylä saatiin valtion liikennehankkeeksi ja budjettiin? AJANKOHTAISTA keuksellista. En muista oman 30-vuotisen parlamenttiurani aikana kertaakaan tapahtuneen näin. On myös selvää, että kun seuraavan kerran yritämme saada Tampereelle jotain valtion hanketta tai erityisesti tiehanketta, sanotaan meille, että eiväthän aikaisemmatkaan rahat ole meille kelvanneet. Tampereen edunvalvonta käy hyvin hankalaksi. Lisäksi luottamus Tampereeseen sopimuskumppanina heikkenee. Valtio joutuu aina miettimään, että toteutuuko hanke lopulta varmasti. Mitkä ovat ensi vuoden budjetin painopisteet? VALTIO pyrkii käynnistämään mahdollisimman nopeasti nimenomaan rakennushankkeita. Rakennusalan työllisyys on heikentynyt ja ns. elvytys on tarkoitus täsmäkohdistaa juuri rakentamiseen. Tiestön peruskorjaukseen tullaan osoittamaan hieman aiemmin sovittua enemmän rahoitusta. Lauri Koponen Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen, Järjestövastaava Tampereen Kokoomusopiskelijat hallituksen jäsen IN INTERNATIONAL BUSINESS MANAGEMENT, 120 cr MBA-ohjelma soveltuu kansainväliseen liiketoimintaan tai hallintoon suuntautuville henkilöille ja se järjestetään yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa. Ohjelmassa voidaan hyödyntää aikaisempaa työ- ja koulutuskokemusta. Opinnot suoritetaan työn ohessa. Uudistunut ja laajempi Executive MBA -ohjelma käynnistyy 20.9.2013 Haku 2.9.2013 mennessä Hinta 9 900 € (sis. alv 24 %) Lisätietoja Virpi Heinonen p. 0400 209 907 YLUSLKHLQRQHQ#WDPNÀ ZZZWDPNÀPED Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut 12 Uusi koti on hyvä valinta Tutustu upeisiin NCC Tähtikoteihin Kaukajärvellä. Viihtyisät ja käytännölliset pohjaratkaisut. Laadukasta asumista järven rannalla. On tilaa, valoa ja tyyliä. Uusi koti toimii aina. Tampere, Vehmainen Muuttovalmis Huoletta uuteen kotiin: ncc.ﬁ/ asumisturva HUONEISTOESIMERKKEJÄ: 86,5 m2 A1 3H+KT+SAUNA MH 150.290 € VH 299.070 € D7 3H+KT+SAUNA 101,5 m2 MH 211.120 € VH 385.700 € 132,0 m2 G13 4H+KT+SAUNA MH 298.320 € VH 525.360 € K16 5H+KT+SAUNA 132,0 m2 MH 294.360 € VH 521.400 € J15 5H+KT+SAUNA 151,5 m2 MH 330.270 € VH 590.850 € S-ETUKORTTI VISAN, VERKKOPANKKITUNNUSTEN SEKÄ KÄYTTÖTILIN VUOSI JA KUUKAUSIMAKSU Käteisnostot ja -talletukset Tiliote verkkopankissa ja asiakaspalvelupisteessä Saldotieto sähköpostiin Harva meistä tykkää palvelumaksuista. Siksi S-Pankissa peruspankkipalvelut ovat S-Etukortin käyttäjille maksuttomia. Ota kaikki hyöty irti ja ohjaa palkkasi tai eläkkeesi S-Pankkiin. lisätietoa s-pankki.fi ncc.ﬁ/valke KAUKAJÄRVEN VÄLKE Ryötinkatu 1 / Sipinkuja 1, Tampere Kaksitasoiset pari- ja erillistalot ovat juuri valmistuneet Kaukajärven rannalle. Kodeissa laadukkaat materiaalit, laattalattiat eteisessä ja keittiössä sekä ilmalämpöpumput. Viihtyisät puuterassit ja katokselliset parvekkeet. Asukkaiden käytössä on oma ranta ja laituri. Muuttamaan pääsee vaikka heti. Tutustu netissä ja varaa oma esittelyaika. Muuta vaikka heti uuteen ihanaan kotiin Kaukajärven rantamaisemiin. NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI puh. 050 593 6172, 050 593 6166 Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere Katso kaikki uudet NCC Tähtikodit ncc.ﬁ/asunnot Tasokasta ja turvallista rrakentamista Pohjolassa Saat K-Plussaa yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. 3BLF 3BLFOOVTUPJNJTUP 1PIKPMB 0Z PO WVPOOB QFSVTUFUUV QJSLB QJSLBONBBMBJOFO QFSIFZSJUZT 5VPUBNNF NPOJQVPMJTUB BTVJO BTVJOSBLFOUBNJTUBMJJLFKBUVPUBOUPUJMBSBLFOUBNJTUBTFLÊ LPSKBVTSBLFOUBNJTUB0MFNNFUVPUUBOFFUKPZMJBTVOUPB LPSKB ZNQÊSJ4VPNFO"TVOUPNNFTJKBJUTFWBUIZWJMMÊQBJLPJMMBKB ZNQÊ OJJIJOWBMJUBBOMBBEVLLBJLTJKBLFTUÊWJLTJUPEFUVUUFLOJTFU OJJIJ SBULB SBULBJTVU TFLÊ NBUFSJBBMJU -JJLFWBJIUPNNF WVPOOB PMJ PMJNJMKPPOBBFVSPB Ota yhteyttä, niin kerromme lisää alla olevista ja muista sijoitusasunnoistamme! As Oy Tampereen Luhtavilla Tampereen uuden Vuoreksen asuinalueen sisarmaastoon, Mäyränmäkeen nousee kahden luhtitalon ja kahden 3-asuntoisen rivitalon As Oy Luhtavilla. Vuoreksen palvelut karttuvat koko ajan ja Hervannan jo valmiiksi laajat ja kattavat palvelut ovat lähietäisyydellä. As Oy Hämeenlinnan Arjanlinna Idylliseen Wetterhoffin kortteliin, Hämeenlinnan ydinkeskustaan saneerataan asuinhuoneistoiksi 1930-luvulla rakennettu entinen toimisto- ja oppilaitosrakennus. Arjanlinna ja siitä kohoava Torni tarjoavat yhteensä 28 yksilöllistä asuntoa yksiöistä kolmioihin. As Oy Jyväskylän Ahjotar Ahjotar on uusin kolmen kerrostalon kokonaisuudesta. Tontti sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskusta-alueen itäpuolella rauhallisella alueella, julkisten liikenneyhteyksien varrella sekä kauppaja liikekeskittymän läheisyydessä. Tarjoustakuu K-Plussatarjouksissa aina vähintään — 10% Lisäksi K-Plussapisteillä etusi jopa — 5% 3BLFOOVTUPJNJTUP1PIKPMB0Zt*UTFOÊJTZZEFOLBUV"t5BNQFSFtQVI̓t XXXQPIKPMBSBLGJ