Anturainen Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n jäsenlehti Nro 2/2013 Kotkan Koiraystäväin Seura ry www.kotkankoiraystavainseura.fi Anturainen on Kotkan Koiraystäväinseura ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy, kun juttuja on riittävästi. Sisältö: Kesä kääntyy syksyyn päin 2 Mitä koiralla mielessä 3 Focan kierrätysvinkki 8 Pentuja 9 Kasvattajan matkassa 11 Kirsi Auranen, eläinfysioterapeutti 13 Kastroida vai ei 15 Toko-piriimestaruuskisat Imatralla 18 Agi-piirimestaruuskisat Kouvolassa 22 Luokkanousijoita agilityssa 24 Kansainvälinen agilitykisa Lappeenrannassa 25 Hallilla tapahtuu agilitya 25 Tokon koulutustunnuksia 26 Hallilla tapahtuu tokoa 26 BH-kokeen läpäisseet 27 Valioituneet 28 Halli-isäntä Masalta terveisiä 29 In memoriam 30 Etukannen kuva: Shelttipentu Armin kesähymy. kuva: Kati Toikka 2 Julkaisija: Kotkan Koiraystäväin Seura ry Rek.nro 153.054 Päätoimittaja, aineiston vastaanotto: Jaana Siltanen jlesiltanen@gmail.com Taitto: Jaana Siltanen Lehden toimitus: Jaana Siltanen Seuraavan Anturaisen ilmestyminen 2013 (suluissa viimeinen materiaalien toimituspäivä): 3/2013 (31.11.2013) Ilmoitushinnat: ½ sivu 10 EUR ¼ sivu 5 EUR (Valio- ja pentueilmoitukset ilmaisia) Kasvattajan (jäsen) vuosi-ilmoitus (julkaistaan 4 peräkkäisessä lehdessä): 1/8 sivu 5 EUR ¼ sivu 10 EUR Aineistosta: – Jutut, kuvat ja juttuideat ovat aina tervetulleita – Tekstit sähköpostitse päätoimittajalle. Mainitse kirjoittajan nimi ja kuvien kuvaaja. Kuvat ja teksti mielellään erillisinä. – Kuvat mielellään sähköpostitse jpg-tiedostona ja mahdollisimman suurella resoluutiolla otettuna. Kesä kääntyy syksyyn päin Lämpimiä ilmoja pitelee, vaikka onkin jo syyskuu. Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan. Kisakausi jatkuu kiihkeänä ja tähän aikaan sekä toko- että agilitykisat sekä näyttelyt ovat ulkona. Siis lempeitä lämpimiä säitä on toiveissa edelleen. Treenit jatkuvat hallissa kesätauon jälkeen. Ja mikäs on jatkuessa, kun vihdoin saatiin hallille vettä – ja vessat. Ei tarvitse vielä viime hetkellä ennen treeneihin lähtöä tiristellä kotivessassa. Vuoden 2013 toinen lehti on siis tässä. Vaikka jossain vaiheessa näytti siltä, ettei lehteen tule kuin yksi valioitumisilmoitus, niin tulihan sitä materiaalia sentään. Olisi mukavampaa, jos materiaalia tulisi pitkin kautta. Eli jos teille tapahtuu jotain, joka Anturaisessa kannattaisi julkaista, laittakaa ihmeessä tulemaan minulle heti oitis, ettei vain unohdu. Sähköpostiosoitteeni löytyy sisällysluettelosivulta. Vuoden viimeinen lehti ilmestyy joulukuussa, joten jo nyt voi alkaa suunnitella, millaisen joulutervehdyksen voisi Antsan sivuille laittaa. Anturaisen lisäksi seuran asioista voi lukea seuran nettisivuilta ja Facebookista, jossa seuralla on myös oma ryhmä. Omaan kesääni mahtui iloisia ja murheellisia asioita. Onneksi enemmän niitä iloisia kuitenkin. Koirien kanssa puuhailu kun on etenkin kesällä mahdottoman mukavaa. Hyvää syyskauden alkua kaikille seuran jäsenille. toivottavat Jaana, Saaga ja pieni vedenneito Friida. 2 Mitä koiralla mielessä? Julkaistu Koiramme-lehdessä 10/02. Teksti Salme Mujunen Kuvat Jaana Siltanen Koiranomistaja on kuin opiskelija, joka suorittaa hänelle entuudestaan vieraan kielen kurssia. Jos tähän elämänmittaisen kurssiin suhtautuu innostuneen positiivisesti, on anti todennäköisesti hyvin runsas ja täynnä elämyksiä ja oivalluksia. Jo peruskurssin käyminen helpottaa jokapäiväisen elämän sujumista, laajempi oppimäärä puolestaan antaa valmiuksia monenlaisiin koiraharrastuksiin ja eri koe- ja kilpailumuotojen syvempään tuntemukseen ja niissä etenemiseen. Jotta koiran ns. lukeminen eli sen eleiden ja ilmeiden tulkitseminen olisi mahdollista, perehdytäänpä muutamiin perusasioihin. Kuinka koira ilmentää itseään ja omia luonteenpiirteitään. Ystävällinen ja levollinen Ystävällinen koira on rento ja hyväntuulinen. Sen olemuksessa on tietynlaista huolettomuutta ja tämän osoituksena liikkuminen on vapaata ja vailla jännittyneisyyttä myös ihmisen välittömässä läheisyydessä. Ilme on avoin ja luottavainen ilman pistävyyttä tai pyrkimystä katsekontaktin välttämiseen. Koira, joka kokee elämänsä ja ympäristönsä turvallisena, on luottavainen ja levollinen. Se nukkuu hyvin ja riittävästi, syö hyvällä ruokahalulla ja sen ympäristö on vakaa ilman suurempia stressi- tai epävarmuustekijöitä. 3 Varautunut Varautunut koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin pidättyväisesti, se ei täysin luota heidän tarkoitusperiinsä ennen pidempiaikaisempaa tuttavuutta. Ja tämän jälkeenkin koira saattaa haluta tarkkailla outojen ihmisten toimia huomattavasti suuremmalla epäileväisyydellä kuin varauksettoman avoin lajitoverinsa. Pidättyväisyys ei sinällään ole suoranaisen negatiivinen luonteenpiirre. Sopivalla tavalla varautunut koira on hyvin omanarvontuntoinen yhden ihmisen koira, joka hyväksyy tutut ja tuntemattomat, mutta ei liehakoi ketään eikä sen käytös ole millään tavoin mielistelevää. Jos pidättyvyyteen liittyy arkuutta, terävyyttä tai huonoa hermorakennetta, on varautuneisuus negatiivisesti ilmituleva ominaisuus, joka omalta osaltaan korostaa muiden esiintuloa. Pelokkuus ja väistämiskäytös Pelko on voimakas tunnetila, joka asettautuu määrääväksi yli koiran muiden aistimusten. Pelokas koira on suoranaisessa hälytyksellisessä valmiustilassa, valmiina suinpäin pakenemaan, tai mikäli pakeneminen syystä tai toisesta on estetty, myös puolustautumaan hyökkäämällä. Tämä sisäinen paine, joka saa koiran toimimaan näin voimakkaiden tuntemusten johdattamana, on olotila, johon kannattaa suhtautua vakavasti. Koira ilmentää pelokkuutta, varovaisuutta ja arkuutta joko yleisolemuksessaan tai tilanneriippuvaisesti. Tietyissä yksittäisissä tapahtumissa esiintyvät pelkotilat voivat olla seurausta ko. tilanteissa aiemmin tapahtuneesta negatiivisesta tuntemuksesta. Tällainen on mm. omistajan tai ympäristön koiralleen luoma kohtuuton paine eli fyysiset tai psyykkiset epämiellyttävät olotilat tai jopa kiputuntemukset. Mikäli ohjaajan persoona on voimakkaasti paineistava tai muulla tavoin koiraa ahdistava, alkaa pelokkuus näkyä yhä enemmän arkipäivän tilanteissa ja harrastusrintamalla. Koira pyrkii väistämään epämiellyttävää kokemustaan suuntaan, jossa se uskoo henkisen paineensa vähenevän tai poistuvan. Synnynnäisesti pelokkaita koiria on ani harvassa, useimpien arkojen koirien pelonjuuret juontavat elämästä saatuihin negatiivisiin kokemusmalleihin, ja epäloogista painetta käyttäviin ihmisiin. Pelkäävällä koiralla pitäisi aina olla oikeus ilmaista tunnetilaansa, eikä sitä tulisi koskaan koettaa tukahduttaa viemällä koiraa väkisin lähelle pelonkohdetta, torumalla pelkokäytöksestä tai raivostumalla vallitsevalle asiantilalle. Pelkoa vastaan taistellaan paineettomuudella, siedättämisellä ja varmuudella. Varmuus on näistä lähinnä ohjaajan taustakehys, jonka ympärille hän rakentaa siedättämisohjelman hyvine kannustimineen ja etenee projektissa rauhallisesti ilman painostamista. Aggressiivisuus ja puolustuskäytös Aggressiivisuus on koiralle hyvin lajityypillinen ominaisuus, joka ilmenee tilanteissa, joissa koira joutuu puolustamaan itseään, laumaansa tai jälkeläisiään uhan edessä. Koiran kyvykkyys aggressioon on mahdollistanut sen käytön vahti- ja vartiokoirana, kodin ja omaisuuden turvana, ja voimankäytönvälineenä puolustus- ja poliisivoimissa. Jokaisella koiralla on perimässään kyky käyttää aggressiota, toisilla roduilla enemmän, toisilla vähemmän. Myös aggression käytön aloituskynnystä on koetettu jalostusvalinnoilla joko laskea tai nostaa. Aggression kanssa käsikädessä kulkee aina myös hyvä hermorakenne, joka turvaa koiralle riittävän ärsykekynnyksen. Vahvat hermot patoavat taakseen turhat ja/tai koiralle itselleenkin vahingolliset aggression ilmentymät. Turvallinen ja hyvä vahtikoira on sellainen, jolla ärsytyskynnys on riittävän hermorakenteen ansiosta kohtuullisen korkea, salvaten taakseen ne vahvat viettialueet, joita nykypäivän koira vain harvoin tarvitsee. Vaikkakin kaikilla koirilla on mahdollisuus käyttää aggressioita tarpeen vaatiessa, niin valitettavasti valtaosa kaikista aggression ilmentymisistä ja niiden seurauksista nyky-yhteiskunnassamme on seurausta koiran ja omistajan välisistä kommunikaatiohäiriöistä. Koira, jolla on hyvä olla omistajansa kanssa, ei joudu kokemaan itseään lauman päätäntävaltaiseksi yksilöksi, jonka tulisi suojella alimpia laumanjäseniään osoittamalla aggressiivista käytöstä ulkopuolisia ihmisiä tai koiria kohtaan. Mikäli ihminen laumanjohtaja päättää itsenäisesti suhtautumisesta ulkomaailmaan ja tekee sen itsevarmana nauttien koiransa kunnioitusta, jää valtaosa koiran kannalta tulevasta valinnanvaikeudesta pois sen omilta harteilta. Näin koiran ei tarvitse kantaa vastuuta lauman puolustamisesta, ja osoittaa tätä tarvetta ainoalla sen tuntemallaan keinolla: osoittamalla aggressiota. 4 Stressi Stressaantuneen koiran elämä on purjehtimista omien sisäisten jännitysten ristiaallokoissa. Stressi kuluttaa ja kiristää koiraa; saa sen reagoimaan asioihin normaalia tiukemmin, puolustautumaan herkemmin ja pitämään aggressiokynnystä matalammalla. Stressin epäillään myös altistavan koiraa erilaisille sairauksille. Tarkkoja tutkimustuloksia ei ole liene vielä käytettävissä, mutta kuten ihmisillä on todettu stressin ja epäsäännöllisten elämäntapojen edesauttavan vatsahaavan syntyä ja kehitystä, on koirilla stressin epäilty olevan syynä myös erilaisiin vatsasairauksiin, ihottumiin jne. Tätä taustaa vasten on entistä helpompi ymmärtää, miksi kaiken koiranpidon tulisi olla hyvää ja koiran tarpeet huomioonottavaa. Terveen ja hyvinvoivan koiran olosuhteet ovat stressittömät syntymästä vanhuuteen saakka. Prinka vei Väntyn saalislelun. Väntty on järkyttynyt. Saaliskäyttäytyminen Koira kykenee hankkimaan itse ravintonsa luonnosta, tämän tarpeen tyydyttämiseksi se hyödyntää saalisviettiään, synnynnäistä ominaisuutta jolla se turvaa itselleen ja jälkeläisilleen riittävän ravinnonsaannin. Saalisvietiksi kutsutaan sitä käytöstä, joka ilmenee koiralla joko saaliinhajun aistimisena tai näköärsykkeen laukaisemana ja johtaa saaliin etsintään, takaa-ajoon, tappamiseen ja syömiseen. Kylläisen koiran ärsytyskynnys saaliin ajamiseen on korkeampi, kuin nälkäisen. Nälkä aktivoi koiraa käyttämään sen luonnollisia vaistojaan ja viettejään saalistukseen. Saalisvietin olemassaoloon perustuu paitsi metsästyskoirien synnynnäiset riistataipumukset, myös paimenkoirien kokoamis- ja pysäyttämisvalmiudet. Vinttikoirat juoksevat nekin vieheen perässä, joka on modernille koiralle ihmisen rakentama saaliin korvike. Nykyisellään monet, varsinaisista käyttötarkoituksista eriytyneet harrastusmuodot pohjaavat nekin joko saaliskäyttäytymiseen tai sen tyydyttävään toimintaan, ravinnonhankintaan. Tästä syystä saalisvietti on monien harrastajien ja kasvattajien kiinnostuksen kohteena ja sen sovellusmahdollisuudet koiraharrastuksessa ovat osoittautuneet melko laajoiksi. Saalisvietistä on kyse myös silloin, kun koira jahtaa autoja, polkupyöräilijöitä, tai syöksyy tuulen kuljettaman muovipussin kimppuun ja kiinnisaatuaan sen, ravistelee voimakkaasti. Pahimmillaan erilaiset jahtaustilanteet aiheuttavat koiran ennenaikaisen kuoleman, joten syystäkin ihmiset yleensä kokevat nämä ei-metsästystilanteessa tapahtuvat takaa-ajot vakavasti otettavana ongelmakäyttäytymisenä. Niiden poistamiseksi on tarpeen tuntea koiraansa motivoivia synnynnäisiä vaistotoimintoja ja niiden ilmenemismuotoja. 5 Aktiivisuus Aktiivinen ja vilkas koira on temperamentiltaan eläväinen, yritteliäs ja touhukas. Aktiivisuuteen liittyy eräänlainen uteliaisuus ja osallistuvaisuus, koira on ulospäinsuuntautunut ja tarmokas ilopilleri. Liiallinen aktiivisuus aiheuttaa tosin myös kyvyttömyyttä rauhoittua ja tuo mukanaan keskittymisvaikeuksia. Aktiivisen koiran ohjaajan kullanarvoisia valtteja ovat rauhallisuus ja varmuus. Tällöin vastakohdat tukevat tosiaan ja lopputulos molempien kannalta harmoninen.  Danasta on ainakin kasvamassa eläväinen, yritteliäs ja touhukas Angry Pigien metsästäjä. 6 7 Focan kierrätysvinkki VUH kaikki karvaiset kaverit! Onko omistajasi laiska parsimaan puhki kuluneita sukkia? Mun äiskä keksi, että nurkissa pyörivistä rikkinäisistä sukista saa askarreltua näppärät pika-kynsikkäät syksyn viileneviin treenisäihin! Näitä hanskoja ei tarvitse säästellä. Ja sitten kun ne ovat riittävästi mehustuneet nameissa, äiskä voi sitoa ne yhteen ja käyttää vielä muutamissa treeneissä mun palkkaamiseen… niitä on näet tosi siistii imeskellä ja retuuttaa! J Ohje: Neuvo emäntää / isäntää leikkaamaan sukan kantapään tietämille reikä (jos juuri siinä ei vielä satu olemaan ;) ) ja työntämään sormet peukaloa lukuun ottamatta siitä ulos. Sukan teräosa jää kämmenselän puolelle ja sen voi vetää aina tauolla palelevien sormien suojaksi. Käske tehdä vielä pieni reikä sopivaan kohtaan peukaloa varten. (Huom! Kannattaa leikata aluksi melko pieniä reikiä ja suurentaa tarpeen mukaan, koska venyvässä sukassa niistä tulee helposti liian isoja!) Ja ei kun treenaamaan! 8 pentujapentujapentujapentujapentujapentujapentuja 9 Kennel Shetwoodiin on tulossa pentuja. kotisivut: http://kennelshetwood.vuodatus.net/ emo Bluemeadow´s Rain Princess (blue merle) isä: Shandy´s Line Of Fire (tricolour) Pennut syntyvät viikolla 36. emo: Shetwood Badromance (blue merle) isä: Kamajakin Rasa Villi (tricolour) Shetwood Dazzlind Lady (blue merle) isä: CH Hillstone Final Cut (tricolour) Pennut syntyvät viikolla 41. Pennut syntyvät viikolla 38. Pennuillle etsitään aktiivisia koteja. Kati Toikka, Heinlahti kati.toikka2011@luukku.com kyselyt puhelimitse 0400-938924 10 Kun vanha viestikapula-juttu katkesi, niin Marikan ideasta aloitetaan uusi. Tämä kapula kiertää kasvattajalta toiselle. Tummennetut sanat annetaan valmiiksi ja kunkin pitää jatkaa lausetta haluamallaan tavalla. Koska Marika jutun keksikin, hän saa aloittaa. KASVATTAJAN MATKASSA Minä olen Marika. Minä olen kolmen schapendoesin yksinhuoltaja. Minä olen myös schapendoeskasvattaja. Koirani ovat kaikkeni. He ovat kuitenkin koiria eivätkä lapsen korvikkeita. Tykkään harrastaa koirieni kanssa. Aamulla herään märkiin pusuihin. Pesijöinä yleensä Ikwil ja Tova. Toivoisin ,että koirat pysyisivät terveinä ja että kaikki koiraomistajat harrastaisivat jotain koiriensa kanssa. Pelkään hämähäkkejä. Pelkään myös vähän teettää toista pentuetta. Ekan pentueen kanssa meni kaikki niin hyvin, joten todennäköisyys e,ttä toisenkin kanssa menisi yhtä hyvin, on aika pieni. Ilostuin, kun pentu ja uusi omistaja löysivät toisensa heti ensi näkemällä. Jotkut pennut valitsisivat itse omat omistajansa. Ilostuin myös kaikista kehuista ja onnitteluista, kun kaksi pennuista sai ensimmäiset sertinsä ja kasvattajaryhmä oli ROP-kasvattajaryhmä Lahdessa 28.4.2013 11 Itketti, kun pennuilla oli ripulitauti, kun ne olivat 5-viikkoisia. Makasin Sennan kanssa keittiönlattialla, sillä hän jäi muuten toisten pentujen jalkoihin. Itketti myös, kun en meinannut saada apua eläinlääkäreiltä. Itketti kyllä myös melkein joka kerta, kun pentu lähti uuteen kotiin. Nauroin, kuin Ada-mummo kävi pentulaatikolla ja itki. Luulen, että hän kertoi jotain hyviä tarinoita hänen elämästään tai sitten hän luki jotain satua niille. Kokeilin, millaista oli olla kasvattaja. Olihan siinä hyvät hetkensä, mutta myös kauhun hetkiä. Suunnittelen seuraavaa pentuetta noin 4-5 vuoden päähän. En ole vielä varma, tuleeko sitä...Sunnittelen myös elämäni kisojen ja muitten koiratapahtumien mukaan. Haaveilen paljon. Aktivointilelu on ihan turha, sanoo Tova. Omistajalla on paljon kivempia ”leluja”. Tova aktivoituu esim. minun sängystäni, mitä on vähän tuunattu. Puruluu, se paras niistä, on aina kaverin suussa. Agilityssa yritämme pitää hauskaa radoilla ja joskus kisaamme kyllä kuitenkin verenmaku suussa. Riskejä on joskus otettava. Kuraisena päivänä oli kiva päästä pennut takaisin sisälle, kun ne olivat käyneet ulkona takapihallamme ja olivat leikkineet puutarhureita. Kuraisena päivänä näkyy tummalla lattialla jäljet kahdestatoista tassusta. Auringon paistaessa näemme tosi hyvin, miten hyvin meillä on siivottu. Astuin kasvattajan isoihin saappaisiin sekavin tuntein. Miten jos jokin menee pieleen? Luin viimeksi dekkaria. Paras hetki oli, kun kaikki pennut olivat syntyneet ja Ikwil hoiti niitä mallikkaasti. Madotus näkyi koko kämpässäni. Luulen, että suurin osa lääkkeestä oli jossain muualla kuin siellä, missä piti olla. Riiviö ei halunnut muuttaa kotoa ja jäi siis meille meidän iloksemme. Saavuin ultraäänitutkimukseen sekavin tuntein. Mitä jos Ikwil ei olekaan tiineenä? Mistä saisin tarpeeksi hyvän pennun itselleni? Lähden harvoin yksin lenkille. Paras palkinto kasvattajatyössä on pentujen omistajien kehut ja kun pennut tunnistavat sinua monen kuukauden jälkeen. Siinä unohtuu kaikki huonot hetket ja kaikki, mitä on kotonani tuhottu. Hauskinta leirillä on, kun näkee toisia schapendoeseja ja huomaa, miten samanlaisia ne ovat. Kauhukuvani oli: mitä jos kaikki pennut jäisivät myymättä? Mitä jos syntyisi vain mustia pentuja? Viisi vuotta sitten Adan ja minun elämäni muuttui: kauhukakara Ikwil muutti meille. Viiden vuoden päästä voi olla, että toinen schapepentue Hästängens-kennelissä joko on syntynyt tai on suunnitteilla. Arvatkaa, olenko katunut sitä, että pennutin Ikwilin ja Hästängens-kenneliin syntyi A-pentue? Vastaus: en! Marika haastaa Heidin kennel Wishingspringsistä. 12 Kotkan alueella on vihdoin aloittanut eläinfysioterapeutti –ja mikä mukavinta, hän on seuramme harrastaja, siis tuttu monelle. Olen eläinfysioterapeutti Kirsi Auranen. Kymmenen vuoden länsirannikon kierroksen jälkeen, palasin juurilleni Kotkaan 4 vuotta sitten ja mukanani tulivat mies, kaksi tytärtä ja kaksi flättipoikaa. Tämän jälkeen perhe on lisääntynyt yhdellä kaksijalkaisella kotkalaistytöllä ja kokenut suuren menetyksen toisen nelijalkaisen ystävän poistumisen myötä. Ensimmäisen koirani sain 7-vuotiaana, mutta koirakuume oli syntynyt jo vuosia ennen sitä naapureiden ja sukulaisten koirien myötä. Oman harrastuskoiran aika oli sileäkarvaisen noutajan, Utulinnun Lennyn, tultua taloon 2002. Lennin kanssa harrasteltiin Nomea (voi2) ja Tokoa (voi1) verran sekä ilman kisailua hieman hakua, jälkeä ja vesipelastusta. Lennin kaveriksi tuli 2005 toinen flättipoika Batzi’s Royal Steel. Lucan kanssa kerettiin Turussa aloittaa Nome-touhua avoimeen luokkaan asti, Tokoakin harrastelimme TK2 verran, kunnes agilityn alkeiskurssi vei mennessään 2010. Agilityssa on saavutettu maksikakkosissa 2 x luva. Koulutusohjaajana olen toiminut Nomen sekä Tokon puolella. Perhe- ja työelämän hektisyyden vuoksi on oma koiraharrastaminen tällä hetkellä karsiutunut minimiin ja nyt Lucan jäädessä agilitystä eläkkeelle tuleekin mahdollisuus palautella mieleen ehkä tottelevaisuuskentän sääntöjä ja tietysti…. pentukuume on kova…. 13 Noin vuosi sitten kollegoiden patistelusta rohkaistuneena vaihdoin fysioterapeutin työssäni asiakaskuntaa ja aloitin äitiyslomalta palattuani työt toiminimellä KOTKAN KOIRA FYSIO. Toimin siis eläinfysioterapeuttina pääosin Kotka-Hamina-Pyhtää alueella, ottaen vastaa eläintarvikeliike Tottakain tiloissa sekä tekemällä kotikäyntejä. Lisäksi otan vastaan Kouvolassa eläinlääkäriasema Univetilla. Eläinfysioterapeutti on suorittanut fysioterapeutin ammattitutkinnon( AMK 3,5 vuotta) ja täydentänyt ammattitaitoaan eläinfysioterapian ammatillisilla erikoistumisopinnoilla (1 vuosi). Eläinfysioterapeutin nimike ei ole lailla suojattu, mutta fysioterapeutilla tulee olla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä lupa harjoittaa ammattia laillistettuna fysioterapeuttina ja on siis kuntoutusalan ammattilainen ja luotettava yhteistyökumppani. MITÄ ON KOIRAN FYSIOTERAPIA Eläinfysioterapiassa toimintaperiaatteet mukailevat ihmispuolen fysioterapiaa. Koiran fysioterapiassa tavoitteena on sekä terveiden että sairaiden koirien liikunta- ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen. Fysioterapia perustuu koiran liikkumisen ja toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen. Eläinfysioterapeutilla on tietämystä mm. koiran anatomiasta, fysiologiasta, liikkumisen biomekaniikasta, kivusta, kudosten patofysiologiasta ja paranemisprosesseista, yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöistä ja vammoista sekä koiran käyttäytymisestä. Yleensä fysioterapiassa käytetään useita terapiamenetelmiä samanaikaisesti. Yleisimpiä menetelmiä ovat manuaalinen terapia, fysikaaliset hoidot sekä terapeuttinen harjoittelu, jossa eläinfysioterapeutin laatimien aktiivisten ja toiminnallisten liikkein pyritään vaikuttamaan koiran fyysisiin ominaisuuksiin ja tietoisiin toimintoihin. Harjoitetaan mm. lihasvoimaa, kestävyyttä, nivelten liikkuvuutta ja motorisia taitoja kuten tasapainoa ja koordinaatiota. Keskeisessä osassa kuntoutusta ovat myös omistajien ohjaus ja neuvonta sekä kotiharjoitteet. Fysioterapia alkaa fysioterapeuttisesta tutkimuksesta ja ongelman määrittelystä. Tutkimuksella selvitetään koiran liikkumisen ja toimintakyvyn taso ja toiminnallinen ongelma, mm. taustatietoja selvittämällä (omistaja,eläinlääkäri), koiran asentoa ja liikkumista havainnoimalla, tasapainoa ja koordinaatiota arvioimalla, liikeratoja analysoimalla sekä lihasten, jänteiden ja nivelrakenteiden palpoinnilla. Fysioterapiaprosessiin liittyy hyvin keskeisesti jatkuva arviointi. Näin pystytään näkemään terapian tehokkuus, reagoimaan tarvittavalla tavalla ja saamaan maksimaalinen hyöty kuntoutuksesta. Eläinfysioterapia toteutuu parhaimmillaan tiiviissä yhteistyössä ja luottamuksessa eläinfysioterapeutin, omistajan ja mahdollisen hoitavan eläinlääkärin kanssa. Fysioterapeuttisella tutkimuksella saatujen tietojen perusteella määritetään fysioterapian tavoitteet yhteistyössä omistajan ja mahdollisesti hoitavan eläinlääkärin kanssa sekä tehdään yksilöllinen fysioterapiasuunnitelma, valitaan terapiamenetelmät ja intensiteetti. Erilaisten terapiamenetelmien avulla pystytään edesauttamaan koiran liikuntakykyä ja sitä kautta vaikuttamaan koiran toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Hoitomenetelmien valintaan vaikuttaa suuresti myös mahdollinen eläinlääkärin diagnoosi. Sairaan koiran kuntoutus vaatii aina myös eläinlääkärin tutkimusta. Näin varmistetaan oikea hoito parhaan kuntoutustuloksen saavuttamiseksi. 14 Yleisimpiä eläinfysioterapian käyttöaiheita ovat mm. Akuuttien ja kroonisten tuki- ja liikuntaelinvammojen hoito ja kuntoutus ,leikkausten jälkeinen kuntoutus (mm. polvi ja selkä operaatiot), vammoja ennaltaehkäisevä toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus (rasitusvammat, rakenteelliset heikkoudet) , työ- ja urheilukoirien suorituskyvyn arviointi ja edistäminen, neurologinen kuntoutus , ikääntyvien koirien toimintakyvyn ylläpito. Esimerkiksi urheilu/työkoirien fysioterapiaa käytetään lihashuollon, rasitusvammojenhoidon ja ennaltaehkäisyn sekä harjoitusohjelmien kautta harjoittelun ja kilpailutoiminnan tukena. Kotisohvan valtaajat ovat kuitenkin aivan yhtä tervetulleita fysioterapiaan. Teksti on julkaistu aiemmin Springerspanielit Ry:n Springeri-lehdessä , minkä vuoksi kaikki haastatellut ovat springeriharrastajia.) KASTROIDA VAI EI? Teksti: Inka Paasalo, kennel Nakni Nurmi alkaa pilkottaa lumen alta, kesän lämpöä on ilmassa. Uroskoira tuntuu heräävän kesän tuoksuihin – ehkä liiaksikin. Avuksi voi tulla kastraatio. Koiranomistajan on kuitenkin syytä pohtia kastraatiopäätöstä tarkkaan. Eläinlääketieteen lisensiaatti, eläinlääkäri Mari Kastraatio siis tarkoittaa sitä, että koira ei pysty Oksanen Haminan eläinklinikka Mar-vetista, mitä enää sen jälkeen lisääntymään. Varsinaiset syyt kastraatio tarkoittaa? – Kastraatio tarkoittaa sitä, koiran kastroimiselle on monet. Toiset että kivekset poistetaan kokonaan, jolloin leikkauttavat koiransa mahdollisen sairauden elimistöön ei muodostu urossukuhormonia eli vuoksi, kun taas toiset omistajat painiskelevat testosteronia, Oksanen kertoo. käytösongelmien kanssa. Aina pelkkä koulutus ei – Kastraatioleikkauksessa kivekset poistetaan auta tai ole ratkaisu koiran käytökseen, vaikka yhdestä haavasta kivespussin edestä. Yleensä kuinka niin haluaisi. – Meillä syyt Aatoksen kivespussit jätetään, mutta jossain tapauksessa kastroinnille olivat runsas yliseksuaalisuus ja poistetaan myös kivespussit kokonaan, kuten levoton elo ylipäätään laumassa. Aatos kiihkoili esimerkiksi suuren kiveskasvaimen yhteydessä. narttujen perään kunnolla, Reetta Tupasela kertoo. Syvemmällä ihon alla kudokseen tehty haava Tupasela on kastroinut walesinspringerspanieli- ommellaan sulavalla ompeleella, ja iho joko uroksensa neljä vuotta sitten eikä hän ole liimataan tai ommellaan, Oksanen jatkaa. päätöstään katunut. – Kastroinnista ei ollut alun alkaenkaan vaikea päättää, koska kyseessä ei ollut Kastraatio kuulostaa tavantallaajalle melko näyttely- tai jalostuskoira, Tupasela lisää. Aatos on monimutkaiselta operaatiolta, mutta sitä se ei kuulemma rauhoittunut kastraation jälkeen yleensä ole. – Kastraatioleikkaus ei ole teknisesti merkittävästi, ja myös koiran eroahdistus on hankala leikkaus, ja siten myös anestesia-aika on helpottanut. Leikkaus on siis tämän koiran melko lyhyt. Riski leikkauksen aikana tulee kohdalla auttanut aiemmin olleeseen ongelmaan. nukutuksesta, Oksanen kertoo. Oksanen kuitenkin muistuttaa, että nukutukseen liittyvät komplikaatiot Aatos oli leikkauksen aikaan 5-vuotias. Oksasen ovat harvinaisia, kun käytetään sopivia lääkeaine- mukaan koiran iällä voi olla merkitystä kastraation yhdistelmiä ja -annoksia ja kun anestesiaa ja tuomille hyödyille. – Jos kyseessä on ns. potilaan vointia seurataan toimenpiteen aikana. yliseksuaalisuus, kannattaa leikkaus tehdä jo – Verenvuotoriski on myös mahdollinen, kuten nuorena. Tällöin koiralle ei ehdi tulla opittuja aina leikkauksissa. Tosin se riski on hyvin pieni käyttäytymismalleja, joita ei aina saada pois, jos kastraatioissa. koira kastroidaan vanhempana. Yliseksuaalisuudella Oksanen tarkoittaa voimakasta, 15 ”ylimenevää” kiinnostusta narttuihin. Koira voi iällä, ja leikkaus tehdään oireiston hoitamiseksi eli myös Oksasen mukaan yrittää astua ihmisten vanhemmalle koiralle. Jos taas koira kastroidaan jalkoja tai esimerkiksi tyynyjä, merkkailla sisälle ja piilokiveksen takia, kannattaa leikkaus ulista jatkuvasti. – Yliseksuaaliselle koiralle ruoka tehdä muutaman vuoden iässä ennen kuin ei välttämättä maistu, ja koira on yleensäkin kiveskasvaimen riski kasvaa, Oksanen selventää. levoton, Oksanen tiivistää. Terveydelliset syyt tai koiran sairaus voi olla omistajalle täysin odottamaton syy kastroida Koiran käytöksessä voi myös olla muita ei- koiransa. toivottuja piirteitä kuin varsinainen yliseksuaalisuus. – Ville oli ennen kastrointia Walesinspringerspanieli ”Nappi” kastroitiin reilu sangen aktiivinen uros. Asumme taajamassa, jossa vuosi sitten, kun se oli 6-vuotias. – Napilla oli eka on paljon koiria, joten "nuppi meni nurin" varsin eturauhastulehdus 2007 loppusyksystä, mutta siitä usein. Lenkit alkoivat olla enempi narttujen selvittiin piikityksellä. Vaiva kuitenkin uusiutui jäljestystä ja machoilua muille uroksille, Satu Jäntti syksyllä 2009. Nyt piikitys ei näyttänyt tehoavan, kertoo walesinspringerspanielistaan. Jäntti kertoo eturauhanen pysyi laajentuneena, Napin omistaja pelänneensä, että koira menettäisi kastraation Sirpa Valkama kertoo. – Nappi oli omissa jälkeen jotain hyvääkin luonteestaan – Pelkomme oloissaan, ei lähtenyt lenkille, ei leikkinyt toisen Villen muuttumisesta ”vihannekseksi” osoittautui koiramme Roopen kanssa, Valkama lisää. Päätös turhaksi, Ville on yhtä energinen ja iloinen kuin Napin kastroinnista oli Valkamalle vaikea, koska aina ennenkin, Jäntti ilakoi. – Ville kuvittelee hän pelkäsi sen vaikuttavan koiran edelleen olevansa katujen kingi, mutta käyttöominaisuuksiin. Valkaman kokemuksen koulutettavuus parani turhan machoilun jäätyä mukaan huhupuheet käyttöominaisuuksien pois. Tokoa harrastetaan, Jäntti toteaa selvästi heikkenemisestä pitävät paikkansa, ainakin Napin tyytyväisenä tilanteesta. kohdalla. – Suurin ja surullisin muutos on se, että innokas metsästyskoira menetti kastraation jälkeen Ville on kastroitu 2,5-vuotiaana, mikä kuulostaa täysin kiinnostuksensa metsästykseen. Metsässä äkkiseltään nuorelta iältä. Villen D/D-lonkat oli Nappi ei enää vaivaudu tekemään hakua, sama myös osasyy Jäntin perheen päätökseen, koska homma vesilintujen kanssa. Harmittaa tosi paljon Villestä ei muutenkaan olisi ollut jalostuskoiraksi. ja uskon, että myös Nappi tuntee, että sen elämästä Reilun kahden vuoden nuori ikä ei ole ongelma puuttuu ” se jokin”. Onhan leikkaus tyrehdyttänyt koiran kastroinnille: eläinlääkäri Mari Oksasen se alkukantaisista vieteistä lisääntymisen ja mukaan koira voidaan kastroida jopa ennen vuoden metsästyksen, Valkama harmittelee. ikää, jos leikkaukselle tuntuu olevan tarvetta, kuten juuri yliseksuaalisuuden tapauksissa. – Jos koira Riippuu siis täysin tilanteesta, miksi kastraatio leikataan esimerkiksi hormonaalisen eturauhasen tulee joissakin tapauksissa ajankohtaiseksi. Kun suurentumisen takia, ilmenevät oireet vanhemmalla päätös on tehty, voi varata ajan eläinlääkärille itse 16 operaatiota varten. Haminan eläinklinikka Mar- turkki on se sama silkki turkki kuin ennen vetissa koiransa voi jättää päiväksi klinikalle ja leikkaustakin. Reetta Tupaselalla ja Satu Jäntillä on hakea koiran esimerkiksi työpäivän päätyttyä. taas toisenlainen kokemus. – Turkki muuttui Omistajan osuus alkaa, kun koira on kastroitu. – sellaiseksi pentukarvatyyppiseksi haituvaksi, Toimenpiteen jälkeen on riski haavan runsaasti pohjavillaa, johon tulee huopapaakkuja tulehtumisesta, ja onkin syytä huolellisesti estää todella helposti, Tupasela kuvailee. Myös Villen koiraa nuolemasta haavaa, Oksanen painottaa. turkki on pehmentynyt. – Villen upea turkki on Koira kuitenkin pääsääntöisesti toipuu muisto vain, Jäntti huokaa. leikkauksesta päivän tai parin sisällä. Mieluiten jo ennen leikkausta on syytä tarkastella koiran Kastraatioon liittyy siis monia huomioitavia ruokavaliota uudelleen. – Pitkäaikaisriskeistä asioita. Kennelliiton 1.1.2011 voimaan tulleissa suurin on selkeästi lihominen. Valtaosa näyttelysäännöissä esimerkiksi sanotaan seuraavaa: kastroiduista uroksista lihoo selvästi, ja se ” Näyttelyyn ei saa osallistua uros, jolla ei ole pitäisikin ottaa huomioon jo heti leikkauksen normaalit kivekset, ellei urosta ole kastroitu jälkeisessä ruokinnassa, Oksanen opastaa. vamman tai sairauden takia, mistä on esitettävä Kennelliiton hyväksymä eläinlääkärintodistus. – Kastraation myötä Aatoksen aineenvaihdunta Lisäksi vaaditaan eläinlääkärintodistus tai hidastui todella paljon, joten ylipainoa kertyy näyttelytulos, josta ilmenee, että uroksella on ollut helposti runsaasta liikunnasta huolimatta, Tupasela vähintään 6 kk:n iässä normaalit kivekset.” Tämä kertoo. Myös Jäntti kertoo laskevansa ruoan nostaa esille tärkeitä kysymyksiä. Mistä on valmis määrän tarkasti. – Ville on aina ollut erittäin ahne, luopumaan kastroinnin seurauksena? Ovatko mutta nyt maistuu kaikki ruuaksi vähänkin kastroinnin tuomat edut suuremmat kuin jos koira kelpaava, Jäntti toteaa. Valkama kertoo Napin eläisi ns. luomuna? Jäntti tiivistää ajatuksensa ruokahalun yltyneen jopa ruoan varasteluksi, ennen ihmisen vastuusta kastraatiopäätöksessä aika vihattu lanttulaatikkokin oli kelvannut Napille. – oivallisesti: ”Lieneekö kastrointi sitten oikein vai Leikkauksen jälkeen Nappi lihoi, koska väärin, mutta meillä se on tuonut enemmän aikaisemmin ruokaa ei tarvinnut säännöstellä positiivisia asioita mukanaan. Ville voi tietysti olla ollenkaan. Paino on pysynyt kuitenkin hyvin asiasta eri mieltä, mutta ehkä se helpottaa myös hallinnassa säännöstelemällä ruokaa, Valkama koiran elämää.” kertoo. Koiran turkissa myös usein tapahtuu muutoksia kastraation jälkeen. Sirpa Valkaman mukaan Napin 17 Takarivi Mira ja Coco-perro, Saija ja bullmastiffi Lysti, Nina ja bordercollie Gädda, Hannele ja bouvierit Ata ja Kiira, Jaana ja portugeesit Saaga ja Friida, Annukka ja pyreneittenpaimenkoirat Tara ja Foca sekä Tiina ja beauceron Oiva. Kyykyssä Jarkko ja länsigöötanmaanpystykorva Caru, Ninni ja samanrotuinen Fabi, Eija ja kääpiösnautseri Tino, Kaisa ja australianpaimenkoira Nella sekä Tarja ja lyhytkarvainen hollannipaimenkoira Täppä. Toko-piirimestaruuskisat Imatralla 18.8. Seuraamme edustamaan lähti Imatralle komea joukko ohjaajia ( 12 kpl) ja koiria (16kpl). Rotukirjo oli sangen monipuolinen (niin kuin kuvasta näkyy), ja se jos mikä osoittaa, että hyvin monen rotuisilla koirilla voi tokoa harrastaa. Säiden haltijat suosivat koko päivän, mutta jotain omituista ilmanalassa täytyi olla , sillä kaikki koirakot eivät parhaaseensa yltäneet. Tuomareina toimivat alo- ja evl-luokissa Pirkko Bellou sekä avo- ja voi-luokissa Timo Pussinen Olimme hyvin varautuneita pitkään päivään. Meillä oli oleskeluteltta ja ravintolateltta, johon oltiin porukalla tuotu erilaisia eväitä. Kamerat oli ladattu niin, että kaikkien suoritukset saatiin nauhalle. Tunnelma oli leppoisa, vaikka jännitystä ilmassa olikin. . 18 Omien koirieni osalta odotukset olivat ihan korkealla. Friida oli treeneissä ollut hyvässä ykköstuloskunnossa ja Saaga saanut edellisestä voittajakisasta kakkostuloksen, vaan kuinkas sitten kävikään. Paikalla makuu oli neljässä ryhmässä. Friida oli niistä kolmannessa. Se on aina ollut pomminvarma paikalla makaaja, joten tämä osio ei huolettanut minua lainkaan. Avoimessa luokassa koira makaa kolme minuuttia niin, että ohjaajat ovat piilossa. Joku piilossa ihmetteli, mitä paikalla makuussa oikein tapahtuu, kun katsojien ilmeet olivat niin vinkeitä. – No, Friida ei ainakaan mitään tee, mietin. Palatessani katsoin, että onpas koira vinossa, mutta makasi se maassa niin kuin piti. Leukani loksahti maahan asti, kun minulle kerrottiin, että Friida-neiti oli noussut paikalla seisomaan, haistellut – ja alkanut kaivaa (!!!) maata. Sitten se oli vilkaissut ympärilleen, tajunnut, että ehkä pitäisi jotain muuta puuhata ja mätkähtänyt vinosti maahan. Eli pomminvarman kympin sijasta tulikin pyöreä nolla tästä liikkeestä. Jotain merkillistä hajua siinä paikassa täytyi olla, sillä kaksi muuta ryhmämme koiraa oli maannut Friidaa ennen samassa paikassa – molemmat varmoja paikalla makaajia – ja kumpikin nousi seisomaan. Harmi, kun ei ole koira, että voisi selvittää, mikä lemu se oli. Kisa oli Friidan ensimmäinen virallinen ulkokisa, ja se otti häiriötä kovasti kehän ulkopuolen tapahtumista. Siksi suoritus ei todellakaan ollut mikään nappisuoritus. Kun viimeinen hyppy meni nollille koiran palatessa omineen hypyn takaa sivulle, ”varma” ykköstulos vaihtui kolmostulokseksi. Kyllä harmitti. -Mitäs siinä harmittelet. Eikun kohti uusia pettymyksiä. Saaga teki sitten oikean pohjanoteerauksen ja keräsi nollia oikein olan takaa. Eipä voinut muuta kuin nauraa (hampaita kiristellen), kun varmatkin liikkeet menivät aivan penkin alle. Esimerkiksi hyppynoudossa Saaga nosti kapulan, tiputti sen maahan, haisteli sitä, tuijotti minua (- Oletko ihan varma, että haluat tämän kamalan painavan kapineen?) – ja kipakasta käskystä sitten raahasi sen hypyn kautta minulle. Ja tätä rataa loppuun asti. -Ei sitä kuulkaa aina pysty nappisuoritukseen. 19 Onneksi myös menestyjiä oli joukossamme joka luokassa. Tarja Wiren ja hollaninpaimenkoira Täppä tulivat alokasluokassa kolmansiksi ykköstuloksella. Annukka Lehikoinen ja pyreneittenpaimenkoira Foca voittivat avoimen luokan ykköstuloksella. Eija Seppinen ja kääpiösnautseri Tino tulivat toisiksi voittaja-luokassa. Tiina Nurminen ja beauceron Oiva tulivat kolmansiksi voittaja-luokassa uusinnan jälkeen. 20 Näet Jaatisen Saija ja bullmastiffi Lysti saivat samat pisteet kuin Tiina ja Oiva. Kolme liikettä uusittiin ja Oiva menestyi niissä paremmin. Niin Saija ja Lysti jäivät neljännelle sijalle. Hannele Mäkelä ja bouvier Ata tulivat erikoisvoittajaluokassa viidensiksi tosi hyvän suorituksen jälkeen. -No voi hitsi. Tänä vuonna joukkueet eivät kolmen parhaan joukkoon päässeet, mutta odottakaas ensi vuotta. Treeni jatkuu. Kiitos kaikille tsempistä ja hyvästä seurasta. Siltasen Jaana ynnä ”Älli ja Tälli” 21 Agi-piirimestaruuskisat Kouvolassa 11.8. Agilityn piirimestaruuskisat pidettiin KSSK:n ulkokentällä vaihtelevan, joskin pääsääntöisesti aika mukavan sään vallitessa. Yksilökisoissa tehtiin ensin agilityrata ja sitten hyppyrata. Näiden jälkeen oli joukkueiden kisat. Seurastamme oli kisaamassa yksi minijoukkue, yksi medijoukkue ja kolme maksijoukkuetta. Tuomareina yksilökisoissa toimivat Pertti Siimes ja Martti Salonen. Joukkuekisat tuomaroi Allan Mattsson. Hyviä yksilösuorituksia nähtiin molemmilla radoilla. Mineissä paras seuramme koirakko oli viidenneksi sijoittunut Niina Halonen länsigöötanmaanpystykorva Carun kanssa. Medeissä ei sijoitusta tullut, mutta makseissa tuli seuralle kaksoisvoitto. Terhi Helaja voitti piirimestaruuden pitkäkarvaisen collien Aunen kanssa. Toiseksi sijoittui Eija Aronen eurasier Jymyn kanssa. (kuva Anne Lind) Voittoisat Aune ja Terhi liitelevät maaliin. (kuva Anne Lind) 22 Joukkuekisassa tuli myös hienoa menestystä. kuva Johanna Kiviharju Maksijoukkue voitti vuoden 2013 piirimestaruuden. Joukkueessa kisasivat Linda Merk ja australiankelpie Jilla, Annukka Lehikoinen ja pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira Tara, Seppo Väisänen ja australiankelpie Kiusa sekä Keijo Pietilä bordercollie Taikan kanssa. Medi-joukkue tuli piirimestaruushopealle. Joukkueessa kisasivat Susanna Heinonen ja keskikokoinen villakoira Carloksen, Marika Forslund ja schapendoes Ikwil, Terhi Helaja ja shetlanninlammaskoira Hilma sekä Eija Westerholm ja shetlanninlammaskoira Windy. Eija ja Windy puuttuvat kuvasta. 23 LUOKKANOUSIJOITA AGILITYSSA Belgianpaimenkoira malinois uros Tämä on eevertti ”Vertti” Omistaja/ohjaaja Mari Alajääski Kasvattaja Susanna Korri 18.5.2013 Kotka, Pertti Siimes A1 sija. 1 5.8.2013 Kotka, Marja Lahikainen A1 sija. 3 5.8.2013 Kotka, Marja Lahikainen H1 sija. 1 Kuva Tommi Mikkonen kuva Johanna Kiviharju bordercollie No Doubt A Knight's Tale ”Venla” om. Tarja ja Matti Rousku Luvat: 13.10.2012 Kotka agility Harri Huittinen 22.06.2013 Kaarina hyppy Sari Mikkilä 03.08.2013 Porvoo agility Sari Mikkilä SERTI – siirto 3. lk Ja kaikki ovat olleet voittoja. 24 SERTI – siirto 2. lk Kansainvälinen agilitykisa Lappeenrannassa 4.8. Terhi Helaja ja collie Aune voittivat maksi-kilpailun ja Susanna Heinonen villakoira Carloksen kanssa medi-kisan. Aune sai sekä agility-sertin että agility-cacibin. Carlos sai agility-cacibin. Tuomarina radoilla toimi sveitsiläinen Sascha Grunder. (kuva Kirsi Kyröläinen) HALLISSA TAPAHTUU AGILITYA 15.9. 21.9. 20.10. 3.11 30.11. 25 KNOCK OUT- KISAT AGI-MÖLLIKISAT GUMPLER-KISA JA EPÄVIRALLINEN HYPPYKISA SEURAN AGILITY-MESTARUUSKISAT PIKKUJOULUEPIKSET TOKOn koulutustunnuksia ovat saavuttaneet seuraavat: TK1 Borderterrieri Tigerlike Fernando ”Simo” om. ja ohj. Marianne Lammenaho Ykköstulokset: Hyvinkää 27.4.2013 187pist. Marita Packalen Kouvola 9.6.2013 177pist. Marita Packalen Lappeenranta 25.7.2013 167pist. Anne Nokelainen TK 1 valkoinenpaimenkoira narttu FI MVA, LV MVA, RU MVA, RU JMVA, EE JMVA & RKFV-11 Hilary z Blatenských Luk ”Niki” Synt.aika: 20.8.2013 Kasvattaja: Eva Krejcova, Tsekki omistaja: Elina Paasi Ykköstulokset: Porvoo 9.3.2013 160p Hannele Pörsti Lappeenranta 1.5.2013 183p, KP, sij. 1/7, Pauli Härkönen Hyvinkää 23.5.2013 180p, sij. 2/7, TK1 Hannele Pörsti Luonnetesti: 1.6.2013 Helsinki, tuomarit Lea Yli-Suvanto & Anne Juppi, pisteet +110, laukauskokematon, hyväksytty. HALLISSA TAPAHTUU TOKOA: Virallinen toko-koe 12.10. Koe on samalla bouvierien mestaruuskoe Virallinen toko-koe 23.11. 26 BH-KOKEEN LÄPÄISSEET Karjalan Palveluskoiraharrastajat järjesti BH-kokeen 20.5.2013 uudella kentällään Peippolassa. Tuomarina toimi Vesa Häkkinen. Kokeen saivat läpi portugalinvesikoira Tajmadoran Frida ”Friida” om. Jaana Siltanen beauceron Onks Toi Figure ”Oiva” om. Tiina Nurminen Karjalan Palveluskoiraharrastajat järjesti BH-kokeen myös 2.9.2013 Tuomarina toimi tälläkin kertaa Vesa Häkkinen. Seurastamme oli kolme koirakkoa onneaan koittamassa. Hyvin kävi. Kaikki koirat saivat kokeen läpi. portugalinvesikoira Tajmadoran Saga ”Saaga” om.Jaana Siltanen 27 bullmastiffi beauceron Baibalos Dikkukaramelli Onks Toi Fleur ”Lysti” ”Fonda” om. Saija Jaatinen om. Tiina Nurminen VALIOITUNEET Lagotto romagnolo uros "JYCKE" Norrkun Flying Finn FI MVA, LV MVA, LT MVA synt. 4.8.2010 i. Kuusihovin Giuseppe e. Fi Mva Jet-Set´s Cute and Curly Kasvattaja: Anja Norrgård Omistajat: Heli ja Tapio Forsell, Kotka Jycke valioitui 9.5.2013 Suomen Palveluskoirien erikoisnäyttelyssä Helsingissä. Samalla Jyckestä tuli Latvian- ja Liettuan valio. NO MVA Basenji FI MVA Sternhimmels Notabilia Bona "Nera" s.2.1.2011 om. Disa Fröjd ja Anneli Pukkila kasv. Anneli Pukkila 7.7.2013 Trondheim, Gerard Jipping: SERT, CACIB, ROP, RYP3 kuvaaja: Katja Lappalainen K valkoinenpaimenkoira narttu FI MVA, LV MVA, RU MVA, RU JMVA, EE JMVA & RKFV-11 TK1 Hilary z Blatenských Luk ”Niki” Synt.aika: 20.8.2013 Kasvattaja: Eva Krejcova, Tsekki omistaja: Elina Paasi Sertit: 6.8.2011 Saarijärvi, tuomari Wera Hubenthal 21.1.2012 Turku, tuomari Willi Gullix 31.3.2013 Lappeenranta, Tuomari Ralf Campbell 28 bordercollie Pythagoraan Super Champion “ TAIKA” synt. 27.10.2009 Ohjaaja: Keijo Pietilä Agilitysertit : 21.8.2011 Pyhtää Anne Viitanen Ohj: Keijo Pietilä 8.10.2011 Hamina Sari Mikkilä Ohj: Johanna Kiviharju 19.4.2013 Kotka Marja Lahikainen Ohj: Keijo Pietilä -> AVA Hyppysertit: 4.8.2011 Kotka Pertti Siimes Ohj: Keijo Pietilä 5.8.2012 Porvoo Salme Mujunen Ohj: Keijo Pietilä 16.2.2013 Kirkkonummi Ritva Herrala Ohj: Keijo Pietilä -> AVA-H Näyttelytulos : 31.3.2013 Lappeenranta AVO-EH Campbell Ralf  HALLI-ISÄNTÄ MASALTA TERVEISIÄ Käyttämättömiä palkintoja otetaan edelleen vastaan – varastossa on laatikko niitä varten. Koirien jätöksiä löytyy hallista aika ajoin, samoin nameja kentällä ihan kiitettävästi. Ohjaajat ,olkaa huolellisia ja seuratkaa mitä koiranne tekee ja huolehtikaa, että namit pysyvät pussukoissaa. 29 In Memoriam Elämäni harrastuskoira C.I.B POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA MV-03 V-02 TK2, BH, SPA1 Tajmadoran Cassandra ”Assi” 17.10.2000 – 8.8.2013 "Tänään on se päivä kun minun matkani on kuljettu loppuun. Olen vanha ja voimani ovat ehtyneet. Älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle, vaan pidä minua sylissäsi ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme. Silitä turkkiani niin kauan kunnes olen kulkenut rajan yli ja sydämeni on sammunut. Muistele minua, mutta älä takerru minuun, vaan jatka eteenpäin. Kun aika koittaa kohtaamme jälleen emmekä eroa koskaan." Assia rakkaudella muistaen Jaana, Saaga ja Friida RU Mva Zinnia's Golden Bells "Rocky" 14.5.2004 - 20.8.2013 Aina ei voi tietää onko aikaa paljon vai vähän, yht’äkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän. Kun sammuu sydän läheisen on aika surun hiljaisen. Yhteisestä ajasta kiittäen Antti ja “Kira” Tarja, Markku, “Roni” ja “Katie” sekä “Rockyn” tyttäret “Nomi” ja “Roosa” 30 Trallallaa, treenaillaan. Kotkan Koiraystäväinseura ry:n hallitus 2013: Puheenjohtaja Harry Turtiainen Patteristonkuja 6 A 6, 48400 Kotka puh. 050 599 1645, email: harry.turtiainen@kymp.net Agilityvastaava Matti Rousku Karhunsuontie 46, 48810 Kotka puh. 050 467 0480 email: matti.rousku@kymp.net Rahastonhoitaja (Yhdistyksen laskutusosoite) Riitta Oksman Muurinkatu 10, 49400 HAMINA email: riitta.oksman@gmail.com Tokovastaava Terhi Ripatti 040 7326671 email: terhi.ripatti@kotkankiinteistopalvelu.com Sihteeri (osoitteenmuutokset) Nina Halonen email: halonen.ninni@gmail.com 31 Koirakouluvastaava Jaana Roimola email :jaana_roimola@hotmail.com Näyttelyvastaava Marja Evälahti email: robelmand@gmail.com Jäsenmaksut 2013: Lajikohtaiset tilit Varsinainen jäsen 20 EUR Perhejäsen 10 EUR Liittymismaksu (uusi jäsen) 10EUR Toko-tili Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n tilinumerot FI66 5172 0220 095542 OKOYFIHH - tälle tilille maksetaan tokon kausi- ja kurssimaksut, möllitokot ja virallisten tokokisojen osallistumismaksut. Agi-tili Käyttötili FI77 5172 0220 066147 OKOYFIHH - Tälle tilille maksetaan mm jäsenmaksut, näyttelymatka ja näyttelytreenimaksut. Käyttötilille maksetaan myös muut, ei lajikohtaiset maksut. FI55 5172 0220 074885 OKOYFIHH - tälle tilille maksetaan agin kausi- ja kurssimaksut, mölliagit ja virallisten agikisojen osallistumismaksut Vielä on venekelejä jäljellä.  32