Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa, se erottuu muista ja

Aito HSO on kuin timantti
hiilikasassa, se erottuu
muista ja näkyy kauas
s. 5
Täältä tullaan työelämä –
Ajatuksia valmistumisen
jälkeen
s. 16
aito
Helmeilyssä on vain
mielikuvitus rajana
s. 25
Aito HSO ry:n jäsenlehti
No. 1/2011
39. Vuosikerta
2aito 1/2011
sisällys
3 Me olemme nyt
5 –10 Teema:
Aito HSO ry – Hyvä Sijoitus Osaamiseen
Terveiset Eerikinkadulta:
11 Oikeilla jäljillä
12 –15 Näkökulma:
Martat – aina ajan hermolla
–18 Opiskelijat:
16 Täältä tullaan työelämä
kysymystä: AE:n jäsensihteerit
19 5+1neuvovat
jäsenmaksuasioissa
–21 Ajassa:
20 Tee tekee hyvää
HSOsta on moneksi:
22 –23
Press Manager on brändinrakentaja
Yhteistyössä:
24 Ekberg henkii historiaa
harrastaa:
25 –27 HSO
Helmeily vie mennessään
Lyhyesti
28 toimistolta: Uusi järjestö­
30 Uutisia
assistentti valmiina palvelukseen
Kirjoja työ- ja yöpöydältäni
31 Puheenjohtajalta:
Aito, aidompi, aidoin HSO
aito
Ilmestyy
4 kertaa vuodessa
39. vuosikerta
Päätoimittaja
Marina Paulaharju
050 560 4230
marina.paulaharju
@merimieselakekassa.fi
Numero 1/2011
Kannen kuva
Petri Juntunen
Toimitussihteeri
Maarit Rapp
hso@aitohso.fi
(toimituksellinen aineisto)
Toimituskunta
Pia Adibe
Sini Ala-Kanto
Meri Heiskanen
Jenni Kurvinen
Krista Tirkkonen
Katja Tujula
Mikko Valasmo
Marjo Valjakka
Susanna Winqvist
Ilmoitusmyynti
Aito HSO ry
(09) 586 5020
hso@aitohso.fi
Ulkoasu ja taitto
Porkka & Kuutsa Oy
Ilmoitusaineistot
hso@aitohso.fi
SIVU 5. Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa…
SIVU 16. Täältä tullaan työelämä. Ajatuksia valmistumisen jälkeen.
SIVU 25. Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana.
Painosmäärä
3 200 kpl
Yhdistyksen pankkitili
Nordea 155530-100728
Painopaikka
Libris Oy
HSO-missio:
HSOn tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa
verkostoitumista. Järjestö
vahvistaa HSO-identiteettiä
ja edistää HSOiden tunnettuutta.
ISSN 0783-4942
Aikakausilehtien Liiton jäsen
Aito HSO ry
Eerikinkatu 20 C 37
00100 Helsinki
Puhelin (09) 586 5020
Telefax (09) 586 5021
hso@aitohso.fi
www.aitohso.fi
Jäsenmaksu vuonna 2011
1,15 %. Kannatusjäsenmaksu 55 euroa.
HSO-visio 2013:
HSO on yli 3000 tyytyväisen
jäsenen tunnettu järjestö.
HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.
aito 1/2011 3
PUHEENJOHTAJALTA
Aito aidompi aidoin HSO –
sinun sijoituksesi
hyvään osaamiseen
muutoksen
virrassa – keskitetyt palkkaratkaisut ovat
tällä erää historiaa, työttömyyskassat ovat
lisänneet aggressiivista markkinointiaan
ja kilpailu jäsenistä on vaan entisestään
kiristynyt. Siirtyminen pelkän työttömyyskassan jäseneksi on lisääntynyt dramaattisesti.
Jokaisen meistä on hyvä omassa
muutostilanteessaan muistaa, että juuri
ammatti­yhdistysliike on kolmikantaisesti
ollut neuvottelemassa ja sopimassa muun
muassa perhevapaista, työn verotuksesta,
eläkejärjestelmistä, yhteistoiminta- ja tasaarvolainsäädännöstä ja monista muista työelämän laadullisista asioista. Näissä neuvottelupöydissä ei ole ollut työttömyyskassojen
johtoa. Mitä enemmän ammattiyhdistyksissä – siis myös Aito HSO:ssa – on jäseniä,
sitä varmemmin ja paremmin voidaan
myös tulevaisuudessa neuvotella ja edistää meidän kaikkien työelämässä olevien
ja työelämään siirtyvien asioita. Pelkkä
työttömyyskassajäsenyys ei rakenna tätä
yhteiskuntaa.
Haluamme uudistuksella osoittaa­
kaikille­olemassa oleville ja tuleville jäsenille, että olemme järjestäytymiseen oikea
ainut vaihtoehto. Aitoja HSOja ovat kaikki
HSO-sihteerit ja tradenomi, HSOt, toimivatpa sitten missä tehtävissä ja millä
työmarkkinasektorilla tahansa. Meidän
jäsenenä ei tarvitse vaihtaa liittoa vaihtaessaan työpaikkaa tai tehtäviä. Lisäksi
kuulumalla akavalaiseen omaan Aito HSO
ry:hyn myötävaikuttaa oman koulutuspohjaisen ammattiyhdistyksensä vaikutus­
mahdollisuuksiin mm. työelämän kysymyksissä.
Ammattiyhdistysliike on
»Pelkkä
työttömyyskassa­
jäsenyys ei
rakenna tätä
yhteiskuntaa.»
Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä
paremmin voimme tehdä tärkeää akavalaista edunvalvontatyötä ja huolehtia oman
ammattikorkeakoulutuksemme olemassaolosta ja kehittämisestä.
Uudistumme myös re-brändäämällä
HSOn. HSO ei tarkoita enää vain tiettyä
lakkautettua oppilaitosta vaan todella sitä,
mistä on kysymys. HSO on ollut ja on sitä
tulevaisuudessakin – Hyvä Sijoitus Osaamiseen.
Tämä uusi lyhenteen avaus antaa uutta
sisältöä myös viesteihimme – oli sitten
kysymys viestistä aloittavalle HSO-opiskelijalle, valmistuneelle HSO-osaajalle tai
muille tärkeille sidosryhmillemme kuten
työnantajat, rekrytoijat ja työmarkkina­
osapuolet. HSO on ollut tunnettu ja arvostettu osaaja työmarkkinoilla. Pidetään
yhdessä huolta siitä, että se on sitä myös
jatkossa.
Yhdessä olemme enemmän! ■
Marina Paulaharju
puheenjohtaja
gsm 050 560 4230
marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi
ARCADA TARJOAA NYKYAIKAISIA JA SOPIVIA TILOJA SEMINAAREISTA ILLALLISTILAISUUKSIIN
OTA YHTEYTTÄ!
www.arcada.fi/congress
Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta, Helsinki | congress@arcada.fi
Tehdään kokouksesta maistuva !
Amica-ravintolamme tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluita
Arcadassa toteutettaviin koulutus-, seminaari- ja juhlatilaisuuksiin.
Olipa kyseessä arkinen kokous tai juhlava illallinen,
osaava henkilökuntamme huolehtii, että tarjoilu
on aina tilaisuuden mukainen.
Herkullisia vaihtoehtoja löytyy moneen
makuun – halusit sitten valmiin paketin
tai täysin toiveittesi mukaan suunnitellun
kokonaisuuden.
Tervetuloa!
Amica-ravintola Arcada
Jan-Magnus Janssonin aukio 1
00550 Helsinki
Puh. 020 769 9561
arcada@amica.fi
www.fazeramica.fi/arcada
AiTO 1/2011 5
TEEMA
Me olemme nyt
aito HSo ry –
Hyvä Sijoitus
osaamiseen
TEKSTI HSO-TiiMi KUVAT PeTri junTunen jA jOnni KuuTSA
KädESSäSI ON uudistunut jäsenlehtemme
Aito. Esittelemme sinulle nyt uudistumisemme peruskivet – nimen ja ilmeen – sekä
esimerkkejä niiden näkymisestä. Yksi esimerkki on silmiesi edessä. Se kertoo omalta
osaltaan, miltä näytämme ja tunnumme
tulevaisuudessa järjestönä ja edunvalvojanasi.
Uusi identiteetti antaa lisää vauhtia toiminnallemme. Toivomme, että se kannustaa myös sinua olemaan entistäkin aktiivisemmin mukana toiminnassa. Se on
takuuvarmasti hyvä sijoitus osaamiseen.
Tämän jutun kuvissa
esiintyy kolme Aitoa
HSOa Kristiina Halme,
Suvi-Talvikki Oksanen
ja Elisa Ramos.
ILMEEN UUdISTAMINEN ei ole taikatemppu.
Uudet vaatteet eivät tee kenestäkään uutta.
Uudistuminen alkaa sisältäpäin. Uusi ilme
on sanoma, joka kertoo aidosta halusta ja
myös tarpeesta uudistua.
Uudistuminen ja identiteetin rakentaminen on aina prosessi. Kukaan ei voi
keksiä yhteisölle tai järjestölle identiteettiä.
Aito ilme syntyy niistä rakennusmateriaaleista, jotka ovat aidosti olemassa.
Uudistumisprosessi vaatii tutkimista,
kartoittamista, keskustelua ja haastamista.
6 AiTO 1/2011
TEEMA
»Vain yhdessä
hyvin suunniteltu
ratkaisu on
uskottava ja
kestää aikaa.»
Yhteisen perustan löytämistä. Tosiasioiden,
tahtotilan, näkemysten ja asetettujen tavoitteiden ymmärtämistä ja ennen kaikkea
niihin uskomista yhdessä ja sitoutumalla
niihin samalla tavalla.
Aito HSO ry:n uusi nimi, visuaalinen
ilme ja identiteetti ovat syntyneet pitkän
prosessin tuloksena.
Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa. Me
uskomme, että nyt meillä on ilme, identiteetti ja tavoite, jotka vievät meidät pitkälle
tulevaisuuteen.
kuvaa sitä, mitä olemme
järjestönä. Aito HSO ry on asiantuntevaa
osaamista, yhdessäoloa, huolehtimista,
dynaamista tekemistä ja edunvalvontaa.
Tämän kaiken me haluamme välittää itsestämme uuden ilmeen avulla. Millainen
olemme järjestönä jäsenillemme, millainen osapuoli olemme neuvottelukumppanina ja millaisena näemme aidon HSOn.
Meillä on sekä herkkyyttä että voimaa.
Se on yhdistelmä, joka antaa nykyisessä
maailmassa meille parhaat työkalut huolehtia jäsentemme etujen turvaamisesta.
Samalla olemme järjestö, joka antaa yhteisöllisyyden ja yhdessäolon tunteen meille
kaikille.
UUSI ILMEEMME
UUdEN ILMEEN ja identiteetin takana on
yhteistyökumppanimme, suunnittelutoimisto Porkka & Kuutsa, yksi maamme
tunnetuimmista ja kokeneimmista identiteetin ja brändäämisen osaajista. Toimistolla on takanaan yli 16 vuoden näytöt
kymmenien kärkiyritysten ja järjestöjen
ilmeen uudistamisesta.
AiTO 1/2011 7
8 AiTO 1/2011
TEEMA
»Lopputuloksen
pitää olla
ainutlaatuinen
ja yksilöllinen.
timantti hiili­
kasassa. Silloin
se erottuu muista
ja näkyy kauas.»
– AnTTi POrKKA
aito 1/2011 9
Antti Porkka, suunnitteluprojektin
vetäjä ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja, kuvaa kehitystyötä osuvasti:
– Organisaatiot ovat kuin hiiliä hiilikasassa. Ne eivät erotu toisistaan. Meidän
tehtävämme on toimia prosessissa paineen
lisääjänä. Puristaa ja lämmittää, kunnes
hiili hehkuu ja kiteytyy timantiksi. Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Timantti hiilikasassa. Silloin se
erottuu muista ja näkyy kauas.
Kansainvälisiä palkintoja saaneen toimiston vetäjä pystyy vertaamaan järjestökentällä toimivia organisaatiota kokemuksen tuomalla tiedolla. Näyttöinä ovat
mm. palkitut MTK:n ja EK:n ilmeenuudistukset.
Aito HSO ry edustaa järjestökentällä
uutta, raikasta ja dynaamista maailmaa.
Se erottuu muista olemalla oma itsensä.
Muut tavat eivät ole kestäviä. Identiteettiä ei voi keksiä, sen on oltava visuaalinen peili järjestön osaamiselle, arvoille ja
tavoitteille.
-merkki koostuu erilaisista,
mutta keskenään symmetrisistä osista. Ne
kuvaavat järjestön jäsenkuntaa, opiskelijoita, edunvalvontatoimintaa ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Merkin
ja toiminnan­keskiö on HSO. Aito HSO
-toimintaa ei ole ilman yhteistä järjestöä.
Se on kaiken yhteen keräävä ja yhdessä
pitävä voima.
Aito HSO -merkki kokoaa toiminnan
tasot yhteen kompaktiin kuvioon. Osat ovat
yksilöllisiä, mutta ne muodostavat yhdessä
tunnuksen, jossa on voimaa, jatkuvuutta ja
liikettä eteenpäin.
Katsojan näkökulmasta riippuen merkissä voi nähdä terälehden, perhosen tai
jatkuvan mekaanisen liikkeen. Samanaikaisesti herkkyyttä ja voimaa. Tunnuksen värimaailma välittää viestiä yksilöllisestä ja inhimillisestä järjestöstä, jossa on
myös toiminnallista vahvuutta. Väriskaalan vaihtuminen pehmeästä kovempaan
tuo esille yhdistyksen monipuolisuuden
samalla tavalla kuin itse merkki. Aito HSO
ry on järjestö, joka tarjoaa sekä inhimillistä lämpöä että jämäkän ammattitaitoista
edunvalvontaa.
Aito HSO
10 AiTO 1/2011
TEEMA
UUSI SLOgANIMME
on: Hyvä sijoitus osaa-
miseen.
Aito HSO ry on osaajien järjestö. Osaamisen takana on oikea koulutus. Osaamista vahvistavat ja ylläpitävät monipuoliset ja vaativat työtehtävät. Osaaminen on
pääomaamme, johon olemme itse sijoittaneet ja johon työnantajien kannattaa
sijoittaa.
(H)yvä (S)ijoitus (O)saamiseen. Sloganin alkukirjaimet avaavat eri kohderyhmille HSO-sanan sisältöä. Se tarjoaa
myös syyn olla kiinnostunut järjestöstä.
Se antaa lupauksen paremmasta ja vahvistaa päätöksentekoa palkitsevamman
tulevaisuuden puolesta niin jäsenille kuin
työantajillekin.
Slogan on positiivinen ja rakentava.
Sijoitus on sana, johon liitetään mielikuvatasolla myös tulevaisuus. HSO on panostus,
joka tuottaa heti ja tulevaisuudessa. Osaaminen on sijoituksen kohde. Osaaja ja osaaminen ovat koko toiminnan avainsanat.
Aito HSO ry on osaajien järjestö.
UUdEN IdENTITEETIN peruselementit ovat
valmiina. Merkki, visuaalinen ilme ja slogan ovat työkaluja, jotka meidän on laitettava tekemään työtä ja tuottamaan meille
arvostusta ja lisäarvoa.
Kukaan ei varmasti epäile, ettei uudistus tuottaisi tulosta. Nyt meidän on yhdessä
huolehdittava siitä, että saamme tehdystä
panostuksesta mahdollisimman hyvän
hyödyn. Työkalut ovat kunnossa, nyt ne
täytyy laittaa työhön.
Näillä sivuilla näet esimerkin mm.
ilmoituksesta, julisteesta ja muusta materiaalista. Esimerkit näyttävät, miten ja
missä uusi ilmeemme rakentaa parempaa,
dynaamisempaa ja osaavampaa mielikuvaa
meistä jäseninä ja järjestönä.
Vaikka uusi ilme on tehty tekemään
työtä puolestamme, meidän pitää muistaa, että brändimme ei rakennu vain visuaalisesta ilmeestä ja tavastamme esiintyä
mediassa ulospäin.
Brändi on kokonaisuus, joka muodostuu myös tavastamme tehdä työtä yksilöinä
Aito HSO ry:n puolesta. Ole siis aktiivinen,
osallistu ja vaikuta. Tee hyvä sijoitus osaamiseen. ■
Hyvä sijoitus osaamiseen
AiTO 1/2011 11
TERVEISET EERIKINKAdULTA
oikeilla
jäljillä
opiskelijatoiminnan jäntevöittäminen ovat
muutamia esimerkkejä jäsenpalvelujen ja
toiminnan uudistamisesta. Kaikki olohuoneet ovat olleet ääriään myöten täynnä ja
koulutuskyselyynkin vastasi yli 400 HSOa.
Oikeilla jäljillä siis ollaan! Uudistusinnossa
emme kuitenkaan ole unohtaneet jo olemassa olevia tarpeellisia palveluja, kuten
esimerkiksi muutaman viikon kuluttua
toteutettavaa palkkatutkimusta.
Pitelet nyt käsissäsi uunituoretta Aitojäsenlehteä. Huomasit varmaan, että uudistusta on tapahtunut perinjuurin; nimi,
ulkoasu ja värimaailma ovat muuttuneet,
myös lehden rakenne ja sisältö ovat entistä
napakampia ja jäsennellympiä. Aito esittelee HSO-jäseniä mielenkiintoisissa työtehtävissä tai vapaa-ajan harrastusten parissa.
Aito tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten
vaikkapa yhteisöllisyyteen. Se kertoo ajankohtaisista trendeistä ja vastaa jo ennakkoon kysymyksiin esim. jäsenmaksukäytännöistä.
Toivottavasti raikas ja uusi lehti ilahduttaa sinua yhtä paljon kuin meitä tekijöitä! ■
marraskuussa muiden
HSOiden joukossa syyskokouksessamme
ammattikorkeakoulu Arcadan auditoriossa. Päätettävänä oli isoja asioita: järjestö
oli saamassa uuden visuaalisen ilmeen ja
kenties myös uuden nimen. Kuuntelin ja
osallistuin uudesta nimestä ja ilmeestä käytävään pohdiskeluun ja jäsenkeskusteluun.
Hetki oli mieleenpainuva. Aistin porukasta
mieletöntä innostuneisuutta, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yhteen hiileen
puhaltamista. Keskustelu oli avointa ja
välitöntä, monet aloittivat puheenvuoronsa
toteamalla, että nyt ollaan oikeilla jäljillä.
Tuo syksyinen kokous oli käytännössä ja Kauniita kevätpäiviä odotellen
konkreettisesti osa sitä yhteisöllisyyttä, Maarit Rapp
järjestöpäällikkö
josta tässäkin lehdessä kirjoitetaan. Mie- gsm 040 575 5996
maarit.rapp@aitohso.fi
lessäni mietin, että tällaistako oli silloin
40 vuotta sitten, kun tätä järjestöä oltiin
ensimmäisten aitojen HSOiden toimesta
perustamassa.
Kuten Aito HSO:ta esittelevässä artikkelissa todetaan, uudistuminen on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin. Näin
myös meillä kävi. Jo pari vuotta sitten
havaitsimme heikot signaalit ja reagoimme.
Totesimme, että toimintaympäristön muuttuessa on meidän entistä aktiivisemmin
kehitettävä toimintatapojamme ja samalla
vahvistettava HSO-brändiä. Aikansa elänyt
visuaalinen ilme ja hankalasti hahmotettava nimi eivät myöskään oikealla tavalla
peilanneet toimintaamme. Oli aika päivittää molemmat nykyaikaan, sillä tavoitteenahan on, että ulkoinen olemus ilmentää
sitä, mitä pohjimmiltaan olemme.
HSO-olohuoneet ja muut laadukkaat
jäsentapahtumat, täydennyskoulutusten
suunnittelu HAAGA-HELIAn kanssa ja
ISTUIN VIIME
»Uudistuminen
on prosessi,
joka yleensä alkaa
sisältäpäin.»
12 aito 1/2011
VAIKUTTAJA. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
aito 1/2011 13
näkökulma
Martat – aina ajan hermolla
Martat on ajassa toimiva yhteis­
hyödyllinen ja yhteisöllinen järjestö,
joka edistää kotien ja perheiden
hyvinvointia. Ja tekee sen taiten.
Teksti: Krista Tirkkonen kuvat Mikko Stig ja Marttojen arkisto
Marttajärjestö perustettiin jo
vuonna 1899, siis aivan erilaiseen maailmaan kuin missä nyt elämme. Kuitenkin
se on porskuttanut vahvana tähän päivään saakka.
Syynä lienee, että Martat ovat aina
onnistuneet toimimaan ajassa. 1920- ja
1930-luvulla toiminta laajeni puutarhanhoitoon, lastenkasvatukseen ja – jo tuolloin
– puhuttiin terveellisimmistä ruokailutottumuksista ja ruokailuajoista. 1940-luvulla
torjuttiin sodan aiheuttamaa puutetta
ja 1950-luvulla jatkettiin keskittymistä
talousasioihin. 1960-luvulla myös Martat
taistelivat sydän- ja verisuonitauteja vastaan sekä rintasyövän varhaisen toteamisen puolesta.
Kansainvälistyminen alkoi seuraavalla
vuosikymmenellä ja 1990-laman aikana
oli taas tarvetta keskittyä talousasioihin:
velkaneuvonta oli päivän sana. Yhteisvastuu kukoistaa 2000-luvulla. Nyt käynnissä
on Kotirumba rullaamaan -hanke, jossa
vähävaraisia lapsiperheitä opastetaan heidän kodeissaan, miten kotihommat hoidetaan.
Syynä ajan hermolla pysymiseen lienee ainakin osittain järjestön toimintatapa,
jossa signaalit toiminnalle tulevat ruohonjuuritasolta.
Jäsenet muodostavat paikallisia toimintaryhmiä (entiset marttakerhot), jotka
muodostavat alueellisia piirejä. Yhdessä
niistä muodostuu keskusjärjestö eli liitto.
Liitto keskustelee kentän kanssa ja yhdessä
suunnitellaan toimintaa, jota liitto sitten
koordinoi.
Jäseniä Martoilla on nyt 43 000 ja viime
vuosina kiinnostus on vain kasvanut. Onpa
joukkoon liittymässä myös miehiä. Eivätkä
Martat suinkaan ole mummoutumassa.
Jäsenistöön tulee myös nuorta verta. Uusia
jäseniä löytyy myös Facebookin kautta,
kuten Heikkilä sanoo:
– Marttaliitto perusti omat Facebooksivut sosiaaliseen mediaan vuosi sitten
helmikuussa 2010. Uusia yhdistyksien fbsivuja syntyy jatkuvasti ja saamme paljon
positiivista palautetta potentiaalisilta marLiiton toiminnanjohtaja Marianne toilta, jotka vielä harkitsevat liittyvänsä järHeikkilä kertoo, että kysytyintä on edel- jestöön ja etsivät SoMesta itselleen sopivia
leen ruoka- ja ravitsemusneuvonta, mutta yhdistyksiä.
puutarhaneuvonta on lisännyt jatkuvasti
suosiotaan.
Marttojen sivuilla (www.martat.fi) on
– Harrastepuolella itse tekeminen ja ollut jo vuosia keskustelupalstoja sienistä,
kädentaidot ovat kova juttu. Marttojen toi- ruoasta, puutarhanhoidosta. Muillekin
minta on valtakunnallista ja sisältöjen pai- kuin jäsenille. Nyt toiminta on fb:n kautta
nopisteet jakaantuvat aika tasan. Vaikutta- saanut jälleen uuden ulottuvuuden. Liiton
minen ja kansainvälinen työ kiinnostavat näkemyksiä kuvaa hyvin toiminnanjohtanuoria marttoja, siinä missä kädentaidot jan selitys:
– SoMe on meille tila, joka ei ole vain
ja kodintalouden hoito. Yhteistä on perus­
arjen taitojen oppiminen yhdessä, Heik- tiedonvälitystä, vaan jossa ollaan ja tunkilä toteaa.
nustetaan väriä sekä jaetaan kokemuksia
14 aito 1/2011
näkökulma
ja ajatuksia. Neuvontaa on marttojen historiassa tehty aina vähän edelläkävijänä ja
nyt haasteemme on löytää uudet välineet
neuvontamme tueksi. Sosiaalinen media
on tehnyt marttojen toiminnasta entistä
avoimempaa, modernimpaa ja helpommin lähestyttävää. Siinä mielessä SoMella
on ollut osaltaan vaikutusta. Parhaimmillaan sosiaalinen media tarjoaa myös vertaisviestintää.
Voiko tuon paremmin sanoa?
Martoilla on paljon toimintaa, jota
voisi pitää perinteisten hyväntekeväisyys­
järjestöjen heininä. Heikkilä kuvailee toimintaa muun muassa näin:
– Martoilla on harjoitettu 1980-luvulta
lähtien kehitys­yhteistyötä, jossa martat
saavat kantaa globaalia vastuutaan kanssa­
sisaristaan Afrikassa. Martoilla on myös
Arki sujuvaksi -kotitalousneuvontaa, jota
annetaan esimerkiksi maahanmuuttajille,
vangeille, mielenterveyskuntoutujille ja
päihdeongelmaisille.
Olisi kuitenkin väärin leimata Martat
hyväntekeväisyysjärjestöksi sanan perinteisessä mielessä. Iso osa toiminnasta kun
on toisen tyyppistä hyvän tekemistä, yhteisöllisyyden edistämistä sanan parhaassa
merkityksessä.
Hän kiteyttää asian hyvin yhteen lauseeseen:
– Yhteisöllisyys ja sitä kautta toteutettava
yhteisvastuu on martoille ennen kaikkea
tekoja arjessa.
Kerrannaisvaikutukset lienevät huikeat. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka
monen ihmisen elämään näinkin pienillä
teoilla pystyy vaikuttamaan.
ja marttojen
välillä on, vaikka on eroavaisuuksiakin.
Molemmilla on tietty aatteellinen ajatusmaailma takana: Marttojen tarkoitus
on alun perin ollut neuvonta ja palvelu,
meillä taas ammatillinen yhteys. Ja molemmilla hauskanpito ja viihtyminen siinä
mukana.
Toimintamme ovat toki aivan eri mittaluokkaa. Marttojen ei tarvitse nojautua vain
jäsenmaksuihin ja osittain maksulliseen
kurssitoimintaan, järjestö saa tukea muun
Yhtymäkohtia HSOIDEN
yhteisöllisy ys. Virkkaamassa Pauligin Paula-tytön kanssa Kaisa Junnikkala, Anne Lempinen sekä muassa ministeriöiltä ja RAY:ltä. Se myös
selittää palkattujen henkilöiden määrän:
liitossa noin 30, piireillä noin 270. Meillä
HSOilla toimistoa pyöritetään kahden hengen voimin. Näin esimerkiksi meidän haaveilemamme kansainvälinen toiminta on
Martoilla arkipäivää.
Marttojen toiminta on enemmän
yhteiskunnallista ja laajemmin kantaaottavaa ja vaikuttavaa, me taas ajamme enemmän omia ja kollegojemme etuja. Tärkein
– kaiken ydin – on meillä kuitenkin sama.
Yhteisöllisyys. Se on syy, miksi me kaikki
kuulumme järjestöihin. Kuten Heikkilä
marttoja kuvailee:
– Järjestön 43 000 marttaa harrastavat
1300 toimintaryhmän kautta heille itselleen
tärkeitä asioita, joissa vertaisuus ja yhteisöllisyys korostuvat. Martoissa on monen
mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja
ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja
uutta oppimista. Meillähän taas yhteisöllisyys on viety ydinviesteihimme asti:
–Aito HSO:n jäsenenä olet osa yhteisöllistä, ammatillista ja valaisevaa verkostoa. ■
aito 1/2011 15
TIESITKÖ TÄMÄN?
Yhteisöllisy ys –
mitä ihmettä se on?
trendisana, joka
esiintyy jatkuvasti lehdissä, televisiossa ja radiossa. Mielenkiintoista on,
että sanana yhteisöllisyys on uusi:
sitä ei löydy vielä 1990-luvullakaan
painetuista sanakirjoista eikä tietosanakirjoista. Määritelmiä sanalle
löytyy kuitenkin jo satoja. Wikipedian
mukaan »yhteisöllisyys, yhteisöt ja
yhteisöllinen elämä ovat ihmisen
olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita.
Emile Durkheimin mukaan yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa
ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen
suhteen pohjana.»
Yhteisöllisyys on
toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
»Martoissa on
monen mielestä
parasta juuri
yhteenkuuluvuus
ja ryhmähenki,
joka synnyttää
arjen taitoja ja
uutta oppimista.»
erilaisiin monimutkaisiin yhteiskunta­
rakenteisiin. Mitä kehittyneempi
yhteiskunta, sitä monimutkaisemmat
sidokset ja rakenteet.
oma vaikutuksensa. Karkeasti voidaan sanoa,
että länsimaisissa yhteiskunnissa on
korostettu yksilöä yhteisön kustannuksella, itämaissa päinvastoin.
Tämä näkyy selvästi tänä päivänä
esimerkiksi omassa lainsäädännössämme, joka perustuu yksilöihin, ei
ryhmittymiin. Esimerkiksi Kiinassa
taas yhteisön edut menevät yksilön
edelle – historiallisesti tarkasteltuna
kulloinkin vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta.
Mikään näistä asioista ei kuitenkaan muuta perusasiaa, yhteisöä.
Yhteiskuntatieteilijöillä ja sosio- Niinpä voimme väittää, että myös
yhteisöllisyyttä on aina ollut olelogeilla on omat määritelmänsä tai
massa eri muodoissa. Tällä hetainakin käsityksensä sanan merkikellä se vain on esille korostetusti
tyksestä, samoin kaikilla yhteisöillä
mediassa­ja kenties todellisuudesseurakunnista ja kouluista poliittisiin
sakin.
puolueisiin ja harrastuspiireihin.
Marianne Heikkilä toi vielä uuden
Kaikki kuitenkin lienemme yhtä
näkökulman keskusteluun:
mieltä siitä, että kyse on ihmisten
– Tänään puhutaan yhteisöllivälisestä vuorovaikutuksesta ja
syydestä, joka on verkottunutta
toiminnasta ja niiden vaikutuksesta
yksilöllisyyttä. Tähän on vaikuttanut
yhteisön jäseniin ja yhteisön ulkodemokratian muutos, laskevat äänespuolelle. Lienee myös yhteisesti
tysprosentit, poliittisen osallistumihyväksytty käsitys, että tämänhetsen vähentyminen, luottamuksen
kinen julkisuudessa esiintyvä sana
rapautuminen, järjestötoiminnan
koetaan myönteisenä ja asia hyvää
hiipuminen, rahoituksen vähenemiedistävänä.
nen, osallistumisen polarisoituminen.
Tänään yksilö haluaa kiinnittyä yhteisJos ajatellaan, että ihminen on
kuntaan entistä löyhemmin. Nuorena
laumaeläin ja pienin mahdollinen
omaksuttu sukupolvimalli, kuten yliyhteisö perhe, on perhe sitten vain
vaikka äiti ja lapsi tai kahden aikuisen sukupolvinen köyhyys ja syrjäytyminen, jossa ei haluta olla yhteiskunnan
muodostama pari, niin yhteisöllikanssa liikaa tekemisissä, on asenne,
syyttä ja yhteisöjä on ollut olemassa
jota vastaan taistelemme. Jokainen
niin kauan kuin ihminenkin on maan
voi marttojen yhteisöllisyyden kautta
päällä tallustellut.
vaikuttaa oman elämänsä sisältöihin
Eri ajanjaksoina ja eri puolilla
ja hallintaan.
maailmaa ovat yhteisöjen koostuSeuraava median lempi-ilmaisu:
mukset ja tarkoitukset vaihdelleet.
verkottunut yksilöllisyys? ■
Suvusta ja heimoista on edetty
Kulttuuritekijöillä on
16 aito 1/2011
opiskelijat
Täältä tullaan, työelämä!
Tuoreiden HSOiden ajatuksia opintojen
päättämisestä ja töihin siirtymisestä
Teksti: Meri Heiskanen kuvat Meri Heiskanen
Vihdoinkin! Tiivistahtinen opintopolku
opiskelijasta työelämään on ohi. Kaksi hiljakkoin valmistunutta HSOa kertovat, mitä
eväitä opinnot antoivat.
aloitti opintonsa syksyllä
2007 ja valmistui maaliskuussa 2011 pääaineenaan viestintä. Anne on jo työelämässä,
sillä monen opiskelijatoverinsa tavoin hänkin on jäänyt töihin työharjoittelupaikkaan.
Anne työskentelee Metsäliitto-konsernin
henkilöstöosastolla, jossa hänen tittelinsä
tällä hetkellä on HR-assistentti.
– Olet tehnyt töitä jo opintojen aikana.
Kerro lisää!
Anne: Olen työskennellyt harjoittelusta
saakka opintojeni ohella. Harjoittelun jälkeen jäin Metsäliitolle tekemään tuntitöitä
osa-aikaisena ja kesät taas tein kokopäiväisenä. Työsuhde jatkui määräaikaisena
tähän asti, kunnes nyt helmikuussa minut
vakinaistettiin.
– Millä tavoin luulet, että voit hyödyntää opintojasi työssäsi?
Anne: Uskon, että opinnoista on hyötyä. Kyllä koulusta on varmasti jäänyt paljon takaraivoon ja se muistuu mieleen sitten käytännön työssä. Omalla kohdallani
hyödyllisimpänä näen kielten opinnot ja
SharePoint-kurssin.
– Oletko jäänyt kaipaamaan jotakin
evästystä opintojen ajalta työelämään
siirtymiseen?
Anne: En koe saaneeni juurikaan evästystä, mutta en voi sanoa sitä hirveästi tarvinneenikaan. Asiat ovat menneet omalla
painollaan ja jos joku on mietityttänyt,
niin siihen on saanut helposti itse etsittyä
vastauksen.
Anne Teerinen
vakinainen. Anne Teerinen työllistyi vakinaisesti työharjoittelupaikkaansa.
aito 1/2011 17
»On hyvä, että
on joku taho,
jonka puoleen
kääntyä, jos jokin
työelämässä
askarruttaa.»
– Luuletko voivasi hyödyntää ammattijärjestön palveluita nyt valmistuessasi?
Anne: Varmasti voin. On hyvä, että
on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos
jokin työelämässä askarruttaa. Jossain
vaiheessa tulevaisuutta voi hyvinkin olla
tarve saada apua esimerkiksi palkka- tai
sopimus­asioissa.
– Vastaako ensimmäinen työsi odotuksiasi?
Anne: Työ on jopa ylittänyt odotukseni,
sillä työtehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin.
Positiivisena pidän myös sitä, että tekemistä
on riittänyt alusta saakka ja tehtävät ovat
olleet mukavan haasteellisia.
– Mitä odotat työelämältä lähivuosina?
Anne: Odotan haasteita, mielenkiintoisia työtehtäviä ja mukavaa työyhteisöä.
Ensimmäinen vuosi menee varmastikin
totutellessa siihen, ettei ole enää opiskelija
vaan työssäkäyvä aikuinen.
– Onko opinnoissa ollut jotakin sellaista, joka on saanut epäilemään alan
sopivuutta itsellesi?
Anne: Toki, jotkut kurssit kiinnostivat
vähemmän kuin toiset ja silloin saattoi ajatella, että tämä ei ole mun juttuni. Toisaalta
oli hyvä, että hoksasi millaisissa tehtävissä
ei ainakaan halua toimia ja ymmärsi, että
voi itse valita mihin hakeutuu töihin.
– Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen?
Anne: Olen optimistinen tulevaisuuden
suhteen. Olen työpaikassa, jossa viihdyn ja
jossa näen itseni työskentelevän pidempäänkin. Haluan kehittyä työssäni ja päästä tekemään mahdollisimman paljon erilaisia tehtäviä. Pidän urakehitysmahdollisuuksiani
tuoreet. Hanna Kortelainen (vas.), Riika Koivusalo ja Sara Salminen.
Onnea tuoreille HSOille!
5.Vuonna 2005 heti opintoja aloitta-
essa. On ollut hyötyä, olen saanut
Vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille
vinkkejä Sulkakynästä.
tradenomi, HSOille järjestettiin
6.Huipulla.
illanvietto, jossa tutustuttiin Ekbergin­
toiminnan ja Hagelstamin antiikkiSara Salminen, valmistunut keväällä
huutokaupan historiaan ja päästiin
2009
maukkaiden tarjoiluiden maailmaan. 1.MUBBA.
Toimittajamme tarttui hihasta kolmea 2.Tällä hetkellä kahden työpaikan
juhlavierasta ja esitti tiukkia kysymykvälissä, edellinen oli toimisto­
siä.
assistentin työ Timanttiset Oy:llä.
Ei se työelämään pääseminen ikinä
helppoa ole.
Tätä k ysy ttiin:…
3.Kyllä, erityisesti IT-opetuksesta
1.Oletko ASSI vai MUBBA?
ollut hyötyä.
2.Missä työskentelet nyt, jos olet
työelämässä?
4.Ensimmäisenä opintovuonna
syksyllä 2005. Nyt erityisesti kokee
3.Monesko työpaikka kyseinen on
olevan hyötyä.
valmistumisen jälkeen? Onko
työelämään­pääseminen ollut
5.Kenties toimitusjohtajana golfhelppoa?
keskuksessa…
4.Oletko kokenut voivasi hyödyntää
Riikka Koivusalo, valmistunut tammiopintojasi töissä?
kuussa 2009
5.Milloin olet liittynyt ammatti­
järjestöön? Onko siitä ollut
1.MUBBA.
hyötyä?
2.Cimossa töissä projektikoordinaattorina.
6.Missä näet itsesi viiden vuoden
päästä?
3.Toinen, on ollut helppoa.
4.Tietysti. Erityisesti kieliopinnot on
olleet hyödyksi, kun on viisi vahvaa
Ja näin neidit vastasivat:
kieltä.
Hanna Kortelainen, valmistunut
syksyllä 2009
5.Vuonna 2006 opintojen alkupuolella. Kyllä on on ollut hyötyä
1.ASSI.
erilaisten koulutusten ja verkostoi2.Winwind Tuuli Oy:llä.
tumismahdollisuuden vuoksi.
3.Toinen työpaikka, on ollut
helppoa­.
6.5-vuotissuunnitelma ei ole
valmis­. ■
4.Ehdottomasti.
18 aito 1/2011
opiskelijat
hyvinä ja myös muut kuin HR assistentin
tehtävät henkilöstöhallinnossa kiinnostavat.
Mielestäni koulutuksemme tarjoaa valmiu­
det moniin erilaisiin tehtäviin.
Laura Ylä-Pietilä aloitti opintonsa elokuussa 2006 ja valmistui kesäkuussa 2010
pääaineenaan viestintä. Opintojen aikana
Laura suoritti viisikuukautisen vaihto-opiskelujakson Etelä-Saksassa. Laura työskentelee Patenttitoimisto BORENIUS & Co:lla
patenttiassistenttina.
– Kerro tähänastisesta työurastasi!
Laura: Ensimmäinen työnantajani
opintojen valmistumisen loppuvaiheessa
oli Kansaneläkelaitos, jossa aloitin maaliskuussa 2010. Toimenkuvani oli käsitellä
työttömyysetuushakemuksia. Kevään kirjoitin vielä iltaisin opinnäytetyötäni töiden
ohessa. Viihdyin työssäni hyvin mukavien
työkavereiden parissa ja opin paljon uutta.
Koin kuitenkin tarvitsevani työpaikan, jossa
pääsen hyödyntämään opiskeluissa opittuja
tietoja ja taitoja. Kuulin avoimesta patenttiassistentin paikasta BORENIUS & Co:lla
opiskelukaveriltani, jonka kautta pääsin
työhaastatteluun ja tulin palkatuksi.
– Voitko hyödyntää opintojasi nykyisessä toimenkuvassasi? Onko jokin osaalue opinnoista, jota et pääse käyttämään
töissäsi?
Laura: Microsoft Office -tuntemusta
sekä kieliä pääsen hyödyntämään työssäni
lähes päivittäin. Käytämme Outlook-sähköpostia ja kirjeenvaihto asiakkaiden kanssa
on pääosin englanniksi. Patenttiassistenttina
toimenkuvani on hoitaa patentointiprosessiin liittyvää kirjeenvaihtoa ja yhteydenpitoa
asiakkaiden, ulkomaisten asiamiesten sekä
patenttitoimistojen välillä. Toimin myös
henkilöassistenttina patenttiasiamiehille,
jotka joskus tarvitsevat apua esimerkiksi
tiedostojen muokkaamisessa. Matka- ja tilavarauksia en ole juurikaan tehnyt, sillä ne
ovat meillä keskitetty aulaan, mutta autan
niiden kanssa tarvittaessa.
– Onko urakehityksesi ollut tyydyttävä?
Laura: Olen ollut tyytyväinen, sillä
mielestäni kaikenlainen työkokemus on
hyvästä. Olen assarikaveriverkoston kautta
saanut työpaikan, jossa viihdyn ja jossa
MONIOSA AJA. Laura Yli-Pietilän mielestä kaikesta työkokemuksesta on hyötyä.
»Jokaisesta
työpaikasta oppii
uutta itsestään
ja ajatuksista
tulevaisuuden
suhteen.»
pääsen myös toteuttamaan itseäni ja hyödyntämään assistenttikoulutusta.
– Onko työelämä ollut sitä mitä opiskelijana odotit?
Laura: Olen oppinut, että assistentin koulutusohjelmasta valmistuneena minulla on
valmiudet työskennellä monenlaisissa organisaatioissa ja hyvin erilaisissa työtehtävissä.
Jokaisesta organisaatiosta ja toimenkuvasta
oppii jotain uutta, jota voi hyödyntää työelämässä ja assistentin roolissa. Minulla on
työkokemusta sekä isossa että pienessä organisaatiossa työskentelystä ja voin sanoa, että
jokainen organisaatio on omanlaisensa.
– Onko urakehityksessäsi ollut negatiivisia kokemuksia?
Laura: Kaikki työkokemus on arvokasta
itsessään, joten en siinä mielessä ole kokenut
urakehitystäni negatiivisena. Jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista
tulevaisuuden suhteen. En opiskelujen aikana
ajatellut pääseväni heti urani alussa täsmälleen opiskeluja vastaavaan työhön, sillä tiesin
alan työpaikoista olevan kova kilpailu, etenkin siinä taloudellisessa tilanteessa, mikä valmistumiseni aikoihin oli. Samaa työpaikkaa
saattaa hakea monta kymmentä työntekijää.
– Oletko tällä hetkellä pääosin tyytyväinen työhösi? Mikä on lähitulevaisuuden
suunnitelmasi urakehityksen suhteen?
Laura: Olen tyytyväinen työhöni, sillä
opin joka päivä jotakin uutta patenttialasta. Tällä hetkellä olen myös mukana
ison asiakastilaisuuden järjestämisessä,
missä tehtävässä voin hyödyntää assistenttikoulutuksessa opittuja taitoja tapahtumanjärjestämisestä. Tavoitteeni on oppia
nykyiset työtehtäväni kunnolla, jotta pystyn hoitamaan työni hyvin. ■
aito 1/2011 19
Viisi + yksi kysymystä
Jäsenten apuna
kiperissä kysymyksissä
Koonnut Maarit Rapp
Akavan Erityisalojen ystävälliset jäsen-
sihteerit Jaana Honni, Katja Kosonen ja
Mary Luokkamäki ovat usein olleet HSOjäsenten apuna kiperissä kysymyksissä,
jotka koskevat vaikkapa jäsenmaksujen
työnantajatilityksiä. Keräsimme Jaanan,
Katjan ja Maryn avulla jäsenten hyödyksi
muutamia yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen.
1. Olen tähän saakka maksanut jäsenmaksuni itse AE:n viitteillä, mutta haluaisin, että työnantajani perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Miten minun pitää
menetellä?
Mikäli haluat että työnantajasi perii
jäsenmaksun suoraan palkastasi, voit
antaa valtakirjan omalle työnantajalle/
palkanlaskijalle­työnantajaperintää varten.
Työnantajalle lähetetään omat viitenumerot valtakirjan toimittamisen jälkeen. Voit tulostaa valtakirjan osoitteesta
www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsenmaksut.
2. Mistä kaikesta maksan jäsenmaksun?
Liiton jäsenmaksu maksetaan päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista
kuten bruttopalkasta, lomakorvauksista,
lomarahasta ja luontoiseduista (mm. lounas-, auto- ja puhelinedut) sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon maksamista etuuksista (mm. ansiosidonnainen
päiväraha, vuorottelukorvaus ja koulutustuki).
Jäsenmaksua ei peritä bonuksista, optioista, tulospalkkioista, päivärahoista ja kilometrikorvauksista.
ilmoittaa valmistumisesta, opiskelujen
jatkumisesta arvioitua pidempään sekä
kesätyöstä ja jäsentiedot voit päivittää
www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsentietojen päivitys.
Voit itse päivittää esim. seuraavat tiedot:
• yhteystietojen muutokset
• työpaikka- ja työnantajamuutokset
• äitiysloma ja hoitovapaa-ajanjaksot
• vuorotteluvapaa
• työttömyys tai lomautus
• työskentely tai oleskelu ulkomailla
• opiskelijat voivat päivittää valmistumisajankohtansa
5. Olen opiskelija, mistä maksan jäsenmaksun?
Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua
aina ollessaan työsuhteisessa työssä vähintään 18 viikkotyötuntia. Poikkeuksen muodostaa opetustyö, jolloin riittää kahdeksan
viikkotyötunnin täyttyminen. Jäsenmaksu
ja työssäoloehto määräytyvät viikoittain.
Palkan on lisäksi oltava suuruudeltaan työAuttaja. Jäsensihteeri Mary Luokkamäki.
ehtosopimuksen mukainen minimipalkka
tai kokoaikatyöstä 1071 euroa/kuukaudessa
jäsensihteerit palveluksessasi:
(vuonna 2011).
Mary Luokkamäki
jäsenmaksut
Näin opiskelija kerryttää ansiosidonnaipuh. 0201 235 348
mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi
sen työttömyysturvan edellyttämää työssä Katja Kosonen
oloehtoa. Työn ei tarvitse olla oman alan
jäsenrekisteri, jäsenmaksut
puh. 0201 235 346
työtä. Jäsenmaksu maksetaan niiltä viikatja.kosonen@akavanerityisalat.fi
koilta, jolloin työssäoloehto täyttyy. JäsenJaana Honni
jäsenrekisteri
maksu maksetaan normaalisti koko palkkapuh. 0201 235 344
jaana.honni@akavanerityisalat.fi
tulosta jäsenyhdistyksesi maksuprosentin
mukaan.
Jäsenmaksua ei makseta opintotuesta,
apurahasta tai KELAn maksamista etuuksista. Lomarahat eivät kerrytä työssäoloeh3. Jään perhevapaalle, maksetaanko jäsen- toa, mutta myös niistä tulee maksaa normaksu Kelan päivärahasta?
maalikäytännön mukainen jäsenmaksu,
Saat vapautuksen jäsenmaksuista, kun mikäli työssäoloehto täyttyy.
olet Kelan etuudella. Jäsenetusi, mm. matkavakuutus, ovat voimassa myös perheva- + 1. Apua! Unohdin maksaa jäsenmakpaasi ajan. Muistathan päivittää jäsenyys- suni eräpäivänä. Voiko sen maksaa erätietosi jäsenrekisteriin maksuvapautuksen päivän jälkeen?
Jäsenmaksun eräpäivä on kuun viides
voimaansaattamiseksi!
päivä. Mikäli olet unohtanut maksaa jäsen4. Pitääkö ilmoittaa valmistumisesta, opis- maksun eräpäivänä, suorita se mahdollisimman pian.
kelujen jatkumisesta ja kesätyöstä?
Muista aina käyttää sen kuukauden viite­
Edunvalvontasi kannalta on tärkeää
että jäsentiedot ovat ajantasalla. Muista numeroa, jota jäsenmaksu koskee. ■
20 aito 1/2011
ajassa
Tee tekee hyvää
– Tee on kuin pitkä esileikki, joka tuottaa
mielihyvää pitkäksi aikaa, toisin kuin
kahvi, joka iskee kuin bensa suoneen.
Teksti Marjo Valjakka Kuvat Jani Laukkanen ja Forsman Tea
Näin kuvaili toimittaja ja kirjailija Pirkko
Arstila intohimoista suhdettaan teehen
HSO-jäsentilaisuudessa Hirvihaarassa maaliskuussa.
Pirkko kertoi mainioita tarinoita ja faktoja teestä sekä maistatti meille erilaisia teelaatuja. Vaikka illan aiheena oli kello viiden
tee, emme tällä kertaa nauttineet lainkaan
perinteistä brittiläistä mustaa teetä vaan
kuppeihin kaadettiin valkoista ja vihreää
teetä sekä suomalaisille uusia Oolong- ja
Pu Er -teelaatuja.
Kymmenkunta vuotta sitten Pirkko
Arstila harmistui siihen, että suomalaisissa
kahviloissa oli tarjolla surkeaa teetä. Hän
perusti samanhenkisten ystäviensä kanssa
Teen ystävät ry:n, jonka tavoitteena oli
saada teen juojille parempaa palvelua. Sittemmin yhdistyksen toiminta on laajentunut ja nykyisin se edistää Pirkon johdolla
teekulttuurin tuntemusta, opastaa teen
valmistukseen sekä välittää tietoa teen terveysvaikutuksista. Tänä aikana myös teen
juonti on lisääntynyt niin Suomessa kuin
kaikissa länsimaissa.
Ennakkoluuloja teen juojiin tässä kahvinkulutuksen kärkimaassa on toki edelleen. Pirkko on huomannut, että teen juojia
pidetään erityisen terveystietoisina tai sitten ajatellaan, että heillä on herkkä vatsa.
– Ihmiset ovat kuitenkin todenneet että
teellä on paljon positiivisia vaikutuksia.
Luettelo erityisesti vihreän teen terveysvaikutuksista on pitkä. Lisäksi kaikki teet
sekä virkistävät että rauhoittavat kehoa,
samoin niiden sisältämä maaginen L-teaniini lisää aivojen mielihyvää tuottavia alfaaaltoja ja hidastaa kofeiinin imeytymistä,
Pirkko kertoi.
Mustaa teetä. Tee on moniaistinen kokemus.
AiTO 1/2011 21
TEEN ySTäVä. Pirkko Arstilalta ilmestyy huhtikuussa teekirja nimeltä »Teen Ystävän kirja».
»Kiehuva
vesi ja liika
hauduttaminen
pilaavat teen.»
ikään kuin mustan ja vihreän teen välimuoto, Pirkko kertoi.
– Myös tavallisissa marketeissa valikoimat ovat lisääntyneet. Toisaalta perusteetä
ilman mausteita ja hajusteita on vaikeampi
löytää. Teessä pitää maistua tee eikä sen
pidä peittyä vaikkapa persikan tai appelsiinin makuun, hän korosti.
ei aina riitä pussiteen päälle kaadettu kiehuva vesi. Vain
musta tee kestää kiehuvaa vettä. Yleensä
veden lämpötila on oltava noin 80–95
astetta.
Maistelussakin on oltava tarkkana, sillä
parhaimmillaan teen maku on silloin, kun
korvallisesta kupista nautittaessa ei tarvitse
pitää korvasta kiinni.
Erittäin tärkeää on myös oikean haudutusajan löytäminen. Keskimäärin se on
noin kolme minuuttia, jonka jälkeen lehdet
pitää poistaa kannusta. Tee tulee kitkeräksi,
jos sitä haudutetaan liikaa tai jos lehtiä suhteessa veden määrään on liian paljon.
– Uuden teen kohdalla on tärkeää testata
teen määrää ja haudutusaikaa, jolloin löytää itselleen sopivan vahvuuden. Esimerkiksi vihreän teen kitkeryyttä voi vähentää
laimentamalla sitä, Pirkko neuvoi.
Teenharrastajien keskuudessa voi tavallinen teenjuoja tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Pirkon mukaan jokainen joka nauttii
teestään, oli se sitten pussiteetä tai kunnolla
haudutettua tuoretta vihreää teetä, on kuitenkin teen ystävä.
– Itselleen sopivan teen löytää vain
kokeilemalla, Pirkko vielä lopuksi muistutti meitä teestä virkistyneitä ja säteileviä naisia. ■
ALKULäHTEILLä. Teeviljelmiä intiassa.
TIESITKö TäMäN?
TEE VäHENTää STRESSIä
JA LISää Hy Vää OLOA
TEEN VALMISTAMISEEN
PIRKON LUENNOLLA kuulimme, että suomalaiset kuuluvat brittiteen vyöhykkeeseen,
eli suosimme mustaa, maustettua, vahvaa
teetä. Suomen suosituimpia teemerkkejä
ovat Earl Grey, Keisarin Morsian ja Tiikerin Päiväuni.
Hän uskoo, että kiinnostus irtoteelaatuja kohtaan kasvaa kuitenkin edelleen,
sillä laatu on parempi ja teen vaikutukset
suuremmat. Tee onkin moniaistinen nautinto, jonka itämaisen historian voi nähdä,
maistaa, haistaa ja tuntea mitä erilaisimmissa teen lehdissä.
– Varsinkaan japanilaisille ja kiinalaisille
vieraille ei pitäisi koskaan tarjota pussiteetä,
hän muistutti.
Esitellessään paikalle tuomiaan teelaatuja Pirkko innostui kertomaan, miten fantastisia teelaatuja Suomessa nykyään saa.
– Isoissa tavarataloissa on hyvät valikoimat ja teen erikoisliikkeitä on tullut koko
ajan lisää. Erinomainen kauppa on esimerkiksi Théhuone Eerikinkadulla.
– Myös netistä voi tilata huikeita laatuja. Yhä useammista paikoista saa jo esimerkiksi oolong eli wulongteetä, joka on
Vihreät teelehdet sisältävät L-teaniinia, lyhyemmin teaniinia. Se antaa
vihreälle teelle sen eksoottisen
tuoksun ja maun. Se on ihmisessä
vastavaikuttajana kofeiinille ja sillä
on huomattava rentouttava vaikutus.
Teaniinin on todettu vähentävän
kofeiinin haittavaikutuksia kuten
kohonnutta verenpainetta ja unihäiriöitä. Teaniini saattaa alentaa myös
kokonaiskolesterolia, kolesteroliliestereitä ja nk. pahan kolesterolin eli
LDL:n määrää. Teaniini on vaaratonta pitkäaikaisestikin käytettynä.
Teaniinin vaikutukset:
■ relaksoi ilman väsymyksen
tunnetta
■ tehostaa oppimis- ja
keskittymiskykyä
■ kohottaa henkistä terävyyttä
■ tehostaa vastustuskykyä,
immuunivastetta
■ alentaa kolesterolia
■ vähentää stressiä ja rauhattomuutta
■ vähentää kofeiinin haittoja
www.teenystavat.fi
22 aito 1/2011
HSOsta on moneksi
Press Manager on brändin
rakentamisen ammattilainen
Teksti Pia Adibe Kuvat Mikko Rasila ja Jaakko Lukumaa
Susanna Kiuru työskentelee unelma-ammatissaan mielikuvien
maailmassa. Press Managerina Suomen
Polhemilla hän edistää eri kauneusmerkkien lehdistönäkyvyyttä ja vastaa niiden
viestinnästä.
Työssään Susanna on yhteydessä lehtien
kauneustoimittajiin, freelance-toimittajiin
ja kauneusbloggaajiin. Hän auttaa toimittajia ajankohtaisten artikkeleiden ja uutuuspalstojen kanssa.
– Tehtävänäni on tuntea edustamani
merkit ja niiden tuotteet sekä uusimmat
kauneuden ja terveyden alan trendit ja
tuulet. Olen täysin unelmatyössäni; lähellä
ihmisiä ja lukemattomia kontakteja, kauneutta ja terveyttä. Pääsen tutustumaan
toimialaani ammattitaitoisten osaajien johdolla. Sekä asiakkaat että toimittajat antavat
ja opettavat paljon, Susanna kertoo.
Monet tapahtumat, tiedotteiden kirjoittaminen, ihmisten tapaaminen sekä
tuotekoulutukset pitävät Susannan kiireisenä. Usein työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä esim. julkaistujen juttujen
muodossa.
– Se on suoraa palautetta ja motivoi
kovasti, Susanna toteaa.
Monipuolisuus on myös välillä raskasta:
muistikapasiteetti on lujilla, kun nimet, lehdet, asiakkaat, palaverit, pr-suunnitelmat,
tapahtumat, lehdistönäkyvyydet, tuotteet
ja niiden ominaisuudet on mahdutettava
päähän…
Tradenomi, HSO
Reagointi­taitoa onkin tarvittu, sillä
Susannan asiakaskunta on kasvanut huimasti kuluneen vuoden aikana, minkä
johdosta­työmäärä on moninkertaistunut.
Kuluneen puolentoista vuoden aikana
Susanna on kehittänyt osastolleen kokonaan uudet toimintamallit ja -tavat.
Yrityksen kasvu on tuonut mukanaan
myös kaksi uutta työntekijää sekä mahdollisuuden assistenttiharjoittelijan palkkaamiseen. Alaisen kanssa työskentely on vaatinut myös uudenlaista oppimista.
– Olen saanut paljon vastuuta ja tavoitteita. Olen saanut ja jopa joutunut opettelemaan myös delegointia. On hienoa, kun
luottaa toiseen niin paljon, että voi delegoida, Susanna sanoo.
Susannalle tärkeä asia. Koulutuksen tuoma ammattitaito ja ammattietiikka antavat hyvät eväät työelämään.
– On vain itsestä kiinni, millaisiin työ­
tehtäviin hakeutuu, kaikki ovet ovat avoinna,
Susanna hehkuttaa.
Susanna uskoo, että HSOus näkyy myös
hänen työssään:
– Ammattitaidon lisäksi HSOus on myös
tietynlainen asenne työhön. Olenkin saanut paljon positiivista palautetta esimiehiltäni, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta ja
kollegoilta.
Susanna kiittää »HSO-asenteesta» myös
apunaan työskentelevää HSO-harjoittelijaa:
– On ihana työskennellä monitaiturin
Ajan tasalla oleminen, tilanteen hallinta
sekä ennakointi, tieto siitä, mitä tapahtuu kanssa, se lisää tehokkuutta ja tuo hyvää
seuraavaksi ja mihin pitää reagoida, ovat fiilistä. Tämän vuoksi HSO-harjoittelijat
Susannalle tärkeitä taitoja.
ovat meillä ensisijaisia, kun etsimme uusia
HSOus on
Kuka? Mitä? HSO!
Susanna Kiuru (28),
tradenomi­, HSO vuosimallia 2005.
Mitä: Press Manager, Polhem PR
sekä pilkuntarkka kieliasukorjaaja,
oikolukija ja usein myös tieto­
tekninen kouluttaja
Motto: The world you get is the
world you give away
Tärkeää työssä: Oppiminen ja
itsensä ja oman työnsä kehittäminen.
Työ pähkinänkuoressa: Asiakkaiden medianäkyvyyden edistäminen
mm. kontaktoimalla toimittajia,
järjestämällä tiedotustilaisuuksia­,
ym. Edustettuna olevat alat
Suomen­Polhemilla ovat kauneus,
muoti ja sisustus; tuotemerkkeinä
mm. Weleda, St. Tropez, Lindex,
Triumph, Björn Borg, Muurla.
Pääkonttori­on Ruotsissa ja viimei­
sin lehdistötoimisto on avattu
Pariisiin.
Kuka:
harjoittelijoita.
Susannan odotukset tulevaisuuden suhteen ovat suuret:
– Haluan kehittyä kaikessa tekemässäni
ja viedä työtäni kovaa vauhtia eteenpäin.
Toisaalta olisi mukava elää päivä kerrallaan, mutta eteenpäinpyrkivä luonteeni ei
anna periksi.
Sinnikkyydelle löytyykin kysyntää,
sillä ihanan, mutta vaativan työn lisäksi
Susannaa työllistää kotirintamalla omakotitalon rakennustyömaa yhdessä puolison kanssa. n
aito 1/2011 23
»Toisaalta olisi
mukava elää päivä
kerrallaan, mutta
eteenpäinpyrkivä
luonteeni ei
anna periksi.»
osaaja. Susanna Kiuru on kehittänyt osastolleen kokonaan uudet toimintamallit ja -tavat.
24 aito 1/2011
yhteistyössä
Ekberg henkii
historiaa
Teksti Sini Ala-Kanto
kuvat Meri Heiskanen ja Ekberg
yli 150-vuotiseen historiaan mahtuu niin ravintola-, viinakauppakuin tupakkaliiketoimintaakin. Viimeisen
sadan vuoden kuluessa toiminta on kuitenkin vakiintunut kahvila-, konditoria- ja leipomobisnekseen sekä uutena tulokkaana
pito- ja juhlapalveluihin.
Ekberg on Helsingin vanhin kahvila,
jonka Fredrik Edvard Ekberg perusti
1950-luvulla. Kaunis, keskieurooppalainen kahvilasali pöytiintarjoiluineen on varmasti tuttu lähes kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mikäpä olisikaan tyylikkäämpää aito testasi. Ekbergin herkkupöytä on vertaansa vailla.
kuin nauttia kuppi kahvia ja leivos samalla
muassa tilojen monipuolisuutta ja yksityikun ihastelee Bulevardin vilinää. Mutta
syyttä:
kuinka moni tuntee Ekbergin catering– Vuokratessaan tilan asiakas saa täyden
toiminnan?
palvelun henkilökunnan hoitaessa kaikki
– Ekberg catering lanseerattiin toistajärjestelyt ja voi vapaasti hyödyntää koko
kymmentä vuotta sitten, kun kysyntää alkoi
tilaa. Tilan vuokraus maksaa noin 300–800
olla pitopalvelulle. Suurimman osan liikeeuroa sisältäen astiastot, tekniset laitteet ja
vaihdosta muodostavat edelleen kahvila- ja
henkilökunnan, minkä lisäksi maksetaan
tarjoilusta. Menut räätälöidään asiakkaan
myymälätoiminta, mutta juhlapalvelut on
kasvava alue. Tällä hetkellä Ekberg juhlatoiveiden mukaan. Perheasiakkaat saatpalvelu muodostaa reilun kymmenesosan
tavat toivoa kotiruoan tyyppistä tarjoilua
ja yrityksillä voi olla toiveissa fine dining.
liikevaihdosta, kertoo Maj-Len Ekberg,
K
äsite.
Ekbergin
aamiainen.
joka pyörittää miehensä Otto Ekbergin ja
Huonekaluja järjestelemällä tila muokataan
lastensa kanssa kahvilatoimintaa.
tilaisuuksia, esimerkiksi asiakasiltoja, aami- helposti eri tarkoituksiin – seminaariin tai
aistilaisuuksia ja koulutuksia. Myös per- illalliselle, Sanna kertoo.
Bulevardi 9:n toisessa kerroksessa sijait- hetilaisuuksia järjestetään aina ristiäisistä
Ensi vuonna Ekberg juhlii 160-vuoseva Ekberg Extra -juhlatila on ollut käy- muistotilaisuuksiin. Tilat ovat vuokrat- tissyntymäpäiviään. Tietyt tuotteet kuten
tössä vuodesta 2004. Pitkänmallinen sali tavissa päivästä riippumatta ja muulloin Napoleon-leivos ovat olleet kahvilassa vuovaikuttaa arvokkaalta – valkoiset seinät, paitsi myöhään iltaisin. Ennen kuin sali sikymmeniä ja säilyttävät edelleen suosikpylväät ja parkettilattia henkivät vanhaa oli Ekbergin omistuksessa, se toimi taide- kiasemansa.
aikaa. Koko seinän pituiset ikkunat valai- galleriana naapurin Hagelstamin huutoMyös Ekbergin aamiaisesta on muosevat tilan päiväsaikaan. Tila käsittää aulan, kauppiaalle. Yhä edelleen Hagelstam jär- dostunut käsite, jota tilataan usein myös
tarjoilusyvennyksen sekä salin, johon mah- jestää tiloissa toisinaan taidenäyttelyitä, juhlatiloissa järjestettäviin aamutilaisuuktuu noin 60 henkeä.
Maj-Len toteaa.
siin. n
– Tiloissa järjestetään tilaisuuksia
Juhlapalveluista vastaava Sanna JokiCafé Ekberg, Bulevardi 9
laidasta laitaan. Eniten pidetään yritys­ nen pitää Ekberg Extran vahvuutena muun www.cafeekberg.fi
Café Ekbergin
aito 1/2011 25
HSO harrastaa
Helmihullut. Päivi Pajari ja Eija Auvinen ovat olleet ystäviä jo opiskeluajoista asti.
Helmeily vie
mennessään
Teksti ja kuvat Jenni Kurvinen
itse on helpompaa
kuin voisi luulla. Luova harrastus saa ideat
pulppuamaan, ja kauniista ja persoonallisista helmikoruista on iloa niin tekijälle
itselleen kuin tutuillekin.
Päivi Pajarin koruharrastus alkoi kuin
varkain. Varustamon työntekijänä hän
kävi usein laivoilla ja hankki sieltä kauniita koruja.
– Noin vuosi sitten näin sattumalta jossain mainoksen Sinellin korukursseista.
Kiinnostuin ja ilmoittauduin yhdelle, mutta
ikävä kyllä se oli täynnä.
Korujen tekeminen
Sitkeänä naisena Päivi ei lannistunut.
– Kysyin kouluttajalta, antaako hän yksityistunteja ryhmille. Kurssi järjestettiin
lopulta Päivin työpaikalla 12 hengelle.
Helmet veivät heti mukanaan.
– Kolmen tunnin kurssi venyi neljään,
eikä sekään meinannut riittää, kertoo
Päivi.
Hän innostui uudesta harrastuksestaan siinä määrin, että teki alkuaikoina 1–2
korua päivittäin. Hän kävi myöhemmin
toisenkin kurssin, jotta oppisi lisää korunteon tekniikoita.
Viime joulukuussa Päivi kutsui ystävänsä Eija Auvisen sekä Eijan tyttäret ja
tyttärentyttären luokseen koruiltaan. Eija
ja Päivi ystävystyivät jo opiskeluaikana,
molemmat ovat HSOja vuosimallia 1978.
Myöhemmin Päivistä tuli Eijan vanhimman tyttären kummi.
Päivi opetti kyläilijöille harrastuksensa
saloja, ja näin myös Auvisen suvun naiset
innostuivat helmeilystä. Taidonnäytteitä
onkin syntynyt jo runsaasti. Eija on kunnostautunut erityisesti korvakorujen tekemisessä.
Hänellä on niille käyttöä, toisin kuin Päivillä,
jolla ei ole korvanlehdissään reikiä.
– Korujen tekeminen on helppoa,
vakuuttavat Eija ja Päivi yhteen ääneen.
– Hyvää jälkeä syntyy monesti vähän
kuin vahingossa, Eija sanoo.
Päivi neuvoo, että helmiharrastuksen
pariin pääsee helpoiten ilmoittautumalla
jollekin kurssille. Jo muutaman tunnin
opiskelu riittää perusteiden oppimiseen.
Kursseja järjestävät eri yritysten lisäksi
ainakin kansanopistot.
Alkuun voi päästä myös opiskelemalla
tekniikoita itsenäisesti kirjallisuuden avulla,
26 aito 1/2011
HSO harrastaa
»Korujen
tekeminen
on helppoa,
vakuuttavat Eija
ja Päivi yhteen
ääneen. »
tai pyytämällä helmeilyä harrastavaa ystävää toimimaan opettajana.
Kun osaa perusteet, taitoja voi soveltaa
ja samalla osaamista karttuu lisää. Lapsetkin osaavat tehdä koruja, tosin he saattavat
tarvita hieman apua esimerkiksi korupiikkien taivuttamisessa.
Korujen suunnittelussa ja ideoinnissa
vain mielikuvitus on rajana.
– Juuri yhtenä päivänä olin palaverissa, ja
sain siellä idean erään osallistujan korusta,
kertoo Eija. Päivin inspiraatio voi löytyä
vaikkapa laivalta, lehdistä tai öisin unista.
Ystävyksiltä pulppuaakin jatkuvasti
ideoita: mitä materiaalia voisi käyttää
mihinkin ja millaisen korun saisi mistäkin helmistä. Tavallinen, yksinkertainen
ketjukaulakoru saa heiltä heti muutamia
hyviä tuunausideoita.
Päivillä on kotonaan harrastukselle omis-
tettu pöytä ja laatikko helmille.
– Niitä on valtavasti, nauraa Eija. Pöydästä
ja laatikosta huolimatta koruharrastus leviää
helposti valtaamaan myös ruokapöydän.
– Siitä on minulle vähän naristu, Päivi
hymyilee.
Eija on hankkinut tarvikkeita liikkeistä,
mutta Päivi on käyttänyt lisäksi verkkokauppoja, myös ulkomaisia. Hän täydensi joulukuussa varastojaan kerralla enemmän, kun
tutussa verkkokaupassa oli loppuunmyynti.
– Tämä harrastus on kohtalaisen edullinen, jos ei ostoksilla innostu liikaa helmien
kanssa, Päivi sanoo.
Helmiliikkeessä yli-innostumisen vaara
onkin ilmeinen. Värikkäitä, toinen toistaan
kauniimpia helmiä on esillä vieri viereen
sijoitetuissa avonaisissa astioissa, joista
aito 1/2011 27
»Värikkäitä,
toinen toistaan
kauniimpia
helmiä…
Tunnelma on kuin
karkkikaupassa.»
Tietoa ja ostospaikkoja
Tammikari, Sari & Vireaho,
Korujen tekemisestä on
Johanna: Helmitaivas (2010)
julkaistu monia suomen­
kielisiä oppaita ja askartelu­ Wood, Dorothy: Helmihullut­
(2010)
kirjoja, joista saa ohjeita,
neuvoja, vinkkejä ja ideoita.
Korutarvikkeita voi ostaa
myymälöistä ja verkko­
Kirjallisuutta:
Bellingham, Robin & Glover, kaupoista. Myymälöistä voi
saada myös hyviä käytännön
Hana & Hewitt, Jema:
neuvoja. Verkkokauppoja on
Helmityöt (2004)
lukuisia niin Suomessa kuin
Larsson, Annika: Ihanat
ulkomailla. Osassa on eritkorut!
täin runsaat valikoimat.
Näin teet ne itse (2010)
Joissain korutarvike­
Johansen, Vigdis Mo: Näin
teet itse uniikit korut (2008) myymälöissä järjestetään
myös korunteon kursseja.
Karttunen, Tiina &
Santonen­, Riikka: Helmitöi- Yritysten lisäksi kursseja
järjestävät­ainakin työväenden vuosi (2006)
ja kansanopistot.
Power, Jean: Kaikki helmiTietoa, kuvia, vinkkejä ja
töistä (2011)
keskustelua löytyy harrasSchneebeli-Morrell,
tajien omalta Helmetti-fooDeborah­: Tee itse upeita
rumilta.
koruja (2009)
Helmetti
(harrastajien oma foorumi)
foorumi.helmetti.fi
Verkkokauppa
+ myymälä:
Design MIM
www.designmim.com (verkkokauppa, myymälä Porvoossa)
Helmien talo
www.helmientalo.fi
(verkkokauppa, myymälä
Virroilla)
HelmiQ
www.helmiq.fi/verkkokauppa/index.php
(verkkokauppa­, myymälä
Ylöjärvellä)
Korutaivas
www.korutaivas.com (verkkokauppa, myymälä Nokialla)
helmiä voi noukkia haluamansa määrän.
Tunnelma on kuin karkkikaupassa.
Alkuvaiheessa harrastukseen menee
hieman runsaammin rahaa, kun on ostettava kerralla enemmän tarvikkeita. Työkaluiksi tarvitaan erilaisia pihtejä, ja lisäksi
tarvitaan helmiä, vaijereita, lukkoja ja
muita tarvikkeita. Kattavan alkupaketin
saa hankittua alle 80 eurolla.
Säästää voi ottamalla etukäteen selvää,
mitä kaikkea tarvitsee, jotta ei tule tehtyä
turhia hankintoja. Myöhemmin tarviketäydennyksiä voi tehdä edullisesti pienissä
erissä, tai ostaa harvemmin, mutta kerralla
enemmän.
Vaikka koruja askarrellaan paljon kotona,
koruharrastajat myös tapaavat toisiaan.
Tapaamisissa jaetaan neuvoja ja kehitellään ideoita. Helmiharrastajilla on oma
Helmetti-niminen vilkas foorumi, jossa
keskustellaan, jaetaan vinkkejä, ilmoitellaan kursseista ja sovitaan tapaamisia.
Sekä Eijan että Päivin mielestä harrastuksen kohokohtia ovat tapaamiset ja yhdessä
tekeminen. Päivi, Eija ja Eijan tyttäret ovatkin osallistumassa Sinellin järjestämään
korukahvilatapaamiseen maaliskuussa.
– Korukahvilaan on mukava mennä
juuri siksi, että siellä pääsee tekemään ja
ideoimaan yhdessä, Päivi kertoo.
Itse suunniteltujen korujen valmistaminen on palkitsevaa. Oman kädenjäljen
näkee valmiissa koruissa. Valmiita koruja
voi käyttää itse, ja niitä on mukava antaa
myös lahjaksi.
– Tämä harrastus on vähän kuin terapiaa. Meillä oli silloin koruillassakin niin
hauskaa, Eija sanoo. n
Omakoru
www.omakoru.net (verkkokauppa, myymälä Tampereella)
Sinelli
www.sinelli.fi (verkko­
kauppa, myymälät
Espoossa, Helsingissä, Lempäälässä ja Vantaalla)
Villihelmi
www.villihelmi.fi/shop (verkkokauppa, myymälä Vantaalla)
Verkkokauppoja:
HelmeX
www.helmex.net
Helmikeskus
www.helmikeskus.net
Helmikori
www.helmikori.fi
Helmiliina
www.helmiliina.fi
Helmitaulu
www.helmitaulu.fi
Kirjohelmi
www.kirjohelmi.net
Maarian korupaja
www.pp.htv.fi/ustrombe/tarvikkeet.html
Ulkomaisia
ostospaikkoja:
Beads Direct (Iso-Britannia)
www.beadsdirect.co.uk
Grunilla Helmed (Viro)
(myös myymälä Tallinnassa)
www.grunillahelmed­.ee
Helmehaldjas (Viro)
www.helmehaldjas.ee
Mr Bead (Iso-Britannia)
www.mrbead.com
Sayila (Hollanti)
www.sayila.com
Fusion Beads (USA)
www.fusionbeads.com
28 AiTO 1/2011
LyHyESTI
KOONNUT MAArIT rApp JA SUSANNA WINQVIST
akavan Erityisalojen
toiminnanjohtaja
mukana akavan
puheenjohtajakisassa
on pyytänyt toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkeä
asettumaan ehdokkaakseen Akavan
puheenjohtajavaaliin. Uusi puheenjohtaja valitaan toukokuussa ja kausi on
nelivuotinen.
Salla Luomanmäki (FM) on ollut
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja
kesäkuusta 2004 alkaen ja hän on aiemmin toiminut myös liiton puheenjohtajana.
Akavan varapuheenjohtajana hän on
toiminut vuodesta 2008 lähtien. ■
AKAVAN ERITyISALAT
EHdOLLA. Salla Luomanmäki.
HSo­olohuoneessa
tiukkaa tietoa
koulutuksen ja osaamisen
merkityksestä
HSO-olohuone
kokosi noin kolmekymmentä HSOa
Radisson Blu Seasiden Hotellin tunnelmalliseen Katto Sauna & Loungeen tiistaina 15.3.2011.
Vieraileva luennoitsija, kehitysjohtaja
Kristiina Fromholtz-Mäki Psykologitoimisto Crescosta kertoi kouluttautumisen ja osaamisen merkityksestä työelämässä.
Aihe herätti paljon vilkasta keskustelua ja Kristiina sai vastata moniin kysymyksiin mm. HSOiden urakehitysmahdollisuuksista ja hieman varttuneempien
henkilöiden pärjäämisestä nykyisillä työmarkkinoilla.
Mielenkiintoisen luennon lisäksi Sokotel Oy:n aluemyyntijohtaja Timo Hakala
kertoi Radisson Blu ja Sokos Hotellien
kuulumisia.
HSo­palkkatutkimus
jälleen huhtikuussa
vuosi toteutettava palkkatutkimus on keskeinen työkalu Aito HSO
ry:n edunvalvonnassa. Tutkimus antaa
arvokasta ja ajantasaista tietoa HSOiden
palkkatilanteesta ja -kehityksestä.
Huhtikuussa on jälleen aika vastata kyselyyn – seuraa siis sähköpostiasi ja vastaa
– näin olet omalta osaltasi huolehtimassa
HSOiden työmarkkina-arvosta! Tutkimustulokset julkistetaan elo-syyskuussa 2011. ■
JOKA TOINEN
HSo­paneeli
keräsi kuulijoita
VUOdEN ENSIMMäINEN
SPARRA AJA. Kristiina Fromholtz-Mäki.
Illan aikana nautimme Radisson Blu
Seasiden maukkaasta buffet-tarjoilusta
ja saimme tilaisuuden tutustua hotellin
tiloihin.
HSO-olohuone on uudentyyppinen verkostoitumistilaisuus, joka kutsuu HSO-jäseniä neljä kertaa vuodessa
mielenkiintoisen alustuksen ja keskustelun merkeissä.
Seuraava HSO-olohuone on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi viikolla 23. ■
MAANANTAINA 7.3. HAAGA-HELIAssa
järjestetty opiskelijoille suunnattu HSOpaneeli keräsi satakunta 2. lukukauden
MUBBA- ja ASSI-opiskelijaa kuulemaan ja
keskustelemaan siitä, mitä eväitä Tradenomi, HSO-tutkinto antaa työelämään.
Omasta työstään ja HSO-koulutuksen
hyödyistä kertoivat elävästi ja mielenkiintoisesti Kaleva Koru Oy:n viestintäpäällikkö Petra Nikkinen ja BORENIUS & Co
Oy:n First Impression Manager Annika
Taina. Paneelin vetäjänä toimi Aito HSO
ry:n hallituksen jäsen Tiina Kulmala.
HSO-paneeli järjestetään puolivuosittain, keväisin englanniksi ja syksyisin suomeksi. Panelistit pitävät noin 15 minuutin
esityksen ja vastaavat sen jälkeen opiskelijoiden kysymyksiin.
Jos olet kiinnostunut toimimaan panelistina ensi syksynä, ota yhteys toimistoon hso@tradenomihsosihteerit.fi ja kysy
lisää! ■
KOKO
TILAISUUS
YHDESTÄ
OSOITTEESTA
Tutustu sivustoomme ja kampanjatarjouksiimme. Hyödynnä huhtikuun
edut ja osallistu kilpailuun.
Sokotel_Kokousverkkopalvelun_mainos_210x148.indd 1
11.3.2011 14.55
30 aito 1/2011
Uutisia toimistolta
Susanna Winqvist
Uusi järjestöassistentti
valmiina palvelukseen
Teksti Susanna Winqvist Kuva Maarit Rapp
puutarhuriksi. Puutarhuriopintojen loppusuoralla minusta tuli pienen pojan äiti
ja pari vuotta myöhemmin syntyi tyttäreni.
Kun oli aika palata työelämään, olin tullut
siihen lopputulokseen, että työ puutarhaalalla ei ollutkaan niin »ruusuista» kuin
oman kotipuutarhan hoito, joten tieni vei
jälleen toimistotöihin.
HSO ry:tä työskentelin kansainvälisessä teknologia-alan yrityksessä
Elektrobitissä, jossa toimin ensin myyntija markkinointiassistenttina, sitten johdon
assistenttina ja viimeisimmäksi markkinointipäällikön äitiyslomansijaisena. Reilun
vuoden ajan olin »muuntokoulutuksessa
insinööriksi» ja markkinoin radiokanavaemulaattoreita. Työ oli antoisaa, opin paljon uutta markkinoinnista, mutta pesti oli
myös melko rankka.
Elektrobitin myyntiorganisaatio toimi
kolmella mantereella, joten perheellisenä
koin hankalaksi sen, että iltaisin Amerikka
vasta heräili, kun kotona lapset kaipasivat
seuraa.
Teknologia-alan, ja varsinkin pörssiyhtiön, kvartaalimaailmassa työskenteleminen sai minut katselemaan uusia mahdollisuuksia. Kun huomasin, että Aito HSO
ry hakee järjestöassistenttia, päätin tarttua
tilaisuuteen.
Ennen Aito
HSOille! Olen Susanna Winqvist, Aito HSO ry:n uusi osa-aikainen järjestöassistentti. Juttua kirjoittaessani olen
työskennellyt täällä Eerikinkadun toimistolla pari kuukautta ja viihtynyt mainiosti.
Kiitos Sini Järviselle, toimiston viimeisimmälle harjoittelijalle, hyvästä perehdytyksestä ja Maaritille, Marinalle, jäsenille ja
aktiiveille lämpimästä vastaanotosta!
Jäsenpalvelun ja toimistotyörutiinien
lisäksi olen päässyt mukaan toteuttamaan
brändiuudistusta ja järjestämään monia
mielenkiintoisia tilaisuuksia kuten valmistujaisjuhlaa, aktiivien toiminnan aloitusta ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia
tilaisuuksia.
Olemme myös Maaritin kanssa käyneet
messuilla ja koululla rekrytoimassa uusia
jäseniä. Jokainen päivä on erilainen ja mielenkiintoinen, ammattijärjestömaailma on
minulle uusi elementti, joten paljon opittavaa riittää.
Hei kaikille
Historiastani sen
vuosimallia –99. Susanna Winqvist
»Teknologiaalan kvartaali­­
maa­ilmassa
työskenteleminen
sai minut
katselemaan uusia
mahdollisuuksia.»
verran, että olen tra-
denomi, HSO vuosimallia 1999 ja valmistunut silloisesta Heliasta, pääaineena markkinointi. Työelämässä olen toiminut HSOna
kymmenkunta vuotta ja monenmoisissa
rooleissa.
Ensimmäinen työpestini oli Outokummun tietohallintoyksikössä apulaistietohallintojohtajan henkilökohtaisena sihteerinä.
Tein työharjoitteluni ja lopputyöni Outokummulla, ja opintoja viimeistellessäni
olin osa-aikatöissä siellä, joten siirtyminen opiskelijasta työelämään kävi kivuttomasti. Outokummulla työskennellessäni
koulutin muita sihteereitä erilaisten (silloin
vielä melko uusien) teknisten vempaimien,
kuten videoneuvottelulaitteiden ja digikameroiden käytössä ja opastin sovellusten
käytössä.
Parin Outokummulla vietetyn vuoden
jälkeen into oppia uutta houkutti ja halusin päästä kokeilemaan kouluttajan taitoja
oikeasti ja tieni veikin IT-alalle ensin ohjelmistoyritys TJ Groupiin ja sitten Quartaliin.
IT-alalla työskennellessä puutarhanhoidosta oli muovautunut minulle rakas
harrastus, jonka parissa rentouduin ja
päätinkin jättää IT-alan ja opiskella itseni
ja lasteni kanssa Kirkkonummella, sen verran maalla, että postilaatikolle pääsee suhauttamaan potkukelkalla. Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa ja
mieliharrastuksia ovat puutarhan hoito,
mökkeily, sienestys, melominen sekä murtomaahiihto, josta molemmat lapsetkin
onneksi pitävät kovasti.
Mutkamäessäkin tulee käytyä taas useammin, kun koko perhe, kuopus mukaan
lukien, pysyy suksien päällä. Lukeminen
on lähellä sydäntäni ja kassissa kulkeekin
aina kirja tai vähintään lehti mukana. Viimeisin lukemani kirja on Ian McEwanin
esikoisteos Sementtipuutarha ja tällä hetkellä työmatkalukemisena kulkee Simo
Hämäläisen kertomuskokoelma Toden
Näköisyyksiä.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää
kevättä, tapaamisiin jäsentilaisuuksissa! n
Asun mieheni
AiTO 1/2011 31
KIRJOJA Työ- JA yöPöydäLTäNI
TEKSTI KATJA TUJULA
Patricia Cornwell:
Valokeilassa
ISbN 978-951-1-24529-2
Talentum ja Tietotekniikan
Liitto Ry: Tietojärjestelmän
hankinta – Ohjelmistotoimittajan ja ratkaisun
valinta
ISbN 952-14-0899-5 160 s,
Talentum 2005.
työpöydältä
kuuluu
mm. erilaisten projektien läpivieminen ja
palvelutoimittajien kilpailuttaminen. Usein
projektit liittyvät uuden järjestelmän tai
ohjelmiston hankintaan. Osa projekteista
on pieniä ja selkeitä, osa monimutkaisia
ja haastavia. Varsinkin isommissa projekteissa on paljon yksityiskohtia, jotka pitää
huomioida ja sitä varten olen etsinyt kattavaa mutta riittävän yksinkertaista opusta.
Niitä ei olekaan markkinoilta kovin helppo
löytää mutta vihdoin tärppäsi: Talentum
ja Tietotekniikan Liitto ry on julkaissut
vuonna 2005 erinomaisen perusoppaan
»Tietojärjestelmän hankinta – Ohjelmistotoimittajan ja ratkaisun valinta». Opas
perustuu Tietotekniikan liitto ry:n (TTL)
kehittämään tietojärjestelmän hankinnan
ohjauksen 4V-malliin: valmistelu, valinta,
valvonta ja viimeistely.
Oppaan päätavoite on auttaa viemään
läpi hallittu tietojärjestelmän hankintaprojekti.
Tietojärjestelmän hankinta on mallissa
jäsennetty kahdeksi tasoksi: hankinnan
ohjaus ja projektin ohjaus. Oppaan fokus
on hankinnan ohjauksen tasolla, josta on
käsitelty perusteellisemmin valmistelu(erityisesti järjestelmä- ja toimitusvaatimuksien määrittely) ja valintavaiheet.
Tämän lisäksi kirjasta puolet muodostuu
erittäin hyödyllisistä ja käytännöllisistä liitteistä. Liitteisiin on koottu runsaasti esimerkkejä, joita voi hyödyntää tai soveltaa omassa
projektissa: systeemityömalleja, ohjelmiston
laatutekijät, hankinnan vaiheet, tulokset/
tuotokset ja vastuut, järjestelmävaatimusten
TyöHöNI KEHITySPääLLIKKöNä
määrittelyprosessi ja kuvaaminen, tarjouspyynnön runko, tarjouksen runko, tarjousvertailun runko, vertailukriteerien ja
painokertoimien pisteytys, hankintapäätösesityksen runko, tilanne/projektipalaverirunko, päätöskatselmusrunko jne.
Kirja on rakennettu loogisessa järjestyksessä ja sitä on helppo muokata omiin projekteihin sopivaksi. Halutessaan voi hyödyntää
valmiita annettuja malleja. Kirja sopii hyvin
harvemmin tietojärjestelmien hankkimisen
kanssa tekemisissä oleville mutta myös kokeneille konkareille oman osaamisen tueksi.
Yöpöydältä
ja rikoskirjallisuutta. Ne antavat mukavan vastapainon
työpainotteiseen arkeen. Ja aikaa lukemiseen löytyy aina kun sitä järjestää.
Yksi kirjamaailman henkilösuosikeistani on Patricia Cornwellin luoma Kay
Scarpetta. Cornwell aloitti Scarpetta-sarjan
jo vuonna 1990 ja edelleen supersuosittu
sarja jatkuu meidän Scarpetta-fanien iloksi.
Kirjoja on suomennettu jo 17 kappaletta.
Scarpetta-sarjan päähenkilö on tehokas
ja huippuosaava kuolinsyyntutkija, poliisiylilääkäri Kay Scarpetta. Kirjasarjan suosio
perustuu suurimmaksi osaksi Scarpettan
moniulotteiseen hahmoon. Cornwell selostaa joidenkin lukijoiden mielestä jopa liian
piinallisen tarkasti esim. ruumiinavauksia
ja tekee muutenkin tarkkaa ja huolellista
taustatyötä kirjojensa eteen.
Cornwellia kiinnostavat erityisesti huipputeknologia ja ihmismielen synkimmät
puolet. Sivuhenkilöinä kirjoissa esiintyvät rahvaanomainen ja ennakkoluuloinen
RAKASTAN dEKKAREITA
»Cornwellia
kiinnostavat
erityisesti
huipputeknologia
ja ihmismielen
synkimmät
puolet.»
mutta sisimmässään pehmo ylikomisario
Pete Marino ja Scarpettan huippuälykäs
sisarentytär Lucy, joka elää vaarallisesti
ja ajoittain lain rajamailla. Scarpetta on
nykyisin avioliitossa entisen FBI-agentin
Benton Wesleyn kanssa. Suhde on aika
ajoin ollut erittäin dramaattinen. Monimutkaiset ihmissuhdekuvaukset ja päähenkilöiden »kasvaminen» sarjan edetessä ovat
varmasti yksi syy Scarpetta-sarjan huikeaan suosioon.
Scarpetta -kirjat on valitettavasti suomennettu väärässä järjestyksessä, tämän vuoksi
kirjat kannattaa ehdottomasti lukea alkuteoksen ilmestymisjärjestyksessä.
Sain tuoreimman Scarpetta-kirjan »Valokeilassa» käsiini kaksi viikkoa ennen New
Yorkin matkaani, ja päätin pantata kirjaa lentolukemiseksi. Tämä osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä yleensä Virginian Richmondissa työskentelevä Scarpetta olikin tällä
kertaa New Yorkissa! Oli hienoa kulkea New
Yorkin kaduilla samaan aikaan Kay Scarpettan kanssa. Löysin jopa samannimisen kahvilan, jossa Kay istui odottamassa puolisoaan
– kertakaikkisen hieno kokemus. ■
www.sihteeriassistenttipaivat.fi
Sihteerien ja assistenttien
odotetussa ammattitapahtumassa
tapaat
tuttuja ja tutustut uusiin ihmisiin. S&A Päivillä
verkostoidut kollegoiden, palveluntarjoajien ja
yhteistyökumppaneiden kanssa.
näet ja kuulet
S&A Päivien lisäksi Messukeskuksessa
parhaat palat alan tärkeimmistä uutuuksista
monipuolisessa näyttelyssä, seminaareissa ja
tietoiskuissa.
saat
yhtä aikaa kolmen tapahtuman tarjonnan,
ideat ja kontaktit!
Presentcard.fi
Suomen lahjakorttiportaali
Merkitse kalenteriisi:
7.–8.9.2011 Helsingin Messukeskus