S-Osiksen osakuntien esittelylehti
S-Osiksen osakuntien esittelylehti 2010 Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta Opiskelijaravintola PÄÄKIRJOITUS S-Osis Hei siellä! K oska olet lukemassa tätä lehtistä, olet selvästi kiinnostunut osakunnasta, sen tarjoamasta toiminnasta ja muista mahdollisuuksista. Tämän lehden tarkoituksena onkin olla pienimuotoinen opas S-Osiksen osakuntiin ja osakuntalaisuuteen ylipäätään. S-Osis on Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan ja Savo-Karjalaisen Osakunnan opiskelijavoimin pyörittämä c-oikeuksin varustettu osakuntaravintola. Perusbissen ja –sidukan lisäksi tarjoamme laajan ulkomaisten siiderien ja oluiden valikoiman. Kaikkien näiden vuosien jälkeen olen itsekin todennut, että täällä riittää kaikenlaista kaikenlaisille. Jos siis olet kiinnostunut monimuotoisesta mutta myös perinteikkäästä toiminnasta, tule ihmeessä käymään – täällä ei ole tiedekuntarajoja tai liian tiukkoja pipoja. S-Osis on osakuntien ylläpitämä monitoimitila, joka taipuu moneen käyttöön. Päivisin se on osakuntatila, jossa opiskelijat voivat virkistäytyä luentojen välissä, iltaisin se palvelee opiskelijayhdistyksiä kokoustilana ja viikonloppuisin S-Osis toimii keikkapaikkana sekä biletilana. S-Osis kuuluu Turun vanhimpiin elävän musiikin klubeihin. Talkoovoimin pyöritettävän klubin lavalle nousee vuodessa kymmeniä uusia ja vanhoja bändejä. Se on toiminut vuosien saatossa ponnahduslautana kuuluisuuteen monille nimekkäille bändeille ja esiintyjille, jotka mielellään palaavat lavallemme vuosi vuoden jälkeen. Muun muassa seuraavia bändejä on vuosien varrella nähty ja kuultu S-Osiksen lavalla: Tule paikalle, hae kuppi kahvia ja istu alas sohvalle: täällä aikasi ei käy pitkäksi. Tervetuloa! The Flaming Sideburns, The Bellrays (USA), Promoe (Ruotsi), Machinae Supremacy (Ruotsi), Subs (China), Ufomammut (Italia), Disco Ensemble, Lapko, Sweatmaster, Kiuas, Kauko Röyhkä, Pelle Miljoona, Juice Leskinen, Jarkko Martikainen, Jukka Poika, … Syksyllä S-Osiksella on luvassa mm. monia korkeatasoisia keikkoja, Tyrmy ry:n metalli-iltoja sekä lukuisia muita eri genrejen bändejä kuten myös useita stand-up-koomikoita. Lisätietoa ja varaukset: kotisivut: http://s-osis.utu.fi/ e-mail: sosis@utu.fi puh: 044-5779731 Rehtorinpellonkatu 4-6 B Sam Parwar SOHVA:n päätoimittaja 2010 SOHVA 2010 JULKAISIJAT Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta ry Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta ry Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta ry Rehtorinpellonkatu 4–6 B 20500 TURKU PÄÄTOIMITTAJA Sam Parwar TAITTO Sam Parwar KANSI Sam Parwar, Aake Kinnunen TOIMITUS Lotta Armfelt, Salla Friberg, Aki Halonen, Kaisa Häkkinen, Noora Kaselius, Mari Kuosmanen, Teijo Lehtinen, Nina Magnusson, Laura Nurminen, Sam Parwar, Oona Peltonen, Anna Pikkarainen, Timo Raunio, Pekka Seppälä, Anna Stenman, Helinä Taimi, Mira Tammelin, Petri Teräspuro, Marita Uusitalo, Tatu Virta KUVITUS Laura Kaselius, Noora Kaselius, Aake Kinnunen, Terhi Mahlamäki, Sam Parwar, Oona Peltonen, Taina Saarenpää, Anna Stenman, Helinä Taimi, Mira Tammelin, Minna Vaaranmaa 3 TURUN YLIOPISTON SATAKUNTALAISHÄMÄLÄINEN OSAKUNTA SHO sisällysluettelo 5 SHO 6 SKO 7 TPO 8 Päivä osakunnalla 10 Osakuntien kerhoja 13 Sohon Torwet 14 Kulinaarinen tiedekunta 16 Osakuntien tapahtumakalenterit 17 Osakuntain juhlia ja perinteitä 20 Osakunnan pestit 23 Hard Comedy Experience 24 Kohtauksia SHO:n historiasta 26 SKO: maakuntakerhosta osakunnaksi 28 TPO:n parisuhteet 1928-2010 30 Kyykkää Turussa SHO – tule sellaiseksi kuin olet T ervehdys juuri sulle, yliopistomaailmaan astunut opiskelija! Riippumatta siitä, mistä olet kotoisin, mitä opiskelet ja millaista kuvittelet opiskeluelämän olevan, SHO eli ”Soho” saattaa olla juuri sitä, mitä tarvitset! Kuten huokuu jo komeasta sloganistamme, osakuntien suurin vahvuus on sen ilmapiirissä, johon sopii niin riehakkaampikin juhlija kuin rauhallisempikin persoona. Mutta mitä Soho sitten tarjoaa? Virallisesti sanoen - Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta on kokenut ja vetreä 85-vuotias opiskelijajärjestö, joka on alun perin perustettu kaukaa vieraista maakunnista turkulaistuneiden sosiaaliseksi tueksi. Maailma on tästä tietenkin hieman muuttunut, ja nykyään Soho on ennen kaikkea poikkitieteellinen ajanviettopaikka ja verkostoitumismahdollisuus, joka on avoin kaikille kampuslaisille tasapuolisesti, olit sitten mistä tahansa kotoisin. Vietämme normaalin sitsiperinteen, ystävyyskuntatoiminnan ja muiden osakuntajuhlien lisäksi aikaa myös kerhojen parissa, joista mainittakoot vaikkapa elokuvakerho, ratsastuskerho, miesten- ja naistenkerhot sekä kansantanssiryhmä Turku Morrisers. Vaikka toimintamme on monipuolisen aktiivista, rohkaisemme ihmisiä myös yksinkertaisesti vain istahtamaan välillä alas. Sitä me usein tarvitsemme kaikkein eniten kii- reisen opiskeluarjen lomassa. Tietoa tulevista tapahtumista saa SHO:n sähköpostilistaan liittymällä sekä vilkaisemalla aina silloin tällöin osakunnan ilmoitustaulua. SHO:n toimisto sijaitsee S-Osiksella heti ulko-oven jälkeen oikealla. Toimistolla päivystetään virallisesti aina arkipäivisin klo 12-13, epävirallisesti lähes aina - ja siellä voit myös liittyä jäseneksemme. Pelkästään Sohon jäsenmaksun maksamalla pääset jo osallistumaan suurimpaan osaan tapahtumista ja lisäksi saat alennusta suosittujen komediailtojemme (Hard Comedy Experience) sisäänpääsystä sekä kaikista tyylikkäistä jäsentuotteistamme. Kun ovi on auki, astu sisään - ja tule sellaiseksi kuin olet! Tatu Virta Hallituksen puheenjohtaja 4 SHO YO-talo B, S-Osis, Rehtorinpellonkatu B Jäsenmaksu: 5 euroa/vuosi Email: shohallitus@utu.fi WWW: http://sho.utu.fi 5 TURUN YLIOPISTON SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA SKO TURUN YLIOPISTON POHJALAINEN OSAKUNTA TPO SKO – eli “Miten opit luopumaan opiskelustressistä ja rakastamaan kyykkää” TPO – Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan! S avo-Karjalainen ylioppilasseura syntyi marraskuun 6. päivänä 1925 ja julistautui osakunnaksi 9. toukokuuta 1957. Nykyään SKO vaalii myös vuosina 1989-1993 toimineen Kymenlaaksolaisen Osakunnan perinteitä. Osakunta majailee S-Osakuntien yhteisessä osakuntaravintolassa eli S-Osiksella. Aivan kuten vuosia sitten, opiskelijat kokoontuvat osakuntien sohville nauttimaan kahvia tai muita virvokkeita ja viettämään aikaa lupsakanleppoisessa seurassa. Jäsenten syntyperä on toissijainen seikka, olennaisempaa on halu viihtyä yhdessä sekä mieltymys itäsuomalaisen luonteen ja kulttuurin omalaatuisiin ilmiöihin. Viäntävän puheen ja silmäkulman pilkkeen lisäksi mainittakoon kyykkä, karjalainen perinnepeli, joka on suositun mökkipelin, mölkyn, henkinen isoveli. Kyykkää pelataan säännöllisesti ja ylläpitäähän osakunta yliopistonlaajuista liigaakin. Osakuntalaisten arkea piristävät kahdesti vuodessa juhlittavat suuret akateemiset juhlat. Keväisin vuosijuhlassa juhlistetaan osakunnan perinteitä syöden, juoden ja laulaen sekä muistetaan osakunnalle tärkeitä merkkihenkilöitä. Alkutalvesta juhlittavassa seniorijuhlassa osakunnan uudet ja vanhat jäsenet kokoontuvat syömään kalakukkoa, seuraamaan kulinaarisen tiedekunnan väitöstilaisuutta sekä jälleen, laulamaan, tanssimaan ja pitämään hauskaa. Osakunnan erityisiin perinteisiin voidaan lukea mm. Suomen vanhin punaviinikerho Chevaliers de la Table Rouge ja kohta 80-vuotias kulinaarinen tiedekunta. Tiedekunta on iloittelua kulinaarisen tutkimuksen parissa. Se on edistänyt jäsentensä hyvinvointia sekä tehnyt itäsuomalaista ruokaperinnettä tunnetuksi mitä moninaisimmin aihein. Tiedekunnassa on esimerkiksi kiistattomasti todistettu, että muikku on maailman muikein ruokakala. 6 Kaiken tämän lisäksi osakuntalaiset kokoontuvat peli- ja elokuvailtoihin, saunomaan, kesäisin grillaamaan yhdessä ja tietysti miesten ja naisten kerhon merkeissä. Miestenkerhossa Tosi Miehet juovat hyvää olutta ja syövät lihaa ja Naistenkerhossa osakunnan naiset rentoutuvat, retkeilevät ja viihtyvät mukavassa seurassa. Myös muita kerhoja kuten Väliin Putoajien Kerho, epävirallisen virallinen laulukerho ja muita aktiviteetteja. Parhaiten niihin tutustut tulemalla käymään kunnilla. Osakunnan ovi on avoinna aina arkisin vähintäänkin 12–13, monesti hamaan iltaan asti. Korkeiden portaiden kiipeäminen voi vaatia hiukan rohkeutta, mutta ne, jotka ovat olleet kyllin rohkeita nuo askelet ottaakseen, eivät ole katuneet, vaan osakunnasta on tullut paikka, johon haluaa palata vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Petri Teräspuro I Kuraattori SKO YO-talo B, S-Osis, Rehtorinpellonkatu B Jäsenmaksu: 5 euroa/ainaisjäsenyys Puh: 044-5875831 Email: sko@utu.fi WWW: http://sko.utu.fi Wiki: http://sko.utu.fi/wiki Facebook-ryhmä on. T urun yliopiston pohjalainen osakunta ry eli TPO on tarjonnut opiskelun vastapainoksi mukavaa tekemistä ja rentoa yhdessäoloa jo yli 80 vuotta. Alusta asti osakunnan tarkoituksena on ollut saada kaukaa ja lähempääkin tulevat opiskelijat tuntemaan olonsa kotoisaksi Turussa. Alueemme kattaa vaatimattomasti kaikki Pohjanmaat etelästä pohjoiseen sekä Kainuun ja Lapin maakunnat. Mutta ei hätää, kaikki opiskelijat kotipaikasta riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Tarjolla on poikkitieteellistä seuraa, jota ei ehkä ole vaatimattomuudella pilattu, mutta mukavuudella senkin edestä. Vaikka ikää ja vaalimisen arvoisia perinteitä on kertynyt, emme ole jämähtäneet menneeseen vaan järjestämme viikoittain toimintaa leffailloista ja leppoisasta urheilusta rymyristeilyihin sekä illanviettoihin jäsenten toiveiden mukaisesti. Julkaisemme myös kahdesti vuodessa Nova Botnica-lehteä, jota kaikki osakuntalaiset ovat tervetulleita tekemään. oikealta pienestä syvennyksestä. Kokouksessa eivät puukot heilu, vaan jokainen on tervetullut mukaan suunnittelemaan toimintaa ja viettämään aikaa yhdessä. Kokous on mainio tilaisuus tulla tutustumaan osakuntalaisiin ja vaikka liittyä jäseneksi. Tietoa ajankohtaisista asioista saa sähköpostilistalla, jolle voi liittyä toimistolla tai lähettämällä sähköpostia hallitukselle. Jäseneksi liittyminen puolestaan onnistuu toimistolla täyttämällä jäsenhakemus ja maksamalla jäsenmaksu 5e/vuosi. Uudet jäsenet saavat ensimmäisen syksyn kaupan päälle. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Yksi päämääristämme on pitää yllä yhteyttä kotimaakuntiin ja tuoda niitä ja niiden kulttuuria esille. Tätä puolta toteutamme esimerkiksi maakunta- ja terva-illoissa, joissa ei pohdita otsa rypyssä maakuntien tulevaisuutta vaan nautitaan niiden ominaispiirteistä. Kokoustamme viikoittain toimistollamme Yo-talo B:n alakerrassa S-osiksella (ajankohta ilmoitetaan syksyn alussa nettisivuillamme). TPO:n ovi löytyy salin perältä Anna Pikkarainen Kuraattori TPO Ajankohtaista tietoa toiminnasta ja osakunnasta forumilta: http://tpofoorumi.proboards100.com/ Kotisivu: http://org.utu.fi/tyyala/tpo/ Hallitus: tpo@lists.utu.fi 7 PÄIVÄ OSAKUNNALLA Tyypillinen päivä osakunnalla alkaa parhaimmillaan jo aamupäivän pyrähdyksellä hakemaan kuppi kahvia tai teetä ennen luentoa. Viimeistään lounasaikaan sosiaalista toimintaa janoavana marssin päättäväisesti saliin tiedustelemaan, onko ruokaseuraa saatavilla. Rituaaliin kuuluu 10-20 minuutin pohdinta soveliaasta opiskelijain ravitsemusliikkeestä, nälän vakavuuden ollessa keston määräävin tekijä. Muonituksen jälkeen seuraa epämääräinen aika kahvittelua ja sohvilla tai tiskin tuntumassa notkumista, parhaimmillaan -muun tarpeettoman tekemisen puuttuessa tai unohtuessa - hengailuni jatkuu pitkälle yöhön. En tosin ole aivan yhtä ansioitunut yökukkuja kuin eräät osakuntatoverit. Tulen osakunnalle jo aamupäivällä katsomaan, lähtisikö joku mukaan ruokaseuraksi. Pikaisen väittelyn jälkeen, missä on tänään parasta ruokaa, saan mukaani joukon muita nälkäisiä opiskelijoita. Kahville tullaan tietenkin takaisin osakunnalle – halvempaa, ja paljon pehmeämmät istuimet! Saatan ehkä käväistä muutamalla luennolla tässä välissä, jossen satu jäämään sohvaan kiinni syystä tai toisesta, ja iltapäivällä palaan uudestaan kahvikupposen ääreen. Sitten kamppaan jonkun bilisvastustajakseni. Osakunnan ja sen sohvien vetovoimakenttää on joskus, tai oikeastaan aika usein, vaikea vastustaa. Yhden päivän aikana tulee monesti suoritettua lukuisia kotiinlähtöyrityksiä ennen kuin siinä lopulta onnistuu. Tavallinen päiväni osakunnalla alkaa yleensä päivystysaikaan, jonka jälkeen tarkoitukseni on lähteä kotiin. Ehdin jo ulko-ovelle, kun vastaan tulee joukkio osakuntalaisia, jotka iloisella olemuksellaan saavat houkuteltua minut mukaan lounaalle. Täydellä vatsalla ei tietenkään voi pyöräillä, joten päätän palata muiden mukana takaisin Osikselle jutustelemaan hetkeksi maailman menosta. Tällä välin osakuntasali on jo täyttynyt ihmisistä, ja huomaan, että Guitar Heroa ollaan virittämässä paikoilleen videonurkkaukseen. Päätän siirtää lähtemistä vielä hetkellä, sillä niin kiire ei voi olla, että muutamaa kappaletta ei ehtisi soittaa. Muutaman tunnin kuluttua havahdun siihen, että kello tikittää jo alkuiltaa. Nyt lähden kotiin! Oikeasti. Saankin jo ulkovaatteet päälleni ja selviydyn eteiseen. Minut käännytetään kuitenkin takaisin, sillä samalla hetkellä saapunut osakuntalainen kaipaa vastustajaa biljardiin. Taas kuluu muutama tunti huomaamatta, eikä enää kannata lähteä, sillä osakunnan iltaohjelma alkaa pian. Kun päivää on jäljellä enää pieni hetki, saan lopulta irtaannuttua vetovoimakentästä palatakseni seuraavana päivänä takaisin. Luentojen jälkeen saavun osakunnalle ja huomaan, että kas! Mullahan on rahaa kaljaan! Seuraavaksi huomaan, että täällähän on ihmisiä, joilla niilläkin on rahaa kaljaan. Suunnitelma on selvä. Aina välillä ilta saattaa venähtää pitkäksi, joskus jopa aikaiseksi… 8 Päiväni osaisella kunnalla (ja päiväni ylipäätään) alkaa kupilla jonkun muun keittämää kahvia. Koomaan luennon alkuun saakka sohvalla vain palatakseni luentotauolla samaan paikkaan. Nappaan osikselta lounasseuraa mukaani. Viimeisen luennon jälkeen palaan sohvalleni koomaamaan. Illalla haen kallista pikaruokaa ja alan stormata. Kohtalotovereideni kanssa hajoilen tenttikirjoihin, luentopäiväkirjoihin ja esseisiin Karhiksella. Tarpeeksi stormattuamme palkitsemme itsemme juomilla ja puhumme sekavia myöhään yöhön, joskus jopa aamuun saakka. Tämän jälkeen kaava alkaa alusta. Ihailtavaa johdonmukaisuutta. Olipa kerran pieni ex-opiskelijatyttö, joka pelkäsi työelämään ajauduttuaan jäävänsä paitsi kaikista ihanista opiskelijariennoista ja muuttuvansa kahvihuoneen kassialmaksi. Mutta ei hätiä! Osakunnalta löytyy aina joku, joten työpäivän päätyttyä tarvitsee vain kääntää pyörä kohti YO-talojen kutsuvaa muotoa. Siellä kelpaa pelata konsolipelejä ja katsoa huonoja kasarileffoja pikkutunneille asti, ehkä jopa parin virvokkeen avustamana. Kyllä viikonloppuna ehtii nukkua! 9 OSAKUNTIEN KERHOJA Lisää tietoja kerhoista saat osakuntien nettisivuilta, ilmoitustauluilta sekä sähköpostilistoilta. Monet kerhonvetäjät ottavat mielellään toiveita ja ehdotuksia vastaan. Tule rohkeasti mukaan toimintaan! VPK ELI VÄLIIN PUTOAJIEN KERHO Väliin Putoajien Kerho on SKO:n uusin, vuonna 2007 perustettu kerho. VPK:n toiminnan kantava voima ovat kuukausittaiset tapaamiset, jotka useimmiten pidetään SKO:n toimistolla. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa, jonka kerholaiset päättävät keskenään kokoontumisissaan. Tyypillisiä VPK:lle ovat erikoisuudet sekä show-and-tell -illat, joissa osakuntalaiset pääsevät esittelemään omia suosikkejaan ja inhokkejaan mitä erilaisimmissa asioissa. Väliin Putoajaksi pääsee saapumalla paikalle VPK:n tapaamiseen. SOHON TYKITTÄJÄT & SKOBio Sohon Tykittäjät ja SKOBio upottautuvat vuoroviikoin kulttuurin maailmaan -- välillä korkeamman ja välillä matalamman. Leffakerhoissa katsellaan klassikoita ja uutuuksia, kiinnostavia tai muuten vain viihdyttäviä elokuvia. Voit jättää omat toiveesi ilmoitustaululle: kerhonvetäjät voivat tsekkailla, löytyisikö toiveleffoja jonkun osakuntalaisen kokoelmasta tai videovuokraamosta. WAAHTERAT—SHO:N NAISTENKERHO Waahterat, joksi naistenkerhoa tuntemattomaksi jääneestä syystä kutsutaan, on yksi SHO:n pitkäikäisimmistä kerhoista. Waahteroilla ei ole perinteitä kerhona, vaan se on muotoutunut käyjiensä näköiseksi, eli osakuntaan liittyviltä daameilta otetaan toiveita ja ehdotuksia vastaan! Syksyksi on suunniteltu chicks aren’t funny?- naiskomediasarja-iltaa sekä ranskalaista iltaa (naisten vastaisku SUAMi-kerhon venäläiselle illalle). Lisäksi jo pari vuotta pyörinyt ompelukerho jatkaa tiistaisin Sohon Torwien harjoitusten aikaan, sillä vetäjän kansallispuku ei ole vielä valmis :p Eli jos sinulla on mitä tahansa käsityötä haalareista villapaitaan, niin tervetuloa Karhukerholle! SKO:N NAISTENKERHO Naistenkerho on koonnut yhteen ja aktivoinut SKO:n naiset jo pitkään. Aikojen saatossa kerho on toiminut välillä käsityökerhona sekä hyväntekeväisyyskanavana ja välillä punaviinikerho CHTR:n vastineena. Nykyisin naistenkerhon varsin vaihteleva toiminta sisältää monenlaista aina teemailloista vuosittaiseen vaatteidenvaihtotempaukseen. Naistenkerho on saanut pohtia millaiseksi osakunnan nainen haluaa profiloitua miestenkerhon keskittyessä lihansyöntiin ja oluen maisteluun. Ovatko käsityöt ja viinin maistelu ainoat mahdollisuudet toiminnaksi? Naistenkerhon tirehtööri ottaa mielihyvin ajatuksia vastaan. TURUN YLIOPISTON SAVO-KARJALAISEN OSAKUNNAN TOSI MIEHET CHTR Savo-Karjalaisen Osakunnan punaviinikerho ChTR (Chevaliers de la Table Rouge) kokoontuu SKO:n toimistolla keskiviikkoisin klo 19. Illan aikana maistellaan kahta punaviiniä ja napostellaan juustoja ja patonkia. Vaikka kerho onkin lajissaan Suomen vanhimpia, ei tarkoituksena ole mikään ryppyotsainen hienostelu, vaan viineihin tutustuminen leppoisissa merkeissä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki viineistä kiinnostuneet; jo pelkkä uteliaisuuskin riittää hyvin lähtökohdaksi. Sähköpostiosoitteesta chtr@utu.fi voi kysellä tarkempaa tietoa seuraavista kokoontumisista. TEEKERHO 10 Teekerhossa on kyse kaikessa yksinkertaisuudessaan teen maistelusta sekä vapaamuotoisesta, leppoisasta seurustelusta. Kokoonnumme Karhikselle ja käymme läpi pari kolme eri teetä, ja usein samalla opimme niistä jotain uutta. Yritämme aina silloin tällöin keksiä jotain erityisteemoja; ensi vuodelle suunnitelmissa on mm. japanilainen teeseremonia, mate-kerta, sekä vapun alla erityisen suosittu terästetyn teen ilta. Teekerho kokoontuu yleensä joka toinen sunnuntai klo 14, mutta muutokset mahdollisia, jopa odotettavia. Parhaiten pysyt kärryillä seuraamalla SHO:n sähköpostilistan viikkotiedotetta, jossa kerrotaan sekä tarkka aika että mahdollinen erityisteema. Jos sinulla on jotain teelajitoiveita tai ideoita, niin kerro niistä Lady Greylle eli teekerhon vetäjälle! ...better known to the world as Miestenkerho. SKO:n suojissa kokoontuva sekalainen mieskööri, joka pyrkii tarjoamaan jäsenilleen henkevän keskustelun tyyssijan ja mukavaa seuraa oluttuopin ääressä sekä järjestämään osakuntalaisille tapahtumia kerholaisille rakkaiden asioiden parissa. Miestenkerho on avoin kaikille osakunnan miesjäsenille, jotka täyttävät kerhon säännöissä määritellyt, ei järin ryppyotsaiset, kriteerit. Tapaamisten perusohjelmaan kuuluvat uuden oluen maistaminen, tulevan toiminnan suunnittelu ja jo mainittu henkevä keskustelu. Kuukausittaisten tapaamisten lisäksi kerho järjestää satunnaisesti erilaisia tapahtumia sekä kerholaisille että kaikille osakuntalaisille. Tervetuloa mukaan tutustumaan porukkaan ja toimintaan. SUAMi-KERHO SUAMi-kerhon ytimessä ovat OLMit. OLMi-lyhenteen takaa nousevat esiin Osakuntaa lähelläolevat Mieshenkilöt, SHO:n maskuliininen kerma, jonka yhteisistä harrastuksista ja SUAMi-kerhon tunnetuista perinteistä muodostuu ympärivuotinen toimintamme. Tapanamme on viettää teemailtoja elokuvien, musiikin, kulttuurin, yhdessäolon ja alkoholivirkistäytymisen ympärillä, aina Toimintaleffailloista Venäläiseen iltaan, jolloin seurustellaan vodkan ja borschin voimalla. Perinteet muodostuvat innokkaiden olmien kiinnostuksista - näin SUAMi elää ihan omaa elämäänsä sellaisena kuin me haluamme. Tule sinäkin jättämään jälkesi! 11 SOHON AKATEEMISET RATSASTAVAT eli tuttujen kesken SOHOn Akat on yliopiston ehdottomasti paras (tosin myös ainoa) hevoskerho. Kerhoon ovat tervetulleita mukaan kaikki hevosista kiinnostuneet sukupuolesta, kokemuksesta, lajikiinnostuksesta ym. riippumatta. Mukaan mahtuvat siis kaikki kokeneista kilparatsastajista hevosten rapsuttelijoihin. Mukaan voi myös tulla vaikka hevosten kanssa aiemmin ei ole ollut tekemisissäkään, pelkkä hevosiin hurahtaminen riittää... Toiminnasta päätämme aina yhdessä kokouksissa, joten toiminta on aina mukana olevien jäsenien näköistä. Toimintamme on aina ollut aika laaja-alaista ja jokaiselle on löytynyt aina jotain mieluista ohjelmaa. Viime vuosina olemme mm. vierailleet keskiaika-tallilla, issikka-tallilla, western-tallilla, tavallisissa ratsastuskouluissa... Olemme myös olleet vierailulla mm. Ypäjällä ja raveissa. Lisäksi olemme järjestäneet saunailtoja ja leffailtoja. Olemme myös sekä järjestäneet kisoja että osallistuneet niihin. Jos siis olet kiinnostunut hevosista ja mukavasta tekemisestä hyvässä porukasta, niin SOHOn Akat ovat varmasti oikea kerho sinulle. Lämpimästi tervetuloa mukaan! SOHON TORWET puhallinmusiikkia jo vuodesta 1951 S ohon Torwet on ainoa – ja monien mielestä myös paras – Turun yliopistolla toimiva opiskelijapuhallinorkesteri. Meidät tunnistaa viininpunaisista takeista sekä ylioppilaslakista. ÄYSKÄRI SHO on toimittanut lehteä nimeltä Äyskäri jo vuodesta käpy ja keppi. Alunperin Äyskäri ilmestyi useamman kerran vuodessa kertoen Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan kuulumisista, mutta nykyisin Äyskäri on kerran vuodessa ilmestyvä wappupläjäys. Wappulehdet ovat tunnetusti sisällöltään hieman roisimpia, ja Äyskäri antaakin loistavan mahdollisuuden antaa likaisen mielikuvituksen jyllätä täysillä. Äyskärin teko aloitetaan yleensä alkukeväästä, ja lehteä pääsevät tekemään kaikki halukkaat. Lehden teossa ehkä parasta on yhteiset stormailuhetket, jolloin huonon huumorin kukka pääsee kukkimaan kaikessa loistokkuudessaan. Lehden teosta ilmoitetaan sähköpostilistalla, ota silloin yhteyttä päätoimittajaan tai ilmesty kokoukseen ja vaikuta vuoden 2010 Äyskärin ilmeeseen omalla tavallasi! KÄK Näe upeat kyykkäkuvat! Opi oluiden ja viinien salat! Lue jälkeenpäin paperilta siitä maailman noloimmasta repliikistä, jonka heitit viime viikolla baaritiskillä! SKO:n jäsenlehdestä KÄK:stä löydät kerhojen kuulumiset, tapahtumaraportit, osakunnan virallisen in & out -listan, kuntaesittelyjä, hallitusesittelyjä... Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, hae omasi toimistolta! (Juttujakin otetaan vastaan.) NOVA BOTNICA 12 TPO on julkaissut omaa lehteä vuodesta 1931, jolloin ilmestyi ensimmäinen Häjyn numero. Nova Botnica, tuttavallisemmin NB, näki päivänvalon 1980-luvulla. Lehti on omistettu TPO:n, osakuntalaisten ja kotiseutujen kuulumisille. Siitä voi löytää hämmentäviä otoksia osakunnan tapahtumista, emäntien eksoottisia reseptejä tai vaikka totuuden hallituslaisista. Kaikki ovat tervetulleita mukaan lehden tekoon, halusi sitten kirjoittaa, kuvata tai liimata osoitetarroja. Oman lehtesi saat TPO:n toimistolta. Harjoitukset Sohon Torwet harjoittelee säännöllisesti tiistaisin klo 19 tasan S-Osiksella. Harjoituksissa soitamme läpi keikkakappaleitamme vanhojen tansseista vanhojen iskelmien kautta menomusiikkiin. Parin tunnin soitannan jälkeen siirrymme Proffan kellariin johtokunnan kokoukseen. Keikat Keikkamme ovat pääasiassa perjantai- ja lauantai-iltaisin erilaisissa vuosijuhlissa tai muissa illanvietoissa. Keikkojen määrä vaihtelee kuukaudesta toiseen. Konsertti Joka kevät pidetään perinteinen Torwisoitannan hieman haastavammalla materiaalilla kruunaava Kevätkonsertti, jota varten harjoitellaan jo syksystä lähtien. Konserttia ajatellen pidetään myös alkukeväästä la-su mittainen harjoitusleiri. Konsertissa soittaneet palkitaan illallisella sekä konserttijatkoilla. Muut Torwitapahtumat Jotta Torwielämä ei olisi pelkkää soittamista, saavat soittajat nauttia myös keikkajatkoista, uusien Torwien bileistä, vuosijuhlasta, Torwimatkasta sekä kevätkaudenpäättäjäisistä, noin muutamia mainitakseen. Torwet osallistuvat myös moniin osakuntien järjestämiin tapahtumiin, esimerkkeinä pikkujoulut ja maakuntailta. Uudet soittajat ovat tervetulleista koska vain! Ensimmäinen otetaan mukaan koesoiton perusteella ja loput siitä huolimatta… Soittotaito on siis suotava mutta ei pakollinen, jos vain itse jaksaa panostaa uuden opiskeluun itsenäisesti. Torwilla on lainata muutama soitin, jos omaa ei ole. Lisätietoja ja yhteystiedot: www.sohontorwet.com 13 kokkelipiimän arvoituksesta hampurilaisiin ja drinkkeihin. Kansainvälisyyskin astui kuvaan, kun Lauri Ojala tarkasteli opiskelijoiden ruokatottumuksia BrillatSavarinin makufysiologisen näkemyksen valossa. KULINAARISEEN TIEDEKUNTAAN K un Turun Suomalainen Yliopisto aikoinaan perustettiin, huomattava osa sen opettajakunnasta tuli Itä-Suomen alueelta. Tässä kontekstissa syntyi Kulinaarinen tiedekunta luonnontieteellisen evoluution kautta. Joensuusta kotoisin ollut fysiikan professori Yrjö Väisälä alkoi kerran ihmetellä, miten kokkelipiimää valmistettiin, ja kun ei sitä kukaan tuntunut tietävän, hän päätti selvittää asian kokeellisesti. Varsinaisen työn hän delegoi mikkeliläiselle tohtoriopiskelijalleen Tauno Johannes Kukkamäelle luvaten maksaa kaiken maidon, mitä kokeiden suorittamisessa tarvittiin. Kukkamäki käsitteli maitoeriä erilaisissa lämpötiloissa ja kokosi havainnoistaan tutkimuksen ”Savolaisen kokkelipiimän happaneminen ja juoksutus erilaisissa olosuhteissa ja näiden seikkojen vaikutus piimän kulinaariseen tehokkuuteen”. Hän esitteli tuloksia syksyllä 1931 järjestetyssä seniorijuhlassa, ja näin oli saman tien luotu sekä Kulinaarinen tiedekunta että sen väittelyperinne. Väisälästä tuli kulinaarisen tiedekunnan ensimmäinen dekaani, ja häntä avustavana notaarina toimi Kukkamäki. Tiedekunnan jäsenet olivat henkilökunnan edustajia ja heidän vaimojaan. Opiskelijat eivät edes havitelleet jäsenyyttä, sillä sitä varten olisi pitänyt olla huomattavia kulinaarisia meriittejä, jollaisten hankkimiseen niukalla opiskelijabudjetilla ei ollut mahdollisuuksia. 14 Tiedekunnan toiminta oli alussa tiivistä, ja aloitteita tehtiin myös sen laajentamiseksi: kokkelipiimän raaka-aineen turvaamiseksi päätettiin hakea valtiolta määrärahaa oman lehmän hankkimista varten. Lisäksi ryhdyttiin toimiin oman muikkujärven ostamiseksi ja suunniteltiin kalakukkolaboratorion perustamista. Sota katkaisi kuitenkin lennokkaat suunnitelmat, ja toiminnassa seurasi lähes kahden vuosikymmenen katkos. Tiedekunnan sääntömääräinen kokous, jossa myönnetään väittelyluvat ja määrätään vastaväittäjät, järjestetään joka vuosi 19.10. kello 19.10 ravintola Teinissä tai muussa sopivassa paikassa. Vaihtoehtoinen paikka on lisätty sääntöihin sen katastrofaalisen seikan johdosta, että lokakuussa 2008, jolloin kokouspäivä sattui olemaan sunnuntai, Teini olikin kiinni, vaikka pöytävaraus oli otettu asianmukaisesti vastaan. Tämän johdosta hämmentynyt kokousyleisö joutui yllättäen siirtymään viikinkiravintola Haraldin suojiin. Väitökset järjestetään seniorijuhlissa. Niissä noudatetaan normaalia väitöstilaisuuden kaavaa, joskin tarkoituksenmukaisella tavalla tiivistäen. Sopivin väliajoin järjestetään promootioita, joissa uudet ku- linarian tohtorit saavat juhlallisin menoin painaa päähänsä vitivalkoisen kokin päähineen. Lyyrana toimii aistikkaasti muotoiltu olutpullon korkki. Viime vuosina Kulinaarisen tiedekunnan toiminta on monipuolistunut. On järjestetty kulinariaa käsitteleviä luentosarjoja, demonstraatioita, piknikkejä, retkiä ja muuta ruoka- ja juomapitoista toimintaa, jossa itäsuomalainen ruokaperinne on luovalla tavalla yhdistynyt globaalin akateemisen maailman gastronomisiin ulottuvuuksiin. Kaiken kruunaa kulinaaristen aktiviteettien tuloksena syntyneiden tuotteiden aistinvarainen arviointi. Triviaali totuus on, että syömättä ei elä, mutta kulinariaa harrastaen elää mukavammin. Kaisa Häkkinen Kulinaarisen tiedekunnan nykyinen eli kolmas dekaani Tiedekunta elpyi uudelleen vuonna 1957. Professori A. R. Klossner nimitettiin kalakukkokirurgian professoriksi, ja hänen tehtäväkseen tuli avata juhlissa tarjottavat kukot. Toiminta huipentui vuonna 1970 promootioon, jossa tarkastettiin Mauno Mielosen väitöskirja ”Johdatus kulinaariseen maantieteeseen” ja vihittiin joukko kunniatohtoreita, joukossa mm. rehtori Tauno Nurmela. Dekaani sai yliopiston huomionosoituksena Muikun Ritarikunnan komentajamerkin Veitsen ja Haarukan kera. Kohta tämän jälkeen tiedekunnan vanha organisaatio hajosi, kun Väisälä kuoli lähes 80 vuoden iässä. Luovan tauon jälkeen dekaaniksi valittiin Mauno Mielonen, kun vuonna 1985 tarkastettavaksi esitettiin peräti kolme väitöskirjaa. Jouko Lehtosen aiheena olivat sienet, Juhani Pietikäinen tarkasteli muurinpohjalettujen ekspansiota ja Toivo Räsänen kalakukkojen vaikutusta naisten hedelmällisyyteen. 1990-luvulla osakunnan nuoremmatkin jäsenet alkoivat kiinnostua kulinariasta sekä teorian että käytännön tasolla. Väitöskirjojen aiheet vaihtelivat kansanomaisesta kulinariasta 15 OSAKUNTAIN JUHLIA JA PERINTEITÄ OSAKUNTIEN TAPAHTUMAKALENTERIT SHO 9.9. Hard Comedy Experience 16.9. Pilttibileet 23.9. Rapujuhlat 7.10. Beaanibileet 14.10. Hard Comedy Experience 30.10. Maakuntailta 11.11. Hard Comedy Experience 25.11. Sitsit Sohon Torwien kanssa 3.12. Osakuntain pikkujoulut 6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue ja glögitarjoilu Sekä tiistaisin klo 21.15 Sohon Tykittäjät viihdyttää joka toinen viikko SKO 16.9. Pilttibileet (yhteinen) 27.9. klo 18 Miästenkerho kokoontuu (kuun viimeiset maanantait) 13.10. Beaanisitsit (TPO:n kanssa) 20.11. Seniorijuhlat S-Osiksella 3.12. Osakuntain pikkujoulut Syyskuusta lähtien myös punaviinikerho ChTR joka keskiviikko klo 19 sekä tiistaisin klo 21 SKOBio viihdyttää joka toinen viikko TPO 16.9. Pilttibileet 21.9. Uusien ilta 28.9. Nova Botnica-päivystys 30.9. Viini-ilta 7.10. TPO:n myyjäiset Jusleniassa 13.10. Beaanisitsit (SKO:n kanssa) 16.10. Teatteriretki Turun ylioppilasteatteriin 18.10. Syyskokous Turku-Salissa 5.11. Perinteinen tervailta TYY:n saunalla 18.11. TPO:n myyjäiset Jusleniassa 3.12. Osakuntain pikkujoulut T ähän on kerätty lyhyesti tietoa kaikista osakuntien tärkeimmistä juhlista ja perinteistä. Tapahtumat on järjestetty mahdollisuuksien mukaan kronologiseen järjestykseen, alkaen syksyn alusta. Pilttibileet Pilttibileet ovat syksyllä järjestettävät kaikkien osakuntien yhteiset bileet, jonne uudet opiskelijat voivat tulla pitämään hauskaa ja tutustumaan uusiin ihmisiin sekä luonnollisesti osakuntatoimintaan. Syksyn alussa uusille opiskelijoille jaetaan ilmaislippuja tapahtumaan. Ehdottoman loistavaa meininkiä, ethän missaa tätä! Beaaniaiset Beaaniaiset ovat syksyllä järjestettävä tapahtuma, jossa osakunnan uudet jäsenet (beaanit) toivotetaan tervetulleeksi osakuntaan ja heidät kastetaan osakunnan täysivaltaisiksi jäseniksi (civiksiksi). SHOlla beaaniaiset ovat perinteisesti olleet toiminnallinen iltatapahtuma, beaanibileet, jossa on monenlaista ohjelmaa, sekä ruokaa ja juomaa tarjolla kivassa seurassa. SKO ja TPO ovat perinteisesti järjestäneet yhteisvoimin beaanisitsit (ks. sitsit). Rapujuhlat SHO järjestää perinteisesti rapujuhlat alkusyksystä. Rapujen lisäksi juhlissa on tarjolla muutakin hyvää ruokaa ja juomaa, kuin myös hyvää seuraa ja paljon laulua sekä muuta mukavaa ohjelmaa. Rymyristeilyt 16 Ajat saattavat muuttua. Ajan tasalla pysyt seuraamalla osakuntien kotisivujen tapahtumakalentereja, sähköpostilistojen viikkotiedotteita sekä ilmoitustauluja. TPO:n perinteisiin kuuluu järjestää kaksi kertaa vuodessa (kerran syksyllä ja kerran keväällä) risteily osakuntaporukalla. Kaikenlaista hauskaa ja etenkin rymyämistä on ohjelmas- sa. Ajoittain on myös muiden osakuntien jäsenistöä könynnyt mukaan. Hämeenkatuärhentelöt Syksyisin TPO järjestää Hämeenkatuärhentelöt, jonka tarkoituksena on illan aikana kiertää läpi kyseisen kadun varrella olevia ravitsemusliikkeitä pienten hauskojen tehtävien merkeissä. Joskus on illan mittaa eksytty vähän pois Hämeenkadun varreltakin. Maakuntailta Maakuntailta on vanha SHOn perinne, joka järjestetään marraskuussa. Maakuntailtaan kutsutaan vieraaksi edustajia jostain osakunnan alueen kunnasta, vuorovuosin Satakunnasta ja Hämeestä. Illan aikana vieraille esitellään osakunnan perinteitä ja vieraileva kunta puolestaan esittelee omaa toimintaansa. Ohjelmassa on myös erilaisia esityksiä, sekä joko satakuntalainen tai hämäläinen pitopöytä, riippuen vierailevasta kunnasta. Illan aikana jaetaan myös kuuluisa Ölvi-stipendi. TPO:ssa on myös parin vuoden välein on pidetty maakuntailtoja, joissa on mukana vaikuttajia kotimaakunnistamme. Tapahtumat nostattavat maakuntahenkeä ja antavat meille mahdollisuuden kuulla, mitä kotipuolessa tapahtuu. Seniorijuhlat Seniorijuhlat ovat toinen SKOn suurista vuotuisista juhlista vuosijuhlien lisäksi, ja niitä juhlitaan 20.11. tienoilla lauantaina. Seniorijuhlissa nykyiset osakunta-aktiivit kohtaavat seniorit, jotka ovat vaikuttaneet osakunnalla menneinä vuosikymmeninä. Juhlaa vietetään marraskuussa S-Osiksen salissa nauttien kala-, liha- ja lanttukukkoja sekä kokkelipiimää. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa kukkoruno sekä kulinaarisen 17 tiedekunnan tohtoripromootio silloin, kun väitöskirjoja on valmistunut. Itsenäisyyspäivä Kaikkien osakuntien perinteisiin on kuulunut osallistua itsenäisyyspäivänä järjestettävään lippukulkueeseen. Osakunnilta on mukana ollut niin lipunkantajia ja airuita kuin soihdunkantajiakin. Viime vuosina ollaan myös yhteisesti keräännytty kulkueen jälkeen osakuntien tiloihin juomaan glögiä ja syömään pullaa, kaikki kulkueeseen osallistuneet ovat olleet tervetulleita mukaan. SKOn miestenkerhon yöpeijaiset Yöpeijaiset ovat miestenkerhon järjestämä tapahtuma vain osakunnan Tosi Miähille. Yöpeijaiset järjestetään yleensä joulukuun pimeydessä osakunnalla. Yöpeijaisissa saunotaan, syödään lihaa ja maistellaan olutta pitkin yötä. Pikkujoulut Osakunnat ovat useimmiten järjestäneet pikkujoulunsa yhteisvoimin. Osakuntien pikkujouluja juhlitaan joulukuun alkupuolella ja ne ovat aina olleet suuri yleisömenestys. Ohjelmassa on erilaisia esityksiä, jokseenkin humoristinen ja yllätyksellinen joulupukki (tai jokin muu asian ajava hahmo), hyvää ruokaa, lämmintä glögiä ja totta kai lahjoja. Laskiainen Laskiaisen perinteisiin on kaikilla osakunnilla luonnollisesti kuulunut mäenlasku sekä hyvä pulla ja vielä parempi (minttu)kaakao. Vuosijuhlat Osakunnan suurin ja tärkein juhla on akateeminen vuosijuhla. Perinteet vaihtelevat jossain määrin osakunnasta toiseen. SHOn vuosijuhlaa vietetään maaliskuussa, Gertrudin päivää kulloinkin lähimpänä olevana lauantaina. SHOn vuosijuhlat ovat iltapukutilaisuuksia. 18 SKOn vuosijuhlia vietetään kuulun karjalaisen runonlaulajan Pedri Shemeikan päivän tienoilla eli yleensä 11.4. lähinnä olevalla lauantailla. SKO:n vuosijuhlia juhlitaan nykyisin suurella mittakaavalla vain tasa- ja puolikymmeninä. Välivuosien juhlat järjestetään puolestaan kevennetyllä kaavalla. TPO:n vuosipäivä on 26.3. ja juhlat järjestetään sitä lähimpänä lauantaina. TPO juhlii tasa- ja puolikymmeninä. Lisäksi niiden välillä järjestetään yhdet välivuosijuhlat. Kun on kysymys pohjalaisista, juhlitaan aina suurella mittakaavalla. Vuosijuhlien aikana perinteisesti tuodaan tervehdyksiä osakunnalle ja osakunta puolestaan jakaa erilaisia tunnustuksia aktiivisille ja ansioituneille jäsenilleen. Juhla on arvokas tapahtuma juhlapuheineen, tansseineen ja maakuntalauluineen. Pöytäjuhlan jälkeen siirrytään jatkoille (jolloin voi jo irrotella vähän vapaammin) ja seuraavana aamuna vielä silliaamiaiselle ja saunaan. piknikille Vartiovuorenmäellä olemme myös aina osallistuneet sankoin joukoin ja suurin herkuin. SKO Open SKO Open on SKOn järjestämä kaikille avoin yhden päivän kyykkäturnaus. Turnaus on perinteisesti järjestetty keväällä, mutta sitä ollaan siirtämässä syksylle. Tapahtuma alkaa aamulla kyykkäotteluilla. Kun voittaja on saatu selville, siirrytään saunaan vetreyttämään pelin kipeyttämiä lihaksia. Illalla, saunomisen jälkeen palkitaan voittajat juhlallisesti Proffan kellarissa. Viinipiknik ja viini-illat Vaakunamestarin kierros Muutamissa SHOn vuoden suurimmista tapahtumista on mukana nk. vaakunamestarin kierros. Perinteisesti kierros järjestetään ainakin vuosijuhlissa, jolloin myös suoritetaan vaakunamestarin vallanvaihtoseremonia, sekä maakuntaillassa. Vaakunamestarin kierroksella kaikki läsnäolevat nykyiset ja entiset vaakunamestarit tarkastavat vieraille tarjottavan Vaakunaviinan laadun, sekä nykyinen vaakunamestari suorittaa juoman kaatoa myös muulle juhlaväelle. Vaakunabileet SKOn vaakunamestarin tehtäviin kuuluu järjestää juhlallisuudet, kun hänen mielestään on siihen aika ja kun uusia vaakunoita on saatu kerättyä maakunnista. Muodollisesti ne voivat olla joko bileet tai sitsit tai jokin muu tapahtuma. Vappu Vappuna osakunnilla tapahtuu paljon kaikenlaista usean päivän ajan. Vappua aloitellaan jo muutama päivä ennen varsinaista vappuaattoa erilaisilla vuosittain vaihtuvilla tapahtumilla. Viime vuosina perinteeksi on muodostunut pari päivää ennen vappua järjestettävä MacGyver-juomapeli-ilta. Vappuaattona SOsiksen edessä järjestetään pienimuotoinen piknik, jossa on tarjolla monenlaista herkkua. Osakunnat osallistuvat myös aktiivisesti TYYn järjestämiin vappuperinteisiin ja Taidemuseonmäelle lakitukseen voitkin suunnistaa osakuntien lippujen perässä. Vapunpäivän SHO järjestää yhtenä kevään viimeisinä tapahtumina viinipiknikin ennen kesälaitumille kirmaamista. Viinipiknik on usein järjestetty Vartiovuorenmäellä, mutta sateisella ilmalla on pysytelty osakunnan omissa tiloissa. Viinipiknikillä maistellaan erilaisia viinejä ja kaikenlaisia muitakin herkkuja ei kovinkaan vakavamielisesti. Näissä maisteluissa ei tarvitse sylkeä pois! TPO:lla puolestaan on ollut tapana järjestää viini-iltoja pari kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Viini-illat ovat olleet hyvin suosittuja jäsenistön keskuudessa, eikä heilläkään ole ollut tapana syljeskellä kuppiin. Miesten- ja naistenkerhon grillaus / kevätpiknik Keväisin SKOn miestenkerho kutsuu naistenkerhon kanssaan grillaamaan leppoisassa piknik-hengessä. Viimeisinä vuosina osakunnan edellinen inspehtori kutsui osakuntalaiset luokseen kevätpiknikille. Inspehtorin vaihduttua jää nähtäväksi palataanko vanhaan kerhojen yhteisgrillausperinteeseen vai syntyykö kokonaan uusi perinne. matkaa. SKOn kesäpäivät, joita nykyään kutsutaan kesäretkeksi, ovat maakuntamatka Itä-Suomeen sopivaan kuntaan joko esim. kuraattorin kotoseuduille tai muuten tutustumaan Itä-Suomen ihmeellisyyksiin. SKOn kesäretki on jäänyt muutamana viime vuotena järjestämättä. Sitsit Sitsit on taustaltaan akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä seurataan ohjelmaa, jota huonosti käyttäytyneet sitsitoverit tarjoavat. Osakunnat sitsaavat pari kertaa vuodessa eri kokoonpanoissa, yhdessä ja erikseen. Joskus teemana on hallituksen vaihto, toisinaan taas juhlitaan 50-luvun hengessä tai pidetään prinsessasitsit. Sitsit eivät vaadi erityistä laulutaitoa, kunhan osaa aloittaa laulun samaan aikaan kuin muutkin osallistujat. Tervailta TPO:n järjestämän terva-illan keskeinen teema on tietenkin kaikkien rakastama terva! Tervaillassa nautitaan saunassa tervantuoksusta ja tervasaippuasta, päälle tuhti kulaus tervalimsaa, tervasilliä ja tervakarkkia. Ilta huipentuu tervalauluun ja tietysti aidon hautatervan maistamiseen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös enemmän tai vähemmän onnistuneet esitelmät ja tietopaketit tervasta, sen valmistamisesta ja historiasta. Tapahtuma on ollut suosittu ja osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Seuraavan kerran loppusyksystä 2009 pidettävästä Tervaillasta onkin odotettavissa jälleen kerran entistä suurempi ja hienompi tapahtuma, minkä toteuttaakseen TPO haki menestyksekkäästi kulttuuriapurahaa. Kesäpäivät SHO järjestää vuosittain kesäpäivät nimensä mukaisesti kesäkuukausien aikana. Kesäpäivät ovat kahden päivän mittainen vierailu siihen kuntaan, joka edellisenä syksynä on ollut maakuntailtavieraana. Matkan aikana tutustutaan kuntaan erinäisin tavoin ja perinteisesti Sohon Torwet esiintyvät jossain vaiheessa 19 OSAKUNNAN PESTIT INSPEHTORI Inspehtori on osakunnan korkein virka. Titteliä kantava henkilö on usein lähes myyttinen hahmo, joka tavataan yleensä kaksi kertaa vuodessa, sääntömääräisiä kokouksia johtamassa. Nykyistä ja edeltäviä inspehtoreja saattaa tavata myös vuosijuhlissa. Inspehtorin tulee olla Turun yliopiston professori. Hänen tärkein tarkoituksensa on pitää yllä hyviä yhteyksiä yliopiston ja osakunnan välillä. KURAATTORI Kuraattori on toiseksi ylin osakuntain virka, jonka toteutus poikkeaa SHO:ssa hieman muista osakunnista. SHO:n kuraattori on vanhempi – mieluiten jo valmistunut – osakuntalainen, joka antaa neuvoja hallitukselle ja esimerkiksi valvoo uuden hallituksen järjestäytymistä. Muilla kuraattori sen sijaan johtaa osakuntaansa, muun muassa toimimalla hallituksen puheenjohtajana. 20 PUHEENJOHTAJA SHO:n hallitusta johtaa kuraattorin sijaan puheenjohtaja, jonka saattaa tunnistaa haahuilemasta viran mukana periytyvissä PJ-tohveleissaan pitkin osakuntaa. PJ laatii kokouksien esityslistat ja huolehtii niiden koollekutsumisesta ja johtamisesta. PJ:n täytyy pysyä ajan tasalla osakunnan toiminnasta ja huolehtia, että tulevia tapahtumia aletaan järjestää ajallaan. EMÄNTÄ Emäntänä toimiminen on yksi osakuntain edustustehtävistä: juhlissa istumapaikat plaseerataan siten, että emäntä, isäntä ja korkea-arvoiset vieraat sijoitetaan keskeiselle paikalle. Emännän tehtävä on yleisesti ottaen myös ruokapuolen koordinoiminen osakunnan juhlissa; tarkemmat yksityiskohdat vaihtelevat osakunnittain. Emännän käytettävissä on emännänkaappi, joka sisältää oleellisia tykötarpeita juhlaan kuin juhlaan. ISÄNTÄ Juomapuolesta ja juhlavieraista pitää huolta osakunnan isäntä. Virallisimmillaan tämän edustustehtävän hoito on maljapuheen pitämistä juhlan alkajaisiksi ja tärkeille vieraille seuran pitämistä, rankimmillaan(?) vaikkapa viinanhakumatkailu Viroon. Isännän tehtäviin kuuluu myös ajoittainen osakunnan tilojen ja omaisuuden huoltaminen. SKO:n isännän tehtävä on juhlien vetämisen lisäksi huolehti osakunnan voimallisemmista juomista, kuten kippurahännästä sekä virvokkeista. Isännänkaappi on hänen varastonsa ja isäntä täyttää sen vieressä sijaitsevaa kylmäkaappia. Juhlien jatkoilla isäntä tarjoaa jokaiselle vieraalle salaisella reseptillä valmistettua isännän maljaa. VAAKUNAMESTARI SHO:n ja SKO:n perinteisiin kuuluu kerätä vaakunoita ”alueeseensa” kuuluvilta ja kuuluneilta kunnilta; osakuntien seiniä koristavat ja muistoa ylläpitävät monen edesmenneenkin kunnan vaakunat. Vaakunamestarin tehtävä on huolehtia vaakunoiden kunnosta. SHO:n vaakunamestarilla on myös raskas lisävastuu: hänen tulee osakunnan juhlissa tarjoilla eniten tarvitseville Vaakunaviinaa vitjoistaan, kunhan paikalla olevien edeltäjiensä kera on ensin tarkastanut Vaakunaviinan laadun. Myös TPO kerää vaakunoita, vaikkei varsinaista vaakunamestaria olekaan. VUOSIJUHLAMESTARI Vuosijuhlien organisoija. Juhlaa edeltävien asioiden hoitamisen lisäksi hän hoitaa myös seremoniamestarina toimimisen juhlan aikana, varmistaen että juhlailta ja silliaamiainen sujuvat jouhevasti alusta loppuun. SKO:lla kaikki juhlat puolestaan hoituvat emännän, isännän, juhlamestarin yms. yhteisponnistuksena. Juhlamestari tällöin toimii enimmäkseen laulunjohtajana ja seremoniamestarina, kun taas isäntä huolehtii käytännön sujuvuudesta. TPO:n vuosijuhlat järjestää vuosijuhlatoimikunta, johon yleensä kuuluvat ainakin emäntä ja isäntä. Juhlan sujuvasta kulusta huolehtivat seremoniamestari ja laulunjohtaja. 21 DOKAANI SKO:n vuosijuhlien jatkoilla valitaan perinteisesti voimajuomien saloihin tutustunut henkilö, joka viimeisenä turmeltuneeseen uneen vaipuu ja yleensä lähtee juhlistakin viimeisenä, jollei osakunnalla yöpyminen vie taas voittoa. Välillä johtaa laulua, kun yo-talojen on aika herätä jaakkokullan tahtiin kello 6 aamulla. Dokaanin yleensä voi tavata juhlissa ja tunnistaa mustasta silinterihatusta, punaisesta viitasta ja karjala-käädystä. XXXI (31:ksi) dokaaniksi veljeskunta kutsui Antti Kaunismäen 2010 vuosijuhlien jatkoilla.. HARD COMEDY EXPERIENCE come and laugh your ass off! KULINAARISEN TIEDEKUNNAN DEKAANI JA AMANUENSSI Dekaani on Turun yliopiston kolmanneksi vanhimman tiedekunnan eli SKO:n kulinaarisen tiedekunnan johtohahmo. Lähes 80-vuotisen olemassaolonsa aikana tiedekuntaa on ohjannut eteen päin kolme ansioitunutta dekaania: Yrjö Väisälä, Mauno Mielonen sekä viimeisimmät vuodet osakunnan edellinen inspehtori Kaisa Häkkinen. Kulinaarisen tiedekunnan amanuenssi puolestaan toimii linkkinä kulinaarisen tiedekunnan ja osakunnan hallituksen välillä. S BEAANI Ensimmäisen vuoden osakuntalainen: nimitys tulee keskiajan ranskalaisesta termistä bec jaune eli keltanokka ja edustaa hyvin vanhaa eurooppalaista yliopistoperinnettä. Osakuntaan liittynyt henkilö on titteliltään beaani siihen saakka, kunnes osallistuu beaanibileisiin taikka beaanisitseihin osakunnasta riippuen, ja tulee näin kastettua civikseksi. Valitettavasti jotkut ovat niin epäonnisia, että eivät ensimmäisenä vuotenaan pääse osallistumaan, jolloin titteli säilyy heidän harteillaan seuraavaan vuoteen. 22 CIVIS [lausutaan ”kiivis” tai ”siivis”] Latinankielinen yliopistotermi; vanhempi osakuntalainen, eli henkilö, joka on osallistunut beaanibileisiin/sitseihin ja saanut näin kasteensa. Käytännössä ero civiksen ja beaanin välillä on olematon: yleisesti ottaen civiksellä vain kuluu keskimäärin enemmän tunteja osakunnalla hengailuun, pelaamiseen, tenttikaljoitteluun, sohvalla nukkumiseen ynnä muuhun yleiseen aktiviteettiin! atakuntalais-Hämäläinen Osakunta on järjestänyt tiloissaan stand uppia jo vuosikausia. Usein vedämme salin täyteen niinkin kuuluisilla nimillä kuin Ismo Leikola ja Heli Sutela. Kotoperäisiin vakiovieraisiimme luetaan mm. Jacke Björklund ja Sami Hedberg, jotka ovat huvittaneet kävijöitämme jo vuosia, ja silti heidät haluaa nähdä aina vain uudestaan! Myös kansainvälisiä vahvistuksia on S-Osiksen lavalla nähty, sillä Steve Hughes on reissanut S-Osikselle tekemään keikkaa jopa Australiasta asti, ja onpa lavalla on nähty Yhdysvalloista, rapakon takaa Suomeen saapunut Rich Lyons. Komediailtoja pidämme yleensä joka kuukauden alkupäässä torstaisin ja seuraavat komediailtamme ovat 9.9., 14.10, ja 11.11. Tämän lisäksi joulun alla ja keväämmällä huhtikuun aikoihin on pidetty vähän erikoisempia, aina erittäin suosittuja teemailtoja likaisem- man komiikan dirty nighteista viisivuotisjuhliemme Best Of –iltaan. Teemojen vaihtuvuutta lienee luvassa tänäkin vuonna, joten saavu sinäkin paikalle katsomaan mitä olemme tänä vuonna keksineet! Vanhoja perinteitämme noudattaen, myymme lippummekin opiskelijaystävällisin hinnoin, nimittäin opiskelijat maksavat sisäänpääsystään vaivaiset kahdeksan euroa, ja SHO:n jäsenet jopa vielä vähemmän, eli 6 euroa! Ilmoitamme itsestämme SHO:n sähköpostilistan kautta, joten jos haluat saada tiedon uusimmista stand up –nimistä ja keikoista heti paikalle, seuraa sähköpostilistaamme, ja saavu paikalle nauttimaan edullisesta laatukomiikasta! Teijo Lehtinen Stand Up -klubimestari 23 24 25 SKO: maakuntakerhosta osakunnaksi muikkukukolla ja piirakalla M arraskuun 6. päivänä 1925 kokoontui joukko itäsuomalaisia opiskelijoita Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan huoneistoon keskustelemaan oman maakuntakerhon perustamisesta. Yhteenliittymä päätettiin perustaa ja se sai nimekseen Savo-Karjalainen Ylioppilasseura. Uuden seuran tarkoitus oli "yhdistää karjalaisiin ja savolaisiin lukeutuvat Turussa opiskelevat ylioppilaat toveripiiriksi, ylläpitämään jäsenissään isänmaan ynnä suomalaisen kansallisuuden rakkautta, tarjoamaan heille tilaisuutta jalostavaan toverielämään sekä herättämään ja vireilläpitämään heissä harrastusta tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan Savon ja Karjalan hyväksi." Savo-Karjalainen Kerho tunnettiin hauskana ja välittömänä yhteisönä. Suuri vaikutus tähän maineeseen oli kerhon juhlilla. Shemeikan päivänä huhtikuussa vietettiin kerhon vuosijuhlaa, jonka muodot ovat säilyneet kuta kuinkin samoina näihin päiviin. Juhlaillallinen, puheet, tervehdykset ja maakuntalaulut kuuluivat vuosijuhlien ohjelmaan jo 1920-luvulla. Pääjuhlan jälkeen ilonpito jatkui tavallisesti tanssin merkeissä pikkutunneille. Sotavuodethan oli monessa paikassa hiljaiseloa ja niiden jälkeenkin pelättiin jo pahinta. SKO julistautui ensimmäisenä osakunnaksi 9.5.1957 yliopiston maakuntakerhoista. Tähän johti suurien jäsenmäärien kausi, kun ylioppilaskunta siirsi beaanien (uusi opiskelija) koulutuksen maakuntakerhoille jo 1955. Julistautumisessa 26 saivat nykyiset voimahahmot valtansa eli perustettiin virat inspehtorille ja kuraattorille. Osakuntien pakkojäsenyys johti suurimpaan jäsenmäärää vuonna 1969, jolloin liittyneenä oli 999 opiskelijaa. Toimitilat olivat Ylioppilastalo A:n alakabinetissa, jossa pidettiin juhlia, tanssiaisia ja pyöritettiin pientä olutravintelia. Suurin osa toimintatavoista ja perinteistä onkin peräisin 60-luvulta. Kyykkääminen ja kyykän akateemisiin maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuminen aloitettiin myös 1960-luvulla. Pako ylioppilaskunnan tieltä 1973 jätti osakunnan tyhjän päälle, kunnes 1975 perustettii Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan kanssa S-Osakuntien disko eli nykyään S-Osis. Kritiikkiä oli välimallin kapakaksi ryhtymisestä, mutta taloudelliset seikat pakottivat rokkikonserttien järjestämiseen ja oluentarjoiluun. Ainejärjestökeskus teki kolauksen taloudelliseen tilanteeseen, koska ihmiset siirtyivät ainejärjestöjen suojiin juhlimaan. Kuitenkin 80-luvulla kukoistus alkoi taas ja osistanssit voivat mitä parhaimmin. Vuosijuhlat olivat laulun ja tanssin täyttämät ja kosteudesta ei ollut pulaa. Pienen välilaman jälkeen osistoiminta ja osakuntatoiminta on 90-luvun lopussa vireytynyt ja uusi laulukirja painettiin sekä historiikki julkaistiin. 2000-luvun alussa toiminta uudistui vastaavaan nykypäivän opiskelijankin tarpeita. Vaikeita ja hyviä aikoja on ollut, mutta mitä nykyään? Osakunnallahan on monia kerhoja, joihin muun muassa lukeutuu miestenkerho, naistenkerho ja uusi tulokas Väliin Putoajien Kerho. Näiden lisäksi osakunnan suojissa pyörii Suomen vanhin punaviinikerho, jossa ei kuppiin syljetä. Kuten miestenkerhossa maistellaan olutta, niin punaviinikerhossa viiniä, mutta ilman sitä turhaa snobbailua. Kerhojen lisäksi ruoka on lähellä osakuntaa ja pyöriihän ennen uudistusta Turun yliopiston 7. tiedekunta eli Kulinaarinen tiedekunta osakunnan suojeluksessa. Tiedekuntahan perustettiin jo 30-luvulla, joten ikää on kertynyt. Muutenhan osakunnat järjestävät tapahtumia laidasta laitaan. Nykypäivää korostaa SHOn ja TPOn kanssa tiivistynyt yhteistyö ja osakuntaveren sekoittuminen. Seuraava etappi onkin selviytyä peruskorjauksesta, jonka on määrä alkaa hamassa tulevaisuudessa.. Historiikkia tarkemmin löytyykin sitten osakunnan uusilta nettisivuilta, kunhan ne valmistuvat. 27 TPO:N PARISUHTEET 1928–2010 T urun yliopisto täytti vuonna 1928 kunnioitettavat kuusi vuotta! Paras lahja minkä leikki-ikäinen yliopisto sai oli uusi Turun Yliopiston Pohjalainen Kerho. Yhteiselo jatkuu yhä vuonna 2009; 87-vuotias yliopisto ja 81-vuotias osakunta ovat saavuttaneet kypsän rakkauden tuomat ilot ja surut. Nykypäivän parisuhteeseen kuuluvat tietysti oleellisena osana nimenvaihdokset. Pohjalaisesta kerhosta tuli Pohjalainen osakunta vuonna 1957, ja vuonna 1969 nimeen liitettiin vielä ry. Elonsa aikana TPO on heilastellut monien tahojen kanssa. Turun kolme muuta osakuntaa ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenten saatossa oikein hyvin. Viimeisten vuosien aikana tämä heilastelu on keskittynyt SHO:n ja SKO:n suuntaan, kun taas pitkäikäinen yhteiselo TVO:n kanssa on vähentynyt merkit- Lähretähänkö puukkohippasille? Peräseinäjokelaisen taiteilijan Minna Vaaranmaan suunnittelema Poro on edustanut TPO:ta muutaman vuoden menestyksekkäästi niin paidoissa ja haalarimerkeissä kuin julisteissa ja juhlissakin. Missä poro, siellä pohjalaisia. Saanen esitellä, Poro: 28 pullaa ja puukkohippaa: pohjalaisen osakunnan toiminta V tävästi. Mielenkiinnolla seuraamme milloin vanha suola alkaa mahdollisesti janottaa ja TPO huomaa heräävänsä krapulaisena jälleen TVO:n kainalosta? Arkinen elämä koostuu monesti tylsistä rutiineista, mutta millaista onkaan elämä, kun nämä rutiinit ovat pääasiassa juhlia ja muita iloisia tapahtumia? Vuosijuhlat, Hämeenekatuärhentelöt, sitsit, viini-illat, toimistobileet, leffassa ja teatterissa käynnit ja liikuntatapahtumat! Nämä ovat TPO:n rutiineja, jotka ovat jatkuneet joko vuosien tai vuosikymmenten ajan. anhojen juhlien ja perinteiden lisäksi TPO:n toimintaan kuuluu puuhastelua esimerkiksi urheilun ja kulttuurin parissa. Osakunta tukee jäsenten yhteisiä käyntejä elokuvissa, teattereissa ja museoissa. Käyntikohteet valitaan kaikille avoimissa viikoittaisissa kokouksissa. Urheilun merkeissä innokkaita osallistujia on riittänyt jäiseen avantoon asti. Olemme keilanneet, seinäkiipeilleet, osallistuneet kyykkäturnauksiin, tehneet pyöräretkiä ja paljon muuta. Jatkuvaan toimintaan kuuluu myös Nova Botnica -lehtemme julkaiseminen. Neljästi vuodessa järjestettävät myyjäiset Jusleniassa ovat hyvä tapa tavata osakuntalaisia kahvittelun ohella. Epävirallisemmin pidämme hauskaa toimistolla ja/tai ravitsemusliikkeissä järjestettävissä iltamissa. Toimiston sohvat ja jääkaappi palvelevat tarvittaessa vuorokauden ympäri. Mm. prinsessabileet ja POI eli perseet olalle -ilta ovat olleet suosittuja, samoin kuin peli-illat. Pari kertaa vuodessa järjestämme sitsejä (perinteisiä opiskelijajuhlia, joissa syödään, juodaan ja lauletaan), usein yhdessä rakkaiden naapuriosakuntien kanssa. Syksyisin uusia jäseniä on juhlistettu beaanisitseissä. Tervetuloa mukaan pelaamaan, hippailemaan ja viihtymään! Tai vain murjottamaan ja juomaan! 29 KYYKKÄÄ TURUSSA mitä ihmettä? K yykkää, tuota karjalaista perinnepeliä, pelataan nykyään monessa paikassa. Kuten... Karjalassa. Onneksi laji on noussut viime vuosikymmenten aikana myös opiskelijoiden suosioon. Tästä hyvänä osoituksena ovat vuosittain ystävänpäivän aikoihin Tampereen Hervannassa pelattavat Akateemisen kyykän MM-kilpailut. Vanhojen mestarien listaa lukiessa saattaa äkkinäisempi yllättyä; SKO on (ainakin) 8-kertainen maailmanmestari. Vain Karjalainen Osakunta Helsingistä on yltänyt mestaruuteen useammin. Vaan mitä kuuluu akateemiselle kyykälle Turussa nykyään? Ihan hyvää kuuluu, kiitos kysymästä. Savo-Karjalainen Osakunta on järjestänyt perinteistä SKO Open -kyykkäturnausta vuosittain ikimuistoisista ajoista asti, ja pari vuotta sit- ten piti kiertopalkintokin uusia, kun vanhaan ei enää mahtunut mestaruusplakaatteja. Nykyään kevättalvelta syksylle siirretyssä turnauksessa kilvoitellaan Kuraattorin Maljasta, jonka osakunnalle lahjoitti 2000-luvun alussa neljä peräkkäistä mestaruutta voittanut HC Kirvesperseet. Seuraavan kerran malja on siis jaossa jo syys-lokakuussa, ole tarkkana jos haluat mukaan koittamaan onneasi ja taitojasi. Turkulaisen opiskelijakyykän nykyisen nousun merkittävänä mahdollistajana on ollut SKO:n kyykkäliiga, jossa lajista kiinnostuneet yliopistolaiset (ja vähän muutkin) ovat päässeet hiomaan taitojaan säännöllisesti Educariumin kyykkäkentällä. Liiga pyörähtää jälleen käyntiin syksyllä SKO Openin jälkeen. Mikäli laji siis kiinnostaa, kokoa porukka ja tule Openiin kokeilemaan miltä tuntuu, ja jos innostus syttyi todella, niin ei muuta kuin liigaan mukaan. Mihin tahansa kyykkäaiheiseen pyrkii vastailemaan osakunnan kyykkämestari Aki Halonen, helpoiten tavoitettavissa osoitteesta akjoha@utu.fi tai osakunnan irc-kanavalta #sko.fi satunnaisiin kellonaikoihin. 30 31 Turun Yliopiston Satakuntalais-Hämäläinen Osakunta Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta Turun Yliopiston Pohjalainen Osakunta 2010
© Copyright 2024