Tupakan vaikutukset hyvinvointiin Mitä tupakka sisältää? Tupakka on kookas, lehtevä kasvi, jonka lehdet sisältävät myrkyllistä nikotiinia. Ihmiselle tappava kertaannos nikotiinia on 0,5–1mg/kg. Jos lapsi on syönyt vähintään kahden sentin palan polttamatonta tupakkaa tai yhden tupakantumpin, pitää ryhtyä toimenpiteisiin nikotiinimyrkytyksen varalta. Tupakkaa viljellään, mutta sitä voi löytää myös luonnosta. Tupakkaa kasvatetaan noin vuoden ajan, sitten sen lehdet korjataan ja kuivatetaan raakatupakaksi. Kuivattua tupakkaa varastoidaan kahdesta kolmeen vuotta ennen sen valmistamista tupakkatuotteeksi. Kaukana luomusta Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat tupakan yleisin käyttömuoto. Muita tupakkatuotteita ovat sikari, piipputupakka, suu- eli purutupakka ja nuuska. Savukkeisiin lisätään valmistusvaiheessa lukuisia aineita eri ominaisuuksien saavuttamiseksi. Esimerkiksi ammoniakki tehostaa nikotiinin imeytymistä ja vahvistaa siten riippuvuutta. Makuaineita ja kurkkua puuduttavia aineita lisätään, jotta tupakoinnin kokeileminen tuntuisi nuorista miellyttävämmältä. Tappava yhdistelmä: terva, häkä ja nikotiini Tupakansavu sisältää noin 4000 kemikaalia. Niistä 50 aiheuttaa syöpää. Keskeisimmät tupakan haitalliset aineet ovat terva-aineet, häkä ja nikotiini. Terva-aineet koostuvat useista kemiallisista yhdisteistä, jotka ärsyttävät keuhkoputkia, aiheuttavat limaneritystä ja yskää sekä voivat johtaa muun muassa syövän kehittymiseen. Häkä eli hiilimonoksidi on palamisen seurauksena syntyvä kaasu. Nikotiini imeytyy helposti ja nopeasti verenkiertoon suuonteloista ja hengitysteistä. Se aiheuttaa riippuvuuden yhtä helposti kuin kokaiini tai heroiini. Tupakansavun bonusmyrkyt Tupakansavu sisältää myös muun muassa arseenia ja syanidia (myrkkyjä), asetonia (kynsilakan poistoaineessa ja maalin ohenteissa), metanolia (polttoaine, joka sokeuttaa ja tappaa), kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa (myrkyllisiä metalleja), DDT:tä (tuholaismyrkky) ja radioaktiivisia aineita, kuten polonium 210:ä. Tupakka ja ulkonäkö Lukuisten tupakoinnin terveysvaikutusten lisäksi tupakka vaikuttaa epäsuotuisasti käyttäjänsä ulkonäköön. Tupakka lisää aknea Tupakoitsijoilla aknen riski tuplaantuu, kun tupakointi häiritsee ihon muutenkin kovilla olevaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa. Samasta syystä iho kalpenee ja harmaantuu, ja tupakoitsija näyttää usein ikäistään vanhemmalta. Tupakka vähentää ihon kimmoisuuden kannalta tärkeitä valkuaisaineita, ja tupakoitsijat kärsivätkin rypyistä kasvoissa jo nuorena. Jokainen tupakointivuosi vanhentaa ihoa kaksi vuotta. Keltaiset hampaat kaupan päälle Hampaista ja kynsistä tupakka tekee keltaiset. Se lisää hammaskiveä ja saa hengityksen haisemaan. Ikävännäköiset ja -hajuiset suun ja nielun tulehdukset lisääntyvät. Hiukset ohenevat Tytöillä tupakointi edistää pysyvää hiustenlähtöä, ja hiukset ohenevat. Hormonaalisista syistä karvankasvu puolestaan lisääntyy heillä kasvoissa. Maha pömpöttää Nuorilla naisilla tupakointi lisää hormonaalisista syistä johtuvaa keskivartalolihavuutta. Haisee muttei haista Tupakointi haisee pahalle, ja haju tarttuu tiukasti tupakoitsijaan. Tupakoitsijan oma hajuaisti heikkenee. Limanerityksestä johtuva yskiminen ja räkiminen on ällöttävää ja epäsiistiä. Tupakoitsijan kunto Monet nuoret eivät juurikaan mieti tupakoinnin terveyshaittoja. Pidempiaikaisia seurauksia ei välttämättä ymmärretä tai niitä saatetaan vähätellä. Eletään tässä ja nyt. Tulevaisuuden sairaudet tuntuvat kaukaisilta. Välittömät seuraukset on nuoren helpompi havaita itsekin. Ei jaksa juosta Tupakoitsijan kunto on heikompi kuin muiden. Juokseminen on raskaampaa, sillä tupakointi heikentää vasta vähän aikaa polttaneenkin hapenottokykyä. Lisäksi tupakointi nopeuttaa sydämen sykettä, ja se kuluttaa happea entistä enemmän. Kun lihakset eivät saa tarpeeksi happea, ne väsyvät helposti. Henki ei kulje Kuntoon vaikuttavat myös tupakoitsijan hengitysvaikeudet, jotka johtuvat yskästä ja limaisuudesta. Tupakoitsijat kärsivät monesti kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. Tupakka myös pahentaa astmaa ja allergiaoireita. Vaikea keskittyä Tarkkuutta vaativat urheilulajit eivät sovi sen paremmin yhteen tupakoinnin kanssa: tupakointi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja heikentää tarkkuutta vaativia toimintoja. Päänsärky ja väsymys ovat usein tupakoitsijan kiusana. Ne vaivaat myös oppitunneilla ja saattavat vaikuttaa oppimiseen. Huonot elämäntavat kulkevat yhdessä On tutkittu, että tupakoitsijat harrastavat vähemmän liikuntaa kuin muut. Tupakointi yhdistyy usein muihinkin terveyttä vahingoittaviin valintoihin ja riskikäyttäytymiseen. Tupakoivien nuorten ruokavalio ei keskimäärin ole yhtä terveellinen kuin tupakoimattomien. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tupakoitsijan maku- ja hajuaisti on muita heikompi, ja hän syö usein tietämättään esimerkiksi liian suolaisia ruokia. Varhain aloitettu tupakointi lisää myös muita päihde- ja huumausainekokeiluja. Ja riskiä otetaan myös seksielämässä. Kun tupakka vielä polttaa paljon rahaa, lopettaminen todella kannattaa. Tupakoinnin terveysvaikutukset Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä todennäköisemmin sairastuu tupakoinnista johtuviin vakaviin, kuolemaankin johtaviin sairauksiin, kuten syöpään. Tupakan aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5000 ihmistä joka vuosi. Määrä on suurempi kuin Suomessa vuoden aikana huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin, itsemurhien ja murhien seurauksena kuolleiden määrä yhteensä. Syöpätilaus vetämässä Tupakointi moninkertaistaa riskin sairastua muun muassa suu-, keuhko- sekä kurkunpään ja ruokatorven syöpään. Keuhkosyövän paranemisennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta vain 10 prosenttia sairastuneista on enää hengissä. Lisäksi tupakoitsijoiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä hengityselinten sairauksiin on moninkertainen verrattuna tupakoimattomiin. Keuhkoja ahdistaa Usean tupakoitsijan ongelmana on krooninen keuhkoputkentulehdus, jonka ensimmäisiä merkkejä ovat aamuyskä ja toistuvat hengitystieinfektiot. Tupakointi pahentaa myös astmaa ja allergisia oireita. Keuhkoputket voivat ahtautua pysyvästi, mikä ilmenee hengenahdistuksena ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemisenä. Kun vauriot etenevät riittävän pitkälle, tupakka-addiktille voi kehittyä keuhkolaajentuma. Pahimmillaan se etenee vaikeaksi, jatkuvaa lisähappea ja hengityskoneen käyttöä vaativaksi keuhkoahtaumataudiksi (COPD), joka johtaa kuolemaan. Keuhkoahtaumataudin oireita ovat lisääntyvä yskä, limannousu ja hengenahdistus rasituksen aikana. Usein tupakoitsijat mieltävät yskimisen ja limaisuuden kuuluvan tupakanpolttoon eikä niitä pidetä sairauden oireina. Sen vuoksi sairaus voi edetä pitkällekin ennen kuin ihminen ymmärtää hakeutua tutkimuksiin. Keuhkoahtaumatautia on totuttu pitämään vanhojen tupakkamiesten tautina. Nuorten naisten tupakoinnin lisääntyessä aletaan kuitenkin olla tilanteessa, jossa tyyppipotilas on työikäinen nainen. Kun pienten keuhkorakkuloiden pinta-ala on normaalisti noin puolen tenniskentän verran, vaikeassa keuhkoahtaumataudissa toimivaa keuhkokudosta voi olla jäljellä enää pingispöydän kokoinen alue. Stressi lisääntyy Tupakointi vaikuttaa myös henkiseen toimintakykyyn. Tupakoivilla todetaan enemmän stressiä, masennusta, ahdistuneisuutta, unihäiriöitä ja keskittymiskyvyttömyyttä. Varhaisella iällä aloitettu tupakointi lisää päihde- ja huumausainekokeiluja. Tupakoitsijat ovat myös hermostuneita ja stressaantuneita, kun eivät pääse tupakalle ja vieroitusoireet iskevät. Pituuskasvu tyssää Kasvavalle nuorelle tupakan sisältämillä myrkyillä voi olla peruuttamaton vaikutus, sillä tupakointi vaikuttaa pituuskasvuun ja estää keuhkoja kehittymästä täyteen mittaan. Luusto uusiutuu tupakoitsijalla muita hitaammin. Kuukautiset häiriintyvät Tupakointi lisää kuukautiskipuja, koska nikotiini supistaa kohdun verisuonia, ja saattaa aiheuttaa myös häiriöitä kuukautiskierrossa. Vaihdevuodet alkavat heillä 1–4 vuotta tupakoimattomia aikaisemmin. Kohdunkaulan syöpä riskinä Tupakoitsijat sairastuvat kohdunkaulan syöpään muita useammin, koska HPV (human papilloomavirus) on yleisempi tupakoivilla naisilla. Papilloomavirus on tärkein tekijä kohdunkaulan syövän synnyssä. Lapsettomuus vaarana Tupakointi vaikuttaa heikentävästi sekä naisen että miehen hedelmällisyyteen. Tupakoivan naisen mahdollisuudet jäädä lapsettomaksi ovat noin 35 prosenttia suuremmat kuin tupakoimattoman. Yli 20 savuketta päivässä polttavien naisten hedelmällisyyden on todettu laskevan puoleen tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi myös lisää kohdunulkoisen raskauden ja keskenmenon riskiä. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua, vähentää siittiöiden määrää ja liikkuvuutta sekä vahingoittaa niiden perimäainesta. Tupakka on tärkein syy miesten hedelmällisyyden heikkenemiseen. Sikiön kehitys häiriintyy Viidennes tupakoivista naisista polttaa vielä raskauden aikanakin, vaikka oli ehkä ajatellut lopettavansa. Savun sisältämät myrkyt kulkeutuvat sikiöön napanuoran ja istukan kautta. Sikiön veren nikotiinipitoisuus voi olla jopa suurempi kuin tupakoivalla äidillä. Äidin tupakointi raskauden aikana aiheuttaa tulevalle lapselle kehitys- ja kasvuhäiriöitä, lisää tämän riskiä sairastua monenlaisiin sairauksiin sekä hidastaa lapsen oppimista ja erilaisten taitojen kehittymistä. Pahimmillaan seurauksena on sikiön menehtyminen tai kätkytkuolema. Savukkeen myrkyt kulkeutuvat nopeasti myös äidinmaitoon. Uusimpien tutkimusten mukaan tupakointi jopa ennen raskauden alkamista vaikuttaa naisen ja miehen sukusoluihin siten, että tulevaisuudessa lapsella on suurempi riski sairastua lasten syöpiin. Väsyttää ja särkee päätä Tupakointi vaikuttaa terveyteen myös välittömästi. Se aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, keskittymisvaikeuksia, päänsärkyä ja kunnon huononemista. Tupakka ja seksi Tupakoimattomat ovat toivotumpia seurustelukumppaneita kuin tupakoivat. Yli 60 prosenttia suomalaisnuorista on sitä mieltä, että tupakointi vähentää kiinnostusta. Kiss my ash Toisen tupakointi aiheuttaa seurustelusuhteessa kiusallisia ongelmia. Suutelu on ikävää, kun tupakoitsijan henki haisee ja suu maistuu tupakalta. Toisen tupakkatauot katkovat yhteistä aikaa. Tupakoitsijaa pitää aina odottaa. Jos tupakkaa ei saa, pinna kiristyy ja tulee riitaa. Tupakoitsija haisee tupakoimattoman mielestä todella pahalle. Tupakanhimo ajaa seurustelukumppanin huomioimisen ohi. Erektio kateissa Tupakka vaikuttaa myös seksiin. Pojilla runsas tupakointi esimerkiksi bileillan aikana voi heikentää erektiota, sillä tupakka huonontaa peniksen verenkiertoa. Iän myötä ongelma yleistyy yhä, ja tupakoivan miehen mahdollisuus saada erektiohäiriö on kaksinkertainen tupakoimattomaan verrattuna. Tupakointi on suurin syy miesten impotenssiin. Tupakointi myös vähentää mieshormoni testosteronin määrää miehen elimistössä. Tupakoivilla miehillä onkin tutkimusten mukaan harvemmin yhdyntöjä kuin muilla. Passiivinen tupakointi Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihminen tahtomattaan joutuu hengittämään ympärillä olevaa tupakansavuista ilmaa. Tupakkalain avulla pyritään suojelemaan ei-tupakoivia – esimerkiksi turvaamaan kaikille savuton koulu- ja työympäristö. Passiiviselle tupakoinnille voi altistua myös kotona, jos esimerkiksi seurustelukumppani, puoliso, isä tai äiti tupakoi. Palava tupakka myrkyttää Tupakansavu leviää ympäristöön pää- ja sivusavuna. Sivusavusta on kyse silloin, kun savuke palaa itsekseen henkosten välillä, ja pääsavusta tupakoitsijan hengittäessä savua ulos. Ympäristön tupakansavusta sivusavun osuus on lähteestä riippuen 50–90 prosenttia ja pääsavun osuus 10–50 prosenttia. Sivusavu sisältää myrkyllisiä kemikaaleja monin verroin enemmän kuin varsinainen tupakoitsijan sisään- ja uloshengittämä pääsavu. Lemmikitkin kärsivät Passiivinen tupakointi on huomattava terveysriski niin aikuisille kuin lapsillekin. Lemmikkieläimetkin kärsivät passiivisesta tupakoinnista: tupakansavu lisää niidenkin keuhkosyöpäriskiä, aiheuttaa hengitystieoireita ja ärsyttää silmiä. Vanhempien tupakointi Suomessa neljännes tupakoivista vanhemmista altistaa 1–6-vuotiaita lapsiaan kodin tupakansavulle. Vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua toistuviin hengitystie- ja korvantulehduksiin sekä astmaan ja allergioihin. Tupakansavu huonontaa lapsen vastustuskykyä, ärsyttää silmiä, kurkkua ja hengitysteitä. Tupakoitsijan lapsi pelkää Vanhempien tupakointi myös ahdistaa lapsia. Lapset tietävät tupakoinnin haitat ja vaarat, ja useimmat toivovat vanhempien lopettavan. Tupakoivien vanhempien lapsi kokee pelkoa ja huolta: Mitä jos vanhemmat sairastuvat tai kuolevat? Miten meidän sitten käy? Tupakoivassa perheessä on helppo polttaa Tupakointi on todennäköisempää nuorilla, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista tupakoi. Tällöin tupakointi on monella tapaa helpompaa: Tupakkaa voi varastaa tai saada vanhemmilta. Tupakointikokeilujen salaaminen on helpompaa, kun vanhemmat eivät haista tupakan hajua. Kiinnijääminen ei pelota, koska aina voi vedota siihen, että vanhempi polttaa itsekin. Vanhemmat ovat malli ja esimerkki, ja tupakointi on hyväksyttävä osa perheen arkea. Tupakoinnin haittoja ei pelätä, koska vanhemmatkaan eivät niistä piittaa. Vanhempien tupakointi on usein vaikea ja ristiriitainen keskustelunaihe perheissä: tupakoivalle vanhemmalle se voi tuntua hankalalta ja epämukavalta ja herättää syyllisyyttä.
© Copyright 2025