Raskaana - Onlinecatalog.dk

ULLA RODE
ja muita kirjoittajia
Raskaana
Raskaus, synnytys ja uusi perhe
Mitä vatsassani tapahtuu raskauden aikana? Miten saan hyvän alun imetykseen?
Lue vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
2012
Tämän kirjan omistaa:
Vauvani laskettu aika:
1
Julkaisija:
SCA Hygiene Products A/S, Tanska
TŠmŠ suomenkielinen kŠŠnnšs perustuu kirjan 40
tanskankieliseen painokseen.
Lopullinen tarkastuspŠivŠ
1.10.2010
Kopiointi on sallittua, jos lŠhde mainitaan
Suomennos: Pia Pakarinen, Pianco Oy
Valokuvat: Lennart Nilsson
(Valokuvat kirjasta ÓEt barn bliver tillÓ, Gyldendal)
Christina Voigt
Piotr & Co.
Jo Selsing
Susanne Mertz
Jonna Fuglsang Keldsen
Nikolai Linares
Ulla Rode
ImevŠisen ruokintaan liittyvŠ sisŠltš on
THL:n 17.12.2010 hyvŠksymŠ.
Yleinen vastuuvapauslauseke:
Vaikka kaikki voitava on tehty tŠhŠn
kirjaan sisŠltyvien tietojen paikkansapitŠvyyden varmistamiseksi, SCA Hygiene
Products A/S:n ja kirjan tekijšiden ei
voida katsoa olevan vastuussa seuraavilla
sivuilla olevien tietojen oikeellisuudesta
tai mistŠŠn toimenpiteistŠ, joihin on ryhdytty nŠiden tietojen perusteella. SCA
Hygiene Products A/S:n antamia tietoja
ei pidŠ kŠyttŠŠ terveydellisten ongelmien
tai sairauden diagnosoimiseen tai hoitamiseen, eikŠ se korvaa ammattimaista
terveydenhoitoa. Jos sinulla tai vauvallasi
on terveydellisiŠ ongelmia tai epŠilet,
ettŠ raskautesi ei etene normaalisti, ota
yhteyttŠ lŠŠkŠriisi ja pyydŠ hŠneltŠ lisŠtietoja ja -ohjeita.
Painettu Scandia 2000 -paperille, joka on Pohjoismaisen ympŠristšmerkin saanut tŠysin kloriiniton paperi.
Kirjapaino Scanprint A/S, JoutsenmerkillŠ sertiÞoitu
painotalo, lisenssi nro 541 006
Cert no. SW-COC-001221
Oy SCA Hygiene Products AB
Kornetintie 10
00380 Helsinki
puh. 09 506 881
fax 09 506 88 200
Yksityishenkilšt voivat kysyŠ kirjaa
neuvolasta
Neuvolan henkilšstš voi tilata
kirjan osoitteesta libero.Þ
Terveydenhoitohenkilšstšlle
ISBN nro 978-87-85080-17-2
Kustannustoimittajat:
Ulla Rode
viestintŠpŠŠllikkš, RN
Asiantuntijat:
Terhi Virtanen
KŠtilš, terveydenhoitaja
Suomen KŠtilšliiton puheenjohtaja
Veronika Tuimala
naistentautien ja synnytysten erikoislŠŠkŠri
perinatologian erikoispŠtevyys
apulaisylilŠŠkŠri
Tampereen kaupungin erikoissairaanhoito
Ulla Due
fysioterapeutti
Hvidovre Hospital
Per Albertsen, MB
LŠŠkŠri, vanhempi dosentti
Lastenklinikka
Hiller¿din sairaala
Lene Jessen
RN, Šitiyshuolto
Sydvestjyskin sairaala, Esbjerg
Carsten Lenstrup, lŠŠketieteen tohtori
Johtava konsultoiva lŠŠkŠri
Gynekologia ja synnytysoppi
Gentoften sairaala
Birgitte D¿j
KotikŠyntejŠ tekevŠ terveydenhoitaja, RN
Gladsaxe
Elsebet Schultz
SosiaalityšntekijŠ
Svend Aage Madsen, lŠŠketieteen
tohtori
Psykologian, toimintaterapian ja sosiaalineuvonnan yksikšn johtaja
Kššpenhaminan yliopistosairaala,
Rigshospitalet
Kššpenhamina
RASKAUS
Raskaana
4
8
Tulevalle isŠlle
10
Uusi isa!
11
Odotusajan terveydenhoito
14
Raskauden seuranta ja
tutkimukset / sikišseulonta
19
Vauvan liikkeet
23
Raskauskalenteri
24
Odotus
41
Kaksoset / kolmoset
47
Raskaudenaikaiset sairaudet ja
komplikaatiot
48
Elintapasi raskauden aikana
53
Odottavan Šidin ruokavalio
56
Parisuhde ja tuleva vanhemmuus
62
Synnytys- ja
perhevalmennus
64
Liikunta ennen synnytystŠ
67
SYNNYTYS
UUSI PERHE
KÄYTÄNNÖLLISTÄ
TIETOA
Synnytyksen alkaminen
70
Parisuhteesta perheeksi
97
Hakemisto
162
Synnytyksen kŠynnistŠminen
73
Imetys ja ravitsemus
98
HyviŠ kirjoja
165
Saapuminen synnytyssairaalaan
ja synnytys
YleisiŠ imetykseen liittyviŠ
ongelmia
CD-levyjŠ / DVD:t / LinkkejŠ
166
74
Puhelinnumeroita
167
Synnytysasennot
75
Supistukset ja synnyttŠminen
76
Kivunlievitys
Synnytyksen aikana
Varhaisen yhteyden ja tunnesiteen
luominen
109
Vitamiinit, vesi ja vauvan
ensimmŠiset kiinteŠt ruoat
115
Vastasyntynyt
119
Palautuminen
123
Takaisin kuntoon synnytyksen
jŠlkeen
125
Paluu kotiin
129
Miten huolehtia vauvasta?
133
Itku
141
Vauvan kehitys
145
€iti Ð isŠ Ð vauva
151
Seksi
156
€iti- ja isŠryhmŠt
157
Isovanhemmat
158
Sisarukset ja sisaruskateus
159
80
Liberokerho
Ð lukitut sivut
32 A-B
Oy SCA Hygiene Products AB
Ð Libero-tietoa
32 C-J
84
88
Vastasyntyneen ensimmŠinen
lŠŠkŠrintarkastus
90
Kun synnytys ei suju tŠysin
suunnitelmien mukaisesti
91
5
6
Teistä on tulossa vanhempia – lämpimät onnittelut!
Olette suuren elŠmŠnmuutoksen edessŠ.
Luvassa on tŠrkeŠ ja haasteellinen matka.
Uusi pieni ihmisolento syntyy Ð ja teistŠ
tulee vanhempia. TŠssŠ kirjassa kuvataan, mitŠ tapahtuu raskauden aikana, ja
siinŠ kuvataan myšs omaa kehitystŠnne
vanhemmaksi. Voitte kŠyttŠŠ tŠtŠ kirjaa
lŠhdeteoksena. LšydŠtte tŠstŠ lyhyitŠ
kuvauksia joistain muutoksista, joita
raskauden aikana tapahtuu. Kirjassa on
myšs tyhjŠŠ tilaa, johon voitte kirjata
omia ajatuksianne, tunnelmianne ja kokemuksianne: tehkŠŠ tŠstŠ kirjasta ensimmŠinen vauva- ja vanhemmuuskirjanne.
Kun seuraatte pikkuisenne kehittymistŠ,
raskausajan tuntemuksia ja teidŠn molempien kehittymistŠ vanhemmuuteen,
voitte edistŠŠ sitŠ, ettŠ raskaudesta,
synnytyksestŠ ja vauvanne varhaisesta
vaiheesta tulee miellyttŠvŠ kokemus.
PidemmŠllŠ aikavŠlillŠ tŠmŠ voi vahvistaa
parisuhdettanne ja antaa vahvan pohjan
perhe-elŠmŠllenne.
Jos teillŠ on kysymyksiŠ, joihin tŠstŠ kirjasta ei lšydy vastauksia, suosittelemme,
ettŠ keskustelette lŠŠkŠrinne, kŠtilšnne,
terveydenhoitajanne tai muiden odottavien Šitien kanssa. TŠtŠ kirjaa pŠivitetŠŠn
vuosittain, jotta varmistetaan tietojen
oikeellisuus ja ajantasaisuus. Jos mielestŠnne kirjasta puuttuu jotain tai olette
etsineet jotain tietoa kirjasta lšytŠmŠttŠ
sitŠ, olen erittŠin iloinen, jos ilmoitat siitŠ
minulle.
Neuvolapalveluista puhuttaessa
kŠytŠmme nimikettŠ terveydenhoitaja.
Suomessa neuvolassa toimivalla hoitajalla
voi kuitenkin olla myšs kŠtilšn koulutus,
tai jopa molemmat koulutukset.
Puhuttelen tŠssŠ kirjassa raskaana olevaa
ŠitiŠ, tulevaa isŠŠ tai teitŠ molempia
kumppaneina asiayhteyden mukaan.
Ulla Rode, viestintŠpŠŠllikkš, sairaanhoitaja
LisŠtietoja lšydŠt sivustolta libero.Þ
7
Raskaustesti on positiivinen
Raskaana
Raskaus on sekŠ biologinen ettŠ psykologinen prosessi. Siihen liittyy myšs
sellaisia unohtumattomia ja uskomattomia muutoksia, ettŠ saat varmasti paljon
hyštyŠ raskaana olevien ja synnyttŠvien
Šitien ja heidŠn puolisoidensa ja perheidensŠ kanssa tyšskentelevien ammattilaisten neuvoista. Suurin osa teistŠ
tulevista ŠideistŠ kŠyttŠŠ todennŠkšisesti
tiedonhakuun myšs InternetiŠ.
EnsimmŠinen merkki raskaudesta on
se, ettŠ kuukautiset jŠŠvŠt tulematta,
saatat tuntea olosi turvonneeksi ja
voida pahoin, ja rintasi ovat ehkŠ arat.
EhkŠ alitajuntasi kertoo sinulle, ettŠ olet
raskaana. Voit vahvistaa tiedon tekemŠllŠ
8
Raskaus
virtsastasi raskaustestin. Voit ostaa testin
paikallisesta apteekista tai InternetistŠ
ja tehdŠ testin itse kotona tuoreesta
virtsanŠytteestŠ. Tai voit viedŠ virtsanŠytteen terveyskeskukseen tai neuvolaan.
Raskaustestin tulos on positiivinen, jos
hedelmšitetty munasolu on pŠŠssyt
kohtuun ja kiinnittynyt kohdun seinŠŠn.
VŠhitellen siihen muodostuu istukka.
Raskaushormonit erittyvŠt verenkiertoon
ja munuaisten kautta virtsaasi.
Raskaustesti sisŠltŠŠ vasta-aineita, jotka
reagoivat nŠihin virtsan hormoneihin ja
vahvistavat, oletko raskaana vai et.
Raskaustesti nŠyttŠŠ positiivisen tuloksen
jo pari pŠivŠŠ kuukautisten poisjŠŠmisen
jŠlkeen.
Jos testi on negatiivinen ja epŠilet tŠstŠ
huolimatta olevasi raskaana tai jos kuukautisesi ovat olleet hyvin epŠsŠŠnnšlliset, testi kannattaa toistaa viikkoa myšhemmin. NykyŠŠn raskaustesti tehdŠŠn
usein hyvin varhaisessa vaiheessa, joten
toisinaan kŠy niin, ettŠ testi antaa virheellisesti positiivisen vastauksen (eli tulos
on positiivinen, vaikka et ole raskaana)
tai virheellisesti negatiivisen vastauksen
(eli tulos on negatiivinen, vaikka olet raskaana). Raskaus voidaan vahvistaa myšs
gynekologin tutkimuksella. Jos et ole aikaisemmin synnyttŠnyt, lŠŠkŠri ei yleensŠ
kykene toteamaan raskautta ennen
toisen raskauskuukauden loppupuolta
tai kolmannen raskauskuukauden alkua.
Jos sinulla on ollut useampia raskauksia,
lŠŠkŠri kykenee toteamaan raskauden
hieman aiemmin. MerkkejŠ, joita lŠŠkŠri
tutkii gynekologisessa tutkimuksessa,
ovat emŠttimen limakalvon ja kohdunkaulan muutokset (niiden vŠri muuttuu).
Jos olet varma siitŠ, ettŠ olet raskaana,
ota yhteys alueesi Šitiysneuvolaan ja sovi
kŠynnit terveydenhoitajan luona.
Suomen terveysviranomaisten Šitiyshuoltoa koskevien suositusten mukaan sinulla
on oikeus tarvittaviin terveydenhoitajan
ja lŠŠkŠrin tarkastuksiin sekŠ halutessasi
kahteen ultraŠŠnitutkimukseen.
Huolenpito odotusaikana
NŠiden tarkastusten tarkoituksena on
hŠlventŠŠ mahdollisia huoliasi sekŠ
varmistaa, ettŠ pysyt terveenŠ raskautesi
aikana ja ettŠ vauvasi syntyy terveenŠ ja
elinvoimaisena.
Kannattaa kirjata etukŠteen ylšs kaikki
kysymykset, joita haluat kysyŠ tarkastuk-
sen aikana. On harmillista, jos muistat
vasta kŠynnin jŠlkeen, mitŠ sinulla oli
tarkoitus kysyŠ. Tarkastusten ajoituksissa
on alueellisia eroja. Joillain alueilla tarjotaan ryhmŠopastusta ja osallistumista
synnytys- ja vanhempainryhmiin, mutta
niitŠ ei jŠrjestetŠ kaikilla alueilla.
Joillain alueilla terveydenhoitaja ehdottaa
kotikŠyntiŠ ennen vauvan syntymŠŠ.
KŠytŠnteet vaihtelevat kunnittain. Kysy
Šitiysneuvolastasi mahdollisuudesta
kotikŠyntiin.
Esimerkki tyypillisistä tarkastuksista ja tutkimuksista raskauden aikana
RV
LŠŠkŠri
8-12
8-14
Th
X
X
15-17
X
X
18-21
22
X
X
32
X
34
X
X
37
X
38
X
39
X
40
X
41
X
1-10 pv synnytyksestŠ
5-12 vkoa synnytyksestŠ
Tai 24-26
X
30
36
Huomautuksia
X
10-13
26-28
Vapaaehtoinen
ultraŠŠnitutkimus
X
X
KotikŠynti
X
JŠlkitarkastus
libero.fi
Raskaus
9
Tulevalle isälle
Vain nainen voi olla raskaana, mutta
sinusta on tulossa isŠ. Joidenkin miesten
on vaikea ymmŠrtŠŠ, ettŠ se tapahtuu
juuri nyt. Jotkut toiset ovat innoissaan
heti ja tuntevat ehkŠ suurta ylpeyttŠkin.
Useimmilla miehillŠ on ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita samanaikaisesti.
Koko fyysinen kehitys tapahtuu tietenkin
puolisossasi, mutta miehellŠkin on kaikki
mahdollisuudet osallistua prosessiin
heti raskauden alusta. MitŠ useampaan
tapahtumaan Ð lŠŠkŠrikŠynnit, ostokset
uudelle vauvalle ja kaikki muu raskauteen ja synnytykseen liittyvŠ Ð osallistut
tulevana isŠnŠ, sitŠ tiiviimmin olet
mukana ja sitŠ tŠrkeŠmpi tulee roolistasi.
PidemmŠllŠ aikavŠlillŠ tŠmŠ tarkoittaa
sitŠ, ettŠ sinulla on isŠnŠ tasa-arvoisempi
vanhemman asema.
Saattaa olla vaikeaa tunnistaa ja ymmŠrtŠŠ naisen reaktioita ja tarpeita. Myšs
mies ja hŠnen tarpeensa voidaan helposti
unohtaa. TŠstŠ syystŠ on tŠrkeŠŠ, ettŠ
sinŠ olet mukana tulevana isŠnŠ ja ettŠ
sinŠ tunnistat ja ilmaiset omat ajatuksesi
Ð sekŠ kielteiset ettŠ myšnteiset. NŠin
etenkin siksi, ettŠ jatkossa te molemmat
saatte suurta hyštyŠ toistenne tukemisesta ja vanhemmiksi tulemiseen liittyvŠn
kokemuksen jakamisesta. Sinulle on kirjoitettu erityisesti kappale IsŠt, synnytys
ja isyysloma.
Tiesitkö?
¥ ttŠ ensisynnyttŠjien keski-ikŠ on noussut 24 vuodesta 29 vuoteen viimeisten
30 vuoden aikana Ð ja ettŠ vuodesta
2006 tŠmŠ nousu on ollut ensi kertaa
jatkuvaa. EnsisynnyttŠjien keski-ikŠ
ei ole koskaan ollut nŠin korkea (Suomessa 28,1 vuotta vuonna 2008)
¥ ettŠ kaikkien tulevien Šitien keski-ikŠ
on 30,1 vuotta
¥ ettŠ Suomessa syntyy joka vuosi noin
2150 lasta yli 40-vuotiaille Šideille
¥ ettŠ alle 25-vuotiaille Šideille syntyy
noin 10790 lasta vuodessa
syy, jonka vuoksi Suomessa on
mahdotonta arvioida prosentuaalisesti
sektioiden mŠŠrŠ Šitien toivomuksesta
¥ ettŠ Suomessa syntyi vuonna 2008
hieman yli 59800 lasta. Poikia oli
muutama tuhat enemmŠn kuin tyttšjŠ.
Syntyneiden lasten lukumŠŠrŠ oli
vuonna 2008 vajaat 2 % suurempi kuin
vuonna 2007
¥ ettŠ tanskalaisten naisten on vaikeampi
hedelmšityŠ kuin suomalaisten, ruotsalaisten tai italialaisten naisten
¥ ettŠ yhŠ suurempi osa naisista pŠŠttŠŠ
olla hankkimatta lapsia Ð keskimŠŠrin
synnytŠmme Suomessa 1,85 lasta
¥ ettŠ sŠŠnnšllisesti sukupuolielŠmŠŠ
harrastavista naisista suurin osa tulee
raskaaksi ensimmŠisen vuoden aikana
¥ ettŠ keinohedelmšityksen kŠyttš on
lisŠŠntymŠssŠ. Noin 3 prosenttia lapsista saa nykyŠŠn alkunsa keinohedelmšityksellŠ
¥ ettŠ vauvojen keskimŠŠrŠinen syntymŠpaino oli 3 491 g vuonna 2008.
Kaksoset painoivat keskimŠŠrin 2500 g
ja kolmoset 1 800 g
¥ ettŠ vuodessa syntyy noin 850 kaksoset
¥ ettŠ tŠllŠ hetkellŠ 16,6 prosenttia
kaikista synnytyksistŠ eli noin 9800
synnytystŠ tapahtuu sektiolla. Suomessa keisarileikkauksen tekemiselle tulee
aina olla lŠŠketieteellisesti perusteltu
IsŠksi tulossa
10
Raskaus
Isät, synnytys ja isyysloma
kirj. Svend Aage Madsen, tarkastanut
Ulla Rode
Uusi isä
Isät ja synnytys
Suomalaiset isŠt ovat mukana noin 97
prosentissa synnytyksistŠ. TŠmŠ on uusi
suuntaus useissa maissa. Myšs Ruotsissa
isŠt ovat mukana noin 95 prosentissa
synnytyksistŠ, kun YhdistyneessŠ kuningaskunnassa ja Australiassa synnytykseen osallistuvien isien osuus vaihtelee
60 ja 80 prosentin vŠlillŠ.
Historiallisesta nŠkškulmasta tŠmŠ on
jotain tŠysin uutta Ð ei ole monia muita
maita, joissa isŠt ovat nŠin tiiviisti mukana
kumppaninsa raskaudessa tai haluavat
olla mukana lapsensa synnytyksessŠ.
NŠmŠ isŠt eivŠt myšskŠŠn vain ole
mukana varsinaisessa synnytyksessŠ.
Iso osa tulevista isistŠ tulee mukaan
lŠŠkŠrintarkastuksiin, noin 90 % osallistuu
neuvolakŠynteihin, suurin piirtein 70 %
synnytysvalmennukseen ja 97 % on lŠsnŠ
ultraŠŠnitutkimuksissa. IsŠt kertovat olevansa iloisia siitŠ, ettŠ lŠhtivŠt mukaan.
On kuitenkin mielenkiintoista, ettŠ viimeisimmŠt Tanskassa tehdyt tutkimukset
osoittavat, ettŠ suurin osa isistŠ on kokenut, ettŠ lŠŠkŠri tai terveydenhoitaja ei
kutsunut heitŠ mukaan nŠille kŠynneille.
Monet ovat myšs kokeneet, ettŠ heille ei
puhuttu suoraan nŠiden kŠyntien aikana.
Miksi isŠt haluavat olla lŠsnŠ lastensa
syntymŠhetkellŠ? Uusimpien tanskalaisten tutkimusten mukaan 98 % isistŠ
sanoo olevansa siellŠ omasta halustaan,
ja 95 % heistŠ sanoo jŠlkikŠteen olevansa
iloisia siitŠ, ettŠ he olivat mukana synnytyksessŠ Ð vain 1 prosentti ilmoittaa, ettŠ
heidŠn mielestŠŠn olisi ollut parempi olla
menemŠttŠ.
Kun tulevilta isiltŠ kysyttiin, miksi he
haluavat osallistua synnytykseen, kaikki
ilmoittivat, ettŠ he olivat siellŠ tukemassa
kumppaniaan. LisŠksi 85 % isistŠ ilmoitti
myšs, ettŠ he halusivat olla toivottamassa
lapsensa tervetulleeksi.
Kun vauva on syntynyt, 70 % isistŠ kokee, ettŠ heidŠn osallistumisensa vauvan
hoitoon on tŠrkein tekijŠ. Tulevat isŠt
toisin sanoen ensin kiinnostuvat synnytyksestŠ ja osallistuvat siihen tukeakseen
kumppaniaan ja huomaavat myšhemmin,
ettŠ heidŠn ja vastasyntyneen vŠlille on
muodostunut tunneside. Synnytyssairaalassa monet uudet isŠt pyytŠvŠt neuvoja
siihen, miten he voisivat olla tiiviimmin
vastasyntyneen kanssa. Useimmat isŠt
haluavat myšs jŠŠdŠ kumppaninsa ja vastasyntyneen vauvansa kanssa synnytyssairaalaan, ja yhŠ useammassa sairaalassa
pyritŠŠn tarjoamaan tŠtŠ mahdollisuutta.
Isät edelläkävijöinä
IsŠt, jotka ovat lŠsnŠ lastensa synnytyksessŠ, ovat yhŠ edellŠkŠvijšitŠ ja luovat
uusia perinteitŠ, kun he ilmaisevat
tarpeensa ja vaatimuksensa synnytyssairaalassa.
TŠnŠ pŠivŠnŠ isŠksi tulevilla miehillŠ ei
edelleenkŠŠn ole monia myšnteisiŠ roolimalleja. On todennŠkšistŠ, ettŠ he ovat
ensimmŠinen sukupolvi, jonka synnytyk-
sessŠ heidŠn omat isŠnsŠ olivat mukana
Ð ja nŠmŠ kuuluivat ensimmŠisiin miehiin
maailmassa, jotka olivat lŠsnŠ lastensa
synnyinhetkellŠ. HeidŠn isŠnsŠ olivat
kuitenkin edelleen ÓperinteisiŠ isiŠÓ, jotka
eivŠt pitŠneet isyyslomaa, eivŠt koskaan
olleet kahden kesken vauvansa kanssa,
eivŠt tyšntŠneet lastenvaunuja yksin
kadulla eivŠtkŠ vieneet pieniŠ lapsiaan
minnekŠŠn itse. Monet miehet tekevŠt
nykyŠŠn tŠtŠ kaikkea, vaikka kasvatusvastuu onkin yhŠ jakaantunut hieman
epŠtasapainoisesti. Milloinkaan aiemmin
niin monet isŠt eivŠt ole kuitenkaan
viettŠneet aikaa lasten, vauvojen ja teiniikŠisten kanssa. Milloinkaan aiemmin ei
ole ollut niin monia isiŠ, jotka ovat halunneet pitŠŠ oman osuutensa kŠytettŠvissŠ
olevasta vanhempainlomasta.
Millainen on ”hyvä isä”?
Kun miehiltŠ kysytŠŠn Ð ennen ja jŠlkeen
heidŠn lapsensa syntymŠn Ð millainen on
heidŠn mielestŠŠn hyvŠ isŠ, he vastaavat
sen tarkoittavan
¥
¥
¥
¥
¥
¥
aktiivista mukana olemista
ajan antamista
tarkkaa kuuntelua ja henkistŠ lŠsnŠoloa
rakkauden osoittamista
yhdessŠoloa
kiinnostusta ja huolenpitoa
Jotta miehestŠ voisi tulla hyvŠ isŠ ja isŠn
ja lapsen vŠlille voisi kehittyŠ vahvat
tunnesiteet, miesten on
¥ tehtŠvŠ tietoinen pŠŠtšs vanhemman
roolin ottamisesta
Raskaus
11
¥ oltava lŠsnŠ tarkastuksissa ja tutkimuksissa Ð ja esitettŠvŠ omia kysymyksiŠŠn
¥ osallistuttava synnytysvalmennukseen
Ð lisŠtŠ sitŠ tuntemusta, ettŠ Šiti ja isŠ
ovat tuomassa kumppaneina lapsen
maailmaan
¥ vietettŠvŠ mahdollisimman paljon
aikaa Šidin ja lapsen kanssa alusta
lŠhtien
¥ kehitettŠvŠ omaa rooliaan perheen
isŠnŠ ja vaadittava se itselleen
¥ tarvittaessa kysyttŠvŠ neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta vastasyntyneen kŠsittelyŠ, vaippojen vaihtoa
sekŠ isŠn ja vauvan vŠlisen kontaktin
saamista varten
¥ oltava lŠsnŠ synnytyssairaalassa
¥ otettava mahdollisimman pitkŠ isyysloma
¥ vietettŠvŠ aikaa pikkuisen kanssa ja
vaadittava, ettŠ he saavat tehdŠ asiat
omalla tavallaan Ð ettŠ heidŠn tapansa
on OK
Osallistuminen synnytykseen ja vauvan
elŠmŠn ensimmŠisiin pŠiviin ja viikkoihin
on hyvŠ perusta isŠn ja lapsen vŠliselle
tunnesiteelle Ð ja elinikŠiselle yhteydelle
teidŠn kahden vŠlillŠ. On erittŠin tŠrkeŠŠ,
ettŠ olet fyysisesti lŠhellŠ lastasi. TŠmŠ
lisŠŠ haluasi viettŠŠ aikaa lapsesi kanssa
sekŠ itseluottamustasi ja osaamistasi isŠnŠ.
12
Raskaus
Isät ja lapset
Kaikki tutkimukset osoittavat, ettŠ isŠt kykenevŠt aivan hyvin ottamaan pŠŠvastuun
vauvasta heti syntymŠn jŠlkeen. Lapsissa
ei ole myšhemmin mitŠŠn havaittavissa
olevaa eroa, joka paljastaisi, ottiko Šiti vai
isŠ pŠŠvastuun lapsesta. Myšs sukupolvien vŠliset tutkimukset osoittavat, ettŠ
isien kyky luoda onnellinen ja turvallinen
emotionaalinen perusta lapsilleen on
aivan yhtŠ hyvŠ kuin Šitien.
NŠiden tutkimusten mukaan isŠt
sopeutuvat myšs vŠlittšmŠsti vastasyntyneen lapsen olemassaoloon, vaikka he
olisivatkin Ð ennen syntymŠŠ Ð ajatelleet
lŠhinnŠ lapsen myšhempiŠ elŠmŠnvaiheita vauva-ajan jŠlkeen. IsŠt kykenevŠt myšs
samastumaan vauvoihinsa aivan yhtŠ
hyvin kuin Šiditkin.
On kuitenkin olennaisen tŠrkeŠŠ, ettŠ
kŠytŠt aikaa yhdessŠoloon vauvan kanssa.
Kun vietŠt isŠnŠ vauvasi kanssa paljon
aikaa, voit saada hŠneen samanlaisen ja
aivan yhtŠ syvŠn tunnesiteen kuin Šitikin.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan isŠt
ja Šidit toimivat ja reagoivat hyvin samalla
tavalla, kun he ovat yksin vauvan kanssa.
Joitakin eroja on luonnollisesti olemassa,
mutta ei mitŠŠn sellaisia, jotka estŠisivŠt
lapsen perustarpeiden tyydyttŠmisen.
Sopimukset ja näkyvät erot
isien ja äitien välillä
Huolimatta siitŠ, ettŠ miehet ja naiset eivŠt
kŠyttŠydy kovinkaan eri tavalla, kun he
viettŠvŠt aikaa lastensa kanssa, isŠt ja Šidit
usein puhuvat hyvin eri tavalla lapsistaan
ja heidŠn kanssaan viettŠmŠstŠŠn ajasta.
Kun naiset puhuvat odottamastaan lapsesta, he usein puhuvat hŠnestŠ vauvana ja
kuvaavat lŠheistŠ suhdetta vauvan kanssa,
kun puolestaan miehet todennŠkšisemmin puhuvat ajan vietosta ja leikkimisestŠ
hieman isomman lapsen kanssa.
Tilanne on samanlainen myšs lapsen syntymŠn jŠlkeen: Šiti puhuu usein lŠheisyydestŠ, hellŠstŠ suhteesta hŠnen ja lapsen
vŠlillŠ. Miehet toisaalta puhuvat usein
yhteisistŠ kokemuksista lapsen kanssa
fyysisten, villien ja jŠnnittŠvien leikkien ja
pelien kautta. Siten Šiti ja isŠ ovat hyvin
erilaisia rooleissaan vanhempina, mikŠ
saattaa luoda ristiriitoja, mutta todellisuudessa mikŠŠn ei viittaa siihen, ettŠ heidŠn
varsinainen vuorovaikutuksensa lapsen
kanssa olisi kovin erilainen.
TŠmŠn vuoksi on erittŠin tŠrkeŠŠ, ettŠ
vanhemmat keskustelevat suhteestaan
ja siitŠ, ovatko he tasa-arvoisia vanhempina. Ennen vauvan syntymŠŠ on hyvŠ
keskustella yhteisestŠ tulevaisuudesta
ja siitŠ, millaiseksi se muodostuu: miten
jaatte vastuun? Kumpi teistŠ nousee yšllŠ
vaihtamaan vauvan vaipat, kumpi hakee
lapsen pŠivŠkodista, kumpi nukuttaa
lapsen illalla ja niin edelleen. Haluatteko
jakaa tŠmŠn vastuun tasan vai onko
tehtŠvŠ pŠŠasiallisesti jommallakummalla
teistŠ? Kumpi viettŠŠ eniten aikaa lapsen
kanssa Ð onko se lŠhinnŠ toinen teistŠ
lapsen ensimmŠisten elinvuosien aikana,
kun muistetaan, ettŠ sen myštŠ kehittyvŠt
vahvemmat elinikŠiset tunnesiteet Ð vai
etsittekš tasa-arvoa? Ja etenkin: miten
yhdistŠtte tyšn ja vanhemmuuden? MitkŠ
ovat prioriteettinne seuraavien 18 vuoden
ajan?
IsŠksi tulo kaikkine siihen liittyvine
erityispiirteineen on tŠrkeŠ tekijŠ miehen
henkisessŠ kehityksessŠ. Isyys voi luoda
mieheen ominaisuuksia, jotka ovat suoraan vastapainona niille aggressiivisille tai
vŠkivaltaisille kŠyttŠytymismalleille, joita
joillain miehillŠ on. Vastuunkanto, lŠheiset
tunnesiteet ja samastuminen lapseen kehittŠvŠt miehen psyykessŠ piirteitŠ, jotka
tŠydentŠvŠt perinteistŠ mieskuvaa.
Isyys on perustavanlaatuinen tekijŠ
miehen kehityksessŠ Ð eikŠ vŠhiten hŠnen
psyykkisessŠ kehityksessŠŠn. Lapsesta
erossa oleminen on riipaisevaa. IsŠksi
tulemiseen liittyvŠt psykologiset prosessit
muuttavat sinua. Useimpien isien mielestŠ
se on rikastuttava kokemus.
Kaikki tŠmŠ ja moni muukin seikka nŠyttŠŠ
viittaavan siihen, ettŠ isyyden kŠsite on
muuttunut ja edelleen muuttumassa
Ð voitaneen ehkŠ puhua jopa Óuudesta
isyyden kŠsitteestŠÓ. NykyŠŠn tiedetŠŠn,
ettŠ mitŠ enemmŠn aikaa vietŠt lapsesi
kanssa, sitŠ enemmŠn aikaa todennŠkšisesti haluat viettŠŠ hŠnen kanssaan. TŠmŠ
avaa sinulle historiallisen mahdollisuuden:
mahdollisuuden luoda oikeat edellytykset
vahvojen tunnesiteiden syntymiseen isŠn
ja lapsen vŠlille alusta lŠhtien.
Isät ja synnytyksen jälkeinen
masennus
SekŠ miehet ettŠ naiset kokevat, ettŠ
lapsen syntymŠ ja vanhemmaksi tulo
ovat suuria haasteita Ð haasteita, jotka
mŠŠrittelevŠt uudelleen heidŠn identiteettinsŠ. Jokainen uusi vanhempi kokee
sekalaisia tunteita. Joskus nŠmŠ tunteet
ovat niin voimakkaita, ettŠ uusi vanhempi
tarvitsee apua synnytyksen jŠlkeisen
masennuksen vuoksi.
NykyŠŠn tiedetŠŠn, ettŠ myšs miehet
voivat kokea synnytyksen jŠlkeisen
masennuksen. Noin 7 prosenttia tanskalaismiehistŠ kokee synnytyksen jŠlkeisen
masennuksen kuuden viikon kuluessa
lapsensa syntymŠstŠ.
Yhdysvalloissa jopa 10 prosenttia isistŠ
kŠrsii synnytyksen jŠlkeisestŠ masennuksesta. Suomen oloisssakin 10Ð15
prosenttia isistŠ kŠrsii isŠbluesista ja
kokee lapsen vauva-aikana erilaisia hankalia tunteita etsiessŠŠn omaa tapaansa
ja paikkaansa elŠŠ perheessŠ. Kun synnytyksiŠ on vuosittain noin 60 000, tŠmŠ
merkitsee sitŠ, ettŠ runsaat 6 000 isŠŠ
kokee vuosittain tŠllaisen masennuksen.
Synnytyksen jŠlkeisen masennuksen
syynŠ voivat usein olla huonot muistot
lapsuudesta, esimerkiksi ratkaisemattomat ristiriidat oman Šidin kanssa.
Synnytyksen jŠlkeisen masennuksen
aikana nŠmŠ lapsuuden ristiriidat
saattavat sekoittua nykyisiin ristiriitoihin
isŠn oman Šidin ja mahdollisesti myšs
oman kumppanin kanssa. Monet tilat,
ajatukset, tunteet, reaktiot ja oireet, joita
koetaan ÓtavanomaisenÓ masennuksen
yhteydessŠ, esiintyvŠt myšs synnytyksen
jŠlkeisen masennuksen yhteydessŠ. Lukuun ottamatta sitŠ, ettŠ uuden vanhemman tuntemukset liittyvŠt nimenomaan
vanhemmaksi tulemiseen.
Miesten oireet saattavat poiketa naisten
oireista. Perinteisesti naiset kokevat
esimerkiksi toivottomuutta, syyllisyyttŠ,
omanarvontunteen heikentymistŠ ja
avuttomuutta. Miehen reaktioihin voi
tŠmŠn lisŠksi liittyŠ alhainen stressinsietokyky, pŠihteiden (erityisesti alkoholin)
kŠyttš, viha, levottomuus, kontaktin
vŠlttŠminen, ylenpalttinen mielenkiinto
tyšntekoon ja avusta kieltŠytyminen.
NŠmŠ reaktiot voivat jŠŠdŠ huomaamatta, ja saattaa olla vaikeaa yhdistŠŠ ne
avuntarpeeseen. Monia miehiŠ saatetaan
pikemminkin pitŠŠ itse ongelmana kuin
henkilšnŠ, jolla on ongelma ja joka
tarvitsee apua.
Kun uusi isŠ reagoi tŠllŠ tavoin, hŠn saattaa usein myšs kokea itsensŠ nurkkaan
ahdistetuksi. TŠmŠn lisŠksi hŠnellŠ on
vielŠ musertava vastuun painolasti, huoli
siitŠ, ettŠ vauvalla ei ehkŠ ole kaikki kunnossa, huoli lapsen reaktioista ja tarpeista
tai ahdistus siitŠ, ettŠ hŠn joutuu eroon
lapsesta. Monet miehet saattavat myšs
olla huolestuneita siitŠ, ettŠ he menettŠvŠt itsehillintŠnsŠ vauvan kanssa, ettŠ
vauva ei pysy hallinnassa, ettŠ vauvalla
on vahingoittava vaikutus isŠŠn tai isŠn
elŠmŠŠn Ð tai isŠ saattaa ajatella, ettŠ olisi
helpompaa, jos lapsen kanssa ei tarvitsisi
olla tekemisissŠ.
Jos olet tuore isŠ ja tunteesi ovat tŠllaisia,
sinun on haettava apua. Puhuminen
psykologin kanssa saattaa auttaa Ð sekŠ
siinŠ, millaisia tuntemuksia koet, ettŠ
siinŠ, millainen on suhteesi vauvaan ja
isŠksi tulemiseen.
Raskaus
13
Odotusajan
terveydenhoito
Ensimmäinen äitiysneuvolan
tarkastus
Useimmat parit saapuvat ensimmŠiselle neuvolakŠynnille yhdessŠ Ð olette
molemmat tervetulleita. Terveydenhoitajanne kertoo teille tarjolla olevasta
odotusajan hoidosta ja mahdollisista
synnytyspaikoista. Voitte keskustella
kokemuksistanne tulevina vanhempina
sekŠ ilon aiheistanne ja huolistanne
samoin kuin seksisuhteestanne. Terveydenhoitaja tiedustelee teiltŠ, onko
teillŠ erityisiŠ vaikeuksia ja tarvitsetteko
esimerkiksi tutkimuksia tai selvityksiŠ,
jotka koskevat mahdollisia perinnšllisiŠ
sairauksia suvuissanne.
Ensimmäinen käyntini
neuvolassa
..........................................................
Terveyskertomus
Terveydenhoitajasi laskee vauvasi todennŠkšisen syntymŠpŠivŠn sen pŠivŠn
perusteella, jona viimeiset kuukautisesi
alkoivat.
TŠmŠn tarkastuksen yhteydessŠ sinulta
kysytŠŠn viimeisten kuukautisten alkamispŠivŠŠ, kuukautiskierron pituutta,
aikaisempia raskauksia ja mahdollisia sairauksia. Sinut punnitaan ja verenpaineesi
mitataan. VirtsanŠytteestŠ tarkistetaan
virtsan proteiini ja sokeri sekŠ tarvittaessa
bakteerit, sillŠ raskaana olevat naiset
ovat alttiita virtsarakontulehduksille.
Tapaamisen lopuksi sovitaan seuraavien
terveystarkastusten ajankohdat.
Terveydenhoitaja aloittaa Šitiysneuvolakorttisi tŠyttŠmisen. Sinun on
otettava neuvolakorttisi mukaan kaikille
lŠŠkŠrikŠynneille ja terveydenhoitajan
tapaamisiin, jotta sinulla on tŠydelliset
tiedot kaikista tutkimuksista. Myšs sinua
hoitavat terveydenhoitoalan ammattilaiset saavat tiedot aikaisemmista tarkastuksista Šitiysneuvolakortista. PidŠ korttia
aina mukanasi, nŠin tiedot raskaudestasi
ovat aina tarvittaessa kŠytettŠvissŠ.
Milloin on vauvan laskettu aika?
Laskettu aika on pŠivŠmŠŠrŠ, jona vauvan
odotetaan syntyvŠn. Terveydenhoitajasi laskee ensimmŠisen pŠivŠmŠŠrŠn;
myšhemmin pŠivŠmŠŠrŠ varmennetaan
ultraŠŠnitutkimuksella. Tarkalla pŠivŠmŠŠrŠllŠ on merkitystŠ vain, jos vauva
syntyy yliaikaisena tai keskosena.
UltraŠŠnitutkimuksen perusteella
arvioitua laskettua aikaa kŠytetŠŠn, mikŠli
14
Raskaus
kuukautisista olevaan laskettuun aikaan
on eroa viisi pŠivŠŠ tai enemmŠn.
Raskauden kesto lasketaan 40 viikoksi
viimeisten kuukautistesi ensimmŠisestŠ
pŠivŠstŠ. Se lasketaan tŠllŠ tavoin, koska
suurin osa naisista tietŠŠ viimeisten kuukautistensa pŠivŠmŠŠrŠn mutta monet
naiset eivŠt tiedŠ tarkasti, koska lapsi on
siitetty.
KŠytŠnnšssŠ tŠmŠ tarkoittaa sitŠ, ettŠ
et ollut raskaana ensimmŠisten kahden
viikon aikana, koska et tietenkŠŠn tullut
raskaaksi sinŠ pŠivŠnŠ, jona kuukautisesi
alkoivat.
TŠsmŠllinen pŠivŠmŠŠrŠ riippuu kuukautiskierrostasi ja siitŠ, onko se tarkalleen
28 pŠivŠŠ. Jos kiertosi on hieman pidempi, tŠmŠ otetaan huomioon laskettua
aikaa mŠŠritettŠessŠ. EnsisynnyttŠjien
synnytyksen alkaminen venyy yleensŠ
noin yhdellŠ viikolla.
Synnytyspaikan valinta
Suomessa on tŠllŠ hetkellŠ 31 synnytyssairaalaa. Synnytyssairaala mŠŠrŠytyy
asuinpaikkakuntasi perusteella.
Useimmissa kunnissa on mahdollisuus
saada terveydenhoitaja synnytyksen
jŠlkeen kotikŠynnille tarkastamaan sinun
ja vauvasi vointi.
Synnytysyksiköt
Jokaisessa synnytysyksikšssŠ on saatavilla
kivunlievityksen kaikki muodot, samoin
kuin tarvittaessa sektiomahdollisuus.
YksikšissŠ tyšskentelevŠt kŠtilšt ja
synnytyslŠŠkŠrit yhdessŠ. KŠtilšt hoitavat
normaalit alaltiesynnytykset ja lŠŠkŠri on
kŠytettŠvissŠ tarvittaessa.
Kotisynnytys
Suomessa kotisynnytyksiŠ on erittŠin
vŠhŠn, arviolta reilusti alle 100 vuosittain.
MikŠli olet kiinnostunut kotisynnytyksestŠ, saat tietoa aiheesta Šitiysneuvolastasi
ja Aktiivinen synnytys ry:n sivustoilta
http://www.aktiivinensynnytys.Þ/.
KotisynnytyksessŠ olet rauhallisessa
ympŠristšssŠ omassa kodissasi, ja kŠtilš
kykenee keskittymŠŠn sinun tarpeisiisi. Tutkimuksissa ei ole ilmennyt, ettŠ
kotisynnytys ei olisi tŠysin turvallinen,
jos kotisynnytystŠ on suunniteltu koko
raskauden ajan, raskautesi on sujunut
ongelmitta, etkŠ kuulu ns. riskisynnyttŠjiin (esimerkiksi kaksosia odottavat,
perŠtilaraskaudet tai odottajan raskausmyrkytys tai muu perussairaus).
Haittana on se, ettŠ lŠŠketieteellisiŠ
kivunlievitysmenetelmiŠ ei ole kŠytettŠvissŠ ja jos synnytys ei etene normaalisti,
sinut on siirrettŠvŠ synnytyssairaalaan.
On tŠrkeŠŠ valmistautua tŠtŠ mahdollisuutta varten, jotta et olisi liian pettynyt
siihen, ettŠ et onnistunut synnyttŠmŠŠn
vauvaasi kotona.
Kotisynnytys vaatii odottajalta tavallista
huolellisempaa valmistautumista ja kŠtilšn lŠsnŠoloa synnytyksessŠ sekŠ vastuukysymysten ymmŠrtŠmistŠ: kotona ei ole
mahdollisuutta sektioon ja mahdollinen
siirtyminen sairaalaan kesken synnytyksen vie oman aikansa.
Omia merkintöjä
Isosisko mukana neuvolakŠynnillŠ
Raskaus
15
Jos olet Rhesus-negatiivinen ja vauva on
Rhesus-positiivinen, sinulle annetaan 72
tunnin kuluessa synnytyksestŠ anti-Dpistos, jotta estettŠisiin Rhesus-ongelmat
mahdollisten myšhempien raskauksien yhteydessŠ. TŠmŠ menettely on
kŠytŠnnšssŠ poistanut Rhesus-sairauden
Suomessa.
EnsimmŠinen lŠŠkŠrikŠynti
Ensimmäisellä terveydenhoitajakäynnillä tehtävät tutkimukset
Hemoglobiinimittaus
Hemoglobiini on pigmentti, joka vŠrjŠŠ
veren punaiseksi. Hemoglobiiniproteiini
sijaitsee punaisissa verisoluissa, ja sen
tehtŠvŠnŠ on kuljettaa happea keuhkoista kaikkiin kehon kudoksiin, jotka
tarvitsevat happea. On normaalia, ettŠ
hemoglobiiniarvosi heikkenevŠt hieman
raskauden aikana. Heikkeneminen
johtuu siitŠ, ettŠ kehossasi on enemmŠn
nesteitŠ, jotka laimentavat vertasi. Keskustele terveydenhoitajan kanssa siitŠ,
mikŠ olisi sinulle paras rautavalmiste.
Saatavilla on myšs nestemŠisiŠ rautavalmisteita, jotka eivŠt yleensŠ ŠrsytŠ vatsaa
(ks. myšs Raskausajan ruokavalio).
16
Raskaus
Veriryhmä
VeriryhmŠn mŠŠrittelemiseen on monta
menetelmŠŠ. Tunnetuimmat menetelmŠt
ovat AB0-veriryhmŠjŠrjestelmŠ ja Rhesus-veriryhmŠjŠrjestelmŠ. Rhesus-tekijŠn
mŠŠrittŠmiseksi otetaan verinŠyte. Kaikista Suomen neuvoloissa asioivista ŠideistŠ
otetaan verinŠyte 8Ð12 raskausviikolla.
RhD-negatiivisista ŠideistŠ otetaan
lisŠnŠytteet raskausviikoilla 24Ð26 ja
36, koska heillŠ on tavallista suurempi
riski muodostaa veriryhmŠvasta-aineita. Jos RhD-positiivinen Šiti on saanut
verensiirtoja tai synnyttŠnyt keltaisuuden
vuoksi hoidetun lapsen, otetaan lisŠnŠyte
myšs raskausviikolla 36. Veripalvelun
veriryhmŠosasto tekee kaikki Suomen
raskaudenaikaiset veriryhmŠvasta-ainetutkimukset. Toiminta on keskitetty yhteen laboratorioon STAKESin suositusten
mukaisesti.
Vauvasi veriryhmŠ tutkitaan synnytyksen
jŠlkeen, jos itse olet Rhesus-negatiivinen.
Verenpaine
Normaali verenpaine on noin 120/80. Jos
verenpaineesi on kohonnut, tŠmŠ saattaa
viitata raskauden aikaiseen verenpainetautiin tai raskausmyrkytyksen varhaisiin
oireisiin. Matala verenpaine ei ole
ongelma, mutta saatat tuntea huimausta
erityisesti silloin, kun nouset nopeasti
ylšs istuma-asennosta.
Virtsanäytteet
Joskus virtsasi saattaa nŠyttŠŠ hieman
samealta. TŠmŠ voi johtua emŠttimen
eritteiden mŠŠrŠn lisŠŠntymisestŠ, ja
se on normaalia raskauden aikana.
Virtsan sokeri saattaa merkitŠ kehittyvŠŠ
diabetesta, mutta on todennŠkšisempŠŠ,
ettŠ munuaisesi vain erittŠvŠt enemmŠn
sokeria raskauden aikana. TŠstŠ ei tarvitse olla huolissaan. Syy voidaan selvittŠŠ
tekemŠllŠ tarvittaessa sokerirasituskoe.
Proteiini virtsassa saattaa merkitŠ
virtsarakontulehdusta, joka on helposti
hoidettavissa. Raskauden jŠlkipuoliskolla proteiini virtsassa voi viitata myšs
alkavaan raskausmyrkytykseen.
Bakteerit virtsassa ovat merkkinŠ virtsarakontulehduksesta, joka on hoidettava.
Paino
Noin 10Ð15 kg:n painonlisŠys raskauden aikana on normaalia. Painosi pitŠisi
kuitenkin lisŠŠntyŠ vain 8Ð10 kg, jos
olet ylipainoinen, ja noin 14Ð15 kg, jos
olet alipainoinen. PainonlisŠys jakautuu
seuraavasti:
Jos painonlisŠyksesi on tŠtŠ suurempi, se
saattaa johtua siitŠ, ettŠ ruokahalusi on
suuri, mutta syynŠ voi olla myšs se, ettŠ
kehoosi kertyy nestettŠ.
LievŠ turvotus eli nesteen kertyminen on
yleistŠ raskauden viimeisellŠ neljŠnneksellŠ (ks. Harjoituksia aineenvaihduntasi
parantamiseksi). Vakava nestekertymŠ
saattaa olla yksi merkki alkavasta raskausmyrkytyksestŠ.
Omia merkintöjä
¥ vauva (noin 3,5 kg)
¥ kohdun koon ja painon lisŠys (noin 1
kg)
¥ istukka (noin 0,5 kg)
¥ rintojen suureneminen (noin 1 kg)
¥ lapsivesi (noin 1 kg)
¥ nesteen kerŠŠntyminen kehoosi (noin
1,5 kg)
¥ lisŠŠntynyt veren mŠŠrŠ (noin 1,5 kg)
¥ rasvavarastot (noin 0,5-1 kg), jotka
kertyvŠt ylimŠŠrŠiseksi energiaksi
imetystŠ varten
VaaÕalla
libero.fi
Raskaus
17
€itiysneuvolassasi on puhelinaikoja,
joiden aikana voit soittaa, mikŠli sinulla
on mielessŠsi kysymys, johon haluaisit
saada vastauksen.
Jos tuleva isŠ haluaisi keskustella terveydenhoitajasi kanssa, voitte mainiosti
pyytŠŠ tŠtŠ mahdollisuutta.
EnsimmŠinen neuvolakŠynti
Ensimmäinen lääkärikäyntisi
Saat muistutuksen ensimmŠisestŠ
tapaamisesta lŠŠkŠrin kanssa noin 12Ð16
raskausviikolla. Tapaamispaikkana on
neuvola. TŠllŠ kŠynnillŠ lŠŠkŠri tutkii palpoimalla Šidin kohdun varmistaakseen,
vastaako sen koko raskausajan pituutta,
ja tarkistaakseen, ettŠ kehitys vaikuttaa
normaalilta.
Ensimmäisen lääkärikäyntini
päivämäärä
..........................................................
18
Raskaus
Se, ettŠ tunnet terveydenhoitajasi ja
tiedŠt, ettŠ hŠn tuntee sinut, luo luottamuksellisen suhteen vŠlillenne. TŠllŠ
kŠynnillŠ keskusteluissa hoitajan kanssa
keskitytŠŠn siihen, miltŠ raskaana oleminen tuntuu ja millaiseksi te molemmat
koette vanhemmaksi tulon.
Terveydenhoitaja varmistaa, ettŠ saatte
riittŠvŠt tiedot, ja puhuu kanssanne
voimavaroistanne ja elintavoistanne
sinŠ aikana, kun olet raskaana. HŠn
keskustelee kanssasi myšs siitŠ, mitŠ sinŠ
itse voit tehdŠ varmistaaksesi sen, ettŠ
tuleva vauvasi on terve ja kehittyy niin
hyvin kuin mahdollista, ja vastaa kaikkiin
mahdollisiin kysymyksiisi.
TŠllŠ kŠynnillŠ odottava Šiti punnitaan ja
hŠneltŠ mitataan verenpaine ja otetaan
virtsanŠyte. Vauvan painoarvio ja tarjonta
(vauvan asento) tarkistetaan vasta 34
viikon jŠlkeen.
Terveydenhoitaja keskustelee kanssasi myšs mahdollisuudesta osallistua
synnytysvalmennukseen tai vanhempainryhmiin.
Perhevalmennukset
Terveydenhoitajasi jŠrjestŠŠ ryhmŠtapaamisia 6Ð8:n vauvaa odottavan parin
kanssa, jolloin kukin tapaaminen kestŠŠ
noin 90 minuuttia. TŠmŠ antaa teille
mahdollisuuden verkostoitua, mistŠ on
hyštyŠ teille vauvan syntymŠn jŠlkeenkin. Saatte tapaamisista tarpeellista tietoa
raskauden ajan muutoksista, parisuhteesta ja vanhemmuudesta, vauvan hoidosta
ja imetyksestŠ. Joissakin neuvoloissa
tapaamisiin on liitetty myšs synnytysvalmennuksen osuus, joissain se jŠrjestetŠŠn synnytyssairaalassa.
Käynti synnytyssairaalassa
Useimmat synnytyssairaalat tarjoutuvat
esittelemŠŠn sinulle tilat ennen synnytystŠ. Synnytyssairaalassa saatetaan jŠrjestŠŠ esittelykierrokset oman aikataulun
mukaan. Toisinaan vauvaa odottavilla
perheillŠ on mahdollisuus nŠhdŠ synnytyssairaalan tilat ns. virtuaalikierroksen
kautta sairaalan www-sivustojen kautta.
Saat tietoa terveydenhoitajaltasi oman
synnytysyksikkšsi kŠytŠnteistŠ.
Monilla sairaaloilla on
omat verkkosivut
Raskauden seuranta ja
tutkimukset /
sikiöseulonta
UltraŠŠnitutkimus Ð jossa kŠytetŠŠn
korkeataajuisia (ultraŠŠni) ŠŠniaaltoja
Ð mahdollistaa kohdun, vauvan, istukan,
napanuoran ja lapsiveden kuvantamisen.
Tutkimus tehdŠŠn joko emŠttimen kautta
tai vatsan pŠŠltŠ, ja sen suorittaa kŠtilš,
terveydenhoitaja tai lŠŠkŠri.
UltraŠŠnitutkimus on tŠysin vaaraton
Ð tŠmŠn tyyppisiŠ terveystutkimuksia
on tehty jo lŠhes 50 vuoden ajan, eikŠ
missŠŠn tutkimuksissa ole ilmennyt, ettŠ
raskaudenaikaiset ultraŠŠnitutkimukset
olisivat olleet millŠŠn tavoin haitallisia.
UltraŠŠnitutkimus voidaan suorittaa eri
ajankohtina ja eri sisŠltšisenŠ sen mukaan miten suhtaudut perheesi kanssa
sikišseulontoihin.
Sikišseulonnat ovat kaikki tŠysin vapaaehtoisia, ja voit missŠ seulonnan vaiheessa tahansa pidŠttŠytyŠ tutkimuksista!
Niskapoimun mittaus viikolla 11Ð13
1. Varhaisraskauden yleinen
ultraäänitutkimus
TŠmŠ on tutkimus, jossa varmistetaan,
ettŠ vauvan sydŠn lyš, mitataan vauvan
koko ja tarkistetaan, ettŠ laskettu aika
on arvioitu oikein (eli ettŠ vauvan koko
vastaa laskettua raskausikŠŠ). Vanhempien toivomuksesta voidaan tŠmŠn
tutkimuksen yhteydessŠ tehdŠ myšs niskaturvotustutkimus. Tutkimuksen tekevŠ
ammattilainen tarkistaa myšs, odotatko
mahdollisesti useampaa vauvaa. TŠmŠ
tutkimus tehdŠŠn 10+0 Ð 13+6 raskausviikolla.
2. Varhaisraskauden
yhdistelmäseulonta
TŠllŠ tutkimuksella seulotaan kromosomipoikkeavuuksia ja se koostuu kolmesta
eri vaiheesta (kahden ensimmŠisen
vaiheen jŠrjestys saattaa vaihdella paikkakunnittain). EnsinnŠ otetaan verikoe 9+0
Ð 11+6 raskausviikolla. Toiseksi tehdŠŠn
varhaisraskauden ultraŠŠnitutkimus 11+0
-13+6 raskausviikolla, johon sisŠllytetŠŠn
www.vaestoliitto.fi
EnsimmŠinen ultraŠŠnitutkimus
lisŠksi vauvan niskaturvotuksen mittaus.
Kolmannessa vaiheessa verikokeen
ja ultraŠŠnitutkimuksen tulokset sekŠ
tietyt odottajan tiedot (paino, tupakointi, mahdolliset lŠŠkitykset ja aiemmat
kromosomipoikkeavuudet) yhdistetŠŠn
tietokoneohjelmapohjaisessa riskilaskentaohjelmassa. Vastaukseksi saada tietty
riskisuhdeluku, joka kertoo arvion vauvan kromosomipoikkeavuuden todennŠkšisyydestŠ. TŠmŠ luku ei ole sama
kuin lopullinen vastaus. Kohonneen
todennŠkšisyyden perusteella sinulle tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin
eli istukka- tai lapsivesipunktioon. NŠihin
jatkotutkimuksiin liittyy pieni keskenmenoriski (<1%).
3. Rakenneultraäänitutkimus
TŠmŠ on kattava tutkimus, jossa vauva
tutkitaan pŠŠstŠ varpaisiin, jotta voidaan
poissulkea useimpien Ð ja vakavimpien
Ð poikkeavuuksien mahdollisuus. TŠmŠ
on perusteellinen vauvan tutkimus.
Tutkimuksen tekevŠ terveydenhoitoalan
Raskaus
19
Uskomus
Lapsivesitutkimus osoittaa varmasti,
odotatko poikaa vai tyttšŠ.
Tarua vai totta?
TŠmŠ on totta.
UltraŠŠnikuva viikolta 13
ammattilainen tarkastaa luonnollisesti
jŠlleen myšs sen, odotatko kaksosia tai
onko sikišitŠ tŠtŠkin useampia, tutkii
istukan ja tarkistaa lapsiveden mŠŠrŠn.
TŠmŠ tutkimus suositellaan tehtŠvŠksi
noin 18 -21+6 raskausviikolla tai halutessasi vasta raskausviikon 24+0 jŠlkeen.
MyšhŠisempi rakenneultraŠŠnitutkimus
on sisŠllšltŠŠn aivan samanlainen kuin
aiempikin. Erona on mahdollisten varmennettujen vaikeiden poikkeavuuksien
jatkotoimenpiteet: Suomen lain mukaan
raskauden keskeytys ei ole mahdollista
24+0 raskausviikon jŠlkeen minkŠŠn syyn
vuoksi.
4. Tarkennettu rakenneultraäänitutkimus
TŠmŠ tutkimus suoritetaan vain erikoistapauksissa, ja sen tekevŠt erityiskoulutuksen saaneet lŠŠkŠrit. Se tehdŠŠn
esimerkiksi vauvan sydŠmen ja aivojen
yksityiskohtaista tutkimusta varten. TŠmŠ
tutkimus tehdŠŠn ainoastaan silloin, jos
20
Raskaus
3D-ultraŠŠnikuva viikolta 32
epŠillŠŠn tiettyjŠ sairauksia tai rakennepoikkeavuuksia.
Niskaturvotustutkimus
Niskaturvotustutkimus on tutkimus, jossa
mitataan ultraŠŠnitutkimuksessa niskapoimun turvotus eli vauvan niskan ihon
ja ihonalaisen kudoksen paksuus. Kun
tiedetŠŠn raskauden kesto ja niskaturvotuksen mŠŠrŠ, voidaan arvioida lapsen
riski saada Downin syndrooma (tŠmŠ on
kromosomihŠiriš) Ð Downin syndrooma
on syynŠ 85 prosenttiin kaikista vakavista
kromosomihŠirišistŠ. TŠmŠ tutkimus
suositellaan tehtŠvŠksi 11Ð13+6 raskausviikolla.
Ensimmäisen ultraäänitutkimuksen päivämäärä:
..........................................................
Myöhemmät
ultraäänitutkimukset
MikŠli myšhemmin raskauden aikana
epŠillŠŠn, ettŠ vauva ei kasva ja kehity
normaalisti, vauvan painoa ja yleiskuntoa
voidaan seurata tekemŠllŠ uusi ultraŠŠnitutkimus, jossa seurataan lapsiveden
mŠŠrŠŠ, vauvan liikkeitŠ, kasvua ja verenkiertoa napanuoran kautta sekŠ vauvan
verisuonia jne. On myšs mahdollista
tehdŠ lapsivesitutkimus ja napanuorasta
otettava verikoe.
3D/4D ultraäänitutkimus
TŠmŠ on verrattain uudentyyppinen
ultraŠŠnitutkimus, jossa saadaan
kolmiulotteinen pysŠytyskuva (3D)
tai kolmiulotteinen liikkuva kuva (4D)
kohdussa olevasta vauvasta. TŠmŠn
tyyppinen ultraŠŠnitutkimus on eri muodoissaan saatavilla lŠŠketieteellisillŠ syillŠ
useimmissa sairaaloissa. Yksityisklinikat
tarjoavat mielellŠŠn 3D/4D-tutkimuksia.
Uskomus
Shettlesin menetelmŠ
Poikien Y-kromosomit liikkuvat nopeammin kuin tyttšjen X-kromosomit. Jos
olet yhdynnŠssŠ lŠhellŠ ovulaatiohetkeŠ,
vauvasta tulee poika. X-kromosomit ovat
puolestaan pidempi-ikŠisiŠ, joten jos lapsi siitetŠŠn 2Ð4 pŠivŠŠ ennen ovulaatiota,
vauvasta tulee tyttš.
Tarua vai totta?
TŠmŠn teorian tueksi ei ole olemassa
tieteellistŠ nŠyttšŠ. Yksi tutkimus tehtiin
vuonna 1995, mutta se ei tukenut tŠtŠ
kŠsitystŠ. Jos uskot tŠhŠn teoriaan, on
tŠrkeŠŠ, ettŠ tiedŠt, milloin ovulaatio
tapahtuu.
On kuitenkin aina hieman todennŠkšisempŠŠ, ettŠ odotat poikavauvaa,
sillŠ 51,2 % kaikista vastasyntyneistŠ on
poikia ja 48,8 % tyttšjŠ.
Kromosomitutkimus
Kromosomitutkimus on kaikkien
sellaisten naisten kŠytettŠvissŠ, joilla on
normaalia suurempi riski saada lapsi, jolla on kromosomipoikkeamia tai tiettyjŠ
perinnšllisiŠ sairauksia. Testi voidaan
tehdŠ istukkabiopsialla, jossa istukasta
otetaan pieni solunŠyte noin 11Ð13
raskausviikolla, tai lapsivesitutkimuksella. Lapsivesitutkimus tehdŠŠn yleensŠ
15Ð16 raskausviikolla. KudosnŠyte tai
lapsivesisolut viljellŠŠn, ja kun ne jakautuvat, valmistuu kromosomeja, jotka
tutkitaan. Kun olet kŠynyt istukka- tai
lapsivesitutkimuksessa, sinun on syytŠ
levŠtŠ loppupŠivŠ. Istukka- ja lapsivesitutkimuksen tulokset saat kolmessa, neljŠssŠ viikossa. Vaihtoehtoinen testi Ð ns.
FISH-testi Ð antaa melko varman mutta
ei tŠysin lopullista tulosta muutamassa
pŠivŠssŠ.
Saatavilla olevat tutkimukset
1.1.2010 alkaen Suomen julkisen terveydenhuollon tarjoamat sikišseulonnat on
yhtenŠistetty asetuksen mukaiseksi.
Uskomus
Jos sinulla on jo enemmŠn kuin yksi
poika, on todennŠkšistŠ ettŠ saat jŠlleen
poikavauvan.
Tarua vai totta?
TŠmŠ on totta, mutta ei tiedetŠ, miten
suuri todennŠkšisyys todellisuudessa
on.
CTG-rekisteröinti
CTG-rekisteršinnistŠ kŠtilš ja lŠŠkŠri saa
tietoa vauvan voinnista.
CTG:n suorittaminen antaa terveydenhuoltoalan ammattilaisille vŠlittšmŠsti
tiedon vauvan voinnista.
CTG-rekisteršintiŠ kŠytetŠŠn esimerkiksi,
jos vauvan liikkeet ovat mielestŠsi vŠhentyneet tai jos istukan epŠillŠŠn toimivan
puutteellisesti, mihin liittyy riski vauvan
kasvun viivŠstymisestŠ. CTG-rekisteršintiŠ kŠytetŠŠn myšs synnytyssairaaloissa
synnytyksen aikana. CTG mitataan sykeanturilla ja sikišn supistuksia mittaavalla
anturilla, joka kiinnitetŠŠn paikalleen Šidin
vatsan pŠŠlle kohdun ylŠpuolelle. CTG
voidaan myšs mitata laittamalla ohut
katetri suoraan kohtuun, tŠmŠn avulla
voidaan rekisteršidŠ kohdun sisŠistŠ
painetta supistusten aikana ja saada tietoja
supistusten voimakkuudesta. CTG-tutkimuksen aikana monitori toisinaan lakkaa
mittaamasta vauvan sykettŠ; nŠin kŠy sen
vuoksi, ettŠ vauva on liikkunut.
CTG-rekisteršinti kestŠŠ noin 20Ð30 minuuttia. Tarvittaessa mittausta jatketaan
pidempŠŠnkin.
Uskomus
Istukkabiopsia
TŠmŠ testi osoittaa vauvan sukupuolen
100 prosentin varmuudella.
Tarua vai totta?
Melkein totta Ð toisinaan kŠy kuitenkin
niin, ettŠ tehdŠŠn virhe ja nŠytteessŠ
onkin Šidin kudosta.
Muuta teknologiaa
Moderni teknologia (entsyymitoiminnan
tutkimukset ja molekylaaribiologiset
teknologiat) mahdollistaa joidenkin
perinnšllisten aineenvaihdunnan
hŠirišiden diagnosoimisen ja tiettyjen
patogeenisten geenien olemassaolon
osoittamisen. Tutkimukset tehdŠŠn
osittain vanhemmille, osittain vauvasta
saatavien nŠytteiden (lapsivesitutkimus
/ istukkabiopsia) perusteella. Keskustele
oman neuvolalŠŠkŠrisi kanssa, jos suvussasi on perinnšllisiŠ sairauksia.
Tutkimushankkeet
Synnytyssairaaloissa saattaa olla meneillŠŠn erilaisia tutkimushankkeita, jotka
kestŠvŠt useiden vuosien ajan. NŠihin
tutkimuksiin osallistuminen on aina
vapaaehtoista.
Raskaus
21
Nimet
Kun keskustelette siitŠ, odotatteko tyttšŠ
vai poikaa, te ja vanhempanne ja ystŠvŠnne esitŠtte mahdollisesti myšs ajatuksia
siitŠ, mikŠ nimi lapsellenne pitŠisi antaa.
Merkitse nŠmŠ ehdotukset muistiin, ja
lisŠŠ mahdollisesti myšs tiedot siitŠ, kuka
ehdotti mitŠkin nimeŠ Ð tŠtŠ saattaa olla
mielenkiintoista lukea myšhemmin.
Nimiehdotuksia:
Kirjoita nimiehdotukset muistiin
Poika vai tyttö?
SekŠ munasolussa ettŠ siittišsolussa
on kromosomeja (kummassakin 23).
HedelmšitetyssŠ munasolussa on siten
46 kromosomia. NŠmŠ kromosomit
sisŠltŠvŠt meidŠn yksilšlliset, perinnšlliset geenimme. Jokaisessa munasolussa
on yksi X-kromosomi. Noin puolet
siittišsoluista kantaa X-kromosomeja;
loput puolet kantavat Y-kromosomeja.
Kun Y-kromosomin sisŠltŠvŠ siittišsolu
hedelmšittŠŠ munasolun, tuloksena oleva XY-kromosomiyhdistelmŠ mŠŠrittŠŠ
lapsen sukupuoleksi pojan. Jos X-kromosomin sisŠltŠvŠ siittišsolu hedelmšittŠŠ
munasolun, tuloksena oleva XX-yhdistelmŠ merkitsee tyttšŠ. Lapsen sukupuoli
mŠŠrŠytyy toisin sanoen hedelmšityshetkellŠ.
Raskauden ensimmŠisten 10 viikon
aikana poika- ja tyttšvauvat kehittyvŠt
samalla tavalla ja luovat saman alkeellisen
sukupuolirauhasten ja -elinten aihion.
22
Raskaus
Sukupuolikromosomit mŠŠrittŠvŠt
kuitenkin vauvan jatkokehityksen 10.
raskausviikon jŠlkeen (ks. Raskauskalenteri).
Lasketun ajan määrittäminen
Laskettu aika voidaan mŠŠrittŠŠ monin
eri tavoin:
¥ Vauvasi laskettu aika voidaan mŠŠrittŠŠ
viimeisten kuukautistesi ensimmŠisen
pŠivŠn perusteella kŠyttŠmŠllŠ raskauskiekkoa. Voit myšs itse mŠŠritellŠ
lasketun ajan seuraavan kaavan avulla
Viimeisten kuukautisten ensimmŠinen
pŠivŠ
+ 7 (10) pŠivŠŠ
- 3 kuukautta
(NykyŠŠn lisŠtŠŠn mieluummin 10
pŠivŠŠ kuin seitsemŠn pŠivŠŠ)
¥ UltraŠŠnitutkimuksella
Vauvan liikkeet
Jokainen vauva liikkuu eri tavoin
Vauvan liikkeet tuntuvat aluksi kuin
kuplilta vatsassasi. ÓKuplatÓ muuttuvat
kuitenkin voimakkaammiksi, kun vauvan
paino kasvaa. Raskausajan loppua kohti
vauvan liikkeet tuntuvat ehkŠ mielestŠsi
harkitummilta ja vaativammilta. TŠmŠ
johtuu siitŠ, ettŠ vauvalla on nyt hyvin
vŠhŠn liikkumatilaa.
Sikišn liikkeet ovat aluksi varsin epŠsŠŠnnšllisiŠ. Varhaisissa vaiheissa saattaa
kulua tunteja ja/tai pŠiviŠ ennen kuin
tunnet vauvan liikkuvan.
Aiemmin synnyttŠneet naiset tuntevat
vauvan liikkeet noin 16Ð18 raskausviikolla. EnsimmŠistŠ lastaan odottavat eivŠt
ehkŠ aluksi tiedŠ, miltŠ sikišn liikkeet
tuntuvat, ja he yleensŠ tulevat tietoisiksi
niistŠ noin 18Ð22 raskausviikolla.
Jos tunnet vauvan liikkeet vasta hieman
myšhemmin, tŠmŠ saattaa johtua siitŠ,
ettŠ istukka sijaitsee kohtusi etupuolella
tai sinulle on kertynyt paljon painoa
raskauden aikana. Jos huolestut siitŠ,
ettŠ tunnet liikkeitŠ vain hyvin harvoin,
ota yhteyttŠ synnytyssairaalasi kŠtilššn,
neuvolaan tai lŠŠkŠriin.
Merkitse muistiin, milloin
tunnet vauvan liikkeet
Muutamissa synnytyssairaaloissa kŠytetŠŠn Ð 32. raskausviikolta lŠhtien Ð sikišn
liikkeiden kirjaamista yhtenŠ keinona
seurata vauvaa.
Jos vauvan liikkeiden rytmi muuttuu,
tŠmŠ saattaa johtua siitŠ, ettŠ vauva
nukkuu tai ettŠ Ð kun hŠn kasvaa Ð hŠ-
Omia merkintöjä
IsŠ kuuntelee sydŠnŠŠniŠ
nellŠ ei ole enŠŠ tilaa liikkua kohdussa.
Voit herŠttŠŠ vauvan tšnŠisemŠllŠ hŠntŠ
hellŠsti kŠdellŠsi tai paneutua makuullesi,
rentoutua ja lŠhettŠŠ vauvalle rakastavia
ajatuksia. Voit mahdollisesti herŠttŠŠ
vauvan myšs juomalla nopeasti lasillisen
kylmŠŠ vettŠ.
Keskustele lŠŠkŠrisi tai kŠtilšsi kanssa, jos
sikišn liikkeet muuttuvat merkittŠvŠsti.
Päivämäärä, jolloin ensi kertaa
tunsit vauvan liikkeet:
..........................................................
EnsisynnyttŠjŠllŠ kohdun kasvu alkaa nŠkyŠ yleensŠ
viikkojen 18.-20. vaiheilla
libero.fi
Raskaus
23
5 viikkoa
Raskauskalenteri
Raskauden seuraaminen viikko
viikolta
Raskauden ensimmŠiseksi pŠivŠksi
lasketaan kŠytŠnnšn syistŠ viimeisten
kuukautistesi ensimmŠinen pŠivŠ.
Todellisuudessa hedelmšitys on voinut
tapahtua vasta ovulaation aikaan kaksi
viikkoa myšhemmin.
24
Raskaus
UltraŠŠnikuva viikolta 5
EnsimmŠisten kahden viikon aikana et
siis ole todellisuudessa raskaana. TŠmŠ
merkitsee sitŠ, ettŠ vauvasi on kŠytŠnnšssŠ kaksi viikkoa nuorempi kuin sen
ÓraskausikŠÓ. Useimmat naiset muistavat,
milloin heillŠ oli viimeksi kuukautiset,
mutta kaikki naiset eivŠt tunne mitŠŠn
ovulaation yhteydessŠ. Siksi on valittu
edellŠ kuvattu laskentatapa.
TŠstŠ raskauskalenterista nŠet, mitŠ tapahtuu viikko viikolta ja voit lukea vauvan
keskimŠŠrŠisen koon ja painon siihen
saakka, kunnes hŠn syntyy. Koko ja paino
voivat kuitenkin vaihdella. Raskauden
ensimmŠisellŠ puoliskolla suurin osa vauvoista kasvaa samaa vauhtia, mutta sen
jŠlkeen kasvuvauhti saattaa olla erilainen.
SyntymŠpainoltaan sekŠ 3 000 g:n vauvat
ettŠ 4 000 g:n vauvat ovat normaalipainoisia.
TŠmŠn kirjan koot ja painot ovat Tanskan
terveysviraston (Sundhedstyrelsen)
julkaisemien tietojen mukaisia.
UltraŠŠnitutkimuksen ansioista on mahdollista todeta sikišn koko hyvin aikaisessa vaiheessa. Vauvan pituus mitataan
14. raskausviikkoon saakka millimetreinŠ
pŠŠlaelta peppuun (Crown-Rump-mitta
= CRL). TŠmŠn jŠlkeen vauvan pituus
mitataan senttimetreinŠ pŠŠstŠ varpaisiin
vasta syntymŠnsŠ jŠlkeen. On myšs
mahdollista mitata vauvan pŠŠn leveys
(biparietaali = BP) millimetreinŠ. Ja jos
mitataan myšs reisiluun (femur = Fe)
pituus ja vartalon ympŠrys (abdominal
circumference= AC), saadaan melko
tŠsmŠllinen vaikutelma vauvan koosta ja
raskausiŠstŠ.
Voit merkitŠ raskautesi pŠivŠmŠŠrŠt
seuraaviin tietokenttiin.
Sivustolla libero.Þ voit ladata sovelluksen
ja saada lisŠŠ tietoa vauvasi kehityksestŠ.
Raskausviikot 2–3 Pvm: ..............
Useimmilla naisilla irtoaa kypsŠ munasolu
jommastakummasta munatorvesta kerran
kuukaudessa. TŠnŠ aikana emŠttimen
erite muuttaa koostumustaan siten, ettŠ
siittišsolujen on helpompi tunkeutua
siihen. Munasolun kypsymisaikana mies
voi tuottaa miljardeja siittišsoluja. Jokainen siemensyšksy voi sisŠltŠŠ jopa 500
miljoonaa siittišsolua. Olosuhteet ovat
sellaiset, ettŠ vain joka kymmenes niistŠ
saavuttaa munasolun). Siittišsolut sŠilyttŠvŠt hedelmšittŠmiskykynsŠ noin 48 tunnin
ajan. Siittišsolulta kestŠŠ 30 minuutista 48
tuntiin saavuttaa munasolu. Se siittišsolu,
joka ehtii ensin, tunkeutuu munasoluun
ja hedelmšittŠŠ sen. Siittišsolu menettŠŠ
ÓhŠntŠnsŠÓ (ßagellum) ja kasvaa pian
samankokoiseksi kuin munasolun tuma.
Siittiš ja tuma yhtyvŠt ja uusi elŠmŠ alkaa
Ð uusi ihminen on saanut alkunsa.
Munasolu kypsyy jommassakummassa naisen munasarjassa ja odottaa
hedelmšitystŠ jommassakummassa
munatorvessa. Se kykenee elŠmŠŠn tŠssŠ
ravinteikkaassa ympŠristšssŠ muutaman
pŠivŠn ajan. Jos sitŠ ei hedelmšitetŠ, se
jatkaa alas kohtuun ja tulee ulos naisen
seuraavien kuukautisten yhteydessŠ.
Monet naiset sanovat
tunteneensa hedelmöittymisen
tapahtuneen – jokin tuntui
kehossa erilaiselta – esimerkiksi
heikko tuntemus rinnoissa.
Muistatko tunteneesi jotain
tällaista?
Raskausviikot 3
Pvm: ..............
Nyt siittišsolu on tunkeutunut munasoluun. Hedelmšittynyt munasolu pysyy
munatorven ulkopuolella muutaman pŠivŠn ajan jakautuen yhŠ uudelleen neljŠksi
soluksi, kahdeksaksi soluksi jne.
NeljŠntenŠ raskauspŠivŠnŠ hedelmšitetty
munasolu nŠyttŠŠ hieman mulperipuun
hedelmŠltŠ. Se liikkuu munatorven kautta huomattavasti tilavampaan kohtuun.
Hedelmšittynyt munasolu kiinnittyy
kohdun ravinteikkaaseen limakalvoon,
ja istukka kehittyy munasolun kiinnittymiskohtaan. TŠmŠ on yleensŠ kohdun
ylŠosassa.
Juuri sillŠ hetkellŠ, kun siittišsolu
ensimmŠisenŠ tunkeutui munasoluun,
mŠŠrŠytyi se, odotatko poikaa vai tyttšŠ.
Siittišsolu mŠŠrŠŠ vauvan sukupuolen.
Hedelmšittyneen munasolun solut
jatkavat jakautumista. Ovulaatiosta on
kulunut noin yksi viikko. Hedelmšittynyt
munasolu koostuu noin sadasta solusta;
sen lŠpimitta on 0,2 mm, eli se on noin
nuppineulan pŠŠn kokoinen. EnsimmŠiset alkeelliset merkit (aihio) aivo- ja
hermosolujen kehittymisestŠ muodostuvat. Jotkin solut rakentavat itse vauvaa.
Toiset solut muodostavat istukan, joka
liittyy lŠheisesti kohdun ravinteikkaaseen
limakalvoon. Progesteroni-hormonia
erittyy nopeasti kasvavina pitoisuuksina,
jotta varmistetaan elinkelpoinen raskaus
ja se, ettŠ kohdun limakalvo kehittyy
auttamaan munasolun pysymistŠ kiinnittyneenŠ.
AivolisŠkkeeseesi ja munasoluihisi lŠhtee
kemiallisia viestejŠ siitŠ, ettŠ olet raskaa-
libero.fi
na ja ettŠ kuukautiskierto voi pysŠhtyŠ
siksi aikaa. TŠmŠ merkitsee sitŠ, ettŠ
myšs kuukautiset loppuvat.
AamulŠmpšsi on noussut noin 37 asteeseen. Myšs tŠmŠ johtuu progesteronin
erittymisestŠ.
Raskausviikot 4
Pvm: ..............
Saatat tuntea olosi tavanomaista
vŠsyneemmŠksi ja pŠŠtŠsi saattaa sŠrkeŠ
hieman.
Munasolu on nyt kooltaan 0,5 mm ja se
on havaittavissa paljaalla silmŠllŠ. Se on
kiinnittynyt kohdun seinŠmŠn limakalvoon. Joillakin naisilla tulee hieman
verenvuotoa munasolun kiinnittyessŠ Ð
siitŠ ei tarvitse huolestua. Istukka
muodostuu munasolun ympŠrille ja
erittŠŠ raskauteen ja alkion kehittymiseen
tarvittavia hormoneja. Alkio saa happea
ja ravintoa istukan kautta, ja istukka
kuljettaa myšs kuona-aineet pois alkiosta
puhdistamalla sen veren.
Huomaa, ettŠ eivŠt ainoastaan happi
ja ravinto vaan myšs nikotiini, alkoholi
ja lŠŠkeaineet kulkevat sinusta alkion
verenkiertoon. Alkio saa sinulta myšs
arvokkaita vasta-aineita. NŠmŠ vastaaineet suojelevat vastasyntynyttŠ tietyiltŠ
sairauksilta hŠnen ensimmŠisten elinkuukausiensa aikana. Istukkaa peittŠvŠt
kalvot, jotka muodostavat Ð raskauden
aikana Ð pallonmuotoisen lapsivesiontelon, jossa alkio on kiinnittyneenŠ. TŠmŠ
ÒpalloÓ tarjoaa myšs suojaa fyysisiŠ iskuja
vastaan ja varmistaa sen, ettŠ alkio pysyy
kosteana eikŠ kuivu. Kymmenen ensimmŠisen raskausviikon aikana kohdun
Raskaus
25
limakalvot tuottavat lapsivettŠ. TŠmŠn
jŠlkeen vauva osallistuu nesteen muodostumiseen nielemŠllŠ ja virtsaamalla
lapsivettŠ yhŠ uudelleen.
€idillŠ ja lapsella saattaa olla yhteensopimattomat veriryhmŠt, mikŠ Ð jos veri
virtaisi suoraan ŠidistŠ vauvaan Ð saattaisi
olla kohtalokasta vauvalle. Ohut kalvo
muodostaa suodattimen Šidin ja sikišn
verenkierron vŠlille varmistamaan sen,
ettŠ nŠmŠ kaksi veriryhmŠŠ eivŠt sekoitu
keskenŠŠn.
Ruoansulatuskanavan, keuhkojen ja
Viikko 5
Vauvan pituus:
4 mm
26
Raskaus
hermojŠrjestelmŠn aihiot ovat muodostuneet, ja jotkin solut muodostavat ihon,
lihasten ja verisuonien aihiot.
20. raskauspŠivŠŠn mennessŠ vauvan
sydŠn sykkii ensi kertaa.
Raskausviikot 5
Pvm: ..............
Vauva on 24 pŠivŠn ikŠinen ja 4 mm
pituinen pŠŠlaelta peppuun.
Alat todennŠkšisesti tuntea olevasi raskaana. Rintasi saattavat olla arat ja saatat
kokea pahoinvointia ja tihentynyttŠ
virtsaamisen tarvetta. Jos nŠin kŠy, syynŠ
Viikko 6
Vauvan pituus:
15 mm
Viikko 12
Vauvan pituus:
55 mm
on lisŠŠntynyt verivirta kohtuasi ympŠršivŠlle alueelle. TŠmŠ voi johtaa siihen,
ettŠ virtsarakkoon kohdistuu suurempi
paine, jonka vuoksi koet virtsaamistarvetta. On tŠysin normaalia, ettŠ odottava Šiti
tuntee olonsa vŠsyneeksi ja tavanomaista
nŠlkŠisemmŠksi.
TŠssŠ vaiheessa tehtŠvŠ raskaustesti on
todennŠkšisesti positiivinen.
Vauvan puolella olevan istukan sivun
peittŠvŠt kaksi kohdun kalvoa, vesikalvo
ja suonikalvo.
Vauvan ylŠ- ja alaraajojen aihiot ovat
Viikko 16
Vauvan pituus:
16 cm
Viikko 20
Vauvan pituus:
25 cm
alkaneet kehittyŠ vartalosta. Vauvan
selkŠranka alkaa muodostua ja hŠnen
sydŠmensŠ aihio jakautuu kahteen
puolikkaaseen. Vauvalla ei ole vielŠ
sukupuolta. Alun perin jokainen alkio
on naispuolinen. Jos kromosomeissa
on XY-yhdistelmŠ, Y-kromosomi erittŠŠ
nyt suuria mŠŠriŠ testosteronia, joka saa
vauvan kehittymŠŠn pojaksi. Jos nŠin ei
tapahdu, vauvasta tulee tyttš.
Raskausviikot 6
Pvm: ..............
Vauvan pituus on 5 mm pŠŠlaelta peppuun. Paino on noin 1 g.
Saatat jo salaisesti iloita raskaudestasi.
Tunnet ehkŠ olevasi yhtŠ vauvan kanssa
ja tunnet voimakasta suojelunhalua
hŠntŠ kohtaan. Aamukahvi maistuu ehkŠ
erilaiselta ja tunnet mahdollisesti olosi
hieman sekavaksi heti aamusta? EhkŠ
kokemaasi iloa varjostaa se, ettŠ rintasi
tuntuvat hyvin aroilta ja olet vŠsynyt
ja huonovointinen. KŠrsit ehkŠ myšs
hieman ummetuksesta? Ravinnon kulku
ruoansulatusjŠrjestelmŠssŠ saattaa kestŠŠ
pidempŠŠn, ja tŠmŠ aiheuttaa myšs hieman vatsavaivoja. LšydŠt tŠstŠ aiheesta
ja hoitokeinoista tietoja jŠljempŠŠ tŠstŠ
kirjasta. Tutustu sisŠllysluetteloon.
Ulkosynnyttimesi (kohdunsuu ja emŠtin)
ovat muuttuneet vŠriltŠŠn sinisiksi. Erotat
nyt vauvan silmŠt, suun ja nenŠn. Kehitys
on juuri nyt erittŠin nopeaa ja herkkyys
mahdollisille negatiivisille vaikutuksille
on vastaavasti suurta. Keuhkojen ja maksan aihiot ovat olemassa, ja voit nŠhdŠ
silmien aihiot.
Jo viikolla 8 sikiš muistuttaa pikkuruista ihmistŠ
Raskausviikot 7
Pvm: ..............
Vauvan pituus on 10 mm pŠŠlaelta
peppuun.
Saatat tuntea ajoittain huimausta ja olosi
on hyvin vŠsynyt Ð kuuntele kehoasi ja
lepŠŠ tarvittaessa.
Pahoinvointi voi tuntua ylivoimaiselta.
NŠnniesi pienet nystyrŠt saattavat nŠkyŠ
nyt selvŠsti.
Kukaan ei kykene vielŠ havaitsemaan,
ettŠ olet raskaana, mutta useimmat naiset
tuntevat muutokset kehossaan.
Vauvasi kasvaa tŠllŠ hetkellŠ noin 1 mm
pŠivŠssŠ ja vauvan pituus kaksinkertaistuu viikossa. TŠmŠn viikon loppuun
mennessŠ vauva on herneen kokoinen.
Pieni sydŠn sykkii ja pumppaa verta
kaikkiin kudoksiin. Luut koostuvat aluksi
rustosta, mutta luutuminen alkaa nyt ja
jatkuu, kunnes lapsi on noin 20-vuotias.
NŠet vartalon ja pŠŠn, jossa on pieniŠ
kohoumia ja kuoppia, joista muodostuvat
vauvan kasvot. SilmŠt ja niiden linssit
ovat muodostuneet, mutta silmŠluomet
puuttuvat vielŠ. Voit juuri ja juuri havaita,
libero.fi
mihin korvat kehittyvŠt. Vauvan iho on
lŠhes lŠpinŠkyvŠ. Ihonalaiskudos ei ole
vielŠ kehittynyt, mutta sidekudos, joka
muodostaa ihon perustan, on kehittymŠssŠ. Vauvan kŠdet ovat ÓmelanÓ
muotoiset, ja voidaan juuri ja juuri kuvitella, mihin sormet kehittyvŠt. Soluissa,
jotka muodostavat aivot, on jo kiivasta
toimintaa. Alkeellisten aivojen eri osat
ottavat kukin oman erityistehtŠvŠnsŠ, ja
hermosolujen vŠlille muodostuu koko
ajan uusia yhteyksiŠ.
Vauvan pituus kyetŠŠn mittaamaan
ultraŠŠnellŠ ja sydŠnŠŠnet on mahdollista
rekisteršidŠ. TŠssŠ vaiheessa voidaan
myšs nŠhdŠ, odotatko kaksosia tai useampia vauvoja.
Raskausviikot 8
Pvm: ..............
Vauvan pituus on noin 15 mm. Paino on
noin 2 g.
EmŠttimen eritteiden mŠŠrŠ saattaa
lisŠŠntyŠ, mikŠ on normaalia. Kohtusi
kasvaa, ja vatsasi alaosassa saattaa tuntua
pientŠ kipua. TŠmŠ johtuu siitŠ, ettŠ
Raskaus
27
takaisin kehon ŠŠreishermostosta.
TŠmŠ on erittŠin tŠrkeŠŠ lihasten ja nivelten kehittymisen kannalta.
UltraŠŠnikuva viikolta 12 - jalkaterŠ
siteet, joilla kohtusi on kiinnittynyt, venyvŠt. Pieni tiputtelumainen verenvuoto ei
ole myšskŠŠn epŠtavallista. Jos olet huolissasi ja verenvuotoon liittyy lisŠŠntyvŠŠ
kipua, ota yhteyttŠ Šitiysneuvolaasi.
Sinulla on ehkŠ outoja makumieltymyksiŠ
jo tŠssŠ vaiheessa? Monet naiset toteavat, ettŠ he eivŠt nyt yhtŠkkiŠ kykene
sietŠmŠŠn tiettyjŠ ruokalajeja, joista he
ennen pitivŠt.
Vauva nŠyttŠŠ nyt pieneltŠ miniatyyrikokoiselta ihmiseltŠ. PŠŠ on suhteettoman suuri ylŠvartaloon verrattuna ja
huomattavasti suurempi kuin alavartalo.
Vauvan vartalo suoristuu, ja kykenet havaitsemaan ylŠ- ja alaraajojen alut, reidet,
sŠŠret ja jalkaterŠt.
Vauvalla on nyt tŠrkeimpien sisŠelinten aihiot. NŠet aivojen kehittyvŠn ja
vauvan sydŠn lyš sŠŠnnšllisesti. Vauva
liikkuu koko ajan ja nukkuu vain lyhyitŠ
ajanjaksoja.
Jo tŠssŠ vaiheessa vauvan aivoista lŠhtee
hermoimpulsseja kŠsien ja jaksojen
lihaksiin ja aivot saavat hermoimpulsseja
28
Raskaus
Raskausviikot 9
Pvm: ..............
Vauvan pituus on 25 mm pŠŠlaelta
peppuun.
Veren mŠŠrŠ kehossasi kasvaa. IkenistŠsi
saattaa tulla hieman verta ja nenŠverenvuoto on mahdollinen. TŠmŠ johtuu
lisŠŠntyneestŠ verenkierrosta kaikilla
limakalvoilla.
Sinulla saattaa edelleen olla mielialan vaihteluita. TŠmŠ on hyvin luonnollista: on niin
paljon tunteita ja ajatuksia, jotka joudut
kŠsittelemŠŠn raskautesi aikana. Saatat
myšs tuntea olosi vŠsyneeksi ja haluttomaksi, mutta yritŠ kestŠŠ, sillŠ useimpien
naisten mielestŠ tunne helpottaa siihen
mennessŠ, kun pŠŠset 12. raskausviikolle.
Ei ole myšskŠŠn epŠtavanomaista, ettŠ
halukkuus seksiin vŠhenee raskauden aikana. Seksin harjoittaminen ei kuitenkaan
aiheuta vahinkoa vauvalle.
Vauvan iho on nyt vŠhemmŠn lŠpinŠkyvŠ,
vaikka se on edelleen hyvin ohut. NŠet
reiŠt, joista kehittyvŠt myšhemmin sieraimet. Vauvan hermojŠrjestelmŠ kehittyy ja
kypsyy, erityisesti aivosolut siinŠ kohdassa, johon aivot kehittyvŠt Ð 100 000 uutta
hermosolua minuutissa.
Vauvan sisŠllŠ olevat sukupuolielimet
muodostuvat, ja vauvan pŠŠ on kooltaan
lŠhes puolet vartalon koosta. Istukka kasvaa vauvan kasvun mukaisesti. On erittŠin
tŠrkeŠŠ vauvan kehitykselle ja kasvulle,
ettŠ istukka toimii hyvin, koska se kuljettaa
ravintoa ja happea. Napanuorassa on
kolme verisuonta, kaksi valtimoa ja yksi
laskimo. Istukka sŠŠntelee hormonitasoja
varmistaakseen sen, ettŠ progesteronin
tuotanto pysyy tasaisena. TŠmŠ pitŠŠ
kohdunseinŠn lihakset rentoutuneina ja
toimimattomina. Raskausajan lopulla, jolloin vauvan on aika syntyŠ, progesteronin
tuotanto vŠhentyy sillŠ seurauksella, ettŠ
kohtu kykenee supistumaan ja synnytys
alkaa.
Raskausviikot 10 Pvm: ..............
Vauvan pituus on 35 mm pŠŠlaelta peppuun. Paino on noin 15 g.
Vauvan paino on kaksinkertaistunut
seitsemŠnneltŠ raskausviikolta. Vauvan
sydŠn on sykkinyt kuukauden ajan ja hedelmšittymisestŠ on kulunut 56 pŠivŠŠ.
Kaikki vauvan elimet ovat olemassa,
mutta vielŠ hyvin epŠkypsinŠ. Vauva erittŠŠ pieniŠ mŠŠriŠ virtsaa, joka sekoittuu
lapsiveteen. PerŠsuolen peittŠvŠ ohut
kalvo hŠviŠŠ. SisŠkorva on muodostunut, mutta vauva ei kuule vielŠ mitŠŠn.
Maitohampaiden aiheet ja makunystyt
muodostuvat. Vauvan silmŠt siirtyvŠt
pŠŠn sivuilta lopulliseen paikkaansa. SilmŠt nŠkevŠt valoa mutta vauva ei kykene
vielŠ rŠpyttŠmŠŠn silmiŠŠn. Sormissa ja
varpaissa nŠkyy pieniŠ viitteitŠ nivelistŠ
ja kynsistŠ.
Jos odotat kaksosia, tŠmŠ nŠkyy ultraŠŠnikuvassa.
HerŠŠt todennŠkšisesti yšllŠ virtsaamistarpeen vuoksi. Sinulla on myšs mahdollisesti ilmavaivoja. Rintasi tuntuvat
normaalia raskaammilta.
Raskausviikot 11 Pvm: ..............
Vauvan pituus on 45 mm pŠŠlaelta
peppuun.
Vauvan sydŠn sykkii nopeasti Ð noin
110Ð160 lyšntiŠ minuutissa. TŠmŠ on
vŠlttŠmŠtšntŠ sikišn kasvun ja kehityksen
vuoksi sekŠ ravinteiden ja kuona-aineiden kuljetusta varten. Vauvan maksa
on suuri, ja se tŠyttŠŠ suurimman osan
vauvan vatsaontelosta. Suolistolle ei ole
vielŠ tilaa; suoliston silmukat ovat vielŠ
napanuorassa.
Vauvan kivekset tai munasarjat ovat muodostuneet. Vauva kykenee avaamaan
suunsa, ja kieli on tŠysin kehittynyt. PŠŠ
on samankokoinen kuin muu keho.
Jos olet kokenut pahoinvointia, se
on ehkŠ hieman vŠhentynyt tŠhŠn
mennessŠ. Monet odottavat Šidit ovat
tavanomaista herkempiŠ ja kokevat
mielialan vaihteluita. TŠmŠ johtuu siitŠ,
ettŠ vaihtelevat hormonitasot, vŠsymys
ja tulevaisuuden ajatteleminen vievŠt
energiaa. Ajatusten kohteena ovat
elŠmŠntapojen muutokset. Veren mŠŠrŠ
kehossasi on lisŠŠntynyt ja lisŠŠntyy
edelleen synnytykseen saakka.
Raskausviikot 12 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 25 g ja pituus noin
55 mm pŠŠlaelta peppuun.
Vauva liikkuu ympŠri kohtua, mutta et
vielŠ tunne liikkeitŠ. HŠnellŠ on nyt silmŠluomet ja pysyvien hampaiden aiheet
ovat muodostumassa. Vauvan pieni
hŠntŠ Ð muistutus siitŠ, ettŠ meillŠ on
paljon yhteistŠ muiden selkŠrankaisten
kanssa Ð kutistuu ja muuttuu hŠntŠluuksi.
TŠssŠ vaiheessa lapsiveden mŠŠrŠ on
noin 60 ml.
Mahdutko vielŠ vaatteisiisi? TŠssŠ vai-
3D-ultraŠŠnikuva viikolta 12
heessa jotkut naiset tuntevat Ð makuulla
ollessaan Ð jotain kiinteŠŠ juuri hŠpyluunsa ylŠpuolella. Se on kohtu.
Jos haluat istukkabiopsian tehtŠvŠksi
(mahdollisuutta on tarjottu lŠŠketieteellisten syiden perusteella), nyt, noin 11Ð13
raskausviikolla on aika tehdŠ se. TŠmŠ
testi kertoo myšs sen, odotatko poikaa
vai tyttšŠ Ð mikŠli haluat tietŠŠ sen.
Raskausviikot 13 Pvm: ..............
Vauvan pituus on 70 mm pŠŠlaelta
peppuun.
Kohdussasi kasvava vauva on nyt tŠysin
kehittynyt, vaikkakin hyvin pieni ihmisolento. Kaikki luut koostuvat edelleen
rustosta, mutta ne ovat luutumassa.
Vauvan silmŠluomet ovat edelleen kiinni.
Huolimatta siitŠ, ettŠ vauva ei voi hikoilla
kohdussa, hikirauhaset ovat tŠysin kehittyneet. Viikon loppupuolella nŠet vauvan
sormenpŠiden viivat, jotka muuttuvat
myšhemmin hŠnen yksilšllisiksi sormenjŠljikseen.
Jo tŠssŠ vaiheessa poikavauvat tuottavat
libero.fi
UltraŠŠnikuva viikolta 13
miessukuhormoneja ja tytšillŠ on jo
miljoonia primitiivisiŠ munasolun aihioita
vielŠ kypsymŠttšmissŠ munasarjoissaan.
UltraŠŠnitutkimus osoittaa, miten vauvan
kŠdet pyrkivŠt usein etsimŠŠn suuta ja
miten hŠn venyttelee kŠsivarsiaan ja
jalkojaan.
Siirryt nyt raskauden toiselle kolmannekselle. Monien naisten mielestŠ tŠmŠ on
rauhallisempaa aikaa kuin ensimmŠinen
kolmannes. Monet asiat ovat loksahtaneet paikalleen, ja usein tulevat vanhemmat ovat helpottuneita tietŠessŠŠn, ettŠ
suurin keskenmenojen vaara on nyt ohitettu. Jos sinulla on mahdollisuus levŠtŠ
keskellŠ pŠivŠŠ, sinun kannattaisi jo tŠssŠ
vaiheessa pitŠŠ pŠivittŠinen lepohetki.
Raskausviikot 14 Pvm: ..............
Vauvan pituus on noin 85 mm ja vatsanympŠrys suurin piirtein yhtŠ suuri.
Vauvasta on tulossa vahvempi ja hŠnen
liikkeensŠ ovat tietoisempia. HŠn kykenee pitŠmŠŠn pŠŠtŠŠn ylhŠŠllŠ lyhyen
aikaa ja taivuttamaan sitŠ taaksepŠin.
Raskaus
29
Viikko 15
Vauvan kŠdet kykenevŠt tarttumaan ja
jalat potkaisemaan terŠvŠsti. Vauvan jalat
ovat nyt pidemmŠt kuin kŠdet ja hŠnen
pŠŠssŠŠn saattaa olla hieman hiuksia.
HŠn liikuttaa kŠsivarsiaan ja jalkojaan,
mutta et vielŠ kykene tuntemaan
liikkeitŠ.
Et ehkŠ enŠŠ ole niin vŠsynyt. Kuulut
mahdollisesti niihin, joilla oli voimakas
halu syšdŠ tiettyjŠ ruokia raskauden
alkuvaiheissa Ð vai onko tŠmŠ ehkŠ vasta
alkamassa? Saatat himoita lakritsia, hot
dogeja tai ruokia, joista et ole koskaan
aiemmin pitŠnyt. Joillekin odottaville Šideille on jo piirtynyt tumma viiva navasta
hŠpyalueelle, ns. Ólinea albaÓ. Se hŠviŠŠ
synnytyksen jŠlkeen.
Raskausviikot 15 Pvm: ..............
Jos vauvastasi on tulossa tummatukkainen, hŠn alkaa tuottaa tummaa pigmenttiŠ. Vauvan ihon peittŠŠ hieno, vŠritšn
utukarvoitus. On arveltu, ettŠ sen tarkoituksena on sŠilyttŠŠ lapsenkina, suojaava, rasvainen aine vauvan ohuella iholla.
30
Raskaus
Utukarvoitus hŠviŠŠ vasta raskausajan
loppupuolella. Vauvan kulmakarvat ovat
ilmestyneet. Iho on yhŠ lŠpinŠkyvŠ ja
ohuet verisuonet nŠkyvŠt sen lŠpi. Vauva
liikuttaa nyt rintaansa silloin tŠllšin, ikŠŠn
kuin hŠn hengittŠisi. Vauva harjoittelee
hengittŠmistŠ. Pikkuaivojen ja selkŠytimen aihiot ovat jo olemassa. Kalsiumia
varastoituu vauvan luissa olevan ruston
luutumista varten. Vauvan iholla olevaa
rasvaista ainetta erittyy jatkuvasti pieniŠ
mŠŠriŠ lapsiveteen.
SydŠmesi kapasiteetti on kasvanut ja se
lyš hieman nopeammin. Jotkut naiset kokevat tŠmŠn rytmihŠirišnŠ, mutta siitŠ ei
tarvitse huolestua. Virtsaamistarpeesi ei
ehkŠ ole enŠŠ niin tiheŠŠ, koska kohtusi
kasvaa nyt lŠhinnŠ ylšspŠin eikŠ paina
enŠŠ niin paljon virtsarakkoasi.
Raskausviikot 16 Pvm: ..............
Vauvan pituus on nyt 16 cm pŠŠstŠ varpaisiin. HŠn painaa noin 90Ð120 g. PŠŠn
leveys on noin 30 mm.
Sikišn liikkeet ovat ŠkkinŠisiŠ, ja vauvalla
on sekŠ aktiivisia ettŠ hiljaisia jaksoja.
Vauvalla on hiukset, kulmakarvat ja selvŠsti nŠhtŠvissŠ olevat kynnet. Vauva juo
lapsivettŠ ja virtsaa siihen, mutta tŠstŠ ei
aiheudu ongelmia, koska hŠnen virtsansa
on tŠysin puhdasta. Joskus vauva saa
hikan juotuaan lapsivettŠ Ð tunnet tŠmŠn
myšhemmin raskauden aikana. Kykenet
myšs nŠkemŠŠn, jos vauva rypistŠŠ
otsaansa.
Tunnet kiristystŠ vatsasi sivuilla; tŠmŠ
johtuu edelleen siitŠ, ettŠ kohtuusi liitoksissa olevat siteet venyvŠt. Jotkut raskaana olevat naiset, erityisesti tummaihoiset,
saattavat saada kasvoihin maksalŠiskiŠ.
Jos olet synnyttŠnyt aiemmin, tunnet
mahdollisesti jo nyt vauvan ensimmŠiset
liikkeet?
Raskausviikot 17 Pvm: ..............
Vauvan pituus on 18 cm pŠŠstŠ varpaisiin
ja paino 125 g.
Vauva painaa nyt enemmŠn kuin istukka
ja liikkuu paljon ympŠriinsŠ lapsivedessŠ,
joskus niin paljon, ettŠ napanuoraan
tulee solmu. TŠmŠ ei kuitenkaan aina
aiheuta ongelmia, koska napanuora on
niin joustava. Vauva saattaa reagoida
ŠŠniin, ja hŠn haukottelee. NŠet vauvan
sukupuolen. Vartalo on ohut ja kŠsivarret
ja jalat hentoiset. SelkŠranka on suurimmaksi osaksi pehmeŠ ja joustava. Vauvalla on tuskin lainkaan ihonalaista rasvaa.
SilmŠluomet peittŠvŠt silmŠt, jotka vauva
avaa vasta noin 26. raskausviikolla.
Vauva havainnoi ympŠristšŠŠn ja reagoi
tapahtumiin. Huomaat ehkŠ hŠnen
hŠtkŠhtŠvŠn ŠkillisiŠ kovia ŠŠniŠ.
Vauvan aivoja suojaavat vŠljŠsti kiinnitty-
neet luulevyt. Ne yhdistyvŠt myšhemmin, mutta kaksi aukkoa, joita kutsutaan
avanteiksi, eivŠt sulkeudu kokonaan
ennen kuin lapsi on 2Ðvuotias.
Hikoilet tavanomaista enemmŠn ja nenŠsi
saattaa olla tukossa. NŠmŠ oireet hŠviŠvŠt synnytyksen jŠlkeen. Ne johtuvat
veren mŠŠrŠn lisŠŠntymisestŠ. TŠstŠ
syystŠ ßunssasta toipuminen saattaa olla
tavanomaista hitaampaa. Jos joudut kŠyttŠmŠŠn nenŠtippoja, kŠytŠ suolaliuosta.
Raskausviikot 18 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 150 g.
Vauvan talirauhaset kehittyivŠt jo aiemmin; ne tuottavat lapsenkinaa eli rasvaista
ainetta, joka suojaa vauvan ihoa.
Jos lapsi on ensimmŠisesi, olet tŠhŠn
mennessŠ ehkŠ jo tuntenut vauvan
liikkeet tai siihen saattaa mennŠ vielŠ
muutama viikko. Naiset, jotka ovat olleet
aiemmin raskaana, havaitsevat usein vauvan liikkeet pari viikkoa aikaisemmin kuin
ensisynnyttŠjŠt. TŠmŠ riippuu siitŠ, missŠ
asennossa vauva on ja kuinka paljon
aikaa kŠytŠt vauvan liikkeiden havainnoimiseen. Liikkeet saattavat tuntua pieniltŠ
kuplilta tai sŠpsŠhdyksiltŠ.
Kun olet kunnolla tietoinen liikkeistŠ, havaitset, ettŠ ne ovat voimakkaampia kuin
aikaisemmin tuntemasi liikkeet. Joinain
pŠivinŠ tunnet monia pieniŠ tšnŠisyjŠ,
joinain toisina pŠivinŠ vain muutamia.
Monille naisille tŠmŠ on huomattavasti
harmonisempaa aikaa, ja monet huomaavat, ettŠ odottajan iho, hiukset ja silmŠt
hehkuvat aivan erityisellŠ tavalla.
UltraŠŠnikuva viikolta 19
Raskausviikot 19 Pvm: ..............
Vauvan pituus on noin 18 cm ja paino
noin 260 g.
Vauvan pysyvien hampaiden aiheet ovat
nyt paikallaan. Arvellaan, ettŠ vauva kykenee erottamaan eri makuja toisistaan.
Vauvan kuulo kehittyy 15. ja 20. raskausviikon vŠlillŠ, ja vaikka elŠmŠ kohdussa
on hiljaista, se ei ole ŠŠnetšntŠ. Vauva
kuulee veresi virtauksen, sydŠmesi sykkeen, ruoansulatuskanavasi kurnimisen
sekŠ aivastuksesi, yskŠsi, ršyhtŠisysi tai
naurusi. Vauva on tietoinen ŠŠnestŠsi
hyvin aikaisessa vaiheessa. HŠnen hampaittensa aiheet ovat selvŠsti nŠkyvissŠ,
samoin sormien ja varpaiden kynnet.
Lanteesi ovat ehkŠ hieman levenneet,
ja hengŠstyt ja hikoilet liikkuessasi helpommin. TŠmŠ johtuu aineenvaihdunnan muutoksista: kilpirauhanen on nyt
aktiivisempi. Kohtuun liitoksissa olevien
sidekudosten on joustettava lisŠŠ, kun
kohtu kasvaa. TŠstŠ seuraa hyvin yksilšllisiŠ tuntemuksia, ja saatat tuntea kipua
nivusissasi ja kyljissŠsi. TŠstŠ ei tarvitse
UltraŠŠnikuva viikolta 20
olla huolissaan. Voit istahtaa ja nostaa
jalkasi ylšs.
Raskausviikot 20 Pvm: ..............
Vauvan pituus on nyt 25 cm, pŠŠn leveys
noin 43 mm ja paino noin 400 g.
Vauvan aivot kehittyvŠt kovaa vauhtia.
Vauva tarvitsee lihastyšskentelyŠ varten
satoja miljoonia hermosoluja. Hermoratojen kehittyminen tarkoittaa sitŠ, ettŠ
vauva kykenee liikkumaan tietoisesti ja
koordinoimaan liikkeitŠŠn, esimerkiksi
peukalon imemistŠ ja lapsiveden nielemistŠ. NŠmŠ molemmat toiminnot ovat
synnynnŠisiŠ reßeksejŠ, jotka ovat eloonjŠŠmisen kannalta tŠrkeitŠ syntymŠn
jŠlkeen. Vauvasi harjoittelee imemistŠ.
LapsivettŠ on nyt noin puoli litraa. Arvellaan, ettŠ vauva juo puolet lapsivedestŠ
jokaisen 24 tunnin jakson aikana ja uusii
sen virtsaamalla siihen. Vauvan syke on
kuultavissa puisella stetoskoopilla. Syke
on noin 130 lyšntiŠ minuutissa. Vauvan
ihon eri kerrokset kehittyvŠt, ja ihosta
tulee paksumpi.
Raskaus
31
puolellekin. Ikenesi saattavat olla hieman
turvoksissa. SydŠmesi syke on yhŠ 15
lyšntiŠ nopeampi kuin silloin, jos et olisi
raskaana.
Sikišn sykkeen kuuntelu tehdŠŠn Doppler-laitteella
Olet raskaudessasi matkan puolivŠlissŠ.
Kohtusi ylŠosa on nyt saavuttanut napasi.
Napasi saattaa pullahtaa ulospŠin.
Jos tunnet olosi vŠsyneeksi, tŠmŠ johtuu
siitŠ, ettŠ veresi mŠŠrŠ on kaksinkertaistunut ja vauvan raudantarve kasvaa.
Tarvitset toisin sanoen rautaa.
Raskausviikot 21 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 450 g. Vauvan
pituus on lŠhes puolet tulevasta syntymŠpituudesta, mutta paino vain 10 prosenttia
syntymŠpainosta. Vauvan ensimmŠinen
kakka kerŠŠntyy suolistoon. HŠn nŠyttŠŠ
nauttivan liikkumisesta. Tunnet vauvan
liikkeet pŠivittŠin, ja liikkeet lisŠŠntyvŠt
pŠivŠ pŠivŠltŠ. Vauvalla on nyt silmŠripset.
Olet ehkŠ kokenut puristavaa tunnetta
rinnassa tai nŠrŠstystŠ, koska kohtusi
painautuu vatsaasi ja sisŠelimiŠsi vasten?
Maitorauhasesi ovat kehittyneet viime
viikkojen aikana, ja nŠet verisuonet yhŠ
selvemmin rinnoissasi. Joillain odottavilla
ŠideillŠ alkaa erittyŠ hieman ternimaitoa
rinnoista nŠihin aikoihin. TŠmŠ on ensim-
32
Raskaus
UltraŠŠnikuva viikolta 21
mŠistŠ maitoa, jota lapsesi saa, kun hŠnet
asetetaan rinnallesi. TŠmŠ ei heikennŠ
maidontuotantoa eikŠ imetysmahdollisuuksiasi synnytyksen jŠlkeen. Odotusajan hormonituotanto kasvattaa myšs
nŠnniesi kokoa ja tummentaa niiden vŠrin.
Raskausviikot 22 Pvm: ..............
Vauvan sydŠn sykkii noin kaksi kertaa
nopeammin kuin sinun. Vauva on
todennŠkšisesti aktiivisimmillaan silloin
kun sinŠ lepŠŠt. TŠmŠ johtuu siitŠ,
ettŠ hŠn nukahtaa helposti silloin, kun
liikut Ð mutta ehkŠ tunnistat vauvan
sirkadiaanirytmin (vuorokausirytmi),
kun hŠn on syntynyt. Vauva tunnustelee kasvojaan ja vartaloaan kŠsillŠŠn.
Niskanikamat ovat selkeŠsti nŠhtŠvissŠ, ja
vauvalla on nyt kunnon korvat, joilla hŠn
voi kuulla Ð vaikka korvat ovat edelleen
hyvin pehmeŠt. Iho on yhŠ hyvin ohut ja
hieman punertava, koska verisuonet ovat
selkeŠsti nŠhtŠvissŠ.
Kohtusi ulottuu nyt napasi ylŠpuolelle,
ja vauvan liikkeet tuntuvat vatsasi ulko-
Raskausviikot 23 Pvm: ..............
Vauvan reisiluun pituus on noin 4 cm,
pŠŠn leveys 50Ð60 mm ja paino noin
540 g.
Vauvan keuhkot ovat tŠysin kypsŠt vasta
juuri ennen syntymŠŠ, mutta hŠn tekee
jo pieniŠ hengitysharjoituksia, jotka ovat
nŠhtŠvissŠ ultraŠŠnitutkimuksessa. Pieni
mŠŠrŠ lapsivettŠ saattaa mennŠ ÓvŠŠrŠŠn
kurkkuunÓ Ð vauvan keuhkot puhdistetaan syntymŠn jŠlkeen. Vauvan iholle
muodostuu pigmenttiŠ.
Jotkut odottavat Šidit saavat ensimmŠiset
ennakoivat supistukset nŠihin aikoihin.
TŠmŠ ei merkitse sitŠ, ettŠ sinun pitŠisi
vŠlttŠŠ liikuntaa, mutta kuuntele kehoasi
ja lepŠŠ useammin.
Ennakoivien, kivuttomien supistusten
saaminen yhdynnŠn aikana ei ole huolestuttava oire Ð vauva on kohdussa hyvin
suojattuna.
Raskausviikot 24 Pvm: ..............
Vauvan pituus on noin 26 cm ja paino
noin 650 g.
Vauvan usein toistuvat ja nopeat liikkeet
antavat sinulle ehkŠ viitteitŠ hŠnen
temperamentistaan ja kehittyvŠstŠ
persoonallisuudestaan. Vauva saattaa
tarttua napanuoraan, mutta se on niin
joustava, ettŠ se kestŠŠ rusentumista Ð ja
vauvasi on liikuttava, jotta hŠnen kehonsa kehittyy. SisŠkorva on muodostunut.
TŠmŠ merkitsee sitŠ, ettŠ vauva erottaa
Seuraavat
sivut on lukittu...
… koska ne sisältävät muun muassa mainoksia.
Annamme mielellämme teidän päättää itse, haluatteko lukea sivumme.
Sivujen sisältö käsittelee sekä teihin että lapseenne liittyviä asioita
Äiti ja lapsi leikkivät
Tarjous sinulle
Uusi elämä
kasvaa vatsassasi
- ja kysymysten määrä kasvaa varmasti samalla...
Libero tunnetaan erityisesti Libero-vaipoista.
Liberokerho on kuitenkin paljon muutakin kiinnostavaa.
Liberokerho perustettiin, koska halusimme jakaa kaiken sen kokemuksen, joka meille kertyy vuosien varrella käymissämme keskusteluissa
tuhansien odottavien ja synnyttäneiden äitien kanssa. Jaettavaa onkin kertynyt valtavasti raskauden alusta synnytykseen ja elämään lapsen kanssa.
Sähköpostiviestejä, jotka
tahdissa vatsasi kanssa
kehittyvät samassa
Liberokerhossa saat mielenkiintoista sähköpostia, joka sisältää tietoa meneillään
olevaan äitiyden vaiheeseen liittyvistä asioista, esimerkiksi kehon muutoksista, lapsen
kehityksestä, ruokavaliosta ja vitamiineista, lääkärintarkastuksista, neuvolakäynneistä
sekä tulevaan vanhemmuuteen liittyvistä ja monista muista kiinnostavista aiheista.
Vatsasi kasvaessa synnyttäminen tulee olemaan yhä enemmän ajatuksissasi ja siten myös
lähettämiemme Libero-viestien aiheena. Lapsen synnyttyä viesteissä käsitellään imetystä,
vanhemmuuden mukana tulevia uusia rooleja, lapsen kehitystä, unta, ruokailua ja monia
muita kiinnostavia asioita. Lue lisää sivustolla libero.fi, jossa voit myös liittyä Liberokerhon
jäseneksi.
Muista! Jos ilmoittauduit Liberokerhon jäseneksi vanhemman sisaruksen syntymän yhteydessä, kirjoita nuoremman lapsen laskettu aika Omat tiedot -kohtaan kerhosivulla. Näin myös
kuopus saa kaikki edut.
Liity
mukaan
sivustossa
libero.fi
Raskaus
on juhlan aihe Liberokerhossa!
Liberokerhon jäsenenä saat syntymäpäiväpaketin
ja ilmaisia vaippanäytteitä!
UP&GO-kokeilupaketti
vaippakoossa 4
– sinulle ja perhekerhollesi, kun
lapsesi on n. 6 kuukauden ikäinen
UP&GO
koko 4
Ilmaisia
lahjoja
teille!
UP&GO
koko 5
Libero-laukku
– annetaan useimmissa sairaaloissa
mukaan lapsen syntymän jälkeen
Lahjapaketin sisältö vaihtelee.
Kuvassa näkyvä laatikko on esimerkki.
UP&GO-syntymäpäiväpaketti
– saatte paketin postissa, kun
lapsi on n. 1 vuoden
Esimerkkejä
Liberokerhon eduista
Voit kerätä pisteitä, joilla saat
mukavia lahjoja lapselle!
Liberokerhon jäsenenä saat pisteitä joka kerta, kun ostat Liberovaippoja tai Libero-vauvanhoitotuotteita. Voit ostaa pisteillä tuotteita
Liberokerhon Pistekaupasta.
Seuraa lapsen kehitystä
tietokoneella tai matkapuhelimella
Suosittuja
lahjoja
Pistekaupassa!
Milloin pienet jalat alkavat potkia? Milloin silmät alkavat nähdä? Liberokerhon
jäsenenä voit ladata tietokoneeseesi tai älypuhelimeesi maksutta digitaalisen
raskauskalenterin, josta voit seurata raskauden etenemistä ja lapsen kehitystä.
Se luodaan oman lasketun aikasi perusteella ja on täysin henkilökohtainen. Voit
ladata sen ilmaiseksi sivuston libero.fi kohdasta Liberokerho.
Uniriepu
Unirie
Mobile
Libero kirja
Henkilökohtainen raskauskalenteri
Libero-cd
Pistekaupan lahjat ja niiden arvot voivat vaihdella. Voit kerätä
pisteitä lahjoihin siihen saakka, kun lapsesi on 24 kuukautta vanha.
Lapsen ensimmäinen
vaippa
Libero-vaippa on usein ensimmäinen vastasyntyneelle lapselle puettava
vaateparsi. Paljon muuta lapsi ei ensimmäisten hetkiensä aikana tarvitse
maatessaan rauhallisesti äidin tai isän ihoa vasten.
Lapsenne ensimmäisellä vaipalla on
Joutsenmerkki
Libero Baby Soft -vaippa on kehitetty erityisesti vastasyntyneille. Joutsenmerkki
myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät ympäristö- ja terveysvaikutuksille
sekä laadulle asetetut tiukat vaatimukset puolueettoman tutkimuksen perusteella.
Joutsenmerkki on tae siitä, että vaipoissa ei ole käytetty sellaisia aineita, joiden
tiedetään olevan allergisoivia. Joutsenmerkki on myös tae puolueettomasta kontrollista.
Vaipoista on tehty erittäin pehmeitä lapsen ohutta ihoa silmällä pitäen, ja ne ovat
erityisen hellävaraisia navan ympäriltä, jotta se voi rauhassa parantua ensimmäisten
viikkojen ajan.
Libero Baby Soft koko 1
2–4 kg
Libero Baby Soft koko 2
3–6 kg
Ö
RIST MER
KI
Libero Baby Soft
Premature 1–2 kg
PÄ
Ei kosteusvoiteita,
hajusteita tai
lääkevoiteita
K
YM
Liberolla on selkeä kanta lisäaineiden käyttöön: Ne eivät kuulu Libero-vaippoihin.
Siksi Libero-vaipoissa ei ole lainkaan hajusteita eikä voiteita.
Libero Baby Soft koko 3
5–8 kg
Etsi oikeankokoinen vaippa lapsellesi: Libero-vaippojen painorajat limittyvät, joten sopivia
kokovaihtoehtoja on useita. Lasten välillä on suuria eroja, vaikka paino olisi sama.
Suurempaan kokoon kannattaa vaihtaa silloin, jos vaippa alkaa vuotaa tai reisiin tai vatsaan
tulee jälkiä.
Liberon pienillä vaipoilla on Joutsenmerkki
Periaatteet, joita
Libero noudattaa
Valitsemalla Libero-tuotteen voit olla varma, että
se on valmistettu arvojemme mukaisesti
Liberon mielestä meillä aikuisilla on vastuu luovuttaa maapallo
lapsillemme mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Liberolla teemme järjestelmällisesti työtä vaippojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja suojellaksemme ympäristöä parhaalla mahdollisella
tavalla. Työ koskee kaikkia vaiheita raaka-aineiden valinnasta vaipan jätteeksi
päätymiseen asti. Olemme vähentäneet teippivaipoistamme aiheutuvia
CO2- ja muita kasvihuonepäästöjä 49 % vuodesta 1987.
Oletteko jo miettineet, miten pienen lapsen ihoa tulee hoitaa?
Nyt olisi sopiva hetki syventyä tulevan lapsenne ihonhoitoon liittyviin kysymyksiin.
Ilmoittaudu mukaan osoitteessa libero.fi niin saat tietoa aikuisen ja
vauvan ihon eroavaisuuksista Liberokerhon ihokoulussa.
PÄ
Ö
RIST MER
K
KI
YM
Libero-vauvanhoitotuotteet. Vauvanhoitotuotteet sisältävät
muun muassa rapsiöljyä ja hoitavaa sokerijuurikasuutetta.
Lue lisää sivustosta libero.fi.
EI
hajusteita
tai väriaineita
Millaisia tuotteita
tarvitset raskauden
aikana?
On täysin normaalia , että vuodon määrä
lisääntyy raskauden aikana
Libresse on kehittänyt tähän tarkoitukseen erilaisia pehmeitä ja vartalon
muotoihin mukautuvia pikkuhousunsuojia, jotka antavat ihon hengittää.
Libresse pikkuhousunsuojista löydät sekä ohuita että hieman paksumpia ja
imukykyisempiä vaihtoehtoja vastaamaan tarpeitasi.
Raskauden muutaman viimeisen kuukauden aikana ja synnytyksen jälkeen
saattaa esiintyä virtsankarkailua. Sen syynä on raskauden lantionpohjalihaksiin
kohdistama voimakas kuormitus. Voit harjoittaa lantionpohjan lihaksia tekemällä
supistusharjoituksia, joista saat lisää tietoa Liberokerhossa. Lantionpohjan lihasten
kuntoutumisen aikana monet saavat apua Tena-siteistä, jotka tavallisista terveyssiteistä
poiketen estävät virtsan hajun muodostumista ja imevät nestettä nopeammin.
Tiesitkö, että...
...TENA on yhtä ohut kuin
tavallinen terveysside?
Lukitut sivut
päättyvät tähän
Toivomme, että teille oli niistä iloa ja että
löysitte vastauksia omaan ja lapsenne
elämään liittyviin kysymyksiinne.
Lisätietoa sivustossa libero.fi
Tarjous sinulle
Tärkeää tietoa
tulevalle isälle!
Tulevalle isälle
Raskauden fyysinen kokemus on tietenkin äidillä, joka tuntee lapsen kasvavan
vatsassaan, mutta tulevana isänä sinullakin on mahdollisuus osallistua ja olla
mukana kokemuksessa. Mitä useampiin
raskauteen ja synnytykseen liittyviin
asioihin osallistut, sitä enemmän ymmärrät ja sitä enemmän oma merkityksesi
kasvaa.
Naisen tunteisiin ja tarpeisiin voi olla
vaikea samaistua, ja saatat välillä tuntea
jääneesi yhtälön ulkopuolelle. On tärkeää
keskustella yhdessä ja pukea odotuksiin,
huoliin ja iloon liittyviä tunteita sanoiksi.
Olkaa toistenne tukena yhteisellä vanhemmuuteen johtavalla tiellä.
Osoitteessa libero.fi voit lukea mm.
näistä asioista:
• isät ja synnytys
• isät ja synnytyksen jälkeinen
masennus
• millainen on hyvä isä
• äidin ja isän työnjako
• äidin ja isän tapa hoitaa lapsia.
Isä ja lapsi leikkivät
Tarjous sinulle
Tarjous sinulle
Viikko 26
nyt suunnat, koska tasapainoelimet
sijaitsevat sisŠkorvassa.
Erotat vauvasi vartalon osat tunnustelemalla. Vauva reagoi erilaisiin tuntoaistimuksiin. HŠnen mieliŠŠnensŠ on sinun
ŠŠnesi. Jokainen ihmisŠŠni on taajuudeltaan ja sŠvyltŠŠn ainutlaatuinen. €Šnesi
on erittŠin tŠrkeŠ, kun solmit varhaisia
kontakteja vauvaasi. Kun lapsesi on
syntynyt, hŠn ehkŠ tunnistaa laulut, joita
laulat hŠnelle nyt, kun hŠn on kohdussa.
SyntymŠtšn lapsi kuulee myšs muita
ŠŠniŠ ympŠristšstŠsi ja oppii tuntemaan
koko perheen. Eri ŠŠnten erot kiihdyttŠvat solujen syntymistŠ aivokuoren siinŠ
osassa, jossa kuulokeskus muodostuu.
Jos puhut vierasta kieltŠ eri intonaatiolla,
lapsesi reagoi siihen, mutta syntymŠn
jŠlkeen hŠn pitŠŠ eniten ŠidinkielestŠ. Jos
kosketat lasta liikuttamalla kŠttŠsi vatsasi
pinnalla, hŠn saattaa vastata rauhoittumalla, jos hŠn oli liikkeessŠ. Jos vauva
nukkuu, hŠn saattaa vastata liikkeellŠ
tai antamalla kŠteesi pienen potkun. Tai
vauva saattaa nukkua niin sikeŠsti, ettei
KŠtilš kuuntelee vauvan sydŠnŠŠniŠ
hŠn reagoi lainkaan; vauva on loppujen
lopuksi suurimman osan ajastaan kohdussa unessa. Jos vauvasi syntyisi nyt,
hŠn voisi jŠŠdŠ eloon.
Raskausviikot 25 Pvm: ..............
Paino noin 800 g, pituus on noin 30 cm.
Vauvan luut kehittyvŠt kovemmiksi.
HŠnen kŠtensŠ toimivat tŠydellisesti ja
sormissa on kynnet. Luiden luutuminen
jatkuu.
Aine, jonka ansiosta vauvan keuhkot
avautuvat syntymŠhetkellŠ, on kehittymŠssŠ. Vauva tarvitsisi edelleen hieman
hengitysapua, jos hŠn syntyisi nyt. Jos
vatsallesi asetettaisiin kovaŠŠninen, ŠŠnet
saisivat vauvan sydŠmen sykkimŠŠn nopeammin ja hŠnen jalkansa saattaisivat nytkiŠ. Jos haluat tietŠŠ, mitŠ lapsesi kuulee,
aseta simpukankuori korvallesi ja kuuntele
veresi virtausta, tai tunne kumppanisi
sydŠmen syke, kun nojaat hŠnen rintaansa
vasten. €Šnet kuuluvat tietenkin erilaisilta,
kun vauva kuulee ne lapsiveden lŠpi.
Saatat saada sŠŠriisi helpommin suonen-
libero.fi
vedon. Tunnet ehkŠ jatkuvaa virtsaamistarvetta. Huomaa, ettŠ syynŠ saattaa olla
myšs virtsarakontulehdus.
Raskausviikot 26 Pvm: ..............
Vauvan pituus on noin 32 cm ja paino
850 g.
Vauvan iho on muuttumassa vŠhemmŠn
lŠpinŠkyvŠksi. HŠnen silmŠnsŠ kykenevŠt
erottamaan valon ja pimeyden, ne avautuvat ja sulkeutuvat ja katsovat puolelta
toiselle Ð vauvasi harjoittelee silmŠlihaksiaan. Vauvojen tiedetŠŠn reagoivan
valoon 26. raskausviikolla avaimenreikŠtutkimuksissa, joita tehdŠŠn tiettyjen harvinaisten sairauksien toteamiseksi. Vauva
itse asiassa pitŠŠ kŠsiŠŠn silmiensŠ edessŠ, kun valo osuu niihin. Vauva nukkuu
nyt pidempiŠ keskeytymŠttšmiŠ jaksoja,
jotka toisinaan jopa sopivat yhteen oman
unirytmisi kanssa. Jos olet jonain pŠivŠnŠ
masentunut, liian kiireinen tai mahdollisesti stressaantunut, vauvasikin tuntee
sen ja reagoi erittŠmŠŠsi stressihormoniin. Jos pelŠstyt, erittŠmŠsi adrenaliini
Raskaus
33
34
Raskaus
vaikuttaa vauvaankin istukan vŠlityksellŠ.
Jos toisaalta tunnet olosi onnelliseksi,
erittŠmŠsi endorÞinit vaikuttavat myšs
vauvaan. Vauvan aivot kehittyvŠt erittŠin
nopeasti juuri nyt. Aivokuoren poimut
alkavat muodostua.
Napanuora, joka kuljettaa verta vauvaan
ja kuona-aineita vauvasta pois, on
kasvanut hyvin pitkŠksi ja joustavaksi
Ð se voi jopa kiertyŠ vauvan ympŠrille
rajoittamatta hŠnen liikkeitŠŠn. Kuten
edellŠ mainittiin, vauva saattaa tarttua
siihen kiinni. TŠmŠ on hyvŠ tapa kehittŠŠ
tuntoaistia.
Raskausviikot 27 Pvm: ..............
Vauvan jalkaterŠn pituus on noin 4 cm,
reisiluiden noin 5 cm ja pŠŠn leveys noin
70 mm.
Vauvan iho on ryppyinen ja tummanpunainen. Se on yhŠ erittŠin ohut, koska
siinŠ ei vielŠ ole ihonalaista rasvaa. Vauva
rŠpyttŠŠ silmiŠŠn sŠŠnnšllisin vŠliajoin.
HŠnen poskensa ovat pyšristymŠssŠ ja
kasvoja suojaa reilu kerros lapsenkinaa.
Vauvalla on se, mitŠ tarvitaan kohdun
ulkopuolista elŠmŠŠ varten.
TŠssŠ vaiheessa monet naiset kokevat,
ettŠ vauvan odottaminen alkaa kŠydŠ
hankalammaksi. HeillŠ on ajoittain selkŠsŠrkyŠ ylimŠŠrŠisen painon vuoksi, sekŠ
vauvan painon ettŠ oman painonnousun
vuoksi.
Suorista selkŠsi, paina leuka rintaa
vasten ja tee kipujen vŠhentŠmiseksi
harjoitukset, joita kuvataan tŠmŠn kirjan
muissa jaksoissa. EhkŠ voisit saada myšs
kumppanisi hieromaan selkŠŠsi?
Raskausviikot 28 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 1 000 g ja pituus
35 cm. HŠnen painonsa lisŠŠntyy
odotuksen loppuaikana keskimŠŠrin noin
200 g/viikko.
Vauva kasvaa, mikŠ merkitsee suurempaa rasitusta kehollesi. Sinun ja vauvasi
vŠlinen yhteys syvenee ja tuntuu erittŠin
lŠheiseltŠ. Jos painat vatsaasi, vauva
saattaa vastata potkulla. Joskus saatat
huomata, ettŠ vauva reagoi koviin ŠŠniin
potkulla, vaikka lapsivesi vaimentaa
ŠŠntŠ.
Tutkimukset osoittavat, ettŠ vauva voi
nŠhdŠ unia, ja arvellaan, ettŠ hŠn kykenee muistamaan.
Odotusajan kolmen viimeisen kuukauden aikana vauvan kieleen on kehittynyt
niin monta hermonpŠŠtŠ, ettŠ hŠn voi alkaa kŠyttŠŠ kielessŠŠn olevaa tuntoaistia,
ja hŠn tutkii sormiensa kokoa ja muotoa.
Vauvan keuhkot kypsyvŠt joka pŠivŠ, ja
hŠnen rintakehŠnsŠ liikkeet ÓhengitysharjoitustenÓ aikana tulevat sŠŠnnšllisemmiksi. SeitsemŠnnestŠ raskauskuukaudesta lŠhtien vauvan kasvu riippuu
insuliinin erittŠmiskyvystŠ. Insuliini
mahdollistaa sokerin pŠŠsyn verestŠ
rasvasoluihin, ja kun sokeri on solujen
sisŠllŠ, insuliini kiihdyttŠŠ sen muuntumista proteiiniksi ja rasvaksi. TŠllŠ tavoin
insuliini edistŠŠ kehon ohuen rasvakerroksen kertymistŠ. Ellei rinnoistasi ole
jo aiemmin erittynyt ternimaitoa, sitŠ
saattaa alkaa erittyŠ hieman nyt.
Omia merkintöjä
Raskausviikot 29 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 1 300 g ja pituus
37 cm.
libero.fi
Raskaus
35
HŠn virtsaa ja juo lapsivettŠ joka pŠivŠ.
TŠssŠ vaiheessa vauvan paino ja koko
voidaan arvioida. PŠŠ on edelleen
suuri verrattuna muuhun vartaloon, ja
ryppyisessŠ ihossa on edelleen vain
vŠhŠn ihonalaista rasvaa. Vauva on
painautuneena sisŠelimiŠsi vasten Ð hŠn
liikkuu ympŠri ja venyttelee. Vauvalla on
edelleen riittŠvŠsti tilaa maata monissa eri
asennoissa.
Kohtusi painaa nyt isoja verisuoniasi. TŠmŠ saattaa tarkoittaa sitŠ, ettŠ
verisuonet ovat nyt paremmin nŠkyvissŠ
36
sŠŠrissŠsi. Jotkut raskaana olevat naiset
saavat suonikohjuja. Monille kertyy myšs
nestettŠ, koska kohtu painautuu suuria
verisuonia vasten. On parasta istua ja
nostaa jalat ylšs tuolille.
Raskausviikot 30 Pvm: ..............
Vauvan pituus on 38 cm ja paino 1 500 g.
Vauvan aivot kehittyvŠt ja kasvavat ja
muodostavat yhŠ enenevŠssŠ mŠŠrin tyypillisiŠ poimuja, jotka alkoivat
muodostua jo aiemmin. Vauvan keuhkot
ovat nyt lŠhes kypsŠt, ja hŠn harjoittelee
rintakehŠn liikkeitŠ ikŠŠn kuin hengittŠisi sisŠŠn ja ulos. Kuulet ehkŠ vauvan
sydŠnlyšnnit, kun kuuntelet niitŠ vatsaasi
vasten pidettŠvŠn tyhjŠn talouspaperihylsyn kautta.
Sinulla saattaa olla ennakoivia supistuksia,
ja saatat myšs edelleen olla hyvin herkkŠ
ja vŠsyŠ ja hengŠstyŠ helposti Ð tŠmŠ ei
ole epŠtavallista. Istukka tyšskentelee
edelleen kovasti varmistaakseen sen, ettŠ
vauvastasi kasvaa iso ja vahva. Kuuntele
siis kehoasi ja lepŠŠ silloin tŠllšin, erityisesti jos kehosi tuntuu aralta.
Viikko 24
Vauvan pituus:
Viikko 28
Vauvan pituus:
Viikko 32
Vauvan pituus:
Viikko 36
Vauvan pituus:
Viikko 40
Vauvan pituus:
30 cm
35 cm
40 cm
45 cm
53 cm
Raskaus
Raskausviikot 31 Pvm: ..............
Vauvan paino on hieman yli 1 600 g ja
pituus 39 cm.
Vauva nukkuu suurimman osan ajasta
ja kykenee yhŠ liikkumaan vapaasti
kohdussa. Vauva ei ole todennŠkšisesti
vielŠ asettunut pŠŠ alaspŠin, vaikka jotkut
vauvat tekevŠt niin jo tŠssŠ vaiheessa.
ÒVatsakumpusiÓ koko ja paino saattaa
tŠssŠ vaiheessa tuntua jo taakalta ja
hengŠstyt yhŠ enemmŠn, kun nouset portaita. Voit helpottaa tilannetta
hieman, jos jaat esimerkiksi ostoskassien
painon molemmille kŠsillesi.
Raskausviikot 32 Pvm: ..............
Vauva on noin 40 cm pitkŠ ja painaa noin
1 700 g. Istukan paino on noin 380 g.
Vauvan ihonalaisen rasvan mŠŠrŠ lisŠŠntyy: vauvasi on nyt saavuttanut puolet
syntymŠpainostaan.
HŠnen pitŠŠ vielŠ saada toiset noin kaksi
kiloa lisŠŠ kahdeksan viimeisen raskausviikon aikana. Jos vauvasi on poika,
kivekset ovat nyt valmiit laskeutumaan.
Vauvan aivot toimivat sekŠ unessa ettŠ
valveilla. TŠstŠ raskausviikosta alkaen
vastasyntyneet kykenevŠt muistamaan
jonkin erityisen musiikkikappaleen, jonka
he ovat kuulleet toistuvasti. Jos se on
rauhoittavaa musiikkia ja vauva tuntee
sinun rentoutuvan kuunnellessasi sitŠ,
arvellaan myšs vauvan oppivan rentoutumaan tŠtŠ musiikkia kuuntelemalla.
Jos selkŠkipusi lisŠŠntyy, tŠmŠ voi johtua
siitŠ, ettŠ tunnet vauvan painon.
Jos sinulta karkaa virtsaa, syynŠ saattaa
olla se, ettŠ vauva vahvistuu ja potkii
virtsarakkoasi. Myšs hormoneilla voi olla
osuutta asiaan.
TŠssŠ vaiheessa joillain naisilla on tilaisuus aloittaa Šitiysloma.
Raskausviikot 33 Pvm: ..............
Vauva painaa noin 2 kg ja on 42 cm pitkŠ.
Saatat ehkŠ silloin tŠllšin saada otteen
pienestŠ jalkaterŠstŠ tai vauvasi pepusta
vatsasi kautta, jos painosi ei ole lisŠŠntynyt kovin paljon. Vauvasi ihonalainen
rasvakerros kasvaa, ja lihakset kehittyvŠt
yhŠ. Vauvan kyky sŠŠnnellŠ kehonsa
lŠmpštilaa kypsyy; hŠn kykenee nyt
hikoilemaan Ð mihin keskosina syntyneet
vauvat eivŠt pysty. Jotkut vauvat ovat
asettuneet pŠŠ alaspŠin. Vauvan syke on
noin 120Ð160 lyšntiŠ minuutissa. Vauva
voi saada silloin tŠllšin hikan, ehkŠ sen
vuoksi, ettŠ hŠn nielee lapsivettŠ.
Kohtusi on nyt niin iso, ettŠ se ahtaa
muut elimesi pieneen tilaan, etkŠ ehkŠ
kykene syšmŠŠn kokonaista ateriaa yhdellŠ kertaa. Jotkut odottavat Šidit saavat
raskausarpia.
Raskausviikot 34 Pvm: ..............
Vauva painaa noin 2 200 g ja on noin
43 cm pitkŠ. Jalkaterien pituus on noin
60 mm.
Vauvan iholla on nyt kevyt pigmentti.
Imemisreßeksi on nŠhtŠvissŠ; monet lapset imevŠt kohdussa sormiaan. Vauvan
silmien pupillit laajenevat ja supistuvat.
Jotkut arvelevat, ettŠ vauva kykenee nyt
kohdentamaan katsettaan. HŠn pystyy
erottamaan yšn ja pŠivŠn. LapsivettŠ on
nyt noin 1 litra.
libero.fi
Kohdun kasvun mittaus
Monet odottavat Šidit ovat saaneet
tumman viivan, ns. linea alban, joka
kulkee navasta hŠpyalueelle. Useimmissa
tapauksissa tŠmŠ viiva haalistuu ja hŠviŠŠ
kokonaan synnytyksen jŠlkeen.
Raskausviikot 35 Pvm: ..............
Vauvan paino on noin 2 500 g, pituus
44 cm, reisiluun pituus noin 66 mm,
jalkaterŠn pituus noin 65 mm.
Vauvan paino lisŠŠntyy 25Ð30 g joka
pŠivŠ.
Vauva kykenee edelleen liikkumaan
vapaasti. HŠnen ihoaan peittŠŠ paksu
kerros lapsenkinaa, rasvaista ainetta, joka
suojaaa ihoa lapsivedessŠ.
Jos vauva on muuttanut liikkumistapojaan, se saattaa johtua siitŠ, ettŠ hŠn
on nyt pŠŠ alaspŠin. Tunnet kuitenkin
vauvan liikkeet pŠivittŠin. Useat tulevat
Šidit kertovat, ettŠ vauva on eloisimmillaan iltaisin. Joillekin odottaville Šideille
tulee tŠssŠ vaiheessa selkŠkipuja. Nivelet
ja lihakset rasittuvat, ja ne ovat saattaneet
Raskaus
37
heikentyŠ. Odotat ehkŠ jo kovasti synnytystŠ, jotta nŠkisit vauvasi ensi kertaa Ð ja
pian saat taas ÒentisenÓ vartalosi takaisin.
€itiyslomasi alkaa.
Raskausviikot 36 Pvm: ..............
Vauva on nyt 45 cm pitkŠ, ja pŠŠn leveys
on noin 90 mm.
Vauva on lŠhes tŠysiaikainen. HŠnen
painonsa lisŠŠntyy 200Ð250 g viikossa.
Imemiseen tarvittavat lihakset ovat
vahvistuneet ja kasvojen piirteet pyšristyneet.
Vauva on laskeutunut alemmas lantioon,
vatsakumpu on liikkunut hieman
alemmaksi, ja hengittŠminen saattaa olla
helpompaa. Jos vauva makaa takapuoli
alaspŠin (perŠtila), synnytyssairaalan
lŠŠkŠri voi yrittŠŠ kŠŠntŠŠ hŠnet ympŠri.
Useimmat naiset kŠyvŠt tŠssŠ vaiheessa
viimeisessŠ synnytystŠ edeltŠvŠssŠ
tarkastuksessa lŠŠkŠrillŠŠn. On tŠysin
normaalia, jos alat kŠydŠ hieman levottomaksi, yšunesi keskeytyvŠt, joudut
nousemaan ylšs useita kertoja yšssŠ
kŠydŠksesi virtsaamassa, saat nŠrŠstystŠ
ja joudut nukkumaan pŠŠ muuta kehoa
korkeammalla. Ajattelet ehkŠ jo suurta
vastuuta, joka odottaa sinua synnytyksen
jŠlkeen.
Raskausviikot 37 Pvm: ..............
Vauva painaa noin 2 800 g, ja lapsiveden
mŠŠrŠ hŠnen ympŠrillŠŠn on hieman yli
litran.
36
40
32
28
24
20
12
KŠtilš tunnustelee vauvan asentoa
38
Raskaus
viikkoa
viikkoa
viikkoa
viikkoa
viikkoa
viikkoa
viikkoa
Vauvaasi pidetŠŠn tŠysiaikaisena, ja
hŠnen suolistossaan on ensimmŠinen
kakka, lapsenpihka.
Vauvan koordinaatio on nyt niin kehittynyt, ettŠ hŠn kykenee tarttumaan esineisiin sormillaan. Vauva kerŠŠ energiaa
syntymŠŠn tarvittavia ponnistuksia varten.
Kohtusi ulottuu nyt koko matkan rintakehŠŠn saakka. YritŠ levŠtŠ mahdollisimman
paljon Šitiyslomalla.
Terveydenhoitajasi pystyy kertomaan
sinulle, onko vauvan pŠŠ paikallaan synnytystŠ varten. Jos vauvasi syntyisi nyt,
hŠntŠ ei pidettŠisi keskosena.
Raskausviikot 38 Pvm: ..............
Vauvan paino on nyt useissa tapauksissa yli 3 kg. HŠn liikkuu eri tavalla, ja
painonlisŠys saattaa olla 30 g pŠivŠssŠ.
Lapsivesi uusiutuu kolmen tunnin
vŠlein. Se koostuu vauvan virtsasta ja
erittyvŠstŠ keuhkonesteestŠ. Vauvan
iho on nyt pigmentoitunut. Tunnet ehkŠ
vauvan pŠŠn lantiotasi vasten. Vauva
pŠŠttŠŠ, milloin hŠnen on aika syntyŠ.
Tutkimukset osoittavat, ettŠ raskausajan
pituus on ohjelmoitu ihmisen geeneihin.
Vauva on perinyt nŠmŠ geenit sinulta ja
isŠltŠŠn; raskausajan pituus mŠŠrŠytyy
sen mukaan, mikŠ on normaalia sinulle ja
vauvalle. Istukan lŠpimitta on nyt 20Ð25
cm. Tupakoivilla odottavilla ŠideillŠ on
usein kalkkikertymiŠ ja kuollutta kudosta
sisŠltŠviŠ alueita istukassa. TŠmŠ estŠŠ
istukkaa toimimasta tŠysin toivotulla
tavalla. Se saattaa hidastaa kohdussa
olevan vauvan kasvua ja tehdŠ hŠnelle
vaikeammaksi osallistua synnytysprosessiin kuin jos Šiti ei tupakoisi.
Suomessa 5 prosenttia odottavista ŠideistŠ tupakoi tŠllŠ raskausviikolla. Noin
15 % suomalaisnaisista jatkaa tupakointia
raskauden aikana. Noin 20 prosenttia
suomalaisista sikišistŠ altistuu raskausaikana tupakansavulle. Vuosittain syntyy
kymmeniŠ lapsia kuolleena tupakan
vuoksi. Kaikista synnyttŠjistŠ tupakoitsijoita on viimeisten 10 vuoden aikana
ollut noin 15 %. On kuitenkin hŠlyttŠvŠŠ
huomata, ettŠ alle 20-vuotiaista synnyttŠjistŠ yli 47 prosenttia tupakoi raskauden
aikana. (LŠhde: Stakes 2006).
Raskausviikot 39 Pvm: ..............
Vauvan keskipaino on noin 3 200 g,
pituus noin 50 cm, pŠŠn leveys noin
90 mm.
Vauva nukkuu suuren osan ajasta, koska
kasvaminen ja kehittyminen vievŠt paljon
energiaa. Vauvalla ei ole enŠŠ paljon
liikkumatilaa, joten tunnet liikkeet erilaisina. MikŠli et tunne vauvan liikkeitŠ ota
yhteys sairaalaan.
Saatat tuntea olosi raskaaksi ja yšllŠ on
ehkŠ vaikeaa saada kunnolla lepoa.
LepŠŠ pŠivŠn aikana Ð ehkŠ syynŠ
huonounisuuteesi on se, ettŠ sinun on
totuttava yšherŠŠmisiin imetystŠ varten?
HengitŠtkš nyt helpommin? TŠmŠ
saattaa johtua siitŠ, ettŠ vauvan pŠŠ
on nyt laskeutunut lantioosi, ellei tŠmŠ
tapahtunut jo muutama viikko sitten.
Kohdunkaulasi pehmenee Ð kehosi
valmistautuu synnytykseen.
Raskausviikot 40 Pvm: ..............
Vauva painaa noin 3 500Ð4 000 g ja
hŠnen pituutensa on noin 50Ð53 cm.
Odottavien Šitien vatsoja
Vauvasi syntymŠ lŠhenee. Vauva tŠyttŠŠ
koko vatsasi. HŠnen pŠŠnsŠ painautuu
pehmenevŠŠ kohdunkaulaa kohden.
SyntymŠhetkeen mennessŠ napanuora
on usein yhtŠ pitkŠ kuin vauva itse.
Joitakin naisia vaivaa raskausajan lopulla
lšysŠt ulosteet. TŠmŠ johtuu oletettavasti
suoliston toimintaa kiihdyttŠvŠn hormonin, prostaglandinin mŠŠrŠn lisŠŠntymisestŠ. TŠmŠ on tŠysin luonnollista.
Jos saat voimakkaita ennakoivia supistuksia, nŠmŠ auttavat kohdunkaulaa
lyhentymŠŠn. TŠstŠ huolimatta sinun on
ehkŠ odotettava vielŠ muutamia pŠiviŠ
ennen kuin sinusta tulee Šiti.
Kehosi on valmis synnytykseen.
Kun synnytys alkaa, poltat noin 500 kcal
tunnissa. Joidenkin mielestŠ synnytystŠ
voidaan verrata maratoniin, ja sinua ehkŠ
helpottaa, jos ajattelet asiaa tŠllŠ tavoin.
LepŠŠ, syš jotain sellaista, joka antaa
sinulle energiaa, kuten hiilihydraatteja.
Valmistaudu hyvin ja muista, ettŠ kehosi
on luotu synnytystŠ varten, jos annat
sille luvan siihen. Sinulla on jotain todella
ainutlaatuista odotettavissa.
Onnea matkaan!
LŠhde: ÒEt barn bliver tilÓ, Lennart Nilsson ja Lars
Hamberger, 2006
Vastasyntynyt ŠitinsŠ sylissŠ
libero.fi
Raskaus
39
40
Synnytys
Odotus
Yleisiä raskauteen liittyviä
muutoksia
Useimmille odottaville Šideille raskaus on
aikaa, johon liittyy monenlaisia fyysisiŠ
ja psykologisia muutoksia. Ilo, odotus,
kupliva energia ja innostus ja sitten
yhtŠkkiŠ masennus ja tunne siitŠ, ettŠ
ongelmat ovat ylittŠmŠttšmissŠ Ð mikŠŠn
nŠistŠ tuntemuksista ei ole epŠtavallinen
raskauden aikana. Olet myšs tietoinen
psykologisista ja fyysisistŠ muutoksista,
joita tapahtuu kehossasi.
Jokainen reagoi vatsakumpuusi
Se, ettŠ hyvŠŠ tarkoittavat sukulaiset,
ystŠvŠt ja tyštoverit taputtavat vatsakumpuasi, on yhteinen kokemus monille
odottaville Šideille. Sinusta tuntuu ehkŠ
siltŠ, ettŠ he ottavat liikaa vapauksia.
Jotkut naiset nauttivat siitŠ, toiset eivŠt.
Jos sinusta tuntuu epŠmukavalta, ettŠ
ihmiset koskettavat vatsaasi, sano se
ŠŠneen!
Psyykkiset muutokset
Monet tulevat vanhemmat alkavat
ajatella omaa lapsuuttaan ja sitŠ, millaisia
heidŠn vanhempansa olivat, kun he
olivat kasvuiŠssŠ. Muistat ehkŠ yhtŠkkiŠ
sekŠ onnellisia ettŠ vŠhemmŠn onnellisia
aikoja, ja tŠmŠ saattaa muuttaa joksikin
aikaa sitŠ, millaisina nŠet omat vanhempasi. Jos saat tilaisuuden keskustella
menneistŠ ajoista vanhempiesi kanssa,
saattaisi olla hyvŠ tehdŠ niin. TŠmŠ
voi johtaa parempaan keskinŠiseen
ymmŠrrykseen ja tukea teidŠn tulevaa
roolianne vanhempina (ja heidŠn tapauksessaan isovanhempina). Tunnet ehkŠ
tarvetta keskittyŠ jonkin aikaa itseesi.
Monet odottavat Šidit kokevat mielialan
vaihteluita ja tuntevat olonsa haavoittuvaksi Ð tŠmŠ ei ole epŠtavallista. Jotkut
odottavat Šidit vaikuttavat myšs hieman
hajamielisiltŠ. TŠmŠ saattaa kuitenkin
johtua vain siitŠ, ettŠ he ajattelevat kohdussaan kehittyvŠŠ vauvaa.
SekŠ myšnteiset ettŠ kielteiset ajatukset
kuuluvat kuvaan eivŠtkŠ ole epŠtavallisia
odotuksen yhteydessŠ.
Useimmat odottavat Šidit kertovat siitŠ,
ettŠ he nŠkevŠt romanttisia unia, jotka
vaihtuvat yhtŠkkiŠ pelkoihin ja painajaisiin Ð ajatuksiin siitŠ, miltŠ lapsi saattaa
nŠyttŠŠ ja voisiko hŠn olla fyysisesti
vakavasti vammautunut tai kŠrsiŠ jostain
muusta sairaudesta. Muista tŠllaisina
hetkinŠ, ettŠ sekŠ myšnteiset odotukset
ettŠ huolet kertovat kiintymyksestŠ ja
rakkaudesta vauvaan.
Matka vauvan syntymŠŠn on pitkŠ, ja
teillŠ on aikaa valmistautua siihen. Kysytte ehkŠ itseltŠnne, oletteko valinneet
oikean ajan vanhemmiksi tuloon ja kykenettekš hyviksi vanhemmiksi ja pystyttekš kantamaan siihen liittyvŠn valtavan
vastuun. Ei ole myšskŠŠn epŠtavallista,
ettŠ tulevat vanhemmat ovat huolissaan
siitŠ, miten lapsen saaminen vaikuttaa
heidŠn vŠliseen suhteeseensa.
Ajatusten lausuminen ŠŠneen helpottaa
aina. Jotkut vanhemmat saattavat tarvita
ammattiapua psykologilta tai muilta
koulutetuilta terapeuteilta. Ota yhteys
omaan neuvolaasi ja selvitŠ, mistŠ voit
saada apua. MitŠ nopeammin saat apua,
sitŠ paremmin voit raskautesi aikana
ja terveydenhoitoalan ammattilaiset
kykenevŠt auttamaan sinua. Joissakin
synnytyssairaaloissa on erityiskoulutuksen saaneita kŠtilšitŠ, jotka huolehtivat
erityisen herkistŠ tulevista ŠideistŠ tai
ŠideistŠ, jotka syšvŠt mielialalŠŠkkeitŠ.
Fyysiset muutokset, jotka saattavat vaikuttaa mielialaasi
Hormonitasot heilahtelevat kuukautistesi
mukaan. NŠmŠ heilahtelut lisŠŠntyvŠt
raskauden aikana. Jos sinua vaivaa lisŠksi
vŠsymys, rintasi tuntuvat aroilta ja kŠrsit
pahoinvoinnista, on vain luonnollista,
ettŠ mielialan vaihtelut lisŠŠntyvŠt. Saattaa olla myšs vaikeaa havaita, mitŠ ihanaa
vauvan odottamisessa on, jos et kykene
vielŠ nŠkemŠŠn vatsakumpua etkŠ tunne
vauvan potkivan. Toisina pŠivinŠ saatat
kuitenkin olla tŠysin suunniltasi onnesta,
koska olet raskaana, etkŠ kykene
keskittymŠŠn mihinkŠŠn muuhun kuin
kohdussasi kehittyvŠŠn vauvaan.
Raskausajan loppupuolella monet odottavat Šidit kokevat itsensŠ hieman kšmpelšiksi. Tavarat saattavat tippua kŠsistŠ
Ð mahdollisesti sen vuoksi, ettŠ sormet
ovat turvonneet tai iso vatsa on tiellŠ.
Haluttomuus ja
huonovointisuus
On tavallista, ettŠ odottavat Šidit tuntevat
itsensŠ kolmen ensimmŠisen raskauskuukauden aikana haluttomiksi ja huonovointisiksi eri aikoina pŠivŠllŠ tai yšllŠ.
Jotkut odottavat Šidit oksentavat. TŠmŠ
Raskaus
41
johtuu siitŠ, ettŠ naissukuhormonien eli
progesteronin ja estrogeenin mŠŠrŠt
lisŠŠntyvŠt. Saatat tuntea kiusausta syšdŠ
jotain makeaa, kun tunnet huonon olon
valtaavan itsesi. On kuitenkin parempi, jos
syšt pieniŠ hiilihydraattipitoisia aterioita
tiheŠsti (ks. Odottavan Šidin ruokavalio).
PŠŠnsŠryt, kylkipistokset ja heiveršinen
olo saattavat myšs kuulua jokapŠivŠisiin
oireisiin, joita koet raskautesi alkuvaiheissa. Useimmiten tŠmŠ loppuu jo
huomattavasti ennen kuin tunnet vauvan
liikkuvan sisŠllŠsi ensi kertaa, noin 18.Ð20.
raskausviikolla. Joskus jo se, ettŠ hyvŠksyt
nŠmŠ oireet, saa ne tuntumaan vŠhemmŠn vakavilta.
Uskomus
Pahoinvointi on yleisempŠŠ, jos odotat
tyttšŠ kuin jos odotat poikaa.
Tarua vai totta?
Tarua. Hieman yli puolet raskaana
olevista naisista voi pahoin. TŠllŠ ei ole
yhteyttŠ vauvan sukupuoleen.
Väsymys
Tarvitset tavallista enemmŠn unta, koska
olet usein ŠŠrimmŠisen vŠsynyt. TŠmŠ
johtuu siitŠ, ettŠ raskaus vaatii paljon
energiaa. Sinun saattaa olla erittŠin vaikeaa pitŠŠ silmŠsi auki erityisesti iltaisin.
Osa vŠsymyksestŠsi saattaa johtua
raudanpuutteesta, joten on tŠrkeŠŠ, ettŠ
otat rautatŠydennystŠ ruokavalioosi,
kun terveydenhoitajasi neuvoo sinua
tekemŠŠn niin.
Rinnat
Arat, turvonneet ja suurentuneet rinnat
ovat yksi raskauden varhaisimmista merkeistŠ. Myšhemmin rintasi tulevat myšs
raskaammiksi. NŠnnipihan vŠri muuttuu
hieman, monissa tapauksissa se tummenee. Rintasi voivat aristaa jopa silloin,
kun niihin osuu vesi suihkussa, ja ne saattavat olla myšs kosketusarat. Useimpien
odottavien Šitien mukaan tŠmŠ arkuus
hŠviŠŠ raskauden aikana. HyvŠt, tukevat
rintaliivit, jotka eivŠt ole liian tiukat,
saattavat auttaa. Rintojesi koko ei vaikuta
imetyskykyysi. Tuotat nŠet tŠsmŠlleen sen maitomŠŠrŠn, jonka vauvasi
tarvitsee. Imetys ei muuta rintojasi. Ne
VŠsyneenŠ voit tarvita tauon tšissŠ
42
Raskaus
muuttuvat ja venyvŠt jo raskauden aikana
hormonitasojen muutoksen vuoksi.
Uskomus
Huolimatta siitŠ, ettŠ monet naiset haluaisivat imettŠŠ, on monia uskomuksia,
jotka tekevŠt heidŠt epŠvarmoiksi tŠstŠ.
TŠssŠ muutamia virheellisiŠ kŠsityksiŠ:
¥ €itini ei pystynyt imettŠmŠŠn, joten
todennŠkšisesti en minŠkŠŠn
¥ €idinmaito ei riitŠ
¥ €itini imetti minua neljŠn viikon ajan,
joten todennŠkšisesti minŠkŠŠn en
pysty imettŠmŠŠn pidempŠŠn
¥ Saat lŠheisemmŠn ja paremman yhteyden vauvaan, jos imetŠt
Tarua vai totta?
NŠmŠ kŠsitykset eivŠt pidŠ paikkaansa.
Verenpaine
Verenpaineesi saattaa alentua hieman,
jos nouset nopeasti tai seisot paikallasi
liian pitkŠŠn. Saatat tuntea huimausta
ja pyšrrytystŠ ja saatat todella pyšrtyŠ.
TŠmŠ ei ole vaarallista. YritŠ rentoutua
enemmŠn, ja kun nouset ylšs, tee se
hitaasti.
Jos alat tuntea olosi heikoksi, nojaudu
eteenpŠin ja laske pŠŠsi alas. Ja jos voit,
mene hetkeksi makuulle.
Kuukautiskipujen kaltaiset
krampit
Monilla naisilla on raskauden ensi
kuukausien aikana kuukautiskipujen
kaltaisia kramppeja, jotka muistuttavat
hieman kylkipistosta. TŠmŠ johtuu siitŠ,
ettŠ kohtusi kasvaa ja tuntuu painavalta,
se supistuu ja sitŠ ympŠršivŠt kudokset
venyvŠt. Jos kivut kovenevat tai sinulla
on verenvuotoa, sinun pitŠisi vŠlittšmŠsti
ottaa yhteyttŠ omaan neuvolaasi tai suoraan pŠivystykseen synnytyssairaalaan.
Pohjelihasten suonenveto
On varsin yleistŠ, ettŠ odottavat Šidit
saavat suonenvedon pohkeisiinsa.
Suonenvetoa aiheuttavat lihastesi voimakkaat supistukset, tŠssŠ tapauksessa
pohjelihasten supistukset. Suonenvedon
syntymissyytŠ ei tiedetŠ. Joskus syynŠ
voi olla suolan puute tai liiallinen rasitus
mutta vaivaa helpottaa, jos teet Aineenvaihduntaa parantavat harjoitukset ja
venyttelet pohjelihaksiasi useita kertoja
pŠivŠssŠ. Joskus on apua suolavalmisteen (mm. magnesiumin) kŠytšstŠ.
Uskomus
Tummat nŠnnit ovat merkkinŠ siitŠ, ettŠ
odotat poikavauvaa.
Tarua vai totta?
TŠmŠ ei ole totta.
Selkäkipu
Kun vatsasi kasvaa, ryhtisi muuttuu.
SelkŠlihastesi on tyšskenneltŠvŠ kovemmin, jotta pysyt suorana, ja kenties
tunnet, miten tyšnnŠt leukasi eteenpŠin.
Kun pŠivŠn mittaan vŠsyt, niskaasi ja
alaselkŠŠsi kivistŠŠ. Parasta, mitŠ voit
tehdŠ nŠiden ongelmien estŠmiseksi,
on se, ettŠ muistat suoristaa selkŠsi ja
painaa leukasi rintaan. SelkŠŠ vahvistavat
liikkeet ja lepo auttavat myšs.
Alaselän kipu / Lonkkakipu
Yli puolet kaikista raskaana olevista
naisista kŠrsii alaselŠn kivuista tai lonkkakivuista. Joillakin kipu on niin voimakas,
ettŠ he kokevat sen heikentŠvŠn elŠmŠnlaatuaan.
NŠmŠ kivut voivat paikallistua hyvin eri
tavoin eri naisilla, ja monilla on kipuja
useammassa kuin yhdessŠ paikassa. HeillŠ on useimmiten alaselŠn, takareiden
ja hŠpyluun kipuja. Joillain odottavilla
ŠideillŠ kipu tuntuu vain toisella puolella
tai ainoastaan hŠpyluun etupuolella.
Toisilla kipu tuntuu edessŠ ja takana.
Monilla raskaana olevilla naisilla on myšs
lihasjŠnnitystŠ pakara- ja vatsalihaksissa
sekŠ lantionpohjan lihaksissa.
Mitä kivuille pitäisi tehdä?
Onneksi voit itse tehdŠ paljonkin estŠŠksesi alaselŠn kipuja ja lonkkakipuja tai
vŠhentŠŠksesi niitŠ, kunhan kuuntelet
kehoasi ja otat huomioon sen, ettŠ olet
raskaana. Jos et ole juurikaan harjoittanut
liikuntaa aikaisemmin, voit aloittaa nyt ja
mahdollisesti noudattaa erityisesti odottaville Šideille suunniteltua ohjelmaa.
Vahvista kehoasi tekemŠllŠ harjoitukset
pŠivittŠin, ja muista venytellŠ usein.
Lihaksiasi saattaa aluksi aristaa harjoituksen jŠlkeen. Sovita harjoittelun mŠŠrŠ
omaan kuntotasoosi.
Muista myšs pitŠŠ taukoja pŠivŠn aikana
ja vaihtaa istuma- tai seisoma-asentoasi usein. Suorista selkŠsi, kun seisot,
kŠvelet tai istut Ð jos olet istuma- tai
seisomatyšssŠ, on tŠrkeŠŠ, ettŠ vaihdat
tyšasentoa usein.
Liikunta sekä alaselän kivut ja
lonkkakivut
Liikunnan on osoitettu lievittŠvŠn
selkŠkipuja ja lonkkakipua. Suosittelemme, ettŠ aloitat tŠssŠ kirjassa kuvatuilla
harjoituksilla.
Vesijumppa sopii kaikille raskaana
oleville, erityisesti alaselŠn kivuista tai
lonkkakivuista kŠrsiville tuleville Šideille.
Kivunlievitys
Monien raskaana olevien mielestŠ
alaselŠn kivut tai lonkkakivut voimistuvat
pŠivŠn loppupuolella, jolloin he tuntevat
myšs nesteen kertyvŠn kehoonsa. Voit
vŠlttŠŠ nesteen kertymisen tekemŠllŠ
aineenvaihduntaa parantavia harjoituksia.
MikŠli kŠrsit kivuista, voit kŠyttŠŠ myšs
kylmŠpakkausta. Kiedo kylmŠpakkaus
Rauhallinen lukuhetki iltapŠivŠllŠ
Raskaus
43
ettŠ jalkasi ovat tuettuina ylempŠnŠ. Jos
mahdollista, sinun pitŠisi tehdŠ tŠmŠ
muutamia kertoja pŠivŠn aikana.
Jos turpoavat jalat aiheuttavat sinulle
erityisiŠ ongelmia, saatat saada avun tukisukista Ð tai uimisesta. Voit myšs kokeilla
tŠmŠn kirjan muissa jaksoissa esitettyjŠ
aineenvaihduntaa edistŠviŠ harjoituksia.
Tukisukkia myydŠŠn apteekeissa. Voit ostaa myšs hinnaltaan hieman edullisempia
tukisukkia, ns. lentosukkia.
Akupunktiohoitoa turvotuksen ehkŠisemiseksi
jonkin vaatteen sisŠŠn ja aseta se arimpaan kohtaan 15Ð20 minuutiksi. Voit
ostaa uudelleenkŠytettŠviŠ geeliterapiapakkauksia apteekistasi.
Jotkut odottavat Šidit sitovat huivin lantionsa ympŠri tai pitŠvŠt joustavaa vyštŠ.
Ei tiedetŠ, tukevatko ne todellisuudessa
kehoasi, eivŠtkŠ kaikki naiset pidŠ niistŠ,
joten voit kokeilla itse niiden sopivuutta
sinulle.
AlaselŠn kivut ja lonkkakivut eivŠt aiheuta
haittaa vauvallesi eivŠtkŠ vaikeuta synnytystŠ.
Nesteen kertyminen (turvotus)
Naiset poikkeavat toisistaan sen suhteen,
miten paljon nestettŠ heihin kertyy raskauden aikana. Subjektiiviset kokemukset nesteen kertymisestŠ voivat myšs olla
hyvin erilaisia eri naisilla.
Jotkut odottavat Šidit saattavat tuntea
olevansa ÒturvoksissaÓ erityisesti raskauden viime vaiheessa. Voit vŠlttŠŠ tŠmŠn
lepŠŠmŠllŠ selŠllŠsi tai kyljellŠsi siten,
44
Raskaus
Suonikohjut
Suonikohjuja tai laajentuneita laskimoita
syntyy, koska verenkierto jaloissa heikkenee raskauden aikana. TŠmŠ johtuu siitŠ,
ettŠ kohtu painuu vasten lantiosi verisuonia, ja myšs sen vuoksi, ettŠ verisuonesi
laajentuvat normaalia suuremmiksi. Veri
kerŠŠntyy jalkoihisi, ja tŠmŠ johtaa turpoamiseen. Voit estŠŠ tŠmŠn nostamalla
sŠngyssŠ olemisen aikana molemmat
jalat ylšs. PŠivŠn mittaan voit tehdŠ
aineenvaihduntaa parantavia harjoituksia
ja mahdollisesti kŠyttŠŠ tukisukkia. Ks.
edellŠ jakso Nesteen kertyminen.
JŠljempŠnŠ tŠssŠ kirjassa kuvattuun
harjoitusohjelmaan sisŠltyy muutamia
hyviŠ aineenvaihduntaa parantavia
harjoituksia. Suonikohjuja saattaa muodostua myšs hŠpyhuuliin ja emŠttimeen.
YleensŠ ne hŠviŠvŠt itsestŠŠn vauvan
syntymŠn jŠlkeen, mutta jos nŠin ei
tapahdu, ota yhteys neuvolaasi.
Peräpukamat
PerŠpukamat ovat sama asia kuin
suonikohjut, mutta ne sijaitsevat
perŠaukossasi. Ne saattavat aiheuttaa
kutinaa, epŠmukavaa tunnetta ja kipua.
Jos perŠpukamat vaivaavat sinua, niitŠ
voidaan hoitaa apteekista saatavalla
voiteella tai perŠpuikoilla, jotka saat ilman
reseptiŠ. (Kumpikaan ei aiheuta vahinkoa
vauvalle). Voit estŠŠ perŠpukamat pitŠmŠllŠ ruoansulatuksesi kunnossa siten,
ettŠ syšt paljon tuoreita vihanneksia ja
tummaa monijyvŠleipŠŠ, juot paljon vettŠ
ja teet lantionpohjaharjoituksia verenkierron vilkastuttamiseksi.
Ikenet
Ikenesi ja limakalvosi saattavat turvota,
ja niiden verenvuoto voi olla normaalia
runsaampaa. TŠmŠ johtuu kohonneesta hormonitasosta. HammaslŠŠkŠrit suosittelevat hammaslangan ja
hammastikkujen kŠyttšŠ, ja sinun pitŠisi
kŠydŠ raskausaikana tarkistuttamassa
hampaidesi kunto.
Tihentynyt virtsaamistarve
Raskauden alussa monet naiset kokevat
jatkuvaa virtsaamistarvetta. TŠmŠ
johtuu todennŠkšisesti veren mŠŠrŠn
lisŠŠntymisestŠ kohdun ja virtsarakon
alueella. Raskausajan lopussa tunnet
todennŠkšisesti myšs tihentynyttŠ virtsaamistarvetta, koska vauva painaa virtsarakkoasi. MikŠli virtsaaminen kirvelee,
pyydŠ lŠŠkŠriŠsi tai terveydenhoitajaasi
tutkimaan, onko sinulla virtsatietulehdus.
Raskauteen liittyy kohonnut tulehduksen
riski, koska raskauden aikana kohdun
painaminen virtsarakkoon voi aiheuttaa
rakon tyhjenemisongelmia ja virtsan
takaisin virtausta, joiden seurauksena esiintyy virtsateiden laajenemista
munuaistasoon asti (hydronefroosi).
NŠmŠ muutokset altistavat virtsatietulehdukselle. Raskaudenaikainen glukosuria
(sokerivirtsaisuus) ja korkeat progestiinien ja estrogeenien pitoisuudet edistŠvŠt
bakteerikasvua virtsassa.
Virtsankarkailu / inkontinenssi
On tŠrkeŠŠ, ettŠ teet lantionpohjan
lihasten harjoituksia koko raskautesi ajan.
TŠllŠ tavoin voit estŠŠ virtsankarkailuun
(inkontinenssiin) liittyvŠt ongelmat sekŠ
raskausaikana ettŠ synnytyksen jŠlkeen.
Voit kŠyttŠŠ tŠmŠn kirjan lyhyttŠ ohjelmaa tai hankkia harjoitusohjelmajulisteen
Liberokerhosta.
Ummetus
Useimmat odottavat Šidit kŠrsivŠt
ummetuksesta. TŠmŠ johtuu hormonien
vaikutuksesta suolistoosi. Rautavalmisteiden nauttiminen saattaa pahentaa vaivaa.
Voit silloin kokeilla vaihtaa toiseen rautavalmisteeseen. Juo 1,5 - 2 litraa vettŠ
pŠivittŠin ŠlŠkŠ juo liian paljon maitoa
(yli litran), mutta muista syšdŠ tummaa
moniviljaleipŠŠ ja paljon vihanneksia.
Kokeile viikunoita tai luumuja taikka
mietoa laksatiivia, joka ei vaikuta vauvaan
istukan vŠlityksellŠ Ð pyydŠ lŠŠkŠriltŠsi
tai apteekistasi neuvoja. On kaikkein tŠrkeintŠ, ettŠ liikut vŠhintŠŠn 30 minuuttia
joka pŠivŠ.
Närästys
NŠrŠstys on yleinen vaiva raskauden
jŠlkipuoliskolla, kun vauva valtaa isomman
tilan ja painautuu ylšspŠin. Voit lievittŠŠ
nŠrŠstystŠ monin tavoin, esimerkiksi
syšmŠllŠ keksejŠ ja maitoa ja vŠlttŠmŠllŠ
maustettua tai rasvaista ruokaa. Jotkut
naiset kŠyttŠvŠt antasideja joko pore- tai
purutabletteina vatsahappoja neutraloimaan. Sitruunamehu saattaa pahentaa
nŠrŠstystŠ. Kokeile sen sijaan appelsiini- tai greippimehua. Jotkut saavat avun
manteleiden pureskelusta. Voit myšs
asettaa pŠŠsi ja hartioidesi alle ylimŠŠrŠisen tyynyn, kun olet lepŠŠmŠssŠ.
Kutiseva iho
Odottavien Šitien iho kutisee usein
viimeisten raskauskuukausien aikana,
vaikka minkŠŠnlaista ihottumaa ei ole
nŠkyvissŠ. Sellainen kutina on tavallisesti
vaaraton raskauden aikana ja helpottuu
synnytyksen jŠlkeen. Erityisesti jalkapohjien, kŠmmenten ja myšhemmin myšs
vatsan ihon kutina raskauden aikana
saattaa johtua myšs maksan toiminnan
hŠirišistŠ (raskaushepatoosi) ja siihen
liittyy maksaentsyymien pitoisuuksien
nousua veressŠ. Joskus voi esiintyŠ ihon
keltaisuutta. Raskaushepatoosi todetaan
noin 1 %:lla raskaana olevista naisista.
MaksahŠiriš puhkeaa yleensŠ 30. raskausviikon jŠlkeen. SekŠ kutina ettŠ mahdollinen keltaisuus hŠviŠvŠt synnytyksen
jŠlkeen. Keskustele terveydenhoitajasi
kanssa, jos kutina jatkuu ihon rasvauksesta huolimatta.
Iho
Jos sinulla on aikaisemmin ollut taipumusta ihon rasvoittumiseen juuri ennen
kuukautisia, tilanne saattaa olla nyt
samanlainen. On kuitenkin todennŠkšisempŠŠ, ettŠ ihosi kuivuu nopeammin
raskausaikana. Ihon kuivuutta ja kutinaa
voidaan lievittŠŠ jonkin verran kosteusvoiteilla. Joillekin runsas vedenjuonti tuo
avun.
Pigmentti
Joidenkin odottavien Šitien iho on normaalia pigmentoituneempi ja muodostaa
ruskeita maksalŠiskiŠ. SyynŠ ovat kohonneet hormonitasot. Jos otat aurinkoa,
maksalŠiskien syntymisen riski kasvaa.
Joitakin maksalŠiskiŠ saattaa jŠŠdŠ ihoosi
synnytyksen jŠlkeenkin, vaikka ne usein
haalistuvat.
Raskausarvet
Raskausarvet johtuvat hormoneihin
liittyvŠstŠ ihonalaisen kerroksen venymisestŠ. Taipumus raskausarpiin periytyy
usein. Valitettavasti voiteet eivŠt estŠ
raskausarpien syntymistŠ, mutta vatsan
ihon kosteuttaminen voi lisŠtŠ hyvinvointiasi ja antaa vauvalle hierontaa.
Lisääntynyt veren määrä
Veresi mŠŠrŠ on lisŠŠntynyt 1,5 litraa eli
noin 4 litrasta 5,5 tai 6 litraan 33. raskausviikkoon mennessŠ. Sykkeesi nopeutuu
70 lyšnnistŠ 80 tai 85 lyšntiin minuutissa
lisŠŠntyneen veren mŠŠrŠn vuoksi Ð tŠmŠ
on myšs yksi syy siihen, miksi hengŠstyt
nyt helpommin.
Raskaus
45
Hormonit
Hikoilet enemmŠn ja hiuksia irtoaa
hieman normaalia enemmŠn. TŠmŠ
johtuu prolaktiinista eli maidoneritystŠ
kiihdyttŠvŠstŠ hormonista.
Valkovuoto
LŠhes kaikilla odottavilla ŠideillŠ on
tavanomaista enemmŠn valkovuotoa.
Odotusajan loppuvaiheessa vuoto
saattaa olla niin ohutta ja juoksevaa, ettŠ
jotkut naiset luulevat sitŠ lapsivedeksi.
Jos vuoto haisee, kirvelee tai kutiaa, se
saattaa olla merkkinŠ hiivatulehduksesta.
Keskustele terveydenhoitajasi tai lŠŠkŠrisi
kanssa hoidosta.
Ennakoivat supistukset
Kohtu on lihaspussi, joka supistuu huomaamattamme aika ajoin. Se tekee nŠin
myšs raskauden aikana, ja mitŠ suuremmaksi se tulee, sitŠ paremmin tunnemme
supistukset. Se ÓharjoitteleeÓ synnytystŠ
varten. Kaikilla raskaana olevilla naisilla
on ennakoivia supistuksia. Ennakoivat
supistukset ovat epŠsŠŠnnšllisiŠ kohdun
supistuksia. Ne eivŠt ole kivuliaita, mutta
ne saattavat olla epŠmiellyttŠviŠ. Jotkut
odottavat Šidit saavat nŠitŠ supistuksia 14. raskausviikolta lŠhtien, jotkut
naiset huomaavat ne vasta viimeisinŠ
raskausviikkoina. Molemmat tilanteet
ovat normaaleja.
Kohtu kovenee hetkeksi, sitten rentoutuu ja pehmenee jŠlleen. Supistusten
mŠŠrŠ Ð ja se, millaisina ne koetaan
Ð vaihtelee. Supistukset saattavat
46
Raskaus
Kaksoset
johtua siitŠ, ettŠ liikut ripeŠsti, tšrmŠŠt
johonkin, kŠrsit ummetuksesta tai
virtsatietulehduksesta taikka tunnet itsesi
stressaantuneeksi. Myšs orgasmi voi
aiheuttaa supistuksia. Jos alat huolestua
siitŠ, pystytkš erottamaan ennakoivat
supistukset ja ennenaikaisen synnytyksen varhaiset merkit toisistaan, tutkituta
itsesi lŠŠkŠrillŠsi.
Uskomus
Suippo vatsakumpu on merkki siitŠ, ettŠ
odotat poikavauvaa. Iso, pyšreŠ vatsa
ja leveŠ takamus tarkoittavat sitŠ, ettŠ
odotat tyttšvauvaa.
Tarua vai totta?
NŠin sanottiin ennen vanhaan. Todellisuudessa odottavat Šidit kantavat
painonsa eri tavoin Ð
eri raskaudet ja eri naiset poikkeavat
toisistaan.
Pelot ja huolet
Jos olet huolissasi synnytyksestŠ, keskustele asiasta lŠŠkŠrisi tai terveydenhoitajasi
kanssa ja pyydŠ heitŠ kirjaamaan toiveesi
ja huolesi terveyskertomukseesi. TŠmŠn
ansiosta sinun tai kumppanisi ei tarvitse
selittŠŠ nŠitŠ asioita uudelleen, kun
saavutte synnytyssairaalaan.
Kaksoset / kolmoset
Kaksos- ja kolmossynnytysten mŠŠrŠ on
hiukan vŠhentynyt vuodesta 1990. VŠhentyminen johtuu hedelmšityshoitojen
kehittymisestŠ. MitŠ vanhempi tuleva Šiti
on, sitŠ suurempi on kaksosten todennŠkšisyys. TŠmŠ johtuu siitŠ, ettŠ noin
30-vuotiailta naisilta irtoaa useita kypsiŠ
munasoluja kunkin ovulaation yhteydessŠ, kun yksittŠisten munasolujen laatu
heikkenee. YhŠ useammat yli 30-vuotiaat
naiset kŠyvŠt myšs hedelmšityshoidossa
ja joko saavat hormonihoitoa tai raskaus
on koeputkiraskaus.
Kaksi kolmasosaa kaksospareista ei
ole identtisiŠ, eli he saavat alkunsa eri
munasoluista. Kummallakin vauvalla on
oma istukka, ja he muistuttavat toisiaan
samalla tavoin kuin muut sisarukset.
Yksi kolmasosa kaksosista on identtisiŠ.
HeillŠ on usein sama istukka, he ovat
aina samaa sukupuolta ja perivŠt samat
geenit. HeillŠ on yhteisen istukan vuoksi
suurempi kehittymisongelmien riski
kuin epŠidenttisillŠ kaksosilla. Toinen
kaksosista saattaa olla ravinnon suhteen
vaativampi kuin toinen, joka jŠŠ silloin
hyvin pieneksi.
Monet naiset arvelevat odottavansa kaksosia, jos heidŠn vatsakumpunsa tulee
nŠkyviin hyvin varhaisessa vaiheessa.
NŠrŠstys, ummetus ja vŠsymys ovat usein
voimakkaampia, koska kehon on vaikeampi mukautua kahden vauvan kuin
yhden vauvan odotukseen. Vatsasi iho
saattaa kutista enemmŠn, koska se venyy
enemmŠn. Kosteusvoide saattaa hillitŠ
kutinaa jonkin verran, mutta mikŠli kutina
ei mene rasvauksella ohi, ota yhteyttŠ
Šitiysnuevolaasi. Saatat saada ennakoivia
supistuksia aikaisemmin Ð keskustele
asiasta terveydenhoitajasi kanssa.
EnsisynnyttŠjŠt saattavat aluksi huolestua
kaksosraskaudesta. Jo seuraavalla
kŠynnillŠ useimmat kuitenkin alkavat rentoutua: he tottuvat ajatukseen ja alkavat
pohtia, miten tilanteesta kŠytŠnnšssŠ
selvitŠŠn.
Jos odotat kaksosia, saat erityishoitoa,
esimerkiksi useampiaterveydenhoitajan
ja lŠŠkŠrin tapaamisia. Sinulle tarjotaan
enemmŠn tutkimuksia. Kaksoset ja Óainoat lapsetÓ kasvavat samaa vauhtia 28.
raskausviikolle saakka. TŠmŠn jŠlkeen
kaksoset kasvavat hitaammin, koska tilaa
on vŠhemmŠn ja koska odottavalla ŠidillŠ
ei ole yhtŠ paljon ravintoa vŠlitettŠvŠksi
heille. Myšs ennenaikaisen synnytyksen
vaara on suurempi. Kaksosten synnytys
kŠynnistetŠŠn usein kaksi viikkoa etuajassa. NeljŠnnes kaksossynnytyksistŠ
tapahtuu kuitenkin spontaanisti ennen
36. raskausviikkoa. Kaksoset painavat
keskimŠŠrin puoli kiloa vŠhemmŠn
kuin muut lapset syntymŠhetkellŠŠn.
Yli puolet kaikista kaksossynnytyksistŠ
on alatiesynnytyksiŠ. JŠlkimmŠinen
kaksonen syntyy noin 10Ð30 minuuttia
myšhemmin kuin ensimmŠinen.
www.suomenmonikkoperheet.fi
Ei ole harvinaista, ettŠ odottavan Šidin
paino lisŠŠntyy kaksosraskauden myštŠ
20Ð30 kg. Imetyksen yhteydessŠ poltat
kuitenkin noin 1 800 kcal vuorokaudessa
eli enemmŠn kuin yhden vauvan kanssa.
Kaksosraskauksista on saatavilla monia
havainnollisia ja perusteellisia ohjekirjoja. Tiedustele terveydenhoitajaltasi.
Voit myšs olla yhteydessŠ kaksosten ja
kolmosten vanhempien yhdistyksiin.
Tutustu seuraaviin: libero.Þ,
www.suomenmonikkoperheet.Þ
Libero tekee sponsorointisopimuksia
kolmosperheiden kanssa. Sponsorointisopimus merkitsee sitŠ, ettŠ saat kolmen
kuukauden vaipat maksutta. Ota yhteyttŠ
Liberoon, puh. 0203 03002.
Sairaalahoito raskauden aikana
Joskus kaksosia tai kolmosia odottava
Šiti joudutaan ottamaan sairaalaan lepŠŠmŠŠn raskauden aikana.
Sairaalassa oleskelu saattaa olla henkisesti vaikeaa. Voi olla vaikeaa rentoutua, kun
ajattelet kotiin jŠŠvŠŠ perhettŠ, erityisesti
silloin, jos perheessŠ on vanhempia
lapsia, jotka kaipaavat ŠitiŠŠn ja joita sinŠ
kaipaat.
Joskus on tilanteestasi riippuen mahdollista saada apua kotiin. Kerro terveydenhoitoalan ammattilaisille huolistasi.
Raskaus
47
Raskaudenaikaiset
sairaudet ja
komplikaatiot
YleensŠ bakteeri- ja virussairaudet
eivŠt vahingoita vauvaa Ð tŠstŠ ovat
poikkeuksena vihurirokko, parvorokko ja
toksoplasmoosi. Aikaisemmin oli suositeltavaa pidŠttŠytyŠ kaikista rokotuksista
raskauden aikana. NykyŠŠn tiedetŠŠn,
ettŠ useat rokotetyypit ovat turvallisia
raskauden aikana. Raskaana oleva on
alttiimpi infektioille, jotka voivat olla
riski sekŠ Šidille ettŠ sikišlle. Perusperiaate on kŠyttŠŠ inaktivoituja rokotteita.
YleisimpiŠ rokotteita raskauden aikana
ovat jŠykkŠkouristusrokotus, inßuenssa- ja A(H1N1) rokotus. Jos ŠidillŠ on.
Jos ŠidillŠ on perussairaus, jonka vuoksi
hŠn kuuluu riskiryhmŠŠn, voidaan esim.
inßuenssarokotus ja A (H1N1) rokotus
antaa raskauden aikana, mieluiten
ensimmŠisen raskauskolmanneksen
jŠlkeen. NimŠ rokotukset voidaan antaa
muillekin kuin riskiryhmŠssŠ oleville
Šideille. Raskauden aikana sairastettu
inßuenssa voi olla erityisen raju ja myšs
riski jŠlkitaudeista on suurempi.
Vihurirokko
Vihurirokko on viruksen aiheuttama
infektio. Jos saat sen raskauden ensimmŠisellŠ puoliskolla etkŠ ole saanut
rokotetta sitŠ vastaan tai saanut infektiota
aikaisemmin, se saattaa vahingoittaa vauvaasi. Virus voi aiheuttaa keskenmenon
48
Raskaus
tai epŠmuodostumia vauvan aivoihin,
korviin, silmiin tai sydŠmeen. Verikoe
osoittaa, onko sinulla vasta-aineita vihurirokkoa vastaan. Jos on, se johtuu siitŠ,
ettŠ olet saanut infektion aiemmin tai
sinut on rokotettu sitŠ vastaan, etkŠ saa
uutta infektiota. On tŠrkeŠŠ, ettŠ tytšt,
jotka eivŠt ole sairastaneet vihurirokkoa
nuorina, rokotettaisiin tŠtŠ sairautta
vastaan ennen raskauden suunnittelemista. NykyŠŠn kaikilla yli 17Ðvuotiailla
tytšillŠ, jotka eivŠt saaneet lapsena ns.
kolmoisrokotetta, on oikeus ilmaiseen
rokotukseen. Suomessa raskaudenaikaista vihurirokkoa ei meillŠ enŠŠ esiinny
MPR-rokotuksen ansiosta.
Toksoplasmoosi
Toksoplasmoosi on loisen aiheuttama
harvinainen sairaus. Jos sitŠ ei hoideta,
se saattaa aiheuttaa vahinkoa vauvan
silmille ja / tai aivoille. Muista seuraavat
varotoimet, kun olet raskaana:
¥ Jos sinulla on kissa, anna jonkun muun
tyhjentŠŠ kissanhiekka-astia
¥ VŠltŠ pastšroimatonta maitoa
¥ Syš ainoastaan tŠysin kypsŠŠ tai
keitettyŠ lihaa. €lŠ maista raakaa
jauhelihaa tarkistaaksesi mausteiden
mŠŠrŠn
¥ €lŠ nylje tai kŠsittele riistaa
¥ Pese kŠtesi, kun olet valmistanut
ruokaa raaÕasta lihasta
¥ Huuhdo vihannekset ja hedelmŠt
¥ Pese kŠtesi, kun olet ollut suorassa
kosketuksessa multaan
Klamydia
Klamydia on pieni bakteeri, joka lšytyy
usein kohdunkaulasta ja virtsarakosta. Jos
olet saanut klamydiatartunnan, sinulla ei
todennŠkšisesti ole mitŠŠn oireita, mutta
jos infektiota ei hoideta, se saattaa aiheuttaa hedelmŠttšmyyttŠ. Klamydia aiheuttaa
raskauden aikana alavatsakipuja, ennenaikaisia supistuksia ja altistaa ennenaikaiselle
synnytykselle. Infektio voi siirtyŠ vauvaasi
synnytyksen aikana ja aiheuttaa hŠnelle
silmŠ- tai hengitysteiden tulehduksia.
Klamydiaa hoidetaan antibiooteilla.
Herpes
Herpes on yskŠnrokko, joka voi puhjeta
suun ympŠrille ja / tai sukuelimiin. Herpes-virus saattaa siirtyŠ vauvaasi. TŠssŠ
jaksossa kŠsitellŠŠn lŠhinnŠ genitaali- eli
sukuelinherpestŠ. Herpes on vastasyntyneellŠ vakava sairaus.
Jos odottavalle Šidille puhkeaa ensi
kertaa herpes synnytyskanavassa synnytyksen aikoihin, lŠŠkŠrit suosittelevat
sektiosynnytystŠ. Jos tulevalla ŠidillŠ on
ollut aiemmin herpes, hŠnen vastaaineensa suojelevat hŠnen syntyvŠŠ
lastaan. Jos herpes puhkeaa uudelleen
synnytyksen aikoihin, riski siitŠ, ettŠ
vauva saa herpeksen, on pieni, ja alatiesynnytys on yleensŠ mahdollinen Ð tŠmŠ
riippuu siitŠ, miten paha herpes on ja
miten paljon epŠmukavuutta se aiheuttaa
Šidille. Suomessa primaari-infektiota tai
vahvan infektion uusiutumista synnytyksen yhteydessŠ suositellaan hoidettavan
suonen sisŠisellŠ antiviruslŠŠkeillŠ sekŠ
leesioiden peittŠmistŠ teipillŠ sikišn
suojaamiseksi.
B-ryhmän streptokokki
B-ryhmŠn streptokokki on hyvin yleinen
bakteeri, joka voi Ð tietyissŠ harvinaisissa tapauksissa Ð aiheuttaa ongelmia
raskauden aikana (virtsarakon tulehduksen Šidille, ennenaikaisen synnytyksen
ja vakavan sairauden vastasyntyneelle).
Odottavia ŠitejŠ ei normaalisti testata
B-ryhmŠn streptokokin osalta. Jos sinulla
on kuitenkin aiemmin ollut tŠmŠn bakteerin aiheuttama infektio, virtsasi tutkitaan, ja kohdunkaulastasi otetaan nŠyte
viljelyŠ varten. B-ryhmŠn streptokokki on
helposti hoidettavissa penisilliinikuurilla.
MikŠli raskauden aikana todetaan B-ryhmŠn streptokokin aiheuttaman infektio,
annetaan synnytyksen kŠynnistyessŠ
vŠlittšmŠsti suonensisŠinen antibioottiprofylaksia sikišn suojaamiseksi.
Hiivasienitulehdus
Jotkut raskaana olevat naiset saavat
hiivasienitulehduksen. TŠmŠ johtuu siitŠ,
ettŠ muuttuneet hormonitasot altistavat
emŠttimen hiivatulehdukselle. Oireina on
jogurtin kaltainen vuoto, polttava tunne
ja kutina sekŠ emŠtintŠ ympŠršivŠn
alueen kosketusarkuus.
Jos podet hiivasienitulehdusta, on hyvŠ
vŠlttŠŠ liiallista sokerin syšntiŠ, koska
hiiva viihtyy sokerissa. Voit myšs nukkua
ilman alushousuja tai kŠyttŠŠ lšysiŠ
alusvaatteita. TŠmŠ on yksinkertainen
tapa vŠlttŠŠ hiivasienitulehdus. Hiivasienitulehdus ei ole vaarallinen, ja se on
hoidettavissa emŠtinpuikoilla. Keskustele
asiasta lŠŠkŠrisi tai terveydenhoitajasi
kanssa Ð hiivasienitulehdus saattaa tarttua vauvaan synnytyksen aikana.
Parvorokko
Runsaat puolet (60 %) Suomen aikuisikŠisistŠ on sairastanut parvorokon lapsuudessa, mikŠ tarkoittaa sitŠ, ettŠ heille
on kehittynyt sen vasta-aineita. TŠmŠ
sairaus on usein verrattain lievŠ, jolloin
siihen liittyy kohonnut lŠmpš ja viikon tai
kahden kuluessa hŠviŠvŠ virusperŠinen
ihottuma poskissa.
Jos odottavalla ŠidillŠ ei ole ollut parvorokkoa aiemmin ja hŠn saa sen ollessaan
raskaana, siitŠ saattaa aiheutua vaaraa
vauvalle. Jos epŠilet parvorokkotartuntaa, ota yhteyttŠ neuvolaasi ja keskustele
tarvittaessa asiasta terveydenhoitajan tai
lŠŠkŠrisi kanssa.
HIV / AIDS
HIV on virus, josta kehittyy AIDS. HIVpositiivisia naisia kehotetaan vŠlttŠmŠŠn
raskautta. Jos HIV-positiivinen Šiti
synnyttŠŠ lapsen, hŠnen tulee vŠlttŠŠ
imetystŠ, koska HIV-virus saattaa tarttua
vauvaan Šidinmaidon vŠlityksellŠ. Jos
olet epŠvarma siitŠ, oletko HIV-positiivinen, voit otattaa verikokeen. Verikokeen
tulos on varma vasta kolmen kuukauden
kuluttua infektiosta. Raskaus ei vaikuta
Šidin HIV-infektion kulkuun eikŠ toisaalta
HIV-infektio raskauden kulkuun. NykyisellŠ viruslŠŠkityksellŠ voidaan vŠhentŠŠ
lapsen riskiŠ altistua virukselle jopa alle
yhden prosentin. Raskauden aikana
aloitetaan Šidille viruslŠŠkitys, jos sitŠ ei
vielŠ ole, ja synnytys hoidetaan vŠlttŠen
verikontaktia. ImetystŠ ei suositella.
Lapsen asianmukainen viruslŠŠkitys ja
seuranta kuuluvat jatkotoimenpiteisiin.
libero.fi
Vauva ei kasva odotettua
vauhtia
Kaikki vauvat eivŠt kasva odotettua
vauhtia. Yksi merkki tŠstŠ saattaa olla
se, ettŠ vatsasi vaikuttaa liian pieneltŠ
tai vauvan arvioidaan olevan liian pieni.
Sinusta saattaa myšs tuntua, ettŠ vauva
ei liiku riittŠvŠsti tai CTG ei ole tŠysin normaali. NŠissŠ tilanteissa sinun on otettava
yhteyttŠŠ omaan neuvolaan tai suoraan
synnytyssairaalan pŠivystykseen tarkempia tutkimuksia varten (ultraŠŠnitutkimus,
istukan verenvirtausten ja sikišn hyvinvoinnin tarkistaminen). Hoito koostuu
levosta ja seurannasta. TŠrkeintŠ on, ettŠ
vauva kasvaa kohdussasi niin pitkŠŠn kuin
mahdollista ja ettŠ hŠn syntyy ennen kuin
hŠnelle aiheutuu mitŠŠn haittaa kasvun
viivŠstymisestŠ. Tarvittaessa synnytys
kŠynnistetŠŠn tai tehdŠŠn sektio.
Jos tupakoit, annat vauvallesi parhaat
kasvumahdollisuudet lopettamalla
tupakoinnin.
Ennenaikaisen synnytyksen
riski
SynnytystŠ pidetŠŠn ennenaikaisena
vain, jos se tapahtuu aikaisemmin kuin 21
pŠivŠŠ ennen laskettua aikaa. On hyvin
harvinaista, ettŠ nainen synnyttŠŠ ilman
minkŠŠnlaisia synnytyspolttoja. YleensŠ
ennenaikaista synnytystŠ ovat edeltŠneet
voimistuvat ennakoivat supistukset, jotka
ovat saattaneet muuttua kivuliaiksi, tai ŠidillŠ on ollut verenvuotoa. Jos sinulla on
nŠitŠ oireita, sinun on otettava yhteyttŠ
kŠtilššsi tai lŠŠkŠriisi. Ota heihin yhteyttŠ
myšs siinŠ tapauksessa, ettŠ lapsivettŠ
alkaa valua.
Raskaus
49
Verenvuoto tai veren
tihkuminen raskauden aikana
Pieni verenvuoto tai veren tihkuminen on
mahdollista tŠysin normaalin raskauden
aikana.
Verenvuoto raskauden alkuvaiheessa
saattaa olla merkkinŠ keskenmenosta
Ð tulevasta tai uhkaavasta keskenmenosta. Verenvuoto saattaa johtua muistakin
tekijšistŠ:
¥ Pieni haavauma kohdunkaulassa
¥ Polyyppi limakalvolla
¥ Rasitat ehkŠ itseŠsi liikaa fyysisellŠ
tyšllŠ, esim. nostamalla jotain raskasta
Ð vaikka tŠmŠ on harvinainen syy
Raskauden myšhemmŠssŠ vaiheessa
verenvuodon syynŠ voi olla
¥ istukan sijainti kohdunkaulan pŠŠllŠ
¥ istukan hienoinen Ð tai laajempi Ð irtoaminen
¥ synnytyksen kŠynnistyminen (niukka
verinen vuoto)
Verenvuoto saattaa olla ŠkillistŠ, jolloin
odottava Šiti ei ole tehnyt yhtŠŠn mitŠŠn
aiheuttaakseen sen, tai se saattaa liittyŠ
fyysiseen toimintaan tai yhdyntŠŠn.
TŠmŠ tietenkin saattaa pelottaa ja
huolestuttaa sinua keskenmenon vaaran
vuoksi, ja sinulla saattaa olla myšs huono
omatunto vauvan takia. Kohdunkaulan
limakalvot vuotavat helposti verta kosketuksesta. TŠmŠ ei useinkaan merkitse
mitŠŠn, mutta jos verenvuoto toistuu,
sinun on aina otettava yhteys lŠŠkŠriisi
tai kŠtilššsi.
50
Raskaus
Keskenmeno
Keskenmeno merkitsee yleensŠ hartaasti
halutun ja odotetun vauvan menettŠmistŠ. LŠheisillesi saattaa olla vaikeaa
ymmŠrtŠŠ tuskaanne, ja monet eivŠt
ehkŠ kŠsitŠ, miten kauan saattaa kestŠŠ
pŠŠstŠ yli menetyksestŠ.
Useimmat odottavat vanhemmat, erityisesti hedelmŠllisyysklinikoilla kŠyneet
vanhemmat, ovat kuitenkin pohtineet
jo pitkŠŠn tulevaa lastaan ja odottaneet
erityisellŠ ilolla vanhemmiksi tuloa. Nainen on jo ehkŠ tuntenut vauvan liikkeet
ja saattaa keskenmenon tultua tuntea
olonsa tŠysin masentuneeksi. EhkŠ hŠn
myšs syyttŠŠ itseŠŠn jostain teosta tai
laiminlyšnnistŠ.
TŠstŠ syystŠ on suositeltavaa keskustella
sairaalan henkilšstšn kanssa keskenmenosta. Jos raskaus oli edennyt pidemmŠlle, mietit myšs sitŠ, haluatko nŠhdŠ
vauvan. Monet eivŠt halua, mutta yleensŠ pariskunnat, jotka nŠkivŠt vauvan
hyvŠstellŠkseen hŠnet, ovat jŠlkikŠteen
iloisia siitŠ, ettŠ tekivŠt niin.
EhkŠ pohditte, milloin voitte yrittŠŠ
vauvaa uudestaan? Monet alkavat yrittŠŠ
uutta raskautta vŠlittšmŠsti, toiset saattavat tuntea tarvetta odottaa jonkin aikaa.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ annat kumppanillesi
ajan, jonka hŠn tarvitsee ja ettŠ pidŠtte
hyvŠŠ huolta toisistanne. TŠmŠ auttaa
teitŠ lšytŠmŠŠn tien eteenpŠin.
Hoitona on lepo ja rasituksen vŠhentŠminen, jotta veren virtaus istukkaan paranee ja ja vauva saa enemmŠn happea
ja ravintoa.
Vakavissa raskausmyrkytystapauksissa
vauva ei kasva sitŠ vauhtia kuin pitŠisi, ja
vauvan ja Šidin terveys voivat olla vaarassa. Monissa tapauksissa odottava Šiti
otetaan sairaalaan, jossa hŠnen ja vauvan
kuntoa voidaan seurata joka pŠivŠ.
Raskauden keskeyttŠminen saattaa olla
vŠlttŠmŠtšntŠ joko siten, ettŠ synnytys
kŠynnistetŠŠn, tai siten, ettŠ tehdŠŠn
sektio.
Raskausmyrkytyksen syitŠ ei tiedetŠ,
mutta epŠillŠŠn sen liittyvŠn poikkeavan istukan kehitykseen. Kun lapsi on
syntynyt, Šidin verenpaine ja virtsa-arvot
palautuvat normaaleiksi ja turvotus
hŠviŠŠ. Verenpainettasi seurataan jonkin
aikaa jonkin aikaa synnytyksen jŠlkeen
sairaalassa ja joskus myšs kotiuttamisen
jŠlkeenkin sen varmistamiseksi, ettŠ se
pysyy vakaana.
Raskausmyrkytys
Raskausmyrkytys voi olla lievŠ tai vakava.
Odottavalla ŠidillŠ voi olla
¥ proteiinia (valkuaista) virtsassa
Pahoinvointi ja voimakas
oksentelu
Pahoinvointi ja oksentelu raskauden
ensimmŠisten kolmen kuukauden aikana
¥
¥
¥
¥
¥
¥
¥
korkea verenpaine
turvotusta
huomattavaa ja ŠkillistŠ painonnousua
pŠŠnsŠrkyŠ
sumentunut nŠkš
ylŠvatsakipua, pahoinvointia
tajuttomuutta ja kouristelua vaikean
raskausmyrkytyksen oireena
ovat tŠysin normaaleja oireita Ð vaikkakin
epŠmiellyttŠviŠ. Jotkut raskaana olevat
naiset oksentavat niin usein, ettŠ he
laihtuvat ja / tai heidŠn suola-vesi-tasapainonsa heikkenee. SyytŠ ei tiedetŠ.
Useimmissa tapauksissa oireet hŠviŠvŠt
muutaman viikon kuluttua. Mahdollisia
hoitoja ovat seuraavat:
¥ B-vitamiini
¥ Vyšhyketerapia
¥ Akupunktio
Vakavimmissa tapauksissa sairaalahoito
saattaa olla tarpeen.
Ylipaino
YhŠ suurempi osa raskaana olevista
naisista on ylipainoisia, eli heidŠn
painoindeksinsŠ (BMI) oli yli 25 ennen
raskautta (BMI = Body Mass Index =
paino/pituus x pituus). Ylipaino lisŠŠ
riskiŠ siihen, ettŠ saat
¥ raskausdiabeteksen
¥ korkean verenpaineen
¥ verisuonitukoksen tai
¥ raskausmyrkytyksen
Suositusten mukaan seurantoja tihennetŠŠn kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana vauvan koon arvioimiseksi. Ylipainoisilla ŠideillŠ on enemmŠn
ongelmia synnytyksessŠ kuin normaalipainoisilla ŠideillŠ. TŠmŠ johtuu etenkin
supistusten heikkoudesta.
Ylipainoiset Šidit synnyttŠvŠt usein suurempia lapsia kuin normaalipainoiset.
Sektioihin ja imukuppisynnytyksiin liittyy
yleensŠ enemmŠn komplikaatioita kuin
normaaleihin synnytyksiin. Ylipainoisten
Šitien vastasyntyneet vauvat tarvitsevat
todennŠkšisemmin hengitysapua ensimmŠisinŠ elinpŠivinŠŠn kuin sellaisten
Šitien vauvat, joiden painoindeksi oli
normaalirajoissa eli 20Ð25.
Ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen saattaa olla vaikeaa. Raskaus
voi kuitenkin olla se kannustin, jota
tarvitset muutosten tekemiseen. Suomen
terveysviranomaiset suosittelevat, ettŠ
odottavat Šidit eivŠt ryhtyisi varsinaisesti
laihduttamaan. Jos painoindeksisi on
yli 25, raskauden aikaisen painonlisŠyksesi pitŠisi perustua terveelliseen,
vŠhŠrasvaiseen ravintoon (joka korvaa
epŠterveelliset ateriat) ja runsaaseen
liikuntaan. Raskauden aikana kertyvŠ
paino vaikuttaa merkittŠvŠsti painoosi
elŠmŠsi myšhemmŠssŠ vaiheessa, mikŠ
on toinen tŠrkeŠ syy ajatella elintapojasi,
kun olet raskaana (ks. jakso Raskaus ja
liikunta).
Suomessa naisille, joiden painoindeksi
on yli 25, tarjotaan ruokailutottumuksiin
liittyvŠŠ neuvontaa ja suositellaan terveellisen ruokailusuunnitelman antamista
ja raskauden aikana suositellaan sokerirasituksen tekemistŠ.
ensimmŠisen kerran raskauden aikana),
joka hŠviŠŠ vauvan syntymŠn jŠlkeen.
VŠhŠn sokeria sisŠltŠvŠ ruokavalio ja
pŠivittŠinen liikunta riittŠvŠt normaalisti
hoidoksi.
Suomessa raskausdiabetesta esiintyy 4Ð8
prosentissa raskauksista.
Joillakin raskaana olevilla naisilla on
erityinen riski saada raskausdiabetes:
¥ Jos suvussasi on diabetesta
¥ Jos sinulla todettiin sokeria virtsassa
¥ Jos olet yli 39-vuotias
¥ Jos olet aikaisemmin synnyttŠnyt
isokokoisen vauvan (> 4 500 g)
¥ Jos tuleva vauva on makrosominen eli
ylisuuri
Raskausdiabetes
Aineenvaihduntasi muuttuu raskauden
aikana siten, ettŠ se muistuttaa enemmŠn
diabeteksesta kŠrsivŠn henkilšn aineenvaihduntaa. Odottavalle Šidille voikin
todellisuudessa kehittyŠ raskauden
aikainen diabetes (Šidin poikkeavaa
sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan
Ylipainoiset Šidit voivat saada opastusta painonhallintaan
www.allergia.com
Raskaus
51
¥ Jos olet aiemmin kŠrsinyt raskausdiabeteksesta
¥ Jos aikaisempi lapsesi on syntynyt
kuolleena
¥ Jos olet ylipainoinen Ð painoindeksi
(BMI) > 25 kg/m2
¥ Jos sinulla on aiemmin todettu munasarjojen monirakkulatauti
Jos odottava Šiti saa raskausdiabeteksen
korkean painoindeksin vuoksi, hŠnen
vauvastaan tulee usein normaalia isokokoisempi. TŠmŠ lisŠŠ myšs synnytykseen
liittyvien komplikaatioiden vaaraa.
Terveydenhoitajasi voi suositella hyvŠŠ,
terveellistŠ ruokavaliota ja liikuntaohjelmaa riskin pienentŠmiseksi. Suomessa
pŠŠsŠŠntš on, ettŠ glukoosirasituskoe
tehdŠŠn kaikille raskaana oleville. Raskaana olevan naisen on juotava glukoosiliuosta (sokeroitua vettŠ), minkŠ jŠlkeen
hŠnen glukoosinsa (verensokerinsa) taso
mitataan.
Astma ja allergiat
Jos sinulla on astma, on tŠrkeŠŠ, ettŠ
jatkat lŠŠkitystŠ normaalisti, mutta
keskustele lŠŠkŠrisi kanssa jo raskauden
aikaisessa vaiheessa siitŠ, pitŠisikš sinun
52
Raskaus
ehkŠ vaihtaa toiseen valmisteeseen. Jos
olet allerginen tietyille ruokalajeille, sinun
pitŠisi vŠlttŠŠ niitŠ juuri samalla tavoin
kuin ennen raskautta.
Masennus ja lääkitys
Tutkimusten mukaan noin 5-6 prosenttia
suomalaisista kŠrsii masennuksesta.
Myšs osa raskaana olevista naisista syš
masennuslŠŠkkeitŠ. Vaikka lŠŠkkeet kulkeutuvat istukan lŠpi raskauden aikana ja
niistŠ jŠŠ jŠŠmiŠ Šidinmaitoon, lŠŠkityksen lopettamista ei suositella. LŠŠkitys on
tŠrkeŠŠ masentuneen Šidin hyvinvoinnille, ja lŠŠkityksen lopettamisen
sivuvaikutukset ovat vakavampia Šidille
ja vauvalle kuin mitkŠŠn sivuvaikutukset,
joita masennuslŠŠkityksen jatkamisesta
raskauden ja imetyksen aikana saattaa
olla.
MasennuslŠŠkkeitŠ on kahdentyyppisiŠ:
1) Trisykliset masennuslŠŠkkeet (TCA)
2) SSRI- masennuslŠŠkkeet (ÒonnellisuuspilleritÓ)
Ei ole nŠyttšŠ siitŠ, ettŠ TCA-lŠŠkkeiden
kŠyttŠmiseen liittyisi kohonnut epŠmuodostumien riski. Perusteellisimmin
tutkittu ÓonnellisuuspilleriÓ on ßuoksetii-
ni, eikŠ tŠhŠn aineeseen nŠytŠ liittyvŠn
kohonnutta epŠmuodostumien riskiŠ
(vaikka keskenmenon vaara saattaa olla
hieman normaalia suurempi).
MasennuslŠŠkkeiden kŠytšstŠ imetyksen
yhteydessŠ on nykyŠŠn niin paljon
tietoa, ettŠ Suomen terveysviranomaiset
eivŠt suosittele imetyksen lopettamista
masennuslŠŠkehoidon ajaksi. TrisyklisistŠ masennuslŠŠkkeistŠ amitriptyliini
ja nortriptyliini ovat imetyksen kannalta
turvallisimpina pidettyjŠ vaihtoehtoja.
MasennuslŠŠkkeiden kŠyttš edellyttŠŠ
oman lŠŠkŠrin tai psykologin seurantaa.
Rauhallinen ja hŠirištšn keskustelu oman
lŠŠkŠrisi, kŠtilšn taikka mahdollisen oman
psykiatrisi tai psykologisi kanssa saattaa
olla askel ratkaisun lšytŠmiseen. Samalla
voidaan sopia seurantakŠyntejŠ raskautesi ajaksi, jotta kykenet keskustelemaan
ongelmistasi.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ keskustelet synnytyksen
jŠlkeen raskautta ja synnytystŠ koskevista
kokemuksistasi muiden ihmisten kanssa.
MikŠli et tee nŠin, pienetkin ongelmat
saattavat vaikuttaa ylitsepŠŠsemŠttšmiltŠ
ja lisŠtŠ synnytyksenjŠlkeisen masennuksen riskiŠ.
Elintapasi raskauden
aikana
Elintapasi vaikuttavat vauvaasi. Jos sinulla
on tapoja, joiden muuttamista olet joskus
harkinnut, nyt on ehkŠ aika tehdŠ niin
Ð vaikka se tuntuisikin aluksi vaikealta.
Työympäristö
Voit yleensŠ jatkaa normaalissa tyšssŠsi.
Jos se tuntuu vaikealta, keskustele tyšnantajasi kanssa siitŠ, miten tyšskentelyŠsi
voitaisiin helpottaa.
Jos sinulla on mahdollisuus levŠtŠ keskellŠ tyšpŠivŠŠ, tee niin. Jatkuva psyykkinen
ja / tai fyysinen ylirasitus, monien raskaiden esineiden nostelu, pitkŠkestoinen
seisomatyš, stressi ja tarttuvat taudit
lisŠŠvŠt ennenaikaisen synnytyksen
riskiŠ. Jos ongelmia ilmenee, sinun pitŠisi
siis keskustella niistŠ kŠtilšsi tai lŠŠkŠrisi
ja ehkŠ sosiaalityšntekijŠn kanssa.
Ei ole nŠyttšŠ siitŠ, ettŠ tyšskentely
nŠyttšpŠŠtteen edessŠ olisi vaarallista
odottaville Šideille.
MikŠ tahansa tyš voi olla stressaavaa, ja
jo tŠmŠ saattaa sellaisenaan lisŠtŠ raskauteen liittyvien ongelmien riskiŠ.
Voit saada erityisŠitiysrahaa, jos altistut
tyšssŠsi
¥ kemiallisille aineille, sŠteilylle tai tarttuville taudeille
¥ vaaratekijŠt eivŠt ole vŠltettŠvissŠ tai
tyšnantajasi ei voi osoittaa muuta
tyštŠ raskautesi ajaksi
Saat tarkempia tietoja aiheesta tyšterveyshuollostasi.
Kahvi, tee, kofeiinipitoiset
virvoitusjuomat ja suklaa
Terveysviranomaiset suosittelevat, ettŠ
joisit enintŠŠn kolme kuppia kahvia pŠivŠssŠ ja ettŠ rajoittaisit teen ja kofeiinipitoisten juomien (kola- ja energiajuomat)
nauttimista. Myšs suklaa sisŠltŠŠ kofeiinia. Kahvi aiheuttaa usein nŠrŠstystŠ.
Kofeiini voi myšs vaikuttaa vauvasi kasvuun. LisŠksi on mahdollista, ettŠ kahvi ja
kofeiinipitoiset juomat voivat heikentŠŠ
luustoasi, joten niiden nauttimisen vŠhentŠminen on jŠrkevŠŠ sekŠ oman ettŠ
vauvasi terveyden kannalta.
Kosmetiikkaan ja vauvanhoitotuotteisiin sisältyvät kemikaalit
Suomessa ei ole julkaistu erityisiŠ
kemikaalien kŠyttššn liittyviŠ suosituksia
raskaus- ja imetysajalle. Jos haluat olla
varovainen kemikaalien kŠytšssŠ, voit
hyvin noudattaa nŠitŠ ohjeita:
¥ KŠytŠ mahdollisimman vŠhŠn
kosmetiikkaa, kosteusvoiteita ja muita
voiteita, kun olet raskaana tai imetŠt
¥ Valitse aina hajusteettomia tuotteita
ŠlŠkŠ kŠytŠ parfyymiŠ, kun olet raskaana tai imetŠt
¥ KŠytŠ ekomerkin saaneita tuotteita
aina kun mahdollista Ð tunnistat ne
pohjoismaisesta JoutsenmerkistŠ tai
EU:n kukkamerkistŠ
¥ €lŠ vŠrjŠŠ hiuksiasi, kun olet raskaana
tai imetŠt
¥ VŠltŠ aerosolipakattuja tuotteita ŠlŠkŠ
maalaa mitŠŠn raskaus- tai imetysaikana
¥ Pese kaikki tuotteet ennen niiden antamista vauvan kŠyttššn Ð jopa vaatteet
sekŠ tekstiili- ja muovilelut
¥ €lŠ levitŠ kosteusvoiteita, saippuaa
ym. vauvan ihoon pŠivittŠin
¥ Osta vauvallesi aina hajusteettomia
tuotteita Ð tŠmŠ koskee myšs leluja
¥ Osta (ja kŠytŠ) aina nimenomaan
vauvoja varten valmistettuja leluja
LŠhde: Tanskan ympŠristšnsuojeluvirasto.
Raskaana tšissŠ
Raskaus
53
Raskaus ja liikunta
Pysy kunnossa sekŠ ennen raskautta ettŠ
sen aikana Ð siitŠ on hyštyŠ niin itsellesi
kuin vauvallesikin. Harjoittele itsellesi sopivalla tasolla. Voit liikkuessasi hengŠstyŠ
sille tasolle, ettŠ kykenet yhŠ Ð juuri ja
juuri Ð pitŠmŠŠn yllŠ keskustelua.
Voit kŠyttŠŠ lisŠpainoja ja kuntosalilaitteita, mutta mieluiten istuma-asennossa.
Raskauden loppupuolella sinun pitŠisi
vŠlttŠŠ jalkalihasten painoharjoittelua,
koska se lisŠŠ painetta vatsassasi.
Jos et normaalisti harrasta liikuntaa, voisi
olla hyvŠ aloittaa kevyt liikunta nyt. Jos
olet epŠvarma siitŠ, miten paljon liikuntaa
voit harrastaa, tiedustele asiasta terveydenhoitajaltasi tai lŠŠkŠriltŠsi. YleensŠ
voit tehdŠ mitŠ tahansa, mitŠ pystyt
tekemŠŠn.
Jos tavanomaisia lajejasi ovat kuitenkin itsepuolustuslajit tai pallopelit tai harrastat
ratsastusta, sinun on muistettava, ettet
kykene suojaamaan vauvaasi ŠkilliseltŠ
iskulta tai putoamiselta, joten nŠitŠ lajeja
suositellaan vŠltettŠvŠksi raskauden
aikana. HyppŠŠ pyšrŠn satulaan, kŠytŠ
mieluummin portaita kuin hissiŠ, kŠy useasti uimassa, jos pidŠt siitŠ, ja kuuntele
kehoasi. Jos koet epŠmukavia tuntemuksia, yritŠ ottaa rennosti.
HyvŠstŠ kunnosta on paljon hyštyŠ.
TŠssŠ muutamia tŠrkeimpiŠ syitŠ, joiden
vuoksi sinun pitŠisi harrastaa liikuntaa
vŠhintŠŠn 30 minuuttia pŠivŠssŠ koko
raskauden ajan:
¥ LisŠtŠksesi hyvinvointiasi, piristŠŠksesi
mieltŠsi ja saadaksesi lisŠenergiaa
¥ VŠlttŠŠksesi alaselŠn ja lonkan seudun
kivut
¥ Antaaksesi kohdussasi olevalle vauvalle parhaat mahdolliset olosuhteet
kasvaa vahvaksi ja terveeksi
¥ EstŠŠksesi ylipainon kertymisen ja
raskausdiabeteksen
¥ VŠhentŠŠksesi raskausmyrkytyksen
riskiŠ
¥ Koska hyvŠkuntoisten raskaana olevien Šitien synnytykset ovat helpompia
ja nopeampia, ja heillŠ on vŠhemmŠn
synnytykseen liittyviŠ komplikaatioita kuin naisilla, jotka eivŠt koskaan
harrasta liikuntaa
Matkustaminen
Jos raskautesi etenee ongelmitta, mikŠŠn
ei estŠ sinua matkustamasta. Ota yhteyttŠ valitsemaasi lentoyhtiššn ja selvitŠ,
onko sillŠ joitain erityissŠŠntšjŠ, joita
sinun pitŠisi noudattaa. Keskustele lŠŠkŠrisi tai terveydenhoitajasi kanssa. Jos voit
hyvin, sinun pitŠisi kyetŠ matkustamaan
36. raskausviikolle saakka. 28 raskausviikon jŠlkeen vaaditaan eri lentoyhtišissŠ
yleensŠ lŠŠkŠrintodistus.
Matkakohteen mukaan tietyt rokotukset
saattavat olla suositeltavia. Ei ole nŠyttšŠ
siitŠ, ettŠ raskauden aikana saadut rokotukset voisivat aiheuttaa haittaa vauvalle
tai lisŠisivŠt keskenmenon vaaraa. Jos
matkustat kauas tai alueille, joissa on keskimŠŠrŠistŠ suurempi tarttuvien tautien
saamisen vaara, ota yhteyttŠ Šitiysneuvolaasi lisŠtietojen saamiseksi.
Sisarukset voivat kuunnella tulevaa pikkusisarusta ja jutella hŠnelle jo raskauden aikana
54
Raskaus
Muista ottaa äitiysneuvolakorttisi
mukaasi matkalle
Syömishäiriöt
Jos olet aiemmin taistellut syšmishŠirišiden eli bulimian tai anorexian kanssa,
ei ole epŠtavallista, ettŠ hŠiriš pahenee
tai uusiutuu raskauden ja myšhemmin
imetyksen aikana. Jos sairaus uusiutuu,
tarvitset apua. On erittŠin tŠrkeŠŠ, ettŠ
puhut kŠtilšsi, lŠŠkŠrisi tai terveydenhoitajasi kanssa siitŠ.
Tupakointi
Noin 16 % suomalaisista odottavista ŠideistŠ tupakoi. Jokainen tietŠŠ, ettŠ tupakointi vahingoittaa terveyttŠ. Polttamiesi
savukkeiden hiilimonoksidi ja nikotiini
nŠkyvŠt veressŠsi ja vauvan veressŠ.
Sinun on lopetettava tupakointi, sillŠ tupakointi vahingoittaa vauvaasi. Kun poltat
savukkeen, veressŠsi kulkee vŠhemmŠn
happea. TŠmŠ merkitsee sitŠ, ettŠ vauvasi
saa vŠhemmŠn happea. Raskaana olevat
tupakoivat Šidit synnyttŠvŠt useammin
keskosia kuin ei-tupakoivat. HeidŠn
vauvansa ovat usein liian pieniŠ Ð he painavat keskimŠŠrin 200 g vŠhemmŠn kuin
tupakoimattomien Šitien vauvat.
Vauvojen ruumiinosat ja elimet ovat
pienemmŠt kuin tupakoimattomien Šitien
vauvojen.
Tupakoimattomuus ei koske vain raskausaikaa. Vauvojen ei pitŠisi joutua alttiiksi
tupakoinnille syntymŠnsŠ jŠlkeenkŠŠn.
Tupakoivien vanhempien lapset kŠrsivŠt
todennŠkšisemmin allergioista. He ovat
myšs alttiimpia keskikorvan tulehduksille ja muille hengitysteiden sairauksille
(nielutulehdus, kurkunpŠŠn tulehdus,
keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume).
Myšs tupakoinnin ja kŠtkytkuoleman
epŠillŠŠn olevan toisiinsa yhteydessŠ.
Saat lisŠtietoja Šitiysneuvolastasi ja voit
pyytŠŠ ilmaista esitettŠ, josta saat apua
tupakoinnin lopettamiseen.
Eri paikkakunnilla on tarjolla yhŠ enemmŠn tupakastavieroituskursseja Ð tiedustele asiasta terveydenhoitajaltasi.
Viini ja väkijuomat
Alkoholi on myrkkyŠ vauvallesi. Vauvallasi on sama veren alkoholipitoisuus kuin
sinulla, jos juot alkoholia.
Suomen terveysviranomaiset
suosittelevat, että pidättyisit
kokonaan alkoholin käytöstä
raskauden aikana
he kehittyvŠt fyysisesti hitaammin, heillŠ
on alempi €O ja he ovat hyvin pienikokoisia ja arkoja.
Lääkitys
NyrkkisŠŠntšnŠ on, ettŠ sinun ei pitŠisi
ottaa mitŠŠn lŠŠkettŠ raskauden aikana.
LŠŠkkeet kulkevat istukan lŠpi ja vaikuttavat sitŠ kautta vauvaan. Vauvasi on
hyvin herkkŠ, erityisesti raskauden 3Ð4
ensimmŠisen kuukauden aikana, jolloin
kaikki tŠrkeŠt elimet muodostuvat.
On tŠysin sallittua ottaa yksittŠinen
apteekin kŠsitavarana myytŠvŠ pŠŠnsŠrkypilleri, jos sinulla on satunnaista pŠŠnsŠrkyŠ. Jos tarvitset kuitenkin sŠrkylŠŠkkeitŠ tai muuta lŠŠkettŠ pidempŠŠn, kysy
lŠŠkŠriltŠsi neuvoa siihen, mitŠ lŠŠkettŠ
voit kŠyttŠŠ. €lŠ aloita itselŠŠkitystŠ (mutta lue tŠstŠ kirjasta masennuslŠŠkkeitŠ
koskevat tiedot).
MikŠli haluat enemmŠn tietoa tupakan
ja pŠihteiden vaikutuksista, katso kirjan
takaosasta lšytyvŠŠ LinkkejŠ -osiota.
Ei tiedetŠ, miten paljon alkoholia odottava Šiti voi juoda, ennen kuin vauvalle
aiheutuu vahinkoa. Alkoholin vaurioittamilla lapsilla on usein epŠmuodostumia,
www.naisensydan.fi/uudet/tupakka.pdf
Raskaus
55
Odottavan äidin
ruokavalio
ÒSyšminen kahden edestŠÓ raskauden
aikana kuuluu menneen ajan kŠsityksiin.
Tarvittavan ravinnon mŠŠrŠ riippuu lŠhinnŠ siitŠ, miten paljon liikuntaa saat. RiittŠŠ, ettŠ syšt ylimŠŠrŠisen pŠŠllystetyn
leipŠpalan, lasillisen maitoa ja hedelmŠn.
Puolet ylimŠŠrŠisestŠ ravinnostasi menee
painonlisŠykseen. Toinen puolikas palaa
ylimŠŠrŠisenŠ energiana, jonka kehosi
tarvitsee. LisŠenergian tarve vaihtelee
ja on yksilšllistŠ. Paras mittari riitŠvŠlle
energiansaannille on sopiva painon
nousu.
Kahdeksan uutta vinkkiä hyvään
syömiseen – myös silloin kun
olet raskaana
¥ Syš enemmŠn hedelmiŠ ja vihanneksia
Ð kuusi pŠivŠssŠ
¥ Syš kalaa Ð ainakin kaksi kertaa viikossa
¥ Syš perunoita, riisiŠ tai pastaa ja
tummaa moniviljaleipŠŠ Ð joka pŠivŠ
¥ VŠhennŠ sokerin kŠyttšŠ Ð erityisesti
virvoitusjuomien, makeisten ja leivonnaisten syšmistŠ
¥ VŠhennŠ rasvan kŠyttšŠ Ð erityisesti
rasvaisten maitotuotteiden ja rasvaisen
lihan syšmistŠ
¥ Syš monipuolista ravintoa Ð ja pysy
normaalipainossasi
¥ Juo vettŠ janoosi
¥ Ole fyysisesti aktiivinen Ð vŠhintŠŠn 30
minuuttia joka pŠivŠ.
Rasvasta, proteiinista ja hiilihydraateista saatavan energian suhteen
pitŠisi olla raskauden aikana sama kuin
normaalisti
Terveet tavat
56
Raskaus
www.thl.fi
Millainen on terveellinen
ruokavalio?
VŠhŠrasvainen ravinto on terveellistŠ. On
kuitenkin tŠrkeŠŠ, ettŠ ÒvŠhŠrasvaisestaÓ
ei tule ÒrasvatontaÓ.
Vauvasi tarvitsee erityyppisiŠ rasvoja esimerkiksi aivojen kehittymiseen. Terveellinen ruokavalio merkitsee monipuolista
ruokavaliota, joka sisŠltŠŠ viikon aikana
monipuolisesti lihaa, kalaa, vihanneksia,
leipŠŠ ja maitotuotteita.
Ravintoaineet kulkeutuvat aina ensin vauvallesi ennen kuin ne kulkeutuvat sinuun.
KyseessŠ on siten oltava ŠŠritapaus ennen
kuin vauvasi jŠŠ vaille ravintoa.
Kala
Kala on erittŠin terveellistŠ ravintoa,
koska kala sisŠltŠŠ useita vŠlttŠmŠttšmiŠ
vitamiineja ja kivennŠisaineita Ð puhumattakaan Omega-3-rasvahapoista. Omega3-rasvahapot ovat erittŠin tŠrkeitŠ aivojen
kehittymiselle. On tŠrkeŠŠ, ettŠ syšt sekŠ
rasvaista kalaa ettŠ valkolihaista kalaa
osana pŠŠateriaa (200Ð300 g) vŠhintŠŠn
kahdesti viikossa.
€lŠ syš raskauden (tai imetyksen) aikana
lainkaan haukea sen kerŠŠmŠn elohopean
vuoksi.
Elohopeapitoisuus on sama riippumatta
siitŠ, onko kala tuoretta vai sŠilykepurkista. Tyhjišpakattujen kalavalmisteiden ja
mŠdin kŠyttšŠ ei suositella listeriavaaran
vuoksi.
ItŠmeren lohi sisŠltŠŠ dioksiineja. TŠstŠ
syystŠ Suomen elintarvikeviranomaiset
suosittelevat, ettŠ raskaana olevat ja
imettŠvŠt naiset sšisivŠt enintŠŠn kaksi
annosta ItŠmeren lohta kuukaudessa.
Jos et syš kalaa, on suositeltavaa nauttia
kalašljyŠ sisŠltŠvŠŠ ravintolisŠŠ. Muista
kuitenkin, ettŠ ravintolisŠt eivŠt sisŠllŠ
kaikkia kalan sisŠltŠmiŠ vitamiineja ja kivennŠisaineita. Lue lisŠŠ http://www.stm.
Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581.
Raaka / puoliraaka liha
Suomen terveysviranomaiset suosittelevat
raaÕan tai puoliraaÕan lihan vŠlttŠmistŠ toksoplasmoosin riskin vuoksi. KeitŠ tai paista
kaikki liha, kunnes se on tŠysin kypsŠŠ,
ŠlŠkŠ tietenkŠŠn syš raakaa jauhelihapihviŠ eli tatar-pihviŠ.
Juusto
Juuston syšminen raskauden aikana on
sallittua. Olet ehkŠ kuullut ohjeita siitŠ,
ettŠ sinun pitŠisi vŠlttŠŠ pehmeitŠ juustoja
(esimerkiksi home- ja tuorejuustot) listeriariskin vuoksi. VŠltŠt kaikki riskit ostamalla pastšroidusta maidosta valmistettuja
juustoja Ð lue tuoteseloste Ð ja kuumentamalla juuston ruoanteon yhteydessŠ.
Kasvisruoka
Jos olet vegetaristi, on erityisen tŠrkeŠŠ,
ettŠ kiinnitŠt huomiota ravintoosi.
Varmista, ettŠ saat riittŠvŠsti proteiinia.
Saat proteiinia maidosta, juustosta,
kananmunista, soijamaidosta, tofusta,
viljatuotteista, pŠhkinšistŠ ja siemenistŠ.
PellavansiemeniŠ ei suositella kŠytettŠvŠksi lainkaan raskauden ja imetyksen aikana
niiden sisŠltŠmŠn syaanivedyn vuoksi.
Vauvasi tarvitsee erilaisia proteiineja,
joten varmista, ettŠ syšt tuotteita kaikista
Kalsiumia saa muualtakin kuin maitotuotteista
nŠistŠ ruokaryhmistŠ. Koska et syš lihaa,
hyviŠ ravintoperŠisiŠ raudan lŠhteitŠ
ovat kokojyvŠtuotteet, siemenet, vihreŠt
vihannekset ja kuivatut hedelmŠt. Jos et
syš maitotuotteita, kalkkivalmisteiden
nauttiminen on paikallaan.
Pikaruoka
Pikaruoka on monella tavalla ravinnekšyhŠŠ:
¥ Transrasvahappojen mŠŠrŠ on liian
suuri
¥ Liian vŠhŠn ravintokuituja
¥ Liian paljon sokeria ja suolaa
¥ Liian vŠhŠn vitamiineja, kivennŠisaineita ja hivenaineita
Jos pŠŠtŠt kuitenkin syšdŠ pŠivŠlliseksi
pizzan tai hampurilaisia, voit parantaa
ateriaasi lisŠŠmŠllŠ siihen muutamia
kuorittuja porkkanoita, napostelemalla
kukka- tai parsakaalia tai nauttimalla
jŠlkiruoaksi hedelmŠpirtelšn.
Monivitamiinitabletit
Jos ruokavaliosi on yksipuolinen, on suositeltavaa ottaa monivitamiinitabletti joka
pŠivŠ. Jos valitset jonkin nimenomaan
odottaville Šideille tarkoitetun tuotteen,
saat suositellut annokset foolihappoa ja
D-vitamiinia tabletissasi.
Tiedustele asiasta Šitiysneuvolastasi tai
apteekista.
Foolihappo
Saatat tarvita kolmen ensimmŠisen
raskauskuukauden aikana foolihapponimistŠ ravintolisŠŠ. Sen ansiosta on
epŠtodennŠkšisempŠŠ, ettŠ vauvallasi on
syntyessŠŠn selkŠrankahalkio. Foolihapon nauttiminen tekee epŠtodennŠkšisemmŠksi myšs sen, ettŠ vauvasi on syntyessŠŠn alipainoinen. Saat foolihappoa
erityisesti vihreistŠ vihanneksista (esim.
pinaatista, parsakaalista ja kerŠkaalista).
Voit ottaa pŠivittŠin 400 mikrogramman tabletin heti kun alat suunnitella
raskautta, ja jatkat valmisteen nauttimista
Raskaus
57
Liha ei ole ainoa raudan lŠhde
kolmannen raskauskuukauden loppuun
saakka. Vain osa odottavista ŠideistŠ saa
suositellun pŠivŠannoksen foolihappoa
ravinnosta. Lue lisŠŠ: http://www.stm.
Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581.
58
A-vitamiini
Liian suuri mŠŠrŠ A-vitamiinia saattaa
vahingoittaa vauvaasi. TŠstŠ syystŠ Suomen terveysviranomaisest suosittelevat,
ettŠ raskaana olevat naiset eivŠt sšisi
kalanmaksašljyŠ taikka maksaa niiden
A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.
Maksamakkaraa tai maksapasteijaa voi
kŠyttŠŠ raskauden aikana enintŠŠn 200 g
viikossa ja kerralla ei enempŠŠ kuin 100g.
€lŠ huolehdi kasvisten, esimerkiksi
porkkanoiden, A-vitamiinipitoisuudesta.
Ne sisŠltŠvŠt A-vitamiinia betakaroteenin
muodossa Ð sitŠ et pysty syšmŠŠn liikaa.
edellyttŠŠ D-vitamiinia. Kalsiumin puute
raskauden aikana saattaa merkitŠ sitŠ,
ettŠ vauvasi luut eivŠt kehity siten kuin
niiden pitŠisi Ð kalsiumin puute saattaa
johtaa epŠmuodostumiin. Saat D-vitamiinia esimerkiksi kalasta, mutta kehosi
tuottaa D-vitamiinia myšs silloin, kun ihosi saa tavallista pŠivŠnvaloa. Siksi tarvitset
todennŠkšisemmin D-vitamiinia talvella
kuin kesŠllŠ. MitŠ tummempi ihosi on,
sitŠ vŠhemmŠn D-vitamiinia se tuottaa.
TŠstŠ syystŠ suositellaan, ettŠ tummaihoiset naiset sšisivŠt D-vitamiinivalmisteita
koko raskauden ajan. Huntua kŠyttŠvŠt
naiset saavat vŠhemmŠn pŠivŠnvaloa
iholleen. Suomen terveysviranomaiset
suosittelevat D-vitamiinin kŠyttšŠ kaikille
raskauden aikana lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Jos olet ylipainoinen,
tarvitset myšs enemmŠn D-vitamiinia.
D-vitamiini
Tarvitset D-vitamiinia. Yksi syy tŠhŠn on
se, ettŠ kalsiumin imeytyminen kehoosi
Rauta
Terveysviranomaiset suosittelevat, ettŠ
otat rautavalmistetta tarvittaessa 20.
Raskaus
raskausviikolta lŠhtien. Rauta on tŠrkeŠŠ,
koska se kuljettaa happea eri puolille
kehoasi. Jos kŠrsit raudanpuutteesta,
tunnet olosi vŠsyneeksi ja yleiskuntosi
huonoksi. HengŠstyt myšs helpommin.
Saat rautaa lŠhes kaikista ruoista mutta
erityisesti lihasta ja vihreistŠ kasviksista.
Rautavalmisteet saattavat aiheuttaa
ummetusta tai ripulia. Jos saat oireita
rautavalmisteista, on tŠrkeŠŠ, ettŠ
ruokavaliosi sisŠltŠvŠt ruokalajeja, joissa
on paljon rautaa. Muista, ettŠ kahvi, tee
ja maito estŠvŠt raudan imeytymisen. €lŠ
siis nauti rautatablettiasi kahvin, teen tai
maidon kanssa. Keskustele terveydenhoitajasi kanssa, jos olet huolissasi siitŠ,
saatko riittŠvŠsti rautaa.
Rauta, kalsium ja C-vitamiini
Rautavalmiste imeytyy paremmin
kehoosi, jos otat sen C-vitamiinin, esimerkiksi appelsiinimehulasillisen kanssa.
Tilanne on pŠinvastainen silloin, jos otat
rautavalmisteen maidon kanssa (joka tietysti sisŠltŠŠ kalsiumia). NŠistŠ syistŠ on
suositeltavaa, ettŠ otat rautavalmisteen
aterioiden vŠlillŠ hedelmŠmehulasillisen
kanssa. Ruoasta perŠisin oleva rauta
imeytyy aina paremmin kehoosi kuin
rautatabletti. Tee siis parhaasi, jotta saat
joka pŠivŠ rautaa ravinnostasi.
Kalsium, luiden kehittyminen ja
ruokavaliosi
SekŠ sinun ettŠ vauvasi luut sisŠltŠvŠt
kalsiumia. TŠstŠ syystŠ tarvitset kalsiumia
koko raskautesi ajan.
Suosittelemme maitotuotteita, koska
ne ovat helpoimmin saatavissa oleva
kalsiumin lŠhde. Ellet pidŠ maitotuotteista tai epŠilet kŠrsivŠsi laktoosi-intoleranssista, on muitakin tapoja kattaa kalsiumin
tarve.
Monet ihmiset kokevat olevansa
pakotettuja kŠyttŠmŠŠn maitotuotteita
ja tuntevat huonoa omatuntoa, jos he
eivŠt saa itseŠŠn (tai lapsiaan) nauttimaan
suositeltua pŠivŠannosta. Huonoon
omaantuntoon ei ole tarvetta. Me ihmiset
olemme aina onnistuneet hankkimaan
runsaasti kalsiumia muista hyvistŠ lŠhteistŠ Ð kasviksista, iduista, pŠhkinšistŠ ja
siemenistŠ.
Voit korvata lehmŠnmaidon soija- tai
riisimaidolla, johon on lisŠtty kalsiumia.
NŠiden maitoa korvaavien tuotteiden
kalsiumpitoisuutta on kŠsitelty niin, ettŠ
se vastaa tŠysin lehmŠnmaitoa.
Voit myšs valita kalsiumlisŠn. Kalsiumin
suositeltu pŠivŠannos on raskaana olevilla naisilla 500-1000 mg.
On kuitenkin yhtŠ tŠrkeŠŠ, ettŠ nauttimasi kalsium pysyy kehossasi. Saat
kalsiumin pysymŠŠn kehossasi iskuja
sisŠltŠvŠllŠ harjoittelulla (kŠvely, juoksu,
osallistuminen pallopeleihin, tanssi jne),
rajoittamalla kofeiinipitoisten juomien
nauttimista ja varmistamalla, ettŠ saat
runsaasti rentoutusta ja lepoa koko
raskautesi ajan.
Luiden kehittyminen vaatii muutakin
kuin kalsiumia, ja vauvasi luiden tuleva
kestŠvyys riippuu monista tekijšistŠ.
Voit edistŠŠ vauvasi vahvojen luiden
kehittymistŠ varmistamalla sen, ettŠ saat
runsaasti seuraavia ravintoaineita:
VihreitŠ vihanneksia on monenlaisia
¥ Foolihappo
¥ Kalsium
¥ D-vitamiini
TŠmŠ auttaa lastasi saamaan vahvemmat
luut Ð heti syntyessŠŠn ja pitkŠksi aikaa
sen jŠlkeenkin.
Mausteiset ruoat
Kohdussasi oleva vauva saa saman ravinnon kuin sinŠkin. Jos syšt mausteista
ruokaa, vauvasi syš mausteista ruokaa.
Voit syšdŠ raskautesi aikana niin paljon
valkosipulia ja chiliŠ kuin haluat. Ei
ole nŠyttšŠ siitŠ, ettŠ se vahingoittaisi
vauvaa. Joten jos pidŠt valkosipulista ja
chilistŠ, nauti niistŠ edelleenkin!
Pahoinvointi
Jos voit pahoin, voit kokeilla nŠitŠ ohjeita:
¥ Syš monta pientŠ hiilihydraattipitoista
ateriaa pŠivŠssŠ (hedelmiŠ, leipŠŠ)
¥ VŠltŠ rasvaista ruokaa
¥ VŠltŠ hyvin makeita ruokia
Syš tŠysjyvŠtuotteita joka pŠivŠ
¥ Juo vadelmamehua
¥ Omenat ja tee saattavat lisŠtŠ vatsahappoja; vŠltŠ niitŠ jonkin aikaa, niin
nŠet, auttaako se
¥ Jos voit pahoin erityisesti aamuisin,
varaa keksi tai jokin muu hiilihydraattipitoinen aamupala edellisenŠ iltana
vuoteesi viereen, syš se ennen kuin
nouset ylšs ja aloita pŠivŠsi rauhallisesti
Eri keinot toimivat eri ihmisillŠ, joten
kokeile, mikŠ sopii sinulle. Varmista aina,
ettŠ juot paljon vettŠ.
Allergiat
TŠllŠ hetkellŠ noin 10 % suomalaisista
lapsista kŠrsii jonkinlaisesta allergiasta.
Tutkimuksissa on monien vuosien ajan
keskitytty siihen, mitŠ tapahtuu lapsen
syntymŠn jŠlkeen, ja toisaalta perinnšllisiin tekijšihin yritettŠessŠ selittŠŠ, miksi
niin monet lapset ovat allergisia. Terveysviranomaiset ovat antaneet suosituksia
siitŠ, ettŠ raskaana olevien tai imettŠvien
Raskaus
59
Auringonkukan siemenet á seesaminsiemenet á saksanpŠhkinŠt á
hasselpŠhkinŠt á cashew-pŠhkinŠt á mantelit á pinjansiemenet á avokadot á oliivit á kylmŠpuristetut šljyt á seesamvoi á maapŠhkinŠvoi
Liha á siipikarja á kala á kananmuna á idut / vihannekset (pavut,
linssit) á raejuusto á vŠhŠrasvainen jogurtti á maito á soijamaito á
emmental-juusto
Proteiini
Rasvat ja
öljyt
Hiilihydraatit
Kasvikset
KokojyvŠpasta á kokojyvŠleipŠ á puuro á ruskea riisi á
kokojyvŠhirssi á tattari á peruna á maissi á kuivatut hedelmŠt
Šitien ei tule rajoittaa ruokavaliotaan
allergioiden ehkŠisemiseksi, vaan kŠyttŠŠ
suositusten mukaisesti ja monipuolisesti
sietŠmiŠŠn ruokia sekŠ raskauden ettŠ
imetyksen aikana.
Levottomat jalat ja suonenveto
On varsin yleistŠ, ettŠ raskaana olevat
naiset kŠrsivŠt levottomista jaloista ja
jalkojen suonenvedosta. HivenainelisŠstŠ
saattaa olla apua tŠssŠ kirjassa suositel-
60
Raskaus
Parsakaali á kerŠkaali á sipulit á purjo á valkosipuli á lehtisalaatti á
sinappikaali á endiivi á pinaatti á kurpitsa á retiisit á paprikat á
tomaatit á vihreŠt pavut á porkkana á nauris á marjat á hedelmŠt
tujen harjoitusten lisŠksi. Magnesiumilla
on monia tehtŠviŠ ihmiskehossa, ja se voi
helpottaa suonenvetoa. Magnesium on
yleisesti kŠytetty ravintolisŠ, ja jotkut ovat
todenneet sen auttavan myšs ummetukseen, nŠrŠstykseen, pŠŠnsŠrkyyn ja yleiseen vŠsymykseen. HyviŠ magnesiumin
lŠhteitŠ ovat vihreŠt kasvikset, siemenet,
pŠhkinŠt, idut ja kokojyvŠtuotteet. Ota
asia esiin terveydenhoitajasi kanssa.
Liiallinen painonnousu
Jos painosi nousee odotettua enemmŠn
raskauden aikana, on hyvŠ kiinnittŠŠ
enemmŠn huomiota ruokailu- ja liikuntatottumuksiin.
Kun rakennat ateriasi lautasmallin
mukaan, pidŠt verensokeritasosi vakaana
koko pŠivŠn. Terveelliset kasvisrasvat ja
-šljyt vakauttavat verensokerisi, mikŠ on
erittŠin tŠrkeŠŠ sinulle ja vauvallesi.
Kovin heittelevŠt verensokeritasot saavat
sinut kaipaamaan makeaa, vŠsyttŠvŠt ja
johtavat todennŠkšisemmin painonnousuun. TŠstŠ syystŠ on tŠrkeŠŠ, ettŠ
valitset kokojyvŠtuotteita Ð kokojyvŠleipŠŠ, kokojyvŠpastaa ja ruskeaa riisiŠ Ð ja
kokoat vŠlipalasikin lautasmallin mukaan.
On hyvŠ, ettŠ vŠhennŠt lihasta, maidosta
ja juustosta saamiasi elŠinrasvoja Ð mutta
jos painosi nousee nopeasti, sinun pitŠisi
tarkkailla hiilihydraatteja, ja pitŠŠ huoli
siitŠ, ettŠ saat riittŠvŠsti hyviŠ rasvoja.
Poista sokeri ruokavaliostasi ja vŠhennŠ
hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten leipŠŠ,
pastaa ja perunoita. TŠytŠ niiden sijasta
vatsasi kasviksilla. PŠhkinŠt, mantelit ja
avokadot sisŠltŠvŠt hyviŠ rasvoja, mutta
myšs paljon energiaa, joten niitŠ ei pidŠ
nauttia suuria mŠŠriŠ. NŠmŠ ruokalajit
saavat sinut tuntemaan olosi kyllŠiseksi,
jolloin pystyt vŠlttŠmŠŠn makeisten,
kahvin ja leivonnaisten houkutukset.
MikŠli ylipainon lisŠksi kehoosi kertyy
nestettŠ, voit ehkŠ vŠlttŠŠ tŠmŠn suunnittelemalla ruokavaliosi uudelleen ja poistamalla siitŠ yksittŠisiŠ ruokia, jotka sinun
tapauksessasi pahentavat ongelmaa.
Energiapaukkua etsimässä
On normaalia tuntea itsensŠ vŠsyneeksi
raskaus- ja imetysaikana. Monet naiset
etsivŠt siksi energiapaukkua leivonnaisista ja makeisista. Energia, jota saat
makeisista ja leivonnaista, on kuitenkin
niin lyhytkestoista, ettŠ olet entistŠ
vŠsyneempi pŠivŠn pŠŠttyessŠ. Luota
helppoihin, terveellisiin ratkaisuihin
Ð napostele ylimŠŠrŠinen porkkana,
kourallinen manteleita tai pala ruisleipŠŠ terveellisillŠ pŠŠllyksillŠ Ð ja pyydŠ
lŠheisiŠsi auttamaan sinua saamaan
ravitsevia aterioita ja vŠlipaloja.
Omia merkintöjä
Uskomuksia ja tosiseikkoja
On monia vanhan ajan uskomuksia siitŠ,
mitŠ odottavien Šitien pitŠisi syšdŠ ja olla
syšmŠttŠ. TŠssŠ muutamia:
Vauvasi syš ensin
Aikaisemmin oletettiin, ettŠ ravintoaineet
menisivŠt ensin kohdussa olevalle vauvalle ja vasta sitten Šidille ja ettŠ puutteet
Šidin ruokavaliossa eivŠt siksi vaikuttaisi
vauvaan niin paljon. Nyt tiedetŠŠn, ettŠ
Šidin ja vauvan vŠlinen ravinnonvaihto
on mutkikas kuvio ja ettŠ vauvan hyvinvointi kohdussa on perustana lapsen
terveydelle koko myšhemmŠssŠ elŠmŠssŠ. TŠmŠ tarkoittaa sitŠ, ettŠ sinulla on
raskautesi aikana kaikki mahdollisuudet
antaa lapsellesi hyvŠn elŠmŠn alku Ð joka
vaikuttaa varhaislapsuutta huomattavasti
pidemmŠllekin.
Kaksosraskaus ja foolihappo
Kaksosraskauden todennŠkšisyys ei
ole sen suurempi, vaikka olisit syšnyt
ylimŠŠrŠisiŠ annoksia foolihappoa juuri
ennen raskaaksituloa. Jotkut sanovat,
ettŠ lapsesta tulee ŠlykkŠŠmpi, jos Šiti
syš foolihappoa viimeisen kolmen
raskauskuukauden aikana. TŠtŠ ei ole
kuitenkaan osoitettu todeksi.
Raskaus
61
Parisuhde ja tuleva
vanhemmuus
Odotukset ja reaktiot
PŠŠtšksenne saada vauva aloittaa uuden
aikakauden suhteessanne. Sen lisŠksi
ettŠ olette puolisoita, olette nyt myšs
tulevia vanhempia. Se on suuri muutos.
TeillŠ molemmilla on paljon uusia
ajatuksia ja uusia tuntemuksia: Millainen
olen vanhempana Ð millainen puolisoni
on vanhempana? Millaista on elŠŠ lapsen
kanssa? Miten lapsi vaikuttaa suhteeseemme? Miten lapsi vaikuttaa elŠmŠŠni
ylipŠŠnsŠ?
Monet odottavat vanhemmat kŠyttŠvŠt
paljon aikaa sen miettimiseen, millainen
lapsi on ja millaiseksi elŠmŠ lapsen kanssa
muodostuu. Puolisoilla ei ole vŠlttŠmŠttŠ
samaa kuvaa asiasta. Varsin usein tuleva
Šiti ajattelee lŠhinnŠ vastasyntynyttŠ
vauvaa, kun tulevan isŠn mielessŠ on
todennŠkšisemmin vanhempi lapsi,
jonka kanssa hŠn voi pelata pelejŠ jne.
TŠmŠ ei kuitenkaan vaikuta siihen,
millaisia olette vanhempana, kun vauva
on syntynyt. On tŠrkeŠŠ, ettŠ ajattelette
lasta Ð iŠstŠ riippumatta Ð ja sitŠ, millaisia
olette vanhempina. Se valmistaa teitŠ
vanhemmuuteen.
Saattaa tulla sellainen aika, jolloin
jompikumpi teistŠ kokee ylŠ- ja alamŠkiŠ
ja tunteita, joita toinen ei ehkŠ ymmŠrrŠ.
Ja ajatukset, tunteet ja mielialan vaihtelut
eivŠt vŠlttŠmŠttŠ osu molemmilla samaan
62
Raskaus
aikaan. Joskus mielesi saattaa vallata
sellainen asia, jota toinen ei vŠlttŠmŠttŠ
ajattele juuri silloin.
Se, ettŠ nainen kokee raskauden fyysisen
puolen mutta mies ei, saattaa selittŠŠ
monia eroja heidŠn
reaktioissaan ja tunteissaan.
Raskaus on aikaa, joka saattaa rikastuttaa
suhdettanne ja antaa sille uuden, entistŠ
vahvemman pohjan. Se saattaa myšs olla
aikaa, jona suhteenne ja keskinŠinen ymmŠrryksenne sekŠ toisillenne osoittama
vŠlittŠminen joutuu testiin. On erityisen
tŠrkeŠŠ hyvŠksyŠ se, ettŠ kumppanisi
saattaa ilmaista epŠilyksiŠ ja pelkoja, joita
et vŠlttŠmŠttŠ ymmŠrrŠ.
Keskinäinen kommunikaatio
On tŠrkeŠŠ olla avoin toisen puolison
reaktioille, vaikka et itse tuntisi samoin.
Odottava Šiti saattaa hyvinkin tuntea
suurta hellyyden ja huolenpidon tarvetta,
joka keskittyy erityisesti hŠnen kehoonsa
ja ulkonŠkššnsŠ. TeillŠ molemmilla
saattaa olla huoli tyšpaikoistanne,
erilaisista mielenkiinnon kohteistanne
ja ystŠvistŠnne. Saatatte molemmat eri
aikoihin kantaa huolta synnytyksestŠ ja
siitŠ, onko vauvalla kaikki hyvin. Se, ettŠ
otat kumppanisi reaktiot vakavasti ja pidŠt huolta hŠnestŠ Ð kohtaat kumppanisi
siinŠ tilanteessa, jossa hŠn on Ð on tŠrkeŠŠ suhteellenne tulevina vanhempina
ja hyvŠŠ harjoittelua perheeksi tulemista
varten.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ puhutte siitŠ, mitŠ
on meneillŠŠn Ð joskus myšs muille
ihmisille. Ei ole suhteessa harvinaista,
ettŠ nainen kokee, ettŠ te ette keskustele
keskenŠnne kunnolla riittŠvŠn usein.
TŠmŠ ei aina tarkoita sitŠ, ettŠ mies ei
haluaisi kŠsitellŠ asioita. On kuitenkin
tŠrkeŠŠ lšytŠŠ keskusteluun sellaiset
keinot, jotka tuntuvat molemmista miellyttŠviltŠ, erityisesti silloin, jos aiheet ovat
arkaluontoisia. TeillŠ molemmilla tŠytyy
olla turvallinen olo, teidŠn tŠytyy saada
puhua vapaasti ja tuntea, ettŠ kumppani ymmŠrtŠŠ teitŠ. On tŠrkeŠŠ, ettŠ
se tapa, millŠ puhut, muotoutuu teidŠn
molempien Ð ei vain toisen Ð tarpeiden
mukaan ja ettŠ molemmat tunnustavat
sen, ettŠ erilaisten tunteiden kokeminen
on hyvŠksyttŠvŠŠ.
TŠstŠ syystŠ saattaa olla hyvŠ ajatus keskustella joskus asioista jonkun kolmannen osapuolen kanssa, lukea kirjoja tai
kirjasia, tutkia InternetiŠ toisen nŠkškulman lšytŠmiseen. Odottavia vanhempia
varten on kirjoitettu lukuisia kirjoja
Ð tŠrkeintŠ ovat oikeastaan keskustelut,
joita niiden perusteella syntyy.
Seksielämä
Tarpeittesi ilmaiseminen on ensimmŠinen
askel matkalla hyvŠŠn suhteeseen. Kerro
kumppanillesi, miksi kiihotut Ð ja miksi et
Ð juuri nyt. TŠmŠn oppiminen vie aikaa.
Harjoittelu tekee mestarin.
Seksuaaliset tarpeesi saattavat vaihdella
raskautesi aikana. Alussa monet naiset
ovat huonovointisia ja vŠsyneitŠ ja heidŠn rintansa ovat hyvin arat. EhkŠ silloin
fyysinen lŠheisyys, hellyys ja rakastava
huolenpito ovat sinulle tŠrkeŠmpiŠ kuin
yhdyntŠ. TŠmŠ on tŠysin luonnollista.
Tai ehkŠ kuulut naisiin, joiden libido
(seksuaalinen halukkuus) on tŠnŠ aikana
tavanomaista voimakkaampi. TŠmŠkin on
tŠysin luonnollista. Kumppanisi on ehkŠ
Ð tai ehkŠ ei Ð hieman varautunut tŠssŠ
vaiheessa. Keskustelkaa tunteistanne.
Jotkut naiset tuntevat itsensŠ puoleensavetŠvŠmmiksi suurentuvien rintojensa,
orastavan raskauden ja sen ajatuksen
ansiosta, ettŠ heillŠ on uusi elŠmŠ kohdussaan. TŠmŠ on myšs monien miesten
mielestŠ puoleensavetŠvŠŠ.
Jotkut naiset puolestaan tuntevat olonsa
seksuaalisesti vŠhemmŠn viehŠttŠvŠksi.
NŠmŠ tekijŠt voivat vaihdella huomattavasti raskauden aikana. Libidoosi vaikuttaa tietenkin myšs se, missŠ mŠŠrin koet
pahoinvointia, vŠsymystŠ jne. Useimmat
raskaana olevat naiset kokevat seksuaalisten tarpeidensa kasvavan raskauden
toisella kolmanneksella.
Kolmannen kolmanneksen aikana
monet naiset kokevat paisuvan vatsansa
hŠiritsevŠn, ja saattaa olla hankalaa lšytŠŠ
mukavaa asentoa yhdyntŠŠ varten.
Sinun ei tarvitse olla huolissasi vauvan
vahingoittumisesta, jos raskautesi etenee
normaalisti. Vauvasi on kohdussasi hyvin
lapsiveden suojaamana. Vatsakumpu
saattaa kuitenkin olla tiellŠ, kun se kasvaa
suuremmaksi. Saatat tuntea huimausta,
jos makaat selŠllŠsi, koska istukka painaa
suuria laskimoita, jotka kuljettavat veren
takaisin sydŠmeen. Raskauden aikana voi
olla hyvŠ kokeilla uusia asentoja.
Jos koet kipua tai verenvuotoa yhdynnŠn
ja orgasmin jŠlkeen, sinun on otettava
yhteyttŠ lŠŠkŠriisi. Jos olet ollut raskaana
aikaisemmin ja synnytys oli ennenaikainen, sinun pitŠisi vŠlttŠŠ seksiŠ siinŠ
raskauden vaiheessa, jossa synnytit
edellisen kerran. Puhu terveydenhoitajllesi tŠstŠ.
On tŠrkeŠŠ puhua asioista
Raskaus
63
Synnytysvalmennus
Synnytys- ja
perhevalmennus
On erittŠin hyvŠ ajatus osallistua synnytys- ja perhevalmennukseen.
Monilla alueilla sairaalat tarjoavat synnytysvalmennusta tuleville vanhemmille. RyhmissŠ kŠtilš rohkaisee teitŠ
puhumaan ajatuksista, jotka liittyvŠt
varsinaiseen synnytykseen ja siihen,
miltŠ perheen perustaminen tuntuu.
HŠn kertoo siitŠ, mitŠ synnytyssupistusten aikana tapahtuu. Teille nŠytetŠŠn
video synnytyksestŠ. Teille kerrotaan
myšs erilaisista kivunlievityskeinoista
synnytyksen aikana sekŠ imetyksestŠ.
KustannussŠŠstšjen vuoksi monet
sairaalat ovat kuitenkin lopettaneet
nŠmŠ ryhmŠt ja ohjaavat teidŠt Internetin
virtuaalivalmennuksiin. Myšs joissakin
Šitiysneuvoloissa jŠrjestetŠŠn perhevalmennuksen osana synnytysvalmennusta.
Kannattaa selvittŠŠ raskauden alkuvaiheissa, mitŠ valmennusta on saatavissa
64
Raskaus
synnytyssairaalassa tai sen jŠrjestŠmŠnŠ,
ja vaihtoehtoisesti tutkia, mitŠ muita
ryhmiŠ on saatavilla. Keskustelkaa tarpeistanne ja etsikŠŠ ryhmŠt, jotka sopivat
teille parhaiten.
TŠrkeŠ osa synnytykseen valmistautumista on varmistaa, ettŠ kehosi on
hyvŠssŠ kunnossa synnytystŠ varten. Jos
et pysty enŠŠ pysymŠŠn tahdissa niiden
kanssa, jotka eivŠt ole raskaana, tai jos
et ole harrastanut liikuntaa paljon aikaisemmin, haluat ehkŠ osallistua raskaana
olevien naisten liikuntaryhmŠŠn.
Aloita liikunta niin aikaisin raskauden
aikana kuin mahdollista. Hyšdyt siitŠ, ja
niin hyštyy vauvasikin. Liikkumalla sŠŠnnšllisesti voit vŠhentŠŠ monia raskauteen
liittyviŠ hankaluuksia: selkŠ- ja lantionpohjan kipua, inkontinenssia, suonenvetoa jne. HyvŠssŠ kunnossa olevat naiset
selviytyvŠt synnytyksestŠ helpommin Ð ja
nopeammin Ð kuin naiset, jotka eivŠt ole
harrastaneet liikuntaa.
Synnytysvalmennusryhmiin tai ryhmŠtapaamisiin osallistuminen antaa teille
myšs mahdollisuuden tavata muita tulevia vanhempia sekŠ vaihtaa kokemuksia
ja ajatuksia raskaudesta, synnytyksestŠ ja
vanhemmuudesta.
On paljon opittavaa. Internet, monet
julkaisut ja uudet DVD:t ovat niin tŠynnŠ
tietoa, ettŠ se saattaa tuntua tietotulvalta.
KŠyttŠkŠŠ siis hyvŠksenne tapaamisia ja
ryhmiŠ, joissa saatte kuvan niistŠ monista
elŠmŠntavoista, joita perheet voivat valita, ja lšytŠkŠŠ itsellenne ja vauvallenne
sopiva. Joillakin tapaamillanne odottavilla
vanhemmilla on ehkŠ jo lapsia. He tai
kŠtilš voivat kertoa, ettŠ tuore Šiti saattaa
hyvinkin viettŠŠ koko pŠivŠn imettŠmŠllŠ
vauvaa, vaihtamalla vaippoja ja nukkumalla Ð ilman ettŠ hŠn lšytŠisi missŠŠn
vaiheessa aikaa kŠydŠ suihkussa. TŠtŠ
voi olla vaikea kuvitella, jos olet tottunut
siihen, ettŠ kykenet suunnittelemaan
ja toteuttamaan tyšsi tavanomaisen
tyšpŠivŠn aikana.
Joskus Šitiysneuvolasi terveydenhoitaja voi osallistua ryhmŠtapaamisiin.
Kysy, mitŠ ohjausta on saatavilla omalla
alueellasi.
Synnytyspelko
Synnytys on jŠnnittŠvŠ tapahtuma, ja se
saattaa hieman pelottaa lŠhes jokaista
naista. Varsinaisesta synnytyspelosta
kŠrsii noin 5 - 6 prosenttia naisista.
TŠllšin pelko haittaa normaalia elŠmŠŠ ja
varjostaa raskauden iloa.
Jos kŠrsit tŠllaisesta synnytyspelosta, voit
saada Šitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lŠŠkŠriltŠ lŠhetteen synnytyspelkoon erikoistuneelle poliklinikalle.
Nykyisin lŠhes jokaisessa synnytyssairaalassa on synnytyspelkoon keskittynyt
poliklinikka.
Poliklinikalla keskustellaan kŠtilšn tai
lŠŠkŠrin kanssa pelon syistŠ. Nainen saa
tietoa esimerkiksi alatiesynnytyksen ja
keisarileikkauksen eduista ja riskeistŠ
sekŠ kivunlievityksestŠ. Jos synnytyspelon syynŠ on vaikea edellinen synnytys,
myšs tŠmŠ kokemus kŠydŠŠn lŠpi. Tarvittaessa kŠydŠŠn tutustumassa synnytyssairaalaan ja sen henkilškuntaan.
Joogaa raskaana oleville naisille
Raskaana oleville naisille suunnitellut
joogatunnit ovat hyvŠ tapa valmistautua
synnytykseen, koska ne tarjoavat rauhallisen ja valvotun tavan rentouttaa koko
kehosi. Niille naisille, jotka eivŠt ole koskaan aikaisemmin ajatelleet rentoutumista ja hengitysharjoituksia, tŠmŠ on hyvŠ
tapa tutustua kehoon ennen synnytystŠ.
Jooga ei ole kuitenkaan aerobista: sinun
tŠytyy harrastaa muutakin liikuntaa. KŠvely ja juoksu ovat hyviŠ vaihtoehtoja Ð ja
mikŠli tunnet olevasi liian painava niihin,
pyšrŠily on hyvŠ liikuntamuoto, koska
vatsasi ei ole tiellŠ.
Vesisynnytykset
SynnyttŠminen vesialtaassa on yhŠ
yleisempŠŠ muissa Pohjoismaissa. Synnytysaltaan yksi etu on se, ettŠ odottava
Šiti voi liikuttaa kehoaan niin paljon
vapaammin, ilman ettŠ selŠlle tai lantiolle
kohdistuisi painetta. Kysy kŠtilšltŠ, onko
tŠmŠ jŠrjestettŠvissŠ omalla alueellasi.
Voit myšs hankkia DVD:n asiaan perehtymistŠ varten, jos tŠtŠ mahdollisuutta ei
jŠrjestetŠ asuinalueellasi.
Tarvikkeiden pakkaaminen
On suositeltavaa pakata valmiiksi tavarat,
joita tarvitset synnytyssairaalassa. Tarvitset oman hammasharjan ja Ð tahnan sekŠ
muut hygieniatarvikkeet ja halutessasi
oman aamutakin ja tohvelit. Omat
tukevat imetysliivit on hyvŠ myšs ottaa
mukaan sairaalaan.
Saattaa olla hyvŠ ottaa mukaan joitakin
vaatteita sairaalasta lŠhtšŠ varten Ð jotain
mukavaa vaatetta. Voit esimerkiksi ottaa
kŠytŠnnšllisen imetyspaidan tai jonkin
muun topin, jonka napit on helppo avata.
Muista aina ottaa Šitiysneuvolakorttisi
mukaan synnytykseen.
Sinun tŠytyy pakata mukaasi myšs
laukku, jossa on vauvasi tarvitsemasi
tavarat. Vaippoja (kokoa 1), paita, housut, ehkŠ vauvannuttu, body tai yšpuku
ja jakku, myssy, sukat ja huopa (kevyt
tai paksumpi vuodenajan mukaan) ovat
kaikki tarpeen. EhkŠ otat mukaan myšs
jotain syštŠvŠŠ vauvan isŠlle, musiikkia,
mp3-soittimen ja luettavaa.
Varusteet
Lue tŠmŠ jakso ideoiden saamiseksi
Ð sekŠ valmistautuaksesi ettŠ ehkŠ myšs
vŠlttŠŠksesi turhan monet ostokset, joita
saatat myšhemmin katua. Jos sinulla
on pakastin, voit ehkŠ kŠyttŠŠ ennen
syntymŠŠ hieman aikaa ruokien valmistamiseen ja pakastamiseen myšhempŠŠ
kŠyttšŠ varten.
Tutustu myšs moniin Internet-sivuihin,
joilla vanhemmat myyvŠt ja ostavat
kŠytettyjŠ lastentarvikkeita.
Suurin osa odottavista vanhemmista ostaa
liian paljon tavaraa, erityisesti vaatteita.
Kannattaa muistaa, ettŠ vauva kasvaa
niistŠ ulos hyvin nopeasti. Vauva ei vŠlitŠ
vaatteista; sinun valintoihisi vaikuttavat
sinun tarpeesi ja toiveesi vauvan suhteen.
Useimpien vauvojen aloituskoko on 56.
TŠmŠn kokoiset vaatteet mahtuvat pŠŠlle
todennŠkšisesti viikon tai kahden ajan.
Sen jŠlkeen vauvan koko on 60 tai 62,
joka kestŠŠ vauvalla hieman pidempŠŠn.
Jos kŠytŠt kuivausrumpua, muista, ettŠ
vaatteet kutistuvat Ð erityisesti puuvillavaatteet, joita suurin osa vauvanvaatteista on.
Osta pehmeitŠ vaatteita ja vŠltŠ metallinappeja ja hankalia kiinnityksiŠ vauvan
kaulan ympŠrillŠ ja selŠssŠ. Pese kaikki
vaatteet ennen kŠyttšŠ.
Vauvanistuimet
On lainvastaista kuljettaa alle 3Ðvuotiasta
lasta autossa ilman turvalaitetta.
Vauvan turvakaukalo on turvallisin tapa
kuljettaa vauvasi sairaalasta kotiin. Vauva
on sijoitettava turvallisesti selkŠ menosuuntaan, jotta hŠn sekŠ hŠnen niskansa
ja selkŠnsŠ olisivat suojassa vammoilta
onnettomuustilanteessa. Turvakaukalon
saa sijoittaa etupenkille vain siinŠ tapauksessa, ettŠ edessŠ ei ole turvatyynyŠ tai
turvatyyny on poistettu kŠytšstŠ.
Jooga
Raskaus
65
Suositusten mukaan turvakaukaloa tulee
kŠyttŠŠ vain kuljetuksen aikana ja Ð parin
ensimmŠisen kuukauden ajan Ð enintŠŠn
30Ð45 minuuttia pŠivŠssŠ. Jos joudut
lŠhtemŠŠn pidemmŠlle matkalle, vauva
pystyy olemaan turvakaukalossa muutaman tunnin kerrallaan.
Jos sinulla on auto, tarkista aina, ettŠ
auton turvavarusteet on hyvŠksytty.
Viisi vauvanvaatevinkkiä
¥ Pese kaikki vaatteet ennen kŠyttšŠ.
Myrkyllisten aineiden pitoisuudet
vŠhenevŠt vielŠ ensimmŠisen pesun
jŠlkeenkin
¥ Jos vaatteet on pakattu muovikassiin
tai muuhun kŠŠreeseen, avaa kassi
ulkoilmassa, jotta mahdolliset formaldehydihšyryt haihtuvat etkŠ sinŠ tai
vauvasi joudu hengittŠmŠŠn niitŠ
¥ VŠltŠ mahdollisuuksien mukaan
ostamasta vauvalle vaatteita, joissa on
kumipainatuksia, jos sinulla on pieninkin epŠilys siitŠ, ettŠ ne sisŠltŠvŠt
ftalaatteja. YleensŠ ftalaatteja sisŠltŠvŠt pvc-kuviot tuntuvat pehmeiltŠ ja
kumimaisilta
¥ Varmistu siitŠ, ettŠ vauvallasi ei
ole mahdollisuutta tarttua tŠllaisiin
kirjaimiin tai imeŠ niitŠ kylvyn tai
vaipanvaihdon aikana
Ostoslistasuositus:
Kevät- tai kesävauvoille:
® 6 potkupukua
® 2 lyhythihaista T-paitaa
® 4 potkuhousut
® 2 pyjamaa
® 2Ð3 college-paitaa tai jakkua, pitkiŠ
® lšysŠt housut kevyestŠ materiaalista
® kesŠhattu
® 1 kevyt myssy
Ð jotta vauvan selkŠ pysyy lŠmpimŠnŠ
® 2 pitkŠhihaista T-paitaa
® 6 paria sukkia Ð varmista, etteivŠt ne
ole liian tiukkoja
® 4 isoa harsoa kiedottavaksi vauvan
ympŠrille
® 1 myssy
® 1 vaippapaketti; aloita 1-koolla tai
2-koolla, jos vauvasi syntymŠpaino oli
yli 3 700 g
® 10 harsovaippaa vauvan pulautusten
pyyhkimiseen ja vauvan pŠŠn alle
® 2 alus- ja pŠŠllyslakanaa
® 1 vauvan peitto
® 1 puuvillainen kylpypyyhe
® vauvan matkasŠnky
® vauvanvaunut
® hoitopšytŠ
® hoitoalusta
® kylpyamme, ehkŠ varustettuna jaloilla,
jolloin kylvettŠjŠn selkŠ ei rasitu
® puhdistuspyyhkeitŠ
® pieni vesikulho vauvanhoitopšydŠlle
® vauvan iholle tarkoitettua šljyŠ
® talkkia tai liuosta vauvan vaippa-alueelle
® vauvojen kuumemittari
® pumpulipuikkoja
® leikkikehŠ
® syšttštuoli, kantoreppu tai -liina, vaippakassi (vaipanvaihtokassi), imetystyyny ja itkuhŠlytin (kaikki erinomaisia
lahjaideoita)
® vauvan turvakaukalo, jos teillŠ on auto.
Syys- tai talvivauvoille:
® ßeece-asu, talvipuku tai makuupussi
® villamyssy
® lapaset ja lŠmpimŠt sukat, mahdollises-
ti topatut
® lampaantalja (ei suositella enŠŠ, jos
allergisen reaktion vaara on olemassa)
® villainen potkupuku syyskuusta touko-
kuuhun
Ostoksilla
66
Raskaus
Liikunta ennen
synnytystä
TŠmŠn jakson harjoitukset soveltuvat
kaikille raskaana oleville naisille, myšs
lanne- tai
lonkkakivuista kŠrsiville. NŠmŠ harjoitukset auttavat sinua voimaan paremmin,
kun odotat vauvaa.
Kun olet raskaana, tunnet olosi usein
vŠsyneeksi ja kaikin puolin voimattomaksi. On hyvin helppoa rojahtaa sohvalle,
kun palaat tšistŠ kotiin tai Ð jos sinulla on
jo lapsia Ð pakotat ehkŠ itsesi hoitamaan
kŠytŠnnšn asioita.
Jos kuitenkin pysŠhdyt hetkeksi ja keskityt siihen, miltŠ sinusta tuntuu, havaitset,
ettŠ kehosi tarvitsee vapaampaa liikuntaa
ja liikettŠ kuin mihin sinulla on ollut
mahdollisuus pŠivŠn aikana. Jos jalkasi
tuntuvat raskailta, tee muutamia harjoituksia parantaaksesi verenkiertoasi ja
venyttele hieman takareisiŠsi. Jos selkŠsi
tuntuu jŠykŠltŠ, voit heiluttaa kŠsivarsiasi
ja notkistaa ja pyšristŠŠ selkŠŠsi, ja jos
tunnet olosi heikoksi, voit harjoittaa
lantionpohjan lihaksiasi, vatsalihaksiasi
tai lantion sivulihaksia.
TŠmŠn jŠlkeen voit paneutua makuulle ja
levŠtŠ vaikka vain hetken, kunnes sinun
on taas aika nousta ylšs. Tee ne harjoitukset, jotka pystyt tekemŠŠn. Jos tunnet
olosi epŠmukavaksi maatessasi selŠllŠsi,
ŠlŠ tee niitŠ lattiaharjoituksia, joissa on
maattava selŠllŠŠn.
Harjoituksia aineenvaihdunnan parantamiseksi
NŠmŠ harjoitukset vŠhentŠvŠt turvotusta sekŠ vatsan ja jalkojen arkuutta, suonenvetoa, perŠpukamia
ja ummetusta. Harjoitukset toimivat hyvin, kun lisŠŠt niiden perŠŠn lantionpohjan harjoitukset Ð myšs
synnytyksen jŠlkeen.
1) Makaa selŠllŠsi polvet koukussa ja
jalkapohjat lattiaa vasten. Voit asettaa
tyynyn pakaroittesi alle. HengitŠ syvŠŠn ja
rauhallisesti 3Ð5 kertaa.
2) Nosta takapuolesi ylšs ja laske se sen jŠlkeen takaisin lattiaan. Toista 5Ð10 kertaa.
Voit myšs kokeilla heiluttaa lantiotasi, kun
takapuolesi on ylhŠŠllŠ.
3) Nosta oikea jalkasi kohti kattoa ja koukista
ja suorista polvea. Toista 10Ð15 kertaa.
4) PidŠ jalkasi suorana kohti kattoa ja koukista ja suorista jalkaterŠŠsi nilkasta. Toista
10Ð15 kertaa. Laske
jalkasi alas, ravista
sitŠ kevyesti ja laske
jalkaterŠsi takaisin
lattiaan. Toista
vasemmalla jalalla.
Raskaus
67
Lantionpohjan lihasten harjoitukset
TŠmŠ harjoitus vahvistaa lantionpohjan lihaksiasi ja lisŠŠ tietoisuuttasi lantionpohjastasi, jolloin sinun
on helpompi aloittaa lihasharjoittelu synnytyksen jŠlkeen.
Makaa selŠllŠsi tai kyljellŠsi jalat
koukussa.
Rentouta vatsasi, pakarasi ja
reitesi. Voit asettaa kŠtesi ensin
vatsallesi, sitten pakaroillesi ja
reisillesi varmistaaksesi, ettŠ
lihaksesi ovat rentoina.
Supista lantionpohjan lihaksiasi
ikŠŠn kuin yrittŠisit estŠŠ ilmaa
karkaamasta. Liike tuntuu siltŠ
kuin supistaisit perŠaukkoasi tai
puristaisit sen kiinni. TŠllŠ tavoin
suljet kaikki kolme aukkoa. PidŠ
jŠnnitys 5Ð10 sekuntia, joskus
jopa 30 sekuntia. Rentoudu 5Ð10
sekunnin ajan joka toiston vŠlissŠ.
Toista harjoitus 10Ð20 kertaa,
mielellŠŠn useita kertoja pŠivŠssŠ.
Voit tehdŠ tŠmŠn harjoituksen
myšs istuma-asennossa tai
seisoen.
Seisoen tehtävä harjoitus selälle, lantiolle ja
hartioille
Harjoitus hšllentŠŠ lihaksia
hartioittesi vŠlissŠ ja lisŠŠ selkŠsi
liikkuvuutta helpottaen sen jŠykkyyttŠ.
Seiso kapeassa haara-asennossa.
Heiluta kŠsivarsiasi taakse ja eteen
ja kŠŠnnŠ samalla pŠŠtŠsi kohti
takanasi olevaa kŠsivartta.
PidŠ polvet pehmeinŠ ja hieman
koukistuneina, kun heilutat kŠsivarsiasi, ja rentouta hartiat.
Heilauta kŠsivarsiasi tŠllŠ tavoin
parin minuutin ajan pŠivŠn mittaan
joka kerta kun selkŠsi tuntuu
vŠsyneeltŠ.
68
Raskaus
Jos sinua huimaa helposti, kŠŠnnŠ
pŠŠtŠsi vain hieman harjoitusta
tehdessŠsi.
Vatsalihasharjoitukset
TŠmŠ harjoitus auttaa sinua
pitŠmŠŠn ryhtisi suorempana,
jolloin selkŠŠn ja lantioon
ei kohdistu painetta. Se
vahvistaa vinoja vatsalihaksia
eli syviŠ vatsalihaksia, joita
kŠytŠt synnytyksen aikana
tyšntŠŠksesi vauvan ulos.
Makaa selŠllŠsi polvet koukussa
ja jalkapohjat lattiaa vasten. Aseta
oikea kŠtesi pŠŠsi taakse ja anna
oikean kyynŠrpŠŠsi koskettaa
lattiaa. PidŠ leuka rinnassa,
jotta niskasi ei kipeytyisi.
PidŠ alaselkŠ lattiassa mutta
ŠlŠ paina sitŠ lattiaan, ja
MUISTA supistaa
lantionpohjan lihaksiasi ENNEN
KUIN nostat pŠŠtŠsi ja toista
kŠsivarttasi.
Nosta nyt pŠŠtŠsi ja vasenta
kŠsivarttasi ja venytŠ vasemmalla
kŠdellŠsi kohti oikeaa polveasi.
Laske pŠŠsi ja kŠtesi hitaasti alas
ja toista.
Voit tehdŠ liikkeen vuorotellen
puolelta toiselle tai tehdŠ 5Ð10
sivuvatsalihasrutistusta toiselle
puolelle ja vaihtaa sen jŠlkeen
toiselle puolelle.
Seisoen tehtävät takareiden venytykset
Liikkeet venyttŠvŠt reisien
takaosan lihaksia, mikŠ parantaa
ryhtiŠsi. Tiukat takareiden lihakset
voivat usein olla syynŠ siihen,
miksi monet ihmiset eivŠt pysy
suorina seisoessaan ja istuessaan. Lihastesi pitŠisi olla aina
lŠmpimŠt ennen kuin teet tŠmŠn
harjoituksen.
Seiso jalkaterŠt yhdessŠ ja varpaat
eteenpŠin. SiirrŠ oikeaa kantaasi
eteenpŠin ja nosta varpaasi kattoa
kohti. Nojaa eteenpŠin oikean
jalkasi yli ja pidŠ selkŠsi suorana,
kunnes tunnet venytyksen oikeassa takareidessŠsi.
Sinun tŠytyy nojautua vasemman
jalkasi yli tehdŠksesi tŠmŠn.
PidŠ tŠmŠ asento vŠhintŠŠn 30
sekunnin ajan. PidŠ koko kehosi
paikallaan venytyksen ajan.
Toista vasemmalla jalalla. Suosittelemme, ettŠ teet tŠmŠn harjoituksen useita kertoja pŠivŠssŠ.
Harjoituksia pakaralihaksille
Harjoitus vahvistaa lantion sivussa
olevia lihaksia.
Makaa vasemmalla kyljellŠsi. Voit
asettaa tyynyn tukemaan vatsaasi.
Aseta vasen kŠtesi pŠŠsi alle
tukemaan pŠŠsi painoa. Nosta
oikeaa jalkaasi hieman kattoa
kohti ja varmista, ettŠ sekŠ sŠŠresi
ettŠ jalkaterŠsi osoittavat suoraan
eteen tai hieman alaspŠin.
Tunne jŠnnitys pakaroittesi
sivussa.
Laske jalka alas. Tee tŠmŠ harjoitus
10-20 kertaa oikealla jalalla.
KŠŠnnyt oikealle kyljellesi ja toista
harjoitus vasemmalla jalalla.
Seisoen tehtävät pohjelihaksen venytykset
Liikkeet tekevŠt pohkeistasi
joustavammat, joten voit koukistaa
polvesi helpommin, kun sinun
on esimerkiksi poimittava jotain
lattialta. Polvien koukistaminen
esimerkiksi esineitŠ nostaessasi
suojaa selkŠŠsi ja lantiotasi. Se
vŠhentŠŠ pohkeiden suonenvetoa
ja estŠŠ pohjesŠryt.
Seiso kasvot seinŠŠn pain.
Aseta kŠtesi seinŠŠ vasten ja
ojenna kŠsivartesi. SiirrŠ oikeaa
jalkaasi askelen verran eteenpŠin,
mutta pidŠ vasen jalka suorana ja
kantapŠŠ lattiassa, jolloin tunnet
venytyksen vasemmassa pohkeessasi. PidŠ venytys vŠhintŠŠn
30 sekunnin.ajan ja pidŠ vartalosi
paikallaan venytyksen aikana.
Vaihda hitaasti jalkaa ja venytŠ
oikea pohje. Toista useita kertoja
pŠivŠssŠ. On erityisen hyšdyllistŠ
tehdŠ tŠmŠ venytys juuri ennen
nukkumaanmenoa.
Liikkuvuusharjoitus selällesi ja lantiollesi
TŠmŠ harjoitus estŠŠ selŠn jŠykistymistŠ ja poistaa selkŠsŠrkyŠ.
Se poistaa kiristyksen vatsasta.
Harjoitus soveltuu myšs sellaisille
odottaville Šideille, jotka eivŠt voi
tehdŠ harjoituksia selŠllŠŠn. Jos
asetat kŠtesi ja polvesi lŠhelle toisiaan, alaselkŠsi hyštyy liikkeestŠ
eniten. Jos asetat kŠtesi ja polvesi kauaksi toisistaan, ylŠselkŠsi
hyštyy eniten tŠstŠ liikkeestŠ. Voit
myšs levŠtŠ kyynŠrpŠittesi pŠŠllŠ,
jos ranteitasi alkaa sattua silloin
kun lepŠŠt kŠsiesi pŠŠllŠ.
LepŠŠ kŠsiesi (tai kyynŠrpŠittesi) ja
polviesi varassa nelinkontin ja vuoroin notkista ja pyšristŠ selkŠŠsi.
Ajattele liike siten, ettŠ se alkaa
hŠntŠluustasi ja pŠŠttyy sinne.
Tarkista niskasi asento: ŠlŠ katso
ylšs, kun pyšristŠt selkŠŠsi, ja
paina leuka rintaan, kun notkistat
selkŠsi. Toista 10Ð20 kertaa.
Lepääminen kyljellä
Jos haluat levŠtŠ kyljellŠsi tai jos
pystyt Ð kuten useimmat odottavat Šidit raskauden loppuvaiheessa Ð nukkumaan vain kyljellŠsi,
voit asettaa matto- tai huoparullan
polviesi ja nilkkojesi vŠliin. Jos
kŠytŠt vain tyynyŠ polviesi vŠlissŠ,
saatat asettaa liian suuren paineen
lantiosi ulkosivuille, mikŠ voi aiheuttaa kipua jalkojesi ulkosivuille
saakka.
Raskaus
69
Synnytyksen
alkaminen
Vauvan synnyttŠminen on kokonaisvaltainen ja ainutkertainen kokemus. Se on
myšs raskasta tyštŠ. Molemmat puolisot
saattavat osoittaa tunteita ja reaktioita,
joista ette olleet tietoisia. MitkŠŠn kaksi
synnytystŠ eivŠt ole tŠysin samanlaisia.
On myšs tŠrkeŠŠ, ettŠ havainnoit omia
reaktioitasi tietŠŠksesi, mikŠ sopii sinulle.
Sinun on saatava olla oma itsesi. Ei
ole tarpeen huolehtia siitŠ, kykenetkš
muistamaan kaiken, minkŠ opit synnytysvalmennuksessa. Kaikki mitŠ tapahtuu,
tehdŠŠn yhteistyšssŠ kanssasi, ja terveyden hoitohenkilšstš tekee kaikkensa
noudattaakseen toiveitasi.
Synnytyksen kŠynnistyessŠ riippumatta
siitŠ, suunnitteletko synnyttŠvŠsi sairaalassa vai kotona, ota yhteys synnytyssairaalaan:
1. Kun supistuksesi ovat sŠŠnnšllisiŠ ja
niiden intensiteetti lisŠŠntyy
2. Kun lapsivesi vuotaa
3. Kun verenvuoto on runsasta (tuoretta
verta, jota vuotaa enemmŠn kuin kaksi
kŠmmenellistŠ)
Voit tŠmŠn jŠlkeen sopia kŠtilšsi kanssa
siitŠ, milloin sinun pitŠisi saapua synnytyssairaalaan tai milloin hŠnen pitŠisi tulla
luoksesi.
Jos olet ensisynnyttŠjŠ, synnytys saattaa
kestŠŠ normaalisti 24 tuntia ensimmŠisestŠ supistuksesta tai lapsiveden
vuotamisesta lapsen syntymŠŠn. Jos olet
synnyttŠnyt aiemmin, synnytys etenee
yleensŠ hieman nopeammin.
Lapsiveden meno ilman
supistuksia
Suomessa sairaaloissa odotetaan 24
tuntia lapsiveden menon jŠlkeen ennen
kuin synnytys kŠynnistetŠŠn. Odotusaika
riippuu huomattavasti siitŠ, miten vauva
voi, lapsiveden vŠristŠ ja mahdollisista
infektion merkeistŠ. Sinun tŠytyy tuntea
vauvan liikkeet normaaliin tapaan ja lapsiveden tŠytyy olla kirkasta, joskin seassa
voi olla mahdollisesti hieman limaa ja
Supistus meneillŠŠn
70
Synnytys
Ensimmäiset merkit
synnytyksen alkamisesta:
1. Ennakoivien supistusten voimistuminen (viikkojen tai kuukausien aikana)
2. Vauva laskeutuu lantioosi. Jos vauvasi
on ensimmŠinen, hŠnen pŠŠnsŠ pysyy
tŠssŠ asennossa noin neljŠn viikon
ajan ennen laskettua aikaa Ð ja hieman
myšhemmin, jos olet synnyttŠnyt
aiemmin. KŠtilšsi tarkastaa tŠmŠn
3. Useimmilla naisilla on kohdunsuulla
limatulppa bakteereilta suojautumiseksi. TŠmŠ erite voi olla vesimŠistŠ tai
tahmeaa, vaaleaa tai kellertŠvŠ tulppa,
joka liukuu ulos viimeisen viikon
aikana ennen synnytystŠ. SiinŠ voi olla
hieman vertakin. SiitŠ ei tarvitse huolestua, sillŠ se kertoo vain synnytyksen
lŠhenemisestŠ
4. Verinen lšydšs (muutama pŠivŠ ennen
synnytystŠ) ei anna syytŠ huoleen.
Verenvuoto on perŠisin kohdunsuusta
ja aiheutuu pienten verisuonten hajoamisesta kohdunkaulan lyhentyessŠ
5. SŠŠnnšlliset kohdun supistumiset, jotka tehostuvat ja pitenevŠt ja toistuvat
yhŠ useammin
6. Lapsiveden vuotaminen. Noin 10
prosentilla raskaana olevista naisista
synnytys alkaa tŠllŠ tavoin
verta. Jos lapsivesi on vihreŠŠ, se johtuu
siitŠ, ettŠ vauva on ulostanut siihen. Se
puolestaan johtuu siitŠ, ettŠ vauvalla on
ollut jossain vaiheessa stressiŠ. TŠssŠ
tilanteessa tehdŠŠn CTG (sikišn sydŠmen sykkeen) -seuranta vauvan voinnin
arvioimiseksi. MikŠli kaikki on kunnossa,
sinua pyydetŠŠn odottamaan spontaaneja supistuksia seuraavien 24 tunnin ajan.
Synnytys voidaan kŠynnistŠŠ tableteilla
tai antamalla tiputuksessa lŠŠkettŠ, joka
kŠynnistŠŠ supistukset tai puhkaisemalla
kalvot, jos kyseessŠ on korkea lapsivesimeno.
Jos lapsivetesi on vuotanut eikŠ sinulla
ole supistuksia, sinun pitŠŠ ottaa yhteyttŠŠ synnytyssairaalan pŠivystykseen
soittamalla tai kŠymŠllŠ synnytysvastaanotolla. Sinulta otetaan CTG, tarkistetaan, ettŠ todella lapsiveden meno on
kyseessŠ, otetaan CRP (tulehdusarvo)
ja jos kaikki vaikuutaa normaalilta, voit
mennŠ kotiin odottamaan synnytyksen
kŠynnistymistŠ. MikŠli synnytys ei
ole kŠynnistynyt vuorokauden sisŠllŠ
lapsiveden menosta, kontrolloidaan CRP
ja CTG, ja synnytyksen kŠynnistŠmistŠ
harkitaan. Profylaktinen antibiottihoito
aloitetaan, kun lapsiveden vuotamisesta
on kulunut 24 tuntia.
Menettelytavat vaihtelevat eri alueilla,
joten kysy oman alueesi kŠytŠnnšistŠ.
Hengittäminen
Oikeanlaisella hengitysrytmillŠ voi syvŠrentouttaa kehon.
Jos haluat harjoitella hengittŠmistŠ
parhaalla mahdollisella tavalla synnytystŠ
varten, seuraava kuvaus saattaa auttaa
sinua. Useimmat raskaana olevat Šidit
lšytŠvŠt oman hengitysrytminsŠ supistusten aikana.
Rentouta hengityksesi, hengitŠ luonnollisesti. Luonnollinen hengitysrytmisi
poikkeaa kaikkien muiden rytmistŠ, ja
tiedŠt, kun olet lšytŠnyt oman rytmisi. Harjoittele pysymŠllŠ kussakin
hengitysrytmissŠ supistuksen ajan, noin
60 sekuntia. TŠmŠ voi helpottaa hyvŠn
hengitysrytmin yllŠpitŠmistŠ supistusten
aikana, ja hengittŠminen tŠllŠ tavoin voi
lievittŠŠ kipua.
Palleahengitys
SyvŠ hengitys tekee hyvŠŠ avautumisvaiheen alusta niin pitkŠŠn kuin se tuntuu
mukavalta. Aseta toinen kŠtesi vatsallesi
ja tunne hengityksesi nousevan koko
pallean matkalta.
Voit harjoitella tŠtŠ kylkimakuulla, seisoen tai istuma-asennossa.
HengitŠ nenŠn kautta sisŠŠn ja suun
kautta ulos. TŠmŠ estŠŠ kurkkuasi kuivumasta. Huomaa, miten paljon paremmin
saat rentoutetuksi kehosi, kun harjoittelet
hengittŠmistŠ tŠllŠ tavoin.
tŠytyy tehdŠ niin. Kun huohotat, hengitŠt
hyvin pinnallisesti, ja ainoastaan rintasi
ylŠosa liikkuu. Jos tunnet tarvetta ponnistaa, sinun tŠytyy huohottaa, hengittŠŠ
voimakkaasti ulos ja aloittaa vŠlittšmŠsti
huohottaminen uudelleen.
Joudut ehkŠ kŠyttŠmŠŠn huohotustekniikkaa uudelleen ponnistusvaiheen
lopussa. JŠlleen kŠtilš yrittŠŠ pitŠŠ hallinnassaan vauvan ulos pakottavia voimia
pyytŠmŠllŠ sinua ponnistamaan vain kevyesti tai huohottamaan. Yhteistyš sinun
ja kŠtilšn vŠlillŠ on erittŠin tŠrkeŠŠ, sillŠ
hŠn auttaa sinua estŠmŠŠn emŠtintŠsi ja
vŠlilihaasi vaurioitumasta tarpeettomasti.
Voitte ehkŠ harjoitella yhdessŠ kotona
muutamia kertoja ennen synnytystŠ.
Rentoutusharjoituksia
On olemassa erilaisia rentoutusharjoituksia. KŠtilš, fysioterapeutti tai rentoutusterapeutti kykenee auttamaan sinua.
Rentoutusharjoitusten tarkoituksena
on opettaa sinua hallitsemaan kehosi
lihaksia ja kykenemŠŠn tŠllŠ tavoin
rentouttamaan kehosi tŠydellisesti. Ensin
sinun tŠytyy tulla tietoiseksi siitŠ, miltŠ eri
Huohottaminen
Kun siirryt avautumisvaiheesta ponnistusvaiheeseen, saatat tuntea voimakasta
tarvetta ponnistaa, vaikka kohdunsuu ei
ole aivan vielŠ riittŠvŠn avautunut. KŠtilš
auttaa sinua pidŠttŠytymŠŠn ponnistamisesta vielŠ vŠhŠn aikaa.
Olet ehkŠ kuullut hassuja tarinoita
huohottamisesta. TŠssŠ vaiheessa sinun
Rentoutusharjoitus
Synnytys
71
lihaksesi tuntuvat jŠnnittyneinŠ ja rentoina. Opit tŠmŠn jŠnnittŠmŠllŠ ensin jotain
lihasryhmŠŠ ja havainnoimalla, miltŠ se
tuntuu, ja rentouttamalla tŠmŠn jŠlkeen
lihakset niin hyvin kuin voit.
Kokeile, kykenetkš rentouttamaan yhden lihasryhmŠn kerrallaan. KŠy lihaksesi
lŠpi tŠllŠ tavoin jalkaterissŠ, sŠŠrissŠ, kŠsissŠ, kŠsivarsissa, hartioissa ja kasvoissa.
Kun olet rentouttanut koko kehon, jatka
rentoutumista ja tunne, miten vartalosi
alkaa tulla painavammaksi. Hengitysja rentoutusharjoitukset voivat Ð kun
olet samalla myšs tietoinen kohdun
supistuksista Ð helpottaa sinun ja vauvasi
tyšskentelyŠ synnytyksen aikana.
Ennenaikainen synnytys
Joskus kohdun supistukset alkavat liian
aikaisin. Jos vauva syntyy yli kolme
viikkoa ennen laskettua aikaa, hŠnen
katsotaan olevan ÓkeskonenÓ. Se, ettŠ
vauva syntyy hieman ennen laskettua
aikaa, ei merkitse sitŠ, ettŠ hŠn olisi
varsinaisessa vaarassa. Riippuen siitŠ,
miten aikaisin vauva syntyy, hŠnellŠ
saattaa tietenkin olla hieman vaikeampaa
mukautua uuteen tilaansa. Kun synnytys
kŠynnistyy ennen 35. raskausviikkoa
72
Synnytys
(uuden kŠypŠhoidon mukaan), vauvalle
annetaan ainetta, joka kypsyttŠŠ hŠnen
keuhkojaan ja valmistaa vauvaa ensimmŠistŠ hengenvetoa varten.
Jos supistuksesi alkavat liian aikaisin tai
lapsivesi vuotaa, sinun pitŠisi vŠlittšmŠsti
ottaa yhteys neuvolaasi tai synnytyssairaalaasi, jossa henkilšstš tarkistaa
tilanteen ja harkitsee, onko sinut otettava
sairaalaan.
Nopea synnytys
Joissain suvuissa synnytykset ovat
perinteisesti hyvin nopeita. Tiedustele
ŠidiltŠsi, millaisia hŠnen synnytyksensŠ olivat. €iti ja tytŠr voivat usein olla
tŠssŠ mielessŠ samankaltaisia. On hyvin
harvinaista, ettŠ ensisynnyttŠjŠ ei ehtisi
synnytyssairaalaan ajoissa. Jos kuitenkin
kaikki sujui erittŠin nopeasti ensimmŠisellŠ kertaa, se voi hyvin tapahtua
vielŠ huomattavasti nopeammin toisella
kertaa. Jos olet nopea synnyttŠjŠ, ota
yhteyttŠ synytyspŠivystykseen heti synnytyksen kŠynnistyessŠ. Voit myšs aina
soittaa synnytysvastaanoton kŠtilšlle ja
kysyŠ neuvoa, milloin sinun tulisi lŠhteŠ
synnytyssairaalaan.
Uskomus
Voit saada synnytyksen kŠynnistymŠŠn
¥ SeksillŠ
¥ Hieromalla nŠnnejŠsi
¥ Vyšhyketerapialla
¥ PyyhkimŠllŠ limakalvojasi
Tarua vai totta?
Ei ole nŠyttšŠ siitŠ, ettŠ nŠmŠ toimisivat
sataprosenttisesti.
Yliaikainen raskaus
Normaali raskausaika vaihtelee huomattavasti: 38Ð39Ð40Ð41Ð42 viikkoa Ð nŠmŠ
kaikki ovat normaaleja.
MitŠ lŠhemmŠksi laskettua aikaa tullaan,
sitŠ kŠrsimŠttšmŠmmŠksi kŠyt. On luonnollista tuntea itsensŠ pettyneeksi, jos
vauva ei synny suurin piirtein laskettuna
aikana. Varsin merkittŠvŠ stressitekijŠ
ovat tŠssŠ yhteydessŠ usein hyvŠŠ
tarkoittavat ystŠvŠt ja sukulaiset, jotka
soittavat pŠivittŠin kysyŠkseen, onko
mitŠŠn tapahtumassa. Jotkut raskaana
olevat naiset ovat niin kyllŠstyneitŠ,
etteivŠt halua enŠŠ vastata puhelimeen.
Muista, ettŠ kaikki muutkin ovat jŠnnittyneitŠ, uteliaita ja kŠrsimŠttšmiŠ, kuten
sinŠ. Jos laskettu aika on ylittynyt yli kahdella viikolla, synnytyssairaala tihentŠŠ
tarkastusvŠlejŠ. Samalla mŠŠrŠtŠŠn pŠivŠ,
jolloin synnytys kŠynnistetŠŠn.
Lue lisŠŠ sivuilta http://libero.Þ.
http://libero.fi/Pages/General/Article.aspx?id=23433
Synnytyksen
käynnistäminen
Jos synnytys pŠŠtetŠŠn kŠynnistŠŠ,
kŠynnistystapa riippuu synnytyssairaalasta ja siitŠ, miten kypsŠ kohdunkaulasi on
kŠynnistyshetkellŠ.
Kolme yleisintä menetelmää
ovat seuraavat:
1. KŠynnistys tableteilla (Cytotec). LŠŠke
sisŠltŠŠ prostaglandiini-nimistŠ hormonia, joka pehmentŠŠ kohdunkaulaa ja
saa supistukset alkamaan. LŠŠkitystŠ
annetaan protokollan mukaan. Suppoja ei ole enŠŠ kŠytšssŠ Suomessa.
KŠynnistystŠ jatketaan kahtena
pŠivŠnŠ suun kautta vasteen mukaan
ja kolmantena pŠivŠnŠ osa tabletista
laitetaan emŠttimeen. KŠytŠnnšn
ohjeet vaihtelevat eri sairaaloissa
2. Hormonitiputus (oksitosiini)
3. Sikiškalvojen puhkaisu
Sikiškalvot puhkaistaan, jotta lapsivesi pŠŠsee poistumaan Ð se vastaa
kalvojen spontaania rikkoutumista.
TŠtŠ seuraa usein myšhemmin tiputus,
jossa annetaan supistuksia kiihdyttŠvŠŠ
lŠŠkettŠ, jos supistukset eivŠt ole
alkaneet spontaanisti
Synnytyksen kŠynnistŠminen saattaa olla
pitkŠllinen prosessi. Monet tulevat Šidit,
joiden synnytys on kŠynnistetty, eivŠt
synnytŠ ensimmŠisen pŠivŠn aikana,
joten sinun on oltava kŠrsivŠllinen. Usein
sinun ei tarvitse jŠŠdŠ synnytyssairaalaan
koko pŠivŠksi. Voit lŠhteŠ kŠvelylle, tai
haluat ehkŠ lŠhteŠ lounaalle ennen kuin
supistukset toden teolla alkavat. TŠmŠ
voi olla miellyttŠvŠ tauko sinulle.
Omia merkintöjä
Supistusten kiihdyttäminen
Vaikka supistuksia olisi tullut sŠŠnnšllisesti jo jonkin aikaa, ne voivatkin alkaa
heiketŠ. Kohtu lepŠŠ, ja supistusten vŠliajat pitenevŠt ja supistukset lyhenevŠt.
TŠmŠ on luonnollinen osa synnytysprosessia. Kehosi haluaa levŠtŠ. Erityisesti
ensisynnyttŠjŠt saattavat tarvita jotain
supistusten kiihdyttŠmiseksi. Kohdun
supistumattomuuden hoito vaihtelee eri
synnytyssairaaloissa.
Jos tarvitset apua saadaksesi supistukset jŠlleen kŠyntiin, kŠmmenselkŠsi
laskimoon voidaan kiinnittŠŠ tippa.
Suolaliuospussiin lisŠtŠŠn syntocinon-valmistetta, joka on keinotekoinen jŠljennšs
oksitosiinista, joka on puolestaan kehon
luonnollinen supistuksia aiheuttava hormoni. Tipan mŠŠrŠŠ lisŠtŠŠn vŠhitellen,
kunnes supistukset jŠlleen voimistuvat.
Tippa kŠdessŠ
Synnytys
73
Saapuminen
synnytyssairaalaan ja
synnytys
Milloin mennään sairaalaan?
Kun sinulla ollut supistuksia jo muutaman
tunnin ajan ja ne ovat sŠŠnnšlliset,
tulee sinun soittaa sairaalaan ja kertoa
tulostasi.
Supistukset ovat sŠŠnnšllisiŠ, kun ne
tulevat 5 minuutin vŠlein. Tarkemmin sanottuna supistus kestŠŠ noin 1 minuutin
ja sitten on noin 4 minuutin tauko.
Jos olet epŠvarma siitŠ miten tulee toimia
tai milloin sairaalaan tulee lŠhteŠ, voit
aina soittaa tiedustellaksesi lisŠŠ ohjeita.
MikŠli olet uudelleensynnyttŠjŠ, tulee
sinun mennŠ sairaalaan kun tunnet kokoajan voimakkaampia supistuksia.
Verinen vuoto voi myšs olla merkki alkavasta synnytyksestŠ. Jos olet huolissasi
verisestŠ vuodosta, ota yhteys sairaalaan.
Lapsiveden mennessŠ tulee sinun
myšs soittaa sairaalaan, saadaksesi lisŠŠ
ohjeita.
Kun saavut synnytysosastolle, kŠtilš on
paikalla toivottamassa sinut tervetulleeksi. Jokaisessa synnytyssairaalassa on
omat rutiininsa.
KŠtilš tiedustelee sinulta, milloin supistukset alkoivat, onko lapsivesi tullut ja
onko sinulla ollut verenvuotoa tms. RuumiinlŠmpšsi ja verenpaineesi mitataan.
KŠtilš tutkii, miten paljon kohdunsuu
on avautunut. HŠn varmistaa vauvan
voinnin tarkistamalla vauvan asennon,
kuuntelemalla sykettŠ ja tekemŠllŠ
74
Synnytys
havaintoja supistusten intensiteetistŠ ja
toistuvuudesta. KŠtilš arvioi, miten pitkŠlle synnytys on edennyt. Jos kaikki on
kunnossa, voit syšdŠ ja juoda lŠhes mitŠ
tahansa haluat. Kannattaa syšdŠ jotain
sellaista, josta saat paljon energiaa.
Sokeri on polttoainetta
supistuksille. Nälkä tekee
supistuksista heikkoja
Toiveluettelo
Jos sinulla on toiveita synnytyksen
suhteen tai sinulla on luettelo toiveistasi,
keskustele nŠistŠ asioista kŠtilšn kanssa,
ellet ole jo tehnyt sitŠ aikaisemmilla
kŠynneillŠsi.
¥ Haluaisitko ehkŠ liikkua supistusten
aikana?
¥ Vai haluatko kylvyn tai suihkun?
¥ Haluatko tietyn tyyppistŠ kivunlievitystŠ?
¥ Haluatko vauvan vatsallesi vŠlittšmŠsti
synnytyksen jŠlkeen?
¥ Katkaiseeko vauvan isŠ napanuoran?
¥ Haluatko pitŠŠ vauvan kŠsivarsillasi,
kunnes hŠn on imenyt rintaasi ensi
kerran?
Synnytyksen suunnittelu
Joissakin synnytyssairaaloissa on alettu
tehdŠ ns. synnytyssuunnitelmia tuleville
vanhemmille. Synnytyssuunnitelma voi
olla hyvŠ ajatus, koska on vaikeaa saada
yleiskuvaa siitŠ, miten supistukset ja synnytys todennŠkšisesti etenevŠt. Kun olet
keskustellut toiveistasi kŠtilšn kanssa,
suunnitelma laaditaan niiden perusteella.
NŠmŠ tiedot lisŠtŠŠn terveyskertomukseesi. Kun menet synnyttŠmŠŠn, kŠtilš
pyrkii toimimaan kertomuksen perusteella. Synnytyssuunnitelma saattaa sisŠltŠŠ
tiedon siitŠ, ettŠ haluat supistusten ja
synnytysten olevan mahdollisimman
luonnollisia etkŠ halua kivunlievitystŠ.
Tai se saattaa sisŠltŠŠ tiedon siitŠ, ettŠ
haluat kivunlievitykseen tarvittaessa
epiduraalia.
Tiedustele ystŠviltŠsi eri mahdollisuuksista, etsi tietoa kirjoista, kŠy netissŠ ja
kysy asiasta synnytysvalmennuksessa tai
neuvolastasi.
On hyvŠ, ettŠ sinulla on tiettyjŠ odotuksia, mutta on myšs tŠrkeŠŠ, ettŠ olet
valmis luopumaan nŠistŠ aikomuksista
tarvittaessa.
Jos koet synnytyksen jŠlkeen, ettŠ toiveitasi ei tŠytetty, puhu asiasta kŠtilšllesi ja
pyydŠ hŠneltŠ selitystŠ siihen, miksi se ei
ollut mahdollista. Useimmiten toiveittesi
vastaiselle toiminnalle on ollut hyvŠt ja
perustellut syyt. On tŠrkeŠŠ, ettŠ saat
vastaukset mieltŠ painaviin kysymyksiin.
KŠtilš on kanssasi tukemassa sinua ja
opastamassa sinua suurimman osan
ajasta. Sinulla on aina kŠsillŠ soittokello,
ja voit milloin tahansa kutsua kŠtilšŠ,
jos sinŠ (tai sinŠ ja kumppanisi) olette
yksin ja tarvitsette apua. Kutsu hŠntŠ, jos
haluaisit hŠnen olevan paikalla. KŠtilš
on aina kanssasi synnytyksen viimeisiin
vaiheisiin eli ponnistus- ja jŠlkeisvaiheeseen saakka.
Synnytysasennot
Miltä supistus tuntuu?
Alussa supistukset muistuttavat
kuukautiskipuja. VŠhitellen supistukset
muuttuvat tiehŠmmiksi ja pidemmiksi ja
samalla kipu kovemmaksi. Kipu voi tuntua selŠssŠ tai alavatsassa, se voi myšs
sŠteillŠ jalkoihin.
Supistukset
Supistukset tulevat aaltomaisesti ja
niiden vŠlillŠ ehdit rentoutua ja valmistautua tulevaan supistukseen. Mieli
kannattaa kokoajan pyrkiŠ pitŠmŠŠn
positiivisena, teet nimittŠin hyvŠŠ tyštŠ.
Seuraavalla sivulla voit lukea kivunlievityksestŠ.
Supistukset voivat olla erittŠin kivuliaita
synnytyksen ensimmŠisen vaiheen eli
Mies tukee supistuksen aikana
avautumisvaiheen aikana. Supistukset
voivat yllŠttŠŠ sinut, sillŠ ne tuovat henkisesti sinulle tiedon siitŠ, ettŠ pitkŠŠn odotettu hetki on koittamassa. Kipuherkkyys
vaihtelee huomattavasti eri naisilla.
Synnytyskanavassa on mutka. TŠstŠ
syystŠ oloasi saattaa helpottaa, jos vaihtelet eri asentoja: kŠvelet, seisot, roikut
tangosta tai kumppanisi kaulasta, jolloin
painovoima helpottaa vauvan painon
siirtymistŠ mahdollisimman lŠhelle
kohdunsuuta.
Tunnet ehkŠ olosi mukavimmaksi istuessasi tai maatessasi kyljellŠsi sŠkkituolin tai
tavallisen tuolin pŠŠllŠ. Oloasi voi helpottaa, jos asetat kŠtesi lanteillesi, taivutat
vartaloasi hieman eteenpŠin ja keinut
eteen ja taakse. Kuumat kylvyt tai suihkut
voivat myšs auttaa oloasi. Jotkut naiset
kokevat, ettŠ kuumaan veteen kastetut
SynnyttŠminen polviasennossa
pyyhkeet, joista vesi on vŠŠnnetty pois,
lievittŠvŠt kipua.
Toiset kokevat hyštyvŠnsŠ rentoutusharjoituksista. Jotkut naiset tuntevat olonsa
mukavimmaksi seuraamalla vain oman
hengityksen rytmiŠ. Keskustele nŠistŠ
asioista kŠtilšsi kanssa ja pyydŠ hŠntŠ tai
kumppaniasi auttamaan tavalla, joka sopii
sinulle parhaiten.
Valitse ponnistusvaiheen aikana asentoja,
jotka sopivat sinulle parhaiten. On sinun
asiasi pŠŠttŠŠ, haluatko synnyttŠŠ seisten, makuulla, kyykyssŠ, levŠten kŠsiesi
ja polviesi pŠŠllŠ tai istuma-asennossa.
Keskustele kŠtilšsi kanssa odotuksistasi
ja toiveistasi, mutta ŠlŠ tunne oloasi
pettyneeksi, jos kaikkia toiveitasi ei aivan
voida tŠyttŠŠ. Olosuhteet ja oma psykologinen tilasi ja energiatasosi saattavat
poiketa siitŠ, mitŠ ajattelit.
Synnytys kyykkyasennossa
Synnytys
75
Supistukset ja
synnyttäminen
Usein ensisynnyttŠjien vauvan pŠŠ on
laskeutunut lantioon Ð valmiiksi synnytystŠ varten Ð jo neljŠ viikkoa ennen
laskettua aikaa.
Viimeisiin terveydenhoitajan suorittamiin tarkastuksiin ennen laskettua aikaa
kuuluu vauvan pŠŠn asennon tarkistaminen. Jos odottava Šiti on synnyttŠnyt
aiemmin, vauvan pŠŠ pysyy vain harvoin
paikallaan. TŠmŠ ei vaikuta varsinaiseen
synnytykseen.
Kohdunsuun avautuminen
Avautumisvaihe on synnytyksen vaativin
osa. Se kestŠŠ tavallisesti useita tunteja,
ja useimmat tulevat Šidit ovat vielŠ
kotona normaalissa ympŠristšssŠŠn tŠssŠ
vaiheessa. Tunteet kŠyvŠt usein erittŠin
voimakkaina. Olette sekŠ innostuneita
ettŠ jŠnnittyneitŠ siitŠ ajatuksesta, ettŠ
olette tulossa vanhemmiksi. Olet valtavan
Tuleva isŠ hieroo
onnellinen ja hermostunut ja ehkŠ hieman
huolestunut siitŠ, miten kaikki sujuu. Jos
lapsi on ensimmŠisesi, sinŠ ja kumppanisi alatte valmistautua ikimuistoiseen
kokemukseen, josta olette kuulleet niin
paljon. Nyt se lopulta tapahtuu teille. Jos
olet synnyttŠnyt jo aiemmin, huomaat
todennŠkšisesti, ettŠ jokainen synnytys
on erilainen. Supistukset ja synnytysvaihe
sujuvat normaalisti hieman nopeammin,
jos olet synnyttŠnyt aiemmin.
On tŠrkeŠŠ levŠtŠ aina kun voit avautumisvaiheen aikana, jotta pysyt hyvŠvoimaisena seuraavaa vaihetta varten. Jos et
kykene enŠŠ lepŠŠmŠŠn, yritŠ lšytŠŠ yksi
tai useampi mukava supistus/lepoasento.
Useimmat tulevat Šidit ovat mieluiten
liikkeellŠ, kun toiset haluavat vain maata
tŠysin hiljaa ja rauhassa.
Jotkut raskaana olevat naiset pitŠvŠt kuumasta kylvystŠ tai suihkusta, koska heidŠn
mielestŠŠn kuuma vesi vaikuttaa rau-
Kohdunsuu
Kohdunkaula
EmŠtin
1. Synnytyksen alkaessa
76
Synnytys
2. Avautumisvaihe
3. Ponnistusvaihe
hoittavasti. Kohtu on iso lihas Ð jokainen
tŠmŠn lihaksen supistuminen lyhentŠŠ
kohdunkaulaa ja avaa kohdunsuuta. Sen
tŠytyy avautua 10 cm:iin. Avautuminen
alkaa emŠttimen takaosassa, joten et
kykene itse nŠkemŠŠn sitŠ. KŠtilš seuraa
vauvan sydŠmen sykettŠ synnytyksen
aikana.
Kun kohdunsuu avautuu, vauvan pŠŠ
painautuu lantionpohjaasi vasten. Aluksi
supistusten vŠlinen aika on pidempi kuin
supistukset itse. Jonkin ajan kuluttua
supistukset ja niiden vŠlinen aika ovat
yhtŠ pitkiŠ.
Avautumisvaiheen lopussa
supistukset kestävät hieman yli
minuutin, mitä seuraa kahden
minuutin pituinen tauko
TŠssŠ vaiheessa sinun on hengitettŠvŠ
syvŠŠn ja rauhallisesti Ð ikŠŠn kuin olisit
joogatunnilla. Avautumisvaiheessa on
normaalia, ettŠ sikiškalvot puhkeavat ja
lapsivedet valuvat. Erityisesti ensisynnyttŠjien saattaa olla vaikea tietŠŠ, milloin
on aika lŠhteŠ synnytyssairaalaan. Niin
kauan kuin voit hyvin ja synnytyksen
avautumisvaihe etenee vakaasti ja rauhallisesti, voit pysyŠ kotona. Sitten kun
etenet siihen pisteeseen, ettŠ supistukset
tulevat viiden minuutin vŠlein tai kipu
kŠy vaikeaksi kestŠŠ kotona, voit lŠhteŠ
synnytysvastaanotolle. Voit myšs aina
soittaa synnytysvastaanoton kŠtilšlle ja
kysyŠ neuvoa, milloin sinun tulisi lŠhteŠ
synnytyssairaalaan.
Kun kohdunsuu on avautunut 10 cm:iin
ja vauvan pŠŠ on pudonnut lantionpohjaan, saattaa olla vuorossa lyhyt
siirtymŠvaihe ennen kuin toisen vaiheen
supistukset alkavat. NŠmŠ supistukset
ovat erilaisia, ja tarvitset ehkŠ hieman
aikaa tottuaksesi niihin.
Synnytys voidaan jakaa kolmeen
vaiheeseen:
1. Avautumisvaihe
¥Latentti vaihe
¥Aktiivinen vaihe
¥SiirtymŠvaihe
2. Ponnistusvaihe
3. JŠlkeisvaihe
Synnytys kestŠŠ kaiken kaikkiaan
keskimŠŠrin noin 10Ð16 tuntia (siitŠ, kun
supistukset toistuvat sŠŠnnšllisesti kymmenen minuutin vŠlein tai tiheŠmmin).
4. PŠŠ on syntynyt
libero.fi
Ponnistustarve ja
ponnistusvaihe
Avautumisvaiheen aikana supistukset
ovat tehneet tyšn ja sinŠ olet seurannut supistuksia hengityksen avulla.
Ponnistusvaiheen aikana sinun tŠytyy olla
aktiivinen hyvin eri tavalla. Sinun tŠytyy
antaa periksi tunteelle/tarpeelle, jonka
toisen vaiheen supistukset antavat sinulle
Ð tunne on sama kuin sinun pitŠisi pŠŠstŠ
vessaan AIVAN HETI. Tunne on tŠllainen,
koska vauvan paino on lantionpohjassasi
ja painaa perŠaukkoasi.
Monet Šidit ovat tyytyvŠisiŠ pŠŠstessŠŠn
tŠssŠ vaiheessa osallistumaan hieman
aktiivisemmin ja eri tavalla synnytykseen.
Kun ponnistusvaihe on alkanut, teidŠn
ei tarvitse odottaa vanhemmiksi tuloa
enŠŠ kauan. TŠmŠ tunne voi olla tŠysin
hŠkellyttŠvŠ.
Myšs ponnistusvaiheen aikana on tŠrkeŠŠ, ettŠ lšydŠt hyvŠn asennon Ð istu,
makaa, seiso tai kŠytŠ synnytystuolia.
Mahdollisuuksia on monia, mutta tŠrkeŠŠ
on, ettŠ lšydŠt oikean ratkaisun itsellesi.
Vaikka se saattaa olla vŠsyttŠvŠŠ, vauva
lšytŠŠ usein helpommin tiensŠ ulos lantiostasi, jos seisot suorassa. Katso miten
selviydyt, ja pyydŠ kŠtilšŠ apuun.
Kun olet ponnistanut, kŠtilš kuuntelee
vauvan sydŠmen sykettŠ. Ponnistusvaihe
edellyttŠŠ lŠheistŠ yhteistyštŠ sinun ja
kŠtilšn vŠlillŠ, ja ilmapiiri synnytyssalissa kehkeytyy yleensŠ hyvin tiiviiksi ja
lŠheiseksi.
Tulevan isŠn saattaa olla vaikeaa nŠhdŠ
kumppaniaan niin keskittyneenŠ synnyttŠmiseen, ettŠ hŠn ei huomaa mitŠŠn
eikŠ ketŠŠn muuta. Parasta, mitŠ sinŠ voit
Synnytys
77
Makuulle äidin vatsan päälle
Makuulle Šidin vatsan pŠŠlle
Useimmat Šidit nauttivat siitŠ, ettŠ vauva
asetetaan heidŠn vatsansa pŠŠlle, ja
monet vauvat lšytŠvŠt itse tiensŠ Šidin
rinnalle, kun saavat siihen riittŠvŠsti
aikaa.
Kun vastasyntynyt lepŠŠ vatsallasi, se
tuntee lŠmpšsi ja kuuntelee sydŠmesi
lyšntejŠ ulkopuolelta eikŠ enŠŠ lapsiveden lŠpi. Lapsesi ja sinun vŠlinen lŠheisyys on hyvin kallisarvoista, kun pidŠt
hŠntŠ sylissŠsi. Varmista, ettŠ vauvalla on
lŠmmin olo.
IsŠ, kŠtilš tai henkilš, josta olette sopineet, katkaisee napanuoran sen jŠlkeen
kun se on puristettu kiinni kuminauhalla.
KŠtilš ehkŠ tiedustelee, haluaisitko
hŠnen odottavan hetken ennen kuin hŠn
punnitsee, kuivaa ja pukee vauvan, tai
voit halutessasi pyytŠŠ hŠntŠ odottamaan.
Tunnistelaatta kiinnitetŠŠn joko vauvan
ranteeseen tai hŠn saa kaulakorun, jossa
on tunnistenumero.
78
Synnytys
Jälkeisvaihe
Kohtu supistelee jŠlleen. TŠllŠ kertaa
tarkoituksena on istukan irrottaminen.
Se tuntuu siltŠ kuin synnyttŠisit suuren,
lŠmpimŠn esineen. Sinun on ponnistettava kevyesti saadaksesi sen irtoamaan.
Kun jŠlkeiset ovat syntyneet, kŠtilš tutkii
istukan varmistaakseen sen, ettŠ siitŠ ole
jŠŠnyt osia kohtuun. Napanuora on kiinni
istukassa ja sen pituus on noin 50Ð80
cm. Monissa synnytyssairaaloissa on
tapana antaa
Syntocinon (oksitosiini)-pistos tai tiputus
(pieni annos) Šidille jŠlkeisten syntymisen
jŠlkeen. Se auttaa kohtuasi supistumaan
ja luomaan jŠlkipolttoja, jotka auttavat
vŠhentŠmŠŠn verenvuotoa synnytyksen
jŠlkeen. Jos vaginan limakalvoilla tai emŠ-
tintŠ ympŠršivŠllŠ iholla on haavaumia,
kŠtilš ompelee ne. HŠn kŠyttŠŠ ensin
paikallispuudutusta kyseiseen kohtaan
puuduttaakseen sinut. Paranet 2Ð3 viikossa. Tikit sulavat ja hŠviŠvŠt itsestŠŠn,
mutta saattaa kestŠŠ muutama viikko
ennen kuin ne lakkaavat tuntumasta.
Synnytyksen jŠlkeen voitte jŠŠdŠ
synnytyssaliin muutamaksi tunniksi
nauttiaksenne toistenne seurasta. KŠtilš
seuraa vointiasi ja valvoo synnytyksen
jŠlkeistŠ verenvuotoa, tarkistaa kohdun
koon, verenpaineesi ja vauvan mitat sekŠ
voinnin.
TŠmŠn jŠlkeen sinut viedŠŠn takaisin
osastolle tai voit jŠŠdŠ klinikalle tai lŠhteŠ
kotiin. Voit lukea vauvan ensimmŠisistŠ
tunneista jŠljempŠnŠ tŠssŠ kirjassa.
Copyright: Illustration by Mediafarm - The Visual Communication Company, www.mediafarm.dk
isŠnŠ tai synnyttŠjŠn tukihenkilšnŠ antaa,
on se, ettŠ ilmaiset tukesi ja rohkaisusi
kaikin tavoin.
Kun vauvan pŠŠ on nŠkyvillŠ, kŠtilš
auttaa sinua saamaan loput vauvan kehosta ulos nostamalla vauvaa varovasti.
EhkŠ olet kyllin vahva auttaaksesi hŠntŠ
tŠssŠ. Kun vauva on syntynyt, hŠn ottaa
ensimmŠisen henkŠyksensŠ ja kŠtilš arvioi, onko vauvan nenŠstŠ ja keuhkoista
imettŠvŠ limaa ja lapsivettŠ.
Repeämät ja ompeleet
EmŠtintŠ ympŠršivŠt ja vŠlilihan kudokset
saattavat revetŠ tai vŠliliha tŠytyy leikata
joidenkin synnytysten yhteydessŠ.
KŠtilšsi tai synnytyslŠŠkŠrisi kirjaa kaikki
repeŠmŠt terveyskertomukseesi ja kirjaavat myšs, onko sinuun ommeltu tikkejŠ.
Terveyskertomuksen sanamuotoa saattaa
olla hankala tulkita.
Miten ja minne repeämiä tulee?
Haavaumia ja repeŠmiŠ saattaa tulla
synnytyksen aikana, jos vŠliliha on hyvin
kireŠllŠ. Joissain harvoissa tapauksissa vŠliliha on leikattava (episiotomia)
synnytyksen onnistumiseksi. Jos tŠmŠ
on tarpeen, kŠtilš tekee 3Ð4 cm pituisen
leikkauksen toiselle puolelle. Leikkaus
tehdŠŠn paikallispuudutuksessa.
HŠpyhuuliin tai emŠttimeen saattaa tulla
pieniŠ haavaumia. VŠliliha saattaa revetŠ
emŠttimen ja sulkijalihaksen vŠliseltŠ
alueelta.
Monille ensisynnyttŠjille ommellaan
tikkejŠ synnytyksen jŠlkeen Ð hieman
harvemmin niitŠ ommellaan toisen tai
kolmannen vauvan jŠlkeen.
VŠlilihan repeŠmŠt ja haavaumat luokitellaan seuraaviin neljŠŠn luokkaan, ja ne kirjataan tŠllŠ tavoin terveyskertomukseesi:
EnsimmŠisen asteen haavauma emŠttimessŠ: Pinnallinen haavauma ihossa tai
emŠttimessŠ.
Toisen asteen haavauma: EmŠttimen
pintalihakset ovat vaurioituneet.
Episiotomia: Liittyy samoihin lihaksiin
kuin toisen asteen haavauma.
Kolmas aste: Sulkijalihaksen osittainen tai
tŠydellinen repeŠminen.
NeljŠs aste: Myšs perŠsuolta ympŠršivŠ
kudos on vaurioitunut.
Ompeleet
Voit pyytŠŠ kŠtilšŠ kertomaan sinulle,
mihin sinussa on ommeltu tikkejŠ. Saat
hŠneltŠ myšs hoito-ohjeita kotiinpaluuta
varten, jotta voit varmistaa parantumisesi
hyvŠllŠ hoidolla ja hygienialla.
Tikit sulavat yleensŠ itsestŠŠn ja hŠviŠvŠt
kuukauden tai kahden kuluessa.
Toipuminen ja kivunlievitys
synnytyksen jälkeen
EmŠttimen ja vŠlilihan alue saattaa tuntua
raskaalta ja aralta muutaman viikon ajan
synnytyksen jŠlkeen.
Kehosi tyšskentelee kovasti parantaakseen kohdun, ja turvotus ja kutina
haavassa ja sen ympŠrillŠ ovat paranemisprosessin sivuvaikutuksia.
HŠpyhuulten ja vŠlilihan haavaumat
paranevat noin viikossa. Jos vŠliliha
on leikattu, paraneminen vie noin 2Ð3
viikkoa. Jos perŠsuoli on repeytynyt,
paraneminen vie kuukausia.
Voit kŠyttŠŠ esimerkiksi terveyssiteen
muotoista jŠŠpakkausta lievittŠŠksesi
kipua ja vŠhentŠŠksesi turvotusta. Kaada
vain noin 20 ml vettŠ terveyssiteeseen
ja pane se pakastimeen. Voit kŠyttŠŠ
jŠŠpakkausta monta kertaa pŠivŠssŠ.
Voit vaikkapa kietoa ohuen pyyhkeen
pakkauksen ympŠrille estŠŠksesi jŠŠtŠ
ÓpolttamastaÓ ihoasi.
Voit myšs kysyŠ lŠŠkŠriltŠsi tai kŠtilšltŠsi
ohjeita sŠrkylŠŠkkeiden kŠytšstŠ.
Jos vaurioituneella alueella on edelleen
kipua viikon kuluttua, sinun pitŠisi ottaa
yhteys Šitiysneuvolaasi ohjeita ja mahdollista tarkastusta varten.
Jos perŠsuolesi repesi (kolmannen tai
neljŠnnen asteen vamma), sinun tŠytyy
noudattaa sairaalan antamia kuntoutussuosituksia.
Haluatko tietää enemmän?
Saat lisŠtietoja emŠttimen repeytymisestŠ sivuilta www.tohtori.Þ.
NŠiden verkkosivujen perustajia ovat
Skejbyn yliopistosairaalan kokeneet
kŠtilšt ja synnytyslŠŠkŠrit.
KŠtilš esittelee istukkaa
Synnytys
79
Kivunlievitys
Synnytyskipuja voidaan
lievittää
Useimpien naisten kokemusten mukaan
synnyttŠminen tekee kipeŠŠ, ja mielellŠmme pyrkisimme vŠlttŠmŠŠn kipua. NykyŠŠn apunasi on runsaasti teknologiaa.
Tietosi kivusta ja sen lievityksestŠ sekŠ
aktiivinen osallistumisesi ovat tŠrkeitŠ
tekijšitŠ siinŠ, ettŠ synnytyksestŠ tulee
myšnteinen kokemus. Monet naiset
eivŠt nŠe synnytyskipujen myšnteisiŠ
puolia ja tarkoitusta. Mutta toisin kuin
kivulla yleensŠ, nŠillŠ kivuilla on tarkoitus: maailman ihanimman pienen vauvan
synnyttŠminen.
MeillŠ kaikilla on erilainen kipukynnys,
ja monet raskaana olevat Šidit tarvitsevat
vŠhemmŠn kivunlievitystŠ kuin olivat
suunnitelleet, toiset taas enemmŠn.
Kukaan ei oleta, että
selviytyisit ilman minkäänlaista
kivunlievitystä
Keskustele kŠtilšsi tai synnytyslŠŠkŠrisi
kanssa kivunlievityksestŠ ja siitŠ, mitŠ
synnytyssairaalassasi on tarjolla.
Yksi parhaista tavoista vŠlttŠŠ kipu ensimmŠisten supistusten aikana on liikkua
ympŠriinsŠ.
KŠvele ympŠri taloa, kuuntele musiikkia,
pelaa korttia, aseta kuumavesipullo
ristiselkŠŠsi, lajittele viimeiset vauvanvaatteet, pakkaa laukkusi tai lŠhde ulos
80
Synnytys
kŠvelylle Ð mahdollisuuksia on monia.
Haluat ehkŠ ottaa mukaasi myšs joitain
henkilškohtaisia tarvikkeita, jotka tuovat
turvallisuuden tunteen. TŠllainen esine
voi olla esimerkiksi suosikkipaitasi, jota
haluat kŠyttŠŠ mieluummin kuin sairaalan
vaatteita. Tai se saattaa olla oma tyynysi
tai musiikki, joka saa sinut rentoutumaan
(muista silloin ottaa myšs oma musiikkisoitin mukaan, sillŠ sairaalassa ei ehkŠ ole
sellaista).
Synnytyskivut ovat erilaisia
kuin muun tyyppiset kivut –
supistusten välillä on taukoja
Synnytyskivut liittyvŠt johonkin hyvin
positiiviseen ja ne loppuvat tietyn ajan
kuluttua. Jos sinua pelottaa ja tunnet
olosi epŠvarmaksi, jŠnnitŠt ja tŠmŠ lisŠŠ
kipua. Sinun tŠytyy siis antaa kehosi
tehdŠ tyšnsŠ eikŠ taistella sitŠ vastaan,
mikŠ on tapahtumassa. Ajattele sitŠ, ettŠ
kehosi on rakennettu synnytystŠ varten.
Kun olet pystyssŠ ja liikut, saat maksimivaikutuksen kehosi tuottamista kipua
lievittŠvistŠ endorÞineista.
Hengittäminen
Kun harjoittelet syvŠŠ, rauhallista hengitystŠ, koko kehosi rentoutuu. HengitŠ
hyvin rauhallisesti sisŠŠn nenŠn kautta
ja ulos suun kautta. MitŠ enemmŠn
keskityt hengityksesi hallitsemiseen, sitŠ
paremmin koko synnytysprosessi on
hallinnassasi. Jos tunnet tarvetta huutaa,
tee se. Saattaa tuntua vapauttavalta
yhdistŠŠ ŠŠnet hengitykseen. Jotkut
naiset lšytŠvŠt rytmin, joka auttaa heitŠ
lŠpi supistusten. Jotkut voivat laskea
hitaasti kymmeneen Ð kun he pŠŠsevŠt
kymmeneen saakka, he tietŠvŠt, ettŠ
pahin on ohi, kipu on hellittŠmŠssŠ ja
tauko on tulossa. Voisit ehkŠ pyytŠŠ
kumppaniasi auttamaan sinua pysymŠŠn
rytmissŠ, kun koet supistuksia. Voisitte
mahdollisesti harjoitella hengitystŠsi,
kun kŠytte yšpuulle Ð hengittŠminen
rentouttaa erinomaisesti.
Synnytysvalmennus
Synnytysvalmennus on tie luonnolliseen
kivunlievitykseen. MitŠ enemmŠn tiedŠt
siitŠ, mitŠ kehossasi tapahtuu raskauden,
supistusten ja synnytyksen aikana, sitŠ
paremmat ovat mahdollisuutesi osallistua
synnytykseen aktiivisesti.
Kuuma vesi kivun lievittäjänä
Kuuma vesi (36Ð37¼ C) lievittŠŠ kipua,
koska lŠmpš liikkuu hermoratoja pitkin
nopeammin kuin kipu. Kuuma vesi
kiihdyttŠŠ myšs supistuksia. LŠhes kaikissa synnytyssairaaloissa on suihkuja ja
kylpyammeita.
Kylpy toimii parhaiten, kun kohdunsuu
on avautunut 4Ð5 cm:iin Ð ei ennen tŠtŠ,
koska se saattaa saada supistukset lakkaamaan. Kuuma vesi rentouttaa, koska
se lisŠŠ endorÞinien erittymistŠ. Se saa
myšs supistukset tuntumaan lyhyemmil-
Synnytys
81
sinua. Joitakin naisia se rauhoittaa, toisia
se hŠiritsee, kun he haluavat keskittyŠ
supistuksiin.
Kivunlievitystabletit
Voit ottaa kipulŠŠkettŠ myšs tabletin
muodossa, esimerkiksi paracetamolia tai
panodilia.
€iti ja vauva vesisynnytyksen jŠlkeen
tŠ. Kukaan ei pŠŠse kokonaan kivuista,
mutta kuuma vesi helpottaa supistusten
vastaanottamista. Jos olet kylpyammeessa tai synnytysaltaassa, sinun on
helpompi liikkua lšytŠŠksesi mukavimman asennon. Kuuma vesi kŠsisuihkusta
on erinomainen vŠline vatsan ja alaselŠn
hieromiseen supistusten aikana.
Vesisynnytys
Joissain synnytyssairaaloissa saattaa olla
mahdollisuus vesisynnytykseen. Se antaa
vauvalle hellŠn siirtymŠvaiheen kohdusta
ulkomaailmaan. Jos synnytys on normaali, siitŠ ei aiheudu mitŠŠn vaaraa vauvalle,
koska hŠn ei hengitŠ niin kauan kuin hŠn
on veden alla. Voit kysyŠ vesisynnytysmahdollisuutta synnytyssairaalastasi.
Lantion hieronta
Lantion hieronta voi rentouttaa ja
lievittŠŠ kipua, koska se lisŠŠ supistuksia
kiihdyttŠvŠn hormonin, oksitosiinin erittymistŠ. Vauvan isŠ tai kŠtilš voi hieroa
82
Synnytys
Lihakseen annosteltava lääke
Joissain sairaaloissa annetaan lŠŠkettŠ
lihakseen uupuneille tuleville Šideille,
jotka eivŠt ole saaneet lainkaan unta
edellisten 24 tunnin aikana pienten
supistuksen vuoksi, mutta jotka eivŠt
ole vielŠ aktiivisessa synnytysvaiheessa.
SitŠ mŠŠrŠtŠŠn vain, jos synnytys tulee
kestŠmŠŠn pidempŠŠn kuin vielŠ neljŠ
tuntia, koska lŠŠke voi vaikuttaa vauvaan
istukan kautta ja vŠsyttŠvŠt hŠntŠ. Jos lŠŠke vaikuttaa vauvaan syntymŠn jŠlkeen ja
hŠn vaikuttaa heikolta ja voimattomalta,
hŠnelle voidaan antaa vastalŠŠkettŠ, joka
toimii vŠlittšmŠsti.
Spinaalianestesia
Noin 60 prosenttia kaikista synnyttŠvistŠ
naisista saa epiduraalipuudutuksen tai
spinaalianestesian. AnestesialŠŠkŠri
asettaa ohuen katetrin selkŠrankaan
selkŠytimesi peittŠvien kalvojen vŠliin.
Se sulkee vatsaasi ja jalkoihisi kulkevat
hermot. TŠtŠ anestesian muotoa voidaan
kŠyttŠŠ sekŠ sektioissa ettŠ alatiesynnytyksissŠ. Se vaikuttaa siten, ettŠ olet kivuton rinnasta reisiin. Et kykene tuntemaan
supistuksia. Se merkitsee kuitenkin myšs
sitŠ, ettŠ et tunne, milloin sinun tŠytyy
mennŠ vessaan. TŠstŠ syystŠ virtsarakko
normaalisti tyhjennetŠŠn katetrilla.
On kahden tyyppisiŠ epiduraalipuudutuksia ja spinaalianestesiaa:
¥ Toinen sallii sinun liikkuvan ja
¥ Toinen on sellainen, ettŠ sinun on
pysyttŠvŠ sŠngyssŠ, koska et pysty
hallitsemaan jalkojasi
Synnytyssairaalat kŠyttŠvŠt eri menetelmiŠ.
Jos et kykene liikkumaan supistusten
aikana, se saattaa vaikuttaa synnytyksen kulkuun. Joudut ehkŠ tiputukseen
supistusten tehostamiseksi, koska et pysty
osallistumaan liikkumalla. Myšs imukuppisynnytyksen todennŠkšisyys on suurempi
epiduraalin vaikutuksesta. Epiduraalin vaikutukset lakkaavat parin tunnin kuluessa.
Sinulla tŠytyy olla joku apunasi tukemassa
sinua, kun nouset ensi kertaa sŠngystŠ
epiduraalipuudutuksen jŠlkeen.
Ilokaasu (typpioksidyyli) ja
puhdas happi
Ilokaasu toimii kivun hallintamenetelmŠnŠ, sillŠ se rentouttaa ja saa sinut
tuntemaan itsesi hieman pŠihtyneeksi.
Monet naiset saavat apua ilokaasusta.
Se toimii nopeasti ja poistuu elimistšstŠsi muutaman minuutin kuluttua. Jos
kŠytŠt ilokaasunaamiota, on tŠrkeŠŠ, ettŠ
hengitŠt rauhallisesti saadaksesi parhaan
vaikutuksen. Ilokaasu ei estŠ sinua
tuntemasta kipua, mutta se voi tehdŠ
sinut vŠlinpitŠmŠttšmŠksi sille. Jotkut
saavat sivuvaikutuksena pŠŠnsŠrkyŠ ja
pahoinvointia. Jotkut saavat avun puh-
taasta hapesta.
KŠtilšsi kykenee auttamaan, kysy
hŠneltŠ.
Parakervikaali puudutus
Suomessa synnytyssairaloissa epiduraalipuudutuksen vaihtoehtona kŠytetŠŠn
kohdun kaulan puudutusta (parakervikaalipuudutus). SynnytyslŠŠkŠri pistŠŠ
puudutteen kohdunkaulan sivuille.
Puudutteen vaikutus alkaa merkittŠvŠsti
nopeammin epiduraalipuudutukseen
verrattuna ja kestŠŠ 30 minuutista kahteen tuntiin.
Parakervikaali puudutus on nopea ja
suosittu uudelleen synnyttŠjien parissa,
mutta se sopii myšs ensisynnyttŠjille ja se
on suosittu sairaaloissa Suomessa.
Pudendaalipuudutus
TŠtŠ anestesian muotoa kŠytetŠŠn monissa Suomen sairaaloissa. SynnytyslŠŠkŠri
laittaa paikallispuudutuksen emŠttimeen
ja se puuduttaa hermot, jolloin kipu lievenee, kun vauva tulee ulos. TŠmŠ puudutus saattaa pidentŠŠ ponnistusvaihetta,
koska tarpeesi ponnistaa voi vŠhentyŠ.
Se on hyvŠ ja nopea vaihtoehto spinaalipuudutukselle, sopii erityisesti uudelleen
synnyttŠjille.
Täydellinen anestesia
TŠydellinen anestesia Ð nukuttaminen
Ð on mahdollinen sektiosynnytyksissŠ.
SitŠ kŠytetŠŠn yleensŠ vain hŠtŠsektion
yhteydessŠ.
Epduraalipuudutus
KŠtilš asettamassa vesirakkuloita ihon alle
Akupunktio
Jotkut synnytyssairaalat tarjoavat akupunktiota. Akupunktiota voidaan kŠyttŠŠ
supistusten kiihdyttŠmiseen, kivun
lievittŠmiseen synnytyspolttojen aikana,
edistŠmŠŠn istukan irtoamista, jos se on
juuttunut, ja lievittŠmŠŠn jŠlkikipuja.
Joissain synnytyssairaaloissa akupunktiota kŠytetŠŠn myšs raskaana olevien
naisten pahoinvoinnin ja turvotuksen
hoitamiseen. Tiedustele synnytyssairaalastasi, onko siellŠ tarjolla akupuntiota.
Akupunktiota antaa kŠtilš, ja sinŠ joko
seisot, istut tai olet makuulla. Tunnet
pienen piston, kun neula menee ihosi
lŠpi. Sen vaikutukset tuntuvat muutamassa minuutissa. Akupunktio ei vaikuta
vauvaan.
libero.fi
Vesirakkulat
Vesirakkulat eli ihon alle Ð yleensŠ alaselkŠŠn Ð pistettŠvŠ steriili vesi on menetelmŠ, jolla lievitetŠŠn kipua supistusten
aikana. Itse pistos aiheuttaa lyhyen ajan
kirvelevŠŠ kipua kuin ampiaisen pisto.
Vesirakkulat lievittŠvŠt hyvin lantion
seudun kipuja ja tehoavat vŠlittšmŠsti ja
seuraavien 90 minuutin ajan. Pistoksia
voidaan tarvittaessa antaa uudelleen
synnytyksen jatkuessa, eikŠ niillŠ ole
sivuvaikutuksia.
Synnytys
83
Synnytyksen aikana
IsistŠ noin 97 prosenttia osallistuu
lastensa synnytykseen, ja he ovat hyviŠ
tukihenkilšitŠ synnytyksessŠ. Kannattaa
keskustella siitŠ, mitŠ odotatte toisiltanne
synnytyksen aikana Ð jo ennen kuin
lŠhdette synnytyssairaalaan.
Isä
Kumppanisi voi olla monin tavoin avuksi.
HŠnellŠ on tŠrkeŠ rooli ja hŠn voi olla
mainiona tukena. On hyvŠ, ettŠ tuleva
Šiti voi tarttua hŠneen: Šiti voi puristaa
isŠn kŠttŠ tai kŠsivartta, kun supistukset
ovat tuskallisia. On lohduttavaa saada
rohkaisua, rentoutua yhdessŠ, pyytŠŠ
kumppania hakemaan kahvia ja vaikkapa
kostea pyyhe. HŠnestŠ voi olla apua
hyvien lepoasentojen lšytŠmisessŠ
tai hŠn voi hieroa lantiotasi. Joidenkin
miesten mielestŠ heidŠn kumppaninsa tai
vaimonsa reagoi synnytyksessŠ eri tavalla
kuin he odottivat.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ mies asennoituu
luottavaisesti ja hyvŠksyvŠsti, koska tŠmŠ
antaa tulevalle Šidille rauhan keskittyŠ
synnytysprosessiin. Synnytyksen loppua
kohti Šiti keskittyy usein niin tŠysin
omaan synnytysprosessiinsa, ettŠ hŠn
on kykenemŠtšn antamaan minkŠŠnlaista huomiota kumppanilleen. TŠmŠ
ei merkitse sitŠ, ettŠ miehen apu ei olisi
tarpeen Ð vain sitŠ, ettŠ synnytys vaatii
Šidin tŠyden huomion.
Riippumatta siitŠ, kuka on apunasi, hŠ-
nen fyysinen ja psykologinen lŠsnŠolonsa
on hyvin tŠrkeŠŠ. Se, ettŠ kanssasi on
joku synnytyksen aikana, merkitsee
vŠhemmŠn toimenpiteitŠ, vŠhemmŠn
tarvetta kivunlievitykseen ja lyhyempŠŠ
synnytysprosessia.
Ei ole kuitenkaan tavatonta, ettŠ Šiti on
menettŠnyt itsehillintŠnsŠ eikŠ ole kyennyt sŠilyttŠmŠŠn normaalia soveliasta
kŠytšstŠŠn synnytyksen kivuliaimman
jakson aikana. HŠn on saattanut sanoa tai
kŠyttŠytyŠ loukkaavasti tai on ylipŠŠnsŠ
mennyt yli normaalien kŠytšstapojensa.
Jotkut naiset saavat tŠstŠ voimaa, toiset
hŠpeŠvŠt kŠytšstŠŠn.
KŠtilš on nŠhnyt kaikki nŠmŠ reaktiot
aikaisemmin, joten riippumatta siitŠ,
onko tŠmŠ ongelma vai ei, voit hyvin keskustella nŠistŠ asioista hŠnen kanssaan.
Sisarukset mukana
synnytyksessä
Sinulla on ehkŠ jo vanhempia lapsia,
jotka haluavat osallistua synnytykseen.
Suomen sairaaloissa lasten mukanaolo
synnytyksissŠ ei kuitenkaan ole mahdollista.
Vauvan seuranta synnytyksen
aikana
KŠtilš kuuntelee vauvan sydŠmen sykettŠ monta kertaa synnytyksen aikana. HŠn
saattaa kŠyttŠŠ puista stetoskooppia ja
asettaa sen Šidin vatsalle seuratakseen
synnytysprosessia. HŠn voi kŠyttŠŠ myšs
Sonicaid-laitetta, joka on pieni laite,
jonka mahdollisesti tunnistat kŠynneiltŠ
neuvolassa.
IsŠstŠ on paljon apua
84
Synnytys
Omia merkintöjä
AlaselŠn hieronta voi lievittŠŠ supistuskipua
Kaikissa synnytyssairaaloissa on valmiudet seurata vauvan sydŠmen sykettŠ
ja synnytysprosessia CTG-monitorin
kautta. CTG-monitori rekisterši vauvan
sydŠmen lyšnnit kahdella tavalla. Joko
anturilla, joka on Šidin vatsalle asetettavassa vyšssŠ, tai elektrodilla, joka kiinnitetŠŠn vauvan pŠŠhŠn. Synnytysprocessi
rekisteršidŠŠn vatsaan kiinnitettŠvŠllŠ
kohdunpainetta mittaavalla anturilla
tai kohdun sisŠŠn laitettavalla kohdun
sisŠistŠ painetta maittaavalla katetrilla.
NŠmŠ yhdessŠ antavat hyvŠn kŠsityksen
siitŠ, miten vauva voi.
Sikiön seuranta STAN-laitteella
Viime vuosina on kehitetty laite, jossa
kŠytetŠŠn kehittynyttŠ tietokoneteknologiaa vauvan EKG:n seuraamiseksi. SitŠ
kutsutaan STAN-laitteeksi. Jos vauva saa
liian vŠhŠn happea synnytyksen aikana,
EKG muuttuu voimien huvetessa, ja
STAN-laitteen monitorista nŠkyy koko
ajan pŠivitettyŠ tietoa siitŠ, miten tŠmŠ
CTG
vaikuttaa vauvaan. Se nŠyttŠŠ myšs, jos
synnytys on vietŠvŠ kiireesti pŠŠtškseen.
STAN-laitteen nŠyttš antaa kŠtilšlle
ja synnytyslŠŠkŠrille CTG-seurantaan
perustuvaa lisŠtietoa.
Vauvan pH-lukema
Jos synnytyksen aikana herŠŠ epŠily siitŠ,
ettŠ vauva saattaa kŠrsiŠ hapenpuutteesta (esimerkiksi sydŠnŠŠnet heikkenevŠt
tai lapsivesi on vihreŠŠ), tilanne voidaan
tarkistaa mittaamalla vauvan pH-lukema.
pH-taso ilmaisee vauvan veren happamuuden tai alkaliinipitoisuuden. Hapenpuute vaikuttaa vauvan aineenvaihduntaan ja johtaa kohonneeseen maitohapon
tuotantoon. Maitohappo alentaa
pH-arvoa. Happamuuden taso mitataan
vauvan verestŠ. Verikokeen ottamiseen
vauvan pŠŠnahasta kŠytetŠŠn ohutta
kapillaariputkea. NŠyte tutkitaan heti, ja
tulos on valmis 60 sekunnissa. Vauvasta
voidaan ottaa useita verinŠytteitŠ 15Ð20
minuutin vŠlein sen varmistamiseksi, ettŠ
Synnytys
85
vauvan kunto on vakaa ja ettŠ hapenpuutteen vaara ei ole lisŠŠntymŠssŠ.
Tulokset auttavat synnytyslŠŠkŠriŠ pŠŠttŠmŠŠn, voiko synnytys jatkua normaalisti vai onko syytŠ suositella kiireellistŠ tai
hŠtŠsektiota.
Miten vauva kokee
synnytyksen?
Alatiesynnytys on luonnollinen. Vauvan
lisŠmunuaiset toimivat nopeammin, mikŠ
auttaa vauvaa selviytymŠŠn synnytyk-
Vastasyntynyt
86
Synnytys
sestŠ, ja vauvan rinta painuu kokoon niin
ettŠ hŠnen keuhkoissaan oleva neste puristuu vŠkisin ulos. Vauvaa ja synnytyksen etenemistŠ seurataan riskien varalta
jŠljempŠnŠ kuvatulla tavalla.
TiedŠmme vielŠ hyvin vŠhŠn siitŠ, miten
vauva kokee synnytyksen. Saatavilla
oleva tieto viittaa siihen, ettŠ useimmat
lapset selviytyvŠt prosessista tŠysin
tietoisina ja kiinnostuneina tutkimaan
uutta maailmaansa. TiedetŠŠn kuitenkin
myšs, ettŠ vauvaan kohdistuu huomattava paine supistusten ja itse synnytyksen
aikana. EnsinnŠkin ja ennen kaikkea
mekaanisesti, fyysisesti, koska vauvan
tŠytyy sovittaa itsensŠ synnytyskanavaan. TŠmŠ nŠkyy selvŠsti vauvan pŠŠstŠ
syntymŠn jŠlkeen Ð takaraivo, joka tulee
yleensŠ ensin, on muovautunut.
Koska vauvan kallon luut eivŠt ole vielŠ
kasvaneet kiinni toisiinsa, tŠmŠ ei ole
vaarallista vauvalle. On kuitenkin tŠrkeŠŠ,
ettŠ paine ei kasva liian yhtŠkkisesti. Siksi
synnytyksen on kestettŠvŠ aikansa Ð sekŠ
tulevan Šidin ettŠ vauvan vuoksi.
Verenkierto istukkaan heikkenee
synnytyksen aikana, mikŠ merkitsee sitŠ,
ettŠ vauva saa lyhyen aikaa vŠhemmŠn
happea ja ravintoa. Vauva on luotu kestŠmŠŠn tŠmŠ rasitus, mutta jos synnytys
pitkittyy liiaksi, vauvan voimavarat saattavat ehtyŠ ja hŠnen sydŠmensŠ rytmi voi
muuttua.
Suuri syntymäpaino
Yli 4 500 g painavien syntyvien lasten
lukumŠŠrŠ on viime aikoina pysŠhtynyt.
Vastasyntyneen siirtymävaihe
Vastasyntyneen lapsen on alettava
hengittŠŠ, ja vauvan aineenvaihdunta
muuttuu muutamassa minuutissa syntymŠn jŠlkeen. Ennen kuin vauva syntyy,
hŠn saa hapen ja ravinnon napanuoran
kautta. HŠnen keuhkonsa tŠyttyvŠt
ÓkeuhkonesteellŠÓ, jota erittyy keuhkoissa ja joka muodostaa osan lapsivedestŠ.
Kun vauva on vielŠ kohdussa, hŠnen
verenkiertonsa ohittaa keuhkot. SynnytystŠ edeltŠvŠnŠ aikana vauva mukautuu
muutoksiin, joita synnytyksessŠ on
tapahtumassa. HŠnen keuhkonsa kypsyvŠt ja sokeria (glykogeeniŠ) varastoituu
hŠnen maksaansa. Synnytyksen aikana
keuhkoneste puristuu ulos vauvan keuhkoista ja se tulee ulos hŠnen nenŠstŠŠn ja
suustaan. HŠnen ensimmŠiset hengenvetonsa tŠyttŠvŠt hŠnen keuhkonsa sen
sijaan ilmalla. Jos vauvan hengitystŠ
haittaa edelleen pieni mŠŠrŠ lapsivettŠ,
se on ehkŠ imettŠvŠ nenŠstŠ ja nielusta.
Myšs vauvan aineenvaihdunta muuttuu.
Verenkierto istukkaan on katkaistu, ja
veri virtaa hŠnen keuhkojensa kautta,
mikŠ mahdollistaa hapen kulkeutumisen
vereen.
IsŠ ja vastasyntynyt poika
Vauvan ensimmŠiset hengitykset ovat
usein hyvin voimakkaita, ja hŠn saattaa
itkeŠ spontaanisti varsin energisellŠ
tavalla. Useimmat vauvat rauhoittuvat
melko nopeasti.
EnsimmŠisinŠ tunteina tŠmŠn jŠlkeen
vastasyntynyt on usein aktiivinen ja
hereillŠ siirtymŠvaiheen ja syntymŠŠn
liittyvŠn valtavan rasituksen seurauksena. Muutamia tunteja kuluu ennen
kuin vauvan keuhkot ovat kulkeneet
siirtymŠvaiheen lŠpi, ja muutama viikko
kuluu ennen kuin siirtyminen normaaliin
vauvan aineenvaihduntaan on viety
pŠŠtškseen.
Vauvan hengitys on usein epŠsŠŠnnšllistŠ ensimmŠisten elinviikkojen aikana.
LŠhes kaikilla lapsilla on sinertŠvŠt kŠdet
ja jalat heti syntymŠn jŠlkeen. Saattaa
kulua muutamia viikkoja ennen kuin
sinertŠvŠ vŠri hŠviŠŠ.
Haikaranpuremia
Apgar-pisteet
KŠtilš arvioi vastasyntyneen tilan
ensimmŠisten parin minuutin aikana synnytyksen jŠlkeen Apgar-pisteillŠ. PisteitŠ
annetaan Ð nolla, yksi tai kaksi pistettŠ
Ð hengittŠmisestŠ, lihasten jŠntevyydestŠ, vŠristŠ, reßekseistŠ sekŠ sydŠmen
toiminnasta/sykkeestŠ. MaksimipistemŠŠrŠ on 10. Pisteet annetaan 60 sekuntia synnytyksen jŠlkeen ja uudelleen
5 minuuttia synnytyksen jŠlkeen. Jos
pisteitŠ on 8-10, tŠmŠ merkitsee sitŠ, ettŠ
vauva on selvinnyt synnytyksestŠ hyvin
ja hŠnellŠ oli riittŠvŠt voimat supistusten
kestŠmisen. Jos pisteitŠ on seitsemŠn
tai vŠhemmŠn, se merkitsee sitŠ, ettŠ
synnytys on heikentŠnyt vauvaa ja ettŠ
hŠn saattaa tarvita alkuvaiheessa hieman
apua. Voit tiedustella kŠtilšltŠ, mitkŠ
olivat vauvasi Apgar-pisteet.
Napanuoran pH-arvo
pH-arvo mitataan napanuorasta vŠlittšmŠsti synnytyksen jŠlkeen. Kuten edellŠ
mainittu pH-arvo, tŠmŠkin nŠyttŠŠ veren
happipitoisuuden. Testi osoittaa, onko
lapsella ollut hapenpuutetta synnytyksen
aikana, ja jos on, miten pitkŠŠn.
Syntyneen lapsen ilmoittaminen väestörekisteriin
Lapsesi rekisteršidŠŠn synnytyssairaalassa suoraan vŠestšrekisteriin ja hŠn saa
oman kela-kortin muutaman viikon sisŠllŠ
syntymŠstŠŠn postitse kotiin.
Isyyden rekisteröiminen
Jos ette ole naimisissa, isyys vahvistetaan lapsen syntymŠn jŠlkeen tehtŠvŠllŠ
isyyden tunnustamisella kuntanne
lastenvalvojan luona.
Synnytys
87
Varhaisen yhteyden ja
tunnesiteen luominen
Kaikki vastasyntyneen aistit toimivat
heti syntymŠstŠ. Vauvasta on ihanaa
katsoa vanhempien kasvoja. HŠn nŠkee
selkeimmin noin 20Ð30 cm:n etŠisyyteen
muutaman ensimmŠisen elinviikkonsa aikana. Voit kommunikoida vauvan kanssa
monin eri tavoin. HŠn kŠyttŠŠ aistejaan
lšytŠŠkseen ympŠršivŠn maailman ja
kiintyy yhteen tai useampaan henkilššn.
Hyvin nopeasti hŠn tunnistaa henkilšt,
joiden joukkoon hŠn kuuluu. Ensin
hajuaistin vŠlityksellŠ, sen jŠlkeen ŠŠnen
perusteella ja pian ulkonŠšn Ð erityisesti
kasvojen Ð perusteella.
IsŠ ja vastasyntynyt tytŠr
88
Synnytys
Monet vastasyntyneet makaavat aluksi
silmŠt avoimina. Kun katsot vauvan silmiin, kohtaat ehkŠ intensiivisen katseen
ja koet syvŠn yhteyden. Vauva kykenee
antamaan vanhemmilleen voimakkaan
tunteen inhimillisestŠ yhteydestŠ, uuden
pienen ihmisen kohtaamisesta.
Tunne läheisyys loikoilemalla iho
ihoa vasten vauvasi kanssa
Vastasyntynyt kykenee inhimilliseen kontaktiin ja tarvitsee vuorovaikutusta ravintoa antavan aikuisen kanssa. Vauvat eivŠt
ole samanlaisia, eivŠtkŠ kaikki vauvat
ole heti valmiita lŠheiseen inhimilliseen
vuorovaikutukseen. Tarve tunnesiteen
saamiseen on kuitenkin yhteinen kaikille
vauvoille Ð heidŠn elŠmŠnsŠ ja koko
tuleva kehityksensŠ riippuu siitŠ.
Tutkimukset osoittavat, ettŠ vastasyntyneellŠ, joka saa jo varhain yhteyden
ravintoa antavaan aikuiseen, hengitys
kypsyy nopeammin, hŠnen kehonsa lŠmpštila on parempi, hŠn oppii nopeammin
imemŠŠn ja hŠnen verensokerinsa voi
olla vakaampi.
Joillain lapsilla ei ole tŠtŠ varhaista
mahdollisuutta yhteyden luomiseen. Se
saattaa johtua sairaudesta tai
siitŠ, ettŠ Šiti tai isŠ ei ole paikalla.
Onneksi vauvoilla on kyky etsiŠ tarvitsemaansa tunnesidettŠ, joten vaikka
muutamia pŠiviŠ, viikko tai kaksikin viikkoa on kulunut, voitte edelleen aloittaa
uudelleen iho ihoa vasten.
Vauva kŠy lŠpi kuusi eri tietoisuuden
vaihetta:
¥ SyvŠ uni Ð hŠn nukkuu niin sikeŠsti,
ettŠ et ole saada hŠntŠ hereille
¥ Kevyt uni Ð pieninkin ŠŠni saa hŠnet
hereille
¥ Uneliaisuus Ð vauva on hereillŠ mutta
keskittynyt itseensŠ eikŠ ole yhteydessŠ ympŠristššnsŠ
¥ Hiljainen valppaus Ð on mahdollista
olla yhteydessŠ ja vuorovaikutuksessa
vauvan kanssa
¥ Rauhattomuus Ð vauva alkaa itkeŠ,
ellet keksi, mitŠ hŠn tarvitsee nyt:
lohdutusta, ruokaa, vaipanvaihdon,
ršyhtŠytyksen, unta jne
¥ Itkeminen. On erilaisia itkuja sen
mukaan, mikŠ vauvaa jŠrkyttŠŠ
Vastasyntynyt vauva liikkuu edestakaisin
nŠiden tilojen vŠlillŠ. Jos tiedŠt, mihin
vauva kulloinkin sijoittuu tŠllŠ jatkumolla,
hŠn on vuorovaikutuksessa kanssasi ja
kokee, ettŠ sinŠ olet vuorovaikutuksessa
hŠnen kanssaan.
Voit kommunikoida vastasyntyneen
kanssa kaikin tavoin: koskettamalla
fyysisesti, katsekontaktilla, ŠŠnillŠ (puhe,
laulu) jne. Voit puhella vauvalle imetyksen aikana, vaihtaessasi vaippaa, laittaessasi hŠnet sŠnkyyn ja monissa muissa
tilanteissa. Vauvasi on valmis kaikkeen ja
selviytyy useimmista tilanteista.
Synnytys
89
EnsimmŠinen mittaus ja punnitus
Vastasyntyneen
ensimmäinen
lääkärintarkastus
Napanuora sidotaan kuminauhalla ja
leikataan sen jŠlkeen.
Vastasyntyneiden iholla on vaihtelevia
mŠŠriŠ lapsenkinaa, rasvaista ainetta,
joka suojaa ihoa. Useimpien vauvojen iho
imee aineen itseensŠ muutaman pŠivŠn
Vauvan suun ja nielun ensimmŠinen tutkimus
90
Synnytys
kuluessa. NŠet sitŠ erityisesti kaikissa
ihon poimuissa, kyynŠrtaipeissa, niskan
poimuissa ja tytšillŠ hŠpyhuulten vŠlissŠ.
Joidenkin vauvojen pŠŠssŠ on syntymŠn
jŠlkeen synnytyspahka. TŠmŠ johtuu
siitŠ, ettŠ pŠŠ on ollut puristuneena
kohdunsuuta vasten jonkin aikaa. Pahka
hŠviŠŠ muutaman pŠivŠn kuluessa.
TiedetŠŠn, ettŠ hyvŠn alun saamiseksi
imetystŠ varten sinŠ ja vauvasi tarvitsette
rauhallisen ympŠristšn, kunnes hŠn on
onnistunut imemŠŠn rintaasi ensi kertaa.
Sinulla on siten mahdollisuus pyytŠŠ
kŠtilšŠ olemaan tutkimatta vauvaasi ennen kuin olet imettŠnyt hŠntŠ. Jos kŠtilš
arvioi, ettŠ vauvasi on tutkittava aiemmin,
hŠn kertoo syyn.
LastenlŠŠkŠrin suorittamassa tarkastuksessa tutkitaan vauvan suu ja kitalaki
mahdollisten halkioiden varalta ja varmistetaan, ettŠ vauva pystyy imemŠŠn. HŠn
tutkii myšs vauvan kehon, silmŠt, korvat
ja laskee sormet ja varpaat. Samalla
tutkitaan vauvan lonkat lonkkaluksaation varalta. Lonkkaluksaation syynŠ on
se, ettŠ vauvan lantio on liian kapea,
mistŠ syystŠ lonkka voi mennŠ helposti
sijoiltaan. TŠmŠ tarkistetaan kiertŠmŠllŠ
vauvan reisiluuta 90 astetta ulospŠin
lantion kohdalta. Silloin kuuluu ÓklikÓ,
jos vauvalla on lonkkaluksaatio. Vaivaa
hoidetaan lantiolle asetettavalla tukilastalla. Kussakin tapauksessa arvioidaan
erikseen, miten pitkŠŠn vauva joutuu
pitŠmŠŠn tukilastaa. Asiantuntija seuraa
vauvan kehitystŠ.
Vauvan reßeksit tarkastetaan. VastasyntyneellŠ on erilaisia reßeksejŠ, jotka
hŠviŠvŠt tai muuttuvat vauvan kypsyessŠ.
Vauvan perŠaukko tarkastetaan. Pojilta
tarkistetaan, ovatko kivekset laskeutuneet ja avautuuko virtsaputki peniksen
pŠŠssŠ. TŠmŠ lŠŠkŠrintarkastus tehdŠŠn
ennen kotiinlŠhtšŠ. Vauvasi myšs mitataan ja punnitaan. K-vitamiiniruiskeen
vauvasi on saanut jo synnytyssalissa.
K-vitamiinia tarvitaan veren hyytymistŠ
varten. SitŠ muodostuu suolistossamme, mutta vastasyntynyt ei kykene vielŠ
tuottamaan sitŠ.
Vauvan silmät
Jos vauvan silmŠt ovat tulehtuneet, niitŠ
hoidetaan keittosuolaliuoksella. Voit myšs
hieroa kevyesti vauvan silmien sisŠkulmaa
(kyynelrauhasia) (puhtaalla) pikkusormellasi. TŠmŠ irrottaa mahdollisen rŠhmŠn
tukkeutuneesta kyynelkanavasta.
Kun lapsi on 12 kuukauden ikäinen,
hänen silmänsä ovat yleensä
saaneet pysyvän värin
Kun synnytys ei suju
täysin suunnitelmien
mukaisesti
Joskus tapahtuu jotain sellaista, minkŠ
vuoksi synnytys ei suju tŠysin toiveittesi
mukaisesti. Joskus tarvitaan hieman
teknistŠ apua.
Tarjonta
Useimmat lapset syntyvŠt pŠŠ edellŠ,
jolloin takaraivo tulee ensimmŠisenŠ
(ns. raivotarvonta). Joskus vauva ei
ole kuitenkaan taivuttanut pŠŠtŠŠn
eteenpŠin odotetulla tavalla synnytyksen
alkamiseen mennessŠ. Joissain tapauksissa pŠŠ saattaa taipua taaksepŠin. TŠmŠ
tarkoittaa sitŠ, ettŠ vauvan pŠŠlaki, otsa
tai kasvot tulevat ensimmŠisinŠ ulos. TŠtŠ
kutsutaan avotarjonnaksi, ja se tarkoittaa
usein sitŠ, ettŠ synnytys pitkittyy.
Kolmessa prosentissa synnytyksistŠ vauvan takamus tai jalat tulevat ensimmŠisinŠ. SitŠ kutsutaan perŠtilatarjonnaksi.
Jos vauva on perŠtilassa lasketun ajan
lŠhestyessŠ, monissa synnytyssairaaloissa yritetŠŠn kŠsitellŠ vauvaa Šidin
vatsan ulkopuolelta, jotta vauva saataisiin
kŠŠntymŠŠn pŠŠ alaspŠin. Jos tŠssŠ ei
onnistuta, synnytys voi silti onnistua alateitse Ð kyseessŠ on silloin perŠtilasynnytys Ð jos kaikki sujuu hyvin. Jos ongelmia
ilmenee, tehdŠŠn sektio. Keskustele
lŠŠkŠrisi ja kŠtilšsi kanssa asiasta.
Kaikki aistit toimivat jo vastasyntyneellŠ
Hapenpuute synnytyksen
aikana
Jos vauvan sydŠnŠŠnet ovat normaalit
synnytyksen aikana, se tarkoittaa, ettŠ
vauva voi hyvin. On tavanomaista, ettŠ
sydŠmen syke hidastuu supistusten
aikana. Mutta jos syke pysyy hitaana,
se on usein merkki siitŠ, ettŠ vauva ei
saa riittŠvŠsti verta eikŠ siten myšskŠŠn
happea. TŠmŠ saattaa johtua napanuoran
tukkeutumisesta tai kokoonpuristumisesta.
Se voi johtua myšs siitŠ, ettŠ istukkaan
virtaa liian vŠhŠn verta tiheiden ja
intensiivisten tai pitkŠŠn jatkuvien supistusten vuoksi, tai siitŠ, ettŠ jo aiemmin
heikosti toimineen istukan toiminta on
heikentynyt edelleen supistusten aiheuttaman rasituksen vuoksi. Ainoastaan
hyvin pitkittynyt ja vakava hapenpuute
vaarantaa terveen vauvan. SitŠ, miten
pitkŠŠn vauva on ollut hapenpuutteessa,
voidaan mitata napanuorasta tehtŠvŠllŠ
verikokeella. Kokeessa mitataan veren
pH-arvo, joka osoittaa, miten pitkŠŠn
vauva on kŠrsinyt hapenpuutteesta.
Vihreä lapsivesi
Lapsivesi voi olla vihreŠŠ, mikŠ on merkki
vauvan mahdollisesta ahdinkotilanteesta,
jolloin hŠn on ulostanut lapsiveteen.
SiinŠ tapauksessa vauvan voinnin seuranta CTG:n avulla synnytyksen aikana
on erittŠin tŠrkeŠŠ. Vauva saattaa myšs
olla synnyttyŠŠn hieman heikko ja tarvita
hengitysapua muutaman pŠivŠn ajan,
jotta keuhkot tŠyttyvŠt kunnolla ilmalla.
Imukuppi- ja pihtisynnytykset
Imukuppi voi olla pehmeŠ muovinen,
kova metallinen tai kova muovinen KIWIkuppi. Imukuppeja ja pihtejŠ kŠytetŠŠn
silloin, kun vauva tŠytyy saada nopeasti
ulos pitkittyneen ponnistamisen tai
ahdingon epŠilyn vuoksi. Imukuppisynnytys on pihtisynnytystŠ huomattavasti
yleisempi. PihtejŠ kŠytetŠŠn hyvin harvoin ja vain silloin, jos vauva tŠytyy saada
Synnytys
91
Vastasyntynyt vauva
ulos hyvin nopeasti. Saman tarkoitukseen kŠytetŠŠn myšs KIWI-kuppia.
Imukuppi asetetaan vauvan pŠŠhŠn ja
nostetaan paine kupin sisŠllŠ, jolla kuppi
kiinnityi vauvan pŠŠhŠn. TŠmŠn jŠlkeen
lŠŠkŠri vetŠŠ imukupista supistuksesi ja
tyšntšjesi aikana auttaakseen vauvaa
syntymŠŠn. Imukupin yhteydessŠ
tehdŠŠn aina vŠlilihaleikkaus paikallispuudutuksella.
Imukuppi jŠttŠŠ vauvan kalloon mustelman ja turvotusta sekŠ mahdollisesti
rakkoja ja pieniŠ hankaumia tai hiertymiŠ.
TŠmŠ ei ole vakavaa, ja vammat paranevat muutaman pŠivŠn kuluessa. Jotkut
vauvat saattavat kŠrsiŠ pŠŠnsŠrystŠ
imukuppisynnytyksen jŠlkeen, ja heille
annetaan hieman kipulŠŠkettŠ.
Sektio (keisarileikkaus)
Kuten edellŠ mainittiin, raskaus ja/tai
synnytys eivŠt aina suju suunnitelmien
mukaan ja sektio saattaa olla vŠlttŠmŠtšn.
Sektioiden mŠŠrŠ on lisŠŠntynyt viimeisten 10 vuoden aikana. Noin 21 prosenttia
92
Synnytys
ensisynnyttŠjŠn synnytyksistŠ tapahtuu
sektiolla. Sektio voi ollasuunniteltu,
kiireellinen tai hŠtŠtoimenpide.
Sektiota voidaan suunnitella monista eri
syistŠ:
¥ Vauva saattaa olla perŠtilatarjonnassa
¥ Lantiosi voi olla liian kapea
¥ Olet aiemmin synnyttŠnyt sektiolla (60
prosentille naisista, joille on aiemmin
tehty sektio, tehdŠŠn se uudelleen),
tai
¥ SinŠ haluat ehdottomasti synnyttŠŠ
vauvasi sektiolla synnytyspelon vuoksi
Jos yllŠttŠen pŠŠtetŠŠn, ettŠ vauva tŠytyy
synnyttŠŠ sektiolla, sinulla on varmasti
monia kysymyksiŠ siitŠ, miksi normaali
alatiesynnytys ei ollut mahdollinen. Tunnelma synnytyssalissa on ollut hektinen,
eikŠ siellŠ ole ollut paljon aikaa selittŠŠ
asiaa. Yksi syy saattaa olla se, ettŠ vauvan
pŠŠ ei ollut laskeutunut kunnolla lantionpohjaasi tai vauvan vointi oli heikentynyt
ja hŠnet piti saada ulos mahdollisimman
nopeasti.
Jos kiirellinen sektio tehdŠŠn spinaali tai
epiduraalipuudutuksessa puolen tunnin
sisŠllŠ pŠŠtšksestŠ, on mahdollista, ettŠ
kumppanisi on paikalla leikkaussalissa.
HŠtŠsektio tehdŠŠn tŠydellisessŠ (yleis-)
nukutuksessa ja silloin kumppanisi ei voi
olle paikalla leikaussalissa. IsŠstŠ tai mukana olevasta sukulaisesta tai ystŠvŠstŠ
saattaa tuntua ikŠvŠltŠ, jos he kokevat
tulevansa sysŠtyiksi sivuun. Terveydenhoitohenkilšstš keskittyy tŠysin Šitiin ja
lapseen, eikŠ heillŠ ehkŠ ole resursseja
tai aikaa pitŠŠ muita ajan tasalla heti.
Jos odotat uutisia ulkopuolisena, saatat
silloin hermostua ja huolestua siitŠ, miten
kaikki sujuu. Muista, ettŠ koet koko
prosessin ulkopuolelta, ja saatat nŠhdŠ
ja kokea jotkin asiat eri nŠkškulmasta.
Saattaa tuntua hyvin vŠŠrŠltŠ joutua
toisistaan erilleen tŠssŠ tilanteessa. Myšs
voimattomuuden tunnetta saattaa olla
vaikeaa kestŠŠ.
Joistain naisista tuntuu siltŠ, ettŠ heiltŠ on
evŠtty synnytyksen kokeminen, kun taas
toiset huokaisevat helpotuksesta, ettŠ
kaikki on nyt ohi.
Riippumatta siitŠ, mitkŠ tunteesi ovat
jŠlkeenpŠin, on aina suotavaa keskustella
kŠtilšn ja synnytyslŠŠkŠrin kanssa siitŠ,
miksi tŠmŠ pŠŠtšs oli tehtŠvŠ. Voitte kŠydŠ lŠpi koko prosessin vaihe vaiheelta,
ja saat myšs jŠljennšksen terveyskertomuksestasi. Voi olla hyvŠ ajatus tiedustella synnytyslŠŠkŠriltŠ myšs sitŠ, onko
todennŠkšistŠ, ettŠ sinun on synnytettŠvŠ myšs seuraava lapsi sektiolla. TŠmŠ
antaa sinulle hyvŠn pohjan valmistautua
seuraavan lapsesi synnytykseen.
On myšs aina suotavaa, ettŠ keskustelet-
€iti, isŠ ja vastasyntynyt tervehtivŠt toisiaan
te synnytyssairaalan tapahtumista keskenŠnne myšhemmin, kun olette palanneet
kotiin. MiltŠ teistŠ kummastakin tuntui?
Sinulla ja kumppanillasi saattaa olla hyvin
erilaiset tuntemukset siitŠ, ja on tŠrkeŠŠ,
ettŠ annatte toisillenne mahdollisuuden
ilmaista tunteenne.
Useimmissa tapauksissa sektio Ð suunniteltu tai kiireellinen Ð suoritetaan
paikallispuudutuksessa joko epiduraalilla
tai spinaalipunktiona. Puudutus tehdŠŠn
selkŠŠsi ja se puuduttaa sinut rinnasta
reisiin. Pysyt siis tŠysin tietoisena tapahtumista toimenpiteen aikana. LšydŠt lisŠŠ
tietoa tŠstŠ anestesian muodosta muualta
tŠstŠ kirjasta.
Sektion suorittaminen
Suunniteltu sektio on leikkaus, joten se
tehdŠŠn leikkaussalissa. Vatsasi on oltava
tyhjŠ, ja virtsarakkoosi asetetaan katetri.
Sinut pannaan tiputukseen ja hŠpykarvasi saatetaan ajaa bikinirajan mukaisesti.
Sinulle annetaan tukisukat, joita on
pidettŠvŠ, jotta estettŠisiin verihyytymien
syntyminen sŠŠriisi. Sinun on pidettŠvŠ
nŠitŠ sukkia 24 tunnin ajan toimenpiteen
jŠlkeen. Viilto tehdŠŠn varsinaiseen
bikinirajaan. Arpi on noin 15 cm pitkŠ
(ks. kuva).
Puudutusaineen antaa anestesialŠŠkŠri,
ja heti kun puudutus tehoaa, synnytyslŠŠkŠri aloittaa tyšnsŠ. TŠmŠn vaiheen
jŠlkeen kestŠŠ vain muutamia minuutteja,
kun lapsesi on syntynyt. KŠtilš poistaa
liman vauvasi nenŠstŠ ja suusta ja lastenlŠŠkŠri tutkii hŠnet.
Synnytyssairaaloissa lastenlŠŠkŠri kuuluu
lŠŠkŠritiimiin, jos vauvasi tarvitsee hie-
Keisarinleikkausarpi
man ylimŠŠrŠistŠ huolenpitoa. Heti kun
lastenlŠŠkŠri on tutkinut vauvan, hŠnet
tuodaan sinulle, jos olet valveilla.
SillŠ vŠlin synnytyslŠŠkŠri on ommellut
haavasi, ja noin tunti toimenpiteen kŠynnistymisen jŠlkeen olet valmis seuraavaan vaiheeseen.
Jos olit tŠydessŠ nukutuksessa, kestŠŠ
jonkin aikaa ennen kuin olet tŠysin
tajuissasi, ja sinusta saattaa myšhemmin
tuntua, ettŠ olit syrjŠssŠ vastasyntyneen
lapsesi ensimmŠisten elintuntien ajan.
Muista, ettŠ vauva on ollut isŠnsŠ kanssa
tŠmŠn ajan ja nauttinut parhaasta mahdollista elŠmŠn alusta hŠnen kanssaan,
kunnes sinŠ olet valmis tervehtimŠŠn
hŠntŠ. Voit hyvin saada vauvasi viereesi,
vaikka et ole tŠysin hereillŠ. TŠmŠ antaa
vauvalle mahdollisuuden haistaa ihoasi
ja mahdollisesti imeŠ hieman rintaasi.
Kumppanisi tai hoitohenkilšstš voi auttaa
sinua.
Toipumisaika tŠydestŠ anestesiasta
vaihtelee eri ihmisillŠ, mutta joillakin se
kestŠŠ suurimman osan ensimmŠisestŠ
pŠivŠstŠ.
Jos sektio tehdŠŠn paikallispuudutuksessa, olet tŠysin valveilla koko ajan.
Ensimmäiset päivät sektion
jälkeen
NykyŠŠn tiedetŠŠn, ettŠ on tŠrkeŠŠ, ettŠ
vastikŠŠn operoidut potilaat nousevat
sŠngystŠ ja liikkuvat mahdollisimman
nopeasti. TŠstŠ syystŠ useimmat potilaat
ovat jalkeilla ja liikkuvat jo leikkauspŠivŠnŠ. Katetri otetaan pois pŠivŠn aikana, ja
sinun tŠytyy mennŠ vessaan. Muutamilla
ensimmŠisillŠ kerroilla joku sairaalan
Synnytys
93
henkilšstšstŠ tulee mukaasi seuraamaan,
miten selviydyt. Jos olet ollut tŠydessŠ
anestesiassa, kurkkusi saattaa olla kuiva
ja siihen saattaa sattua, kun yskit tai
selvitŠt kurkkuasi. Fysioterapeutti saattaa
antaa sinulle ohjeita, tai voit pyytŠŠ
sairaalan kŠtilšltŠ apua.
Viiltoalue on arka sektiota seuraavina pŠivinŠ, joten saat kipua lievittŠvŠŠ lŠŠkettŠ.
Liikkumisen aloittaminen on helpompaa, jos saat jotain kipuja helpottavaa.
Kun lŠhdet liikkeelle, jo se sellaisenaan
helpottaa lievittŠmŠŠn sŠrkyŠ. €lŠ kuitenkaan liiku reippaammin kuin on sopivaa
sellaiselle, joka on juuri leikattu. Sinun
tŠytyy aloittaa muutamilla aineenvaihduntaa edistŠvillŠ kevyillŠ harjoituksilla
vŠlttŠŠksesi turvotuksen vatsassasi.
NŠmŠ harjoitukset auttavat myšs saamaan suolistosi jŠlleen toimimaan.
PŠŠset sairaalasta 3-5 pŠivŠn kuluttua
tai kun tunnet itsesi valmiiksi siihen.
Kotiin pŠŠstyŠsikin sinun tŠytyy ottaa
rauhallisesti. Sinun tŠytyy huolehtia
itsestŠsi, ja yksi osa siitŠ on se, ettŠ et saa
nostaa mitŠŠn vauvaasi painavampaa.
€lŠ aloita mitŠŠn Kuntoon synnytyksen
jŠlkeen -harjoituksia tai istumaannousuja
ennen kuin 4Ð6 viikkoa synnytyksestŠ on
kulunut, mutta sen sijaan Ð sen jŠlkeen
kun arpesi ei ole enŠŠ arka Ð voit kokeilla
tŠmŠn kirjan vatsalihasharjoituksia. KŠytŠ
myšs synnytyksen jŠlkeen kuntoon -ohjeita pŠŠstŠksesi jŠlleen entisellesi.
Haavan hoito
Huuhtele haavaa, kun kŠyt suihkussa.
Se saattaa kutista parantuessaan. On
tŠrkeŠŠ, ettŠ pidŠt haavan puhtaana ja
94
Synnytys
kuivana. Kun rupi on pudonnut haavasta,
kŠytŠ suihkun jŠlkeen kosteusvoidetta ja
hiero haavaa kevyesti pyšrivin liikkeen.
€lŠ tee tŠtŠ ennen kuin kolme viikkoa on
kulunut toimenpiteestŠ, mutta siinŠ vaiheessa se edistŠŠ paranemista. Tikit tulee
poistaa viiden pŠivŠn pŠŠstŠ sektiosta.
Saat haavan hoitoon kŠtilšltŠ kirjalliset
ohjeet.
VŠltŠ arven altistamista suoralle
auringonvalolle kuuden ensimmŠisen
kuukauden aikana. Sen jŠlkeen voit
hitaasti totuttaa ihosi jŠlleen auringonvaloon. Jos arpi muuttuu punaiseksi, kŠytŠ
aurinkosuojaa, jonka suojakerroin on SPF
20 tai peitŠ arpi laastarilla. Kokeile mikŠ
sopii sinulle.
Kuntoon synnytyksen jŠlkeen -harjoituksia on hyvŠ vŠlttŠŠ kokonaan noin 4Ð6
viikon ajan sektion jŠlkeen.
Jos arpeesi sattuu harrastaessasi liikuntaa, tŠmŠ saattaa olla merkki siitŠ, ettŠ
harjoittelet liian kovaa ja ettŠ sinun on
vielŠ odotettava. Vaikka et kŠynyt lŠpi
alatiesynnytystŠ, lantionpohjasi on ollut
rasituksessa, joten muista aloittaa myšs
lantionpohjalihasten harjoitukset. Joissain synnytyssairaaloissa on erityisryhmiŠ
naisille, joille on tehty sektio.
Sektiolla syntyneet vauvat
Sektiolla syntyneisiin vauvoihin ei kohdistu synnytysprosessin aikana samoja
fyysisiŠ vaikutuksia kuin alateitse syntyneisiin vauvoihin. Yksi esimerkki tŠstŠ
on se, ettŠ keuhkoneste ei pakotu ulos
keuhkoista samassa mŠŠrin. Siksi monet
sektiolla syntyneet vastasyntyneet tarvitsevat aluksi hengitysapua. SitŠ voidaan
antaa synnytyssalissa, mutta joskus myšs
lyhyt oleskelu sairaalan vastasyntyneiden
osastolla saattaa olla tarpeen.
Juuttunut istukka
Noin 15 minuuttia sen jŠlkeen kun vauva
on syntynyt, on istukan synnyttŠmisen
aika. Tunnet muutamia supistuksia, ja
kŠtilš pyytŠŠ sinua ponnistamaan. Istukka ei aina irtoa itsestŠŠn, ja mikŠli nŠin
kŠy, kŠtilš ja synnytyslŠŠkŠri ryhtyvŠt
toimenpiteisiin prosessin nopeuttamiseksi. Ensin he tarkistavat, vaikuttaako
vauva kiinnostuneelta imemŠŠn, sillŠ se
yleensŠ saa aikaan tarvittavat supistukset. Muita keinoja istukan irrottamiseksi
ovat supistuksia kiihdyttŠvŠn lŠŠkkeen
pistŠminen, akupunktio tai kohdun
hieronta vatsan pŠŠltŠ. Jos mikŠŠn nŠistŠ
ei tehoa, istukka voidaan poistaa kŠsin
paikallispuudutuksessa. SiinŠ yhteydessŠ kŠytetŠŠn spinaalipunktiota Ð mikŠ
mahdollistaa sen, ettŠ voit olla lŠhellŠ
vauvaasi Ð tai sinut voidaan nukuttaa
kokonaan, jotta synnytyslŠŠkŠri kykenee
poistamaan istukan kŠsin.
Lapset, joilla on alhainen
syntymäpaino
Noin 4 000 suomalaista lasta vuodessa
syntyy keskosina. Vauvoista 5Ð6 prosenttia syntyy ennen 37. raskausviikkoa
tai painaa syntymŠhetkellŠŠn vŠhemmŠn
kuin 2 500 g. Noin 1 prosentti eli noin
600 vauvaa vastasyntyneistŠ painaa
vŠhemmŠn kuin 1 500 g (pikkukeskoset).
Alle 1000 g painavia keskosia syntyy
Suomessa vuosittain noin 200. NŠmŠ
vauvat ovat usein syntyneet enemmŠn
Omia merkintöjä
€iti keskostyttŠrensŠ kanssa - iho ihoa vasten
kuin 8 viikkoa ennenaikaisina. NŠiden
vauvojen elimet eivŠt ole kypsyneet ja
valmiita hoitamaan eri tehtŠviŠŠn, ja tŠstŠ
syystŠ he tarvitsevat erityistŠ tukea ja
seurantaa, usein monien viikkojen ajan.
Tukeen saattaa kuulua hengitysapu,
putkiruokinta, asettaminen inkubaattoriin
lŠmpimŠnŠ pysymistŠ varten tai lŠŠkehoito tulehduksia vastaan.
Vastasyntyneiden osastot tekevŠt
kaikkensa varmistaakseen, ettŠ Šidit
ja isŠt voivat viettŠŠ mahdollisimman
paljon aikaa lastensa kanssa ja osallistua
henkilškohtaisesti heidŠn hoitoonsa aina
kun se on mahdollista. Jos et voi jŠŠdŠ
sairaalaan vauvasi kanssa, saatat saada
kunnaltasi korvauksen taksikuluista. On
hyvŠ ajatus ottaa kuvia vauvastasi, niin
voit katsoa kuvia ja lŠhettŠŠ vauvallesi
rakkaita ajatuksia, kun et voi olla hŠnen
kanssaan.
HyvŠ tapa viettŠŠ aikaa pienen keskosesi
kanssa on pitŠŠ hŠntŠ lŠhellŠ paljasta
rintaasi, tai vauvan isŠ voi pitŠŠ vauvaa
rinnallaan iho ihoa vasten. Sairaalan henkilšstš voi auttaa teitŠ tŠssŠ. Vastasyntyneen kantamista tŠllŠ tavoin iho ihoa
vasten kutsutaan kengurumenetelmŠksi.
On haasteellisempaa olla hyvin pienen
keskosen vanhempia. EhkŠ pikkuisesi ei
nŠytŠ sellaiselta vauvalta kuin olit kuvitellut, ja sinusta saattaa tuntua, ettŠ hŠn
on hyvin pieni ja avuton. Onneksi yli 90
prosenttia vauvoista, joiden syntymŠpaino on yli 1 000 g, jŠŠ henkiin. NykyŠŠn
saatavilla olevan tuen ja hoidon ansiosta
useimmat kehittyvŠt tŠysin normaalisti.
Vaikka synnytŠt ennenaikaisesti, tuotat
Šidinmaitoa. MikŠ vielŠ tŠrkeŠmpŠŠ,
luonto on mukauttanut maitosi sellaiseksi, ettŠ se on erityisen sopivaa keskosvauvallesi. Voit imettŠŠ vauvaasi, ja aluksi
sinua myšs kannustetaan ja autetaan
tuottamaan rintamaitoa joko kŠsin tai rintapumpun avulla. PyydŠ apua sairaalan
henkilšstšltŠ.
Synnytys
95
96
Synnytys
Parisuhteesta
perheeksi
Moniin synnytyssairaaloihin jŠŠdŠŠn
muutamiksi pŠiviksi. YhŠ useammat sairaalat antavat myšs isien jŠŠdŠ osastolle.
Synnytyssairaalalla on omat pŠivittŠiset
rutiininsa.
Äiti
€itinŠ olet samaan aikaan vahva, huumaantunut ja hyvin herkkŠ. Vatsaasi ja
rintoihisi sattuu, ja koet todennŠkšisesti
tunneailahduksia, joita et ole kokenut
aikaisemmin. TŠmŠ on normaalia. On
aivan oikein, ettŠ reagoit tŠhŠn tŠysin uuteen tilanteeseen. Se, ettŠ pidŠt vauvan
lŠhellŠsi, on paras tapa luoda tunneside.
Se on myšs parasta imetyksen aloittamiseksi Ð mitŠ lŠhempŠnŠ vauva on sinua,
sitŠ nopeammin maitoa alkaa erittyŠ.
Kuuntele itseŠsi ja luota kykyysi hoitaa
vauvasi tarpeet. Se mitŠ teet, on oikein
teille, ja tulet tekemŠŠn kaiken parhaalla
mahdollisella tavalla.
KŠytŠ hyvŠksesi se, ettŠ olet sellaisen
henkilšstšn ympŠršimŠnŠ, jolle voit
esittŠŠ kysymyksiŠ. PyydŠ heiltŠ neuvoja,
ohjeita ja apua, jos olet epŠvarma mistŠ
tahansa itseŠsi tai vauvaasi koskevasta.
Äiti ja isä
Voitte pitŠŠ vauvanne luonanne koko
ajan, ja useimmat Šidit ja isŠt haluavat
tehdŠ niin. Se, ettŠ te kolme olette
yhdessŠ, antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tunnesiteen luomiseksi ennen
kuin on aika mennŠ kotiin, missŠ teidŠn
on selviydyttŠvŠ kaikesta itse. Koska sairaalassa on muita vauvoja ja vanhempia
ja rutiinit ehkŠ poikkeavat hieman siitŠ,
mihin olette tottuneet, paljon saattaa
olla tekeillŠ koko ajan. NŠmŠ pari pŠivŠŠ
ovat jotain hyvin erilaista, ja muistatte ne
loppuelŠmŠnne ajan.
Jos havaitsette, ettŠ olette tulleet kotiin
liian pian, voit aina soittaa synnytyssairaalaan tai neuvolaasi ja kysyŠ mitŠ
tahansa, mitŠ haluat tietŠŠ.
Isä
IsŠ kykenee tekemŠŠn mitŠ tahansa paitsi
imettŠmŠŠn. HŠn voi loikoilla vauva
rintaansa vasten, hŠn voi osallistua ja hŠn
voi auttaa.
EhkŠ juuri hŠnen pitŠisi kylvettŠŠ vauva
ensi kerran tai vaihtaa vaipat, jotta hŠnellŠ on joitain tehtŠviŠ, jotka kuuluvat
hŠnelle. On tŠrkeŠŠ olla lŠheisessŠ
yhteydessŠ vastasyntyneen kanssa
alusta lŠhtien (ks. Svend Aage Madsenin
artikkeli kirjan alussa). Usein vauvan
vŠsynyt Šiti nauttii siitŠ, ettŠ hŠn saa
levŠtŠ, kun isŠ pitŠŠ huolta vauvasta. IsŠ
voi myšs ottaa vauvan syliinsŠ ja seistŠ tai
kŠvellŠ ympŠriinsŠ hŠnen kanssaan, kun
hŠn itkee.
Vierailuajat
Joissakin synnytyssairaaloissa on vierailuajat. Jos vierailijoita on liian paljon,
saattaa olla vaikeaa saada rauhassa luoda
rutiineja, joita usein tarvitsette. Voisitte
sopia etukŠteen siitŠ, miten rajoitatte
ystŠvien ja sukulaisten vierailujen mŠŠrŠŠ
ja kestoa. Voit myšs pyytŠŠ henkilšstšltŠ
apua saadaksesi tarvitsemasi rauhan, jos
sinun tai muiden Šitien vieraat viipyvŠt
liian pitkŠŠn!
Joissakin synnytyssairaaloissa suositellaan, ettŠ vain sisarukset ja isŠ vierailisivat
osastolla. Muiden sukulaisten ja ystŠvien
toivotaan vierailevan vasta teidŠn kotiuduttua.
Kun olet palannut kotiin, sinulle saattaa
olla apua puhelinvastaajasta, johon
nauhoitat puhelu- ja vierailuaikasi.
Uusi perhe
97
Imetys ja ravitsemus
Äidinmaito on parasta
€idinmaito on parasta ravintoa vauvalle.
Suomen terveysviranomaiset suosittelevat, ettŠ vauva saisi yksinomaan rintamaitoa ensimmŠisten kuuden kuukauden
ajan ja senkin jŠlkeen kiinteŠn ruuan
lisŠnŠ, kunnes saavuttaa 12 kuukauden
iŠn.
€idinmaito sisŠltŠŠ juuri ne ravintoaineet
sopivina mŠŠrinŠ ja sopivassa suhteessa,
joita vauvasi tarvitsee. Rasvahapot ja
proteiinit Ð jotka ovat elintŠrkeitŠ solujen
muodostumiselle Ð ovat yhdistelmŠnŠ,
joka vauvasi on helppo sulattaa. €idinmaidon koostumus myšs muuttuu sitŠ
mukaa kun vauva kasvaa.
€idinmaito suojaa myšs luonnollisella
tavalla vauvaa lastentauteja ja infektioita
vastaan hŠnen ensimmŠisinŠ elinkuukausinaan. Tutkimukset osoittavat, ettŠ Šidinmaidolla on pitkŠaikaisvaikutuksia, jotka
estŠvŠt monien kroonisten sairauksien
ja tautitilojen puhkeamisen. ImetyksestŠ on hyštyŠ myšs Šidille, koska se
auttaa hŠntŠ pudottamaan ylimŠŠrŠisen
painon, jota raskauden aikana on ehkŠ
kertynyt. Imetys saattaa myšs suojata
munasarjasyšvŠltŠ ja ennen vaihdevuosia
ilmenevŠltŠ rintasyšvŠltŠ. €idinmaito on
ilmaista ja helppoa ravintoa: Se on aina
valmiina, kun sitŠ tarvitset, ja se on myšs
oikean lŠmpšistŠ.
Valmistautuminen imetykseen
Kehosi valmistautuu itsekseen fyysisesti
imetykseen. Voi kuitenkin olla hyšdyllistŠ
keskustella imetysperinteistŠ perhei-
98
Uusi perhe
denne kanssa ja odotuksistanne siitŠ,
millaista elŠmŠ on lapsen kanssa, jo
raskauden aikana.
Tärkeintä on, että luotat
kykyysi tuottaa vauvasi
tarvitsema maitomäärä ja että
haluat imettää
Vauvan isŠ ja hŠnen luottamuksensa
kykyysi imettŠŠ vauvaasi on paras tuki,
jonka voit saada.
Jos sinulla on aikaisemmin ollut vaikeuksia imettŠmisessŠ, nŠistŠ kokemuksista
kannattaa keskustella neuvolan terveydenhoitajan kanssa jo raskausaikana.
Siten saatat kyetŠ estŠmŠŠn saman
tilanteen uusiutumisen. Lue imetyksestŠ
Yksi ensimmŠisistŠ imetyksistŠ synnytyksen jŠlkeen
ja keskustele kŠtilšsi ja lastenneuvolan
terveydenhoitajan kanssa siitŠ, miten
onnistut imetyksessŠ. Saat vertaistukea
imetykseen osoitteessa www.imetys.Þ
(Imetyksen tuki ry). Pohtimalla aiempaa
imetyskokemukstasi ja keskustelemalla
siitŠ pystyt paermmin ratkomaan mahdolliset ongelmat seuraavalla kerralla.
Yhdistyksen sivuilta lšytyy myšs tietoa
imetystukiryhmistŠ ja ammattilaisapua
tarjoavista tahoista.
Saattaa myšs olla hyvŠ ajatus, ettŠ sinŠ
ja kumppanisi keskustelette jo varhain
raskauden aikana siitŠ, miten suoriudutte
suvun ja ystŠvien vierailuista vauvan
syntymŠn jŠlkeen. Voitte myšs ilmoittaa
ystŠvillenne ja sukulaisillenne synnytyssairaalan vierailukŠytŠnteistŠ etukŠteen.
Tarvitset aikaa tutustuaksesi vauvaan ja
aloittaaksesi imetyksen.
Ravinto imetysaikana
Syš suurin piirtein samaa ruokaa kuin
raskausaikana. Huomaa, ettŠ poltat
enemmŠn energiaa, kun imetŠt, ja tŠstŠ
syystŠ suosittelemme, ettŠ syšt hieman
enemmŠn kuin normaalisti sšisit. Syš
terveellisesti ja monipuolisesti ja noudata
imettŠville Šideille annettuja ravitsemussuosituksia. PyydŠ neuvolastasi lisŠtietoja.
Juo niin paljon kuin haluat (vettŠ ja maitoa,
kaksi litraa pŠivŠssŠ), rajoita kahvin ja teen
juontia ja vŠltŠ kokonaan alkoholia.
ImettŠvŠlle Šidille ei nykyisin suositella
mitŠŠn erityistŠ vŠlttŠmisruokavaliota
allergioiden ehkŠisemiseksi. €idin pitŠŠ
periaatteessa vŠlttŠŠ vain niitŠ ruokaaineita, joista itse saa oireita. MikŠli
vauvalla on todettu ruoka-aineallergia,
voi olla tarpeen, ettŠ imettŠvŠ Šiti vŠlttŠŠ
oireita aiheuttavia aineita omassa ruokavaliossaan. Esimerkiksi pitkittyneessŠ
koliikissa on suljettava pois maitoallergian mahdollisuus.
Hyvät lähtökohdat
Kaikki naiset kykenevŠt fysiologisesti
tuottamaan Šidinmaitoa. Imetys on
kuitenkin jotain sellaista, mikŠ sinun
ja vauvasi on opeteltava kokemuksen
kautta. Usko, ettŠ onnistut.
Omia merkintöjä
Anna itsellesi niin paljon aikaa
kuin tarvitset. Tarvitset
rauhallisen ympäristön, jotta
kykenet keskittymään imetykseen
PyydŠ sairaalan kŠtilšiltŠ apua ja ohjeita.
On parasta, jos vauva voidaan antaa sinulle vŠlittšmŠsti sen jŠlkeen, kun hŠn on
syntynyt ja hŠn voi levŠtŠ hiljaa vatsallasi
iho ihoa vasten, kunnes hŠn spontaanisti
tarttuu ja imee (lšytŠŠ nŠnnisi).
Monet vauvat lšytŠvŠt tiensŠ Šidin rinnalle elŠmŠnsŠ ensimmŠisen tunnin aikana.
Toiset vauvat tarvitsevat ensin hieman
Hyvän imetysasennon
löytäminen
Sinun on pikemminkin tuotava vauva
luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja
vŠŠnnettŠvŠ selkŠŠsi asettaaksesi vauvan
rinnallesi. KŠytŠ imetystyynyŠ tai paksua
peitettŠ tukeaksesi kŠsivarsiasi. Rentouta
hartiasi, kŠsivartesi ja ranteesi. Varmista,
ettŠ selkŠsi on tuettuna asianmukaisesti
selkŠnojaa vasten, ja pidŠ jalkasi lattialla
tai jalkatukea vasten.
Nainen imettŠŠ
Uusi perhe
99
Oikeanlainen ote rinnasta
Oikea imemistekniikka:
Alahuuli kŠŠntyy ulospŠin, nenŠ on vapaa
ja lapsen suu peittŠŠ nŠnnipihan alaosan.
Lapsen leuka painuu rintaa vasten.
unta. JŠtŠ muu maailma ulkopuolelle ja
sulje matkapuhelimesi. NŠmŠ ensimmŠiset tunnit toistenne seurassa eivŠt
toistu koskaan, ja ne ovat tŠrkeitŠ vauvasi
elŠmŠn hyvŠlle ja hŠirišttšmŠlle alulle.
MitŠ useammin vauva pŠŠsee imemŠŠn
kunnolla, sitŠ nopeammin maidontuotanto lŠhtee kŠyntiin. Vauvalla on riittŠvŠsti
ravintoa, jotta hŠn kykenee selviytymŠŠn
ensimmŠisistŠ parista pŠivŠstŠ. HŠn
elŠŠ nesteellŠ, jonka hŠn sai mukanaan
kohdusta.
PidŠ vauva lŠhellŠsi ja anna hŠnen imeŠ
100
Uusi perhe
VŠŠrŠnlainen ÒsaksioteÓ
Oikea imemistekniikka:
NŠnni on pitkŠllŠ lapsen suussa. Kieli on suun
etuosassa ja painaa nŠnnin alaosaa vasten.
VŠŠrŠ imemistekniikka:
Lapsen suu ei ole kunnolla auki. Huulet
ÒnipistŠvŠtÓ nŠnniŠ ja nŠnnipiha on nŠkyvissŠ.
Leuka ei painu rintaa vasten.
rintaasi niin usein kuin hŠn haluaa.
LepŠŠ, kun vauvasi nukkuu. Luota siihen,
ettŠ tiedŠt, mikŠ on parasta sinulle ja
vauvallesi.
toimimaan asettamalla vauva lŠhelle rintaasi siten, ettŠ nŠnnisi koskettaa hŠnen
poskeaan. Vauva tarttuu rintaasi, avaa
suunsa suureksi ja imee nŠnnisi ja osan
sitŠ ympŠršivŠstŠ ruskeasta nŠnnipihasta
avoimeen suuhunsa. Aseta vauva siten,
ettŠ nŠnnisi osoittaa vauvan nenŠŠn, ja
pidŠ vauvan vatsaa omaa vatsaasi vasten.
Tue vauvan kehoa ja vedŠ hŠnet lŠhelle
vatsaasi siten, ettŠ hŠnen nenŠnsŠ on
vapaana. Vauvan pŠŠn on taivuttava
hieman taaksepŠin, asentoon, jossa
voit helposti kuvitella vauvan ÓjuovanÓ
Kuinka saada vauva imemään
Vauvasi nŠyttŠŠ sinulle, milloin hŠn
haluaa tulla imetetyksi. HŠn tekee
imemisliikkeitŠ suullaan, laittaa sormensa
suuhunsa tai avaa suunsa suureksi ja
liikuttaa pŠŠtŠŠn etsiessŠŠn nŠnniŠsi.
Tarttuminen ja imeminen ovat luonnollisia reßeksejŠ, ja ne saadaan parhaiten
rinnastasi. Voit kŠyttŠŠ vapaata kŠttŠsi
tukemaan rintaasi. €lŠ kŠytŠ ÓsaksiotettaÓ tukemaan rintaasi Ð se estŠŠ vauvaa
saamasta kunnon otetta nŠnnistŠ.
Imetysasennot
Makaa tai istu siten, ettŠ kykenet rentoutumaan ja pitŠmŠŠn vauvaa lŠhellŠ itseŠsi
Ð riippumatta siitŠ, miten pitkŠŠn imetys
kestŠŠ.
Kokeile eri asentoja. Varmista, ettŠ
selkŠsi ja kŠsivartesi ovat hyvin tuettuina,
jotta et jŠnnitŠ hartioitasi. Istu mukavassa
tuolissa, jossa on selkŠnoja ja kŠsinojat ja
mahdollisesti hyvŠ jakkara jalkoja varten.
Jos imetŠt mieluiten makuulla, tarvitset
ehkŠ erikokoisia tyynyjŠ. Jos sinulla on
taipumusta maitotiehyiden tukkeutumiseen, on suositeltavaa vaihdella erilaisia
imetysasentoja. Vauva saa enemmŠn
maitoa siltŠ puolelta rintaa, jossa hŠnen
leukansa on.
Maidontuotannon
käynnistyminen
Varsinainen maidontuotantosi kŠynnistyy
24Ð72 tunnin kuluessa synnytyksestŠ.
MitŠ enemmŠn vauvasi on saanut imeŠ
rintaasi, sitŠ nopeammin maito ÓnouseeÓ
rintoihisi. Nyt vauvasi suoliston on sulatettava maito, ja se saattaa aiheuttaa hieman rauhattomuutta hŠnen vatsassaan.
PidŠ vauva lŠhellŠsi. Jos vŠsyt kovasti,
anna vauvan isŠn ottaa vauva tai pyydŠ
sairaalan kŠtilšitŠ auttamaan.
Monilla naisilla rinnat pakkautuvat
tŠmŠn siirtymŠvaiheen aikana. Tilannetta
helpottaa, kun annat vauvan imeŠ usein.
Jos vauvalla on vaikeuksia tarttua rintaasi,
voit lypsŠŠ hieman maitoa kŠsin, jotta rintasi eivŠt olisi niin kovat. Kannattaa myšs
kokeilla kuumaa suihkua tai lŠmmittŠŠ
rintojasi. Kokeile myšs imetysasennon
vaihtamista.
Omia merkintöjä
Ternimaito (Colostrum)
Rinnoissasi on ternimaitoa, joka on
valmista heti kun vauvasi syntyy.
Vaikka vauvasi syntyisi keskosenakin.
Ternimaito kattaa vastasyntyneen tarpeet
niin pitkŠŠn kuin hŠn pŠŠsee rinnalle.
Se sisŠltŠŠ erittŠin paljon vasta-aineita,
jotka suojaavat vauvaasi tulehduksilta. Se
auttaa myšs vauvan suolistoa toimimaan.
Ternimaidon koostumus ei muutu vauvan
ruokailun aikana. Voit siis tarjota hŠnelle
ravintoa molemmista rinnoista joka kerta
imetyksen yhteydessŠ. Vaihda puolta
silloin, kun vauva itse irrottaa otteensa
nŠnnistŠ.
€iti ja vauva nauttivat imetyksestŠ
libero.fi
Uusi perhe
101
102
Synnytys
Joillakin naisilla kehon lŠmpštila nousee
hieman rintojen pakkautumisen yhteydessŠ. Anna vauvasi imeŠ usein. Voit
ottaa tarvittaessa hieman sŠrkylŠŠkettŠ.
PyydŠ hoitajilta tarkempia ohjeita.
Herumisrefleksi
Kun vauva imee rintaasi, aivoihisi lŠhtee
viesti kahden hormonin erittymistŠ
varten.
EnsimmŠinen hormoni (prolaktiini) stimuloi maidontuotantoa. MitŠ enemmŠn
vauva imee, sitŠ enemmŠn prolaktiinia
erittyy ja sitŠ enemmŠn maitoa tuotat.
Tunti sen jŠlkeen kun olet imettŠnyt
vauvasi, 40 prosenttia maidosta on uusiutunut. Noin kaksi tuntia myšhemmin
75 prosenttia on uusiutunut. Tuotat toisin
sanoen eniten maitoa silloin kun vauvasi
imee ja vŠlittšmŠsti imetyksen jŠlkeen.
TŠmŠ tarkoittaa sitŠ, ettŠ vauvallesi on
aina tarpeeksi maitoa, ja mitŠ enemmŠn
imetŠt, sitŠ enemmŠn tuotat maitoa.
Toinen hormoni (oksitosiini) heruttaa
maidon maitorauhasistasi maitotiehyiden
kautta nŠnneihisi. TŠtŠ kutsutaan herumisreßeksiksi. SinŠ tarvitset aktiivisen
herumisreßeksin ja vauvasi tarvitsee
hyvŠn imemistekniikan saadakseen
maitoa rinnoistasi. Herumisreßeksi
toimii sen jŠlkeen kun vauva on imenyt
muutaman minuutin ajan. Herumisrefleksi saattaa viivŠstyŠ, jos olet ahdistunut
tai hermostunut. TŠstŠ syystŠ on tŠrkeŠŠ,
ettŠ luotat itseesi ja siihen, ettŠ kykenet
imettŠmŠŠn.
Reßeksi tuntuu rinnoissasi hieman kuin
neulojen pistelyltŠ, ja maitoa saattaa
tihkua tai jopa suihkuta nŠnneistŠsi.
Jotkut naiset tuntevat herumisreßeksin
kehossaan vain heikosti. Jotkut tuntevat
sen heti kun heidŠn vauvansa alkaa itkeŠ.
Omia merkintöjä
Jälkisupistukset
Oksitosiini-hormoni saa kohdun supistelemaan synnytyksen jŠlkeisinŠ pŠivinŠ.
NŠitŠ supistuksia kutsutaan jŠlkisupistuksiksi; ne pienentŠvŠt kohtua ja vŠhentŠvŠt verenvuotoa synnytyksen jŠlkeen.
JŠlkisupistukset ovat erityisen voimakkaita naisilla, jotka ovat synnyttŠneet
useammin kuin kerran. LievŠ kipulŠŠke
saattaa olla tarpeen.
Imetystiheys
SinŠ ja vauvasi ratkaisette, miten usein
ja miten pitkŠŠn vauvan pitŠisi imeŠ,
kun tutustutte toisiinne. Anna vauvasi
pŠŠttŠŠ, miten pitkŠŠn hŠn haluaa syšdŠ,
antamalla hŠnelle aikaa lopettaa imeminen yhdestŠ rinnasta ennen kuin tarjoat
hŠnelle toista. Tauot kuuluvat erottamana
osana vauvasi ruokailurytmiin.
On tŠrkeŠŠ tietŠŠ, ettŠ huono imemistekniikka, johon liittyy heikko tarttuminen,
saattaa johtaa tehottomaan imemiseen ja
tarpeettoman pitkiin imetyksiin. EnsimmŠisen viikon jŠlkeen imeminen kestŠŠ
yleensŠ alle 40 minuuttia/rinta. Monet
vastasyntyneet imevŠt mielellŠŠn jopa
10Ð12 kertaa vuorokaudessa. HeidŠn
ruokailutiheytensŠ vŠhenee itsestŠŠn ensimmŠisen kuukauden aikana. SyšttšvŠlit
riippuvat siitŠ, onko pŠivŠ vai yš. YleensŠ
imetysten vŠlillŠ on taukoja aamun aikana
ja iltapŠivŠn varhaisina tunteina. Monet
vastasyntyneet haluavat syšdŠ lŠhes jatkuvasti myšhŠŠn iltapŠivŠllŠ ja illan aikana.
Uusi perhe
103
Merkkejä siitä, että vauvallasi on
kaikki hyvin
¥ HŠn syš alkuvaiheessa vŠhintŠŠn 8
kertaa vuorokaudessa
¥ HŠn on valpas ja kiinnostunut imemisestŠ
¥ HŠn nielee maitoa kuuluvasti. (NielemisŠŠni kuuluu 3 vrk:n iŠstŠ alkaen)
Vauva katsoo tarkkaavaisena isŠŠnsŠ
Rintamaito on helposti sulavaa. Siksi
rintaruokinnassa olevat vauvat syšvŠt
yleensŠ useammin kuin pulloruokinnassa
olevat vauvat.
Kesällä
Jos vauvasi tarvitsee kuumana kesŠnŠ
enemmŠn nestettŠ, hŠn nŠyttŠŠ halunsa
saada imeŠ saadakseen tarvitsemansa
nesteen tŠllŠ tavoin.
Imettäminen yöllä ja nukkuminen samassa vuoteessa
Vauvan imettŠminen yšllŠ on luonnollinen osa rintaruokintaa, ja se auttaa
maidontuotantosi pysymistŠ vireillŠ.
IhmisillŠ on erilaisia nŠkemyksiŠ siitŠ,
missŠ vauvan pitŠisi nukkua yšllŠ. TiedŠtte itse, mikŠ sopii teille parhaiten.
PerheissŠ, joissa sekŠ vanhemmat ettŠ
vastasyntynyt ovat terveitŠ, ei ole vaaraa
siitŠ, ettŠ jompikumpi kŠŠntyisi vauvan
pŠŠlle ja rusentaisi hŠnet. TŠrkeŠŠ on
se, ettŠ te kaikki nukutte niin hyvin kuin
104
Uusi perhe
¥ HŠn vaikuttaa tyytyvŠiseltŠ mutta ei
apaattiselta
mahdollista. Mutta jos aikuinen on sairas,
lŠŠkkeiden tai alkoholin vaikutuksen alainen tai erittŠin ylipainoinen, tai jos vauva
ei kykene liikkumaan esimerkiksi lastan
vuoksi, nukkumista samassa sŠngyssŠ
ei suositella. Siihen, ettŠ vauva nukkuu
vuoteessanne, liittyy myšs hieman
kohonnut kŠtkytkuoleman riski, jos olette
tupakoitsijoita.
Vauvan kanssa nukkumista ei suositella
myšskŠŠn silloin, jos nukutte vesisŠngyssŠ, sohvalla tai vuodesohvalla
taikka futon-patjalla. Kun vauva nukkuu
kanssanne, hŠnen on maattava selŠllŠŠn.
HŠnen on maattava kiinteŠllŠ pinnalla,
ja sinun on varmistettava, ettŠ hŠnellŠ
on turvallinen nukkumisalue, jossa ei
ole vaaraa siitŠ, ettŠ esimerkiksi peittosi,
tyynysi tai mikŠ tahansa muu saattaisi
yllŠttŠvŠsti peittŠŠ hŠnen kasvonsa, ja
jossa hŠnellŠ ei ole putoamis- eikŠ juuttumisvaaraa. Sinun on myšs varmistettava,
ettŠ vauvallasi ei ole liian kuuma. Siksi
hŠnellŠ on oltava oma pieni peittonsa.
¥ HŠnen painonsa lisŠŠntyy
¥ HŠnen vaippansa on mŠrkŠ vaalean
vŠrisestŠ virtsasta 6Ð8 kertaa vuorokaudessa (viidennestŠ tai kuudennesta
pŠivŠstŠ eteenpŠin)
¥ HŠnen ulosteensa ovat keltaisia,
rakeisia tai ÒsiemenisiŠÓ (neljŠnnestŠ
pŠivŠstŠ eteenpŠin)
¥ HŠnen ihonvŠrinsŠ on normaali, ei
harmahtava eikŠ kalpea
Virtsaaminen ja suoliston
toiminta
Vastasyntynyt virtsaa normaalisti ensi
kertaa 24 tunnin kuluessa synnytyksestŠ
ja sen jŠlkeen 2Ð6 kertaa vuorokaudessa
seuraavien pŠivien aikana.
Vauvasi syš tarpeeksi, jos hŠnen vaippansa on tŠmŠn jŠlkeen mŠrkŠ 6Ð8 kertaa
vuorokaudessa ja yksi nŠistŠ vaipoista
on lŠpimŠrkŠ tai erittŠin painava. Vauvan
virtsa on kirkasta ja hajutonta, jos hŠn syš
tarpeeksi.
Vauva ulostaa ensi kertaa lapsenpihkaa
24 tunnin kuluessa synnytyksestŠ. Se on
mustaa ja tahmeaa.
Kahden tai kolmen pŠivŠn kuluessa
vauvan ulosteet muuttuvat vihreŠn-mustiksi tai vihreŠn-ruskeiksi ja niistŠ tulee
koostumukseltaan vetisempiŠ. NeljŠnnestŠ pŠivŠstŠ lŠhtien ulosteista tulee
keltaisia ja rakeisia, ja ne haisevat hieman
happamalta. On normaalia, ettŠ vauvan
ulosteet ovat vetisiŠ, eikŠ tŠmŠ liity millŠŠn
tavoin siihen, mitŠ Šiti on syšnyt.
Jos vauva syntyi tŠysiaikaisena mutta
ulostaa edelleen lapsenpihkaa neljŠntenŠ
tai viidentenŠ pŠivŠnŠ, hŠn saa todennŠkšisesti liian vŠhŠn maitoa.
Vauva ulostaa usein ruokailun yhteydessŠ. EnsimmŠisen kuukauden aikana hŠn
saattaa ulostaa 1Ð4 kertaa vuorokaudessa, joskin jotkut vauvat ulostavat
harvemmin.
Kun vauva saavuttaa 2Ð3 kuukauden
iŠn, hŠn ulostaa harvemmin ja ulosteiden
haju on erilainen.
Jos vauvat saavat enemmŠn Šidinmaidonkorviketta kuin rintamaitoa, heidŠn
ulosteensa ovat vaaleanruskeita ja haisevat ÒaikuisenÓ ulosteelta, ja vauvojen
pitŠisi tehdŠ kakka joka pŠivŠ.
Paino
Vastasyntyneet menettŠvŠt normaalisti
painoaan ensimmŠisen elinviikkonsa aikana. TŠmŠ johtuu nesteen menetyksestŠ. Vauva saa syntymŠpainonsa takaisin
noin kahden viikon ikŠŠn mennessŠ.
EnsimmŠisten parin viikon aikana
painonlisŠys on noin 200 g viikossa.
EnsimmŠisten 2Ð3 kuukauden aikana
rintamaidolla ruokittu vauva kasvaa
nopeasti ja hŠnen painonsa lisŠŠntyy
enemmŠn kuin ŠidinmaidonkorvikettasyšvŠn vauvan. Rintamaidolla ruokitun
vauvan kasvuvauhti hidastuu tŠmŠn
jŠlkeen hieman. Rintamaidolla ruokitun
vauvan kasvukŠyrŠ on erilainen kuin
Šidinmaidonkorviketta syšvŠn vauvan.
Vauvan kasvu ja painonkehitys ovat tŠrkeitŠ ravinnon riittŠvyyden mittareita, ja
sen vuoksi sŠŠnnšllinen kasvun seuranta
neuvolassa on tŠrkeŠŠ.
Ruokahalu
Kun vauvat kasvavat, heidŠn ruokahalunsa kasvaa ja sinun tŠytyy tuottaa
enemmŠn maitoa. Jos vauvasi vaikuttaa
hermostuneelta, sinun pitŠisi antaa
hŠnen imeŠ pidempŠŠn ja useammin
lisŠtŠksesi maidon mŠŠrŠŠ. Vauvojen
on yleensŠ syštŠvŠ kahdeksan kertaa
vuorokaudessa ensimmŠisen elinviikkonsa loppuun mennessŠ, tai heistŠ
saattaa tulla apaattisia eivŠtkŠ he stimuloi
maidontuotantoasi riittŠvŠllŠ tavalla.
Sinun tŠytyy herŠttŠŠ vauvasi useammin
ja tarjottava hŠnelle ravintoa, myšs šisin,
lyhentŠŠksesi syšttšvŠlejŠ. On tŠysin
normaalia imettŠŠ vauvaa 8Ð12 kertaa
vuorokaudessa.
Jos vauvasi syš useammin ja imetysvŠli
on jatkuvasti lyhyempi kuin 1Ð2 tuntia,
tŠmŠ saattaa viitata siihen, ettŠ vauva ei
saa ravitsevaa ÒtakamaitoaÓ, jota alkaa
erittyŠ imetyksen edetessŠ Ð tai se
saattaa viitata siihen, ettŠ vauva ei ime
tehokkaasti.
libero.fi
Ulosteen väri ensimmäisen
kuukauden aikana
Päivät 1-2
Päivät 3-4
Päivät 5-7
Päivät 7-30
Uusi perhe
105
Jos vauvasi syš harvemmin kuin kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai jatkuvasti
useammin kuin 1Ð2 tunnin vŠlein, on
hyvŠ keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan, imetysohjaajan tai lŠŠkŠrisi
kanssa.
Etumaito ja takamaito
Maidon koostumus ja sen saatavilla
oleva mŠŠrŠ vaihtelee imetyksen aikana.
Etumaito on vetisempŠŠ ja sammuttaa
vauvan janon. Kun vauva jatkaa imemistŠ, hŠn saa vŠhemmŠn maitoa, mutta se
on ÒtakamaitoaÓ, joka on paksumpaa ja
ravitsevampaa ja saa vauvan tuntemaan
itsensŠ kyllŠiseksi.
Ei haittaa, jos vauva haluaa imeŠ vain
toista rintaa imetyksen yhteydessŠ. On
myšs tŠysin normaalia, ettŠ vauva imee
molempia rintoja jokaisen imetyksen
yhteydessŠ. TŠrkeŠŠ on se, ettŠ hŠn saa
ravitsevaa takamaitoa. Takamaito on
vŠriltŠŠn kermamaisempaa kuin vetinen,
sinertŠvŠ etumaito, jota erittyy imetyksen
alussa.
106
Uusi perhe
¥ NŠnnisi ovat arat
¥ Haluat kiihdyttŠŠ maidontuotantoasi
¥ Joudut olemaan erossa vauvastasi
Pakkautuneet tai pehmeät
rinnat
Se, ovatko rintasi pakkautuneet vai
pehmeŠt, ei vaikuta maidontuotantoosi.
Monet naiset ajattelevat, ettŠ pehmeŠt
rinnat merkitsevŠt sitŠ, ettŠ he eivŠt kykene tuottamaan riittŠvŠsti maitoa. NŠin
ei vŠlttŠmŠttŠ ole.
Röyhtäyttäminen ja
pulautteleminen
Vastasyntynyt ei ensimmŠisten pŠivien
aikana synnytyksen jŠlkeen yleensŠ
niele yhtŠ paljon ilmaa kuin hŠn imee.
Kun maidontuotantosi lŠhtee kŠyntiin ja
vauva saa enemmŠn maitoa lyhyemmŠssŠ ajassa, hŠnet tŠytyy ehkŠ ršyhtŠyttŠŠ.
Jotkut vauvat on ršyhtŠytettŠvŠ muutamia kertoja ruokailun aikana. Aseta hŠnet
takaisin samalle rinnalle, kunnes hŠn kieltŠytyy tarttumasta tŠhŠn rintaan. Jotkut
vauvat myšs pulauttelevat ršyhtŠytyksen
yhteydessŠ. YleensŠ he pulauttavat hieman maitoa. TŠllŠ ei ole merkitystŠ, jos
vauva on muutoin hyvŠkuntoinen.
Maidon lypsäminen käsin
YleensŠ maidon lypsŠminen ei ole
tarpeen. TŠmŠ saattaa kuitenkin olla
tarpeellista seuraavissa tilanteissa:
€iti ja vauva seurustelevat imetystauolla
¥ Rintasi ovat niin pakkautuneet, ettŠ
vauvasi ei kykene tarttumaan nŠnniisi
Pese aina kŠtesi ennen kuin lypsŠt maitoa. Ota esiin puhdas astia, johon kerŠŠt
maidon. LypsŠ maito nŠnniin hieromalla
rintaasi kevyesti nŠnniesi suuntaan pyšrittŠvin liikkein tai kŠmmenellŠsi. Aseta
peukalosi nŠnnin ylŠpuolelle ja etusormesi ja keskisormesi nŠnnin alapuolelle
ruskean nŠnnipihan reunaan.
Purista huolellisesti koko kŠttŠsi rintarankaasi vasten samalla kun painat sormiasi
yhteen ja vapautat ne. Jatka painamista
ja vapauttamista rytmissŠ lypsŠŠksesi
maidon. JŠljittelet itse asiassa vauvan
imemisrytmiŠ.
€lŠ ole kŠrsimŠtšn, jos et onnistu
lypsŠmŠŠn maitoa heti. Saattaa kestŠŠ
useita minuutteja ennen kuin maito alkaa
virrata.
Maidon lypsäminen
rintapumpulla
Markkinoilla on useita erilaisia rintapumppuja, sekŠ sŠhkš- ettŠ kŠsikŠyttšisiŠ. Voit kysyŠ pumpun vuokraamista
neuvolastasi ja joistain vauvantarvikeliikkeistŠ. PienempiŠ malleja voit ostaa
apteekista, vauvantarvikeliikkeistŠ tai
suoraan rintapumppuja valmistavilta
yhtišiltŠ.
Valitse tyyppi tai malli, jonka tunnet
tarvitsevasi.
Pese aina kŠtesi ennen maidon lypsŠmistŠ.
Ennen kuin kŠytŠt rintapumppua, tyšstŠ
maito alas nŠnneihin hieromalla kevyesti
rintaasi nŠnniesi suuntaan pyšrittŠvin
liikkein tai kŠmmenellŠsi.
Omia merkintöjä
Ota yhden kŠden peukalolla ja etusormella
puristusote nŠnnipihan ympŠriltŠ. Anna
muiden sormien tukea rinnan alta.
Lypsetyn rintamaidon
varastointi
Rintamaito on lypsettŠvŠ puhtaisiin astioihin, jotka on vŠlittšmŠsti viilennettŠvŠ
juoksevan kylmŠn veden alla ja varastoitava jŠŠkaappiin tai pakastimeen.
Lypsetty rintamaito sŠilyy:
¥ Kaksi pŠivŠŠ jŠŠkaapissa, jonka lŠmpštila on enintŠŠn +5 astetta
Paina varovasti koko kŠdellŠ rintaa kohti
rintakehŠŠ
¥ Kolme kuukautta pakastimessa, jonka
lŠmpštila on -18 astetta
¥ Sulattamisen jŠlkeen yhden vuorokauden jŠŠkaapissa
Huvitutit
VastasyntyneillŠ on tarve imeŠ. Monet
vanhemmat antavat vauvalleen huvitutin.
Ei ole kuitenkaan suositeltavaa, ettŠ annat
vauvallesi huvitutin ennen kuin rintaruokinta on lŠhtenyt hyvin kŠyntiin. Vauvasi
Kilde: www.videncenterforamning.dk
Sulatettua rintamaitoa ei saa pakastaa
uudelleen. JŠljelle jŠŠnyt lŠmmitetty maito
on aina kaadettava pois.
Purista sormia yhteen. Purista ja irrota...
purista ja irrota... purista ja ...
Uusi perhe
107
on ensin kyettŠvŠ imemŠŠn ongelmitta
joka ruokinnan yhteydessŠ, sinun tŠytyy
tuntea olosi luottavaiseksi rintaruokintaprosessissa ja maitoa on oltava runsaasti
vauvasi saatavilla. Se, miten pitkŠ aika
tŠhŠn kuluu, vaihtelee.
Muista, ettŠ vauva saattaa saada tyydytyksen imemŠllŠ huvituttia, ja tŠmŠ
saattaa pidentŠŠ syšttšvŠlejŠ. Jos vauvalle
tarjotaan huvituttia tai Šidinmaidonkorviketta, se saattaa johtaa siihen, ettŠ hŠn ei
halua enŠŠ syšdŠ riittŠvŠn usein, ettŠ se
stimuloisi riittŠvŠllŠ tavalla maidontuotantoa. KeitŠ huvitutit aina ennen kŠyttšŠ.
Kaksosten imettäminen
Kaksosten saamisen ei pitŠisi estŠŠ
imettŠmistŠ. Jos olet motivoitunut ja saat
tukea ja apua ympŠrillŠsi olevilta, sen ei
tarvitse olla sen tyšlŠŠmpŠŠ kuin heidŠn
pulloruokintansakaan, pŠinvastoin. Jotkut
kaksosten Šidit imettŠvŠt molempia
vauvoja samaan aikaan. Maidontuotantoa
lisŠŠ, jos molemmat rinnat tyhjennetŠŠn
samaan aikaan.
PyydŠ ohjeita imetysneuvojalta tai
joltakulta toiselta kaksosten ŠidiltŠ, jolla on
ollut positiivisia kokemuksia imetyksestŠ.
Myšs neuvolan terveydenhoitaja voi
auttaa sinua.
Tupakointi
ImettŠville Šideille ei suositella tupakointia, ja lisŠksi suositellaan, ettŠ kukaan ei
koskaan tupakoisi vauvan lŠhettyvillŠ.
Nikotiini erittyy rintamaitoon. Rintamaidon mŠŠrŠ vŠhenee, koska tupakointi
vŠhentŠŠ maidon eritystŠ stimuloivan
108
Uusi perhe
hormonin mŠŠrŠŠ. Tupakoivat Šidit imettŠvŠt lapsiaan keskimŠŠrin lyhyemmŠn aikaa
kuin tupakoimattomat Šidit.
€lŠ koskaan tupakoi, kun olet samassa
huoneessa vauvan kanssa. Laadi ÓtupakointipolitiikkaÓ ja pyydŠ kaikkia vieraita
noudattamaan sitŠ. Ehdota vieraillesi, ettŠ
he tupakoisivat vain ulkona. Jos et itse
pysty olemaan tupakoimatta, on parasta
tehdŠ se vŠlittšmŠsti imetyksen jŠlkeen,
jotta maidossasi on mahdollisimman
vŠhŠn nikotiinia, kun vauva on valmis
seuraavaan syšttššn.
ImettŠville Šideille ei suositella nikotiinipurukumia eikŠ nikotiinilaastareita, vaikka
ne ovat hieman vŠhemmŠn haitallisia
vauvalle kuin Šidin tupakoiminen.
Tutkimukset osoittavat seuraavaa:
¥ ettŠ tupakointi raskauden aikana saattaa johtaa keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen, vauvan pieneen
syntymŠpainoon ja siihen, ettŠ vauvan
elimet ovat tavanomaista pienikokoisempia
¥ ettŠ kŠtkytkuoleman riski on 2Ð4
kertaa suurempi sen mukaan, miten
paljon tuleva Šiti tupakoi raskauden
aikana. KŠtkytkuoleman riski on
kohonnut, jos vauva altistuu tupakansavulle syntymŠn jŠlkeen ja jos
Šiti on tupakoinut raskauden aikana
passiiviselle
¥ ettŠ vauvalla, joka altistuu passiivi selle
tupakoinnille, on kohonnut riski saada
allergisia sairauksia, hengitystiesairauksia, keskikorvan tulehduksia ja
koliikkia
www.stm.fi
Lääkkeet
Jos tarvitset sŠŠnnšllisesti lŠŠkkeitŠ, tiedustele lŠŠkŠriltŠsi, pitŠisikš sinun jatkaa
nykyistŠ lŠŠkitystŠsi vai vaihtaa toiseen
valmisteeseen imetyksen ajaksi.
Imetyksen aikana vasta-aiheisia lŠŠkkeitŠ
ovat sytostaatit, jodia sisŠltŠvŠt lŠŠkeaineet, radioaktiiviset aineet, litiumi, kulta,
barbituraatit ja huumeet. Myšs uusien
lŠŠkkeiden kŠytšssŠ on noudettava
varovaisuutta, koska tiedot niiden vaikutuksesta vastasyntyneeseen ovat usein
puutteellisia.
Vieroittaminen
Useimmat vauvat viihtyvŠt ja kasvavat hyvin rintamaidolla, kunnes he ovat kuuden
kuukauden ikŠisiŠ. SiinŠ vaiheessa voit hitaasti aloittaa siirtymŠvaiheen rintamaidosta kiinteŠŠn ruokaan, joka tŠyttŠŠ vauvan
vatsan paremmin kuin maito.
ImetŠt vauvaasi vŠhemmŠn, kun hŠn alkaa
syšdŠ kiinteŠŠ ruokaa, ja saatavilla olevan
rintamaidon mŠŠrŠ vŠhenee vastaavasti.
Suositusten mukaan imetystŠ pitŠisi jatkaa
kiinteŠn ruoan rinnalla 12 kuukauden
ikŠŠn tai niin kauan kuin te molemmat
haluatte.
WHO suosittelee imetyksen jatkamista
kahden vuoden ikŠŠn saakka. Osittainenkin imetys on arvokasta, sillŠ rintamaito
parantaa immuunisuojaa ja muun ravinnon imeytymistŠ.
Voit pyytŠŠ ohjeita neuvolan terveydenhoitajaltasi.
Uudelleen aloittaminen
¥ Riisu ensin itsesi alasti vyštŠršlle
saakka. Voit kŠyttŠŠ paitaa, jonka
voit kŠŠriŠ vauvan ympŠrille, kun hŠn
loikoilee rintasi pŠŠllŠ, tai peitettŠ, joka
peittŠŠ teidŠt molemmat
¥ Riisu vauva. HŠnellŠ pitŠisi olla pŠŠllŠŠn vain vaippa
¥ Aseta vauva rintojesi vŠliin
TyytyvŠisenŠ aterian jŠlkeen
Yleisiä imetykseen
liittyviä ongelmia
Kun imetys ei onnistu
ImettŠminen ei ole aina mahdollista.
TŠmŠ saattaa johtua vauvan erityisistŠ
ominaisuuksista, esimerkiksi siitŠ, ettŠ
hŠnen imemisreßeksinsŠ ei ole kehittynyt
asianmukaisesti ennenaikaisen synnytyksen vuoksi. Vaikeuksia saattaa aiheutua
myšs rintaleikkauksen seurauksena.
NŠissŠ tapauksissa saattaa olla parasta olla
imettŠmŠttŠ ja olla vain ylpeŠ tŠhŠnastisesta valtavasta saavutuksestasi.
Jotkut naiset eivŠt halua imettŠŠ, eikŠ
tŠllšin ole asiallista painostaa heitŠ
imettŠmŠŠn. Se, imetŠtkš vai et, on oma
valintasi. Monien naisten mielestŠ imetys
on erottamaton osa ÓhyvŠn ŠidinÓ mallia.
Ei ole kuitenkaan mitŠŠn nŠyttšŠ siitŠ, ettŠ
vain imetys sinŠnsŠ johtaisi Šidin ja vauvan
vŠlisen tunnesiteen kehittymiseen. Pullon
antaminen saattaa olla vauvalle leppoisaa
Óvanhempi-ja-vauva -aikaaÓ, joka saa
hŠnet tuntemaan olonsa turvalliseksi,
rakastetuksi ja lŠheiseksi Šidin tai isŠn
kanssa.
Jos sinulta tulee riittŠvŠsti maitoa,
osittainen pulloruokinta ei ole tarpeen.
Osittainen pulloruokinta imetyksen
ohella vaikuttaa haitallisesti imetyksen
jatkamiseen.
Pulloruokinnasta saattaa koitua etujakin:
¥ €idillŠ ja isŠllŠ on mahdollisuus syšttŠŠ
vauvaa tasavertaisesti
¥ Mahdollisuus seurata tarkemmin,
miten paljon vauva syš
Olipa sinulla mitŠ tahansa imetykseen liittyviŠ kysymyksiŠ tai ongelmia, voit pyytŠŠ
niihin apua neuvolan terveydenhoitajalta.
www.imetys.fi
¥ Usein vauva nukahtaa. Kun hŠn herŠŠ,
tarjoa hŠnelle rintaasi. Vauvan on usein
helpompi tarttua rintaan, jos hŠn ei ole
kovin nŠlkŠinen
¥ Nauti keskinŠisestŠ lŠheisyydestŠnne
ja ole kŠrsivŠllinen
¥ HyvŠksy muiden apu ja anna heidŠn
huolehtia itsestŠsi
Uudelleen aloittaminen
Jos vauvalla on vaikeuksia tarttua rintaan
tai jos imettŠminen ei vain ole aiemmin
onnistunut, voit aloittaa uudelleen. Teet
tŠmŠn siten, ettŠ luotte uudelleen kiinteŠn
tunnesiteenne, joka liittyi ensimmŠisiin pariin tuntiin yhdessŠ synnytyksen jŠlkeen.
TŠmŠ on keino auttaa vauvaa lšytŠmŠŠn
jŠlleen luonnolliset vaistonsa ja saada Šiti
rentoutumaan ja uskomaan uudelleen siihen, ettŠ imettŠminen on hŠnelle ja hŠnen
vauvalleen mahdollista. Jos imetyksessŠ
on ollut pitkŠ tauko, kannattaa hakea
Uusi perhe
109
asianmukaista ja jatkuvaa imetysohjausta
imetyksen uudelleen kŠynnistŠmiseksi ja
maitomŠŠrŠn lisŠŠmiseksi. Vauvan kasvun
ja voinnin seuranta on tŠrkeŠŠ riittŠvŠn
ravinnonsaannin varmistamiseksi. Voitte
aloittaa uudelleen milloin tahansa.
IsŠllŠ saattaa myšs olla tarve saada vauvanne lŠhelleen. EhkŠ jotakin oli esteenŠ
ensimmŠisessŠ kontaktissanne tai ehkŠ
vauvanne on ollut sairaana.
Monien mielestŠ vauvan pitŠminen lŠhellŠ
omaa kehoa on hyvin emotionaalinen
kokemus.
Maidontuotannon edistäminen
On tavanomaista, ettŠ on tiettyjŠ aikoja
pŠivŠstŠ tai kokonaisia pŠiviŠ, jolloin
sinusta tuntuu, ettŠ maitoa ei tule
riittŠvŠsti.
Liian vähän maitoa
Liian paljon maitoa
¥ Aseta vauva usein molemmille rinnoillesi, mahdollisuuksien mukaan joka
toinen tunti. Varmista, ettŠ vauvasi
on lopettanut toisen rinnan imemisen
ennen kuin tarjoat hŠnelle toista
¥ Anna vauvasi imeŠ, kun hŠn on nŠlkŠinen
¥ Ihokontakti lapseen lisŠŠ maidontuotantoa
¥ ImetŠ myšs yšllŠ
¥ Tarkkaile merkkejŠ siitŠ. ettŠ vauvallasi on kyllŠinen olo, ja noudata nŠitŠ
merkkejŠ
¥ Varmista, ettŠ vauvasi kŠyttŠŠ oikeaa
imemistekniikkaa joka kerta Ð tŠmŠ on
paras keino kiihdyttŠŠ maidontuotantoasi
¥ €lŠ anna vauvasi imeŠ liikaa, jos hŠn ei
ole todellisuudessa nŠlkŠinen Ð mitŠ
enemmŠn hŠn imee, sitŠ enemmŠn
maidontuotantosi kiihtyy
¥ Istu tai makaa rennosti imettŠessŠsi.
TŠllŠ tavoin heruminen on tehokkaimmillaan
¥ LypsŠ maitoasi (kŠsin tai pumpulla), jos
sitŠ on enemmŠn kuin vauvasi jaksaa
syšdŠ ja rintarauhasesi alkavat tukkeutua, koska rintasi ovat niin tŠynnŠ
maitoa. Muista kuitenkin, ettŠ mitŠ
enemmŠn maitoa lypsŠt, sitŠ enemmŠn
sitŠ tuotat
¥ LepŠŠ mahdollisimman paljon ja juo
riittŠvŠsti
¥ Voit lypsŠŠ hieman maitoa (kŠsin tai
pumpulla) sen jŠlkeen kun vauvasi on
lopettanut syšmisen
¥ €lŠ anna vauvallesi huvituttia
¥ HyvŠksy se, ettŠ sinun on kŠytettŠvŠ
muutama pŠivŠ siten, ettŠ ehdit tehdŠ
tuskin mitŠŠn muuta kuin imettŠŠ ja
levŠtŠ
PidŠ lasta iho ihoa vasten
110
Uusi perhe
¥ Anna vauvan lopettaa ensimmŠisen
rinnan imeminen ennen kuin tarjoat
hŠnelle toista
Monet vauvat nŠyttŠvŠt myšs haluavan
imeŠ tiheŠmmin iltaisin, jolloin monista
ŠideistŠ tuntuu, ettŠ heillŠ on vŠhemmŠn
maitoa. TŠmŠ ei ole epŠtavallista, sillŠ
maidontuotanto vaihtelee vuorokauden
aikana. On aikoja, jolloin vauvan ruokahalu kasvaa. TŠmŠ tapahtuu normaalisti
5Ð6 viikon iŠssŠ ja uudelleen noin kolmen kuukauden iŠssŠ. Tuolloin vauvan
on imettŠvŠ useammin. TŠmŠ kiihdyttŠŠ
maidontuotantoasi ja sopeuttaa sen vauvan tarpeiden mukaan. Huomaat nŠmŠ
yllŠttŠvŠt ruokahalun lisŠykset myšs
silloin, jos haluat sŠŠnnellŠ imetysaikoja.
Liian vŠhŠinen maidontuotanto saattaa
johtua myšs siitŠ, ettŠ vauva ei ime
riittŠvŠn usein tai riittŠvŠn pitkŠŠn, ja se
saattaa johtua siitŠ, ettŠ vauva ei tartu
rintaan riittŠvŠn hyvin, tai siitŠ, ettŠ olet
ahdistunut, minkŠ vuoksi maito ei heru
helposti.
Arvioi, miten vauvasi voi yleisesti. Jos
olet huolissasi hŠnen voinnistaan, ota
yhteyttŠ neuvolan terveydenhoitajaanne
tai lŠŠkŠriinne.
On tavanomaista, ettŠ maitosi maistuu
hieman erilaiselta silloin, kun sinulla olisi
normaalisti ovulaatio tai kuukautiset.
Saattaa kŠydŠ niin, ettŠ vauvasi kieltŠytyy
imemŠstŠ rintaa, kunnes hŠn tottuu
makuun.
Liian paljon maitoa
Jotkut naiset tuottavat enemmŠn maitoa
kuin vauva tarvitsee. Maidontuotantosi
mukautuu kuitenkin vŠhitellen vauvasi
tarpeisiin. Jos vauvasi ei tyhjennŠ rintaasi, maidontuotantosi vŠhenee vŠhitellen.
Rintojesi pitŠisi tuntua imetyksen jŠlkeen
pehmeiltŠ, eikŠ niissŠ saisi olla pakkautunutta maitoa. NiitŠ ei voida kuitenkaan
tyhjentŠŠ kokonaan maidosta.
Jos sinulla on enemmŠn maitoa kuin vauvasi tarvitsee, voit myydŠ sitŠ Šidinmaitokeskukseen, joka sijaitsee synnytysairaalasi yhteydessŠ. SiellŠ maitosi kŠytetŠŠn
pienimpien keskosten syšttŠmiseen.
PyydŠ nŠistŠ sairaaloista lisŠohjeita.
Sinulta testataan HIV-vasta-aineet sekŠ
B- ja C-hepatiitti, ennen kuin sairaala voi
hyvŠksyŠ maitosi.
Tukkeutunut maitotiehyt tai
rintatulehdus
¥ Ota ennen imetystŠ kuuma suihku
tai kylpy tai lŠmmitŠ aluetta, jolla tukkeutunut maitotiehyt sijaitsee. TŠmŠ
auttaa avaamaan tiehyttukoksen
¥ Aseta lapsi rinnallesi siten, ettŠ hŠnen
kielensŠ on siinŠ rinnan alueella, jolla
tukkeutunut maitotiehyt sijaitsee. Jos
tiehyttukos on rinnan alapuolella, voit
asettaa vauvan hoitopšydŠlle siten,
ettŠ hŠnen pŠŠnsŠ on kŠŠntyneenŠ
sinuun pŠin, ja seisoa hŠnen ylŠpuolellaan, kun hŠn imee. Vauva tyhjentŠŠ
todennŠkšisimmin sen rinnan osan,
missŠ hŠn kŠyttŠŠ kieltŠŠn maidon
lypsŠmiseen
¥ Hiero imettŠessŠsi varovasti kevyin
sormin tukkeutuneen maitotiehyen
pŠŠltŠ nŠnnisi suuntaan
¥ KŠsittele rintojasi hellŠsti, jotta et
vahingoita rintakudosta
¥ Mene sŠnkyyn, pidŠ itsesi lŠmpimŠnŠ
ja lepŠŠ. PyydŠ jotakuta huolehtimaan
itsestŠsi
¥ Jatka imetystŠ tiheŠsti, noin joka toinen
tunti, vaikka imettŠminen sattuisikin
¥ LypsŠ maitoa kŠsillŠsi tai rintapumpulla, kun vauvasi on lopettanut ruokailun, kunnes rinta tuntuu pehmeŠltŠ
libero.fi
¥ Keskustele lŠŠkŠrisi kanssa, jos et saa
maitoa liikkumaan nŠnniŠsi kohti tai jos
olosi ei ole parempi 12 tunnin kuluessa
Tukkeutunut maitotiehyt tai
rintatulehdus
Voit estŠŠ maitotiehyeiden tukkeutumisen vaihtelemalla imetysasentoja, jotta
vauva saa imeŠ maitoa rintojesi kaikista
osista. Varmista, ettŠ vauva tarttuu
rintaan oikein. Tarkista rintasi joka syštšn
jŠlkeen nŠhdŠksesi, ovatko ne pehmeŠt
ja ettei niissŠ ole hyvin arkoja alueita
merkkinŠ maitotiehyeiden tukkeutumisesta.
VŠltŠ tiukkoja rintaliivejŠ ŠlŠkŠ purista
maitotiehyeitŠ sormillasi.
Huolehdi siitŠ, ettŠ rintasi eivŠt saa kylmŠŠ. KŠytŠ villaisia tai silkkisiŠ liivinsuojia
Ð ne pitŠvŠt rintasi lŠmpiminŠ.
Tukkeutunut maitotiehyt tuntuu aralta
kyhmyltŠ rinnassa. Rintasi tuntuvat
kuumilta, aroilta ja punaisilta, ja alueella,
josta tukkeutuminen alkoi, on kova
kyhmy. LŠmpšsi saattaa nousta nopeasti
ja tunnet itsesi lopen uupuneeksi tai
saat ßunssan kaltaisia oireita. Tarvitset
kŠrsivŠllisyyttŠ avataksesi tukkeutuneet
maitotiehyet.
Jos et saa niitŠ avatuksi ja lŠmpšsi ei
ole alentunut 12 tunnin kuluessa, tŠmŠ
saattaa viitata siihen, ettŠ sinulla on rintatulehdus. Ota yhteys lŠŠkŠriisi. Sinun
pitŠisi jatkaa rintaruokintaa imetystŠ
huolimatta.
Uusi perhe
111
Arat tai haljenneet nännit
¥ Varmista, ettŠ vauva tarttuu rintaasi
oikein
¥ Tarjoa vauvalle rintaasi, jos hŠn osoittaa nŠlŠn merkkejŠ. Pakkautuneeseen
rintaan on vaikea tarttua, ja nŠlkŠinen
vauva voi imeŠ hyvin tehokkaasti
¥ LypsŠ hieman maitoa kŠsin ennen kuin
asetat vauvan rinnallesi. TŠmŠ helpottaa hŠnen tarttumistaan ja maitosi alkaa
herua
¥ On tŠrkeŠŠ rentoutua ja hengittŠŠ
syvŠŠn ennen kuin asetat vauvan
rinnallesi. Se helpottaa kipua
¥ Voit asettaa vauvan vŠhemmŠn aralle
rinnallesi ja siirtŠŠ hŠnet aralle puolelle,
kun maitosi heruu
Arat tai haljenneet nännit
EnsimmŠisinŠ parina pŠivŠnŠ synnytyksen jŠlkeen nŠnnisi saattavat tuntua
aroilta, kun lapsi laitetaan rinnallesi. Jos
vauvan imemisote ei ole oikea, nŠnnisi
saattavat tuntua aroilta sen jŠlkeenkin,
koska nŠnniin kohdistuva imuteho on liian
voimakas. TŠmŠ vahingoittaa nŠnniŠ ja
aiheuttaa arkuutta ja halkeamia.
Kun vauva tarttuu rintaan oikein, kipu hellittŠŠ yleensŠ muutamassa pŠivŠssŠ, kun
arkuus ja halkeamat ovat parantuneet.
Nännitulehdus
Kivuliaan imetyksen syynŠ saattaa olla
sammas, Candida-suvun sienen aiheuttama infektio nŠnneissŠsi. NŠnnitulehdus
saattaa iskeŠ senkin jŠlkeen, kun olet jo
imettŠnyt jonkin aikaa ongelmitta. Antibioottikuurin jŠlkeen todennŠkšisyys saada
nŠnnitulehdus on suurempi.
¥ Ole hyvin tarkka siinŠ, miten irrotat
vauvan rinnastasi. Aseta sormi vauvan
suun kulmaan ja irrota hŠnet hellŠsti
¥ €lŠ kuivaa nŠnnejŠsi puhdistaaksesi
maidon ja vauvan syljen. Varmista, ettŠ
nŠnnisi saavat ilmaa, jotta ne pŠŠsevŠt
paranemaan
¥ VŠltŠ kosteita liivinsuojia. PidŠ rintasi
kuivina ja lŠmmitŠ niitŠ villaisilla tyynyillŠ, jotka on kŠsitelty lanoliinilla
¥ Jos imetys sattuu liikaa, lypsŠ maitosi
pŠivŠn tai parin ajan (kŠsin tai pumpulla) ja syštŠ maito vauvallesi kupista tai
lusikalla
Imetyshetki
112
Uusi perhe
Sammas voi aiheuttaa polttavaa, kirvelevŠŠ ja kutittavaa kipua. Voit myšs tuntea
rinnoissasi iskevŠŠ kipua, kuin veitsi olisi
lyšty niihin. Kipu voi tuntua imetyksen
aikana tai sen jŠlkeen taikka imetysten
vŠlissŠ. Pienten haavaumien ja halkeamien parantuminen kestŠŠ pitkŠŠn.
NŠnnisi saattavat olla punaiset, kiiltŠvŠt
tai hilseilevŠt.
Myšs vauvasi suuhun saattaa muodostua valkoista sammasta, joka voi levitŠ
hŠnen suolistonsa kautta vaippa-alueelle.
EmŠttimeesi saattaa tulla hiivasienitulehdus ja perŠaukkoasi ympŠršivŠ alue voi
punottaa.
Keskustele lŠŠkŠrisi kanssa lŠŠkehoidosta. On tŠrkeŠŠ, ettŠ sekŠ sinut ettŠ vauva
hoidetaan.
Voit hoitaa lievŠt sammastapaukset itse
valelemalla rintasi puolukalla ennen
jokaista imetystŠ ja imetyksen jŠlkeen.
PidŠ ympŠristšsi rauhallisena ja varmista,
ettŠ rintasi saavat valoa ja ilmaa. Vaihda
liivinsuojukset joka kerta imetyksen
jŠlkeen. Varmista, ettŠ kŠytŠt lakanoita,
pyyhkeitŠ ja puuvillarintaliivejŠ, jotka
voidaan pestŠ 60 asteessa. Tekokuituiset
rintaliivit saattavat lisŠtŠ sammasta, koska
se pitŠŠ ihosi kosteampana ja lŠmpimŠnŠ.
€lŠ syš liikaa makeita, sokerisia ruokia.
Ne saattavat kiihdyttŠŠ sienten kasvua.
Jos vauvalla on sammaslaikkuja suussaan,
niitŠ voidaan yrittŠŠ poistaa puolukalla. Jos kŠytŠt pulloa ja tutteja, niitŠ on
kiehutettava 10 minuutin ajan pŠivittŠin.
Kun sieni-infektio on parantunut, sinun
on ostettava uudet tutit ja pullot. Kysy
tarkempia ohjeita neuvolastasi.
Kireä kielijänne
Joskus vauvan kielijŠnne on liian lyhyt.
Sen vuoksi vauva ei kykene lypsŠmŠŠn
maitoa kielellŠŠn. HŠn haluaa rintaa
koko ajan saadakseen maitoa, ja nŠnnisi
saattavat halkeilla, koska hŠn ei kykene
tarttumaan nŠnniin oikein.
Jos vauvan kieli on sydŠmen muotoinen
ja hyvin lyhyt, kun hŠn tyšntŠŠ kielensŠ
ulos, lŠŠkŠrin tekemŠ pieni viilto kielijŠnteeseen ratkaisee tŠmŠn ongelman.
Vauva tuntee sitŠ tuskin lainkaan.
Keskustele asiasta synnytyssairaalassa
taikka neuvolan terveydenhoitajanne tai
lŠŠkŠrinne kanssa.
Matalat tai sisäänpäin
kääntyneet nännit
Kykenet imettŠmŠŠn, vaikka nŠnnisi olisivat matalat tai sisŠŠnpŠin kŠŠntyneet.
NŠnniesi muodolla on vŠhemmŠn mer-
kitystŠ kuin niitŠ ympŠršivŠn kudoksen
joustavuudella. Se ratkaisee sen, kykeneekš vauvasi tarttumaan rintaasi. Rintasi
ja nŠnnisi kehittyvŠt raskauden aikana,
joten et voi tietŠŠ etukŠteen, onko ongelmia luvassa. HyvŠksy apu ja tuki, jota
saat kŠtilšltŠ ja muulta synnytyssairaalan
henkilšstšltŠ.
Jos vauva ei kykene tarttumaan nŠnniin
lainkaan, rintakumi saattaa olla ratkaisu.
Se on ohut, lŠpinŠkyvŠ silikonilevy, jossa
on keinonŠnni.
Rintakumin kŠyttŠminen saattaa johtaa
maidontuotannon vŠhentymiseen, koska
rinta ei saa suoraa stimulaatiota. TŠmŠ
merkitsee sitŠ, ettŠ sinun on ehkŠ tarpeen
imettŠŠ useammin tai kiihdyttŠŠ maidontuotantoa lypsŠmŠllŠ ylimŠŠrŠistŠ maitoa.
Rintaleikkaukset
Jos sinulle on tehty mikŠ tahansa rintaleikkaus, sinun pitŠisi keskustella siitŠ terveydenhoitajasi kanssa raskautesi aikana.
Ei ole aina mahdollista sanoa etukŠteen,
kykenetkš imettŠmŠŠn, koska se riippuu
siitŠ, millainen leikkaus on ollut. Aina
kannattaa yrittŠŠ. Saatat tarvita hieman
ylimŠŠrŠistŠ pŠŠttŠvŠisyyttŠ ja hyvŠŠ
tukea. HyvŠksy sairaalan kŠtilšiden, neuvolan terveydenhoitajanne tai imetystŠ
tukevan jŠrjestšn tuki.
Vaikka et olisi kyennyt imettŠmŠŠn
ensimmŠistŠ lastasi siten kuin olisit
halunnut, voit onnistua imettŠmŠŠn tŠtŠ
vauvaa.
Rintojen pienennys
Jos nŠnneissŠsi on edelleen runsaasti maitotiehyitŠ, joissa on hermot ja
Matalat tai sisäänpäin
kääntyneet nännit
¥ Varmista, ettŠ olet rauhallisessa ympŠristšssŠ, kun asetat vauvan rinnalle
¥ Voit ehkŠ pitŠŠ vauvaa iho ihoa vasten
¥ Hiero tai muotoile nŠnniŠsi ja sitŠ
ympŠršivŠŠ nŠnnipihaa
¥ Suipenna nŠnniŠsi, jotta vauva kykenee tarttumaan siihen
¥ LypsŠ kŠdellŠsi vauvalle nuoltavaksi
muutama maitopisara, jotta hŠn tietŠŠ
saavansa ruokaa
¥ VedŠ nŠnnisi ulos rintapumpulla, ellei
se onnistu sormin
¥ Kokeile erilaisia imetysasentoja
¥ Jos vauva ei kykene tarttumaan nŠnniin, lypsŠ maitoa ja juota se hŠnelle
kupista
¥ Joskus vauvan on helpompi tarttua
nŠnniin sen jŠlkeen, kun maito on
herunut rintoihin
¥ Jos et saa mitenkŠŠn vauvaasi tarttumaan nŠnniisi, kŠytŠ rintakumia
verenkierto, on hyvin todennŠkšistŠ, ettŠ
imetys onnistuu.
Monissa tapauksissa kykenet imettŠmŠŠn
vauvaasi hŠnen elŠmŠnsŠ alkuvaiheessa
Ð myšhemmin voit ehkŠ tarjota rintamaidon lisŠksi Šidinmaidonkorviketta.
Uusi perhe
113
Rintojen suurennus
Implantit vievŠt paljon tilaa, jossa pitŠisi
normaalisti olla maitorauhasia.
Saatat sen vuoksi joutua imettŠmŠŠn useammin, koska rinnoissasi ei ole tilaa kovin
runsaalle maitomŠŠrŠlle yhdellŠ kertaa.
Verrattuna rintojen pienennykseen mahdollisuutesi imettŠmiseen ovat kuitenkin
paremmat.
Lävistys
SekŠ itse lŠvistysmenettely ettŠ sen
jŠlkeinen arpeutuminen saattavat
tarkoittaa sitŠ, ettŠ maitotiehyesi ovat
vaurioituneet. TŠmŠ tarkoittaa sitŠ, ettŠ
maito ei pŠŠse ulos ja ettŠ saatat saada
rintatulehduksen.
HyvŠ kontakti vauvaan pulloruokinnassa
114
Uusi perhe
Äidinmaidonkorvikkeet
Jos Šiti ei syystŠ tai toisesta voi imettŠŠ,
vauvaa ruokitaan Šidinmaidonkorvikkeella. Markkinoilla on sekŠ valmiita nestemŠisiŠ ettŠ jauheen muodossa olevia
korvikkeita. NestemŠinen Šidinmaidonkorvike soveltuu ravinnoksi sellaisenaan.
Jauhemainen korvike sekoitetaan keitettyyn, jŠŠhdytettyyn veteen. Pakkauksen
valmistusohjeita tulee tarkoin noudattaa.
€idinmaidonkorvikkeet on yleensŠ
valmistettu lehmŠnmaidosta, jonka ravitsemuksellista sisŠltšŠ on muutettu siten,
ettŠ se jŠljittelee rintamaitoa. LehmŠnmaidolle allergisille lapsille on kehitetty
soijapohjaisia imevŠisten erityisvalmisteita, joita saa apteekeista.
KiinteŠŠn ruokaan siirryttŠessŠ (noin
4Ð6 kk) lapselle ryhdytŠŠn tarjoamaan
Šidinmaidonkorvikkeen sijaan vieroitusvalmistetta. Vieroitusvalmiste muodostaa
silloin pŠŠasiallisen nesteosuuden lapsen
ruokavaliossa.
Terveysviranomaiset suosittelevat, ettŠ
valmistat vain yhden korvikeaterian
kerrallaan estŠŠksesi bakteerien lisŠŠntymisen. TŠmŠ pŠtee keskosiin sinŠ aikana,
jona heille syštetŠŠn vain Šidinmaidonkorviketta, ja tŠysiaikaisiin vauvoihin
ensimmŠisten kahden elinkuukauden
aikana.
Jos olet poissa kotoa, sinun tŠytyy ottaa
mukaasi puhdas, steriloitu pullo, jossa on
kiehutettua vettŠ, ja lisŠtŠ jauhe vasta sitten, kun on vauvan ruoka-aika. €lŠ kŠytŠ
koskaan termospulloa lŠmpimŠn Šidinmaidonkorvikkeen varastoimiseen. Jos
maitoa pidetŠŠn lŠmpimŠnŠ pidempŠŠn,
bakteerit lisŠŠntyvŠt huikeaa vauhtia ja
vaarantavat vauvasi terveyden.
KŠytŠ aina tasamittoja ja tŠsmŠllistŠ
vesimŠŠrŠŠ. Jos kŠytŠt liian vŠhŠn
jauhetta veden mŠŠrŠŠn nŠhden, vauvasi
saa liian vŠhŠn energiaa ja liian vŠhŠn
ravinteita. Jos kŠytŠt liian paljon jauhetta
veden mŠŠrŠŠn nŠhden, tŠmŠ rasittaa
vauvan munuaisia eikŠ hŠn saa riittŠvŠsti
nestettŠ.
Kaikki vauvat ovat kooltaan ja luonteeltaan erilaisia. TŠmŠ nŠkyy heidŠn
kŠyttŠytymisessŠŠn ja ruokailutottumuksissaan. Kokeile pulloruokinnan ajoitusta,
kunnes lšydŠt pŠivittŠisen rutiinin, joka
on sopivin sekŠ itsellesi ettŠ vauvallesi.
Tarjoa vauvalle pulloa, kun hŠn osoittaa
nŠlŠn merkkejŠ. HyvŠksy se, ettŠ hŠn ei
aina syš samaa mŠŠrŠŠ, ŠlŠkŠ painosta
hŠntŠ tyhjentŠmŠŠn pulloaan. €idinmaidonkorvike on hankalampaa sulattaa kuin
rintamaito. TŠstŠ syystŠ vauvasi saattaa
tuntea olonsa kyllŠiseksi pidempŠŠn kuin
jos hŠnelle olisi syštetty rintamaitoa.
Pulloruokinta-asento
PidŠ vauva lŠhellŠ itseŠsi, kun ruokit
hŠntŠ pullosta, jotta teillŠ on katsekontakti. Vauvasi tarvitsee kontaktia ja haluaa
tuntea olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi
syšdessŠŠn.
Älä anna vauvan maata
yksinään, kun hän syö
Vitamiinit, vesi ja
vauvan ensimmäiset
kiinteät ruoat
Kaikki vauvat tarvitsevat D-vitamiinitŠydennystŠ kahden viikon ikŠisestŠ
alkaen. D-vitamiini ja kalsium vahvistavat
yhdessŠ vauvasi luita. D-vitamiinin puute
voi aiheuttaa riisitautia, joka johtaa luiden
epŠmuodostumiin.
Se, miten paljon D-vitamiinia vauvallesi tŠytyy antaa, riippuu valmisteesta.
Suosittelemme, ettŠ annat vauvallesi
D-vitamiinitŠydennystŠ pŠivittŠin kahden
viikon iŠstŠ lŠhtien neuvolan antaman
ohjeistuksen mukaisesti. Lapsille,
joilla on tumma iho tai joiden vartalo on
yleensŠ peitetty vaatteilla kesŠaikaan,
pitŠisi antaa D-vitamiinitŠydennystŠ koko
lapsuuden ajan Ð ja heidŠn pitŠisi todennŠkšisesti jatkaa D-vitamiinitŠydennyksen ottamista lŠpi koko elŠmŠn.
Aseta muutamia tippoja lypsettyŠ maitoa
teelusikkaan ja lisŠŠ siihen D-vitamiinitipat. TŠllŠ tavoin vŠltŠt sen, ettŠ tipat
tarttuvat lusikkaan.
Helpoin tapa muistaa tippojen antaminen vauvallesi on tehdŠ se tiettyyn
aikaan joka pŠivŠ. Keskoset tarvitsevat
enemmŠn ja myšs muita vitamiineja kuin
tŠysiaikaisina syntyneet vauvat. Saat yksityiskohtaiset ohjeet synnytyssairaalan
lastenosastolta.
Ruokailutavoitteet imeväisiässä:
¥ TŠysimetys 6 kuukauden ikŠŠn
¥ Osittainen imetys: 6-12 kuukauden
iŠssŠ kiinteiden lisŠruokien ohella
¥ Rintamaidon puuttuessa teollinen
Šidinmaidonkorvike
¥ D-vitamiinia valmisteena
¥ Joustava kiinteiden lisŠruokien
antaminen lapsen tarpeiden, kasvun
ja valmiuksien mukaan, viimeistŠŠn 6
kuukauden iŠssŠ
¥ Mehupullon vŠlttŠminen
¥ Suolan ja sokerin vŠlttŠminen
¥ Monipuolinen ruokavalio ja sŠŠnnšlliset ateriat ensimmŠisen ikŠvuoden
lopulla
¥ Ruoan karkeuttaminen suun hienomotoriikan ja pureskelun kehittŠmiseksi
¥ Perheen yhteiset ateriat vŠhitellen
toisella vuosipuoliskolla
Kiinteän ravinnon aloittaminen
Kuuden kuukauden iŠstŠ alkaen sinun
pitŠisi aloittaa hitaasti kiinteŠn ravinnon
syšttŠminen ja lisŠtŠ sen osuutta vŠhitellen. Suunnilleen tŠssŠ vaiheessa alat
usein huomata, ettŠ vauva ei enŠŠ tunne
oloaan kyllŠiseksi pelkŠstŠŠn rintamaidosta tai Šidinmaidonkorvikkeesta. Jos
lapsi on ruokittu tŠhŠn asti Šidinmaidonkorvikkeella, hŠnelle ryhdytŠŠn nyt sen
tilalla tarjoamaan nestemŠisenŠ ravintona
vieroitusvalmistetta.
Lastenneuvolan terveydenhoitajanne
voi antaa sinulle hyviŠ ohjeita vauvojen
ruokavaliosta ja ohje- ja reseptivihkosen.
Anna aluksi vauvasi vain maistaa lusikasta uusia ruokalajeja. On tŠrkeŠŠ, ettŠ
hŠn tottuu hitaasti lusikalla tarjottavaan
ruokaan ja uusien ruokalajien makuun.
Kukin uusi ruoka aloitetaan yksi kerrallaan. Voit pŠŠttŠŠ keittŠŠ vauvan ruoan
itse tai ostaa valmista vauvanruokaa.
Riippumatta siitŠ, mitŠ pŠŠtŠt tehdŠ, on
suositeltavaa, ettŠ vauvasi ensimmŠiset
lusikalliset ovat melko lšysiŠ. Jatka vauvasi imettŠmistŠ tai vieroitusvalmisteen
antamista.
¥ Omatoimisen syšmisen harjoittelu
¥ VŠhittŠinen tuttipullosta luopuminen
viimeistŠŠn noin vuoden iŠssŠ
LŠhde: STM:n julkaisu Lapsi, perhe ja ruoka
Uusi perhe
115
116
Synnytys
Kun vauva on
¥ viisi kuukautta, hŠn osaa liikuttaa
kieltŠŠn suun takaosaan ja kŠyttŠŠ
huuliaan syšdŠkseen lusikasta
¥ kuusi kuukautta, hŠn osaa kŠyttŠŠ leukojaan pureksimiseen. Kun annokset
suurenevat ja vauvasi aterioista tulee
kiinteŠmpiŠ, kiinteŠ ruoka muodostaa
koko aterian, joka voi vŠhitellen korvata rinnasta tai pullosta saatavat ateriat
¥ kun alat antaa vauvallesi puuroa,
voit tarjota ensimmŠisenŠ puurona
veteen keitettyŠ kaurapuuroa. Kun alat
syšttŠŠ vauvallesi vihanneksia, voit
sekoittaa porkkanoita, maissia, parsakaalta, herneitŠ ja kesŠkurpitsaa hŠnen
perunamuusiinsa. HedelmŠt ja marjat,
kuten kypsŠt omenat ja pŠŠrynŠt, persikat, banaanit ja marjoista erityisesti
mustikatsoveltuvat hyvin varhaisiksi
lusikalla nautittaviksi aterioiksi.
¥ seitsemŠn kuukautta, hŠn osaa yleensŠ
istua ja olla syštettŠvŠnŠ
¥ kahdeksan kuukautta, hŠn yleensŠ
osaa hienontaa ruoan hampaillaan.
HŠn osaa pureksia pienen annoksen
kuivaa ruokaa sekoittamalla sen
sylkeen ja pystyy vŠhitellen syšmŠŠn
pieniŠ paloja ruisleipŠŠ ja pehmeitŠ
keitettyjŠ vihanneksia. Vauvasi kŠyttŠŠ
nyt ehkŠ pinsettiotetta pitŠŠkseen
esimerkiksi pientŠ ruisleipŠpalaa peukalonsa ja etusormensa vŠlissŠ. HŠn
kykenee nyt myšs juomaan kupista
Jos vauva kurottautuu ottamaan sinun
ruokaasi, on hyvŠ antaa hŠnen maistaa
sitŠ hieman
Omia merkintöjä
¥ 9Ð12 kuukautta, hŠn alkaa osallistua
perheen yhteisiin ruokailuhetkiin,
mutta ei vielŠ vŠlttŠmŠttŠ syšsamaa
ruokaa kuin muu perhe. HŠn kykenee
nyt pureskelemaan ja ottamaan palan
leivŠstŠ itse. Ruoan tulee olla asteittain
karkeampaa, jotta lapsi tottuu hienontamaan ja nielemŠŠn lopulta tavallista
ruokaa. HŠn tarvitsee harjoitusta
saadakseen lusikan suuhunsa, mutta
on hyvŠ antaa hŠnelle oma lusikka.
Tulevina kuukausina vauvasi oppii
syšmŠŠn lusikalla ja ottamaan ruokaa
haarukalla Ð lŠhes sotkematta. Anna
vauvasi syšdŠ itse lusikalla ja sormillaan Ð sillŠ tavoin hŠn oppii
Vieraile sivuilla http://www.stm.Þ/hyvinvointi/terveydenedistaminen/ravitsemussuositukset, joilla voit
lukea enemmŠn tŠstŠ aiheesta, tai lue opas ImevŠisikŠisen lapsen ruoka,joka on Sosiaali- ja terveysministerišn
julkaisema.
Voit tilata kirjan KŠtilšliiton toimistolta.
Uusi perhe
117
Vastasyntynyt
Vastasyntynyt kŠyttŠŠ aikansa hiljaisen
valveillaolon, aktiivisen valveillaolon,
itkun, uneliaisuuden, hiljaisen unen tai
aktiivisen uneksimisvaiheen jaksoissa.
Uni
Pikkulapsilla voi olla hyvin erilaiset
nukkumistottumukset. Jotkut nukkuvat paljon, toiset eivŠt, ja he nukkuvat
mielestŠsi ehkŠ liian vŠhŠn. Vastasyntyneet nukkuvat keskimŠŠrin 16 tuntia
vuorokaudessa. He eivŠt erota yštŠ ja
pŠivŠŠ toisistaan.
Kun vauva nukkuu, hŠn kŠy lŠpi unen
eri vaiheita. TŠstŠ syystŠ hŠn nukkuu
joskus hyvin hiljaa ja joskus hŠn nŠyttŠŠ
nukkuvan rauhattomasti. Noin puolet
vastasyntyneen uniajasta on aktiivista
unen kevyen vaiheen unta, jota kutsutaan REM-uneksi (Rapid Eye Movement). Vauva hengittŠŠ epŠsŠŠnnšllisesti, liikkuu, hymyilee, liikuttaa kŠsiŠŠn
ja jalkojaan ja saattaa uikuttaa ja itkeŠ
unissaan. Vauva herŠŠ hetkeksi useita
kertoja tŠmŠn vaiheen aikana, vaikka et
ehkŠ havaitse sitŠ.
Voit helposti hŠiritŠ vauvaasi, jos arvelet
hŠnen olevan hereillŠ. Ellet ole varma,
odota niin kauan kuin olet varma.
Jos vauva on syvŠn unen vaiheessa, hŠn
on tŠysin rentoutunut, ja hŠnen herŠttŠmisensŠ on hyvin vaikeaa.
Vastasyntyneet tarvitsevat paljon unta ja
he osoittavat usein vŠsymyksen merkkejŠ jo sen jŠlkeen kun he ovat olleet
hereillŠ 1Ð2 tuntia. On tŠrkeŠŠ auttaa
heidŠt nukahtamaan uudelleen. Sivele
esimerkiksi vauvan silmiŠ hyvin hellŠsti
Ð tŠmŠ voi olla hyvŠ tapa aloittaa hyvŠt
unitottumukset. Vastasyntynyt tarvitsee
nukahtaakseen usein vanhempien syliŠ ja
vanhemman rauhoittavien sydŠmenlyšntien kuulemista.
IsŠ ja vastasyntynyt vauva
118
Uusi perhe
libero.fi
Kun vauva on pari kuukautta vanha ja
haluat hŠnen nukahtavan, ŠlŠ innosta
hŠntŠ juuri ennen tŠtŠ vaan anna hŠnen
rauhoittua. HŠn ei kykene nukahtamaan,
jos olet juuri kutitellut hŠntŠ.
Huomaa, kun vauvasi osoittaa vŠsymyksen merkkejŠ Ð joskus vauvat itkevŠt
siksi, ettŠ he ovat nŠlkŠisiŠ, joskus siksi,
ettŠ he ovat vŠsyneitŠ, joskus he ovat
sekŠ nŠlkŠisiŠ ettŠ vŠsyneitŠ. On hyvŠ
ottaa kŠyttššn vakiintuneet, ennen nukkumaanmenoa suoritettavat rituaalit, joita
noudatat pannessasi vauvan nukkumaan.
Aterioihin liittyy tiettyjŠ vakiintuneita
rutiineja, jotka tarkoittavat sitŠ, ettŠ
vauva tietŠŠ, mitŠ odottaa, ja vastaavasti
on hyvŠ noudattaa suurin piirtein samoja
rutiineja aina kun panet vauvan nukkumaan. Monet vauvat haluavat esimerkiksi unirievun eli sideharsokankaan, jota
he pitŠvŠt kasvojensa vieressŠ. Saattaa
olla myšs hyvŠ ajatus antaa vauvalle
pehmolelu tai selattava kirja sŠnkyyn,
mutta liian monet lelut estŠvŠt hŠnen
nukahtamisensa.
Vauvan on helpompi nukkua, jos hŠnellŠ
ei ole liian paljon virikkeitŠ. Huoneen
pitŠisi olla hŠmŠrŠ eikŠ meteliŠ saisi
mielellŠŠn olla liian paljon. Kun panet
vauvasi nukkumaan, ŠlŠ kohdista hŠneen
liikaa katsekontaktia. Voit ehkŠ kuiskata
hŠnelle jotain ja keinuttaa hŠntŠ hellŠsti.
Monet vauvat vastustelevat nukkumaan
menoa, ja usein kestŠŠ jonkin aikaa
ennen kuin he ÒluovuttavatÓ. Unen
saaminen kestŠŠ yleensŠ 9Ð15 minuuttia.
Lohduta vauvaasi, jos hŠn itkee. Se lisŠŠ
luottamusta ja mielenrauhaa.
Muista, ettŠ vŠsyneen vauvan laittaminen
nukkumaan ei ole vauvalle rangaistus!
Vauvat kykenevŠt rauhoittamaan itse
itsensŠ. EhkŠ soinnittomalla hyminŠlla
tai tekemŠllŠ jotain muuta ŠŠntŠ. TŠmŠ
helpottaa heidŠn nukahtamistaan.
Jos vauva on vaunuissaan, saattaa olla
hyvŠ ajatus kiinnittŠŠ sideharsokangas
vaunujen kopan eteen. SillŠ tavoin aisteille tulee vŠhemmŠn ŠrsykkeitŠ, ja vauvasi
on helpompi saada unta.
EnsimmŠisinŠ kuukausina vauva
nukahtaa usein syštšn yhteydessŠ.
Myšhemmin nukahtaminen ei enŠŠ kŠy
aivan yhtŠ helposti. Sinun tŠytyy siksi
rohkaista hŠnen unitottumuksiaan. YritŠ
totuttaa vauva siihen, ettŠ hŠnet pannaan
nukkumaan aamupŠivŠllŠ ja uudelleen
iltapŠivŠllŠ sen jŠlkeen kun hŠn on syšnyt
ja ÓleikkinytÓ Ð nukkumisen ei pitŠisi
aina vŠlttŠmŠttŠ liittyŠ aterioihin. Kun
Kuinka monta tuntia lapset
nukkuvat?
Vastasyntyneet
14-20 tuntia
6Ð12 kuukautta
14-17 tuntia
12Ð24 kuukautta
14 tuntia
2Ð6 vuotta
11-14 tuntia
6Ð9 vuotta
9-11 tuntia
Aikuiset
6-9 tuntia
Ð yksilšlliset erot ovat kuitenkin
huomattavia
vauva on 3Ð4 kuukautta vanha, hŠn alkaa
erottaa yšn ja pŠivŠn.
PitkŠllŠ aikavŠlillŠ on suositeltavaa
keskittyŠ siihen, ettŠ pikemminkin annat
vauvan nukahtaa kuin nukutat hŠnet.
Kun vauva on yli kuusi kuukautta vanha,
sinun pitŠisi esimerkiksi vŠhitellen
lopettaa se, ettŠ kŠvelytŠt hŠnet uneen
lastenvaunuissa, kun hŠnen on aika
kŠydŠ pŠivŠunille. Aseta vauvasi sŠnkyyn
Omia merkintöjä
¥ Vauvojen pitŠisi nukkua selŠllŠŠn,
kunnes he kykenevŠt itse kŠŠntymŠŠn
ympŠri. Huolehdi siitŠ, ettŠ vauvalla
ei ole nukkuessaan liian kuuma.
Makuuhuoneen suositeltava lŠmpštila
on 18Ð20¼ C
¥ PŠivisin useimmat lapset nukkuvat
erityisen hyvin ulkona vaunuissa. MitŠ
paremmin vauva nukkuu pŠivŠllŠ, sitŠ
paremmin hŠn nukkuu myšs yšllŠ. Ei
siis ole mitŠŠn syytŠ rajoittaa hŠnen
untaan pŠivŠn aikana siinŠ toivossa,
ettŠ hŠn antaa teille nukkumisrauhan
yšllŠ
¥ Osoita vauvallesi, ettŠ pŠivŠ ja yš eivŠt
ole sama asia, ja vŠhennŠ ÒpalvelujaÓ
yšllŠ. Varmista, ettŠ ateriat ovat mahdollisimman lyhyitŠ Ð vaihda hŠnen
vaippansa vain, jos hŠn on tehnyt
kakan Ð ŠlŠkŠ puhu hŠnelle
¥ Jos vauvasi unirytmi on edelleen hyvin
epŠsŠŠnnšllinen parin ensimmŠisen
kuukauden jŠlkeen, keskustele asiasta
neuvolan terveydenhoitajanne tai
lŠŠkŠrinne kanssa
Uusi perhe
119
nallekarhunsa kanssa, toivota kauniita
unia ja anna hŠnen nukahtaa.
PitkŠllŠ aikavŠlillŠ on suositeltavaa
keskittyŠ siihen, ettŠ pikemminkin annat
vauvan nukahtaa kuin nukutat hŠnet.
Kun vauva on yli kuusi kuukautta vanha,
sinun pitŠisi esimerkiksi vŠhitellen
lopettaa se, ettŠ kŠvelytŠt hŠnet uneen
lastenvaunuissa, kun hŠnen on aika
kŠydŠ pŠivŠunille
Vauvan nukkuma-asentojen
vaihteleminen
Monet vauvat kŠŠntŠvŠt aina pŠŠnsŠ
samaan suuntaan nukkuessaan selŠllŠŠn.
Jotta vŠltettŠisiin vauvan pŠŠn epŠmuodostumat, huomioi seuraavat ohjeet:
¥ Kun vauva nukkuu, varmista, ettŠ
hŠnen pŠŠnsŠ ei ole aina kŠŠntyneenŠ
samalle puolelle
¥ Kun on vaipanvaihdon aika, ršyhtŠytŠt
hŠntŠ tai kannat hŠntŠ lŠhellŠsi,
varmista, ettŠ hŠnen pŠŠnsŠ ei ole aina
kŠŠntyneenŠ samaan suuntaan
¥ Jos vauvalla on taipumus katsoa aina
vain toiseen suuntaan, yritŠ saada
hŠnet kŠŠntŠmŠŠn pŠŠnsŠ toiseen
suuntaan puhumalla hŠnelle tai nŠyttŠmŠllŠ hŠnelle lelua siltŠ puolelta
¥ Aseta vauva kyljilleen ja vatsalleen,
kun hŠn on hereillŠ, ja rullaa sideharsokangas makkaran muotoon tukemaan
hŠnen selkŠŠnsŠ ja pŠŠtŠŠn, kun hŠn
makaa kyljellŠŠn
¥ Huomaa, ettŠ vauvat kŠŠntŠvŠt
pŠŠtŠŠn valon suuntaan ja ettŠ sinun
on kŠŠnnettŠvŠ hŠnen sŠnkyŠŠn tai
leikkikehŠŠnsŠ
Nukkuva vauva
120
Uusi perhe
Allergiat
Allergiat (maitorupi, astma, heinŠnuha,
maitoallergia) ovat vauvoilla erittŠin
yleisiŠ Ð ja ne ovat edelleen yleistymŠssŠ.
NŠihin sairauksiin liittyy tietty perinnšllisyystekijŠ. Lapsilla, joiden vanhemmilla
tai sisaruksilla on allergiaan liittyviŠ
sairauksia, on erityinen riski allergisoitumiseen, vaikka allergia ei vŠlttŠmŠttŠ ole
samantyyppinen.
Jos vauvoja ei voida imettŠŠ allergiariskin
vuoksi, suositellaan erityisvalmisteiden
kŠyttšŠ lŠŠkŠrin ohjeistuksen mukaisesti.
Vastasyntyneen keltaisuus
Monilla vauvoilla ilmenee hieman
keltaisuutta kolmantena tai neljŠntenŠ
elinpŠivŠnŠ.
HeistŠ tulee vŠhŠn apaattisia, ja heitŠ tŠytyy usein herŠtellŠ rinnalle. Useimmilla
vauvoilla keltaisuus hŠviŠŠ itsestŠŠn, kun
he saavat enemmŠn ruokaa. Tavanomainen pŠivŠnvalo huoneessa edistŠŠ lievien
keltaisuusoireiden parantumista. Aseta
sŠnky huoneen valoisimpaan osaan ikkunan ŠŠreen Ð mutta vŠltŠ vetoa ja suoraa
auringonvaloa.
Joillakin vauvoilla keltaisuus on niin
selvŠŠ, ettŠ sinivalohoito on tarpeen.
Keltaisuus johtuu bilirubiinista, joka on
punaisten verisolujen verenpunan eli
hemoglobiinin keltainen hajoamistuote.
Maksa poistaa bilirubiinin verenkierrosta,
mutta koska vastasyntyneen maksa ei ole
tŠysin kypsŠ ensimmŠisinŠ elinpŠivinŠ,
bilirubiini kertyy hŠnen kehoonsa, ja
tŠmŠ nŠkyy iholla.
Sinivalohoito tehostaa bilirubiinin
kiertoa. Hyvin suuret bilirubiinimŠŠrŠt
voivat olla vaarallisia vauvalle, ja tŠstŠ
syystŠ toisinaan suositellaan sinivalohoitoa. Hoito kestŠŠ yleensŠ 48 tuntia.
Joissain synnytyssairaaloissa vauva saa
ultraviolettivalohoitoa, jolloin vauva makaa kopissa pŠŠssŠŠn aurinkolasit, jotka
suojaavat hŠnen silmiŠŠn sinertŠvŠltŠ
hoitovalolta.
Napa
PidŠ vauvan napa puhtaana ja kuivana.
Napanuoran tyngŠllŠ ei ole hermosŠikeitŠ, eikŠ sen puhdistaminen satu vauvaan.
TynkŠ irtoaa yleensŠ 8Ð12 pŠivŠn
kuluttua, ja on tŠysin normaalia, ettŠ siitŠ
vuotaa hieman verta ja ettŠ se hieman
haisee.
Kun tynkŠ on irronnut, voit jatkaa vauvan
navan puhdistamista pumpulipuikolla.
Hengitys
Vauvan hengitys saattaa olla hŠnen ensimmŠisinŠ elinviikkoinaan jossain mŠŠrin
epŠsŠŠnnšllistŠ ja vaihdella lyhyistŠ
nopean hengityksen jaksoista lyhyisiin
hitaamman hengityksen jaksoihin.
Vauvan iho
Vauvan ihon ulkonŠkš saattaa vaihdella
paljon. Monilla vastasyntyneillŠ on
aluksi sinertŠvŠt kŠdet ja jalat. SyynŠ on
yleensŠ se, ettŠ vastasyntyneen veressŠ
on verrattain suuria mŠŠriŠ punaisia verisoluja (heidŠn verensŠ on varsin paksua).
Sinisyys ei johdu siitŠ, ettŠ vauvalla olisi
kylmŠ. On varsin yleistŠ, ettŠ vastasyn-
Omia merkintöjä
Vastasyntyneen napa
Uusi perhe
121
vaikutuksista. Tyttšvauvojen emŠttimestŠ
saattaa vuotaa hieman verta. Myšs tŠmŠ
on normaalia ja osoittaa vain, ettŠ vastasyntyneen kudokset voivat reagoida
hormoniŠrsytykseen.
Poikavauvojen kivespussit voivat olla
punaiset ja turvonneet. TŠmŠ hŠviŠŠ
itsekseen ensimmŠisen viikon aikana.
Kuulotutkimus
tyneillŠ on ihossaan monia talirauhasia,
hyvin pieniŠ ja erittŠin lŠhellŠ toisiaan,
etenkin nenŠn alueella. Suurempia talirauhasia on yleensŠ heidŠn kehossaan,
lŠhinnŠ selŠssŠ. Iho nŠiden talirauhasten
ympŠrillŠ voi olla punaista, ja saattaa vaikuttaa siltŠ kuin vauvalla olisi ihottumaa.
Vauvan ihon talirauhaset reagoivat tŠllŠ
tavoin syntymŠssŠ tapahtuviin muutoksiin. Se on normaalia eikŠ merkitse sitŠ,
ettŠ vauvan iho olisi tulehtunut tai ettŠ
hŠnellŠ olisi ÞnnejŠ.
Vauvan rintarauhaset voivat olla turvonneet (tŠmŠ pŠtee sekŠ poikiin ettŠ
tyttšihin) ja jopa tuottaa maitoa. TŠmŠ
johtuu vauvan Šidin hormonaalisista
122
Uusi perhe
Vastasyntyneen kuulon
testaaminen
YhdellŠ tai kahdella vauvalla tuhannesta
on syntyessŠŠn heikentynyt kuulo.
Jotta vauvoille annettaisiin parhaat
mahdollisuudet kehittyŠ normaalisti, on
tŠrkeŠŠ, ettŠ heikentynyt kuulo todetaan
mahdollisimman varhain, mieluiten jo
ennen kuuden kuukauden ikŠŠ. TŠstŠ
syystŠ kaikkien vauvojen kuulo testataan
ensimmŠisen kerran jo synnytyssairaalassa ennen kotiutusta. Tutkimus ei kestŠ
pitkŠŠn eikŠ se ole vauvalle kivulias. Voit
olla lŠsnŠ koko tutkimuksen ajan ja saada
tulokset samassa yhteydessŠ.
Joidenkin lasten kuulo heikkenee
keskikorvantulehdusten tai ßunssan
seurauksena, kun keskikorvaan kertyy
nestettŠ. Jos huolestut lapsesi kuulosta,
ota yhteys lastenneuvolaan.
Kätkytkuoleman estäminen
KŠtkytkuolemien mŠŠrŠ on vŠhentynyt
merkittŠvŠsti. SyytŠ ei tiedetŠ tarkasti,
mutta seuraavia ohjeita suositellaan
noudattamaan.
Kätkytkuoleman estäminen
¥ Pane vauva nukkumaan selŠlleen
¥ €lŠ tupakoi raskauden aikana ŠlŠkŠ
altista vauvaa tupakansavulle hŠnen
syntymŠnsŠ jŠlkeen. KŠtkytkuoleman
riski on 2Ð3 kertaa suurempi, jos vauva
altistuu passiiviselle tupakoinnille
¥ Varmista, ettŠ vauvalla ei ole nukkuessaan liian kuuma. HŠnen on nukuttava
viileŠssŠ huoneessa eikŠ hŠnellŠ saa
olla liikaa vaatteita. Riisu hŠnet, jos
hŠnellŠ on kuumetta
Saattaa olla erityisiŠ syitŠ, joiden vuoksi
vauva pitŠŠ nukuttaa vatsallaan. Keskustele lastenneuvolan lŠŠkŠrinne tai
terveydenhoitajanne kanssa. Vauva voi
maata vatsallaan, kun hŠn on hereillŠ. Jos
hŠn nukahtaa, kŠŠnnŠ hŠnet selŠlleen.
Palautuminen
Palautuminen
SynnytyksestŠ palautuminen ottaa
aikansa, ja kestŠŠ vŠhintŠŠn muutamia
kuukausia ennen kuin kehosi alkaa nŠyttŠŠ entiseltŠŠn. Ole kŠrsivŠllinen ŠlŠkŠ
rasita kehoasi liikaa.
Keho muuttuu synnytyksen jŠlkeen
Verenvuoto
Sinulla saattaa olla synnytyksen jŠlkeen
verenvuotoa, joka on perŠisin siitŠ
kohdun osasta, jossa istukka sijaitsi. Verenvuoto saattaa olla aluksi voimakasta,
mutta muutaman pŠivŠn jŠlkeen se alkaa
muistuttaa enemmŠnkin normaaleja kuukautisia. Noin viikon kuluttua se muuttuu
ns. jŠlkivuodoksi, joka on ruskehtavaa ja
saattaa hieman haista. TŠmŠn jŠlkeen siitŠ tulee vaaleampaa ja limaisempaa. Vuoto voi kestŠŠ kuukaudenkin synnytyksen
jŠlkeen. Keskustele synnytyssairaalasi
henkilšstšn tai neuvolan terveydenhoitajanne kanssa, jos liiallinen, voimakas
verenvuoto tai jŠlkivuoto huolestuttaa
sinua. KŠy vain suihkussa ŠlŠkŠ kŠytŠ
kylpyammetta tai uima-allasta ennen kuin
verenvuoto ja jŠlkivuoto ovat loppuneet.
Jos olet epŠvarma asiasta, ota yhteys
lŠŠkŠriisi.
Ompeleet
Useimmilla naisilla vŠliliha joko leikataan
tai se repeŠŠ synnytyksen aikana jonkin
verran, ja se ommellaan sen jŠlkeen kun
vauva on syntynyt. VŠlilihan paraneminen kestŠŠ muutaman viikon, ja ensimmŠisten viikkojen aikana alue saattaa olla
arka ja turvonnut. Tee niin monta lantionpohjan harjoitusta kuin kivuiltasi kykenet,
huuhtele aluetta kŠsisuihkun avulla
haalealla vedellŠ tai aseta kipukohtaan
jŠŠpussi, joka on kŠŠritty puhtaaseen
vaatteeseen. Makaa imettŠessŠsi ja lepŠŠ
useita kertoja pŠivŠn aikana. Muista pitŠŠ
tikit puhtaina, vaihda terveyssiteesi usein
ja kŠytŠ kŠsisuihkua huuhdellaksesi itsesi
kŠytyŠsi vessassa.
Ulostaminen
Monet tuoreet Šidit ovat huolissaan
vessassa kŠynnistŠ ja ulostamisesta.
VŠlilihan repeŠminen uudelleen on hyvin
harvinaista, mutta ummetus sattuu. VŠltŠ
ummetus syšmŠllŠ terveellisesti, ja syš
sŠŠnnšllisesti ruokia, jotka sisŠltŠvŠt runsaasti ravintokuituja. Juo muutamia litroja
nestettŠ (teen ja kahvin lisŠksi) pŠivŠssŠ.
Tue vŠlilihaasi pehmusteella, rentoudu
ja kŠytŠ vessakŠyntiin aikaa. Ota yhteys
lŠŠkŠriisi, jos sinulle aiheutuu ongelmia
perŠpukamista tai ummetuksesta.
Poistuminen sairaalasta
Useimmat Šidit jŠŠvŠt sairaalaan 2Ð4
pŠivŠksi. Muista puhua synnytyslŠŠkŠrille tai kŠtilšlle kaikista mahdollisista
huolista, joita sinulla saattaa olla ja esitŠ
kaikki kysymykset, joita sinulla on ennen
kotiin lŠhtšŠ. Imetyksen tulee olla hyvin
kŠynnistynyt ja sinulla tulee olla vauvan
perushoidon taidot hallussa. Myšs oma
vointisi tulee olla riittŠvŠn hyvŠ, jotta
kotiutuminen on mahdollista.
Seksi synnytyksen jälkeen
Voitte aloittaa seksin uudelleen, kun
lantionpohjasi on parantunut ja jŠlkivuoto
on loppunut. TŠrkeintŠ on, ettŠ te
molemmat haluatte seksiŠ. Jos emŠttimesi on kuiva synnytyksen jŠlkeen, voit
kŠyttŠŠ liukastetta tai hieman puuduttavaa geeliŠ. KŠyttŠkŠŠ aluksi kondomia
tulehdusvaaran minimoimiseksi Ð ja
tietenkin myšs sen estŠmiseksi, ettŠ tulet
heti uudelleen raskaaksi. Imetys ei estŠ
raskaaksi tuloa. JŠlkitarkastus tehdŠŠn
5Ð12 viikon kuluttua synnytyksestŠ
Uusi perhe
123
Šitiysneuvolassasi. Silloin keskustellaan
myšs ehkŠisyn eri vaihtoehdoista. Ks.
jŠljempŠnŠ Synnytyksen jŠlkitarkastus
Hormonit ja imetys
EritŠt imetyksen yhteydessŠ kahta
hormonia:
1. Oksitosiini-hormonia, joka tuottaa
rintamaitosi maitotiehyisiin. EritŠt samaa hormonia ollessasi seksuaalisesti
kiihtynyt. Siksi saattaa kŠydŠ niin, ettŠ
maito valuu rinnoistasi seksin aikana.
Joidenkin parien mielestŠ on turhauttavaa saada muistutus imetyksestŠ
seksin yhteydessŠ, toisten mielestŠ se
ei haittaa.
Oksitosiinilla on rentouttava vaikutus
ja se antaa hyvŠn olon tunteen. KŠytŠ
siis tilaisuus asettua rauhassa aloillesi
Ð joko istuma-asennossa tai makuulla
Ð ja nauti siitŠ, ettŠ hetkeen et voi
tehdŠ mitŠŠn muuta kuin imettŠŠ
2. Prolaktiini-hormonia, jota tarvitaan
rintamaidon tuotantoon. Kauan sitten
sanottiin, ettŠ raskaaksi tulo imetysaikana ei ole mahdollista, mutta tŠmŠ ei
pidŠ tŠysin paikkaansa.
Prolaktiini vŠhentŠŠ omaa estrogeenin
tuotantoasi ja viivŠstyttŠŠ kuukautisten alkamista, mutta imetys ei toimi
ehkŠisykeinona
5–12 viikon kuluttua
synnytyksestä tehtävä
jälkitarkastus
LŠŠkŠrisi tarkastaa sinut 5Ð12 viikon
kuluttua synnytyksestŠ. LŠŠkŠri tutkiii,
ettŠ kohtu on palautunut normaaliin
124
Uusi perhe
kokoonsa ja tarkastaa myšs, miten hyvin
kykenet supistamaan lantionpohjalihaksiasi. Voit keskustella siinŠ yhteydessŠ
myšs ehkŠisystŠ.
Ehkäisyvaihtoehdot
synnytyksen jälkeen
Synnytyksen jŠlkeisen ehkŠisysi valintaan
vaikuttaa oleellisesti imetŠtkš vai et.
€idillŠ joka ei imetŠ on laaja valikoima
ehkŠisyvaihtoehtoja: yhdistelmŠehkŠisyvalmisteet (tabletit, ehkŠisyrengas
ja ehkŠisylaastari) ovat paljon kŠytetty
ehkŠisymenetelmŠ. Ne aloitetaan usein
noin kuukauden kuluttua synnytyksestŠ korkean suonitukosriskin vuoksi.
Tablettimuotoiset keltarauhashormonivalmisteet eli minipillerit voidaan
aloittaa vŠlittšmŠsti synnytyksen jŠlkeen.
Kierukka voi myšs olla hyvŠ ehkŠisyn
vaihtoehto. Kierukoita on kahta tyyppiŠ:
kuparia ja keltarauhashormonia erittŠviŠ.
LŠŠkŠri asentaa kierukan jŠlkitarkastuksen yhteydessŠ.
Imetyksen aikana ehkŠisymenetelmien
vaihtoehdot ovat rajoitetut. Ne eivŠt
saa vaikuta imevŠiseen eikŠ maidon
eritykseen. Vaihtoehtoja ovat: pelkkŠŠ
keltarauhashormonia sisŠltŠvŠt ehkŠisyvalmisteet (minipillerit), ihon alle
asetettavat ehkŠisyimplantit, kupari- tai
hormonikierukka, estemenetelmŠt ja
sterilisaatio (peruttamaton ehkisy).
YhdistelmŠehkŠisyŠ ei ole suositeltava
kŠyttŠŠ imetyksen aikana, koska niiden
sisŠltŠmŠ estrogeeni vaikuttaa maidon
eritykseen vŠhentŠvŠsti.
EhkŠisymenetelmŠnŠ voi kŠyttŠŠ myšs
kondomia, mutta se saattaa ŠrsyttŠŠ
kuivia limakalvoja. ImetystŠ ei pidetŠ
esteenŠ jŠlkiehkŠisylle, jonka teho
perustuu suureen keltarauhashormoniannokseen. ImettŠminen itsessŠŠn antaa
noin 98 % suojan uudelta raskaudelta, jos
tŠysimetŠt, myšs šisin, ja kuukautisesi
eivŠt ole alkaneet synnytyksen jŠlkeen
ja synnytyksestŠ on korkeintaan kuusi
kuukautta.
Hyvän imetysasennon
löytäminen
KŠytŠt todennŠkšisesti useita tunteja
joka vuorokaudesta vauvasi imettŠmiseen ensimmŠisten kuukausien aikana.
Siksi on tŠrkeŠŠ, ettŠ lšydŠt mukavan
asennon, istuma- tai makuuasennon, joka
kerta imettŠessŠsi. Niska- ja hartiakipu,
arat ranteet ja kipeŠ selkŠ ovat tyypillisiŠ
nuorten Šitien ongelmia. Muista myšs,
ettŠ vauvan paino lisŠŠntyy koko ajan.
in tuotava vauva luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja vŠŠnnettŠvŠ selkŠŠsi
asettaaksesi vauvan rinnallesi. KŠytŠ imetystyynyŠ tai paksua peitettŠ tukeaksesi
kŠsivarsiasi. Rentouta hartiasi, kŠsivartesi
ja ranteesi. Varmista, ettŠ selkŠsi on
tuettuna asianmukaisesti selkŠnojaa vasten, ja pidŠ jalkasi lattialla tai jalkatukea
vasten.
Takaisin kuntoon
synnytyksen jälkeen
TŠssŠ jaksossa kerrotaan, miten voit
pŠŠstŠ Ð kohtuullisin keinoin Ð kuntoon
synnytyksen jŠlkeen.
Et tarvitse aikaisempaa kokemusta liikunnasta eikŠ sinun painosi tarvitse olla ohjekirjojen mukaisessa kunnossa, jotta voisit
hyštyŠ nŠistŠ ohjeista. Onnistut tekemŠŠn nŠmŠ harjoitukset, vaikka herŠisit
useita kertoja yšssŠ ja kokisit imetyksen
jŠrjestŠmisen ym. haasteelliseksi. Lue
tŠmŠ jakso nyt ja lue se uudelleen joka
kerta, kun tarvitset rohkaisua liikkuaksesi
oikein tai saadaksesi lisŠŠ liikuntaa.
Riippumatta siitŠ, missŠ kunnossa olet
nyt, kuluu ainakin kolme kuukautta, ennen kuin voit juosta tai voimistella. Mutta
lastenvaunujen pŠivittŠinen tyšntŠminen
on hyvŠŠ ja tehokasta kiinteytystŠ. LŠhde
aluksi lyhyille kŠvelyille lastenvaunujen
kanssa. Jos lantio- ja vatsalihaksesi
tuntuvat painavilta tai hyvin aroilta,
tŠmŠ on merkki siitŠ, ettŠ se on sinulle
liian raskasta, joten aloita varovasti! Jos
kŠvelet hyvŠllŠ vauhdilla pŠivittŠin 30Ð60
minuuttia, pŠŠset kuntoon. Tutustu
tŠhŠn tekstiin ja kuviin nŠhdŠksesi, miten
suojaat kehoasi ja harjoitat sitŠ samalla
kun huolehdit vauvastasi. Harjoitukset
jaksosta Liikunta ennen synnytystŠ soveltuvat myšs synnytyksen jŠlkeen, joten
suosittelemme, ettŠ jatkat niiden suorittamista. Tee harjoitukset myšs silloin, kun
kehosi tuntuu painavalta ja vŠsyneeltŠ.
TŠllŠ varmistat sen, ettŠ kŠytŠt kehoasi
mahdollisimman monella tavalla.
Lue edellinen sivu tai sektiota koskeva
jakso ennen kuin aloitat harjoitukset.
Lantionpohjan lihaksesi
Jos aloitit lantionpohjan lihasten supistukset (Kegelin harjoitukset) raskausaikana Ð mikŠ on hyvŠ ajatus Ð sinulla on
jo tietoa nŠiden lihasten harjoituksista.
Olet oletettavasti myšs kuullut nŠistŠ harjoituksista synnytyssairaalassa ja ajattelet
ehkŠ, ettŠ voit siirtŠŠ niiden tekemisen
huomiseen. Mutta NYT on aika tehdŠ
lantionpohjan lihasten harjoituksia.
Lantionpohjasi on ollut koko raskauden
ajan rasituksessa, joka on aiheutunut
kehosi muutoksista ja vauvasta, ja
supistukset ja poltot ovat venyttŠneet
ja pullistaneet lantionpohjan lihaksia,
kudoksia ja hermoja.
Tarvitset lantionpohjan lihaksiasi kyetŠksesi sulkemaan nopeasti virtsaputkesi,
emŠttimesi ja perŠaukkosi, jotta et virtsaa
tai pŠŠstŠ ilmaa tahtomattasi. NŠiden
lihasten tehtŠvŠnŠ on myšs tukea
virtsarakkoasi, kohtuasi ja suolistoasi sen
varmistamiseksi, ettŠ sisŠelimesi eivŠt
laskeudu myšhemmin elŠmŠsi aikana.
Sinun pitŠisi mieluiten supistaa lantionpohjan lihaksiasi joka kerta kun kohdistat
mitŠ tahansa painetta lantionpohjaasi eli
kun esimerkiksi nostat vauvaasi, yskit,
hypit tai nouset ylšs istumasta. Sinun on
toisin sanoen tehtŠvŠ useita supistuksia
joka pŠivŠ.
TŠmŠn tehtŠvŠn suorittamiseksi sinun
lantionpohjan lihaksiasi on kuntoutettava. Sinun pitŠisi mieluimmin harjoittaa
niitŠ joka pŠivŠ tekemŠllŠ monta sarjaa
keskitiukkoja supistuksia. Sinun tŠytyisi
tŠhdŠtŠ 10Ð20 supistukseen Ð ja pitŠŠ jokainen supistus 10 sekuntia Ð joka kerta
kun harjoittelet. On tŠrkeŠŠ, ettŠ pidŠt
vŠhintŠŠn 10 sekunnin tauon supistusten
vŠlillŠ, jotta lihaksesi eivŠt vŠsy liikaa.
Aluksi todennŠkšisesti vŠsyt helposti
ja kykenet ehkŠ pitŠmŠŠn supistuksen
muutaman sekunnin ajan kerrallaan, joten ŠlŠ ole liian kunnianhimoinen. Sinun
lantionpohjan lihastesi pitŠisi mielellŠŠn
olla hyvŠssŠ kunnossa siinŠ vaiheessa, kun vauva on kolmen kuukauden
ikŠinen. Voit tilata CD-levyn, jossa on
lantionpohjan lihasten harjoituksia, sivuilta www.tena .Þ. TŠrkein osa harjoitusohjelmaasi on se, ettŠ teet lantionpohjan
lihasten supistamisesta tottumuksen.
¥
¥
¥
¥
kun nouset ylšs tai istut alas
nostat jotain
yskit, niistŠt tai hypit
siivoat kotia esimerkiksi pšlynimurilla
tai peset lattioita
Vatsalihaksesi
Haaveilet ehkŠ saavasi jŠlleen litteŠn
vatsan. Ajattelet ehkŠ myšs, ettŠ sinun
on ryhdyttŠvŠ tekemŠŠn runsaasti
istumaannousuja. Et saa kuitenkaan
tehdŠ istumaannousuja ennen kuin olet
kehittynyt todella hyvŠksi lantionpohjan
lihasten harjoituksissa. Ja jos sinulle
tehtiin sektio, haavan on ensin parannuttava. Onneksi on muita mahdollisuuksia
harjoittaa vatsalihaksia tŠssŠ vaiheessa,
Uusi perhe
125
jos haluat pŠŠstŠ alkuun. Toisaalta tŠstŠ
kirjasta lšydŠt vatsalihaksille helpon ja
tehokkaan harjoituksen, jonka voit tehdŠ
heti, vaikka sinulle olisi tehty sektio.
Käytä kehoasi joka päivä
Seuraavat kuvat osoittavat, miten voit
liikuttaa kehoasi mahdollisimman hyšdyllisellŠ tavalla. Alussa se saattaa olla
vaikeaa, ja varmasti unohdat kiireessŠ
oman hyvinvointisi, mutta ole sitkeŠ
Ð yritŠ parhaasi. Uudet toimintatapasi
ovat sinulle hyšdyllisiŠ.
Sinun on pikemminkin tuotava vauva luoksesi kuin taivutettava niskaasi ja vŠŠnnettŠvŠ
selkŠŠsi asettaaksesi vauvan rinnallesi. KŠytŠ
imetystyynyŠ tai paksua peitettŠ tukeaksesi
kŠsivarsiasi. Rentouta hartiasi, kŠsivartesi ja
ranteesi. Varmista, ettŠ selkŠsi on tuettuna
asianmukaisesti selkŠnojaa vasten ja pidŠ
jalkasi lattialla tai jalkatukea vasten.
126
Uusi perhe
Ole konttausasennossa ja pidŠ selkŠsi
suorana. Kuvittele, ettŠ selkŠsi pŠŠllŠ on
kallisarvoinen lasiesine ja ettŠ sinun on
estettŠvŠ sen putoaminen lattialle. VedŠ
alavatsasi sisŠŠn liikuttamatta selkŠŠsi ja
laske kymmeneen.
SelkŠsi ei saa edelleenkŠŠn liikkua, kun
rentoutat lihaksesi.
Harjoittele lantionpohjan lihasten supistamista samalla kun vedŠt vatsasi sisŠŠn.
Toista harjoitus 10 kertaa ja pidŠ kunkin
supistuksen vŠlillŠ 10 sekunnin tauko. Jos
ranteesi vŠsyvŠt, voit levŠtŠ olkapŠittesi
varassa, mutta sinun on edelleen pidettŠvŠ
selkŠsi tŠysin paikallaan.
Istu tukevasti tuolin etuosassa ennen kuin
nouset ylšs. Nojaa eteenpŠin suoralla selŠllŠ.
Tarkista ryhtisi. Supista lantionpohjan lihaksesi ja vedŠ vatsasi sisŠŠn juuri ennen kuin
nouset tuolista ja ennen kuin istut alas.
Seuraa jatkuvasti ryhtiŠsi. Voit saada kumarat
hartiat, jos jatkuvasti annat ryhtisi roikkua.
Kannat todennŠkšisesti vauvaasi kŠsivarrellasi monta tuntia joka pŠivŠ, joten suorista
itsesi ja paina leukasi rintaasi
joka kerta kun havaitset, ettŠ
ryhtisi on huono. Harjoittele
seisomista peilin edessŠ ja
seiso suorassa, jotta nŠet,
miltŠ nŠytŠt, kun seisot
oikein.
Sinulla on paljon parempi aloitusasento vauvasi nostamiseen
vaunuihin tai vaunuista, jos
lasket ensin kuomun alas.
Muista pitŠŠ selkŠsi
suorana ja seisoa lŠhellŠ
vauvan vaunuja.
EtŠisyys lattiaan on melkoisen pitkŠ, jos
sinun on nostettava sieltŠ kantoistuin
tai turvaistuin. Sinun on koukistettava
polviasi, jotta vŠlttŠisit selkŠsi
joutumisen rasitukseen. Seiso
selkŠ suorana, supista lantionpohjan lihaksesi ja vedŠ vatsa
sisŠŠn. Mene niin alas kuin
kykenet koukistamalla polviasi ja
pidŠ edelleen supistetut lihakset
tiukkoina, kun suoristaudut ylšs.
Jos tŠmŠ tuntuu aluksi liian monimutkaiselta, ajattele vain lantionpohjan
lihasten supistamista ja vatsan
vetŠmistŠ sisŠŠn. MitŠ enemmŠn
harjoittelet, sitŠ helpompaa se on!
Teoriassa sinun pitŠisi aina
kantaa kantoistuinta tai
turvaistuinta rinnan korkeudella molemmin kŠsin,
mutta kŠytŠnnšssŠ saatat tarvita toisen kŠden
ostoskassin kantamiseen tai pitŠmŠŠn
vanhempaa lasta
kŠdestŠ. Ajattele ryhtiŠsi ja
vaihda kŠsivartta
silloin tŠllšin
vŠlttŠŠksesi selŠn
kiertymisen.
Venyttele kehoasi joka
pŠivŠ Ð venytŠ sitŠ
kaikkiin kuviteltavissa
oleviin suuntiin. PidŠ
leuka rinnassa vŠlttŠŠksesi niskasŠryt, kun
teet sivuvenytyksiŠ.
Arat rintalihakset ovat
tuttuja useimmille
Šideille. VenytŠ rintalihaksiasi ja huomaat, ettŠ
on helpompi seistŠ
suorana, kun vartalon
etuosa on joustava.
Voit pitŠŠ kŠsivartesi
ylhŠŠllŠ tai alhaalla
sen mukaan, missŠ
haluat venytyksen
tuntuvan. HengitŠ
rauhallisesti, pidŠ
kehosi paikallaan ja
kokeile pitŠŠ venytys
30 sekunnin ajan.
Venyttely
Istu tuolissa selkŠ suorana. KŠŠnnŠ pŠŠtŠsi
samalla kun lasket vasemman korvasi vasenta olkapŠŠtŠ kohti, aseta vasen kŠtesi
oikealle korvallesi ja tunne venytys alhaalla
kaulasi sivulla. Toista toiselle puolelle. Liikuta
pŠŠtŠsi eri asentoihin eteen ja sivuille ja anna
sen levŠtŠ siellŠ hetki. Liikuta pŠŠtŠsi hitaasti
ja rauhallisesti. Muista, ettŠ hartioiden
pyšrittŠminen ja kŠsien heiluttaminen isoina
ympyršinŠ voi helpottaa kipeŠŠ niskaa ja
hartialihaksia. Muista myšs varmistaa, ettŠ
sŠilytŠt hyvŠt tyšskentely- ja imetysasennot.
Uusi perhe
127
128
Synnytys
Paluu kotiin
Psyykkiset reaktiot
synnytyksen jälkeen
Monet naiset tuntevat synnytyksen jŠlkeen aluksi olonsa hyvin haavoittuvaksi.
He ovat epŠvarmoja itsestŠŠn ja tunteet
heilahtelevat ilman mitŠŠn selkeŠŠ syytŠ.
Jos tunnet olosi kovin masentuneeksi,
sinun ei tarvitse ajatella, ettŠ olisi syytŠ
huoleen Ð sinun tŠytyy kŠsitellŠ monia
uusia intensiivisiŠ tunteita, ja se saattaa
tuntua musertavalta. EhkŠ itket joko sen
vuoksi, ettŠ koet, ettŠ sinun on huolehdittava vauvastasi yksin, tai sen vuoksi,
ettŠ vastuu vain nŠyttŠŠ niin valtavan
suurelta. Saatat myšs olla huolissasi siitŠ,
ettŠ tietty imetyskerta ei sujunut kovin
hyvin, tai siitŠ, ettŠ vauvan iho on hieman
kellertŠvŠ.
Vauvan syntyminen on merkityksellinen
muutos. Jos lapsi on ensimmŠisesi,
kaikki on sinulle uutta ja tuntematonta.
EpŠvarmuus omasta itsestŠ on myšs
yleinen reaktio. Se menee ohi. Luota
siihen, ettŠ pŠrjŠŠt. Parasta apua on se,
ettŠ puhut ystŠvillesi ja sukulaisillesi asiasta. Se saattaa olla vaikeaa, mutta sinun
on sopeuduttava siihen tosiseikkaan,
ettŠ aluksi kŠytŠt kaiken aikasi vauvasta
huolehtimiseen, hŠnen imettŠmiseensŠ,
vaipanvaihtoon ja nukkumiseen. €itinŠ
oleminen saattaa olla aluksi erilaista kuin
olit ajatellut.
Isä
IsillŠ on oikeus isyyslomaan. TŠllŠ tavoin
voit jakaa uuteen vauvaanne tutustumisen kokemuksen alusta lŠhtien. YhtŠkkiŠ
kaikki pyšrii vauvan ympŠrillŠ. Jakakaa
vastuuta ja auttakaa ja tukekaa toisianne.
IsŠt eivŠt pysty imettŠmŠŠn, mutta he
ovat kaikilla muilla tavoin osa ÓtiimiŠÓ
ja kykenevŠt luomaan yhtŠ lŠheisen
tunnesiteen vauvan kanssa kuin Šitikin.
IsŠt voivat leikkiŠ vauvan kanssa, puhua
vauvalle, asettaa hŠnet Šidin rinnalle,
ršyhtŠyttŠŠ, lohduttaa, tyšntŠŠ vauvaa
vaunuissa ja vaihtaa vaippoja. Useimmat
isŠt nauttivat siitŠ, ettŠ saavat olla yksin
vauvansa kanssa, ja teidŠn molempien on
vakiinnutettava identiteettinne uusissa
rooleissanne. Voisitte esimerkiksi pŠŠttŠŠ
tyšnjaosta.
Jos te molemmat olette uupuneita tapahtuneista suurista muutoksista ja unenne
keskeytymisestŠ, isyysloma mahdollistaa
sen, ettŠ Šiti ja isŠ ottavat pŠivŠunet vuorotellen. TŠmŠ antaa teille ehkŠ energiaa
siihen, ettŠ jaksatte viettŠŠ rauhallista
aikaa keskenŠnne myšhemmin illalla,
kun vauva nukkuu.
TŠmŠn kirjan takaosassa suositeltujen
kirjojen luettelossa mainitaan aiheeseen
liittyviŠ kirjoja.
Omia merkintöjä
Uusi perhe
129
Sisarukset
Jos sinulla on jo vanhempia lapsia, olet
todennŠkšisesti miettinyt, miten vŠltŠt
sisaruskateuden, joka johtuu siitŠ, ettŠ
uusi vauva saa niin paljon huomiota? Sisaruskateus on tŠysin luonnollinen tunne
Ð siitŠ enemmŠn jŠljempŠnŠ.
Parasta on ottaa vanhempi lapsesi
mukaan kaikin mahdollisin tavoin, siinŠ
mŠŠrin kuin hŠn itse haluaa. Voit myšs
ehdottaa kylŠilemŠŠn tuleville ystŠville ja
sukulaisille, ettŠ he toisivat mieluummin
jotain vauvan isosiskolle tai -veljelle kuin
vauvalle. TŠmŠ siirtŠŠ huomion takaisin
vanhempaan lapseen.
Isosisko on innokas auttamaan
130
Uusi perhe
Voit myšs koettaa jŠrjestŠŠ imetysajan
sellaiseksi, ettŠ se on yhteistŠ aikaa
myšs vanhemman lapsen kanssa. EhkŠ
teillŠ kahdella on jokin erityinen kirja,
jota voitte lukea yhdessŠ, tai muutamia
rakennuspalikoita, joilla voitte leikkiŠ yhdessŠ imetyksen ajan. Joissain perheissŠ
tŠmŠ toimii, toisissa ei.
Keskustele asiasta neuvolan terveydenhoitajanne kanssa; hŠnellŠ on paljon
tietoa sisaruksista ja sisaruskateu-desta.
Yksinhuoltajaäiti
Yhden vanhemman perheessŠ lapsen
saapumisen kokemus on luonnollisesti
hyvin erilainen. Suuri ero on myšs siinŠ,
oliko yksinhuoltajuus uuden Šidin oma
pŠŠtšs vai jŠikš hŠn yksin raskauden tai
pienen vauvan kanssa vastoin toiveitaan.
€idiksi tuleminen on merkittŠvŠ muutos,
etenkin silloin, jos olet omillasi 24
tuntia vuorokaudessa. NŠissŠ tilanteissa
tarvitaan ystŠvien ja sukulaisten apua ja
tukea. Monet yksinhuoltajaŠidit sanovat,
ettŠ he kaipaavat jotakuta, jonka kanssa
he voisivat jakaa pŠivittŠiset kokemukset,
esimerkiksi silloin, kun vauva on hermostunut ja itkee kipeŠn vatsan vuoksi, ja
etenkin silloin, kun vauva hymyilee ensi
kertaa.
Puhu tilanteestasi neuvolan terveydenhoitajallenne, jotta hŠn voi tukea sinua
ja mahdollisesti tutustuttaa sinut muihin
yksinhuoltajaŠiteihin, esimerkiksi Šitien
tukiryhmŠŠn. Joissain tapauksissa saatat
tarvita sosiaalityšntekijŠn tai psykologin
apua.
Vierailijat
Useimmista ihmisistŠ on ihanaa vierailla
perheessŠ ja nŠhdŠ uusi vauva. EhkŠ
sinulla kŠvi monia vierailijoita jo sairaalassa. €lŠ kuitenkaan odota, ettŠ sinulla
on energiaa useampiin kuin yhteen tai
kahteen vierailuun pŠivŠssŠ. Kun olet palannut kotiin, tilannetta saattaa helpottaa,
¥ jos kerŠŠtte muutamia ystŠviŠnne ryhmŠksi, joka tulee vierailulle yhtaikaa
¥ jos sovitte siitŠ, miten monta vierailua
hyvŠksytte ja miten pitkiŠ vierailut
ovat
¥ jos sovitte keskinŠisestŠ merkistŠ,
jonka perusteella isŠ ilmoittaa vieraillenne, ettŠ on kotiinlŠhdšn aika!
¥ jos kerrotte ennen vierailua ystŠvillenne ja sukulaisillenne, ettŠ 30 minuutin
vierailu riittŠŠ
Vierailut saattavat olla hyvin vŠsyttŠviŠ, ja
voi olla hyvin vaikeaa sanoa ei tai ilmoittaa, ettŠ olette saaneet tarpeeksenne.
Voitte kuitenkin tehdŠ jotain seuraavista:
¥ pyytŠŠ vierailijoita tuomaan mukanaan
tarjottavat tai
¥ ehkŠ sopia sellaisten ystŠvien ja
sukulaisten kanssa, jotka haluavat nŠhdŠ vauvan, ettŠ kŠyttekin itse heidŠn
luonaan, kun olette pŠŠsseet kotiin.
SillŠ tavoin voitte lŠhteŠ silloin, kun se
sopii teille
Omia merkintöjä
Voiko vauva hyvin?
Monet uudet vanhemmat kokevat, etteivŠt he kykene arvioimaan, voiko heidŠn
vauvansa hyvin vai ei. TeidŠn on opittava
tuntemaan vauvanne. Huomaatte, ettŠ
vaikka vauva ei kykene puhumaan, hŠn
kykenee kuitenkin ilmaisemaan itseŠŠn.
Vauva, joka nukahtaa ruokailun jŠlkeen,
tai vauva, joka makaa hiljaa katsellen
ympŠrilleen, on hyvin voiva vauva.
Joissain muissa tilanteissa saatatte olla
epŠtietoisia. Keskustelkaa neuvolan
terveydenhoitajanne kanssa.
libero.fi
Uusi perhe
131
132
Synnytys
Miten huolehtia
vauvasta?
Valitse vauvan hoitopaikka (vaipanvaihtopšytŠ) huolellisesti. Tarvitset:
¥ Hoitoalustan, jossa on reunat
¥ Tyšskentelytason, joka on selŠllesi
sopivalla korkeudella
¥ Korkeuden pitŠisi olla sellainen, ettŠ
kyynŠrpŠŠsi ovat hieman koukistuneina, kun seisot kŠdet hoitopšydŠn
pŠŠllŠ. Sinun pitŠisi myšs saada jalkaterŠsi hoitopšydŠn alle, jotta vŠltyt
polvien yliojennukselta
¥ Jos toinen teistŠ on toista pidempi,
voitte joko asettaa hoitopšydŠn
korkeudelle, joka sopii pidemmŠlle
puolisolle ja toinen seisoo korokkeella,
tai voitte kŠyttŠŠ paksua vaahtopatjaa
hoitoalustan alla nostamaan vauvaa
pidemmŠlle puolisolle sopivalle korkeudelle
¥ Se, miten usein vauvan vaippa
on vaihdettava, vaihtelee. Monet
vanhemmat vaihtavat vaipan 6Ð8
kertaa vuorokaudessa ensimmŠisten
pŠivien aikana. Jos vauvalla on kakka
jokaisessa vaipassa, sinun tŠytyy
ehkŠ vaihtaa vaippa useammin,
mutta ulostaminen yleensŠ harvenee
ensimmŠisten pŠivien jŠlkeen. Kun
nŠin tapahtuu, on luonnollista pyyhkiŠ
vauvan kasvot kevyesti, pestŠ hŠnen
kŠtensŠ ja peppunsa ja vaihtaa hŠnelle
puhdas vaippa ennen nukkumaan
laittamista. Jos vaipassa on vain pissa,
sinun ei tarvitse pestŠ peppua vedellŠ
joka kerta vaipanvaihdon yhteydessŠ,
vaan pese peppu ennen kuin panet
vauvan nukkumaan illalla, jolloin hŠn
saattaa nukkua hieman pidempŠŠn
kuin muulloin (ks. jŠljempŠnŠ)
Omia merkintöjä
Varmista, ettŠ sinulla on kaikki valmiina
hoitopšydŠn vieressŠ ennen aloittamista.
KŠytŠ kaksiosaista vesiastiaa, jolloin
toinen osa on pŠŠtŠ varten ja toinen
takapuolta varten.
Tarvitset myšs puhtaita vaatteita ja vaippoja sekŠ sideharsoliinoja. YhdellŠ pyyhit
hŠnen takapuolensa puhtaaksi, toisen
asetat hŠnen pŠŠnsŠ alle ja kolmannella
pyyhit pulautukset.
Älä jätä vauvaa koskaan yksin
hoitopöydälle
Kylpypaikka
On varsin yleistŠ, ettŠ olo on epŠvarma
kylvetystŠ aloitettaessa. Varaa kylvetykseen aikaa ja valitse mieluiten aika,
jolloin et tule hŠirityksi ja jolloin vauva ei
ole nŠlkŠinen tai vŠsynyt Ð kylvetyksestŠ
tulee pian rutiinia. EhkŠ hoitopšytŠ ja
kylpypaikka ovat eri huoneissa. Jos nŠin
on, huomioi selkŠsi asento molemmissa
paikoissa.
Varusteet
Jos vauvalla ei ole omaa kylpyammetta,
voitte kŠyttŠŠ kylpyhuoneen allasta, kunnes vauva saa oman ammeen. Puhdista
se ennen vauvan kylvetystŠ.
Uusi perhe
133
Tarvitset ison pyyhkeen, joka on
mieluiten ommeltu hyvin pehmeŠstŠ kankaasta. Voit kŠyttŠŠ vauvojen
shampoota silloin tŠllšin, mutta se ei ole
vŠlttŠmŠtšntŠ. Tarvitset myšs hienopiikkisen kamman.
Kyntesi on hyvŠ olla lyhyet ja sormukset kannattaa poistaa ennen vauvan
kylvetystŠ.
Hyvä hygienia
HyvŠllŠ hygienialla on merkitystŠ
vauvojen tulehdusten mŠŠrŠn kannalta.
Erityisesti vilustumiset, keskikorvan
tulehdukset ja keuhkokuume ovat usein
estettŠvissŠ pesemŠllŠ kŠdet usein.
Seuraavassa muutamia neuvoja hyvŠstŠ
kŠsihygieniasta:
Pese kätesi
¥ kotiin palatessasi
¥ ennen kuin aloitat ruoan valmistamisen
¥ kŠytyŠsi vessassa
¥ ennen kuin alat syšdŠ
¥ ennen kuin peset vauvan ja vaihdat
hŠnen vaippansa ja sen jŠlkeen
¥ niistettyŠsi nenŠsi tai pyyhittyŠsi
vauvasi nenŠn
¥ kŠsiteltyŠsi likaisia vaatteita tai oksennettuasi
134
Uusi perhe
Vauvan peseminen
Veden lŠmpštilan pitŠisi olla noin 37û C
(kehon lŠmpštila). KŠytŠ kyynŠrpŠŠtŠsi
tarkistaaksesi, tuntuuko veden lŠmpštila
oikealta.
Jos et kylvetŠ vauvaa, voit pestŠ hŠnet
seuraavalla tavalla:
¥ Aloita silmistŠ. KŠytŠ kosteaa kangasta
tai kostutettua puuvillavanua, kun olet
ensin kastanut sen kulhossa olevaan
veteen ja puristanut sen kuivaksi.
Pyyhi silmŠn sisŠkulmasta ulospŠin
¥ Pese tŠmŠn jŠlkeen vauvan kasvot
ja varmista, ettŠ peset myšs korvien
takaa etkŠ unohda kaulaa. Pese sitten
hŠnen kŠsivartensa ja keskivartalonsa
sekŠ edestŠ ettŠ takaa ja kuivaa hŠnet
hyvin, myšs ihotaipeista. TŠmŠ estŠŠ
hŠnen ihonsa viilentymisen
¥ Jos vauvan iho kaipaa kosteutta, lisŠŠ
vesimaljaan hieman šljyŠ. €lŠ kuitenkaan lisŠŠ šljyŠ veteen ennen kuin
napanuoran tynkŠ on irronnut
¥ Varmista, ettŠ kuivaat vauvan navan
hyvin. Voit kŠyttŠŠ puuvillavanua
vauvan navan puhdistamiseen
¥ Pese vauvan takapuoli viimeiseksi Ð ja
aina edestŠ taaksepŠin. Pese tyttšvauvasi huolellisesti hŠpyhuulten vŠlistŠ
kakkavaipan vaihdon yhteydessŠ
¥ Varmista, ettei vauvalle tule kylmŠ.
Voit peittŠŠ hŠnen paljaana olevat
ruumiinosansa puuvillapyyhkeellŠ
Kun panet vauvalle puhtaan vaipan,
varmista, ettŠ se ei kosketa napanuoran
tynkŠŠ, jos se ei ole vielŠ irronnut. Aseta
poikavauvan pippeli alaspŠin, jotta hŠn ei
virtsaa napaansa kohti.
Pue vauvalle aluspaita tai body, mutta
muista, ettŠ vaatteiden on oltava riittŠvŠn
isoja, jotta ne eivŠt ole epŠmukavan
tiukkoja. Varmista, ettŠ ne eivŠt vedŠ
vaippaa ylšs pakaroiden vŠliin tai paina
kŠsivarsia ja hartioita siten, ettŠ hŠn ei
pŠŠse liikkumaan vapaasti.
Puhdista vauvan korvat Ð mutta vain hŠnen ulkoisen korvakŠytŠvŠnsŠ ulkoinen
osa Ð jos ja kun tŠmŠ on tarpeen. TŠmŠ
voi olla pari kertaa viikossa tai vain kerran
viikossa. Jos vauvan kynnet ovat pitkŠt,
voit alkuun kŠyttŠŠ vauvan tumppuja
ja aikaisintaan kahden viikon iŠssŠ voit
leikata niitŠ suoriksi vauvan kynsisaksilla.
Kampaa vauvan hiukset hyvin huolellisesti vauvaharjalla Ð ensin luonnollista
kasvusuuntaa vastaan ja sen jŠlkeen
myštŠkarvaan. TŠllŠ estŠt pŠŠnahan
karstan.
Voit kŠydŠ katsomassa videon kylvetyksestŠ liberon sivuilla.
Vauvan kylvettäminen
Jotkut vauvat rakastavat kylpyŠ Ð toiset
eivŠt.
Kylpyveden lŠmpštilan on oltava noin
37û C (kehon lŠmpštila) Ð sama kuin
pesuveden. KŠytŠ kyynŠrpŠŠtŠsi tarkistamaan, onko veden lŠmpštila oikea. Voit
myšs ostaa pienen kylpylŠmpšmittarin
auttamaan sen varmistamisessa, ettŠ
vauvan kylpyvesi on oikean lŠmpšinen.
Huomaa, ettŠ pŠivittŠinen kylpy ei vahingoita vauvan ihoa. €lŠ kŠytŠ kuitenkaan
paljon saippuaa. Saippuaa ei vŠlttŠmŠttŠ
tarvita, vaikka vauva olisi kakannut.
Omia merkintöjä
PidŠ tukevasti kiinni lapsen selŠn takaa kŠsivarresta kylvyn aikana
Voit edetŠ vauvan kylvettŠmisessŠ
seuraavasti: Pese ensimmŠiseksi kŠtesi.
PidŠ vauvan selkŠ kylvettŠessŠsi hyvin
otteessasi, ellei hŠn ole vartalon mukaan
muotoillussa kylpyammeessa.
¥ Pese vauvan kasvot, korvat (myšs
korvantaukset) ja niska
¥ Nosta vauvan kŠsivarsia ja pese hŠnen
kainalonsa
¥ Hankaa vauvan pŠŠnahkaa kŠmmenellŠsi. Voit hieroa pŠŠnahkaa hellŠsti
vedellŠ. Nosta vauvan leukaa ja pese
leuan alta Ð ja kaula
¥ Pese vauvan peppu viimeiseksi. Jos
vauva on kakannut, sinun pitŠisi
pestŠ hŠnen peppunsa ennen kylpyŠ.
Varmista, ettŠ puhdistat hyvin huolellisesti vauvan reisitaipeet ja muut
ihopoimut
¥ KŠytŠ kŠttŠsi tai pesukinnasta vauvan
selŠn pesemiseen
¥ Nosta vauva kylpyammeesta ja kuivaa
hŠnet huolellisesti Ð myšs kaikki
ihopoimut Ð ennen kuin puet hŠnet
Vauvajumppa ja -hieronta hoitošljyllŠ
ovat suositeltavia, jos sinulla on aikaa
ja voimia. Voit myšs tehdŠ sen jollain
sopivammalla hetkellŠ.
Hampaat
Vauvoilla on syntymŠhetkellŠŠn hampaat,
jotka eivŠt ole nŠkyvissŠ vaan ikenien
peitossa. Noin 5Ð6 kuukauden ikŠisen
vauvan ikenet saattavat turvota, ja hŠn
saattaa ehkŠ kuolata tavanomaista enemmŠn, kun hŠnen hampaansa puhkeavat.
Useimmat vauvat saavat ensimmŠisen
hampaansa noin 6 kuukauden iŠssŠ.
Jotkut vauvat vaikuttavat hieman vŠsyneiltŠ hampaan puhkeamisen aikaan, ja
heillŠ saattaa olla hieman kohonnutta
lŠmpšŠ. TŠssŠ vaiheessa vauvalle on
hyštyŠ purulelusta. On hyvŠ aloittaa
vauvan hampaiden harjaus silloin, kun
ensimmŠinen hammas ilmestyy. Vauvan
hampaiden harjaukseen ei koskaan kŠytetŠ hammastahnaa. Suosittelemme, ettŠ
vauvan ikeniin ei laitettaisi puuduttavaa
salvaa.
Uusi perhe
135
Vaippaihottuma
Vauvat pissaavat usein, mikŠ merkitsee
sitŠ, ettŠ vauvan vaippa pitŠisi vaihtaa
5Ð6 kertaa vuorokaudessa, joskus ehkŠ
jopa 8Ð10 kertaa. Suosittelemme, ettŠ
tarkistat vauvan vaipan ennen joka
syšttšŠ ja syštšn jŠlkeen ja ettŠ hŠnet
pannaan aina nukkumaan kuivassa
vaipassa. MikŠli vauvan iho on ehjŠ ja
kuiva, suosittelemme, ettŠ sivelet hieman
hajutonta talkkia hŠnen ihopoimuihinsa.
Varmista, ettŠ talkki ei paakkuunnu.
TŠmŠ auttaa estŠmŠŠn vaippaihottuman.
Riippumatta siitŠ, miten huolellinen olet,
vaippaihottuman estŠminen saattaa
olla hyvin vaikeaa. Todella vaikeissa
tapauksissa vauvan takapuoli saattaa olla
tulipalon punainen, ja iho saattaa olla
paikoitellen rikki.
TŠmŠn tyyppisen ihoŠrsytyksen syynŠ on
se, ettŠ uloste ja virtsa sisŠltŠvŠt yhdisteitŠ, jotka ŠrsyttŠvŠt ihoa. Ihottuma saattaa
olla myšs hikinŠppyihottumaa tai johtua
puhkeavasta hampaasta. Vauvan vaatteet
saattavat olla liian tiukkoja tai hŠnet on
puettu liian lŠmpimŠsti.
Huolehdi siitŠ, ettŠ peppu on puhdas,
ilmakylvetŠ aina vaipanvaihdon yhteydessŠ ja vaihda vaippa usein.
Pese peppu puuvillavanulla tai pehmeŠllŠ
kasvopyyhkeellŠ. KertakŠyttšiset puhdistuspyyhkeet ovat hyvin kŠteviŠ.. €lŠ
kŠytŠ Šrsyyntyneelle iholle saippuaa tai
šljyŠ, ja ole varovainen rasvojen kanssa.
PehmentŠvŠ sinkkilanoliinivaseliini tai
sinkkivoide sopii paremmin.
Jos lapsen peppu on hyvin Šrtynyt
sitkeŠn vaippaihottuman vuoksi, voi
136
Uusi perhe
mennŠ pari viikkoa ennen kuin iho on
palautunut entiselleen ja terveeksi. Saat
lastenneuvolan terveydenhoitajaltanne
hyviŠ neuvoja nopeasti.
Sieni-infektio
Sieni-infektio voi saada vauvan pepun
nŠyttŠmŠŠn siltŠ kuin se olisi vereslihalla.
Voit ostaa apteekista voidetta infektion
hoitamiseen tai ottaa yhteyttŠ lastenneuvolan terveydenhoitajaanne tai lŠŠkŠriinne, koska sieni-infektiot on hoidettava.
Sammas
Sammas on sieni-infektio, jota esiintyy
usein vauvoilla. Voit vŠhentŠŠ riskiŠ
pitŠmŠllŠ vauvasi pullojen tutit ja huvitutit
puhtaina siten, ettŠ steriloit ne kiehuvassa vedessŠ pŠivittŠin. Ota sŠŠnnšksi se,
ettŠ sinŠ tai vauvan sisarukset ette saa
ikinŠ panna pullon tuttia tai huvituttia
omaan suuhunne.
Sammas nŠkyy valkoisena peitteenŠ
kielellŠ, kitalaessa ja poskien sisŠpuolella.
Se ei satu, mutta pahimmassa tapauksessa sammas saattaa hŠiritŠ vauvaa
syštšn yhteydessŠ. Sammasta hoidetaan
puhdistamalla vauvan suun limakalvot
puolukalla. Jos imetŠt vauvaasi, sinun on
kŠsiteltŠvŠ myšs nŠnnisi.
Jos eroon pŠŠseminen sienestŠ osoittautuu vaikeaksi, kysy lŠŠkŠriltŠsi, mitŠ
reseptilŠŠkettŠ sinun pitŠisi kŠyttŠŠ.
Jotkut imettŠvŠt Šidit ovat saaneet
parannusta aikaan vŠlttŠmŠllŠ jalostettujen sokereiden ja vehnŠjauhon syšmistŠ
Ð sieni-infektiot rehottavat niissŠ. Suun
sammakseen liittyy usein sammas
vaippa-alueella, jonne se siirtyy vatsan ja
suoliston vŠlityksellŠ, ja Šidin hiivasienitulehdus, jonka yhtenŠ oireena on kutina.
Hikinäppyihottuma
Voit erehdyksessŠ pukea vauvasi liian
tiukasti ja liian lŠmpimŠsti, koska haluat
varmistaa, ettŠ hŠn ei vilustu. HŠn saattaa
tulla rauhattomaksi ja levottomaksi, ja hŠnelle saattaa tulla myšs hikinŠppyihottuma. Ihottuma hŠviŠŠ nopeasti, jos hŠnen
vaatteitaan vŠljennetŠŠn tai ne riisutaan
ja iho saa tilaisuuden viilentyŠ.
Muista, ettŠ vauvan sisŠinen lŠmmšnsŠŠtely on kypsymŠtšn noin 12 kuukauden
ikŠŠn saakka. TŠstŠ syystŠ on tŠrkeŠŠ
pukea hŠnet ÓhengittŠviinÓ vaatteisiin,
jotta hŠnen ihonsa pystyy hengittŠmŠŠn
Ð eikŠ liian moniin vaatteisiin. Vauvasi
vaatteiden pitŠisi mielellŠŠn olla villaisia
tai Ð lŠhellŠ hŠnen vartaloaan Ð puuvillaa.
VŠltŠ vauvallasi keinokuituisia vaatteita.
Sopiva lŠmpštila vauvan makuuhuoneessa on noin 18Ð20 û C.
Vastasyntyneen akne
Vastasyntyneen akne ilmenee pieninŠ
Þnnin kaltaisina nŠppylšinŠ, joita vauvoille voi kehittyŠ heidŠn ensimmŠisinŠ elinkuukausinaan. Ne johtuvat hormoneista,
joita siirtyy ŠidistŠ sikiššn tai ŠidistŠ
vauvaan rintamaidon kautta. Vastasyntyneen akne on luonnollinen reaktio,
joka johtuu siirtymŠvaiheista, joita sekŠ
Šiti ettŠ vauva kokevat vauvan syntymŠn
jŠlkeen. Se hŠviŠŠ itsestŠŠn, eikŠ mitŠŠn
erityisiŠ voiteita tarvitse kŠyttŠŠ.
Kuiva iho
Monilla vastasyntyneillŠ on kuiva iho,
joka kuoriutuu pois Ð melkein kuin kŠŠrme loisi nahkansa. TŠmŠ on luonnollista
eikŠ vaadi erityishoitoa, kuten salvaa
tai kosteusvoiteita. Voit kuitenkin lisŠtŠ
vauvan kylpyveteen muutamia tippoja
šljyŠ. Muista, ettŠ vauvan talintuotanto
ei ole vielŠ vakiintunut ja ettŠ se saattaa
helposti hŠiriintyŠ, jos kŠytŠt kosteus- ja
muita voiteita liian aikaisessa vaiheessa
vauvallesi.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ pidŠt vauvasi ihon
puhtaana. Keskustele asiasta terveydenhoitajasi tai lŠŠkŠrisi kanssa, jos olet
epŠtietoinen siitŠ, miten vauvaasi pitŠisi
hoitaa.
Jos vauvasi kaikesta huolimatta saa karstaa, pŠŠset siitŠ eroon seuraavasti:
Karsta
Jotkut vauvat saavat karstaa pŠŠnahkaansa. Karsta ilmenee rasvaisina,
ruskehtavina ja kellertŠvinŠ suomuisina
laikkuina vauvan pŠŠnahassa. Se koostuu
kuolleista soluista ja vauvan ihorauhasista
tulevasta talista. Karstan saaminen kuriin
saattaa kestŠŠ jonkin aikaa.
Karstan estŠmistŠ voit kokeilla nŠin:
Hikka
Monet vauvat saavat hikan kohdussa ja
nikottelevat usein syntymŠnsŠ jŠlkeenkin. TŠmŠ saattaa johtua tŠydestŠ vatsasta tai mahdollisesti jonkin kylmŠn vaikutuksesta. SiitŠ ei ole vaaraa vauvalle, ja
hikka menee yleensŠ ohi. Joskus saattaa
auttaa vauvan asettaminen vatsalleen tai
pienen vesimŠŠrŠn antaminen hŠnelle
teelusikalla. Jos vauvasi alkaa nikotella,
kun olet imettŠmŠssŠ hŠntŠ, ei ole mitŠŠn
syytŠ lopettaa syšttŠmistŠ.
¥ Pese ja kuivaa pyyhkeellŠ vauvan
pŠŠnahka pŠivittŠin
¥ Hiero hŠnen pŠŠnahkaansa hoitošljyŠ
¥ JŠtŠ šljy vauvan pŠŠnahkaan yšksi
¥ Pese seuraavana aamuna vauvan
hiukset ja poista suomuiset laikut
hienopiikkisellŠ kammalla
TŠllŠ pŠŠset useimmissa tapauksissa
eroon suomuisista laukuista. Jos karstaa
on vauvan otsassa ja kulmakarvoissa,
kysy hyvŠŠ shampoota apteekista. Jos
karsta ei hŠviŠ, keskustele terveydenhoitajanne tai lŠŠkŠrinne kanssa.
¥ Kampaa vauvan hiukset (pŠŠnahka)
vauvaharjalla Ð ensin yhteen suuntaan,
sitten vastakkaiseen suuntaan
libero.fi
Pulautteleminen ja
oksentaminen
Pulautteleminen merkitsee sitŠ, ettŠ
ruoka palautuu Ð noin tunnin kuluessa
syštšstŠ Ð takaisin vauvan suuhun ja hŠn
pŠŠstŠŠ sen ulos.
Useimmat vauvat pulauttelevat. Se voi
tapahtua ršyhtŠytyksen yhteydessŠ. On
tŠrkeŠŠ, ettŠ muistat antaa vauvallesi
pieniŠ taukoja, jotta hŠn saa tilaisuuden ršyhtŠistŠ. €lŠ tee vauvan kanssa
tarmokkaita harjoituksia heti sen jŠlkeen
kun hŠnet on syštetty. Jos vauvan
paino nousee eikŠ hŠnellŠ nŠytŠ olevan
ongelmia, pulautteleminen ei anna
aihetta huoleen. Pulautettu mŠŠrŠ saattaa
nŠyttŠŠ suurelta, vaikka se ei olisikaan.
SekŠ liian runsas ateria ettŠ liian vŠhŠinen
ateria saattaa aiheuttaa pulauttamisen.
Liian vŠhŠinen ateria saattaa tehdŠ
vauvan rauhattomaksi ja yli-innokkaaksi
imemŠŠn sillŠ seurauksella, ettŠ hŠn
nielee liikaa ilmaa syšdessŠŠn Ð minkŠ
seurauksena hŠn pulauttaa. Jos vauva
toisaalta syš enemmŠn kuin hŠnen
vatsaansa mahtuu, hŠn myšs todennŠkšisesti pulauttaa. Vauvan paino ja
yleiskunto ohjaavat sinua.
Vakava ja usein toistuva oksentaminen
saattaa tarkoittaa sitŠ, ettŠ vauva on
sairas. Jos vauva menettŠŠ painoa, hŠnen
aktiivisuutensa heikkenee taikka hŠn
virtsaa tai ulostaa vain harvoin, sinun
pitŠisi ottaa yhteyttŠ lŠŠkŠriisi.
Uusi perhe
137
Kuume
Vastasyntyneiden on vaikeampaa sŠŠnnellŠ kehonsa lŠmpštilaa kuin aikuisten.
Alle kolmen kuukauden ikŠiset vauvat
saavat harvoin kuumetta. Vauvasi ei
todennŠkšisesti ole kovin sairas, jos hŠn
vaikuttaa pirteŠltŠ, imee yhtŠ aktiivisesti
kuin yleensŠkin ja hŠnen painonsa
lisŠŠntyy.
Jos vauvasi vaikuttaa kuitenkin raukealta
tai liian kuumalta ja olet epŠtietoinen asiasta, sinun pitŠisi mitata hŠneltŠ kuume.
Iho ihoa vasten
Ulostaminen
Rintaruokinnassa olevien vauvojen
kakka on usein keltaista ja rakeista tai
ÒsiemenistŠÓ, ja siinŠ on hapan haju. Se,
miten usein rintaruokinnassa oleva vauva
ulostaa, vaihtelee suuresti. Jotkut vauvat
tekevŠt kakan joka vaippaan; jotkut
ulostavat vain kerran viikossa. €idinmaidonkorviketta saavien vauvojen kakka
voi olla vihertŠvŠŠ tai Ð jos he saavat
rautatŠydennystŠ Ð melkein mustaa.
Hyvin kova kakka saattaa vaivata vauvaa.
Vauvan navan ympŠristšn hierominen
myštŠpŠivŠŠn voi hieman auttaa. MikŠli
sinulla on kysymyksiŠ vauvan ulostamiseen liittyen, ota yhteyttŠ lastenneuvolaanne. Jos vauvasi kakat ovat erittŠin
lšysiŠ, vihreitŠ ja hŠn ulostaa usein,
hŠnellŠ voi olla ripuli. SiinŠ tapauksessa
on tŠrkeŠŠ varmistaa, ettŠ vauva saa
riittŠvŠsti nestettŠ. Muista kuitenkin, ettŠ
lšysŠt ulosteet ovat rintaruokinnassa
olevilla vauvoilla tŠysin normaaleja.
Sinun pitŠisi jatkaa vauvan imettŠmistŠ,
138
Uusi perhe
vaikka hŠnellŠ olisikin ripuli. Saattaa olla
vŠlttŠmŠtšntŠ antaa vauvalle ylimŠŠrŠistŠ
nestettŠ, jos hŠn on sairas. Keskustele
asiasta lŠŠkŠrinne kanssa.
Nuha
Vauvat hengittŠvŠt enimmŠkseen nenŠnsŠ kautta. TŠstŠ syystŠ heidŠn saattaa olla
vaikea imeŠ, kun heillŠ on nuhaa. Osta
hieman suolaliuosta apteekista ja ruiskuta
muutama tippa vauvasi sieraimiin ennen
imetystŠ. Se yleensŠ auttaa. Aseta
muutama puhelinluettelo tai vastaava
lattialle vauvan sŠngyn pŠŠpuolen
jalkojen alle, jotta hŠnen pŠŠnsŠ on
jalkopŠŠtŠ korkeammalla Ð myšs tŠmŠ
auttaa. PidŠ vauvan nenŠ puhtaana ja
pyyhi valunut lima pois suojataksesi ihoa
nenŠn ympŠrillŠ. Voit levittŠŠ hieman
sinkkivoidetta vauvan nenŠn alle estŠŠksesi ihon rikkoutumisen. Suojaa vauvaasi
nuhalta pitŠmŠllŠ hŠnen jalkansa, kŠtensŠ
ja pŠŠnsŠ lŠmpimŠnŠ.
Jos vauvasi lämpötila ylittää
38,5° C tai hän vaikuttaa yleisesti
sairaalta ja raukealta eikä tämä
johdu siitä, että hänet olisi
puettu liian lämpimästi, ota
aina yhteys lääkäriinne
Sairauden merkit saattavat olla vaikeammin havaittavissa vauvoissa kuin
vanhemmissa lapsissa. Jos vauvasi saa
ensimmŠisinŠ kuukausinaan usein tulehduksia, hŠnen motorinen kehityksensŠ
saattaa viivŠstyŠ joksikin aikaa.
On varsin yleistŠ, ettŠ vauvojen lŠmpš
nousee, kun he saavat rokotuksen
kolmen kuukauden iŠssŠ.
Silmätulehdus
Jos vauvan silmŠt ovat hieman punaiset ja
liimaantuneet yhteen, kun hŠn herŠŠ, hŠnen silmŠnsŠ saattavat olla tulehtuneet.
Helppo tapa hoitaa tŠmŠ on puhdistaa
hŠnen silmŠnsŠ kostealla puuvillavanulla,
joka on kastettu pieneen mŠŠrŠŠn keitettyŠ ja jŠŠhdytettyŠ vettŠ. KŠytŠ puhdasta
puuvillavanua aina koskiessasi vauvan
silmiin. Jos vauvan silmien punaisuus
lisŠŠntyy ja ne rŠhmivŠt enemmŠn, tarvitaan lŠŠkehoitoa. Ota siinŠ tapauksessa
yhteys lŠŠkŠriinne.
Säpsähdysrefleksi
VastasyntyneillŠ on reßeksi, joka saa
heidŠt hŠtkŠhtŠmŠŠn tai sŠpsŠhtŠmŠŠn.
SitŠ kutsutaan nimellŠ Moro-reßeksi.
Se hŠviŠŠ vŠhitellen, kun vauva on noin
kolmen kuukauden ikŠinen.
Milloin voit viedä vauvan ulos?
Voit aina viedŠ vastasyntyneen vauvan
ulos, ellei ole hyvin kylmŠŠ ja kosteata.
Sinun on kuitenkin varmistettava, ettŠ
vauva ei saa vaunuissa vetoa. Peittele
vauva jŠrkevŠsti.
Perinteinen neuvo: jos vauvasi
niska tuntuu lämpimältä, hänellä
ei ole kylmä
Voit panna kylminŠ ja tuulisina pŠivinŠ
peitteen pŠŠlle villaisen huovan tai lampaan taljan vaunujen pohjan eristeeksi.
Sinun on suojattava pakkassŠŠllŠ vauvan
iho šljypitoisella voiteella, joka ei saisi
sisŠltŠŠ vettŠ. Jos voiteessa on vŠhŠnkin
vettŠ, sinun on levitettŠvŠ se noin 30
minuuttia ennen kuin viet vauvan ulos.
Siihen mennessŠ vesi on haihtunut. Voit
kŠyttŠŠ itseŠsi esimerkkinŠ. Kuvittele,
ettŠ itse nukkuisit vaunuissa. MitŠ
pukisit yllesi?
Jos sŠŠ on kuiva, sinun ei tarvitse
kiinnittŠŠ vaunujen pŠŠllyssuojaa
vauvan huovan pŠŠlle. Muista asettaa
hyšnteisverkko paikalleen. Pue vauvasi
kevyisiin, ilmaviin vaatteisiin lŠmpiminŠ
ja aurinkoisina pŠivinŠ. €lŠ koskaan jŠtŠ
vauvaasi nukkumaan vaunuihin kuumaan
aurinkoon.
Omia merkintöjä
Aurinko
PieniŠ lapsia ei suositella jŠtettŠvŠn
aurinkoon ja alle vuoden ikŠiset vauvat
tulisi suojata erityisellŠ huolellisuudella
liialliselta auringolta. Jos pŠŠtŠt lŠhteŠ
jonain pŠivŠnŠ rannalle, sinun on suojattava vauvasi pukemalla hŠnet ilmaviin
ja pitkŠhihaisiin puuvillavaatteisiin sekŠ
varustettava hŠnet kevyellŠ kesŠhatulla.
Muista, ettŠ auringon valo heijastuu
vedestŠ ja hiekasta ja jopa valkoisesta pŠivŠnvarjosta. Jos vauvasi palaa
pahasti auringossa toistuvasti, hŠnellŠ on
kohonnut riski saada ihosyšpŠ, kun hŠn
aikuistuu.
Jos olet epŠvarma siitŠ, mitŠ tehdŠ, voit
keskustella kotikŠyntejŠ tekevŠn terveydenhoitajanne kanssa vauvan vaatetuksesta ja ulkoiluttamisesta.
Uusi perhe
139
140
Synnytys
Itku
Kauan sitten ajateltiin, ettŠ itkeminen on
terveellistŠ lapsille. Sen oletettiin auttavan keuhkojen kehittymistŠ.
TŠmŠ ei pidŠ paikkaansa.
Itku on vauvan tapa ottaa kontaktia
ihmisiin hŠnen ympŠrillŠŠn. Vauva on
tŠysin riippuvainen siitŠ, miten nŠmŠ
ihmiset reagoivat. Jokaisella vauvalla on
oma ŠŠnensŠvynsŠ, kun hŠn itkee, ja jo
hyvin aikaisin synnytyssairaalassa monet
vanhemmat tunnistavat oman vauvansa
itkun ja kykenevŠt erottamaan sen muiden vastasyntyneiden itkusta.
Usko, ettŠ kykenet lohduttamaan vauvaasi, koska hŠn kykenee aistimaan, jos
olet epŠvarma tilanteesta.
Itku on vauvan keino kommunikoida.
Vauva itkee esimerkiksi silloin, kun hŠn
tarvitsee
¥ syliŠ
¥ vaipanvaihtoa
¥ ruokaa
¥ ršyhtŠytystŠ
¥ unta
Ð tai jostain muusta syystŠ. Ei ole aina
mahdollista lšytŠŠ itkulle selitystŠ.
Tutkimukset osoittavat, ettŠ vauvat
itkevŠt tai ovat rauhattomia keskimŠŠrin
hieman alle kaksi tuntia vuorokaudessa
kolmen ensimmŠisen kuukauden aikana
ja yhden tunnin vuorokaudessa 4Ð6
kuukauden ikŠisinŠ.
Monet vanhemmat ovat yllŠttyneitŠ
siitŠ, ettŠ heidŠn oman vauvansa itkun
kuuleminen vaikuttaa heihin, mutta
muiden vauvojen itku ei vaikuta. Ja
monet uudet vanhemmat Ð jotka eivŠt
vielŠ tunnista, mitŠ vauvan itku merkitsee
Ð tuntevat usein itsensŠ riittŠmŠttšmiksi
ja epŠvarmoiksi omassa tehtŠvŠssŠŠn.
MitŠ rauhallisempi olet, sitŠ paremmin
pystyt tulkitsemaan vauvasi viestejŠ ja
reagoimaan niiden mukaisesti. Jos vauvasi itkee, koska hŠn on hyvin nŠlkŠinen
ja siksi hyvin rauhaton, hŠnellŠ on usein
vaikeuksia imeŠ. Siksi Šiti todennŠkšisesti hermostuu, eikŠ hŠnen maitonsa heru
tai maidon tulo tyrehtyy nopeasti. TŠssŠ
tilanteessa on suureksi avuksi, jos vauvan
isŠ pitelee hŠntŠ muutaman minuutin
ajan, jotta sekŠ Šiti ettŠ vauva saavat hieman aikaa rauhoittua, ennen kuin imetys
jatkuu rauhassa ja hiljaisuudessa.
Vauvoilla on usein tiettyjŠ ajanjaksoja
pŠivŠn tai yšn aikana, jolloin he ovat
erityisen rauhattomia.
Kanna vauvaa lŠhellŠsi ja keinuta
hŠntŠ hellŠsti kŠsivarsillasi tai keinuta
hŠntŠ peitolla, kuten koliikkia koskevassa
kohdassa opastetaan (ks. Koliikki). Tutkimukset osoittavat, ettŠ monet vauvat
rauhoittuvat tŠllŠ tavoin. Joudut ehkŠ
myšs kŠvelyttŠmŠŠn vauvaa vaunuissa
siten, ettŠ huopa on kiedottu hŠnen ympŠrilleen. TŠmŠ nŠyttŠŠ toimivan monissa
tapauksissa.
Vauvat ovat usein rauhattomia šisin.
TŠmŠ on luonnollisesti myšs se aika,
jolloin hŠnen vanhempansa ovat todennŠkšisesti vŠsyneitŠ. Siksi on erittŠin
tŠrkeŠŠ, ettŠ Šiti ehtii levŠtŠ aikaisemmin
pŠivŠn aikana.
Vauvan temperamentti
Kaikki vauvat ovat yksilšitŠ, ja he syntyvŠt temperamentiltaan hyvin erilaisina.
Vauvan temperamentti ratkaisee, miten
ja kuinka paljon hŠn itkee. Jotkut vauvat
itkevŠt paljon, jotkut karjuvat erittŠin
kovaŠŠnisesti tai itkevŠt monin eri tavoin.
Voi olla hyvin hermoja raastavaa
huolehtia vauvasta, joka karjuu erittŠin
kovaŠŠnisesti. Aluksi tŠmŠ todennŠkšisesti vaatii sinulta runsaasti voimavaroja.
Temperamentikkaalla kŠytšksellŠ on
kuitenkin myšs hyviŠ puolia.
Kun tutustut vauvaan paremmin, on
helpompi tulkita, miksi hŠn itkee. Vauvat
tulevat usein rauhattomiksi sen vuoksi,
ettŠ ovat vŠsyneitŠ, vaikka he ovat voineet olla hereillŠ vain noin tunnin verran.
Jos olet epŠtietoinen siitŠ, miksi vauvasi
Lapsi rauhoittuu isŠn sylissŠ
Uusi perhe
141
itkee, keskustelkaa asiasta keskenŠnne
ja pyytŠkŠŠ neuvoja terveydenhoitajaltanne.
Koliikki
Koliikki on jokaisen on kuitenkin
harvinaista vanhemman painajainen.
Koliikki on kuitenkin harvinaista. Usein
riittŠmŠtšn uni tulkitaan virheellisesti
koliikiksi. Koliikki on lapsen tila, johon
liittyy toistuvia itkukohtauksia ja liikkeitŠ,
jotka nŠyttŠisivŠt viittaavan vatsakipuun,
oletettavasti kivuliaisiin supistuksiin suolistossa. Vauva ikŠinen lakkaamatta eikŠ
reagoi lohdutusyrityksiin. Koliikki alkaa
yleensŠ vauvan ollessa noin kolmen viikon ikŠinen, ja hŠn itkee vŠhintŠŠn kolme
tuntia vuorokaudessa vŠhintŠŠn kolmena
pŠivŠnŠ viikossa vŠhintŠŠn kolmen viikon
ajan. SyitŠ ei tiedetŠ varmasti.
Vauvan itkukohtaukset ajoittuvat tyypillisesti myšhŠiseen iltapŠivŠŠn tai iltaan.
Muutoin hŠn vaikuttaa aivan normaalilta,
hŠn syš normaalisti ja ulostaa normaalisti.
Ota yhteys terveydenhoitajaanne tai
lŠŠkŠriinne. Muut koliikkivauvojen vanhemmat voivat ehkŠ antaa teille neuvoja
tai apua. Koliikkivauvan hoitaminen on
erittŠin rasittavaa, ja vanhemmat, jotka
joutuvat tŠhŠn tilanteeseen, tarvitsevat
usein apua ja lohdutusta.
TietyllŠ tavalla keinutteleminen saattaa
auttaa vauvaasi. Tutkimusten mukaan
monet koliikkivauvat rauhoittuvat tŠllŠ
keinolla.
Älä koskaan ravistele vauvaa
Useimmat vanhemmat kokevat paniikin
tunteita, kun heidŠn vauvansa itkee lak-
142
Uusi perhe
kaamatta. Saatat tuntea halua ravistella
vauvaa. €lŠ koskaan tee sitŠ!
Vauvan ravisteleminen aiheuttaa
vauvalle suuren riskin
Ravisteleminen voi johtaa pysyvŠŠn aivovaurioon, ja vauva saattaa kuolla ravistellun vauvan oireyhtymŠŠn (shaken-baby
syndrome). Laske vauva alas ja kŠvele
toisaalle, kunnes olet saanut hillittyŠ
itsesi. PyydŠ ystŠviltŠ ja sukulaisilta apua.
Vauva aistii kiihtymisesi, joten heti kun
rauhoitut, se rauhoittaa myšs vauvaa.
Neuvolan terveydenhoitaja
Neuvolan terveydenhoitaja on rekisteršity hoitoalan ammattilainen, joka on
saanut valmistumisen jŠlkeen sekŠ teo-
Vauva Šidin ihoa vasten
ria- ettŠ kŠytŠnnšn koulutusta. HŠnellŠ
on runsaasti kokemusta tyšskentelystŠ
raskaana olevien naisten, perheiden ja
lasten kanssa.
Kun sinulla on pieni vauva, monia Ð ehkŠ
odottamattomia Ð kysymyksiŠ nousee
esiin:
¥ Kuinka mukautamme perheenŠ parhaiten rutiinimme vauvan tarpeisiin?
¥ MitŠ teemme, kun kotona vallitsee
tŠydellinen kaaos, ja me olemme
vŠsymyksestŠ uupuneita?
¥ Tuleeko minulta riittŠvŠsti maitoa?
¥ Kuinka minun pitŠisi imettŠŠ vauvaa?
¥ Voiko vauvamme hyvin ja kehittyykš
hŠn fyysisesti ja henkisesti odotetulla
tavalla?
LšydŠt kirjoja nŠistŠ aiheista, mutta sinun
on luotettava myšs omaan vaistoosi.
Saat myšs tukea ja henkilškohtaisia
neuvoja neuvolasta.
NeuvolakŠyntien mŠŠrŠt vaihtelevat
Suomessa kunnittain, vaikkakin uusi
asetus sŠŠtelee lastenneuvolan kŠyntejŠ
jatkossa. Neuvolapalvelut ovat maksuttomia. Terveydenhoitaja kŠy luonasi
ensimmŠisten kahden viikon aikana,
kun vauvasi on syntynyt. On sinun
asiasi, haluatko ottaa terveydenhoitajan
vastaan kotonasi Ð useimmat perheistŠ
haluavat. On myšs kiinni sinusta, miten
kŠytŠt neuvolan palveluja. Jotkut perheet
haluavat keskustella vain vauvasta, kun
toiset kokevat tarvetta keskustella uusista
rooleistaan ŠitinŠ ja isŠnŠ, keskinŠisestŠ
suhteestaan jne. MistŠ tahansa haluatkin
keskustella, terveydenhoitaja seuraa
lisŠksi aina vauvasi kehitystŠ.
Lastenneuvolan terveydenhoitajan
kotikŠyntien mŠŠrŠ vaihtelee. Joissain
kunnissa hoitaja kŠy kotikŠynnillŠ luonasi
jo raskauden aikana. TŠmŠ antaa teille
mahdollisuuden tutustua toisiinne ja
keskustella vanhemmiksi tulemista
koskevista ajatuksista. Terveydenhoitaja
voi antaa sinulle hyviŠ neuvoja monista
asioista, joten muista kysyŠ hŠneltŠ mistŠ
tahansa, mitŠ haluat tietŠŠ.
Terveydenhoitajalla on laaja tietŠmys ja
paljon kokemusta vauvojen, pikkulasten
ja koululaisten terveydestŠ ja sairauksista
ja perheistŠ ylipŠŠnsŠ, ja hŠn kykenee
usein keksimŠŠn ratkaisuja ja ideoita,
joita ette ole itse tulleet ajatelleeksi.
Useimmat terveydenhoitajat jŠrjestŠvŠt Šiti-vauva -ryhmiŠ ja Šiti-lapsi
-ryhmiŠ, joissa voit tavata muita ŠitejŠ,
joilla on samanikŠisiŠ lapsia kuin sinulla.
Useimmat terveydenhoitajat jŠrjestŠvŠt
myšs tapaamisia vastaanotollaan. Joillain
alueilla terveydenhoitajilla on myšs isŠvauva -ryhmiŠ.
Neuvolan puhelinajat vaihtelevat. Jos
sinulla on kysymyksiŠ, voit soittaa ja
keskustella terveydenhoitajasi kanssa ja
mahdollisesti sopia ylimŠŠrŠisen kŠynnin.
Useimmissa kunnissa terveydenhoitajalla
on myšs kiinteŠt tapaamisajat, jolloin
perheet voivat tulla hŠntŠ tapaamaan.
Neuvolan terveydenhoitajat tekevŠt
yhteistyštŠ mm. lŠŠkŠreiden, psykologien, sosiaalityšntekijšiden ja kŠtilšiden
kanssa.
hŠntŠ lastentauteja vastaan. Vauvalla
on esimerkiksi suoja tuhkarokkoa ja
vesirokkoa vastaan. Jos vauvan Šiti on
sairastanut nŠmŠ kaksi lastentautia ennen
raskautta, on epŠtodennŠkšistŠ, ettŠ vauva sairastuisi kumpaankaan niistŠ kolmen
tai neljŠn ensimmŠisen elinkuukautensa
aikana, vaikka saisikin tartunnan. TŠmŠ
suoja on kuitenkin voimassa vain vauvan
ensimmŠisten elinkuukausien aikana.
TŠmŠn jŠlkeen vauvan on taisteltava kaikkia tartuntoja, myšs tuhka- ja vesirokkoa,
vastaan omin neuvoin.
Lasten ennalta ehkäisevät
terveystarkastukset
Sinulla on Suomen lain mukaan oikeus
siihen, ettŠ terveydenhoitajasi ja
lŠŠkŠrisi suorittavat terveystarkastuksia
ja rokotuksia lapsellesi. Maksuttomat
ennalta ehkŠisevŠt terveystarkastukset
ovat kŠytettŠvissŠ siihen saakka, kunnes
lapsesi on noin 5Ðvuotias.
NŠiden tarkastusten tarkoituksena on
varmistaa, ettŠ lapset ja nuoret kasvavat
parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.
Rokotukset eivŠt ole Suomessa pakollisia, mutta niitŠ suositellaan annettavaksi
lapsille. Kaikki lasten rokotukset ja ennalta ehkŠisevŠt terveystarkastukset ovat
vapaaehtoisia ja maksuttomia.
Lapsuusajan rokotukset
Vauva saa koko raskauden ajan ŠidiltŠŠn
istukan kautta vasta-aineita. TŠmŠ
tarkoittaa sitŠ, ettŠ vauvalla on syntymŠhetkellŠŠn vasta-aineita, jotka suojaavat
Terveydenhoitaja kotikŠynnillŠ
Uusi perhe
143
Lasten rokotusohjelma on kehitetty
estŠmŠŠn tiettyjen sairauksien ja niihin
liittyvien komplikaatioiden kehittyminen.
Rokote valmistetaan kuolleista tai heikentyneistŠ viruksista, jotka saavat kehon
tuottamaan vasta-ainetta ilman ettŠ
kehossa nŠkyisivŠt kyseisten sairauksien
Ikä
Th tarkastus
1-4 vkoa
x
4-6 vkoa
x
Lääkärin tarkastus
saa jonkin lastentaudin tai polion, jŠykkŠkouristuksen, aivokalvon tulehduksen
tai kurkkumŠdŠn myšhemmin, on suuri
vaara, ettŠ sairaus on sekŠ vakava ettŠ
erittŠin epŠmiellyttŠvŠ.
Rokotus
x
2 kk
x
Rotateq
3 kk
x
DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki, Rotateq
4 kk
x
5 kk
x
6kk
x
8 kk
x
10 kk
(x)
12 kk
x
18 kk
x
2v
x
3v
x
4v
x
5v
x
6v
x
DTaP-IPV =
D=difteria=kurkkumŠtŠ
Ta=tetanus=jŠykkŠko
uristus
P=pertussis=hinkuyskŠÇ
IPV=polio=lapsihalvaus
144
oireet. Suomen terveysviranomaiset suosittelevat lasten rokottamista. Rokotteilla
on hyvin vŠhŠn tai ei lainkaan sivuvaikutuksia. Monet lapset saavat kyllŠ hieman
kuumetta rokotuksen jŠlkeen ja pistoskohdassa saattaa ilmetŠ reaktioita.
Jos pŠŠtŠt, ettŠ et rokotuta lastasi, ja hŠn
Uusi perhe
Hib =
HemoÞlus inßuenzae
tyyppi b
DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki, Rotateq
Inßuenssa
x
DTaP-IPV-Hib+Pneumokokki
x
MPR
Inßuenssarokotus ad 35 kk
DTaP-IPV
x
MPR
Pneumokokki =
pneumokokkitauteja
vastaan
Rotateq =
rotavirusripuleita vastaan
MPR =
M=morbilli=tuhkarokko
P=parotitis=sikotauti
R=rubella=vihurirokko
InÝuenssa annetaan 6-35
kk iŠssŠ vuosittain ennen
epidemiakauden alkua
Omia merkintöjä
Vuoropuhelua
Vauvan kehitys
Vauvan kasvuvauhti on nopeaa; hŠnen
painonsa normaalisti kaksinkertaistuu
viiden ensimmŠisen kuukauden aikana
siten, ettŠ suurin painonnousu tapahtuu
parina ensimmŠisenŠ kuukautena.
Vauvan pituuskasvu on ensimmŠisten 12
kuukauden aikana noin 25 cm, ja sekŠ
oma lŠŠkŠrinne ettŠ terveydenhoitajanne
seuraavat hŠnen kasvuaan.
Kontakti
Vauva makaa joskus hereillŠ ja katselee
ympŠrillŠŠn. Kun hŠn on hereillŠ, saat
hŠneen katsekontaktin. Vauva nŠkee
selvŠsti 20Ð30 cm:n etŠisyydelle. TŠmŠ
vastaa etŠisyyttŠ hŠnen silmiensŠ ja Šidin
kasvojen vŠlillŠ imetyksen aikana.
Vastasyntyneen aistit
Kaikki tiedossa olevat ihmisen aistit
toimivat heti syntymŠstŠ lŠhtien.
TŠmŠ ei tarkoita sitŠ, ettŠ vauva syntyisi
siten, ettŠ hŠn olisi tietoinen ja tunnis-
taisi kokemuksensa Ð tŠmŠ kehittyy iŠn
myštŠ. HŠn kŠyttŠŠ kuitenkin aistejaan
nauttiessaan ympŠršivistŠ tapahtumista.
Erityisesti silloin, kun hŠn on ŠitinsŠ ja
isŠnsŠ kanssa. Puhu vauvallesi, lepertele
hŠnelle, kerro esimerkiksi, mitŠ ajattelet
tai olet tekemŠssŠ.
Vauva tarvitsee ihmisiŠ, jotka puhuvat
hŠnelle, jotta hŠn tuntisi olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Kielen kehitys alkaa
varhaislapsuudessa. Vastasyntyneet
reagoivat ympŠrillŠŠn kuuluvaan kieleen
liikkumalla puhutun sanan intonaation
mukaan.
Huomaa, miten vauvasi kuuntelee ŠŠniŠ
ja havaitsee valot, vŠrit ja kasvojen
ilmeet. Vauvojen nŠkš on hyvin kehittynyt, ja he ovat hyvin tarkkaavaisia, kun
ovat katsekontaktissa. Vauvasi saattaa
maata tŠysin paikallaan silmŠt auki ja havainnoida ympŠristšŠŠn erittŠin tiiviisti.
HŠn katsoo syvŠlle silmiisi jo muutaman
viikon ikŠisenŠ Ð vastaa katseeseen ja
tunne vŠlillŠnne olevan yhteyden syvyys
ja intensiteetti.
Uusi perhe
145
Vauvasi kehittŠŠ kielen kehon liikkeen,
ŠŠnien, hymyn, itkun, katsekontaktin
sekŠ Šidin tai isŠn ja vauvan vŠlisen
vuorovaikutuksen kautta.
HŠn myšs haistaa ympŠrillŠŠn olevat
tuoksut ja tuntee, miten pidŠt hŠntŠ
sylissŠ.
Vastasyntyneen aistit ovat tŠysin puhtaat
ja kokemukset muodostavat hŠnen
kehityksensŠ perustan. Kun vauva vŠsyy
virikkeisiin ja leikkimiseen, hŠn kŠŠntŠŠ
pŠŠnsŠ poispŠin, haukottelee, itkee
tai tulee rauhattomaksi, ja on tŠrkeŠŠ
noudattaa nŠitŠ merkkejŠ siitŠ, ettŠ hŠn
on saanut tŠllŠ kertaa tarpeekseen.
Vauvat oppivat erittŠin nopeasti kokemuksen perusteella, mutta usein eri
tavoin kuin aikuiset oppivat. He eivŠt opi
ÓymmŠrtŠmŠŠnÓ, vaan heidŠn oppimisensa on perustavammalla tasolla. He
oppivat, voivatko he luottaa ympŠrillŠŠn
oleviin ihmisiin ja onko heidŠn omalla
toiminnallaan mitŠŠn vaikutusta. TŠllŠ
tavoin vauvat oppivat perusluottamusta.
Reagoiminen itkevŠŠn vauvaan ottamalla
hŠnet syliin, hŠnen pitŠmisensŠ sylissŠ ja
lohduttamisensa eivŠt tarkoita sitŠ, ettŠ
hemmottelisit hŠnet pilalle. Annat hŠnelle pikemminkin tunteen siitŠ, ettŠ hŠn
voi luottaa ympŠršivŠŠn maailmaan; teet
oman osuutesi siinŠ, ettŠ hŠnestŠ tulee
vahva ja itsetuntoinen ihminen.
Ette voi hemmotella
vauvaa pilalle
Perustarpeet
Parasta mitŠ vauva voi kuvitella, on se,
ettŠ hŠnen vatsansa on tŠynnŠ, vaippa on
kuiva ja olo lŠmmin ja hŠn saa olla lŠheisessŠ fyysisessŠ kontaktissa Šitiin ja isŠŠn,
jotka laittavat nukkumaan ja keskustelevat hŠnen kanssaan. Toistettakoon vielŠ:
ette voi hemmotella vauvaa pilalle.
YritŠ olla tietoinen siitŠ, mitŠ vauvasi
ÒkertooÓ sinulle:
¥ HŠn on nŠlkŠinen
¥ HŠn haluaa seuraa
¥ HŠn haluaa rauhaa ja hiljaisuutta
Vauva itkee saadakseen huomiosi. Erilaiset itkut voivat merkitŠ eri asioita.
Tutut asiat ja rutiinit luovat itseluottamusta.
Jokainen vauva on
ainutlaatuinen
Kaikki lapset ovat erilaisia vauvaiŠstŠ
lŠhtien. He ovat monilla tavoin aivan
yhtŠ erilaisia kuin ihmiset myšhemminkin elŠmŠssŠ. Ajattelepa vain, kuinka
yksilšllisiŠ he ovat, kun kyseessŠ on se,
mikŠ ŠrsyttŠŠ heitŠ Ð miten paljon tai
Vauva leikkikehŠssŠ
146
Uusi perhe
miten vŠhŠn tarvitaan, jotta heistŠ tulee
surullisia, ja miten he reagoivat siihen,
mistŠ eivŠt pidŠ.
Vauvat poikkeavat toisistaan sen suhteen, mikŠ lohduttaa ja miten helppoa
Ð tai vaikeaa Ð heitŠ on lohduttaa. He
poikkeavat toisistaan myšs siinŠ, mistŠ
he pitŠvŠt, esimerkiksi siinŠ, miten he
haluavat olla sylissŠ ja millaisia asioita
heistŠ on hauska katsella.
Vanhemmat, joilla on useampi kuin yksi
lapsi, huomaavat myšs jo varhain, ettŠ
heidŠn lapsensa reagoivat eri tavoin.
Uusien vanhempien Ð jotka saattavat
tuntea olonsa epŠvarmaksi ja olla epŠvarmoja roolistaan vanhempina Ð pitŠisi
ehkŠ huomata, ettŠ vanhemmat todellisuudessa pyrkivŠt reagoimaan herkŠsti
ja ymmŠrtŠvŠsti omiin lapsiinsa ja havaitsevat heidŠn tarpeensa huomattavasti
paremmin kuin itse kuvittelevat.
Kuka tietää parhaiten?
On myšs hyvŠ tietŠŠ, ettŠ paras kehitys
normaaliksi, terveeksi lapseksi mahdollistetaan, kun vauva on tavanomaisella
tavalla joka pŠivŠ kohtuullisen rentoutuneiden vanhempiensa seurassa ja
erityisesti puuhailee itsekseen. Monet
vanhemmat ajattelevat, ettŠ heidŠn on
annettava vauvalle virikkeitŠ ja nŠhtŠvŠ
paljon vaivaa keksiŠkseen jotain uutta
vauvan viihdyttŠmiseksi. Pikkuvauvat
eivŠt kuitenkaan tarvitse viriketulvaa.
Parasta yhdessŠoloa pikkuvauvan kanssa
on olla hyvin tarkkaavainen ja tietoinen
siitŠ, mitŠ vauva tekee ja miten hŠn
ilmaisee itseŠŠn liikkeillŠ, ŠŠnillŠ ja muilla
Vauvahieronta
Vauvauinti
puuhilla Ð ja reagoida ja vastata niihin ystŠvŠllisesti ja leikkisŠsti. TŠmŠ tarkoittaa
sitŠ, ettŠ yhdessŠoloaika vietetŠŠn sekŠ
vauvan ehdoilla ettŠ teidŠn vanhempien
ehdoilla Ð silloin se on hauskaa sekŠ
teille ettŠ vauvalle ja vauva kehittyy.
Voitte esimerkiksi antaa vauvan leikkiŠ
leikkikehŠssŠ.
On teidŠn asianne ratkaista, haluatteko
osallistua vauvahierontatunneille, vauvamuskariin jne. TŠrkeŠŠ on se, ettŠ teette
sellaista, mikŠ sopii teille ja vauvallenne.
Kysy asiasta terveydenhoitajaltanne tai
etsi netistŠ oman alueenne palveluja.
Hieronta
Jos vauvan hierominen on sinusta
hauskaa, hŠn nauttii siitŠ todennŠkšisesti
myšs. Valitse ajankohdat, jolloin hŠn
on hereillŠ eikŠ ole juuri syšnyt. Voit
mahdollisesti kysyŠ myšs terveydenhoitajalta, miten menetellŠ. Jos hieronta ei
kuitenkaan tunnu sinusta tai vauvasta
mukavalta, hŠn ei hyšdy siitŠ. Seuraa
hieronnan aikana vauvaa nŠhdŠksesi,
nauttiiko hŠn siitŠ. Jos hŠn katsoo muualle, itkee, pulauttaa tai tulee levottomaksi,
nŠmŠ saattavat olla merkkejŠ siitŠ, ettei
hŠn nauti hieronnasta.
Vauvauinti
Kun vauva painaa noin 5 kg ja on
tŠyttŠnyt 3 kk, voitte kokeilla vauvauintia. Vauvauinti jŠrjestetŠŠn lŠmpimŠssŠ
vedessŠ (32Ð34û C) ja sinŠ ja vauvasi
vietŠtte normaalisti vedessŠ noin 30 minuuttia. Monet vauvat selvŠsti nauttivat
lŠmpimŠssŠ vedessŠ uimisesta.
Kaikki tapahtuu niin nopeasti
Vauva kehittyy uskomatonta vauhtia
ensimmŠisten elinkuukausiensa aikana.
Jos jompikumpi teistŠ on muutaman
pŠivŠn poissa hŠnen luotaan, huomaatte
palatessanne muutokset. Vauva oppii
koko ajan ja kykenee pian kontrolloimaan
liikkeitŠŠn. Kolmen kuukauden iŠssŠ
monet lapset lšytŠvŠt kŠtensŠ ja kykene-
vŠt seuraamaan leluja ja muita esineitŠ
katseellaan.
Vauvan asettaminen vatsalleen
Vauvalle on hyšdyllistŠ maata vatsallaan
hereillŠoloaikana, sillŠ se vahvistaa hŠnen
selkŠ- ja niskalihaksiaan. Jos vauvasi ei
nauti pŠinmakuulla olosta, voit Ð kun hŠn
on kahden kuukauden ikŠinen Ð asettaa
rullatun pyyhkeen hŠnen leukansa alle,
jotta hŠn ei kaadu kasvoilleen joka kerta
kurkottaessaan lelua. Vauvasi nostaa
pŠŠtŠŠn ja katsoo ympŠrilleen, seuraa
liikkeitŠsi katseellaan ja yrittŠŠ toisinaan
ryšmiŠ eteenpŠin. Kun hŠn on hieman
vanhempi, hŠn nostaa itsensŠ ylšs kŠsivarsille kyetŠkseen nŠkemŠŠn kauemmas.
Voit asettaa vauvan huovan tai jonkin
muun sopivan alustan pŠŠlle. Jos asetat
kŠtesi hŠnen peppunsa pŠŠlle, se tukee
ja aktivoi hŠnen leikkiŠŠn.
Jos olet sijoittanut hoitopšydŠn johonkin
valoisaan ja lŠmpimŠŠn paikkaan, voit
antaa vauvasi hyštyŠ tŠstŠ antamalla hŠ-
Uusi perhe
147
nen maata pšydŠllŠ alasti Ð sekŠ selŠllŠŠn
ettŠ vatsallaan Ð jotta hŠn saa nauttia
kŠsivarsiensa ja jalkojensa liikuttamisesta
vapaasti jonkin aikaa. €lŠ kuitenkaan koskaan jŠtŠ vauvaasi yksin hoitopšydŠlle!
Esineiden näkeminen ja niihin
tarttuminen
Vauvasi nauttii siitŠ, ettŠ hŠnellŠ on
katseltavaa, esimerkiksi mobile tai mikŠ
tahansa esine, joka liikkuu Ð mieluiten
aluksi mustavalkoinen, myšhemmin
kirkkaan vŠrinen Ð ja riippuu hŠnen
sŠnkynsŠ, kantotuolinsa, turvaistuimensa
tai leikkikehŠnsŠ yllŠ. Vauvanistuin on
vauvalle mukavaa vaihtelua, mutta kŠytŠ
sitŠ vain 10Ð15 minuuttia kerrallaan. On
hyvŠ, jos vauvallasi on lŠhietŠisyydellŠ
jotain, johon hŠn voi tarttua. Voit esimerkiksi ripustaa lelun riippumaan housujen
vyšlenkistŠ. Se tietenkin keinuu, kun hŠn
koskee sitŠ tai pŠŠstŠŠ siitŠ irti.
Keskustelu ja laulu
Vaikka vauva ei ymmŠrrŠ, mitŠ sanot, hŠn
hyštyy siitŠ, ettŠ molemmat vanhemmat
ja sisarukset keskustelevat hŠnen kanssaan ja laulavat hŠnelle.
KŠytŠ ŠŠntŠsi matkiaksesi hŠnen ŠŠniŠŠn.
TŠmŠ rohkaisee hŠntŠ kŠyttŠmŠŠn
ŠŠntŠŠn ja matkimaan ŠŠniŠ ja liikkeitŠ.
Ole kŠrsivŠllinen, salli tauot puheessasi
vauvasi kanssa usein ja kuuntele, jotta
hŠn saisi mahdollisuuden ilmaista itseŠŠn
ja matkia kieltŠ. Jo ensimmŠisinŠ elinkuukausinaan vauva alkaa hymyillŠ sinulle,
nyrpistŠŠ ja kokeilla pieniŠ jokelteluŠŠniŠ.
MitŠ pidempŠŠn vauvasi on hereillŠ,
sitŠ enemmŠn mahdollisuuksia sinulla
148
Uusi perhe
Vatsallaan
on keskustella vauvan kanssa ja sitŠ
enemmŠn hŠn nauttii seurastasi ja haluaa
osallistua siihen, mitŠ tapahtuu. Useimmat vauvat nauttivat kaikesta: suukoista,
joita he saavat kasvoihinsa tai masuunsa,
kutituksesta tai lŠmpimŠstŠ pŠristyksestŠ
niskaan. Voit puhua ja jokeltaa vauvallesi
missŠ tahansa, esimerkiksi silloin kun
vaihdat hŠnen vaippansa hoitopšydŠllŠ
tai kun hŠn on vauvanistuimessaan tai
lattialla huovan pŠŠllŠ ja jopa silloinkin,
kun olet tekemŠssŠ muita asioita. Jos kŠytŠt vauvanistuinta tai auton turvaistuinta,
ŠlŠ anna vauvasi istua siinŠ liian pitkŠŠn.
Asetu mieluummin makuulle lattialle ja
leikkikŠŠ siellŠ.
Noin kolmen kuukauden ikŠisenŠ vauva
kykenee pitŠmŠŠn pŠŠnsŠ suorassa ja
seuraamaan liikettŠ huoneessa katseellaan. YritŠ kyyristyŠ vauvan korkeudelle ja katsoa, kun hŠn nostaa pŠŠnsŠ
nŠhdŠkseen, mitŠ olet tekemŠssŠ. ErŠŠnŠ
pŠivŠnŠ hŠn yllŠttŠen kŠŠntyy vatsalleen.
HŠnen on helpompi oppia ryšmimŠŠn,
jos hŠn on tottunut olemaan vatsallaan.
Osallistu vauvasi toimiin niin paljon kuin
koet voivasi ja leiki hŠnen kanssaan
vauvan kehonosiin liittyviŠ leikkejŠ.
LeikkikehŠ on myšs hyvŠ ja turvallinen
leikkipaikka.
Noin 2Ð3 kuukauden ikŠisenŠ vauva kykenee hallitsemaan paremmin
kŠsivarsiaan ja kŠsiŠŠn. Anna hŠnelle
kevyt helistin pideltŠvŠksi. HŠn voi maata
pitkŠn aikaa katsoen kŠsiŠŠn ja yrittŠen
tarttua esineisiin, esimerkiksi helistimeen
tai johonkin vŠrikkŠŠseen, joka riippuu tai
jota pidetŠŠn hŠnen lŠhellŠŠn.
Aisteja aktivoiva matto voi olla hyvŠ
sijoitus, ja ehkŠ voit ommella sellaisen
itsekin. Aisteja aktivoiva matto on
erŠŠnlainen tilkkumatto, joka on tehty
erilaisista kangaspaloista, joissa on erilaisia pintoja. Voit yhdistŠŠ esimerkiksi
lampaanvillatilkkuja ja silkkitilkkuja sekŠ
karkeaa sŠkkikangasta.
Liikkeiden hallitseminen
Vauva lšytŠŠ jalkansa ja jalkaterŠnsŠ
yleensŠ 5Ð6 kuukauden iŠssŠ. Vauvat
3 kuukauden ikŠinen
saattavat imeŠ varpaitaan. Suurin piirtein
tŠhŠn aikaan vauvat alkavat hallita
paremmin lihaksiaan. Monet vauvat kykenevŠt nyt pyšrŠhtŠmŠŠn selŠlleen, jos
heidŠt on asetettu vatsalleen. Voit auttaa
vauvaasi suoriutumaan tŠstŠ ottamalla
otteen hŠnen jalastaan ja vetŠmŠllŠ hŠnet
hellŠsti ympŠri. Voit myšs pitŠŠ peiliŠ
tai lelua, josta hŠn pitŠŠ, sillŠ puolella,
johon haluat hŠnen kŠŠntyvŠn. Kolmas
vaihtoehto on asettaa hŠnet kyljelleen
ja houkutella hŠnet kŠŠntymŠŠn ympŠri
esimerkiksi helistimellŠ.
Vauva alkaa olla tŠssŠ vaiheessa myšs
rakastaa hypyttelyŠ polvesi pŠŠllŠ.
Itsenäinen puuhailu
Vauvan saaminen on suuri haaste ja suuri
ilo. Kokeile jŠttŠŠ vauva makaamaan tai
istumaan yksikseen lelun kanssa siksi
aikaa kun teet jotain, mitŠ haluat. Jos
vauva kuulee sinun liikkuvan, hŠn leikkii
usein tŠysin tyytyvŠisenŠ itsekseen. On
tŠrkeŠŠ, ettŠ tiedŠtte, mihin asetatte
omat rajanne.
Ð ilmeikŠstŠ juttelua
Vauva tietää jo hyvin varhain,
jos leikit hänen kanssaan
innottomasti
Noin neljŠn kuukauden ikŠŠn saakka
vauva tarvitsee vŠlittšmŠn reaktiosi, jos
hŠn itkee. Kun toimit nŠin, hŠn rakentaa
perusluottamuksen sinuun. TŠmŠn
jŠlkeen on tŠysin hyvŠksyttŠvŠŠ lykŠtŠ
hŠnen tarpeittensa tyydyttŠmistŠ Ð HELL€STI ja LYHYEKSI AIKAA Ð kun viet
loppuun tai puolivalmiiksi sen, mitŠ olit
tekemŠssŠ. Myšhemmin hŠn tietenkin
kokee erilaista luottamusta, kun reagoit
vŠlittšmŠsti, jos hŠn tekee jotain sellaista,
joka saattaa hŠnet vaaraan, tai jos ympŠristšssŠ on jotain sellaista, johon et halua
hŠnen koskevan.
Kantoliinat
Monissa kulttuureissa vastasyntyneitŠ ja
vauvoja kannetaan kantoliinoissa, ja vauvat istuvat tai makaavat ŠitiensŠ selŠssŠ
EteenpŠin ryšmimŠssŠ
Konttausyritys
Uusi perhe
149
pitkiŠ aikoja. SinŠ voit myšs kŠyttŠŠ liinaa
ja kantaa vastasyntynyttŠ lŠhellŠ rintaasi.
Varmista, ettŠ vauvan niska on tuettuna.
Kantoliinan yksi etu on siinŠ, ettŠ vauva
kykenee liikkumaan, kun hŠn on hieman
vanhempi. Kantoliina tukee myšs vauvan
jalkoja siten, ettŠ ne eivŠt roiku yhdessŠ
ainoassa asennossa. Kantoliina sŠŠdetŠŠn
vauvan mukaan. Kun lapsi on vanhempi,
hŠn kykenee istumaan suoremmassa
ja tarkkailemaan maailmaa. Kantoliinat
yleistyvŠt Suomessa ja vauvaa voidaan
kantaa pidempiŠ matkoja yhdellŠ kertaa.
Kantoliinan etuna on lŠheinen yhteys
Šitiin tai isŠŠn, kun vauva voi kuunnella
Šidin tai isŠn sydŠmen sykettŠ ja Šiti
voi imettŠŠ samalla kun kantaa vauvaa
kantoliinassa.
Riippumatta siitŠ, millainen kantorepun
tai -liinan valitset, sinun on asennettava
se oikein. Lue ohjeet ennen kuin puet
sen pŠŠllesi, ja varmista, ettŠ se on
asianmukaisesti kiinnitetty, kun kannat
vauvaasi siinŠ.
Kantoreppu
Kantoreppu voi olla hyvŠ sijoitus, jos
haluat vaihtoehdon vauvan kantamiselle
sylissŠsi. Vauvasta tuntuu turvalliselta ja
mukavalta olla niin lŠhellŠ ŠitiŠ tai isŠŠ,
ja levottomat vauvat usein rauhoittuvat,
kun heitŠ kannetaan tŠllŠ tavoin.
Yleisin vauvan kantoreppu on vanhemman pŠŠlleen pukema rintareppu, jossa
vauva kiinnitetŠŠn hihnalla reppuun, joka
varmennetaan kiinnityksellŠ vanhemman
rintaan. Jos valitset tŠmŠntyyppisen kantorepun, vauvan pŠŠn ylŠosan pitŠisi olla
solisluusi tasolla. Kantoreppu on toisin
sanoen sŠŠdettŠvŠ kantajan mukaan.
Anna hyvin pienen vauvan
istua kantorepussa vain lyhyen
aikaa ja aina siten, että hänen
kasvonsa ovat sinua kohti ja
niska hyvin tuettuna
Rintareppu
150
Uusi perhe
Muista, ettŠ vauvalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa asentoa ja ettŠ hŠnen selŠlleen
ja jaloilleen saattaa olla hankalaa roikkua
kantorepussa pitkiŠ aikoja. Jos vauva
uikuttaa tai yrittŠŠ liikkua, tŠmŠ tarkoittaa
sitŠ, ettŠ hŠn haluaa pois kantorepusta.
Myšhemmin Ð kun hŠn on hieman
vanhempi Ð hŠn kykenee istumaan
kantorepussa hieman pidempŠŠn yhdellŠ
kertaa. Noin 3Ð4 kuukauden iŠssŠ voit
myšs antaa hŠnen istua hetken siten, ettŠ
hŠnen kasvonsa ovat sinusta poispŠin.
Muista kuitenkin, ettŠ pikkuisesi saattaa
nopeasti hŠkeltyŠ kaikista niistŠ vaikutelmista, jotka syšksyvŠt hŠntŠ kohti, kun
hŠn katsoo sinusta poispŠin. TiedŠt, ettŠ
nŠin on, jos hŠn tulee yhŠ levottomammaksi.
Kävelytuolit
Jos kŠytŠt kŠvelytuolia, lasta ei saa jŠttŠŠ
siihen hetkeksikŠŠn ilman valvontaa. KŠvelytuolin avulla lapsi pŠŠsee siirtymŠŠn
nopeasti paikasta toiseen, ja hŠn voi sen
vuoksi joutua yllŠttŠviin vaaratilanteisiin. Kaatumiset ja putoamiset portaista
kŠvelytuolilla ovat aiheuttaneet lapsille
pŠŠvammoja useissa maissa.
Lapsi voi saada myšs palovammoja, kun
hŠn pŠŠsee kŠvelytuolilla lieden lŠhelle.
Tutkimuksen mukaan lapsi ei opi nopeammin kŠvelemŠŠn kŠvelytuolin avulla.
Omia merkintöjä
Juttelua ja yhdessŠoloa
Äiti – isä – vauva
Monet ihmiset ajattelevat, ettŠ kun teillŠ
on vauva, onnenne on tŠydellinen, koska
lapset saavat alkunsa rakkaudesta. Rakkaus ja seksi edellyttŠvŠt kuitenkin aikaa,
voimavaroja ja yksityisyyttŠ. Uusilla
vanhemmilla ei ole mitŠŠn nŠistŠ. Sitten
kun teillŠ on lopulta aikaa ja yksityisyyttŠ,
teillŠ ei ehkŠ ole enŠŠ voimavaroja, ja
pŠinvastoin.
Vanhemmiksi tulo on tŠysin hŠkellyttŠvŠ
kokemus erityisesti silloin, kun tulette
vanhemmiksi ensi kertaa. Siihen liittyy
paljon iloa ja upeita kokemuksia sekŠ
monia epŠvarmuuden ja turhautumisen
hetkiŠ, ja hetkiŠ, jolloin haluaisit vain
saada olla tovin itseksesi.
Oletko valmistautunut?
Valmistautukaa elŠmŠŠnne vanhempina keskustelemalla odotuksistanne,
unelmistanne ja arvoistanne, ja kŠsitelkŠŠ
niitŠ asioita, jotka ovat teille kummallekin
tŠrkeitŠ. Keskustelkaa rooleistanne ja
perheenne toimintamalleista. Ette ehkŠ
ole aivan tŠysin tietoisia siitŠ, miten suuri
ja aikaa vievŠ tehtŠvŠ vanhempana oleminen on. Kun vauva on syntynyt, teidŠn
tŠytyy mukauttaa elŠmŠnne Ð ehkŠ tŠydellisemmin kuin olisitte ajatelleetkaan
Ð uuden pienen perheenjŠsenen tarpeisiin. Aikuisten tavat ja tarpeet ja vauvan
tavat ja tarpeet ovat vŠistŠmŠttŠ hieman
ristiriidassa keskenŠŠn. Monet uudet
vanhemmat toteavat, ettŠ ensimmŠisenŠ
ja eniten tarvitaan avointa ja rehellistŠ
keskustelua siitŠ, miten jŠrjestŠtte elŠmŠnne tŠssŠ uudessa tilanteessa.
Monet vanhemmat arvioivat muuttuneensa ihmisinŠ sen jŠlkeen kun heistŠ
tuli vanhempia.
Uusi perhe
151
152
Synnytys
Vauvankaipuu
Joillakin vanhemmilla ÒtŠrppŠŠÓ heti,
toiset joutuvat yrittŠmŠŠn vuosia vauvan
saamista.
Jotkut ovat kŠyneet lŠpi stressintŠyteisiŠ
keinohedelmšityksiŠ tai adoptioprosessin. Riippumatta siitŠ, miten teistŠ tulee
vanhempia, odotukset ovat suuret, ja
paljon odotetaan mieheltŠ, naiselta Ð ja
lapselta. NŠmŠ odotukset voi olla vaikeaa
tŠyttŠŠ. Parasta, mitŠ voit tehdŠ, on olla
avoin yllŠtyksille ja hoitaa ongelmat sitŠ
mukaa kuin niitŠ ilmenee. Muistuttakaa
toisianne siitŠ, miksi halusitte lapsen!
Perheen toimintamallit
€iti-isŠ-lapsi on perinteinen kolmen
hengen yksikkš. Voitte muodostaa tŠssŠ
kehyksessŠ myšs kahden hengen yksikkšjŠ: Šiti-vauva, isŠ-vauva ja isŠ-Šiti tai pikemminkin mies-nainen. Kolmen hengen
yksikkššn samalla tavoin kuin kahden
hengen yksikkššnkin liittyy lŠheisyyttŠ,
lŠmpšŠ, harmoniaa ja iloa Ð mutta myšs
kielteisiŠ tunteita. EnsimmŠisen lapsenne
syntymŠŠ ympŠršivŠ aika saattaa johtaa
kehityskriisiin suhteessanne. On tŠrkeŠŠ,
ettŠ olette Ópari, jolla on lapsiÓ.
Jos mahdollista, viettŠkŠŠ vauvan
nukkuessa aikaa parina. Se voi tarkoittaa
hiljaista keskustelua sohvalla tai lepŠŠmistŠ sylitysten.
Parisuhteesta perheeksi
Kun tuotte ensi kertaa vauvanne kotiin,
teidŠn tŠytyy lšytŠŠ uusi rytmi yhdessŠ,
tutustua toisiinne ja nauttia toistenne
seurasta. Olette odottaneet pŠivŠŠ, jona
palaatte kotiin sairaalasta vauvanne
kanssa. EhkŠ kaikki ei kuitenkaan sujunut
aivan niin kuin suunnittelitte.
Omia merkintöjä
Suuri rakkaus vauvaa kohtaan ei
noin vain ilmesty tyhjästä
Sen kehittyminen saattaa viedŠ hieman
aikaa.
EtsikŠŠ tilanteita, joissa voitte olla yhdessŠ ja joissa kumpikin teistŠ voi viettŠŠ
aikaa yksin vauvan kanssa. On tŠysin
oikein, ettŠ kumpikin teistŠ tekee eri
asioita vauvan kanssa.
PienillŠ vauvoilla ei ole aikuisten estoja.
He saavat hikan, ilmavaivoja ja itkevŠt
riippumatta siitŠ, sopiiko se sinulle. He eivŠt vŠlttŠmŠttŠ nuku silloin, kun se sopisi
sinulle. He vaativat huomiota ja hoitoa.
TeidŠn on ehkŠ muutettava ruoka-aikojanne ja luovuttava tekemŠstŠ niin monia
suunnitelmia kuin teillŠ oli tapana. Ja kun
vihdoinkin olette pšydŠssŠ syšdŠksenne
illallista, siellŠ ei ehkŠ ole rauhaa rentoutua ja nauttia siitŠ. On vaikeaa keskittyŠ
toisiinsa ja keskustella. Joskus koko
elŠmŠnne saattaa vaikuttaa katkonaiselta.
Joskus se vaikuttaa erittŠin turhauttavalta, joskus lŠhes huvittavalta. Kyky nauraa
saattaa auttaa suuresti! Saattaa olla liian
vŠhŠunisia šitŠ, jotka vŠsyttŠvŠt sinut
ja tekevŠt sinut Šrtyneeksi seuraavana
pŠivŠnŠ. EhkŠ alat uneksia ajasta Óennen
kuin meillŠ oli vauvaÉÓ JokapŠivŠinen
elŠmŠsi on yhtŠkkiŠ erilainen kuin se oli
silloin, kun teitŠ oli vain kaksi.
libero.fi
Uusi perhe
153
EnsimmŠinen kerta, jolloin koette
olevanne kolmen hengen perhe, saattaa
olla sekŠ fyysisesti ettŠ emotionaalisesti
vaativa ja kuitenkin samaan aikaan aivan
ihana. YhtenŠ pŠivŠnŠ kaikki saattaa olla
hyvin ja seuraavana pŠivŠnŠ ongelmat
nŠyttŠvŠt ylitsepŠŠsemŠttšmiltŠ. EhkŠ
ette uskalla keskustella siitŠ, miltŠ teistŠ
todellisuudessa tuntuu, koska olette
huolissanne siitŠ, ettŠ se saatettaisiin
tulkita vŠŠrŠllŠ tavalla. On normaalia, ettŠ
kumpikin teistŠ kokee tilanteen ajoittain
tŠllaisena.
€lŠ tukahduta ja jŠtŠ huomiotta asioita,
jotka koet vaikeiksi ja hankaliksi.
Keskustelkaa asioista, jotka ŠrsyttŠvŠt
teitŠ kumpaakin, ja puhukaa siitŠ, mitŠ
haluaisitte muuttaa.
Vauva kykenee aistimaan, jos olette
epŠvarmoja itsestŠnne ja ŠrtyneitŠ
toisillenne, ja hŠn reagoi siihen. Vauva on
ÓilmapuntariÓ sille, miten Šiti ja isŠ voivat.
Jos teillŠ oli lapsia jo aikaisemmin, teistŠ
saattaa tuntua, ettŠ olette valmistautuneet hyvin. Muistatte sekŠ hyvŠt ettŠ
huonot asiat. Useimmat ihmiset ovat
kuitenkin todellisuudessa erittŠin hyviŠ
unohtamaan, kuinka haasteellista vanhemmaksi tuleminen voi olla.
Ristiriitojen käsitteleminen
Saatat yllŠttyŠ siitŠ, miten haastava ja
vaativa uusi pieni vauva voi olla. On
totta, ettŠ vauvanne vahvistaa teidŠn
suhdettanne Ð ja kuten edellŠ mainittiin,
on aikoja, jolloin elŠmŠ on ihanaa. Vauva
voi kuitenkin joskus muuttaa tilannetta
siten, ettŠ todellisuudessa koette kasvavanne eroon toisistanne.
154
Uusi perhe
Teidän täytyy yrittää hyväksyä
ja kunnioittaa toistenne tapoja
olla vanhempi
Pienet ristiriidat voivat kuitenkin kasvaa
suuriksi, ja joskus niistŠ saattaa tulla niin
ylivoimaisia, ettŠ voi olla vaikeaa lšytŠŠ
keinoa ristiriidan ratkaisemiseen. EhkŠ
ette halua osallistua perheterapiaan.
EhkŠ se ei ole myšskŠŠn tarpeen. Monet
parit onnistuvat tarttumaan ongelmiinsa keskustelemalla niistŠ keskenŠŠn.
Toisaalta saatatte hyštyŠ perheneuvonnasta ja kŠytŠnnšn ohjeista. EhkŠ teillŠ
on ystŠviŠ, jotka voivat auttaa, tai ehkŠ
terveydenhoitajanne tai lŠŠkŠrinne Ð tai
joku heidŠn suosittelemansa henkilš.
On tŠrkeŠŠ, ettŠ kykenette puhumaan
jollekulle, ja on hyšdyllistŠ, ettŠ joku
kuuntelee teitŠ ja ymmŠrtŠŠ ajatukset
ja tarpeet, jotka alun perin kŠynnistivŠt
erimielisyytenne. Kolmas osapuoli voi
ehkŠ myšs auttaa teitŠ keskustelemaan
keskenŠnne sellaisella tavalla, joka tekee
riitanne helpommin kŠsiteltŠviksi ja
mahdollistaa sen, ettŠ lšydŠtte jŠlleen
toisenne.
Henkilš, joka auttaa teitŠ konßiktien kŠsittelyssŠ, saattaa kyetŠ myšs auttamaan
teitŠ selvittŠmŠŠn, mitŠ on vihanne ja
turhautumisenne taustalla. Tavoitteena
on ratkaista konßikti siten, ettŠ olette
saaneet enemmŠn luottamusta toisiinne
ja hyvŠksytte toisenne.
Masennus
Jos jompikumpi Ð tai molemmat Ð teistŠ
tuntee olonsa jatkuvasti masentuneeksi tai on yleisesti iloton, teidŠn pitŠisi
keskustella psykologin kanssa. PyydŠ
terveydenhoitajaltanne tai lŠŠkŠriltŠnne
neuvoja siitŠ, miten menetellŠ. Puhuminen psykologin kanssa voi monissa tapauksessa helpottaa joitakin tuntemuksiasi,
jotka estŠvŠt sinua tuntemasta oloasi
iloiseksi ja luottavaiseksi suhteessasi
vauvaan.
Synnytyksen jälkeinen
masennus
Noin 10Ð14 prosenttia uusista ŠideistŠ
kokee synnytyksen jŠlkeen psyykkisen
reaktion, johon liittyy syvŠ ja pitkŠŠn kestŠvŠ masennus. SitŠ kutsutaan synnytyksen jŠlkeiseksi masennukseksi tai nimellŠ
Óbaby bluesÓ. Se voi alkaa, kun vauvan
isŠ palaa tyšhšn ja Šidin tehtŠvŠnŠ on
huolehtia vauvasta yksin. Synnytyksen
jŠlkeinen masennus voi ilmetŠ eri tavoin.
YleisimpiŠ merkkejŠ ovat yleinen toivottomuuden, avuttomuuden ja syyllisyyden tunne vauvaa kohtaan. Vauvan Šiti
on huolestunut siitŠ, ettŠ hŠn ei ole hyvŠ
Šiti. PŠivittŠiset tehtŠvŠt saattavat vaikuttaa tŠysin ylitsepŠŠsemŠttšmiltŠ, ja ŠidillŠ
saattaa olla ahdistavia ja/tai aggressiivisia
ajatuksia lapsesta.
Monet naiset ja perheet yrittŠvŠt pitŠŠ tŠmŠn ongelman itsellŠŠn. TŠmŠ kuitenkin
yleensŠ pahentaa tilannetta. Jos masennus jatkuu pitkŠn aikaa, siitŠ muodostuu
samalla ajanjakso, jonka aikana Šidin
suhde vauvaan monimutkaistuu, eikŠ
Omia merkintöjä
Vauva ÒjutteleeÓ
siitŠ ole iloa Šidille eikŠ vauvalle. Siksi on
tŠrkeŠŠ, ettŠ keskustelette ongelmasta
muiden ihmisten ja erityisesti terveydenhoitajan kanssa. HŠn voi ehkŠ auttaa
ohjaamalla Šidin psykologille.
Kokemus osoittaa, ettŠ masennusta ja
baby bluesia voidaan todellakin lievittŠŠ
terapian avulla. Joillakin isillŠ (noin 7
prosentilla) saattaa olla vastaavia masennuksen merkkejŠ.
Vauvat ovat pieniä
persoonallisuuksia
Jokainen vauva on erilainen aivan
samalla tavalla kuin aikuiset ovat erilaisia.
Vauvasi on ainutlaatuinen ja hŠnellŠ on
omat piirteensŠ heti syntymŠstŠ lŠhtien.
NŠmŠ piirteet nŠkyvŠt teidŠn vŠlisessŠ
vuorovaikutuksessanne. Tapa, jolla
toimitte yhdessŠ, vaikuttaa erityisellŠ
tavalla teihin kaikkiin, ja tŠmŠ vaikuttaa
osaltaan siihen, miten vauvanne kehittyy
ja millainen lapsi hŠnestŠ tulee.
Jos vauvanne on aktiivinen ja temperamenttinen tai hyvin arka, itkee paljon
ja pelŠstyy helposti, teillŠ vanhemmilla
on suurempi haaste kuin vanhemmilla,
joiden vauva sopeutuu tavanomaisiin rutiineihin ja on aina tyytyvŠinen ja iloinen!
Suuria ponnistuksia vaaditaan myšs
vanhemmilta, joiden vauva on ujo, murjottaa, ylipŠŠnsŠ vaatii paljon huomiota
tai jota on vaikea lohduttaa.
IhmisillŠ on taipumus tulla pieniksi tai
pitkiksi, pulleiksi tai hoikiksi, temperamenttisiksi tai syrjŠŠnvetŠytyviksi. Myšs
meidŠn sosiaalinen ympŠristšmme
vaikuttaa kuitenkin meihin, ja voimme
muuttua ajan myštŠ. Saatatte tarvita hieman apua ja tukea, jos teillŠ on ÓvaativaÓ
lapsi ja olette joutuneet noidankehŠŠn.
Keskusteleminen tŠstŠ terveydenhoitajan, jonkin Óisien ja Šitien ryhmŠssŠÓ
olevan tai ystŠvŠpiirinne kuuluvan parin
kanssa saattaa auttaa ratkaisevasti. Kannattaa ainakin yrittŠŠ!
Uusi perhe
155
Seksi
Seksin aloittaminen uudelleen
Ei ole olemassa sŠŠntšjŠ siitŠ, milloin
on normaalia aloittaa seksi uudelleen
vanhemmiksi tulon jŠlkeen. Se vaihtelee
hyvin paljon. Useimmat parit ovat aloittaneet seksin uudelleen siihen mennessŠ,
kun vauva on kolmen kuukauden ikŠinen, mutta monilla ensi kertaa vanhemmiksi tulleilla ei ole aktiivista seksielŠmŠŠ
ennen kuin vauva on kuuden kuukauden
ikŠinen.
TŠrkein edellytys hyvŠlle seksielŠmŠlle
on se, ettŠ molemmat haluatte sitŠ ja ettŠ
tunnette luottamusta toisianne kohtaan.
Muista, ettŠ samassa suhteessa kuin
jaatte vastuunne vanhemmuudesta,
jaatte myšs kokemuksenne perheeksi tulemisesta; tŠmŠ yhdenmukaistaa jossain
mŠŠrin keskinŠistŠ seksin ja lŠheisyyden
tarvettanne. Puhukaa toisillenne tarpeistanne. YrittŠkŠŠ myšs puhua asioista,
jotka tuottavat teille pettymyksen tai
raivostuttavat teitŠ. €lkŠŠ umpioiko
kielteisiŠ tunteita. Tuokaa ne esiin silloin,
kun tilanne on tuoreena mielessŠnne,
koska jos ette tee niin, ne voivat nousta
esteeksi sillŠ hetkellŠ, kun teillŠ on viimeinkin hieman rauhaa nauttia toistenne
seurasta.
156
Uusi perhe
Naisen keho muuttuu
Monilla naisilla on vaikeuksia tottua
siihen, ettŠ heidŠn kehonsa on muuttunut raskauden ja synnytyksen jŠlkeen.
Jotkut naiset odottavat, ettŠ heidŠn
kehonsa on samanlainen kuin ennenkin,
ja ovat ehkŠ pettyneitŠ siihen, ettŠ se
on niin erilainen. Olet kuitenkin kŠynyt
yhdeksŠn kuukauden ajan lŠpi fyysisiŠ ja
psyykkisiŠ muutoksia; sinusta on tullut
eri ihminen ja myšs kehosi on erilainen.
Aluksi synnytyksen jŠlkeen sinulla on yhŠ
vatsakumpu, rintasi ovat suuret ja arat ja
sukupuolielimesi nŠyttŠvŠt erilaisilta kuin
ennen raskautta. Kaikki tŠmŠ tietenkin
kohentuu!
Vatsakumpu hŠviŠŠ (vaikka vatsassasi on
todennŠkšisesti aina hieman ylimŠŠrŠistŠ
nahkaa), ja sukupuolielimesi supistuvat
siten, ettŠ voit jŠlleen nauttia seksielŠmŠstŠ samalla tavoin kuin ennen vauvan
syntymŠŠ.
Kun seksi sattuu
Joillekin Šideille ommellaan paljon
tikkejŠ lantionpohjaan. Arpikudos saattaa
olla kovaa ja arkaa, mikŠ tekee seksin
vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi alussa.
Suihkuta arpeen vettŠ joka pŠivŠ, kun
kŠyt suihkussa, ja voit myšs alkaa hieroa
aluetta hellŠsti sen jŠlkeen kun tikit ovat
hŠvinneet, jotta totutat tŠmŠn ruumiinosan kosketukseen.
Jos pŠivŠn aikana lantionpohjan lihaksesi
ovat tŠysin jŠnnittyneinŠ Ð ehkŠ sen
vuoksi, ettŠ koet sisŠelintesi olevan
ÒaukiÓ tai ÒpainaviaÓ Ð saattaa olla vaikeaa
rentoutua seksin yhteydessŠ, ja jos et
pysty rentoutumaan, se voi sattua. Aineenvaihduntaa kiihdyttŠvien harjoitusten ja lantionpohjan lihasten harjoitusten
tekeminen pŠivittŠin saattaa auttaa. Voit
myšs venyttŠŠ lantionpohjan lihaksiasi
lepŠŠmŠllŠ kŠsiesi ja polviesi varassa.
€lŠ tee sitŠ, jos se on todella tuskallista.
Sen pitŠisi tuntua venytykseltŠ. €lŠ nosta
mitŠŠn todella painavaa, ja yritŠ levŠtŠ
hieman useita kertoja pŠivŠssŠ.
Sinun on kyettŠvŠ rentoutumaan
voidaksesi nauttia seksistŠ, ja sinun on
haluttava nauttia hetkestŠ kumppanisi
kanssa. Et voi nauttia seksistŠ kŠskystŠ,
mutta voit luoda oikeat edellytykset Ð ja
te molemmat olette vastuussa siitŠ, ettŠ
edellytykset ovat oikeat.
Äiti- ja isäryhmät
Useimmissa kunnissa lastenneuvolassa
perustetaan Šiti-lapsiryhmiŠ. Useimmat
ryhmŠt ovat yksityisiŠ kohtaamisia,
joissa on mahdollista jakaa ajatuksia ja
tunteita muiden samassa tilanteessa
olevien kanssa. Monet ryhmŠt tapaavat
viikoittain Šitien Šitiysloman ajan, ja
monet Šidit haluavat osallistua myšs
erilaisiin toimintoihin pŠivŠn aikana.
Joihinkin ryhmiin kutsutaan myšs isiŠ.
Saattaa kuitenkin kŠydŠ niin, ettŠ jostain
tietystŠ Šiti-lapsiryhmŠstŠ tulee foorumi,
jossa esitellŠŠn ÓtŠydellistŠ ŠitiyttŠÓ tai
ÓtŠydellistŠ vauvaaÓ. TŠmŠ ei jŠtŠ tilaa
sille, ettŠ kŠsiteltŠisiin vaikeuksia, joita
elŠmiseen pienen vauvan kanssa saattaa
liittyŠ. Puhu terveydenhoitajallenne, jos
sinun ryhmŠsi kehittyy tŠllŠ tavoin. TŠmŠ
antaa hŠnelle tiedon siitŠ, ettŠ hŠnen
lŠsnŠoloaan ehkŠ tarvitaan ryhmŠn
kokoontumisissa aika ajoin, tai hŠn voi
€itiryhmŠ
auttaa teitŠ jakamaan ryhmŠn ja ehkŠ auttaa sinua liittymŠŠn muihin Šiteihin, joilla
on samanikŠisiŠ vauvoja kuin sinulla.
Omia merkintöjä
Joissain kunnissa on myšs isŠryhmiŠ.
NiissŠ isŠt voivat keskustella ajatuksistaan
seuraavista aiheista:
¥ Kuinka hienoa onkaan tulla isŠksi.
¥ Miten lšydŠn enemmŠn aikaa lapselleni?
¥ Miksi en koskaan saa tehdŠ mitŠŠn
vauvani kanssa Ð vaimoni nŠyttŠŠ aina
ottavan ohjakset kŠsiinsŠ?
¥ Hermostun, kun vauvani itkee. Tuntuuko kenestŠkŠŠn muusta samanlaiselta, ja onko se normaalia?
¥ Onko tarpeen, ettŠ nousen yšllŠ ylšs
vauvan vuoksi, kun vaimoni jo tekee
sen?
¥ Seksi Ð onko kenellŠkŠŠn ajatuksia
siitŠ, miten onnistumme palaamaan
taas yhteen?
€itiryhmŠ
libero.fi
Uusi perhe
157
Isovanhemmat
Omia merkintöjä
Kaikille kolmelle sukupolvelle Ð lapsille,
vanhemmille ja isovanhemmille Ð koituu
merkittŠvŠŠ hyštyŠ ja iloa siitŠ, jos kehitŠtte lŠheiset suhteet toisiinne.
Jos teillŠ vanhempina ja isovanhemmilla
on hyvin erilaisia ajatuksia siitŠ, mitŠ lasten pitŠisi saada tehdŠ Ð ja mitŠ ei Ð voisi
olla hyvŠ ajatus sopia heti aluksi, mistŠ
te pŠŠtŠtte omassa kodissanne ja mistŠ
he omassaan. SekŠ lapset ettŠ aikuiset
ymmŠrtŠvŠt tŠmŠn.
Monet isovanhemmat ovat edelleen
tyšssŠ, kun heidŠn lapsensa saavat lapsia, tai he saattavat asua kaukana. TŠmŠ
IsoŠiti ja lapsenlapset
158
Uusi perhe
vaikeuttaa lŠheisen yhteyden yllŠpitŠmistŠ. Jotkut isovanhemmat asuvat ehkŠ
kuitenkin lŠhempŠnŠ ja heillŠ on sekŠ
aikaa ettŠ halua toimia lapsenvahteina,
kun haluatte mennŠ ulos.
Jotkut isovanhemmat saattavat jopa
haluta huolehtia vauvasta yhtenŠ pŠivŠnŠ
viikossa ja antaa vapaapŠivŠn, jolloin
vauvan ei tarvitse mennŠ pŠivŠhoitoon.
Isovanhemmat voivat olla hyviŠ hoitajia
myšs silloin, kun vauva on sairas eikŠ
hŠntŠ voida viedŠ pŠivŠkotiin. Kysy heiltŠ
Ð vauvan jŠttŠminen heille saattaa olla
teille suureksi avuksi, ja siitŠ koituu usein
suurta iloa teille kaikille.
Sisarukset ja
sisaruskateus
Sisarukset
Monet ajattelevat, ettŠ on hyvŠ odottaa
pikkuveljen tai -sisaren hankkimista
siihen saakka, kunnes vanhempi lapsi on
yli 2Ðvuotias. Yksi syy tŠhŠn on se, ettŠ
vanhempi lapsi ei kykene aina kestŠmŠŠn
sitŠ, ettŠ hŠnen on jaettava Šiti ja isŠ
sisaruksen kanssa. Toiset ajattelevat, ettŠ
sisarukset hyštyvŠt suuresti siitŠ, ettŠ he
ovat niin samanikŠisiŠ, ettŠ ovat melkein
kuin kaksosia.
Oli kuinka oli, jos sinulla jo on lapsi, sinun
pitŠisi valmistaa hŠntŠ uuden vauvan tuloon. Ota vanhempi lapsi mukaan siihen,
ettŠ Šiti on raskaana, ota hŠnet mukaan
siihen, mitŠ ŠidissŠ tapahtuu ja miten uusi
vauva kehittyy, anna hŠnen tuntea vauvan potkut Šidin masussa. Ota vanhempi
lapsi mukaan myšs valmisteluihin uuden
vauvan tuloa varten. MitŠ paremmin otat
vanhemman lapsen mukaan, sitŠ lŠheisemmŠksi hŠn kokee uuden vauvan.
Anna myšs vanhemman lapsen kŠydŠ
katsomassa sinua ja pikkuveljeŠ tai sisarta sairaalassa mahdollisimman usein.
On myšs tŠrkeŠŠ, ettŠ vanhempi lapsi saa
osallistua vauvan hoitamiseen, jos hŠn
haluaa.
TŠmŠ voi olla yksi etu siitŠ, ettŠ perheessŠ on jo vanhempi lapsi.
TŠmŠ ei kuitenkaan merkitse sitŠ, ettei
vanhemmalla lapsella olisi sisaruskateuden tunteita. Vanhempien saattaa olla
vaikeaa hyvŠksyŠ kielteisiŠ tunteita. On
kuitenkin tŠrkeŠŠ sekŠ lapselle itselleen
ettŠ hŠnen ja vauvan vŠliselle suhteelle,
ettŠ hŠn saa ilmaista tunteensa avoimesti.
Kuuntele siis vanhempaa lastasi, ja osoita
hŠnelle ymmŠrryksesi riippumatta siitŠ,
millaista vihaa, surua tai kateutta hŠn
tunteekin.
Se, ettŠ autat vanhempaa lastasi selviŠmŠŠn sisaruskateudesta, on erittŠin
vaativaa molemmille vanhemmille Ð se
edellyttŠŠ aikaa ja paljon huomiota. Se
opettaa kuitenkin lasta erottamaan sen,
mikŠ on hyvŠksyttŠvŠŠ ja mikŠ ei: lapsi
ymmŠrtŠŠ, ettŠ kaikenlaiset tunteet ovat
sallittuja, mutta tietyt teot eivŠt ole, kuten
esimerkiksi vauvan lyšminen.
PerheenjŠsen, jolle uuden vauvan tulo on
vaikeinta, on varmasti vanhempi sisarus.
€lŠ siis odota, ettŠ vanhempi lapsi
rakastaisi uutta pientŠ vauvaa vŠlittšmŠsti, ŠlŠkŠ yritŠ pakottaa hŠntŠ tuntemaan
tunteita, jotka haluaisit nŠhdŠ.
Et voi pakottaa tunteita
heräämään, mutta voit luoda
niille oikeat olosuhteet
MissŠ mŠŠrin ja millŠ tavoin vanhempi
lapsi ilmaisee sisaruskateutensa, riippuu
monista asioista. Vanhemman lapsen
ikŠ vaikuttaa siihen, miten hŠn ilmaisee
sisaruskateuden ja milloin se herŠŠ. Jos
ikŠero on enemmŠn kuin muutamia vuosia, vaikeuksia ei ehkŠ ilmene ennen kuin
muutamia kuukausia myšhemmin, esi-
Sisarusrakkautta
merkiksi silloin, kun uudesta pikkuveljestŠ tai -sisaresta on selvŠsti tullut pysyvŠ ja
luonnollinen osa perheen arkipŠivŠŠ.
KouluikŠiset lapset eivŠt ehkŠ tunnusta
ÒkiellettyjŠÓ sisaruskateuden tunteita
eivŠtkŠ nŠytŠ ilmaisevan tŠllaisia tunteita.
Sisaruskateutta voidaan ilmaista epŠsuoremmin tiukkana ÒmoralisointinaÓ ja
nuhteluna jostakin vauvan teosta Ð tai
ehkŠ tŠysin ylitsevuotavana ӊidillisyytenŠÓ. Sisaruskateudesta kŠrsivŠ lapsi voi
myšs reagoida tŠhŠn uuteen tilanteeseen
muissa sosiaalisissa tilanteissa ollessaan
poissa kotoa, esimerkiksi pŠivŠhoidossa
tai koulussa.
Monilla vanhemmilla on kokemuksia
siitŠ, ettŠ heidŠn vanhempi lapsensa kysyy, ketŠ lapsistaan he rakastavat eniten.
Kun sisaruskateudesta kŠrsivŠ eli hieman
ahdistunut lapsi haluaa vakuutteluja siitŠ,
ettŠ hŠntŠ rakastetaan eniten, kyseessŠ ei
ole vŠlttŠmŠttŠ kilpailu. Usein se on kšmpelš yritys saada varaukseton vakuutus
siitŠ, ettŠ hŠntŠ rakastetaan tŠydellisesti
ja kokonaan.
Uusi perhe
159
160
Synnytys
Valitettavasti monet vanhemmat haluavat
olla vastauksissaan ÒrehellisiŠÓ, ÒoikeudenmukaisiaÓ ja ÓrealistisiaÓ. He pitŠvŠt
tarpeellisena sanoa jotain sellaista kuin
Ónyt Šiti ja isi rakastavat teitŠ molempia
yhtŠ paljonÓ. TŠmŠ tuottaa lapselle aina
pettymyksen. Lapsi tarvitsee selvŠn,
mutkattoman, varauksettoman vakuutuksen siitŠ, ettŠ vanhemman rakkaus hŠntŠ
kohtaan on kaikenkattavaa.
Voisit ehkŠ sanoa vanhemmalle lapsellesi, ettŠ rakastat hŠntŠ, koska tunnet
hŠnet parhaiten ja koska
É (mainitse tŠssŠ yhteydessŠ kaikki
lapsesi hyvŠt puolet) ja ettŠ rakastat vauvaa, koska É ja ettŠ rakastat isŠŠ, koska
ilman hŠntŠ sinulla ei olisi kahta ihanaa
lasta, jotka sinulla nyt on. Voisi myšs olla
hyšdyllistŠ, jos te vanhempina Ð yhdessŠ
tai kumpikin teistŠ eri aikoina Ð pyrkisitte
kŠyttŠmŠŠn aikaa vanhemman lapsen
kanssa ilman vauvan lŠsnŠoloa. TŠmŠ
antaa teille mahdollisuuden tehdŠ asioita,
joista vanhempi lapsi nauttii ja jotka
tekevŠt hŠnestŠ keskipisteen. Kun olette
onnistuneet palauttamaan vanhemman
lapsenne luottamuksen rakkauteenne,
myšnteiset tunteet sisarusten vŠlillŠ
voivat kehittyŠ ja kukoistaa. Onneksi vanhempi lapsi nŠet reagoi sekŠ myšnteisin
ettŠ sisaruskateuden tuntein, kun hŠn
saa pikkuveljen tai -sisaren. Mielenkiinto, hellyys, huoli ja rakkaus ovat joitain
sisarusten vŠlisiŠ tunteita. Pikkuvauvan
ehdoton mielenkiinto vanhempaan sisarukseen ja varaukseton hyvŠksyminen
rohkaisee tŠtŠ myšnteistŠ kehitystŠ.
Omia merkintöjä
Uusi perhe
161
Hakemisto
A
AIDS 49
Aistit 88, 89, 145
Akupunktio 51, 83, 94
Alkoholi 25, 55
Allergia 51, 120
Apgar-pisteet 87
Astma 52, 120
Auringonotto 139
A-vitamiini 18
B
Bakteerit virtsassa 16
Bilirubiini 121
C
CTG Ð sydŠnkuva 21, 49, 71, 85, 91
D
Diabetes (sokeritauti) 16, 52
Downin syndrooma 20
D-vitamiini 58, 115
E
EndorÞinit 35
Ennakoivat supistukset 32, 46
Ennenaikainen synnytys 94
Epiduraalipuudutus 74, 82, 92
Estrogeeni 42, 124
F
Foolihappo 57
162
Hakemisto
G
Geenit 38, 47
Glukoosirasituskoe 52
Gynekologiset tutkimukset 8
H
Hajamielisyys 41
Hajusteet 53
Halukkuus 28, 63
Haluttomuus 42
Hampaat 135
Hampaiden harjaus 135
Hapenpuute 85, 91
Happi 25, 93
Hemoglobiini 16
Hengitys 71
HengŠstyminen 31, 36, 46, 54, 58
Hepatiitti B 110
Herpes 48
Herumisreßeksi 100
Hib-rokote 144
Hieronta 46, 82, 85, 130
Hiivatulehdus 46, 49
Hikka 30, 137
HinkuyskŠrokote 144
HIV 49
Hoitopaikka 133
Hormonit 8, 25, 28, 32, 35, 39, 42, 46,
100
Huimaus 16, 27, 43, 63
Huohottaminen 71
Huolestuminen 46
I
Iho 46
Ikenet 44
Ilmoitus syntyneestŠ lapsesta 87
Ilokaasu 82
Imemisreßeksi 37, 108
Imetys 42, 53, 98 - 114
Imetysliivit 65
Imetystyyny 99, 124
Imukuppisynnytys 91
Infektiotaudit 48
Isovanhemmat 158
Istukka 25, 94
Istukkatestit 21, 29
IsŠ 10Ð13, 23, 129
IsŠryhmŠt 157
Itku 141
J
JŠlkeisvaihe 77, 78, 79
JŠlkisupistukset 103
JŠlkitarkastus 124
JŠlkivuoto 123
JŠykkŠkouristus 144
K
Kahvi 53
Kaksoset 47
Kala 56
Kalsium 57, 58
Kalvon puhkaiseminen 71, 73
Kantoliina 149
Kantoreppu 150
Karsta 137
Kasvissyšnti 57
Katsekontakti 88, 114, 118, 145, 146
Keisarileikkaus 92
Keltaisuus 120
Kemikaalit, kosmetiikka ja hajusteet 53
Kenguruhoito 95
Keskenmeno 19, 48, 50
Keskosuus 55, 72, 94
KielijŠnne 112
Kissat 48
Kivut 43, 44, 54
Klamydia 48
Kofeiini 53
Kohdunkaula 39, 49, 70
Kohdunsuu 27
Kohtu 8, 25, 46, 77, 103
Kola-juomat 53
Koliikki 142
Kolmoset 47
Kolmosten sponsorointi 47
Kotisynnytys 15
Krampit 43
Kromosomit 21
Kuiva iho 137
Kutina 45
Kuukautiset 8, 24, 110, 123
Kuulotutkimukset 122
Kuume 122, 138
K-vitamiini 90
Kylpy 133
KŠtilš 15, 142
KŠtkytkuolema 108, 122
KŠvelytuolit 150
KŠynnistŠminen 73
L
Lantion hieronta 82
Lantionpohjanlihakset 68, 123
Lapsenkina 30
Lapsiveden vuotaminen 70
Lapsivesi 17, 38, 70
Lapsivesitutkimukset 21
Laskettu aika 14, 22
LeikkikehŠ 66, 147, 148
Lepoasennot 76, 84
Liian vŠhŠn maitoa 104, 110
Liian paljon maitoa 110
Liikunta 44, 51, 67, 115
Limatulppa 70
Lonkkaluksaatio 90
Luonteenpiirteet 142
LŠvistykset 114
LŠŠhŠtyshengitys 71
LŠŠkkeet 108
LŠŠkŠri 14
LŠŠkŠrikŠynnit 14
M
Maidontuotanto 100
Maitorauhaset 101
Maitotiehyet 101, 111, 124
Maitovuoto lapsella 121
Masennus 52, 154
MasennuslŠŠkkeet 52
Matkustaminen 54
Mobile 148
N
Napa 121
Napanuora 79
Napanuoran pH-arvo 87
Neuvolatutkimukset 9
Nikotiini 25, 55, 107
Nimi 22
NiskaturvotusultraŠŠnitutkimus 20
Nivelet 39
Nukkuminen yhdessŠ 103
Nukuttaminen 83
NŠkš 146
NŠnnit 112
NŠrŠstys 32, 45
NŠyttšpŠŠte 53
O
Oksentelu 50
Oksitosiini 73, 79, 82, 101, 103, 124
Onnellisuus 35
Orgasmi 46
P
Pahoinvointi 27, 50, 59
Painoindeksi 51
Palautuminen 123
Parisuhde 62
Parvorokko 49
Pelko 41, 62
Perheen toimintamallit 153
PerŠpukamat 44
PerŠtila 91
Pihdit 91
Pikaruoka 57
Pikkuhousunsuojat Ð lukitut sivut
Poika 20, 22, 25, 42
Ponnistusvaihe 71, 77
Progesteroni 25, 42
Prolaktiini 46, 100, 124
Prostaglandiini 73
Psykologi 13, 41, 52, 131, 154
Psyykkiset muutokset 41, 129
Pudendaalipuudutus 83
Pulauttelu 105, 137
Pulloruokinta 114
Pullot 114
Punainen peppu 136
PŠŠnsŠrky 50, 55, 60, 83
R
Raivotarjonta 91
RakenneultraŠŠnitutkimus 19
Raskausajan muutokset 8, 41
Raskausajan diabetes (sokeritauti) 51
Raskausarvet 46
Raskausmyrkytys 50
Raskaustesti 8
Ratsastus 54
Raudanpuutos 16, 58
Rauta 58, 115
REM-uni 118
Hakemisto
163
Rentoutuminen 72
Rhesus-tekijŠ 16
Rinnat 42
Rintaleikkaus 108, 113
Rintapumppu 95, 106, 113
Rintatulehdus 111
Ripuli 58,138
Ristiriidat 154
Rokotukset 48, 143
Ruoka 56
RšyhtŠytys 88, 105, 120, 137,
S
Sairaala 74
Saksiote 100, 101
Seksi 63
SelkŠkivut 93
Sikišn liikkeet 23
SilmŠt 27, 28, 45
SilmŠtulehdus 138
Sisarkateus 130, 159
Sisarukset 159
Siteet Ð lukitut sivut
Sokeria virtsassa 52
Sokeritauti (Diabetes) 16, 52
Sosiaali- ja terveysministeriš 117
Spinaalianestesia 82, 92
STAN-laite 85
Streptokokki 48
Suonenveto 43
Suonikohjut 35, 44
Supistukset 70Ð93
SydŠnŠŠnet 27, 85, 91
Synnytykseen valmentautuminen 64
Synnytyksen jŠlkeinen masennus 154
Synnytys 70Ð90
Synnytysasennot 75
Synnytysosasto 74
164
Hakemisto
Synnytyspelko 64
Synnytyssuunnitelma 74
SyšmishŠirišt 55
T
Tarvikkeet 65
Toistuva virtsankarkailu 45
Toivottomuus 154
Toksoplasmoosi 48
Tunteet 13, 62, 76, 129, 159, 161
Tupakointi 19, 55, 107
Turvakaukalo 65, 127
Turvotus 17, 44, 50
Tyttš 20, 21, 22, 27, 42
Tyš 53
Tyšskentelyasento 127
TyšympŠristš 53
U
Uloste 39, 104, 136, 138
UltraŠŠnitutkimukset 14, 19
Ummetus 45, 58, 124
Uni 118
V
Vaipat Ð lukitut sivut
Valkuaista virtsassa 50
Valohoito 120
Varhaisraskauden yhdistelmŠseulonta 19
Vasta-aineet 8, 48, 100, 143
Vastasyntynyt 118
Vatsalihakset 43, 67, 125
Vauvahieronta 147
Vauvanhoito 133
Vauvauinti 147
Verenkierto 44, 67
Verenpaine 16, 43, 50, 74
Verensokeri 52, 60, 88
Verenvuoto 25, 28, 43, 50, 70, 123
Verikokeet 19, 48, 49, 85, 91
Verinen vuoto 50
VeriryhmŠ 16
Vesirakkulapuudutus 83
Vesisynnytys 82
Vierailuaika 97
Vihurirokko 48
Viini 55
Vilustuminen 48, 134
Virtsaaminen 44, 104
Virtsakokeet 14
Virtsankarkailu 45
Virtsarakontulehdus 14, 33, 44, 46
Vitamiinit 58, 115
Voimistelu 125
Valkovuoto 46
Vyšhyketerapia 51, 72, 124
VŠliliha 72, 78, 92, 124
VŠsymys 29, 42, 63
X
X-kromosomi 21
Y
YhdyntŠ 21, 32, 50, 63
Y-kromosomi 21
Yksinhuoltajuus 130
Yliaikainen raskaus 72
Ylipaino 51
Ä
€idinmaidonkorvike 114
€idinmaito 98Ð114
€iti 97
€itiryhmŠt 157
Hyviä kirjoja
Aarnipuu, Tiia
Sateenkaariperheen ABC-kirja
Helsinki, Seksuaalinen tasavertaisuus,
2006
Aittokoski, MetsŠmarja; Huitti-Malka,
Riika; Salokoski, MŠrta
Imetyksen aika : uusi suomalainen
imetyskirja
Avain, 2009
Alkio, Paula
SylintŠydeltŠ elŠmŠŠ
arki kaksosten ja kolmosten kanssa
VŠestšliitto ry, 2007
Deans, Anne
Toukoluoto, Nina (toim.)
Suuri Šitiyskirja
Perhemediat Oy, 2005
Ensi- ja turvakotien liitto, Helsinki /
Andersson, Maarit; Hyytinen, Riitta;
Kuorelahti, Marianne (toim.)
Vauvan parhaaksi : kuntoutuminen
pŠihteistŠ odotus- ja vauva-aikana :
PidŠ kiinni -hoitojŠrjestelmŠ
Helsinki, Pekan Offset, 2008
HeikkilŠ, Riitta
Synnytys ja sektio
opas synnyttŠjŠlle matkalle Šitiyteen
UNIpress Oy AB, 1999
Helin, Sari & Pakeman, Sinikka
Ra(s)kas raskaus
Otava, 2004
Nilsson, Lennart & Hamberger, Lars
Syntyy uusi ihminen
Otava, 2003
Hirvonen, Hanna
IsŠ syntymŠssŠ
Tammi, 2005
Nylander, Gro
€idiksi ensi kertaa
WSOY, 2006
Hirvonen, Hanna
Vesi kannattaa. Vesi raskauden ja
synnytyksen helpottajana
KirjayhtymŠ 1998
NŠtkin, Ritva (toim.)
Pullo, pillerit ja perhe; vanhemmuus ja
pŠihdeongelmat
PS-kustannus, 2006
Huttunen, Janne
Isyyspakkaus
Otava, 2007
Rautaparta, Malla
Raskaus, synnytys, Šitiys
Šidiksi omaa kehoa kuunnellen
WSOY, 2010
- runsaasti joogasta omaksuttuja harjoituksia, keinoja uuden tasapainon
etsintŠŠn ja monien vaivojen helpottamiseen
HŠrkšnen, Anna-Leena
Heikosti positiivinen
Otava, 2010
Janouch, Katerina
Synnytys
Lasten kanssa Ðkirjasarjaa
Otava, 2010
Kaitaniemi, Tiina
Luonnollinen lapsuus
Avain, 2010
Shields, Brooke
Tuli sade rankka : miten selvisin synnytyksenjŠlkeisestŠ masennuksesta
Otava, 2006
Sinkkonen, Jari
ElŠmŠni poikana
WSOY, 2005
Korhonen, Malla
Raskaus ja jooga
Tammi, 1992
LeppŠnen, Keijo
Isyystesti
Otava, 2002
Hyviä kirjoja
165
Sosiaali- ja terveysministeriš, terveysosasto
Hasunen, Kaija
Lapsi, perhe ja ruoka
Edita (jakaja), 2004
- imevŠis- ja leikki-ikŠisten lasten, odottavien ja imettŠvien Šitien ravitsemussuositus
Supinen, Veera & Anttonen, Vesa (toim.)
Baby blues, Perhekirja
Arktinen banaani, 2006
- humoristinen sarjakuvateos
CD-levyjä / DVD:t
Linkkejä
CD-levyjä
Aktiivinen synnytys ry
www.aktiivinensynnytys.Þ
Saisto, Terhi - Toivanen, Riikka - HalmesmŠki, Erja
SynnytŠ rentoutuneena
Alkoholi ja raskaus
www.paihdelinkki.Þ
DVD:t
Stumppi
www.stumppi.Þ
Imetyksen tuki ry
www.imetys.Þ
Symons, Jane
Vauva tilauksessa
Karisto, 2003
Hard, Leisa
Fit Mama
1. SynnytystŠ edeltŠvŠ kuntoharjoittelu
2. Synnytyksen jŠlkeinen kuntoharjoittelu
Tahkokallio, Keijo
KotipesŠn lŠmpšŠ etsimŠssŠ
WSOY, 2005
Bo, Kari
Corewellness
www.tena.Þ
Isyys.net
www.isyys.net
VŠestšliitto, Helsinki /
Janhunen, Kristiina ja Oulasmaa, Minna
(toim.)
€idin kielletyt tunteet
Nykypaino, 2008
Suomen KŠtilšliito
Paras ja aito, rintamaito
toimisto@suomenkatiloliitto.Þ
Irti tupakasta
www.naisensydan.Þ/uudet/tupakka.pdf
KansanelŠkelaitos
www.kela.Þ
Lapsi, perhe ja ruoka
http://www.stm.Þ/julkaisut/nayta/_julkaisu/1057581
Mannerheimin lastensuojeluliitto
www.mll.Þ/vanhempainnetti
Pelastakaa lapset ry
www.pelastakaalapset.Þ
PŠihdelinkki
www.paihdelinkki.Þ
166
Hyviä kirjoja / CD-levyjä / DVD:t
Sosiaali- ja terveysministeriš
www.stm.Þ
Puhelinnumeroita
Ensi- ja turvakotien liitto
www.ensijaturvakotienliitto.Þ
Sivustolla mm. Ajattelen Sinua -esite,
joka kertoo pŠihteiden haitoista
odotusaikana
AA:n auttava puhelin
09 750 200
Naisille
09 7562 2260
Avoin linja naisille, jotka kŠyttŠvŠt tai
pelkŠŠvŠt
kŠyttŠvŠnsŠ vŠkivaltaa
FOLKH€LSANS SAMTALSJOUR
9800-15 11 00
Parisuhdekysymysten neuvontapuhelin
010 309 3900
Suomen Monikkoperheet Ry
www.suomenmonikkoperheet.Þ
Imetystukipuhelin
041 528 5582
Pelastakaa lapset ry
010 843 5000
SyšmishŠirišliitto Ð SYLI ry
www.syomishairioliitto.Þ
Irti huumeista ry:n palveleva puhelin
010 80 4550
Stumppi-puhelin
0800 148 484
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
www.thl.Þ
Kriisipuhelin
02 03 44 55 66
Stšdpunkten
09 3294 5530
Terveyskirjasto
www.terveyskirjasto.Þ
K€PY
Tukea lapsensa menettŠneiden perheille
03 3451 100
SyšmishŠirišliitto - SYLI ry
02 251 9207
Synnytyspelkoon liittyviŠ artikkeleita:
Synnytyspelko - mitŠ se on?
SLL-artikkeli v. 2003
www.synnytys.net/synnytyspelko.pdf
Synnytyspelon hoito terapeuttisen
ryhmŠn ja rentoutumisharjoituksen
avulla. SLL-artikkeli v. 2002
www.synnytys.net/synnytyspelon_hoito.pdf
LyšmŠtšn linja
Miehille mahdollisuus katkaista vŠkivaltaisuuden kierre
Helsinki 09 6126 6212
Espoo 09 276 6280
Tampere 03 3141 8514
Ulkomaalaisten kriisikeskus
09 4135 0501
Vanhempainpuhelin
0600 12277
Myrkytyskeskus
09 4711, 09 471 977
Naisten linja
Maksuton, valtakunnallinen neuvontapuhelin
vŠkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille
naisille ja tytšille
0800 02400
Linkkejä / Puhelinnumeroita
167
”Raskaana – raskaus, synnytys ja uusi perhe”
on vertaansa vailla oleva käsikirja, josta löydätte vastauksia moniin
tuoreiden vanhempien mieltä painaviin kysymyksiin.
Voitte esimerkiksi lukea, kuinka lapsi kehittyy viikko viikolta, mitä
äidin kehossa tapahtuu, miksi hän on niin väsynyt, miten imetyksen
saa hyvin alkuun ja millä tavalla tuleva isä voi osallistua tapahtumaan
kaikessa jännittävyydessään.
Kirjassa on tilaa omille muistiinpanoillenne, joten voitte halutessanne
käyttää sitä omasta uudesta perhe-elämästänne kertovan tarinakirjan
pohjana.
Kirjalla on Joutsenmerkki, se on hiilidioksidineutraali ja sillä on lisäksi FSC-merkki.
FSC-merkki on osoitus vastuuntuntoisesta
metsien käsittelystä.
Tätä kirjaa voi lukea yhdessä sähköpostiviestien
kanssa, joita sinä ja lapsesi tulette saamaan
ensimmäisten parin vuoden aikana.
Liity mukaan sivustossa libero.fi