1. No category

1 (5)
Turun hallinto-oikeuden päätös
Antopäivä
Päätösnumero
25.9.2014
14/0537/2
Diaarinumero
02067/13/1205
Asia
Syrjintälautakunnan päätöstä koskeva valitus
Valittaja
Asiamies: Julkinen oikeusavustaja
Päätös josta valitetaan
Syrj intälautakunta
18.11.2013
on 25.7.2013 syrjintälautakunnalle lähettämissään kahdessa
sähköpostiviestissä ilmoittanut tulleensa syrjityksi Turun Seudun Osuuspankissa. Hän ei saanut verkkopankkitunnuksia, koska hänen suomalaista ajokorttiaan ei hyväksytty tunnistamisvälineeksi.
on vaatinut syrjintälautakuntaa kieltämään pankkia jatkamasta syrjintää.
Syrjintälautakunta on hylännyt hakemuksen.
Valitus
Syrjintälautakunnan päätös on kumottavaja Turun Seudun Osuuspankkia kiellettävä jatkamasta syrjintää verkkopalvelutunnusten myöntämisessä sillä perusteella, että hakijan henkilöllisyyttä ei ole pystytty todentamaan.
tunnistautuminen pankissa ei ole ollut epäluotettavaa, koska hänellä
on ollut Venäjän passi ja suomalainen ajokortti.
Asian käsittely ja selvittäminen
on 7.1. ja 10.1.2014 täydentänyt valitustaan kahdella kirj elmällä liitteineen. Hän on ilmoittanut esittäneensä syrjintälautakunnalle hakemuksensa perusteeksi myös sen, ettei Osuuspankki ollut avannut hänelle edes
tavallista pankkitiliä samoista syistä joilla se kieltäytyi antamasta verkkopalvelutunnuksia.
osakseen saamaa kohtelua tulisi tarkastella
kokonaisuutena, ja silloin on selvää, että kyseessä on välillinen syrjintä.
Osoite
Yliopistonkatu 34
PL 32, 20101 TURKU
Puhelinvaihde
0295642400
Telekopio
0295642414
Sähköposti
turku.hao@oikeus.fi
2 (5)
Syrjintälautakunta on antanut lausunnon. Lausunnon mukaan lautakunnan päätös perusteineen koskee myös pankin toimintaa liittyen pankkitilin avaamiseen.
on antanut vastaselityksen.
on vielä täydentänyt vastaselitystä esittämällä hakemuksensa perustuneen kolmeen erilliseen osaan:
- Osuuspankin virkailija kieltäytyi hyväksymästä häntä Venäjän kansalaisena
pankin asiakkaaksi. Lisäksi virkailija peruutti tapaamisen ilmoittamalla sairastuneensa. Sairastuminen ei ollut totta.
- Turun Seudun Osuuspankki ei 24.7.2013 hyväksynyt hänen suomalaista ajokorttiaan henkilöllisyyden osoittamiseen vaan kieltäytyi antamasta mitään
pankkipalvelua ilman passia.
- Turun Seudun Osuuspankki kieltäytyi 25.7.2013 antamasta verkkopalvelutunnuksia, vaikka
oli mukanaan Venäjän passi. Tällöin
avattiin pankkitilit, mutta verkkopalvelutunnuksia ei
edelleenkään suostuttu antamaan.
Turun Seudun Osuuspankki on antanut vastineen.
ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastineen johdosta vastaselitystä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus hylkää valituksen.
Ratkaisun perustelut
Yhdenvertaisuuslain säännökset
Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen
tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai
muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lainkohdan 2 momentin mukaan syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaajonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite
ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia
(välillinen syrjintä);
3 (5)
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai
tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.
Pankkiasiakkaan tunnistamista koskevat säännökset ja ohjeet
Luottolaitostoiminnasta säädetyn lain (luottolaitoslaki) 135 §:n 1 momentin
mukaan talletettaessa varoja pankkiin on pankin ja tilinavaajan välillä tehtävä
talletusta koskeva sopimus. Tilinavaajan henkilöllisyys on aina todettava ja sopimukseen on merkittävä riittävät tiedot tilinavaajasta, omistajastaja käyttöön
oikeutetuista.
Luottolaitoslain 145 §:n 1 momentin mukaan luottolaitoksenja sen konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Pykälän
4 momentin mukaan Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista.
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä annetun
lain (rahanpesulaki) 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ilmoitusvelvollisen
on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava asiakkaan henkilöllisyys vakituista asiakassuhdetta perustettaessa.
Finanssivalvonta on 22.6.2010 antanut ohjeet asiakkaan tunnistamisesta
(dnro 2/101/2010). Ohjeiden kohdan 60 mukaan Suomessa yleisesti käytettyjä
henkilöllisyyden todentamisasiakirjoja ovat voimassaolevat, suomalaisen viranomaisen myöntämät ajokortti, henkilökortti, passi, diplomaattipassi, muukalaispassi ja pakolaisen matkustusasiakirja sekä kuvallinen Kela-kortti. Valvottava voi todentaa luonnollisen henkilön henkilöllisyyden myös voimassaolevilla, ulkomaisen viranomaisen myöntämillä asiakirjoilla, joita ovat kansallinen passi ja matkustusasiakirjana hyväksyttävä henkilökortti. Ohjeiden kohdan 61 mukaan valvottava voi omien riskienhallintaperiaatteidensa perusteella
päättää, mitkä edellä mainituista asiakirjoista se hyväksyy todentamisasiakirjoiksi. Todentamisasiakirjojen osalta ei ole olemassa yleistä kansallista lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin hyväksyttävät todentamisasiakirjat. Kuitenkin
Suomessa ainoastaan poliisin myöntämät passi ja henkilökortti annetaan nimenomaisesti henkilöllisyyden osoittamista varten.
Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista säädetyn
lain (tunnistuslaki) 17 §:ssä säädetään tunnistusvälineen hakijan ensitunnistamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan tunnistuspalvelun tarjoajan on tunnistettava tunnistusvälineen hakija huolellisesti toteamalla hänen henkilöllisyytensä
voimassa olevasta Euroopan talousalueen jäsenvaltion, Sveitsin tai San Marinon viranomaisen myöntämästä passista tai henkilökortista. Halutessaan tunnistuspalvelun tarjoaja voi käyttää ensitunnistamisessa myös Euroopan talousalueen jäsenvaltion viranomaisen 1 päivänä lokakuuta 1990 jälkeen myöntämää voimassa olevaa ajokorttia tai muun valtion viranomaisen myöntämää
voimassa olevaa passia. Pykälän 4 momentin mukaan jos tunnistusvälineen hakij an henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti todentaa, hakemukseen liittyvän
ensitunnistamisen tekee poliisi.
4 (5)
Hallituksen esityksessä tunnistus laiksi (HE 36/2009 vp) todetaan yksityiskohtaisissa perusteluissa 17 §:n kohdalla, että kyseiseen pykälään sisältyy koko
ehdotetun sääntelyn kenties keskeisin säännös. Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kanssa on olemassa harmonisoidut säännökset passeistaja henkilökorteista. Myös Sveitsin ja San Marinon kanssa on olemassa sopimukset vastavuoroisesta tunnustamisesta. Perusteluissa todetaan edelleen, että velvollisuutta hyväksyä muiden valtioiden passeja ei ole, ja palveluntarjoaja voi valita
ne valtiot, joiden viranomaisten myöntämät passit se katsoo voivansa hyväksyä.
Asiassa saatu selvitys
on pyrkinyt osoittamaan henkilöllisyytensä ajokortilla, jonka Suomen poliisi on vaihtanut hänelle venäläisestä ajokortista.
antaman 24.7.2013 päivätyn
Turun Seudun Osuuspankin
selvityksen mukaan pankki ei voi suomalaisen ajokortin perusteella avata uudelle asiakkaalle pankkitiliä eikä tehdä mitään muutakaan sopimusta, jos asiakas ei ole Suomen kansalainen. Pankin antaman 25.7.2013 päivätyn selvityksen mukaan Turun Seudun Osuuspankki ei anna
verkkopalvelutunnuksia, koska hänellä ei ole henkilökorttia eikä passia Euroopan
talousalueeseen kuuluvasta maasta.
on ilmoittanut käyneensä pankissa yllä mainittuina päivinä
ja esittäneensä j älkimmäisenä päivänä Venäjän passin. Tällöin hänelle avattiin
pankkitilit, mutta ei annettu verkkopalvelutunnuksia.
Turun Seudun Osuuspankki on syrjintälautakunnalle antamassaan 25.9.2013
päiväämässään lausunnossa todennut, että kieltäytyessään verkkopalvelutunnusten myöntämisestä
se on noudattanut OP-Pohjolaryhmän tunnistusperiaatteita ja osuuspankeille annettuja ryhmätasoisia ohjeita
henkilöllisyyden todentamiseen kelpaavista asiakirjoista. Pysyvästi Suomessa
asuvana
voi hakea Suomen poliisin myöntämän ulkomaalaisen henkilökortin tai käydä kertaluonteisesti poliisilaitoksella ensitunnistettavana, jonka jälkeen hänelle voidaan myöntää verkkopalvelutunnukset.
Hallinto-oikeuden johtopäätökset
Turun Seudun Osuuspankin myöntämät verkkopalvelutunnukset ovat tunnistuslaissa tarkoitettuja tunnistusvälineitä. OP-Pohjola-ryhmän Tunnistusperiaatteet vastaavat sisällöltään tunnistuslain 17 §:ää.
Pankilla on lähtökohtaisesti vahva ja toiminnan luonteen vuoksi itsenäinen ja
perusteltu oikeus ja mainittujen lakien mukaan myös velvollisuus todentaa
asiakkaidensa henkilöllisyys heidän alkuperästään tai kansallisuudestaan riippwnatta. Pankin menettely, kun se ei pankkitilin avaamisessa ole hyväksynyt
Suomen poliisin ulkomaalaiselle vaihtamaa ajokorttia eikä verkkopalvelutunnuksia annettaessa Venäj än passia henkilöllisyyden todentamisasiakirj aksi, on
perustunut Suomessa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen nojalla annettuihin ohjeisiin. Kun pankki on noudattanut lakia, jonka perusteluista käy ilmi
hyväksyttävä peruste erityisvaatimuksille, ei menettelyä, kun se kohdistuu
kaikkiin Euroopan talousalueen sekä Sveitsin ja San Marinon ulkopuolelta oleviin henkilöihin samanlaisena, voida pitää kiellettynä syrjintänä. Syrjintälauta-
5 (5)
kunnan päätöstä ei ole näin ollen syytä muuttaa.
Sovelletut oikeusohjeet
Yhdenvertaisuuslaki 6 §, 13 § 1 momja 17 §
Laki luottolaitostoimiimasta 135 § 1 mom, 145 § 1 ja 3 mom
Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista 17 §
Laki rahanpesunja terrorismin rahoittamisen estämisestäja selvittämisestä
7 § 1 mom 1 kohta
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirj elmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on liitteenä (Hallintovalitus).
Esittelijä
Marja Peltoniemi
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Paula Olenius, Eija-Riitta Kaarila ja Sirkku Laato.
Toimituskirjan oikeaksi todistaa
Lainkäyttösihteeri
Oli - ~
virpilftaario
Jakelu
Päätös saantitodistuksin
Asiamies: Julkinen oikeusavustaja
Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto, Turku
Eerikinkatu 40-42 A, 20100 TURKU
Maksutta
Jäljennös
Turun Seudun Osuuspankki
PL 44, 20101 TURKU
Syrj intälautakunta
Liite hallinto-oikeuden päätökseen
VALITUSOSOITUS (Hallintovalitus)
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
hallinto-oikeuteen kirj allisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saanti todistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena
päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen
katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirj elmässä on ilmoitettava
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelirummero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset
valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirj elmän liitteet
Valituskirj elmään on liitettävä
hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai j älj ennöksenä
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusaj an alkamisajankohdasta
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä
valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti vaIi tusviranomaisessa.
Valituskirj elmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen
viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla.
Korkeimman hallinto-oikeuden osoite
Postiosoite:
PL 180
00131 HELSINKI
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 15
Helsinki
Puhelin: 029 5640233
Telekopio: 0295640382
Sähköposti : korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi