1. No category

STM tiedote 30.12.2013
Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä päättyy vuoden 2016 lopussa
Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan. TEL-lisäeläkevakuutuksien voimassaolo päättyy
31.12.2016. Samalla päättyy vakuutusmaksuvelvollisuus ja lisäeläkkeen karttuminen. Päättymisajankohtaan
mennessä karttuneesta eläkkeestä muodostetaan niin kutsuttu vapaakirja, jonka mukaan eläke aikanaan
maksetaan. Eläkkeen maksu voi edelleen alkaa lisäeläkevakuutuksen mukaisessa eläkeiässä, jos työntekijä
on siihen asti lisäeläketurvan järjestäneen työnantajan palveluksessa.
TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin. Se ei vaikuta myöskään
siihen lisäeläkkeen määrään, joka työntekijälle on kertynyt ennen järjestelmän lakkauttamista.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkkeen määrään vaikuttavan lisäeläketurvan piirissä on järjestelmän
lakkauttamishetkellä noin 2600 työntekijää. Näiltä työntekijöiltä jää lisäeläkettä karttumatta arvion mukaan
keskimäärin 20 euroa kuukaudessa. Vaikutus työntekijälle aikanaan maksettavaan eläkkeeseen on nollasta
1200 euroon kuukaudessa. Lisäeläkevakuutusten päättyessä työnantajilla on tietyin ehdoin mahdollisuus
ostaa kertamaksulla lisäeläkettä lisäeläkevakuutukseen kuuluville työntekijöilleen.
Jos lisäeläketurva on työsuhteen ehto, työntekijä ja työnantaja voivat sopia karttumatta jäävän osuuden
korvaamisesta työntekijälle muilla tavoin.
Lisäeläketurvan toimeenpanon yksinkertaistamiseksi lisäeläkevakuutuksen mukainen työkyvyttömyyseläke
muuttuisi jatkossa vanhuuseläkkeeksi aina samaan aikaan kuin peruseläketurvan mukainen
työkyvyttömyyseläke (nykyisin 63 vuotta). Muutos ei heikennä kenenkään eläketurvaa.
Lisäksi tehdään muutoksia TEL-lisäeläketurvan ja jo aiemmin lakkautetun yrittäjien YEL-lisäeläketurvan
rahoitukseen.
Työeläkejärjestelmälle lisäeläkejärjestelmän lakkauttaminen tuo hallintokulujen pienentymisen vuoksi
säästöä arviolta noin miljoona euroa vuodessa.
Tasavallan presidentti vahvisti asiaa koskevat lait maanantaina 30. joulukuuta. Lait tulevat voimaan 1.
tammikuuta 2014. TEL-lisäeläketurvan rahoituksen muutos tulee kuitenkin voimaan vuoden 2017 alusta.
Muualla palvelussamme
Työeläkevakuutus http://www.stm.fi/vakuutusasiat/lakisaateinen_vakuutus/tyoelakevakuutus
Eläketurva http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/elaketurva
Kela tiedottaa 30.12.2013
Muutoksia Kelan puhelinpalveluun 2.1.2014 alkaen
Vammaisten henkilöiden tulkkien välityksen, perintään liittyvien asioiden sekä maasta- ja
maahanmuuton palvelunumerot muuttuvat vuodenvaihteessa. Jatkossa tarjotaan puhelimitse tietoa
myös rajat ylittävästä terveydenhuollosta.
Vuoden 2014 alussa Kelassa aloittavat uudet keskukset muuttavat mm. tulkkien välityksen, maasta- ja
maahanmuuton sekä perintään liittyvien asioiden puhelinpalvelua. Kelan tulkkien välityskeskus palvelee
1.1.2014 alkaen. Muut uudet palvelunumerot ovat käytössä 2.1.2014 alkaen.
Kela keskittää vammaisten tulkkauksen välityksen Turkuun
Vammaisten henkilöiden tulkkien välitys- ja etätulkkausasioissa palvelee 2.1.2014 alkaen Vammaisten
tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavampaa.
Tilauksen voi tehdä myös illalla ja viikonloppuna ennakoimattomaankin tapahtumaan. Kelan välityskeskus
palvelee 7 päivänä viikossa: arkisin klo 7.30–20, lauantaisin klo 8–15 ja sunnuntaisin klo 9–13.
Maasta- ja maahanmuuton palvelunumerot muuttuvat
Kelan kansainvälisiin asioihin liittyvät palvelut kootaan ensi vuoden alussa uuteen Kansainvälisten asioiden
keskukseen (KV-keskus). Muutoksen vuoksi maasta- ja maahanmuuton nykyinen palvelunumero samoin
kuin nykyiset Ulkomaan yksikön ja EU-eläkeyksiköiden puhelinnumerot poistuvat käytöstä, ja ne korvataan
uusilla numeroilla.
Kaikissa maasta- ja maahanmuuton tilanteissa sekä muissa kansainvälisissä tilanteissa Kela palvelee
2.1.2014 alkaen suomeksi ja englanniksi numerossa 020 634 0200 ja ruotsiksi numerossa 020 634 0300.
Tietoja rajat ylittävästä terveydenhuollosta puhelimessa ja verkossa
Tammikuussa toimintansa aloittaa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka kokoaa, tuottaa
ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla.
Yhteyspisteen puhelinpalvelu käynnistyy 2.1.2014 numerossa 020 634 0400 (suomeksi, ruotsiksi ja
englanniksi). Yhteyspisteen verkkosivuille www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tieto mm. terveyspalvelujen
käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden terveydenhuollosta ja eurooppalaisesta
lääkemääräyksestä.
Perintäkeskus palvelee perintään liittyvissä asioissa
Kelan Perintäkeskus palvelee asiakkaita kaikissa etuuksien, elatusapuvelan ja opintolainojen
takausvastuusaatavien perintään liittyvissä asioissa. Lisäksi Perintäkeskus hoitaa elatusapuvelan
maksuvapautusten käsittelyn.
Perintäkeskus palvelee 2.1.2014 alkaen arkisin klo 9–16 numerossa 020 634 4940.
Asiakas voi asioida Perintäkeskuksen kanssa, jos hän on saanut sieltä postia tai aina silloin kun hän haluaa
neuvotella maksusuunnitelmasta tai kysyä perintäasioista.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus aloittaa 1.1.2014
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus vastaa Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten
ratkaisutoiminnasta 1.1.2014 alkaen. Keskus ratkaisee uudet työkyvyttömyyseläkehakemukset sekä
kuntoutustuen jatkohakemukset ja hoitaa muutoksenhakuasioita. Asiakas voi toimittaa
työkyvyttömyyseläkehakemuksen ja siihen liittyviä asiakirjoja mihin tahansa Kelan toimistoon.
Eläkeasioiden puhelinpalvelu jatkuu arkisin klo 8–18 numerossa 020 692 202.
Lisätietoja asiakkaalle
 Kelan välityskeskus www.kela.fi/kelan-valityskeskus
 VATU-keskus: www.kela.fi/vatu









KV-keskus: www.kela.fi/kv-keskus
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste: www.kela.fi/yhteyspiste
Perintäkeskus: www.kela.fi/perintakeskus
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus: www.kela.fi/tk-ratkaisukeskus
Vammaisten tulkkauspalvelukeskus 020 634 2802 arkisin klo 10–15
Maasta- ja maahanmuuton palvelunumero 020 634 0200 arkisin klo 8–18
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste 020 634 0400 arkisin klo 9–16
Perintäkeskus 020 634 4940 arkisin klo 9–16
Eläkeasioiden puhelinpalvelu 020 692 202 arkisin klo 8–18
STM tiedote 30.12.2013
Vuoden 2014 alusta potilaat voivat hakeutua vapaasti hoitoon muihin EU-maihin
Suomalaiset voivat jatkossa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta ja saada korvausta
hoitokustannuksista. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014.
Potilaan hoitokustannuksia korvataan kahdella eri tavalla sen mukaan, onko kyse hoitoon hakeutumisesta
toiseen valtioon vai ulkomailla oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömäksi tulleesta hoidosta.
Molemmissa tapauksissa potilas voi hakea hoitokustannuksista jälkikäteen korvausta Kelalta. Potilaan ei
tarvitse hakea ennakkolupaa hakeutuakseen hoitoon.
Jos potilas hakeutuu hoitoon EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin, hän on oikeutettu saamaan
hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto.
Potilaan matkakustannukset korvataan kuten lähimpään kotimaan julkisen terveydenhuollon
hoitopaikkaan, jossa vastaavaa hoitoa on tarjolla.
Jos potilas ulkomailla ollessaan sairastuu äkillisesti tai tarvitsee muuten lääketieteellisesti välttämätöntä
hoitoa, hänen tulisi käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Jos potilas kuitenkin maksaa itse
hoitokustannukset, ne korvataan enintään Suomen julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti.
Potilaalle maksettavasta korvauksesta vähennetään julkisen terveydenhuollon asiakasmaksu. Näistä
kustannuksista vastaa valtio.
Korvattavien palvelujen kuuluttava suomalaisen terveydenhuollon valikoimaan Potilaalla on oikeus saada
korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka kuuluu Suomessa terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu
sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja
kuntoutus.
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava palveluvalikoimaneuvosto antaa tarkempia
suosituksia palveluvalikoiman sisällöstä.
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä saa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja
ulkomailta Suomeen. Yhteyspiste on sijoitettu Kansaneläkelaitokseen.
Ulkomailta Suomeen tulevia potilaita kohdeltava kuten kunnan asukkaita Myös muista EU-maista tulevat
potilaat voivat hakea terveyspalveluja Suomesta. Ulkomailta Suomeen tulevan potilaan on päästävä
julkiseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden.
Hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa julkisessa terveydenhuollossa voidaan rajoittaa
määräaikaisesti poikkeustilanteissa silloin, kun hoitotakuun määräajat ovat kyseisessä toimintayksikössä
ylittyneet.
Valtio vastaa jatkossa hoidon kustannuksista silloin, kun hoitoa annetaan Suomessa kotikuntaa vailla
olevalle henkilölle, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa EU-lainsäädännön perusteella. Valtio
vastaa kustannuksista myös silloin, kun kotikunnattomalle henkilölle on annettu terveydenhuoltolain
mukaista kiireellistä hoitoa eikä hoidon kustannuksia ole saatu perittyä.
Tasavallan presidentti vahvisti lain 30. joulukuuta 2013.
Muualla palvelussamme
Potilasdirektiivi http://www.stm.fi/potilasdirektiivi
Hoitopaikan valinta http://www.stm.fi/hoitopaikan_valinta
Muualla verkossa
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste http://www.kela.fi/yhteyspiste
Kela tiedottaa 30.12.2013
Perusturva riittää harvoin kohtuulliseen kulutukseen
Kohtuullista toimeentuloa uhkaa pienituloisuuden lisäksi koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen.
Millä rahamäärällä ihminen tulee Suomessa toimeen? Mikä on kohtuullinen kulutuksen taso?
Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Kelan tutkimusosaston julkaisema artikkelikirja, joka on samalla
Suomen Akatemian rahoittaman perusturvan tasoa tarkastelevan tutkimushankkeen loppuraportti.
Kohtuullisen kulutuksen taso ja sisältö samoin kuin perusturvaetuuksien riittävyys vaihtelevat
kotitaloustyypeittäin. Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemien viitebudjettien mukaan yksin asuvan miehen
taloudessa tarvitaan 260 ja nelihenkisessä pikkulapsiperheessä 365 tavaraa ja palvelua, jotka ovat
välttämättömiä toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen tämän päivän Suomessa.
Näiden hankkiminen maksaa 495–1497 euroa kuukaudessa ilman asumista ja liikennemenoja, ks.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tiedote 19.10.2010.
Myös perusturvaetuuksien riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä. Parhaiten
perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. Heikoiten
perusturvaetuudet kattavat yksin asuvien alle 45-vuotiaiden sekä lapsiperheiden kohtuullisen kulutuksen,
ks. Kelan tiedote 23.05.2012.
Välttämätön toimeentulo taataan Suomen perustuslaissa ja toimeentuloturvan taso etuuksia koskevassa
lainsäädännössä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että lainsäädäntöä toimeenpanevat viranomaiset
tekevät huomattavan paljon päätöksiä myös harkinnan mukaan. Mikäli tahtoa on, nykyinen sääntely jättää
lain toimeenpanijalle mahdollisuuden huolehtia toimeentuloturvan riittävästä tasosta ennen kaikkea sitä
kautta, ettei ihmisiä jätettäisi viimesijaisen toimeentuloturvan varaan.
Viimesijaisenkin tuen eli toimeentulotuen tarkoituksena on mahdollistaa ihmisen osallistuminen
yhteiskunnalliseen toimintaan, ei pelkästään pitää ihminen hengissä. Tämä on huomioitava, kun pohditaan
toimeentulotuen perusosan pienentämistä tai täydentävää toimeentulotukea.
Tutkimuksen mukaan kohtuullista toimeentuloa uhkaa pienituloisuuden lisäksi ihmisten
toimintamahdollisuuksia rajoittavat tekijät, kuten koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen.
Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät rajoitteet ilmenevät muun muassa yksinäisyytenä. Usein näissä tapauksissa
viranomaisten toiminta koetaan omaehtoista toimintaa lannistavana.
Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias
Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna 2012
yhteensä 1 156 henkilöä, 609 miestä ja 547 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä
vuodessa lähes 40 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana
yli 800 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 70vuotiaille.
Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleet 1982-2012
Kuolemaan johtaneet tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat harvinaisia nuorilla, alle 30-vuotiailla. Heille on
sattunut viime vuosina alle 10 tapausta vuosittain. Vuonna 2012 viidennes kaatumiseen kuolleista oli 40–69vuotiaita. Tämänikäisten kaatumisturmien uhreista kahdeksan kymmenestä oli miehiä ja yli kolmannes päihtyneitä.
Suurin osa kuolemaan johtaneista kaatumisista tapahtui yli 70-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden
kuolemantapauksia sattui enemmän naisille kuin miehille. Suhteutettuna elossa olevien naisten ja miesten määriin
iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille. Kaatumiset ovat
yleisin tapaturmakuolemansyy iäkkäillä ihmisillä ja ne aiheuttavat vuosittain enemmän kuolemia kuin esimerkiksi
itsemurhat yhteensä.
Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja viidennes hoitolaitoksissa. Yli
70-vuotiaille tapahtui yhteensä 902 kuolemaan johtanutta kaatumista, joista kotona 505 ja hoitolaitoksissa 242. Sen
lisäksi kaatumiset ja putoamiset myötävaikuttivat kuolintodistuksilta kerättyjen tietojen mukaan 770 iäkkään
henkilön kuolemaan, vaikka varsinaiset peruskuolemansyyt olivat muita kuin kaatumisia. Tyypillisiä kuolemaan
johtavia vammoja olivat kallonsisäiset vammat ja reisiluun murtumat.
Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma 2012
Dementiakuolemien määrä kasvanut 40 prosenttia viidessä vuodessa
Vuonna 2012 kuoli yhteensä 51 737 henkilöä. Määrä on yli kaksi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.
Elinajan pidentyminen näkyy kuolleiden ikäjakaumassa. Kuolleista lähes kaksi kolmesta oli täyttänyt 75 vuotta ja
joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Lisääntynyt ikääntyneiden kuolleisuus näkyy kuolemansyissä lähinnä dementian
ja verenkiertoelinten sairauksien määrän kasvuna.
Vuonna 2012 verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 39 prosenttia kaikista kuolleista. Toiseksi eniten, 23 prosenttia,
kuolemista aiheutui kasvaimista. Dementia (mukaan lukien Alzheimerin tauti) aiheutti 14 prosenttia kuolemista.
Dementian osuus kuolemista on kasvanut viime vuosina nopeasti. Sitä vastoin itsemurhien määrä väheni edelleen
vuonna 2012. Itsemurhan teki 873 henkilöä, mikä on 39 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luku oli
suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Muutaman vuoden jatkunut
alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku kääntyi nousuun vuonna 2012. Alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi
edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes 2 000 henkeä, joista suurin osa, kolme
neljästä, oli miehiä.
Kuolemansyyt 2012 (aikasarjaluokitus)
Yhteensä Miehet
Naiset
Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita %
%
%
Verenkiertoelinten sairaudet
20 210
9 691
10 519
39
38
40
Kasvaimet
12 070
6 326
5 744
23
25
22
Dementia, Alzheimerin tauti
7 056
2 153
4 903
14
8
19
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset)
2 273
1 426
847
4
6
3
Hengityselinten sairaudet
2 026
1 238
788
4
5
3
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys
1 960
1 518
442
4
6
2
873
655
218
2
3
1
Muut kuolemansyyt
5 269
2 639
2 630
10
10
10
Kuolleita yhteensä
51 737
25 646
26 091
100
100
100
Itsemurhat
Julkaisu pdf-muodossa (28 sivua 478,7 kt)
THL tiedote 3.12.2013
Yksityisen ja julkisen ympärivuorokautisen hoidon toimintamallit ja henkilöstö on
kartoitettu
Pariskuntien yhdessä asuminen oli mahdollista julkisella sektorilla kolmella neljästä toimintayksiköstä,
jos molemmat tarvitsevat apua. Mikäli vain toinen on palvelun tarpeessa, yhdessä asuminen on
mahdollista joka kymmenennelle. Yksityisellä puolella joka kolmas toimintayksikkö pystyy järjestämään
yhteisen asumisen, vaikka vain toinen tarvitsisi apua.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontaviraston (Valvira) viime toukokuussa tekemästä kyselystä. Kysely selvitti tilannetta ennen
vanhuspalvelulain voimaantuloa ja käsitteli muun muassa toimitiloja, henkilöstömitoituksia, asiakkaiden
ravitsemusta, mahdollisuuksia ulkoilla sekä muita laatutekijöitä. Kyselyn peittävyys oli 86 prosenttia 75
vuotta täyttäneiden ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden osalta.
Toteutunut henkilöstömitoitus suunniteltua matalampi
Henkilöstömitoituksen laskemiseksi toimintayksiköissä toteutettiin yhden viikon ajalla työajan seuranta.
Kysely osoitti, että toteutunut henkilöstömitoitus oli usein pienempi kuin suunniteltu henkilöstömitoitus.
Henkilöstömitoituksen laskeminen toteutuneen henkilöstön työajan ja paikalla olleiden asiakasmäärän
suhteena tuottaa siis matalamman henkilöstömitoituksen, kuin laskelma, joka perustuu vakanssien ja
asiakaspaikkojen suhteuttamiseen.
Noin viidenneksessä ympärivuorokautista hoitoa antavista toimintayksiköistä toteutunut
henkilöstömitoitus jää alle suositellun rajan, 0,50 hoitajaa asiakasta kohden. Tilanne oli sama sekä
julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköissä. Toimintayksiköiden välillä oli suurta vaihtelua.
Kolmella neljästä ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikön työntekijästä oli lähihoitajan tai
perushoitajan tutkinto. Yksi kymmenestä oli sairaanhoitaja. Hoiva-avustajien osuus oli 3 prosenttia.
Henkilöstörakenne oli samankaltainen yksityisissä ja julkisissa toimintayksiköissä. Poikkeuksena se,
että terveyskeskusten henkilöstöstä joka neljäs oli sairaanhoitaja.
Asiakkaiden palvelutarve on suuri ympärivuorokautisissa palveluissa. THL:n RAI-tietokannan mukaan
tehostetussa palveluasumisessa joka toisella asiakkaalla oli sekä vähintään keskivaikea kognition
(muistin ja ajattelutoimintojen) vajaus että vähintään yhden auttajan tarve fyysisissä perustoiminnoissa.
Vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vastaava palvelutarve oli kolmella neljästä. ”THL
selvittää jatkossa, ovatko henkilöstömitoitukset riittäviä suhteessa asiakkaiden palvelutarpeeseen”,
toteaa tutkimuspäällikkö Anja Noro.
Selkeätä edistystä toimintamalleissa on tapahtunut
Hoito- ja palvelusuunnitelmien kerrottiin kyselyssä olevan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla lähes
kaikilla asiakkailla ajan tasalla. Vuonna 2010 samaan ylsi 61 prosenttia yksiköistä, eli tilanne on nyt
aikaisempaa parempi. Edistystä on tapahtunut myös ravitsemuksen toteutuksessa, vaikka kehittämisen
tarvetta vielä onkin. Julkisista toimintayksiköistä 45 prosenttia ja yksityisistä toimintayksiköistä 17
prosenttia ilmoitti, että ruokailun yötauon pituus oli yli 11 tuntia. Vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat
76 prosenttia julkisissa ja 42 prosenttia yksityisissä toimintayksiköissä, joten myönteistä kehitystä on
tapahtunut.
Kyselytulokset ovat vapaasti katsottavissa ja käytettävissä. Ne palvelevat kuntalaisia, henkilöstöä ja
mediaa sekä valvonnan tarpeita. Oman kunnan toimintayksikköjä koskeviin tuloksiin voi käydä
tutustumassa osoitteessa: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta. Sivustolla ovat myös kunnille
suunnatun kyselyn tulokset, jotka julkaistiin lokakuussa.
Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan kyselyt uusitaan 2014
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. THL ja Valvira seuraavat sosiaali- ja
terveysministeriön (STM) toimeksiannosta lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa
että sen jälkeen. Vanhuspalvelulain toteutumista seurataan poikkeuksellisen tarkasti. ”Näin kattavaa
tietoa henkilöstön määrästä ja rakenteesta, toimitiloista ja muista laatutekijöistä ei aiemmin ole koottu.
Aineisto on ainutlaatuinen”, toteaa johtaja Päivi Voutilainen STM:stä.
Ympärivuorokautista hoitoa annetaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja
terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla. Kaksi viimeksi mainittua edustavat laitoshoitoa. Tehostettu
palveluasuminen on avohoitoa. Toimintayksiköillä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, jolle kohdennetaan
resursseja, johtamista ja henkilöstöä. Siten vastaukset voivat olla joko osasto, osastorypäs tai koko
toimintayksikköä koskevia. Ensi vuoden alussa julkaistaan kotihoidon toimintayksiköille suunnatun
kyselyn tulokset.
Vanhuspalveluja järjestävillä palveluntuottajilla ja toimintayksiköillä on vuosi aikaa järjestää tilanteensa
vanhuspalvelulain edellyttämään kuntoon. Valvira ja aluehallintovirastot päättävät tarvittavista
valvontatoimenpiteistä ja ohjauksesta siinä vaiheessa, kun kaikkien toimintayksikköjen vastaukset on
saatu koottua yhteen. Lain toteutumisen seurantaa varten kyselyt uusitaan vuoden 2014 lopulla.
Aiheesta aikaisemmin: Kunnissa jo hyviä valmiuksia toteuttaa vanhuspalvelulakia (THL:n tiedote
16.10.2013)
Kela tiedottaa 20.12.2013
Kela korvaa toimistoja lähitoimistojen palvelulla ja yhteispalvelulla
vuonna 2014
Kela korvaa 10 toimiston asiakaspalvelun lähitoimistojen palvelulla tai yhteispalvelulla
1.4.2014 tai 1.9.2014 alkaen.
Merkittävin syy toimistojen korvaamiseen on vähäinen asiointimäärä. Suurin osa näistä 10
toimistosta on palvellut asiakkaita 1–2 päivänä viikossa tai muutaman tunnin päivässä. Muutosten
jälkeen Kelalla on edelleen 186 toimistoa eri puolilla Suomea. Muutokset eivät aiheuta
irtisanomisia.
Toimistoissa käynnit ovat vähentyneet vuodessa 300 000:lla. Samalla toimistoasiointi on
keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Monet haluavat hoitaa asioitaan
Kelan toimistoajan ulkopuolella, mihin yhteispalvelu, puhelinpalvelu ja verkkopalvelut antavat hyvät
mahdollisuudet.
Yhteispalvelu tuo Kelan lähelle
Yhteispalvelu on tapa olla lähellä asiakasta sielläkin, missä ei ole enää tarkoituksenmukaista
järjestää Kelan toimistopalvelua. Yhteispalvelussa asiakas saa Kela-asioissa yleistä neuvontaa ja
tukea verkkopalvelujen käyttämisessä. Yhteispalveluun voi myös jättää hakemuksen liitteineen.
Yhteispalvelussa voi hoitaa usean viranomaisen asioita kätevästi samalla käynnillä.
Yhteispalvelulla on merkitystä erityisesti silloin, kun etäisyydet paikkakuntien välillä ovat pitkiä.
Yhteispalvelun laajempien aukioloaikojen ansiosta asiakkailla on mahdollisuus hoitaa Kelaasioitaan myös toimistoajan ulkopuolella. Kela on mukana 159 yhteispalvelussa.
Osa yhteispalvelupisteistä tarjoaa Kela-palvelut etäpalveluna. Etäpalvelussa Kela-asioissa
perusteellisempaa neuvontaa tarvitsevia asiakkaita voidaan palvella videon välityksellä.
Monet voivat hoitaa Kela-asiansa verkossa ja puhelimitse
Yhteispalvelun lisäksi verkkoasiointi ja puhelinpalvelu tarjoavat asiakkaille toimistoa korvaavia
asiointimahdollisuuksia. Esimerkiksi lapsiperheet, työttömät työnhakijat ja opiskelijat voivat hoitaa
kaikki Kela-asiansa verkossa. Joulukuun puoleenväliin mennessä tänä vuonna Kelan verkkosivuilla
käytiin 21 miljoonaa kertaa. Lokakuun loppuun mennessä asioita hoidettiin verkossa
asiointipalvelun kautta 10,1 miljoonaa kertaa.
Myös Kelan sosiaalisen median palvelut tukevat verkkopalvelujen käyttöä. Kela vastaa
lapsiperheiden kysymyksiin Kela-Kertun keskustelupalstalla Suomi24.fi-foorumilla. Kela-Kertulla ja
opintotuella on myös omat Facebook-sivunsa.
Kelan puhelinpalvelu palvelee asiakkaita arkisin kello 8–18. Tänä vuonna puhelinpalvelussa
hoidetaan 1,7 miljoonaa asiakkaiden yhteydenottoa. Jos asian hoitaminen vaatii pidempää aikaa,
asiakkaalle voidaan varata aika toimistoon tai sopia puhelinajasta. Aika voidaan varata
puhelimitse, toimistoissa ja verkossa.
Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen toimistot, joiden palvelu korvataan lähitoimistojen palvelulla
tai yhteispalvelulla 1.4.2014 alkaen
Muutokset Pohjois-Savossa
 Juankosken toimiston asiakaspalvelu korvataan lähitoimiston palvelulla. Lähin toimisto on
Nilsiässä.
Muutokset Pohjois-Karjalassa
 Enon toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimiston palvelulla.
Yhteispalvelun osoite on Kunnantie 2, Eno. Lähin toimisto on Joensuussa.
Muutokset Etelä-Karjalassa
 Joutsenon toimisto korvataan lähitoimistojen palvelulla. Lähimmät toimistot ovat Imatralla ja
Lappeenrannassa.
Muutokset Lapissa
 Saarenkylän toimiston asiakaspalvelu korvataan lähitoimiston palvelulla. Lähin toimisto on
Rovaniemen keskustassa.
Kelan Länsi-Suomen toimistot, joiden palvelu korvataan lähitoimistojen palvelulla tai
yhteispalvelulla vuonna 2014
Muutokset Keski-Pohjanmaalla 1.9.2014 alkaen
 Kälviän toimiston asiakaspalvelu korvataan lähitoimiston palvelulla. Lähin toimisto on
Kokkolassa.
Muutokset Pohjanmaalla 1.4.2014 alkaen
 Uudenkaarlepyyn toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimiston
palvelulla. Yhteispalvelun osoite on Topeliuksenpuistikko 7, Uusikaarlepyy. Lähin toimisto
on Pietarsaaressa.
 Korsnäsin toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimiston palvelulla.
Yhteispalvelun osoite on Rantatie 4323, Korsnäs. Lähin toimisto on Närpiössä.
Muutokset Etelä-Pohjanmaalla 1.9.2014 alkaen
 Isonkyrön toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimiston palvelulla.
Yhteispalvelun osoite on Pohjankyröntie 136, Isokyrö. Lähimmät toimistot ovat Laihialla ja
Seinäjoella.
Muutokset Etelä-Pirkanmaalla 1.9.2014 alkaen
 Pirkkalan toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimiston palvelulla.
Yhteispalvelun osoite on Koulutie 1, Pirkkala. Lähimmät toimistot ovat Nokialla ja
Tampereella.
Kelan Etelä-Suomen toimisto, jonka palvelu korvataan lähitoimistojen palvelulla ja
yhteispalvelulla 1.4.2014 alkaen
Muutos Espoossa
 Tapiolan toimiston asiakaspalvelu korvataan yhteispalvelulla ja lähitoimistojen palvelulla.
Yhteispalvelun osoite on Kulttuuriaukio 2, Espoo. Lähimmät toimistot ovat Espoossa
Matinkylä-Olarin, Leppävaaran ja Espoon keskuksen toimistot.
Lisätietoja asiakkaalle
Puhelinpalvelu http://www.kela.fi/palvelunumerot
Asioi verkossa http://www.kela.fi/asiointi
Ajanvaraus verkossa http://www.kela.fi/ajanvaraus