MARIN KANALASSA HAUDOTAAN IDEOITA TEKSTI: ESSI TUOMOLA, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PEKKA ROUSI KOKEMÄELLÄ, TUOMAALAN KYLÄSSÄ Mari Korkeaoja-Nurmo ja Mika Nurmo viljelevät Korkeaoja-Nurmon tilaa ja elävät vilkasta lapsiperheen arkea. Tuotantosuuntia on kaksi, broilerin kasvatus ja sianlihan tuotanto. Perheen sisäisessä työnjaossa Mari vastaa siipikarjasta ja tilan paperitöistä, Mika puolestaan sioista ja peltoviljelystä. Marin isä osti 20 peltohehtaarin tilan vuonna 1974. Alun perin maat kuuluivat Kokemäen kartanoon, josta tila lohkottiin evakkojen asutustilaksi. 300 lihasian sikala rakennettiin vuonna 1979 ja broilerituotanto aloitettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Nyt peltoa on 68 hehtaaria. Sitä ovat raivanneet niin Marin vanhemmat aikanaan kuin Marikin miehensä kanssa. Viljelykasveina ovat vehnä ja REHUKEHITTÄJÄN TYÖ ANTAA PALJON UUSIA AJATUKSIA. ohra. Aiemmin tuotannossa oli myös paljon tärkkelysperunaa. Yksipuolisen viljanviljelyn haitoilta välttyäkseen tila vaihtelee peltolohkoja naapuritilan kanssa. KAHDEN LAJIN LIHANTUOTANTOA Tuotantoa on kehitetty ja laajennettu vuoroin molemmissa tuotantosuunnissa. Sioille rakennettiin lisää tilaa vuosina 1996 ja 2001. Nyt sikapaikkoja 1 200. Broilerikanala laajennettiin vuonna 1998 nykyisiin mittoihin, ja nyt lintuja on kasvamassa kerrallaan 39 000. 14 HKSCAN AGRI – Kahden eri tuotannon kehittäminen rinnakkain tasaa riskejä, sillä lihan hinnat eivät välttämättä mene käsi kädessä, Mari sanoo. Puolisot pitävät arvossa monipuolista tuotantorakennetta, vaikka synergiaa kahden eläinlajin kasvatus ei juuri tuokaan. Marin arvion mukaan tuotanto on siinä mitassa, että seuraavien mahdollisten laajennusten yhteydessä edessä olisi ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen. Kehittäminen ei ole rajoittunut vain oman tilan puitteisiin. Mari on ollut alusta asti mukana myös broilerintuottajien oman rehutehtaan toiminnassa. Satarehu Oy perustettiin kesällä 2007, ja yrityksen osakkaiksi lähti kaikkiaan 30 HK Ruokatalon broilerituottajaa. – Tavoitteena oli integroida rehunvalmistus broilerituotantoon. IDEAT HAUTUVAT TILAN TÖISSÄ Mari on opiskellut Viikissä kotieläintiedettä ja valmistunut agronomiksi vuonna 1996. – Opiskeluaikana olin projektitöissä Rehuraisiossa ja sitten kaksi vuotta alkutuotantoneuvojana Broilertalo Oy:ssä eli nykyisessä HKScanissa. Vuosina 2005 ja 2006 tein HK:n ja Satafoodin hankkeita, Mari kertoo. Oman tilan hoito ei nytkään ole hänen ainoa työnsä, vaan hän työskentelee osa-aikaisesti Satarehun rehuasiantuntijana ja hallituksen jäsenenä. Tehtävät vievät noin kolmasosan hänen työajastaan. Toki rehuasioita tulee mietittyä myös kotitilan töissä. Kanalaansa Mari kuvaakin oikeaksi ideahautomoksi. – Rehukehittäjän työ antaa paljon uusia ajatuksia ja tekee broilerikasvatuksenkin paljon kiinnostavammaksi. Siinä pääsee läheltä seuraamaan, miten rehut toimivat ja miten niitä voisi vielä kehittää. Aina kokeilut eivät onnistu, ja tietysti poskelleen menevät kokeet ovat vähän masentavia. Rehukokeiluja tehdään myös muiden osakkaiden tiloilla. Koetoiminta on lähinnä rehujen toimivuuden seuraamista. Vertailevia kokeita tiloilla ei juuri tehdä. – Tuottajien omistama Satarehu ei ole täysin hintaoptimoinnin armoilla. Siksi tuotekehityksessä on ehkä ollut helpompaa panostaa rehun ja näin ollen lintujen laatuun sekä rehun toimivuuteen käytännössä, Mari miettii. MONTA RAUTAA TULESSA Satarehun työssä Mari saa nopeasti palautteen rehun käyttäjiltä ja tuntee pysyvänsä ajan hermolla siitä, miten lintu muuttuu. Muutokset konkretisoituvat omallakin tilalla. – Broilerituotannon tulosten pääpainona on ollut vuosikausia broilerin hyvinvoinnin edistäminen, kuolleisuuden pienentäminen ja terveyden parantaminen. Tavoitepainoon kasvatuserissä on päästy hyvin, Mari sanoo. Mari on muiden tehtäviensä ohella myös LSO Osuuskunnan hallituksen jäsen. – Siihen täytyy löytyä aikaa. Koen luottamustehtävän osuuskunnassa tärkeäksi, sillä haluan osaltani olla vaikuttamassa kotimaisen lihantuotannon kehittymiseen. Oma aktiivinen harrastuselämä antaa energiaa. Vapaa-aikanaan Mari ohjaa zumbaa ja lasten tanhuryhmää sekä juoksee. Työni on todella monipuolista. Se on vienyt minut maailmalle ja kielitaitokin on kehittynyt paljon, Mari Korkeaoja-Nurmo kertoo kehityspäällikkö Essi Tuomolalle. AVOINTA VIESTINTÄÄ TULOKSISTA HKScan Agri ja rehunvalmistajat kokoontuvat säännöllisesti kolme kertaa vuodessa käymään läpi broilerituotannon tilannetta koko siipikarjan alkutuotantoketjun osalta. Rehutehtaille ja tuottajille toimitetaan kuukausittain vertailu eri rehuilla kasvatettujen broilereiden tuloksista. Eläinaineksen muuttuminen on broilerintuotannossa jatkuva prosessi, jota seurataan tiiviisti. Nopea reagointi jalosteessa tapahtuviin muutoksiin vaatii joskus viikoittaista yhteydenpitoa rehusuunnittelijoiden kanssa. Suurempia muutoksia pohditaan vielä tarvittaessa työryhmissä, joissa ideat hautuvat edelleen. HKScanin broilerineuvonta käy tuotantotuloksia läpi Mari Korkeaoja-Nurmon kanssa aina, kun jotain mielenkiintoista on meneillään. Kokeiluja toteutetaan myös HKScanin aloitteesta. Kasvatuspolven lisäksi myös emopolven rehukehitystyötä tehdään paljon yhdessä. 02 2014 KOTITILALTA 15
© Copyright 2024