Työvaate on investointi ihmisiin
Tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti 5-6 . 2014 LEHTI TEKSTIILI Kuva: TouchPoint Oy, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen Teema: kestävä kehitys & turvallisuus Tekstiili 5-6/2014 1 PÄÄKIRJOITUS Suomessa arktinen on arkinen Koillisväylä pysyy pian kulkukelpoisena ympäri vuoden, ja maapallomme pohjoisella napa-alueella alkaa kuhista väkeä. Alueella aukeaa työpaikkoja energiantuotannon, mineraalien, merenkulun, kalastuksen ja turismin parissa. Kun katsoo vaikkapa Etelä-Euroopasta, koko Suomi on osa arktista aluetta. Täällä osataan liikkua, rakentaa, pukeutua ja pitää yhteiskunta toiminnassa, vaikka sataisi lunta, olisi liukasta, pimeää tai kova pakkanen. Tästä suomalaisiin syväänjuurtuneesta osaamisesta riittäisi liiketoiminnaksi ja vientiin mainiosti. Kasvavassa kylmänsuojavaatetuksen tarpeessa piilee paljon bisnesmahdollisuuksia. Standardeista, lämpimästi Olin ensi kertaa kuluvana syksynä Työterveyslaitoksen Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä. Tunnelma oli ihmeen lämmin. Ihmiset tunsivat toisensa, olivat tavanneet näissä merkeissä vuosittain. Kuulin kommentteja, kuten «Olen täällä nyt kahdeksatta vuotta», tai «Olen paikalla vasta toista vuotta», ja «Ensi vuonna sinunkin täytyy tulla molemmiksi päiviksi ja jäädä yöksi.» Meillä Suomessa on tanakkaa työ- ja suojavaate- sekä standardisointiosaamista ja sen ympärillä tällainen yhteisö, joka kokoontuu vuosittain. Ja jossa ensikertalainenkin tuntee itsensä tervetulleeksi. Se tuntuu hienolta ja arvokkaalta, kuin pääomalta itsessään. Tämän lehden teemoina ovat kestävä kehitys ja turvallisuus. Kestävä kehitys on pitkän aikavälin globaalia turvallisuutta, ja siksi nämä aiheet nivoutuvat helposti yhteen. Tekstiililehti toivottaa lukijoilleen oikein hyvää joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2015. Elina Palovuori Päätoimittaja Julkaisija: Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry Puheenjohtaja: Pertti Nousiainen puh. 0400 632 051 Sihteeri: Mari Kuukkula 2 Tekstiili 5-6/2014 STTL ry:n hallitus 2014 Pertti Nousiainen, puheenjohtaja, Tampereen teknillinen yliopisto Mari Kuukkula, sihteeri, Image Wear Oy Rauno Enqvist, varapuheenjohtaja, Valmet Fabrics Oy Mari Varonen, rahastonhoitaja, Touchpoint Oy Katja Aaltonen,Tampereen seudun ammattiopisto Johanna Anttonen, Ejendals Suomi Oy Oskar Engblom, Ari Ilmakunnas Oy Sini Holma, Blue Import BIM Oy Milka Mustonen, Tampereen teknillinen yliopisto Seija Ryynänen, Lindström Oy Tomi Takala, Ahlstrom Tampere Oy Sanna Tiikkainen, Nanso Group Oy Henna Vuorisalo,Tampereen ammattikorkeakoulu Toimitus: Tekstiililehti c/o Elina Palovuori Paavo Cajanderin katu 7 A 8 13200 Hämeenlinna puh. 050 544 4540 tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset: Toimituksen sihteeri Sari Granni puh. 0400 010 611 tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh. 0400 942 102 Päätoimittaja: Elina Palovuori puh. 050 544 4540 tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Taitto: Muotikaupan Liitto ry Maija Yliluoma Ilmoitusaineistot: maija.yliluoma(at)muotikaupanliitto.fi Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0040-2370 Lehtiarkisto Vanhoja Tekstiililehtiä, jopa vuodesta 1980, jäsenistö pääsee lukemaan kotisivujemme jäsenosiosta. Tunnukset ja salasanat jäsenosioon on lähetetty kirjeitse jäsenmaksukirjeen yhteydessä, mutta jos nämä ovat hukkuneet, saat ne uudelleen ottamalla yhteyttä Tekstiililehteen. PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen – askel kestävämpään suuntaan Tämä on kuitenkin kaukana siitä, mitä tekstiiliketjussa nykyään tapahtuu. Tekstiilien tuotanto on merkittävä ympäristön kuormittaja. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 29 kuutiometriä vettä, saman verran kuin yksi suomalainen kuluttaa puolessa vuodessa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy 15 kg CO2-ekv. yhtä tekstiilikiloa kohti.1 Ruotsin kemikaalivirasto on tunnistanut yli 1900 kemiallista ainetta, joita tiedetään käytettävän tekstiilien tuotannossa2.Tekstiilien käytössä ympäristökuormitusta aiheuttaa tekstiilien huolto, kuten pesuveden ja energian kulutus. Tekstiiliketjun ekologisen kestävyyden edistäminen vaatii toimenpiteitä jokaisessa ketjun vaiheessa. Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF ry:n yhteistyönä toteutettavassa TEXJÄTE-hankkeessa sekä pohjoismaisissa yhteistyöhankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen (Lisätietoa hankkeista www.syke.fi/hankkeet/texjate). Tekstiilejä kulutetaan kasvavia määriä ja niitä päätyy myös jätteeksi kasvavassa määrin. Nykyisellään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kulutetaan noin 14 kiloa tekstiiliä asukasta kohti vuodessa. Tästä noin 30 prosenttia päätyy käytön jälkeen hyväntekeväisyysjärjestöjen keräykseen, vajaa kymmenen prosenttia varastoidaan koteihin, mutta noin 60 prosenttia päätyy jätteeksi, joko polttoon tai kaatopaikalle.3 Tekstiilien uuden tuotannon tarve vähenee uudelleenkäytöllä sekä osin kierrätyksellä, jossa tekstiili hyödynnetään materiaalina uusiin tekstiilituotteisiin. Kierrätys on toistaiseksi lähes olematonta Pohjoismaissa. Keskeisiä kysymyksiä tekstiilejä hyödyntäville tahoille ovat tekstiilijätteen määrän, laadun ja saatavuuden varmistaminen. Tekstiilien keräystä tulee laajentaa uudelleenkäyttöön kelpaamattomaan, esimerkiksi rikkinäiseen tekstiiliin. Pohjana tulee kuitenkin olla nykyinen, hyvin toimiva keräys. Lajittelua on tehostettava volyymien kasvaessa. Pohjoismaisen lajittelulaitoksen toimintamahdollisuuksia mietitään. Tuottajavastuujärjestelmä, vapaaehtoisena tai pakollisena, on yksi keinoista, joilla toimintaa kokonaisuudessaan voisi ohjata. Kierrätys ei toimi ilman kysyntää, eli samanaikaisesti tarvitaan imua kierrätysmateriaaleille ja -tuotteille. Voisivatko julkiset hankinnat olla suunnannäyttäjiä ja vaatia kierrätysmateriaalin käyttöä hankittavissa tuotteissa? Entä voisiko huonekaluteollisuus olla edelläkävijä ja siirtyä käyttämään kierrätysmateriaaleja tuotteissaan? Tekstiilikentällä tapahtuu, sekä meillä että muualla Pohjoismaissa. Askeleita kohti kestävämpää toimintaa otetaan. Ongelmitta ei selvitä, mutta yhdessä niitä on helpompi ratkoa. Erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus Kuva Kim Dahlbo Ekologisesti kestävässä tekstiiliketjussa tekstiilien tuotanto kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, tuotettavat tekstiilit ovat sekä aikaa että kulutusta kestäviä ja korjattavia, ja kuluttajat hankkivat tekstiilejä harkiten ja vain tarpeeseen. Kuluttajien hankinnat kohdistuvat käytettyihin tai kierrätysmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäytettäväksi, sen elämä jatkuu materiaalina uusissa tuotteissa. NIMI Helena Dahlbo TYÖ Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa, tehtävänä jätteisiin, jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät asiantuntija- ja tutkimustehtävät KOULUTUS MMM, ympäristönsuojelu ASUU Helsingissä PERHE Mies ja teini-ikäinen poika HARRASTUKSIA Talvi- ja kesäuinti, Pilates, lukeminen ja musiikki Lähteet: [1] Palm, D. 2011. Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B1976. www.ivl.se/download/18.7df4c4e812d2da 6a416800080103/B1976.pdf [2] KEMI 2013. Hazardous chemicals in textiles – report of a government assignment. Swedish Chemicals Agency. Report No 3/13. [3] Palm ym. 2014. Towards a Nordic textile strategy: Collection, sorting, reuse and recycling of textiles. Nordisk ministerråd, TemaNord 2014:538. norden.diva-portal.org/smash/record.jsf? pid=diva2%3A720964&dswid=-285 Tekstiili 5-6/2014 3 77.VUOSIKERTA 5-6 . 2014 Kansainvälinen toiminnallisten tekstiilien kokous ja sen yhteydessä suomalaisille suunnattu seminaari Tampereella tammikuussa 2015 2BFUNTEX on Euroopan Unionin rahoittama nelivuotinen (2012-2015) koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edesauttaa funktionaalisiin tekstiileihin liittyvien teknologioiden ja innovaatioiden siirtymistä tutkimuslaitoksista ja yliopistoista teollisuuden käyttöön. Koordinaatiohanke pyrkii verkottamaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita teollisuuden ja yritysten kanssa. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.2bfuntex.eu/ 2BFUNTEX-hankkeen työpajoja ja kokouksia on järjestetty eri puolilla Eurooppaa, ja tammikuussa on VTT:n vuoro isännöidä tapaamista Tampereella. Vuoden 2013 syksyllä VTT, Finatex ja STTL ry yhdessä järjestivät Suomen tekstiiliteollisuudelle seminaarin, jossa esiteltiin tekstiilialan tutkimusta ja tutkimusmahdollisuuksia. Nyt 2BFUNTEX-hankkeen kokouksen yhteydessä järjestetään edelliselle seminaarille jatkoa. Seminaarissa tutustutaan erilaisiin rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksiin sekä onnistuneisiin tutkimushankkeisiin yritysten näkökulmasta. Puhujina on sekä menestyneiden ja innovatiivisten suomalaisten alan yritysten että yhteistyöhankkeita esittelevien tutkimuslaitosten edustajia. Kohdeyleisönä ovat suomalaiset tekstiilialan yritykset sekä muut tekstiilialan toimijat. Seminaaripäivä 27.1.2015 jakautuu suomenkieliseen aamupäivään ja englanninkieliseen iltapäivään, johon osallistuvat myös 2BFUNTEX-vieraat. Teollisuuden edustajat ovat tervetulleita myös keskiviikon 28.1. 2BFUNTEX-työpajoihin, joiden aiheina ovat muun muassa nanoteknologiat, palosuojaus, antimikrobisuus sekä ympäristöä säästävät tekstiilit. Seuraa ilmoitteluamme. Lisätietoa antaa Pirjo Heikkilä (pirjo.heikkila@vtt.fi) Kun merkillä on väliä NOSTA BRÄNDISI ARVOA Myös t piene! erät Kudotut kangasmerkit www..nnlabels.. info@@nnlabels.@ 050-3067 216 4 Tekstiili 5-6/2014 PUHEENVUORO Tekstiilien elinkaaren pidentäminen - askel kestävämpään suuntaan UUTISIA 2BFUNTEX seminaari Arctic Design Week Rovaniemellä, R+T -messut Stuttgartissa, Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa Tekstiilikongresseja Turkissa, Lindström Award Designing cellulose for the future Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin Uusia ideoita opetuspesulaan, Detergo-messut Milanossa Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot KIRJA Loista rekrytoijana -hoida kosiomatka tyylillä TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin Vastuullisuus tekstiili- ja vaateteollisuudessa Vaatteita kaikkein pienimmille Työvaate on investointi ihmisiin Jalakselta lämpimät mutta viileät pyökkisukat Suomalainen kylmäosaaminen liiketoiminnaksi Palosuojakankaat yleistyvät työvaatteissa vauhdilla Henkilösuojainten lainsäädäntöä uudistetaan Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja Uusi standardi käsien suojaukseen Lasten turvallisuus tärkeää eurooppalaisessa standardisointityössä Koulutushakemisto Ostajan palveluhakemisto 3 4 5 6 7 8 10 12 13 14 15 16 17 18 20 22 23 24 26 27 28 29 30 32 Mediatiedot Tekstiililehti on ainoa Suomessa ilmestyvä tekninen tekstiili- ja ompelevan teollisuuden ammattilehti. Lehti seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä, ammatillisia kysymyksiä sekä tapahtumia. Asiantuntijoiden avustuksella kootuissa teemoissa paneudutaan kuusi kertaa vuodessa ajankohtaisiin aiheisiin. Ilmoittamalla Tekstiililehdessä tavoitat alan ammattilaiset sekä alan tapahtumia seuraavat. Lehti luetaan tarkkaan, joten ilmoitusten huomioarvo on suuri. Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä päätoimittajaan. Ilmoitusmyynti: Irma Boncamper puh. 0400 942 102 tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi Tekstiililehti vuonna 2015 Teema 1 2-3 4 5-6 Ilmestymispäivä Ulkoistus ja toimitusketjun hallinta Kaivos & energia Techtextil Kestävä kehitys & turvallisuus 16.2. 8.5. 7.9. 7.12. Lehdet 2-3 ja 5-6 ovat kaksoisnumeroita. Kaikki numerot julkaistaan sekä painettuna että verkossa www.tekstiililehti.fi -sivulla Viikon designtapahtumia ovat esimerkiksi yrityksille ja elinkeinoelämälle suunnattu seminaari, työpajat, designnäyttely ja -putiikki. Yksi odotetuimmista tapahtumista on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Arctic Fashion Show. Lisäksi ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa Alvar Aalto -tutkijoiden kansainvälinen seminaari, Aalto beyond Finland. Arctic Design Weekin järjestävät Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen Kehitys Oy yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan, Metsähallitus/Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin sekä monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa. Seuraa tapahtumaa: www.arcticdesignweek.fi R+T-messut Stuttgartissa helmikuussa beyond Voit tavata näytteilleasettajia yli 60 maasta. Löydät sisustustekstiilien uudet innovaatiot. Pääset kokemaan tulevat trendit intensiivisemmin kuin koskaan ennen. Saat ideoita, jotka voit ottaa suoraan käyttöön omassa työssäsi ja liiketoiminnassasi. Nämä mahdollisuudet ovat tarjolla vain maailman suurimmilla kodintekstiilien ja projektisisustamisen messuilla. Lisätietoja ja liput osoitteesta heimtextil.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577 14. – 17. 1. 2015 Maailman johtavat messut kaihtimille, oville/ikkunoille ja aurinkosuojajärjestelmille järjestetään Stuttgartissa 24.-28. helmikuuta 2015. R+T -messut juhlistaa 50-vuotista taivaltaan uudistamalla ohjelmistoaan. Keskiössä ovat rakennusten julkisivusuunnittelu, uudet teknologiat ja materiaalit. Rullaverhot, kaihtimet ja markiisit ovat merkittävä teknisten tekstiilien osa-alue, joihin liittyvät kiinteästi monenlaiset säätö- ja ohjausjärjestelmät. ”Paitsi että rullaverhot ja kaihtimet ovat sisustuksellisesti esteettisiä, niitä käyttämällä voidaan säästää merkittävästi sekä rakennusten jäähdytyskuluissa kesäisin että lämmityskuluissa talvisin”, kertoo Oliver Hopert, ITRS:n (Industrial Association for Technical Textiles, Roller Shutters and Sun Protection) puheenjohtaja. Kolmen vuoden välein järjestettäville messuille saapuu yli 800 näytteilleasettajaa. www.messe-stuttgart.de/r-t/ Heimtextil Theme Park ”Experience” – Trends 2015/2016. Nyt uutena hallissa 4.0 Techtextil ja Texprocess Frankfurtissa toukokuussa Kansainväliset teknisten tekstiilien ja kuitukankaiden Techtextil- sekä tekstiilivalmistuksen Texprocess-messut järjestetään Frankfurtissa 4.-7. toukokuuta 2015. Techtextil-messuille on tulossa merkittävästi enemmän näytteilleasettajia kuin edellisillä messuilla vuonna 2013. Tämä kertoo järjestäjien mukaan taloustilanteen elpymisestä ja teollisuuden kasvuodotuksista. techtextil.messefrankfurt.com Tekstiili 5-6/2014 5 Finnland Arctic Design Week on maailman pohjoisin muotoiluviikko, joka järjestetään Rovaniemellä jo seitsemännen kerran 16.–22. helmikuuta 2015. Teemana on Transparency – Läpinäkyvyys. Above and DU: 01.09.2014 Arctic Design Week Rovaniemellä helmikuussa 59427-016_HT_allg_Tekstililehti_103x297 • CD-Rom • ISO 39 • CMYK • mg: 15.08.2014 UUTISIA UUTISIA Tekstiilikonferensseja Turkissa EGEMEDITEX 2014 2nd International Congress on Healthcare and Medical Textiles, Cesme, 25. - 26.9.2014 Järjestäjänä konferenssissa oli paikallinen yliopisto yhdessä IFKT:n (Kansainvälisen neulontateknologian federaation) kanssa, joista jälkimmäisellä oli rinnakkaistapahtuma. Paikaksi oli valittu rantahotelli Turkin Cesmestä. Lääketieteellisten tekstiilien keskiössä olivat haavanhoito, lääkkeitä luovuttavat materiaalit ja antimikrobiset tuotteet. Tätä täydensivät useat esitykset kehittyneistä neulosrakenteista (spacer fabric). Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja kuitukankaiden raaka-aineena ja näiden kuitukankaiden uusia käsittelymenetelmiä, kuten vaahtopäällystystä ja atomikerroskasvatusta. FUTURE TECHNICAL TEXTILES 2014, Istanbul 15. - 17.10.2014 Tämän konferenssin järjestivät yhteistyössä ITA Aachen, IMRI Bolton ja ITA Istanbul, joista viimeinen oli isäntänä. Kokouspaikkana oli ITA tutkimus- ja koulutuskeskus Marmara-yliopiston yhteydessä. Ohjelma oli varsin laaja, ja se käsitteli älykkäitä ja teknisiä tekstiilejä sekä ympäristöystävällisiä materiaaleja. Sähköä johtavat ja antimikrobiset materiaalit olivat näkyvästi esillä, kuten myös tekniset tekstiilirakenteet. Myös tutut teemat antibakteerisista, optisista ja pietsosähköisistä kuiduista olivat esillä. Kestävistä materiaaleista keskiöön nousi lähinnä luonnonmateriaalien käyttö. Näin tilaisuuden yleisilme oli varsin perinteinen. Oma esitykseni käsitteli kierrätettäviä selluloosakuituja ja uusia menetelmiä niiden valmistamiseksi mukaan lukien ioniset liuottimet, sekä vaahtorainausta kuitukankaan valmistusmenetelmänä. Teksti Ali Harlin, VTT 6 Tekstiili 5-6/2014 Lindström Award –työvaatesuunnittelukilpailun finalistit valittu Kilpailutöissä näkyy rohkea graafisuus Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailuun ilmoittautui lähes 250 opiskelijaa 22 eri maasta. Kilpailussa suunnitellaan työvaatemallisto tallinnalaiselle tavarataloketju Kaubamajalle. Tuomaristo valitsi kilpailun finalistit Tallinnassa 7.11.2014. Finalistit ovat: Ester Soidla, Estonian Academy of Arts, Viro Jenny Hanna Hirvonen, Kolding School of Design, Tanska Pablo Alejandro Maas, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Riikka Kälkäjä, Lapin yliopisto, Suomi Isla Vainio, Muotoilu- ja taideinstituutti, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi Suunnitelmissa näkyvät selkeinä trendeinä viistot leikkaukset, printit ja puhtaat kirkkaat värit. ”Tänä vuonna kilpailun taso on ollut korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kilpailutöissä on huomioitu erinomaisesti, että vaatteiden on oltava mukavia päällä, kestettävä käyttöä ja sovittava erilaisille vartalotyypeille,” sanoo Lindströmin Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Kilpailun tuomaristoon kuuluva Kaubamajan henkilöstö- ja asiakaspalvelujohtaja Piret Suitsun mukaan finalistitöiden graafisuus toi niihin erityisen säväyksen. Työt sisältävät myös asusteita, kuten erilaisia hattuja ja laukkuja. Seuraavien kuukausien aikana kilpailijat työstävät työvaateideansa toimiviksi prototyypeiksi Lindströmin mallimestari Meeri Taimiston sekä kaava- ja näytevalmistuskumppani Portex Oü:n kanssa. Kilpailun voittaja julkistetaan Lindström Award -gaalassa Tallinnassa helmikuussa 2015. Finalisteille voidaan tarjota mahdollisuutta työharjoittelupaikkaan Lindströmillä. Tuomaristoon kuuluvat Heikki Haldre (fits.me), Piret Suitsu (Kaubamaja), Reet Aus (muotisuunnittelija) sekä Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio ja Vice President Design and Brand Management Anna-Kaisa Huttunen. Vuodesta 2002 alkaen järjestetty Lindström Award on joka toinen vuosi järjestettävä työvaatesuunnittelukilpailu eurooppalaisille ja aasialaisille vaatesuunnittelun opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työvaatteiden laadukkaan suunnittelun tärkeydestä ja myös parantaa tietoa työvaatesuunnittelusta ammattivaihtoehtona. Tänä vuonna kilpailun tavoitteena on esitellä nuorille suunnittelijoille erityisesti kestävän kehityksen periaatteita. UUTISIA Designing cellulose for the future Seminaari ja näyttely 6.11.2014 Teksti ja kuvat Elina Palovuori Aalto ARTSilla Helsingissä pidetyssä seminaarissa kuultiin, miten muotoilu ja tiede yhdessä avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia selluloosalle. Avajaispuheessaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi DWoC (Design Driven Value Chains in the World of Cellulose) -hankkeen tämänhetkisestä tilasta, ja toivotti kaikki seminaariosallistujat tervetulleiksi mukaan nostamaan yhdessä suomalainen sellu maailmanluokan brändiksi. Tutkimusprofessori Olli Salmi VTT:ltä kertoi innostavasti uudelle selluloosapohjaiselle liiketoiminnalle laaditusta visiosta vuoteen 2030 ja siihen johtavasta tiekartasta. ACEL- advanced Cellulose to Novel Products –ohjelmassa tutkitaan tekstiilikuituja, termomuokattavia kuituja ja kationisia kemikaaleja. Tutkimusjohtaja Markku Leskelä, FIBICistä käsitteli puheenvuorossaan tätä käynnissä olevaa ohjelmaa, jossa on mukana lukuisia suomalaisia yrityksiä esimerkiksi metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuudesta. Tarkoitus on luoda olosuhteet sovellustutkimukselle tuomalla yhteen tarvittava selluloosaosaaminen, tutkimusympäristöt ja alan yrityksiä koko arvoketjun pituudelta. Hyvällä muotoilulla saadaan uusia konsepteja ja tuotteita monipuolisista ja moneen taipuvista sellupohjaisista materiaaleista. Tämän toi esille Aalto ARTSin Pirjo Kääriäinen esityksessään. Hän painotti erityisesti kestävän kehityksen näkökulmaa, kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä sekä materiaaleissa että suunnittelussa ja valmistuksessa. TaM Jukka Itälä niinikään Aalto ARTSista kertoi valaisevin esimerkein muotoilun vaikutuksesta materiaalitutkimukseen. Erilaisista uusista selluloosan työstömenetelmistä kertoivat Aalto-yliopiston tutkija Arto Salminen (3D-tulostaminen), VTT:n johtava tutkija Jukka Ketoja (Vaahdotus ja puupohjaiset tuotteet), Noin 240 osallistujaa kuunteli tarkkaavaisesti, millaisia uusia sovelluksia on kehitteillä suomalaiselle sellulle. VTT:n tutkija Tuomas Hänninen (kuitulankaa ilman sellun liotusta) sekä Aaltoyliopiston tutkija Shirin Asaadi (Tekstiililankoja kierrätysmateriaaleista). Tilaisuuden järjestivät Aalto-yliopisto, VTT, TTY ja FIBIC päärahoittajanaan Tekes. Tilaisuuteen kuului myös näyttely, jossa esiteltiin suomalaista selluloosan tutkimusta, kehitystä ja muotoilua. Esillä oli esimerkiksi langan valmistusta uusin menetelmin, selluloosapohjaisista kierrätysmateriaaleista kehrättyjä lankoja sekä sellun värjäys-, 3D-printtaus- ja komposiittikokeiluja. Pirjo Kääriäinen, Designer in Residence Aaltoyliopiston muotoilun laitokselta ennustaa, että selluloosa on seuraava supermateriaali. Ali Harlin ja Pirjo Heikkilä VTT:ltä olivat tyytyväisiä seminaarin saamaan yleisömäärään. Tekstiili 5-6/2014 7 UUTISIA Uniqlo-liike Marais-kaupunginosassa Opiskelijoiden syksyinen opintomatka Pariisiin Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomi-opiskelijat suorittivat Vaatetusalan kansainvälinen messukäytäntö -opintojakson tekemällä opintomatkan Pariisiin ja tutustumalla kangasmessuihin 15.-19.9.2014. Ryhmässä oli 29 kolmannen ja neljännen vuoden vaatetusalan koulutusohjelman opiskelijaa. Kohteena olivat Texworld- ja Apparelsourcing-messut Le Bourgetissa sekä Premièrevision-, Expofil-, Indigo-, Modamont-, Cuir a Paris- ja Zoom -messut Villepintessä Pariisin ulkopuolella. Osa opiskelijoista etsi myös neuloksia työelämäprojektiin, jota tehdään suomalaisen lastenvaatteita valmistavan yrityksen kanssa. Matkaan valmistauduttiin jo Suomessa tekemällä matkasuunnitelma ja opettelemalla karttojen avulla liikkumista metrolla ja RER-junilla Pariisissa. Oppi8 Tekstiili 5-6/2014 mistehtävässä opiskelijat seuloivat valtavaa informaatiotulvaa trendeistä kuvitteellisen tai jonkin olemassa olevan yrityksen näkökulmasta. Kankaita, neuloksia ja lisätarvikkeita etsittiin tämän yrityksen kohderyhmämäärityksen mukaan. Tarjonta messuilla on niin suurta, että se yleensä yllättää opiskelijat. Niin kävi tälläkin kertaa. Nopeasti opiskelijat kuitenkin orientoituivat tehokkaaseen trendien hahmottamiseen ja suunnitelmalliseen etenemiseen messuilla. Yhteistapaamisissa puitiin syntyneitä vaikutelmia ja tehtiin toimintasuunnitelmia etenemisestä. Projektiryhmä löysi muutamia oikean tyyppisiä neuloksia tarjoavia yrityksiä ja otti näiden kokoelmat lähempään tarkasteluun. Fiilereitä tilattiin, ja näin harjoiteltiin myös oikeaa toimintatapaa messuilla. Modamont-messuilta tilattiin projektin mallistoon lisätarvikenäytteitä. Opiskelijoihin suhtauduttiin ystävällisesti, kun oli kysymys todellisesta toiminnasta. Messuilla sesonkina oli syksy-talvi 201516. Opiskelijoita innostivat kankaat ja neulokset, joissa oli voimakas struktuuri. Erilaiset kerrokselliset materiaalit ja runsaat kuosit olivat myös yllätys monille. Väreissä syvien tummien värien yhdistäminen vaaleisiin sävyihin oli kiinnostavaa. Sävyt kaiken kaikkiaan olivat hehkultaan sammutettuja, poiketen edellisestä sesongista. Neuleille oli tehty oma trendi-infopiste. Yksi osa tärkeää messukokemusta oli messuvieraiden tarkkailu, jota tehtiin tauoilla. Premièrevisionin trendi-informaatio oli huomattavasti uskottavampaa kuin Texworld-messujen. Panostus trendikerrontaan oli siellä suurempaa. Messutapahtumana Texworld kuitenkin kasvaa koko ajan. Messu on lähinnä aasialaisten kangastehtaiden esittelytilaisuus. Catwalkalueella oli näytöksiä, jotka innostivat myös opiskelijoita. Vestonomi-koulutus on bisneslähtöistä. Se tarkoittaa, että tuotanto on ulkoistettu tapahtuvaksi eri puolilla maailmaa. Tästä syystä Apparelsourcing- ja Zoom-messut UUTISIA ovat tärkeitä. Näillä messuilla myydään tuotantokapasiteettia valmistuttamista varten. Nämä messut myös kasvavat vuosi vuodelta. Kaupungilla tutkimuskohteena olivat valikoima- ja bränditarjonta. Pariisissa kierreltiin pienissä ryhmissä ennakkosuunnitelman mukaisesti. Le Marais-, St Germain-, La Défense- ja Étienne Marcel -muotialueilla tutustuttiin muotiliikkeisiin. Putiikeista kiinnostusta herättivät mm. Colette, The Other Stories, Kiliwatch, Kiloshop, All Saints ja Uniqlo. Useat opiskelijat kävivät myös tutustumassa suomalaisen Anna Ruohosen muotitaloon. Suurien tavaratalojen Galeries Lafayette-, Printemps-, Citadium- ja Le Bon Marché -valikoimat olivat myös analyysien kohteena. Pariisin kauppojen valikoimatarjontaa tarkasteltiin oppimistehtävän yrityksen kohderyhmän kautta. Mitkä ovat suuntaukset ja kaupallisesti hyödynnetyt trendit Pariisissa? Sesonkina tällöin oli syksy-talvi 2014-15. Analyysit tehtiin kauppojen tarjonnasta suhteessa sesongin ennustettuihin trendeihin. Kaupoissa näkyi paljon 1980-luvun henkisiä villakangastakkeja herrainkauluksilla ja kimonoleikkauksilla. Neuleissa oli runsautta ja pörröisiä pintoja. Erilaiset puvut ja mekot ovat muodikkaita. Hameissa suosittu oli kellotettu a-linjainen muoto. Housuissa jatkaa edelleen voimakkaasti lahkeeseen kapeneva vajaapituinen linja. Nahkaiset tennarit tai talvilenkkarit ovat yhdistettävissä miltei minkä pukeutumiskokonaisuuden kanssa tahansa. Miesten pukeutuminen oli rennon eleganttia. Kaupoissa näkyi tweedtakkeja ja lämpimiä neuleita hauskoin yksityiskohdin. Kuosit ovat myös vallanneet miesten muodin. Kaupunkikierroksella kiinnitettiin huomiota vaatteiden lisäksi myös visuaaliseen markkinointiin, näyteikkunoihin ja tuotteiden esillepanoon sekä myyntitilojen stailaukseen. Tämä osa-alue kuuluu myös vestonomi-tutkintoon. Pienellä budjetilla liikuttaessa innostuttiin La Vallée Villagen outlet-myymälöistä, joista saattoi tehdä löytöjä edellisen sesongin valikoimista. Samoin innostusta herätti vintage-kauppojen laaja tarjonta. Ajankohtaiset näyttelyt kuuluivat tietysti matkaohjelmaan. Dries Van Noten -näyttely Louvren Musèe des Arts Dècoratif -museossa oli monille hieno kokemus. Näyttely kertoo suunnittelijan suunnitteluprosessista. Esillä on esineitä ja museovaatteita, joista suunnittelija on saanut inspiraation mallistoihinsa. Toi- Printemps-tavaratalon Kenzo -esillepano ikkunassa. Dries Van Noten -näyttelystä. nen hyvä näyttely oli Palais Gallierassa (Musèe de la Mode de la Ville de Paris). Näyttely ”Les annèes 50” kertoo 50-luvun haute couture -muodista Ranskassa. Erityisesti kaavoituksesta ja mitoituksesta kiinnostuneille opiskelijoille upeaa kaavatyöskentelyä sisältävät vaatteet olivat antoisia tutkimuskohteita. Hienot vartalonmyötäiset leikkaukset, yksityiskohdat ja hienostuneet kimonohihat olivat taidokkaasti tehtyjä, ja niitä sai tarkastella riittävän läheltä. Messumatkakokemus on opiskelijoille merkittävä. Monet opintojakson aikaisemmin suorittaneet ovat sanoneet, että on helpompi lähteä toimimaan työelä- mässä, kun on jo jonkinlainen käsitys messuista. Näin osataan ennakoida, kuinka messuilla kannattaa toimia, jotta saadaan tuloksia aikaan. Pääosin opiskelijat kustansivat matkansa itse, mutta korkeakoulu antoi matkaan pienen avustuksen. Suurin osa opiskelijoista asui kotimajoituksissa, mikä onkin edullinen ja kiva tapa tutustua tavallisten pariisilaisten elämään. Lähteet: Opiskelijoiden matka-, messuja trendiraportit. Teksti ja kuvat Sylvia Kuutama Tekstiili 5-6/2014 9 UUTISIA Uusia ideoita opetuspesulaan Tekstiilihuollon Detergo-messut Milanossa 3.10.-.6.10.2014 Keudan aikuisopiston opetuspesulan remonttisuunnitelmat etenivät kertaheitolla, kun kävimme lokakuussa Milanossa tekstiilihuollon Detergo-messuilla. Opetuspesulan remontti on tarkoitus toteuttaa 2016 syksyyn mennessä, joten suunnittelu on jo hyvällä alulla. Keudan aikuisopiston tarjoamaa tekstiilihuollon koulutusta on ollut Järvenpäässä jo reilut 20 vuotta. Opetuspesulan tiloja on ajanmukaistettu vuosien saatossa tarpeen mukaan, mutta nyt suunnitteilla olevassa remontissa on tarkoitus tehdä perusteellisempia korjauksia, jossa konevaihtojen lisäksi uusitaan muun muassa LVI-, sähkö- ja lämmitystekniikkaa. Myös luokkahuoneet nykyaikaistetaan pinnoiltaan ja tvt-tekniikaltaan. Toimittajatapaamisia Messumatkalle lähtivät kouluttajat Maarit Mansio ja Sari Mallat-Ahola sekä tuntikouluttajamme Päivi Mansikkamäki. Tapaamisia kone- ja pesuainetoimittajien kanssa oli sovittu etukäteen useita, jotta messumatkasta saisi ammatillisesti mahdollisimman paljon hyötyä. Suomalaisten toimittajien kanssa kiersimme usealla osastolla tutustuen erilaisiin koneisiin, laitteisiin ja kemikaaleihin. Tapaamamme toimittajat olivat: Hanna Aaltonen, Ecolab, Mika Rahunen, Christeyns Tuomas Niinisaari ja Pirita Vuorinen, J. Niinisaari Oy sekä Mikko Nissi, Oy Vestek Ab. He kaikki toimivat Suomessa maahantuojina ja edustajina joko pesukemikaaleille tai useille konevalmistajille. Suomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa perehdyimme uuteen tekniikkaan ja kehitykseen ja mietimme samalla sen soveltamista opetuspesulassa. Remontin punaisena lankana on opetuksellinen näkökanta – kaiken tehtävän muutoksen tulee palvella ensisijaisesti tekstiilihuollon opiskelijoitamme. 10 Tekstiili 5-6/2014 Putkipesukoneen pesuyksikkö. Opetuspesulan tavoitteet tulevaisuudessa Opetuspesulan toimintaperiaatteen mukaan tavoitteenamme on pysyä tekstiilihuollon kehityksen mukana ja varmistaa tekstiilihuollon opetuksen laatua tarjoamalla asianmukaiset harjoitustilat ja -laitteet tulevaisuudessakin. Suunnittelutyötä on tehty yhdessä lukuisten työelämäyhteistyökumppaneidemme kanssa ja heiltä on saatu paljon arvokkaita ideoita. Myös tekstiilihuollon opiskelijat ovat päässeet ideoimaan ja suunnittelemaan tulevaisuuden opetuspesulaa, jonka pitäisi vastata opetuksen tarpeisiin vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Messuilla päivän sana oli edelleenkin ympäristön huomioiminen; kaikessa on tarkoitus säästää aikaa, rahaa, energiaa ja ennen kaikkea ympäristöä. Aina joku tuo markkinoille jotain täysin uutta toimintatapaa tai tekniikkaa valkaisuun, tahranpoistoon, desinfektioon, tai vaikkapa putkipesukoneen vedenkulutuksen säätelyyn. Vesipesun pesuohjelmia lyhennetään, veden kulutusta vähennetään, mutta laadusta ei tingitä. Kemiallisen pesun puolella on kehitetty uusia liuottimia, jotta tulevaisuudessa voitaisiin perkloorietyleeni (P) korvata muilla vaihtoehdoilla. RFID-tekniikassa uusin innovaatio oli se, että tunnistesiru on joustava ja kestää pesun jälkeisen puristimen, mankeloinnin tai prässäyksen. Pyykkisäkin voi lukea RFID-tunnisteen avulla. Viimeistelylaitteet olivat monipuolisia ja niissäkin oli keksitty uusia työtapoja: Miksei housua voi höyryttää lahkeensuut ylöspäinkin! Eräs italialainen toimittaja esitteli kaappia, jossa vaikkapa opiskelijan tai hotelliasiakkaan yksi vaatekerta pingotettuna puhdistuu ja siliää helposti ja nopeasti yhdellä Colf-laitteella. Messuilla oli myös useita eri valmistajien tekemiä mattojen tasopesukoneita, joilla matonpesu näyttää sujuvan huomattavasti helpommin kuin painehuuhtelulaitteella. Monet näistä erikoisemmista laitehankinnoista jäävät kuitenkin meidän osaltamme vain haaveiksi. Silti on tärkeää voida kertoa opiskelijoille mitä maailmalla on tarjolla ja mitkä ovat tulevaisuuden suuntaukset. Housut voi viimeistellä myös ylösalaisin. Rotondin pieniä höyrypäitä pienkappaleiden ja erikoisen muotoisten tekstiilien viimeistelyyn. Loppupäätelmät Kaiken kaikkiaan Detergo-messut oli hyödyllinen ja antoisa kokemus. Saimme monipuolista lisätietoa erilaisista toimittajista ja konevaihtoehdoista sekä opetusta, että opetuspesulan remonttia ajatellen. Opiskelijoille tuotuja erilaisia esitteitä ja näytteitä voidaan laitetietouden lisäksi hyödyntää myös tekstiilihuoltoalan ammatillisessa vieraskielisessä sanastossa. Yllä esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa siitä informaatiosta jota messuilla oli tarjolla. Mielenkiintoinen sivusto lukea lisää on www.expodetergo.com, suosittelen. Kävimme paljon keskusteluita näytteilleasettajien kanssa ja oli mukava huomata, miten positiivisesti tekstiilihuoltoalan koulutukseen suhtauduttiin. Kukaan ei ollut ylipäätään aikaisemmin kuullut tekstiilihuollon koulutuksesta ja taidamme olla edelleen tekstiilihuoltoalan ainoa oppilaitos Euroopassa! Tahranpoistopöytä, Ecocab. Olisiko tässä ihanteellinen ratkaisu opiskelijan vaatehuoltoon? Verhojen prässäystä suurella Macpin tasoprässillä. Maarit Mansio, Sari Mallat-Ahola, Päivi Mansikkamäki ja Hanna Aaltonen Ecolabin messuosastolla. Teksti Sari Mallat-Ahola Kouluttaja, opetuspesulan vastuuhenkilö, Keudan aikuisopisto, Palvelualat, tekstiilihuolto Kuvat Sari Mallat-Ahola ja Päivi Mansikkamäki Tekstissä mainittujen tahojen internetosoitteet: www.fi.ecolab.eu/ www.pesuaineita.fi/tekstiilihuolto.niinisaari.com www.vestek.fi/tekstiilihuollon-koneet/ tekstiilihuollon-koneet-info/ www.rfid-laundry-services.com www.eco-impact.de www.lavaseco1ora.it Tekstiili 5-6/2014 11 UUTISIA Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot FinnClean 2014 -messujen yhteydessä pidettiin Tekstiilihuoltoalan ajankohtaisseminaari. Tekstiilihuoltoliitto ry:n järjestämässä seminaarissa käsiteltiin tekstiilihuoltoalan standardisointi-asioita, julkisia hankintoja ja lainsäädännön uudistamista sekä tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden haasteita. Yhtenä luentoaiheena seminaarissa oli tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot. Marja Rissasen pitämä esitys painottui uusiin kuituihin ja viimeistyksiin. Noin 75 prosenttia tekstiilikuiduista valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista, jotka pohjautuvat raakaöljyyn. Suosituin tekstiilikuitu tällä hetkellä on polyesteri. Sen suosio perustuu edulliseen hintaan ja riittävän hyviin yleisominaisuuksiin. Sitä voidaan varioida erilaisilla profiileilla ja muuttamalla kuidun läpimittaa. Polyesteristä voidaan valmistaa onttoja kuituja, jolloin saadaan kuituun lämmöneristävyyttä, tai profiilikuituja, jolloin kosteus siirtyy nopeasti tekstiilin läpi. Kuidun ontto rakenne ja profiilimuoto voidaan myös yhdistää, jolloin saadaan sekä lämpimiä että kosteuden siirtäviä tekstiilejä. Kuidun läpimittaa pienentämällä saadaan myös lisättyä kuidun kosteudensiirto-ominaisuuksia. Tällä hetkellä ohuimmat polyesterikuidut ovat läpimitaltaan 700 nm. Normaalisti tekokuidut ovat halkaisijaltaan 15-20 µm. Kuidun pintaa muokkaamalla saadaan jopa kosteutta imevä polyesterikuitu, vaikka polyesteri ei normaalisti ime kosteutta käytännössä lainkaan. Polyesterikuidun ongelmina ovat biohajoamattomuus ja raaka-aineen uusiutumattomuus. Viime vuosina on havahduttu merien muovijätteeseen, josta osa tulee synteettisten tekokuitujen pyykinpesusta. Vaikka pesuvedet menisivät jätevedenpuhdistamolle, suodatuslaitteisto ei poista riittävän hyvin ohuita kuitupartikkeleita. 12 Tekstiili 5-6/2014 Biopohjaiset ja biohajoavat kuidut Biopohjaisille ja biohajoaville tekokuiduille on selkeä markkinapotentiaali. Polylaktidi on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta se ei ole saavuttanut tekstiilikäytössä kovin suurta suosiota. Polylaktidia saadaan tärkkelyksestä fermentoimalla se maitohapoksi ja edelleen polymeroimalla polymaitohapoksi eli polylaktidiksi. Polylaktidikuituja voidaan käyttää niin vaatetuksessa, sisustustekstiilinä kuin kertakäyttötuotteissa, kuten pyyhinnässä ja hygieniatuotteissa. Polylaktidin tuotannossa syntyy noin 60 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja verrattuna polyesterin valmistukseen. Tekstiilikuituna polylaktidi kestää 40 0C pesun ja rumpukuivauksen 60-70 0C:ssa. Polylaktidi hajoaa esimerkiksi toimivassa kompostissa, kun lämpötila on yli 55-60 0C. Markkinoille on myös tullut useita synteettisiä kuituja, joita voidaan valmistaa ainakin osittain uusiutuvista raaka-aineista ja jotka on perinteisesti valmistettu kokonaan uusiutumattomista raaka-aineista. Tällaisia osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettavia kuituja ovat esimerkiksi PTT polyesteri, polyamidi 11 ja polyuretaani. Selluloosapohjaiset kuidut ovat sekä biohajoavia että uusiutuvasta raaka-aineesta saatavia. Selluloosaa on käytetty tekstiilikuitujen valmistukseen viskoosiprosessilla jo yli sadan vuoden ajan. Viskoosin haittapuolena ovat sen tuotantoprosessissa käytettävät haitalliset kemikaalit. Suomessa on innovoitu viime vuosina uusia selluloosapohjaisia kuituja. Aalto-yliopisto on kehittänyt Ioncell-F –kuidun, jonka valmistuksessa selluloosa liuotetaan ioniseen liuottimeen ja kuidutetaan ilmarakokehruulla. Ilmarakokehruuta käytetään myös esimerkiksi lyocell-kuidun valmistuksessa. Tampereen teknillisen yliopiston materiaalitekniikan laitoksella on kehitetty Biocelsol-kuitu. Prosessissa selluloosa käsitellään entsyymeillä, jolloin se liukenee natriumsinkaattiliuokseen, jolloin kuitu voidaan valmistaa märkäkehruulla viskoosin tapaan. Biocelsol-kuitu kihartuu kuidutuksen yhteydessä, jolloin erillistä kuidun teksturointia ei tarvita. Kuitu on hyvin taipuisa, jolloin se tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Selluloosan lisäksi tekokuituja voidaan valmistaa myös proteiineista. Esimerkkeinä ovat soijaproteiinista valmistettu soijakuitu ja maitoproteiinista valmistettu kaseiinikuitu. Molempien kuitujen valmistustapa on keksitty jo satakunta vuotta KIRJA sitten, mutta ne ovat viime vuosina kokeneet uuden renessanssin biopohjaisten kuitujen suosion myötä. Viimeistyskäsittelyt Tekstiilien viimeistyskäsittelyissä on viime vuosina tullut markkinoille erilaisia nanoviimeistyksiä, mutta myös viimeistysten tuoteturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Haitalliset tekstiilikemikaalit pyritään korvaamaan vähemmän haitallisilla tai haitattomilla kemikaaleilla. Formaldehydilliset siliävyyskemikaalit pystytään korvaamaan täysin formaldehydittömillä siliävyyskemikaaleilla. Näillä voi kuitenkin olla hieman alhaisempi pesunkesto verrattuna perinteisiin siliävyyskemikaaleihin. Tiettyjen bromipitoisten - ja yleensä halogeenipitoisten palonsuoja-aineiden on todettu olevan hyvin pysyviä yhdisteitä, kertyvän ravintoketjussa ja siten aiheuttavan erilaisia terveysongelmia niin eläimille kuin ihmisille. Halogeenittomat palonsuoja-aineet ovat joko fosfori-, typpi- tai piipitoisia. Veden- ja lianhylkivyyskemikaalien valmistuksessa voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä, jotka ovat myös hyvin pysyviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä. Perfluorattuja yhdisteitä voidaan välttää käyttämällä lyhyempiä hiilivetyketjuja (C6) fluorokemikaalissa tai siirtymällä täysin fluorittomiin kemikaaleihin. Näillä ei välttämättä saada yhtä hyvää lianhylkivyyttä kuin aikaisemmilla kemikaaleilla, mutta erinomainen vedenhylkivyys. Fluorittomat hylkivyysviimeistykset voivat perustua joko nanodispersioihin tai –partikkeleihin. Nanopartikkeleilla voidaan tehdä itsestään puhdistuvia tekstiilejä. Nanopartikkeleina voidaan käyttää esimerkiksi silikaattiyhdisteitä. Partikkelien avulla veden ja kankaan kontaktikulma saadaan vähintään 1500:een suuruiseksi, jolloin vesipisara vierii kankaan pinnalla ja puhdistaa sen likapartikkeleista. Tekstiilihuoltoon soveltuva uusi, mielenkiintoinen viimeistys on deodoroiva viimeistys. Tässä viimeistyksessä hikoilusta syntyvät orgaaniset molekyylit menevät viimeistysmolekyylin sisään. Sen täyttyessä tuote pestään, jolloin hikipartikkelit poistuvat viimeistyskemikaalin sisältä. Pesun jälkeen se pystyy ottamaan sisäänsä uusia hikipartikkeleita. Tämä viimeistys ei perustu hopeapitoisiin kemikaaleihin, joten se ei lisää jätevesien hopeapitoisuutta, kuten hopeaan perustuvat antimikrobiviimeistykset. Nanopartikkeleihin perustuvien viimeistysten tuoteturvallisuudessa tulee kiinnittää huomiota partikkelin hyvään kiinnittymiseen tekstiiliin. Tekstiileistä irtoavat nanopartikkelit osaltaan lisäävät hengitysilman nanopartikkelipitoisuutta. Nanopartikkeleita irtoaa vähiten hengitysilmaan, jos ne ovat kuidun sisällä eivätkä kuidun pinnalla. Teksti Marja Rissanen TkT, yliopistonlehtori Tampereen teknillinen yliopisto, materiaaliopin laitos Kuva Schoeller textiles Salli - Takatalo: Loista rekrytoijana - hoida kosiomatka tyylillä. Kauppakamari, 2014, 144 s. Minna Salli ja Sini Takatalo ovat kirjoittaneet tiiviin ja kattavan kuvauksen rekrytointiprosessista. Kirjan kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti rekrytointia tekevät, kuten esimiehet ja HR-alan tekijät. Tehtävänsä kirja täyttää hyvin, ja se kuvaa esimerkein höystettynä koko rekrytointiprosessin - juridisia yksityiskohtia unohtamatta. Työnhakijalle teos tarjoaa hyvän kokonaiskuvan rekrytoinnin kipupisteistä työnantajan näkökulmasta. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja analysoiminen on väylä onnistuneeseen rekrytointiin niin työnantajan kuin työnhakijankin kannalta. Prosessin ymmärrys parantaa valmistautumismahdollisuuksia työnhakuun: erityisesti haastattelutekniikoihin on hyvä tutustua jo etukäteen. Kirjassa esitelty SCARF-malli on hyvä pohja mihin tahansa vuorovaikutustilanteeseen, ja SOARA-tekniikkaan tutustuminen avaa mainiosti rekrytoivan henkilön näkökulmaa haastattelutilanteessa. Kun hahmottaa, mitä kysymyksillä haetaan, on niihin helpompi vastata, ja nostaa omia vahvuuksia luontevammin esille. Kirjan alkuun olisin toivonut lyhyttä tietopakettia siitä, mitä on jo pitänyt tapahtua ennen varsinaisen rekrytointiprosessin alkua. Rekrytointitarpeen taustalla kun olisi syytä olla huolella pohdittu henkilöstösuunnitelma sekä osaamiskartoitus niin nykyisistä kuin tulevaisuudessa tarvittavista taidoista. Sujuva, selkeä ja hyvin informoitu prosessi on kaikkien intressi: parhaimmillaan se toimii hyvänä markkinointikanavana ei vain työpaikkailmoitusten muodossa, vaan myös työnhakijoiden kertoessa hyvin hoidetusta hausta omille sidosryhmilleen. Jos siis haluat vaivattoman katsauksen rekrytointiin, tämä kirja on tarkoitukseen erinomainen niin kokeneemmalle ammattilaiselle kuin uransa alkuvaiheessa olevallekin. Lisäksi kirja avaa valaisee prosessin toista puolta myös jokaiselle potentiaaliselle työnhakijalle! Teksti Hilla von Essen Kirjoittaja on rekrytoija. Tekstiili 5-6/2014 13 TEEMA Ympäristöasiat aiheena LeatherKokkolassa Kestävä kehitys ja ympäristöasiat olivat puheenaiheina Kokkola Material Weekin LeatherKokkolaseminaarissa. Kokkola Material Week järjestettiin toista kertaa 23.–26.9.2014 Kokkolan kaupungintalolla. Yksi päiväteemoista oli LeatherKokkola. Tapahtuman puheenvuoroissa keskityttiin etenkin ekologisemman nahan valmistukseen ja kestävään kehitykseen. Puhujien joukossa oli niin kemikaalivalmistajien edustajia kuin tutkijoitakin. LeatherKokkolaan sisältyi myös tutustuminen Ahlskog Leather Oy:n tiloihin ja toimintaan. Kemikaalivalmistajien näkemyksiä kestävästä kehityksestä toivat esiin Stahlin Mike Tomkin ja Tamincon Ilkka Pollari. Tomkinin edustama Stahl on yksi maailman suurimmista nahkakemikaalien toimittajista. Yritys kehittää jatkuvasti uusia kromivapaita parkituskemikaaleja, joilla pystytään vähentämään syntyvän jätteen määrää ja mahdollisesti yksinkertaistamaan parkitusprosessia. Hyvä esimerkki tällaisesta kemikaalista on Granofin Easy F-90, jota käyttämällä saadaan aikaan valkoista nahkaa ja pystytään jättämään kokonaisia työvaiheita pois parkitusprosessista. Tamincon vastine kromittomaan parkitukseen on Tanfor T –parkituskemikaali. Tanfor T:n tuottama kirkkaan valkoinen väri mahdollistaa nykymuodin suosimien kirkkaiden värien valmistuksen. Kromiin liittyvien ympäristöongelmien lisäksi perinteinen kromiparkitus aiheuttaa nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, joten kirkkaiden värien valmistus siten on mahdotonta. Nahkatehtaat käyttävät prosesseissaan erittäin suuria määriä vettä. Veden kulutukselle on nyt jo tiukat rajat, mutta tulevina vuosina nahkatehtaiden veden käyttöä tullaan rajoittamaan entisestään. Tähän ongelmaan ratkaisua tarjosi Joachim Karthäuser omassa puheenvuorossaan. Hänen edustamansa ruotsalainen SiOx Machines 14 Tekstiili 5-6/2014 on keskittynyt ylikriittiseen hiilidioksidiin perustuvan laitteiston kehittämiseen. Laitteisto toimii periaatteessa kuten pesukone, mutta veden sijasta laitteistossa on ylikriittistä hiilidioksidifluidia. Ylikriittisellä fluidilla tarkoitetaan ainetta, joka on periaatteessa yhtä aikaa neste ja kaasu. Fluidi syntyy, kun aineen lämpötilaa ja painetta nostetaan kyseisen yhdisteen kriittisen pisteen yli. Hiilidioksidi muuttuu ylikriittiseksi noin 30 Celsius-asteessa, paineen ollessa noin 70 bar. Tällä fluidilla on vettä matalampi viskositeetti ja muita ominaisuuksia, jotka mahdollistavat parkituskemikaalien kuljettamisen nahan sisälle tehokkaasti. Karthäuserin mukaan myös valtaosa hiilidioksidista pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen. Tämä teknologia voi mahdollistaa tulevaisuudessa täysin vedettömän nahanparkitusprosessin. Anna Virolaisen puheenvuoro käsitteli Euroopan komission vuonna 2011 kehitettyä, uutta PEF-metodiikkaa. PEF tulee sanoista Product Environmental Footprint, ja sen periaatteet ovat hyvin samankaltaisia kuin perinteisen elinkaarianalyysin. PEF-metodiikalla toivotaan saatavan aiempaa yksinkertaisempi ja harmonisempi tapa tehdä elinkaarianalyysejä. Tällä hetkellä Euroopan komissio testaa PEF-metodiikkaa pilottimittakaavassa eri tuotteilla. Nahkateollisuuden kannalta merkittävää on nahan mukanaolo pilottivaiheessa. Nahka-alan tutkimusta tehdään jatkuvasti Euroopan alueella. Edustamiensa yritysten nahkatutkimuksesta olivat kertomassa tutkijat Anabela Martins CeNTIstä ja Aatto Rautio Teknologiakeskus KETEKistä. CeNTI on portugalilainen nanoteknologian ja älykkäiden materiaalien tutkimuslaitos, jossa tutkitaan nahan värjäystä entsymaattisilla väriaineilla. Nahkojen värjäämisessä käytetään yleisesti synteettisiä, ympäristössä vaikeasti hajoavia yhdisteitä. Kasveista saatavat entsymaattiset väriaineet voisivat tuoda helpotusta väriaineiden ympäristöongelmiin. Rautio ja Teknologiakeskus KETEK ovat EcoLeather-hankkeessaan keskittyneet kromivapaiden parkituskemikaalien, esimerkiksi aikaisemmin mainittujen Granofin Easy F-90:n ja Tanfor T:n, testaamiseen ja projektin kumppaniyritysten Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n parkitusprosessien optimoimiseen. Kromin poistaminen prosessista ja valmistuksen optimoiminen toisivat yrityksille merkittäviä säästöjä jätteiden käsittelykulujen pienentyessä. Teksti Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Kuva Jenny Kåla TEEMA Kilpailukykyä ja vihreämpää nahkaa - EcoLeather-hankkeessa etsitään ratkaisuja kromivapaaseen parkitukseen Kilpailu globaaleilla nahkamarkkinoilla on kovaa. Tuotannon siirtyessä yhä enemmän Aasian halpatuotantomaihin, ovat verrattain pienet suomalaiset nahkatehtaat ahtaalla. Useat tehtaat ovat todenneet, etteivät pysty kilpailemaan Aasian maiden kanssa tuotantovolyymilla, vaan merkittävä selviytymiskeino kilpailun kiristyessä on tuotteen laatuun panostaminen. Lisähaasteensa kilpailutilanteeseen tuo myös Suomen ja Euroopan tiukentuva ympäristölainsäädäntö. Päästöjen ja jätteiden raja-arvot kiristyvät jatkuvasti, mikä aiheuttaa tehtaille merkittäviä lisäkustannuksia. Suurimman jäteongelman luovat parkitusprosessissa syntyvät kloridi-, sulfaatti- ja kromipitoiset jätteet, joiden kuljetus- ja käsittelykulut kasvavat alati. Yli 90 prosenttia maailmassa tuotetusta nahasta parkitaan kromi(III)sulfaattipohjaisilla parkituskemikaaleilla. Vaikka näillä kemikaaleilla saadaan aikaan joitain ylivertaisia ominaisuuksia, kyseisistä kemikaaleista pyritään kuitenkin hiljalleen eroon. Tietynlaisissa olosuhteissa parkituskemikaaleissa oleva kolmiarvoinen kromi voi hapettua karsinogeeniksi luokiteltavaksi kuusiarvoiseksi kromiksi. Kromiparkitun nahan näkyvimpänä haittana on väri. Kromipohjaiset parkitusaineet aiheuttavat nahkoihin erittäin voimakkaan sinisen värin, jolloin tämän hetken muotimaailman suosimien kirkkaiden värien valmistus voi olla haastavaa. Edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi Teknologiakeskus KETEK Oy:ssä käynnistyi vuonna 2013 EcoLeather-hanke jatkona aikaisemmin toteutetulle Nahkajäte-hankkeelle. EcoLeather-hankkeen päätavoitteena on löytää vaihtoehtoinen, ympäristöystävällisempi ratkaisu kromi(III)sulfaattipohjaisten parkituskemikaalien korvaamiseksi ja saada tehtaiden jä- tevirrat täysin kromivapaiksi. Hankkeessa pyritään myös pienentämään tehtaiden jätteiden ja sivuvirtojen kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Valtaosa jätteissä olevasta sulfaatista on peräisin parkituksessa käytettävästä kromi(III)sulfaatista, joten sen käytöstä poistaminen tuo helpotusta myös jätteiden sulfaattimääriin. Valtaosa jätevesien kloridista on peräisin vuotien suolauksesta. Tästä johtuen kloridin määrän pienentäminen on huomattavasti haastavampaa. Aikaisemmin kromi(III)sulfaatin vaihtoehtoina olivat erilaiset kasviparkit. Niiden tuomat laadulliset ominaisuudet eivät kuitenkaan ole lähelläkään samaa tasoa kuin perinteisen krominahan. Suuret nahkakemikaalitoimittajat ovat myös tunnistaneet kyseisen ongelman ja kehittäneet viime vuosina lupaavia, täysin kromivapaita parkituskemikaaleja. Suurin osa näistä kemikaaleista toimii samalla tavalla ja samoissa olosuhteissa kuin kromi(III)sulfaatti, jolloin niiden käyttöönotto onnistuu ilman isompia muutoksia parkitusprosessissa. Osa kemikaaleista mahdollistaa jopa joidenkin työvaiheiden jättämisen pois. Näiden kemikaalien laatuominaisuuksista ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa, jotta kromi(III)sulfaatista voitaisiin kokonaan luopua. Uusien modernien parkituskemikaalien käyttöönotto poistaisi myös kromiparkitun nahan väriongelman. Uudet kromivapaat kemikaalit tuottavat erittäin valkoista nahkaa, jolloin myös kirkkaat värit ovat mahdollisia. Myös väriaineiden kulutuksen väheneminen toisi nahkatehtaille merkittäviä säästöjä. EcoLeather on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Kokkolanseudun Kehitys Oy:n rahoittama julkinen hanke. KETEK Oy vastaa hankkeen päätoteutuksesta toimien yhteistyössä Kokkolan Nahka Oy:n ja Ahlskog Leather Oy:n kanssa. Teksti ja kuva Aatto Rautio, Tutkija, Teknologiakeskus KETEK Oy Tekstiili 5-6/2014 15 TEEMA Vaatteiden eettisyys kiinnostaa eduskunnassakin Eettisen tuotannon ja kuluttamisen edistäminen kiinnostaa myös eduskunnassa. Kansanvallan ytimessä toimii eettisen tuotannon toimintaryhmä (EETT), joka perustettiin syksyllä 2013. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta sekä edistää eettiseen kuluttamiseen liittyvää toimintaa Suomessa. ”Järjestimme syksyllä 2012 kansanedustaja Jani Toivolan kanssa eettiseen vaatetuotantoon liittyvän seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa. Saimme siitä hyvää palautetta, ja mieleen jäi hautumaan ajatus jatkaa keskustelua eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskunnassa. Pohdintojen perusteella eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmä perustettiin viime syksynä. Työryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista sekä kansanedustajista ja muusta eduskunnan henkilöstöstä. Mukana on myös ihmisiä, joilla on esimerkiksi oma vaatemerkki”, kertoo ryhmän puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen. olla vaikea tietää, mikä vaate on eettisesti tuotettu ja mikä ei. Kolmen lapsen äiti ei kiireessä ehdi tutkia jokaisen ostamansa vaatteen alkuperämaata, tehtaan tuotantooloja tai tuotannossa käytettyjä ympäristömyrkkyjä. Tässä kuvaan astuvat vahvasti yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja ne virallisemmat keinot, joilla esimerkiksi lainsäädännöllä voidaan helpottaa kuluttajan tiedonsaantia ja valinnan tekemistä”, Salonen toteaa. Paljon onkin jo tällä saralla tekeillä. Esimerkiksi EU:ssa yritysvastuukysymykset ovat entistä enemmän esillä ja eurooppalaisten yritysten toiminnan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia halutaan perata yhä tarkemmin. Suomessa on puolestaan meneillään hanke YK:n yrityksiä ja ihmisiä koskevien periaatteiden kansallisesta toimeenpanosta. Salonen näkee, että kansallisesti olisi tehtävää myös esimerkiksi eettisempien julkisten hankintojen edistämisessä. Ennen ryhmän perustamista eduskunnassa toimi jo muun muassa väestö- ja kehitysryhmä, jossa sivutaan myös EETT:n aiheita, kuten ihmisoikeuskysymyksiä. Tässä uudessa ryhmässä haluttiin Salosen mukaan kuitenkin keskittyä nimenomaan eettiseen tuotantoon. Vaateteollisuus on ryhmässä korostunut, koska sen ongelmat ovat olleet paljon esillä viime vuosina Bangladeshin vaatetehtaissa tapahtuneiden tuhoisien onnettomuuksien vuoksi. ”Tähän asti olemme pyrkineet ryhmänä lähinnä levittämään tietoa eettisestä tuotannosta ja kuluttamisesta eduskuntaan ja sen ulkopuolelle. Luonnollisesti pitkän aikavälin tavoite on juurruttaa ryhmän toiminta vahvasti eduskuntaan ja vaikuttaa virallisemminkin lainsäädäntöön. Ainakin nostamme ahkerasti eettisyyteen liittyviä asioita keskusteluun. Seuraavia hallitusneuvotteluja varten valmistelemme myös omat hallitusohjelmatavoitteemme, joita tulisi seuraavalla vaalikaudella edistää. Uskon vahvasti, että kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on keskeinen osa tulevaisuuden globaalia markkinataloutta. Suomella olisi nyt mahdollisuus olla kehityksen etulinjassa”, päättää Salonen. ”Lähdemme siitä, että vaikka kuluttaja voi omilla valinnoillaan ja vaateostoksillaan vaikuttaa, vastuu kestävien valintojen tekemisessä ei ole pelkästään hänellä. Ihmisiä ei pidä syyllistää asialla. Tällä hetkellä voi Teksti Pilvi-Elina Kupias M.A., HuK Kansanedustaja Kristiina Salosen avustaja puh. 09 432 4152 / 050 574 1874 pilvi-elina.kupias@eduskunta.fi 16 Tekstiili 5-6/2014 TEEMA Teksti Marjo Blomberg ja Pia Vilenius, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa Vastuullisuus tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Vastuullisesti toimiva yritys ottaa laajasti toiminnassaan huomioon niin ympäristö- ja kemikaaliasiat kuin sosiaalisen ja taloudellisenkin vastuun. Tekstiilien tuotannon vastuullisuus nousee jatkuvasti keskusteluun eri foorumeilla. Kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten ja missä olosuhteissa heidän käyttämänsä tuotteet on valmistettu ja mitä kemikaaleja ne sisältävät. Suomalaiset tekstiili- ja vaatetusalan yritykset haluavat vastata asiakkaiden toiveisiin. Yritykset ja myymälät muun muassa kouluttavat henkilöstöään, jotta työntekijät osaavat kertoa asiakkaille vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Sosiaalinen vastuu Vastuullinen hankinta ja sen merkitys osana globaaleja tuotantoketjuja on noussut yhä enemmän esille keväällä 2013 Bangladeshin Rana Plaza -vaatetehtaassa sattuneen erittäin vakavan onnettomuuden jälkeen. Mitä pidempiä yritysten yhteistyöketjut ovat, sitä vaikeampi niiden on hallita ja arvioida koko toimitus-, tuotanto- ja hankintaketjun vastuullisuutta. Monikansalliset yritykset kohtaavat vastuullisuuteen liittyviä haasteita erityisesti silloin, kun ne toimivat erilaisissa kulttuuriympäristöissä ja heikon hallinnon maissa. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa tekstiilija vaatetusteollisuudessa lainsäädännön ja sopimusten noudattamista ja niiden seurantaa, hyvien käytäntöjen esille nostamista ja arviointia sekä eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Yritystoiminnalla on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan kehittymiseen, ja globaali tekstiili- ja vaatetusteollisuus luo hyvinvointia vähemmän kehittyneisiin maihin. Yritysten tulee kuitenkin olla tietoisia pitkissä tuotantoketjuissa syntyvistä riskeistä, esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä. On selvää, että työolosuhteiden tulee olla inhimilliset. Niiden toteutuminen on myös tekstiili- ja vaatevalmistajien etu. Siksi Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry on mukana parantamassa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Suomalaisten alan toimijoiden käyttöön on laadittu Vastuullisuuskäsikirja, ja alan yrityksiä koulutetaan vastuulliseen liiketoimintaan. Viimeksi toimialan vastuullisuutta käsiteltiin muun muassa sen eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken OECD:n ja ILO:n järjestämässä yhteiskonferenssissa syyskuun lopussa Pariisissa. Kemikaalit ja ympäristöasiat Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ympäristövastuullisuudella on tärkeä rooli. Kemikaalikuormaa on pyritty viime vuosina vähentämään, ja on siirrytty mahdollisuuksien mukaan käyttämään kemikaaleja, jotka ovat entistä haitattomampia ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Euroopan kemikaalivirasto ECHA on kemikaalilainsäädäntö REACHiin liittyen julkaissut listan erittäin haitallisista, niin sanotuista erityistä huolta aiheuttavista kemikaaleista, joiden käyttö on jatkossa luvanvaraista tai jotka tullaan mahdollisesti kokonaan kieltämään. Ruotsissa ja Norjassa joidenkin kemikaalien käyttökieltoa valmistellaan kansallisesti. Näillä listoilla on useita kemikaaleja, jotka ovat käytössä tekstiilien värjäyksessä tai nahkatuotteiden valmistuksessa. Näille aineille tulee jatkossa löytää korvaavat haitattomammat tuotteet. Myös merkintävaatimusta kemikaalien käytöstä tuotteen valmistuksessa tullaan todennäköisesti viemään eteenpäin. Muutoin ympäristöasiat tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa liittyvät pääasiassa veden, energian ja viljelysmaan käyttöön. Esimerkiksi puuvillan tuotanto vaatii paljon maapinta-alaa ja kasteluvettä, lisäksi puuvillan viljelyssä käytetään runsaasti tuholaismyrkkyjä. Näillä asioilla on suuri merkitys tuotantomaan ympäristölle ja asukkaille. Vedenkulutus ei pääty raaka-aineen viljelyyn ja muuhun valmistukseen, vaan sitä kuluu paljon tuotannon eri vaiheissa, kuten värjäyksessä ja pesuissa. On arvioitu, että farkkujen tuotantoon kuluisi jopa 10 000 litraa vettä. Tuotannossa veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Useissa tuotantolaitoksissa tähän onkin kiinnitetty huomiota, ja energian ja veden kulutus on saatu kuriin kehittämällä sisäisiä kiertoja. Myös tekstiilien pesu kotona kuluttaa paljon vettä ja pesuaineita. Tällä on suuri vaikutus tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Puuvillan ja muiden kuitujen viljelyn sijaan tekstiilien tuotannossa tullaan jatkossa käyttämään yhä enemmän kierrätettyjä kuituja ja esimerkiksi sellusta valmistettuja kuituja. Näiden ympäristövaikutus on neitseellisiä kuituja ja esimerkiksi puuvillaa huomattavasti pienempi. Uusia tekniikoita kuitujen kierrätykseen ja uusien kuituraaka-aineiden käyttöön tekstiilien valmistuksessa kehitetään parhaillaan suomalaisvoimin. Laajamittaisessa tuotannossa niiden arvioidaan olevan noin viiden vuoden päästä. Marjo Blomberg toimii Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:ssä vastuullisuusasioiden asiantuntijana. Pia Vilenius toimii asiantuntijana ympäristö- ja kemikaaliasioissa. Kuvat Finatex ry Tekstiili 5-6/2014 17 TEEMA Vaatteita kaikkein pienimmille Helsinkiläisen Beibamboo Oy:n taival lähti vuonna 2007 siitä, kun yrittäjä Nina Ignatius tuoreena keskostytön äitinä ihmetteli vauvanvaatteiden huonoa suunnittelua. Vauvan herkkä iho on kovilla vaatteiden sisällä olevien jäykkien saumojen ja raapivien niskalappujen alla. Nykyään Beibamboo suunnittelee, valmistuttaa ja myy ympäristö- ja ihoystävällistä vauvanvaatemallistoa. Konsepti on tarkkaan mietitty. Vaatteiden suunnittelussa on otettu huomioon pienen vauvan herkkä iho, helppo puettavuus sekä se, että vauvat kasvavat nopeasti. Hellävaraisuutta iholle ja vähän kuormaa ympäristölle Malliston vaatteet ovat käytännöllisiä perusvaatteita, jotka on valmistettu luonnonvalkoisesta luomupuuvilla-bambuviskoosineuloksesta. Vaatteet ovat rennon väljiä, ja niissä on kasvunvaraa esimerkiksi hihojen ja lahkeensuiden käänteissä, sekä bodyn haaraosassa tuplarivineppareilla. Vähät saumat ja hoito-ohjemerkit ovat vaatteen ulkopuolella. Saumat ja nepparilistat on peitetty pehmeällä logonauhalla. Vaatteet ovat kokoa 40-90 cm. Beibamboo-vaatteet ommellaan Latviassa. Materiaalien alkuperä on jäljitettävissä: luomupuuvilla tulee Intiasta ja bambuviskoosi kiinalaisilta viljelijöiltä. Kaikki materiaalit täyttävät Öko-Tex 100 –standardin vaatimukset eivätkä sisällä myrkkyjä, raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä. Reunusnauhoja lukuun ottamatta kankaat ovat värjäämättömiä. Vähemmän kipua keskoselle Mallistossa on ajateltu erityisesti keskosvauvan hoitoa. Sairaalassa vauvan vaatteiden vaihtoa hankaloittavat esimerkiksi infuusiokanyylit ja vauvan tarvitsemat 18 Tekstiili 5-6/2014 seurantalaitteet. Kanyylien irrotus aiheuttaa vauvalle kipua ja lisää tulehdusriskiä. Aihe on Ignatiukselle omakohtainen, sillä hänen oma tyttärensä syntyi keskosena ja vietti sairaalassa kahdeksan ensimmäistä elinviikkoaan. Beibamboo-vaatteiden pukemista helpottaa se, että ne voidaan avata tasoksi ja liittää taas neppareilla kiinni. Koska kanyyleja ei tarvitse irrottaa, vanhemmat voivat vaihtaa itse vauvan vaatteet ja vaipat, ja sairaalahenkilökunnan aikaa vapautuu muuhun. ”Tutkimusten mukaan vauvan sairaalahoidon tarve vähenee ja vauva kotiutuu nopeammin, jos hänen omat vanhempansa hoitavat häntä mahdollisimman paljon. Kosketus ja hoiva vahvistavat vauvan ja vanhempien välistä tunnesidettä”, Ignatius kertoo. Nykyään Suomen suurimpien sairaaloiden keskososastoilla käytetään Beibamboon vaatteita. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia avata myynti USA:n sairaalavaatemarkkinoille. Beibamboovaatteet ovat koekäytössä sairaaloissa USA:ssa, jotta saadaan osoitettua vaatteiden kestävyys sairaalakäytössä. Vaateautomaatti sairaalaan Vaatteita on alusta asti tarjottu sekä sairaalakäyttöön että yksityisille kuluttajille. Beibamboo-vaatteita myydään omassa nettikaupassa sekä jakelijoiden kautta muun muassa Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja valituilla markkinoilla Euroopassa. Jakelijoita haetaan aktiivisesti, ja suunnitelmissa on laajentaa myyntiverkosto kattamaan kaikki keskeisimmät markkinat. Alun perin tarkoituksena oli myös vuokrata kuluttajille Beibamboo-vaatepaketteja kuukausivuokralla. Koska vauvanvaatteiden käyttöikä on usein kovin lyhyt, niitä ei ole välttämättä järkevää omistaa. Tällä hetkellä toiminta on resurssipulan takia jäissä, mutta sitä jatketaan ehkä jo ensi vuonna. Nina Ignatius osoittaa, että luovuutta voi käyttää suunnittelun lisäksi vauvanvaatteiden jakelussa. Sairaalakäyttöön tarkoitettujen vaatteiden jakelussa on vahvoilla suunnitelma, jossa synnytyssairaalan aulassa olisi vauvanvaateautomaatti, josta voisi ostaa tarvitsemansa vaatteet. Kun vauva syntyy paljon ennen laskettua aikaa, TEEMA opens up completely foldable mitts ei vanhemmilla välttämättä ole vaatteita valmiina tai mukana sairaalassa. Etenkin keskosten vaatteet ovat niin pieniä, että harva sellaisia varaa kotiinsa valmiiksi. ”Vauvanvaateautomaatti vaatisi laitetoimittajan ja täyttöpalvelun. Sen yhteyteen voisi laittaa myös keräyssäiliön, johon vanhemmat voisivat halutessaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen käytetyt, likaisetkin, Beibamboo-vaatteet”, Ignatius pohtii. labels on the outside seamless ”Myyntiautomaatti myös vapauttaisi sairaaloissa säilytystilaa ja poistaisi sairaalalta vaatteidenostovastuuta vapauttaen resursseja varsinaiseen ydintoimintaan. Eiköhän sairaaloissa arvosteta tuotteita ja käytäntöjä, jotka helpottavat hoitajien työtä ja nopeuttavat potilaiden paranemista ja siten kotiutumista,” Ignatius pohtii. Palkintoja ja kehitystyötä Aloittaessaan vauvanvaatteiden suunnittelua Nina Ignatiuksella ei ollut kokemusta vaatesuunnittelusta tai –teollisuudesta, mutta mainioita ideoita riitti. Ja riittää yhä. Kokemusta tuotebrändeistä on karttunut hänen työskenneltyään kansainvälisissä design-toimistoissa lukuisissa maissa. Hän nousi lisäksi Forbesin maailman 40 innovatiivisimman naisen listalle kesäkuussa 2013. Design-kokemus ja -näkemys näkyvät Beibamboon tuotteissa, nettisivuilla ja markkinointimateriaaleissa. “Tulevaisuudessa on mahdollista laajentaa konseptia vanhustenhoitoon sekä vammaisten toiminnalliseen vaatetukseen. Mahdollisesti tulossa on myös hellävaraista kosmetiikkaa vauvojen ihonhoitoon”, Ignatius väläyttelee yrityksensä tulevaisuudensuunnitelmia. Yritys on parhaillaan nostamassa myös näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, koska sen merkitys kasvaa koko ajan. Vastasyntyneen vanhemmat käyttävät sosiaalista mediaa etsiessään tietoa lastensa hoidosta sekä uusista ja olemassa olevista tuotteista. Lisäksi vanhemmat jakavat käytännönläheistä tietoa lastensa hoidosta ja kokemuksiaan tuotteista. Varsinkin keskosvaatepuolella internet on vanhemmille tärkeä tietolähde. Beibamboo on menestynyt lukuisissa suunnittelu- ja innovaatiokilpailuissa. Sillä on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Design from Finland –merkki, ja se voitti ”Vuoden Designteko 2012” -tunnustuksen. Päällissaumoja peittävälle Beibamboo-peitenauhalle haetaan patenttia (Pat. Pending PCT/FI2011/050002). Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 alle 30 000 €, mutta kasvua on näkyvissä. lesta. Hän osoittaa omalla esimerkillään, että uskomalla vankasti omaan ideaansa ja työskentelemällä määrätietoisesti korkeallekin asetetut päämäärät on mahdollista saavuttaa. Teksti Elina Palovuori Kuvat Beibamboo Oy Yrityksen perustaja Nina Ignatius pyrkii myös jatkossa olemaan paljon esillä ja puhumaan muun muassa yrittäjyyden puoTekstiili 5-6/2014 19 TEEMA 100 000 muovipullosta valmistettu Re-PET-materiaali muuttui TouchPointin käsissä Hesburgerin trendikkäiksi työvaatteiksi. Kuva: TouchPoint, kuvaustiimi Marjo Tokkari, Kikka Pesonen. Työvaate on investointi ihmisiin Yrityskulttuurissa haetaan nyt konkreettisia tapoja yritysvastuun ja ympäristöarvojen toteuttamiseen. Vaikka kestävä kehitys on paljon esillä ja ekologiset materiaalit jo luonnollinen osa monia tuotteita, on työvaatemarkkinoilla paljon mahdollisuuksia kehittää ekologisten ratkaisujen tarjontaa. Finnwatchin tekemän selvityksen mukaan noin kolmasosa julkisista hankkijoista ilmoittaa, että heillä on ostoilleen eettisiä kriteerejä. Suurin osa Suomen markkinoilla olevista työvaatteista valmistetaan Baltian maissa, lähinnä Virossa, ja Aasiassa, etupäässä Kiinassa. Muotivaatteisiin verrattuna työvaatteita tuotetaan enemmän lähialueilla kuin Kiinassa. Suomessa tuotanto on vähäistä. 20 Tekstiili 5-6/2014 ”Eettisyyttä ja etenkin läpinäkyvyyttä työvaatteiden tuotantoon tarvitaan nykyistä enemmän”, toteaa TouchPoint Oy:n perustaja ja myynti- ja markkinointijohtaja Carita Peltonen. Vuonna 2008 perustettu TouchPoint on suomalainen ekologiseen tarjontaan keskittynyt työvaatteiden valmistaja. Yritys haluaa olla työvaatteiden kestävän kehityksen edelläkävijä. Se esimerkiksi tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tuotantopaikkojen auditointiin ja osallistuu myös eduskunnan eettisen tuotannon toimintaryhmään. Työasu vahvistaa brändiä Työvaatteiden merkitys on yritykselle suuri sekä liiketoiminnallisesti, hankintaprosessina että yrityksen brändiarvon rakentamisessa. Taloudellisten tilanteiden muutoksista huolimatta palvelusektorilla on ainainen tarve työasuille. Työasu vaikuttaa myös työtehoon, -motivaatioon ja brändimielikuvan muodostumiseen. Par- haimmillaan työasu mahdollistaa hyvän ja tuottavan palvelukokemuksen. ”Minkä yrityksen työvaatteissa haluaisit itse työskennellä?” Peltonen kysyy. Yrityksen näkemyksen mukaan ”pakollisen suojavaatteen” sijaan työvaatteet ovat ”investointi ihmisiin”. Kierrätystrendi on jo näkyvissä Uusia ekologisia materiaaleja kehitetään tällä hetkellä valtavasti. Innovaatioita syntyy paljon, mutta niiden kaupallistaminen voi viedä jopa vuosia. Uusiomateriaaleja tuotetaan esimerkiksi kierrätetyistä kuituja polymeerimateriaaleista, esimerkkinä on muovipulloista tehty Re-PET. Ylijäämästä ja kierrätysmateriaalista valmistetaan uusia tuotteita hyödyntämällä käytetty tekstiili uuteen tuotteeseen ilman kuidun uudelleenmuokkausta. Tällöin hyväkuntoinen ja laadukas tekstiilimateriaali TEEMA Hesburgerin uudet ekologiset työvaatteet koekäytettiin Tallinnassa ja Kaarinassa. Kuva: Sven Tupits leikataan ja ommellaan uuteen muotoonsa. Kierrätysmateriaalien käytön haasteina työvaatteissa ovat materiaalin soveltuvuus ja riittävyys koko elinkaaren ajan, sillä kierrätysmateriaalia on yleensä saatavissa vain tietty erä. Ruohonjuuren kierrätystyövaatemalliston tuotteet ja niiden ekologisuus Kuva: TouchPoint, Rebekka Kohtala TouchPointin tavoitteena on rakentaa kunkin asiakkaan tarpeisiin räätälöity ekologinen mallisto, laadusta ja ulkonäöstä tinkimättä. Valmiiden ekologisten materiaalien lisäksi TouchPoint hyödyntää tuotteissaan myös asiakkaiden omia kierrätysmateriaaleja. lippukangasta sekä kahvisäkkejä - unohtamatta laivan uniformuja. Kun asiakkaan projektissa käytetään asiakkaan omaa ylijäämää ja yhdistetään asiakkaan toimialaan sopivaa muuta materiaalia, syntyy ainutlaatuinen ja mukaansatempaava tarina, joka kulkee tuotteissa mukana. Kierrätysmateriaali kantaa tarinaa Yritysten materiaalien ekologinen kiertokulku TouchPointin palvelumuotoilumallin kulmakivenä on NO WASTE –ajattelu Siinä systemaattisella toiminnalla pyritään tilanteeseen, jossa uutta ylijäämää ei tuoteta, ja vanhaa kierrätetään uusiotuotteisiin. Ylijäämämateriaalia ja kierrätystekstiiliä ottaa talteen ja kerää usea yritys ja yhteisö. Tulevaisuudessa tarvitsemme kuitenkin vielä laajempaa yhteistyötä materiaalin hyödyntämisessä, erityisesti vuoden 2016 jätelain muutoksen jälkeen, jolloin tekstiilimateriaalia ei saa enää viedä kaatopaikoille. TouchPoint toimii yhteistyössä materiaalien kierrätystoimijoiden kanssa, joita ovat esimerkiksi Mpankki, Kierrätysverkko, Sorttausapu, Tex Vex sekä monet teollisuuden toimijat ja valmistajat. Myös TouchPointin asiakkailla on poistuvaa tekstiiliä tai ylijäämää, jota hyödyntämällä voidaan luoda materiaalien ekologinen kiertokulku yrityksessä. Kierrätysmateriaalin työstäminen tuotteeksi vie aikaa. Tarvittaessa materiaaleille tehdään monenlaista testausta. Lisäksi suunnittelu, materiaalin esikäsittelyt, kuten pesu, saumojen avaus, silitys ja leikkaus aiheuttavat paljon työtä. Kierrätysvaate vaatii hyvin oivaltavaa suunnittelua ja toteutusta, jotta lopullisen tuotteen kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. ”Kierrätysvaate tulee aina neitseellistä halpamaissa tuotettua tuotetta kalliimmaksi. Eettisyyttä ei voi kilpailuttaa halvimmalla hinnalla, vaan eettisyys on puhdas omatunto ja yrityksen arvo. Sillä on aina hintalappu. Toisaalta laadukkaasta materiaalista tehty tuote on myös uusiokäytössä kestävä”, Peltonen kiteyttää. Mallistoissaan TouchPoint on käyttänyt muun muassa ylijäämäkangasta ja vanhojen mallistojen ylijäämätuotteita, kierrätettyä kumia, käytettyjä t-paitoja, työhaalareita, markkinointimateriaaleja kuten Konkreettisena ratkaisuna kestävän kehityksen arvojen mukaiseen toimintaan TouchPoint on luonut markkinoille TRASHTAG-kierrätystuotemerkin. Viking Line Trashtag -tuotteissa vanhat uniformut saivat uuden elämän uusiotuotteina. Kuva: Mikko Rasila Työvaatteita ja PR-tuotteita valmistavan TouchPointin kestävän kehityksen palvelukonsepti hyödyntää kierrätysmateriaaleja ja suosii lähituotantoa. Asiakkaina ovat muun muassa Viking Line, Alko, Hesburger, Finavia, Valtra, SOL-palvelut sekä useat S-ryhmän ravintolaketjut. TouchPoint on saanut Suomalaisen työn liitolta Design from Finland -tunnuksen ja palveluille myönnetyn Avainlippu-tunnuksen käyttöoikeudet. Yrityksessä työskentelee yhdeksän ihmistä. Liikevaihto vuonna 2013 oli 2,2 miljoonaa euroa. Tekstiili 5-6/2014 21 TEEMA Jalakselta lämpimät mutta viileät pyökkisukat Jalaksen uusi sukkamallisto tehdään Lenzing Modal® -muuntokuidusta. Mallisto on kehitetty yhteistyössä itävaltalaisen Lenzingin kanssa, joka on maailman johtava selluloosamuuntokuitujen tuottaja. Sukan tärkein ominaisuus on pitää käyttäjänsä jalat kuivina. Tällöin jalka on lämmin talvella, ja kesällä vältytään hankaumilta ja rakkuloilta, joita voi saada helposti märistä sukista. ”Pyökkiselluloosasta valmistettu modaalikuitu pitää jalat paljon paremmin kuivina kuin esimerkiksi puuvilla”, sanoo Therese Engvall, joka toimii teknisenä tuotetukena Ejendalsilla. Puuvillaan nähden pyökkikuidulla on muitakin tärkeitä etuja työntekijälle, joka kävelee ja seisoo paljon työpäivän aikana. ”Materiaali on lujempaa, ja sillä saadaan pehmeämpi, lämpimämpi, viileämpi ja joustavampi tuote”, korostaa Therese Engvall, joka on koulutukseltaan tekstiili-insinööri Boråsin yliopistosta. Jalaksen uuden malliston sukat sisältävät modaalikuidun lisäksi noin 40 prosenttia polyamidia, jonka hydrofobisten ominaisuuksien ansiosta kosteus ei jää jalan pintaan. Polyamidi lisää myös sukan kestävyyttä käytössä ja pesussa. ”Pyökkimodaalista valmistettuja sukkia ei ole varsinaisesti suunniteltu koville pakkasille, mutta koska ne pitävät jalat kuivina, niin kehon lämpö ei johdu pois yhtä helposti kuin märissä sukissa. Kengänkin 22 Tekstiili 5-6/2014 pitää toki haihduttaa kosteutta, mutta modaalikuitu voi absorboida paljon kosteutta, ja kestää kauan, ennen kuin kuitu on ”täynnä” tiiviissäkin kengässä. Modaalikuidun kosteudenimukyky on suurin piirtein sama kuin villalla, eli erittäin korkea”, selvittää Ejendals Suomi Oy:n tuotepäällikkö Tom Roberts. Luonnolle hellävarainen Verrattuna esimerkiksi puuvillaan, pyökin vaikutus ympäristöön on erittäin pieni. Puuvillaviljelmät vaativat paljon kastelua, lannoitteita ja torjunta-aineita. Puuvillan viljelyyn käytetään suuria alueita, joita voisi muuten käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoon. Pyökkipuut kasvavat Pohjois-Euroopassa alueilla, joilla ei voitaisi kasvattaa mitään muuta yhtä onnistuneesti. ”Verrattuna puuvillaviljelmiin pyökki tarvitsee 10-20 kertaa vähemmän vettä. Lannoitteita tai torjunta-aineita ei tarvita lainkaan, ja pyökkipuun sato korjataan mekaanisesti”, kertoo Therese Engvall. Omat laboratoriot Suojakäsineiden ja turvajalkineiden lisäksi Ejendals kehittää sukkia ja pohjallisia nykyaikaisista materiaaleista erilaisiin erikoistarkoituksiin. Jalkineet toimivat ja istuvat parhaiten, kun sukat ja pohjalliset valitaan olosuhteiden ja käyttäjän ominaisuuksien mukaan. ”Monet panostavat maksimisuorituksen mahdollistaviin jalkineisiin. Tiedetään, että se mikä toimii myös maksaa, mutta sukkien pitäisi olla ilmaisia. Samalla ei tulla ajatelleeksi, että huonolaatuinen ja huonosti istuva sukka estää saamasta turvajalkineesta parasta mahdollista hyötyä”, sanoo Therese Engvall. JALAS®-tuotteet valmistetaan Jokipiin tehtaalla ja testataan siellä omassa laboratoriossa. Ennen uuden sukkavalikoiman lanseerausta sukat olivat koekäytössä usealla Ejendalsin yhteistyökumppanilla. Uusi valikoima Uudessa sukkavalikoimassa on erilaisia malleja ja paksuuksia. Yksi malleista on tulenkestävä ja valmistettu Lenzing FR® -kuidusta, joka suojaa erilaisten lämmönlähteiden kuumuudelta, kuten tulelta, säteilylämmöltä tai kosketuslämmöltä. Mallistossa on myös staattisen sähkön purkauksilta suojaavat ESD-sukat. Suojaavat ominaisuudet eivät katoa pesussa tai käytössä. Ejendals on ruotsalainen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi käsien ja jalkojen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita tuotemerkeillä JALAS® ja Tegera. Yrityksen pääkonttori on Leksandissa Ruotsissa, ja siellä ovat myös käsineiden ja käsien suojaustuotteiden tutkimus- ja tuotekehityslaboratoriot. Turvajalkineiden tutkimuksen ja tuotekehityksen toimitilat ovat Jokipiissä Suomessa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2013 oli 110 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä sillä on noin 350 henkilöä. Teksti Ewa Brobäck Kuva Ejendals Suomalainen kylmänsuojaosaaminen liiketoiminnaksi Arctic Pro Road Show Hämeenlinnassa 1.10.2014 Arctic Pro Road Show:n kohdeyleisönä olivat arktisen pukeutumisen ja suojautumisen asiantuntijat – yritykset, tutkimusorganisaatiot ja loppukäyttäjäryhmät. Puolipäiväisen seminaarin tavoitteena oli edistää tietämystä kylmänsuojapukeutumisesta, ihmisten hyvinvoinnista äärimmäisissä olosuhteissa ja löytää yhteisiä aihioita tutkimus- ja tuotekehityshankkeille. Seminaarin olivat järjestäneet yhteistyössä VTT, Työterveyslaitos, Arctic Power Lapin ammattikorkeakoulusta, Lapin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. ELTEL Networksin HSEQ-päällikkö Seppo Rytilän esityksen aiheena oli sähkön jakeluverkon rakentaminen ja kunnossapito äärimmäisissä sääolosuhteissa. Empower Groupin turvallisuusasiantuntija Janne Paavolan esitys koski suurjännitelinja-asentajien työskentelyolosuhteita kylmissä, talvisissa olosuhteissa. Molemmat toivat arvokasta käyttäjänäkökulmaa pakkasessa ja vaihtelevissa olosuhteissa käytettävään työvaatetukseen. Erityistä huomiota esityksissä sai kehon ääreisosien suojaaminen. Tutkimusinsinööri Kirsi Jussila Työterveyslaitokselta kertoi tutkimuksesta, jossa oli määritelty kylmänsuojauksen tarpeita arktisissa avolouhoksissa. Seminaarissa virisi keskustelua esimerkiksi siitä, että erilaiset suojavaatetuksen säädökset eivät tue tarkoituksenmukaista pukeutumista äärimmäisissä sääolosuhteissa. Esimerkkeinä mainittiin turvakenkien pakkasessa kylmenevät kärkisuojat ja pohjien liukkaus sekä palonsuojavaatetuksen painavuus. Toinen vilkasta keskustelua herättänyt aihe oli suojavaatetuksen huolto. Esimerkiksi pesut kuluttavat vaatteiden Heikki Mattila TTY:ltä kertoo Arctic Pro -verkostosta. suojaavuusominaisuuksia. Lisäksi urakkaluontoisessa työssä työpäivät ovat pitkiä eikä työskentelypaikan lähelle usein pääse autolla, joten hiestä tai säästä kostuneen vaatetuksen vaihto tai kuivaaminen ei aina ole mahdollista. Juha Korkeila TEKESiltä toi tilaisuuteen projektien rahoittajan puheenvuoron. Hän kertoi yleisesti, miten ja millaista rahoitusta erilaiset projektit voivat saada, sekä meneillään olevasta Arktiset meret –ohjelmasta, joka rohkaisee suomalaisia yrityksiä verkottumaan kansainvälisiin investointiprojekteihin. Ohjelma rahoittaa tulevien viiden vuoden aikana yritysten hankkeita 100 miljoonalla eurolla, josta 45 prosenttia tulee Tekesiltä ja 55 prosenttia yrityksiltä. Arktiset meret -ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta kansainvälisesti houkutteleva arktisen osaamisen keskittymä. Ohjelman nimestä huolimatta se kattaa monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöteknologiassa, energiatehokkuudessa ja palveluosaamisessa. Seminaarin lopuksi Sanna Konola Lapin yliopistosta veti tutkimus- ja tuotekehi- tysprojekti-ideoiden työpajan. Osallistujat pohtivat arktisen alueen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista tekstiili- ja vaatetusteollisuuden keinoin, tulevaisuuden teknologioita ja materiaaleja hyvinvoinnin välineinä sekä kylmänsuojavaatteita ja varusteita osana turvallista, tehokasta ja tuottavaa työtä. Ratkaisuiksi ehdotettiin esimerkiksi vaatetuksen työhyvinvointiarvon tutkimusta sekä arktisen osaamiskeskuksen perustamista. Kansainvälisen Arctic Pro -verkoston tavoitteena on tuottaa tutkimusta, kaupallisia sovelluksia ja tuotekehityksen tukea kylmänsuojavaatetuksen parissa toimiville yrityksille. Esimerkkejä näistä tuotteista ovat retkeilyvaatteet, selviytymisvaatteet, erikoisvaatetus öljy- ja kaasukentille sekä kaivostoimintaan ja merenkulkuun, sotilaskäyttöön tehty vaatetus sekä matkailijoille ja urheilijoille suunnatut ratkaisut. Tuotteiden piirteinä ovat mm. mukavuus, interaktiivisuus, korkea käyttöaste, sopeutuminen haastaviin olosuhteisiin sekä käyttäjälähtöisyys. Teksi ja kuva Elina Palovuori Tekstiili 5-6/2014 23 TEEMA Palosuojakankaat yleistyvät työvaatteissa vauhdilla Aiemmin suurimmassa osassa ammatteja riittivät tavalliset työvaatteet, puuvillaiset Masa-haalarit vedettiin niskaan ja napattiin hitsipilli kouraan. Työturvallisuusvaatimusten tiukennuttua vaatteet ja kankaat ovat kehittyneet noista ajoista huomattavasti. Yhä useammissa töissä tarvitaan sertifioituja vaatteita. Yksi keskeisimmistä tarpeista on suojautua liekiltä, kipinöiltä ja kuumalta. Uudet vaatimukset ovat kasvattaneet nopeasti palosuojattujen kankaiden kysyntää. Usein kankaille asetetaan muitakin vaatimuksia kuin palosuojaus, esimerkiksi näkyvä väri, antistaattisuus, suoja kemikaaleilta ja suoja valokaarelta. Näiden monisuojakankaiden valmistaminen on usein varsin haastavaa. Kankaan palosuojaus saadaan aikaan joko käyttämällä palamattomia kuituja tai käsittelemällä kuitu tai kangas palamattomaksi kemikaaleilla. Työvaatteissa on yleisempää käyttää viimeistelyllä palosuojattuja kankaita. Pääsyynä tähän ovat palosuojaviimeistyksen alemmat kustannukset. Tällä hetkellä myös palamattomista kuiduista tehtyjen kankaiden käyttö on kuitenkin selvässä kasvussa. Palamattomat kuidut Palamattomia kuituja ovat muun muassa aramidikuidut, joiden molekyylirakenne tekee niistä erittäin hyvin kuumuutta kestäviä ja vaikeasti syttyviä. Ne eivät myöskään sula kuumuuden vaikutuksesta. Korkeasta hinnasta johtuen aramidikuiduista tehtyjä kankaita käytetään vain erikoistarkoituksissa kuten palopuvuissa, ajohaalareissa ja sotilasvaatteissa. Toinen melko yleisesti käytetty palosuojakuitu on modakryyli, jossa akryylikuituun on lisätty palosuojausta parantavaa ainetta valmistuksen yhteydessä. Modakryylikuidusta ja puuvillasta tehdyt yhdistelmäkankaat ja –neulokset ovat vaatteina pehmeitä, 24 Tekstiili 5-6/2014 ja niitä käytetään myös väli- ja alusvaatetuksessa. Myös muita kuin yllämainittuja palamattomia kuituja käytetään työvaatekankaiden materiaalina jossain määrin. Kankaiden palosuojakäsittelyt Paloturvalliseksi viimeisteltyjen kankaiden palosuojaus saadaan aikaan kemiallisesti valmistusprosessissa. Palosuojakäsittelyjen tunnetuin tuotemerkki on Proban. Siinä kuidun sisälle ajetaan monivaiheisessa prosessissa typpeä ja fosforia sisältävää yhdistettä, joka polymeroidaan kuidun sisälle. Muodostunut Proban-polymeeri ei reagoi kuidun kanssa, joten kankaan muut ominaisuudet eivät muutu. Jokaisesta palosuojatusta valmistuserästä otetaan näyte, jonka palo-ominaisuudet testataan viidenkymmenen pesukerran jälkeen. Sekoitekankaassa puuvillan osuuden pitää olla vähintään puolet, jotta kankaaseen saadaan riittävä palosuojaus. Tämä puolestaan aiheuttaa omat haasteensa esimerkiksi näkyvän oranssin sävyn värjäämisessä. Fluoresoiva oranssi vaatii suuren polyesteripitoisuuden, joka heikentää palosuojauksen ominaisuuksia. Tästä johtuen HIVis-oranssiset palosuojakankaat ovat erikoisrakenteisia ja selvästi kalliimpia kuin muut värit. Toinen vastaava typpeä ja fosforia sisältävillä yhdisteillä tehtävä suojaus on Pyrovatex- käsittely. Pyrovatex-suojaus saattaa heikentyä varastoinnissa tapahtuvan hydrolyysin vuoksi. Tästä syystä tuotteet tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa sekä pestä vesipesulla aika ajoin. TEEMA Palosuojakankaiden hoito-ohjeita on noudatettava ehdottomasti, jottei kankaan paloturvallisuus heikkene. Esimerkiksi kloorivalkaisu saattaa heikentää suojausta. Myös synteettisiin kankaisiin on mahdollista saada palosuojausta pinnoittamalla kangas erikoiskemikaaleilla. Tällainen käsittely antaa kuitenkin vain alimman luokan suojan. Standardit ohjaavat kankaan valintaa Suojavaatteiden kankaan valinta aloitetaan kartoittamalla vaarat ja arvioimalla riskit. Alla on standardeja, jotka määrittävät kuumansuojavaatteissa ja hitsaustöissä käytettävien kankaiden ominaisuuksia. EN ISO 11612:2008 Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Loppukäyttäjille, jotka tarvitsevat rajoitetusti palavaa suojavaatetusta ja jotka altistuvat lämpösäteilylle, liekki- tai kosketuskuumuudelle tai sulametalliroiskeille. Suojaustasot alhainen riskitaso keskinkertainen riskitaso korkea riskitaso Liekin leviäminen eli materiaalin syttyminen (menetelmä ISO 15025, 10s.) pintasytyttäminen (A1), reunasytyttäminen (A2) merkintäkoodi: A1 tai A2 tai A1+A2 Liekkikosketus eli suojaus konvektiokuumuudelta (menetelmä ISO 9151) merkintäkoodi: B suojaustasot B1, B2 ja B3 testissä mitataan lämpötilan nousua materiaalin sisäpuolella altistaessa ulkopinta liekille, tulos HTI24 tarkoittaa aikaa sekunteina, joka kuluu 24 oC:n lämpötilan nousuun Lämpösäteily (menetelmä ISO 6942, men. B, 20 kW/m2) merkintäkoodi: C suojaustasot: C1, C2, C3 ja C4. Sulat alumiini- ja rautaroiskeet (menetelmä ISO 9185) merkintäkoodi: alumiini D, rauta E suojaustasot: alumiini D1, D2, D3 ja rauta E1, E2, E3 testi: suojaus testataan sulalla alumiinilla 100 - >300 g (D) tai raudalla (E) 100 >200 g. Testattavan materiaalin alle laitetaan PVC-tekoiho, jonka avulla arvioidaan materiaalin suojaavuus ja tekoihoon tullut mahdollinen kuvio, pinnan muutos, sulaminen tai reikiintyminen. Suojaus kosketuskuumuudelta (menetelmä ISO 12127, 250 oC) merkintäkoodi: F suojaustasot: F1, F2 ja F3 testauslämpötila on 250 oC Vapaaehtoisia testejä ovat suojaus valokaaren termisiltä vaikutuksilta ja koko vaatteen testaus palovammanukella. Merkintäesimerkki palosuojakankaasta: Carringtonin Flamemaster 365 EN ISO 11612 A1 +A2, B1, C1, E2 & F1. EN ISO 11611:2007 Suojavaatetus hitsaukseen ja vastaaviin töihin (korvaa standardit EN 470-1:1995 ja EN 470-1:1998) Suojavaatetus on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä lyhytaikaiselta liekkikosketukselta ja kaaren lämpösäteilyltä sekä minimoimaan sähköiskun mahdollisuus lyhytaikaisessa, tahattomassa kosketuksessa jännitteisiin sähkönjohtimiin noin 100 V d.c jännitteeseen asti normaalissa hitsaustyössä. Standardissa määritellään kaksi suojausluokkaa hitsaajan suojavaatetukselle: Luokan 1 mukainen vaatetus suojaa käytettäessä vähemmän vaarallisia hitsausmenetelmiä ja tilanteissa, joissa syntyy vähemmän kipinöitä ja lämpösäteilyä. Luokan 2 mukainen vaatetus suojaa käytettäessä vaarallisempia hitsausmenetelmiä ja tilanteissa, joissa syntyy enemmän hitsauskipinöitä ja lämpösäteilyä. Carrington Workwear Ltd.:n tuotteista palonsuojaluokan 2. täyttävät Flameban MAX 285, Flamecel 465 ja Weldshield 500. EN ISO 14116:2008 Suojavaatetus. Suojaus kuumuudelta ja tulelta. Rajoitetusti palavat materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja vaatetus. Tämän standardin mukainen suojavaatetus on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä tilapäiseltä ja lyhytaikaiselta kosketukselta pieniin liekkeihin olosuhteissa, joissa ei ole erityistä kuumavaaraa eikä muun tyyppistä termistä riskiä. Materiaali: Liekin leviäminen (menetelmä ISO 15025, 10s.) Vaatimusluokat Indeksi 1, Indeksi 2 ja Indeksi 3. Indeksin 1 mukaista tuotetta ei saa käyttää lähinnä ihoa Testaus materiaaliyhdistelmälle: Liekin leviäminen (menetelmä ISO 15025, 10s.) indeksi 1, 2 tai 3 kohdistettaessa liekki ulkopintaan indeksi 2 tai 3 kohdistettaessa liekki sisäpintaan Testaus erikseen eri kerroksille: Liekin leviäminen (menetelmä ISO 15025, 10s.) muut kuin sisin kerros indeksi 1, 2 tai 3. Liekki kohdistetaan ulkopintaan sisin kerros indeksi 2 tai 3, liekki kohdistetaan ulkopintaan Merkintäesimerkki tuotteesta: Foxan Action Quattro EN ISO 14116 indeksi 1/5H/ 40 , tulkinta: materiaali täyttää syttymisindeksin 1 viiden kotipesun jälkeen 40oC lämpötilassa Teksti Kirsi Rautelin ja Lauri Sipilä Kirjoittajat työskentelevät Foxa Oy:ssä, joka on työvaatekankaita kehittävä ja valmistuttava yritys. Foxa edustaa Suomessa Carrington Workwear Ltd.:iä, joka on Euroopan johtava palosuojakankaiden valmistaja. Tekstiili 5-6/2014 25 TEEMA Henkilönsuojainten lainsäädäntöä uudistetaan Euroopan Unionin henkilönsuojaimia koskevan lainsäädännön uudistaminen on menossa. Nykyisen henkilönsuojaindirektiivin tilalle on tulossa henkilönsuojainasetus. Uusia vaatimuksia tulee vähän, mutta monet kohdat tarkentuvat. Asian käsittely EU:ssa on kesken, joten alle kuvattuun voi tulla muutoksia. Jatkossa pyritään välttämään henkilönsuojainten jakoa ammatti- ja kuluttajakäyttöön. Tämän vuoksi kuluttajakäyttöön tarkoitetut tiskikäsineet ovat siirtymässä vähäisiltä vaaroilta suojaavien suojainten luokkaan I. Vastaava muutos on tulossa hyvin vakavilta vaaroilta suojaavien suojainten luokkaan III, johon jatkossa kuuluvat kuluttajakäyttöön tarkoitetut uunikintaat. Tähän luokkaan halutaan myös suojaus hukkumiselta, moottorisahan viilloilta, korkeapaineleikkaukselta, luodeilta, veitsen pistoilta ja haitalliselta melulta. Henkilönsuojainten tekniset vaatimukset ovat pysymässä samoina. Joitakin yksittäisiä vaatimuksia on poistettu, kuten kuulonsuojainten mukavuusindeksi, jota ei ole mahdollista määrittää. Muutamiin muihin vaatimuksiin ollaan tekemässä pieniä täsmennyksiä. Esimerkiksi näkyvyyttä lisäävät henkilönsuojaimet voivat jatkossa olla asetuksen mukaan muitakin kuin vaatteita. Tämä vahvistaa heijastimien asemaa henkilönsuojaimina, mistä on EU:n tasolla keskusteltu toistuvasti. 26 Tekstiili 5-6/2014 Suurin osa lainsäädännön vaatimuksista kohdistuu henkilönsuojaimen valmistajaan. Valmistajia ovat myös maahantuojat ja jakelijat, jotka saattavat suojainta markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään, sekä ne, jotka muuttavat suojainta tavalla, joka voi vaikuttaa sen ominaisuuksiin. Velvotteita valmistajille Valmistajille ollaan asettamassa velvoite seurata alan kehitystä ja päivittää tuotteitaan riittävän usein. Myös ilmoitetun laitoksen on seurattava muutoksia ja ilmoitettava valmistajalle, jos muutokset edellyttävät tuotteiden lisätutkimuksia. Laitoksen antaman EU-tyyppitarkastustodistuksen voimassaolo ollaan rajoittamassa viiteen vuoteen. Asetukseen pyritään sisällyttämään vaatimus, jonka mukaan valmistajan laatiman EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tulee olla jokaisen suojaimen mukana, käytännössä osana käyttöohjetta. Alustavasti on ajateltu, että vakuutuksen voisi antaa lyhennettynä, jos täydellinen versio on saatavilla internetissä. Valmistajan ja maahantuojan (henkilönsuojaimia EU:n ulkopuolelta tuovan) on jatkossa ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa suojaimessa tai vähintään sen pakkauksessa ja käyttöohjeessa. Jos henkilönsuojain ei täytä sitä koskevia vaatimuksia, molempien toimijoiden velvollisuudeksi ollaan säätämässä korjaavien toimenpiteiden tekeminen. Jakelijoiden on varmistettava, että suojaimessa on CE-merkintä ja sen mukana toimitetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus ja käyttöohjeet kohdemaan kielellä. Jokaisen henkilönsuojainta markkinoille saattavan on toimitettava viranomaiselle tietoja ja asiakirjoja, joiden avulla henkilönsuojaimen vaatimustenmukaisuus voidaan selvittää. Tiedot on toimitettava kielellä, jota viranomainen helposti ymmärtää. Uuden henkilönsuojaimia koskevan asetuksen valmistumisesta ei ole vielä esitetty arviota. Jos valmistelu etenee sujuvasti, asetus saattaisi valmistua vuonna 2016. Sitä alettaisiin soveltaa ilmoitettujen laitosten osalta puolen vuoden kuluttua ja muilta osin kahden vuoden kuluttua. Markkinavalvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat myynnissä olevia henkilönsuojaimia. Vuonna 2014 valvontaa on kohdistettu erityisesti hitsausmaskeihin ja niiden linsseihin, kuitukankaisiin hengityksensuojaimiin, hitsaajan suojavaatteisiin ja viiltosuojakäsineisiin. Loppuraportti tuloksineen julkaistaan ensi vuoden alkupuolella www. tyosuojelu.fi -sivustolla. Vuodelle 2015 työsuojeluviranomaiset suunnittelevat henkilönsuojaimia markkinoivien internet-kauppojen valvontaa. Teksti Pirje Lankinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja Työterveyslaitoksen Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät pidettiin tänä vuonna Hämeenlinnassa kylpylähotelli Rantasipi Aulangossa 2.-3.10.2014. Kurssilla perehdyttiin suojautumiseen, vaatetusratkaisujen valintaan ja huoltoon liittyviin asioihin sekä ajankohtaiseen tietoon suojavaatetusta koskevista standardeista ja EU-säännöksistä. Paikalla oli viitisenkymmentä henkeä, esimerkiksi työ- ja suojavaatteiden valmistajia, myyjiä, ostajia, käyttäjiä ja suunnittelijoita sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä ja tutkijoita. Tiukan asiasisällön lisäksi tapahtumaan mahtui leppoisaa seurustelua, tunsivathan useimmat osallistujat toisensa ennalta. Esitysten antia Standardisoimisyhdistys Tevastan toiminnanjohtaja Auli Pylsy on ollut ajankohtaispäivillä vuodesta 1999 lähes vuosittain kertomassa standardeja koskevista ajankohtaisista asioista. Niin tälläkin kertaa. Ylitarkastaja Pirje Lankinen kertoi lainsäädännöstä ja markkinavalvonnasta (ks s. 26). Tukesin markkinavalvontakuulumiset kertoi puolestaan tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Lehtori Erja Parviainen Metropoliasta avasi esityksessään tuotannon ulkoistamisen hallintaa. Rajavartiolaitoksen vaatetuksen kehittämishankkeesta kertoivat suunnittelija Sari Kuusisto Poliisihallituksesta ja materiaalipäällikkö Arto Lehtinen Rajavartiolaitokselta. Esityksessä käytiin seikkaperäisesti läpi hankkeen lähtökohtia, tavoitteita, aikataulua, haasteita ja käytännön toteutusta, suunnittelijan roolia unohtamatta. Uuden malliston materiaalivalinnoissa muun muassa käytön miellyttävyys, kestävyys ja huollon helppous olivat oleellisia asioita. Yhtenäisen malliston vaatteet ovat selkeitä ja käytännöllisiä ja yhteensopivia varustei- Sari Kuusisto ja Arto Lehtinen esittelivät Rajavartiolaitoksen uutta virkavaatetusta. den kanssa. Myös käyttäjät olivat saaneet esittää omia näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan mallistoon. Työterveyslaitoksen tutkimusinsinööri Kirsi Jussila kertoi kaksivuotisesta tutkimuksesta, jossa oli määritelty kylmänsuojauksen tarpeita arktisissa avolouhoksissa. Pukeutumisen haasteiksi avolouhoksissa osoittautuivat esimerkiksi työtehtävien fyysinen vaihtelevuus, jalkojen suojaus sekä pään alueen kylmänsuojaamisen yhteensopivuus muiden suojainten kanssa. Erityisesti käsien pitäminen lämpiminä sorminäppäryyttä vaativissa työtehtävissä on vaikeaa viimassa ja pakkasessa. ”Paitsi että osallistujat saavat täällä ajankohtaista tietoa työ- ja suojavaatetuksesta, on myös erittäin tärkeää tutustua ja luoda kontakteja muihin alan ihmisiin”, sanovat Ejendalsin Johanna Anttonen ja Tevastan Auli Pylsy. Erja Tammela ja Helena Mäkinen työterveyslaitokselta kertoivat kuulumisia ECPC-kongressista Belgiasta. Aiheina oli ollut ergonomia, lämpöviihtyvyys, kestävä kehitys ja standardointi. Turvallisuus-teemassa oli käsitelty erityisesti palopukuja. Tammelan ja Mäkisen omassa esityksessä oli ehdotettu hitsaajan suojavaatteisiin nykyistä tarkoituksenmukaisempia testausmenetelmiä. Nykyisin testausvaatimuksina on pelkkä pesu, mutta se ei kuluta vaatetta tarpeeksi simuloidakseen todellisen käytTekstiili 5-6/2014 27 Standardiuudistusten lomassa tavattiin tuttuja, jatkoa. Uusi standardi käsien suojaukseen SFS-EN 16350 Suojakäsineet. Sähköstaattiset ominaisuudet Julkaistu lokakuussa 2014 kaksikielisenä suomi-englanti. Lisävaatimukset ja testaus syttymisherkkiin ja räjähdysvaarallisiin oloihin Dimexin suunnittelijat Mervi Mäkinen ja Heli Inkeroinen pitävät ajankohtaispäivien antia hyödyllisenä. Työvaatteita suunniteltaessa on tärkeää esimerkiksi tietää, mitä standardiuudistuksia on luvassa. Täytettävä myös EN 420 -vaatimukset sekä mahdollisen erityisstandardin vaatimukset Käytetään yhdessä vastaavien jalkineiden ja vaatetuksen kanssa Käsineet ovat tehokkaita vain, jos käyttäjä on maadoitettu niin, että käyttäjän ja maan välinen vastus on pienempi kuin 108 Ω. Standardi ei kata: sähkölaitteiden suojausta suojausta pääjännitteiltä jännitetyössä käytettäviä eristäviä käsineitä (EN 60903) hitsaustyössä käytettäviä käsineitä (EN 12477). Vaatimukset eivät välttämättä riitä hapella kyllästyneissä herkästi syttyvissä olosuhteissa. - Seija Reponen ja Susanna Mäki Työterveyslaitokselta sekä Erja Parviainen Metropolia Ammattikorkeakoulusta vaihtavat kuulumisia. tötilanteen kulumista. Esityksestä ja sitä seuranneesta keskustelusta kävi selväksi, että standardien uudistaminen on hidasta, vaikka muutokset tuntuisivat suomalaisesta hyvinkin käytännöllisiltä ja tarkoituksenmukaisilta. Tammela ja Mäkinen kertoivat lisäksi työ- ja suojavaatteisiin sekä lämpönukkeihin liittyvistä tutkimuksista ja tuloksista, joita oli esitetty syyskuussa Tampereella pidetyssä Ambience14&10i3m-konferenssissa. Nykyään erilaisia vaatetuksen testaamisessa käytettäviä nukkeja on moniin muihinkin tarkoituksiin kuin lämpömukavuuden mittaamiseen. Myös yksilöllisesti 3D-printatut suojaimet puhuttivat. Kuulostaa hienolta, että jokainen voisi saada itselleen räätälöidyn kypärän, mutta miten niitä testataan? Kaiken kaikkiaan osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä ajankohtaispäivien antiin. Kehitysehdotuksena kuultiin esimerkiksi, että olisi hyvä saada tähän tapahtumaan enemmän myös käyttäjänäkökulmaa. Käytännön toimenpiteenä ehdotettiin, että työvaate- ja suojainvalmistajat voisivat ensi vuonna tarjota kurssilippuja omille asiakkailleen. Odotamme kiinnostuneina ensi vuoden tapahtumaa. Teksti ja kuvat Elina Palovuori 28 Tekstiili 5-6/2014 Lausunnolla olevia suojakäsinestandardeja prEN 388 Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan Standardi on uusittavana ja sen kansallinen lausuntoaika päättyy 31.12.2014 -hankaus, leikkaus, repäisy ja puhkaisu -lisäksi leikkauksenkesto terää tylsyttäville materiaaleille (tasot A - I) -vaatimus iskuja vastaan vapaaehtoisena (rystyset) prEN 16778 Käsineiden dimetyyliformamidin pitoisuus Uusi testausmenetelmäehdotus on lausunnolla, määräaika joulukuun loppuun mennessä. Standardiehdotuksiin voi ottaa kantaa SFS:n lausuntopyyntöpalvelun kautta ensin sinne rekisteröitymällä osoitteessa: http://lausunto.sfs.fi Lisätietoja: Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry puh. 0108301408, auli.pylsy@finatex.fi www.finatex.fi/standardisointi Lasten turvallisuus tärkeää eurooppalaisessa standardisointityössä Lasten turvallisuus on sekä vanhempien että yhteiskunnan tärkeimpiä asioita. Standardeilla on tärkeä osa lasten turvallisen ympäristön luomisessa ja mahdollisten onnettomuuksien ehkäisyssä. Standardien avulla varmistetaan, että lasten käyttämät tuotteet, vaatteet, lelut, huonekalut ja leikkitelineet ovat mahdollisimman turvallisia. Erilaiset tuotteet saattavat aiheuttaa mahdollista vaaraa lapsille näiden leikkiessä ja urheillessa. Myös monet asiat kotona saattavat aiheuttaa lapselle vaaratilanteita. Euroopan standardisointijärjestö CEN:in ja CENELEC:in tarkoituksena on varmistaa, että standardien avulla kaikki mahdolliset tuotteiden aiheuttamat vaaranuhat lapsille saadaan minimoitua. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry:n toimialalla laaditaan lasten vaatteisiin ja lasten nukkumaympäristön tekstiilituotteisiin liittyviä standardeja. Suomi on CEN:in ryhmien aktiivinen jäsen ja asiantuntijamme ovat osallistuneet säännöllisesti työryhmäkokouksiin. Suomen kannanotot on koottu TEVASTAn seurantaryhmässä, jossa on viranomaisten, valmistajien, kaupan ja testauslaitosten edustajia. Koska kulttuurierot ja käytännöt lasten ympäristössä poikkeavat suuresti eri puolilla Eurooppaa, on oleellisen tärkeää olla mukana viemässä omat hyvät käytäntömme standardeihin ja toisaalta kuulla muiden maiden toimista. Esimerkiksi Suomessa on käytetty aikojen alusta asti vauvoillakin peittoja ja pussilakanoita eikä meillä ole havaintoa, että ne voisivat olla vauvalle vaarallisia. Joissain maissa pidetään liian lämpimiä peittoja yhtenä mahdollisena vaikuttajana kätkytkuolemiin, Lastenhoitotarvikekomitean ja tekstiilikomitean yhteisen työryhmän CEN/TC 248/ WG 34 (vrt. Tekstiililehti 1/2014) kolme EU-mandaatilla laadittua standardiehdotusta unipusseista (ei koske makuupusseja), vauvan peitoista sekä vauvan sängyn reunapehmusteista ovat parhaillaan lausunnolla: prEN 16779 Textile child care articles - Safety requirements and test methods for children’s cot duvets - Part 1: Duvet (excluding duvet covers) prEN 16780 Textile child care articles Safety requirements and test methods for children’s cot bumpers prEN 16781 Textile child care articles Safety requirements and test methods for children’s sleep bags ja siksi niin Englannissa, Ranskassa kuin Saksassakin ohjataan käyttämään vauvoilla niin sanottua unipussia peiton sijaan, kun lisäksi pelätään muita vaaroja, joita voisi syntyä, jos vauvan pää joutuu peiton alle. Vaikka meillä käytetään peittoja, ja asunnot ovat lämpimiä talvellakin, on Pohjoismaissa Euroopan alhaisimmat kätkytkuolemaluvut. On siis syytä huolehtia, ettei standardeihin tule vaatimuksia, joille ei löydy selkeitä perusteluja. Hiljattain alkaneessa pikkulasten pussilakanan turvallisuusvaatimustyössä tuli esiin, että Englannissa pussilakanassa on aina napit, joilla pussilakanan aukko suljetaan ettei vauva pääse lakanan sisälle. Ranskalaiset taas tunkevat lakanan pään tiukasti patjan alle samasta syystä. Meillä ei tiettävästi tehdä kumpaakaan, vaan lakanan päässä on sen kokoinen aukko, josta peiton saa lakanan sisälle. Koska Suomessa myytävissä pussilakanoissa ei ole todettu olevan edellisen kaltaisia ongelmia käytännössä, on syytä huolehtia, ettei tuleviin standardeihin tule mielestämme turhia ja kalliita vaatimuksia napeista tai pituusvaatimuksia patjan alle asettamista varten. Pakolliset käyttöohjeet pussilakanassa tuntuisivat myös Suomessa oudoilta. Kansallinen lausuntoaika päättyy vuoden lopussa. Näihin, kuten mihin tahansa lausunnolla olevaan standardiehdotukseen, voi ottaa kantaa SFS:n lausuntopyyntöpalvelun kautta ensin sinne rekisteröitymällä osoitteessa: lausunto.sfs.fi Tuoteturvallisuuslainsäädäntöä tukeva standardi SFS-EN 14682:2008 Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset on uusittavana ja juuri hyväksytty lopullisessa äänestyksessä. Uusi painos ilmestyy vuonna 2015, jolloin siitä kerrotaan tarkemmin. EU-mandaatilla laaditut standardit, joiden viitetiedot on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, antavat niin sanotun turvallisuusolettaman muun muassa markkinavalvontaviranomaisille, ja näiden standardien noudattamista voidaankin pitää käytännössä velvoittavana. Tämä koskee niin kuluttajatuotteiden standardeja kuin esimerkiksi henkilönsuojainstandardeja. Teksti Auli Pylsy Lisätietoja: Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry puh. 0108301408, auli.pylsy@finatex.fi www.finatex.fi/standardisointi Tekstiili 5-6/2014 29 KOULUTUSHAKEMISTO TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KANDIDAATTIOHJELMA MUODIN PÄÄAINE Muodin pääaineessa opiskelija keskittyy muodin, vaatteiden, vaatetusmateriaalien ja mallistojen suunnitteluun. MUOTOILUN PÄÄAINE Muotoilun pääaineessa opiskelija perehtyy muotoilun prosesseihin, käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiin, materiaaleihin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Opiskelija voi painottaa opintonsa tekstiilisuunnitteluun. MAISTERIOHJELMA: Fashion and Collection Design Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelija syventää tekstiili- ja vaatetusalan osaamistaan. Lisätietoja: studies.aalto.fi Liiketalouden koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto: Muoti- ja vaatetusalan liiketoiminta. Tutkintonimike tradenomi. Palvelu- ja tutkimustoimintaa yritysten tarpeisiin. • tekstiilien testausta • projekteja • markkinointitutkimuksia • tuotekehitystä • toimialan atk-osaamista • automaattinen vartalonmittaus • - 3D Bodyscanner • mittatutkimuksia • opinnäytetöitä Yht.hlöt: Liisa Niemi, Leena Simonen liisa.niemi@cou.fi leena.simonen@cou.fi bodytexlab@centria.fi http://www.centria.fi/bodytexlab Talonpojankatu 2, 67100 Kokkola puh. (06) 825 0000 faksi (06) 825 3100 TEKSTIILI JA VAATETUS Vaatetusalan aikuiskoulutusta ja näyttötutkintoja Vaatetusalan ammattitutkinto – ompelijakisälli – kaavoittajakisälli JALASJÄRVI JYVÄSKYLÄ KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU VAASA VANTAA Vahvista vaatetusalan businessosaamistasi! Liiketalouden koulutusohjelmassa muodin ja vähittäiskaupan suuntautumisvaihtoehto Lisätietoja: www.jamk.fi/koulutus Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto – vaatetusompelija www.jakk.fi Muotoilun koulutusohjelma / Wetterhoff Tekstiiliverstas / Neulestudio www.hamk.fi lehtori Kaisa Partanen kaisa.partanen@jamk.fi puh. 040 765 5291 Vaatetusalan erikoisammattitutkinto – ompelijamestari – mallimestari – pukeutumisneuvoja Viitaniementie 1 C PL 472, 40101 Jyväskylä www.jao.fi 30 30 Teksti Tekstiiliili5-6/2014 5-6/2014 TEKNIIKAN LAITOS Materiaalitekniikan koulutusohjelma Kuitu- ja polymeeritekniikka Puh. (03) 828 3055 lea.heikinheimo@lamk.fi 050 305 1046 www.lam.fi KOULUTUSHAKEMISTO Tekstiilihuoltoalan aikuiskoulutusta · Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, tekstiilihuoltaja · Tekstiilihuollon ammattitutkinto · Pesulateknikon ammattitutkinto · Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus ja testi · Täydennyskoulutusta asiakkaan tarpeiden mukaan Tutkintojen suorittamiseen on jatkuva haku. Keuda Järvenpää, Palvelualat Sibeliuksenväylä 55 B, 04400 Järvenpää puh. 050 415 0658 www.keuda.fi/aikuiskoulutus Muotoilija AMK koulutuksesta valmistuu UNIVERSITY OF LAPLAND LAPIN YLIOPISTO Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: - Vaatetussuunnittelu - Sisustus- ja tekstiilimuotoilu Tutkinnot: TAITEEN KANDIDAATTI TAITEEN MAISTERI TAITEEN TOHTORI Opetus ja tutkimus keskittyy vaatetusalan sekä sisustus- ja tekstiilimuotoilun suunnitteluun, tuottamiseen, taide- ja kulttuurialoihin sekä opintoprojekteihin. Lapin yliopiston sivuainetarjonta mahdollistaa luovan soveltamisen eri taiteen ja tieteen alojen kesken. LAPIN YLIOPISTO Taiteiden tiedekunta / Tekstiili- ja vaatetusala PL 122, 96101 Rovaniemi puh. (016) 341 341 www.ulapland.fi Designer-stylistejä ja esiintymisasusuunnittelijoita Lisätietoja: Sinikka Ruohonen ja Seija Kiuru sinikka.ruohonen@kyamk.fi, seija.kiuru@kyamk.fi Paraatikenttä 7 45100 Kouvola www.kyamk.fi Metropolia tarjoaa vaatetusalan Vestonomi (AMK) -tutkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Tarjoamme myös työelämän tarpeisiin räätälöityä koulutusta, opinnäytetöitä, projekteja ja harjoittelijoita. Metropolia Ammattikorkeakoulu Lummetie 2, Tikkurila, Vantaa PL 4072, 00079 Metropolia www.metropolia.fi TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Biotuote- ja prosessitekniikka tutkinnon nimi: Insinööri (AMK) Tarjoamme tekstiilitoimialalle - tekstiilien testausta - tuotekehityspalvelua - räätälöityä koulutusta - yritysprojekteja Lisätietoja: Ulla Häggblom, koulutuspäällikkö sähköposti: ulla.haggblom@tamk.fi puh. 040 556 1120 Tekstiililaboratorio Henna Vuorisalo puh. 040 828 9632 Kuntokatu 3 33520 Tampere www.tamk.fi Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Materiaaliopin laitoksen (MOL) Kuitumateriaalitekniikan laboratorio kouluttaa tekstiili- ja kuitutekniikan hallitsevia diplomi-insinöörejä. Ylioppilaat voivat hakea Materiaalitekniikan koulutusohjelmaan DIA-valinnan tai TTY:n avoimen yliopiston opintojen kautta. Opiskelijat lukevat itsensä ensin Materiaalitekniikan kandidaatiksi, josta he jatkavat maisterivaiheessa kuituja tekstiilitekniikan syventäviin opintoihin valmistuen diplomi-insinööreiksi. AMK-insinöörit voivat hakea suoraan TTY:n maisterivaiheeseen AMK-todistuksilla ilman pääsykokeita. TTY tarjoaa myös tohtorintutkintoon johtavia jatko-opintoja. TTY:n kuitumateriaalitekniikka tarjoaa yrityksille testauspalvelua, yhteistyönä toteutettavia diplomitöitä sekä tutkimuspalvelua. Testauspalvelu puh. 040 849 0912 Opetus puh. 040 849 0914 fibermaterials@tut.fi Tekstiili 5-6/2014 31 OSTA JA N PALVELUHAKEMISTO Tekstiili-, sisustus-, vaatetus-, nahka-, kenkä-, laukku-, huonekalu- ja pesuteollisuudelle • • • • • • • • • Tietokoneet ja ohjelmat Turvallisuus ja ergonomia Teollisuuslaitteet Testaus Ompeleva teollisuus Pesulateollisuus Tekstiiliteollisuus Alihankintaa, palveluita Ammatti- ja suojavaatetus • Julkaisut, järjestöt, yhdistykset Yritys- ja tuotemerkkihakemisto 32 Tekstiili 5-6/2014 Yhteystiedot TIETOKONEET JA OHJELMAT Ohjelmat Suunnitteluohjelmat Fashion Team LT Lectra Suomi Oy Kaavoitusohjelmat ja -järjestelmät Fashion Team LT Lectra Suomi Oy TEOLLISUUSLAITTEET Höyrykehittimet ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Pesuset Oy Rimtek Oy TESTAUS Standardit Standardisoimisyhdistys Tevasta ry Tarkastuskoneet ja -laitteet ACG Nyström Oy Tarkastuspalvelut SGS Inspection Services Oy Testauspalvelut Keski-Pohjanmaan amk, Centria / Tekstiililaboratorio SGS Inspection Services Oy Tampereen amk, Tekstiililaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Kuitumateriaalitekniikka Työterveyslaitos, Suojautuminen ja tuoteturvallisuus OMPELEVA TEOLLISUUS Kangas- ja trikootuotanto Leikkaamon koneet ja laitteet ACG Nyström Oy Kaarina Team Oy KS-Tarvike Oy Lectra Suomi Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Liimaprässit ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Nauhankatkojat KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Oy SM Fimac Ltd Ompelimon koneet ja laitteet ACG Nyström Oy Intermedius Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Apu- ja lisälaitteet ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Brodeerauskoneet ACG Nyström Oy Kaarina Team Oy Rimtek Oy Erikoiskoneet ACG Nyström Oy Kuumailmasaumaajat ACG Nyström Oy Intermedius Oy Rimtek Oy Neulat ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Pallistajat ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Teollisuusompelukoneet ACG Nyström Oy Kaarina Team Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Viimeistämön koneet ja laitteet KS-Tarvike Oy Höyrynuket ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Pesuset Oy Rimtek Oy Napinpäällystyskoneet ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Suomen Nauhatehdas Prässit ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Pesuset Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Rengastus- ja niittauskoneet ACG Nyström Oy Suomen Nauhatehdas Silityspöydät ja -laudat ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Pesuset Oy Rimtek Oy Silityskoneet ja -raudat ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Pesuset Oy Rimtek Oy Pakkaamo ja varasto Hinnoittelulaitteet KS-Tarvike Oy Pakkauskoneet ja -automaatit KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Saumauskoneet ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Levityskoneet, -laitteet ja apulaitteet ACG Nyström Oy Rimtek Oy Tekstiili 5-6/2014 33 Materiaalit Brodeerauslangat Rimtek Oy Fleece Intermedius Oy IP-produkter / SK-Trade Heijastinmateriaalit, -nauhat Ompelulangat Finnlanka Oy/Finnlabels Juho Puttonen Oy Suomen Nauhatehdas Puuvillakankaita Intermedius Oy Päällyskankaat Finn-Nauha Oy Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Ten Oy Foxa Oy - Forssa Textile Suomen Nauhatehdas Tekstiilipalvelu Oy Liima- ja tukikankaat ACG Nyström Oy Finn-Nauha Oy Inka Oy Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Ten Oy Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Merkit, etiketit Finnlanka Oy/ Finnlabels Finn-Nauha Oy Suomen Nauhatehdas Napit, soljet ACG Nyström Oy Juho Puttonen Oy Suomen Nauhatehdas Nepparit, sirkat, renkaat, hakaset Tarranauhat Tekonahat, -turkikset Juho Puttonen Oy Tekstiilipalvelu Oy Toppaukset, kuulavanut Suomen Nauhatehdas Trikoo Intermedius Oy ACG Nyström Oy Juho Puttonen Oy Suomen Nauhatehdas Neuletuote Koivunen/ Knitwear Finland Oy Orneule Oy Tekstiilipalvelu Oy Neulokset, trikookankaat Urheiluneuloksia Kaavapaperit Pyroll Kartongit Pyroll Paperit Pyroll Sakset KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Sovitusnuket KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Ompelu Kevama Oy Nahka- ja turkistuotanto Koneet ja laitteet ACG Nyström Oy Rimtek Oy Ompelimon koneet ja laitteet Rimtek Oy Kenkäteollisuus Koneet ja laitteet ACG Nyström Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Intermedius Oy Orneule Oy Neuletuote Koivunen/ Knitwear Finland Oy Tekstiilipalvelu Oy Ten Oy Intermedius Oy Neuloksia Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Tekstiilipalvelu Oy Tikki Team Oy Materiaalit Vuorikankaat Nahat Intermedius Oy Niitit Suomen Nauhatehdas Nyörit, nauhat, kuminauhat ACG Nyström Oy Finn-Nauha Oy Inka Oy Suomen Nauhatehdas Ten Oy 34 Tekstiili 5-6/2014 Vaatetus- ja asustekankaat Foxa Oy - Forssa Textile Tekstiilipalvelu Oy Vanut, vatiinit, lämpöeristeet Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Tekstiilipalvelu Oy Tikki Team Oy Tarvikkeet ACG Nyström Oy KS-Tarvike Oy Rimtek Oy Suomen Nauhatehdas Leikkaamon koneet ja laitteet Rimtek Oy Ompelimon koneet ja laitteet Rimtek Oy ACG Nyström Oy Juho Puttonen Oy Intermedius Oy Juho Puttonen Oy Tekoaineet Juho Puttonen Oy Tarvikkeet ACG Nyström Oy Juho Puttonen Oy Suomen Nauhatehdas Sisustus, huonekaluteollisuus Huonekalukankaat, verhoilumateraalit Tekstiilipalvelu Oy Koneet ja laitteet Rimtek Oy Laminaatit Intermedius Oy Tarvikkeet Suomen Nauhatehdas Tekstiilipalvelu Oy Energiantalteenottolaitteet Oy Ecolab Ab Käytetyt koneet PESULATEOLLISUUS Tahranpoistopöydät ja välineet Rimtek Oy Oy SM Fimac Ltd Vedenkierrätyslaitteet Oy Ecolab Ab Aineet Pesuaineet ja pesukemikaalit Oy Ecolab Ab Farmos Oy Teknistentekstiilienvalmistus Inka Oy Kevama Oy Meira Nova Oy Rimtek Oy Koneet ja laitteet Rimtek Oy Materiaalit Finn-Nauha Oy Intermedius Oy Meira Nova Oy, hotelli- ja sairaalatekstiilit Neuletuote Koivunen/ Knitwear Finland Oy Orneule Oy Ten Oy Palosuojatut materiaalit Foxa Oy - Forssa Textile Intermedius Oy Orneule Oy Ten Oy AMMATTI- JA SUOJAVAATETUS, TYÖTURVALLISUUS Ammattijalkineet Laitosjalkine Oy Turvajalkineet Laitosjalkine Oy Koneet ja välineet Annostelulaitteet Oy Ecolab Ab Farmos Oy Huolto, korjaus, varaosat TEKSTIILITEOLLISUUS Tekstiiliteollisuuden koneet ja laitteet Ari Ilmakunnas Oy Tekstiiliteollisuuden testausja mittalaitteet Ari Ilmakunnas Oy Tekstiiliteollisuuden värit ja apuaineet ACG Nyström Oy Ompelimohuolto Kima Oy Rimtek Oy Scantima Maskin Oy Ompelukoneiden huolto Varaosapalvelu Rimtek Oy Kaavoitus- ja piirtämötyöt Kaavoitus ja sarjonta A la Carte Uniforms 0Ü (Lectra) Fashion Team LT Tampereen Sarjontapalvelu Technical Garment Design OÜ Kaavoituspalvelut A la Carte Uniforms 0Ü (kaavojen tulostusleveys 180 cm) Fashion Team LT Tampereen Sarjontapalvelu Technical Garment Design OÜ Ompelimon palvelut Brodeeraus, brodeerausohjelmat Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Ari Ilmakunnas Oy Leikkaus, stanssaus, pätkintä Trikoo- ja neuletuotanto A la Carte Uniforms 0Ü Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy Tasokoneet ACG Nyström Oy Langat, neuleteollisuus Vip-Fil Oy Tikkikankaiden valmistus Tikki Team Oy ALIHANKINTAA, PALVELUITA Viimeistämöt, värjäämöt, painot Niittaus, sirkoitus Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy Kankaan rullaus Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy Ompelu A la Carte Uniforms 0Ü Kevama Oy Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy Technical Garment Design OÜ Malliompelu Painokoneet Oy SM Fimac Ltd A la Carte Uniforms 0Ü Technical Garment Design OÜ Raakakankaat ja -neulokset Tikkaus Intermedius Oy Suurkuvatulostimet Suomen Nauhatehdas/SNT-Group Oy Tikki Team Oy Rimtek Oy Tekstiili 5-6/2014 35 Tuotannon esivalmistelut Muut palvelut Materiaalitarvelaskenta Asiakasratkaisut/Suojainpalvelu A la Carte Uniforms 0Ü Tuotannon ohjeistus A la Carte Uniforms 0Ü Värjäys-, paino-, pesu- ja viimeistyspalvelut Laminonti, tekstiilien pinnoitus Intermedius Oy Suomen Nauhatehdas Painanta Scorpio Oy Paitatulostimet Sublimaatiotulostimet Rimtek Oy Muut tuotannon palvelut Tuotekehityspalvelut A la Carte Uniforms 0Ü, vaatteet ja työvaatteet Tampereen amk, Tekstiililaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Kuitumateriaalitekniikka Centria ammattikorkeakoulu, Tekstiililaboratorio Työterveyslaitos, Suojautuminen ja tuoteturvallisuus VTT Expert Services Oy, palotestaus, tuoteturvallisuus ja prosessihygienia Tutkimus Tampereen teknillinen yliopisto, Kuitumateriaalitekniikka Työterveyslaitos VTT Expert Services Oy, palotestaus, tuoteturvallisuus ja prosessihygienia Testaus Testauspalvelut Centria ammattikorkeakoulu Työterveyslaitos VTT Expert Services Oy, palotestaus, tuoteturvallisuus ja prosessihygienia 36 Tekstiili 5-6/2014 Työterveyslaitos Koulutus Keski-Pohjanmaan amk, Centria / Tekstiililaboratorio Tampereen amk, Tekstiililaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Kuitumateriaalitekniikka Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut VTT Expert Services Oy Liput ja viirit Scorpio Oy Mallikarttojen toteuttaminen Model Map Björkholm Oy Messuosastojen suunnittelu ja toteutus Messeforum Oy Sertifiointipalvelut SGS Inspection Services Oy, Venäjä ja IVY-maat Työterveyslaitos, Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Yritys- ja tuotemerkkihakemisto ACG Nyström Oy, puh. 0400 705 449 KS-tarvike Oy, puh.(03)435 6562 ACG Nyström Oy, puh. 0400 705 449 Länsi-Uudenmaan Koulutuskeskus puh.(019) 36 961 Fashion Team LT, puh. 040 7373 945 PYROLL puh. 030 624 2300 Suomen Nauhatehdas puh.(03) 2525511 Suomen Nauhatehdas puh.(03) 2525 511 TECHNICAL GARMENT DESIGN OÜ puh. (+372) 5306 6630 Scantima Maskin Oy, puh. (03)3140 7100 Foxa Oy - Forssa Textile Oy puh. 010 229 2120 Tikki Team Oy, puh.(06)356 9220 A la Carte Uniforms 0Ü Tel: (+372) 6300 030, (+372) 6300 032 Yhteystiedot A C F ACG Nyström OY Veneentekijäntie 12 00210 Helsinki Puh. 0400 705 449 Sähköp: martti.kostia@acgnystrom.fi www.acgnystrom.fi Centria ammattikorkeakoulu Tutkimus ja kehitys Tekstiililaboratorio Talonpojankatu 2, 67100 Kokkola Puh. (06) 825 0000, faksi (06) 825 3100 Sähköp: tekstiililaboratorio@centria.fi http:// tekstiililaboratorio.centria.fi FASHION TEAM LT Puijonkatu 13, 70100 Kuopio Puh. (040) 7373945 Gsm. (040) 7373045 Sähköp: info@fashionteamlt.fi www.fashionteamlt.fi A LA CARTE UNIFORMS 0Ü Töökoja 8 11313 Tallinn, Estonia Tel: (+372) 6300 030, (+372) 6300 032 E-mail: info@alacarteuniforms.ee www. alacarteuniforms.ee Languages: English, Finnish, Russian, Estonian E OY ECOLAB AB PL 80 (Piispanportti 10), 02200 Espoo Puh. 020 7561 400, faksi 020 7561 498 Sähköp: fi-tilaukset@ecolab.com www.fi.ecolab.eu FINNLANKA OY/ FINNLABELS Mäenpääntie 190, 62200 Kauhava Puh. 050 306 7216 / Matti Alestalo 050 306 7215 / Teemu Alestalo Sähköp: info@finnlanka.fi info@finnlabels.fi FINN-NAUHA OY Punojantie 2, 42800 Haapamäki Puh. (014)751 6100, Faksi (014)751 6121 Sähköp: info@finn-nauha.fi www.finn-nauha.fi Tekstiili 5-6/2014 37 FOXA OY - FORSSA TEXTILE Aleksinkatu 6, 30100 Forssa Puh. +358 10 229 2120 sähköp: info@foxa.fi www.foxa.fi I ARI ILMAKUNNAS OY Päivänkakkarantie 10, 02270 Espoo Puh. 0207 401 410, faksi 0207 401 419 Sähköp: info@ilmakunnas.com www.ilmakunnas.com INKA OY Inkantie 62, 34980 Killinkoski Puh. 010 2144 100 Sähköp: tilaus@inka.fi www.inka.fi INTERMEDIUS OY Vesimyllynkatu 6 PL 54, 33311 Tampere Puh. (0)207 710 540 Faksi 0207 710 549 Sähköp: myynti@intermedius.fi www.intermedius.fi J JUHO PUTTONEN OY Taivaltie 8, 01610 Vantaa Puh. (09) 563 3599, faksi (09)532 716 Sähköp: juho.puttonen@co.inet.fi materiaalit@juhoputtonen.fi K KEVAMA OY PL 185, 70101 Kuopio Puh. (017) 218 413, 044 791 8413 Faksi (017) 218 411 Sähköp: vaatetus.myynti@kevama.fi www.kevama.fi KS-TARVIKE OY Rajakatu 2, 30420 Forssa Puh. (03) 435 6562, faksi (03) 435 6569 Sähköp: info@@kstarvike.fi www.kstarvike.fi L LAITOSJALKINE OY 35320 Hirsilä puh. (03) 336 3111, faksi (03) 336 3300 Sähköp: info@laja.com www.laja.com 38 Tekstiili 5-6/2014 M S MEIRA NOVA OY Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86 611, faksi 010 76 86 685 Sähköp: marjatta.haapamaki@meiranova.fi www.meiranova.fi SCANTIMA MASKIN OY Hermiankatu 6-8 G, 33720 Tampere Puh. (03) 3140 7100, faksi (03) 3140 7102 Sähköp: info@scantimamaskin.fi www.scantimamaskin.fi MESSEFORUM OY Kauppatie 8 B, 04300 Tuusula Puh. 040 544 5598 Sähköp: info@messeforum.fi www.messeforum.fi www.messefrankfurt.fi www.nuernbergmesse.fi SCORPIO OY LIPPUTEHDAS - PAITAPAINO Urheilukentäntie 6, 36720 Aitoo Puh. 0207 569 080, faksi (03) 538 7292 Sähköp: info@printscorpio.fi tommi.helminen@printscorpio.fi www.lipputehdas.fi MODEL MAP BJÖRKHOLM OY Turuntie 261, 10420 Pohjankuru, Raasepori Puh. ja faksi 019 245 45 95 Sähköp: hanna.bjorkholm@modelmap.fi SGS INSPECTION SERVICES OY Särkiniementie 3, PL 128, 00210 Helsinki Puh. (09) 6963 701, faksi (09) 692 4673 Sähköp: sgs.inspection.textiles@sgs.com www.fi.sgs.com N NEULETUOTE KOIVUNEN OY / KNITWEAR FINLAND OY Aakkulantie 60, 36200 Kangasala Puh. (03) 379 0799, 040-552 9022 Faksi (03) 379 0262 Sähköp: neuletuote.koivunen@kolumbus.fi O OMPELIMOHUOLTO KIMA OY Linnoittajanpolku 1 C 11, 01280 Vantaa Puh. (09) 392 0948, 0400 198 751 Faksi (09) 392 0948 ORNEULE OY Neuletie 3, 35300 Orivesi Puh: 0207 589 900, faksi 0207 589 909 Sähköp: orneule@orneule.fi www.orneule.fi P PYROLL PL 13, Teollisuuskyläntie 2, 37501 Lempäälä Puh. 030 624 2300, faksi 030 624 2350 Sähköp: anne.hayrynen@pyroll.com R RIMTEK OY Lempäälänkuja 7, 33840 Tampere Puh. (03) 233 8100, faksi (03) 233 8150 Sähköp: petri.tanner@rimtek.fi www.rimtek.fi SUOMEN NAUHATEHDAS/ SNT-GROUP OY Suonsivunkatu 14, 33420 Tampere Puh. (03) 252 5511, faksi (03) 252 5555 Sähköp: palvelu@snt-group.fi www.suomennauhatehdas.fi www.snt-group.fi www.poppanavakka.fi www.safeplast.fi www.tuplex.fi www.urvikko.fi T TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekstiililaboratorio Kuntokatu 3, 33520 Tampere Puh. 040 828 9632, 050 376 7933 henna.vuorisalo@tamk.fi www.tamk.fi TAMPEREEN SARJONTAPALVELU OY Sumeliuksenkatu 18 B, 33100 Tampere Puh. (03) 214 9200 Sähköp: seija.kukkola@sarjontapalvelu.inet.fi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kuitumateriaalitekniikka PL 589, 33101 Tampere Testauspalvelu puh. 040 849 0912 Opetus puh. 040 849 0914 Faksi (03) 3115 2330 Sähköp: arja.puolakka@tut.fi www.tut.fi/kmt TECHNICAL GARMENT DESIGN OÜ Telliskivi 60a, Tallinn, ESTONIA Mobile: (+372) 5306 6630 Email: info@tegade.com www.tegade.com Languages: Estonian, English TEKSTIILIPALVELU OY Vilpolantie 1, 37800 Akaa Puh. 020 7739 580, faksi 020 7739589 Sähköp: myynti@tekstiilipalvelu.com info@tekstiilipalvelu.com www.tekstiilipalvelu.com TEN OY Hepolamminkatu 11, 33720 Tampere Puh. (03) 234 9300, faksi (03) 234 9330 Sähköp: ten@ten.fi www.ten.fi Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry c/o FINATEX Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puh. +358 10 8301 408 Mob. +358 50 3699 304 Sähköp: auli.pylsy@finatex.fi www.finatex.fi TYÖTERVEYSLAITOS / TUTKIMUS Teknologioiden turvallisuus ja suojautuminen Topeliuksenkatu 41 aA, 00250 Helsinki Puh. 030 4741, faksi 030 474 2115 kirsi.jussila@ttl.fi www.ttl.fi TIKKI TEAM OY Liisanlehdontie 2, 65380 Vaasa Puh. (06) 356 9220, faksi (06) 356 9221 Sähköp: markus.paavola@tikkiteam.com www.tikkiteam.com V TYÖTERVEYSLAITOS Asiakasratkaisut/suojainpalvelut Topeliuksenkatu 41aA, 00250 Helsinki Puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 helena.makinen@ttl.fi testaus: sanna.karkkula@ttl.fi sertifiointi: erja.tammela@ttl.fi www.ttl.fi VTT Expert Services Oy Kivimiehentie 4, PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7042 Palotestaus: tiia.ryynanen@vtt.fi Tuoteturvallisuus ja prosessihygienia: marja.tuominen@vtt.fi Teva-tekniikan, talouden ja tapahtumien ERIKOISLEHTI ammattilaisille? Tietenkin Tekstiililehti! Liittymällä alasi yhdistykseen, Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry:hyn, pääset lukemaan kiinnostavaa asiaa omasta jäsenlehdestäsi. Yhteydenotot myös: TEKSTIILILEHTI Paavo Cajanderin katu 7 A 8, 13200 Hämeenlinna tekstiililehti(at)tekstiililehti.fi PALVELUKORTTI Lähettäkää minulle STTL ry:n jäsenanomuslomake Ilmoitan osoitteenmuutoksen ja/tai lisätietoja Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi / Yritys Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Aiempi osoite Postinumero ja -toimipaikka TEKSTIILILEHTI Tunnus 5008900 0003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Puhelin Tekstiili 5-6/2014 39 Verkostoista vauhtia liiketoimintaan Miten tekstiilialan yritykset voivat hyötyä julkisista tutkimushankkeista ja rahoitusohjelmista? 27.1.2015 klo 9‐17, Tampere Tule kuulemaan esimerkkejä tekstiilialan yritysten menestystarinoista ja uusista tuotteista. Esiintyjinä menestyneitä ja innovatiivisia suomalaisia alan yrityksiä sekä yhteistyöhankkeita esitteleviä tutkimuslaitosten edustajia. Järjestäjinä toimivat Suomen tekstiiliteknillinen liitto (STTL) ry, VTT, EU‐rahoitteinen toiminnallisten tekstiilien koordinaatiohanke 2BFunTex ja Tekstiili‐ ja vaatetusteollisuus Finatex ry. Varaa aika jo nyt kalenteriisi. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Lisätietoja: Pirjo Heikkilä, pirjo.heikkila@vtt.fi Tilaisuus on maksuton. 40 Tekstiili 5-6/2014
© Copyright 2024