1. No category

DevOps Suomessa
TUTKIMUSRAPORTTI
5.5.2014
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin
erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
1
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
Yhteenveto, DevOps-menetelmä
ohjelmistokehittämisessä
Ohjelmistoyritys Eficode Oy:n tutkimuksessa selvitettiin Suomessa toimivien yritysten
IT-päättäjien kokemuksia heidän käyttämistään ohjelmistokehitysmenetelmistä sekä tutkittiin
näkemyksiä ja kiinnostusta uuteen, kolmannen sukupolven ohjelmistokehitysmenetelmään,
DevOpsiin. Tulokset osoittavat, että kiinnostusta DevOpsia kohtaan löytyy, mutta haasteena
on vielä menetelmän heikko tunnettuus.
DEVOPSIA EI TUNNETA
Minulle ei ihan auennut miten se toimii, mutta ajatuksena on hyvä, että toimittaja tarjoaa
helpon ratkaisun, joka on myös kustannustehokas.
Johtaja, media-ala
Koska olemme jo siirtyneet osin Agilesta DevOpsiin, vaikken tiennyt DevOpsista mitään.
Tuotantojohtaja, IT-ala
TARVETTA JA KIINNOSTUSTA ON
Jotain uutta pitää löytää, nyt käytössä olevat mallit eivät ole tätä päivää.
Projektijohtaja, vakuutusala
DevOps vastaisi nykymallin ongelmiin.
IT-johtaja, kuljetusala
Virtualisointi jo käytössä, käytön laajentaminen onnistuneesti kiinnostaa.
Kehitysjohtaja, teollisuus
DEVOPSIA KÄYTTÄVIEN KOKEMUKSET HYVIÄ
Perinteinen hosting-ympäristö hidastaa asioita, läpimeno pienessä muutoksessa helposti
viikko. DevOpsissa meillä on vastaavan asian läpimeno 5 minuuttia.
Suunnittelujohtaja, tietoturva-ala
Osoittautunut parhaaksi malliksi omassa ympäristössämme.
Sovellusarkkitehti, teleoperaattori
Vähentää tuotantoonsiirrossa löytyvien ongelmien shokkivaikutusta.
Kehitysjohtaja, energia-ala
DEVOPS HERÄTTÄÄ KYSYMYKSIÄ
Laadun kontrolloinnin automatisointi ei ole kaikilta osin mahdollista. Miten yhdistää
manuaalinen testaaminen DevOps-prosessiin? Devops sopii johonkin, ei kaikkeen.
Kehitysjohtaja, media-ala
Ohjelmistokehityskumppanin pitää olla luotettava. Miten varmistaa se?
IT-johtaja, teollisuus
2
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
AGILE EDELLEEN KÄYTETYIN, VESIPUTOUS
-MENETELMÄSTÄ LUOVUTAAN
Agile, (ketterä), on ylivoimaisesti käytetyin ohjelmistokehitysmenetelmä tällä hetkellä.
Yli kaksi kolmasosaa vastaajaorganisaatioista ilmoitti käyttävänsä kyseistä menetelmää
tällä hetkellä. Waterfall-menetelmää, (vesiputous), käytti 39 % vastaajaorganisaatioista.
Toisaalta 28 % vastaajista ilmoitti aikaisemmin käyttäneensä kyseistä menetelmää, mutta
luopuneensa sen käytöstä. Vain harva organisaatio (7 %) käyttää DevOpsia tällä hetkellä,
mutta 8 % suunnittelee menetelmän käyttöönottoa.
KYSYMYS: Minkälainen suhde sinulla on seuraaviin ohjelmistokehitysmenetelmiin?
k1
Agile (ketterä)
Waterfall (vesiputous)
1 9
2
DevOps (virtuaalinen)
11
13
2 5
18
7
0%
68
28
1
38
25%
39
37
50%
8
75%
7
100%
vastaajista
En osaa sanoa
Olemme käyttäneet, mutta luovuimme käytöstä
En tunne lainkaan
Suunnittelemme käyttöönottoa
Tunnen vain nimeltä
Käytämme tällä hetkellä
3
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
HITAUS JA AIKATAULUISSA PYSYMINEN
NYKY­MENETELMIEN ONGELMIA
Nykyisten ohjelmistokehitysmenetelmien, käytännössä siis Agilen tai Waterfallin, vahvuuksina
pidettiin ammattitaitoa sekä hyviä työkaluja, helppokäyttöisyyttä sekä Agilessa ketteryyttä.
Heikkouksina taas nähtiin hitaus ja joustamattomuus sekä aikataululliset seikat, kuten
aikatauluissa pysyminen tai niiden ennustettavuus.
AVOIN KYSYMYS: Mitkä ovat yrityksenne pääasiallisen ohjelmistokehitysmenetelmän
kolme keskeisintä heikkoutta / miten sitä tulisi kehittää? (n=82)
Muu
k2
14%
EOS / ei omaa tuotantoa
5%
Asiakaslähtöisyys
2%
Testauksen automatisointi
4%
Dokumentointi
5%
Laatu (vaatimukset, lopputulos)
5%
Hallinnointi, johtaminen
valvonta, priorisointi
6%
Monimutkaisuus /
integroimisen vaikeus
6%
Osaamisen taso,
roolien epäselvyys
8%
Resurssit (taloudelliset
henkilöstö, työkalut)
10%
Aikataulut / ennustettavuus /
suunnitelmallisuus
16%
Hitaus / joustamattomuus
16%
0%
5%
10%
15%
20%
vastaajista
4
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
DEVOPSIA PIDETÄÄN KIINNOSTAVANA, VAIKKA
SE TUNNETAAN VIELÄ HUONOSTI
Vaikka vasta 7 % vastaajaorganisaatioista käyttää DevOps-menetelmää, peräti 66 % piti
DevOpsia kiinnostavana vaihtoehtona organisaation näkökulmasta.
DevOpsista kiinnostuneiden osuus on korkea, sillä ainoastaan 15% päättäjistä oli tietoisia
sen ominaisuuksista (suunnittelevat käyttöönottoa tai käyttävät). Peräti yhteensä 75%
päättäjistä ei tuntenut lainkaan tai tiesi DevOpsin korkeintaan vain nimeltä (ks. Kuvaaja k1).
KYSYMYS: Miten kiinnostava pidät DevOpsia edustamasi yrityksen näkökulmasta?
k3
49%
50%
38%
25%
17%
17%
12%
13%
5%
0%
Erittäin
Kiinnostavana
kiinnostavana
Ei kovin
Ei lainkaan
En osaa sanoa
kiinnostavana kiinnostavana
5
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
DEVOPSIN TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET NOPEUS
JA VIRHEIDEN VÄHENEMINEN
Ohjelmistokehityksen nopeutumista sekä automaatiotestauksesta johtuvaa virheiden
vähenemistä pidettiin DevOpsin tärkeimpinä ominaisuuksina.
KYSYMYS: Arvioi miten tärkeänä pidät seuraavia DevOpsin ominaisuuksia edustamasi
organisaation kannalta.
Työmäärän väheneminen
(organisaation IT-henkilöstöltä)
13
Kustannusten väheneminen
(organisaation IT-henkilöstöltä)
6
15
Ohjelmistoprojektin kehittymisen
parantunut seuranta
13
Automaatiotestauksesta johtuva
virheiden väheneminen
16
Ohjelmistokehityksen
nopeutuminen (ns. time to market)
13
0%
16
5
38
18
4
34
18
1 4
11
9
12
25%
26
36
26
32
37
35
50%
k4
25
37
75%
100%
vastaajista
En osaa sanoa
3 Jonkin verran merkitystä
1 Täysin merkityksetön
4 Paljon merkitystä
2 Hieman merkitystä
5 Erittäin tärkeä
Tulos (”ohjelmistokehityksen nopeutuminen tärkein ominaisuus”) voidaan nähdä
kiinnostavana DevOpsin kannalta, sillä hitaus koetaan nykymenetelmien suurimmaksi
ongelmaksi (ks. kuvaaja k2).
6
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
DEVOPS SOPII HYVIN JATKUVIIN
KEHITYSHANKKEISIIN SEKÄ TUOTEKEHITYKSEEN
Peräti 61 % vastaajista näkee DevOpsin soveltuvan jatkuviin kehityshankkeisiin ja
56 % vastaajista pitää DevOpsia sopivana tuotekehityshankkeisiin. Lisäksi 39 % ilmoitti
menetelmän sopivan pitkän aikavälin tuotekehitysprojekteihin.
KYSYMYS: Minkälaisiin hankkeisiin/projekteihin näet DevOpsin soveltuvan?
Jokin muu, mikä?
k5
3%
Ei mihinkään yllä mainituista
9%
Legacy-järjestelmien
kehitykseen
23%
Monitoimittajaympäristöihin
33%
Sisäisiin kehityshankkeisiin
33%
Pitkän aikavälin
tuotekehitysprojekteihin
39%
Tuotekehityshankkeisiin
56%
Jatkuviin kehityshankkeisiin
61%
0%
18%
35%
53%
70%
vastaajista
7
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
VAIKKA SUOMEN TALOUS YSKII, KASVAVAT
OHJELMISTOTUOTANTOPANOSTUKSET EDELLEEN
Reilu kolmannes (37 %) päättäjistä ilmoitti edustamansa organisaation lisäävän panostusta
ohjelmistotuotantopalveluihin seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi peräti puolet
vastaajista arvioi suomalaisten yritysten lisäävän panostustaan ohjelmistotuotantopalveluihin
samalla aikajänteellä.
KYSYMYS: Miten edustamasi yrityksen panostus ohjelmistotuotantopalveluihin muuttuu
seuraavan kolmen vuoden aikana?
k6
6%
7%
31%
5%
11%
Emme aio panostaa ohjelmistopalveluihin
Panostusta vähennetään merkittävästi
Panostusta vähennetään jonkin verran
Panostusten nykyinen taso säilyy
40%
Panostusta lisätään jonkin verran
vastaajista
Panostusta lisätään merkittävästi
KYSYMYS: Miten, arviosi mukaan, suomalaisten yritysten panostus ohjelmistotuotantopalveluihin muuttuu seuraavan kolmen vuoden aikana?
k7
2%
4%
15%
46%
Panostusta vähennetään merkittävästi
33%
Panostusta vähennetään jonkin verran
Panostusten nykyinen taso säilyy
Panostusta lisätään jonkin verran
vastaajista
Panostusta lisätään merkittävästi
8
Tutkimuksen toteutti Eficode Oy:n toimeksiannosta markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy.
OHJELMISTOTOIMITTAJAN VALINTAA OHJAAVAT
KOKEMUS JA AIKATAULUISSA PYSYMINEN
Peräti kaksi kolmasosaa vastaajista piti henkilöstön vahvaa osaamista ja kokemusta
tärkeänä valintaan vaikuttavana tekijänä, kun organisaation valitaan ohjelmistotoimittajaa.
Toinen keskeinen tekijä oli projektien toteuttaminen aikataulussa, minkä 59 % vastaajista
koki tärkeäksi.
Lisäksi tärkeiksi tekijöiksi arvioitiin palveluasenne, hinnoittelun läpinäkyvyys, kokemus
samankaltaisista projekteista ja toimialaymmärrys. Yrityksen tunnettuutta (6 %),
strategista konsultointia (4 %) tai tuttua yhteyshenkilöä (12 %) ei pidetty tärkeinä tekijöinä
ohjelmistotuotantoyrityksen valinnassa.
TUTKIMUKSEN TAUSTAA
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten IT-päättäjien näkemyksiä ja kokemuksia
nykyisistä ohjelmistokehitysmenetelmistä sekä uuden menetelmän, DevOpsin, tunnettuutta
ja kiinnostusta maassamme.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2014. Tutkimukseen vastasi
yhteensä 177 Suomessa toimivan organisaation IT-päättäjää. Vastaajat poimittiin JM Tieto
Oy:n tietokannasta ja Eficode Oy:n markkinointirekisteristä. Tutkimukseen vastanneet
edustivat vahvasti suuryrityksiä (64 %:lla henkilöstömäärä yli 200 henkilöä).
LISÄTIETOJA:
Risto Virkkala, toimitusjohtaja, Eficode Oy, 040 501 8434, risto.virkkala@eficode.com
Teemu Rennola, toimitusjohtaja, Value Clinic Oy, 050 564 1984, teemu.rennola@valueclinic.fi
9
Mikä DevOps?
DEVOPS (VIRTUAALINEN) ON 3. SUKUPOLVEN OHJELMISTOKEHITYSMENETELMÄ,
AGILEN (KETTERÄ) SEURAAJA.
DevOps on menetelmä, joka koostuu työskentelymalleista, -tavoista ja työkaluista.
Se perustuu automaation ja virtualisoinnin hyödyntämiseen sekä uudenlaisiin
työmenetelmiin.
DevOpsin on todettu nopeuttavan ohjelmistojen kehittämistä, vähentävän virheitä
sekä työstä ja infrastruktuurin hallinnasta johtuvia kustannuksia.
DevOps on vielä suhteellisen uusi menetelmä, mutta alalla sen uskotaan yleistyvän
hyvin nopeasti. Suomessa sitä on alettu käyttämään merkittävässä määrin vuodesta
2010 alkaen.
Lisätietoa DevOpsista ja Eficodesta osoitteesta http://eficode.fi/palvelut/devops/
10