Tuusulanjärvellä tapahtuu - Tuusulanjärven Purjehtijat ry
Tuusulanjärvellä tapahtuu 2011 Tuusulanjärven Purjehtijat 1971–2011 TP täyttää 40 vuotta TUUSULANJÄRVEN PURJEHTIJAT RY Seuran hallitus 2010 Tuusulanjärven Purjehtijat ry c/o Mikko Malmivaara Poukantie 21 a 04410 JÄRVENPÄÄ Sähköposti: info@tpsail.net www.tpsail.net Esko Aalto puheenjohtaja 040 867 4085 esko.aalto@iki.fi Pankkiyhteys Nordea Tuusula-Hyrylä 136630-6102776 IBAN: FI6913663006102776 BIC/SXIFT: NDEAFIHH Seuran tukikohta Purjeranta Vanhankylänniemi, Järvenpää Liittymismaksut: perhejäsen seniorijäsen juniorijäsen Jäsenmaksut: perhejäsen seniorijäsen juniorijäsen 50,00 eur 30,00 eur 25,00 eur 120,00 eur 60,00 eur 30,00 eur Venepaikkamaksut: Kesä 30,00 eur/ veneen miehistön jäsen, koskee myös junioreiden veneitä Talvi 30,00 eur/ miehistön jäsen Jäsen on juniori siihen vuoteen asti kun hän täyttää 18 v. Perhejäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia henkilöitä ja myös alle 26 vuotiasta opiskelevaa perheen jäsentä, vaikka hän opiskelunsa vuoksi asuisi muuallakin. Jäsenhakemuslomakkeen voi noutaa tiistai-iltaisin purjehduskaudella Purjerannasta tai kauden ulkopuolella seuran sihteeriltä. Jäsenhakemuslomake on tämän julkaisun lopussa. Täytetty lomake jätetään seuran hallitukselle. Yhdistys on perustettu vuonna 1971 ja se on Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen. Kansikuva: Mikko Rantala Laser Radial lyhytrata LM 2010 2 Mikko Malmivaara sihteeri 040 584 6310 info@tpsail.net Tarja Hartman tiedotus 040 450 2700 tarja.hartman@elisanet.fi Lasse Lammi varapuheenjohtaja satamamestari 044 327 5194 lasse.lammi@pp1.inet.fi Erik Hartman kilpailupäällikkö 050 625 85 erik.hartman@elisanet.fi Marja Lähteinen hyvinvointitoimikunta 040 512 5255 marja.lahteinen@kolumbus.fi Mikko Rantala kilpapurjehdus 040 525 5270 rantala.mikko@pp.inet.fi Nina Willman talouspäällikkö 050 554 9104 marjanina.willman@gmail.com Yrjö Kuitunen kalustomestari 050 567 8200 yrjo.kuitunen@saunalahti.fi Sakari Pesola varapuheenjohtaja junioripäällikkö 040 505 4411 sakari.pesola@kalamiehenranta.fi Henna Still kerhomestari 274 3040 henna.still@elisanet.fi TP:n jäsenten pätevyydet 2011 Voimassaolo päättyy Kansallinen kilpailupäällikkö Matilainen Veijo 12/2011 Meisalo Leena 12/2014 Meisalo Veijo 12/2014 Pesola Sakari 12/2014 Hartman Erik 12/2014 Kansallinen tuomari Meisalo, Leena Meisalo, Veijo 12/2011 12/2011 Kilpailunjärjestäjä Innala, Matti Rantala, Mikko Still, Martin 12/2013 12/2013 12/2013 Aluetuomari Hartman, Erik 12/2013 Katsastajalupa Munukka, Tomi Pötry, Eppu Siira, Juha 12/2014 12/2014 12/2014 Muutokset voi tarkistaa kilpailupäälliköltä. TP:n jäsenten luottamustoimet Suomen Purjehdus ja Veneily ry Lapsi ja nuoriso -toimikunnan jäsen Suomen Optimistijollaliitto ry Martin Still, puheenjohtaja Suomen E-jollaliitto ry Sari Aalto, hallituksen jäsen Suomen Lightningliitto ry Riitta Kangas, hallituksen jäsen Matti Leppänen, hallituksen jäsen Suomen Windmill-Purjehtijat ry Lauri Lipasti, puheenjohtaja Matti Innala, hallituksen jäsen Rosemarie Hartman, hallituksen jäsen Suomen Tornado Liitto ry Matti Kostiainen, puheenjohtaja Kommodorin palsta J älleen on hieno vuosi takanapäin, paljon on saatu aikaan ja menestystä niitetty. Seuramme olohuone, paviljonki, on nyt uudessa kuosissa. Pari vuotta jatkunut remontti, ja epätietoisuus rakennuksen kunnosta on vaihtunut mukaviin käytännöllisiin uusiin tiloihin. Paviljongin kuisti ja kahviopuoli on nyt yhdistetty ja uuteen väljempään tilaan mahtuu noin 50 henkeä. Seuraavana on vuorossa huoltorakennuksen kunnostus ja paviljongin viimeistely. Purjehtijamme niittivät taas mainetta ja kunniaa, kaksi suomenmestaruutta ja SM hopea, sekä optareitten joukkue SM hopea. Järvellämme järjestettiin myös ennätysmäärä kilpailuja, suurin niistä oli ehdottomasti optimistijollien rankingkilpailut, joka keräsi huimat 91 purjehtijaa lähtölinjalle. Samalla saimme nautiskella ensimmäisestä reaaliaikaisesta tulospalvelusta. Kun ensimmäinen lähtö oli ajettu ja toinen lähtö vitosen paukulla, oli ensimmäisen lähdön tulokset nähtävillä jo nettisivuillamme. Kun vanhemmat seurasivat nuorten edesottamuksia radalla kuului kommentti, että ei näin reaaliaikaista tulospalvelua ole koskaan ennen nähty. Kisat saivat myös muilta osin kovasti kehuja. Rannan kehittäminen ei ole pysähtynyt vain rakennuksiin. Koko rannan venekaluston sijoittamista on mietitty, kun meillä on paljon uusia Windmillejä ja Lightningejä rannassa. Tällä hetkellä meillä on Suomen suurin Lightning ja Windmill laivue. Myös E-jollia on kansallisesti huomattava määrä. Lasipalatsin viereen on kaavailtu Lightningien viistoparkkia, ja rantaa on muutenkin suunniteltu uusiksi. Viime kesän optikurssilaiset ovat tänä kesänä varmaan miettimässä venekaluston hankkimista ja tulemme näkemään varmasti myös sillä puolella uusia veneitä. Vuonna 2012 olemme saamassa myös kansainväliset kisat muutaman vuoden tauon jälkeen. Saimme järjestettäväksemme Lightningien nuorten MM kisat. Seurana olemme aloittaneet nuorten koulutuksen tähän tulevaan koitokseen, ja toivottavasti näemme useita venekuntia kisaamassa kansainvälisistä palkinnoista. Viime kesänä aloitimme moottoriveneen hallintakoulutuksen. Nuoret saivat opastusta moottoriveneen hallintaan ohjaamistyössä, ja turvallisuuskoulutusta. Samalla lanseerattiin myös seuramme moottoriveneen ajokortti. Tänä kesänä on tarkoitus jatkaa myös tällä rintamalla ja kouluttaa turvavenekippareita, jotta voisimme taata turvaveneiden oikean toiminnan vaikeammissakin sääolosuhteissa. Olemme keskustelleet myös naapurissa ma- jaansa pitävien Järvenpään kalastajien kanssa, jos heillä olisi kiinnostusta avustaa isoimmissa kilpailuissa. Heillä on sopivaa venekalustoa ja taitoa hallita moottoriveneitä hankalissakin olosuhteissa. Alkukesästä 2010 aloitimme Match Race kisaamisen. Alulle panevana voimana oli nuorten Match Race kilpailut Helsingissä. Talvella 2010 seurastamme osallistui 5 aikuista ja yksi juniori Match Race erotuomarikurssille. Tänä talvena jatketaan kouluttautumista ja ensi kesänä kisaamista. Match Race soveltuu yhtä hyvin junioreille kuin vanhemmillekin. Omaa venettä ei tarvitse ja alkuun pääsee helposti osallistumalla gastina kisoihin. Match race koulii nopeasti vene venettä vastaan taktiikassa ja opettaa purjehduksen oleellisimmat säännöt. Gastina oppii nopeasti veneessä liikkumisen ja manööverit, ja yhtäkkiä huomaa olevansa rannassa joka maanantai odottamassa ensimmäistä starttia. Tänä vuonna seuramme täyttää 40 vuotta, ja se tulee näkymään läpi koko kesän. Aloitamme juhlaregatalla 7-8 toukokuuta, ja sitä edeltää 40-vuotisjuhlat vastapäisellä rannalla sijaitsevalla taistelukoululla. Tervetuloa rantaan ja hyvää alkanutta juhlavuotta kaikille. Esko Aalto Kommodori 3 Tuomarialuksella tarvittiin yläkannelle lähdön aikana kolmen hengen miehistö, yksi äänimerkin antaja, yksi lipunheiluttaja sekä yksi katsomaan linjan yli purjehtineita. Kuvassa Martin Still, Sari Aalto ja Sakari Pesola. Tuusulanjärven Purjehtijat ry Kuvat Esko Aalto Toimintakertomus vuodelta 2010 Yleistä Kaudella 2010 tapahtui monia hienoja asioita. Kaksi suomen mestaruutta, paviljonkia ja rantaa saatiin parempaan kuntoon ja kymmenen vuoden tauon jälkeen meillä oli taas optimistiluokan ranking kilpailut. Kaikista näistä voi lukea tarkemmin seuraavasta toimintakertomuksesta. Junioritoiminta Junioritoiminnan painopisteluokkina olivat Optimistijolla, E-jolla ja Lightning. Myös Windmill purjehduksen parissa nähtiin ilahduttavasti nuoria. Tiistaikilpailuiden lisäksi järjestettiin alkukaudesta Match Race purjehdusta Lightningeilla yhdessä aikuispurjehtijoiden kanssa. Ohjelmassa oli optimistipurjehtijoiden rankingryhmälle valmennusta kaksi kertaa viikossa lähinnä Pyry Itkosen vetämänä. Lisäksi vanhemmat osallistuvat aktiivisesti valmentamiseen. E-jollatiimi harjoitteli Matti Jaskarin johdolla viikoittain. Lightning junioreiden koulutus 4 tapahtui tiistaikisojen ja rankingkisojen aikana. Pajulahden perinteinen kevätleiri pidettiin maaliskuussa, osanottajia oli parikymmentä. Lasten purjehduskurssi alkoi heti koulujen päätyttyä ja jatkui torstaisin juhannukseen saakka. Kurssilaisia oli yli kaksikymmentä, ja tavoitteena ollut mahdollisimman monen kurssilaisen jatkaminen seuratoiminnassa ja osallistuminen kesän harjoituksiin ja tiistaikisoihin toteutui loistavasti. Loppukaudesta oli mukana vielä toistakymmentä kurssilaista. Lasten purjehduskurssista vastasi Sari Aalto. Talvikaudella pelattiin sählyä torstaisin jonka yhteydessä kehitettiin lihaskuntoa ja tehtiin lajimuotoista harjoittelua. Torstaiharjoitukset veti pääsääntöisesti Esko Aalto. Vanhemmille junioreille oli maanantaisin uintia ja lauantaisin lenkki ja sulkapallo. Nämä harjoitukset veti Sari Aalto. Kevät kaudella aloiteltiin sunnuntain salivuoro erilaisten pelien muodossa ja se vakiinnutettiin ohjelmistoon syyskaudella. Optareissa seuralle tuli menestystä. Suomen mestaruuden voitti Tom Wendt Risto Pesolan oltua viides. Kadettisarjassa Saara Kuisma oli neljäs. Kaikkiaan TP:läisiä osallistui SM-kisoihin 10. Tom oli myös Rankingsarjan kakkonen Riston oltua kahdeksas. Rankingsarjaan osallistui kaikkiaan yhdeksän TP:n purjehtijaa. Joukkuepurjehduksessa TP otti upeasti hopeaa joukkueella johon kuului Tomin ja Riston lisäksi: Matti Aalto, Aleksi Oikkonen ja Akseli Keskinen. Optareissa TP:ltä pääsi MM-kisoihin kaksi purjehtijaa ja PM:hin neljä. Kilparyhmä osallistui aktiivisesti kotimaan ja ulkomaan leireille ja muihin kilpailuihin. Kadettisarjan kisoihin osallistui viisi purjehtijaa. E-jollien SM:hin osallistui kahdeksan TP:n junioripurjehtijaa joista Antti Jaskari oli 10. Rankingsarjaa kiersi 10 purjehtijaa jossa Antti oli niin ikään 10. Nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun osallistui kaksi purjehtijaa. Lightning SM:ssä viidenneksi gastasi Aleksi Lappalainen, kuudenneksi Rosemarie Hartman ja Pyry Aalto, Kahdeksanneksi kipparoi Eeli Suutari-Jääskö gas- tinaan Laura Suolahti ja yhdeksänneksi gastasi Linda Suolahti. TP:n junioreita oli mukana kaikkiaan seitsämän. Rankinsarjassa Eeli oli kahdeksas ja siihen osallistui kolme TP:n juniorikipparia. Windmillien LM:n voittajavenekunnassa gastasi Antti Jaskari, kakkosessa Lauri Iivarinen ja kolmosessa Kaapo Lipasti. Myös monissa muissa kilpailuissa oli mukana TP:n junioreita runsaslukuisesti. Kilpailutoimikunta Kilpailukausi oli selvästi totuttua aktiivisempi. Tiistaikilpailusarja oli tavanomaista pidempi kaksine jo huhtikuisine kilpailuineen päättyen 17. lokakuuta purjehdittuun viimeiseen sunnuntaikilpailuun, jonka jälkeen talvi pian peittikin Purjerannan lumeen. Seuramme järjesti myös kuudet avoimet kilpailut ja aloitti Lightningeilla purjehdittavan Match Race –sarjan. Purjehduskaudella järjestimme kuudet avoimet kilpailut. Tiistaikilpailuihin osallistui yhdeksänkymmentäviisi purjehtijaa. Kesän Mestari oli Mikko Rantala, jolle kilpailuaktiivisuus ja hyvät purjehdukset toivat sarjan voiton. Toiseksi sijoittui Rosemarie Hartman. Veneluokkakohtaisen Kesän Paras – sarjan voittajat olivat Simo Sildén (470), Jukka Jaskari (Contender), Antti Jaskari (Europeclass), Mikko Rantala (Laser Std), Risto Pesola (Laser 4.7), Rauli Willman (Laser Radial), Yrjö Kuitunen (Lightning), Akseli Keskinen (Optimistijolla) ja Rosemarie Hartman (Windmill). Uuden Match Race –sarjan voitti Eeli Suutari-Jääskö. Otteluissa oli mukana kahdeksan kipparia venekuntineen. Seuramme kaksipäiväiseen iltaisin purjehdittuun mestaruuskilpailuun osallistui neljäkymmentäkolme purjehtijaa. Seniorien optimistijollamestaruuskilpailun järjestäneet nuoret ovat julistaneet kansallisen turvallisuuden vuoksi kilpailun tulokset ja osallistujat salaisiksi. Luotettavina pidettävien tietojen mukaan kilpailu kuitenkin purjehdittiin. Kauden avaavaa On the Rocksia vaivasivat nuorimpien purjehtijoiden ehkä liian huonona pitämä sää sekä seuran kilpailunjärjestelyissä käytetyn venekaluston ongelmat. Kilpailussa ei aikaisemmista vuosista poiketen purjehtinut ainuttakaan Optimistijollaa, minkä vuoksi kilpailun osanottajamäärä laski huomattavasti. Kilpailu oli int505- ja Windmillluokan rankingsarjan osakilpailu. 31.7.-1.8.2010 purjehdittua perinteistä Lightning-Windmill LM –regattaa uudistettiin varovaisesti. Kilpailun ensimmäisenä päivänä kisasivat Lightningit lyhyen radan luokkamestaruudesta ja nuorten luokkamestaruudesta. Toisenena päivänä Lightningit purjehtivat joukkuepurjehduksen luokkamestaruudesta. Ylimääräisenä numerona miteltiin Lightningien ”Big Challenge” yksinpurjehdusmestaruudesta. Windmillien LM-regatta oli kaksipäiväinen. Siihen osallistui ilahduttavasti seitsemän venettä. Kilpailu oli luokan rankingsarjan osakilpailu. Laser Radial-luokan lyhyen radan luokkamestaruudesta purjehdittiin 14.15.8.2010. Kilpailu oli uusi ja se korvasi vastaavan Laser Standard –kilpailun, jonka osanottajat olivat vähitellen vähentyneet. Purjehtijoita uudessa kisassa olikin runsaammin vaikka emme yltäneetkään tavoitteeksi asettamaamme kahteenkymmeneen veneeseen. Purjehduskauden ehdoton kohokohta oli Optimistijollien rankingsarjan 11.12.9.2010 purjehdittu osakilpailu, johon osallistui yhdeksänkymmentäyksi venettä. Kilpailun järjestelyjä pidettiin yleisesti onnistuneina. Erityismaininnan ansaitsee Optirankingin aikana tulokset ja päivän kuvat olivat rantaantulossa pyörimässä paviljonkimme seinällä, kuvassa paparazit Pyry Aalto ja Mikko Rantala. 5 kilpailussa ensi kertaa toteuttamamme lähes reaaliaikainen tulospalvelu. Perinteikäs Tuusulanjärven Syyspurjehdus purjehdittiin jo viikon kuluttua optimistijollien rankingkilpailusta. Syyspurjehdukseen osallistui neljäkymmentäneljä venettä ja seitsemänkymmentä purjehtijaa. Kilpailu oli Lightning- ja Windmillluokan rankingsarjan osakilpailu. Pitkän kauden päätti E-jollien 9.10.10.2010 purjehdittu rankingkilpailu, johon osallistui kaksitoista venettä ja purjehtijaa. Suurehkosta työmäärästä huolimatta seuramme kilpailuorganisaatio on selvinnyt kaudesta uusien koulutettujen kilpailutoimihenkilöiden ja järjestelyvastuun jakamisen avulla. Kilpailupäällikkönä toimi Erik Hartman. ponttonit osu pohjaan. Laituri tahtoi kesän aikana liikkua tuulen mukana, jolloin vanhan maalaiturin matala pohja haittasi laiturin käyttöä. Satamatoimikunta Perinteisissä kevät- ja syystalkoissa siistittiin satama-alue. Suunniteltiin muutoksia satamaan: lisäpaikkoja liteille venevajan viereen sekä windmill, E, laser paikoille sorapintaa nurmikon tilalle. Satamatoimikunta huolehti sataman siisteydestä, rakennusten ja laiturien kunnosta sekä pienistä korjauksista. Paviljonki Tämän kevään ja kesän suurin urakka oli paviljongin väliseinäseinäremontti. Seinää purettiin kahdeksan metrin matkalta terassin ja sisätilojen välistä. Se korvattiin kolmella liimapuutolpalla ja kahdella 4m pitkällä kertopuupalkilla: 150 x 450. Välipohja tuettiin niskalla (200X50), joka liimattiin ja naulattiin palkkiin kiinni. Työtä varten teetettiin viralliset rakennekuvat, jotka teki Stelledos OY. Työtä valvoi Esa Perho. Työ tehtiin monessa osassa. Se aloitettiin ennen Rockseja huhtikuussa ja se valmistui optimistijollien rankingkisaan syyskuussa. Kesän aikana väki tottui kulkemaan väliaikaisten tolppien ja rakennelmien välistä. Hienosti ymmärsitte tilanteen eikä valituksia juuri kuulunut. Pintojen viimeistely on vielä jonkun verran kesken, mutta remontin jäljiltä meillä on käytössä avara, valoisa ja noin 80 neliömetrin suuruinen yhtenäinen tila koulutuksia ja juhlia varten. Ulkovuoraustyö aloitettiin ja kahdelle seinälle saatiin laudat paikoilleen. Talkoopäiviä kertyi kolme. Työt jatkuvat varhain tulevana keväänä. Laituri Laituri liitettiin yhtenäiseksi 40m pitkäksi ponttonilaituriksi. Poijujen ketjuja kiristettiin, jottei laiturin rannan puolen 6 Huoltorakennus Huoltorakennuksen tilaratkaisuja mietittiin useaan otteeseen. Lopulta päädyimme ratkaisuun, jossa terassiosa otetaan sisäkäyttöön. Huoltorakennukseen suunniteltiin kaksi saunaa - 5 ja 12 hengelle, kaksi suihkutilaa, kaksi WC:tä ja kaksi erikokoista pukutilaa, joiden välissä on avattava seinä. Myös mökkikeittiö ja takka ovat olleet ajatuksissa. Rakennuksen luoteispäätyyn suunniteltiin noin kolme metriä leveä katettu terassi ja sille erillinen laajennus, johon sijoitetaan kylpytynnyri. Satama-alue Venevaja Uuden venevajan suunnitelmissa ei ole edetty vuoden aikana. Satamamestarina toimi Lasse Lammi ja hänen apunaan projekteista vastaavana Matti Innala. Talous Vuoden 2010 tulos on positiivinen ja ankaran säästökuurin johdosta varsin hyvä. Toinen syy hyvään tulokseen johtuu ulkopuolelta tulleista avustuksista. Mm. kaikilta kolmelta Tuusulanjärven ympäristökunnalta saatiin avustuksia. Yrityspurjehduksia oli hieman enemmän kuin aikaisemmin, mutta edelleenkin valitettavan vähän. Paviljonkirakennuksen korjauskuluihin kului rahaa ennakoitua enemmän, mutta toisaalta vastaavasti ennakoitua enemmän tuottojakin saatiin mm. jäsenja venepaikkamaksuista. Talouspäällikkönä toimi Nina Willman. Kalustotoimikunta Kalustotoimikunnan tehtävänä on seurata ja ylläpitää vesikaluston, kuten tuomarilautan, turvaveneiden ja moottoreiden kuntoa. Tuomarialuksen ikkunat uusittiin ke- väällä ja moottorin epävarmaa käyntiä varmisteltiin asiantuntijaliikkeen toimesta. Hankittiin materiaali ja valmistettiin neljä uutta kariviittaa painoineen. Syksyn kuluessa Paviljongin kellari/ autotalli siistittiin ja kunnostettiin hyllyt korjaus- ja huoltotyökaluille ja tarvikkeille. Kalustoa kunnostettiin ja huollettiin asianmukaisesti. Kaikki moottorit säädettiin ja syötettiin voiteleva polttoaine järjestelmään. Kaksi muovista turvavenettä, valkea ja vihreä Terhi, kunnostettiin paikkaamalla ja siistimällä. Kaikki polttoainetankit tyhjennettiin syksyllä, jotta vältyttäisiin edellisen kevään kaltaisilta kosteusongelmilta. Päätettiin, että tulevalla kaudella käytetään peruspolttoaineena kaikissa moottoreissa E98 bensiiniä. Loppuvuonna hankittiin seuran trailereille uudet rekisteriotteet. Päätettiin, että alkuperäiset eivät enää lähde matkaan, vaan käyttöön muovitetaan kopiot. Kalustotoimikuntaan kuuluivat päättyneenä vuonna Matti Leppänen, Mika Oikkonen ja kalustomestarina Yrjö Kuitunen. Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Kimmo Aromaa. Kilpapurjehdus- ja koulutustoimikunta Maaliskuussa järjestettiin kaksi teoriailtaa keskiviikko-iltaisin Järvenpää-talolla. Ensimmäisen illan aiheena oli kilpapurjehtijan sääoppi. Sääopista esitelmöi Jukka Jaskari. Toisen koulutusillan aiheena oli match race purjehdus. Aiheesta luennoivat match race gurut Pasi Palmu ja Rolf Zachariassen. Kuulijoita teoriailloissa oli 10-20 henkeä per ilta. Talvikaudella kohotettiin kuntoa torstaisin Järvenpään ammattikoululla klo 19-21 sählyn ja kuntopiirin merkeissä. Treeneihin osallistui aktiivisesti niin junnuja kuin senioreitakin. Parhaimpina iltoina kuntoa kohotti yli 20 purjehtijaa. Torstaitreenien lisäksi optimisti- ja E-jolla purjehtijoilla oli lisäksi omia treenejä, mm. uintia, juoksua sekä sulkapalloa. Kesäkaudella vesiharjoittelu rakentui tiistaisarjan sekä match race purjehdusten ympärille. Kesän aikana tiistaikilpailuja oli kaiken kaikkiaan 24 ja match race otteluita 10 iltana. Kauden aikana 22 optimistipurjehtijaa sekä 95 purjeh- Paviljongin remontin jatkuessa teimme ruokaa soppatykillä optirankingissä, kuvassa pääkokki Mauri Keskinen. sattuessa vastuuhenkilö hankkii tilalleen uuden vuoroa vaihtamalla tai muutoin. Purjehduskoulut, harjoitusillat ja talkootapahtumat hoitivat itsenäisesti muonituksensa tukeutuen toimikunnan perustarvikkeisiin. Tänä vuonna kokeilimme myös ulkopuolisten käyttöä omassa kanttiinissamme. Ruokailu ja kanttiini toimivat hyvin, mutta pyrimme tästä eteenpäin käyttämään omaa väkeämme kilpailuissa. Optimistien rankingkilpailuissa oli odotettavissa yhteensä 400-500 ruokailijaa. Ruokailu hoidettiin ulkona katoksessa soppatykillä Maurin keitellessä herkulliset keitot. Paviljongissa sitten tarjoiltiin kahvit ja pullat. Ensimmäisenä päivänä myytiin koko viikonlopuksi tarkoitetut pullat, mutta onneksi tukku oli auki... Suuret kiitokset kaikille kanttiinitoimintaan vuonna 2010 osallistuneille! Hyvinvointitoimikunnan vetäjänä toimi Satu Oikkonen. Kerhotoiminta tijaa muissa veneluokissa ottivat osaa kesän tiistaikisasarjaan. Match race otteluihin osallistui 8 kipparia miehistöineen.Tiistaikilpailujen lisäksi harjoittelun pohjana olivat junioritoimikunnan toteuttamat torstaitreenit opti- ja e-jollapurjehtijoille. TP:läiset purjehtijat menestyivät kuluneella kaudella 2010 hienosti. Pyry Itkonen ja Tom Wendt purjehtivat suomen mestareiksi. SM hopealle ylsivät Mari ja Matti Leppänen ja joukkuepurjehtijat Tom Wendt, Risto Pesola, Aleksi Oikkonen, Akseli Keskinen ja Matti Aalto. Ranking tuloksissa oltiin kärjessä useammassa luokassa. Optimisti luokassa Tom Wendt sijoittui toiseksi ja Risto Pesola kahdeksanneksi. Laser standard luokassa Mikko Rantala sijoittui niin ikään toiseksi. E-jolla luokassa Antti Jaskari sijoittui 10. sijalle. E-jollien seurojen ranking tuloksissa TP sijoittui hienosti toiselle sijalle. Lighting luokassa Matti Leppäsen venekunta sijoittuen kolmannelle sijalle. Kauden tulokset löytyvät kokonaisuudessaan kauden parhaat tulokset osiosta tästä julkaisusta. Lasten ja nuorten purjehduskurssi järjestettiin kesällä 2010 seuraavina päivinä:.30.5. (jollankaatoharjoitus), 6-7.6., 9.-10.6., 17.6., 5.8. 12.8., 19.8. ja 26.8. Kurssin ohjaajina toimivat junioripurjehtijoiden muodostamat ”ohjaajatiimit”. Purjehduskurssille osallistui 19 lasta. Näistä yli puolet kävi kesän aikana tiistaisin ja torstaisin harjoittelemassa purjehduksen alkeita Sari Aallon ja seuran junioriohjaajien ohjauksessa. Purjehduskurssilaisista osallistui kesän lopussa 7 purjehtijaa TP:n syyspurjehduksen haastajasarjan kisaan. Aikuisten purjehduskurssi aloitettiin toukokuussa kolmella teoriaillalla. Kurssille oli ilmoittautunut 10 henkeä, joista puolet oli puolet naisia. Kurssin ikähaarukka oli 24 -71 vuoteen, joten purjehdusharrastuksen aloittaminen ei ole myöhäistä eläkeiässäkään. Lightningkippareiden ohjaamat käytännön harjoitukset pidettiin 3.-10.6. osin samanaikaisesti lasten kurssin kanssa. Päivän kestäneelle köliveneretkelle 17.6. osallistui kolme kurssilaista. Koulutusveneenä oli Teijo Merisen Finngulf- 37. Kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Sakari Pesola ja Matti Innala. Toimikunnan vetäjänä toimi Mikko Rantala Hyvinvointitoimikunta Tiistaikisojen kanttiinivuorot hoidettiin kuten totuttuun tapaan ennakkoon tehdyn vuorolistan merkeissä. Esteiden Perinteinen Tuus- Tuusulanjärvelle tapahtuma järjestettiin totuttuun tapaan muiden vanhankylänniemen seurojen kanssa. Syksyn rapujuhlat ovat jo muodostuneet perinteeksi ja Paviljongille kerääntyi illan hämärään juhlijoita salin täydeltä. Rapujuhlat pidettiin jo väljemmässä remontoidussa paviljongissa. Kauden päätösjuhlat pidettiin Krapin Ateljeerissa. Hyvän illallisen jälkeen juhlatilaisuudessa palkittiin kauden aikana menestyneet purjehtijat ja toimihenkilöt. Illan piristeeksi Sari Aalto keräsi junnut yhteen ja he esittivät yhdessä purjehdusaiheisen RAP esityksen. Kerhotoiminnan vetäjänä toimi Henna Still. Viestintä Viestintää hoidettiin seuran nettisivujen, vuosijulkaisun, sähköpostin, jäsenkirjeiden, PR-tapahtumien ja lehtijuttujen avulla. www.tpsail.net –sivusto on sisäisen viestinnän päämedia. Vuonna 2010 junioripurjehtijamme olivat paikallislehdissä useasti esillä tehden purjehdusharrastusta ja kotijärvemme tarjoamia mahdollisuuksia paremmin tunnetuiksi suurelle yleisölle. Purjehtijamme olivat esillä myös valtakunnallisissa lehdissä. Innostuneita jutuntekijöitä kaivataan lisää. Viestintätoimikunnan vetäjä oli Päivi Paloviita-Wendt. 7 Sarjatilastot 2010 TP KESÄN MESTARI 2010 - SARJATILASTO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Mikko Rantala Rosemarie Hartman Antti Jaskari Riitta Kangas Pia Tulimaa Pyry Aalto Jukka Pötry Esko Aalto Sari Aalto Eppu Pötry Rosabella Hartman Tomi Oikkonen Minna Kostamo Hanna Willman-Iivarinen Yrjö Kuitunen Sakari Pesola Matti Jaskari Aleksi Lappalainen Jukka Jaskari Petri Paloviita Juha Savela 140,3 134,7 99,79 96,78 88,40 75,12 69,65 66,22 64,69 64,10 60,54 59,88 59,02 56,58 56,38 51,13 50,67 48,85 47,12 44,15 43,71 TP:n Kesän paras 2010 470 1 Simo Silden Contender 1 Jukka Jaskari E-jolla 1 Antti Jaskari 2 Pia Tulimaa 3 Tomi Oikkonen 4 Pyry Aalto 5 Matti Jaskari 6 Matti Aalto 7 Hanna Willman-Iivarinen 8 24,00 36,00 80,00 65,00 44,00 37,00 30,00 20,00 15,00 8 9 10 11 12 13 14 Risto Pesola Mikko Rantala Aki Willman Eeli Suutari-Jääskö Sari Aalto Esko Aalto Otto Harrikari Laser 1 Mikko Rantala 2 Martin Still 3 Hanna Willman-Iivarinen 4 Zacke Still 5 Matti Jaskari 6 Tom Wendt 7 Aki Willman 8 Rauli Willman 9 Antti Jaskari 10 Jari Moilanen 11 Hannu Hukkanen Laser 4.7 1 Risto Pesola 2 Tom Wendt 11,00 7,00 6,00 6,00 5,00 2,00 2,00 93,00 28,00 16,00 9,00 7,00 7,00 6,00 6,00 5,00 5,00 4,00 19,00 17,00 Laser R 1 Rauli Willman 2 Antti Jaskari 3 Aki Willman 4 Johanna Gustafsson 5 Matti Jaskari 30,00 7,00 6,00 6,00 5,00 Lightning 1 Yrjö Kuitunen 2 Eppu Pötry 3 Esko Aalto 4 Sakari Pesola 5 Matti Leppänen 6 Juha Savela 7 Sari Aalto 8 Ilkka Koenkytö 64,84 61,60 50,83 50,71 44,86 43,62 31,00 27,47 9 Antero Punttila 10 Aleksi Lappalainen 11 Niko Lappalainen 12 Lasse Lammi 13 Eeli Suutari-Jääskö 14 Pyry Aalto 15 Tomi Munukka 16 Vesa Tapola 17 Pekka Bollström 18 Jukka Pötry 19 Waltteri Karhusaari 20 Lauri Hemming 21 Matti Innala 22 Arttu Leppänen Opti 1 Akseli Keskinen 2 Saara Kuisma 3 Lauri Iivarinen 4 Aleksi Oikkonen 5 Matti Aalto 6 Jesse Mariin 7 Tom Wendt 8 Aku Tapper 9 Sonja Niemelä 10 Emma Kuisma 11 Ville Korhonen 12 Laura Pesola 13 Helmi Hankimaa 14 Jerry Malmivaara 15 Risto Pesola 16 Sakari Haikonen 17 Olli Iivarinen 18 Meeri Aro 19 Pyry Aalto 20 Jesse Marin 21 Paavo Poijärvi 22 Roni Pattersson 25,34 22,80 19,00 16,00 12,00 11,40 9,00 7,20 7,00 6,00 6,00 5,00 3,33 3,00 143,66 113,39 93,19 91,18 68,23 50,57 44,00 34,13 33,16 22,26 20,55 19,00 16,04 14,17 10,00 8,70 7,43 6,67 6,57 6,36 2,73 2,00 Windmill 1 Rosemarie Hartman 2 Mikko Malmivaara 3 Petri Paloviita 4 Hanna Willman-Iivarinen 5 Iiro Valkonen 6 Matti Innala Windmill 123,00 45,00 42,00 19,00 16,00 7,00 Eeli Suutari-Jääskö Tomi Oikkonen Sakari Pesola Matti Leppänen Esko Aalto Pyry Aalto Mikko Hankaniemi Sari Aalto Otteluja 8 8 10 2 4 8 4 2 Voittoja Keltainen 6 5 5 2 2 2 1 Hartman, Rosemarie Paloviita, Petri Teho 4 3 5 1 2 5 2 1 Sail Skipper 1 14352 Pötry, Eppu 2 14018 Lappalainen, Aleksi 3 14331 Pesola, Sakari 4 14638 Leppänen, Matti 5 14761 Kuitunen, Yrjö 6 14535 Punttila, Antero 1 2 3 4 5 6 7 8 Skipper Crew Kostamo, Minna Hartman, Rosabella Club Total TP 3 TP 6 1 2 3 4 1* 1 1 1 2* 2 2 2 Lightning TP Match Race 2010 - sarjatilasto Sija Kipparit Sail 1 5321V 2 4715 75,0 62,5 50,0 100,0 50,0 25,0 25,0 0,0 Tuusulanjärven Purjehtijat ry Mestaruuskilpailu 2010 Crew Riitta Kangas, Jukka Pötry Sari Aalto, Esko Aalto Teija Määttä, Sampo Ahokas Mari Leppänen, Arttu Leppänen, Liisa Leppänen Tomi Munukka, Risto Puoskari Juha Savela, L. Reijo Lehtinen Club Total1 2 3 4 TP 5 1 3* 1 3 TP 5 2 1 2 4* TP 8 3 4 5* 1 TP 8 5* 2 4 2 TP 13 4 7*DSQ3 6 TP 16 6* 5 6 5 Optimistijolla 1 2 3 4 5 6 7 Sail 688 433 418 einr 802 692 62 Skipper Keskinen,Aleksi Hankimaa,Helmi Kuisma,Saara Mariin,Jesse Niemelä,Sonja Patterson,Roni Iivarinen,Olli Club TP TP TP TP TP TP TP Total 3 7 7 10 15 18 21 1 1* 2 4* 3 5* 6* 7 2 1 3 2 4* 5 6 8*DNC 3 4 1 4* 2 3 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 E-jolla 1 2 3 4 5 6 7 8 Sail 806 801 821 35 836 744 718 808 Skipper Pesola,Risto Jaskari,Matti Jaskari,Antti Oikkonen,Aleksi Aalto,Pyry Aalto,Matti Willman,Aki Tulimaa,Pia Club TP TP TP TP TP TP TP TP Total 5 5 7 10 14 17 17 22 1 4* 1 3 2 5 8* 6 7 2 3 4 3 1 2 4 6* 7 5 8* 1 3* 5* 6* 4 2 7* 8 1 3 2 4 5 8 6 7 2 3 4 2 3 Laser Standard 1 2 3 4 Sail 185344 76600 167653 163150 Skipper Club Total Rantala,Mikko TP Hukkanen,Hannu TP Willman,Rauli TP Still,Martin TP 3 7 9 10 1 1* 2 3 5*DNC 1 1 1 3* 2 3 2 4* 4 5 DNC 3 2 470 Sail Skipper Crew 1 115 Silden,Simo Kohipää,Antti Total 1 3 4 1* 1 1 1 9 Lightningit myötätuuliosuudella. (Kuva Tarja Hartman) Tuusulanjärven Purjehtijat ry Toimintasuunnitelma 2011 Yleistä Vuonna 1971 aloitettiin keskustelut Tuusulanjärven rannalle perustettavasta purjehdusseurasta. Kolmen kopla, Matti Kopra, Jarmo Mäenpää ja Lauri Kitinoja kutsuivat lehti-ilmoituksella (23.3.1971) asiasta kiinnostuneita kokoontumaan Tuusulan Säästöpankin tiloihin. Kutsua noudatti 24 henkilöä. Näiden toimien seurauksena 3.5.1971 pidettiin seuran perustava kokous tutussa Tuusulan Säästöpankin kerhohuoneistossa Hyrylässä. Ensi vuonna, 2011 Tuusulanjärven Purjehtijat täyttää siis 40 vuotta. Tulevan juhlavuoden kunniaksi on päätetty järjestää juhlaregatta joka olisi lähellä seuran perustamispäivää. Sopi- 10 vaksi regataksi osoittautui On the Rocks 2011. Regatan yhteyteen tullaan järjestämään juhlat joissa kerrotaan seuran tapahtumista vuosien varrella. Paviljongin remontin hyvä edistyminen on ollut suurena pontena mietittäessä tulevaa juhlavuotta. Vielä ei ole tiedossa millä värillä Paviljonki tervehtii juhlaväkeä. Ulkoverhous alkaa olla valmiina, mutta maalaus ja rakennuksen värin päättäminen ovat vielä tulossa ennen uutta kilpailukautta. Talvella on myös tarkoitus laatia pitkäntähtäimen suunnitelma, ’Visio TP2020’, aiheina; kilpailutoiminnan ja valmentamisen kehittäminen; yhteistyö nuorisojärjestöjen kanssa; sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä; rakennusten ja sataman kehitys; rannan säätietojen välittäminen TP:n sivujen kautta; uudet varainhankintamenetelmät. Kauden 2011 yleisissä kilpailuissa tulee olemaan entistä enemmän osallistujia, sekä kilpailuja että osallistujia odotetaan todella paljon, joten järjestelyvoimaa tarvitaan taas runsaasti sekä vesille että rannalle. Junioritoiminta Junioritoiminnan tärkein tavoite on jatkuvuuden turvaaminen seurassa. Ensi kesän junioripurjehtijat ovat tulevien kausien purjehtijoita ja seura-aktiiveja. Näin ollen lasten alkeiskurssi on toimintamme kulmakiviä, mutta on erittäin tärkeätä myös se että saamme kurssilaiset innostumaan toiminnasta ja jäämään järvellemme purjehtimaan siten että palaavat seuraavinakin vuosina. Kurssilaisten määrän tuntuva lisääminen ja heidän toiminnassa mukana pitäminen on ensi kesän tärkein tavoite. Purjehtivien lasten myötä seuran toimintaan tulee mukaan myös aikuisia joiden arvoa ei pidä unohtaa. Heille tarjotaan haasteita ja hyödynnetään heidän osaamistaan. TP sinettiseuraksi hanke tulee saattaa loppuun kevään aikana. Suurin työsarka liittyy pelisääntöprosessin edelleen kehittämiseen, dokumentoinnin ajantasalle saattamiseen ja junioritoimintakäsikirjan laatimiseen. Samoin alkukauden aikana koulutetaan uusia ohjaajia ja valmentajia. Seuran sisäistä koulutusta keskitetään kevääseen ja siinä tehdään yhteistyötä lajiliiton ja mahdollisesti muiden seurojen kanssa. Talvikauden aktiviteetteja tarjotaan kolmesti viikossa. Ohjelmassa on tuttu torstain sähly, uudestaan ohjelmistoon palannut sunnuntai pelien muodossa ja täysin uutena tiistain teoria yhdistettynä liikunnalliseen sessioon. Nämä aktiviteetit jatkuvat kesäkauden alkuun saakka muuttuen saumattomasti vesitoiminnaksi. Laji- ja luokkaliittojen leireille osallistumme aktiivisesti niin talvi- kuin kesäkautena. TP:n perinteinen Pajulahden leiri kevättalvella on edelleen ohjelmistossa. Junioripurjehtijoitamme käy jo kevään aikana ulkomailla purjehtimassa. Ainakin Gardan optimistitapaamiseen pyrimme suuntaamaan kokeneempien purjehtijoiden kanssa runsaslukuisesti. Heti jäitten lähdettyä aloitamme vesitreenit Optareitten ja E-jollien kanssa. Myös Match-race pyritään aloittamaan heti jäitten lähdettyä. Varsinainen kausi alkaa toukokuun alusta. Tarjoamme harjoituksia Optimistijollassa Vihreille alkeistason purjehtijoille, Sinisille kilpatason purjehtijoille ja Punaisille rankingtason purjehtijoille. Myös Mustille kansainvälisen tason Optaripurjehtijoille on tarkoitus laatia haastava harjoitusohjelma. E-jollapurjehtijoille tarjotaan kilpapurjehdusvalmennusta. Seura E-jollan hankinnan myötä tarjoamme E-jolla- koulutusta myös alkutaipaleella oleville. Lightningissa pyrimme järjestämään opetusta aloitteleville kippareille ja gasteille. Kokeneemmille kippareille ja gasteille tarjotaan koulutusta ja mahdollisesti valmennusta. Ohjelmaa suunnitellaan tarjottavaksi junioreille pääsääntöisesti ainakin kolmesti viikossa. Maanantain Matc-race on kaikille avoin paripurjehdussarja johon voivat osallistua kaikki kokemustasosta riippumatta. Kokeneemmat kippareina ja kokemattomimmat gasteina. Tiistaikilpailut ovat niin ikään tarkoitettu kaikille. Kokemattomammille pyritään järjestämään ohjausta ja kokeneemmille kisapalautetta lähtöjen välillä. Torstai on yleinen treenipäivä johon kootaan kaikille tasoryhmille harjoituksia. Uutena lanseerataan Sunnuntaipurjehdus joka on retki/huvipainotteinen purjehdustapahtuma myös sellaisille purjehtijoille jotka eivät kilpaile. Kisaviikonlopuille järjestetään mahdollisuuksien mukaan valmennusta, ohjausta ja huoltoa. Kokeneet kilpapurjehtijamme tarvitsevat myös paljon meriharjoituksia joten viikoittainen yhteistyö jonkun meriseuran kanssa on todennäköistä. Kyseeseen tulee lähinnä jonkun seuran tai seurojen viikkokisoihin osallistumista. Kokemattomammille järjestetään leppoisahenkinen merileiri. Junioreiden painopisteluokat tulevana kautena ovat Optimisti- E-jolla ja Lightning. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua myös Windmill purjehdustoimintaan. Toki pyrimme tarjoamaan opetusta, koulutusta ja valmennusta myös muissa luokissa jos innokkuutta riittää. Näin täyspainoisen ohjelman tarjoaminen edellyttää paitsi vanhempien runsasta osallistumista, myös seuraohjaajan palkkaamista kesäkaudelle. Seuraohjaaja vastaa alkeis- ja jatkoryhmien toiminnan pyörittämisestä ja harjoitusohjelmien suunnittelusta. Seuraohjaaja johtaa viikkoharjoituksia ja koordinoi niihin riittävän määrän ohjaajia. Seuraohjaaja dokumentoi harjoitukset. Varmistaaksemme riittävän ohjaaja-arsenaalin tultaneen kokeneille yli 15v. kurssit käyneille ohjaajille myös maksamaan korvauksia. Ryhmille tullaan määrittämään harjoittelumaksu jolla pyritään helpottamaan seuralle harjoituksista aiheutuvia taloudellisia rasituksia. Tutkimme mahdollisuutta tehdä yh- teistyötä seurakuntien, kaupunkien ja partion nuoriso-ohjaajien kanssa periaatteella että he tuovat nuorisotyön osaamisen ja me purjehdusosaamisen. Ainakin yksi tällainen tapahtuma järjestetään tulevan kautena. Kokeneemmille juniorikilpapurjehtijoille tarvitaan seuravalmentaja joka pystyy paneutumaan purjehtijayksilöihin pitkäjänteisesti ja seuraamaan heidän kehitystään. Seuravalmentaja suunnittelee ja vetää harjoitukset. Hän seuraa purjehtijoiden kehittymistä kisaviikonloppuina ja dokumentoi tapahtumat. Tällä pääsemme toiseen tulevan kesän tärkeään tavoitteeseen, eli pyrimme jatkossa tarjoamaan seuralaisillemme riittävän tasokasta valmennusta jotta heidän ei tarvitse siirtyä muihin seuroihin. Seuravalmentajan kulut pyritään kattamaan harjoittelumaksuilla. Seuraohjaajan, valmentajan ja ohjaajaarsenaalin ansiosta voimme hyödyntää myös koulujen kesälomien aikaiset päiväajat. Se mahdollistaa useammankin alkeiskurssin järjestämisen. Se saattaisi myös olla osaltaan helpottamassa yhteisö- ja yrityspurjehdusten järjestämistä. Kilpapurjehdus- ja koulutustoiminta Kevättalvella purjehduskauteen valmistaudutaan perinteisillä teorialuennoilla Järvenpää-talolla helmi-maaliskuussa. Lisäksi purjehduskaudella jatketaan teorian yhdistämistä käytäntöön järjestämällä sääntö 42 (laittomat etenemiskeinot) koulutusta vesillä tiistaikisan/ kisojen yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan tiistaisarjassa otetaan käyttöön vesillä tuomitseminen. Kouluttajina toimivat seuran omat kilpapurjehtijat sekä vierailevat luennoitsijat. Purjehduskurssit järjestetään aikaisempien vuosien tapaan niin aikuisille kuin lapsillekin tarkoituksena kouluttavaa uusia kippareita hienon harrastuksen pariin. Lasten kurssilla perehdytään purjehduksen alkeisiin pääasiassa optimistijollalla, aikuisten kurssilla opiskellaan purjehduksen perusteita ja veneen käsittelyä mm. lightning veneiden avulla. Uusia kippareita odotetaan valmistuvan reilu kymmenen aikuisten kurssilta ja 10-20 kipparia lasten kurssilta. Toimikunta kannustaa myös tulevalla purjehduskaudella seuran jäseniä hakeutumaan toimitsijakursseille, kuten kilpailujärjestäjä sekä tuomarikursseille. 11 Kilpailutoiminta Purjehduskauden 2011 avoimia kilpailuja ovat On the Rocks, Optimistijollien Lyhytrata LM, Windmill LM (R), Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuorten LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM ja Lightning Yksinpurjehdus –yhdistelmäkilpailu, Laser Radial Lyhytrata LM sekä Tuusulanjärven Syyspurjehdus. On the Rocks on seuran 40-vuotisjuhlaregatta. Kilpailu pyritään toteuttamaan tavallista regattaa juhlallisemmin. On the Rocks 2011 on Lightningien ja Windmillien rankingsarjan osakilpailu. Optimistijollien Lyhytrata LM on uusi kilpailu, joka järjestetään Optimistijollaliiton toivomuksesta. Kilpailulle on tarkoitus saada tulevaisuudessa Suomenmestaruuskilpailun status. Windmill LM (R), Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuorten LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM ja Lightning Yksinpurjehdus LM purjehditaan tulevana vuonna totuttua aikaisemmin Lightningluokan arvokilpailujen vuoksi. Kilpailu palannee myöhemmin vanhalle totutulle paikalleen kilpailukalenteriin. Kaudella 2010 ensi kertaa purjehdittuun Laser Radian Lyhytrata LM –kilpailuun osallistuvien veneiden määrää pyritään lisäämään Suomenmestaruuskilpailun statuksen saamiseksi. Juhlavuoden kilpailukauden päättää Tuusulanjärven Syyspurjehdus. Seuran avoimia kilpailuja on tarkoitus markkinoida osallistujamäärien lisäämiseksi julkaisemalla ilmoitus Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kilpailukalenterissa sekä pitämällä aktiivisesti yhteyttä luokkaliittoihin. Onnistuneiden kokeilujen innoittamana tullaan tulosseurantaa kehittämään reaaliaikaiseen suuntaan. Kilpailutoimihenkilöiden koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa kilpailunjärjestelyorganisaation vahvistamiseksi. Kauden 2011 kilpailujen lisäksi resursseja tullee vaatimaan kaudelle 2012 suunnitellun Lightning-luokan nuorten maailmanmestaruuskilpailun suunittelu ja valmistelu. Kerhotoiminta Vuonna 2011 pyrimme järjestämään perinteisen Tuus Tuusulanjärvelle –tapahtuman, oheistoimintaa Syyspurjehduksen yhteyteen, Tuusulan Taiteiden Yön purjehduksen sekä vuosijuhlan syysko- 12 kouksen yhteyteen. Koska seura täyttää tulevana vuonna 40 vuotta, järjestämme juhlaregatta Rocksien yhteyteen 40 vuotistapahtuman. Suomen vesistöt ovat upeita. Lähivesillä niin järvillä kuin merelläkin on saaria, joissa voi leiriytyä. Kiinnostuksen mukaan järjestetään joko päivä- tai yöretki/retkiä. Isompiin veneisiin mahtuu tarvikkeita, jotta pienemmätkin veneet pääsee mukaan. Satamatoiminta Purjerannan tukikohdan ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa satamatoimikunta. Tavoitteena on pitää alueen yleisilme siistinä sekä pitää laiturit ja rakennukset toimintakuntoisina. Pienemmät korjaukset hoidetaan toimikunnan puitteissa mutta suuremmat kunnostukset tehdään yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Toimikunta vastaa alueen jätehuollosta, piha-alueiden hoidosta ja rakennusten sekä niiden vesi-, sähkö- ja lämmitysjärjestelmien kunnossapidosta. Keväällä heti jäiden lähdettyä järjestetään rannassa siivoustalkoot ja hoidetaan yhdessä laiturit ja venekalusto kesäkuntoon. Syystalkoot lokakuun loppupuolella päättävät Purjerannan toimintakauden. Talkoiden yhteydessä tehdään usein kunnostus ja parannustöitä. Rakennusten ja laiturien osalta tavoitteena on vuonna 2011 seuraavat parannukset erillistalkoilla. Paviljonki Viimeistellään ulkovuoraus itäpuolen terassin ja länsipuolen verannan osalta vaakalaudoituksella. Viimeistely sisältää nurkkalaudat, otsalaudat ja räystäslaudat sekä sisätilojen viimeistelyn ja lämpöeristyksen korjauksen. Myös ulko-ovi uusitaan ja rakennetaan uusi sisäänkäynti. Paviljonki maalataan. Muutettujen sisätilojen lämmitykseen hankitaan ilmalämpöpumppu. Tehdään koko paviljongin käyttö ja kunnostussuunnitelma. Huoltorakennus Huoltorakennuksen parannuskonsepti on valmis. Sinne rakennetaan kaksi saunaa, kaksi suihkutilaa, joista toiseen tulee kaksi suihkua ja toiseen neljä. Pukutilat ovat yhdistettävissä yhdeksi tilaksi ja sinne asennetaan mökkikeittiö. Ulkopuolel- le rakennetaan riittävän kokoiset terassit ja hankitaan kylpytynnyri. Kaupungin arkkitehti piirtää lupakuvat uudesta saunasta ja pesu- ja pukutiloista. Remontista on alustavasti sovittu Keudan kanssa. Odotamme myönteistä rahoituspäätöstä kaupungilta, jonka jälkeen neuvotellaan aikataulusta Keudan kanssa. Laituri Laiturin kiinnitystä vahvistetaan: keskelle lisäankkurit molemmille puolille, nykyisten ankkuriketjujen kiristys ja kiinnitys rantaan ketjuilla. Laiturin kylkiin rakennetaan puiset törmäysseinät. Kulkua laiturille parannetaan: rantaan betoninen maatuki tai seinämä kestopuusta, jonka päälle kulkuramppi kiinnitetään. Laituriin liittyviä veneramppeja parannetaan joko leventämällä tai rakentamalla uudet rampit laiturin vierelle. Laituri on ¾:n osalta Järvenpään kaupungin omistama ja sen vuoksi neuvotellaan kaupungin kanssa näiden parannuksien rahoituksesta. Satama-alue Lasipalatsin taakse tehdään litiparkki. Nykyisin takiaisten valloittama alue tasataan. Erotetaan maa-ainekset toisistaan suodatinkankaalla ja peitetään sorakerroksella. Tavoitteena on saada paikat 20 litille. Myös eteläinen veneparkki pyritään muuttamaan sorapintaiseksi kunnossapidon helpottamiseksi. Kaadetaan tarpeettomat puut satama-alueelta. Pyritään ennen kaikkea parantamaan näkyvyyttä rantaan. Näiden parannusten rahoitus ja muutoslupa-asiat neuvotellaan kaupungin kanssa. Venevaja Venevajan rahoitusta kehitetään osakeperiaatteella. Toteutus aikaisintaan vuosina 2012/13, muutoin suunnitelmat ovat entiset. Kalustotoiminta Kalustotoimikunnan tehtävänä on seurata ja ylläpitää vesikaluston, kuten tuomarilautan, turvaveneiden ja moottoreiden kuntoa. Kalustoa kunnostetaan pääsääntöisesti seuralaisten omin voimin ja omissa tiloissa. Vaativammat työt teetetään ulkopuolisella ammattihenkilöllä tai -yrityksellä. Tunnistatko signaaliliput? (Kuva Tarja Hartman) Moottorit huolletaan, säädetään ja tarvittaessa korjataan. Moottoreissa käytetään tulevalla kaudella polttoaineen pohjana E98 bensiiniä. Kumpikin lasikuituvene korjataan ja siistitään talven kuluessa. E-jollien ja Optimisti laivueiden aktiivisuus ja eri puolille maata suuntautuvat kilpailumatkat edellyttävät kuljetuskaluston perusteellista kunnostusta ja osittain rakentamista. Umpitrailerin akselisto ja renkaat kunnostetaan. Toimikunta kerää ja taltioi keskitettyyn paikkaan kaiken mahdollisen kalustoa koskeva dokumentoinnin, kuten huolto- ja käyttöohjeet sekä trailereiden rekisteriotteet. Toimikunnan alueelle kuuluvat merkkipoijut ja kariviitat. Nämä tarkastetaan ja puhdistetaan kevättalkoissa. Kariviitat asetetaan oikeille paikoilleen ennen purjehdusten alkamista. E-jollien ja Optimisti-jollien aktiivisen harjoittelu- ja kilpailutoiminnan ansiosta hankitaan seuralle toinen merikelpoinen kumivene moottoreineen. Myös seuran suunnitelmissa olevat suuremmat kilpailut edellyttävät uuden huolto-/turvaveneen hankintaa. Hyvinvointitoiminta Kanttiinin toiminta vuonna 2011 riippuu kesän toimintapuitteista. Tiistaikilpailuissa kanttiini pyörii etukäteen jaettujen vuorojen mukaisesti. Kanttiini on pysynyt ennallaan mutta ruokailupuoli on saatu avarammaksi ja viihtysämmäksi kun kahden eri tilan väliseinä on saatu puretuksi. Ruokailu tullaan järjestämään edelleen viikonlopun kilpailuissa. Suuriin tapahtumiin harkitaan erityisjärjestelyjä. Viestintä Seuran viestintä jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Viestinnän tavoitteet ovat jäsenien tiedon, innostuksen ja aktiviteetin lisääminen sekä seuramme eri veneluokkien näkyvyyden parantaminen ja uusien purjehtijoiden saaminen seuraamme. Tiedotusta hoidetaan seuran nettisivujen, vuosijulkaisun, sähköpostin, jäsenkirjeiden, lehtijuttujen ja PR – tapahtumien avulla. Tiedotuksen laatua, määrää ja oikeaaikaisuutta kehitetään. Ulkoinen viestintä keskittyy paikallislehtiin ja niissä tiedottamisen määrä ja laatu pidetään vähintään vuoden 2010 tasolla. E-jollien, lightning- ja muiden veneluokkien sisäistä ja ulkoista viestintää lisätään oleellisesti nykyisestä. Seuran tiedottamisessa tullaan käyttämään TP:n omia nettisivuja, ja tutkitaan voidaanko tiedotusta ja viestintää kehittää sosiaalisen median keinoin. Kilpailutulosten saamiseksi nettiin suoraan tiistaikisojen jälkeen automatisoidaan, jolloin tulokset olisivat käytössä heti tiistai-iltana. Lehdistötiedotteen automaattista lähettämistä heti tiistaikisojen tuloskirjaamisen jälkeen tutkitaan. Talous Seuran talouden kulmakivi on jäsenmäärä. Jäsen- ja venepaikkamaksuista kertyy 40 % seuran tuotoista. Jäsenmäärän ylläpitäminen ja kasvattaminen on niin ollen oleellista ja avainasemassa siinä ovat lasten ja aikuisten purjehduskoulut, joista yleensä noin puolet osallistujista jatkaa seurassa. Purjehduskouluista saadaan myös merkittäviä tuottoja, joten voidaan sanoa, että jäsenmaksut ja jäsenhankinta merkitsevät lähes 60 % seuran tuotoista. Avoimista kilpailuista, kanttiinitoiminnasta, ulkopuolisista avustuksista ja yrityspurjehduksista tulee loput 40 % tuotoista. Varsinkin yrityspurjehdusten ja muiden vastaavien tapahtumien järjestäminen ja kuntien avustushalukkuuden hyödyntäminen on tuottavaa myös koska silloin raha tulee seuran ulkopuolelta eikä jäsenistöltä. Näillä tuotoilla ylläpidetään toiminnan edellytyksiä ja rahoitetaan huomattava osa TP:n painopistealueesta, nuorisotoiminnasta. Muut tuotot kattavat pääosin vastaavat kulut. Mainostuloilla katetaan vuosijulkaisun kulut. Omat tapahtumat, valmennusleirit ja seuravalmentajan kulut kerätään osallistujilta. Budjetti on laadittu pitämällä jäsenja venepaikkamaksut ennallaan. Siihen myötävaikuttaa myös v. 2010 kohtalaisen hyvä tulos. Mutta pidättyväistä linjaa rahankäytössä on silti jatkettava. Ja mahdolliset isommat budjetoimattomat investoinnit ja muut panostukset on hoidettava jollain muulla rahanhankintakeinolla. Kohde voidaan rahoittaa esim. tekemällä maksua vastaan talkootyötä jollekin ulkopuoliselle taholle. Hallinto Syyskokouksessa valitaan seuran hallitus ja puheenjohtajat. Lisäksi siellä hyväksytään hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Keväällä pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hallituksen jäsenen esityksestä käsitellä tiettyä asiaa. Pääsääntöisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja käsittelee toimikuntien esittämiä asioita. Hallitus toimii seuran toimeenpanevana elimenä. Toimikunnat vastaavat siitä, että niiden toimialueelle kuuluvat tehtävät saadaan tehtyä mahdollisimman hyvin ja vielä siten, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä yksin enempää kuin hän jaksaa ja ehtii. Hallitus, Tuusulanjärven Purjehtijat ry 13 Poimintoja vuosien varrelta 1971–2004 S euramme toiminta on ehkä parhaiten dokumentoitu vuosijulkaisuissa, jotka ilmestyvät keväisin. Julkaisu sisältää edelliskauden tulokset ja toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman, kilpailukalenterin, ohjeita kilpailujen järjestämiseen jne. Myös jäsenluettelo ja erilaiset tilastot kuuluvat julkaisuun. Ensimmäinen vuosijulkaisu ”Tuusulanjärvellä tapahtuu 72” ilmestyi keväällä 1972 sisältäen perustamisvuoden 1971 toimintakertomuksen ja -suunnitelman vuodelle 1972. Tämä perinne on säilynyt seurassa tähän päivään asti ja olen tähän 40-juhlajulkaisuun poiminut vuosijulkaisuista otteita tapahtumista viisivuotisjaksoilta. Perustamisvuoden 1971 osalta olen ottanut mukaan asioita yksityiskohtaisesti, tavoitteenani on tuoda esiin miten monet asiat seurassamme ovat syntyneet jo perustamisvuonna. Matti Innala Seura perustetaan 1971 Venenäyttelyssä keväällä 1971 kolmen kopla Matti Kopra, Jarmo Mäenpää ja Lauri Kitinoja päättivät kutsua koolle keskustelutilaisuuden, jossa nähtäisiin olisiko Tuusulanjärven ympärillä tarpeeksi purjehduksesta innostuneita harrastajia. Ilmoitus oli Keski-Uusimaa lehdessä 23.3.71. Kokouskutsua noudatti 24 asiasta kiinnostunutta henkilöä saapumalla 6.4.71 Tuusulan Säästöpankin kerhohuoneistoon Hyrylään. Keskustelun avasi Lauri Kitinoja lyhyellä alustuksella. Keskustelun kuluessa voitiin todeta, että tällainen yhdistys on tarpeellinen ja kokouksessa valittiin 7-henkinen toimikunta valmistelemaan yhdistyksen perustamista. Toimikunta piti kolme suunnittelukokousta ja oli myös yhteydessä Suomen Purjehtijaliiton toiminnanjohtajan K.G. Källströmin kanssa saaden häneltä tukea, neuvoja ja materiaalia yhdistyksen säännöiksi. Toimikunta totesi heti toimintansa alussa, että yhdistyksen perustaminen ei ollut itse tarkoitus vaan että tärkein tavoite oli virkeästi toimivan harrastajayksikön aikaansaaminen Tuusulanjärven alueelle. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 3.5.71 Tuusulan Säästöpankin kerhohuoneistossa. Kokouksessa oli läsnä yli 50 purjehduksesta 14 kiinnostunutta henkilöä. Esityslistalla yhdistyksen nimeksi oli ehdolla ”Tuusulan Purjehtijat”. Keskustelun kuluessa todettiin kuitenkin, että eri suunnilla asuvia yhdisti Tuusulanjärvi, joten tuntui luonnolliselta että järvi olisi nimessä mukana. Yhdistyksen nimeksi valittiin ”Tuusulanjärven Purjehtijat”. Seuran hallitukseen valittiin valmistelutoimikunta kokonaisuudessaan. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eli kommodoriksi tuli Lauri Kitinoja. Perustavan kokouksen yhteydessä todettiin, että seuraan oli jo liittynyt yli 40 jäsentä. Yhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 7.5.1971. Allekirjoittajina olivat Lauri Kitinoja, Veijo Vuorinen, Jarmo Mäenpää, Matti Kopra ja Ilkka Pyykkö. Yhdistys rekisteröitiin 9.8.1971, jonka jälkeen seuran virallinen nimi oli Tuusulanjärven Purjehtijat ry. Aktiivinen hallitus sai neuvoteltua seuran tukikohdaksi Krapin rannasta alueen, jota alettiin myöhemmin kutsua Optirannaksi. Vuokrasopimus tehtiin jo 12.5.71 Matti ja Salme Holman myötämielisellä asennoitumisella. Jo ensimmäisenä toimintavuonna kiinnitettiin huomio kilpailujen järjestämiseen koulutukseen ja yhteistoimintaan muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Myös yhteydenpito KeskiUusimaa lehteen oli alusta alkaen toimivaa ja seura sai palstatilaa lehdestä. Vuoden 71 aikana lehdessä oli 51 tiedotusta ja artikkelia. Ensimmäiset tiistaikilpailut pidettiin 29.6.71. Kilpailussa oli 2 luokkaa Windmill ja Optimistit. Windmill voittajaksi tuli Mäenpään ja Kitinojan purjehtima Don Quijote, jonka omisti Ilkka Pyykkö. Voiton hohtoa himmensi hiukan se että vene oli ainoa osallistuja luokassaan. Optimistien tulokset olivat: 1) Kim Grannenfelt, 2) Jyri Kopra, 3) Mikko Salo, 4) Esko Kitinoja. Näistä tiistaikilpailuista tuli perinne, joka jatkuu edelleen. Alkuun oli puutteita, jotka korvattiin mielikuvituksella. Esimerkiksi lähtömerkit annettiin rantapenkalta Sulo Hämäläisen folkkarin ääni- tai valomerkeillä. Pahin puute oli saattoveneen puuttuminen, vaikka kilpailujen aikaan vesillä olikin yleensä jokin vene liikkeellä. Jo syksyllä päätettiin, ettei enää järjestetä yhtään kilpailua ilman kunnollista saattovenettä. Tämä päätös on edelleen voimassa. Kilpailutoiminta koettiin huomattavana ”harrastususkollisuuden” lisääjänä. Kesän mittaan pidettiin elokuussa seuran mestaruuskilpailut kaksipäiväisenä. Kaiken kaikkiaan kesän aikana oli 41 lähtöä. Ranta-alueen kunnostus ja laiturin rakentaminen vaativat talkootyötä, joka tuli seuralle tunnusomaiseksi jatkossakin. Seuran syyskokous 21.11.71 palkintojen jakoineen päätti kauden. Jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 102. 1972 Veneiden rakennustoiminta käynnistyi jo syksyllä 71 ja keväällä 72 valmistui 11 optimistijollaa - Hankittiin toinen turvavene - Aloitettiin koulutustoiminta - Martti Kirjavaisen suunnittelema TP:n merkki oli ensikerran julkisuudessa 6.6.72 - Pidettiin ensimmäinen purjehdusleiri Rusutjärvellä yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa. Leirejä pidettiin Rusutjärvellä vuoteen 1978 asti - Seuran organisaatio vahvistettiin. - Jäseniä vuoden lopussa 153, veneitä 57 1973 - Järjestettiin ensimmäisen kerran On the Rocks - Naiset hankkivat Optirantaan kioskin kanttiinin pitoa varten - Järjestettiin ensimmäiset Syyspurjehdukset nimellä Päättäjäiskilpailut - Pekka Narko ja Juha Siira, Suomenmestaruus Tornadolla - Jäseniä 226. Veneitä 80 1974 - Hankittiin kolmas ja neljäs turvavene, Kello-12 - Järjestettiin venenäyttely Väinölässä. Kävijöitä näyttelyssä oli noin 800 henkeä - Aloitettiin valmennustoiminta - Järvenpään kaupungilta saatiin Vanhankylän niemestä seuran käyttöön ranta-alue ilman tontilla olevia pää- ja sivurakennuksia. Tontilla olevan kasvihuoneen kunnostus venevajaksi aloitettiin välittömästi ja sille annettiin nimeksi Lasipalatsi. Ranta-alue sai syyskokouksessa nimen Purjeranta - Suomenmestaruus Pekka Narko ja Juha Siira Tornado, - Joukkue SM Optimisteilla Johanna Kostiainen, Saku Vento ja Petteri Kostiainen - Jäseniä 296, veneitä 107 1975 - Purjerannan käyttö satamana aloitettiin. Saunarakennuksen kellarissa avattiin kahvila Onnikki. - Rakennettiin ensimmäinen tuomarialus Sulo Hämäläisen johdolla, nimeksi tuli Sulotar - Rakennettiin neljä ponttoonilaituria Purjerantaan - Päätettiin rakentaa Optirantaan hirsimökki - Järjestettiin venenäyttely Tuusulan yhteiskoululla, kävijöitä noin 1000 - Aloitettiin varainhankinta TP:n talviteatterilla esittämällä ”Lintu sininen”-näytelmää Riihikallion koululla 2 esitystä, noin 700 katsojaa. Teatteri jatkoi toimintaansa useammalla esityksellä seuraavana vuonna. - Tornado SM Pekka Narko, Juha Siira (HSK) - Lightning EM (Keuruu) Kari Kähkönen - Jäseniä 363, veneitä 120 1976 - Aloitettiin kampanja Tuusulanjärven tilan parantamiseksi. Ote yhdistyksen säännöistä: Yhdistys pyrkii tukemaan kaikkia niitä toimenpiteitä, mitkä tähtäävät Tuusulanjärven tilan parantamiseen ja sen saattamiseen sijaintinsa edellyttämään, ensiluokan virkistys- ja harrastusalueen arvoon. - Seuran jäsenet Pekka Narko ja Juha Siira osallistuivat Tornadolla olympialaisiin Kanadassa, sijoitus 13. - Suomenmestaruus Optimistit Petteri Kostiainen yli 12 v - Järjestettiin Fireball-luokan luokkamestaruuskilpailut - Hankittiin Sulottareen ja turvaveneisiin radiot - Jäseniä 415, veneitä 153 1977 - Optirannassa järjestettiin ensimmäisen kerran leiri kokeneille junioripurjehtijoille, nimellä päiväleiri - Järjestettiin kirpputori ja naamiaiset - Rakennettiin Purjerantaan laskuluiska ja hankittiin ulos sijoitettavat pöytäpenkki yhdistelmät - Optirannan hirsimökille saatiin rakennuslupa ja Honkarakenteen kanssa tehtiin hankintasopimus mökistä - Pekka Narko ja Juha Siira SM Tornadolla - Petteri Kostiainen SM Optimisti yli 12 v - Joukkue SM Optimisteilla Petteri, Johanna ja Kalevi Kostiainen sekä Ville Vento - Optimisti MM Kalevi Kostiainen 18/108 - Jäseniä 445, veneitä 150 1978 - Aloitettiin mökin rakentaminen Optirantaan. Harjannostajaiset vietettiin syyskesällä - SPL valitsi Pekka Narkon ja Juha Siiran Suomen parhaiksi purjehtijoiksi 1978 - Vuonna 1972 alkanut purjehduksen teemaleirin pito Rusutjärvellä yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa loppui ja leiri järjestettiin viimeisen kerran. Yhteistyö kunnan kanssa sujui koko ajan kiitettävästi. - Tornado SM Pekka Narko ja Juha Siira - Optimisti SM alle 12 v Kalevi Kostiainen - Jäseniä 486, veneitä 149 1979 - Järjestettiin Windmill-joukkue Suomen Mestaruus-purjehdukset - Rakennettiin toinen tuomarialus, Sulojet - Perustettiin työryhmä selvittelemään mahdollisuuksia Purjerannan palvelujen parantamiseksi - Rusutjärven leiritoiminnan loputtua järjestettiin vastaava leiri Optirannassa, joka palvelikin hyvin uuden mökin kanssa tätä tarkoitusta. Leirien pito jatkuikin myös tulevina vuosina ja nimeksi muodostui ”Aloittelija leiri”. Kokeneille junioreille järjestettiin toinen leiri, josta muodostui kovatasoinen valmennusleiri. - Optirannan kioski siirrettiin moottorikopiksi Purjerantaan - Hankittiin viides turvavene - Lightning Joukkue-SM Heikki Kirjavainen&Co ja Antti Tapola&Co 1/15 - Optimisti SM alle 12 v Jukka Jaskari - Jäseniä 524, veneitä 161 1980 - SVUL palkitsi TP:n vuoden junioriseuran tittelillä - Pekka Narko ja Juha Siira olympialaiset Tallin- nassa Tornado-luokassa sijoittuen 6/13 - Tornado MM Pekka Narko Juha Siira 14/37 - Tornado SM Pekka Narko Juha Siiira 1/6 - Optimisti MM Timo Laitila 42/126 VilleVento 44/126 - Opti-ranking neljä kärkisijaa järjestyksessä Kalevi Kostiainen, Timo Laitila, Ville Vento ja Jukka Jaskari - Optirannassa järjestettiin kilpapurjehdusleiri ja perään aloittelijaleiri sekä ensimmäinen E-jolla leiri - Purjelaudat ilmestyivät joukolla Tuusulanjärvelle - Optirannan mökki valmistu - Jäseniä 557, veneitä 166 1981 - Tuusulanjärven Purjehtijat täytti 10 v - Järvenpään kaupunki luovutti Purjerannassa olevat rakennukset kokonaan purjehtijoiden käyttöön. Päärakennuksen kunnostus paviljongiksi aloitettiin välittömästi. Saunarakennus kunnostettiin myöhemmin - Järjestettiin Windmill SM-kilpailut 36 venettä - Muistettiin ansioituneita seuralaisia - Seuran säännöt ja organisaatio uudistettiin - Jäseniä 554, veneitä 152 ja 41 purjelautaa 1982 - Jatkettiin Purjerannan paviljongin kunnostusta - Järjestettiin venenäyttely, kävijöitä näyttelyssä oli yli 1000 henkeä - Hankittiin kuudes ja seitsemäs turvavene - Ongelmia jäsenten innostamisessa seuratyöhön - Optimistien SM Kalevi Kostiainen yli 12v - Optimistien joukkue SM Kalevi Kostiainen, Jussi Wickström ja Pasi Pirskanen - Optimisti MM Kalevi Kostiainen 36/129 - Jäseniä 596, veneitä 163 ja purjelautoja 59 1983 - Hankittiin kahdeksas turvavene - Purjerannan paviljonki valmistui - Järjestettiin ensimmäinen merileiri Marjaniemen Purjehtijoiden kanssa - Optirannan venevaja kunnostettiin - Aloitettiin Lightning-luokan luokkamestaruus- 15 kilpailujen järjestäminen naisille ja nuorille. Järjestelyjä on jatkettu useana vuonna tämän jälkeen - Optimisti SM Jussi Wickström 2/69 yli 12 v - Jäseniä 606, veneitä 187 ja purjelautoja 26 1984 - Purjerannan huoltorakennuksen kunnostus aloitettiin - Optirantaan rakennettiin Tuusulan kunnan kustantama uusi laituri - Optimisti SM 2/73 Jussi Wickström yli 12 v - Opti MM 2/123 Jussi Wickström - Jäseniä ennätysmäärä 673, veneitä 131 ja purjelautoja 33, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1985 - Purjerannan kunnostetut pukuhuonetilat otettiin käyttöön - Optimisti SM alle 12 v Ville Lähteinen 1/ 26 - Tornado SM Kalevi ja Tapani Kostiainen 1/9 - Purjelaudat SM div I raskas Pekka Tammisto 1/29 - Jäsenmäärä putosi maksamattomien jäsenten erottamisen vuoksi 609, veneitä 141, purjelautoja 106, 9 saattovenettä 2 tuomarilauttaa 1986 - Seura täytti 15 vuotta - Leena Meisalo kommodoriksi - Naiset suunnittelivat seuralaisille yhtenäisen verryttelyasun - Hankittiin toinen veneenkuljetusvaunu - Järjestettiin Terhisail 375 veneiden SM-kilpailut - Järjestettiin E-jollien joukkue SM-kilpailut - LM Tornado Kalevi ja Petri Kostiainen 1/7 - Optimisti SM Pellervo Matilainen alle 12 v 1/30 - Optimisti Joukkue-SM TP I 1/24 Jäseniä 573, veneitä 150, purjelautoja 40, saattoveneitä 9 ja 2 tuomarilauttaa 1987 - Suomen Purjehtijaliitto valitsi Tuusulanjärven Purjehtijat vuoden parhaimmaksi pursiseuraksi. Palkintona oli ”Cajkens Kanna” - SVUL:n Uudenmaan piiri nimesi Tuusulanjärven Purjehtijat vuoden kasvattajaseuraksi - Optimisti Joukkue-SM TP I 1/24 Olli Posti, Vil- 16 le Lähteinen, Miimu Matilainen - Optimisti Ranking Olli Posti 1/116 - Lightning Ranking Chris Winter 1/33 - Tornado LM Kalevi ja Petteri Kostiainen 1/9 - Jäseniä 568, veneitä 148, purjelautoja 40, 5 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1988 - Vahva talkootyö varojen hankkimiseksi jatkui edelleen - Hankittiin uusi tuomarilautta, joka sai nimen Sulotar II - 380-luokka tuli markkinoille - 470-luokka alkoi vetää junioreita - Tornado LM Kalevi Kostiainen, Markku Kuismin 1/9 - Optiranking Janne Uusi-Autti 2/109 - Baltic-regatta Tallinna Janne Uusi-Autti 1/41 - Jäseniä 568, veneitä 148, purjelautoja 40, 5 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1989 - Suomen Purjehtijaliitto valitsi Seppo Postin vuoden valmentajaksi - Järjestettiin Lightning SM-kilpailut - TP ylivoimainen Optimistien seurarankingissa - 380- ja 470-luokka innostaa junioreita - 380 SM Ilkka Tenhunen Miikka Kemppinen 1/27 - 470 junior LM Olli Posti Pellervo Matilainen 1/7 - Lightning SM Hartti Nisonen, Mikko Jaatinen, Heikki Nurmi 1/24 - Tornado LM Johanna Kuismin, Tommi Gustafsson 1/11 - Lightning Ranking Hartti Nisonen 1/28 - Tornado Ranking Johanna Kuismin 1/13 - Jäseniä 530, veneitä 150, purjelautoja 70, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1990 - Järjestettiin Optimistien Suomen mestaruuskilpailut - Kunnostettiin Purjerannan maalaituri ja rakennettiin lisää laskuluiskia yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa - Järjestettiin Optimistien joukkue SM-kilpailut - Seuran jäsen kuvanveistäjä Erkki Eronen lah- joitti seuralle vaikuttavan purjehdusaiheisen patsaan. Nimikilpailussa patsaan nimeksi valittiin ”Tuulta purjeisiin” - Aikuisten purjehduskoulu aloitti toimintansa Markku Tenhusen ja Matti Innalan johdolla. - Optimisti SM alle 13 v Matti Rantala 1/32 - E-jolla Olympialuokkien SM Hanna Willman 1/13 - Tornado LM Kalevi Kostiainen Markku Kuismin 1/9 - Jäseniä 507, veneitä noin 150, purjelautoja 70, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1991 - Seura täytti 20 vuotta - Järjestettiin omien avointen kilpailujen lisäksi olympialuokkien Suomen mestaruuskilpailut kesäkuussa ja Windmillien LM-kilpailut heinäkuussa sekä Optimistien ja E-jollien joukkuekilpailut. - Tuettiin Keravan soutajia Kirkkoveneiden SM kilpailujen järjestelyssä - Seuran 20-vuotisgala vietettiin Purjerannassa Pyyn perheen ideoiman ja toteuttaman juhlatarjoilun merkeissä lempeässä elokuun illassa - Naistoimikunnasta tehtiin hyvinvointitoimikunta tarkoituksena houkutella myös laivueet ja miehet mukaan tähän tärkeään toimintaan - Aikuisten purjehduskoulu pidettiin Timo Meisalon johdolla toisen kerran - Palkittiin 37 seura-aktiivia kultaisilla, hopeisilla ja pronssisilla ansiomerkeillä. - Olympialuokkien kilpailuissa oman seuran naiset veivät kaksi ensimmäistä sijaa järjestyksessä Miimu Matilainen ja Hanna Willman - Jäseniä 486, veneitä 150, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1992 - Vuoden päätapahtumat olivat Optimistien ja E-jollien joukkue-SM kilpailut - Tornado-edustus Barcelonan olympialaisissa, Kalevi Kostiainen ja Markku Kuismin - 470-luokan pronssia nuorten MM-kilpailuissa Janne Uusi-Autti ja Ville Lähteinen, jotka valittiin SPL:n vuoden junioripurjehtijoiksi - Seurarankingin voitto Optimisteissa ja E-jollissa TP:lle - Radio-ohjattavat purjeveneet kilpailivat TP:llä - Satamia kunnostettu ja kalustoa huollettu - Lightning-SM 1. Amarillo Pertti, Leena ja Maija Pyy, samat saivat EM 5. sijan - Aloitettiin kesän mestari kilpailu, 92 purjehtijaa mukana - Jäseniä 424, veneitä 150, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1993 - Järjestettiin E- jolla ranking - Tuusulan 350 v regatta - RC-veneiden SM kilpailut - Kesän mestari kilpailun suosio jatkuu - Aloittelijaleiri yhteistyössä SPL:n kanssa - Merileiri ja purjehduskoulut pidettiin - Julkaistiin kolme numeroa TeePee-lehteä, syksyn lehti no 3 oli tulosnumero - TP:n venevuokraamo aloitti Optirannassa - Lightning SM 1. Leo Korhonen, Hartti Nisonen, Antti Varheenmaa - Kesän mestari Matti Jaskari - Jäseniä 397, veneitä 152, saattoveneet ja tuomarilautat entisellään 1994 - Omien avointen kilpailujen On the Rocksin (Optiranking) ja Syyspurjehduksen (E-jollaranking) lisäksi järjestettiin Windmill LM, E-jollien joukkue- SM ja osallistuttiin avustaviin tehtäviin Keravan soutajien kilpailuissa. - Seuran näkyvyyttä ulospäin pyrittiin lisäämään ja myös yhteistyötä Tuusulanjärven eri käyttäjäryhmien välillä - Optialoittelijaleirin toiminta laajennettiin koko vuoden kestäväksi purjehduskouluksi. Osallistujia oli parikymmentä ja lähes kaikki pysyivät mukana koko kurssin ajan - Aikuisten purjehduskoulu pidettiin jo rutiinilla - Satamien ja rakennusten kunnostusta tehtiin työllistämisvaroin palkatun ammattilaisen voimin. - Tiedotusta lisättiin syksyllä ilmestyneen ”Tuusulanjärvellä tapahtui 1994” julkaisulla, jossa kerrottiin kesän tapahtumista - Optimistien joukkue-SM ykkössija saatiin Ville Suonurmen, Olli Vesalan ja Mika Majapuron tiimillä - Windmill luokkamestaruuden vei Matti Jaskari gastinaan Anna Mäkelä - Matti Jaskari oli jo toisen kerran kesän mestari -Litien SM ykkös- ja kakkossijan toi TP:lle Amarillo (Pertti Pyy, Leena Pyy, Maija Pyy) ja Annie Hall (Leo Korhonen, Hartti Nisonen, Antti Varheenmaa) - Jäsenmäärä pysyi ennallaan samoin venekalusto 1995 -Keväinen kuiva leiri pidettiin Pajulahdessa - Lasten laajennettuun koulutukseen panostettiin: edellisenä vuonna aloittaneille pidettiin säännölliset harjoitukset ennen keskiviikkokisoja - Nikuvikenin merileiri oli kesäkuussa - Aikuisten sinipurjehtija kurssi järjestettiin jo viidennen kerran - Helatorstaina pidettiin jo kolmas Tuus Tuusulanjärvelle tapahtuma muiden seurojen kanssa - Purjerannan rakennukset saivat uuden maalipinnan ja ovia uusittiin työvoimatuen palkkaaman henkilön ja Järvenpään kaupungin maksamien tarvikkeiden ansiosta - Päärakennuksen vesivuodon kastelema lattia avattiin kuivatusta varten - Venekalustoa uusittiin myymällä Faster ja ostamalla tilalle Terhifun turvavene - Windmill luokkamestaruuden Vammalasta toi Matti ja Jukka Jaskari - Liti SM:t voiti Leo Korhonen, Hartti Nisonen, Antti Varheenmaa - Optimisteissa ja E-jollissa TP:läiset olivat aivan kärjen tuntumassa: Olli Vesala kolmas Opti SM:ssä ja Mikko Rantala neljäs E-SM:ssä - Kesän mestari Matti Jaskari jo kolmannen kerran - Jäseniä 371, 116 venettä, purjelautoja 9, 8 turvavenettä ja 2 tuomarilauttaa 1996 - Seura täytti 25 vuotta, merkkivuotta juhlistettiin monin tavoin - Purjerannassa pidettiin elokuussa 25-vuotisjuhla, jossa muistettiin ansioituneita seuralaisia ansiomerkein - Juhlaregattana oli haettu Lightningien luokkamestaruus-kilpailut - Kuvanveistäjä Erkki Eronen teki 25 juhlareliefiä, joita myytiin toiminnan tukemiseksi yhteisöille ja seuralaisille - Purjerannassa uusittiin keittiön lattia ja WCtilat. Maalauksia jatkettiin molemmissa rannoissa - Tiedotuksessa vuosijulkaisun lisäksi syksyllä ilmestyi jälleen Tuusulanjärvellä tapahtui tuloslehti - Lasten purjehduskoulu pidettiin kolmannen kerran pidennetyssä muodossaan - Kuivaleiri Pajulahdessa maaliskuussa ja merileiri kesäkuussa Nikuvikenissä - Aikuisten purjehduskoulu keräsi taas kymmenkunta uutta purjehtijaa - Kilpailukausi oli tuttu On the Rocks, TP:n mestaruus ja Syyspurjehdus, juhlaregatta sekä jo perinteeksi muodostunut Taiteiden yön regatta - Tietenkin tiukat tiistai- ja keskiviikkokisat ovat jo itsestäänselvyys - Opti SM:ssä paras TP:läinen oli Heta Vesala neljäs, Optirankingissa Heta oli viides _ E-jolla-SM:ssä Mikko Rantala oli pronssilla ja rankingissa neljäs - Wintikoissa ja Liteissä pudottiin palkintosijoilta LM-kisoissa - Juhlaregatan voitto meni KuoPS:in Olli Murokkeelle - Päijännepurjehduksessa tuli voitot Liteissä Pertti Pyy miehistöinen ja LYS 5 Kallu Jaskari miehistöinen 1/38 - Jäseniä 361, veneitä 107, 8 turvavenettä ja 2 tuomarilauttaa 1997 - ”Purjerannan veneilykeskus” syntyy kun Tuusmelojatkin valitsivat paikan uudeksi tukikohdakseen ja rakentavat kanoottivajan alueen Järvenpään puoleiseen osaan. Alueella on purjehduksen lisäksi soutua ja melontaa. - TP lähti kokeilemaan 3-6 vuotiaiden liikuntaleikkikoulua ainoana pursiseurana. Toiminta aloitettiin Keravalla Ahjon koululla - Kevään kuivaleirin yhteydessä pidettiin seuratoiminnan kehittämisseminaari. Lasten purjehduskoulussa aloitti 10 oppilasta. Nikuviikenin merileiri pidettiin kesäkuun alussa. - Aikuisten purjehduskoulu veti 11 oppilasta. 17 Mukana oli myös kölivene purjehdukseen tutustuminen. - Kilpailutoiminta omalla järvellä sujui perinteisten avointen kilpailujen merkeissä. Lisäksi heinäkuussa järjestettiin Windmill-luokkamestaruuskilpailut. - Satamissa tehtiin pienehköjä kunnostustoimia, mutta koottiin työryhmä pohtimaan tulevaisuuden tarpeita tavoitteena esittää kevään 98 aikana. - Turvaveneiden kahden varastetun moottorin tilalle hankittiin uudet ja päätettiin hankkia uusi turvavene kotijärven tarpeisiin. - Tiedotuksessa jatkettiin kahden julkaisun menettelyä. - Talous kehittyi myönteisesti. - Arvokisamenestystä tuli leveällä rintamalla - Optiranking 1. Heta Vesala, OptiSM yli 12 v 3. Heta Vesala, OptiSM alle 12 v 2. Matti Haapiainen, OptiMM 40. Heta Vesala - E-jolla SM miehet 1. Mikko Rantala, naiset 4. Miimu Matilainen, 5. Hanna Willman - E-Ranking 1. Mikko Rantala - 49er 1. Janne Uusi-Autti, 49er-ranking 3. Janne uusi-Autti - Litiranking 2. Olli Lähteinen - Windmill LM 1. Matti Jaskari, Anna Mäkelä - Kesän Mestari Olli Lähteinen - Jäseniä 369, veneitä 129, purjelautoja 6, 8 saattovenettä ja 2 tuomarilauttaa 1998 - Kauden päätapahtuma oli Lightning-luokan EM- ja Masters EM-kilpailut. Kilpailut onnistuivat hyvin ja seura sai pelkästään hyvää palautetta ja julkisuutta lehdistössä. - Neuvottelut Järvenpään kaupungin ja Tuusmelojien kanssa etenivät ripeästi ja yhteistyö käynnistyi hyvin. Melojat rakentavat kanoottivajan ja oman ponttoonilaiturin seuran alueen pohjoispäähän. Melojat ovat TP:n alivuokralaisia ja maksavat vuokraa käyttämistään palveluista. - Kirkkoveneilijät siirsivät tukikohtansa Gustavelundin rantaan. - Perinteinen leiri junioreille pidettiin Pajulahdessa keväällä ja lasten purjehduskoulussa aloitti 9 oppilasta purjehdusuransa Optiran- 18 nassa ja neljänä viikonloppuna pidetyissä harjoituksissa. - Edelliskauden optipurjehtijat saivat lisäoppia kerhoilloissa keväällä ja Nikuvikenin merileirillä. - Talvikaudella kuntoa kohennettiin pelaamalla sählyä viikoittain Järvenpään ammattikoululla. - Liikuntaleikkikoulukokeilua jatkettiin 3-4 ja 5-6 vuotiaiden lasten kanssa, mutta molemmissa ryhmissä oli vähemmän oppilaita ja kokeilu rasitti seuran taloutta. - Tuus Tuusulanjärvelle tapahtuma veti paljon väkeä tutustumaan ja kokeilemaan purjehdusta, melontaa ja kirkkovenesoutua. Kalastusvälineisiin tutustuttiin heittokilpailujen merkeissä. Tapahtuman järjestivät TP, Tuus-melojat, Keravan Urheilujen soutujaos, Tuusulanjärven urheilukalastajat ja Järvenpään latu. - Aikuisten purjehduskouluun ilmoittautui vai viisi oppilasta ja erilaisten yhteensattumien vuoksi kurssi jäi vain teoriaosuuden varaan. - Satamaan rakennettiin laskuluiskien väliin ponttoonilaituri. Melojien kanoottivaja ja heidän ponttoonilaiturinsa valmistuivat kesän aikana heidän talkootyönään. - Tiedotuksessa luovuttiin syksyn Tuusulanjärvellä tapahtui tulosjulkaisusta ja tulokset kerrottiin pääjulkaisussa keväällä. - Optimisten keskiviikkokisat siirrettiin Purjerantaan tiistaikisojen yhteyteen pienen osallistujamäärän vuoksi.. - Perinteiset avoimet kilpailut järjestettiin totuttuun tapaan ja syksyllä E-jollien joukkue SMkisat. Heinäkuussa TP järjesti yhdistetyt Lightningluokan EM- ja SM-kilpailut ja heti perään Lightning Masters EM-kilpailut. - Kilpailumenestys ei yltänyt aivan edellisvuosien tasolle mutta kärjen tuntumassa pysyttiin. - Optiranking 6. Matti Haapiainen - Opti SM yli 12 v 6. Atte Aalto; alle 12 v 3. Matti Haapiainen - E-jolla ranking: 4. Mikko Rantala - E-jolla SM 8. Mikko Rantala - E-jolla PM 9. Mikko Rantala - 49er SM 2. Pellervo Matilainen - Lightning SM 3. EM 5. Olli Lähteinen - Lightning Masters EM 4. Kaarlo Jaskari - Windmill LM 3. Aki Willman, Sami Iivarinen - Jäseniä 347, veneitä 116, saattoveneet ja lautat ennallaan 1999 - Pursiseurojen jäsenmäärät ovat olleet laskussa vaikka merkkejä lajin uudesta tulemisestakin on ollut ilmassa. Harrastajamäärien saamista nousuun pohdittiin TP:ssäkin 31.10.99 suunnittelu-seminaarissa, jossa pohdittiin monipuolisesti seuran toimintaa ja resurssien riittävyyttä 2000-luvulla. - Junioritoiminnassa järjestettiin jo perinteiseksi muodostuneet kuivaleiri Pajulahdessa, aloittelijaleiri päiväleirinä Purjerannassa 9 uudelle purjehtijalle ja jatkoksi neljä viikonloppuleiriä. Nikuvikenin merileiri tarjosi kokeneimmille uutta oppia. Talvella sählyvuorot jatkuivat Järvenpäässä pitäen porukka yhdessä. - Liikuntaleikkikoulu toimi vielä kevään ajan. - Aikuisten purjehduskoulu veti vain kolme oppilasta kalliista lehti-ilmoittelusta huolimatta. - Normaalit avoimet kisat pidettiin keväällä ja syksyllä. Windmill LM ratkottiin heinä- elokuun vaihteessa. Tiistaikisat ja seuran mestaruus-kilpailut pitivät järjestäjät aktiivisina. - Optirannan vuokrasopimus irtisanottiin vuokranantajan toimesta. Samalla päätettiin luopua seuran hirsimökistä, koska vuokranantajalla oli sopimuksen mukainen lunastusvelvollisuus mökkiin. Näin päättyi toiminta seuran alkuaikojen satamassa. - Rakennuksille pidettiin kuntokatselmus, jossa todettiin niiden kunto tyydyttäväksi kilpailutoimiston lattiaa lukuun ottamatta. - Seuralle avattiin omat internet-sivut osoitteessa: www.tpsail.net. Myös sähköpostia käytettiin enenevässä määrin tiedotukseen. - Tuus Tuusulanjärvelle-tapahtuma pidettiin perinteisesti helatorstaina. - Kilpailumenestys oli kohtalainen vaikka aivan huippusijoituksia ei tullut kuin yksi. - Optiranking 3. Matti Haapiainen - E-jolla ranking 8. Mikko Rantala - Lightning SM 3. Olli Lähteinen - Avomeri SM (IMS2) 1. Matti Jaskari - Jäseniä 264, veneitä 84, saattoveneitä 6 ja 2 tuomarilauttaa 2000 - Vuosituhannen viimeinen kausi toi merkkejä kasvavasta jäsenmäärästä ja purjehdusinnosta. - Pääkilpailutapahtuma Tuusulanjärvellä oli junioriluokkien SM kilpailut (Optimisti, Zoom, E-jolla ja Laser) - Junioritoiminta oli perinteiden mukainen talvella sählyä, keväällä Pajulahti (23 osallistujaa) - Aloittelijaleirillä 18 ! uutta purjehtijan alkua. Heidän jatkotreeninsä ja kokeneimpien kilpailijoiden SM-treenit ja merileiri työllistivät nuorijaoston pitkästä aikaa taas kunnolla. - Aikuisten purjehduskouluun saatiin ennätysmäärä oppilaita 16. Käytäntöä opeteltiin liteillä omalla järvellä ja merellä tarjottiin retkipurjehduskokemus 39-jalkaisella köliveneellä. - Purjerannassa kokeiltiin osapäiväistä valmentaja-kiinteistönhoitajaa kesäkuukausina. Toiminta haki vielä muotojaan eikä valmentajaa osattu tarpeeksi hyödyntää. - Kilpailutoimiston lattia uusittiin talkoilla välipohjaan asti. Lattiapinta tehtiin mäntylaudoista. - Krapin Optirannasta siirrettiin puolet ponttoonilaiturista Purjerantaan talvehtimaan ja odottamaan sijoitus uuteen satamaan. Lasipalatsi ja kellari tilat siivottiin perusteellisesti ja rakenneltiin köli/peräsinteline tulevia juniori SM-kisoja varten. - Optirannan mökin kauppa toteutui kohtuullisen hintaan ja summa sijoitettiin korkeakorkoiselle tilille odottamaan vastaista käyttöä. Irtaimisto siirrettiin Purjerantaan. - Juniori SM-kilpailut purjehdittiin 16.-28.6. Seura onnistui järjestelyissä erinomaisesti. - Windmill LM kisojen järjestely sujui kilpailulauta-kunnalta jo rutiinilla. - Kauden päätti totutusti Syyspurjehdus. - Kauden kilpailumenestys oli kohtalaisen hyvä - Opti MM 10. Matti Haapiainen - Opti SM 6. Matti Haapiainen - E-jolla SM 9. Heta Vesala - Windmill LM 1. Matti Jaskari, Hanna Kostama 2. Aki Willman, Katri Mehtonen - Lightning Juniori MM 16. Matti Haapiainen, Robert Brandt, Thomas Weckström - Lightning EM 13. Antti, Martti Lähteinen, Sanna Kuurre - Lightning SM 2. Pertti Pyy, Maija Karhusaari, - 49er SM sarja 2. Janne Uusi-Autti, Kasimir Johansson - Star MM 107. Jukka Jaskari, Mikael Währn - Jäseniä 339, veneitä 89, saattoveneet ja tuomarilautat ennallaan 2001 - Tuusulanjärven Purjehtijat 30 vuotta! ”TAKANA LOISTAVA MENNEISYYS ... EDESSÄ UUDET HAASTEET … MEILLÄ ON PÄÄMÄÄRÄ… Tavoitteena on nostaa seuran toimintaympäristö entistäkin parempaan kuntoon … Samanlainen innostus kuin seuramme alkuvuosina on nyt tarpeen tavoitteisiimme pääsemiseksi …” (Antero Punttila, Kommodori) - Purjehduskoulut vetävät harrastajia - Optileiri 24 oppilasta, osallistuminen jatkoleirille aktiivista - Aikuisten purjehduskoulu 21 oppilasta, muutamat oppilaat osallistuivat, järjestelyistä vastasivat alusta asti mukana ollut Matti Innala ja Sakari Pesola - Solvallan kuivaleiri osalistui ennätysmäärä 29 lasta ja 18 aikuista - Kilpailutoiminta järvellämme oli perinteinen omien kisojen lisäksi Windmill LM ja Finnairin Venekerhon mestaruuskisat - Järjestettiin purjehdukseen tutustuminen kolmelle yhteisölle Litilaivueen avustuksella - Kilpailutulokset olivat einomaisia - Opti MM Matti Haapiainen 64/208 - Opti SM Matti Haapiainen 1/50, Atte Aalto 9. - Opti ranking Matti Haapiainen 1/78 - E-jolla SM Matti Haapiainen 2/24 2002 - … ”Vuonna 2002 ilmestyy järvelle joukko opettajia, jotka joka tiistai neuvovat purjehdustekniikkaa, joka tiistai neuvovat kilpapurjehduksen taktiikkaa, joka tiistai innostavat ja innostuvat itsekin…Veijo Matilainen, kommodori - Juniori- ja kilpailutoimikunta uudistivat tiistaikilpailuja siten että purjehditaan kaksi lähtöä illassa. Lähtöjärjestystä muutettiin siten että Litit lähtevät viimeisinä. Kesän mestari sarjassa optarit erotettiin omaksi sarjakseen. - Lisäksi Syyspurjehduksen jälkeen purjehditaan sunnuntaisin lokakuun loppuun asti. Tosin tällä kaudella järvi jäätyi jo lokakuussa eikä kaikkia sunnuntai kisoja voitu ajaa. - Perinteiset avoimet kilpailut järjestettiin ja Syyspurjehdus oli sekä E-jollien että lightningien rankingkilpailu. Lisäksi Windmill LM-kisat olivat jälleen seuran järjestettävänä. - TP:n lippu rekisteröitiin Merenkulkulaitoksen päätöksellä siten että logosta poistettiin kirjaimet TP. - Purjehtijoiden määrä oli edelleen kasvussa. Kesän paras sarjassa löytyi 102 nimeä. - Nuorisotoiminta sujui tuttuja latuja. Kuivaleirillä Pajulahdessa oli mukana 30 lasta ja 23 aikuista. Optiliiton valmennusleirille osallistui 3 optipurjehtijaa. Nikuvikenin merileirillä 7 purjehtijaa sai kokemusta kovankelin purjehduksessa. Kilpailuaktiivisuus oli myös nousussa, rankingsarjoissa oli kolme optia ja neljä e-jolaa. - Lasten purjehduskoulussa aloitti 18 uutta harrastajaa. Veneistä oli hieman pulaa mutta pulmat voitettiin jäsenistön suosiollisella avulla. - Aikuisten purjehduskoulussa kokeiltiin yhteistyötä Tuusulan kansanopiston kanssa. Kevytvene-harjoituksissa oli kovaa tuulta eikä kaatumisiltakaan vältytty. Kokemus tuntui kuitenkin oleva oppilaille myönteinen. - Seuran kalusto inventoitiin ja seuran kaikki vakuutukset keskitettiin yhteen yhtiöön. Pohjastaan haljennut Terhi hävitettiin ja hankittiin seuralle soutuvene. - Kesän mestarin tittelin voitti Matti Haapiainen - Kilpailumenestys oli erittäin hyvä muissa kuin optimisteissa. - 49er SM 1. Janne Uusi-Autti, Kasimir Johansson (NJK) - E-jolla SM 8. Matti Haapiainen - E-jolla Junior PM 1. Matti Haapiainen - E-jolla PM(miehet) 8. Matti Haapiainen - E-jolla ranking 4. Matti Haapiainen, 11. Atte Aalto - Laser Masters SM 16. Matti Jaskari 19 - Lightning SM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija Karhusaari - Lightning EM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija Karhusaari - Lightning ranking 1. Matti Leppänen, 2. Niko Lappalainen, 3. Thomas Weckström - Windmill LM 1. Matti ja Antti Jaskari, 2. Aki ja Nina Willman, 3. Kaarlo ja Timo Jaskari - Avomeri SM (IMS3) 1. Matti Jaskari - Espoo-Suursaari Race 2. Kaarlo Jaskari & Crew - Helsinki-Tallinna Race (LYS1) 2/32 Kaarlo Jaskari & Crew - Talous oli plussalla, vaikka yrityspurjehduksia ei järjestettykään vaan keskityttiin koululaisten tutustumispurjehduksiin. - Jäseniä vuoden lopussa oli 367, veneitä 101, saattoveneitä 5 + soutuvene, yksi tuomarilautta 2003 - Purjehduskausi oli aktiivinen. Yli 100 purjehtijaa osallistui tiistaikisoihin. Kahden lähdön malli on osoittanut toimivuutensa. Uusia optipurjehtijoita on saatu mukaan kilpailemaan. - Kilpailuohjelma järvellämme tiivis: Laser Radial SM, Windmill LM, Lightning LM/SM, Laser GP ranking ja Laser Radial ranking. Näiden lisäksi ohjelmassa oli On the Rocks, Syyspurjehdus ja seuran mestaruuskisat. - Seurayhteistyö Tuus Tuusulanjärvelle toimi jälleen kerran mainiosti. - Junioritoiminta sisälsi sählyä, kuivaleirin Pajulahdessa 30 lasta ja 20 aikuista. Panokset keskitettiin alkukesän optimistijollakouluun, johon osallistui 18 tulevaa kipparia ja jatkokouluun 15 edellisen kesän purjehtijaa. Harjoituksia jatkettiin loppukesä arki-iltaisin, jolloin vanhemmat oli helpompi saada osallistumaan. Merileiri pidettiin Nikuvikenissä 7 purjehtijalle ja kouluttajalle. - Aikuisten purjehduskouluun ilmoittautui kaksi oppilasta, jotka koulutettiin tiistaikisojen ja torstaiharjoitusten yhteydessä. - Torstaitreeneistä vastasi Matti Jaskari ja aloittelijoiden koulusta ja jatkokoulusta Jukka Pötry. - Satamassa on Optirannasta tuotu laituri asennettiin maalaiturin rannalle vesillelähtöä helpottamaan. Radanrakentajille hankittiin uusi Terhi ja tuomari- valmennuskäyttöön pieni kumivene. - Emännän puute on vaikeuttanut kanttiinitoimintaa mutta vuorot ja ruokailut on saatu hoidetuksi. - Tiedotuksessa sähköposti ja seuran nettisivut ovat osoittaneet voimansa ja Matti Leppänen on pitänyt sivut ajan tasalla. Vuosijulkaisulla on myös edelleen tärkeä merkitys tiedotuksessa. Paikallislehdistö on kutsuttu seuraamaan kilpailuja ja juttuja julkaistiin lehdissä. - Talous on ollut vakaa, mutta korotustarvetta jäsenmaksuihin on ollut ja syksyllä niitä nostettiin seuraavalle kaudelle. - Uuden paviljongin suunnittelua on jatkettu pyrkimällä konkretisoimaan vaihtoehtoja. - Kesän mestariksi purjehti Matti Jaskari - Purjehtijoidemme kilpailumenestys on ollut hyvä ja optimistikilpailuissakin on tulossa uusia menestyjiä, mutta alku on kivinen. - Opti SM 65. Eero Viitanen, 80. Pyry Itkonen, 88. Pia Tulimaa, 89. Antti Jaskari - Opti PM 54. Pia Tulimaa - Optiranking 53. Eero Viitanen, 58. Pia Tulimaa, 68. Pyry Itkonen, 96. Antti Jaskari - E-jolla SM 2. Matti Haapiainen - E-jolla PM 22. Matti Haapiainen - E-jolla juniori SM 1. Matti Haapiainen - E-jolla Junior EM (Silver Fleet, B sarja) 1. Matti Haapiainen - E-jolla ranking 3. Matti Haapiainen - 49er SM GP-sarja 3. Janne Uusi-Autti, Kalle Bask - Laser SM 14. Matti Jaskari - Laser Masters SM 4/77 Matti Jaskari - Laser Masters lyhytrata SM 3. Matti Jaskari - Laser Masters GP-sarja 2. Matti Jaskari - Laser Radial LM 2. Matti Jaskari - Laser Radial Masters EM 3. Pille Lundström Metsäkoneurakointi Suonela Oy Tonttien raivaukset, metsäurakointi ja puiden kaadot ammattitaitoisesti Soita numeroon 040 758 6155 - Laser Radial GP-sarja 2. Pille Lundström - Windmill LM 2. Aki Willman, Nina Willman, 3. Matti ja Antti Jaskari - Lightning SM 3. Pertti Pyy, Waltteri ja Maija Karhusaari - Lightning ranking 2. Thomas Weckström, 3. Matti Leppänen - Jäseniä 344, veneitä 99, saattoveneitä 7 + soutuvene ja tuomarilautta 2004 - Tiistaikisoihin osallistui jälleen yli sata purjehtijaa - Hyviä tuloksia kansallisissa kilpailuissa - Talkoot ja muut tapahtumat vetivät uutta väkeä - Optimistipurjehtijoiden lisääntynyt harjoittelu näkyi myös tuloksissa. Optigaalassa palkittiin kolme purjehtijaamme. - Kilpailuohjelma järvellämme oli melko tavanomainen avointen kilpailujen osalta: On the Rocks, Windmill-LM ja Syyspurjehdus. Rocksit oli Lightning ranking ja Syyspurjehdus Laser Radial ranking. Tiistaikisat ja seuran mestaruuskilpailut hoidettiin rutiinilla lisääntyneestä venemäärästä huolimatta. - Junioripurjehdus veti tiistaikisoihin jopa parikymmentä optaria, sekä konkareita että kesän purjehduskoululaisiakin. Talvikaudella kuntoa kohennettiin sählyllä ja kevätkauden avaus kuivaleiri pidettiin tällä kertaa Eerikkilän urheiluopistolla. - Uudistettuun lasten purjehduskouluun osallistui 9 purjehtijan lisäksi yksi aikuinen leiriläistä kohti. Tämä malli toimi hyvin sillä kaikki purjehtijat olivat mukana kauden loppuun asti. Merileiri kokosi kymmenen purjehtijaa Nikuvikeniin. - Rankingkilpailuihin osallistui viisi optaria, kaksi E-jollaa ja yksi Laser Radial. - Harjoituksia pidettiin Tuusulanjärven lisäksi merelläkin. Tiistaikilpailujen yhteydessä jatkettiin aloittelijoiden kouluttamista. Optivanhempien osallistuminen on ollut myönteinen asia. - Kilpapurjehdustoimikunta järjesti talvella Tasoitemestarit Aurinkoiset Taiturit Oy Maalaukset ja tasoitetyöt Lämpörappaukset, sokkelipinnoitukset Rakennustekniset työt Puhelin 0400 402 718 teoriakoulutusta säännöistä, taktiikasta ja sääopista. - Pille Lundström koordinoi torstaiharjoituksia. Kilpailevia optimisteja valmensi TP:n vuoden valmentaja kommodori Matti Jaskari. Aloittelevia opteja valmensivat Mika Viitanen ja Martin Still. - Nuorten ja aikuisten purjehduskoulussa oli hyvä osanotto ja muutamia oppilaita saatiin mukaan seuran toimintaan. Koulun järjestelyistä lightninglaivueen tuella vastasivat Matti Innala ja Sakari Pesola. - Klubitoiminta käynnistyi Tuus Tuusulanjärvelle- tapahtuman järjestelyissä. Tuusulan Taiteiden Yön-tapahtumaan osallistuttiin neljällä veneellä elokuun tyynenä iltana. Syyspurjehdusviikon-loppuna pidettiin toivottavasti perinteeksi muodostuvat hienot rapujuhlat, joiden järjestelyistä vastasivat ammattitaidolla hyvinvointitoimikunnan vetäjä Katri Lappalainen ja klubimestari Waltteri Karhusaari. Kauden päättäjäisten järjestelyt syyskokouksen yhteydessä ovat myös kuuluneet emännän ja klubimestarin vastuulle. - Satamassa tehtiin ponttoonilaiturille kulkusilta. Nurmikoiden leikkaus oli kesätyönä Mikael Pötryn vastuulla. Pitkä maalaituri aiheutti huolta maa-ainesten ja kivien sortuessa laiturin vierelle. Laiturin muutos ja parannustöistä käynnistettiin neuvottelut omistajan Järvenpään kaupungin kanssa. Satamasta on kantanut vastuun Jukka Itkonen. - Kaluston osalta on tehty moottorien perushuollot ja isommat korjaukset talven aikana. Samoin ennen kauden alkua on korjautettu Bombard kumivene. - Kanttiini toimi hyvin ja ilman yllätyksiä Katri Lappalaisen vetämänä. - Tiedotus toimi totuttuja latuja vuosijulkaisulla jäsenkirjeillä, sähköpostilla seuran nettisivuilla. Marja-Leena Tetri vastasi tiedotuksesta ja julkaisun taitosta. Seuran ulkopuolinen tiedotus hoidettiin lehtijutuilla, Tuus Tuusulanjärvelle tapahtumassa ja Järvenpään koulujen liikuntapäivien yhteydessä tarjottuihin purjehduskokeiluihin. Matti Leppäsen hoitamat ja edelleen kehittämät seuran internetsivut ovat osoittautuneet erinomaisiksi tiedotuskeinoksi etenkin kun ne ovat hyvin ajan tasalla. - Seuran talous oli vakaalla pohjalla ja oli hiukan ylijäämäinen. Vihreän Terhin hankinta kirjattiin tälle vuodelle. - Uuden paviljongin rakentamisprojektiin annettiin hallitukselle valtuutus lainanottoon ja projektin eteenpäin viemiseen siten että hallin pystytys tapahtuisi kesällä 2005. - Kauden purjehdustuloksissa näkyi jo harjoittelun lisäykset optimistien selvänä tulos- parannuksena edelliskaudesta. - Opti SM 8. Antti Jaskari alle 12 v, 10. Pyry Itkonen yli 12 v, 26. Pia Tulimaa yli 12 v - Opti joukkue SM C-finaalin 1./ kokonaiskilpailun 9. joukkueella: Pyry Itkonen, Antti Jaskari, Zakke Still, Joel Tykkyläinen, Eero Viitanen - Optiranking 12. Pyry Itkonen, 30. Antti Jaskari, 34. Pia Tulimaa (12. tyttö) - E-jolla SM 28. Pia Tulimaa, 29. Eppu Pötry - E-jolla Ranking 9. Matti Haapiainen - Laser Radial SM 2. Matti Jaskari - Laser SM 6. Matti Haapiainen - Laser Masters SM 4. Matti Jaskari - Laser 4,7 MM, Pronssifleet 11/ 70 Fredrik Lundström - Laser Radial Ranking 4. Pille Lundström - Windmill LM 1. Matti ja Antti Jaskari, 3. Martin Still, Per Monnberg - Lightning SM 3. Niko Lappalainen, Pasi Hannila, Kari Kanerva - Lightning Ranking 2. Matti Leppänen, 4. Niko Lappalainen, 5. Sakari Pesola, 6. Thomas Weckström - Lightning EM 8. Sakari Pesola, Pekka Bollström, Liisa Hasunen, 9. Matti Leppänen, Mari Leppänen, Anssi Kariola - Jäseniä 358, veneitä 106, saattoveneitä 8 + soutuvene ja tuomarilautta. • Venekorjaukset Asuntokulma • Venehuollot • Muotit ja mallit • Suunnittelu • Muut lujitemuovityöt Teruxcon Ky Arto Juvonen Puh 045-651 6091 Fax 09 298 1774 terux@saunalahti.fi Vuodesta 1970 Katja Sarkama Myyntineuvottelija Asuntokulma Sibeliuksenkatu 21,04400 Järvenpää Mob. +358 (0)451 3307 08 Fax (09) 4789 2637 E-mail. katja.sarkama@remax.fi www.remax-asuntokulma.fi Optareitten MM 2010 Malesiassa T P:n Optaripurjehtijat Risto Pesola ja Tom Wendt sekä Julia Toroi, Monika Mikkola että Felix Malm Espoosta saapuivat Malesian Langkawiin 22.12 illalla. Mukana lennolla oli myös MM-joukkueen Brasilialainen valmentaja Leonardo Santos, joukkueen johtaja Thomas Malm ja maaedustaja Sakari Pesola perheineen. Paikalla saapui myös IODA.:n hallituksen jäsen Juhani Soini. Kuvassa yllä mukana myös kisaveneet toimittaneen Far East Boatsin Ellen Jiao. Lento sujui hyvin, tosin maahantuloviranomaiset ottivat Leon erityissyyniin kun oli ollut hiljakkoin Etelä-Amerikassa. Hotelliin majoittumisen jälkeen syömään ja nukkumaan koska Leo uhkasi herätellä porukat 0730 jotta paikalliseen rytmiin päästäisiin mahdollisimman pian. Jouluaaton aatto alkoi aamulenkillä joka suunnistettiin purjehdusseuralle muutaman sadan metrin päähän tutkimaan paikkoja, jumpan jälkeen takaisin ja aamiaiselle. Sitten uudestaan seuralle kuittaamaan veneitä ja rensseleitä. 22 Yllättävän hyvin kaikki sujui ja vesille päästiin jo kahden jälkeen. Tuulet olivat leppoisat, mutta virta kova, joka tietysti hämmensi meikäläisiä. Samaan aikaan suoraan pään päältä porottava aurinko ja saunamainen kosteus tekivät tehtävänsä. Suomen pakkasista saapuneet purjehtijat olivat aika poikki, kun ilta pimeni. Illalla suunnistettiin paikalliseen katukuppilaan syömään. Siellä intialainen isäntä järjesteli meille suunpielet korvissa kabinettia, jossa paikalliset tanssiesitykset pyörivät telkkarissa, ja tietysti ääni täysillä. Ruoka oli hyvää vaikkakin tulista, ja taas uni maistui. Jouluaaton aamu alkoi taas lenkillä ja venyttelyillä, jonka jälkeen aamiaisen kautta rantaan. Yhdentoista aikaan vesille, jossa treenattiin eteläamerikkalaisten kanssa vaihtelevissa, mutta heikoissa tuulissa. Rantaan tultiin jo kolmen korvilla jouluaaton kunniaksi. Jouluaatto päätettiin viettää paikallisella kalastajafarmilla, jossa syötävät pyydystettiin itse. Mielenkiintoinen paikka, puuhäkkyrälautta kellui meres- sä satojen metrien pituisen lahon kellusillan päässä. Sieltä sitten itse vedettiin jorpakosta eväät, jotka rannalla olevassa ravintolassa valmistettiin. Hieman erilainen jouluaatto ja joulupöytä, mutta hyvinhän tuo maistui. Joulupäivän kunniaksi aamulenkki korvattiin aamu-uinnilla. Aamiaisen jälkeen rantaan ja vesillä harjoituksia aussien, slovenialaisten, tanskalaisten ym. kanssa. Treenien jälkeen pojat hinkusivat Joulupäivän illalliselle Kentuky Fried Chickeniin. Että sellainen Joulupäivän ateria tänä vuonna. Tapaninpäivän aamu valkeni pilvettömältä taivaalta. Tämäkin aamu aloiteltiin aamu-uinnilla ja puoli kahdentoista aikaan vesille. Tuulta oli ensimmäisen kerran mukavasti 4-7m/s. Alkuun tehtiin Fleetrace harjoituksia sekalaisessa seurakunnassa muutaman tunnin ajan ja lopuksi Teamrace treeniä Singaporen, Australian ja Argentiinan kanssa. Fleetracet kulkivat kohtuullisen mukavasti, mutta joukkuepurjehduksessa riitti vielä harjoiteltavaa. Treeneistä huomasi, että muut maat ovat panostaneet sille puolelle melko paljon. Vesillä oltiin kaikkiaan peräti seitsemän tuntia, kun tuulet olivat kerrankin suotuisat. Illallinen syötiin peri-itämaiseen tapaan paikkakunnan parhaassa ja ainoassa pizzeriassa. Muslimimaan mukaisesti Carbonaran sai joko kalkkunalla tai kasviksilla, ja olut tarjoiltiin teemukeista, jottei yläkerran ukko huomaisi. 27.12 Päästiin treenaamaan mukavassa tuulessa parhaimmillaan 9m/s. Vesillä oltiin kaikkiaan nelisen tuntia. 28.12 tuulet olivat taas tosi heikot mutta vesille päästiin treenaamaan lähinnä joukkuepurjehdusta ruotsalaisten, itävaltalaisten ja italialaisten kanssa. 29.12 Keskiviikkona oli harjoituslähtö. Se oli perinteisesti täysi kaaos, kahden lähdön sijaan olikin kolme: varastaneet, ensimmäinen lähtö ja toinen lähtö. Illalla oli vuorossa avajaisseremonia, joka pidettiin kylän komeimmalla torilla toisella puolella kaupunkia. Bussikuljetusten piti lähteä hotellilta klo 18.20, mutta ensimmäiset bussit saapuivat vasta seitsemältä. Olimme jo bussissa istumassa, kun meidät häädettiin pois ylikuorman vuoksi. No, seuraavaa bussia odoteltiinkin sitten 40 minuuttia lisää, joten alkajaisseremoniat myöhästyivät pahasti. Sinänsä juhla oli näyttävä ja ruoka hyvää, tuppasi vaan paikalliseen tapaan loppumaan kesken. Avajaisista tultuamme Leo piti purjehtijoille vielä kannusta- van briefauksen ja nukkumaan päästiin kymmenen jälkeen. 30.12 oli ensimmäinen kisapäivä. Porukat oli jaettu kuuteen Fleetiin, joista aina kaksi kerrallaan otteli toisiaan vastaan, joten joka lähdössä oli n. 80 venettä viivalla. Ensimmäisen kierroksen aikana tuuli oli hiljainen n. 2-3m/s, mutta vastavirta vastaavasti kova. Olosuhteet olivat suomalaisille ja kaikille muillekin, aasialaisia lukuun ottamatta, todella haastavat. Toisessa Racessä tuuli oli edelleen erittäin haastava virran jo keskivaiheilla hiipuessa. Parhaiten porukat tulivat ensimmäiselle ylälipulle keskeltä. Loppua kohti tuuli hiipui sen verran, että fleet otettiin maaliin alalipulla. Kolmatta ki- 23 saa odoteltiin sitten tunnin verran, ensin tuulen ollessa tyynen ja sitten sadekuuron pyörittäessä tuulta rajusti. Jälleen tuulen heikettyä viimeinen fleet otettiin maaliin alalipulla. Edes alustavia tuloksia ei paikalliseen tapaan tullut kuin vasta seuraavana aamuna?!? Parasta vauhtia ensimmäisenä päivänä piti Felix, joka heti ensimmäisessä lähdössä oli kympin sakissa. TP:n pojat ajelivat melko vaihtelevasti. 31.12 olikin sitten perjantai ja paikallisten pyhäpäivä. Ensimmäistä lähtöä aikaistettiin klo 10:ksi, jotta paikalliset kisajärjestäjät kerkiäisivät perjantairukoukseen. Lähtöjä ajettiin siis vain kaksi. Tuulet olivat vaihtelevia, mutta pääsääntöisesti melko mukavia, parhaimmillaan 7m/s. Felix purjehti ensimmäisen lähdön hienosti parinkympin sakkiin, mutta toinen epäonnistui. Tomilla ensimmäinen lähtö ei ollut mitenkään loistava, mutta toinen onnistui hienosti kolmen kympin sakkiin. Risto puolestaan koki haasteellisia tilanteita kummassakin lähdössä. Uudenvuoden vastaanotto oli upea. Seuralla oli grillit kuumana ja paikallisia kansantanhuesityksiä. Erikoisuutena oli paikallisen autotuunaamon vanhoista Suzukeista ja Daihatsuista viritetyt ledvaloilla koristellut rokkikoneet, jotka parkkipaikalla tahdissa rytkyttivät diskomusaa taivaalle. Ilotulitus oli myös näyttävä. Uudenvuoden päivän lähdöt aloitettiin klo 10. Tom purjehti mukavasti pari lähtöä kolmenkympin sakkiin ja viimeisessä peräti kahdeksanneksi, Felix purjehti edelleen tasaisen varmasti. Risto 24 varasti ensimmäisen ja toinenkin meni heikosti. Kolmas lähtö oli Ristolla ihan kiva kolmen kympin sakissa. Julialla oli hyvä päivä ja Monikakin ajoi upeasti viimeisessä lähdössä sijalle 11. Viimeisessä lähdössä tuuli siftasi rajusti vasemmalle ja aiheutti loppuun aikamoisen hässäkän. Tällä kerralla suomalaiset osasivat sen hienosti hyödyntää. 2.1 purjehdittiin joukkuepurjehduksen maailmanmestaruudesta. Keli oli aurinkoinen ja tuulta oli n. 4m/s puuskissa ehkä 6. Suomen joukkue aloitti Ranskaa vastaan ja taistelu oli tasaväkinen. Viimeisen alapoijun jälkeen ranskalaisia pääsi kaksi karkuun eikä heidän kahta jäljellä olevaa saatu jätettyä viimeisiksi, joten Ranska vei avausottelun. Seuraavana vuorossa olikin ennalta kovaksi tiedetty Brasilia. Lähtölinjalla yksi brasseista sai penaltyn ja joutui heittämään kierrokset, hänet jätettiin armotta viimeiseksi. Pari brassia pääsi karkuun, mutta kaksi muuta olivat sen verran tarkassa suomalaisvartioinnissa etteivät päässet nousemaan. Kun oltiin viimeisellä kryssillä, oli kahden kärkibrassin pakko tulla auttamaan jälkeen jääneitä. Julia ja Monika käyttivät tilaisuuden hyväksi ja livahtivat maaliin. Brasilialaiset hölmistyivät tilannetta sen verran, että Ristokin pääsi livahtamaan maaliin ennen kuin kerkisivät kissaa sanomaan, joten se ottelu meni kolme nolla suomalaisille. Leo oli erittäin otettu suomalaisten toimittaessa brasilialaiset laulukuoroon. Päivän viimeisessä ottelussa vastassa oli Englanti. Se ottelu oli suomalaisten hallintaa alusta loppuun eikä briteille an- nettu mitään mahdollisuuksia. Yksi heistä pääsi karkuun, mutta ei voinut mitään kun perässä tuli kolme suomalaista. Tom sitoi loistavasti kolme viimeistä brittiä, ja kun maaliin tultiin tuloksena oli selvä voitto Suomelle. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Suomi oli seuraavana päivänä jatkamassa kisaa 16 parhaan maan joukossa joukkuepurjehduksen maailmanmestaruudesta. Joukkuekisan toinen päivä alkoi hässäkällä, koska edellisen purjehduspäivän järjestys oli ollut väärä ja näin ollen kuusi maata joutui ottelemaan toisiaan vastaan uudestaan heti aamusta ennen kuin päästiin jatkamaan varsinaista sarjaa. Onneksi Suomen ei tarvinnut enää sekaantua näihin edellispäivän sotkuihin. Kun sitten vauhtiin päästiin niin ensimmäisenä saimme vastaan todella kovaksi tiedetyn Argentiinan. Heitä vastaan olimme jo ennen kisoja harjoitelleet joukkuepurjehdusta pari kertaa ja kyyti oli ollut kylmää. Kisa alkoi yllättävän tasaväkisenä. Argentiinalaiset eivät päässeetkään hallitsemaan vaan suomalaiset panivat tosissaan kampoihin. Tilanteet vaihtelivat aina maaliviivalle saakka, eikä rannalta pystynyt sanomaan kuinka päin kisa loppuen lopuksi päättyi. Radiosta kuului lopulta viesti että Suomi voitti ottelun. Leon riemulla ei ollut rajoja kun suomalaiset päihittivät ylimieliset pampan purjehtijat. Seuraavana vastassa oli Slovenia. He eivät edellisen päivän perusteella olleet esittäneet kovin ihmeellisiä suorituksia, mutta epäonneksemme tuuli hiipui lähtöön lähes olemattomaksi. Kevyitä slovenialaisia vastaan ainoa mahdollisuus olisi ratkaista kisa jo heti lähdöstä ottamalla heidät tiukkaan vartiointiin. Prestartissa tilanne oli hyvin hallussa, mutta juuri lähdön hetkellä kolme slovenialaista onnistui pyristelemään irti tiukasta vartioinnista ja saivat ratkaisevan muutaman sentin kaulan. Eipä siinä tuulessa raskailla suomalaisilla ollut mahdollisuutta pysyä vauhdissa mukana, joten ylämerkillä tilanne oli jo kolme nolla. Siitä sitten slovenialaiset liukuivat karkuun ja kasvattivat pikkuhiljaa eroa. Edes viimeisenä ollutta hippiäistä ei pystytty pidättelemään ja kisa päättyi slovenialaisten neljä-nolla -voittoon. Seuraavassa lähdössä oltiin sitten pakkovoiton edessä kun vastaan asettui toinen Balkanilainen joukkue Kroatia. Lähtö oli tasainen mutta sekä kroatialainen että suomalainen olivat yli ja pakka sekoittui. Ensimmäinen kryssi oli tiukkaa vääntöä vielä seuraavallekin kääntömerkille, mutta lenssillä suomalainen sai kyseenalaisen rangaistuksen ja jäi hieman joukosta. Vielä viimeiselläkin kryssillä taistelu oli tiukkaa, mutta maaliin tultaessa pari kroaattia pääsi livahtamaan ensimmäisenä yli eikä kahta jäljelle jäänyttä saatu viimeiseksi joten kisan voitti Kroatia. Suomi päätyi joukkuepurjehduksen MM:ssä kahdentoista parhaan maan joukkoon joka lienee vuosikausiin paras saavutus Suomelta. Mestaruuden vei Thaimaa suvereenilla suorituksella. Kakkosena Singapore ja kolmantena Peru. Leo oli erittäin tyytyväinen suomalaisten suoritukseen kuten myös purjehtijat itse. Vapaapäivän aamuna uni maistui ja aamiaisen jälkeen suunnattiin saaren länsiosaan jossa oli parhaat rannat. Vapaapäivä menikin beachillä makoillessa ja vesiskoottereilla ajellessa. 5.11 oli vuorossa kaikkiaan kuudes kisapäivä. Tuuli oli hyvä n. 6m/s, puuskissa jopa 9. Ensimmäisessä fleetissä olivat Tom ja Monika. Tom ei saanut parasta mahdollista lähtöä eikä luovikaan tuottanut tulosta, joten hän oli luovin jälkeisellä levittäjällä 33. Lenssillä meni vielä pari ohi, joten maalissa Tom oli 36. Monika pyöri samoilla sijoilla ollen maalissa 25. Felix ajoi keskimmäisessä fleetissä hienosti kahdeksanneksi. Viimeisessä fleetissä lähtivät Risto ja Julia. Ristonkaan startti ei oikein onnistunut ja hän oli levittäjällä 24. Maaliin mennessä pari meni vielä ohi ja lopputulos 26. Julia ajoi lähdön hienosti ollen maalissa viidentenä. Päivän toisessa kisassa ensin lähtivät Tom ja Felix. Tässäkään lähdössä Tomppa ei ollut parhaimmillaan ja luovin jälkeinen sijoitus 33. Sijoitus säilyi suurin piirtein samana maaliin saakka Tompan oltua 34. Felixin lähtö epäonnistui ja hän oli maalissa 52. Risto lähti Monikan kanssa seraavaan fleettiin. Alku oli Ristolla ok, hänen oltuaan levittäjällä 27. Loppua kohti tilanne vielä hieman parani ja hän oli maalissa 23. Monikan purjehdus ei oikein sujunut ja hänen sijoituksensa oli 44. Julia sen sijaan otti loistavan lähdön ja purjehti peräti ensimmäisenä ylälipulle. Vasta lenssillä yksi kevyt thaimaalainen meni ohi. Fiksusti ajetun toisen luovin ansiosta Julia tuli maaliin todella upeasti kakkosena. Päivän viimeiseen kisaan lähtivät ensimmäisenä Felix ja Monika. Felix purjehti taas tasaisen varmasti ollen maalissa 21. Monikaa edelleen vaivasi epäonni hänen jäätyä 54:nneksi. Tomppa lähti seuraavassa fleetissä, mutta eipä ihan parhaimpaansa yltänyt hänkään. Reacherillä sijoitus 39. ja maalissa 38. Viimeisessä fleetissä lähtivät Risto ja Julia. Risto oli luovin jälkeen 35. Maalisuoralla voimat hupenivat ja maalissa hän oli 43. Julia kruunasi päivänsä ajamalla viimeisenkin lähtönsä sijalle 19. Kaiken kaikkiaan vaihteleva päivä. Julia onnistui tosi hienosti, Felix ajeli tasaisen varmasti, mutta muut ehkä odottivat hieman parempaa sijoitusta tuulenkin oltua reippaan. Toiseksi viimeisenä kisapäivänä tuuli oli alkuun hyvä 6 ja puuskissa 9m/s, mutta hiipui loppua kohti lähes nollaksi. Ensimmäisessä kisassa Tompan ensimmäinen kryssi ei oikein pelittänyt ja mies löysi itsensä 62. sijalta ylälipun jälkeen. Maaliin mennessä tilanne hieman kohentui ja Tom oli 55. Risto oli toisessa fleetissä ja purjehti mukavasti levittäjälle 11. Viimeisellä osuudella meni muutama ohi, mutta Riston paras sijoitus kisassa 15. Julia ajoi myös ensimmäisessä kisassa sijan 15, Monika 28 ja Felix 29, joten suomalaisittain mukava alku päivälle. Päivän toiseen eli kisan 13. lähtöön sekä Tomille että Ristolle varaslähdöt.. Felix purjehti päivän tuttuun tyyliin ollen 29., mutta tytöiltä ei irronnut parasta Monikan oltua 37. ja Julian 39. Päivän viimeinen kisaan Risto sai huonon lähdön ja nousu näytti tuskaiselta, Levittäjällä sija 45. Viimeiselle kryssille 25 tuuli tyyntyi lähes täysin ja alkoi arpajaiset. Risto tuli keskeltä ja voitti hienosti kymmenen sijaa ollen maalissa 35. Tomkin sai huonon lähdön ja suihkaisi vielä äärioikealle. huonolta jo näytti mutta henkilökohtainen nosti hänet kuitenkin ylälipulle 15. Tuulen oltua tyynen tilanteet vaihtelivat tosi paljon, mutta Tomppa selvitti viimeisen kryssin kunnialla ollen maalissa 23. Samassa lähdössä olleen Felixin onni ei ollut yhtä hyvä sillä kryssin lopussa toistakymmentä kaveria paineli oikealta ja vasemmalta ohi, sijoitus 35. Joka tapa- uksessa vaihtelevat (valehtelevat) tuulet vaihteleva päivä. Viimeinen jännityksen täyteinen kisapäivä valkeni tyynenä mutta tuuli nousi kuitenkin mukavasti 6m/s ennen viimeistä lähtöä. Ensimmäisessä fleetissä lähti Monika ja ajoi ihan ok itsensä 43. Seuraavassa lähdössä ratkaistiinkin paras suomalainen kun Felix lähti 14 pisteen takaa-ajoasemasta Julian kanssa yhtä aikaa. Felix vei erän ajettuaan upeasti 15. Juliakin ajoi sinänsä ihan mukavasti ollen 29. Sitten viimeiseen lähtöön lähtivätkin Tuusulan pojat samaan aikaan. Siinä Tom sai black flagin, kun taas Risto ajautui vasempaan laitaan ja menetti totaalisesti pelin. Lopputuloksissa Felix oli hienosti 51., Julia melko kannassa 54., Tom valitettavasti putosi 130., Monika oli 159. ja Risto lopulta 166. Felix ja Julia purjehtivat kypsän harkitun regatan ja sijoittuivat odotusten mukaisesti. Muut odottivat parempaa ja lähinnä regatta strategiassa on vielä parannettavaa. Kuten Leo sanoi: ”alkuun pitää lähteä konservatiivisesti liikkeelle ja loppua kohti arvioida kannattako riskejä ottaa. Ei kannata yrittää tehdä kertaratkaisuja, vaan edetä pikkuhiljaa tasaisilla suorituksilla kolmenkympin sakkiin koska silläkin pääsee tosi pitkälle”. No, oppia ikä kaikki, ja ainakin hyvää kokemusta tuli kaikille. Maailmanmestaruuden vei selkeästi Thaimaan tyttö Noppakao Poonpat, kakkoseksi purjehti kotivesillään isäntämaan Ahmad Syukri Bin Abdul Aziz. Kolmanneksi tuli Japanin Okada Keiju. Saksan Marvin Frisch purjehti upeasti viidenneksi. Hollannin Antillien Odile oli vielä 9., mutta muita länsimaalaisia ei kympin sakissa sitten ollutkaan. Eipä sadan sakissa eurooppalaisia kiusaksi asti muutenkaan ollut, eikä varsinkaan pohjoismaalaisia, ainoastaan neljä, tosin niistä puolet suomalaisia. Eurooppalaisittain ja varsinkin pohjoismaalaisittain olemme hyviä ja nousseet roimasti, mutta kyllä maailmalla mennään kovaa. Kisojen päätteeksi paluulentoa odoteltaessa vietettiin neljä päivää saaren länsiosassa jossa oli parhaat turistirysät. Pari ensimmäistä päivää meni lepäillessä ja rannalla vesitouhujen parissa, mutta kolmantena päästiin jo päiväretkelle snorklaamaan. Sakke Tuusulanjärven Purjehtijoiden Valssi 7 D Q 07 D Q F Q Q [\ E ! .. .. P -- ## . # P -# . . . # . . -# & . . . .. . " G D & QQ & QQ & & & lip . . . . - la tus 7 A . . . . let mei dät vis 7 D G A ! . . . . . . # Tuu su lan jär vel le sa soi 7 D . . . . toi ve nei den D B . . . . . . . . -# ri A kaus on ar D Em ke a vaan Em . . . - Bm . . . . -# . . .kö li. .ä ja. pe. rä. sin tä saa ei - u noh taa Lai . . tu ri - koh . . ta 7 D dän taa G A . . . . skuu til vauh la D A . . . . . . . tia näin pu - se D jei siin ha e taan 7 D B . . . . . . . val mii na läh QQ Em kor A A # 7 G jää mei QQ B D tuu QQ den D ! .# . . Mikko Malmivaara .. # .. . .. .. .. .. .. -# -# . . " . 7 Q & Q . . . Lai nei G Sävel ja Sanat töön 7 Em A leen Q . . .. -# & Q . . . . .. -# mie his tö tää 7 ! .# . . voit D D hää möt tää A . . . . -# G to A . . . kun mie G Q G ## F P E ! . . . . P -# # . . . .. .. . .. -# . # . " D . . . . -# jäl on Em Q 07 D les sä .. ##A.. . " .. . 7 ! .# . . Poi ju ja D B . . . . . . . -# kier ret Em ty mon ta nyt on G ! .# . . ven do ja Tulipahan sävellettyä valssi En malttanut olla säveltämättä laulua TP:lle. Mietiskelin, että olisikohan sille tarvetta tai käyttöä, mutta päädyin siihen tulokseen, että kyllähän yksi kappale tähän maailmaan vielä mahtuu. Valssi tuli melkein heti mieleen ja sen sitten tein. Ensimmäinen versio oli hiukan surullinen mollivalssi ja päätin kokeilla vielä duuri versiota. Duuri toi kappaleeseen iloisuutta ja hiukan menoa. Sanoitus tuntui aluksi hankalalta, mutta kun alun sai, niin loppu syntyikin nopeasti. Sanoja voisi kyllä olla lisääkin ja mikä ettei tulevaisuudessa niitä voisi raaputella lisää ja muutkin TP:läiset voisivat rustata ajatuksiaan paperille. Muusikkona ja säveltäjänä oli hienoa päästä tekemään kappaletta TP:lle. Täy- tyy raahata kesällä kitara laiturille ja pidetään kunnon jamit rannassa ja hoilaillaan valssia. Tuusulanjärvi on sen verran hieno paikka ja Tuusulanjärven Purjehtijat on niin hieno seura, että pitäähän niille lauluja tehdä. Olisiko seuraavaksi vuorossa ”Purjeiden nosto -blues”. Mikko Malmivaara, Wintikkapurjehtija 27 Kilpailun järjestäjän ohjeet Tiistaikilpailut 3.5.-27.9.2011. Tiistaikilpailu 3.5.2011 on samalla kauden avajaiskilpailu. Tiistaikilpailujen ensimmäinen varoitusviesti annetaan kello 18.25. Sunnuntaikilpailut alkavat 2.10. ja jatkuvat 23.10.2011 saakka. Sunnuntaikilpailujen ensimmäinen varoitusviesti annetaan kello 10.55. Lähtöjä on tiistaisin ja sunnuntaisin kaksi. Syyskuun tiistaisin purjehditaan kuitenkin vain yksi lähtö. Ilmoittautuminen Kahvion pöydälle laitetaan lomake, johon jokainen venekunta kirjaa tiedot veneestä ja miehistöstä, joko ennen vesille lähtöä tai viimeistään tultuaan rantaan. Kilpailun järjestäjä kirjaa tulokset pelkästään purjenumeroiden mukaan ja täydentää miehistötiedot kilpailun jälkeen rannassa. Noin klo 18.00 pidetään kipparikokous, jossa tiedotetaan purjehdittava rata ja muistutetaan ilmoittautumismenettelystä. Tuomarialus Tuomarialuksen bensatankki on aluksen lukitussa laatikossa ja viestiliput ovat toimistossa. Tarkista, että bensaa on riittävästi ja että virta-avain ja akun pääkytkimen avain on mukana. Avaimia säilytetään toimiston seinällä. Ankkuriköydet ja ankkuri ovat normaalisti valmiina lautalla. Ajanottoon on hyvä olla SEKUNTIKELLO, tulosten kirjaamiseen paperia ja kyniä. Ota mukaan salkku, jossa on kilpailunjärjestäjän ohjeet ja sääntökirja sekä äänitorvi varalla. Saattovene Saattoveneen bensatankki on polttoainevarastossa. Tarkista että turvamiehet ovat paikalla. Poijut Poijut ovat lasipalatsissa ja ne ovat oransseja sylintereitä tai punaisia poijuja. Punaiset poijut ovat sopivia harjoituskilpailun radoille. Lähtölinja Tuomarialuksen lipputanko ja keltainen lippu. Maalilinja Tuomarialuksen lipputanko ja keltainen lippu. Sininen lippu tuomarialuksessa kertoo, että maalilinja on paikallaan. Ajanotto Ajanotto jokaiselle purjehtijalle. Ajanotto sekunteina. Optimistit ovat omana luokkanaan, ja heitä ei lasketa Kesän Mestari kisaan. Optimistit purjehtivat eri radan kuin muut veneet (katso ratakuviot). Radat Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 28 outerloop / innerloop olympia / hellerup nakki ylälevittäjällä ja alapoiju portilla outerloop / innerloop nakki ylälevittäjällä ja alapoiju portilla nakki Lähtöjärjestys 1. Optarit. Optarilippu 2. E, Laser, Contender. Sininen lippu 3. Lightning, Windmill. Punainen lippu, ei B-lippu Startti Lippu ja äänimerkki Aikaa lähtöön Varoitusviesti Luokkalippu ja äänimerkki 5 min Valmiusviesti P ja äänimerkki 4 min Minuutti P alas ja pitkä äänimerkki 1 min Lähtö Luokkalippu alas ja 0 min äänimerkki. Samalla seuraava luokkalippu ylös Valmiusviestinä on joko P, I, Z, Z ja I tai musta lippu ja äänimerkki. Valmiusviestinä p:n kanssa tai sijasta mahdollisesti näytettävät liput I Päänkiertosääntö. Jos jokin veneen rungon, miehistön tai varusteiden osa on lähtölinjan tai sen jatkeiden radan puolella veneen lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, veneen täytyy sen jälkeen purjehtia radan puolelta linjan jatkeen yli lähtöpuolelle ennen kuin se lähtee. Z 20%:n rangaistussääntö. Jos vene tai jokin sen osa on lähtölinjan päiden ja ensimmäisen merkin muodostamassa kolmiossa lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, saa vene 20% pisterangaistuksen sen lähdön tulokseeen. Tämä rangaistus on voimassa vaikka purjehdus lähetettäisiin uudelleen, purjehdittaisiin uudelleen tai siirrettäisiin. Mustan lipun sääntö. Jos vene tai jokin sen osa on lähtölinjan päiden ja ensimmäisen merkin muodostamassa kolmiossa lähtöviestiä edeltävän minuutin aikana, sen purjehdus hylätään. Hylkäys on voimassa vaikka purjehdus lähetettäisiin uudelleen, purjehdittaisiin uudelleen tai siirrettäisiin. Takaisinkutsu Yksittäinen takaisinkutsu X ja äänimerkki. Yksittäinen takaisinkutsu annetaan X lipulla välittömästi lähdön jälkeen äänimerkin kanssa. X-lippu pidetään ylhäällä kunnes varastaneet veneet ovat palanneet, mutta korkeintaan 4 min tai 1 min ennen kuin seuraava luokka lähtee, lyhyempää aikarajaa noudatetaan. Yleinen takaisinkutsu 1. korvausviiri ja kaksi äänimerkkiä Kun korvausviiri lasketaan alas, annetaan yksi äänimerkki. Varoitusviesti takaisin kutsutulle luokalle (5min starttiin)annetaan 1 min sen jälkeen kun ensimmäinen korvausviiri on laskettu alas. Muiden luokkien lähdöt tulevat perässä. Lähdön lykkääminen N ja sen alapuolella A. Kolme äänimerkkiä Kaikki kilpailut on peruttu tältä päivältä. AP ja kaksi äänimerkkiä Lähtö lykätty. Kun AP lasketaan, tulee yksi äänimerkki ja varoitusviesti annetaan 1min lykkäyksen laskemisesta. AP ja sen alapuolella H Lähtö on lykätty, lisätietoja rannassa Muita lippuviestejä L ja äänimerkki Maissa: Ilmoitustaululla on viesti kilpailijoille. Vesillä: Tulkaa kuuloetäisyydelle tai seuratkaa tätä venettä AP ja sen alapuolella A Lähdöt lykätty ja ei tänään enää lähtöjä. M ja jatkuvia äänimerkkejä Vene jossa on tämä lippu korvaa puuttuvan merkin Numero 1 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 1 tunti alkuperäisestä aikataulusta Y ja äänimerkki Käyttäkää kelluntaliivejä Numero 2 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 2 tuntia alkuperäisestä aikataulusta Sininen lippu, ei äänimerkkiä Tuomarialus on maalilinjalla. Numero 3 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 3 tuntia alkuperäisestä aikataulusta Numero 4 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 4 tuntia alkuperäisestä aikataulusta Numero 5 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 5 tuntia alkuperäisestä aikataulusta Numero 6 AP:n alapuolella Lähtö lykätty 6 tuntia alkuperäisestä aikataulusta Radan lyhentäminen ja muuttaminen S lyhennetty rata S ja kaksi äänimerkkiä S-lippu nostetaan ennen varoitusviestiä. = purjehditaan lyhennetty rata S-lippu merkin yhteydessä: maali lähimmän merkin ja S-lipun tangon välissä C Merkin paikka muutettu C ja toistuvia äänimerkkejä Seuraavan merkin paikkaa on muutettu Pistelasku ja palkinnot optareille Tiistai- ja sunnuntaikilpailujen tulokset lähetetään mahdollisimman pian sähköpostitse Matti Leppäselle toimitus@tpsail. net ja Erik Hartmanille kilpailutoiminta@tpsail.net. Mikäli et voi lähettää tuloksia sähköpostitse, jätä kilpailutulokset seuran paviljongissa olevaan postilaatikkoon. Keski-Uusimaa, Urheilutoimitus: Robert Monstovics 09-273 00 242 urheilu.keskiuusimaa@lehtiyhtyma.fi Matti Leppänen webmaster@tpsail.net 050 - 584 1418 Erik Hartman kilpailutoiminta@tpsail.net 050 - 62 585 Tuusulanjärvi Handicap kertoimet Veneluokka Kilpailun mitätöiminen (keskeytys) Jos tuuli loppuu täysin ja rataa lyhentämälläkään ei kilpailua saada läpi, kilpailu keskeytetään. N ja kolme äänimerkkiä Lähetetyt lähdöt on keskeytetty. Kilpailijoiden tulee saapua lähtöaluksen luokse. N lippua laskettaessa tulee yksi ääni merkki. Varoitusviesti annetaan 1min N lipun laskemisesta N ja sen alapuolella H. Kolme äänimerkkiä Kaikki kilpailut on keskeytetty. Lisää tietoa maissa. 380 Still 525 470 Windmill Vikla E-jolla Laser 4,7 Laser Radial Laser Contender Lightning Kerroin 0,92 0,96 1,12 0.96 0,97 0.97 0,96 0.98 1.00 1.09 1.04 29 Tiistaikilpailujen radat Toukokuu ja elokuu Isojen veneiden Hellerup Optareiden Outerloop Isojen veneiden Innerloop Optareiden nakki Heinäkuu ja syyskuu Optarit Kesäkuu Optareiden olympiarata 30 Lokakuu Isot veneet Isojen veneiden nakki Lightning-luokan nuorten MM Tuusulanjärvellä 2012 V iikkoa ennen viime joulua ilmestyi kilpailupäällikön sähköpostilaatikkoon odotettu viesti kansainvälisen Lightningliiton maailmanmestaruuskisoista vastaavalta varapuheenjohtajalta David Starckilta: ”2012 ILCA Youth World Championships Awarded to Finland”. Viestin lopussa kansainvälinen Lightningliitto lupaa auttaa meitä tekemään kisoista suuren menestyksen. Kisat ovat 23.-27. heinäkuuta 2012. Kansainvälisen liiton lisäksi teemme kisajärjestelyissä tiivistä yhteistyötä luokkaliiton Suomen Lightningliiton kanssa. Vaan kuten useimmat meistä tietävät on tie menestykseen melkoisen ponnistelun takana ja nuorten maailmanmestaruuskisojen erityisluonne takaa sen, että kaikille halukkaille riittää mielenkiintoisia tehtäviä kansainvälisessä ilmapiirissä. Tuusulanjärven Purjehtijat on kilpapurjehdusseura ja olemme tottuneet järjestämään hienoja kilpailuja. Maailmanmestaruuskisat ovat kuitenkin aina maailmanmestaruuskisat ja edellyttävät meitäkin panostamaan toiminnan kaikinpuoliseen laadukkuuteen. Suurin ero tavallisiin kilpailuihin verrattuna on, että kilpailun järjestäjä toimittaa kilpailua varten veneet, jotka kiertävät ja jotka arvotaan kilpaileville miehistöille oikeudenmukaisella tavalla. Kotimaiset miehistöt eivät siis pääse hyötymään tutun veneen mukanaan tuomasta edusta kuin sattumanvaraisesti. Sääntöjen mukaan kilpailun järjestäjä on velvollinen toimittamaan enimmillään kaksikymmentä venettä ja kaksi venettä varalle. Kilpailevat miehistöt tuovat mukanaan purjeet ja henkilökohtaiset kelluntavälineet. Olemme luvanneet järjestää vieraileville joukkueille mahdollisuuksien mukaan kotimajoituksen, mikä tarjoaa tilaisuuden kulttuurivaihtoon, kielitaidon kohentamiseen ja vaikkapa elinikäisten kansainvälisten ystävyyssuhteiden luomiseen. Viikonlopun kestävät regatat eivät ole vaatineet panostamista tutustumisretkiin, yhteisiin illanviettoihin ja päivällisiin vaan nyt kaikki on toisin useimpien kisapäivien päättyessä yhteiseen retkeen tai illanviettoon. Tekemistä siis riittää jokaiselle halukkaalle niin varsinaisten kilpailunjärjestelyiden kuin oheistoimintojenkin parissa kun myös muut regatat on purjehdittava. Ja mikä parasta mielenkiintoiset tehtävät Lightningnuorten MM-ryhmän teoriaopinnot käynnissä. vievät mukanaan ja vaativakaan puuhastelu ei tunnu työltä. Lightningjunioreiden MM-valmennus Suomen Lightningliiton kilpailupäällikkö Kimmo Aromaa kertoi myöhäissyksyllä, että Lightningluokan nuorten maailmanmestaruuskilpailut pyritään vuorottelujärjestelmän mukaan järjestämään Euroopassa. Keskustelussa arvuuteltiin Suomen mahdollisuuksia saada kisat järjestettäväkseen ja synkisteltiin suomalaisten juniorimiehistöjen puutetta. Tuo syksyinen synkistely lienee se aikaisin hetki, mihin ajatus nuorten purjehtijoiden Lightningvalmennuksesta voidaan jäljittää. Ajatus alkoi kantaa ja päätös valmennuksen aloittamisesta oli kypsynyt jo ennen kuin tiesimme, että vuoden 2012 Lightningluokan nuorten maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Suomessa ja nimenomaan Tuusulanjärvellä. Suomi ja Tuusulanjärvi olivat tässä vaiheessa enää jonkinlainen lisäkannustin. MM-valmennusprojektiin oli sen tammikuisesta aloittamishetkestä käytettävissä puolitoista vuotta. Aika tuntuu pitkältä vaan on kuitenkin kovin lyhyt. Purjehduskauden ulkopuolella valmennusryhmä puurtaa teoreettisten opintojen ja fyysisten harjoitusten kimpussa. Teoreettisiin opintoihin kuuluu purjehduksen teoriaa, veneen trimmausta, taktiikkaa, tekniikkaa, kilpailusääntöjä ja jopa protestikäsittelyssä selviytymään auttavia kieliopintoja. Kaikilla valmennettavilla on ollut mah- dollisuus myös henkilökohtaiseen fysiikkavalmennukseen. Valmennusryhmän fysiikkavalmentaja on Kotkan Pursiseuran Timo Jalkanen, joka on kunnostautunut erityisesti kestävyysvalmentajana. Fysiikkaharjoittelu jatkuu luonnollisesti myös purjehduskauden aikana. Purjehduskaudella teoreettiset opinnot vaihtuvat käytännön harjoituksiin. Valmennuksesta päävastuun kantava moninkertainen SM-kultamitalisti Kimmo Aromaa on puolittain huumorimielellä tokaissut uskovansa toistojen voimaan. Merkitseeköhän tuo, että kesä 2011 tuo Tuusulanjärvelle ”pillivendoja” tekevät Lightningit? Uskottava on – onhan Kimmo purjehtijan lisäksi valmentaja. TP:n omia kouluttajia ovat olleet Sakari Pesola ja Erik Hartman. Valmennuksen aloitti kolmetoista nuorta purjehtijaa ja kolmestatoista purjehtijasta voi muodostaa neljä venekuntaa. Tuo neljä on muuten todennäköisesti Suomen kisamiehistöjen enimmäismäärä. Valmennusryhmä ei ole luonteeltaan suljettu salaseura eikä valmennusryhmän jäsenyys ole edellytyksenä vaan paremminkin suurena apuna MM-regattaan pääsylle. Karsintajärjestelmän vahvistaa aikanaan Suomen Lightningliiton hallitus. Karsintakilpailuiksi nimettäneen muutamia kilpailuja ja vain nuorisomiehistöllä purjehditut tulokset otettaneen huomioon. Karsintajärjestelmästä päättäville on yksi ainoa helposti toteutettava toivomus: toivottavasti kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja karsinta on äärimmäisen kova! 31 Siran purjehdusta ohjaamassa Rosemarie Hartman ja Antti Jaskari. Lasten purjehduskurssi 2010 T uusulanjärven Purjehtijoiden lasten purjehduskurssilla on monivuotiset perinteet. Niitä perinteitä kunnoittain järjestimme jälleen kesän kurssin, jonne ilmoittautui 19 tyttöä ja poikaa. Vetäjiä kurssilla oli lähes yhtä paljon, kun apuohjaajat eli edellisten vuosien optipurjehtijat laskettiin mukaan. Valtaosa ohjaajista oli seuramme junioripurjehtijoita, joiden oma optiaika oli vielä tuoreessa muistissa. Optimistijollallahan voi kilpailla aina15-vuotiaaseen asti. Suomen Purjehtijaliiton ohjaajakoulu- 32 tuksesta ohjaajat saivat tukea käytännön ohjaukseen. Järjestimme myös pari koulutusiltaa omassa rannassamme. Junioriohjaajat suorittivat lisäksi seuramme moottoriveneajokortin. Tällöin tulivat tutuksi moottoriveneen hallinta ja turvallisuusasiat. Ohjaajien kanssa päätimme päätavoitteistamme kurssin aikana. Luomme kurssilaisille turvallisuuden tunteen vesillä ja annamme heille mahdollisuuden rakastua lajiimme - purjehdukseen. Ennen kurssia kävimme harjoittelemassa jollan kaatoa Tuusulan uimahal- lissa. Kummallista kyllä puhumme aina jollan kaatamisesta, kun harjoitellun tarkoituksenahan on oppia kääntämään jolla pystyyn vesillä ollessa! Termi ei sinänsä haitannut menoa, Hanna totesi jollankaatoharjoituksen jälkeen. Hanna lisäsi, että kurssille on tulossa tosi reippaita ja mukavia lapsia! Järvellä huomasimme jälleen kerran, että jollankaataminen oli ”se lempparijuttu”, ja lähes joka ilta kurssilaiset sitä pyysivät. Erehdyimme välillä kaatamaan veneet järven matalassa päässä. Tällöin masto osui pohjaan ja purjeen toppi tulivat mu- taiseksi. Tämä tiesi purjeiden pesua rannassa. Varavaatteet olivat myös tarpeen. Kurssin ohjelma sisälsi toimintaa sekä rannassa että vesillä. Leikimme ja kisailimme purjehduksen hengessä. Harjoittelimme rannassa vesillä tehtäviä käännöksiä sekä simulaattorissa että rantavedessä. Kesän tuulet suosivat meitä ja pystyimme purjehtimaan lähes jokaisena kurssipäivänä. Tuulettomina päivinä edettiin peräsintä vispaamalla tai melomalla ja harjoiteltiin tasapainoa veneessä. Harjoittelimme vauhdin hidastamista ja kiihdytystä sekä ohjaamista merkkiä tai maamerkkiä kohden. Opettelimme tuulen suunnan katsomista, vendan ja jiipin tekemistä sekä purjehdusta vasta- ja myötätuuleen. Jollan osien nimeäminen ja veneen valmiiksi laittaminen purjehdusta varten sujui kaikilta loppukesästä täydellisesti. Vanhemmat olivat aktiivisesti kurssilla myös mukana. Rannan toiminnot ja purjehduksen tukihenkilönä toimi- minen kuuluivat heidän ”kurssiohjelmaansa”. Vanhemmat pääsivät myös kokeilemaa purjehdusta kolmen hengen miehistöllä purjehdittavilla lightningveneillä. Kesän muistoihin kuuluu unohtumattomasti eräs tiistaikisapäivä, jolloin tuuli kääntyi kesken illan 180 astetta. Ensin järven pinta alkoi väreillä, sitten tuuli osui purjeisiin ja lopputulos oli ”vendajiippi” ja pulahdus veteen. Kerran torstai-iltana, kun tuuli oli reipas (8-10 m/s), lähdimme ryhmän kanssa kokeilemaan miltä veneen ajaminen sivutuulessa tuntuu. Hengausasennolla saatiin vene suoraksi ja vauhtiakin löytyi. Purjehduksen päätteeksi todettiin, että hauskaa oli, mutta märkää! Osa kurssilaisista jatkoi kesällä harjoittelua jopa parina iltana viikossa. Heistä valtaosa osallistui TP:n Syyspurjehduksen yhteydessä järjestettyyn haastajasarjan kisaan. Kurssilla syntyi lempinimiä ohjaajille, ja kiitoksena he saivat suklaata, kortteja ja haleja. Loppukesästä suunniteltiin jo seuraavaa kesää ja annettiin myös lupauksia. Ensi kesänä purjehditaan ja opitaan lisää! Mukavaa purjehduskesää muistellen Sari Aalto Lightning- purjehtijan fyysinen kunto L ightning- purjehdus on taitolaji, joka vaatii monenlaista kuntoa, jotta jaksettaisiin harjoitella ja kilpailla. Jos aikaa fyysiseen harjoitteluun on käytettävissä rajoitetusti, pitää keskittyä tärkeimpiin asioihin. Tärkein kunto-ominaisuus on kestävyys, etenkin ns. peruskestävyys. Sen puute näkyy väsymisenä. Mieliala laskee, kaikki tuntuu helpommin ärsyttävältä ja on vaikea keskittyä. Sitten alkaa tuntua varsinainen fyysinen väsymys. Hyvä peruskestävyys sallii tehdä pitkään väsymättä jotain kohtuullisella teholla. Jos purjehtiessasi jaksat pysyä hyvällä mielellä ja keskittyneenä pitkään, pystyt käyttämään niitä taitoja, joita sinulla jo on. Hyvistä taidoista ei saa täyttä hyötyä, jos huono kunto estää niiden käytön esimerkiksi ranking-viikonlopun viimeisen lähdön viimeisellä luovilla. Lightningissa kyseessä on kolmen henkilön yhteistoiminta. Positiivisen mielialan säilyminen miehistössä, hyvän kestävyyden tukemana, voi merkitä sitä, että virheistä toivutaan nopeasti, eikä syytellä toinen toistaan. Koko miehistö toimii mahdollisimman suuren osan ajasta omalla parhaalla tasollaan. Tällöin kilpailutulos on omien kykyjen mukai- nen. Se motivoi jatkamaan. Jos miehistö jatkaa purjehduksen oppimista, sen taso nousee jatkuvasti. Hyvä peruskestävyys tukee juuri tätä. Purjehdusurallaan pidemmälle ehtineet joutuvat välillä purjehtimaan navakassa tuulessa ja isossa aallokossa. Veneen pystyssä pitäminen vaatii roikkumista ja jatkuvaa lihastyötä. Usean päivän kilpailuissa pitää pystyä palautumaan, ja saamaan nukutuksi kilpailupäivien välillä. Hyvän kestävyyden omaava purjehtija voi kevyellä lenkillä ennen iltaa rauhoittaa elimistön nukkumisvireeseen. Jotkut viilipyttyluonteet nukkuvat hyvin minkä tahansa jälkeen, mutta useimmilla elimistö jää kierroksille kisan jälkeen. Kilpailuissa on eduksi, jos jaksaa kaikissa vaiheissa ajatella. Suunnistuksessa on huomattu, että jos urheilija etenee kuntoonsa nähden liian kovaa vauhtia, hän alkaa tehdä virheitä asioissa, jotka hän osaa. Purjehdukseen sovellettuna tämä merkitsee sitä, että jos väsymys kasvaa liiaksi, ei ajatus enää kulje aivan yhtä hyvin, kuin normaalisti. Ratkaisuna on hankkia niin hyvä kestävyys, että ajatus kulkee koko ajan. Silloin et tee virheitä niissä asioissa, jotka periaatteessa osaat. Kestävyys ei anna sinulle taitoja, mutta se antaa sinulle jaksamista opetella niitä, ja käyttää oppimaasi tehokkaasti. Peruskestävyyden harjoittaminen on yksinkertaista. Aluksi kävelet reippaasti tunnin pysähtelemättä. Kun se käy helposti, otat mukaan kevyttä juoksua. Pidät pulssin alle 140:ssä. Tunnin lenkistä teet juosten aluksi muutaman minuutin, esim. 5 min. Sen sujuessa hyvin alat lisätä juoksun osuutta: 10 min, 15min, jne. Lopulta teet viikossa 3-5 kertaa tunnin lenkkiä, joista yhden juokset kokonaan, ja muilla juokset esim. 30 min ja kävelet 30 min. Tällöin pystyt juoksemaan alle 140:n pulssilla väsymättä tunnin. Silloin sinulla on kohtalainen peruskunto. Harjoittelua pitää tukea kunnon levolla. 8 tunnin yöunet ovat tarpeen, vaikka sitä on arkisin vaikea saada, kun tuntuu, että illalla pitää katsoa TV:stä jotain, olla tietokoneella, jne. Tunnet kyllä olossasi, jos pystyt nukkumaan kunnolla. Tämä on varmaan harjoitusohjelman vaikein kohta. Kaikki muu liikunnallinen toiminta ja hyötyliikunta tukevat kunnon rakentumista. Timo Jalkanen keulagasti Kotkasta 33 LASTEN PURJEHDUSKURSSI 2011 AIKUISTEN PURJEHDUSKURSSI 2011 Tuusulanjärven Purjehtijat ry järjestää suositun lasten purjehduskurssin Tuusulanjärvellä, Järvenpään Vanhankylänniemessä. Koulutusveneinä käytämme optimistijollia. Tuusulanjärven Purjehtijat ry järjestää suositun vasta-alkajille tarkoitetun aikuisten kevytvenekurssin Tuusulanjärvellä touko- kesäkuussa. Kurssi sisältää kolme iltaa teoriaa ja kuusi osiota käytännön purjehdusharjoittelua. Purjehdusharjoittelu tapahtuu seuralaisten Lightning-luokan veneillä Tuusulanjärvellä samanaikaisesti lasten purjehduskurssin kanssa. Kouluttajina toimivat kokeneet lightning-purjehtijat. Lisäksi kurssilaisilla on mahdollisuus tutustua kölivenepurjehdukseen merellä Helsingin edustalla erikseen sovittavana päivänä yhden päivän retkipurjehduksena. Peruskurssi aloittelijoille • Jollan kaatoharjoitus toukokuussa uimahallissa • Kurssipäivät: su 5.6. klo 10-17; arkipäivinä 6.6, 8.6, 9.6. ja 16.6. klo 17.30 - 20.30 Jatkokurssi perustaidot osaaville • Kurssipäivät 18.8., 25.8., 1.9. ja 8.9. klo 17.30 - 20.30 Purjehduskurssilaisilta edellytetään • 8 - 12 vuoden ikä • Uimataito • Omat veneily- tai pelastusliivit • Oman aikuisen osallistuminen koulutustapahtumaan Peruskurssin hinta on 190 €. Se sisältää TP:n liittymis- ja jäsenmaksun. Koulutus tapahtuu omilla ja seuran veneillä. Oma vene ei ole alkuvaiheessa välttämätön. Jatkokurssin hinta on 110 € Ilmoittautuminen ja tiedustelut Sari Aalto, sari.aalto(ät)iki.fi, p. 040 563 4625. Mainitse samalla ainakin: • Purjehduskurssilaisen nimi • Syntymäaika • Postiosoite • Vanhemman yhteystiedot (puhelin ja sähköposti) Pidä kiirettä, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään myöhemmin tarkemmat tiedot kurssista. Kurssin ohjelma Teorialuennot ma 2.5., ke 4.5. ja to 5.5.11 klo 18 - 21 TP:n tukikohdassa Järvenpään Vanhankylänniemessä. Käytännön harjoitukset ke 11.5. ja to 12.5. klo 18 - 21; ke 18.5. ja to 19.5. klo 18-21; ke 25.5. ja to 26.5. klo 18 - 21. Kokoonnutaan Purjerannassa ja purjehditaan Tuusulanjärvellä. Köliveneretki järjestetään erikseen sovittavana ajankohtana touko- tai kesäkuussa. Kurssimaksut • Teoria ja kevytveneharjoitukset 200 euroa, • Köliveneretki 125 euroa, • Molemmat osiot 300 euroa, • Oppikirja 25 euroa Kurssimaksuihin sisältyy TP:n liittymis- ja jäsenmaksu kaudelta 2011. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kurssista Sakari.Pesola(at)Kalamiehenranta.fi , puh. 040 505 4411 tai Matti.Innala(at)Kolumbus.fi , puh. 040 525 2135 Ota shiftit hallintaan - tule Tuusulanjärvelle Ainoa Aito Nepalilainen Ravintola Vantaalla Sagarmatha Kuva: Mikko Rantala, Optimistijollaranking 2010 Tuusulanjärven Purjehtijat ry:n kotisatama, paviljonki, huoltorakennus ja venevaja ovat Tuusulanjärven rannalla, Järvenpään Vanhankylänniemessä, os. Niemennokantie 12. Kilpailukutsut ja ilmoittautuminen avoimiin kilpailuihimme osoitteessa www.tpsail.net Ilmoittautuminen myös sähköpostitse kilpailutoiminta@tpsail.net Purjehduskauden 2011 avoimet kilpailut 7.-8.5.2011 On the Rocks – TP 40 v. juhlaregatta, kevytveneluokat 9.-10.7.2011 Optimistijolla Lyhytrata LM 16.-17.7.2011 Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuoret LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM, Nepalilainen Ravintola Sagarmatha Peltolantie 2, 01300, Tikkurila Vantaa Avoinna: Ma - Pe: 10.30 - 22.00, La., Su. ja pyhäpäivät: 12.00 - 22.00: www.sagarmatha.fi Lightning Yksinpurjehdus LM, Windmill LM 6.-7.8.2011 Laser Radial Lyhytrata LM 17.-18.9.2011 Tuusulanjärven Syyspurjehdus, kevytveneluokat Tulossa 2012 23.-27.7.2012 2012 ILCA Youth World Championship – Lightning-luokan Nuorten MM 2012 Kaikille purjehtijoille ja purjehduksesta kiinnostuneille avoimet tiistaikilpailut joka tiistai kello 18.30 toukokuusta syyskuuhun. Ei ennakkoilmoittautumista, pikkupurtavaa kanttiinistamme. www.tpsail.net K-RAUTA JÄRVENPÄÄSTÄ kaikki kerralla rakentajalle ja remontoijalle UKSET N N E S A & T I REMONT I T S O P HEL TTEELLA! EEN PERIAA T Ä K T E IM A AV Rajaniitynkatu 1, Järvenpää • Vaihde 0207 288 500 ark. 7–20, la 9–16 • www.k-rauta.fi/jarvenpaa 35 Tuusulanjärven Purjehtijoiden tapahtumakalenteri 2011 Päivämäärä Tapahtuma 10.1. 7.2 15.2 7.3 15.3 21.3. 30.3. Hallituksen kokous Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30 Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalolla Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30 Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalo Vuosikokous Järvenpäätalo 18.30 Teoriakoulutus Järvenpäätalo 18.30 Sakari Pesola, kilpapurjehdussäännöt, protestin tekeminen 4.4. 6.4. 13.4. 26.4. Hallituksen kokous Järvenpäätalo 18.30 Nuorten Lightning MM-ryhmä Järvenpäätalo 18.30 Teoriakoulutus Järvenpäätalo 18.30 Matti Jaskari, Windmillin trimmaus Talkoot rannassa 17.00 2.5. 3.5. 2,4. ja 5.5 6.5. 7-8.5 11.5.- Hallituksen kokous Purjerannassa 18.30 Ensimmäinen tiistaikilpailu 18.30. Samalla avajaiskilpailu. Tiistaikilpailusarja jatkuu koko kesän. Aikuisten purjehduskoulu, teoriatunnit Vanhankylänniemessä Purjerannassa 18-21 Seuran 40-vuotisjuhlat Taistelukoulun Upseerikerholla. Vastaanotto alkaa 17.30. On the Rocks – TP 40 v. juhlaregatta, kevytveneluokat Aikuisten purjehduskoulu, käytännön harjoitukset alkavat 11., 12., 18., 19., 25. ja 26.5. klo 18-21 5-9.6 16.6 Lasten purjehduskurssi Lasten purjehduskurssi 9-10.7 16.-17.7. Optimistijolla lyhytrata LM Lightning Lyhytrata LM, Lightning Nuoret LM, Lightning Joukkuepurjehdus LM, Lightgning Yksinpurjehdus ”Big Challenge” LM, Windmill LM 6.-7.8. 16.-17.8 20.-21.8 24.8. Laser Radial Lyhytrata LM TP:n mestaruuskilpailut TP Match Race mestaruuskilpailut. Kilpailu on avoin. Kutsu myöhemmin. Seniorien Optimistijollamestaruus 17.-18.9. 20.9. 27.9. Tuusulanjärven Syyspurjehdus, kevytveneluokat Tiistaikilpailut 18.30 Tiistaikilpailut 18.30 2.10. 9.10. 16.10. 23.10. Sunnuntaikilpailu 11.00 Sunnuntaikilpailu 11.00 Sunnuntaikilpailu 11.00 Sunnuntaikilpailu 11.00 Lokakuu Marraskuu Syystalkoot Purjerannassa Syyskokous, vuosijuhla ja kauden palkintojen jakaminen 23.-27.7.2012 2012 ILCA Youth World Championship - Lightning Nuorten MM 2012 Tapahtumakalenteria päivitetään seuran kotisivulla www.tpsail.net. Varmista tuoreimmat tiedot.
© Copyright 2024