KEUHKOVALTIMOIDEN VERENPAINETAUTI VAIHE VAIHEELTA SELITTÄMÄTTÖMÄSTÄ HENGENAHDISTUKSESTA LÄHTIEN Keuhkovaltimoiden verenpainetaudin (Pulmonaaliarteriahypertensio eli PAH) tutkimukset – Vaihe vaiheelta selittämättömästä hengenahdistuksesta lähtien SELITTÄMÄTÖN HENGENAHDISTUS Tämä esite perustuu ESC/ERS – hoitosuosituksiin PAH:n toteamisesta ja hoidosta1. Sisältöä ei ole tarkoitettu kaikenkattavaksi. Se on tarkoitettu yleiskatsaukseksi tutkimusme- netelmistä, joiden tulisi sisältyä selvittelyihin edettäessä epäselvän hengenahdistuksen tutkimuksista PAH:n toteamiseen. Lähtökohtana ovat potilaan anamneesi, kliininen tutkimus Thoraxröntgen EKG Spirometria Sydän-ECHO Kaikki sairaalat Kaikki ja laboratoriokokeet. Sen jälkeen selvittely etenee jäsennellysti, koostuen eri vaiheissa 4+3+1 tutkimusmenetelmästä (ks kaavakuva alla). Niistä tarkempaa tietoa seuraavilla sivuilla. Jaottelun tarkoituksena on selventää, että ensimmäisen vaiheen kaikki 4 tutkimusta voidaan tehdä rinnakkain. Toisen vaiheen tutkimusten valinta riippuu edeltävien neljän tutkimuksen tuloksista. Viimeinen tutkimus – sydämen oikean puolen katetrisaatio – vaaditaan PAH-diagnoosin vahvistamiseksi. Tämän esitteen tärkein viesti on, miten poikkeavan löydöksen myötä edetään kohdennettujen tutkimusmenetelmien avulla diagnoosin varmistukseen. Sydämen oikean puolen katetrisaatio Ohutleike-CT thorax PAH -DIAGNOOSI Keuhkojen ventilaation ja perfuusion isotooppikuvaus/ varjoaine-CT thorax Rasitus-EKG sairaalat Yliopistosairaala 1. ESC / ERS Guidelines 2009. Galiè N et al. European Heart Journal 2009; 30, 2493–2537 EKG Selvittelyt Eteisvärinä Hypertrofinen kardiomyopatia Perikardiitti Sydäninfarkti PAH:n merkkejä Sähköisen akselin deviointi oikealle Oikean kammion hypertrofia Normaalilöydös mahdollinen Thoraxröntgen Selvittelyt Ilmarinta Keuhkokuume Pleuraneste Keuhkoinfiltraatti Maligniteetti Palleapareesi PAH:n merkkejä Laajentunut oikea eteinen ja kammio Laajentuneet sentraaliset keuhkovaltimot Normaalilöydös mahdollinen Sydän-ECHO Selvittelyt Vasemman puolen sydänsairaus Läppävika Synnynnäinen sydänvika Kardiomyopatiat Nestettä sydänpussissa Sydän-ECHO:lla voidaan arvioida keuhkovaltimoiden systolinen verenpaine (sPAP) mittaamalla tricuspidaaliläpän vuotonopeutta (V max TI). Seuraavat pulmonaalihypertensiota (PH) koskevat suuntaviivat pätevät epäselvän hengenahdistuksen selvittelyssä, edellyttäen että keskilaskimopaine (CVP) on normaali. Hengenahdistuksen syy on toisaalla, jos Vmax TI on < 2,8 m/s. Jos Vmax TI on > 3,4 m/s, se viittaa pulmonaalihypertensioon (PH). Jos vuotonopeus on jotakin tältä väliltä, PH on mahdollinen, mutta tilaa on arvioitava muiden sydän-ECHO-löydösten perusteella (ks. esimerkki alla). Normaali: Jos V max TI on ≤ 2,8 m/s, systolinen keuhkovaltimoverenpaine (sPAP) on ≤ 36 mmHg. PH: Jos V max TI on > 3,4 m/s, systolinen keuhkovaltimoverenpaine (sPAP) on > 50 mmHg. Muita PAH:n merkkejä Oikean eteisen ja kammion hypertrofia ja/tai laajentumi- nen, ja mahdollisesti systoli- sen funktion heikkeneminen Normaali vasen kammio tai sen kompressio Muita merkkejä oikean kammion suurentuneesta täyttöpaineesta: - Vena cavan dilataatio - Kammioväliseinän paradoksaalinen liike PAH:n merkkejä Spirometria Spirometria voi olla normaali. Diffuusiokapasiteetti (DLCO) voi olla alentunut. Selvittelyt Obstruktiivinen keuhkosairaus (esim. astma, keuhkoahtaumatauti) Restriktiivinen keuhkosairaus (esim. fibroosi) Virtaus/tilavuuskäyrä (normaali) Virtaus (l/s) 12 Normaali Ennen bronkodilataattoria Bronkodilataattorin jälkeen 10 FVC normaali FEV1 normaali FEV1/FVC normaali 8 6 4 2 Tilavuus (l) 0 1 2 3 4 5 6 Keuhkojen ventilaation ja perfuusion isotooppikuvaus/varjoaine-CT thorax Selvittelyt Keuhkoembolia (akuutti tai krooninen) Interstitiaaliset keuhkosairaudet Emfyseema Keuhkoinfiltraatti Maligniteetti Keuhkopussin sairaudet Keuhkofibroosi Ohutleike-CT thorax Selvittelyt Interstitiaaliset keuhkosairaudet Keuhkofibroosi Emfyseema Keuhkolaskimoiden okklusiivinen sairaus (pulmonary veno-occlusive disease) PAH:n merkkejä Kiilamaiset perfuusiopuutokset mahdollisia Laajentunut oikea eteinen ja kammio Laajentuneet sentraaliset keuhkovaltimot Supistuneet perifeeriset keuhkovaltimot Normaalilöydös mahdollinen PAH:n merkkejä Yleensä normaali Rasitus-EKG Selvittelyt Iskeeminen sydänsairaus PAH:n merkkejä Rasituksen siedon aleneminen Sydämen oikean puolen katetrisaatio Jos edelläkuvatuissa tutkimuksissa on löytynyt pulmonaalihypertension (PH) merkkejä eikä vasemman puolen sydänsairautta tai selvää keuhkosairautta ole, potilas tulee lähettää yliopistosairaalaan sydämen oikean puolen katetrisaatioon. PAH -diagnoosin varmistaminen edellyttää sydämen oikean puolen katetrisaatiota. Vain tällä invasiivisella menetelmällä voidaan arvioida, johtuuko keuhkovaltimoverenpaineen nousu PAH:sta vai jostakin muusta. 1. ESC / ERS Guidelines 2009. Galiè N et al. European Heart Journal 2009; 30, 2493–2537 PH:n hemodynaaminen määritelmä ja kliininen luokitus Pulmonaalihypertensio (PH) + + minuuttitilavuus normaali tai pieni Prekapillaarinen PH + PCWP > 15 mmHg + minuuttitilavuus normaali tai pieni Postkapillaarinen PH 1. PAH (keuhkovaltimoiden verenpainetauti) 3. PH keuhkosairauden yhteydessä 4. CTEPH (krooninen tromboembolinen PH) 5. PH epäselvien ja/tai multifaktoristen mekanismien yhteydessä 2. PH vasemman puolen sydänsairauden yhteydessä Lähete yliopistosairaalaan Akuutti vaste Toimintakykyluokka II Kalsiumsalpaaja I-A Teho säilyy I-B Kyllä Ei Jatketaan kalsiumsalpaajilla RHC, Vasoreaktiiviteetin testaus Ei vastetta Toimintakykyluokka III bosentaani ambrisentaani sildenafiili bosentaani, ambrisentaani, sildenafiili, iloprosti inh ja iv tadalafiili tadalafiili treprostinili sc, inh IIa-C iloprosti iv treprostinili iv IIb-B beraprosti Epätyydyttävä kliininen vaste yhdistelmähoito Epätyydyttävä kliininen vaste 1.ESC / ERS Guidelines 2009. Galiè N et al. European Heart Journal (2009) 30, 2493–2537 eteisseptostomia ± keuhkonsiirto Toimintakykyluokka IV epoprostenoli iv bosentaani, ambrisentaani, sildenafiili, tadalafiili, iloprosti inh ja iv, treprostinili sc, iv, inh. Alusta alkaen yhdistelmähoito PAH:n hoito PAH on vakava sairaus, ja hoitamattomana sen ennuste on huono. Hoito tulee aloittaa aina PAH:n hoitoon perehtyneen lääkärin toimesta. Kalsiuminestäjähoidon aloittaminen edellyttää positiivista vasoreaktiviteettitestin tulosta sydämen oikean puolen katetrisaation yhteydessä. Vain pieni osa potilaista, joilla on idiopaattinen PAH, on vasoreaktiivisia eli soveltuvia tähän hoitoon. PAH:ia ei toistaiseksi voida parantaa, mutta hoidon päämääränä on sairauden stabilointi ja etenemisen hidastaminen hoitosuositusten tavoitteeseen tähtäävän hoitostrategian mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että useimpien ”parempi ennuste, pienempi riski” sarakkeen kriteereistä (ks. seuraava sivu) tulee täyttyä. PAH-potilaiden tilan säännöllistä arviointia ja seurantaa 3–6 kk välein suositellaan (kliininen arviointi, rasitus-EKG, laboratoriokokeet, sydän-ECHO ja hemodynamiikka). PAH:n hoitoon käytetään tällä hetkellä kolmen eri pääluokan lääkkeitä: endoteliinireseptoriantagonisteja, fosfodiesteraasi-5:n estäjiä ja prostasykliinin analogeja. Hoidon opti- moimiseksi käytetään usein PAH-spesifisten lääkkeiden yhdistelmähoitoa. Toimintakykyluokat Pohjautuvat siihen, kuinka vaikeita potilaan hengenahdistus-, väsymys-, rintakipuja/tai pyörtymisoireet ovat. I: Oireeton II: Oireita tavanomaisessa fyysisessä rasituksessa III: Oireita lievässä fyysisessä rasituksessa. Oireeton levossa. IV:Oireita levossa. Muuttujat stabiliteetin ja ennusteen arvioinnissa PAREMPI ENNUSTE / VÄHÄISEMPI RISKI Muuttujat HUONOMPI ENNUSTE / SUUREMPI RISKI I , II Toimintakykyluokka IV Ei Merkkejä oikeanpuoleisesta sydämen vajaatoiminnasta Kyllä Hidas Oireiden kehittyminen Nopea Ei Pyörtyily Kyllä Pitempi (>500 metriä) 6 minuutin kävelymatka Lyhyempi (<300 metriä) > 15 mL/kg/min VO2max rasitustestissä < 12 mL/kg/min Normaali/hiukan kohonnut BNP / NT-proBNP Voimakkaasti kohonnut ja noususuuntainen Ei sydänpussinestettä, TAPSE > 2,0 cm Löydökset sydämen ultraäänitutkimuksessa Sydänpussineste, TAPSE < 1,5 cm RAP < 8 mmHg ja CI > 2,5 L/min/m2 Hemodynamiikka RAP > 15 mmHg ja CI < 2,0 L/min/m2 Tracleer® (bosentaani) Parantaa ja stabilisoi toimintakykyluokkaan II2-4 Hidastaa sairauden etenemistä ja todennäköisesti vähentää kuolleisuutta2-5 Parantaa potilaiden 6 minuutin kävelytestin tuloksia3-6 Parantaa potilaiden hemodynamiikkaa2,4,6 Hyvin dokumentoitu > 110 500 potilasta7 1. ESC / ERS Guidelines 2009. Galiè N et al. European Heart Journal 2009; 30, 2493–2537 2. Galiè N, et al. Lancet 2008; 371:2093-100. 3. Rubin L et al. N Eng J Med 2002;346:896 4. Channick RN et al. The Lancet 2001; 358: 9288: 1119-23 5. Mc Laughlin V et al, Eur Respir J 2005; 25: 2; 244-249 6. Galiè N et al, Circulation 2006; 114: 48-54 7. 17th PSUR (periodic safety update report) January 7, 2012 Muistiinpanoja TRACLEER 62,5 MG JA 125 MG KALVOPÄÄLLYSTEINEN TABLETTI Vaikuttava aine: Bosentaanimonohydraatti. Käyttöaiheet: Keuhkovaltimoiden verenpainetaudin (pulmonary arterial hypertension eli PAH) hoitoon fyysisen suorituskyvyn parantamiseksi ja oireiden lievittämiseksi primaarissa, sklerodermasta aiheutuneessa sekundaarisessa tai synnynnäiseen sentraaliseen oikovirtaukseen ja Eisenmengerin oireyhtymään liittyvässä WHO toimintakykyluokan III PAH:ssa. Myös WHO:n toimintakykyluokkaan II kuuluvien primaaria PAH:ia sairastavien potilaiden tilassa on havaittu hieman paranemista. Sormiin kehittyvien uusien haavaumien määrän vähentämiseen potilailla, joilla on systeeminen skleroosi ja parhaillaan käynnissä oleva sormien haavaumatauti. Annostus ja antotapa: Suun kautta. Aloitus aikuisille 62,5 mg x 2/vrk neljän viikon ajan, sen jälkeen ylläpitoannos 125 mg x 2/vrk. Ainoastaan keuhkovaltimoiden verenpainetaudin tai systeemisen skleroosin hoitoon perehtyneen lääkärin määräyksestä ja valvonnassa. Erityisryhmät: Lievää maksan vajaatoimintaa (Child-Pugh-luokka A) sairastavien potilaiden annostusta ei tarvitse muuttaa, vasta-aiheinen keskivaikeassa tai vaikeassa maksan vajaatoiminassa. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien tai dialyysihoitoa saavien potilaiden annostusta ei tarvitse muuttaa. Yli 65-vuotiaiden potilaiden annostusta ei tarvitse muuttaa. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Keskivaikea tai vaikea maksan vajaatoiminta, eli Child-Pughluokka B tai C. Maksan aminotransferaasien eli ASAT:in ja/tai ALAT:in lähtöarvot ovat yli kolminkertaiset viitearvojen ylärajaan nähden. Siklosporiini A:n samanaikainen käyttö. Raskaus. Hedelmällisessä iässä olevat naiset, jotka eivät käytä luotettavaa ehkäisymenetelmää. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Systeeminen systolinen verenpaine oltava yli 85 mHg. ASAT ja ALAT on mitattava ennen hoidon aloittamista ja hoidon aikana kuukauden välein, ja 2 viikkoa mahdollisen annoksen suurentamisen jälkeen. Jos ASAT/ALAT nousu ≤ 5 x viitearvon ylärajan, Tracleer-annosta joko pienennetään tai tauotetaan ja voidaan harkita uudelleen aloitusta jos arvot palautuvat hoitoa edeltäneelle tasolle. Jos ASAT/ALAT nousu 5-8 x viitearvon yläraja, hoito lopetetaan, ASAT/ALAT ktr. 2 vk välein ja uudelleen aloitusta voidaan harkita jos arvot palautuvat hoitoa edeltäneelle tasolle. Jos ASAT/ALAT yli 8 x viitearvon ylärajan, hoito on lopetettava eikä uudelleen aloittamista tule harkita. Hemoglobiiniarvot suositellaan tarkistettavaksi ennen hoidon aloitusta, kuukausittain ensimmäisten 4 hoitokuukauden aikana ja sen jälkeen neljännesvuosittain. Raskaustesti kts. fertiliteetti, raskaus ja imetys –kappale. Yhteisvaikutukset: Siklosporiini A vasta-aiheinen. Ei saa käyttää samanaikaisesti glibenklamidin kanssa. Ei suositella takrolimuusin tai sirolimuusin kanssa samanaikaisesti, mutta e.m. pitoisuuksia ja Tracleerin haittavaikutuksia seurattava jos yhdistelmä välttämätön. Ei suositella yhdessä flukonatsolin tai rifampisiinin kanssa. Sekä CYP3A4-estäjän (ketokonatsoli,itrakonatsoli, ritonaviiri) että CYP2C9-estäjän (vorikonatsoli) samanaikaista käyttöä tulee välttää. Käytettäessä lopinaviirin ja ritonaviirin kanssa yhdessä Tracleerin siedettävyyden ja asianmukaista HIV-hoidon seurantaa suositellaan. Ei suositella yhdessä nevirapiinin kanssa. Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet: kts. seuraava kappale. Fertiliteetti, raskaus ja imetys: Vasta-aiheinen raskauden aikana. Raskaustesti oltava negatiivinen ennen Tracleerin aloittamista ja hoidon ajan suositellaan kuukausittaista raskaustestiä. Hormonaalisten ehkäisymenetelmien teho voi heiketä, joten on käytettävä myös lisäehkäisyä tai muuta luotettavaa ehkäisymenetelmää. Imettämistä Tracleer-hoidon aikana ei suositella. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset ja yleiset: päänsärky, turvotus/nesteen kertyminen, poikkeavat maksa-arvot, sekä anemia/ hemoglobiiniarvon pienentyminen, yliherkkyysreaktiot (mukaan lukien dermatiitti, kutina ja ihottuma), kuumat aallot, gastroesofageaalinen refluksisairaus, ripuli, eryteema. Synkopee, sydämentykytys, hypotensio (voivat liittyä myös sairauteen). Pakkaukset ja hinnat: Tracleer 62,5 mg 56 kalvopääll. tabl. 2933,86 (vmh. sis. alv.) tai 125 mg 56 kalvopääll. tabl. 2933,86 (vmh. sis. alv.) Korvattavuus: Alempi erityiskorvattavuus (72%) sairaudessa krooninen verenpainetauti. Peruskorvattavuus (42%) Reseptilääke. Lisätietoja: Perustuu viimeisimpään valmisteyhteenvetoon. Yksityiskohtaiset tiedot kts. Pharmaca Fennica. Tiedustelut Actelion Pharmaceuticals, Keilasatama 3, FI-02150 Espoo, Puh: +358 9 25 10 77 20 tai www.actelion.com. Suomessa PAH-vastaanottoja on kaikissa yliopistosairaaloissa: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu. Lääketieteellisen sisällön ovat tarkastaneet kardiologian ylilääkäri Bengt Ullman ja sisätautien ylilääkäri Roland Söderholm, molemmat Tukholman Södersjukhuset-sairaalasta sekä Actelionin lääketieteellinen asiantuntija, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Airi Puhakka. 12/2012 | BR F-TRA-017-2012-Dec Actelion Finland Keilasatama 3, FI-02150 Espoo tel: +358 9 2510 7720 www.actelion.com | www.pah-forum.fi
© Copyright 2024