SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra
2/2011 Opettaja- ja opiskelijavaihdossa Coimbrassa, opiskelijoiden kaupungissa www.bioanalyytikkoliitto.fi KUNTOREMONTTI UUDISTUU! Tule mukaan > www.kuntoremontti.fi Etsimme kokeilunhaluisia miehiä ja naisia – siis juuri sinua Haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi rapa kunnossa? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysy västi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja motivaatiota? Kuntoremontti on laitettu remonttiin, ja toimin taa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri puolilla Suomea. Pilottijaksoille haetaan nyt osallistujia. Tule siis mukaan tekemään hyvää itsellesi sekä kehittämään kuntoremontista entistä ehompi. Tarjolla on erityyppisiä jaksoja kadonnutta liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaile ville naisille ja miehille. Varsinaiselle jaksolle ja sen seurantaosioon osallistuminen on maksutonta. Ainoastaan matkakustannukset jäävät osallistujan maksettavaksi. Lisätietoja, ohjelmat, hakeminen ja nimikilpailu: www.kuntoremontti.fi Yhteistyössä palkansaajalomajärjestöt, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja RAY. Sisällys AMMATTI JA KOULUTUS Lehden julkaisija: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf. Postiosoite PL 110, 00060 Tehy, Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3.kerros, 00520 Helsinki puh. 09-54227471 tai 050 3026504, fax 09-6150 0264, email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Päätoimittaja: Seija Tuokko, puh. 02-4381426 tai 040 5067632, email: Seija.Tuokko@pp.inet.fi Bioanalyytikkoja kulttuuripääkaupungistamme Turusta 2011 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kokemuksia ammattikorkeakoulun opettajan toimimisesta työelämän kehittäjänä – ASTE-hanke TYKSLABissa . . . . . . . . . . . . . . 10 Tie YAMK-opiskelijaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Toimittajat: Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilökunnan vieritestiosaamisen varmistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Ilmoitusmyynti: Opettajavaihdossa Coimbrassa, opiskelijoiden kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . 15 Karin Lauren, karinsjlauren@gmail.com, GSM 040 070 5396 Kaisa Kinnarinen, kaisa.kinnarinen@hotmail.com, GSM 044 345 7132 Seija Tuokko, puh. 040 5067632, seija.tuokko@pp.inet.fi Ilmoitushinnat koko Hinta, mv Hinta, 4 – väri 1/1 sivu 365 € 685 € ½ sivu 210 € 525 € ¼ sivu 110 € 285 € 1/8 sivu 75 € 175 € takakansi 420 € 720 € Liiton jäsenille vapaasti tekstisivuille sijoittava teksti-ilmoitus (maks. 40 x 80 pmm) on maksuton. Muiden kuin jäsenten pienet teksti-ilmoitukset (maks. 40 x 80 pmm) 35 euroa/ilmoitus. Ilmestymisaikataulu ja aineiston viimeinen jättöpäivä: Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Ilmoitukset ja teksti 17.1.2011 29.4.2011 29.8.2011 7.11.2011 Postituspäivä 15.2.2011 25.5.2011 21.9.2011 1.12.2011 Bom dia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Huge success for 2´nd International suPAR Symposium in Copenhagen . . . . . . . . . . . 20 Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti Kanta-Hämeen keskussairaalassa . . . . . . . . . . 26 Mevlidan tarina: Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen . 32 Terveisiä TYK-kuntoutuksesta . . . . . . . . . . . . . 34 Lausunto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valinnaisten tutkinnon osien ”näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä” luonnoksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 VAKIOT Lehden tekniset tiedot: Koko A4, palstamäärä 3, painatus 4 – väri (CMYK) Ajankohtaista – mukavia ja vähemmän mukavia asioita . . . . . . . 4 Painopaikka ja taitto: Kokemuksista ja näyttöön perustuvista toimista hyviin käytäntöihin . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kopio Niini, paino- ja tulostustalo Höyläämötie 2 00380 Helsinki Varastokatu 3 33100 Tampere Yhteystiedot: Kirsi Tingvall puh. 010 6803 476, kirsi.tingvall@kopioniini.fi Tekstiaineiston toimittaminen: Tekstiaineistot toimitetaan seija.tuokko@pp.inet.fi Ilmoitukset: Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa ja se toimitetaan painoon tulostusvalmiina tiedostona, osoite tampere@kopioniini.fi Toimitusvastuu Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Painosmäärä: 4500 kpl Lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Seniorit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 TIEDOTTEET Vuoden 2011 bioanalyytikko, hakuilmoitus . . . . . . . 8 Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä 15.4.2011 Bioanalyytikoiden rooli tarttuvien tautien ehkäisytyössä, selvittämisessä ja seurannassa . . . . . 8 Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 . . . . . . . . 23 Vanhustyön vastuunkantajat -gerontologinen kongressi . . . . . . . . . . . . . . 47 ALUEYHDISTYKSET Keväiseen tapaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Alueyhdistysten ilmoitukset . . . . . . . . . . . . . . 44 3 Bioanalyytikko 2/2011 Ajankohtaista – mukavia ja vähemmän mukavia asioita - miksi samat asiat nousevat aina uudelleen esille vaikka ovat huonoksi havaitut? V uoden 2009 loppupuolella alkanut TYK-kurssi päättyi 15.4.2011 varsin mukavissa merkeissä. Tapasin viisi todella tyytyväistä kurssilaista. Tyk-kuntoutukseen voivat hakea työelämässä olevat, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäneet. Hakijat valitaan työterveyslääkärin antaman lausunnon perusteella. Kurssin kesto oli 33 vuorokautta, toteutettuna useammassa jaksossa. Kela maksoi Tyk -ryhmään valituille matkakustannukset (vähennettynä omavastuulla), kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan, joka maksetaan työnantajalle, jos kuntoutuja saa palkkaa kuntoutuksen ajalta. Kaikki osanottajat vakuuttivat, että kokivat kuntoutuneensa. ”Nyt jaksetaan taas tehdä työtä” eikä tarvitse miettiä ennenaikaiselle eläkkeelle jäämistä. Myös oman ajan käyttö ja elämänlaatu sitä kautta koettiin kohentuneen. Ryhmästä näytti muodostuneen varsin kiinteästi toimiva tiimi. Kulttuuriharrastuksetkin yhteisten tapaamisten aikana oli hoidettu. Kaikki olivat todella tyytyväisiä. Ryhmän kehotuksesta ja innoittamana liittohallitus päätti anoa uutta TYK-kurssia. Terveydenhuoltoalan tehtävänjaot ovat kovan kiinnostuksen kohteena ja työnjako näyttää olevan uusjaossa. Kun bioanalyytikkoja on koko ammattikorkeakoulun olemassa olon ajan koulutettu liian vähän, työvoimapula on vallinnut jo useamman vuoden ajan. Välillä jää miettimään onko tämä joltakin taholta ohjattua tavoitteellista politiikkaa. Koko ajan palkataan laboratoriotyöhän pika- 4 Bioanalyytikko 2/2011 koulutuksella muiden ammattiryhmien edustajia, pääsiassa lähihoitajia ja jossain määrin myös hoitotyön koulutuksen saaneita. Viime kädessä osaamattomien käytöstä kärsii potilas. Parhaillaan on ollut lausunnolla lähihoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan suunniteltu 10 ov:n (15 op) näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä opinnot. Työpaikoilla ”pikakoulutetaan näytteenottajia jatkuvasti. Kaikki tämä osoittaa lyhytnäköistä suunnittelua. Pikakoulutuksen saaneilla ovat todella rajalliset osaamisresurssit laboratoriotyöhön. Laboratoriossa työskentelee jo nyt hyvin monen koulutuksen saaneita. Käytäntö poikkeaa muualla Euroopassa olevista käytännöstä. Laboratoriohoitajan työn pirstaloiminen tulee vaikuttamaan potilaan saamiin palveluihin, todella murheellista. Pikakoulutetut viihtyvät yleensä työssä vain vähän aikaa, vaihtuvuus on suuri. Ammattikorkeakouluissa meneillä olevista koulutusrakenneuudistuksista terveysalan osalta ei kaikuja kantaudu. Tämä kertoo terveysalalle muodostuneesta toimintatavasta. Avoimuus ja pienten erikoisalojen osaa- misen arvostus ja kunnioitus puuttuu kokonaan. Muut näyttävät tietävän paremmin kuin me, miten bioanalyytikkokoulutusta tulisi kehittää. Ammattikorkeakoulun muilla aloilla suunnittelu näyttää tapahtuvan avoimemmin, niistä saamme tietoja mutta emme terveysalan suunnitelmista. Rivien välistä lukien voi arvata, että suunnitteilla on koulutusohjelmien poistaminen, niitä kun on kuulemma liian paljon. Ilmeisesti kaikilta vaaditaan arvaamaton määrä yhteisiä opintoja ja vasta myöhemmässä vaiheessa voi valita oman alan opintoja. Tämä tie on kokeiltu vuosien varrella jo monta kertaa, lähes säännöllisesti 10 vuoden välein ja aina on todettu, ettei sitä kautta saada osaajia eikä pienille erikoisaloille motivoituneita opiskelijoita. Tämä on turhauttavaa myös niille, jotka vastaavat koulutuksesta. Suuri huoli on myös tutkinnon kansainvälisen vertailtavuuden säilymisestä. Tässäkin pätee kirjassa The Enthusiastic Employee 2005 ilmaistu osuva ajatus: “Useimmat yritykset häärivät väärän ongelman kimpussa. Niiden ei tarvitse motivoida työntekijöitään, vaan lakata heikentämästä heidän motivaatiotaan (http://www. spiik.fi). Ei pidä kuitenkaan antaa periksi. Ammattikuntaa tarvitaan jatkossakin. Pidetään huoli, että ammatti ja koulutus kehittyvät oikeassa suunnassa ja bioanalyytikoille on kysyntää. Kaikille mukavia ja rentouttavia kesäpäiviä toivottaen Aktuellt – trevliga och mindre trevliga ärenden - varför stiger samma saker fram återigen fast de har konstaterats vara dåliga? D en kurs för upprätthållande av arbetsförmågan som började år 2009 slutade 15.4.2011 under mycket trevliga tecken. Jag träffade fem verkligt nöjda kursdeltagare. Till denna rehabilitering kan sådana personer i arbetslivet söka, vilkas arbetsförmåga betydande har minskat på grund av sjukdom, fel eller skada och i de fall då arbetshälsovårdens åtgärder för att upprätthålla deras arbetsförmåga inte har räckt till. De sökande väljs enligt ett utlåtande av arbetshälsovårdsläkaren. Kursen räckte 33 dygn, uppdelade på flere perioder. Fpa betalade resekostnaderna till dem som valts (självrisken minskad), rehabiliteringen, helpension i två personers rum och en rehabiliteringspeng som betalas åt arbetsgivaren om den rehabiliterade får lön under rehabiliteringstiden. Alla deltagare intygade att de upplevde sig rehabiliterade. ”Nu orkar man jobba igen” och behöver inte fundera på att bli förtidspensionerade. Man upplevde också att användning av egen tid och därmed livskvaliteten hade förbättrats. Gruppen verkade ha blivit ett mycket sammansvetsat team. Man hade också skött om kulturintressena vid sammankomsterna. Alla var verkligen nöjda. På uppmaning och inspiration av gruppen beslöt förbundsstyrelsen att anhålla om en ny kurs. Uppgiftsfördelningen inom hälsovårdsbranschen verkar vara centrum för stort intresse och arbetsfördelningen verkar förnyas. Eftersom man under hela den tid yrkeshögskolor- na funnits, har utbildat för få bioanalytiker, har arbetskraftsbristen härskat redan i flere år. Stundvis funderar man om detta från något skikt är målinriktad politik. Man anställer till laboratoriearbete hela tiden snabbutbildade representanter för andra yrkesgrupper, främst närvårdare och i viss mån också vårdutbildade. I sista hand är det patienten som lider av att man använder okunniga. För närvarande har man för utlåtande haft en studieplan för närvårdarutbilningen, provtagning och kundbetjäning i kliniskt laboratoriearbete, med en omfattning av 10 studieveckor (15 sp). På arbetsplatserna ”snabbskolar” man hela tiden provtagare. Allt detta tyder på kortsiktig planering. De snabbskolade har verkligen för laboratoriearbete begränsade kunskapsresurser. På laboratorierna jobbar redan nu personer med mycket varierande utbildning. Detta avviker från praxis annanstans i Europa. Sönderdelandet av laboratorieskötarens arbete kommer att inverka på de tjänster patienten får, och det är verkligen sorgligt. De snabbskolade trivs vanligtvis bara kort i arbetet, bytesfrekvensen är stor. Man hör inte, när det gäller hälsobranschen, ekon av de reformer inom utbildningsstrukturerna som försiggår i yrkeshögskolorna. Detta beskriver det verksamhetsmönster som uppstått inom hälsobranschen. Öppenhet och värdesättning och respekt för kunskapen inom små specialområden saknas helt. Det verkar som om andra vet bättre än vi hur man bor- de utveckla bioanalytikerutbildningen. Inom andra områden av yrkesskolorna tycks planeringen ske mer öppet, om dem får vi uppgifter, men inte om planerna för hälsobranschen. Om man läser mellan raderna kan man gissa att man planerar att nedlägga skolningsprogrammen, det finns ju för många av dem. Tydligen krävs det en okänd mängd gemensamma studier och först i ett senare skede kan man välja studier i sitt eget område. Den här vägen har man provat redan många gånger under årens lopp, nästan regelbundet med 10 års intervall och alltid har man konstaterat att man inte på detta sätt får kunniga och inte heller motiverade studerande för små specialriktningar. Det här är frustrerande också för dem som ansvarar för utbildningen. Också här stämmer den träffande tanke som 2005 uttrycktes i boken The Enthusiastic Employee: ”De flesta företag sysslar med fel problem. De behöver inte motivera sina arbetstagare, utan sluta göra deras motivation svagare (http:// www.spiik.fi). Man ska ändå inte ge upp. Yrkeskåren behövs också i fortsättningen. Vi ska se till att yrket och utbildningen utvecklas i rätt riktning och att det finns efterfrågan för bioanalytiker. Med önskan om trevliga och avslappnande sommardagar Seija 5 Bioanalyytikko 2/2011 PUHEENJOHTAJAN PALSTA 2/2011 Kokemuksista ja näyttöön perustuvista toimista hyviin käytäntöihin K näytteenottoon liittyen tänä keväänä. Näytteenoton siirtäminen siivoojalle romuttaa koko preanalytiikan. Työyhteisön, lähiesimiesten ja ylemmän johdon ratkaisut luovat perustan sille, miten erilaisia käytäntöjä toteutetaan työpaikoilla. Oman ammattikuntamme kollegiaalisuus on tärkeää. Selkeät pelisäännöt lisäävät myös työhyvinvointia työpaikoilla. evät on jo pitkällä ja eri puolella Suomea lomasunnitelmia on lyöty lukkoon. Etsimme kokemuksia erilaisista asioista vapaa-ajalla työn vastapainoksi. Osa viettää viikonloppuja mökkeillen, osaa suuntaa matkansa kaupunkikohteisiin ja osalle on tärkeää päästää löhöilemään aurinkorannoille. Kokemuksemme asiakkaana olemisesta on yhä tärkeämpää eri toimialoilla. Yrityksiä johdetaan yhä enemmän asiakaskokemusten suuntaan. Kokemuksemme vapaa-ajan matkoistamme sisältävät mielikuvia ja tunteita. Uniikkien kokemusten kautta yritykset voivat kehittää toimintaansa erottuakseen muista. Useiden palvelutuottajien arvoihin ja strategiaan on kirjattu asiakaskeskeisyys. Tavoitteista käyntäntöön voi kuitenkin olla vielä pitkä matka. Toukokuun alussa (eli juuri tänään) uusi terveydenhuoltolaki antaa meille mahdollisuuden valita terveyskeskuksen ja vuonna 2014 voimme valita entistä laajemmin terveydenhuollon palveluista itsellemme sopivimmat kohteet. Jouduimme viime kesänä perheemme lomamatkalla testaamaan Ruotsin tervydenhuoltoa. Tukholman Södermalmin sairaalan päivystys palveli meitä erinomaisesti ja yhdelle perheen jäsenellemme luotiin henkilötunnus Ruotsiin, jonka avul- 6 Bioanalyytikko 2/2011 la saimme sähköisen reseptin keskustan apteekkiin. Saimme apua nopeasti ja kokonaisuutena hoitopaketti toimi. Peruspositiiivisella asenteella hoitohenkilökunta ja tiimit pystyvät kohtaamaan ja voittamaan vaikeitakin ongelmia ja yllätyksiä työssään. Työmme kehittyvät koko ajan entistä asiakaskeskeisempään suuntaan. Näyttöön perustuvien menetelmien avulla voimme luoda hyviä käytäntöjä laboratoriohin ja hoitotyöhön. Hyvien käytäntöjen työkalujen käyttö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpää asiakaspalvelukokemusten ohella. Näytteenottoon ja näytteenottoon liittyvien oheispalveluiden hyvin käytäntöjen kehittäminen ja kirjaaminen on tärkeää. Olemme saaneet lukea huolestuttavia asioita Olemme ottaneet tänä keväänä kantaa lähihoitajakoulutukseen kaavailtuihin, vasta suunnitteluasteella oleviin opinto-ohjelmiin. Liiton työryhmää, näytteenoton hyvät käytännöt, on tuettava ja aktivoitava, jotta saamme luotua preanalytiikkaan selkeät pelisäännöt. Meidän on pidettävä huolta siitä, että yhtä meidän tärkeintä asiantuntijaosa-aluettamme preanalytiikkaa toteutetaan asianmukaisesti ympäri Suomea. Hyvää kevättä ja kesälomia ! Nähdään kevään ja syksyn tapahtumissa ! P.S. Voitte jättää liitolle palautetta kotisivujen kautta myös nimettömänä toimintamme kehittämiseksi. Ystävällisin terveisin Oulusta 1.5. 2011 klo 15.00 Mika Paldanius ORDFÖRANDESPALTEN 1/2011 Till god praxis via erfarenheter och åtgärder som prövats V åren är redan långt gången och i olika delar av Finland har man slagit fast semesterplanerna. Vi söker på fritiden erfarenhet av olika saker som motvikt mot arbetet. En del tillbringar veckoslut på stugan, vissa reser mot stadsmål och för en del är det viktigt att få slappa på solstränder. Våra upplevelser som kunder är allt viktigare inom olika branscher. Företag styrs allt mera mot kunderfarenheter. Våra upplevelser av resor på fritiden innehåller sinnebilderoch känslor. Genom unika upplevelser kan företag utveckla sin verksamhet så att de skiljer sig från andra. Kundcentrering har skrivits i flere tjänstproducenters värden och strategier. Vägen från mål till praktik kan ändå vara lång. I början av maj (det vill säga just idag) ger den nya hälsovårdslagen oss möjlighet att välja hälsocentral och år 2014 kan vi allt vidare välja den av hälsovårdens tjänster som passar oss bäst. Senaste sommar var vår familj under semesterresan tvungna att pro- va hälsovården i Sverige. Jouren på Södermalms sjukhus i Stockholm betjänade oss utomordentligt och en familjemedlem fick svenskt personsignum, med vilket vi fick ett elektroniskt recept till ett apotek i centrum. Vi fick hjälp snabbt och som helhet fungerade vårdpaketet. Genom ett i grunden positivt förhållningssätt kan vårdpersonalen och teamet möta och lösa också svåra problem och överraskningar i sitt arbete. Vårt arbete utvecklas hela tiden mot större kundcentrering. Med hjälp av metoder som grundar sig på erfarenhet kan vi skapa god praxis på laboratorier och inom vårdarbetet. Att använda de redskap som god praxis ger, är i framtiden allt mer betydelsefullt vid sidan av kundbetjäningserfarenhet. Det är viktigt att utveckla och dokumentera de goda erfarenheter som rör provtagning och härmed relaterade tjänster. Vi har fått läsa oroande saker om provtagning denna vår. Att flytta provtagningen till en städerska skrotar hela preanalytiken. De lösningar som arbetsgemen- skapen, förmännen och den högre ledningen gör, skapar grunden för hur man förverkligar olika sorts praxis på arbetsplatserna. Vår egen yrkeskårs kollegialitet är viktig. Klara spelregler ökar också trivseln på arbetsplatserna. Vi har denna vår tagit ställning till de först under planering varande studieprogrammen för närvårdarutbildningen. Vi måste stödja och aktivera förbundets kommitté, God praxis i provtagning, så att vi kan skapa klara spelregler för preanalytik. Vi måste se till att ett av våra viktigaste specialistområden, preanalytiken, förverkligas sakligt runt om i Finland. Skön vår och semester! Vi ses under vårens och höstens evenemang! P.S. Ni kan ge förbundet feedback också anonymt på vår hemsida för att utveckla vår verksamhet. Med vänliga hälsningar från Uleåborg 1.5.2011 kl 15.00 Mika Paldanius 7 Bioanalyytikko 2/2011 Vuoden 2011 bioanalyytikko Ehdotuksia Vuoden bioanalyytikoksi voi tehdä: yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö, alueyhdistys Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä: • ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelin ja sähköpostiosoite • työpaikka ja asema • perustelut valinnalle • ehdotuksen tekijä, osoite ja työpaikka. Edellytykset valinnalle: • Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen • kunnostautunut erityisesti työssään/ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/kliinisen laboratoriotieteen kehittämisessä. Tai on toiminut merkittävällä tavalla laboratoriohoitajan/bioanalyytikon ammatin tunnetuksi tekemiseksi tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana. Hakemukset lähetetään liittohallitukselle 18.8.2011 mennessä osoitteella Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus päättää vuoden Bioanalyytikon valinnasta kokouksessaan ja ilmoittaa siitä kirjallisesti syyskuun aikana valitulle. Valinta julkistetaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 -tapahtumassa, jonne valittu kutsutaan. Valitulle korvataan saapumisesta aiheutuvat kustannukset. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Lehdistötiedote 15.4.2011 Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä 15.4.2011 BIOANALYYTIKOIDEN ROOLI TARTTUVIEN TAUTIEN EHKÄISYTYÖSSÄ, SELVITTÄMISESSÄ JA SEURANNASSA B ioanalyytikot viettävät joka vuosi kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää 15.4. Vuoden 2011 teemana on bioanalyytikoiden rooli tarttuvien tautien ehkäisytyössä, selvittämisessä ja seurannassa. Bioanalyytikot (aikaisemmin laboratoriohoitajat) ovat laillistettuja ammattihenkilöitä. Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta bioanalyytikoiden roolista terveydenhuollossa ja mm. tarttuvien tautien ehkäisytyössä. Bioanalyytikot ottavat näytteitä, analysoivat näytteitä ja vastaavat suorittamiensa laboratoriotutkimusten laadunhallinnasta. Luotettavilla laboratoriotutkimustuloksilla on merkittävä 8 Bioanalyytikko 2/2011 rooli potilaiden taudin syyn selvittämisessä, hoidon määrittelyssä ja seurannassa. Kliininen laboratoriotyö on nopeasti kehittyvä ala. Bioanalyytikot osallistuvat laboratoriotutkimusten ja laboratoriopalvelujen kehittämiseen. Terveydenhuollossa bioanalyytikot ovat näytteenoton asiantuntijaryhmä. Toiminnallaan he pyrkivät varmistamaan laboratoriotutkimustulosten oikeellisuuden. Bioanalyytikkoliitto on hyvin huolestunut tapauksista, joissa näytteenottoon on palkattu huolettomasti muuta henkilökuntaa, joilla ei ole näytteenoton edellyttämää osaamista. Jokaisen luotettavan laboratoriotutkimuksen edellytys on oikein otettu näyte. Näytteenottoon liittyvät virhearvioinnit ja väärät päätökset voivat johtaa kohtalokkaisiin hoitovirheisiin. Suomen Bioanalyytikkoliitossa on jäseniä 4500 ja vuodesta 1958 lähtien liitto on aktiivisesti edistänyt asiantuntijoidensa ammatti- ja koulutusasioita Suomessa. Suomen Bioanalyytikkoliitolla on 15 alueyhdistystä. Suomen Bioanalyytikkoliiton puheenjohtajan toimii oululainen osastonhoitaja, terveystieteiden maisteri ja filosofian tohtori Mika Paldanius. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Mika Paldanius, puh. 050 5660233 Varapuheenjohtaja Seija Tuokko, puh. 040 5067632 Bioanalyytikkoja kulttuuripääkaupungistamme Turusta 2011 Teksti: Leila Tiilikka, koulutuspäällikkö, leila.tiilikka@turkuamk.fi Bioanalyytikkokoulutus ja innovaatiopedagogiikka T urun ammattikorkeakoulussa innovaatiopedagogiikka määritellään asiakaslähtöisyyden ja monialaisuuden avulla, jolloin sen avulla voidaan tukea VarsinaisSuomen työpaikoilla hyödynnettäviä innovaatioita. Innovaatiopedagogiikan kulmakivet Turun ammattikorkeakoulussa muodostuvatkin monialaisuudesta, tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joustavista opetussuunnitelmista, yrittäjyys- ja palvelutoiminnasta sekä kansainvälisyydestä. Innovatiivisuutta, innovaatiopedagogiikkaa ja innovaatio-osaamista on pyritty nitomaan osaksi Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutusohjelman nykyistä opetussuunnitelmatoteutusta ja -tulevaisuutta. Innovatiivisuutta ovat tukeneet jo tällä hetkellä bioanalytiikan koulutusohjelman joustavat opetussuunnitelman rakenteet, opinnäytetyöt, palvelutoiminta, työelämäharjoittelu, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä opiskelijoille tarjotut opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritustavat. Erilaisista koulutusohjelmamme innovatiivisista ratkaisuista löytyy artikkeleja Moodi 6/2010- julkaisusta. Opetussuunnitelmat on kirjattu vuodesta 2010 lähtien uuteen oppilastietojärjestelmään SoleOPSiin. Järjestelmä sisältää tässä vaiheessa lukusuunnitelmat, opintojaksokuvauk- set ja toteutussuunnitelmat. Ensi syksystä lähtien opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eHOPS- järjestelmään. SoleOPS toimii julkisessa verkossa ja sinne ei tarvitse kirjautua, joten jokainen voi tutustua opetussuunnitelmiimme osoitteessa https://ops. turkuamk.fi/opsnet/disp/fi/welcome/ nop?menuid=0. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on arvioitu tämän vuoden alusta lähtien asteikolla hyväksytty – hylätty. Muutosta viedään eteenpäin kouluttamalla käytännön ohjaajia sekä opiskelijoita arvioinnin perusteisiin. Samalla arviointiin sisällytettiin aikaisempien ammattispesifien kliinisen laboratoriotyön osaamisvaatimusten (ohjausosaaminen, asiakkuusosaa- minen, näytteenotto-osaaminen, analyysiosaaminen, laatuosaaminen ja turvallisuusosaaminen) lisäksi myös yleiset ammattikorkeakoulututkinnoille asetetut osaamisvaatimukset (oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen). Arvioinnin muutoksella yhtenäistetään arviointikäytäntöjä muiden koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen välillä sekä taataan yhdenmukaisuus eri ammattikorkeakouluista valmistuneille bioanalyytikoille. Tärkeänä yhdyssiteenä työelämään päin on ollut TYKSLABin klinikkaohjaaja jo vuodesta 2001 alkaen. Hänen pääsiallisin tehtävänsä on opiskelijoiden harjoittelujaksojen ja Jobstep-varausten valmistelu yhdessä osastojen ja bioanalytiikan koulutusohjelman edustajien kanssa sekä niiden yhteensovittaminen eri osastoille opetussuunnitelman mukaisesti. Klinikkaohjaaja toimii opiskelijoiden tukihenkilönä työharjoittelun aikana yhdessä eri osastojen opiskelijavastaavien kanssa. Lisäksi hän kerää opiskelijapalautteita, joiden perusteella tehdään parannusehdotuksia harjoittelun toteutukseen eri osastoille. Klinikkaohjaaja osallistuu bioanalytiikan koulutusohjelman kokouksiin kerran kuukaudessa, mikä helpottaa ja nopeuttaa useiden käytännönohjaukseen liittyvien asioiden järjestelyssä. 9 Bioanalyytikko 2/2011 Kokemuksia ammattikorkeakoulun opettajan toimimisesta työelämän kehittäjänä – ASTE-hanke TYKSLABissa Teksti: Benita Paloheinä, ylihoitaja, TYKS-SAPA liikelaitos P erinteisesti bioanalyytikkoopiskelijat ovat osallistuneet työelämän kehittämiseen opinnäytetöissään. Ammattikorkeakoulujen opettajien mukanaolo työelämän kehittämishankkeissa on ollut vähäistä ja kehittämishankkeet ovat liittyneet läheisesti opettajan pedagogisten taitojen hyödyntämiseen työelämässä kuten työelämän opiskelija-ohjaajien ohjaustaitojen kehittämiseen tai opiskelija-arviointien kehittämiseen. Esteenä opettajien osaamisen hyödyntämiselle on ollut ammattikorkeakoulussa sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien puuttuminen. Työelämässä opettajien mieltäminen laajemmin työelämän kehittäjinä on ollut vaikeasti hahmotettavissa ja työelämässä on ennakkokäsityksiä opettajien tietämyksestä nykyisestä työelämästä. Opettajan omasta työelämäkokemuksesta voi olla pitkä aika tai työyhteisön toimintatavat voivat olla vieraita opettajalle. Kuitenkin tietoisuus työelämän muuttuvista vaatimuksista tulee opettajilla olla ajan tasalla ja vain jatkuva yhteistyö ja dialogi työelämän kanssa takaavat tulevien ammattilaisten saamisen kliinisiin laboratorioihin tulevaisuudessa. Turun ammattikorkeakoulun Astehanke mahdollisti lehtorin Soile Kemin osaamisen hyödyntämisen työelämän kehittämisessä. TYKSLABissa on meneillään suuri muutos, joka liittyy uuden laboratorion perustamiseen. Toimintaympäristön muutos tuottaa sekä organisaatiolle että yksilöille haasteen osaamisen kehittämiselle ja toisaalta uuden oppiminen merkitsee myös vanhan poisoppimista. Ennen ammattikorkeakoulun opettajan osallistumista hankkee- 10 Bioanalyytikko 2/2011 dittiin kullekin osaamisalueelle tasokuvaukset. Koska samaa osaamiskarttaa käyttävät sekä perus- että huippuosaajat, arviointiasteikko tehtiin riittävän laajaksi – tasot 1- 5. Tulevissa yhteistyöhankkeissa pitää kiinnittää enemmän huomiota hankkeen resursointiin. Tasokuvausten lopullinen tarkistus jäi hieman keskeneräiseksi. Mittarin testaus ei kuulunut projektin tavoitteisiin. seen, käytiin keskusteluja opettajan keskeisestä asiantuntijuudesta ja sen liittämisestä muutokseen. Opettajan keskeiseen asiantuntijuuteen liittyy osaamisen arviointi ja Aste-hankeen tavoitteeksi tuli tulevan laboratorion vaatiman osaamisen kuvaus ja - mittarin (mallin) kehittäminen. Osaamiskartoituksen tavoitteena on tehdä laboratoriohoitajien osaaminen näkyväksi ja selvittää osaamisen nykytaso lähiajan ja tulevien kehittämissuunnitelmien ja perehdyttämisen pohjaksi. Henkilöstö koki ammattikorkeakoulun opettajan kehittämistyön erittäin myönteisenä ja saamani palautteiden mukaan osaamisen kuvaaminen oli vaikeata, mutta asiantuntevalla ryhmätyötekniikalla osaaminen saatiin kuvattua. Osaamismittarin kehittämiseen osallistuminen vahvisti henkilökunnan ammatillista itsetuntoa ja työn hallinnan tunnetta. Projektiin osallistuneille ammattikorkeakoulun opettaja loi mallin osaamismittarin kehittämisestä. Tärkeä osa mittarin kehittämistä oli laboratoriohoitajien osaamisen saaminen näkyväksi ja osaamisalueiden ryhmittely työryhmissä. Aste-hankkeen tuloksena syntyi laboratoriohoitajien osaamiskartta. Osaamisen arvioinnin helpottamiseksi työn vaatimista osaamisalueista laa- Osaamismittaria on tarkoitus käyttää uuteen laboratorioon tulevien laboratoriohoitajien osaamisen kehittämisessä ja suunnittelussa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Mittaria on tarkoitus kehittää edelleen myös muille laboratorion erityisalueille. Sen on tarkoitus olla apuna täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on saada tietoa, jonka tuloksena koulutukseen hakeutuminen perustuu enemmän perusteltuihin tarpeisiin kuin pelkkiin toiveisiin. Osaamisen kartoituksen odotetaan paljastavan kehittämishaasteita, joita voidaan ratkaista muutenkin kuin koulutukseen hakeutumalla. Osaamisen kartoituksen toivotaan myös herättävän motivaatiota oman työn kehittämiseen Lähde Kemi, S., Heinonen, H., Joukas, H. R., & Paloheinä, B.Ylönen, 2011. Laboratoriohoitajien osaamisen kartoitus. Julkaisussa von Schantz, M., Toivonen, H. & Lind, K. (toim.) 2011. Asiantuntijana terveysalan muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla. Turun ammattikorkeakoulu. Raportteja 104. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Tie YAMK-opiskelijaksi Teksti: Minna Mäkelä, Bioanalyytikko/ YAMK-opiskelija, Turku AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen V almistuttuani bioanalyytikoksi 2002 oli selvää, että jossain vaiheessa suunnittelisin jatko-opintoja. Silloin päällimmäisenä ajatuksena olivat opettajanopinnot. Syksyllä 2008 tarjoutui mahdollisuus aloittaa TYKSLABin klinikkaohjaajana. Tämä toi uusia haasteita normaalin laboratoriotyön rinnalle. Klinikkaohjaajana toimiminen on tarjonnut oivan mahdollisuuden tutustua koko TYKSLABin toimintaan. Se on tarjonnut myös moniammatillista yhteistyötä Turun AMK:n bioanalytiikan koulutusohjelman lehtoreiden kanssa. Klinikkaohjaaja- toiminnan kautta kiinnostukseni heräsi myös hallinnolliselle puolelle, jota olin joskus aikaisemmin pitänyt erittäin kaukaisena vaihtoehtona. Talvella 2010 ylihoitajan kannustama aloin jälleen miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. Tutkittuani eri vaihtoehtoja, ammattikorkeakoulun ylempitutkinto alkoi vaikuttaa parhaimmalta vaihtoehdolta ja oman elämäntilanteeseen parhaiten sopivammalta. Hain kevään 2010 yhteishaussa ja pääsykokeisiin valmistautuminen alkoi. Pääsykokeet onnistuivat ja pääsin aloittamaan opinnot syksyllä 2010 Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutusohjelmassa. Opintoja on nyt takana lähes puolet. Alkuhämmennyksen jälkeen, että mihin sitä tulikaan lähdettyä, ovat opinnot olleet erittäin mielenkiintoiset ja antoisat. Omat odotukset opintojen käytännönläheisyydestä ei ole tuottanut pettymystä. Myös opiskelu moniammatillisessa ryhmässä on ollut erittäin antoisaa. Ryhmässäni olen ainut bioanalyytikko, mutta se ei ole mitenkään aiheuttanut ongelmaa opintojen kanssa. Opiskelu työn ohessa, pienen lapsen äitinä, ei ole kevyttä ja helppoa. Tämä vaatii pitkää pinnaa ja aikataulujen luomista. Opiskelujen painottu- essa itsenäiseen opiskeluun avoimissa oppimisympäristöissä on ollut haasteellista. Lähipäiviä koululla on vain kaksi kuukaudessa. Perheen ja läheisten tuella on ollut täysin korvaamaton merkitys opintojen edistymisessä. Olen varma, että kaikista meistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kehittyy erittäin päteviä tulevaisuuden osaajia vaativiinkin asiantuntija tehtäviin. YAMK-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma perustuu aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa suoritetulle terveysalan tutkinnolle tai muulle soveltuvalle korkeakoulussa suoritetulle tutkinnolle sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle työelämäkokemukselle. Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, joka vastaa noin 2 vuoden opintoja. Opiskelu tapahtuu terveysalan moniammatillisessa ryhmässä. Opinnot on jäsennetty rakenteellisesti kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat syventävät opinnot, opinnäytetyö ja vapaasti valittavat opinnot. (www.tukuamk.fi.) Syventävien opintojen sisälle rakentuvat tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä johtamisosaamisen opintojaksot. Syventävät opinnot tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista sekä opiskelijan opinnäytetyönään toteutettavan kehittämishankkeen sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita. (www.turkuamk.fi.) Opinnäytetyö, laajuudeltaan 30op, on työelämän käytäntöjä kehittävä hanke, ja se on koko koulutuksen kestävä prosessi. Kehittämishanke toteutetaan työelämäyhteistyönä suunniteltuna projektina, jota lähestytään tarkoituksenmukaisesti soveltavan tutkimuksen menetelmin. (www.turkuamk.fi.) Kehittämistyössä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija toimii projektin vetäjänä. Vapaasti valittavien opintojen avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla (www.turkuamk.fi). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa osaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, jotka mahdollistavat työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä eri toimintaympäristöissä. Terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa kehittymisen vaativiin asiantuntijatehtäviin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto (Asetus 426/2005). Kansainvälisessä käytössä tutkintonimike on Master of Health Care (Asetus 423/2005).(www.turkuamk.fi). Aikuisopiskelijan oppimisympäristö on haasteellinen sekä meille opiskelijoille että kouluttajille, koska opinnot sisältävät paljon itsenäistä opiskelua verkossa. Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 4: teemana on aikuiskoulutus –julkaisu esittelee Terveysala- tulosalueen aikuiskoulutusyksikön monipuolista opetus- ja kehittämistoimintaa. Terveys-AIKO on luonut yksilölliset ammatillisen kasvun mahdollisuudet meille opiskelijoille. (http://julkaisut.turkuamk. fi/isbn9789522161734.pdf ) 11 Bioanalyytikko 2/2011 Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilökunnan vieritestiosaamisen varmistaminen Teksti: Raini Tuominen, lehtori, TTM, Turun ammattikorkeakoulu, raini.tuominen@turkuamk.fi T urun ammattikorkeakoulu ja Turun sosiaali- ja terveystoimi toteuttavat yhteistyössä Vieritestauksen hyvät käytänteet eli VIENO–projektin, jonka tavoitteena on lisätä vieritestausosaamista kehittämällä koulutuskokonaisuus muuttuviin sekä työelämän että koululla toteutuvan ammatillisen perusopetuksen tarpeisiin ja näin lisätä vieritutkimusten luotettavuutta potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. Tänä vuonna käynnistyneen projektin tehtävänä on vieritestaustoiminnan toimintaprosessin esille tuominen sekä toimintaprosessin laadullinen kehittäminen, toimintatapojen yhtenäistäminen ja ohjeistuksen selkeyttäminen Turun sosiaali- ja terveystoimessa. Vieritestipassi muodostuu monimuotoisesta koulutuksesta koostuvasta koulutuspaketista. Vieritestien tekijältä edellytetään vieritestipassin suorittamista ja sen päivittämistä tietyin välein. Hoitohenkilökunnan vieritestausosaamisen varmistamisella lisätään potilasturvallisuutta ja hoidon laadukkuutta. Tämä yhteistyössä toteutettava projekti on ajankohtainen ja uraauurtava. VIERITESTIPASSI – vieritestaus vaatii osaamista Vieritestauksen hyvät käytänteet eli VIENO-projekti on Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen ja Turun sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöprojekti, jossa tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveystoimen toimipisteissä tehtävien vieritutkimusten luotettavuutta. Tämä projekti on jatkoa kehittämisjaksolleni asiantuntijana terveysalan muuttuvilla työmarkkinoilla (ASTE)-hankkeessa, 12 Bioanalyytikko 2/2011 Vieritestipassin taustaa jonka vieritestaukseen ja laskimoverinäytteenottoon liittyvän kysely- ja havainnointiselvitysten mukaan vieritestaustoiminnan kehittämisprojekti on ajankohtainen ja tarpeenmukainen (Tuominen ym. 2011). Vieritestituloksen on oltava luotettava, sillä vieritestitulos vaikuttaa välittömästi potilaan hoitoon ja myös hoitopaikan valintaan. Edelleen suurin osa laboratoriotutkimuksista on laboratoriohoitajien/bioanalyytikkojen laboratorioiden näytteenottotiloissa kyynärtaipeen laskimoista ottamia verinäytteitä, mutta nykyisin yhä enenevässä määrin vieritestejä tehdään laboratorioiden ulkopuolella, vastaanotoilla, hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä muiden kuin em. koulutuksen saaneiden hoitajien toimesta. Laboratorion ulkopuolella näyte otetaan yleisimmin sormenpäästä ja tutkitaan potilaan läheisyydessä vieritestillä. Näin tulos saadaan mahdollisimman nopeasti ja hoitopäätökset voidaan tehdä heti. Viime vuonna toteutuneen ASTEkehittämisjaksoni tavoitteena oli lisätä Turun sosiaali- ja terveystoimen perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen kotihoidon hoitohenkilökunnan vierianalytiikan ja verinäytteenoton osaamista ja tuoda esille vastuu omasta toiminnasta, tulosten luotettavuuden ja potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. Tehtävänäni oli kartoittaa eri toimipisteissä ja potilaan kotona suoritettavaa vierianalytiikkaa ja laskimoverinäytteenottoa kyselyllä sekä havainnoimalla näitä hoidon osa-alueita toimipisteissä ja kotikäynneillä. Perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen kotihoidon hoitajille suunnatulla Webropol®-kyselyllä ja heidän arkityötään havainnoimalla hankin tietoa tarvelähtöisen koulutuksen suunnitteluun. Tehtävänä oli myös oman opetusalueen, näytteenoton ja vierianalytiikan opetuksen, opetussisällön kehittäminen kyselyn ja havainnoinnin tulosten perusteella käytännön tarpeita vastaavaksi sekä bioanalytiikan että hoitotyön koulutusohjelmissa. Työelämän tarpeiden mukaisen koulutuksen suunnittelua varten laaditussa kattavassa kyselyssä kartoitin missä ja mitä näytteitä otetaan, analysoidaan, kenen toimesta ja miten usein. Hoitajilta kysyttiin mm. heidän ammatilliseen peruskoulutukseensa sisältyneistä vierianalytiikan ja verinäytteenoton opinnoista, tarpeesta lisäkoulutukseen ja itselleen tärkeimmistä koulutusaiheista. Vierianalytiikan laadunvarmistuksen toteutumista kartoitettiin kysymyksillä mm. perehdytyksestä, kontrollien käytös- tä, vastuuhenkilöistä, työohjeista ja tuloksen kirjaamisesta. Kysely- ja havainnointitulokset suunnittelun pohjana Nämä aikaisemmassa hankkeessa kerätyt kysely- ja havainnointitulokset ovat olleet lähtökohtana vieritestipassin koulutusten suunnittelussa. Kyselyn tuloksena selvisi, että kyselyyn vastanneista lähi-, kodin-, perus-, sairaan- tai terveydenhoitajista hieman yli puolet oli ammatillisessa peruskoulutuksessaan saanut opetusta vieritestauksesta. Yleisimmin käytössä olleet vieritestit olivat verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen seulonta. Yleisimmin oli tiedossa, että vieritesteistä laadunvarmistuksen piiriin kuuluvat verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen seulonta. Tiedusteltaessa laadunvarmistuksesta, vähän yli puolet vastaajista vastasi tehneensä vähintään kerran verensokerin sisäisen laadunohjausnäytteen, virtsan kemiallisen seulonnan sisäisen laadunohjausnäytteen vähintään kerran oli tehnyt vajaa puolet. Verensokerin tai virtsan kemiallisen seulonnan ulkoi- sen laadunarviointinäytteen oli tehnyt vähintään kerran selvästi alle puolet vastaajista. Alle kolmannes vastaajista vastasi vieritestauksen perehdytyksen olevan käytössä. Perehdytyksessä otettiin useimmin esille näytteenotto, näytteenottotekniikka ja testin suoritus, harvimmin ulkoinen laadunarviointi, sisäinen laadunohjaus ja huoltovihon täyttö. Eniten koulutusta vastaajat kokivat tarvitsevansa virtsan kemiallisesta seulonnasta ja verensokerin mittauksesta, toivotuimpina aiheina näytteenotto, testin tekninen suoritus ja vieritestituloksen tulkinta. Vieritestaukseen liittyvää hoitajien arkityötä havainnoin kotikäynneillä ja vastaanotoilla mm. terveysasemilla, päivystyksessä ja neuvoloissa. Vastaanotto oli joka paikassa hyvä ja havainnoitavana monia ammattiryhmiä. Vieritestausta havainnoitaessa tuli esille, että ihopistostekniikassa, aseptiikan toteutumisessa ja testien analysoinnissa oli puutteita ja esimerkiksi virtsan kemiallisen seulonnan edellyttämiä laatuvaatimuksia näytteelle ja sen analysoinnille ei aina tunnettu, eikä liuskan tuloksen tulkintaa aina hallittu. Sisäinen laadunohjaus ja ulkoinen laadunarviointi käsitteinä olivat epäselviä, myös kontrollien tekeminen oli puutteellista. Erityistä haastetta näytteenottoon ja näytteen käsittelyyn toi hoitajien työympäristöt, potilaan koti tai vastaanottohuone, jota ei ole suunniteltu näytteen käsittelyä tai analysointia varten, valaistus saattoi olla huono, laskutilaa vähän ja työskentelytila sekä –asento haastavia. Opettajalle tutustuminen toimipisteissä työskentelyyn ja osallistuminen hoitajien vastaanotoille ja kulkeminen kotihoidon hoitajien mukana kotikäynneillä antoi uusia näkökulmia ja tavoitteita opetukseen ja sen sisältöön sekä bioanalytiikan että hoitotyön koulutusohjelmien näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksojen toteuttamisessa. Bioanalyytikkoopiskelijat ohjaavat koulussa opettajan johdolla hoitotyön opiskelijoita näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksolla sekä teoria- että laboraatio-opetuksessa. Moniammatillisessa oppimisympäristössä bioanalytiikan opiskelijoiden tulee osata perustella toimintansa, huomioida opetuksessa käyttämiensä käsitteiden selkeys sekä 13 Bioanalyytikko 2/2011 myös työskentely koulun laboratorioolosuhteista poikkeavissa olosuhteissa, esim. potilaan kotona tai hoitolaitoksessa. Vieritestauksen hyvät käytänteet -projekti Turun sosiaali- ja terveystoimen eri toimialueiden lääketieteen- ja hoitotyön johto koki vieritestauksen potilashoidon toteuttamisessa merkitykselliseksi ja ajankohtaiseksi, joten kehittämisjakso sai jatkokseen Vieritestauksen hyvät käytänteet, VIENO-projektin, jonka päätavoitteena on lisätä vieritutkimusten luotettavuutta potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. Projektissa varmistetaan Turun sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan vieritestausosaamista kaikissa sitä toteuttavissa yksiköissä. Toimikenttä on laaja, vieritestauksia tehdään hoidon seurannasta aina kiireelliseen hoitoon, testejä tekeviä hoitajia on paljon ja he toimivat useilla sosiaali- ja terveysalan ammattinimikkeillä terveysasemilla, päivystyksessä, kouluissa, neuvoloissa, vanhainkodeissa jne. Lisäksi on monia vieritestejä, erilai- sia tarpeita, työjärjestelyjä ja työympäristöjä. Vieritestauksen toimintojen yhtenäistäminen ja laadunvarmistuksen toteuttaminen ovat laajoja ja pitkäkestoisia kehittämiskohteita. Vieritestipassi yhtenäistää toimintatavat Vieritestipassin ensimmäisiksi koulutussisällöiksi on valittu verensokerin mittaus ja virtsan kemiallinen seulonta, jotka ovat kaksi eniten käytössä olevaa testiä. Vieritestin tekijältä edellytetään voimassaolevaa vieritestipassia. Vieritestipassin suoritus edellyttää osallistumisen lähi- ja verkko-opetuksena tapahtuvaan teoria- ja laboraatiokoulutukseen, hyväksytty suoritus kirjataan ja passin voimassaolo tulee päivittää tietyin välein. VIENO-projekti kehittää ja varmentaa henkilökunnan vieritestausosaamista ja tuottaa sisällöltään työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen toimintamallin. Koulutusten suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta vastaa artikkelin kirjoittaja. Myös bioanalyytikko-opiskelijat osallistuvat toimipaikoilla tapahtuvaan teoria- ja laboraatiokoulutusten toteuttamiseen. Tämä lisää opiskelijoiden oman alan asiantuntijuutta, kasvattaa moniammatillisuus- ja työelämävalmiuksia sekä edistää laboratorio- ja hoitohenkilökunnan yhteistyötä. Vieritestipassi sitouttaa hoitajat vieritestauksessa yhtenäisiin toimintatapoihin, laadunvarmistus muodostuu osaksi arkityötä, lisäksi vieritestipassin päivittäminen tulee edellyttämään jatkuvaa tarpeenmukaisen koulutuksen järjestämistä tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Nämä toteutuessaan takaavat potilaan hyvän hoidon. Lähteet Tuominen, R., Soini, T. & Ylönen, M. 2011. Vierianalytiikan ja näytteenoton koulutuksen suunnittelu ja toteutus. Julkaisussa von Schantz, M., Toivonen, H. & Lind, K. (toim.) 2011. Asiantuntijana terveysalan muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla. Turun ammattikorkeakoulu. Raportteja 104. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Bioanalyytikon, laboratoriohoitajan erityispätevyyden hakuaika 1.10. – 31.10.2011 Bioanalyytikot, laboratoriohoitajat voivat hakea todistuksen hankkimastaan erityispätevyydestä. Erityispätevyysjärjestelmän kuvaus ja valintakriteerit kokonaisuudessaan sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät liiton kotisivuilta www.bioanalyytikkoliitto.fi. Liiton toimistosta on myös saatavissa erityispätevyyttä kuvaavaa esitettä. Hakemukset tulee jättää liiton toimistoon 31.10.2011 Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Seija Tuokko, puh. 040 5067632. Vuonna 2010 myönnettiin neljä erityispätevyyttä: Jaana Jurva Bioanalytiikka, kliininen neurofysiologia Liisa Lehto Bioanalytiikka, vierianalytiikka Marjatta Paavilainen Bioanalytiikka, näytteenottotoiminta Ulla Peltola Bionalytiikka, verikeskustoiminta 14 Bioanalyytikko 2/2011 Opettajavaihdossa Coimbrassa, opiskelijoiden kaupungissa Teksti: Soile Kemi, TtM, lehtori Raini Tuominen, TtM, lehtori, kv-yhdyshenkilö, Bioanalytiikan koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu T urun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmassa on jo vuosien ajan ollut vilkasta kansainvälistä toimintaa. Tällä hetkellä kansainvälinen toimintamme painottuu opiskelija- ja opettajavaihtoihin eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Yksi koulutusohjelmamme kansainvälinen partnerikorkeakoulu on Portugalissa, Coimbran kaupungissa sijaitseva Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra, jonka kanssa kahdenvälinen ERASMUS -sopi- muksemme on jatkunut jo 10 vuoden ajan. Oppilaitos on monialainen oppilaitos, jossa bioanalyytikkoja koulutetaan Análises Clinicas e Saúde Pública (Clinical Analysis and Public Health) koulutusohjelmassa. Tähän kouluun suuntautui Erasmus-opettajavaihtomme huhtikuussa 2011. Matkamme tavoitteena oli mm. kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, opetussuunnitelmien sisällön ja toteutuksen vertailu sekä opiskelijoiden harjoittelupaikkoihin ja toteutukseen tutustuminen. Matkalle lähdimme Turusta lentäen Kööpenhaminan kautta Lissaboniin, josta jatkoimme junalla 200 km Lissabonista pohjoiseen sijaitsevaan Coimbraan. Myöhään iltapäivällä saavuimme Coimbran rautatieasemalle, josta yhteistyökumppanimme Fernando Mendés ystävällisesti vei meidät hotelliimme. Seuraavaksi päiväksi oli sovittu tutustumiskierros alueen sairaaloihin Fernando Mendésin johdolla. Aloitimme tutustumisen Centro Hospitalar de Coimbran hematologian ja immunohematolo- 15 Bioanalyytikko 2/2011 gian laboratorioista. Laboratoriossa osaston toimintaan, menetelmiin ja laitteisiin meitä tutustutti laboratorion toiminnasta vastaava bioanalyytikko Rogério Barreira. Saimme nauttia Rogérion valtavasta tietomäärästä ja tutustua laajasti laboratorioon. Tutustumiskierrosta jatkoimme onkologisen sairaalan, Instituto Português Oncologia de Coimbran, laboratorioihin patologi Carlos Cortesin johdolla. Laboratoriossa tapasimme myös ohjattua harjoittelua suorittavan Turun AMK:n bioanalyytikkoopiskelijan Ira-Sofia Vastavirran. Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan osaston toimintaa ja mm. verinäytteenottoa ruiskumenetelmällä. Vierailuista näissä laboratorioissa sai hyvän käsityksen opiskelijoidemme monipuolisista mahdollisuuksista suorittaa ohjattua harjoittelua Coimbrassa. Iltapäivällä ohjelmamme jatkui koululla. Tapasimme koulun vararehtorin Graciano Nobre Paulon, joka toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi ja oli hyvin ilahtunut koulujemme välisestä yhteistyöstä. Hän ehdotti uutena yhteistyömuotona koulutusohjelmien välisten yhteisten tutkimushankkeiden kehittämistä. Ennen lounasta Fernando Mendés esitte- Soile Kemi, Ira-sofia Vastavirta (vaihto-opiskelija) ja Raini Tuominen 16 Bioanalyytikko 2/2011 li meille muut bioanalytiikan koulutusohjelman opettajat ja tutustuimme yhdessä koulun luokka- ja laboratoriotiloihin sekä muihin koulun toimintoihin. Tutustumiskierroksella olivat mukana koulun bioanalytiikan opettajat António Gabriel, Nadia Osorio ja Armando Caseiro. Keskinäistä tutustumista jatkettiin yhteisellä lounaalla koulun ruokalassa. Lounaan jälkeen oli Soilen luento hematologiasta, jota oli kuulemassa ensimmäisen ja toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijoita, koulun opettajia sekä sairaalan henkilökuntaa. Lyhyen tauon jälkeen pidimme esityksen Turun ammattikorkeakoulun toiminnasta ja opiskelijavaihdoista. Kerroimme opiskelijoille mahdollisuuksista opiskella Turussa bioanalytiikan koulutusohjelmassa osana ERASMUS -opiskelijavaihtoa. Opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita mahdollisuudesta ja tekivät paljon kysymyksiä. Illalla tavatessamme vaihto-opiskelijamme Ira-Sofia Vastavirran yhteisen illallisen merkeissä hän kertoi kokemuksistaan vaihdon aikana ja oli hyvin tyytyväinen saamaansa ohjaukseen ja harjoittelun sisältöön. Lisäksi Ira-Sofia kertoi hyödyllisiä vinkkejä välitettäviksi tuleville Coimbraan vaihtoon lähtijöille, esim. asumisesta, omista suojavaatteista ja kengistä. Ira-Sofia kertoo enemmän kokemuksistaan tämän lehden artikkelissaan. Coimbra on opiskelijoiden kau- ESTES Coimbran opiskelijoita koululla. Edessä vasemmalta Soile Kemi, Raini Tuominen ja Fernando Mendés punki, pääosa sen asukkaista on korkeakouluissa opiskelevia nuoria. Keskiviikkoaamuna tutustuimmekin Fernando Mendésin johdolla mm. korkeakoulun ja Coimbran yliopiston, joka on yksi Euroopan vanhimmista, moniin vanhoihin ja uudempiin rakennuksiin. Kaupunkikierroksen jälkeen tapasimme koululla koulun kansainvälisen toimiston kv-vastaavan Rui Branco Lopes’in ja keskustelimme Erasmus- ja Leonardo da Vinci-ohjelmien toteuttamismuodoista terveysalalla. Lounastimme yhdessä aikaisemman kv-koordinaattorin Henrique Santosin kanssa. Keskustelimme aikaisemmin toteutuneista opiskelijavaihdoista ja sen pohjalta tarpeista kehittää vaihtoon valmistautuvien opiskelijoiden kotimaassa tapahtuvaa ohjausta. Lounaan jälkeen oli Soilen luento immunohematologiasta. Luennolle osallistui runsaasti ensimmäisen ja toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijoita, koulun opettajia ja sairaalan henkilökuntaa. Luennon jälkeisessä kokouksessa Fernando Mendésin kanssa kävimme läpi koulutusohjelmien opetussuunnitelmia ja vertailimme niiden sisältöjä ja toteutuksia. Nyt voimme suunnitella tulevien opiskelijavaihtojen sisällöt paremmin vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja opiskelijan omaa HOPSia. Lisäksi Fernando Mendés, joka on EPBS:n (European Association for professions in Biomedical Science) Management Body:n sihteeri (general secretary), kertoi valmisteilla olevasta eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavasta maisteriohjelmasta bioanalyytikoille, European Master Program in Biomedical Science. Hän kertoi verkoston seuraavan suunnittelukokouksen olevan tämän vuoden toukokuussa ja verkoston etsivän parhaillaan eurooppalaisia partnereita eri korkeakouluis- Soile Kemi ja Rogério Barreira ta. Illalla ohjelmamme jatkui tutustumisella Figueira da Fozin viehättävään rannikkokaupunkiin, joka on professori Mendésin kotikaupunki. Illastimme yhdessä hänen, hänen vaimonsa ja vaihdossa olevan opiskelijamme kanssa. Torstaina koululla vietettiin World Health Day’tä, jolloin eri terveysalojen opiskelijat järjestivät koululla tietoiskuja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista, esim. alkoholista, ravinnosta ja liikunnasta. Tilaisuus jatkui kaupungin keskustan puistossa, jolloin myös kaupungin asukkailla oli mahdollisuus saada tietoa päivän teemoista ja vaikka osallistua opiskelijoiden ohjaamaan Tai Chi-liikuntaan. Iltapäivällä jouduimme jättämään aurinkoisen Coimbran kaupungin ja lähtemään kohti Lissabonia, koska paluulentomme oli aikaisin perjantaiaamuna. Saavuimme Turkuun myöhään perjantai-iltana matkan antiin hyvin tyytyväisinä, olimme myös saavuttaneet opettajavaihdolle asettamamme tavoitteet. Opettaja- ja opiskelijavaihtojen sisältöjen suunnittelu helpottuu, kun on voinut nähdä ja tutustua harjoittelupaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samoin yhteydenotto Coimbraan ja sähköpostitse tapahtuva kommunikointi on luontevampaa, kun kontaktihenkilöillä on kasvot, tiedämme kuka siellä toisessa päässä viestejä kirjoittaa ja viesteihimme vastaa. Vaikka viikon ohjelma oli erittäin tiivis ja haastavakin vieraalla kielellä tapahtuvan kommunikoinnin vuoksi, vaihtoon kannatti osallistua. On avartavaa tavata oman alan kansainvälisiä kollegoita, keskustella yhteisistä koulutukseen sekä työelämään liittyvistä kysymyksistä ja myös saada ideoita oman opetuksen kehittämiseen. 17 Bioanalyytikko 2/2011 Bom dia! Teksti ja kuvat : Ira-Sofia Vastavirta, bioanalyytikko-opiskelija Turun ammattikorkeakoulu, ryhmä TBAK09 S iihen se portugalin osaaminen sitten jo melkein jääkin, hienosti täällä on englannilla pärjännyt. Mitä nyt välillä harjoittelussa turhauttaa, kun tietäisi jonkun asian muttei tunnista englanninkielistä termiä, onneksi internet auttaa. Enää kolme viikkoa tätä kokemusta jäljellä ja ihan siltä tuntuu kuin vasta viime viikolla olisin jännittänyt miten lentojen vaihdot ja junalla seikkailu määränpäähän onnistuvat. Suurin kulttuurishokki olikin heti ensimmäisenä iltana, kun koko päivä oli mennyt matkustamisessa ja juna-asemalla vastassa olevat tytöt tervehtivät poskisuudelmin. Tästä kun selvisin majapaikkaan niin seuraavat tervehtijät kysyvät, josko lähtisin päivälliselle, kello yhdentoista aikaan illalla. Kieltäydyin niin kohteliaasti kuin vain suinkin ja seuraavaksi tuli vuokraemäntä jäyhän suomalaisen reviirille poskisuudelmineen. Eka viikko menikin siinä, että löy- 18 Bioanalyytikko 2/2011 si oikealla bussilla harjoittelupaikkaan (ja sieltä pois). Koko talvena en myöskään ollut palellut niin paljoa kuin täällä. Rakentamisessa kun ei tunneta sanoja lämmitys tai eristys. Kuumavesipullo olikin alkuviikkojen parhaita ostoksia. Muutama päivä meni myös siihen, että kieli ja pääkoppa tottuivat kommunikoimaan englanniksi, yksin kun tänne maailmalle tuli lähdettyä. Lähes poikkeuksetta olen nähnyt täällä yksinolon positiivisena asiana, saman maalaiset kun yleensä tuppaavat oleilemaan vain keskenään ja käyttämään toisiaan apuna jos eivät jotain sanaa tiedä. Itse olen aina saanut asiani selitettyä, kunhan vain keksii, miten selittää haettu asia. Aluksi pelotti miten harjoittelussa pärjää kaikkien hienojen ammattisanojen kanssa, mutta hyvinhän se sujuu. Kadonneet-ohjelmassa eräs poika kertoi, että suomalaiset ja portugalilaiset ovat luonteeltaan melko samanlaisia. Osittain tämä ehkä pitää paikkansa, hieman ujoa sakkia ollaan molemmat, mutta harvemmin Suomessa näkee teini-ikäisten poikien päästävän naiset ensin bussiin. Muutenkin ihmiset ovat äärimmäisen ystävällisiä. Ensimmäinen lause suurin piirtein aina on ”hauska tutustua, jos sinulle joskus tulee jotain ongelmia niin käänny vain minun puoleeni”. Ja vaikkei englanti sujuisikaan niin etenkin vanhemmat rouvat saavat kyllä asiansa sanottua, kunhan vain uskaltaa kysyä tai edes näyttää kysyvältä. Suomalaisena on myös hieman ollut totuttelemista siihen, että kukaan ei ole koskaan ajoissa. Ensimmäisessä harjoittelupaikassa katsoivat kun hullua kun pahoittelin kahden minuutin myöhästymistä. Muutenkin elämä kulkee täällä vähän rauhallisemmin ja kaikilla on aina aikaa. Joskus kaupan jonossa seistessä tulee mieleen, että se ostosten maksaminen voisi käydä hieman nopeammin sen sijaan, että kassaneiti pakkaa ostokset ja sitten kaivetaan puoli tuntia rahoja ja tämän jälkeen vielä keskustellaan kassan kanssa jostain. Sairaaloita täällä on paljon ja niistä ohi kulkiessa lähes aina näkee hoitajan ulkoiluttavan potilaita, ei tunnu olevan hoitajapulaa, tätä kaipaisin Suomeenkin. Lisäksi sairaalan kanttiinin ruoka on parasta ”laitosruokaa” mitä olen saanut sitten alaasteen pienessä kyläkoulussa. Ruoka on yksinkertaista ja raaka-aineet laadukkaita, kertaakaan en ole vielä nähnyt kaupassa marinoitua lihaa. Täällä ”laboratoriohoitajat” mieltävät itsensä enemmän teknikoiksi ja monessa paikkaa teknikot eivät otakaan mitään näytteitä vaan ovat analyysipäässä. Monet kauhistuneet ilmeet on tullut kerättyä sillä, että otetaan Suomessa paljon kaikenlaisia kokeita, erityisesti gynekologiset näytteet ovat herättäneet ihmetystä, samoin fysiologian tutkimukset. Opiskelijoiden joukossa ihailua on herättänyt meidän tapamme aloittaa verinäytteen oton harjoittelu jo ensimmäisenä lukukautena, nämä kun aloittavat toisen vuoden lopussa, tekokädellä. Käsihygieniasta täällä ei pidetä niin suurta lukua, käsidesiä olen nähnyt nyt kahdessa sairaalassa yhteensä yhden pullon, eikä sitäkään kukaan käyttänyt haju- ja käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Laitettuja kynsiä ja sormuksia vilisee sekä laboratorion, että sairaalan osastojen puolella. Laboratoriossa kaikilla ovat yleensä omat vaatteet ja labratakki siinä päällä, niin huimia piikkikorkoja ei Suomessa näe edes baarissa, kuin millä täällä viiletetään menemään. Talouskriisi on tullut huomattua, vaikkei uutisista mitään tajuakaan. "Coimbra unelmoi, sen kattoin yllä soi, tää sävel joka mulle kevään rintaan toi. Näin kanssa ystäväin, Coimbran lumoon jäin, ja Portugalin huhtikuun..." Nuoret ovat huolissaan siitä, ettei työpaikkoja ole. Töissä on paljon suhteellisen nuoria ihmisiä ja ne vanhat eivät halua jäädä eläkkeelle, eläkkeiden mahdollisten leikkausten takia. Jokunen vuosi sitten monet tekivät töitä ilmaiseksi saadakseen kokemusta ja tätä kautta töitä yksityisiltä, nykyisin tämä portti on kielletty. Harjoittelussa sanovat, että tulevaisuus hieman pelottaa, kun mistään ei tule mitään tietoa, miten tämä kriisi vaikuttaa normaalien ihmisten elämään. Mahtava kokemus, jota suosittelen kaikille. Harjoittelussa aukeaa uusia näkökulmia laboratoriotyöskentelyyn ja siinä sivussa tulee nähtyä toinen kulttuuri pintaa syvemmältä. Hakuprosessi oli sekä Suomen, että Portugalin päästä helppo, paperiso- taa yllättävän vähän ja asuntokin löytyi muutaman meilin jälkeen, joten kaikki kenellä mahdollisuus on, lähtekää vaihtoon! Itselle on jäänyt käteen paljon uusia ystäviä ja kokemuksia ja ehkä pienoinen kipinä omatoimiseen matkailuun kun täällä on pärjännyt niin hienosti. Portugalissa kannattaa ehdottomasti tutustua muuhunkin kuin Lissaboniin ja Algarveen. Figueira da Foz, Porto, Coimbra, Aveiro, Fatima, Obidus.... junat ja bussit kulkevat ja apua saa varmasti kun vain uskaltaa kysyä. Viimeisiin viikkoihin mahtuu vielä mikrobiologian lisäksi mm. yksi Euroopan suurimmista opiskelijatapahtumista Queima das Fitas. Ira 19 Bioanalyytikko 2/2011 Huge success for 2´nd International suPAR Symposium in Copenhagen Denmark, March 31, 2011 From left to right: Dr Maria Lönnkvist, Karolinska University Hospital Solna, Sweden, Laboratory Research Director Jesper Eugen-Olsen, Hvidovre Hospital, Copenhagen, and Professor Marcus Schultz, Academic University Center, Amsterdam. B road recognition was given and several promising insights were shared, when numerous clinicians and scientists were gathered in Copenhagen to discuss the new health marker suPARnostic®. Nearly 100 medical professionals attended the 2nd International suPAR Symposium in early March, to present and discuss clinical study findings. A strong interest in usage of the new biomarker in both critical care settings as well as in the general population is apparent, and expectations are high to this unique new tool in clinical decision making. 20 Bioanalyytikko 2/2011 Background Almost 100 delegates met at “The 2’nd International suPAR Symposium” in Copenhagen in March 2011. Approximately 25 high level presentations, with sole focus on the new biomarker suPAR, were presented and discussed by a variety of international researchers representing, among others, such important institutions as Karolinska Institutet, Stockholm, Rigshospitalet University Hospital, Copenhagen, Erasme University Hospital, Brussels, Achen University Hospital, Germany, Institute of Molecular Oncology (IFOMIEO), Milan, and Academic Medi- cal Center, University of Amsterdam. The symposium was hosted by Jesper Eugen-Olsen, Ph.D., Laboratory Research Director, Clinical Research Centre, Hvidovre University Hospital, Copenhagen. The Danish developed biomarker, suPARnostic®, is already well integrated in several high level clinical research settings in a number of European countries. The marker detects inflammation and hence immune system activation, and has mainly proved its value in the hospital acute care setting, however recent studies document the biomarkers capabilities of also supporting health improvement in the general population. The Symposium Outcome The symposium presentations emphasized the strong prognostic power of suPAR in the critical care setting and a range of application areas were detailed and discussed. "suPAR is an important bio marker in especially critically ill patients. Maybe one should combine it with other markers or scores used today and then use it as a combined marker to decide on therapy" states Professor Marcus Schultz, MD, Ph.D., Head of ICU at Academic University Centre, Amsterdam. Ove Andersen, MD, Ph.D., Head of Clinical Research Centre, Hvidovre University Hospital, Copenhagen, says that "Biomarkers like suPAR or other biomarkers in combination will help us triage the patients who need more care when admitted to hospital". Jyrki Tenhunen, MD, Ph.D., Head of ICU, Tampere University Hospital, Finland supplements by commenting that “What we really seem to have in our hands is a meth- od for early risk recognition, enabling us to choose the patients for further investigations and early treatment interventions.” It has been clearly demonstrated that moderately elevated suPAR levels in the general population provides important and tangible information with respect to risk factors and long term health prognosis for assumed healthy persons. Nicolai Sidenius, Ph.D., IFOMIEO, Milan says that "I assume that the major use of suPAR will be in the big diseases where there is also a market of even marginal improvement in diagnosis and prognosis. In particular in cardio vascular disease there is a great future". This statement links closely with the MONICA cohort findings published in Journal of Internal Medicine on 28 May 2010. Here it was demonstrated that elevated baseline suPAR level was associated with a significant increased risk of developing cancer, cardiovascular diseases (CVD), type2 diabetes (T2D) and mortality. Dr. Eugen-Olsen says “Our data suggest that suPAR may, in addition to patient triaging, be used in individual risk assessment. We have recently found that suPAR is influenced by lifestyle, e.g. it is higher in smokers. However, what is really interesting is that it is those smokers with the highest suPAR levels that have the highest risk of developing diseases, such as lung cancer.” About ViroGates A/S ViroGates is an international Medtech company headquartered in Copenhagen, Denmark. ViroGates develops and distributes prognostic products for healthcare management with a single goal in mind: To identify risk patients early and improve or save the lives. The novel ViroGates method, called suPARnostic®, involves the measurement of the concentration of a protein found in every individual (known as soluble urokinase Plasminogen Activator Receptor or suPAR). ViroGates has launched suPARnostic® in several countries in Europe, Africa and Asia and is preparing further suPARnostic® prod- From left to right: MD Ove Andersen, Head of Clinical Research Centre, Hvidovre Hospital, Copenhagen, Laboratory Research Director Jesper Eugen-Olsen, Hvidovre Hospital, Copenhagen, MD Margaretha Persson, Skåne University Hospital, Sweden, and MD Jyrki Tenhunen, Head of ICU, Tampere University Hospital, Finland. 21 Bioanalyytikko 2/2011 ucts for launch. ViroGates A/S has so far invested more than USD 10M in private capital over the past decade to make suPARnostic® accessible to the medical profession. Further Information Please contact: Jussi Kontturi, Electra-Box Diagnostica Oy (+358 (0)9 7244330 or jussi.kontturi@electrabox.com) Recent published articles about suPAR: Elevated soluble urokinase plasminogen activator receptor (suPAR) predicts mortality in Staphylococcus aureus bacteremia T. Mölkänen, E. Ruotsalainen, C. W. Thorball , A. Järvinen Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2011 Mar 20. DOI 10.1007/s10096-011-1236-8 suPAR – A future risk marker Eugen-Olsen J. J Intern Med. 2011 Mar 3. doi: 10.1111/j.1365-2796.2011.02372.x. Plasma level of soluble urokinase-type plasminogen activator receptor as a predictor of disease severity and case fatality in patients with bacteraemia: aprospective cohort study Huttunen R, Syrjänen R, Vuento R, Hurme M, Huhtala H, Laine J, Pessi T, Aittoniemi J. Journal of Internal Medicine. 2011 Feb. DOI: 10.1111/j.1365-2796.2011.02363.x Increased plasma soluble uPAR level is a risk marker of respiratory cancer in initially cancer-free individuals. Langkilde AA, Hansen TW, Ladelund S, Linneberg A, Andersen O, Haugaard SB, Jeppesen J, Eugen-Olsen J. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2011 Jan 14. Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor is stably elevated during the first week of treatment in the intensive care unit and predicts mortality in critically ill patients. Koch A, Voigt S, Kruschinski C, Sanson E, Dückers H, Horn A, Yagmur E, Zimmermann H, Trautwein C, Tacke F. Crit Care. 2011 Feb 16;15(1):R63 Soluble Urokinase Plasminogen Activator Receptor Is Associated With Subclinical Organ Damage And Cardiovascular Events. T. Sehestedt, S. Lyngbæk, J. Eugen-Olsen, J. Jeppesen, O. Andersen, T.W. Hansen, A. Linneberg, T. Jørgensen, S.B. Haugaard and M.H. Olsen Atherosclerosis. 2011 Feb 22. doi:10.1016/ Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor predicts cancer, cardiovascular disease, diabetes and mortality in the general population. Eugen-Olsen J, Andersen O, Linneberg A, Ladelund S, Hansen TW, Langkilde A, Petersen J, Pielak T, Møller LN, Jeppesen J, Lyngbaek S, Fenger M, Olsen MH, Hildebrandt PR, Borch-Johnsen K, Jørgensen T, Haugaard SB. J Intern Med. 2010 Sep;268(3):296-308. 22 Bioanalyytikko 2/2011 Laboratoriolääketiede ja näyttely ´08 2011 Marina Congress Center 9.–10.10.2008, Helsinki 6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen tehdään 11.9.2011 mennessä osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi. Jos samasta työpaikasta on tulossa useampi osanottaja ja halutaan yhteislaskutus, ilmoita yhteislaskutuksesta ilmoittautumisen yhteydessä ja kirjaa huolella laskutusosoite. Ongelmatilanteissa ota yhteys Bioanalyytikkoliiton toimistoon p. 09 54227471 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi OSANOTTOMAKSU • 290 €/ 2pv + alv 23 %, yht. 356,70 €/2 pv • 220 €/ 1pv + alv 23 %, yht. 270,60 €/1pv Työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat • 87 €/2pv + alv 23%, yht. 107,01 €/2pv • 50 €/1 pv + alv 23%, yht. 61,50 €/1 pv Kopio opiskelijakortista tai vastaava on toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Osanottomaksu sisältää luennot, luentomateriaalin ja näyttelyn. Osanottomaksusta lähetämme laskun. Huom! Arvonlisäveron muuttuessa vuoden aikana maksujen perusteena käytetään ajankohdan käypää ALV prosenttia. PERUUTUSEHDOT Varaukset tehdään Sokos Hotels myyntipalvelusta/yksittäisiä huonevarauksia, puh. 020 - 1234 600 tai sähköpostitse sokos.hotels@ sok.fi 18.9.2011 mennessä. Varausta tehtäessä mainittava ”kiintiö Laboratoriolääketiedepäivät” Hinnat: Sokos Hotel Helsinki: yhden hengen huone 140 €/huone/yö, kahden hengen huone 160 €/huone/yö. Sokos Hotel Vaakuna: yhden hengen huone 150 €/huone/yö, kahden hengen huone 170 €/huone/yö. Hotel Arthur (www.hotelarthur.fi) Vuorikatu 19. Varaukset 6.9. mennessä p. 09 173441, varauskoodi ”laboratoriolääketiedepäivät”, varausnumero 443529. Yhden hengen huone 95 €/yö, kahden hengen huone 115 €/yö. Hintaan sisältyy aamiainen ja alv. TIEDUSTELUT Toimistosihteeri Kirsi Haarala, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, puh. (09) 5422 7471, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Osallistujan peruuttaessa osallistumisensa myöhemmin kuin 2 viikkoa, mutta aikaisemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa, palautetaan 50% osallistumismaksusta. Peruutuksen tapahtuessa myöhemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa osallistumismaksua ei palauteta. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, jos peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 3 viikkoa ennen tapahtumaan. Tapahtuman Järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto Ry, Suomen Lääkäriliiton Kliinisen Kemian Alaosasto, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys Ja Kliiniset Mikrobiologit Ry. RUOKAILU TIETOTORI torstaina 6.10. klo 11.15 11.45 alkaen Ilmoittautumisen yhteydessä voi varata Marina Congress Centerin ateriapaketin (lounas + 1 kahvi/pv), hinta 28 €/pv (sis. alv %). Ateriapaketti laskutetaan osallistumismaksun yhteydessä. MAJOITUS Päivittty ohjelma on luettavissa www.bioanalyytikkoliitto.fi ILTATAPAHTUMA 6.10. klo 18.00 Ilmoittautuminen iltatapahtumaan tehdään ilmoittautumisen yhteydessä, hinta 30 €. Seuraavista Helsingin hotelleista on varattu kiintiö osallistujille. Osanottajat hoitavat hotellivarauksensa suoraan ilmoitetulla koodilla, Scandic Hotel Grand Marina Katajanokanlaituri 7. Varaukset 15.9. mennessä varauskoodilla BLAB061011. Varaukset voi tehdä www.scandichotels.fi/grandmarina, sähköpostilla: grandmarina@scandichotels.com tai p. 09 16661 Yhden hengen huone/vrk 125 €, kahden hengen huone 145 € /huone/vrk. Hinnat sisältävät aamiaisen, sekä saunan ja kuntohuoneen käytön. Lisämaksu Superior - huoneesta 45 €/huone/vrk. Hinnat sisältävät alv:n. Sokos Hotel Helsinki (Kluuvikatu 8) ja Sokos Hotel Vaakuna (Asema-aukio 2) Huonehintaan sisältyy runsas buffet aamiainen, hotelliasukkaiden saunavuoro ja alv. Hinnat eivät sisällä kanta-asiakaskortin etuja eikä bonuksia/pisteitä. Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat 23 Bioanalyytikko 2/2011 Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan diagnostiikka: kliinikon näkökulma, Niina Matikainen 10.15 - 10.45 Kilpirauhasvasta - aineet: milloin määritys on tarpeen? Anna - Maija Haapala 10.45 - 11.15 Kahvi ja näyttely 11.15 - 12.00 Nivelreuman uudet luokittelukriteerit ja hoidon seuranta - tavoitteena remissio, Heidi Mäkinen 12.00 - 12.45 Nivelreuma ja laboratorio, Anu Mustila 12.45 - 14.15 Lounas ja näyttely 14.15 - 14.45 Mikrosiru mullistaa allergiadiagnostiikkaa, Soili Mäkinen - Kiljunen 14.45 - 15.15 Suojaavatko infektiot allergioilta? Tapio Seiskari 9.30 - 10.15 Koordinaattorit Anna - Maija Haapala ja Irma Valtonen IMMUNOLOGIA JA ALLERGOLOGIA SYMPOSIUM 2 9.30 - 10.15 Kantasolujen biologia, Outi Hovatta 10.15 - 10.45 Kahvi ja näyttely 10.45 - 11.15 Laboratorion osuus autologisissa kantasolusiirroissa, Eija Mahlamäki 11.15 - 11.45 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja näkökohtia aikuisilla, Esa Jantunen 11.45 - 12.15 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja näkökohtia lapsilla, Pekka Riikonen 12.15 - 13.00 Kantasolujensiirron jälkeinen vastearvio, Tarja-Terttu Pelliniemi 13.00 - 14.15 Lounas ja näyttely 14.15 - 14.45 Leukeemiset kantasolut, Satu Mustajoki 14.45 - 15.15 Mesenkymaaliset kantasolut soluterapiassa, Matti Korhonen Koordinaattorit Irma Matinlauri ja Tarja Laine HEMATOLOGIA Kantasolujen biologiasta kliinisiin sovelluksiin SYMPOSIUM 1 9.30 - 10.00 Kuinka kohtaan lapsen asiakkaana, Marja Nikiforow 10.00 - 10.30 Laboratoriohoitajan mielenkiintoinen arki pienessä laboratoriossa, Seija Vartiainen 10.30 - 11.00 Kahvi ja näyttely 11.00 - 11.45 Laadukas spirometriaprosessi, Anu Seppälä 11.45 - 12.15 Mikrobiologisten näytteiden laatuhaasteet, Eija Esko 12.15 - 13.15 Lounas ja näyttely 13.15 - 14.00 Sähköiset palvelut pienen terveysaseman apuna, Paula Järvenpää 14.00 - 14.30 Onnistuneen EKG:n edellytykset, Hanna - Maarit Riski 14.30 - 15.15 Mitä bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tulee tunnistaa EKG:stä, Tomi Kaukonen Koordinaattorit: Tarja Tick - Sinkkilä ja Pirjo Valtokari PIENEN LABORATORION ARKEA SYMPOSIUM 4 9.30 - 10.30 10.30 - 11.00 11.00 - 12.15 12.30 - 13.30 13.30 - 15.15 9.30 - 10.00 Aineenvaihduntataudit kliinikon kannalta, Harri Niinikoski 10.00 - 10.30 Kahvi ja näyttely 10.30 - 11.15 Vastasyntyneiden aineenvaihduntatautien seulonta Suomessa - Neopilot - projekti, Ilkka Mononen 11.15 - 11.45 Mitokondriotaudeista, Anu Wartiovaara 11.45 - 13.30 Lounas ja näyttely 13.30 - 14.00 Rasvahappojen beeta - oksidaation häiriöt, Tiina Tyni 14.00 - 14.30 Aminohappojen määritys tandem - massaspektrofotometrialla, Kari Savolainen 14.30 - 15.15 Aineenvaihduntatautien kehittyvä geenidiagnostiikka, Arto Orpana. Koordinaattorit Esa Hämäläinen, AINEENVAIHDUNTATAUTIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA SYMPOSIUM 6 Ilmoittautuminen iltatapahtumaan tehdään ilmoittautumisen yhteydessä, hinta 30 €. Iltatapahtuma 6.10. klo 18.00 Tietotori Kahvi ja näyttely 15.30 - 16.00 Vuoden 2011 Bioanalyytikon Potilaan kohtelusta verinäytteenottotilanteessa, julkistaminen ym. Matti Laukkanen 16.00 - 17.00 Tyyntä myrskyn silmässä: 10.30 - 11.15 Liikkuva näytteenotto, Katri Seppänen mielenrauhan uudet reseptit, 11.15 - 12.00 Vierianalytiikan toimintamalleista Maija-Riitta Ollila - esimerkkinä OYS:n alue, Liisa Lehto - esimerkkinä HUS:n alue, Lotta Joutsi - Korhonen 12.00 - 13.30 Lounas ja näyttely 13.30 - 14.00 Leikki - ikäisen lapsen kivusta ja pelosta verinäytteenottotilanteessa, Tarja Friman 14.00 - 14.30 Lasten ihopistonäytteen otto, luennoitsija avoin 14.30 - 15.15 Näytteenoton prosessin kehittäminen, torstaina 6.10. klo 11.45 alkaen Tommi Jokiniemi 9.30 - 9.45 9.45 - 10.30 Koordinaattori/Puheenjohtaja Raimo Tenhunen Koordinaattorit: Sirpa Kuopus ja Tiina Mäki Koordinaattorit: Paula Kujala, Luentoja Kahvi ja näyttely Luentoja Lounas ja näyttely Luentoja YHTEISLUENTO LABORATORIONÄYTTEIDEN OTTO SYMPOSIUM 7 SYMPOSIUM 5 HISTOLOGIA SYMPOSIUM 3 TORSTAI 6.10.2011 KLO 9.15 PÄIVIEN AVAUS / Yleinen tervehdys keskusradion kautta 6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 9.00 - 9.45 9.00 - 9.45 9.45 - 10.15 10.15 - 11.15 11.15 - 12.45 12.45 - 15.15 9.00 - 9.45 YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere Kahvi ja Näyttely Luentoja Lounas ja Näyttely Luentoja Koordinaattorit: Leena Krogerus SYTOLOGIA (teema: endokrinologia) SYMPOSIUM 9 YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere 9.45 - 10.15 Kahvi ja näyttely 10.15 - 10.45 Tartuntatautirekisteri, Petri Ruutu 10.45 - 11.15 Ajankohtaista asiaa rokotuksista, Hanna Nohynek 11.15 - 11.45 Käsihygienia, Katariina Kainulainen 11.45 - 13.15 Lounas ja näyttely 13.15 - 13.45 Milloin vanhuksella on virtsatietulehdus, Laura Lehtola 13.45 - 14.15 Miten tulkitsen virtsaviljelyn – kuvaäänestys, Olli Meurman 14.15 - 14.45 Kokemuksia lasten hengitystieinfektioiden pikadiagnostiikasta, Ville Peltola 14.45 - 15.15 Norovirus, Raisa Loginov YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere 9.45 - 10.15 Luentoja 10.15 - 10.45 Kahvi ja näyttely 10.45 - 12.15 Luentoja 12.15 - 13.30 Lounas ja näyttely 13.30 - 15.15 Luentoja 9.00 - 9.45 Koordinaattorit: Kari Pulkki LABORATORIANALYTIIKKA TULEVAISUUDESSA YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere Miten kalustan ergonomisesti oikein laboratorioni, Nina Nevala Kahvi ja näyttely Hankintalain huomioiminen laboratorion toiminnassa, Vesa Haapamäki Lounas ja näyttely Laboratorion hankinnat ja hankintalaki juridiikkaa vai laboratorioalan asiantunte musta, Aila Leino Mitä huomioin vierianalytiikan laitteita ja reagensseja valitessani, Inga Hjelm Hankinko palvelua vai ostanko laitteita ja testejä, Heikki Aaltonen Unelmieni toimittaja, Kerttu Irjala SYMPOSIUM 13 14.30 - 15.15 14.00 - 14.30 13.30 - 14.00 11.45 - 13.00 13.00 - 13.30 10.30 - 11.00 11.00 - 11.45 9.45 - 10.30 9.00 - 9.45 Koordinaattorit Kerttu Irjala ja Satu Laurema LABORATORION HANKINNAT SYMPOSIUM 12 Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere 9.45 - 10.15 Kahvi ja näyttely 10.15 - 11.15 Asiakasyhteistyön keinot TYKSLABissa, Pia Leino 11.15 - 11.45 Miten asiakasyhteistyö toimii mikrobiologian laboratoriossa, Martti Vaara 11.45 - 12.15 Laajennetun palvelutarjonnan malli, luennoitsija avoin 12.15 - 13.30 Lounas ja näyttely 13.30 - 14.00 Vakavasti sairas potilas laboratorion asiakkaana, Paula Lumme 14.00 - 14.30 Terveysaseman potilaskysely, Katri Seppänen 14.30 - 15.15 Asiakastyytyväisyystutkimus laboratoriossa verrattuna muihin asiakastutkimuksiin, Paula Lehto 9.00 - 9.45 Koordinaattorit Raija Lahdenperä ja Suvi - Sirkku Kaukoranta ASIAKASPALVELU SYMPOSIUM 11 YLEISLUENTO EUROPAEA Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, Juha Kere 9.45 - 10.15 Luentoja (ohjelma valmistumassa) 10.15 - 10.45 Kahvi ja näyttely 10.45 - 12.30 Luentoja 12.30 - 13.30 Lounas ja näyttely 13.30 - 15.15 Luentoja Koordinaattorit: Anssi Sovijärvi KLIININEN FYSIOLOGIA Koordinaattorit Mika Paldanius ja Tytti Vuorinen MIKROBIOLOGIA SYMPOSIUM 10 SYMPOSIUM 8 PERJANTAI 7.10.2011 Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 Ilmoittautuminen: 11.9.2011 mennessä www.bioanalyytikkoliitto.fi Lisätietoja: Suomen Bioanalyytikkoliitto ry www.bioanalyytikkoliitto.fi Puh. (09) 54227471 Email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti Kanta-Hämeen keskussairaalassa Kirjoittajat: Virpi Tomppo, bioanalyytikko, K-HKS Paula Lemmetty, HTM, apulaisosastonhoi-taja, K-HKS Raija Nurminen, TtT, yliopettaja, Turun AMK Kuvat: Tarja Engblom Kehittämisprojektin lähtökohdat Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan välistä yhteistyötä on kehitetty vuosina 2010-2011 toteutetulla yhteistyöprojektilla. Kehittämisprojekti päättyy maaliskuussa 2011, mutta kehittämisprojektissa kehitetty yhteistyön toimintamalli vakiinnutetaan päivystysklinikan ja laboratorion väliseksi yhteistyömuodoksi. Kehittämistyö on osa Turun Ammattikorkeakoulun ylempää AMK tutkintoa, terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen. Kehittämistyön tarve nousi käytännön töissä ilmenneistä jokapäiväisistä pienistä ”klikeistä”, mitkä selkeästi hidastuttivat ja hankaloittivat työprosesseja. Prosessien toimimattomuus haittaisi päivystysklinikalla näytteitä ottavan laboratoriohoitajan työtä, näytteitä tutkivien laboratoriohoitajien työtä ja päivystysklinikan työtä. Loppujen lopuksi prosessien toimimattomuus ja yhteistyön ongelmat heijastuvat potilaan hoidossa. Potilaan kokemaan hyvään hoitoon kuuluu mm. osaava henkilökunta, työympäristö, palveluiden saatavuus, nopeus ja jatkuvuus, henkilökunnan käyttäytyminen, selkeä ja tarkka potilaan ohjaus sekä potilaan hoidosta ja tilanteesta tiedottaminen. (Korpelin 2002; Kaartinen 2003). Hyvä hoito koostuu moniammatillisesta yhteistyöstä ja interventioista, jota kukin ammattiryhmä tekee oman ammattinsa ja tieteenalansa lähtökohdista ajatellen potilaan parasta ja yhteistyössä hänen kanssaan (Etelä-Pohjanmaan SHP 2010, 5). Yhteistyö käsitteenä merkitsee sitä, että ihmisillä on yhteinen työ tai tehtävä suoritettavanaan, ongelma ratkaistavanaan tai päätös tehtävänään tai he etsivät uusia 26 Bioanalyytikko 2/2011 näkymiä yhdessä keskustellen. Yhteistyö on toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä korostuu sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus (Isoherranen, Rekola, Nurminen 2008, 27.) Tässä kehittämistyössä yhteistyö tarkoittaa päivystysklinikan ja laboratorion yhteisiä toimenpiteitä turvatakseen potilaan hyvän hoidon sekä kehittääkseen toimintatapojaan. Laboratoriohoitajan ja päivystyksen osaamista selvitettiin osallistumalla tiedontuottajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimaan valtakunnalliseen Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa projektin ensimmäiseen vaiheeseen. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman ja ESR/OPH rahoittaman SOTE-ennakointi -hankkeen (projektikoodi S10155) osaprojekti (Nurminen 2010, 2.) Lisätietoa projektista voi lukea projektin internet sivuilta (http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi/ ). Projektin projektipäällikkö TtT Raija Nurminen Turun AMK:sta esittelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa toukokuussa koko ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa” -projektin tuloksia ja samassa yhteydessä esitellään myös toteutettua yhteistyöprojektia. Koska K-HKS osallistui vain ensimmäisen vaiheen aineistonkeruuseen, ei aineiston tuloksissa ole vielä nähtävissä tulevaisuuden erityisosaamista. Saaduista tuloksista nousi kuitenkin niitä osaamisalueita, mitä päivystävä laboratoriohoitaja ja päivystyksen henkilöstö tarvitsee työssään. Tätä tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä, mm. laadittaessa osaamisprofiileja yksiköille ja henkilöstölle. Kehittämisprojektin kehittämistavoitteet Päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion osaaminen ja yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalassa - kehittämisprojektin pitkän aikavälin muutostavoite eli kehittämistavoite oli edistää potilaan hoitoa Kanta-Hämeen keskussairaalassa kehittämällä päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion välistä yhteistyötä ja tunnistamalla työssä tarvittava osaaminen. Osatavoitteet olivat: 1. kartoittaa päivystysklinikan ja päivystävän laboratorio hoitajan osaaminen Kanta-Hämeen keskussairaalassa (vaikuttaa myös hoidon laatuun) 2. Luoda yhteistyötä edistävä moni ammatillinen toimin tamalli kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan välille 3. Kartoittaa yhteistyötä haittaavat tekijät ja pyrkiä korjaa vin toimenpitein vähentämään yhteistyön esteitä 4. Kehittää henkilökunnan osaamista Kehittämisprojektin tuotokset Yhteistyökehittämisprojektin tuotoksena syntyi päivystysklinikan ja laboratorion välille toimintamalli, eli joukko yhdessä sovittuja prosesseja parantavia toimintatapoja ja sääntöjä, jotka ohjaavat molempien osastojen toimintaa. Kehittämistoimet on johdettu alkukartoituksen perusteella ilmenneiden käytännön ongelmatilanteiden pohjalta. Säännöt lisätään voimassa oleviin työohjeisiin ja niitä tutustutetaan perehdytyksen yhteydessä, osastokokouksissa ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toimintamalli liitetään osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää. Mallin toiminnan ydin on moni ammatillinen tiimi, mikä kokoontuu säännöllisesti keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Kuvio 1. Projektin eteneminen Kehittämisprojektin eteneminen Kehittämisprojektin eteneminen on kuvattu kuviossa 1. Alkuvuodesta 2010 koottiin projektiorganisaatio (kuva 2). Ohjausryhmä on antanut valtuudet ja mahdollisuuden projektiryhmälle toteuttaa kehittämistyötä ja projektiryhmä on keskinäisen työnjaon mukaan osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön. Maaliskuussa 2010 osallistuttiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa valtakunnalliseen kyselyyn. Huhtikuussa lähetettiin päivystysklinikan henkilöstölle ja kliinisen laboratorion koko henkilöstölle alkukartoituskysely. Varsinaiset kehittämistoimenpiteet toteutettiin projektiryhmän toimesta kesäkuusta 2010 alkaen sen mukaan, kuinka niitä oli mahdollista toteuttaa töiden ohessa. Toimintamallin kuvaus on valmis maaliskuussa 2011. Kuvio 2. projektiorganisaatio Aineisto ja sen analyysi Osaamisen tunnistamiseksi aineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä verkkoperusteisesti (webropol®) tiedonantajan työsähköpostiosoitteen kautta. Kanta-Hämeen keskussairaalan vastuualueen osastonhoitaja nimesi tiedonantajat hoitohenkilöstöstä (10/ päivystys, 10/ laboratorio, 10 röntgen/sairaala). Vastaukset saatiin 10 päivystystyötä tekevältä laboratoriohoitajalta, joten vastausprosentti oli 100. Päivystysklinikalta kyselyyn vastasi 6 sairaanhoitajaa 10:sta. Vastausprosentti oli siten 60. Kuvantamisen yksikön tuloksia ei tässä yhteistyöprojektissa käsitellä. Aineiston keruun tarkoitus oli tunnistaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen hoitajien ja päivystystyötä tekevien laboratoriohoitajien työssä vaadittavat osaamisalueet. Yhteistyön kehittämiseksi aineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä laboratorion ja päivystysklinikan henkilöstölle suunnatulla alkukartoituskyselyllä. Kyselylomakkeella pyydettiin vastaajaa mainitsemaan 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyössä. Aineiston keruun tarkoituksena oli löytää molempien osastojen henkilökunnan mielestä tärkeimmät kehittämistä kaipaavat asiat yhteistyössä. Laboratoriosta palautettiin 27 vastauslomaketta. Lomake lähetettiin sähköpostilla koko kemian ja mikrobiologian henkilöstölle ja lisäksi laboratorion näytteenottopisteissä työskenteleville. Yhteensä lähetettiin 72 lomaketta. Vastausprosentti oli 37,5. Koska kaikki eivät ole suoraan päivystysklinikan kanssa tekemisissä, heidän olisi ollut mahdoton nimetä yhteistyön ongelmia. Päivystysklinikalta vastauksia palautettiin 7 kpl. Lomakkeet lähetettiin 98 päivystyksen henkilölle, joista osa oli kuitenkin lomalla tai muulla vapaalla kyselyn aikana. Vastausprosentti oli siis noin 7. Molempien aineistojen analyysi suoritettiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Sisällön analyysi on menettelytapa, jossa pyritään erilaisten sisällöllisten luokittelujen avulla tiivistämään, analysoimaan ja tulkitsemaan aineiston sisältöä. Sisällönanalyysi sisälsi kolme päävaihetta; aineiston pelkistäminen, aineiston ryhmittely sekä aineiston teoreettisten käsitteiden luominen. Aineiston analyysi perustui tutkimustehtäviin, ja aineisto ryhmiteltiin pääluokkiin. Pääluokat jaoteltiin alaluokkiin, jonka jälkeen tuloksia voitiin käsitellä ja tarkastella huomattavasti helpommin. Esimerkki aineiston analyysista on kuviossa 3. Näistä alaluokista muodostui yläluokka ”Potilaiden löytyminen” 27 Bioanalyytikko 2/2011 osaamista aineiston perusteella tarvitaan molemmilla osastoilla. Kuvio 3. Esimerkki aineiston analyysistä Kehittämisprojektin tulokset Laboratoriohoitajan osaaminen Kanta-Hämeen keskussairaalasta haastatteluun oli valittu päivystäviä kliinisen kemian laboratorion laboratoriohoitajia ja bioanalyytikoita. Päivystävien hoitajien osaamista haluttiin kartoittaa, koska samalla oli käynnissä päivystysklinikan ja laboratorion yhteistyön kehittämisprojekti. Tulosten perusteella tulevaisuuden erityisosaamista on: 1) näytteenotto osaaminen, 2) verensiirtotoiminnan osaaminen, 3) laatuosaaminen, 4) itsensä johtamisen osaaminen, 5) analyysiosaaminen, 6) laiteosaaminen, 7) Eettinen osaaminen ja 8) työyhteisöosaaminen. Valtakunnallisessa aineistossa on mukana muidenkin kuin kemian laboratorion henkilökuntaa. Laboratorion osaamista ovat tulosten mukaan: 1) näytteenotto- ja analyysiosaaminen, 2) tekninen osaaminen, 3) työyhteisöosaaminen, 4) oman työn hallinnan osaaminen, 5) laatuosaaminen, 6) ohjausosaaminen sekä 7) hallinnollinen osaaminen. Päivystyksen osaaminen Päivystyksen sairaanhoitajan tulevaisuuden erityisosaamista Kanta-Hämeen keskussairaalassa on akuuttihoidon osaaminen, eettinen osaaminen, asiakasosaaminen, itsensä johtamisen osaaminen, työyhteisöosaaminen ja laaja-alainen hoitotyön osaaminen. Päivystyksen osaamisina kuvattiin valtakunnallisen aineiston pohjalta yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, monikulttuurisuusosaaminen, eettinen osaaminen, oman työn hallinta- ja kehittämisosaaminen, moni ammatillinen hoitoprosessiosaaminen päivystyksen eri erikoisaloilla, akuuttihoidon toimintaosaaminen, päivystyspotilaan tarkkailuosaaminen, lääkehoito-osaaminen, näytteenotto-osaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, sairaanhoitajan vastaanottotoimintaosaaminen, päivystyspotilaan erityisosaaminen, triage osaaminen, laite- ja tekninen osaaminen sekä johtamis- ja lainsäädäntöosaaminen. Yhteenveto Laboratoriohoitajan substanssiosaamiseksi voidaan luokitella analyysiosaaminen, verensiirto-osaaminen, laite osaaminen, laatu osaaminen ja näytteenotto-osaaminen ja päivystyksen substanssiosaamiseksi akuuttihoidon osaamisen ja laaja-alaisen hoitotyön osaamisen. Se osaaminen, mikä nousi kummankin osaston osaamisalueeksi, voidaan luokitella perusosaamiseksi. Kuviossa 4 on eritelty, millaista 28 Bioanalyytikko 2/2011 Kuvio 4. Molemmille osastoille yhteinen osaaminen Yhteistyön kehittäminen Laboratorion kehittämisehdotukset Pyydettäessä nimeämään 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan välillä nousi laboratorion vastauksissa 8 kehittämistä vaativaa pääluokkaa ja lisäksi pääluokka ”toiminnan tutuksi tekeminen” (4 mainintaa). Seuraavia asioita haluttiin kehittää: 1. potilaiden löytyminen yhteispäivystyksessä (11 mainintaa), 2. potilaiden tunnistaminen (6 mainintaa), 3. mikrobiologisten näytteiden esitietojen merkitseminen lähetteisiin (4 mainintaa), 4. tiedonkulun parantaminen (10 mainintaa), 5. lasten näytteenotossa avustaminen (4 mainintaa), 6. päivystysklinikan itse ottamien näytteiden otto ja identifiointi (9 mainintaa) 7. eristyspotilaiden huoneiden merkitseminen (3 mainintaa) 8. jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden virheelliset tai puutteelliset laboratoriopyynnöt (4 mainintaa). Toiminta tutuksi pääluokkaan kirjattiin kehittämistä vaativia asioita, mitkä eivät kuuluneet mihinkään muuhun pääluokkaan. Kun tunnetaan toisten työtä, lisääntyy keskinäinen kunnioitus ja arvostus. Tähän ryhmään kuuluu asenteiden muokkaaminen, yhteiset sopimukset ja päivystysklinikan sisustukseen liittyvät asiat. Toisen työn tuntemisella on positiivinen vaikutus yhteistyön toimivuuteen. Potilaan löytymistä hankaloittaa vastausten mukaan puutteellinen huone/vuode tiedon merkitseminen laboratoriolähetteeseen, potilaan omatoiminen liikkuminen hänelle osoitetulta paikalta, päällekkäiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet tai potilaan siirtäminen toiseen vuode/huone paikkaan. Varsinkin päivystysklinikan perusterveydenhuollon potilaat, joiden sijoituspaikaksi on merkitty ”aula”, ovat usein hukassa. Aula on avara ja laaja tila, mikä on jaettu väliseinällä kahteen osaan. Seinän toisella puolella olevien potilaiden on vaikea kuulla laboratorion kutsua. Laboratoriohoitajat tarvitsevat usein verikokeita ottaessaan apua potilaiden tunnistuksessa tai potilaiden kiinnipitoapua. Potilaiden tunnistukseen on toisinaan vaikeaa saada apua, joten tähän ehdotettiinkin jo kehittämisehdotuksena rannekkeiden laittamista kaikille potilaille. Laboratoriohoitaja ei saa ottaa verinäytteitä potilaasta, jonka henkilöllisyyttä ei voida osoittaa luotettavasti. Tiedonkulussa koettiin erityisesti hankalaksi selkeiden puhelinnumeroiden puuttuminen. Laboratoriolla on käytössä lista päivystysklinikan puhelinnumeroista, mutta aina ei tiedetä kenen vastuulla kukin potilas on. Käytännössä vaatii useamman puhelinsoiton tavoittaa potilaasta tietävä hoitaja. Tämä koetaan hankalana ja aikaa vievänä prosessina. Tähän toivotaan parannusta selkeiden informatiivisten puhelinnumerolistojen avulla. Tutkimuksia tilattaessa pitää lisäksi merkitä potilaan erikoisala selvästi tilaukseen, jolloin laboratorio saa tiedon siitä, minkä erikoisalan puhelinnumerosta apua voidaan pyytää. Päivystysklinikalla otetaan itse erilaisia punktionäytteitä ja mikrobiologisia näytteitä. Lisäksi he vastaavat lähes kokonaan virtsanäytteiden otosta. Heidän itse ottamiensa näytteiden lähete ja identifiointikäytäntöön toivottiin parannusta. Mikrobiologian laboratoriossa tarvitaan esitietoja, jotta tiedetään mitä tutkimuksia ja herkkyyksiä mikrobiologisesta näytteestä tehdään. Päivystysklinikan itse ottamien näytteiden käsittelyn kehittämisestä mainittiin ATK pyyntöjen tekeminen oikein, näytepurkkien identifiointi oikeilla potilastiedoilla ja ATK tutkimuspyynnön oikeaoppinen kiinnittäminen näyteputkeen. Toimintavirheet hidastuttavat hoitoa ja voivat aiheuttaa virhediagnooseja potilaan hoidossa. Lasten verikokeen ottaminen poikkeaa huomattavasti aikuisen verinäytteen ottamisesta. Laboratoriohoitajan aikaa menee lapsen luottamuksen herättämiseen, rauhoitteluun, oikean punktiokohdan hakemiseen ja toisinaan puudutusaineen (EMLA:n) iholta irrottamiseen. Ehdottoman tärkeää on saada lapsi ja lapsen käsivarsi pidettyä paikallaan koko näytteenoton ajan. Vanhemmat eivät toisinaan raaski tai osaa pitää lastaan riittävän tiukasti paikallaan. Laboratorion melko yleinen mielipide on, että hoitajat pitävät lapset paremmin paikallaan kuin omat vanhemmat. Hoitajien tavoittaminen ja apuun saaminen on koettu vaikeaksi. Eristyspotilaiden huoneet on toisinaan merkattu epäselvästi tai ei ole merkattu ollenkaan. Laboratoriohoitajan pitää kuitenkin suojautua, kun hän menee ottamaan verikokeita eristyspotilaasta. Aiheuttaa ongelmia ja potilasturvallisuuden vaarantumista, jos eristyspotilaiden huoneita ei erota selvästi. Laboratoriohoitaja voi tartuttaa seuraaviin potilaisiin eristyspotilaan taudin. Myös turhaan suojavarusteiden pukemiseen kuluu aikaa, joten pitäisi todella olla tarkkana huoneiden merkitsemisessä. Kun potilas on käynyt yhteispäivystyksessä ja lääkäri käskee potilaan mennä terveyskeskukseen kontrollikokeisiin, lähete puuttuu hyvin usein laboratoriojärjestelmästä tai on tilattu väärin. Lääkärin tulisi aina tehdä lähete oikein ATK-järjestelmään, jotta asiat sujuisivat jouhevasti. Potilaiden ohjeistus koetaan puutteellisena. Tähän pitäisi panostaa, koska potilaat voivat olla huonomuistisia ja hätääntyneitä sairaudestaan. Jos heitä ohjeistetaan vain suullisesti, he saattavat unohtaa ohjeet. Usein potilasta lähtee viemään jatkotutkimuksiin esim. omainen, jolla ei ole mitään tietoa potilaalle annetuista ohjeista. Puhelimitse on usein hidasta ja hankalaa selvittää puuttuvia lähetteitä. Päivystysklinikan kehittämisehdotukset Päivystysklinikan vastauksista nousi seuraavia kehittämistä edellyttäviä asioita: 1. Tiedonkulun kehittäminen (5 mainintaa) 2. Laboratorion järjestämää koulutusta heidän itse ottamiin näytteisiin (4 mainintaa) 3. Laboratorio Effican kehittäminen (3 mainintaa) 4. Toiminta tutuksi (3 mainintaa) Tiedonkulun kehittäminen sisälsi tiedottamisen ongelmia, puhelinliikenteen ongelmia, toivomuksen siitä, että laboratoriohoitaja kertoisi, milloin on ottanut näytteet jos näytteenottoa varten on jouduttu sulkemaan tippa ja tietoa siitä, mitä analyysejä voidaan määrittää mistäkin verinäyteputkesta. Näytteenottokoulutusta toivottiin punktionesteistä ja mikrobiologisista näytteistä, joita osastolla otetaan. Koulutusta toivottiin säännölliseksi aika ajoin toistuvaksi. Efficaa toivottiin kehitettävän siten, että siihen muodostetaan lisää tutkimuspaketteja, esim. lasten paketti, sydänpotilaan paketti ja veriviljelypaketti, jolloin yhdellä kerralla voisi tilata molemmat veriviljelyt. Pakettien käyttö helpottaa ja nopeuttaa tutkimusten tilaamista. Toivottiin myös, että päivystysklinikka voisi jostakin tarkistaa, onko laboratoriokokeet otettu potilaasta. Silloin ne on varmasti otettu, kun näytteenottaja on kuitannut näytteet otetuiksi Efficaan, tämä tieto ei kuitenkaan näy päivystysklinikalla. Toiminta tutuksi alaluokkaan sijoittui yleinen osastojen välinen toiminta. Kannettiin huolta pitkistä klo 6 laboratorion aamukierroista ja potilaiden tunnistus- ja löytämisongelmasta. Kustakin oli 1 maininta. Kehittämistoimet Edellä esitettyjen tulosten perusteella projektiryhmä valitsi kehittämistehtäviksi tiedonkulun kehittämisen, potilaiden löytymisen tehostamisen, päivystysklinikan itse ottamien näytteiden kehittäminen, toiminta tutuksi - toiminnan esittelyt ja potilaan tunnistamisen tehostamisen. Toiminta tutuksi -esittelyn yhteydessä käydään läpi mm. alkukartoituksen pohjalta nousseita yhteistyöhön vaikuttavia asioita. Yhteenveto kehityskohteista, tehtävistä toimenpiteistä, aikatauluista ja vastuuhenkilöistä laadittiin projektiryhmässä ja sen pohjalta alettiin vastuuhenkilöiden johdolla työstää määriteltyjä toimenpiteitä (taulukko 1). Aikataulua ja vastuuhenkilöitä ei tässä yhteydessä esitetä. Tiedonkulku Molempien yksiköiden käyttöön on laadittu uudet puhelinnumerolistat. Listat laminoidaan ja ne on suunniteltu niin pieniksi, että ne mahtuvat hoitajan taskuun. Toiselle puolelle laitetaan päivystysklinikan puhelinnumerot laboratoriohoitajia varten ja toiselle puolella laboratorion puhelinnumerolista, mistä näkee myös, mitä tutkimuksia tehdään missäkin työhuoneessa ja minkälaisesta putkesta voidaan tehdä mikäkin analyysi. Näin pyritään varmistamaan, että päivystysklinikka soittaa suoraa siihen työhuoneeseen, mitä heidän asiansa koskee eikä aina laboratorion päivystäjän puhelimeen, joka voi olla sairaalan osastoilla ottamassa 29 Bioanalyytikko 2/2011 Taulukko 1. Kehittämistehtävät KEHITETTÄVÄ ASIA KEHITTÄMISSUUNNITELMA AIKATAULU TIEDONKULKU Tuotetaan selkeät, laminoidut tasku- puhelinnumerolistat laboratorion päivystäjille ja päivystysklinikan henkilöstölle. Puhelinnumeroiden lisäksi merkitään laboratorion puhelinnumero listaan mihin tutkimukseen liittyvää asiaa päiv.klinikka voi kysyä mistäkin numerosta. Vuoronumerojärjestelmän käyttöönotto päivystysklinikalla aulapotilailla ja selkeä opaste asiakkaille vuoronumero-automaatin viereen x VASTUU TUUHENKILÖT xx x x x x POTILAAN LÖYTYMINEN POTILAAN TUNNISTAMINEN Merkitään potilaan paikkatiedot oikein lähetteisiin, tuotetaan ohjeet päivystysklinikan käyttöön. Ranneke kaikille päivystysklinikan potilaille ja muistutusohje hoitajille PÄIVYSTYSKLINIKAN OTTAMAT NÄYTTEET Päivystysklinikalla olevien ohjeiden tarkistus. Kuvalliset ohjeet näytepurkkeihin liimattavien tarrojen kiinnittämisestä päivystysklinikan näytteiden käsittelyhuoneiden seinälle. x x TOIMINTA TUTUKSI Järjestetään päivystysklinikalla ja laboratoriossa toimintaa esittelevät kiertokäynnit toisillemme. x x Kiertokäynneille laaditaan yhteinen ohjelma, mikä sisältää mm. mikrobiologisten tutkimusten tilaamista Efficaan, lasten kantapää näytteenottoon liittyviä asioita, huone ja paikkatietojen merkitseminen laboratorio lähetteeseen ja päivystysklinikan eristyskäytäntöjä. PÄIVYSTYSKLINIKALTA JATKOTUTKIMUKSIIN SIIRTYVIEN POTILAIDEN LÄHETTEIDEN PUUTTUMINEN Ongelma on tiedossa ja ratkaisua on jo mietitty. Jätetään tämän kehittämisprojektin ulkopuolelle. verinäytteitä. Hoitajat näkevät puhelinnumerolistasta, mitä tutkimuksia voi tehdä mistäkin putkesta eikä tarvitse kysyä sitä laboratoriosta, jos potilaasta määrätään lisäpyyntöjä. Potilaan löytyminen Päivystysklinikan hoitajille laadittiin uudet laminoidut ohjeet tutkimuksien tilaamiseksi oikein. Ohjeet kiinnitettiin päivystysklinikalle lähes jokaisen päätteen viereen, missä tutkimuksia tilataan. Ajatus olisi saada varsinkin potilaan huone, vuode ja erikoisala tiedot lähetteeseen oikein, jolloin laboratoriohoitaja löytää potilaan helpommin ja tietää minkä erikoisalan hoitajan puhelinnumerosta siitä potilaasta voi kysyä tarvittaessa. Päivystysklinikalla otettiin siellä jo valmiina oleva vuoronumeroautomaatti käyttöön kävelevien potilaiden verikokeiden otossa. Laboratoriohoitajilla on päivystyksessä käveleviä ns. ”aulapotilaita” varten näytteenottohuone, missä verikokeet otetaan. Teetettiin uusi opaskyltti potilaita varten aulaan ja automaatti aktivoitiin toimintakuntoon. Parin viikon jälkeen vuoronumeroautomaatin käyttö päätettiin lopettaa päivystysklinikan koettua sen työllistävän heitä liikaa. Vuoronumeroautomaatti otetaan käyttöön uudelleen, kun saadaan päivystysklinikalla tehtävä remontti valmiiksi. Potilaan tunnistaminen Päivystysklinikalle kiinnitettiin hoitajien toimistoon muis- 30 Bioanalyytikko 2/2011 tutuskyltti tunnistusrannekkeen käytöstä kaikille potilaille. Toisaalta myös uudet puhelinnumerolistat ja oikeat potilaan vuode/huone ja erikoisalan merkinnät lähetteissä auttavat oikean hoitajan paikalle kutsumisessa, jos ranneke puuttuu. Päivystysklinikan ottamat näytteet Punktionäytteiden otto-ohjeet on taulukkomuodossa toimitettu aiemmin päivystysklinikalle. Olemassa oleviin ohjeisiin liitettiin myös sen putken kuva, mihin tutkimus otetaan. Päivystysklinikalle laadittiin valokuvat myös virtsa ja veriputkista, mistä näkyy, kuinka viivakoodilliset identifiointitarrat tulee kiinnittää putkeen oikeaoppisesti. Mikrobiologian ja kemian laboratoriosta käytiin kouluttamassa päivystysklinikan henkilöstöä kaksi kertaa näytteiden otosta ja näyteputkien oikeasta käsittelystä. Toiminta tutuksi Toiminta tutuksi esittelyn aikataulua jouduttiin tarkentamaan yksiköiden toiminnan takia. Toiminnan esittelyt järjestettiin kliinisessä laboratoriossa päivystyksen henkilöstölle helmikuussa 2011 neljänä perjantaina klo 14-15. Kierroksille oli laadittu etukäteen ohjelma ja siellä käytiin läpi mm. tutkimusten tilaamista, näytteenottoa ja näytteiden käsittelyä ja laboratorion toimintaa eri työvuoroissa samalla kun n. 10 hengen ryhmälle esiteltiin laboratorion työtilat. Päivystysklinikalla laboratoriolle tarkoitetut tutustu- miskierrokset järjestetään vasta päivystysklinikan remontin valmistuttua. Päivystysklinikalta jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden lähetteet Ongelman ratkaisu ei kuulunut tähän kehittämistehtävään. Ongelma on kuitenkin tiedossa ja siihen pyritään etsimään ratkaisua. Johtopäätökset Kehittämisprojektin tarkoituksena oli päivystysklinikan ja laboratorion yhteistyön kehittämisen lisäksi selvittää, millaista osaamista päivystystyössä tarvitaan laboratoriohoitajalta ja päivystyksen henkilöstöltä. Osaamisvaatimuksissa näytti korostuvan kiireellisestä, äkillisistä ja odottamattomista tilanteista selviäminen sekä nopeiden päätöstentekoja ongelmienratkaisukyky. Kuvio 4. Potilaan hyvään hoitoon vaikuttava päivystyksen ja laboratorion osaaminen ja yhteistyö. Kuviossa 4 on esitetty aineistosta nousseet osaamisalueet, mitkä vaikuttavat potilaan hyvään hoitoon. Potilaan kokonaishoitoa voidaan parantaa tunnistamalla, mitä osaamista henkilöstö tarvitsee ollakseen oman alansa asiantuntija. Tunnistamalla osaamistarpeet, voidaan osaamiskartoituksella selvittää, mitä osaamista on kehitettävä. Osaamisen tunnistamisen lisäksi henkilöstön pitää tuoda omaa osaamistaan esille osallistumalla esimerkiksi moni ammatilliseen yhteistyöhön. Laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyön kehittämis-projektiin kuuluvista "toiminta tutuksi" esittelykierrokselta. Laboratoriohoitaja ja projektiryhmän jäsen, Marja Savolainen esittelee päivystysklinikan hoitajille laboratorion toimintaa kemiana työhuoneessa. Yhteistyön esteet sijoittuivat tulosten perusteella pääasiassa laboratoriokokeiden tilaamiseen ja näytteenottoon. Jos tutkimusten tilaaminen ei suju ohjeiden mukaan, ellei potilasta tavoiteta näytteenottoon ajoissa tai tunnistamiseen ja kiinnipitämiseen ei saada apua, aiheutuu laboratoriotutkimusten valmistumisessa viivettä. Kehittämisprojektin seurauksena käyttöön otetut uudistukset sisällytetään päivystysklinikan henkilöstön ja päivystävän laboratoriohoitajan perehdytykseen. Toimintamallin jatkuvuus varmistetaan liittämällä toimintamalli osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää ja nimeämällä yhteistyöstä jatkossa vastaavat henkilöt, jotka voivat harkintansa mukaan muodostaa tiimin tai organisoida toimintansa muuten. Yhteistyötä voidaan kehittää parantamalla toimintaprosesseja, lisäämällä koulutusta, sopimalla yhteiset toimintatavat ja jakamalla tietoa toisten yksiköiden toiminnasta. Tässä kehittämisprojektissa parannettiin prosesseja, lisättiin ohjausta, esiteltiin yksikön toimintaa, järjestettiin koulutusta, otettiin yhteistyön kehittäminen osaksi perehdytystä ja muodostettiin yhteistyön kehittämistä ylläpitävä malli, minkä toiminnasta vastaa nimetyt vastuuhenkilöt laboratoriosta ja päivystysklinikalta. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2010. Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä - ihmisen terveyden tähden. http://www.epshp.fi/tiedostot/potilaan_hyva_hoito1.pdf Isoherranen, K.; Nurminen, R.; Rekola, L. 2008. Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. WSOY. Helsinki. Kaartinen, M. 2003. Hyvä hoito yhteispäivystyksessä potilaiden arvioimana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu -tutkielma. Korpelin, S. 2002. Potilaan kohtelu verinäytteenottotilanteessa hoitajien ja potilaiden kuvaamana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu - tutkielma. Nurminen, R. 2010. Projektiin liittyvä aineiston keruun suunnitelma. Tulevaisuuden erityis-osaaminen erikoissairaanhoidossa – projekti 2009 – 2011 sote – ennakointi Ennakoiva sosiaali- ja terveysalan 2008 – 2011 osa-projekti. Turun Ammattikorkeakoulu. Turku. 31 Bioanalyytikko 2/2011 Mevlidan tarina: Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen Teksti: Mevlida Kararic, mkararic@helsinki.fi Haastattelu: Eija Kaila, ekaila@mappi.helsinki.fi T ämän tarinan kertoja Mevlida työskentelee Helsingissä tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumissa, jossa tutkimusta tekevät Helsingin yliopiston, HUS-kuntayhtymän, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Folkhälsanin ja tutkimuskeskus Minervan tutkijat. Mevlidan tarinasta selviää, minkälainen bioanalyytikon koulutus on ollut Mevlidan kotimaassa Bosnia- ja Hertsegovinasssa. Mevlida on tullut Suomeen vuonna 1993, hän on naimisissa ja kolmen lapsen äiti. Mevlidan elämän kaari on jakautunut kahteen vaiheeseen: elämä ennen sotaa ja sen jälkeen. Hän joutui rakentamaan elämänsä Suomessa alusta ja kokee onnistuneensa kuluneen 17 vuoden aikana siinä hyvin. Tultuani Suomeen olin liian vanha aloittamaan kaiken alusta ja toisaalta liian nuori jäämään paikalleni ja luovuttamaan. Koulutukseltani olen bioanalyytikko. Valmistuin Helsingin ammattikorkeakoulusta tammikuussa 2003. Parhaillaan toimin Helsingin yliopiston Lasten ja nuorten sairaalan tieteellisessä laboratoriossa, TRIGR- ja DIABIMMUNE – projekteissa. TRIGR - projektin tarkoituksena on tutkia, voidaanko tyypin 1 diabetekseen sairastumista ehkäistä korvaamalla tavanomainen äidinmaidonkorvike pilkottua proteiinia sisältävällä äidinmaidonkorvikkeella. DIABIMMUNE - projektin tarkoituksena on selvittää hygienian mahdollista osuutta tyypin 1 diabeteksen tautiprosessissa. Viihdyn hyvin nykyisessä työpaikassani, joka tarjoaa minun kaltaiselle, kunnianhimoiselle ihmiselle, riittävän haasteellista työtä. Työtehtävät ovat kiinnostavat ja vastaavat hyvin osaamistani. Kotimaassani, Bosnia- ja Hertsegovinassa, suoritin neljä vuotta kestävän laboratoriohoitajan koulutuk- 32 Bioanalyytikko 2/2011 sen lääketieteellisessä lukiossa. Kaksi ensimmäistä lukuvuotta olivat hyvin teoriapainotteisia ja sisälsivät vähän työharjoittelua, kun taas kaksi viimeistä lukuvuotta sisälsivät ammattiopintojen lisäksi noin 40 opintoviikkoa käytännön harjoittelua. Opintojen sisältö painottui mikrobiologiaan, kliiniseen kemiaan ja kliiniseen hematologiaan, joten päättötyö piti tehdä kaikista kolmesta alueesta. Päättötyön tekeminen oli varsin haasteellinen, koska opiskelijan piti kirjoittaa aika laajasti empiirinen osa ja varsinainen työtehtävän aihe tulee täysin yllätyksenä. Lukuvuoden viimeisellä viikolla vedetään tutkimuskomission edessä paperilappu, josta selviää työtehtävä ja samana hetkenä piti olla valmis työn suoritukseen. Valmistuin 80- luvun puolivälissä, jolloin Jugoslaviassa oli paljon työttö- miä ja työn saanti oli todella vaikeaa. Onneksi laboratoriohoitajia koulutettiin hyvin vähän. Niinpä opintojen päätyttyä pääsin heti töihin aluesairaalan kliinisen kemian- ja hematologian laboratorioon, jossa olin harjoittelijana koulutukseni aikana. Työn ohella aloin opiskella kauppatiedettä sarajevolaisessa yliopistossa, rakastuin ja aloin suunnitella tulevaisuutta. Viiden vuoden päästä tuli sota, sain potkut työpaikaltani. Opiskelut ja tulevaisuuden suunnitelmat jäivät kesken. Kesällä 1993, pakolaisuuden tie toi minut Suomeen, Haukivuorelle. Vaikka sieluni ja ajatukseni olivat kotimaassani, aloin innolla opiskella suomen kieltä. Ajatukseni oli kielen kautta tutustua paikalliseen väestöön ja yhteiskuntaan, joka otti meidät pakolaiset hyvin vastaan. Intensiivisen kielen opiskelun lisäksi kaksi ensimmäistä vuotta kului erilaisiin kursseihin ja koulutuksiin. Sopeutuminen on sujunut ongelmitta. Tarjosin monenlaista talkoo-apua erilaisiin töihin, kunnes eränä päivänä sain työtarjouksen kotikielen opettajan tehtäviin pääkaupunkiseudulla, jonne muutin mieheni kanssa. Innostuin työstäni niin paljon, että suoritin työn ohella kasvatustieteen perusopinnot. Ehdin olla nelisen vuotta opettajan työssä kunnes jäin äitiyslomalle. Käydessäni lasten neuvoloissa, mieleeni palautuivat laboratoriohoitajana toimimiseni jaksot ja halusin palata laboratorioon. Vuonna 2001 aloitin opiskelut Helsingin ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmassa päivittääkseni tutkintoani. Kotimaassani suorittamani tutkinnon perusteella sain hyvin vähän opintoja hyväksiluettua. Minulle selvisi, että pitää suorittaa 86 opintoviikon opintokokonaisuus, jotta saan bioanalyytikon pätevyyden Suomessa. Silloin olin järkyttynyt päätöksestä. Opinnoissa oli paljon päällekkäisyyksiä, pelkäsin turhautumista. Kuitenkin nyt olen hyvin iloinen, että sain tilaisuuden kehittää ammattitaitoani. Opinnoista seurasi pelkkää hyvää työmarkkinoilla ja sain lisäpotkua työssä jaksamiseen. Onneksi teen työtä, josta pidän todella paljon. Työyhteisöni on hyvin toimiva. Työkavereiden kanssa voi jutella avoimesti asioista kuin asioista. Yritän olla korrekti ja pitää kodin ja työpaikan asiat erillään, mutta on pakko myöntää, että se on vaikea tämän kaltaisessa porukassa, joka on melkein kuin toinen perheeni. On vaikea vertailla tätä työyhteisöä kotimaahani jääneeseen työyhteisöön, koska siitä on kulunut melkein pari vuosikymmentä. Sekä paikka että aikakausi ovat niin erilaisia, että on vaikea tehdä suora vertailu. Kuitenkin yhteistä on se, että kummassakin paikassa minulla on hyvät työkaverit, joiden kanssa tulen hyvin toimeen. Toivottavasti tällä kertaa ei toistu sama tilanne, mikä tapahtui kotimaassani laboratoriossa työskennellessäni. Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 500 työntekijän lisäksi yli 2 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Ilmianna itsesi! Haemme pääkaupunkiseudulle eri yksiköihin LABORATORIOHOITAJIA vakituisiin työsuhteisiin Sinulla on laboratoriohoitajan koulutus sekä työkokemusta vastaavista tehtävistä. Olet vastuuntuntoinen, joustava, oma-aloitteinen ja kielitaitoinen asiakaspalvelija. Tarjoamme Sinulle vaihtelevan työn sekä mukavan ja kannustavan työyhteisön. Talo tarjoaa lisäksi erinomaiset mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen sekä hyvät henkilöstöedut. Katso tarkemmin www.terveystalo.com/tyopaikat. Täytä sähköinen hakemuksemme pikaisesti, viimeistään su 12.6. Sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia emme käsittele. Tervetuloa työkaveriksemme Terveystaloon! Luonteeltani olen positiivisesti ajatteleva ja näen tulevaisuuteni valoisana. 33 Bioanalyytikko 2/2011 Terveisiä TYK-kuntoutuksesta B ioanalyytikkoliitto järjesti Kelan kanssa yhteistyössä ensimmäisen vain bioanalyytikoille suunnatun TYK-kuntoutuksen. Kuuden hengen ryhmä kokoontui Helsingin Malminkartanossa yhteensä viidellä jaksolla. Seuraavassa joitakin poimimiamme vinkkejä myös muille: Ole itsellesi tärkeä- ota huomioon myös muut! Jokainen on omalta osaltaan mukana luomassa työilmapiiriä. Ole jämäkkä, älä liian kiltti. Edistä tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Oma aktiivisuus on kaiken perustana. Mihin voit itse vaikuttaa? Käytä hyväksesi työterveyshuollon ammattilaisia, ota selvää asioista, kysy ja kuuntele. Ammatillinen valmennus - Onko töissä oikeasti aina kiire? Pidä huolta myös tauoista. - Älä vie kahvihuoneeseen pelkkiä ikäviä työasioita - Puhu palavereissa, älä niiden jälkeen. Sano asiat kasvotuksin, älä puhu selän takana - Yhteistyö, tiimityö - Organisaatiokulttuuri, työympäristö muuttuu, mihin voit oikeasti vaikuttaa itse? Joskus täytyy tarkastella tai muuttaa myös omaa asennoitumista - Kaikki työ on yhtä tärkeää, arvosta kaikkia työtehtäviä ja muiden työpanosta Psykososiaalinen ohjaus - Vuorovaikutus, ihmissuhteet, pidä huolta perhe- ja ystävyyssuhteista - Psyykkinen kuormitus, jätä työasiat töihin, osaa sanoa myös EI - Stressinhallinta, opettele tunnistamaan omat rajasi - Nuku tarpeeksi - Syö hyvin, terveellisesti 34 Bioanalyytikko 2/2011 - Harrasta mieluisia asioita, kulttuuri, liikunta, luonto, käsityöt... - Hulluttele - Opettele rentoutumaan (rentoutus-CD, musiikki, lukeminen, metsä) - Anna itsellesi aikaa ja lupa toipua sairauksista, älä sinnittele liikaa Fyysinen ohjaus - Muista hyvät työasennot (esim tyyny näytteenoton apuna), säädettävät sängyt/tuolit/työtasot - Vältä tekemästä liikaa toistoliikkeitä (apuna esim. sekoittajat) - Vaihtele työasentoa/työtehtäviä - Työturvallisuus, noudata ohjeita myös oman itsesi vuoksi - Liiku myös työpäivän aikana, nosta pylly välillä ylös penkistä. Taukojumppaa tai venyttele - Etsi itsellesi sopiva, kiva liikuntamuoto (esim. jooga, pilates, jumppa, tanssi tai vaikkapa vuorikiipeily) - Muista monipuolisuus, lihaskuntoa ja liikehallintaa, kestävyyskuntoa. Hengästy, venyttele ja tasapainoile Kurssi toteutettiin moniammatillisesti, ryhmää ohjasivat fysioterapeutti Eivor Melavuori ja psykologi Johanna Sallinen. Lisäksi jaksojen aikana kaikki tapasivat lääkärin ja sosiaalityöntekijän. Kuntoutuksen tuotti Avire-kuntoutus Oy. Kiitokset henkilökunnalle monipuolisesta ja antoisasta kuntoutuksesta! TYK-kuntoutusryhmä tammikuu 2010–huhtikuu 2011: Pirkko Alanko, Seija Pesonen, Leena Pohju, Susanna Karinkanta, Eeva Peltomaa, Ullamari Vienonen 35 Bioanalyytikko 2/2011 Lyhyesti MIELENKINTOISTA FAKTAA Kuluva vuosi tuo meille neljä epätavallista kuukauden päivää: 1.1.11 11.1.11 1.11.11 11.11.11 Eikä siinä vielä kaikki: ota oman syntymävuotesi kaksi viimeistä numeroa ja laske yhteen se ja ikäsi tänä vuonna. Saat summaksi 111. Esimerkiksi Onni on syntynyt vuonna 1957 ja täyttää tänä vuonna 54 v, siis 57+54= 111. Inkeri on syntynyt 1936 ja täyttää tänä vuonna 75 v: 36+75=111. Mari on syntynyt 1974 ja täyttää tämän vuoden aikana 37 v: 74+37=111. Kiinan FEM SHUIN mukaan tämä vuosi on rahan vuosi. Tuleva lokakuu on erikoinen kuukausi. Lokakuussa on 5 lauantaita, 5 sunnuntaita ja 5 maanantaita. Näin on aina joka 823:s vuosi. Juuri sellaista vuotta nimitetään rahan vuodeksi. Vuoden 2011 Ammatinkehittämisapurahat myöneettiin seuraaville: Marko Björn, pro gradu -työhön (Bioanalyytikko-opiskelijoiden motivaatio koulutuksessa) Päivi Koskinen, OSETin kongressiin osallistuminen (posteriesitys) Pirjo Laaksonen, Euromedlab 2011 kongressiin osallistuminen Berliini15.-19.5.2011 Pirjo-Riitta Kääriäinen, 36th European Congress of Cytology, Istanbul: 22.-25.9.2011 Eija Kaila, NML-kongressiin osallistuminen (posteriesitys) Teija Häkkinen, NML-kongressiin osallistuminen Kati Kannisto, Laboratoriohoitajien osaamisen arviointimallin kehittäminen patologian laboratoriossa Sanna Mattila, liiton tilaama projektityö (ylempi amk-tutkinto) Bioanalyytikon tulevaisuuden osaaminen Auli Kähärä-Uppgård, Pro gradu- opinnäytetyön loppuun saattamiseen Sanna Salmela, NML-kongressi, Kööpenhamina: 13.-15.9.2011 YLIOPISTOUUDISTUS Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011 • Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain kesällä 2009, joka tuli voimaan 1.1.2010 -yliopistot irtaantuivat valtiosta, 33 000 henkilöä yliopistojen omille palkkalistoille • Yliopistouudistuksen tavoitteena on luoda suomalai sille yliopistoille samanlaiset toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla. • Yliopistojen päätehtävinä säilyivät tutkimus ja opetus. • Yliopistojen rahoitusmalli uudistui Valtio vastaa perusrahoituksesta, perusrahoitus sidot tu yliopistoindeksiin (indeksin vaikutus v. 2011 rahoi tuksessa yli 40 m€). Laatu ja vaikuttavuus korostuvat. Suomalaisten maksuton koulutus säilyy. Mallia uudistetaan vuodeksi 2013. Haasteena kansainvälistyminen, rakenteet, infrastruktuurit DEVELOPING A PORTABLE EUROPEAN PROFESSIONAL CARD The European Commission has set up an expert group to report to them on the idea of developing portable Europe-wide “professional cards” which could speed up the exchange of information about a professional’s credentials. A professional could carry a card certifying their qualifications and their legal status as a professional established in a Member State, and the card could potentially carry other information too. 2/2011 Bioanalyytikko 36 PARVIÄLY MULLISTAA TYÖTAVAT ”Työpaikoilla tulee vielä mielenkiintoisia muutoksia uusien, verkon kautta parviälyä käyttämään oppineiden sukupolvien myötä”. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori Leif Åberg tuo esille netin tuoman mahdollisuuden yhdistää omat aivot miljooniin muihin aivoihin. -Osa ajattelusta voidaan laajentaa oman pään ulkopuolelle. Parviälyn käytöstä on esimerkkejä eläinkunnassa; muuten tyhmät muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hienoja yhdyskuntia. Åberg uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa työstä tehdään yhdessä verkon kautta. Parviäly ei ole organisoitua, vaan se toimii itseohjautuvasti. Siksi sen suuntaa on vaikea ennustaa. Tutkijat ovat havainneet, että siinä syntyy omia kontrollimekanismeja. Laajennetun mielen työkalupakki: Tiedonhaku -Google-hakukone -Wikipedia -Aadrdvark, Quora Tiedon suodattamien -iGoogle -StumleUpon -Twitter -Google Reader Tiedon arkistointi -Evernote Tiedon jakaminen -Prezi, SlideShare; Google docs, Youtube -Facebook, Twitter Lähde: Turun sanomat 20.l2.2011 RYHMÄHENKIVAKUUTUS Virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta Tehyyn tulee ajoittain tiedusteluja liiton hautausavustuksesta. Tehyn jäsenetuihin hautausavustus tai vastaava etuus ei kuulu. Asiassa tulee kääntyä työnantajan puoleen, koska työnantaja maksaa samantyyppistä taloudellista etua. Ryhmähenkivakuutuksen ehdot koskevat kaikkia työntekijäryhmiä. Mikäli paikallisesti ilmenee ongelmia, niin asiassa voi kääntyä KT Kuntatyönantajien puoleen. Alla lisätietoja ko. etuudesta. 1.1.2009 astui voimaan uudistettu virka- ja työehtosopimus kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olleen viranhaltijan/ työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta. Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun tarkistamisesta neuvotellaan osapuolten kesken vuosittain joulukuun aikana. 24.1.2011 julkaistu KT:n yleiskirje 2/2011 on luettavissa kokonaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla Kunnallinen työmarkkinalaitos on kehottanut kuntia/kuntayhtymiä kiinnittämään huomiota ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta tiedottamiseen edunsaajille. Edunsaajille suoritettava ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etuisuus: Edunjättäjän ikä kuolinhetkellä –49 tai vähemmän –50 –51 –52 –53 –54 –55 –56 –57 –58 –59 –60 tai enemmän Lapsikorotus Edunjättäjä kuollut vuonna 2008 2009 ja 2010 € € 14 810 15 380 13 830 14 360 12 860 13 350 11 830 12 280 10 860 11 280 9 900 10 280 8 920 9 260 7 920 8 230 6 990 7 260 5 960 6 190 4 980 5 170 4 100 4 260 6 660 6 920 2011 € 15 600 14 570 13 540 12 460 11 440 10 430 9 390 8 350 7 370 6 280 5 250 4 320 7 020 Lisätietoja: asiamies Marja Haapa-aho marja.haapa-aho@tehy.fi Ammattikorkeakoulujen rahoituksen, hallinnon ja ohjauksen uudistus Selvitys luovutettiin 1.12.2010 (Selvitys luettavissa www.minedu. fi). Selvityksestä ministeriö sai 70 lausuntoa, lausuntoyhteenveto on valmistunut. Lausunnoissa laajaa kannatusta saavat: • siirtyminen 100 %:n valtion rahoitukseen - samalla halutaan turvata alueiden ja kuntien vaikutusmahdollisuudet • tuloksellisuutta tukevien elementtien kasvattaminen rahoituksessa • osakeyhtiö ylläpitomuotona, joskaan sen ei haluta olevan ainoa mahdollinen vaihtoehto • siirtyminen yhden hallituksen järjestelmään. Kritiikkiä: • valtion ohjauksen mahdollinen lisääntyminen • toimilupien uusimismenettely • korkeakoulujen strategisten liittoumien malleja ei käsitellä (Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011: Ajankohtaista koulutus- ja tiedepolitiikasta. Kela tiedottaa 31.3.2011 EU AVASI ERI MAIDEN VASTAANOTOT POTILAILLE EU-maissa saadusta sairaanhoidosta voi saada Kelakorvauksen. Hoitoon voi saada myös ennakkoluvan. Kelan nettisivuilla on lisätietoja hoitoon hakeutumisesta toiseen EU-maahan Suomessa sairausvakuutetulla on oikeus hakeutua hoitoon ulkomaille tarkoituksenaan saada hoitoa sairauteensa. Hoitoon voi hakeutua joko omatoimisesti tai ennakkoluvalla. EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin omatoimisesti hoitoon hakeutuneet voivat hakea kuluista korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksia voi saada lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämistä tutkimuksista tai hoidosta. Korvauksen määrä on sama kuin jos kustannus olisi syntynyt kotimaassa. Eurooppaan voi myös hakeutua hoitoon ennakkoluvalla, jota haetaan Suomesta ennen hoitoa. EUlainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos lääketieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei voida järjestää asuinvaltiossa. Jos henkilölle voidaan järjestää lääketieteellisesti perusteltu sairaanhoito asuinvaltiossa, ennakkolupaa ei ole pakko myöntää. Kela myöntää ennakkoluvan hakemuksesta, jos julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet tänä talvena direktiivin potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita on kohdeltava terveydenhuollossa samoin kuin oman maan kansalaisia. Perimmäisenä tarkoituksena on taata kaikille potilaille samat oikeudet kaikkialla EU:n alueella. Direktiivin säännöksiä pitää noudattaa viimeistään vuoden 2013 lopulla. Potilaiden liikkuvuutta sääntelevän direktiivin vaikutuksia arvioi tuote Sosiaalivakuutus-lehti. Lue artikkeli Sosiaalivakuutus 1/11, s. 28–31. Lisätietoja hoitoon hakeutumisesta ulkomaille on verkossa www.kela.fi > Sairastaminen > Hoitoon hakeutuminen ulkomaille Lisätietoja asiakkaalle: Kelan Kymenlaakson kansainvälinen tilitysyksikkö, puh. 020 635 1808, kymenlaakso.kv(@)kela.fi 37 Bioanalyytikko 2/2011 Lyhyesti TYÖURIEN PIDENTÄMINEN Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011 Opinto-ohjaus kaikilla koulutusasteilla siten, että ketju perusopetuksesta työelämään toimii katkeamatta. • opinto-ohjaajien koulutuksen laajennusohjelma käynnistyy 2011, 1,2 m€ varattu, koulutetaan 250 opinto-ohjaajaa • lukioissa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, lukioiden oppilaanohjauksen pilotit käynnissä. Tavoitteena on juurruttaa hyvät mallit kaikkiin lukioihin. Opiskelijavalintoja kehitetään • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä 2013 • todistusvalintojen osuutta kasvatetaan merkittävästi • hakijat kahteen ryhmään: ilman opinto-oikeutta olevat ja jo korkeakoulupaikan omaavat • laajemmat opintokokonaisuudet Ammatilliseen koulutukseen läpäisyn tehostamisohjelma Parannetaan jo korkeakoulututkinnon omaaville aikuisille suunnattua täydennyskoulutustarjontaa Toimittajan kommentti Missä syntyy päätös, mitkä ovat tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamat laajat opintokokonaisuudet? Ministeriön vastaus: yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat autonomisia, tekevät päätöksensä. STM: Verkkouutinen 07.04.2011 13:56 MAAILMAN TERVEYSPÄIVÄ: VASTUSTUSKYKYISET BAKTEERIT UHKA TERVEYDELLE ten bakteerien leviämistä hillitään ja ehkäistään. Maailman terveyspäivää vietetään 62. kerran tänään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tilanne 7.4.2011. Päivän teemaksi WHO on valinnut mikrobion Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämisen vastustuskyvyn maailmanlaajuisen leviämisen. Maailtä pyritään torjumaan tehokkaasti. Bakteerien leviämistä man terveysjärjestön mukaan lääkkeille vastustuskykyiset yli maiden rajojen ei kuitenkaan pystytä estämään. mikrobit ovat uhka monien tartuntatautien parantamiselLänsimaissa ongelmana on myös laaja ja osin turle, pitkittävät sairastamista ja aiheuttavat kuolemia. ha antibioottien käyttö. Antibioottien teho katoaa, mitä WHO:n painopiste on erityisesti HIV:ssä ja AIDSisenemmän bakteerit sopeutuvat ja muuntuvat antibiooteilsa sekä tuberkuloosissa ja malariassa. WHO vetoaa hallile vastustuskykyisiksi. Antibioottien oikea käyttö voi estää tuksiin ja yrityksiin, jotta ne panisivat täytäntöön sellaisia bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä. menettelytapoja ja keinoja, joilla erittäin vastustuskykyis- TYÖMOTIVAATIO HUKASSA KAHDELLA KOLMESTA Suurin osa suomalaisista viihtyy huonosti työpaikallaan ja pohtii työpaikan vaihtamista. Suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä selvittävä Suomalaiset 2011 -tutkimus kertoo, että jopa kaksi kolmannesta kansalaisista pohtii vähintään kerran kuukaudessa työmotivaationsa riittävyyttä. Työpaikan vaihtoa harkitsee viikoittain yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä käyvistä suomalaisista. Arvostuksen kokeminen työssä korreloi vahvasti työpaikan vaihtomietteiden kanssa. Niistä, jotka kokevat, että heidän työtään arvostetaan paljon, vain 12 prosenttia pohtii työpaikan vaihtoa viikoittain. Lisää arvostusta kaipaakin 25–55-vuotiaiden joukossa 66 prosenttia naisista ja 56 prosenttia miehistä. Tutkimuksen toteuttaneen Redera Oy:n toimitusjohtaja Isa Merikallio sanoo, että arvostettu ja hyvinvoiva työntekijä palkitsee työnantajansa. Tutkimuksen toinen löydös on epäterveellisen ravinnon ja vähäisen liikunnan yhteys onnellisuuden kokemuksiin. Huono fyysinen kunto ja epäterveellinen ravinto heikentävät selvästi suomalaisten puhtia ja motivaatiota työntekoon. Tutkimuksen mukaan yli puolet kokopäivätyössä käyvistä kuntoliikkujista olisikin valmis ottamaan lisää työtunteja ja vastuuta, harvoin kuntoilevista vain 30 prosenttia. Tutkimuksen toteuttanut konsulttiyhtiö Redera on erikoistunut strategisiin motiivitutkimuksiin ja brändien rakentamiseen. Lähde: Kauppalehti 20.4.2011 REKISTERÖIDYT LABORATORIOHOITAJAT Valviralta saadun tiedon mukaan Terhikki rekisteriin oli 31.12.2010 kirjattuna laboratoriohoitajia 10 984. Kaikkiaan elossa olevia henkilöitä, joilla on laboratorionhoitajan ammattioikeus, on rekisterissä 12041. Rekisterissä on myös henkilöitä, joilla on yhtenä tutkintona merkitty laboratoriohoitajan tutkinto mutta ovat sen lisäksi suorit- 38 Bioanalyytikko 2/2011 taneet muita tutkintoja ja voivat toimia niiden mukaisesti eri ammateissa. Vuonna 2010 laillistetun ammattiharjoittamisoikeuden laboratoriohoitajana sai 171 henkilöä (Valvira 25.2.2011) TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY 14. -15.5.2011 21.5.2011 28.5.2011 6.6.2011 26.8.2011 27.-28.8.2011 13.-15.9. 2011 24.9.2011 1.10.-31.10.2011 6.-7.10. 2011 13.-14.10.2011 14.-15.10.2011 29.10.2011 19.11.2011 20.11.2011 10.12.2011 UUTUUSKIRJA Alueyhdistyspäivät Scandic Jyväskylässä Master Programme Meeting Fachhochschule Salzburg - University of Applied Sciences -myös Suomesta edustus Liittohallituksen kokous Tehy: Osaamisen tunnistamien, kutsuseminaari Opettajien ja esimiesten tapaaminen Liittohallituksen kokous NML-kongressi, Köpenhamina Liittohallituksen kokous Erityispätevyyden haku Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 Vanhustyön vastuunkantajat – gerontologinen kongressi Marina Congress Center Helsinki EPBS meeting, Utrecht, Netherlands Liittohallituksen kokous Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opintopäivä, Turku (Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry) Liittohallituksen kokous Liittokokous, Turku Liittohallituksen kokous Koivuniemi Kauko & Simonen Kimmo. 2011. Kohti asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto. PerSona-sarja. Duodecim. Tekstistä poimittua; ”Epätyypillinen verikoe…..Laboratoriossa ei kuitenkaan suostuttu ottamaan näytettä, josta ei ollut tietokoneella lähetettä. Lääkärin tekemä paperinen lähete ei riittänyt…. Useita puhelinsoittoja myöhemmin selvisi, että kannattaa täyttää alusta alkaen tyhjä lomake. Ohjeita kysyttiin luonnollisesti laboratoriosta, jossa ei kuitenkaan ollut osaamista tyhjän lomakkeen täyttämisestä. Siellä vain otettiin vastaan valmiit lomakkeet ja toimittiin niiden mukaan. Yrityksen ja erehdyksen kautta sitten osaston henkilökunta rakensi sähköisen tyypityspyynnön, jonka laboratoriokin hyväksyi.” Tässä on kyllä mietittävää. Seija Tuokko Tiedote 1.3.2011 STTK VAATII LAIN SUOJAA PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTERVEYSHUOLLOLLE STTK ei ole tyytyväinen niin sanotun Ahtelan ryhmän esitysten edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä. STTK:n ja Akavan edustajat ovat jättäneet eriävän mielipiteen valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johtaman työterveyshuoltotyöryhmän esityksiin ja loppuraporttiin. Ryhmässä valmisteltiin työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamista työurien nykyistä tehokkaammaksi tukemiseksi. STTK:n mielestä työterveyshuollon suuntaaminen työurien pidentämiseksi ja kattavuuden parantamiseksi edellyttää työterveyshuoltolain korjaamista. - Rantahalvarin työryhmä ehdotti tilanteen korjaamista ainoastaan suosituksin, moittii STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen. Työterveyshuoltolain tavoitteeksi tulisi STTK:n mielestä jo laissa säätää myös työhyvinvoinnin parantaminen, jotta siihen liittyvän työn kehittäminen saadaan juurrutettua kaikille työpaikoille. - Erityisesti työterveyshuoltopalveluiden takaaminen pätkätyöntekijöille edellyttää lakitasoista suojaa, mitä työryhmän esitys ei pidä sisällään, Leila Kostiainen korostaa. Ahtelan ryhmässä todettiin yksimielisesti, että nykyi- nen työterveyshuoltolaki jättää lyhyissä työsuhteissa työskentelevät pätkätyöntekijät tosiasiallisesti työterveyshuoltolain etujen ulkopuolelle. Tilanne johtuu siitä, että työsuhteiden lyhyyden vuoksi yhteyttä työterveyshuollon ja työntekijän välille ei ehdi syntyä. - Jotkut työnantajat jopa estävät pätkätyöntekijöitä pääsemästä työterveyshuoltoon, Kostiainen ihmettelee. Ahtelan ryhmän esityksiä käsiteltiin kahdessa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Kahdessa ryhmässä saavutettiin yksimieliset esitykset ehdotusten eteenpäin viemiseksi. Lisätiedot: STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, puhelin 0400 805 417. Taina Lepistö verkkoviestintäasiantuntija Toimihenkilökeskusjärjestö STTK PL 421, 00101 Helsinki, Mikonkatu 8 A, 6 krs, 00100 Helsinki puh. 09 1315 2287, 040 1841464 www.sttk.fi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341/2011 laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. (http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110341.pdf). Asetus tulee voimaan ensimmäinen päivä toukokuuta 2011. 39 Bioanalyytikko 2/2011 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Lausunto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valinnaisten tutkinnon osien ”näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä” luonnoksesta S osiaali- ja terveysalan perustutkinnon yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi (10 ov) on esitetty näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä, joka on osa bioanalyytikon tutkinnon (210 ov) ydinosaamisaluetta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 120 ov (180 op) sisältäen perusopintojen ohella pakollisena yhden vaihtoehtoisen koulutusohjelman ja valinnaiset tutkinnon osat. Opetussuunnitelman tarkastelusta saa käsityksen, että koulutus muodostuu pienistä kokonaisuuksista, on pirstaleinen ja hyvin erilaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveyshuollossa suunnattu. Jatkuva koulutuksen laajentaminen vaarantaa lähihoitajan tehtävissä tarvittavan ydinosaamisen saavuttamisen ja ammatti-identiteetin kehittymisen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, jota varten ovat muodostuneet erilaiset ammattiryhmät ja niille suunnattu koulutus. Laadukkaat palvelut edellyttävät aina monen ammattiryhmän yhteispanosta. Lähihoitajilla on työelämän tarpeisiin perustuva oma arvokas osaamisalue ja tehtäväkenttä terveydenhuollossa. Koulutuksessa tulisi keskittyä ammatin ydinosaamisalueen opintoihin. Luonnoksesta ei tarkalleen ilmene, minkälaisiin tehtäviin 10 ov:n näyt- 40 Bioanalyytikko 2/2011 teenotto ja asiakaspalvelun opinnoilla pyritään. Näytteenottotehtäviin laboratoriossa eivät nämä opinnot riitä eikä siihen ole tarvetta. Jos laboratoriossa on pulaa näytteidenottajista, laboratorion johdon tulee huolehtia että bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkoja on riittävästi. Vain siten voidaan varmistaa, että laboratorion näytteidenotossa on tarvittava osaaminen. Jotta voidaan varmista, että laboratoriotutkimusten näytteet ovat oikein otetut ja täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset, tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa paitsi näytteenotosta myös laboratoriotutkimuksista ja niiden asettamista laatuvaatimuksista: koko laboratoriotutkimus-prosessin hallintaa. Laboratoriotutkimus-prosessi käsittää preanalyyttisen (johon sisältyy myös näytteenotto ja asiakaspalvelu), analyyttisen ja postanalyyttisen vaiheen. Tämä osaaminen edellyttää laajat kliinisen laboratoriotyön opinnot. Kapea-alainen osaaminen ei mahdollista henkilöstön joustavaa käyttöä laboratoriossa. Ongelmaksi muodostuu henkilöstön tarkoituksenmukainen liikuteltavuus laboratorion työtehtävissä. mahdollistavat hankkimaan lähihoitajan omassa työssä tarvittavan laboratoriotutkimusten preanalyysivaiheen perusosaamisen. Opetus tulee suunnitella ja toteuttaa laboratoriotyöhön perehtyneen opettajan asiantuntemusta hyödyntäen. Esitetyssä muodossa opinnot eivät tuota osaamista, jota terveydenhuollossa tarvitaan. Luonnoksessa opintokokonaisuuden ammattitaitovaatimukset ovat pääosin sellaisia, joiden tulee olla lähihoitajakoulutuksen, ei vapaasti valittavien opintojen tavoitteita. Ne eivät tuota näytteenoton osaamista. Toisaalta osa ammattitaitovaatimuksista on ajallisesti mahdoton saavuttaa ja epätarkoituksenmukaisia, koska niiden ymmärtämiseen tarvittavat perusopinnot puuttuvat: esimerkiksi ”käyttää laboratoriotyössä tarvittavia perusvälineistöä, -laitteistoa ja -menetelmiä”. Asiakaslähtöisten terveyspalvelujen tuottamisen kannalta katsottuna näemme ainoana tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona, että lähihoitajille suunnitellaan opinnot, jotka Seija Tuokko varapuheenjohtaja Suomen Bioanalyytikkoliiton hallituksen puolesta Mika Paldanius puheenjohtaja In Memoriam Anja Kornilow yksi liittomme perustajajäsenistä 28.3.1931 – 5.2.2011 Kirjoittaja: Seija Tuokko, liiton varapuheenjohtaja. Tekstiä laatiessani olen haastatellut mm.Anna-Liisa Scharfia (liiton ensimmäinen puheenjohtaja) ja Anjan aviomiestä Kalevia. A nja valmistui ensimmäiseltä laboratorioteknillisten apulaisten kurssilta vuonna 1954. Heti alusta alkaen hän oli aktiivinen oman ammattikuntansa puolestapuhuja. Uuden ammatin edustajina laboratorioteknillisten apulaisten piti todistaa kelpoisuutensa laboratoriotyössä. Anja työskenteli laboratorioteknillisenä apulaisena, laboratoriohoitajana, osastonhoitajana ja vt. ylihoitajana useassa pääkaupunkiseudun laboratoriossa. Vuonna 1974 hän suoritti patologian erikoistumisopinnot. Anja oli mukana perustamassa liittoamme. 18.1.1958 allekirjoitettiin sopimus Suomen Sairaalalaborantit ry nimisestä yhdistyksestä Helsingissä tieteellisten Seurojen talolla. Anja oli yksi sopimuksen allekirjoittajista. Kurssilaiset muistavat Anjan innokkaana ja tarmokkaana toimijana yhdistyksessä. Kokouksissa hänellä oli aina uusia ehdotuksia, jotka hän oli huolella valmistellut. Myöhemmin hän toimi myös yhdyshenkilönä kurssilaisiinsa ja yhdistyksen toiminnassa mukana olleisiin. Anja osallistui liiton senioritoiminnan käynnistämiseen ja oli aktiivien toimija. Kun keräsimme aineistoa liiton historiikkia varten, Anja oli aina valmis antamaan apua. Hänet palkittiin yhtenä muistitiedon keruukilpailuun osallistujana. Karjalainen syntyperä näkyi Anjassa iloisena, vilkkaana sosiaalisen toimijana. Wiipurin yhdistyksen arkistosta hänen ansiostaan osa aineistoa siirrettiin Kansallisarkistoon. Sairaus vei Anjan vuoteeseen juuri siinä vaiheessa, kun olimme valmistautumassa liiton 50-vuotisjuhlaan. Me jäämme kaipaamaan Anjaa seurallisena, joukkonsa koossa pitävänä, tarmokkaana toimijana ja iloisena karjalaisena. Ari Lievonen 23.3.1970 – 9.3.2011 A ri saapui työyhteisöömme ujona opiskelijana, joka keskittyi käytännön harjoitteluun ja laboratoriotyön oppimiseen intensiivisesti. Bioanalyytikon ammattiin valmistuminen oli hänelle iso asia. Se vaati lujaa työtä ja paljon tsemppausta. Valmistumista Pohjois-Karjalan AMK:sta kesällä 2010 juhlittiin koko työyhteisön voimin kakkukahvilla. ”Tuntui kuin oma poika olisi valmistunut” muistelee yksi Arin mentoreista. Ari oli ihastuneen iloinen saatuaan vakituisen toimen lähes saman tien valmistumisen jälkeen. Työura edistyi nopeasti päivystävästä laboratoriohoitajasta eritelaboratorion vastuuhoitajaksi. Työyhteisön jäsenenä Ari oli reipas, aktiivinen ja aina valmis järjestämään yhteisiä juttuja, joita olivat muun muassa porukkalotto ja leffarinki. Yksityiselämässä erilai- Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. set urheiluharrastukset, muun muassa lentopallo, olivat Arille tärkeitä. Hyvin nopeasti Ari lähti mukaan myös yhdistystoimintaan. Etelä-Karjalan Bioanalyytikoiden virkistysvastaavana hän organisoi iloisia yhdistystapahtumia erityisellä innokkuudella. Ja jo ensimmäinen edustus Bioanalyytikkoliiton liittokokouksessa toi pestin liittohallituksen varajäsenenä. Niin moni asia jäi kesken aktiivisen miehen elämässä. Aria lämmöllä muistaen: Työkaverit Etelä-Karjalan keskussairaalan kliinisen kemian laboratorio Hallitustoverit Bioanalyytikko 2/2011 Etelä- Karjalan Bioanalyytikot ry 41 SENIORIT Seniorit vierailivat Katajanokan vankilassa 5.4.2011 Tulevat seniorit Muistattehan hyvissä ajoin ilmoittaa liiton toimistoon ajankohdan, jolloin jäätte eläkkeelle. Jäsenmaksuajot tehdään aina heti tammikuun alussa ja jäsenmaksu määräytyy sen hetkisen jäsenrekisteritiedon perusteella. Eläkkeelle jäädessä voit jatkaa seniorijäsenenä, halvemmalla jäsenmaksulla mutta samoin jäseneduin. Liiton senioreilla on myös paljon yhteistä toimintaa. Laita ilmoitukseesi seuraavat tiedot: • Nimi (sukunimi, etunimi) • Jäsennumero • Yhteystiedot • Osoite • Alueyhdistys, johon kuulut • Jatkatko seniorijäsenenä vai haluatko erota. Voit tehdä ilmoituksen jäsenmuutoksesta liiton kotisivuilla (jäsensivut) tai lähettämällä viestin osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi 42 Bioanalyytikko 2/2011 Keväiseen tapaan Teksti ja kuvat: Mirjami Kylmälä, mirjami.kylmala@telemail.fi Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot kokoontuivat kahtena tammikuisena iltana 2011 Marttojen opastamina tutustumaan Italialaiseen keittiöön. Tunnelma oli pakkaspäivästä huolimatta lämmin ja poreileva! Luovuutta näillä ruokakursseilla oppii aina. Focaccialeivät saivat illoissa selvästi eri muodot: leipäsistä sämpylöihin. tomaatit (sellaisenaan tai aurinkokuivattuna) ja monenlaiset juustot tekevät ruoista niin maittavia! Pastan keittäminen on suorastaan taidetta, saaden kokin välillä myhäilemään mietteliäästi. Lajivalikoima pastakaupassa on päätä huimaava kertoivat Italiassa matkailleet. Iltojemme Gorgonzola-Päärynäpasta oli oikeasti herkullista ja antoi uusia näkökulmia vihannesten ja hedelmien yhdistämiseen pastalinjalla juustoa unohtamatta! Grissinit muistuttivat kovasti suolatikkuja, mutta olivat verrattomasti herkullisempia! Kiitoksia sateli kotiväeltä, kun ylimäärät tarjoilimme heille. pastankeittäjän myhäily faccacialeipä Anti Pasta tarkoittaa ennen pastaa, näin analyytikoiden mieleen sana anti toi kyllä jotain muuta. Työohjeita olemme tottuneet lukemaan ja niin uusiin ruokalajeihin solahtaminen sujui ongelmitta. Anti Pastaksi Martat olivat valinneet ilmakuivattua kinkkua hunajaja kandelop’melonin kera, taiteilijamme tekivät todella upeat annokset! Insalata capresem – muunneltuna pestokastikkeen kera. Salaattiohje hämmensi kohdassa ripottele oliiviöljyä… Lorauttaminen olisi ollut luontevampi sana. Me suomalaiset annostelemme kermaa ja voita avokätisesti, italialaisilla vastaavasti oliiviöljy, italialaisen illan anti pasta annokset hymyjä ruokaa odotellessa Kommelluksena tällä kurssilla oli akun loppuminen kamerasta jälkiruokien kohdalla. Panna cotta aprikoosikastikeella ja Tiramisu kah- vikupposen kera kruunasivat aterian. Hymyssä suin ja kylläisinä, hyvillä ohjeilla evästettyinä suuntasimme kotiin nukkumaan! insalata capresem, muunneltuna ja pestokastike grissinit, melkein suolatikut 43 Bioanalyytikko 2/2011 Alueyhdistysten ilmoitukset Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS to 22.9.2011 kello 18 Ravintola Wanhassa Makasiinissa (Satamatie 4, 53900 Lappeenranta) Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi pe 16.9.2011 mennessä varapuheenjohtaja Kaija Kiiskille sähköpostilla kaija. kiiski@gmail.com tai puh. 050 531 8789. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä 15. 10. 2011 Oys luentosali 10. Järjestämme perinteisen koulutuspäivän, Pohjolan Bioanalyytikkopäivän 15.10.2011 Luentoaiheina: • Näytteenoton ergonomiaa • Lasten näytteenotto • Mikrobiologinen näytteenotto • Spirometrian suorittaminen • Keuhkosairaudet • Päätöksen teon vaikeudesta Lisäksi käymme tutustumassa OYS Päivystyslaboratorion automaatiolinjastoon. Uudenmaan Bioanalyytikoiden Illallisristeily 30.8.2011 Laitathan päivämäärän kalenteriisi. Tarkempi ohjelma seuraavassa Bioanalyytikko lehdessä ja Alueyhdistyksemme kotisivuilla. Tervetuloa! Opintopäivätoimikunnan psta: Eila Rantsi Lähtö kello 18.00 kauppatorilta. Risteilyn kesto on noin kaksi tuntia. Illallisristeilyn hinta on 20 €. Hintaan sisältyy laivamatka, runsas illallinen noutopöydästä, jälkiruoka sekä kahvi/tee. Tervetuloa kaikki varsinaiset jäsenet, seniorit ja opiskelijat. Varmista paikkasi 30.7.2011 mennessä lähettämällä viesti osallistumisestasi osoitteeseen ubi.hallitus@gmail.com Lisäinformaatiota risteilystä saat sähköpostiisi. Pohjolan Bioanalyytikot, PoSBit ry. Hyvät pohjois-suomalaiset laboratoriohoitajat/bioanalyytikot, Olemme suunnittelemassa Pietarin matkaa 1.– 4.9.2011. Kun matkan hinta ja ohjelma varmistuu laitamme siitä lähiaikoina lisätietoja kotisivuillemme. Seuraathan ilmoittelua. Kevätterveisin PoSBit ry:n hallitus 44 Bioanalyytikko 2/2011 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, F i n l a n d s B i o a n a l y t i ke f ö r b u n d r f Liittohallitus 2011–2012 Pu h e e n j o h t a j a Va r a p u h e e n j o h t a j a ( 2 0 1 1 ) Mika Paldanius Seija Tuokko GSM 050 379 7921 mikapalda@gmail.com GSM 040 506 7632 seija.tuokko@pp.inet.fi Va r s i n a i s e t j ä s e n e t Va r a j ä s e n e t Raija Lahdenperä Terhi Pokkinen GSM 040 720 7840 raija.lahdenpera@elisanet.fi terhi.pokkinen@pp1.inet.fi Karin Lauren GSM 040 516 8479 rkkhukkanen@hotmail.com GSM 040 070 5396 karin.lauren@gmail.com Tommi Kuusela GSM 040 742 2139 kuusela.tommi@hotmail.com Kirsi Hukkanen Kaisa Kinnarinen GSM 044 345 7132 kaisa.kinnarinen@hotmail.com Pirjo Natri GSM 040 721 6494 pirjo.natri@pp.inet.fi Ismo Rokka GSM 050 358 3950 ismo.rokka@hus.fi Tarja Tick-Sinkkilä GSM 040 563 0364 tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi Maija Vuorenpää GSM 050 910 5984 maija.vuorenpaa@gmail.com 45 Bioanalyytikko 2/2011 S U O M E N B I O A N A L Y Y T I K K O L I I T T O R Y, F I N L A N D S B I O A N A LY T I K E R F Ö R B U N D R F Alueyhdistysten puheenjohtajat ja osoitteisto: Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry Kirsi Turtia puh. 050 575 5598 Mäkitervakontie 11 A 10, 53920 LAPPEENRANTA e-mail kirsi.turtia@gmail.com Etelä-Savon Bioanalyytikot ry Lea Salomaa puh. 044 533 9550 puh. työ (015) 351 2474 Graanintie 35 as 22, 50190 MIKKELI e-mail lea.salomaa@gmail.com Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry Marjo Anttila puh. työ (03) 629 2287 Kylätie 8 B 17, 13500 HÄMEENLINNA e-mail kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi Keski-Suomen Bioanalyytikot ry Kati Bergendahl puh. 050 597 2119 Isokatu 1a A 2, 40520 JYVÄSKYLÄ e-mail kati.bergendahl@elisanet.fi Kymen Bioanalyytikot ry Pia Nykänen, puh. 045 7840 1510, puh. työ (05) 2205 404 Saarinkotie 33-35 C 12, 48310 KOTKA e-mail pia.nykanen@carea.fi Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry Jaana Perälä-Haapa-aho puh. 050 522 8618 Suovillanpolku 8, 60510 HYLLYKALLIO e-mail jaana.pha@gmail.com Pirkanmaan Bioanalyytikot ry Arja Alkula puh. 050 528 3887, puh. työ (03) 3117 6154 Aarnikuja 3, 33710 TAMPERE e-mail arja.alkula@pshp.fi Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry Arja Hakala puh. 050 411 9081 Niinivaarantie 77 A , 80230 JOENSUU e-mail arjahakal@gmail.com 46 Bioanalyytikko 2/2011 Pohjois-Savon Bioanalyytikot ry P-S Ba ry Tero Hongisto puh. 040 565 2941, puh. työ (017) 173 155 Lohkaretie 1 B 4, 70700 KUOPIO e-mail tero.hongisto@uku.fi Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry Eila Rantsi puh. 044 260 4789, puh. työ 044 703 6284 Nujulantie 3 A, 90420 OULU e-mail eila.rantsi@ouka.fi Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry Tarja Tick-Sinkkilä puh. 040 563 0364 Laurilantie 13, 15860 HOLLOLA e-mail tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi Satakunnan Bioanalyytikot ry Katri Tunttunen puh. 050 342 4826 Itsenäisyydenkatu 64 as 2, 28100 PORI e-mail katri.tunttunen@satadiag.fi Uudenmaan Bioanalyytikot ry Risto Hilla puh. 040 556 1334 Untamonkatu 10 E 66, 00610 HELSINKI e-mail risto.hilla@kolumbus.fi Vaasan Seudun Bioanalyytikot ry, Vasanejdens Bioanalytiker rf Paulina Forss puh. 040 583 6508 Näsebackvägen 21, 68500 KRONOBY/KRUUNUPYY e-mail paulina.forss@kpshp.fi Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry Pipsa Allén puh. 044 046 7747, puh. työ (02) 313 0166 Peltopohjankatu 7, 21280 RAISIO e-mail pipsa.allen@tyks.fi 47 Bioanalyytikko 2/2011 Vain yksi on nopein. Luotettava CRP-tulos hoitopäätöksen tueksi! Made in Finland QuikRead go ® CRP-tulos 2 minuutissa automaattinen – ei manuaalivaiheita joustava ja kestävä laite helppo kuljettaa mukana Orion Diagnostica Oy, puh. 010 426 2709 www.oriondiagnostica.fi, sähköposti: suomi@oriondiagnostica.fi
© Copyright 2024