Markku Korteniemi: Pilvivene ja kivimäki jälkiä hirvieläinten muinaisesta pyynnistä. AJANKOHTAISTA KALLIOTAITEESSA – seminaari Ristiinassa 20.11. 2011 Kaari on kaunis taivahalla, Kaaressa vesipisara. Pisarassa pieni lampi, Lammissa vene punainen. Venehessä miestä kolme. Mitä miekkoset tekevät? Hiien hirviä sukivat, Petran poikia pesevät: J uokse, juokse hiien hirvi; Pure varpa juostuasi, J uo järvi janottuasi! (S uomen kansan vanhat runot X II, 1:1000) Pilvivene-runoa talletettu lähes 100 toisintoa Vienasta Inkeriin ulottuvalta alueelta. Kansanrunoudentutkimuksen ongelmana: 1. Mikä on runon alkuperäinen sanoma ja motiivi ? 2. Mikä on Pilviveneen suhde muihin hirvirunoihin – erityisesti ”Hiiden hirven hiihdäntä” -runoelmaan ? TULKINTOJA PILVIVENE-RUNOSTA (osin Hautala 1947 mukaan): • J. Krohn (1885): tausta kansainvälinen aurinkohirvimyytti. • Franssila (1900): Raamatun kertomus – Andreas, Pietari ja Jeesus veneessä. • K. Krohn (1910): roomalaiskatolinen legenda. • Mansikka (1911): kristillisiä symboleita ! hirvi = Kristus tai totuuden vettä janoava sielu. • Okkonen (1938): Ahti pilvessä sukii hirveä, joka kosminen auringon symboli. • Hautala (1947): liittynee aurinkohirvikuvitelmiin, osin samaa aineistoa Hiiden hirven hiihdännän kanssa, jonka taustalla myös kansainvälinen opetusruno. • M. Kuusi (1963): ratkaisematon arvoitus, mutta kalevalaisen runouden vanhimpiin kerrostumiin kuuluva. • Montonen (1974): liittyy germaanisiin aurinkohirvimyytteihin ja kalliotaiteen aurinko-hirvi-vene -yhdistelmiin. Miettinen – Pentikäinen (2002): taustalla aurinkohirvi -myytti, johon liitetty Luojan laivaretki ja Oluen synty ”ehkäpä ainutlaatuinen kertomus kalliotaiteen luomishetkestä”. Paasikivi-Lukkarinen 1986 TULKINNAT OSIN RISTIRIITAISIA JA EPÄTYYDYTTÄVIÄ ! Esim. ”hiiden hirvi” esitetty sekä Kristuksen että hiiden symboliksi. Edgren 1984: 60 (kuva Suominen) Kemijoki 8000: kuvataulu 14 Pilvivene-runolla yhteistä kalliokuvien kanssa: hirvi – vene/kaari – ihminen teema ! Kivikäs 2005:109 Shamanismia, pyyntimagiaa, animismia, antropomorfismia, totemismia...? Pentikäinen 1987: Hiiden hirven hiihdäntä -runossa kysymys: shamaanin taivasmatkasta. Lahelma 2008: kalliokuvat tulkittavissa ennenmuuta shamanistisen maailmankuvan ja transsitilaan liittyvien näköhavaintojen kautta. Sarvas 1969 ja Siikala 1980 viittaavat jo varhain pyyntimagiaan ja vedestäpyyntiin ! myös T. Miettisen (esim. 1982, 2007) ja Saavalaisen (1999) selitysmalli kokonaisvaltainen Paasilinna-Lukkarinen 1986: 12-13 Ekman 1910 Ekman 1910 Johtolangan Pilvivene-runon motiivin ja merkityksen tulkintaan tarjoaa sana VARPA ! Varpa = ohuehko puukeppi, joka toimii loukun tai satimen liipasinpuuna (hämäläis- ja savolaismurteet) Varpasin = ansan laukeamislaite Varpapuu = pingottaa purjeen Vrt. loitsu Kesälahdelta: ”Tästä tänne tie menööpi rata uusi urkenoopi... Kohti miestä pyytävöä... Metsän armias antin muori, metsän piika pikkarainen ! Mill´on vilja virtoaapi kuin han kahtoopi ylihen, sill on aitoo ylennä...Anna juosta joutuisasti, vikevästi viiletellä... Ota vitsa viiakosta...jok` ej virkko juoksemaan sitä siimalla sivauta... Kiietä kivein mujuilla...” (SKVR VII:3359) Petran laulu Repolasta: ”Nosta päätä päitsilöihin Ylennä ylentimihin Vieritä vivun tasalle, Nosta päälle polviloiden, Saata surman suun etehen...” (SKVR II 965) ”Nosta päätä päitsilöihin…” Ekman 1910 Kuvakallioiden ympäristön kannalta relevantteja PYYNTIMENETELMIÄ: * syöksypyynti * jäälleajo * kallioiden muodostamaan loukkuun ajo * vuomenpyynti * kuoppa- / hangaspyynti HIRVIELÄIMET JA VESI Hirvieläimet uskaltautuvat veteen pelkäämättä: Hirvi (Alces alces) laiduntaa kesäisin rehevissä matalissa lahdissa vrt. ”missä on hirvi syntynynnä, karinpoika kasvanunna...” http://homepage.univie.ac.at/horst.prillinger/ blog/archives/2004/11/000875.html Peura (Rangifer tarandus) ylittää rohkeasti uimalla vesistöjä ja myös pakenee ajajaansa talvisin jäätyneille jäälakeuksille. LÄHTEITÄ VEDESTÄPYYNNISTÄ: - mm. etnografiset ja historialliset tiedot saamelaisilta (esim. Leem 1747), suomalaisilta (Paulaharju, SKS), PohjoisAmerikan karibuintiaaneilta ja eskimoilta, Siperian pyyntikulttuureilta (Spiess 1976, Gronnow 1986, Kolehmainen 1990), Afrikasta... ”J uo järvi janottuasi…” Kolehmainen 1990: kuva 52 Autio 1981 s. 64-65 (Zalavruga) Kivikäs 2005: 51 Autio 1981 - aihe ”uivat peurat” esiintyy jo paleoliittisessa taiteessa (Lascaux) Santamäki-Heikinheimo 1969:3 - aihe toistuu 1600-1700 -lukujen dokumenttimaalauksissa eurooppalaisten ruhtinashovien seuruemetsästyksestä ! - muita dokumentteja: mm.paikannimet esim. Uittamonsalmi Ristiinassa (?) Vrt. meteli-nimet viittannevat ajopyyntipaikkoihin METELI-nimistö Suomen alueella Korteniemi 1995:kuva 14 Bluchel 2004: 119 Bluchel 2004: 121 Bluchel 2004: 122 Bluchel 2004:125 Bluchel 2004: 272 Bluchel 2004: 124 Bluchel 2004:124 Bluchel 2004:125 HIRVIELÄIMET JA KALLIO Peuran synty -runot sitovat hirvieläinten synnyn ja lajinhaltijat kallioon: Poropeura, hiitten hirvi, Poron on synty pohjosesta, Kasvo sarvet kalliosta, Kippurat kiven raosta.” (SKVR I:1102) ”Poron on synty Pohjolassa, Kasvo sen sarvet kalliosta, Kippurat kiven kolosta. Siellä ne antajat asuvi, Elelee emäntävaimot...” (SKVR I:1116) Labradorin naskapi-intiaanien ”peurojen herra” vartioi peuralaumaansa kallioluolatalossa (Haavio 1967). Hossan värikallio Huurre 1992 Pyyntipaikka funktionaalinen kokonaisuus: Lapinpappi Jacob Fellman 1800:luvulla: pyyntipaikkaan liittyi a) pyyntilaitteet, b) pyyntitukikohta ja c) seita (J. Fellman 1906, 222-224) Noidan tehtävä oli shamanistisessa transsissa tuoda riista pyyntimaille vrt. myös siperialainen shamaani Kaltakan (Miettisen mukaan 2003, 2007) KALLIO TAPPOMÄKENÄ Voionmaan hypoteesi 1947: Keski-Suomen paikannimistössä ”Hirvenhyppyrät” ja ”Hirvikalliot” viittaavat muinaisiin syöksypyyntipaikkoihin ! Vrt. pyyntiloitsut: tappomäki, kivivaara, rautavaara, kirjovuori ... Kivikäs 2005: 81 Vastateesi (Taavitsainen ym): hirveä ei voi ajaa kalliolta alas ! MUTTA: 1) hirvenpyynti pohjautunut AJOPYYNTI-strategiaan aina näihin päiviin 2) syöksypyynnin kohteena todistettavasti ollut SUURRIISTA mm. hevoset, biisonit ja mammutit... 3) eläimet saatiin metelillä, tulilla ym. PANIIKKIIN 4) taktiikkana ajaa eläimet YLÄMAASTOON, joka peitti näkymän sen takana odottavaan pyyntiloukkuun: vuomen, jyrkänne... PILVIVENE = eufemistinen pyyntiloitsu, jolla hirvieläintä pyydettiin antautumaan vedestä pyydettäväksi tai hankaan silmukkaan. ”Petran poikia pesevät…” Linevski 1978: 208-209 Suomen alueen topografia tiheine vesistöineen loi erinomaiset mahdollisuudet juuri vedestäpyyntiin viimeistään kampakeraamiselta kaudelta eteenpäin. Mutta myös mahdollisuuden esim. syöksy- pyyntiin erityisesti KeskiSuomen alueella... Suomen kartasto Tikkanen 1999 Myös ”ei-shamanistisesti” tulkittavia kalliokuvien merkkejä ? Hvitträskin verkkokuvio 1) VERKKOKUVIOT – voidaan tulkita myös pyyntiverkoksi tai naamioiduksi pyyntikuopaksi. esim. Indalsälven Ruotsissa (Kivikäs 2003 s.119); Sporanes, Evenhus Frosta (Lindner 1937 s 326-327), tosin paikoin myös hedelmällisyyssymboliksi; esim. Forselv, Skjone (Lindner 1937 s.330) (kiitos K. Beckerille hoksautuksesta !) Lindner 1937: kuva 110 (Sporanes, Evenhus Frosta) Kivikäs 2003 :119 (Indalsälven) 2) HIRVIRATSASTUSKUVILLA voi olla myös pragmaattista pohjaa vrt. hirven kesytysprojektit myöhemmin 1500-1600 -luvuilla (ks. Olaus Magnus), myös hyrynsalmelaisen Eemeli Kemppaisen ratsastuskokeilu uivalla hirvellä (ks. ”hirvirodeo” - You tube) Lahelma 2008: s. 130 Fig 8 3) SAMANLAINEN ilmiasussa viittaa samanlaisuuteen merkityksissä ! Veneenprofiili miehistöineen ja hirvenpääkeulineen varsinkin tyveneen vedenpintaan heijastuvana silhuettina assosioitui uivan hirven sarvihaarojen muodostamaan silhuettiin. Yhteyttä hyödynnettiin kalliokuvien totemistisessa ”teologiassa” ! Karimo 1953: 19 Taivaallisen kaaren mahdollisia merkityksiä esim: - kuunkaari - sateen kaari - taivaankaari - Kernin kaari ym. haloo-ilmöt Montonen 1974: 13 Pilviveneen AJOITUS: • runoaihe (hirvieläimet) kivikautinen - jopa paleoliittinen (Megaloceros gigantius?) • kaari – pilvivene -teema pronssikautinen • kalevalainen runomitta pronssirautakautinen ”Venehes sä miestä kolme...” ”J uokse, juokse hiien hirvi…” Hannula-Peltovuori 1998: 14 Aspelin 1877: kuvat 313-314 Liljegren 1993 s86-87 LOPUKSI Pilvivene-runo eufemistinen pyyntiloitsu, joka toimii ainakin osittaisena tulkintaavaimena kalliokuvien hirvi-vene-ihminen -tyyppiteemaan ! Kalliokuvien tulkinnassa hyötyä edelleen niin pyyntimagian, animismin, totemismin kuin shamanismin näkökulmista. KUVALÄHTEET: Autio, E 1981: Karjalan kalliopiirrokset. Keuruu. Aspelin, J.R.1877: Muinaisjäännöksiä Suomen suvun asuma-aloilta (näköispainos Jyväskylä 1992). Bluchel, Kurt G. 2006: Metsästys. (Alkuteos Die Jagd, 2004). Edgren, Torsten 1984: Kivikausi.Suomen historia I. Espoo (kuva Esa Suominen). Ekman, Sven 1910: Norrlands jakt och fiske. Uppsala , Sthlm. (Facsimileutgåva 1983). Hannula Seppo – Peltovuori Risto 1998: Muutosten maailma. Esihistoria ja Ruotsin vallan kausi. Jyväskylä. Huurre, Matti 1992: Suomussalmi esihistoriallisella ajalla. Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen vuosituhatta. Keuruu. Hirvi uimassa http//homepage.univie.ao.at/horst.prillinger/blog/archives/2 004/11/000875.html Karimo, Aarno 1958: Kumpujen yöstä 1. Kemijoki 8000 1974: näyttelyopas (kuva Krister Katva). Kivikäs, Pekka 2003: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin. Jyväskylä. Kivikäs, Pekka 2005: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä. Kolehmainen Alfred 1990: Perinteellistä suurriistan pyyntiä Länsi- ja Pohjois-Siperiassa. Helsinki. Lahelma, Antti 2008: A touch of red : archaeological and ethnographic approaches to interpreting Finnish rock paintings (Iskos15). Helsinki. Liljegren, Ronnie 1993: Jääkauden Euroopan eläimistöä (kuva Peter Schouten). Ihmisen suku 1. Hongkong. Lindner, Kurt 1937: Die Jagd der Vorzeit. Berlin. Linevski, Aleksandr 1978: Kivikirjan sivuja. Paasilinna Arto 1986: Kymmenentuhatta vuotta. (kuva Hannu Lukkarinen). Jyväskylä. Tikkanen, Suomen kartasto 1999 http://www.helsinki.fi/maantiede/geofi/maalis.gif Kirjallisuusviitteistä ks. myös: Korteniemi Markku, 2008: Pilvivene ja petrojen pesu muinaisrunon ja kalliomaalausten yhteydestä. Muinaistutkija 3/ 2008.