Hyvän oppilashuollon toimintamalli
FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI Päivitetty 2011 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 9 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 9 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 12 Ryhmäkoot 12 Opetustunnit 12 Opetushenkilöstö 13 Opettajien peruskoulutus 13 Opettajien täydennyskoulutus 13 Oppilashuolto opettajan työssä 13 Oppilaanohjaus 13 Muu henkilöstö 14 Henkilöstön työnohjaus 15 Oppilashuollon tilaratkaisut 16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 17 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 18 Lastensuojelulaki 19 Lastensuojeluasetus 20 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 21 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 22 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 22 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 23 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 25 Ryhmän toimintaperiaatteita 25 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 26 Hyvä oppilashuoltoryhmä 27 Ryhmän kokoonpano 28 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 28 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 30 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 31 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 32 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 33 Koulukuljetukset 33 Kouluruokailu 34 Poissaolot 36 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 38 Koulukiusaaminen 39 Päihteet ja huumeet 40 Koulutapaturmat 41 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 43 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 45 Poliisi ja perheväkivalta 46 Poliisin ja koulun yhteistyö 47 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 48 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 49 Yleinen tuki 49 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 50 Tehostettu tuki 50 Pedagoginen arvio 51 Erityinen tuki 51 Pedagoginen selvitys 52 3 Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli) 53 Yksilölliset suunnitelmat oppimisen ja koulunkäynnin tukena 54 Oppimissuunnitelma 54 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 55 ERITYISRATKAISUJA 55 Pidennetty oppivelvollisuus 55 JOPO, joustava perusopetus 56 Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta 56 OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN 57 Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon 57 Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella 57 Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetukseen/ koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan 57 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 58 Kouluterveydenhoitaja 58 Koululääkäri 58 Koulukuraattori 59 Koulupsykologi 60 Nuorisoneuvoja 61 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 62 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 62 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 63 Lastenpsykiatrian poliklinikka 64 4 Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 66 Lastentautien poliklinikka 67 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 68 Perheneuvola 69 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 70 Lastensuojeluprosessi 71 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 73 Psykologin tutkimusmenetelmät 73 Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 73 Kouluongelmien ryhmittelyä 74 Tapausesimerkki Kalle 75 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 76 Toimenpiteet testauksen jälkeen 76 Jos muutosta ei tapahdu 77 Tiedon kulku 77 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 78 Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 79 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 80 Salassapito 80 Oppilashuolto 80 Oppilashuoltoryhmä 80 Koulupsykologin asiakasrekisteri 81 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 82 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 82 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 83 Arkistointi 84 LÄHTEET 85 5 LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvän terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia 6 JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuolto on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoitetaan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä. Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty. Oppilashuollon kehittämishankkeen ”Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna” toimesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Toimintamallin tavoitteena on ollut ja on edelleen yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä. Toimintamalli on päivitetty syyslukukauden 2011 alkaessa. Mm. perusopetus- ja lastensuojelulain muutokset sekä yhteystietoja on uudistettu. Toimintamallin toivotaan palvelevan seudun peruskoulujen oppilashuollon monipuolisena käsikirjana myös tulevana lukuvuonna. MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. koettu terveys pitkäaikaissairaudet psykosomaattiset oireet kouluruokailu kouluympäristö Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. arvostus ohjaus kannustus vaikuttamismahdollisuudet Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. kodin ja koulun yhteistyö oppimisilmapiiri opettaja-oppilas -suhde, oppilas-oppilas –suhde, opettaja-opettaja -suhde vuorovaikutus-vaikutussuhteet: aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi ryhmien toiminta yhteisöllisyys. 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi. Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu sekä lapsen kasvatuksesta että siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa, on huoltajilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää sekä vastata oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää oppilaiden oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen. Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon. Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilaiset tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen. Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin. Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista Vanhempainillat: koulu/luokkakohtaisesti teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 –luokkalaisille ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen Tiedotteet tmv.: syys- ja kevättiedotteet kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet reissuvihko Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin: vanhempainvartit ja kehityskeskustelut arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot 9 vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit HOJKS–keskustelut Muut tilaisuudet ja toiminta: juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet yökoulut ja retket vanhempainyhdistysten toiminta leirikoulut. YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU! 10 HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin, kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle. Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppilaan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottaminen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous. Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (THL): EI HUOLTA 1 Ei lainkaan huolta. PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE 2 3 4 5 Huoli kasvaa; Huoli Pieni huoli/ Huoli/ tuntuva; luottamus ihmettely ihmettely omat omiin käynyt käynyt mahdollisuuk- voimavarat toistuvasti mielessä; ehtymässä. siin mielessä: luottamus Selvästi heikkenee. omiin mah- luottamus koettu Mielessä dollisuuksiin omiin lisävoimien ja mahdollisuuk- toivomus vahva. lisävoimista ja kontrollin siin lisäämisen kontrollin hyvä. lisäämisestä. tarve. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta. SUURI HUOLI 6 Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti. 7 Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti. Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa: Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat Ota huoli puheeksi ajoissa Pyri yhteistyöhön Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyntää Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona. 11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Silloin, kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998)17 §:ssä tarkoitetuille oppilailla, jotka saavat erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea , määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta. Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla. Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. alakoulun jakotunneista eikä yläkoulun valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu oppilasta kohden. 12 Opetushenkilöstö Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on motivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä. Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa. Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan VESO –päivät (kolme päivää lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Opettajalla on muutenkin velvollisuus pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan, joka voi tapahtua omaehtoisen tai työnantajan järjestämän koulutuksen kautta. Kouluttautumista seurataan, ja sen tarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa. Täydennyskoulutuksen olisi tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordinoitua. Mm. oppilashuollon tulisi olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutusten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle. Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja –tehtävistä suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiskeluun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kypsymisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen. 13 Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä eri ammateista aidoissa työympäristöissä. Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan huoltajien lupa. Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyökumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Koulunkäyntiavustajat /koulunkäynninohjaajat Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien palveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä melko hyvin. Koulunkäyntiavustajia/koulunkäynninohjaajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia koulutettuja avustajia/ohjaajia. Heidän palveluitaan tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäiriöihin. Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksena. 14 Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin, työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjausta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja. Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson ajan. Työnohjaus ei ole työhön perehdyttämistä työnopastusta koulutusta terapiaa. Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähentäminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyritään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla. Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan noudattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia. Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkiksi omien työtavoitteiden analyysi. Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin. 15 Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsykologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta tulla. Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilojen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös valaistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat. Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvottelutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta, eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin. Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkillisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppilashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdollistaa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin samanaikainen työskentely. 16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin: 1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen auttaminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin. 2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä. 3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua, oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja yhteydenotoista. Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3). Koulujen syystiedotteessa ja sivistystoimen/koulujen kotisivuilla on tietoa oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta. 17 Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuolisesti (4). Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa 1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä 2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä 3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4). Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm. asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tukitoimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä / soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4). 18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa (2). Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suostumusta on ensin kuitenkin kysyttävä): Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa salassapitovelvollisuuden estämättä asiakirjasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava (3). Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (5 luku § 25) kuuluva ilmoitusvelvollisuus. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (käytännössä sosiaalityöntekijä), jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. ja edelleen edellä mainituilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslain 39/1889 20 luku). Tämä lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2012. 19 ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei ole siihen velvoitettu (6). Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikeiden ja riittävien tietojen välittämisessä. Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapitosäännösten mukaisesti (5). Sekä lastensuojelulaissa että –asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21vuotiasta. Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) 4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) 5 Lastensuojeluasetus (16.12.1983/1010) 6 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) 7 Perusopetusasetus (20.11.1998/852) 8 Perusopetuslaki (21.8.1998/628). 20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (4). Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (4). Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä myös täysipainoinen, maksuton ateria (4). Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4). Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4). Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (4). Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (4). Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4). Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4). Katso myös kappale ”Koulukuljetukset”. Oppilaan velvollisuuksia Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (4). Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä 21 määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7). Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4). Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (4). Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1). Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia Koulun henkilöstön oikeuksia Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppilaalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään koulupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää, esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3). Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3). Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoitus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikosilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6). Koulun henkilöstön velvollisuuksia: Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta (4). 22 Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on hän velvollinen viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (2). Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia Huoltajan oikeuksia: Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5). Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4). Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5). Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi (4). Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi (4). Huoltajan velvollisuuksia: Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5). 23 Lähteet: 1 Laki perusopetuslain muuttamisesta (13.6.2003/477) 2 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) 3 Opettajan pykäläpankki (OAJ) 4 Perusopetuslaki (24.6.2010/642) 5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 6 Rikoslaki (19.12.1889/39) 7 Vahingonkorvauslaki (31.5.1974) 24 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1) Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toiminnasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa. Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista. Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuoltoryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia. Forssan seudulla koulujen rehtoreiden/johtajien ilmoittavat oman kuntansa sivistystoimenjohtajille syyslukukauden alussa suunnitelman lukuvuoden aikana pidettävien oppilashuoltoryhmien kokoontumisten ajankohdista. Sivistystoimenjohtajat seuraavat suunnitelman toteutumista. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäytössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 11). YKSITTÄISEN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ ON SUOSITELTAVAA PYYTÄÄ KIRJALLINEN, YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 30, kuvio 2) . 25 Kuvio 1 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Perheiden ja kasvattajien tukeminen Henkilökunnan selkeä ohjeistus Rehtori/ koulun johtaja vastuuhenkilönä Rohkea puuttuminen Ennaltaehkäisevä toiminta OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Moniammatillinen yhteistyö Verkostotyö ja sen hyödyntäminen Toimivan havaitsemismenetelmän kehittäminen, ylläpitäminen ja arvioiminen Kouluyhteisön hyvinvointi ja tukeminen 26 Hyvä oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita: tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen - kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa tukee perheitä ja kasvattajia - tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5) - konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa - asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla - kaikki osalliset sitoutuvat - rehtori vastuuhenkilönä - vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman -varhainen puuttuminen ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä - asiakkaan aseman selkiytyminen - yhteydenottokynnyksen mataloituminen seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti - edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä ohjeistaa henkilökuntaa - toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa. KUN OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ KÄSITELLÄÄN YKSITTÄISTÄ OPPILASTA KOSKEVAA ASIAA, KÄSITTELYYN SAAVAT OSALLISTUA VAIN NE OPPILAAN OPETUKSEEN JA OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT HENKILÖT, JOIDEN TEHTÄVIIN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELY VÄLITTÖMÄSTI KUULUU (Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010). Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. 27 Ryhmän kokoonpano Koulun oppilashuoltoryhmä: käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 30, myös liitteenä 3). kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä, opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri. Oppilaan oppilashuoltoryhmä: yksilöllinen kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä Rehtori/ koulun johtaja: - vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä - vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan) Opinto-ohjaaja: - ”yhdyshenkilö” moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden - omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista Erityisopettaja: - kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän ”asiakkaista” - omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista Terveydenhoitaja: - tapaa jokaisen oppilaan vuosittain - yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta - tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman - omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä: - omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta - yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun 28 - asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia yleensä - omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista - ohjaa oppilaan jatkohoitoon Luokanopettaja/luokanvalvoja: - tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia Koulupsykologi: - asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä Koululääkäri: -lääketieteellinen asiantuntija 29 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn saatu suullisena Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 20 _________________________ _____._____/ 20__. Suostumuksen pyytäjä: Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus _______________________ ___/___ 20 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti. 30 Kuvio 2 OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ OHR:SSÄ KOSKEVAN SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN Oppilaasta on koulussa huolta, jota on tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin: kertoo oppilaaseen liittyvästä huolesta ja tarpeesta käsitellä sitä ohr:ssä Huoltaja tulee mukaan ohr:ään Huoltajalta pyydetään suostumus asian käsittelyyn Suostumus voidaan saada puhelimitse ja / suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle allekirjoitettavaksi Huoltaja antaa suostumuksen Huoltaja ei anna suostumusta Huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen Uusi yhteydenotto: rehtori yhteydessä huoltajaan Suostumuspaperi uudelleen allekirjoitettavaksi huoltajalle Huoltaja antaa suostumuksen Huoltaja ei anna suostumusta Kerrotaan huoltajille lain suomista oikeuksista tiedon välittämiseen Huoltajat eivät halua tulla oppilashuoltoryhmään 31 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake [liite 11]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain aakkostettu. asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet. Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa. Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin. Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tietojärjestelmien tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen. 32 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulukuljetukset Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö. Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus lähikouluunsa, jos koulumatka on 1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km 3-9 -luokkalaisella yli 5 km koulumatka muuten osoittautuu oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja käyttäen tai käyttämällä tilausliikennettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen vakiovuorojen käyttö ei ole mahdollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puolituntia, ja yli 13vuotiailla enintään kolme tuntia. Erityistä tukea saavien, alle 13-vuotiaiden oppilaiden päivittäinen koulumatka odotusaikoineen saa olla korkeintaan kaksi ja puoli tuntia. Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua kouluun ja koulukuljetuksen odotusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aikana on auton kuljettajalla. Koulumatkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vakuutus. (Lähde: Niemi E.2005). Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville autoilijoille on suositeltavaa koulun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syyslukukauden alkua. Tilaisuudessa voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäiriöihin ja kiusaamiseen puuttumista. 33 Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja. Perusopetuslain (628/1998, 31 §) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton ateria tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulupäivinä oppilaille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemiseksi. Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaihteleva, terveellinen, maukas, monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä. Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttämään kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla joustava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30 minuuttia). Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvattajina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasvatuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen. Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaisesti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastusta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen. Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveyskasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kouluissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä. Tarvittavista erityisruokavalioista keskustellaan terveydenhoitajan kanssa oppilaan terveystarkastusten yhteydessä. Kouluuntulotarkastuksen, 5. luokan ja 7. luokan tarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja käy läpi kaavakkeen ”Ilmoitus erityisruokavaliosta”. Jos oppilaalla on erityisruokavalioita, terveyden34 hoitaja toimittaa em. kaavakkeen kouluruuasta vastaavaan ruokahuoltoon, joka puolestaan tiedottaa opettajille eritysruokavalion käyttäjät. Jos oppilaan ruokavalioon tulee muutoksia, perhe ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, ja hänen kauttaan tieto välittyy ruokahuoltoon. Tiedot päiväkodissa olevien lasten erityisruokavalioista ja niiden muutoksista välittyvät neuvolan terveydenhoitajan kautta päiväkotien ruokahuoltoon. Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutustilanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys. Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin, laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin kohdistuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viranomaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilukeittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan toteuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä. 35 Poissaolot Perusopetuslaki 26 § opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslaki 35 § oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat). Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4. Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen. Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus) Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta. Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire monenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seurata huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä tulevia ongelmia ja syrjäytymistä. Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voidaankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete – projekti). Koulukieltäytyminen (koulupelko) Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan, on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai päänsärky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai 36 oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutumishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin. Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryhmässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryhmään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan. Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä. Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin. 37 Kuvio 3 POISSAOLOJEN SEURANTA Huoltaja ilmoittaa kouluun 1:nä poissaolopäivänä Poissaolosta ei tule ilmoitusta Kirjallinen selvitys poissaoloista toimitetaan opettajalle Huoltajia ohjeistetaan koulun alkaessa koulun poissaolokäytännöistä Luokanvalvoja/ opettaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan viimeistään seuraavana koulupäivänä Runsaasti sairauspoissaoloja Luvattomat poissaolot Käsitellään oppilashuoltoryhmässä Poissaolojen kirjaaminen ja tilastointi Sairauspoissaolot Luvalliset poissaolot 38 Luvattomat poissaolot Koulukiusaaminen Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epätasaväkisyys. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jota hän käyttää väärin kiusattua kohtaan. Yleisimmin kiusaaminen on - sanallista (mm. pilkkaaminen, nimittely) - henkistä (mm. eristäminen, syrjiminen) - fyysistä (mm. töniminen, lyöminen) Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöyryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka (Christina Salmivallia mukaillen). Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan ohjelman koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kouluilla tulee olla: Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämiseksi Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi Forssan seudulla on käytössä valtakunnallinen ”Kiva koulu” kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Liitteenä on tiivistelmä toimenpideohjelmasta sekä nettiosoite (liite 7). 39 Päihteet ja huumeet Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Lasten ja nuorten päihteiden käyttöä valvotaan mm. lastensuojelu-, päihdehuolto- sekä rikoslaissa. Koska nuori viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee. Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan. Erilaisten päihdekasvatusmenetelmien vaikuttavuudesta parhainta näyttöä on saatu psykososiaalisten mallien käytöstä. On tärkeää kehittää lasten ja nuorten tunteiden ja elämän hallinnan, vuorovaikutuksen sekä stressin hallinnan taitoja. (Lähde: Soikkeli M.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetussuunnitelmassa tulee kuvata toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Näin tulee olla mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön osalta. Seudun jokaisesta koulusta löytyy ohjeet päihteiden käytön tilanteisiin. Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa” (osio, liite 12). 40 Koulutapaturmat Hyvinvoivan kouluyhteisön eräs edellytys on turvallinen kouluympäristö. Turvallisuus on tärkeää niin koulun lasten kuin aikuistenkin kannalta. Myös lain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/1998, 29 §) velvoitetaan opetuksen järjestäjää hyväksymään sellaiset järjestyssäännöt, joilla koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään. Useimmiten koulutapaturmat ovat lieviä eivätkä vaadi sairaalahoitoa. Tutkimusten mukaan kouluissa sattuvat tapaturmat ovat paljolti sellaisia, joiden syntyyn voidaan etukäteen vaikuttaa, ja tapaturmariskejä voidaan poistaa. Turvallisuusriskejä koulujen pihoilla ovat mm. piha-alueen heikko kunnossapito sekä alueella liikkuvat ajoneuvot. Myös piha-alueella olevat huonokuntoiset koulupihan laitteet ja telineet ovat vaaran paikkoja. Kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleisimpiin tilanteisiin, joissa tapaturmia sattuu eli talviolosuhteisiin, liikuntatunteihin sekä välitunteihin. Tutkimuksen mukaan talvi ja lumiset sekä jäiset kelit ovat tapaturma-altista aikaa niin liikunnassa, välitunneilla kuin koulumatkoillakin. Koulutapaturmien ennaltaehkäisy tehokas liukkauden torjunta koulujen talven ajan pihasuunnitelma: - esim. alueet talviajan pihaleikeille, lumen auraus ja säilytys liikuntatunneilla yksilöön kohdistuvat toimenpiteet: - esim. kunnolliset jalkineet ja suojavälineiden käyttö liikuntatunneilla ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet: - esim. urheiluvälineiden kunto, suojavälineiden käyttö, säännöt kodin merkitys: - esim. lajikohtaisten suojaimien käyttö yhteiskunnan tasolla tehtävät päätökset: - esim. liikunnanopettajien koulutus. Koulujen turvallisuuden edistäminen ja koulun turvallisuuskasvatus on hyvä nähdä yhtenä kokonaisuutena. Turvallisuuskasvatus tulisi sisältyä eri oppiaineisiin. Hyvänä turvallisuuskasvatuksen keinona pidetään mm. opettajan omakohtaisista kokemuksista sekä yleisistä faktoista kertomista sekä oppilaan ohjaamista pohtimaan omia tietojaan ja kokemuksiaan turvallisuuteen liittyen. Koulujen turvallisuustyön tulee olla säännöllistä, hyvin johdettua ja vastuullista. Rehtorin on huolehdittava mm., että opettajat menevät tunnille ajoissa, sillä välitunnin ja –oppitunnin välinen aika ilman 41 valvontaa on tapaturma-altista aikaa. Rehtorin lisäksi tärkeitä toimijoita tapaturmien ehkäisyssä ja vähentämisessä ovat terveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä. Kouluilla tulee olla ensiapuvalmius sekä vakavien onnettomuuksien varalta kriisisuunnitelma. Koulujen henkilöstöllä tulee olla myös päivitetyt ensiaputaidot ja mahdollisuus osallistua ensiapukursseille. Lisäksi koulun ensiapuvarusteiden kuntoon ja tasoon on kiinnitettävä huomiota. Keräämällä järjestelmällisesti tietoa koululla sattuneista tapaturmista pystytään tarttumaan vaaranpaikkoihin ja ongelmakohtiin. Oppilaat on tärkeää ottaa mukaan tähän ”turvallisuustyöhön”, joka voi olla osa turvallisuuskasvatusta. Kouluilla olisi hyvä olla myös selkeä ohjeistus miten toimia, jos tapaturma sattuu. Lähde: Stakes, Ideakortti, Koulutapaturmien ehkäisy 42 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta Lapsen kaltoinkohtelu on Suomessa yleistä. Todennäköisesti jokaisen opettajan oppilaissa on lapsia tai nuoria, jotka joutuvat kotonaan itse kaltoinkohtelun uhreiksi tai esim. seuraamaan perheväkivaltaa kodissaan. Lapsen kaltoinkohtelulla käsitetään kaikki lapseen kohdistuvat negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Kaltoinkohtelu voi olla esim. lapsen laiminlyöntiä, fyysistä, psyykkistä ja kemiallista väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle. Niin kaltoinkohtelu kuin suoranainen väkivaltakin voivat pysyä piilossa pitkään. Kuitenkin ne vaikuttavat ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja tunne-elämään, uhrin kokemukseen itsestään sekä perheen ja uhrin ihmissuhteisiin. Perhe voi eristäytyä pitääkseen piilossa perheen yhteisen salaisuuden. Forssan seutukunnalla arvioidaan olevan n. 1000 perhettä, joissa perheväkivaltaa ilmenee jossakin muodossa. Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan suoranainen uhri voi eläminen ilmapiirissä, jossa jatkuvasti joutuu pelkäämään tai kokemaan olevansa merkityksetön, aiheuttaa lapselle vakavia traumoja. Nämä traumat vaikuttavat sekä elämän hallintaan että myöhempiin ihmissuhteisiin. Lisäksi eläminen väkivaltaisessa elinympäristössä lisää riskiä väkivaltaisen käyttäytymisen siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä tärkeä huomioitava seikka on mm. perheissä käytössä olevat kasvatuskäytännöt. Vaikka kuritusväkivalta on lailla kiellettyä, sitä käytetään perheissä yhä kasvatusmenetelmänä. Perheille tulee korostaa, että henkinen tai fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää eikä sallittua myöskään kasvatuksellisena keinona. Näiden kasvatusmetodien, henkisen ja kuritusväkivallan, lopettamiseksi joudutaan edelleenkin aktiivisesti työskentelemään. Koulun merkitys kaltoinkohtelun havainnoijana on tärkeä Oppivelvollisuusikäinen lapsi ja nuori viettää suuren osan arkipäivistään koulussa. Kouluilla on tärkeä tehtävä lapsen elämässä paitsi opinahjona, myös oppilaan sosiaalisena verkostona ja tarvittaessa lapsen auttajana ja tukijana. Koulussa oppilaan kaltoinkohtelu ei välttämättä tule esille suoraan, vaan näyttäytyy oppilaan oireiluna. Merkit huonosta perushoivasta, yleinen pahoinvointi, oppimisvaikeudet, häiriköivä käyttäytyminen, levottomuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet, syrjään vetäytyminen tai masentuneisuus voivat olla viitteitä kaltoinkohtelusta tai perheväkivallasta. Oppilaalla voi olla myös näkyviä fyysisiä vammo43 ja. Oppilaan tilanne saattaa tulla esille ainekirjoituksissa, piirroksissa tai luottamuksellisissa keskusteluissa. Joskus vanhempi tai naapuri voi kertoa opettajalle perheen tilanteesta. Jos koulussa herää huoli lapsen kaltoinkohtelusta, on lapsen edun vuoksi hyvä puuttua asiaan mahdollisimman pian. On tärkeää, että opettaja uskaltaa ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa ja selvittää, mistä oppilaan pahoinvointi, fyysiset vammat tmv. johtuvat. Opettaja voi ko. tilanteessa myös konsultoida muita oppilashuollon tekijöitä (esim. kouluterveydenhoitaja). Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys on oltava matala. Onkin harkittava tarkkaan, voiko lastensuojeluilmoituksen jättää tekemättä. Kouluilla tulee antaa oppilaille tietoa kaltoinkohtelusta (esim. oppitunneilla, terveystarkastuksissa), ja heitä rohkaistaan puhumaan kaltoinkohtelusta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaamaan itseään kaltoinkohtelulta. Jokaisella koululla tulee kriisisuunnitelmissa olla myös suunnitelma perheväkivaltatilanteiden ilmenemisen varalta. 44 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää? (Lähde: Kädestä pitäen – turvaa lapselle) Alkukartoitus Oppilas kertoo kaltoinkohtelusta Kuuntele oppilasta, rohkaise häntä puhumaan ja kirjaa saamasi tiedot ylös Sovi oppilaan kanssa asian viemisestä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden selvitettäväksi Joku muu kertoo kaltoinkohtelusta Kirjaa kertojalta saamasi tiedot Sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimenpiteistä ( Vie asia eteenpäin oppilashuollon työntekijöille/ oppilashuoltoryhmään) (Jos kertoja on huoltaja, sovi yhteydenotosta) Koulun työntekijä huomaa merkkejä/epäilee kaltoinkohtelua Konsultoi oppilashuollon työntekijää oppilaasta tekemistäsi havainnoista (esim. muuttunut käytös, psyykkinen oireilu, fyysiset merkit) Keskustele oppilaan kanssa ja ohjaa hänet kouluterveydenhoitajalle, -lääkärille, -psykologille tai - kuraattorille TOIMENPITEET Keskusteltuaan oppilaan ja/ huoltajan kanssa oppilashuollon työntekijä arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden mahd. mukaan oppilashuoltoryhmässä tai muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa Koulun omat jatkotoimenpiteet Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista Asiaa selvittävä työntekijä arvioi lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuuden tarv. lastensuojelutyöntekijää konsultoiden Tieto lastensuojeluilmoituksesta huoltajalle Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa 45 Jälkiseuranta koulussa esim. lastensuojelutyöntekijän pyynnöstä Poliisi ja perheväkivalta ( Lähde: Marja-Liisa Laapio. Poliisi ja perheväkivalta) Perheväkivallan ennalta ehkäisevän työn tueksi tarvitaan nykyistä toimivampaa viranomaisyhteistyötä ja perheväkivallan tuomitsevaa arvokeskustelua. Poliisin ensisijaisena tehtävänä on välittömän väkivaltatilanteen päättäminen. Tilanteiden jatkohoitoon tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Perheissä tapahtuvat pahoinpitelyt eivät ole suunnitelmallisia, mutta ne ovat hyvin ennustettavissa. Poliisien kokemusten perusteella pahimpia väkivaltakierteitä edeltää pariskuntien yhteinen juopottelu ja tappelut. Poliisin väliintulo keskeyttää väkivaltaiset perheriidat vain hetkellisesti. Ilman muun viranomaisverkoston tukea vaiettu perheväkivalta jatkuu ja pahenee kerta kerralta rajummaksi. Poliisin mukaan perheväkivaltatilanteissa on tyypillistä, että tekijä kiistää tekonsa, uhri ei puhu ja viranomaiset joutuvat etsimään näyttöä tilanteesta. Uhrit ja tekijät haluaisivat vain mahdollisimman nopeasti unohtaa häpeällisen tapahtuman. Lapsiperheiden väkivaltaan viranomaiset voivat helpommin tarttua lastensuojelulain nojalla. Poliisia huolestuttaa erityisesti perheissä toistuva säännöllinen väkivalta ja sen keskuudessa kasvavat nuoret. Vanhempiensa väkivaltaa toistuvasti seuraamaan joutuvat lapset altistuvat myös helposti itse väkivallan uhreiksi. Lisäksi lapset saattavat jopa tottua ajatukseen, että puhelinsoitolla ulkopuolinen viranomainen saadaan ratkaisemaan tilanne ja kantamaan vastuu. Yhteistyö poliisin kanssa: Paikallinen poliisi toivoo, että jos koulussa epäillään oppilaan kotona olevan perheväkivaltaa, asiaa pyritään aluksi selvittämään koulun omin keinoin (yhteistyö kodin ja koulun toimijoiden välillä) sekä yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Yhteydenottokynnys poliisin suuntaan tulisi olla mahdollisimman matala. Poliisia voi esim. konsultoida tilanteesta ja pyytää neuvoja. Kaikessa toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä omalta osaltaan lisää luottamuksen ilmapiiriä. 46 Poliisin ja koulun yhteistyö Poliisin ja koulun yhteistyön tarkoituksena on se, että poliisi pääsee kohtaamaan nuoret heidän omassa ympäristössään ja keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista ja myös kertomaan poliisin osalta ajankohtaisista asioista. Poliisi toimii koulujen kanssa yhteistyössä myös erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lähi-/ koulupoliisitoiminnan keskeisin periaate on, että poliisi on aina tavoitettavissa ja kouluilla tiedetään, kenelle ongelma- ja konsultaatiotilanteissa voi soittaa. Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että kaikkiin nuorten ja lasten tekemiin rikoksiin ja rikkomuksiin puututaan. Forssan seudulla Ankkuripoliisilla on päätutkintavastuu ja se tutkii kaikki alle 15vuotiaiden tekemät rikokset sekä ne rikokset, joiden tekijä jää ensimmäistä kertaa kiinni ja joissa tekijän ikä on 15 -17 - vuotta. Lisäksi Ankkuripoliisien tehtäviin kuuluu perhe- ja läheissuhdeväkivallan jälkihoito. Ankkuripoliisi toimii yhteistyössä moniammatillisen Ankkuritiimin kanssa. Koulupoliisi toimii yhteistyössä kuntien, koulujen, koulun oppilaiden ja oppilaiden vanhempien kanssa. Koulupoliisin tehtäviin kuuluvat mm. eri aihepiirien koulutus- ja valistustuntien pitäminen, vanhempainiltoihin ja oppilashuoltotyöryhmien palavereihin osallistuminen sekä kaikenlainen muu yhteistyö. Koulupoliisi puuttuu myös kouluilla tapahtuviin ongelmatilanteisiin. Tärkeä viesti kouluille onkin se, että poliisi ei suvaitse missään muodossa koulukiusaamista. Yhteystiedot Ankkuri-poliisi Sirkku Nurmi p. 0718735134 koulupoliisi Outi Leppäjoki p. 0718737950 47 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ovat esimerkiksi viittomakieliset, romani- ja maahanmuuttajalapset. Opetuksessa lasten tausta tulee ottaa tarkasti huomioon. Opetus voidaan järjestää joko perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai jos se ei ole mahdollista, oppilaat voidaan sijoittaa yleisopetukseen ja heitä tuetaan tarpeidensa mukaan. Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Opetuksessa tulee huomioida myös maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaneille valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Siinä on otettava huomioon oppilaan perheen kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan huoltajien tulee saada tutustua koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Tämä opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Forssassa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyllä koululla, joka on tällä hetkellä Kuhalan koulu Forssassa. 48 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (muutokset ja täydennykset 29.10.2010) mukaan opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 § 1 mom. 642/2010). Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti, ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa (lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen). Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). 49 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Perusopetuslain 16 § mukaan : oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppilaan oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Koulutyö tulee suunnitella niin, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Perusopetuslain 16 § mukaan : oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisella erityisopetuksella osana yleistä tukea voidaan vahvistaa oppimisessa tarvittavia perustaitoja. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvenee. Ennen tehostetun tuen aloittamista, pedagogisen arvion osana, oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyyttä, vaikutusta ja jatkon tarvetta arvioidaan. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan oppilaalle antaa myös erityisen tuen aikana, ja se kirjataan HOJKSiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 29.10.2010). Tehostettu tuki Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään seuraavaa: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle annetun oppimissuunnitelman mukaan. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki, ja sen tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan 50 kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tuen aikana. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen sekä tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Pedagoginen arvio Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio millaisilla pedagogisilla/oppimisympäristöön liittyvillä/oppilashuollollisilla/muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa voi olla mukana myös muita asiantuntijoita. Arviota laadittaessa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Jos oppilaalla on jo olemassa osana yleistä tukea laadittu oppimissuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, niitä voidaan hyödyntää pedagogista arviota tehdessä. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarkoituksena on tarjota oppilaalle suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja pystyy edelleen jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä. Lisäksi ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksessä tulee päättää oppilaan 51 pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa, opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmistamisessa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat vanhemmat, esiopetuksen opettaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityisopettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen osallistuvat tahot. Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tuen tarve jatkuu, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 52 malli Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli) OPPILASHUOLLON PROSESSI P E R H E E N K A N S S A T E H T Ä V Ä Yleinen tuki 1. Opettajat ja vanhemmat seuraavat oppilaan edistymistä ja kehitystä 2. Opettajat ja vanhemmat keskustelevat mahdollisista ongelmista ja sopivat jatkotoimenpiteistä 3. Ongelman luonteesta riippuen neuvotellaan opettaja kollega EO OPO rehtori / kouluterveydenhoit. kuraattori Tarpeellisista koulun toimista sovitaan sosiaaliohjaaja 4. Oppilashuoltoryhmä alkaa työstää asiaa Tehostettu tuki Y H T E I S T Y Ö 5. Tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset järjestetään koulussa EO koulupsykologi OPO kuraattori koululääkäri terveydenhoitaja 6. Tarpeelliset lisätutkimukset ja -hoito järjestetään perusterveyerikoisdenhuolto sairaanhoito perheneuvola Tarpeellisista koulun ulkopuolisista toimista sovitaan sosiaalitoimi Erityinen tuki 53 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKENA Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta tehty suunnitelma. Halutessa jokaiselle oppilaalle voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea, ja sitä pitää käyttää tehostetun tuen aikana. Suunnitelman tavoitteena on turvata oppilaan opiskeluun hyvät edellytykset. Suunnitelman avulla opettajat ja huoltajat ovat paremmin tietoisia oppilaan tilanteesta, ja oppilas oppii suunnitelman kautta ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Myös oppilaan edistymisen arviointiin saadaan tukea suunnitelmasta. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineiden oppimääriä voida yksilöllistää, vaan siihen vaaditaan erityisen tuen päätös. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle on aina laadittava oppimissuunnitelma. Se pohjautuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Hyödyntää voidaan myös yleistä tukea varten laadittua suunnitelmaa sekä kuntoutussuunnitelmaa, jos sellaisia on. Suunnitelma laaditaan opettajien, oppilaan ja huoltajan yhteistyönä, ja mukana on tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. HOJKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan opettajien kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. Jos oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKSiin vaadittavat tiedot ovat liitteenä 8. 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla Esiopetus Perusopetus Ennen esiopetusikää erityistä tukea tarvitsevan lapsen Yleisopetuksen koulut kuntoutus tapahtuu tavallisessa päiväkotiryhmässä/ - tarjotaan tarpeelliset tukitoimet: yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki erityispäiväkotiryhmässä Koulun esiopetusryhmät Erityisryhmät yleisopetuksen yhteydessä Koulun erityisopettaja käy opettamassa päiväkodissa Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta annetaan 2-3 tuntia viikossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa Ronnilla, Pääjärven kuntoutuskeskuksessa Lammilla olevia oppilaita Aistivammaisten opetus tapahtuu integroituna yleisopetuksen luokkiin Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Sairaalaopetus - Forssan sairaala (järjestetään tarvittaessa) - Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston hoito- ja kuntoutusjaksot Yksityisopetus Kotiopetus Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien, musiikki-, toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluaikana ja koulun tiloissa. Koulu käyttää koulupsykologin ja perheneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalveluja tarvittaessa. ERITYISRATKAISUJA Pidennetty oppivelvollisuus Jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ole ilmeisesti mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus perusopetuslain mukaan vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 1998/628, § 25). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille kestää yhden tai kaksi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 55 Joustava perusopetus, JOPO Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta siirtymisessä toisen asteen koulutukseen sekä antamalla valmiuksia selviytyä opiskelusta. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu: 7.-9. -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitessaan yleistä tai tehostettua tukea. Jos oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteutus kuvataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Forssan seudun JOPO-luokka toimii Tölön koulussa. Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta Oppilaan vapauttamiseen jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa niin, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pohdittaessa oppilaan vapauttamista oppiaineen opiskelusta, on hyvin tarkasti huomioitava, miten vapauttaminen vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin. 56 OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon: Forssan seudun kunnissa järjestetään ns. nivelvaihepalavereja sekä lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Esiopetuksen ja perusopetuksen välisessä tiedonsiirrossa on käytössä seudullinen tiedonsiirron lomake(liite 14). Keväällä järjestetään yleisluontoisia oppilashuoltopalavereja alakouluittain. Palaverissa keskustellaan asioista, jotka saattavat myöhemmin vaatia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Samassa yhteydessä sovitaan myös oppilaskohtaisista oppilashuoltopalavereista. Palaverissa on mukana luokanopettaja, alakoulun rehtori/johtaja, yläkoulun rehtori ja opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva luokanvalvoja. Henkilökohtaisen oppilashuoltopalaverin tarkoituksena on sopia tarpeellisista käytännön asioista, jotta oppilaan koulunkäynti yläkoulussa käynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Palaverin tavoitteena on myös antaa riittävästi tietoa yläkoulun puolelle oppilaan vaikeuksista. Mukaan on kutsuttu oppilas huoltajineen, alakoulun puolelta luokanopettaja ja erityisopettaja, yläkoulun puolelta opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanvalvoja ja rehtori. Lisäksi tapauskohtaisesti mukaan voidaan kutsua esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Palaverista kootaan muistio, johon on kirjattu päätetyt jatkotoimenpiteet. Muistio on salassa pidettävä. Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat 6. luokilla keväällä. Luokanopettajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella seitsemännet luokat muodostetaan osittain saatujen tietojen pohjalta erityisoppilaat huomioiden. Oppilaan asioista järjestetään palavereja tarvittaessa jo keväällä oppilaan, vanhempien ja muiden asianosaisten kanssa. Syksyn suunnittelupäivänä opinto-ohjaaja ja erityisopettaja siirtävät tarvittavat tiedot aineenopettajille. Tarvittaessa järjestetään koulutusta opettajille tai kutsutaan paikalle asiantuntijoita. Arkaluontoisten asioiden kertomiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Tiedon siirtymisestä vastaa koulun rehtori. Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/ koulutuksen järjestäjän opetukseen/koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (29.10.2010): Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai aa- mu- tai iltapäivätoimintaan, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja lapsen tai nuoren uudelle opetuksen järjestäjälle. Tietoja annetaan tilanteissa, joissa opetuksen järjestäjä katsoo tietojen antamisen olevan ehdottoman tärkeää opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Ilman huoltajan suostumusta salassa pidettäviä tietoja ei voida antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen (esim. lukio tai ammatillinen opetus). 57 OPPILASHUOLLON PALVELUJA Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti koulun oppilashuoltoryhmään. Koululääkäri on mukana ryhmässä vähintään muutaman kerran vuodessa. Muulloin oppilashuoltoryhmä voi tarvitessaan myös konsultoida koululääkäriä. Sekä kouluterveydenhoitaja että koululääkäri ovat vaitiolovelvollisia. Seuraavassa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin työn esittelyä: Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystapaamisista antaa terveysneuvontaa osana terveystapaamisia selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille, esim. oppitunnit sovituista aiheista tiedottaa kouluterveydenhuollosta oppilaille, heidän vanhemmilleen ja opettajille tekee oppilaskohtaista työtä vanhempien, opettajien ja muun henkilöstön kanssa ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärille tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin osallistuu oppilashuoltoryhmään vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen voi osallistua terveystiedon opetukseen. Koululääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollosta tarkastaa kaikki 5lk ja 8lk oppilaat tapaa ja tutkii oppilaita muillakin luokkatasoilla tarvittaessa lähettää oppilaita tarvittaessa erikoissairaanhoitoon tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille osallistuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laatimiseen vastaa opiskeluun ja koulutyöhön liittyvistä lääkärinlausunnoista on terveydenhoitajan tavoitettavissa ja konsultoitavissa osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun. Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtäväkentät ovat hyvin päällekkäiset. Kouluterveydenhoitaja on enemmän läsnä koululla ja siten tutumpi oppilaille. Hän myös tuntee koulun olosuhteet lääkäriä paremmin. Yleensä asiat 58 tulevat kouluterveydenhoitajan kautta koululääkärille. Tarkemmasta arjen työnjaosta sovitaan tapauskohtaisesti ja usein toimitaan työparina. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja sosiaalisessa kasvussaan, sekä työskentelee muun koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten ja oppimisympäristöön liittyvien asioiden parantamiseksi. Koulukuraattori vaikuttaa osaltaan muiden lapsi- ja nuorisotyön työntekijöiden kanssa yhteistyössä myös yleisemmin lasten ja nuorten kasvuoloihin. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa esim. kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu tarpeen mukaan koulussa järjestettäviin oppilaan asioita käsitteleviin palavereihin ja toimii kiinteänä osana oppilashuoltoryhmää ja koko oppilashuoltoa. Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu. Koulukuraattorin oppilas- ja koulukohtaisen työn sisältöä on mm.: Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa Perheen tukemisen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä - esim. keskustelut, tapaamiset, kotikäynnit ja yhteisneuvottelut Kokonaistilanteen arviointi: minkälaista tukea oppilas, perhe ja koulu tarvitsevat; tarvittaessa ohjaus eteenpäin Oppilaan edun ja sen toteutumisen edistäminen ja arviointi Oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja kehittäminen Koulunkäynnin erityisjärjestelyjen suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön ja koulupsykologin kanssa Opettajien konsultointi sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen Vanhempainiltoihin osallistuminen Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen Tarvittaessa hankalien luokkatilanteiden selvittely opettajien kanssa 59 Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi toimii myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulupsykologi pyrkii toiminnallaan myös edistämään ja kehittämään koko kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä. Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluterveydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimitse. Koulupsykologi ei tutki oppilasta ilman huoltajan suostumusta. Yhteistyössä opettajan tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan, miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia. Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos esim. lapsen koulun aloitus mietityttää (kouluvalmiuden arviointi) lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia lapsella/nuorella on käyttäytymisongelmia (levottomuutta, aggressiivisuutta, pelokkuutta, masentuneisuutta jne.) Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon muualle erityistason tutkimus- ja hoitopisteisiin. Koulupsykologi valmistelee oppilaiden siirtämistä erityis- tai yleisopetukseen on tarvittaessa apuna HOJKS:n laadinnassa selvittää/hoitaa luokan työrauhaan, työskentelyilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä antaa konsultaatioapua opettajille, muulle koulun henkilökunnalle sekä huoltajille pulmatilanteissa. Käytäntönä on ollut, että Forssassa koulupsykologi on työskennellyt pääasiallisesti perusopetuksen luokilla 0-6 ja koulukuraattori luokilla 7-9. Myös ympäristökunnissa on oma, seudullinen koulupsykologi, ja tulevaisuudessa käytäntöjä voidaan tarvittaessa uudistaa. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Koulupsykologit ja – kuraattorit tekevät keskenään yhteistyötä. 60 Nuorisoneuvoja Peruskoulun loppupuolella sekä opintojensa nivelvaiheessa olevat, 15-24-vuotiaat nuoret voivat saada nuorisoneuvojan kautta henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta ja tukea, kun he ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot. Nuorisoneuvoja auttaa nuoria muun muassa seuraavin konkreettisin toimenpitein: on apuna koulutushakuasioissa ohjaa työkokeiluihin, harjoitteluihin, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan tukee opiskelussa ohjaa tarvittaviin palveluihin/tukitoimiin tukee muissa tarvittavissa asioissa seuraa nuoren selviytymistä ”kulkee rinnalla”. 61 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee Forssan seudun 14-18 -vuotiaita nuoria heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa liittyvissä kysymyksissä. Tavallisimpia syitä poliklinikalle hakeutumiseen nuorella on paha olla eikä vanhempien, ystävien tai esim. kouluterveydenhuollon tuki ja apu ole riittävä nuoruusiän kehitykseen liittyy vaikeuksia tai kriisi kohtaa nuorta ja hänen perhettään nuorella on masennusta, ahdistusta, pelkoja, itsetuhoajatuksia tai vakavampia syömiseen liittyviä pulmia nuorella on vaikeuksia oppimisessa, ihmissuhteissa, suhteessa omaan itseen tai omaan ruumiiseen. Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, psykologi ja kolme sairaanhoitajaa. Alussa, kun tilannetta arvioidaan, nuorta tavataan sekä yksin että yhdessä läheisten kanssa. Arviointijakson jälkeen suunnitellaan hoitoa nuoren, hänen perheensä ja tarvittaessa muiden nuoren elämän kannalta merkittävien tahojen kanssa. Yleisimmät hoitomuodot ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostokeskeinen työskentely ja lääkehoito. Tarvittaessa nuorisopsykiatriselta poliklinikalta voidaan lähettää Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osastolle tutkimuksiin ja/tai hoitoon. Osastojakson aikana nuori voi jatkaa koulunkäyntiään sairaalakoulussa. Jos koululla herää huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumisesta ja tuntuu, etteivät koulun oppilashuollon keinot enää riitä, voi oppilaan ohjata nuorisopoliklinikalle. Oppilashuollon henkilöstö keskustelee oppilaan kanssa nuorisopoliklinikalle lähettämisestä ja on yhteydessä vanhempiin. Poliklinikalle tarvitaan kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa (koulu)lääkäri tai koulukuraattori, -psykologi tai -terveydenhoitaja. Mikäli kynnys nuorisopsykiatriseen hoitoon/tutkimukseen tuloon on suuri, on tärkeää, että oppilaan ja vanhempien kanssa työstetään tätä. Tarvittaessa poliklinikan työntekijä voi osallistua ensimmäiseen neuvotteluun koululla. Yhteystiedot: Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Pääterveysasema, Kujalankatu 3, 30100 Forssa p. 03 4191 3650. 62 Kuvio 6 OPPILAAN OHJAAMINEN NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE Koululla huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumisesta, oppilashuollon keinot eivät enää riitä oppilashuollon henkilöstö keskustelee oppilaan kanssa nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähettämisestä Yhteydenotto oppilaan kotiin (Koulu)lääkäri, koulukuraattori, (Koulu)lääkäri -psykologi tai -terveydenhoitaja tekee lähetteen poliklinikalle Nuorisopsykiatrian poliklinikka, tutkimusjakso: nuoren tilanne kartoitetaan moniammatillisesti; yksilö, perhe- ja verkostotapaamisia Oppilas ohjataan muualle hoitoon T A I Hoito käynnistetään nuorisopsykiatrian poliklinikalla: psykoterapia, verkostotapaamiset, tarv. lääkehoito 63 T A I Oppilaalla ei hoidon tarvetta Lastenpsykiatrian poliklinikka Toiminta-ajatus: Lastenpsykiatrian poliklinikka on Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän erikoissairaanhoidon poliklinikka, jonka perustehtävänä on lasten ja lapsiperheiden psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lasten psyykkiseen kehitykseen liittyvien ongelmien, häiriöiden ja sairauksien tutkimus, hoito ja ennaltaehkäisy. Lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston kanssa. Tarvittaessa lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee myös yhteistyötä Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrisen poliklinikan ja osaston sekä lastenneurologisen yksikön kanssa. Kenelle poliklinikka on tarkoitettu ? Lastenpsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu alle 14-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Poliklinikalle tarvitaan pääasiallisesti kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa koululääkäri tai koulupsykologi sovittuaan lähetteen tekemisestä lapsen perheen kanssa. Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on/epäillään: todellisuudentajun häiriötä vakavaa masennusta, joka ilmenee vaikeina toimintakyvyn häiriöinä arkielämässä itsetuhoisia ajatuksia, puheita tai itsetuhoyrityksiä vakavia käytöshäiriöitä, jolloin lapsi on vaarallinen itselleen tai muille syömishäiriöitä pitkäkestoisia fyysisiä sairauksia, joihin liittyy tunne-elämän häiriöitä psykosomaattisia oireita. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä aikuispsykiatrialla hoitokontaktissa olevien perheiden kanssa. Poliklinikan työryhmä ja työmenetelmät Lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelee lastenpsykiatri, psykologi ja psykoterapeutti (esh). Lisäksi poliklinikalla voidaan tarjota musiikkiterapeutin palveluja. Lähetteen saavuttua lastenpsykiatrian poliklinikalta lähetetään aika perheelle. Ensikäynnille kutsutaan yleensä koko perhe. Myöhemmin käynneille voidaan kutsua myös lapsen ja perheen sosiaalista verkostoa. Lapsen tilanteeseen tutustumisen jälkeen sovitaan perheen kanssa yleensä lastenpsykiatrinen tutkimusjakso, johon voi kuulua yksilöpsykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset tai perhetutkimus tai verkostoneuvottelut. Jatkohoito määräytyy lastenpsykiatrian poliklinikalla yksilöllisen tutkimusjakson jälkeen. Tutkimuksen ja hoidon edetessä järjestetään tarvittaessa myös seuranta- ja kouluneuvotteluja. 64 Lastenpsykiatrian poliklinikalla yleisimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja musiikkiterapia, ryhmähoidot, videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus ja verkostoneuvottelut. Tarvittaessa voidaan tehdä myös kotikäyntejä. Yhteystiedot : Lastenpsykiatrian poliklinikka Kujalankatu 3, 30100 Forssa p. 03- 03 4191 3685, 03 4191 3687 tai 03 4191 3688 65 Kuvio 7 OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE Koululla huoli oppilaan psyykkisestä hyvinvoinnista, oppilashuollon keinot eivät enää riitä Yhteydenotto oppilaan huoltajiin Koululääkäri/-terveydenhoitaja/-psykologi/-kuraattori tekee lähetteen Koululääkäri/koulupsykologi tekee lähetteen Ensikäynti lastenpsykiatrian poliklinikalla mukana koko perhe Tutkimus/hoito ei käynnisty (ei hoidon tarvetta, perhe ei halua tmv.) Tutkimusjakso Ohjataan jatkoselvittelyyn muualle yksilöpsykologiset tutkimukset/vanhempien tapaamiset/ perhetutkimus- tai verkostoneuvottelut Palauteneuvottelu LASTEN PSYKIATRINEN HOITO Yksilöterapia Ryhmäterapeuttiset hoidot Perheterapia Musiikkiterapia Verkostotyöskentely Psyykkinen toimintaterapia Videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus Yksilökäynnit 66 Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalla potilaiden ikäjakauma on vastasyntyneestä 16 - 18 ikävuoteen. Poliklinikalla hoidetaan pääasiassa somaattisia sairauksia, joista tavallisimpia ovat erilaiset infektiosairaudet, astma ja allergia, diabetes, keliakia, ummetus yms. Astmapoliklinikan yhteydessä annetaan myös siedätyshoitoja. Lastentautien poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen saapumisesta noin kahden viikon päähän annettava aika lähetetään potilaalle kirjeessä kotiin. Tarvittaessa konsultoidaan tai siirretään potilas kokonaan omassa talossa toimiville muille erikoisaloille kuten kirurgille, korvalääkärille, neurologille ja psyykkisesti oireilevat potilaat lastenpsykiatrille. Vaikeat sairaudet ja varsinkin niiden alkuhoito tehdään keskussairaalassa (Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Keskussairaalassa tai Tampereen Yliopistollisessa Keskussairaalassa). Tällaisia ovat esim. uusi diabetes sekä kaikki syöpäsairaudet. Lastentautien poliklinikka toimii arkisin klo 9 – 14. Lääkärin työparina on sairaanhoitaja vaihdellen eri henkilö päivittäin. Potilaiden jatkohoidosta ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, lastensuojeluviranomaisiin, lastenneuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon. Yhteystiedot: Lastentautien poliklinikka Forssan sairaala Urheilukentänkatu, Forssa p. 03- 4191 3403 67 Kuvio 8 OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE Oppilaalla somaattinen sairaus, johon hän tarvitsee tutkimusta ja hoitoa Yhteydenotto oppilaan kotiin Lääkäri (koululääkäri; tk-lääkäri tmv.) kirjoittaa lähetteen Tutkimus ja/tai hoito lastenpoliklinikalla: lastenlääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja Tarvittaessa konsultointi, jatkohoito Kirurgi Korvalääkäri KHKS TAYS Lasten psykiatria Psykosomaattinen pkl 68 Lastensuojelu KouluPerheneuvola terveydenSosiaalihoitaja hoitaja Perheneuvola Perheneuvola palvelee Forssan seudun lapsiperheitä, jotka haluavat asiantuntija-apua kasvatuskysymyksissä ja perheen ihmissuhdeasioissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu psykologeja, perheneuvojia, toimistovirkailija ja konsultoiva lastenpsykiatri. Henkilökunnalla on erikoistumiskoulutus perheneuvolatyöhön, ja lisäksi työntekijöillä on monipuolista psykoterapiakoulutusta. Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti: lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot, itkuisuus, alakuloisuus, aggressiivisuus) ja niihin liittyviä kehityksellisiä kysymyksiä perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. ristiriidat perheen sisällä, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia jne.) perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset) perheväkivalta –ongelmaa yhdessä muiden hoitotahojen kanssa (perheasiain neuvottelukeskus, aikuispsykiatria, A-klinikka). Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja perheneuvoja). Alkuvaiheessa tilannetta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset) sekä tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lastenpsykiatria. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan tarvittaessa jatkotyöskentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neuvontaa, osallistumista hoidollisiin ryhmiin, psykoterapiaa (yksilö-, pari-, perheterapia sekä toiminnalliset terapiat) ja/tai verkostotyöskentelyä. Kouluilla opettaja ja oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa perheneuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijä voi myös tulla neuvotteluun koululle siinä vaiheessa, kun mietitään, voisiko perheneuvolatyöskentelystä olla apua. Perheneuvolasta saa myös puhelinneuvontaa lasten kasvuun ja kehitykseen sekä perhe-elämään liittyvissä kysymyksissä. Puhelinneuvontaa tarjotaan sekä vanhemmille että lasten kanssa työskenteleville. Perheneuvola Sortohaankatu 3 30100 FORSSA p. 03 – 4191 2448 69 Kuvio 9 OPPILAAN OHJAAMINEN PERHENEUVOLAAN Herää tarve tukea oppilasta Luokanopettaja/-valvoja on yhteydessä kotiin Koulu kutsuu perheneuvolan tt:n koululle neuvonpitoon Opettaja ohjaa ottamaan yhteyttä perheneuvolaan Opettaja ohjaa perheen oh:n työntekijälle Tilanne selviää Ohjaus muualle Tilanteen kartoitus perheneuvolassa: yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset Oh:n työntekijä ohjaa perheen perheneuvolaan Tarvittaessa lastenpsykiatrin konsultaatio Tarv. ohjaus esim. tutkimuksiin K-HKS:aan Ohjaus ja neuvonta Tilanne selviää kartoituksella Ohjaus muualle Jatkotyöskentely Psykoterapia yksilö/perhe/ pariterapia vuorovaikutusterapia toiminnalliset terapiat Verkostotyöskentely 70 Hoidolliset ryhmät Lastensuojeluprosessi LsL 25 §: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Ilmoittajan tehtävänä ei ole sen määrittely, täyttyvätkö edellytykset jollekin lastensuojelutoimenpiteelle, vaan syntyneen huolen välittäminen lastensuojeluun, joka tämän harkinnan tekee. Tarkoitus on näin pitää ilmoituskynnys matalana, mikä mahdollistaa mahdollisemman varhaisen avun tai tuen käynnistämisen. Toimintaohjeena voisi olla: jos herää kysymys, tulisiko lastensuojelulle ilmoittaa, kynnys on ylitetty. 25 a §(12.2.2010/88) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä 2) pyynnön yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. 25 c § (12.2.2010/88) Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennen lapsen syntymää 25 §:n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut. Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojeluasiakkuus alkaa lapsen syntymän jälkeen siten kuin 26 §:ssä säädetään. Kun lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty lastensuojelussa, ja asiakkuus on syntynyt, asian hoitamiseksi tarpeellinen viranomaistahojen YHTEISTYÖ voidaan järjestää joko asianosaisten (lapset ja/tai huoltajat) suostumuksella tai viranomaisaloitteisesti sosiaalihuollon asiakaslain perusteella ilman nimenomaista suostumustakin. Toimijat tässä yhteistyössä määrittyvät yhteisen tehtävän, ei virka-asemien kautta. Toimintaa johtaa ja koordinoi lastensuojelutapauksissa sosiaalityöntekijä. 71 Lastensuojelun työkalupakkiin sisältyvät 1) lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet ja 2) pakkotoimenpiteet. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat tahdonvastaisiin toimenpiteisiin nähden ensisijaisia. Näihin toimenpiteisiin voidaan lukea kaikki käyttö- ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka voisivat olla pulmatilanteissa avuksi. Käytetyimpiä avohuollon tukitoimenpiteitä ovat perhetyö, tukiperheiden ja -henkilöiden järjestäminen lapsille, päivähoito ja terapiapalvelut. Myös harvinaisempia yksilöllisiä räätälöintejä on käytetty. Näistä mainittakoon esim. työtoiminta. Määrä-aikaisia sijoituksia voidaan tehdä avohuollon tukitoimenpiteinä vanhempien ja tietyin edellytyksin myös lapsen suostumuksella. Mikäli avohuollon toimenpiteet eivät auta korjaamaan tilannetta on viimesijaisena toimenpiteenä mahdollisuus huostaanottoon. Lastensuojelussa on usein nopeiden toimenpiteiden tarve, jonka seurauksena työote on ”karhea”. Myös esimerkiksi huostaanoton kohdalla kysymys on kuitenkin aina lapsen edusta. Eli lapsen edunmukaisuus täyttyy myös silloin, kun toimenpide tuottaa lapselle parempaa kuin sen tekemättä jättäminen. 72 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS Psykologin tutkimusmenetelmät Haastattelu (vanhempien, opettajan, lapsen) Havainnointi (lapsen, perheen, ryhmän ) Testit (kykytestit ja projektiiviset testit) Kouluongelmissa käytettäviä kykytestejä WISC III (kykytason ja –rakenteen perustesti), WPPSI- III on vastaava testi alle kouluikäisille. - Testi jakautuu kielelliseen ja ei-kielelliseen alueeseen. Testillä saadaan selville lapsen peruslahjakkuustaso sekä tietoa siitä, mitkä osa-alueet ovat heikkoja tai vahvoja. Raven, ei-kielellinen havainnoinnin ja päättelykyvyn testi. NEPSY II, neuropsykologinen testi (tarkentaa kykyrakennetta) - Eri kykyalueita tutkitaan tarkemmin useilla eri testiosioilla. Lukilasse, luku-, kirjoitus- ja matematiikan taitojen arviointi suhteessa luokkatasoon Bender ja VMI (visuomotoriikan, käden ja silmän yhteistyön testejä). Projektiivisia testejä MAPS, TAT, CAT, WZT, HTP, SCT Projektiivisia testejä käytetään lasten tutkimuksissa, jotta saadaan viitteitä, mitä asioita lapsen elämässä on syytä selvitellä (kognitiiviset/tunne-elämän kysymykset). Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä (kuvio 10) Oppimisvaikeustutkimuksissa kykytestit ovat aina perustutkimus. Myös muissa kouluongelmissa kykytestit ovat yleensä osa tutkimusprosessia. On tarpeellista sulkea pois mahdolliset kykyongelmat ja löytää vahvuudet. Kykytesteillä voidaan saada kuvaa siitä, miten vaativaa koulutyö on lapselle taidollisesti, ja miten kovilla hän on koulutyöskentelyssä. Kouluongelmia ratkottaessa on myös tärkeää havainnoida oppilasta vaatimustilanteessa, joka testitilanne on. Lapsen elämäntilanteen selvittely (tilanne koulussa, kotona, aikaisemmat kokemukset) on aina osa tutkimusprosessia. Keskeisellä sijalla se on silloin, kun on kyse muista kuin oppimisvaikeuksista. 73 Kouluongelmien ryhmittelyä ( Huoltajien kuvauksia ongelmista, kun perhe varaa aikaa perheneuvolaan, koulupsykologille tai –kuraattorille. Ongelmat voivat tulle esille koulussa tai kotona.) Oppimisvaikeuksia oppilaalla vaikeuksia matematiikassa; yksilöllistäminen? oppilas jää luokalleen; tukitoimet? oppilaalla oppimisvaikeuksia: 14 v. ei tee läksyjä, äiti tekee läksyjä yhdessä oppilaan kanssa englanti ja ruotsi vaikeita oppilaalle; lisäksi oppilas on synkkä, ja itsetunto on heikko oppilaalla oppimisvaikeuksia, luokka kerrattu aikaisemmin; mitä nyt? oppilaalla nimeämis- ja hahmottamisongelmia oppilaalla oppimisvaikeuksia englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa oppilaan kohdalla mietitään yksilöllistämistä; oppilas unohtelee läksyjä ja kirjoja oppilaan (13v.) englannin kielen opiskelu alkutekijöissään oppilaalla oppimisvaikeuksia; menossa yläasteelle, mahdollisia yksilöllistämisiä Keskittymis- ja sopeutumisongelmia oppilaalla pulmia koulussa: ei työskentele tunneilla, ei tottele eikä kuuntele opettajaa; kotona ei saa noudattamaan sovittuja käytäntöjä oppilas äkkipikainen, räjähtelee, ryhmässä olo vaikeaa, ei ota ohjeita vastaan; myös lukiongelmaa oppilas käyttäytyy hyökkäävästi, yrittää olla koulussa kovis oppilaalla levottomuutta, joka estää koulutyötä; oppilas jatkuvasti äänessä oppilaalla kouluongelmia, motivaation puutetta oppilaalla keskittymättömyyttä koulussa oppilas ei sopeudu sääntöihin oppilas omissa maailmoissaan, levoton, keskittymätön oppilas häiritsee koulussa, haluaa olla jatkuvasti esillä Herkkyysoireita koulussa oppilas ei uskalla puhua tunnilla; kiusataan oppilas koulussa yksinäinen, jää syrjään, itkeskelee oppilaan vaikea lähteä kouluun, itkeskelee, kiusataan oppilas ei halua mennä kouluun; vatsakipuja oppilas ei menisi kouluun, itkee jo illalla oppilas ei halua mennä kouluun, kiusataan; käy päälle, jos härnätään oppilaan ongelmat esiintyvätkin niin, että oppilas on itse kiusaaja. 74 Tapausesimerkki Kalle (muunneltu niin, että tapaus ei ole tunnistettavissa) Prosessi (sosiaalityöntekijä mukana työskentelyssä perheen kanssa perheneuvolassa) Joulukuu: Kallen opettaja ja koulun terveydenhoitaja ottavat yhteyttä perheneuvolaan, jonne Kallen äiti varaa ajan. Tammikuu: Kallen perhe tekee kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan. Tammi-helmikuu: Kallelle tehdään yksilötutkimukset. Vanhemmilla on samaan aikaan omat keskustelut perheneuvolassa. Käyntikertoja on yhteensä kolme. Helmikuu: pidetään kouluneuvottelu. Maalis-huhtikuu: Kallen perheellä on kolme perhekäyntiä perheneuvolaan. Toukokuu: koululla pidetään seurantaneuvottelu. Elo-syyskuu: perheellä on kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan. Joulukuu: psykologi soittaa seurantapuhelun koululle. Psykologi soittaa myös Kallen kotiin. Kahden vuoden kuluttua: koululta tulee lausuntopyyntö Kallen siirtyessä yläkouluun. Kyseessä oli Kalle, 10-vuotias poika, jolla oli koulussa monenlaisia ongelmia. Kalle oli alakuloinen eikä tullut toimeen kavereitten kanssa. Hän myös suuttui äkkiä, piti itseään huonona eikä läksyjen tekokaan sujunut. Kalle oli jossakin tilanteessa jopa lyönyt opettajaa. Kallen tutkimus- ja hoitoprosessi alkoi perheneuvolassa tammikuussa. Perhekäynneillä todettiin, että Kallella oli sisko, joka pärjäsi hyvin kaikilla elämän alueilla. Lasten vanhemmat olivat paljon töissä. Psykologisissa yksilötutkimuksissa selvitettiin Kallen yleistä kykytasoa ja rakennetta, lukemisen ja kirjoittamisen taitoa sekä tunneasioita (tutkimusmenetelmät: haastattelu, WISC III, WZT, Lukilasse). Kallen vanhemmat kävivät samaan aikaan keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa. Tutkimuksissa todettiin, että Kallen peruskykytaso oli vahva. Hänellä oli kuitenkin vaikea-asteinen luki-häiriö. Kalle koki oman tilanteensa vaikeaksi, ja itsetunnon heikkous nousi vahvasti esiin. Järjestettiin kouluneuvottelu, jossa olivat mukana vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Neuvottelussa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla Kallen tilannetta koulussa, jossa sattui rajuja tilanteita. Kallen lukivaikeus oli koulussa hyvin tiedossa, mutta kun hänelle yritettiin antaa erityisopetusta, Kalle ei suostunut työskentelemään edes kahdenkeskisessä tilanteessa erityisopettajan kanssa. Koulussa Kalle myös paiskoi tavaroita. Psykologi kertoi tutkimustuloksista. Kallella oli hyvä älyllinen taso ja suuri tietomäärä. Hän koki kuitenkin, että niillä ei ole mitään merkitystä. Neuvottelussa todettiin lukivaikeuden vaikeusaste sekä se, että oppimisen erityisvaikeuksilla on suuri merkitys Kallen pahoinvoinnissa. Koululla oltiin sitä mieltä, että Kallen lukivaikeus on tiedossa ja sen kanssa tullaan toimeen. Ongelmana oli kuitenkin Kallen käytös ja mieliala. Neuvottelussa psykologi painotti edelleen vaikuttavan siltä, että oppimisvaikeuteen liittyvillä asioilla oli merkittävä osuus Kallen mielialaan. 75 Kouluneuvottelussa laadittiin yhteinen suunnitelma. Koulussa paneuduttiin etsimään tilanteita, joissa Kalle pääsisi tuomaan esiin osaamistaan ja tietomääräänsä. Joitakin kokeita hoidettiin suullisesti. Sovittiin, että perhekäyntejä perheneuvolassa jatketaan tavoitteena Kallen itsetunnon tukeminen. Perhekäynnit perheneuvolassa toteutuivat maalis-huhtikuussa. Seurantaneuvottelu pidettiin koululla toukokuussa. Kallen käyttäytymisongelmat olivat poistuneet, ja neuvottelussa keskusteltiin lähinnä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sovittiin, että erityisjärjestelyjä koulussa jatketaan. Päätettiin vielä jatkaa myös perhekäyntejä. Perhekäynnit toteutuivat elo-syyskuussa. Sen jälkeen perheen kanssa sovittiin, että perheneuvolakäynnit lopetetaan. Asiaan päätettiin palata seurantamielessä niin, että psykologi soittaa lukukauden lopulla koululle ja sen jälkeen Kallen kotiin. Joulukuussa opettaja totesi puhelimessa, että asiat sujuvat hyvin:” Kallen kanssa on mukava tehdä työtä.” Psykologi soitti myös Kallen kotiin ja kertoi puhelustaan koululle. Kallen siirtyessä yläasteelle terveydenhoitaja pyysi lausuntoa erityistoimien jatkamista varten. ”Muuten Kallelle kuuluu hyvää”, kouluterveydenhoitaja kertoi samalla. Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa ? Psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada lisäymmärrystä oppilaan ongelmiin ja tilanteeseen. Tutkimuksissa tulee kuitenkin vain harvoin esille suoria syy-seuraussuhteita. Tutkimusten pohjalta ei myöskään tule suoria toimintamalleja ongelmien ratkaisuun. Yhteistyöongelmia syntyy helposti siitä, että odotukset psykologisille tutkimuksille ovat liian suuria. Jos tutkimus ei anna niin selkeitä vastauksia kuin odotetaan, voi olla vaikea hyödyntää sitäkään tietoa, joka on saatu. Yhteistyö lapsen ja huoltajien kanssa on keskeistä sekä ennen tutkimuksia että niiden aikana ja jälkeen. Toimenpiteet testauksen jälkeen Psykologinen tutkimusprosessi päättyy palauteneuvotteluun yhdessä perheen ja kouluväen kanssa. Oppilasta koskevat varsinaiset auttamissuunnitelmat syntyvät moniammatillisena yhteistyönä yhteisessä palauteneuvottelussa tutkimusprosessin lopussa. Neuvottelussa kouluväki tuo pohdittavaksi omat havaintonsa oppilaasta ja sen, mitä siihen mennessä on yritetty ongelmien ratkaisemiseksi. Psykologi esittää omat tutkimustuloksensa. Vanhemmat tuovat esiin omia havaintojaan ja ajatuksiaan siitä, miten kouluongelma näkyy kotona ja mitä siellä on tilanteen auttamiseksi yritetty. Yhdessä mietitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on, että oppilasta itseään kuunnellaan sekä ennen prosessin alkua että prosessin aikana. Oppilas voi myös itse olla mukana neuvottelussa tilanteesta riippuen. 76 Jatkoyhteistyön sujumiseksi on hyvin tärkeää, että näissä neuvotteluissa esiin tuodut tutkimustiedot ja sovitut toimenpiteet kirjataan suunnitelmaksi (esim. HOJKS). Seurantaprosessi varsinaisen tutkimusprosessin jälkeen on erittäin tärkeä. On hyvä sopia ja kirjata, miten seuranta käytännössä tapahtuu ja kuka siitä vastaa. Varsinaisessa konkreettisessa lapsen auttamisessa lapsen lähi-ihmiset ovat aina avainasemassa. Psykologin tehtävänä on omalta osaltaan auttaa näitä lapsen läheisiä heidän tehtävässään. Jos muutosta ei tapahdu Jos oppimisvaikeustutkimusten ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden jälkeen toivottua muutosta ei tapahdu: lapsen elämäntilanne saattaa olla vaikea eikä alakulttuuri tue koulunkäyntiä pätemistä haetaan muuta kautta ympäristön aikuisten toimintamallit voivat olla jäykkiä eikä niissä ole jouston varaa periaatteet ovat tärkeämpiä kuin avun löytyminen vaatimustasossa ei ole joustoa hoito etenee, mutta lyhyellä aikavälillä ongelmat jatkuvat hoito ei etene. Tiedon kulku Tiedon kululla on tärkeä merkitys niin koulun ja perheen kuin psykologin ja koulun välillä sekä koulun sisällä. On huolehdittava siitä, että opettajan vaihtuessa tieto siirtyy uudelle opettajalle. Samoin on tärkeää, että psykologin lausunto toimenpiteitä varten tulee myös koulun käyttöön, eikä jää vain päättävän viranomaisen tietoon. 77 Kuvio 10 MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ? Kykytaso ja – rakenne Jatkotutkimustarve koululääkäri perheneuvola lasten- ja nuorisopsykiatria lastenneurologia lastentaudit Oppilaan työskentelytavat ja käsitys itsestä oppijana Oppilaan oma motivaatio, vaatimustaso, suoritusjännitys Psyykkinen tilanne Elämäntilanne Oppilaan mahdollisuudet selvitä yleisopetuksessa Ongelmat ja vahvuudet Kotitehtävien tekoon liittyvät kysymykset Miten perhe on oppilaan tukena? Onko läksyihin käytetty aika kohtuullinen? Mikä on vanhempien vaatimustaso? Oppilaan kouluoppiminen MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ ? Vastaako oppilaan oppiminen hänen kykyjään vai onko hän alisuoriutuja? Missä määrin sosio-emotionaaliset tekijät vaikuttavat tilanteeseen? Keskittymiskyky ja sen vaihtelu eri tilanteissa Kouluympäristö, -yhteisö Oppilaan asema ja rooli yhteisössä Oppilas-opettaja –suhde Koulun resurssit ja koulun aikuisyhteisön tilanne 78 Kapea-alainen erityisvaikeus? Yleistaso hyvä, mutta esim. muistipulmia, havaitsemispulmia... Kuvio 11 KOULULAISEN ONGELMIEN TUTKIMUSPROSESSI Opettaja ja/tai vanhemmat huomaavat koululaisen ongelman ---> tilannetta pohditaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja Mukana koulun oppilashuoltoryhmä ( esim. rehtori, erityisopettaja, kuraattori, kouluth, opo) Tarvittaessa pyydetään psykologin arviota ja tutkimuksia Koulu ja vanhemmat toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa tarvittavat tutkimukset suorittaa muut muut tarvittavat tutkimukset Tutkimuspalaute perheelle Palauteneuvottelu: 1. Psykologi tuo esiin tutkimustulokset 2. Vanhemmat ja opettajat tuovat esiin omat havaintonsa mitä keinoja neuvotteluun mennessä on yritetty, ja kuka niistä vastaa Tilanteesta ja kunnasta riippuen neuvottelussa voi olla mukana myös muita oppilash. toimijoita Sovitaan neuvottelun kirjaamisesta 3. Tilanteen arviointi yhdessä vanhempien ja opettajien kesken Yhteisessä keskustelussa etsitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä. Jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuuhenkilöistä sopiminen: opetusratkaisut, toimintatavat, mahdolliset jatkotutkimukset, mahdollinen työskentely perheen kanssa, tarvittavat lausunnot ja niiden toimittaminen sovituille tahoille Seurannasta sopiminen: opettaja ja perhe tekevät yhteistyötä seurantatapaaminen järjestetään/ ei järjestetä perheneuvola mukana yhteistyössä perheneuvola ei mukana yhteistyössä 13.1 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN yhteistyön tekemisen vastuu jää 12 Oppilashuollon tilastointi ja kirjaaminen koulupsykologille/ -kuraattorille 79 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN Salassapito Salassapitovelvollisiksi säädetyt kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee tarvitseeko joku muu välttämättä tietoa opetuksen järjestämiseksi. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Opetushallitus päättää valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta, sekä oppilaiden henkilötietojen käsittelystä oppilashuoltotyössä. Oppilashuoltoryhmä Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Rehtori määrää kuka toimii puheenjohtajana, kenen tehtäviin kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkirjan suositeltava säilytysaika on 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä tai pysyvästi. Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään kirjaamisesta seuraavaa: kun käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltotyössä tulisi kirjata vireillepanija aihe päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut asian käsittelyyn osallistuneet mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu Liitteenä 11 kirjaamismalli Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettävät tiedot on tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa tilassa. 80 Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen sekä kouluterveydenhuollon edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmällä tulee olla huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole, ryhmä voi käsitellä ja kertoa ryhmässä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta: opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset välttämättömät taustatiedot. Koulupsykologin asiakasrekisteri Koulupsykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, joka on potilasrekisteri terveydenhuollon toiminnan osalta. Rekisteriin tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella tai poikkeuksellisesti erityislain perusteella. Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulupsykologityö muodostaa yhden koulupsykologirekisterin. Tämän rekisterin osarekistereitä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulupsykologirekisterit. Rekisterinpidosta on rekisterinpitäjänä vastuussa se organisaatio, jonka palveluksessa koulupsykologi on. Saman kunnan alueella tiedot voidaan siirtää uudessa koulussa toimivalle psykologille. Tietojen siirtämiseen tarvitaan kuitenkin oppilaan/huoltajan lupa. Terveydenhuollon ammattilaisena koulupsykologin tulee noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annettuja säännöksiä, vaikka koulussa ei puhutakaan potilaista eikä usein asiakkaistakaan vaan oppilaista. STM on antanut asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001). Lisäksi STM on julkaissut asiaa koskevan terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan (2001:3). Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia laatimaan asiakasta/potilasta/oppilasta koskevat asiakirjat niin, että niistä ilmenee miten neuvotteluja on käyty ja ketä on konsultoitu. Pyydettäessä psykologin on näytettävä oppilaalle/alaikäisen oppilaan huoltajalle, mitä psykologi on oppilaasta kirjannut asiakastiedostoonsa. Tietojen kirjaaminen ja toimenpiteiden seuraaminen ”oppilashuoltokertomuksen” avulla on tärkeää oppilaan/huoltajan ja työntekijän oikeusturvan kannalta. Kuraattoreiden työtä ohjaa toistaiseksi lastensuojelulaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja sosiaalityön ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. STM:n ohjeet asiakirjojen dokumentoinnista ovat sovellettavissa myös kuraattorin työssä. 81 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä Koulupsykologilla on kirjaamisessa käytössään kaksiosainen luokitus: yksilö- ja yhteisötason työ. Yksilötason työ Psykologiset tutkimukset Oppilaan ja vanhempien tapaamiset Kouluneuvottelut Verkostoneuvottelut Konsultaatiot Opettajien konsultaatiot Yhteenvedot ja lausunnot. Ohjaus muualle Lähetteet (esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka). Yhteisötason työ Kyselyt, kartoitukset, observoinnit luokissa Työskentely oppilasryhmien tai koko luokan tasolla Työskentely aikuisten kanssa: oppilashuoltoryhmät tai muut koulun ryhmät Eri hallinnonalojen moniammatilliset työryhmät Yhteisötason konsultaatio Yhteisötason vaikuttaminen, oman alan asiantuntijana esiintyminen Koulukuraattorin asiakasrekisteri Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, johon tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa suostumuksella tai poikkeuksellisesti jonkin erityislain perusteella. Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekisterin (rekisterinpitäjänä on vastuussa opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta). Osarekistereinä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulukuraattorirekisterit. Saman kunnan alueella tiedot voi tarpeellisin osin siirtää uudessa koulussa toimivalle kuraattorille. Tarkoituksenmukaista on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi kuitenkin pyytää lupa. (Vehkamäki & Tamminen-Dahlman 2004, 64.) Kuraattorin tekemä kirjaus ja/ tilastointi Effica –asiakastietojärjestelmään (Forssa, Humppila, Ypäjä) Koulukuraattori on kirjannut seuraavia asioita: Oppilaskeskustelut Yhteisneuvottelut Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset Vanhempainillat Yhteistyötapaamiset(sos. virasto, perheneuvola) Erilaiset tuki- ja ohjausryhmät Pidetyt oppitunnit 82 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri Kouluterveydenhuollossa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin. Kouluterveydenhuollon rekisterit kuuluvat osarekistereinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä toimii terveyskeskus. Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella. Luovuttaminen voi poikkeuksellisesti olla mahdollista myös jonkin erityislain nojalla. Kouluterveydenhuollon kirjaamisen käytössä ovat vakiintuneet Kuntaliiton terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon lomakkeet. Käynnit tilastoidaan ja tapaamisten sisältöä kirjataan. Joitakin mittareita on olemassa. Terveydenhoitajan kirjaaminen Kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot oppilaistaan sähköiseen Effica –asiakastietojärjestelmään, jossa on käytössä eri kirjaamislehtiä käyttötarkoitusten mukaan. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä sovitun yhteisen käytännön mukaan kouluterveydenhoitajalla on käyttöoikeus tiettyihin lehtiin. Terveyden edistämissuunnitelman mukaan tehdyissä tarkastuksissa kirjataan olennaiset asiat ko. lehdille. Käytännössä lehtiin kirjataan mm. seuraavia tietoja: TH (terveydenhoito) –lehteen kontrollit ja terveystarkastukset seuranta-lehteen: näkö, kuulo, rokotukset, kasvu, verenpaine tarvittaessa perhe-lehteen perhetilanteen kuvausta. Sähköinen kirjaaminen on käytössä isommilla kouluilla, mutta monella pikkukoululla on vielä käytössä manuaalinen kirjaaminen. HOJKS-palavereihin ja kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistumisesta kouluterveydenhoitaja tekee merkinnät terveydenhoito –lehdelle: mm. läsnäolijat, käsitellyt asiat, keskeiset suunnitelmat jne. Tavoitteena on, että terveydenhoitajan sijainenkin saisi kirjattujen tekstien perusteella mahdollisimman selkeän käsityksen oppilaan asioista. Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus. Kouluterveydenhuollosta tilastoidaan seuraavat käynnit: terveydenhoito- ja sairaanhoito-käynnit, pidetyt oppitunnit, verkostopalaverit ja vanhempainillat. Periaatteena kirjaamisessa on: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”. Lyhyetkin kontaktit, esim. särkylääkkeitten anto on kirjattu, koska sillä on usein merkitystä oppilaan kokonaistilanteen kannalta. 83 Arkistointi Asiakirjahallinnan suunnitelmassa (arkistonmuodostussuunnitelma) määritellään arkistoinnin rakenne, sisältö, säilytys ja salassapito. Tietoturvaselosteessa ja henkilörekisteriselosteessa ilmoitetaan rekisterin sisältö, vastuuhenkilöt ja säilytys. Rekisteristä informoidaan rekisteröityä (oppilaitoksen oppilasta) rekisteritietojen käsittelystä ja periaatteista. Organisaatioilla voi olla yhteisiä asiakasrekistereitä, jolloin näiden käytöstä on tehtävä sopimus. Mikäli käytetään toisen organisaation tietoja, tarvitaan aina asiakkaan lupa rekisterin käyttöön. Kirjaamiseen tarvittavat perustiedot mm. koululuokkarekisterit tai lasten ja vanhempien yhteystiedot on mahdollista saada joko kunnalta tai FSTKY:n Effica –rekisteristä (väestörekisterikeskus/ väestötietojärjestelmä) vasta, kun organisaatioiden kesken on tehty asiaan liittyvä sopimus. Tietoteknisesti voidaan avata joko oman koulun tai kaikkien koulujen oppilaiden tietorekisteri (käyttäjinä esim. opettajat, rehtorit, koulukuraattorit). Oppilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon organisaatiossa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa tehdään salassapitosopimus. Henkilöstölle määritellään kullekin erikseen oppilaan asioiden hoitamiseksi katseluoikeudet sähköisen tietojärjestelmän asiakastietoihin. 84 LÄHTEET Eriksson, E. & Arnkil, T. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Helsinki. Heittola Arja & työryhmä. Pysyvän toimintamallin luominen perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle -hanke 1.10.2003-31.12.2004. Loppuraportti. 2005. Kaltiala-Heino R., Poutanen P., Kilkku N. & Rimpelä M. 2003. Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveyden ongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Suomen Lääkärilehti 2003;58:1677-83. Karlsson M., Kauppala J., Palmroth R., Poutala M. & Pätäri J. Opettajan pykäläpankki. OAJ. Viitattu 27.5.2005. http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut/ uusipykalapankki?folderId=%2FOAJ%2FML2%2Fkoonti2%2Fsahkoiset+julkaisut&cmd= download Konu A. & Gråsten-Salonen H. 2004. Koulumiete-projekti. Koululaisten mielenterveyden ja hyvin voinnin edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004. Kouluissa sattuu paljon tapaturmia, mutta useimmat niistä ovat lieviä. 2005. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 10.4.2006. http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm Koulutapaturmien ehkäisy. Ideakortti 5/05. Stakes. Viitattu 10.4.2006. http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05. pdf Kädestä pitäen – turvaa lapselle. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. 2005. Vii tattu 3.4.2006. Saatavilla: http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf Laapio, M-L. 2005. Poliisi ja perheväkivalta – Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viran omaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 29.12.2005. Viitattu 3.4.2006. http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/files/Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029/$file/ Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029.12.pdf Nissilä, Leena. 2009. Ajankohtaista maahanmuuttokoulutuksesta. Luentomuistiinpanot 2.10.2009. Opetushallitus. Oppimisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämä tuki. 2004. Opetushallituksen artikkeli. Viitattu 12.5.2006 http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212 Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. 2002. Opetusministeriö. Työryhmämuistio. Viitattu 4.1.2005. http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut/ 2002/liitteet/opm_492_oppilashuolto.pdf&lang=fi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen ja täydennykset. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 29.10.2010. Viitattu 27.6.2011 http://www.oph.fi/download/127373_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_291010.pdf Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 1/011/2004. Viitattu 27.10.2005 http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf Käännä vaikea asia avunpyynnöksi. 2004. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 9.1.2006. http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PSkustannus. WS Bookwell Oy. Juva. Söderholm A. & Halila R. & Kivitie-Kallio S. & Mertsola J. & Niemi S. Lapsen kaltoinkohtelu. 2004. Kustannus Oy Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2004. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. 2002. Opetusministeriö. Taustamuistio. Viitattu 6.9.2005 . http://www.minedu.fi/julkaisut/ julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf (Viitattu 6.9.05). 85 Turvatyöryhmän muistio. 2000. Opetusministeriö. Työryhmien muistioita 20:2000. Viitattu 2.8.2005. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf? lang=fi Vehkamäki P. & Tamminen-Dahlman A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallituksen julkaisuja 2004. Lainsäädäntö Laki perusopetuslain muuttamisesta 24.6.2010/642 Laki perusopetuslain muuttamisesta 13.6.2003/477 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 Pakkokeinolaki 30.4.1987/450 Perusopetusasetus 20.11.1998/852 Perusopetuslaki 21.8.1998/628 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Raittiustyölaki 19.11.1982/828 Rikoslaki 19.12.1889/39 Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412 Yleissopimus lapsen oikeuksista 20.11.1989 Luennot ja puhelinkeskustelut: Niemi Eero K, opetusneuvos, Opetushallitus. Koulukuljetusten vastuukysymykset. Puhelu 9.9.2005. Soikkeli Markku, erikoissuunnittelija, Stakes. Päihdekasvatuksen menetelmistä. Luento Kouluterveyspäivillä 23.8.2005, Jyväskylä. 86 LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvä terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia Liite 1 Liite 1 Luokanvalvoja tiedottaa: Yleistä tiedotettavaa koulun asioista: Viestejä koululle: Kaavake palautettava kouluun ________________ (pvm) _____________________________ luokanvalvojan allekirjoitus _________________________ huoltajan allekirjoitus Liite 2 Stakes/ Arnkil & Eriksson HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: - sinulla on huolta lapsesta / nuoresta - et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja - haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi Lomakkeessa on kolme osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista. Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden aikuisten kanssa. Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3) 1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja) 1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi 2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan? 3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa? 3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? 3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (rastita) Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huoli Liite 2 B. Täytettäväksi ennen tapaamista ( kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja (t) kokee saavansa sinulta tukea? Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi? Tuki: Uhka: 5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niistä kertoa huoltajalle/huoltajille? 5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen parantamiseksi? 6. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä. 7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? 7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan. Liite 2 8. Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi? C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11) 9. Miten toteutit puheeksiottamisen? 10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton: a) alla b) aikana c) jälkeen 11a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? 11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? 11c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi? Liite 3 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ Suostumus saatu suullisena ___.___/ 2005. Suostumuksen pyytäjä: Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ _________________________ Suostumus saatu kirjallisena ___.___/ 2005. Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti. Liite 4 POISSAOLOLUVAN PYYNTÖ ___________________________________ peruskoulu Lomamatkoja koulun työaikoina ei pidetä suotavina. Koululla ei myöskään ole velvoitetta loman myöntämiseen kouluaikana. Lukuvuoteen sisältyy jo loma-aikoja, jotka on rytmitetty koulutyötä ja oppilaan jaksamista tukevaksi. Jos lomaa kuitenkin anotaan pidettäväksi koulun työaikana, huoltaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei oppilas jää jälkeen koulutyössä. Mm. lomajaksoon osuvien kokeiden järjestelyistä ja läksyjen tekemisestä on sovittava opettajan kanssa. Jos loma kestää alle _______ päivää, luvan myöntää ____________________________. Jos loma kestää yli ________ päivää, luvan myöntää ____________________________. Oppilas, jolle lupa pyydetään __________________________________luokka_________ Poissaoloaika _______________________________________________________________ Poissaolon syy ______________________________________________________________ __________________________________________________________________________ Oppilaan huoltaja ________________________________________Puh. _______________ Huoltajan allekirjoitus __________________________________________________________________________ Päätös □ Myönnetään anomuksen mukaisesti □ Myönnetään seuraavasti □ Ei myönnetä. Syy: __________________________________________________________________________ Päätöspäivä _____________________ § _________ Luvan myöntäjä ja virka-asema ________________________________________________ Liite 5 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ TIEDOTE Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen(mm. arvostus, kannustus, ohjaus) ja fyysisen (koettu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin (kodin ja koulun yhteistyö, oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen oppilashuoltotyö perustuu toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovat mm. rehtorit, opettajat, kouluterveydenhuollon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaan oppimista, hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. koulunkäyntiavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumuksiin ja koulun työviihtyvyyteen sekä ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyön koordinointia ja kehittämistä varten kouluilla on oppilashuoltoryhmä. Koulun edustajien lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Työryhmän avulla varmistetaan tiedonkulku oppilashuoltotyötä tekevien viranomaisten välillä. Oppilashuoltoryhmä tukee huoltajia lapsen kehityksen kriisivaiheissa. Työryhmässä käsitellään vain opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Oppilashuoltoryhmä pyytää huoltajalta luvan oppilaan tietojen käsittelyyn ryhmässä. Huoltajan läsnäolosta kokouksissa sovitaan luvan pyytämisen yhteydessä. _______________________________ koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä kokoontuu________________________________________________________ _______________kerran/kertaa viikossa/kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ______________________________, rehtori, puh. ______________________________, kouluterveydenhoitaja, puh. ______________________________, opinto-ohjaaja, puh. ______________________________, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, puh. Arvoisa huoltaja ja oppilas: Jos mieltänne askarruttaa asia, jota haluaisitte käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä, voitte ottaa yhteyttä edellä mainittuihin oppilashuoltoryhmän jäseniin. Liite 6 KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille. Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat. Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkastukseen myös huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppilaita muulloinkin. Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppilashuoltoa toteuttavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaolo- ja kaverisuhdeongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti koulupsykologiin. Yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________ on tavattavissa____________________________________________________________ puh. ____________________. Koululääkärinä toimii _____________________________________________________. Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta. Liite 7 KIVA KOULU –OHJELMA (Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriö) KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoittama, Turun yliopistossa kehitettävä koulukiusaamista ehkäisevä ja vähentävä toimenpidekokonaisuus. Vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma on suomalainen sosiaalinen innovaatio. KiVa Koulu on tarkoitettu perusopetusta antavien koulujen käyttöön. Ohjelman toimenpiteet suuntautuvat yksittäisten oppilaiden lisäksi luokkien ja koulujen tasolle – vanhempia unohtamatta. Ohjelman kehittämistyö etenee asteittain ja siitä tuotetaan erilliset versiot luokka-asteille 1.–3 ., 4.–6. ja 7.–9. suomen- ja ruotsinkielisinä. Ohjelman kehittämiseen osallistuu yli 30 000 oppilasta eri puolilta Suomea. KiVa Koulua on vakiinnutettu valtakunnallisesti perusopetuksen koulujen käyttöön syksystä 2009 alkaen. Koulujen henkilökunnalle tarjotaan tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Koko kouluyhteisö sitoutetaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulun kokouspäiviä ja vanhempainiltoja varten kehitetään materiaaleja ja menetelmä, jonka avulla koulu voi arvioida käytäntöjään ja valmiuttaan ottaa KiVan Koulun toimenpiteet käyttöön. Lisätietoa sekä KiVa Koulun laatusuositukset osoitteessa http://www.kivakoulu.fi/ Liite 8 HOJKSIIN VAADITTAVAT TIEDOT LUETTELONA HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä -kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Jos oppilas opiskelee yhdessä/ useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toimintaalueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. Liite 9 Oppimisen tuki PATONKIMALLI (Jasu) Yleinen tu- Erityinen tu- Tehostettu tuki OPPILAS OPPILAALLA OIKEUS SAADA TUKEA OPPIMISESSAAN 8. OHR 2.Opetuk 6. OHR pohdinta, pohdinta, 1.Opettaj sen eriyt4.Harmaa tarkastaa täminen tarkastaa an lisähuoli onko edelonko edelohjeet ja OHRlle liset käy3.Tukiopetu liset tehty henkilötetty 9. Tutkis, myös 7. HOPSin kohmuksiin ennakoiva laadinta ja tainen käyttöönotohjaus 5.Osa-aikainen erityisopetus, myös ennaltaehkäisevä to 10. HOJKSin laadinta ja käyttöönotto Liite 10 Oppimisen tuki, Forssan malli ja lomakkeet "Frs kansilehti paperinen.doc" "FRS yleinen "Frs yleinen tuki "Frs yleinen tuki "Frs "Frs tukioppimissuunnitelm oppimissuunnitelma loppimissuunnitelma lpedagoginenarvio op oppimissuunnitelma t "Frs pedagoginen "Frs LAATIKKOMALLI esitys.ppt" selvitys erityisen tuen Liite 11 YKSITTÄISEN OPPILAAN OPPILASHUOLLOLLISTEN ASIOIDEN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄ LOMAKE PVM:__________________ KOULU / PAIKKA: __________________________________________________________________________ OPPILAS:_____________________________________________________ LK: _______ OPETTAJA:_______________________________________________________________ ASIAN VIREILLEPANIJA : ________________________________________________________________ ASIA: ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYSTÄ ILMOITETTU HUOLTAJALLE (pvm):_____________________ PÄÄTETYT JATKOTOIMENPITEET PERUSTELUINEEN: ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAA HOITAA: ___________________________________________________________________________ AIKATAULU: ___________________________________________________________________________ PALAUTE:_________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ Liite 11 JATKOTOIMENPITEET (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee): ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEET ___________________________________________________________________________ JOS OPPILAASTA ON ANNETTU TIETOJA MUILLE KUIN ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEILLE HENKILÖILLE, NIIN KENELLE JA MITÄ TIETOJA? ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ Tämä asiakirja säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiakirjat. Kansio on oppilaittain aakkostettu. Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä. JOKIOISTEN KUNTA Liite 12 TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALLISUUSJA KRIISITILANTEISSA PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA (LIITE) 3. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA 3.1. Yleistä Nuorten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen Perusopetuslaki (628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.. Tavoitteena on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori sekä puuttumaan tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Yhteiskunta pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset lainsäädännöllä. Päihde- ja huumeiden vastaisessa työssä sovellettava lainsäädäntö keskittyy rikoslakiin (50.luku), raittiustyölakin (828/82), päihdehuoltolakiin (41/86), yleissopimukseen lasten oikeuksista (1989), lastensuojelulakiin (683/1983). 3.2. Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa • • • • • • • • • • Oppilaille annetaan tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista Vuosittain järjestetään resurssien puitteissa tiedotus- ja luentotilaisuuksia Verkostoyhteistyö ja toimintamallit tulee olla ajan tasalla (yhteistyö terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisten kanssa) Henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjät Ohjeellinen päihdestrategia ja toimintamalli tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivien tiedossa. Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan huomaamiinsa epäkohtiin. Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana koulussa tai koulun alueella tulee puuttua Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan koulun piha-alueen tapahtumia Oppilaiden poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tulee olla ajan tasalla Oppilaiden poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata ja tarpeen vaatiessa puuttua Kotien kanssa tulee olla avoimessa, luontevassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä 3.3. Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa 3.3.1. Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet Jos todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana: • • • • • Havaitsija ilmoittaa asiasta Rehtorille/koulun johtajalle Rehtori/koulun johtaja neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Jos kysymyksessä on huumeiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin. Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen (lastensuojelulaki 12 § ja 40 §) Mikäli oppilas esiintyy vaarallisen aggressiivisesti, on tarvittaessa kutsuttava poliisiviranomaiset paikalle Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana: • • • • • • • Havaitsija ilmoittaa asiasta viipymättä rehtorille/koulun johtajalle Rehtori/koulun johtaja keskustelee asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajan kanssa Jos epäilyt ovat selkeät, kutsutaan huoltaja paikalle Epäselvissäkin tapauksissa huoltajan kanssa tulee keskustella asiasta Huoltajan luvalla oppilas ohjataan terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin (huumetapaukset) Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa Jos epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydessä: • • • • • Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee kirjata ylös ja ilmoittaa rehtorille/koulun johtajalle Epämääräisten henkilöiden oleskeluun koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina puuttua Rehtori/koulun johtaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa aina yhteyttä poliisiviranomaisiin Mikäli oppilaiden keskuudessa epäillään tai todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, on siitä ilmoitettava rehtorille/koulun johtajalle. Hän keskustelee asiasta huoltajan ja oppilaan kanssa. Huumetapauksissa ilmoitus aina myös poliisiviranomaiselle. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokanvalvojan kanssa 3.3.2. Yhteistyötahot • • • • • Poliisiviranomaiset Terveydenhoitoviranomaiset Sosiaalitoimi Nuorisotoimi A-klinikka Liite 13 KOULUUN LIITTYVÄN TERVEYDENHUOLLON TOIMINNAN SISÄLTÖÄ 2011 Kouluuntulotarkastus, 6,5-7 v. Tutkitaan : -paino, pituus, kuulo näkö, rakenne Keskustellaan: -Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: - ”Tulevana syyslukukautena koulunsa aloittavan lapsen huoltajille” -”Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan seudulla” -”Ohjeita koululaisten tartuntatautien hoidosta” - ”Esikoululaisesta koululaiseksi. Opas lasten vanhemmille. MLL” Peruskoulu, 1. luokka Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan Tutkitaan : -paino, pituus, rakenne - verenpaineen mittaus -puberteettiarvio Keskustellaan: -Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan -Perheen hyvinvointiarvio Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -Terveyskysely 1. luokan oppilaan huoltajille -Opettajan arvio oppilaasta haastatellen -”Vanhemmuuden roolikartta” Peruskoulu, 2. luokka Tutkitaan : -paino, pituus, rakenne Peruskoulu, 3. luokka Tutkitaan : Keskustellaan: -paino, pituus, näkö, rakenne - Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: - Terveyskysely 3. luokan oppilaan huoltajille Peruskoulu, 4. luokka Tutkitaan: -paino, pituus, rakenne, kuulo Peruskoulu, 5. luokka Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan Keskustellaan: Tutkitaan ja rokotetaan: - Terveyskyselylomakkeen ja -paino, pituus, näkö, rakenne mielialakyselyn pohjalta tarpeen mukaan -verenpaineenmittaus Perheen hyvinvointiarvio -puberteettiarvio -mielialan arviointi - Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajille CDI-kysely (alle 12-v.mielialakysely) ”Täältä tullaan nuoruus” terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti tytöille Peruskoulu, 6. luokka Tutkitaan: -paino, pituus, rakenne Keskustellaan: - Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -Terveyskysely 6. luokan oppilaalle -terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti pojille Peruskoulu, 7. luokka Huoltajat kutsutaan mukaan Tutkitaan: -paino, pituus, rakenne, näkö, värinäkö Keskustellaan: -Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -Terveyskysely 7. luokan oppilaalle -Terveyskysely 7. luokan oppilaan huoltajille - ”Tytöt ja ruoka” - ”Pojat ja ruoka” Peruskoulu, 8. luokka Laaja terveystarkastus, terveydenhoitaja ja lääkäri Tutkitaan: Keskustellaan: -paino, pituus, ryhti, näkö, kuulo -Terveyskyselylomakkeen -verenpaineen mittaus pohjalta tarpeen mukaan -puberteettiarvio -mielialan arviointi Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -Terveyskysely 8.luokan oppilaalle -kondomi jaettavaksi jokaiselle -Nuorten päihdemittari (tarv.) - annetaan Nuorison terveystodistus Peruskoulu, 9. luokka Tutkitaan: -pituus, paino, rakenne Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -Nuorten terveyspalvelut -Nuorten päihdemittari (tarv.) -Rokotustodistus Keskustellaan: -ammatinvalinta-asiat -rokotusasiat Suun terveydenhuolto, peruskouluikäiset Keskustellaan: Tarkastetaan: -hampaiden tarkastus -tarkastus -ravinto -suun hygienia:harjausopetus, fluorihammastahna, hammaslangan käyttö tarvittaessa -ksylitolipurkka -tupakoimattomuus Neuvonnan tukena käytettävä materiaali: -hammasharja -lehtiset tarpeen mukaan Suun terveydenhuollon ryhmäterveyskasvatus 2. luokka 5. luokka -hampaiden rakenne ja vaihdunta -nimikkeet hml/hh/shg -piilosokeri, happohyökkäys, ksylitoli, pesuopetus ja fluorihammastahna -karies:synty, eteneminen, ehkäisy -ksylitoli, fluori, suuhygienia -tupakan ja nuuskan vaikutus suun terveyteen -lävistykset 7. ja 9. luokka (1-2 krt) -suun terveyden edistäminen ja omavastuun korostaminen -hampaiden puhdistus -ruoka-ja juomatottumukset -ksylitoli -hammaskivi ja ientulehdukset -karies -tupakka, nuuska ja lävistykset Ympäristöterveydenhuolto Tarkastetaan: 3(-5) vuoden välein seudun kaikkien oppilaitosten terveydelliset olot: mm. -ilmanvaihto -valaistus -pintamateriaalit -lämpimyys/kylmyys Tarkastetaan: -koulujen piha-alueiden turvallisuus -piha-alueella olevien välineiden turvallisuus Elintarvikevalvonta Tarkastetaan: - keskuskeittiöt laitoskeittiöt tarjoilukeittiöt 2-4 kertaa vuodessa - keittiöiden omavalvontasuunnitelmat kerran vuodessa Liite 14 LAPSEN OPPIMISVALMIUDET siirtymävaiheessa esiopetus- alkuopetus _____________________ lapsen nimi _____________________ kunta PERUSVALMIUDET ei vielä harjoittelee kyllä Huolehtii omista tavaroistaan Pukee ja riisuu omatoimisesti Osaa solmia kengännauhat Hoitaa wc-käynnit Ruokailee omatoimisesti Siirtyy joustavasti toiminnasta toiseen Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ SOSIAALISET TAIDOT JA ITSELUOTTAMUS ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kertoa, kysyä ja pyytää aikuiselta tarvittaessa apua Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Kuuntelee toisia ja antaa heidän puhua loppuun Hyväksyy ja noudattaa yhteisiä sääntöjä Selviytyy tehtävistä ilman aikuisen jatkuvaa apua Käsittelee pettymyksiä ja häviämistä vahingoittamatta toisia Sietää uusia tilanteita Leikkii yhdessä muiden kanssa Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ OPPIMISVALMIUDET ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kirjoittaa nimensä ymmärrettävästi Jaksaa keskittyä tehtäviin ja leikkiin Muistaa sanalliset ohjeet ja toimii niiden mukaan Haluaa ja jaksaa tehdä tehtävät loppuun asti Ymmärtää numeroiden ja määrien vastaavuuden lukualueella 0-10 Tunnistaa kirjaimia Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ MOTORISET VALMIUDET ei vielä harjoittelee kyllä Hienomotoriikka (kynätehtävät, leikkaaminen) Karkeamotoriikka (kävely, juoksu, kiipeäminen) Muuta huomioitavaa _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Suostun, että edellä olevat tiedot voidaan antaa tiedoksi lapseni tulevalle opettajalle päiväys ja paikka huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus Liite 15 FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMEN NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatus-perusopetus Lähikoulujen ja –päiväkotien henkilöstö tapaa toisiaan lukuvuoden mittaan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat määritellään tapauskohtaisesti (minimi 2 krt). Esi- ja alkuopetuksella on yhteisiä koulutustilaisuuksia (minimi 1/vuosi). SYYS-TOUKOKUU Esiopetuksen hyvinvointiryhmien kokoontumiset syksyn ja kevään aikana. ELOKUU Vanhempainillat kouluissa ja päiväkodeissa. LOKAKUU Kouluilta annetaan palautetta päiväkotien henkilöstölle miten oppilaiden kouluvuosi on lähtenyt alkuun. TAMMIKUU Syksyllä koulunsa aloittavien vanhempainilta HELMIKUU Kouluvalmiustutkimukset HUHTIKUU Siirtymävaihekeskustelut vanhemmat, opettaja, lastentarhaopettaja -voivat olla myös syksyllä koulun alkaessa TOUKOKUU Kouluun tutustumispäivä Alakoulu-yläkoulu ELOKUU-TOUKOKUU Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat lukuvuoden aikana. Keväällä järjestetään myös kokoontuminen yläkoulu-syöttävät alakoulut. Kokoonkutsujana toimivat yläkoulujen rehtorit. LOKAKUU ja/ KEVÄT 6.luokkalaisten ensimmäinen tutustuminen yläkouluun järjestetään tet-jakson aikana. Tällöin oppilaat voivat käydä esim. fysiikan, kemian ja kotitalouden tunneilla ja tutustuvat kouluun ja koulun tapoihin. HUHTIKUU Yläkouluilta opo, rehtori ja/erityisopettaja pitävät 6. luokkalaisille oppitunnit yläkoulussa opiskelemisesta. Oppituntien jälkeen käydään keskustelu luokan opettajan kanssa. TOUKOKUU Vanhempainilta 6.luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Näiden lisäksi käydään tarvittavat yksittäisiä oppilaita koskevat oppilashuollolliset palaverit. Yläkoulu-II-aste HOJKS-oppilaat Opinto-ohjaajat pyytävät huoltajalta luvan luovuttaa tiedon II-asteelle. Joustavassa haussa hakeneet sekä 1.sijalle hakutoiveen esittäneet II-aste kutsuu haastatteluun → kun opiskelija on ottanut paikan vastaan, perusopetuksen kuraattorit välittävät tietoa II-asteen kuraattoreilla (luvat kysytty). Opinto-ohjaajat ovat virkansa puolesta tiiviissä yhteistyössä jatko-opintopaikkojen kanssa. LOKAKUU Viikon mittainen teho-tet, jolloin osa 9. luokkalaisista tutustuu II-asteeseen niinä vuosina kuin se on mahdollista. Myös opettajat voivat osallistua tet-jaksolle halutessaan. JOULUKUU II-asteen (opo, rehtori tms.) vierailut kouluilla – oppitunnit. Selvitys mahdollisista opintonsa keskeyttäneistä. HUHTIKUU Perusopetuksen ja II-asteen opojen palaverit Liite 16 FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN OPPILASHUOLLON VISIO 2011 Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto ovat opetus- ja kasvatustyön KULMAKIVIÄ Forssan seudulla oppilashuolto tukee lasta ja perhettä esiopetuksesta kouluajan loppuun asti. Toiminta on perhekeskeistä ja oppilaslähtöistä, huomioiden lapsen erityispiirteet. Hyvän oppilashuollon mahdollistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö, joka toimii ajantasaisen oppilashuollon toimintamallin mukaan. Tulevaisuuden oppilashuolto on kuin hyvä aamupala - tarpeellinen - ravitseva - monipuolinen - päivittäinen - terveellinen - edullinen - perheen yhteinen - sopii myös allergikoille Sen huomaa vasta sitten, kun se jää nauttimatta. Liite 17 FORSSAN SEUDUN OPPILASHUOLLON TULOSKORTTI 8.12..2008 STRATEGIA ARVOT: Välittäminen, vastuullisuus, luottamus Toimiala/palvelualue: TOIMINTATAVAT: Ennakoiva toimintatapa, moniasiantuntijuus, perhe- ja oppilaskeskeisyys, yhteistyö, osaaminen Suositus TOIMINTA-AJATUS VISIO 2017 NÄKÖKULMAT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SEURANTA VASTUU ASIAKAS/VAIKUTTAVUUS Lapsen ja nuoren oppimisen perusedelly- Periaatteet hyväksytty 1. Hyvinvoiva lapsi/nuori tyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen yhteistyössä kotien kanssa. 1. Oppilashuoltomallin mukainen toimintatapa Rehtorit ja niistä tiedotetaan vkt/100 opp. Terveydenh. 6 Seudullinen Lääkäri 2 ohjausryhmä Psyk. 4 ja niitä noudatetaan sosiaalit. 4 16 Oppilaan hyvinvointi ja 2. Perheläheisyyden oppilashuolto ovat opetus- toteutuminen ja kasvatustyön Huoltaja/t mukana aina suunnittelussa ja Seudullinen ohjausryhmä toimenpiteissä kulmakiviä 3. Joustavat erityisen tuen palvelut Forssan seudulla PROSESSIT JA RAKENTEET oppilashuolto tukee lasta 1. Koulun hyvinvointiryhmän 1. Moniammatillisuus Perusrakenteet ja Erityiskoulun Sivistys- erityinen tuki määritelty Rehtorit johtajat Selkeät teht. ja vast. jaot Rehtorit Seudullinen ja perhettä esiopetuksesta toiminta Säännöllisyys Itsearv. vuosittain kouluajan loppuun asti. - ennakoiva ote Suunnitelmallisuus työsuunnitelmassa Toiminta on perhekeskeistä Vastuiden rajaaminen oppilaslähtöistä, huomioiden 2. Palvelupolut/kuvaukset lapsen erityispiirteet. Rehtorit 2. Joustava tiedonkulku 3.Tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt Hyvän oppilashuollon Palvelupolut kuvattu ohjausryhmä Varhais- Seudullinen ohjausryhmä Käytännöt on kasvatus sovittu ja niitä kehitetään päällikkö mahdollistaa ammattitaitoinen 3. Oppilashuoltotakuu 4.Huolen esilleottaminen, tutkim. Ensitoimenpiteen Rehtorit ja hyvinvoiva henkilöstö, ja toimenpit.etenevät joustavasti odotusaika max 2 vko Yhtymäjohtaja ohjausryhmä 1. Lastensuojelusuunnitelma Tehty Sosiaalitoimen Seudullinen Kehittämistyö ja osastopäällikkö ohjausryhmä joka toimii ajantasaisen OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN oppilashuollon toimintamallin 1. Palvelun laatu mukaan. Seudullinen Häiriöpalveluista ennalta- Oppilashuollon toimintamalli ehkäisevään toimintatapaan päivittäminen varmistettu Erityisen tuen suunnitelma 2. Ammattitait. ja yhteistyökyk. 2. Suunnitelmallinen täydennysk. Tehty Koulutussuunitelma laa- Erityiskoulun Sivistys- rehtori johtajat Varhais- Seudullinen motivoitunut henkilöstö Seudullinen ohjausryhmä dittu kasvatuspääl. ohjausryhmä Säännöllisyys Stj:t Yhtymäjohtaja 16 vkt/100 oppilasta Stj:t Seudullinen RESURSSIT, TALOUS 1. Resurssit mitoitussuositusten 1 Riittävät, tavoitteiden mukaan ohjausryhmä edellyttämät ja oikein kohdennetut resurssit 2. yleiset opetusjärjestelyt erityisen tuen järjestelyt tukevat oppilashuoltoa Maksimiluokkakoot määritelty (kunnittain) Rehtorit Sivistysjohtajat
© Copyright 2024