1. No category

Irma Kortesuo
on Liiverin uusi
kyläasiamies
Maarit Mikkilä
uskoo nuorten
haluun vaikuttaa
Vesihiihdon
vauhdissa
Kurikassa
Ilmajoella
kunnan ja kylien
yhteistyö toimii
Sisällys
Puheenjohtajan tervehdys ........................................................................... 3
Irma Kortesuo on Liiverin uusi kyläasiamies ..................................... 4
Ranta-Kuiviloiden koti nousi Luopajärvelle ....................................... 5
Unelma elämästä oikeassa pohjalaistalossa elää ......................... 6
Yhteistalo korjattiin komiaan kuntoon ................................................. 8
Kainaston Seurantalo kunnostetaan vanhaa kunnioittaen ....... 8
Katetussa katsomossa kelpaa sadesäälläkin ..................................... 9
Veneskoski-Viitala-seurassa tapahtuu ................................................... 9
Maarit Mikkilä uskoo nuorten haluun vaikuttaa ............................. 10
Aseman nuoret kotikylän asialla .............................................................. 10
Operaatio ”Pelastakaa Valkiajärvi” ........................................................ 12
Melomaan kesäisille vesille ........................................................................ 13
Euroopan syvin kuilu Pirunpesä kutsuu patikoimaan .................. 14
Tuomikylään reitti ratsastajille ................................................................. 14
Vesihiihdon vauhdissa Kurikassa ............................................................. 15
Ilmajoella kunnan ja kylien yhteistyö toimii ..................................... 16
Jätevesiasiat kuntoon yhteistuumin ....................................................... 17
Kylä- ja seurantalojen energiakulut hallintaan ............................... 17
Työleiri toi kansainvälisen tuulahduksen Jalasjärvelle .............. 18
Kylillä tapahtuu .................................................................................................. 19
Infoa Liiveristä .................................................................................................... 20
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry
Asematie 5
60800 ILMAJOKI
Puh: (06) 424 4000
S-posti: toimisto@liiveri.net
www.liiveri.net
Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta. Kyläkööri -hankkeeseen
rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
TOIMITUSKUNTA
Anne Rintamäki, Viestintätoimisto Nektari
Sinikka Koivumäki, Liiveri
Henna Leppinen, Liiveri
JULKAISUN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
Viestintätoimisto Nektari
Mainostoimisto Aada
PAINOS 4000 kpl
PAINO Litoset Oy, Vaasa
2
Maaseutuelämästä
olemme maaseutueläjinä jälleen muutosten
edessä. Näin on ollut usein ennenkin. Muutokset ovatkin
pikemmin pysyviä kuin tilapäisiä – haasteena on vain kulloiseenkin tilanteeseen vastaaminen.
Mitä pidämme tärkeänä? Miten haluamme oman ja läheisten elämän sujuvan? Oma haluni on viettää elinvoimainen
tulevaisuus itselleni tärkeiden ihmisten ja asioiden keskellä.
Arvoista tärkeimpänä pidän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Turvallisuus syntyy pienistä asioista. Naapurin tervehdyksestä, kylän yhteisestä hiihtoretkestä, naapuruston
miesten yhteisestä saunaillasta Kyrönjokirannassa, perheen
päiväkahvihetkestä, riippusillalla nojailusta, tutusta kuovin
laulusta kevään tulon ilmoittajana tai konsertista kylätalolla. Näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Tällaisia arvoja
haluan myös kasvattaa ja siirtää tuleville sukupolville. Yhteisöllisyys syntyy tekemällä ja kokemalla yhdessä. Uskon kaikkien meidän haluavan kuulua johonkin. Uskon haluun kokea
itsensä merkitykselliseksi suhteessa toisiin ihmisiin. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan kantava voima elämän haasteissa.
Minun kokemusmaailmassani turvallisuus ja yhteisöllisyys
kulkevat usein käsi kädessä. Ympäröivä luonto voimauttavana
ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä on meillä maaseutueläjillä
käden ulottuvilla.
Mitä näiden asioiden eteen sitten voi tehdä? Joitain yksinkertaisia ratkaisuja olen tehnyt omassa elämässäni ja meidän
isossa perheessä. Otan ympäristön huomioon ratkaisuissani.
Käytän palveluja niin läheltä kotia kuin vain käytännössä on
mahdollista. Mikäli ajatellaan tässä yhteydessä rahaa, niin jokainen euro lähelle siirrettynä vahvistaa naapuruston, kylän,
oman kunnan tai Seinäjoen kaupunkiseudun hyvinvointia. Ja
kun vahvistan alueen hyvinvointia vahvistan samalla perheeni
ja itseni hyvinvointia.
Liiverissä teemme töitä tämän hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Meidän kautta erilaisilla toimijoilla on mahdollisuus hakea
taloudellista tukea tämän alueen hyvinvoinnin lisäämiseen.
Uutuutena tällä kaudella on mukana myös yritystuet. Tavoitteena on ylläpitää matalan kynnyksen paikkaa, josta on mahdollista hakea neuvoja ja rahoitusta oman itselleen tärkeän
elinpiirinsä kehittämiseen. Kuntatalous ja valtiontalous ovat
isojen haasteiden edessä ja nyt onkin omaa elinympäristöään
arvostavien
paikallisten
toimijoiden aika tarttua
toimeen elinvoiman säilyttämiseksi. Hyviä ideoita ja ratkaisuja voi lähteä
toteuttamaan ennen kuin
vasta pakon edessä.
Lämmintä ja yhteisöllistä
kesää toivotellen,
Leader-ryhmien toiminta
• Maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät
toteuttavat EU:n ohjelmakaudella 2007-2013 Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintatapaa.
• Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja
asukkaiden omaehtoinen aktiivinen toiminta maaseudun
kehittämiseksi.
• Yksi Leaderin kantavista ajatuksista on alhaalta ylöspäin
–periaate. Se tarkoittaa, että hankkeiden valmistelu ja
päästösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla
ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita.
• Leaderiin kuuluu myös uusien toimintatapojen ja
menetelmien kokeilu, jotta pystytään luomaan uusia
työpaikkoja ja kehittämään maaseudun elinkeinoja.
• Leader-ohjelmaa toteutetaan jokaisessa EU-maassa.
Suomessa toimii 56 Leader –ryhmää, joista neljä tekee
kehittämistyötä Etelä-Pohjanmaan alueella.
• Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia oman alueen
tarpeiden pohjalta laadittujen Leader-ohjelmien mukaisesti.
• Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, yhdistykset,
oppilaitokset ja kunnat. Hankehaku on jatkuva.
Liiveri
• Etelä-Pohjanmaalla on liivereissä totuttu säilyttämään
kaikkea tarpeellista. Niinpä myös maaseudun kehittämisen
kannalta tärkeitä työkaluja säilytetään Liiverissä – Seinäjoen
Seudun Kehittämisyhdistyksessä.
• Liiverin toiminta-alueeseen kuuluu Ilmajoki, Jalasjärvi,
Kurikka ja Seinäjoki. Liiveristä on 15 vuodessa kasvanut
Seinäjoen seudun ja maaseudun kehittämisen asiantuntija.
• Liiveri rahoittaa maaseudun kehittämiseen ja uuden
luomiseen liittyviä kehittämishankkeita, koulutushankkeita,
investointihankkeita ja yritystukia. Hankkeet voivat olla myös
alueiden välisiä tai kansainvälisiä.
• Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään
rahoitettavista hankkeista.
• Hankehakijana voi olla Liiverin toiminta-alueen yritys,
yhdistys tai yhteisö. Myös kunta tai muu julkisen sektorin
toimija voi toimia hakijana.
• Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön
toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai
liittymällä yhdistyksen jäseneksi.
Keijo Viertoma
Liiverin hallituksen
puheenjohtaja
Perhekoti Toiskan isäntä
• Liiverin henkilökunta neuvoo hakijoita hankkeiden
valmistelussa ja toteuttamisessa.
3
Irma Kortesuo on Liiverin uusi kyläasiamies
”Jokaisella kylällä on oma
identiteetti ja omat juuret”
Ilmajokelainen Irma Kortesuo aloittaa
kesäkuussa työt Kyläköörissä on itua
–hankkeessa, joka on Liiverin oma
kylien kehittämishanke. Hankkeen
kohderyhmänä ovat kaikki kylät ja
kyläläiset sekä kylätoimijat Ilmajoella,
Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoella.
Ilmajokelainen Irma Kortesuo aloittaa kesäkuussa työt Kyläköörissä on itua –hankkeessa, joka on Liiverin oma kylien
kehittämishanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kylät ja kyläläiset sekä kylätoimijat Ilmajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Kyläasiamies auttaa ja neuvoo kylien
kehittämiseen liittyvissä asioissa, ideoinnissa ja toteutuksessa
sekä opastaa hankerahoituksen ja muiden tukimuotojen hakemisessa.
Irma Kortesuolle uusi työ tarjoaa mieluisia haasteita.
- Olen lähes koko ikäni tehnyt töitä yrittämisen, matkailun, tapahtumien, museoiden ja hankkeiden parissa. Tässä
työssä on varmasti hyötyä kaikesta tuosta.
Kortesuo muistuttaa, että elinvoimaiset kylät ovat erittäin
tärkeitä koko tälle alueelle.
- Jokaisella kylällä on omat erityispiirteensä, ja kyläasiamiehen tehtävä onkin olla osaltaan vahvistamassa kylien iden-
Irma Kortesuolle kyläasiamiehen työ tarjoaa uusia,
mielenkiintoisia haasteita. Hänen mukaansa kylät säilyvät
elinvoimaisina, kun niihin saadaan uusia asukkaita. Siksi
on tärkeää tuoda esiin kunkin kylän omat vahvuudet.
titeettiä. Mielestäni on tärkeää muistaa juuret ja perinteet,
mutta myös huomioida se, mikä tekee kylistä nykymittapuun
mukaan houkuttelevan asuinpaikan.
Tiedotus tärkeää
Kyl äköörissä on itua
• Kyläköörissä on itua – hanke vie eteenpäin
Kyläkööri –hankkeessa (2008–2012) esiin
nousseita kehittämistarpeita sekä luo uusia
yhteyksiä kylien ja organisaatioiden välille.
• Uusina painopistealueina ovat mm. nuoret,
kirkonkylät ja asuinalueet sekä kylien turvallisuus.
• Hanke pyrkii edistämään kylien kansainvälistymistä ystävyyskylätoiminnan avulla sekä
järjestämällä opintomatkoja ulkomaille. Lisäksi
kylien ympäristöä ja kulttuurimaisemaa voidaan
kohentaa hankkeen avulla.
• Maallemuuttoa suunnitteleville pyritään
tarjoamaan nykyistä paremmin tietoa kylällä
asumisen vaihtoehdoista esim. erilaisissa
Irma Kortesuo on itse syntyperäinen ilmajokelainen, lapsuuskoti sijaitsi Räyskölän kylässä. Viimeiset kahdeksan vuotta
hän työskenteli Museoviraston palveluksessa Yli-Lauroselan
talomuseossa.
- Sitä ennen miehelläni oli Kosken Kuohu –ravintola Koskenkorvalla, jonka toiminnassa minäkin olin tiiviisti mukana.
Aloitin myös Koskenkorva-museon toiminnan; se on sittemmin myyty Koskenkorvan Trahteerille, missä sitä on kehitetty
edelleen.
- Sekä Koskenkorvalla että Yli-Lauroselan museossa olen
järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia, myös kylätoiminta on
tullut tutuksi.
Yksi uudessa työssä korostuvista tehtävistä on tiedottaminen ja kylien markkinointi. Tärkeitä kohderyhmiä ovat mm.
kylien omat nuoret sekä kylämaisemaan muuttoa harkitsevat
nuoret perheet.
- Kaikkein tärkeintä on se, että kylät pysyvät asuttuina ja
toimivina. Tässä työssä kyläasiamies on toivottavasti linkki
moneen suuntaan.
tapahtumissa ja nettisivustoilla.
TEKSTI JA KUVA Anne Rintamäki
4
Reetta ja Vesa Ranta-Kuivila
pääsivät muuttamaan uuteen
kotiinsa Luopajärvelle keväällä
2010. Maalaiselämästä nauttivat
myös 3-vuotias Justus, 5-vuotias
Maria ja 7-vuotias Emilia.
”Tästä
ei ole
tarkoit
us läht
eä
mihink
ään”
Ranta-Kuiviloiden koti nousi Luopajärvelle
keväällä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun
Reetta ja Vesa Ranta-Kuivilan perhe pääsi muuttamaan
omaan kotiin. Sopivaa tonttia oli etsitty pitkään, tärkein kriteeri oli sijainti maalla, riittävän lähellä Seinäjokea.
- Olemme molemmat kotoisin Kauhajoelta, ja vuosien
varrella olemme asuneet monessa paikassa, mm. Rovaniemellä ja Vaasassa. Koko ajan on kuitenkin mielessä ollut vahva
ajatus maalle muutosta, ja oman talon suunnitelmiakin on
piirrelty vuodesta 2002 alkaen, Reetta kertoo.
Kun nyt 3-vuotias Justus ilmoitti tulostaan, oli aika toimia.
- Sopiva tontti löytyi lopulta Luopajärveltä. Tämä on oikeasti maalla, vieressä on kyläkoulu, matkaa työpaikalleni Seinäjoelle tulee parikymmentä kilometriä ja isovanhempien luokse
Kauhajoelle noin 30 kilometriä, listaa Vesa sijainnin etuja.
- Lisäksi Luopajärven kylä on tosi aktiivinen; nuorisoseura
markkinoi aktiivisesti kylää ja sen tapahtumia, on jumppaa,
lasten kerhoja ja paljon muuta toimintaa. Kylälle on myös
muuttanut paljon lapsiperheitä, joten koulunkin tulevaisuus
on turvattu, Reetta sanoo.
Harrastuksia ja maalaiselämää
Perheen lapset, ekaluokkalainen Emilia, 5-vuotias Maria ja
kuopus Justus viihtyvät Luopajärvellä erinomaisesti. Omassa pihassa riittää tilaa touhuta, lähistöllä on leikkikavereita
ja tyttöjen viulunsoiton opettaja tulee tarvittaessa kotiin asti
pitämään soittotunteja.
- Iso plussa on se, että Luopajärven kylästä löytyvät kaikki
palvelut; lähikaupan lisäksi täällä on myös maatalous- ja rautakauppa. Varsinkin rakennusaikana oli hienoa, kun tavarat
sai hakea läheltä, Vesa kertoo.
Maalla asumisen luksusta on perheen mielestä sekin, että
maidon saa hakea lähes naapurista suoraan tilalta.
- Pyrimme muutenkin käyttämään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, ja esimerkiksi leipää olen leiponut paljon itse.
Niitä on mukava paistaa uudessa leivinuunissa, Reetta kertoo.
Hän on tällä hetkellä kotiäitinä, minkä lisäksi arkeen kuuluvat fysiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa.
- Olen aikaisemmalta koulutukseltani meteorologi, mutta
niitä töitä ei tällä alueella ole liiemmin tarjolla. Niinpä päätin
opiskella fysiikan opettajaksi, sille osaamiselle on aina kysyntää.
Aktiivista toimintaa
Ranta-Kuivilat kertovat, että heidät on otettu Luopajärvellä
vastaan todella hyvin. Reetta on mukana Luopajärven nuorisoseuran hallituksessa, eli kyläläiset ovat tulleet tutuksi sitäkin kautta.
- Meillä on paljon toimintaa, järjestämme mm. päivällisiä,
joululaulutapahtuman, laskiaisriehan ja kesäpäivät. Ne houkuttelevat paikalle myös paljon muualla asuvia, joilla on jokin
side tälle kylälle.
- Nuorisoseuran kunniaksi pitää sanoa myös se, että siellä
on tehty jo pitkään erittäin hyvää markkinointityötä tämän
kylän eteen. Nettisivut ovat kunnossa ja aina löytyy henkilö,
joka osaa vastata kysymyksiin, Reetta kiittää.
Perhe on siis kaikin tavoin tyytyväinen elämäänsä; Luopajärvelle on tehty koti loppuelämäksi.
- Uskomme vakaasti siihen, että kun vain on koti, josta
tykkää ja jossa perheellä on hyvä olla, niin kaikki muu kyllä
järjestyy, Reetta ja Vesa sanovat.
TEKSTI JA KUVA Anne Rintamäki
5
Unelma elämästä oikeassa
pohjalaistalossa elää
aito pohjalaistalo on monelle kaukaiselta tuntuva
unelma. Hyväkuntoista pohjalaistaloa on vaikea löytää läheltä työpaikkoja, ja vanhaa kunnioittava korjaaminen tuntuu
muuttajalle usein liian vaikealta. Kokemusta puuttuu eikä
vanhan kohteen remontointiin tarvittavaa tietoa ole saatavissa
modernia nykyrakentamista palvelevasta rautakaupasta.
- Maakunnassa on edelleen jäljellä vielä satoja tyhjilleen
jääneitä, kauniita vanhoja talonpoikaistaloja, jotka on rakennettu kestämään sukupolvilta toisille, kertoo Kotohanketta
luotsaava Taina Hautamäki.
- Näistä taloista ollaan kyllä ylpeitä, mutta juhlapuheet ja
käytännön realismi ovat usein kaukana toisistaan – talo toisensa jälkeen katoaa maisemasta ja jättää siihen aukon. Tai sitten
rautakauppa palvelee, ja tilalle rakennetaan jotain ihan muuta.
Edelläkävijät toteuttavat unelmia
Hautamäen mukaan paikallisuuden arvo kasvaa koko ajan.
- Asumisella halutaan yhä enemmän ilmentää omaa elämäntapaa ja identiteettiä, ja ekologisten tekijöiden lisäksi
myös kauneusarvojen painotus on nousussa.
- Sitran viimekeväinen trendianalyysi kertoo, että ”ruma
rakentaminen” on edelläkävijäkuluttajien yhteinen huolenai-
6
he. Samalla heidän vahva toiveensa on paikallisuuden vahvistaminen, rakennusperinteen hoitaminen ja kulttuuriympäristöistä huolehtiminen. On siis olemassa kohderyhmä, joka
haluaa uusia vaihtoehtoja ja on valmis tarttumaan niihin,
Hautamäki muistuttaa.
Kitinojalle kotien keskittymä
Kitinojan kyläseura ry:llä on meneillään Liiverin rahoittama
hanke ”Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan”, jossa
Taina Hautamäki toimii projektipäällikkönä.
Hankkeen ykkösvaiheessa on etsitty kylältä yhtenäinen,
maiseman ja sijainnin kannalta sopiva, perinnerakentajille
varattu alue. Suunnittelua ovat
tukeneet Seinäjoen kaavoitusviranomaiset sekä valtaSitran viime
keväinen
kunnallinen puurakentatrendianaly
ysi kertoo,
mista edistävä ”Moderni
että ”ruma
rakentamin
puukaupunki” –hanke.
en”
on edelläkä
vijäkulutta
- Lisäksi alueelle on
jien
yhteinen hu
laadittu erityinen rakenolenaihe.
nustapaohjeistus, jonka
pohjalta kahdelletoista ton-
Ohjeistuksella
yksityiskohdatkin kuntoon
Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeistuksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy. Ohjeistuksessa määritellään
seikat, jotka tekevät pohjalaistalosta aidon ja ihmisen mittaisen. Yksityiskohtiin kiinnitetään erittäin suurta huomiota, ja myös siirrettävissä rakennuksissa halutaan säilyttää niiden omat detaljit.
- Perinnekylässä talot rakennetaan alkuperäisten talojen mitoilla ja
aukotuksilla massiivihirrestä, ja eristetään luonnonmukaisin hengittävin eristein. Perustuksien näkyville jäävän osan on oltava lohko- tai
luonnonkiveä, projektipäällikkö Taina Hautamäki kertoo.
- Talojen ruutujakoiset puuikkunat sijoitetaan samaan linjaan seinän ulkolaudoituksen kanssa, maalaamiseen käytetään perinteisiä värejä, ja kattomateriaaliksi käy esim. saumapelti.
Kiellettyjä rakennusmateriaaleja ovat esimerkiksi lamellihirsi,
muovipinnoitetut paneelit ja profiilipelti sekä akrylaattimaalit. Myöskään ikkunoiden irtoristikot tai autokatokset eivät kuulu perinnerakentamiseen.
Tilaa riittää
Saunan rakentamista suositellaan pihapiiriin, ei talon sisälle.
- Ajatus on, että mahdollisimman moni valitsisi lämmitysmuodoksi uusiutuvia energiamuotoja, Hautamäki sanoo.
- Päärakennuksen lisäksi tontilla on oltava vähintään kaksi muuta
rakennusta, joilla muodostetaan umpipihaa. Ulkorakennuksiin voi sijoittaa esimerkiksi autotalleja, lämpökeskuksen ja varastoja – tai vaikkapa verstaan, ateljeen ja majoitustiloja.
Perinnekylän tonttien koot ovat molemmin puolin puolta hehtaaria, joten rakennusten lisäksi tilaa jää esimerkiksi hyötypuutarhalle ja
hevosten tai lampaiden pitämiselle.
Tukea rakentajille
tille on mahdollista siirtää vanhoja pohjalaistaloja ja ulkorakennuksia tai rakentaa samoilla säännöillä uusia, Hautamäki
kertoo.
Ulkomailla vanhan mallin mukainen uudisrakentaminen tunnetaan traditionalistisena rakentamissuuntauksena. Sitä näkee esimerkiksi vanhoissa kaupungeissa, joissa
tuhoutuneen vanhan rakennuksen tilalle rakennetaan uusi
samanlainen.
- Suomessa Kitinojan projekti on pilotti, jolla testataan
kiinnostusta perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkamiseen eli haluun luoda jatkumoa pohjalaiselle asumisen tavalle
sekä aidon pohjalaisen talon olemassaololle.
Projektipäällikkö Hautamäki on iloinen siitä, että Kitinojan esteettis-ekologisen kulttuurirakentamisen projekti on
saanut alusta asti paljon hyvää palautetta.
- Parhaimmasta päästä lienee aluetieteen professori Hannu Katajamäen toteamus edelläkävijämeiningistä ja toive
toimintamallin leviämisestä myös muualle Suomeen paikallisesti sovellettuina versioina.
- Kaikkein parasta palautetta kuitenkin on kahden ensimmäisen tonttivarauksen saaminen hankkeen alkujakson päättyessä. Se kertoo, että jatkolle on tilausta!
Rakennustapaohjeistus löytyy sekä painettuna, että internetistä tulostettavana versiona.
- Lisäksi Koskenrannalta-blogista löytyy perinnerakentajia hyödyttäviä linkkejä, ja hankkeen aikana kootaan myös julkaisu alan palveluntarjoajista ja tavarantoimittajista, Hautamäki kertoo.
- Uudisrakentamista varten hankitaan hinta-arvioita ja rakennuspiirustukset, joiden pohjalta voidaan sitten toteuttaa yksilöllisiä sovelluksia.
Tavoitteena on myös luoda Facebookiin ”Pohjanmaan rakennusapteekki”, jossa muutoin tuhoon tuomittujen hirsikehikoiden ja
muun kierrätettävän rakennusmateriaalin tarjoajat ja kysyjät voivat
löytää toisensa.
- Toivon, että ihmiset olisivat aktiivisia, ja kaikki perinnerakentamisesta kiinnostuneet esittäisivät toiveita teemailtojen ja luentojen
aiheista, projektipäällikkö sanoo.
- Tarkoitus on myös tehdä tutustumiskäyntejä kokeneiden perinnerakentajien koteihin – tartumme kiitollisina kutsuihin, joita heiltä
olemme saaneet!
Lisätietoja hankkeesta:
Taina Hautamäki, projektipäällikkö
p. 0440 558 519
www.valokaista.fi
www.koskenrannalta.blogspot.com
7
Yhteistalo ko
rjattiin komia
an kuntoon
ylistaron u
ntamalan ky
lässä sijaitsev
lan Yhteistalo on
a Untamajo vuosikymmen
- Nyt meillä on
ten ajan toimin
juhlien, seuroj
pitkäksi aikaa hy
ut
erilaisten
en ja konsertti
vät tilat kyläläist
le
to
iminnalle sekä
en
pitopaikkana se
en omalkilpailuiden ke
ju
hlakäyttöön vu
kä urheiluskuksena. Viim
okrattavaksi. K
riittänyt; taloss
e vuosien aikana
äy
ttöä on
a
on
on tehty mittav
paljon kylän pe
Yhteistalossa
a remontti, jonk
rinteistä hengel
mintaa, sekä er
a
ai
lis
ka
tä toina
ila
rakennus on sa
isten jumppa- ja
mm. 50 neliön
anut
liikuntaryhmie
laajennuksen, uu
m
isi
a.
n
Ju
ko
hl
de
ko
ap
n
uoltakin saadaa
ontukeittiön sekä ko
uudet sisä- ja ul
n toivottavasti
konaan
kopinnat. Myö
puitteet ja keitt
lisää, kun ulkoise
s ilmanvaihto on
iö
til
t
at
- Iso remontti
ov
uusittu.
at nyt kunnossa
on tehty pääosin
, Lammi sanoo.
- Vaikka kylällä
talkoovoimin, m
luu kiitos aktii
vä
ki vähenee, niin
istä kuuvisille kyläläisille
halua tehdä töitä
sen talon eteen
. Tässä on paisk
yhteion
konloppuisin ja
ne
ks
i löytyy. Ja kyllä
itt
u
tö
itä viiiltaisin, ja nyt
tämän urakan
on
sa
at
u
ur
m
ak
yö
ka
m
s
yötä
alkaa olla pihatö
uusia aktiivisia
sisätilojen viim
ihmisiä mukaan
itä ja
eistelyjä vaille
toimintaan.
valmis, kertoo
puheenjohtaja
ky
lä
yhdistyksen
Jaakko Lamm
Untamalan Yh
i.
teistalon avaj
Yhteistalo on ra
aisia vietettii
maaliskuussa
kennettu vuon
n viime
.
na
19
61
ukselle oli jo ta
, joten peruskor
rvetta.
ja-
Kainaston Seurantalo kunnostetaan vanhaa kunnioittaen
ylistarolaisen kainaston nuorisoseuran perinteikäs Seurantalo tulee lähivuosina läpikäymään perusteellisen remontin. Vuodesta 1928 nuorisoseurana toiminut talo
on salin osalta lähes alkuperäisessä kunnossa, keittiöpuolella
remonttia on tehty 1990- ja 2000-luvuilla.
- Tällä paikalla on alun perin sijainnut vanhempi rakennus, johon lisättiin 1920-luvun lopulla sali ja näyttämö, jotta
saatiin nuorisoseuralle tilat, kertoo Kainaston Nuoriroseuran
puheenjohtaja Asko Istolahti.
- Tarkoitus on käydä rakennus läpi lattiasta kattoon, lisäksi
tontilla pitää tehdä mm. kuivatustöitä. Korjaustyöt käynnistyvät heinäkuulla, ja valmista pitäisi olla loppukesällä 2014.
- Kyseessä on niin iso projekti, että ilman talkootyötä tästä
ei tule mitään. Käytännön avun lisäksi olemme erittäin iloisia
siitä, että olemme saaneet myös lahjoituksia tukemaan kunnostusta. Kun näin iso korjaus saadaan valmiiksi, niin Seurantalon jatko on turvattu taas pitkäksi aikaa.
Vanhaa vaalien
Kainaston Seurantalo on komea perinteinen punamullalla
maalattu pohjalaisrakennus, jonka säilyttäminen on omaa
kylää laajemminkin koettu hyvin tärkeäksi.
- Remontti on tarkoitus tehdä perinteitä kunnioittaen, eli
vaalitaan vanhaa mahdollisimman paljon, Istolahti sanoo.
- Esimerkiksi vanhat ikkunat on tarkoitus korjata, mikäli
se vain on mahdollista. Lisäksi mm. lattiat joudutaan avaamaan ja lisäeristystä laitetaan sinne, missä se on mahdollista.
Sen sijaan talon tulevasta lämmitysjärjestelmästä ei ole vielä
tehty ratkaisua, mutta energiatehokkaammaksi tämä on saatava.
Istonlahti toivoo, että kyläläiset ja muut kiinnostuneet
lähtisivät mukaan kunnostusprojektiin.
8
Kainaston Seurantaloa kunnostetaan lähivuosina
perusteellisesti. Kaikki työt on tarkoitus tehdä perinteitä
kunnioittaen ja vanhaa vaalien.
Katetussa katsomossa kelpaa sadesäälläkin
enää ei häiritse tuulet ja myrskyt Peräseinäjoen Aisamäen kesäteatteriin suunnistavia katsojia, suosipa ilmojen herra
tai sitten ei. Kesäteatteri rakennettiin Kalajärven kauniiseen
maisemaan vuonna 2005 hankerahoituksen ja kökkätyön turvin. Sää on suosinut vaihtelevalla menestyksellä esiintyjiä ja
katsomon väkeä, milloin on aurinko paistanut täydeltä terältä
ja milloin taas on saatu vettä niskaan. - Kaunista poutasäätä
kun ei ole mahdollista tilata, alettiin haaveilla katetusta katsomosta kesäteatteriin, kertoo Birgitta Javanainen Peräseinäjoen Penninhäät ry:sta.
vastata haasteeseen ja aloittaa omavastuurahoitusosuuden
kerääminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 150 000 euroa.
Syksyllä 2011 päästiin aloittamaan varsinaiset rakennustyöt,
jotka aloitettiin kaivamalla ja valamalla alustat pilareiden
jalustoille, teräsrunkokin saatiin paikalleen. Talven aikana
pidettiin huilitaukoa, ja odoteltiin kevättä, että päästäisiin katon tekemiseen. - Tämän jälkeen työ onkin valmistunut ihan
silmissä ja massiivinen katos on viimein valmiina kesän näytösvieraita varten, työn valmistumisesta ilahtunut Javanainen
sanoo kerratessaan rakentamisen vaiheita.
Katos valmiina
Kahdeksas näytöskesä
Asia laitettiin vireille vuoden 2009 lopulla ja kun hankehakemukselle näytettiin ELY-keskuksesta vihreää valoa, oli aika
Tänä kesänä katsojia viihdyttää ”Käry kävi isäntämiehet” –
näytös. Se on komedia vanhan ajan maalaisyhteisöstä, jossa
päällepäin elämä näyttää olevan varsin mallikelpoista, mutta
onko se sitä sittenkään – tarina paljastaa pinnan alla piilevät
salaisuudet.
Aisamäessä pyörähtää käyntiin kahdeksas näytöskesä, ja
tällä kertaa sadekuuron yllättäessä yleisö saa nauttia esityksestä kastumatta.
e
s
a
l
a
t
i
i
V
oski-
uu
t
h
a
p
a
t
urassa
ava latusali ja katt
to
n
u
k
a
m
ten o
arpulan
uudet, ku
rven- ja V
ä
is
ij
ll
v
o
ir
d
h
H
a
t
oleva
kossa
liikuntam
isyydellä
n
äisten jou
kä lähietä
s ensimm
ski-Viitala
ö
se
o
y
k
o
.
m
es
st
n
o
en
o
ta
rk
V
ve
seura
valla
aakun an
otta toilueet. Kylä
tta katta
-tanssin m
a
u
u
a
v
si
b
e
o
v
tä
l
m
u
n
a
en
v
e
Z
it
a
m
id
alta
voim aaneen
0 kot
parikym
nergiaa ja
suosiota sa
n asuke
Noin 15
a
i
lä
y
ti
ossa on jo
rt
k
a
u
a
rm
v
ta
su
u
o
e
t
N
shank
tuonu
on tarj
me pitää
einäjoen
, saneerau
n haluam
iden.
avoitteena
a
n
io
a
T
lo
.
alueella S
m
ik
a
a
o
ra
st
u
u
e
n
h
a
n
se
t
a
e
- V
a sam
-Renko
sukkaa
ivinen kylä
uksia, Yli
det, mutt
i-ikäiset a
yläo
u
k
er
u
is
v
a
a
ll
minut akti
t
o
iv
ta
a
d
v
in
h
im
a
a
im
sm
a to
roja seura
ipuolista to
ja harrastu
n hermoll
kaille mon
ohjalaista
pahtumia
ura on aja
p
ta
e
a
s
-s
a
ö
v
la
y
en
a
ta
m
tt
ii
e
ä
i-V
yll
iihtyvyyd
nnioit
Veneskosk
miseksi
ointi ja v
y vielä ku
tä
v
ty
it
ti
y
h
k
e
a
lö
k
.
n
tä
n
o
T
oriso
sano
sia. ätä
an kylä
ka riveis
alueen nu
sydämena
ntisen
i
e
e
tehdä om
ll
seura, jon
st
ä
a
e
ra
ty
st
is
u
h
u
ty
se
ll
ry
ri
a
lä
- E
a EUollut
n ky
keä ja usk
ry:n kautt
tikylällä o
päätös on
kyläo
ri
k
e
a
n
v
e
tt
kökkähen
n
ii
u
in
e
L
a
a
in
k
t
ll
e
ä
T
hanakene
ri ry:n
parantam
äätöksiä.
lä varoilla
olemme h
aan. Liive
il
k
ä
n
k
e
N
ra
rt
rohkeita p
.
a
su
a
v
u
st
.
a
eera
nsa
kkee
tka
tarkoitust
oulun san
ankkeesee
vat! -han
tokone, jo
losta reuoret luo
Viitalan k
saneeraush
kki ja tie
ta
N
a
ty
lä
a
o
st
y
e
t
u
k
st
it
u
id
a
o
v
it
ll
tä
h
o
,
rah
iano
yödyn vä
oitukse
i EU-ra
lle sähköp
imediaa h
alveleva
euron rah
lo
seura hak
p
lt
0
u
ta
a
0
it
lä
m
0
a
y
t
k
k
e
5
k
.
2
is
o
n
n asu
erila
erto
yn 1
kitaa
njohtaja k
nko.
lisesti aluee
simerkiksi
- Myönnet
en, puhee
nu Yli-Re
llistavat e
, monipuo
is
o
A
a
d
m
iv
ja
h
ä
a
ta
st
im
h
e
m
to
rj
jo
an
en jä
heen
omontoida
ianotunti
seuran pu
luokkahu
urssit ja p
anhoista
k
kertoo kylä
v
s,
a
u
ll
k
a
es
k
ra
im
nee
kylän
remonto
raavaksi sa
iahde
aloitettiin
lasali. Seu
h
nna Kosk
ju
ulko- Hanke
n
e
n
g
n
lo
STI Joha
e
a
K
h
st
E
e
T
0
n
0
e
1
V
ös
näinen
tetaan my
neista yhte
ossa uudis
tk
ja
ja
t,
a
il
Ut.
taan wc-t
emusta E
o ja seinä
aakin kok
malla katt
p
a
la
m
a
ie
a
a
m
n
k
pinta
ralla o
Venes osestä, sillä
Viitala-seu
is
im
sk
ie
o
iv
k
p
es
Ven
tien lä
samoin
nusprojek
U-tuella,
E
en
k
tu
ra
et
n
st
te
o
nn
t.
rahoitteis
nta on ku
nuorisotila
sen uimara
ennuksen
k
k
o
ra
h
a
u
ih
lo
p
ken
yläkerta ja
läkoulun
entisen ky
isolis ta
m. pääsiä
onipu
m
a
j
uuluvat m
a
k
t
n
is
ii
v
is
ii
li
te
t
o
Ak
perin
nipu set
llä on mo
osittaisiin
lä
u
y
v
K
n
s.
ra
u
u
a
v
Kyläse
ja jouluna
kikilpailu
valkea, on
Venesk
Maarit Mikkilä
uskoo nuorten
haluun vaikuttaa
kurikkalainen tuore ylioppilas Maarit Mikkilä
kuuluu niihin nuoriin, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa kotiseutunsa asioihin. Maarit on viime syksynä perustetun Liiverin nuorisojaoston puheenjohtaja, lisäksi hän
kuuluu Kurikan nuorisovaltuustoon ja on mukana myös
nuorisovaltuustojen liiton aluetoiminnassa.
- Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista, osaksi
tämä on varmasti kodin perintöä. Meillä on seurattu aina aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita, ja isäni on toiminut pitkään
kunnallispolitiikassa, Maarit kertoo.
Liiverin nuorisojaosto tuli hänen mukaansa luonnollisena
jatkona nuorisovaltuustotoiminnalle.
- Siinä missä nuorisovaltuusto toimii nimenomaan Kurikan asioiden parissa, niin nuorisojaostossa pääsee osaltaan
vaikuttamaan isomman alueen kehittämiseen. Samalla saa
tietysti uusia, samanhenkisiä tuttuja ja oppii toimimaan mm.
kokouksissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa.
Lisää aktiivisuutta
Maaritin mukaan nuoria pitää aktivoida yhteisten asioiden
parissa toimimiseen jatkuvasti.
10
- Tiedottaminen on tosi tärkeää, lisäksi asiat pitää osata
markkinoida oikein. Ja tietysti sekin on totta, että aina löytyy
niitä, jotka kyllä puhuvat, mutta eivät sitten kuitenkaan itse
tee mitään asioiden kehittämiseksi.
- Esimerkiksi nuorisojaoston toiminta on tosi mielenkiintoista. Olemme olleet mm. mukana päättämässä Nuoret luovat –hankkeessa rahoitettavista kohteista. On hienoa, että kylille kehitetään erilaista toimintaa ja hankitaan mm. soittimia.
Maaritilla itsellään on edessä opiskelupaikan valinta. Ensisijainen tavoite on opiskelupaikka oikeustieteellisessä, mutta
mikäli se ei ensi yrittämällä onnistu, aikoo nuori nainen suunnata Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaan opistoon.
- Siellä on oikeustieteelliseen valmentava opintolinja, joka
on kakkosvaihtoehtoni. Haluan nimenomaan tuolle alalle, joten en nyt edes hakenut muualle.
- Tulevaisuudessa toivon, että voin opiskelujen jälkeen palata Etelä-Pohjanmaalle. Se on kuitenkin kiinni siitä, että täältä löytyy sopiva työpaikka. Toivotaan, että alueen vetovoima
kehittyy entisestään, niin tulevaisuudessa yhä useampi nuori
on varmasti valmis palaamaan tänne, Maarit sanoo.
Kurikkalainen Maarit Mikkilä
toivoo, että yhä useampi nuori
lähtisi mukaan kehittämään omaa
elinympäristöään. Esimerkiksi
Liiverin nuorisojaoston kautta
pääsee oikeasti vaikuttamaan
alueen nuorten asioihin.
Aseman nuoret kotikylän asialla
ylistaron aseman kylällä huomaa heti, että yhteisen kotikylän eteen tehdään aktiivisesti töitä. Koulun pihapiiristä löytyy vain muutama vuosi sitten valmistunut kylätalo, lasten leikkitelineitä on moneen lähtöön ja metsänreunassa näkyy
valaistu kuntorata. Nuorimies Juha Alanko on asunut kylällä ikänsä ja kertoo, että
viime vuosina on löytynyt hyvä yhteisen tekemisen meininki. Hän on itse mukana
kyläyhdistyksen toiminnassa sekä kehittämisyhdistys Liiverin nuorisojaostossa.
- On hienoa, että Liiveri tukee erikseen nimenomaan nuorien hankkeita. Mekin
saimme Nuoret luovat –koordinaatiohankkeelta 10 000 euroa, joilla ostimme kylätalolle hyviä soittimia, vahvistimia ja muita bänditavaroita, Alanko kertoo.
- Kun itse olin yläkouluiässä, ei täällä tahtonut olla iltaisin ja viikonloppuisin
mitään tekemistä. Siksi haluan tehdä voitavani nuorten harrastustoiminnan ja yhteisen tekemisen hyväksi.
Helposti mukaan
Alangon lisäksi soitinhanketta puuhaamassa ovat olleet Maija Kyntäjä ja Jaakko
Ritari. Juha ja Maija ovat lupautuneet myös tarjoamaan jatkossa halukkaille soitonopetusta.
- Maija on musiikin monitaituri, eli hän hallitsee monia soittimia, vaikka pääinstrumentti on piano. Itse soitan kitaraa, bassoa ja rumpuja sekä laulan, Alanko kertoo.
- Olisihan se hienoa, jos kylän nuoret innostuisivat soittamisesta ja laittaisivat
vaikka oman bändin pystyyn. Tähän kylätalolle on ainakin helppo tulla kokeilemaan soittimia, eli kynnys aloittamiseen on toivottavasti matalampi, kuin jos pitäisi
lähteä erikseen Seinäjoelle musiikkiharrastuksen perässä.
Nuori mies kertoo itse pitävänsä Aseman pienestä kyläyhteisöstä.
- Kylätalo on osaltaan lisännyt toimintamahdollisuuksia; me nuoret esimerkiksi
pidämme siellä sunnuntaisin pienimuotoista elokuvakerhoa. Arkisin talo on päivällä
alaluokkien opetustilana, ja iltaisin talolla järjestetään kokouksia ja muita tilaisuuksia, Alanko kertoo.
Tilaa ja tekemistä
liiverin nuorisojaosto
• mukana 13 aktiivista nuorta, jotka haluavat olla
mukana kehittämässä Seinäjoen seudun maaseutua
• jaoston jäsenet edustavat koko Liiverin
toiminta-aluetta
• jäsenten ikä on 16-25 vuotta ja toimikausi vuoden
• nuorisojaoston puheenjohtaja Maarit Mikkilä on
Kurikasta ja varapuheenjohtaja Tuomas Lahdenperä
Seinäjoelta
• nuorisojaosto saa itse ideoida ja toteuttaa omia
aktivointikampanjoitaan. Liiverin tehtävänä on
mahdollistaa toiminta ja tarjota tukea
• nuorisojaosto toimii asiantuntijoina nuorisoa
koskevissa päätöksissä Liiverissä
TEKSTI Anne Rintamäki
Vaikka Juha Alanko opiskelee
tällä hetkellä Seinäjoella
ammattikoulussa, niin koti
on pysynyt Aseman kylässä
– kiitos toimivan junaliikenteen.
- Toivon asuvani täällä
myös tulevaisuudessa. On
ollut mukavaa, että tällekin
kylälle on viime vuosina
rakennettu aivan uusia taloja. Täällä kyllä riittää niin
tontteja kuin tilaa ja maaseudun rauhaa.
Hän uskoo, että kylät
Ylistaron Aseman kylän nuoret saivat Liiverin
pysyvät aktiivisina, kunhan
Nuoret luovat -koordinaatiohankkeelta rahoitusta
nuorisokin saadaan muuusiin soittimiin. Kuvassa Enni Ritari, Jaakko Ritari
kaan yhteiseen toimintaan.
ja Juha Alanko soitinostoksilla.
- Aikaisemmin suhtauduin itse tosi pessimistisesti
kehittämisideoihin, kun rahaa ei tuntunut toteutuksiin löytyvän mistään. Liiverin
nuorisolle suunnatut hankkeet ja kaikki nuorisotoiminta ovat siis olleet tosi tervetulleita.
- Toki kaikki on aina itsestä kiinni, mutta jos vain on halua lähteä mukaan, niin
yhteisestä toiminnasta saa varmasti uusia ystäviä, hyviä verkostoja ja paljon oppia
tulevaisuutta varten.
TEKSTI Anne Rintamäki
11
Operaatio ”Pelastakaa Valkiajärvi”
peräseinäjoen ja jalasjärven rajamailla sijaitseva
Valkiajärvi on ollut aikoinaan erittäin suosittu vapaa-ajanviettopaikka.
- Järvi on ollut hienossa kunnossa, ja siellä on käyty uimassa ja kalastamassa, Valkiajärven kalastusseuran puheenjohtaja
Sari Kivelä kertoo.
Entisen kirkkaan, hiekkarantaisen lähdejärven pohjaa
peittää kuitenkin nykyään paksu lietekerros. Tämä johtuu
siitä, että menneinä vuosina järven pintaa laskettiin peltojen
raivaamiseksi, ja lisäksi järveen on tullut runsaasti valumia sen
eteläpuolisilta Vapon turvetuotantoalueilta.
- Nykyisellään järven pieni valuma-alue on supistunut ja
sen rantapenger vuotaa. Kuivina kausina järven pinta alenee
ja jatkuvasti lisääntyvä vesikasvillisuus rehevöittää mutapohjaista allasta entisestään, Kivelä kertoo.
Kunnostussuunnitelma laadittuna
Ranta-asukkaat ja kalastajat saivat lopulta tarpeekseen Valkiajärven surkeasta nykykunnosta. Niinpä Valkiajärven kalastusseura ry lähti heidän aloitteestaan ajamaan hanketta
puhtaamman vesistön puolesta. Rahoitus kunnostussuunnitelman teettämiseen saatiin Liiveriltä.
Suunnitelmassa päädyttiin pohjapadon rakentamiseen,
vuotavien rantapenkereiden tiivistykseen ja rantojen ruoppauksiin, joilla saadaan vapautettua umpeenkasvaneita vesialueita ja hillittyä umpeenkasvua jatkossa.
- Järven kunnostamisesta hyötyvät mökkiläisten lisäksi
myös kyläläiset, kun alueen rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä voidaan lisätä sekä kalastus- ja uintimahdollisuudet paranevat. Unohtamatta linnustoa, jolle järvi on tärkeä muutonaikaisena levähdyspaikkana, Kivelä luettelee.
Kustannusarvio Valkiajärven kunnostukselle on 180 000
euroa. Tällä hetkellä järven tilan parantamista suunnittelevassa työryhmässä mietitään, olisiko järven kunnostamiseen
mahdollista saada EU-rahoitusta. Ennen rahoituksen hakemista tarvitaan vielä Aluehallintovirastolta ympäristölupa,
josta on tulossa päätös kesään mennessä
- Toivottavasti Valkiajärven merkitys nähdään laajemminkin. Haluamme tehdä kaiken voitavan järven pelastamiseksi,
vaikka täysin entiselleen sitä ei valitettavasti saadakaan, päättää Kivelä.
Valkiajärven kunnostussuunnitelmaan on kirjattu pohjapadon rakentamisen lisäksi vuotavien rantapenkereiden tiivistys
sekä rantojen ruoppaus. Tarkoitus on tehdä järven pelastamiseksi kaikki mahdollinen.
12
KUVAT Anssi Orrenmaa
Melomaan kesäisille vesille
kun kesäaikaan haluaa päästä liikkumaan luonnossa,
on yksi hyvä vaihtoehto pakata eväät reppuun ja nostaa kanootti tai kajakki vesille. Ylistaroon viime kesänä rakennettu
melontareitti tarjoaa vaihtelevan ja kauniin jokimatkan koskenlaskuineen.
- Melojat pääsevät etenemään 25 kilometrin matkan Kyrönjoella Malkakoskelta Isoonkyröön lähes esteettömästi, ja
koskipaikat on mahdollista myös kiertää maitse, kertoo melontareittihankkeen vetäjänä toiminut Mika Kytöharju.
- Kanootin lasku- ja nostopaikkoja löytyy kuudesta eri
kohdasta reitin varrelta. Nämä paikat ovat Malkakoski, Hanhikoski, Korpelankoski ja Kylänpää sekä keskustassa Peltokoski ja Kirkonkoski.
Reitin rakentaminen rahoitettiin Liiverin koordinointihankkeesta.
Taukopaikkoja löytyy
Kyrönjoki on yksi Länsi-Suomen alueen parhaita melontakohteita. Ylistarossa opastetun reitin varrelta löytyy myös
hyviä taukokohteita; meloja voi hengähtää vaikkapa Malkakosken laavulla ja käydä bongailemassa lintuja läheisellä lintutornilla tai pysähtyä Hanhikosken vastikään rakennetulle
kodalle nauttimaan retkieväistä.
ank
Koordinointih
e liiku
Isomman porukan melontaretken voi päättää esimerkiksi
Kriikun myllylle, joka sijaitsee Kirkonkosken kupeessa. Siellä
voi tilausperiaatteella nauttia myllärin koskisaunan löylyistä
ja ruokailusta Myllytuvassa.
Virkistyksestä seikkailuihin
Melonta sopii kenelle tahansa, sillä tarjolla on monenlaisia
välineitä ja monta erilaista tapaa meloa.
- Suurin osa melojista harrastaa rauhallista virkistys- ja retkimelontaa, josta voi halutessaan ponnistaa kohti seikkailuja
ja kilpailujakin, kertoo Anssi Orrenmaa Kyrönjoen KoskiHäjyt ry:sta.
Alkuun pääsee käymällä vaikkapa koskihäjyjen ilmaisissa
keskiviikkomelonnoissa, joissa saa opastuksen jälkeen kokeilla avokanootteja ja kajakkeja. Kesäkuussa on tarjolla koskihäjyjen järjestämä Malkakosken koskikurssi ja Ilmajoki-opiston
järjestämä Kalajaisjärven kajakkikurssi. Talvella melontavuorot pyörivät Seinäjoen uimahallissa.
- Koskihäjyjen viime vuonna kirjoittama melontatarinoiden kirja todisti, että on melkein jokaisella on oma tapansa
nauttia melomisesta. Yksi hakee rauhoittumista, toinen seikkailua, joku luontoelämyksiä tai kuntoliikuntaa, ja aika moni
sosiaalisuuttakin, kertoo Orrenmaa.
hteiden t
o
k
s
y
m
lä
e
ja
nta-
Pirun, Jalasjärven
ikuntareitin
li
än
iihtoyl
sih
ik
ve
m
tuo
Kurikan
elontareitin ja
m
on
in
ar
ist
Li
Yl
pesän,
ivat osa iver
parannustyöt ol
ja
us
nn
–
ke
t
ra
keskuksen
elämyskohtee
ntareitistöjen
ku
lii
ys
äm
El
rahoittamaa
ketta.
Liiverin
koordinointihan
na oli rakentaa
kkeen tavoittee
an
ih
hnt
oi
in
rd
Koo
yteen elämysko
areitistöjen yhte
nt
ku
lii
n
ja
ee
a
lu
vi
toiminta-a
houkuttele
stöistä tehdään
iti
re
la
ul
av
ekin.
teita, joiden
in matkailijoill
in asukkaille ku
ni
a
isi
to
iin
nk
le
mie
ukena
yödyltoteuttaa yleish
kkeella voidaan
an
ih
nt
oi
in
.
rd
nä
Koo
ankkeita ryppää
tai investointih
500 eulla
de
ih
lisiä kehittämisva
i
etty tuki vo
nn
yö
m
en
se
ee
Alahankk
roon.
eessa
rosta 20 000 eu
ordinointihankk
hmä toimii ko
ry
ta
in
im
-to
er
Lead
koordinoijana.
en alahankkeen
me tarvittaessa
useamman pien
iin – käynnistäm
er
iv
Li
sä
es
yd
Ole yhte
oihin.
ku
ha ja eri teem
13
Euroopan syvin kuilu
Pirunpesä kutsuu patikoimaan
isovuoren upeissa maisemissa Jalasjärven Ylivallin
kylässä sijaitsee koko Euroopan syvin kuilu, Pirunpesä. Kulku
23 metriä syvälle kuilulle käy nyt joutuisasti uusia pitkospuita
pitkin. Myös alueen opasteet on uusittu, joten ne ohjaavat sujuvasti tutustumaan tähän ainutlaatuiseen luontokohteeseen. Kohennustöihin saatiin rahoitus Liiverin koordinointihankkeesta.
- Pirunpesältä lähtee myös kaksi lyhyempää merkittyä
luontopolkua, joiden pituudet ovat yksi kilometri ja neljä ki-
lometriä. Retkeilyn päätteeksi voi paistaa makkaraa kodalla
tai nauttia hirsikahvilan palveluista, kertoo Jalasjärven kyläasiamies Hannele Kortesoja.
- Pidemmälle seitsemän kilometrin vaellukselle voi suunnistaa 3-tien varrella sijaitsevan Juustoportin luota. Perille pääsee myös pyöräillen pelto- ja metsäteitä pitkin, jolloin matkalle kertyy pituutta 8,5 kilometriä. Ryhmät voidaan tarvittaessa
kyyditä luonnonhelmaan tilauksesta myös linja-autolla.
Kuilun pohjalta näkötornin huipulle
Luonnon muovaaman, 23 metriä syvän ja halkaisijaltaan 14
metrisen hiidenkirnua muistuttavan rapaumaonkalon syvyyksiin laskeudutaan teräsportaita pitkin. Ilman viileneminen ja äänimaailman muuttuminen on aistittavissa matkan
edetessä. Päästyään pesän viileydestä takaisin kallionlaidalle,
voi nousta ihailemaan maisemia vieressä kohoavan 21 metriä
korkean näkötornin huipulle.
Pirunpesän alueelta löytyy myös sen kehittämisestä innostuneen Pertti “Spede” Pasasen muistopatsas.
Pirunpesä ja kahvila ovat avoinna touko-syyskuussa, tarkemmat aukioloajat löytyvät netistä osoitteesta www.jalasjarvi.fi osiosta matkailu, majoitus, tapahtumat.
Tuomikylään reitti ratsastajille
ilmajoen tuomikylän esteetön liikuntareitti palvelee nyt entistä paremmin myös alueen lukuisia hevosharrastajia. Hietaharjunmäkeen valmistui viime syksynä hevoslaavu
ja wc, joihin pääsevät myös liikuntarajoitteiset.
Laavualueen lisäksi myös uusi maastoesterata on käyttökunnossa. Radalla on kuudesta kahdeksaan estettä, ja ne sijaitsevat erillään elämysliikuntareitistä. Rakennustyöt tehtiin
Liiverin koordinointihankkeen avulla.
- Reitin parannukset ovat tulleet todella tarpeeseen. Ahonkylän ja Rengonkylän välillä on noin 100 hevosta, ja nyt ratsastajilla on oma paikka, jossa harjoitella, kertoo HepAkat
ry:n Lea Peura, yksi hankkeen puuhanaisista.
- Toki alue on kaikkien muidenkin vapaassa käytössä. Laavu on ollut kovassa käytössä, siitä kertovat vieraskirjaan jätetyt hevosväen sekä muiden retkeilijöiden terveiset.
Suunnitelmissa on jossain vaiheessa myös toteuttaa maastoratsastusta erilaisille ryhmille.
Vinkkejä ja tapahtumia
Seinäjoki-Ilmajoki -alueella on Tuomikylän liikuntareitin
lisäksi lukuisia muita reittejä, joiden varrelta löytyy erilaisia
14
palvelu- ja elämyskohteita. Tarkempaa tietoa, karttoja ja reittivinkkejä löytyy Lakeuden Elämysliikuntaportaalista (www.
elamysliikuntaportaali.fi).
Sivuille päivitetään myös ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotteita. Tutustu alueen monipuoliseen tarjontaan, poimi
mieleisesi ja lähde retkeilemään!
Mestaruu
ksista kilp
aillaan
kesällä 20
12 Kurika
ssa
vesihiihdo
n avoimis
sa
SM-kisois
sa
28.–29. he
inäkuuta.
KUVAT Pasi Palo
Vesihiihdon vauhdissa Kurikassa
kurikasta on kehkeytynyt vesihiihdon luvattu kaupunki. Lajin harrastajia palvelevat Kyrönjokeen rakennetut
vesihiihtohyppyri ja pujottelurata sekä uudet pukeutumis- ja
huoltotilat. Venesuoja rakennetaan jossain vaiheessa Hotelliravintola Pitkä-Jussin rantaan. Kaikkiin rakennustöihin on
haettu rahoitus Liiverin koordinointihankkeesta.
- Kurikan vesihiihtokeskus on kolmas virallinen paikka
Suomessa, jossa lajia on mahdollisuus harrastaa, ja jossa voidaan järjestää isompiakin kisoja, kertoo Seppo Junttila Tampereen Vesikiitäjien Kurikan alajaostosta.
Mestaruuksista kilpaillaan myös kesällä 2012 Kurikassa
vesihiihdon avoimissa SM-kisoissa 28.–29. heinäkuuta.
- Kilpatasolle tähtäävien kannattaa aloittaa harrastus nuorella iällä, sillä laji on fyysisesti vaativaa ja edellyttää jonkinasteista huimapäisyyttä, Junttila mainitsee.
Erityisesti junioritoiminta on ottanut hyvin tulta alleen
Kurikassa ja laji on saavuttanut nopeasti suuren suosion.
Myös wakeboarding eli vesilautailuharrastus on seurassa aktiivista. Nuoret lupaukset pääsevät treenaamaan lajia talvellakin
omissa tiloissaan.
Muutamalla eurolla mukaan
Tähän vauhdikkaaseen kesälajiin pääsee tutustumaan kuka
tahansa muutamalla eurolla eri seurojen kautta. Vesihiihtoa
voi harrastaa ja kokeilla varttuneempikin väki. Laji kehittää
tehokkaasti tasapainoa ja keskivartalon lihaksia.
- Varusteiksi hiihtäjä tarvitsee ainoastaan pelastusliivit ja
vesisukset. Vauhdin takaa moottorivene, joka vetää hiihtäjää
pitkin veden pintaa, Junttila kertoo.
- Seuroilla on omia veneitä, ja lajista kiinnostuneet voivatkin ottaa yhteyttä ja tulla kokeilemaan vesihiihtoa.
Seura järjestää junnuvalmennusta, kuntohiihtelyä, kisoja,
yritysten ja yhteisöjen virkistyspäiviä sekä polttarivesihiihtoa
kesäisin vesihiihtostadionilla.
- Ja vaikkei itse suksien päälle haluaisikaan, niin hauskaa
ja vauhdikasta lajia voi tulla seuraamaan paikan päälle kisayleisöön. Kyrönjoen ranta tarjoaa katsojille oikeat aitiopaikat,
Junttila kiittää.
15
Ilmajoen kunnan ja kylien
yhteistyöryhmän toimintaan
ovat vakiintuneet vuosittaiset
keskusteluillat ja tapaamiset
eri kylillä. Näissä ryhmäkuvissa
näkyvät yhteisiin iltoihin vuonna
2010 Huissilla ja Nopankylässä
osallistuneet kyläaktiivit.
”Yhtä ja toista ja kaikenmoista”
Ilmajoella kunnan ja kylien yhteistyö toimii
entisaikaan maaseudun kylät olivat aktiivisia toimintakeskuksia. Oli maamiesseuraa, nuorisoseuraa, maa- ja
kotitalousnaisia, näytelmäryhmiä, kuoroja ja urheiluseuroja
sekä tietysti kyläkouluja. Sitten tulivat kaupungistumisen
huippuvuodet, kylät tyhjenivät ja toiminta hiipui.
- Meillä Ilmajoella kylien herättelyyn tarvittiin yhteinen
hätä, eli kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkautusuhka vuonna 2005, kertoo Luoman kyläseuran puheenjohtaja MaijaLiisa Mäki-Ranta.
- Silloin päätimme, että perustamme kyläseuran, ja vastaiskun tueksi Luoman kylällä aloitettiin myös Kampuskylä-hanke. Kylistä lähdettiin mukaan hankkeeseen, jonka myötävaikutuksella tehtiin kyliin kotisivuja, omat esitteet ja hankittiin
kunnantuvalle yhteinen standi esitteille. Mukavaa oli, kun
Ahonkylä isona kylänä lähti hankkeeseen puheenjohtajansa
Takamäen Tuijan johdattamana.
Uusia avauksia
Keskustelut kunnan kanssa johtivat selkeään rajanvetoon kyläkoulujen oppilasmäärien suhteen. Samalla esiin nousi ajatus
siitä, että kylien ja kyläläisten laajempikin yhteistyö kunnan
kanssa voisi olla hyvä toimintamalli. Näin sai alkunsa kunnan
ja kylien yhteistyöryhmä, johon on valittu edustajat kaikista
poliittisista puolueista ja 2-3 kyläedustajaa joka kylästä.
- On ollut antoisaa ja myös tuloksekasta, kun keskusteluja kylien asioista on voinut käydä virkamiesten kanssa yhteisen pöydän ääressä, kertoo ryhmän toiminnasta vastaava
Mäki-Ranta.
- Olemme kiertäneet kylillä, tutustuneet toistemme hyviin esimerkkeihin ja järjestäneet erilaisia keskustelutilaisuuksia. On hoidettu kyläteitä, kerätty metalliromua ja muutenkin
koetettu tehdä asioita yhdessä. Ihmiset ovat olleet aktiivisesti
16
mukana, ja onpa kunnanjohtajakin puheissaan maininnut Ilmajoen yhdeksi vahvuudeksi sen voimalliset kylät.
Kulttuuria ja kehitystyötä
Vuosien varrella kylätoimijat ovat ottaneet kantaa mm. kouluihin ja jätevesijärjestelmiin liittyvissä asioissa.
- Kun kyläkoulujen säilyttämisen ehdoksi asetettiin 23 oppilaan raja, niin samalla annettiin meille kylille vastuuta uusien
asukkaiden hankkimisesta. Niinpä joka kylä on mm. aktiivisesti markkinoinut tonttitarjontaansa ja kartoittanut autiotalojaan. Lisäksi olemme olleet esittelemässä kyliä kunnan rakentajailloissa sekä Pytinki-messuilla, Mäki-Ranta kertoo.
Eri kylillä on myös toteutettu erilaisia kehittämis- ja kulttuurihankkeita, joissa yhtenä taustavoimana on usein toiminut kehittämisyhdistys Liiveri. Luoman kylällä on pidetty
niin sanataidekerhoa kuin kulttuuri-iltoja, nyt työn alla on
oma kylähistoriikki.
- Siihen on kerätty paljon muisteluita ja tarinoita. On
hienoa, kun ihmisiä kiinnostaa sekä oman kylän historia että
kyläseuran toiminta.
Luoman kyläseuran toimintaan pääsee kesällä kurkistamaan mm. kylätalon pihapiirin kirppiksellä sekä 15. kesäkuuta järjestettävässä jukebox-illassa.
- Nyt kylissä toiminta on mukavan aktiivista, mutta ei
sen varaan voi tuudittautua. Jatkossa on pohdittava mm. sitä,
miten kolmas sektori voitaisiin kylissä ottaa aktiivisemmin
mukaan erilaiseen toimintaan ja palveluiden järjestämiseen
esimerkiksi ikäihmisille. Haasteita siis riittää, Mäki-Ranta
muistuttaa.
TEKSTI Anne Rintamäki
KUVAT Maija-Liisa Mäki-Rannan albumi
Jätevesiasiat kuntoon yhteistuumin
haja-asutusalueita koskeva
jätevesilainsäädäntö koki uudistuksen
vuosi sitten maaliskuussa. Puhdistustasovaatimuksia muutettiin, mutta
kiinteistönomistajan kannalta perusasia pysyi: Vanhaa järjestelmää on
parannettava, jos kiinteistöllä muodostuvat jätevedet käsitellään vain
saostuskaivoissa. Kiinteistön sijainti
vaikuttaa puhdistusvaatimuksiin, joten
paikalliset määräykset kannattaa tarkistaa kunnan ympäristötoimesta tai paikalliselta jätevesineuvojalta.
Kyläyhteisö voi toimia jätevesiasioissa yhteistyössä monella tapaa. Voidaan ryhtyä yhteiseen hankkeeseen,
jossa suunnitellaan ja rakennutetaan
kylään yhteinen viemäriverkosto ja kyläpuhdistamo tai siirtoviemäri kunnan
verkostoon. Yhteisjärjestelmä ei ole
ainoa vaihtoehto yhteistyölle, vaan kylän voimin voidaan myös esimerkiksi
tilata yhteisesti suunnittelija kylälle tai
naapurustoon, joka tarkastelee erilaiset
vaihtoehdot jokaiselle kiinteistölle ja
kartoittaa mahdollisuudet pienemmille,
muutaman talouden yhteiskäsittelyjärjestelmille. Myös yksittäisten kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostamisen suunnittelu ja rakentaminen
voidaan kilpailuttaa yhteisesti.
Yhteistyö kannattaa
Yhteistoiminnan kannustimena on
säästäminen suunnittelu-, rakennus- ja
huoltokustannuksissa. Kun toimitaan
yhteistuumin, saadaan aikaan järkeviä
jätevesiratkaisuja kylälle, esimerkiksi
yhtenäistä laitekantaa, jolloin huoltotoimenpiteet ovat samankaltaisia, ja
huolto voidaan tilata samaan aikaan,
jolloin taas voidaan säästää huoltokustannuksissa.
Esimerkiksi Ilmajoen Nopankylä ja
Kurikan Viitalankylä toteuttavat omana hankkeenaan yhteisviemäröinnin
yleissuunnitelman ja maastomallinnuksen. Suunnitelmalla tutkitaan mahdollisuus keskitettyyn viemäröintiin ja
selvitetään yhteisten puhdistamojen
tarve ja siirtoviemäröintimahdollisuudet. Selvitys koskee myös Kalajaisjärven alueella olevaa mökkiasutusta.
Hanke rahoitetaan Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmasta, ja
sen kokonaiskustannukset ovat 12
361,50 euroa.
Mikäli kylän tai naapuruston kiinnostaa yhteistoiminta, voi asiasta kysellä
lisää Jätevedet järjestykseen -hankkeen
työntekijöiltä, jotka vastaavat kysymyksiin ja auttavat asiassa mielellään. Hanke tekee myös kesän aikana ilmaista
kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa.
Jätevedet järjestykseen
Seinäjoen seudulla -hanke
projektineuvoja Jonna Malinen
puh. 044 754 1709
jonna.malinen@seinajoki.fi
www.seinajoki.fi/jatevedetjarjestykseen
Kylä- ja seurantalojen energiakulut hallintaan
energiatoimisto thermopolis oy vetää Seinäjoen, Ilmajoen,
Kurikan ja Jalasjärven alueella hanketta, jolla pyritään kylä- ja seurantalojen
vuotuisten energiakulujen vähentämiseen. Tätä kautta saadaan kiinteistöjen
huolto ja kunnossapito ajan tasalle sekä
kustannussäästöjä ylläpitoon.
Seuraavan vuoden aikana on tarkoitus
kartoittaa rakennusten kunto energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hyödyntämisen näkökulmasta. Hankkeessa
on mukana 15 kylä- ja seurantaloa, jotka
ovat iältään ja kunnoltaan vaihtelevia.
Jokaisesta kohteesta laaditaan kirjallinen
energiakatselmusraportti, jossa esitetään
yksityiskohtaisesti erilaisten teknisten
muutosten investointisummat, energiansäästöt ja takaisinmaksuajat. Raportissa
tuodaan esille asioita, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa.
Ehdotuksia toimenpiteistä
Kiinteistöjen katselmustyössä hankkeen projektipäällikköä avustaa kylä- tai
seurantalosta vastaava henkilö. Katselmuksessa saatujen tietojen perusteella
ehdotetaan toimenpiteet parannuksille,
kustannusarvio ja saavutettavat edut.
Hanke rahoitetaan Liiveristä Leaderrahalla. Kokonaisbudjetti on 38 865
euroa. Seurojen omavastuu selvityksestä
on noin 190 euroa.
Tuiskulan kylätalo Kärrymies on yksi
hankkeessa mukana olevista kohteista.
17
Työleiri toi ka
n
s
tuulahduksen ainvälisen
Jalasjärvelle
allianssi ry:n viime kesänä organisoima työleiri Jalasjärvellä kokosi yhteen nuoria
ympäri maailmaa. Kahdeksan nuorta saapui heinäkuussa Jalasjärven maisemiin Taiwanista, Ranskasta, Hollannista, Espanjasta ja Puolasta. Kylähankkeen kautta työleiriä oli järjestämässä neljä jalasjärvistä kylää; kaksi viikkoa kestänyttä leiriä isännöivät ensimmäisellä
viikolla Taivalmaan ja Jokipiin kylät, joissa nuoret ahkeroivat erilaisten töiden parissa. Toisella viikolla vetovastuu siirtyi Keskikylään ja Alavalliin. Keskikylässä Harjulan pihamaalle
nuoret rakensivat maitolaiturin, jolle on jo keksitty monta käyttötarkoitusta.
Leirin vapaaehtoisena ohjaajana toimi Laura Paasikunnas, jolla on itsellään takana jo
kaksi kansainvälistä työleiriä Ranskassa. Paasikunnas kiittelee työleirien toiminta-ajatusta;
ajatustenvaihtoa leiriläisten kesken syntyy helposti töiden lomassa.
- Työleirin kautta pääsee tutustumaan uusiin maihin ja kulttuureihin edullisemmin,
kun ylöspito maksetaan omalla työllä. Leiriläiset tekevät työtä kuudesta kahdeksaan tuntia viitenä päivänä viikossa. Ainoastaan matkakulut rokottavat omaa kukkaroa, Paasikunnas kertoo.
Käytännön kansainvälistymistä
Työleirillä nuoret työskentelevät esimerkiksi kunnallisen nuorisotoimen, paikallisen kylän, järjestön, projektin tai muun yleishyödyllisen tahon hyväksi. Työ voi olla vaikkapa
nuorisotalon maalausta, tapahtuman järjestämistä, rakennuksen kunnostamista, ympäristön siivousta tai luontopolun rakentamista. Työstä ei makseta palkkaa eikä päivärahaa.
Yleensä leirikieli on englanti.
Jalasjärviset rohkaisevat muitakin kyliä järjestämään työleirejä. Nuorten leiri tuo kansainvälisen tuulahduksen kylään, ja on mainio tapa käytännön kansainvälistymiseen.
Osallistujat saavat vaihtaa puolin ja toisin ajatuksia ja kokemuksia kulttuurista ja elämänmenosta yleensä. Saattaapa omasta ympäristöstäkin avautua aivan uusia asioita, kun niitä
katsoo toisen kulttuurin edustajan silmin.
Kyläaktivointia Jalasjärvellä
Jalasjärvellä on tehty aktiivista kehittämistyötä yhdeksällä kylällä oman kyläasiamiehen
johdolla nyt toista vuotta.
- Kehittämishankkeen päätavoitteina ovat asumisen edistäminen kylissä nykyisten ja
uusien asukkaiden hyväksi, tunnettuuden lisääminen, alueiden elävöittäminen sekä kylien ja kunnan välisen yhteistyön parantaminen, tiivistää kyläasiamies Hannele Kortesoja.
Kylien omaa identiteettiä ja vahvuuksia on tuotu esille kyläesitteellä, ja muu markkinointimateriaali on luotu yhdenmukaiseksi messuja sekä muita tapahtumia varten. Asumisen vaihtoehdoista sekä vapaista tonteista ja kohteista on tiedotettu www.komiattontit.
fi -sivustolla ja Jalasjärven mökkipörssissä sekä asumiseen liittyvissä tapahtumissa.
- Pytinki- ja Farmari-messuilla esittäydyimme omalla osastolla, ja kävijöitä kyllä riitti.
Kesäkuussa on vuorossa Helsingin Senaatintorilla Pikkuusen Häjymmät Pirot eli EteläPohjanmaan oma maakuntajuhla, jossa olemme myös mukana. Kylien yhteiset kotisivut
www.jalasjarvenkylat.fi ovat juuri valmistuneet, iloitsee Kortesoja.
Kylätoimintaa ja yhteisöllisyyttä kylissä on herätelty ja vahvistettu mm. vierailuilla toisiin kyliin sekä osallistumalla kylätoimintaan liittyviin koulutuksiin ja työpajoihin. Viime
kesän kv-työleiri innosti kylien nuoria osallistumaan järjestelyihin ja itse leiriin.
- Lisäksi Nuoret Luovat! –hankkeita on käynnissä kolmella kylällä, joissa hankerahoituksen turvin on tuettu teatteri- ja ilmaisutaidon harrastusta, Kortesoja listaa.
Säännöllisissä tapaamisissa kylien kesken sekä kunnan edustajien kanssa on suunniteltu yhteisiä käytännön toimenpiteitä.
- Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kylien yhteistoiminta on tiivistynyt ja tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on selvästi lisääntynyt hankkeen myötä, kyläasiamies toteaa.
18
LEIKKAA TALTEEN
Kylillä tapahtuu
KURIKKA
Kurikka-Seuran teatteri
”Äidit katsovat tyttäriään” –näytelmä
(heinä-elokuussa), Museonmäki
Vesihiihdon SM-kisat 28.–29.7.
Hotelli Ravintola Pitkä-Jussin ranta
Matti Viitala –soitot
18.8. klo 11 alk., Viitalan nuorisoseura
Mosselokaupunkilaasten 4. tapaaminen
15.9. klo 10, Museonmäki
ILMAJOKI
Tapahtumaviikot 4.–17.6. klo 11–17,
avajaiset 7.6. klo 18.30, Luoman koulu
Kyläpyöräilyt
keskiviikkoisin 6.6. alkaen klo 19
Lähtö Harjunpakan risteyksestä, Könniltä
Poikkea myös kesäkioskillamme!
Koskenkorva-viikko 2.–8.7.2012
Jytkeet, Koskenkorva
29.6. Coverfield, Susanna Erkinheimo
30.6. Telaketju, Palava, Koskenkorva
JALASJÄRVI
Lauluillat Pirunpesällä pelimannien säestyksellä.
Heinäkuussa maanantaisin 2.7. alkaen, Ylivalli
Koskuen kesäteatteri
”Perintö” –näytelmä 22.6.–8.7.
Koskuen kylätalo
Fällyteatteri
”Äiteensä poika” –näytelmä 6.7.–22.7.
Ylivallin Seurala
Wanhanajan Markkinat 24.8.
Jokipii (Kyläpuisto, Pettumylly, Seurantalo Alanen)
SEINÄJOKI
Kyläpäivät 10.6. klo 13–16
Ämmälänkylä
Kyläkarnevaali 10.6. klo 12
Ritarin kotiseutumuseo Ylistaro
Aisamäen kesäteatteri
”Käry kävi isäntämiehet” –näytelmä
8.7.–21.7. Peräseinäjoki
Maailman Raitilla rattoosasti
-yhteislauluillat kesä-heinäkuussa
keskiviikkoisin 6.6. alkaen klo 18–20.
Hakalan talon pihapiirissä,
sateen sattuessa sisällä, Peräseinäjoki
Juhannustori 21.6. klo 12–15
Kulttuuritalo Pokin edustalla, Peräseinäjoki
Ameriikan Poijat –puhallinseitsikon
kirkko-konsertti 15.7. klo 19 Peräseinäjoen kirkko
ja 16.7. klo 19 Kulttuuritalo Pokki
Kansainvälinen Siirtolaisjuhla
16.7. klo 14 Aisamäen kesäteatterilla ja Maailman
Raitilla, Peräseinäjoki
Peräseinäjoen Markkinat
11.8. klo 9–17, Toivolanrannan alakoulu
Halkosaaren Hulinat koko perheelle
19.8. klo 12–16, Halkosaaren koulu, Ylistaro
Maalaispäivä ja Parttenkoliaaset
-sadonkorjuujuhla 25.8. klo 12–15
Maatilamatkailu Välimaa, Peräseinäjoki
Lännen päivä 26.8.
Amerikan autot ym.
Maailman raitti, Peräseinäjoki
19
Liity Liiveriin!
Kohti uutta maaseutuohjelmaa
Uuden ohjelmakauden valmistelu on meneillään, ja
pohjaa maaseutustrategialle rakennetaan. Vuoden 2012
loppuun mennessä laaditaan myös Liiverin alueelle uusi
kehittämisstrategia vuosille 2014–2020. Tavoitteenamme
on täällä Liiverissä laatia kehittämisohjelma, jonka avulla
voimme kohdistaa Leader-rahoitusta juuri sellaisille
toimenpiteille, jotka ovat tärkeitä kylien asuinviihtyisyyden,
elinvoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi.
Jäseneksi voit liittyä täyttämällä
jäsenlomakkeen nettisivuillamme
www.liiveri.net/liity_jaseneksi.
Näin tuet Seinäjoen seudun kehittymistä ja elinvoimaisuuden säilymistä
myös sen maaseutualueilla.
Mitkä asiat sinä näet tarpeellisina ja tärkeinä tulevaisuuden
kannalta? Ota yhteyttä ja kerro mielipiteesi meille alueen
kehittämistarpeista! toimisto@liiveri.net
Liiverin löydät myös
sosiaalisesta mediasta.
Liity joukkoomme!
Onko sin
ulla liik
eidea, jo
vauhdin
ka tarvit
antajaa
sisi
? Tai yrit
toiminta
y
s
,
jonka
a halua
isit kehit
Oletpa
sitten h
t
ä
ä?
arkitsem
yritysinv
assa uu
estointia
tta
tai yrittä
yhteisty
jien väl
ötä, kys
istä
y yrityst
ukea Lii
veristä!
Haluatko toteuttaa ideasi?
Jos sen toteuttamisen avulla
kylille saadaan synnytettyä jotain
uutta ja elinvoimaisuutta lisäävää,
kysy hanketukea Liiveristä!
Tilaa Uhoo-uutiset!
UHOO-Uutiset on Etelä-Pohjanmaan
Leader-ryhmien yhteinen uutiskanava.
Tilaa itsellesi Uhoo-uutiset ilmaiseksi
osoitteessa www.uhoo.fi/tilaus ja pysyt
kärryillä, mitä kotinurkilla tapahtuu!
Seinäjoen Seudun
Kehittämisyhdistys Liiveri ry
Asematie 5
60800 ILMAJOKI
Puh: (06) 424 4000
S-posti: toimisto@liiveri.net
www.liiveri.net
LIIVERIN VÄEN YHTEYSTIEDOT
Sinikka Koivumäki
toiminnanjohtaja
040 513 1824
sinikka.koivumaki@liiveri.net
Raija Ojaniemi
taloussuunnittelija
040 716 0862
raija.ojaniemi@liiveri.net
Telle Lemetyinen
ts. suunnittelija
040 579 0615
telle.lemetyinen@liiveri.net
Irma Kortesuo
kyläasiamies
050 551 0797
irma.kortesuo@liiveri.net