TYÖ - TTT
ttt www.tttdigi.fi T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I Työ Terveys Turvallisuus 5 2013 10,00 € Lisää liikettä työpäivään ja 3 x Näin minä johdan → 20 → 11 Hei, nuori! Ideoi juliste ja voita työtuoli KROPPA KIITTÄÄ → 30–38 → 24 Millainen on kyllin hyvä työyhteisö? → 42 Näin se hoituu: Eroon työtapaturmista Sievi GORE-TEX® Performance Comfort – mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin GORE-TEX®-vuori on edelleen markkinoilla ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan Vesihöyry Nahka hengittää, mutta pitää samalla kosteuden Vesipisarat jalkineen ulkopuolella. Sievi GORE-TEX® Per- GORE-TEX® -kalvo formance Comfort -jalkineet sopivat erityisen Kangasvuori hyvin vaihteleviin, kosteisiin olosuhteisiin. Fe GT 2 S2 45-52834-142-82M 35-39 EN ISO 20345: S2 Fe Fe GT 7 S3 45-52851-342-71M 36-38 EN ISO 20345: S3 Fe GT 2 XL S2 47-52834-103-82M 39-47 EN ISO 20345: S2 GT 7 XL S3 47-52851-303-71M 39-48 EN ISO 20345: S3 www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com Statiivi CTC Sievi GT Roller+ S3 43-52821-312-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-313-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 ttt Työ Terveys Turvallisuus 5 ■ 2013 20 Näin minä johdan ”Parasta johtamisessa ovat pienet asiat. Se, että huomaan asioiden hoituvan ilman minua.” Työ 24 Ote kirjasta Kyllin hyvä 26 Puutu varhain poissaoloihin Helsingin kaupungin Stara terästi varhaisen puuttumisen malliaan. 28 Hyvinvointia räätälöiden 29 Tätä mieltä: Jyrki Liikka 30–38 TULES JA TYÖ → 30–38 30 4 x lisää liikettä työpäivään KEHO KAIPAA HUOLTOA JA LIIKETTÄ Terveys 33 Arkiliikunta kunniaan! 34 Totta vai harhaa: 13 väitettä selkäkivusta 36 Osasairausvapaa pehmentää paluuta töihin 38 Älä peukuta tauotta Puhelimen hiplaaminen voi kipeyttää niskan ja kädet. 40 Viestintää ja virikkeitä Turvallisuus Päihdeohjelman kehittäjien valmennus jatkuu. THINKSTOCKPHOTOS Kävelykokous, aamuvenyttely ja muut keinot jumien karkotukseen 16 42 Tapaturmia nolla! 44 Lakia lukien 45 Tapaturmainen kuolema PROFESSORI UUDEN EDESSÄ LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN HENRIK THOSTRUPIN TIIMILÄISINEEN PFIZERISTÄ. Lehdessä lisäksi 42 TAVOITTEENA TAPATURMATON TYÖPÄIVÄ Panu Kankaan ja Kari Torvisen työpaikalla Eka Synthomerissa nolla tapaturmaa on saavutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. 16 Henkilö: Kelkasta putoavien puolella Professori Heikki Hiilamo ja työelämän pulmat. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 12 TTT-Digi 14 Kirjeitä lukijoilta 14 Sarjakuva T & T & T 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna LIISA TAKALA Vakiosivut Professori Heikki Hiilamo aloitti työt Helsingin yliopistossa tänä syksynä. Köyhyys on hänelle yhä tärkeä teema. ARI MÄKELÄ RENTO KOTI-ILTA – Miten kuvittaja Anna Venton työpäivä sujui ennen sitä? → 47 4 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: www.tttdigi.fi Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla 18.10.2013 asti) Sointu Högström puh. 030 474 2405 Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Graafikko Ella Smeds puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Raija Korpi, puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: rekisteri@ttk.fi Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 15 Tilaushinnat Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Katja Leppänen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 56 000 (LT 2013) Kulttuurilla on väliä ASUIN PITKÄÄN Ranskan Lyonissa kahden joen risteymäkohdassa, jossa kolmas ’joki’ oli Beaujolais, kuuluisa viinialue. Pohjolaan palattuani oli yllättävää huomata, että alkoholimaksasairauksien vuosittainen esiintyminen meillä oli ohittanut ranskalaisten luvut. Kirroosit ovat oman työurani aikana kaksikymmenkertaistuneet. Suomella on nyt kyseenalainen kunnia kuulua eurooppalaiseen kärkeen alkoholimaksasairauksien esiintymisessä. ”Sokka irti, mä vedin päivin öin. Läträsin vaan kesän, duunit laiminlöin”. Näin kuvaa Cheek viinanjuontia räppibiisissään. Viinasuhteemme on monella tapaa vinoutunut – samanaikaisesti sekä humalaa ihannoiva että moraalisesti tuomitseva. Alkoholi on työikäisten suurin tappaja. Suomalaismiesten suuri tapaturmaisista syistä johtuva kuolleisuus on osin seurausta runsaasta alkoholinkäytöstä. Osa työpaikkatapaturmistakin tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Harvoin työssä ollaan suorastaan hiprakassa, mutta vähäinenkin veren alkoholipitoisuus lisää onnettomuusriskiä, vähentää tarkkaavaisuutta ja lisää virheiden määrää. Kännäämisen vaikutuksista seuraavan päivän työvireyteen puhumattakaan. Alkoholinkäyttöön puuttuminen on työkykyasia, ei moraalinen tuomio. ALKOHOLIHAITTOJEN VÄHENTÄMISESSÄ toimii myös ”ehkäisyn paradoksi”: tehokkainta on vaikuttaa työpaikkakulttuuriin ja sitä kautta jokaiseen työntekijään, olivatpa he sitten alkoholin satunnais-, kohtuu- tai riskikäyttäjiä. Harva meistä tunnustautuu riskikäyttäjäksi. Aina on joku, joka juo enemmän kuin minä – puuttukaa hänen juomiseensa, jättäkää minut rauhaan. Silti jokainen alkoholiriippuvainen on ollut jossain vaiheessa kohtuukäyttäjä. Työnantajan ja esimiesten tehtävä on luoda työpaikalle nollatoleranssikulttuuri: et ota, kun olet työssä. Ehkäisevä päihdetyö on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Päihdehaittojen torjunta edellyttää toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken. Myös työtovereiden tehtävä on ottaa alkoholiasia puheeksi, jos siihen on aihetta. Alkoholinkäyttöön puuttuminen on työkykyasia, ei moraalinen tuomio. ALKOHOLIVEROA NOSTETAAN ensi vuoden alusta. Hinta vaikuttaa alkoholin kulutukseen. On vaikea keksiä sellaisia vaikuttavia keinoja alkoholiongelmien hoitoon, joilla ei puututtaisi koko väestön juomiseen. Koko yhteisön juomakulttuuriin vaikuttamalla vähennämme samalla suurkuluttajien alkoholinkäyttöä, onnettomuuksia, väkivaltatapauksia ja terveyshaittoja. Alkoholin kokonaiskulutus on vahvasti yhteydessä terveyshaittoihin. Jotta saamme alkoholiongelmat kuriin, meidän on kyettävä vaikuttamaan juomakulttuuriin. Näin on pystytty tekemään Ranskassakin hyvin tuloksin. Alkoholiriippuvaisten on saatava asianmukaista hoitoa. Mutta monelle kohtuuskin on liikaa, siksi työpaikan nollatoleranssi alkoholille on ainoa kestävä periaate. Helsingissä 8. lokakuuta 2013 Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Timo-Pekka Hakala, 29, ikkunanpesijä ”Olen pessyt pääkaupunkiseudun liikehuoneistojen ikkunoita Ikkunanpuhdistusliike Kaleva Oy:n leivissä jo parikymppisestä. Joku on joskus luullut minua siivoojaksi, mutta minä olen ikkunanpesijä. Alussa kiersin kokeneemman työntekijän mukana. Opin muun muassa sen, että tikkaita ei aseteta liukkaille alustoille ja että niille noustaan aina varovasti. Käytän pesuun tavallista tiskiainetta. Kovempia aineita tarvitaan vain ensipesuissa, kun lika on ollut vuosia pinttyneenä.” TEKSTI JA KUVA: TAINA VÄRRI 6 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 AMMATTITAUDIT VÄHENEVÄT – PUTKISAANEERAUS HUOLETTAA ikä mmatti-ihotautien poliklinikalle on tullut uutena potilasryhmänä nuoret putkisaneeraustyöntekijät. He ovat saaneet voimakkaita ihooireita putkituskemikaalina käytetystä epoksista. Se aiheuttaa yleensä juuri ihottumaa, mutta voi aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä- ja astmaoireita. Epoksia käytetään viemäriputkien sukitussaneerauksissa sekä esimerkiksi maaleissa ja liimoissa. – Olemme hyvin huolissamme asiasta. Koska putki- ja viemäriremonttien määrä kasvaa vielä vuosia, oletettavasti myös altistumiset lisääntyvät, sanoo vanhempi asiantuntija Beatrice Bäck Työterveyslaitoksesta. Muuten ammattitautien kokonaismäärä vähenee edelleen. Vuonna 2011 Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin yhteensä 4 692 ammattitautia tai -tautiepäilyä. Tämä on 19 tapausta 10 000:tä työssäkäyvää kohden. Vuotta aiemmin luku oli 23,9. Kaikista ammattitautiepäilyn vuoksi tutkimuksiin tulleista 40 prosentilla syyksi vahvistui ammattitauti. Yleisin ammattitauti on meluvamma. Niitä kirjattiin 1 119, kun vuotta aiemmin luku oli 1 546. Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai jo aikaisemmin. Hengitystieallergioita kirjattiin yhteensä 949. Näistä ammattiastmoja ja astmaepäilyjä oli 696, allergisia nuhia 224 ja homepölykeuhkoja 24. Yli puolessa tutkituista astman ja allergisen nuhan tapauksista epäiltiin aiheuttajaksi kosteusvauriorakennusten homeita. Ammattitaudeiksi näistä varmistui kuitenkin vain kymmenkunta. Ammatti-ihotauteja ja -tautiepäilyjä kirjattiin yhteensä 948, asbestin aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä 712 ja rasitussairauksia 541 tapausta. SK LIHOMISEN PELKO ESTÄÄ STUMPPAAMASTA – Tupakointi on terveydelle monin verroin haitallisempaa kuin ne muutamat kilot, jotka lopettamisen jälkeen keskimäärin kertyvät, painottaa dosentti Tellervo Korhonen Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista. – Kun ihmistä pyritään auttamaan eroon tupakoinnista, huoli painonnoususta on kuitenkin syytä ottaa huomioon. On hyvä muistuttaa, että napostelutarvetta voi hoitaa esimerkiksi sokerittomilla purukumeilla ja pastilleilla tai kasviksilla. Järeämmällekin avulle voi joskus olla tarvetta. – Käypä hoito -suosituksen mukaan tupakoinnin lopettajalle tulee tarvittaessa tarjota ravitsemusneuvontaa tai jopa aloittaa painonnousua viivästyttävä lääkehoito, Korhonen toteaa. H uoli painonnoususta voi vähentää halukkuutta tupakoinnin lopettamiseen. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että päivittäin tupakoivat ovat useammin huolissaan painostaan kuin tupakoimattomat. Useimmilla tupakoijilla paino nousee muutamia kiloja sen jälkeen, kun he lakkaavat polttamasta. Keskimäärin lisäkiloja kertyy vuoden kuluessa kolmesta viiteen. Painonnousu johtuu pääosin lisääntyneestä syömisestä, jolla korvataan ’tupakointiaskartelua’. 42 prosentille suomalaisista luonto on tyypillisin liikuntapaikka, kertoi projektipäällikkö Kati Vähäsarja Metsähallituksesta Luonto ja hyvinvointi -seminaarissa syyskuusssa Espoossa. LOISTA PIMEÄSSÄ! S yksyn tullen on aika kaivaa esiin heijastimet. Lain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana käytettävä heijastinta tiellä liikkuessaan. Kiinnitä heijastin oikealle puolelle noin puolen metrin korkeudelle. Parhaiten näkyvät vapaasti roikkuvat heijastimet, jotka voi nähdä kaikista suunnista. Myös heijastinliivi näkyy hyvin. 65– 60–64 LÄHDE: TYÖPERÄISTEN SAIRAUKSIEN REKISTERI/©TYÖTERVEYSLAITOS A Kaikki ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuonna 2011 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 25–29 20–24 –19 0 100 miehet 200 300 400 500 600 naiset ”Tradenomiliiton tasa-arvotutkimuksen mukaan joka kymmenennen tradenominaisen työsuhde päättyy, kun hän jää hoitovapaalle.” Tradenomiliiton asiamies Johanna Tuovinen Bisnespäivässä syyskuussa Helsingissä. Varmista, että heijastimessasi on CE-hyväksyntä ja EN 13356 -merkintä, joka kertoo, että se on EU-standardin mukainen. Pyöräilijän pitää käyttää valoja pimeän tai hämärän aikaan. Valoja edellytetään myös silloin, kun näkyvyys on huono. Etuvalo on pakollinen, ja myös takavaloa on hyvä käyttää. Lisäksi pyörässä on oltava etu-, taka- ja poljinheijastimet sekä sivuheijastimet pinnoissa. LIIKENNETURVA/JUHA TUOMI, RODEO 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7 KYSYMYS T vastaus Usein työntekijän jäädessä eläkkeelle tulee ilmi ”näkymätöntä” työtä: vuosien varrella henkilölle on kertynyt paljon töitä, joita ei ole kirjattu tehtävänkuviin ja jotka eivät näy palkkapussissa. Miten nämä piilotyöt voisi tehdä näkyviksi? Ensimmäinen askel on listata kaikki työtehtävät, joita tekee. Ensin kirjataan ydintehtävät ja muut vastuut, sitten ”näkymättömät” tehtävät. Samoin on hyvä kirjata ylös työprosessit sekä ne verkostot ja sidosryhmät, joiden kanssa tekee yhteistyötä. Sitten nämä käydään läpi esimiehen kanssa. Samalla pohditaan myös, kuinka suuren osan mikin tehtävä vie työajasta. Lisäksi on syytä tarkistaa, ovatko työt vielä ajankohtaisia. Vasta kun kaikki tehtävät on tunnistettu ja todettu tähdellisiksi, aletaan pohtia, kenelle niitä voitaisiin siirtää: hajautetaanko ne useammalle henkilölle vai säilötäänkö tieto jonnekin, josta kuka tahansa voi sitä tarvittaessa etsiä? On hyvin tyypillistä, että työuran lopussa työntekijällä on vastuullaan paljon tehtäviä, joista kukaan muu ei tiedä, ei edes esimies. Töitä ei voi siirtää eteenpäin, ellei niitä ensin tehdä näkyviksi. Itse asiassa meistä jokainen tekee paljon näkymätöntä työtä. Siksi jokaisen tehtävänkuva tulisi käydä vuosittain läpi kehityskeskustelussa. Jos näkymättömiä tehtäviä löytyy, ne tulisi kirjata tehtävänkuvaan, niille tulisi varata työaikaa ja ne tulisi myös tarvittaessa huomioida palkassa. VASTAAJANA ERIKOISTUTKIJA MARJO WALLIN TYÖTERVEYSLAITOKSESTA. KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kysy asiantuntijalta 8 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 urkulainen Saska Lintunen otti helmikuussa vastaan SuomiMies-haasteen: hän muuttaa elämäntapojaan ja kirjoittaa vuoden ajan blogia SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivuilla. Miten elämänmuutos etenee, Saska? – Henkisesti paras onnistuminen on ollut se tunne, että jaksan painaa lenkin hyvällä sykkeellä. Tiedän, että olen saanut itseni sellaiseen kuntoon, etten sippaa helposti, Lintunen sanoo. Tässä hänen tuoreimpia kuulumisiaan: 3 15 100 1 viikkoa kestänyt flunssa on vaatinut veronsa, mutta muuten syksy on alkanut mukavasti. kiloa painoa on pudonnut helmikuun jälkeen. senttimetriä on nykyinen vyötärönympärys. Alussa lukema oli 115 senttiä. kilo hedelmiä ja kasviksia kuluu päivässä. 20 kilometriä tulee juostua viikossa. KKI-OHJELMA / JIRI HALTTUNEN SASKAN UUDET LUKEMAT Saska Lintunen treenasi laivan kannella Kunnon Laiva -tapahtumassa elokuussa. 55 2 minuutissa taittuu 10 kilometrin lenkki. kertaa salibandyn pelaamista, 2 juoksulenkkiä ja 2 punttisalilla käyntiä tai toiminnallista harjoittelua kuuluu viikko-ohjelmaan. MS Lue lisää blogista: www.suomimies.fi/blogi ”Ennen ajattelin, että kahdeksasta neljään -elämä ei ole mistään kotoisin. Mutta nyt kun elän niin, se onkin tosi kova juttu. Arjen pyöritys on voimavara. ” Huume- ja vankilakierteestä vapautunut Ossi, 30, Skarpataan ja harpataan -julkaisussa (Osaava ohjaus -projekti, 2013) RIKSANKULJETTAJAT RASITTUVAT KUUMASSA R UU TIS IA ULK OM iksa eli poljettavat kuljetusrattaat on suosittu kuljetusmuoto Kaakkois-Aasiassa. Kolmipyöräistä riksavaunua käytetään matkustajien ja matkalaukkujen kuljettamiseen. Polkeminen vaatii paljon lihasvoimaa, ja kesällä kuumuus lisää rasitusta. Korkeimmillaan lämpötila nousee yli 40 asteen. Intialaisessa Kalyanin yliopistossa on tutkittu riksankuljettajien työn fysiologista rasittavuutta. Tulokset osoittivat, että kuumuus altistaa heidän sydämensä erittäin suurelle kuormitukselle. Uupumuksen vuoksi he tekevät kuumimpina päivinä vähemmän kuljetuskeikkoja, mikä merkitsee myös pienempiä tuloja. Ilmaston yleinen lämpeneminen on heille siis paitsi terveydellinen myös taloudellinen uhka, kuten muillekin ulkona työskenteleville trooppisten maiden asukkaille. Asiasta kertoi Työterveyslaitoksen julkaisema Asian-Pacific Newsletter on Occupational Health and Safety numerossaan 2/2013. Artikkelin ovat kirjoittaneet Subhashis Sahu ja Arijit Chatterjee Kalyanin yliopistosta. AIL TA TERVEISIÄ KANADASTA! Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? ”P aras tapa rentoutua työn lomassa on soittaa mummolle tai äidille. Kysyä kuulumiset ja toivottaa mukavaa päivää. Työajatukset häviävät hetkeksi ja ainakin kahdella on hyvä mieli.” ”Toteuttakaa yhteinen kehumistuokio: a) jokaiselle laitetaan paperilautanen selkään ja paperilautaseen voi kirjoittaa hyviä asioita henkilöstä b) kehumispenkki, jokainen istahtaa penkkiin vuorollaan c) myöhemmin on kiva muistella ja palata asioihin, mitä hyvää minusta on kirjoitettu tai sanottu.” ”15 minuutissa pelaisin hirsipuuta työkaverin kera.” Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi >15 minuuttia -palsta T arkastaja Vilja Arola, 31, pakkasi laukkunsa ja lähti Kanadaan työsuojelualueen virkamiesvaihtoon viime keväänä. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa työskentelevä Arola vietti kolme kuukautta Ontarion työministeriössä työsuhdevalvonnan osastolla Torontossa. Pohjois-Amerikkaan suuntautuvaa virkamiesvaihtoa ei työsuojelun alueella ole aiemmin ollut. – Järjestin vaihdon itsenäisesti. Päämotiivinani oli kehittyä ammatillisesti ja luoda uusia ammatillisia suhteita, Arola kertoo. Tavoitteet onnistuivat hyvin: kokemukset toivat uutta näkökulmaa työhön, ja verkostot laajenivat. Moni kanadalainen kollega innostui tulemaan vastaavanlaiseen vaihtoon Suomeen, mutta ainakaan toistaiseksi sikäläinen ministeriö ei anna siihen mahdollisuutta. – Minuun teki vaikutuksen se, miten kiinnostuneita he olivat suomalaisesta työsuojelujärjestelmästä. Suomalaisen työsuhdeturvan kattavuus ja valvontajärjestelmämme herättivät ihailua. Heitä kiinnosti etenkin työterveyshuoltojärjestelmämme ja henkisen kuormituksen valvonta, joka oli heille uutta. Kanadalaiseen työkulttuuriin kuuluvat Arolan mukaan rentous, välittömyys ja ystävällisyys, joka usein sujuvoittaa asioiden hoitamista. Toisaalta Vilja Arola yhteisöllisyyttä oli hänen mukaansa sikäläisessä työyhteisössä vähemmän kuin täällä. Toimistoissa tehdään pitkää päivää, ja lounaskin syödään usein työpöydän ääressä. Tyypillistä on myös nopea reagointi asioihin: esimerkiksi sähköpostiin saa yleensä vastauksen hyvin pian. Nopea reagointi näkyi myös työsuojeluvalvonnassa. Jos julkisuuteen nousee jokin epäkohta, viranomaiset panevat nopeasti pystyyn valvontaiskun sen korjaamiseksi. – Siihen vaikuttaa varmasti se, että medialla on siellä hanakampi ote asioihin. Julkisuuspaineet ovat kovemmat kuin täällä, Arola toteaa. VAKAVAT TYÖTAPATURMAT KASVUSSA yötapaturmia sattui noin kaksi prosenttia vähemmän vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 korvattiin yhteensä 128 264 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2012 työtapaturmissa kuoli yhteensä 48 palkansaajaa. – Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä vähenee, vakavien työtapaturmien määrä kasvaa. Yli 30 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työtapaturmien määrä kasvoi lähes 500:lla vuonna 2011, toteaa johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. – Etenkin kodin ja työpaikan välisillä matkoilla on sattunut paljon liikkumistapaturmia, joita selittävät pitkälti lumiset talvet. Työmatkapyöräily on yleistynyt, ja työmatkoihin käytetään muutenkin entistä enemmän aikaa. Myös työväestön ikääntyminen vaikuttaa vahinkojen vakavuuteen. TAANTUMA EI VÄHENNÄ ETÄTYÖTÄ Pitäisikö taantumassa keskittää voimat toimistoon vai jatkaa etätyökulttuurin edistämistä? (Vastaajia 214) 11 % 24 % 65 % 65 % Taantumalla ei ole vaikutusta. 24 % Taantumassa etätyökulttuuria kannattaa vahvistaa edelleen ja kehittää eteenpäin. 11 % Voimat kannattaa nyt keskittää työpaikalle ja rajoittaa etätyön tekemistä. Lähde: Etätyöbarometri. Henkilöstöpäättäjille suunnatun barometrin toteutti tutkimustoimisto Qualitems Oy Microsoft Oy:n toimeksiannosta. T PIENIÄ TARINOITA TYÖHYVINVOINNISTA ”J os sä meet mihin tahansa liikkeeseen ja jos työntekijöillä on siellä huono olla, sehän paistaa jo siitä, kun sä avaat oven”, sanoo Autokorjaamo Hakalan toimitusjohtaja Heikki Hakala. Hän esiintyy nettivideossa, jonka aiheena on työilmapiirin vaikutus asiakkaisiin. Sen ja muut työhyvinvointitarinat voi katsoa Työhyvinvointifoorumin verkkosivuilla: www.tyohyvinvointifoorumi.fi >Katso mitä muut ovat tehneet 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 9 Duunitohtori Uuden työntekijän toimintatavat loukkaavat muita. Miten purkaa tilannetta? Työyhteisöön on siirtynyt konsernin sisältä työntekijä, jonka omintakeiset toimintatavat ja haluttomuus sopeutua yhteisiin sääntöihin loukkaavat toisia. Hän itse kokee tulevansa kaltoin kohdelluksi ja eristetyksi ja kokee säännöistä huomauttamisen loukkaavana kontrollointina. Hänen ja työtovereiden näyttää olevan vaikea luottaa toisiinsa. Miten tilannetta voisi purkaa? – Nimetön Olisi tärkeää, että kyseisen työyhteisön esimies kävisi uuden työntekijän kanssa kahdenkeskisen keskustelun. On tärkeää, että esimies kuulee työntekijää, ja toisaalta hän voi roolinsa puolesta edellyttää yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja perustella, miksi sääntöjen noudattaminen on tärkeää. On tärkeä selvittää, mistä tilanteessa on kyse ja mistä vastakkaiset kokemukset kumpuavat. Jos keskustelu ei riitä selventämään asiaa, on esimiehen hyvä kuulla myös työyhteisön muita jäseniä. Erityisen tärkeää on esimiehen puolueettomuus ja luotettavuus tilanteessa. Työyhteisössä olisi hyvä myös miettiä, miten selkeästi yhteisistä säännöistä ja niiden perusteista on kerrottu. Toisinaan vastaavissa tilanteissa taustalla on väärinymmärryksiä ja mahdollisesti näkemyseroja siitä, miten toimivia säännöt ovat. Yhteisten sääntöjen noudattaminen edellyttää niiden ymmärtämistä ja niihin sitoutumista, joten on tärkeää, että sääntöjä tarkastellaan aika ajoin ja mietitään myös niiden mahdollisia kehittämistarpeita. Työpaikoilla on myös usein niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, joiden rikkominen koetaan loukkaavana. On myös hyvä miettiä, missä määrin erilaiset toimintatavat ovat sallittuja ja jopa yhteistyötä rikastuttavia ja missä taas tarvitaan selkeitä pelisääntöjä. Eeva-Marja Lee, psykologi ja kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto 10 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Grafeeni koostuu toisiinsa linkittyneistä hiiliatomeista, jotka muodostavat verkon. MITÄ TIEDÄT GRAFEENISTA? Grafeenia on sanottu maailman vahvimmaksi aineeksi. Mitä se oikein on? Grafeeni on yhden hiiliatomin paksuinen hiiliverkko. Se on uudenlainen hiilen olomuoto, muita ovat grafiitti, noki, timantti ja fullereenit. Grafeenilla on toisiinsa linkyttyneistä hiiliatomeista muodostunut levymäinen rakenne. Grafeenilevy on vajaan nanometrin paksuinen eli alle yksi miljoonasosa millimetriä. Se on erittäin kestävää ja reagoi niukasti ympäristön kanssa. Samalla se on joustavaa, kevyttä ja läpinäkyvää. Grafeenin keksimisestä myönnettiin fysiikan Nobel palkinto vuonna 2012. Mihin sitä käytetään? Grafeenia pidetään mullistavana uudenlaisena nanomateriaalina, jolla on monia hyviä ominaisuuksia. Siksi sen kaupalliset innovaatiot ovat jokseenkin rajattomat. Lujuutensa lisäksi grafeeni johtaa erittäin hyvin sähköä, joten sen merkittävimmät sovellukset löytynevät tulevaisuudessa elektroniikkateollisudesta, puolijohteista ja lukemattomista kuluttajatuotteista, esimerkiksi urheiluvälineistä. Erilaiset tietokonesovellukset, kuten tietokonei- den näyttösuojat ja tiedon varastointi voivat olla tärkeitä grafeenin käyttöalueita. Mitä vaaroja sen käyttöön liittyy? Voidaan ajatella, että elimistöön, lähinnä keuhkoihin joutuessaan grafeeni voi aiheuttaa tulehdusreaktioita. Sen poistuminen keuhkoista ei ole välttämättä helppoa, jos sitä hengitetään esimerkiksi työolosuhteissa. Grafeenin mahdollisista terveyshaitoista tai biologisista vaikutuksista ja käyttäytymisestä elimistössä ei kuitenkaan tiedetä vielä käytännössä mitään. Miltä näyttää grafeenin tulevaisuus? Grafeenin merkitystä on verrattu muoviin. Tällä hetkellä se on materiaali, johon liitetään enemmän teknologisia ja taloudellisia odotuksia kuin mihinkään muuhun aineeseen. EU myönsi kaikkien aikojen suurimman apurahansa, miljardi euroa, grafeenin tutkimukseen vuonna 2012. Tutkimushanketta johtaa Göteborgissa suomalainen professori Jari Kinaret. SK Vastaajana tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta. KUVA VAIHTUI T TT-lehteen 4/2013 oli haastateltu Heli Väänästä, joka toimii EHS-päällikkönä ja työsuojelupäällikkönä Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimossa. Hän kertoi kokemuksistaan Työterveyslaitoksen Tyhykäs® – työhyvinvoinnin kehittäjän valmennuksesta. Jutun yhteydessä oli kuitenkin kuva Väänäsen kurssikaverista Virpi Alénista. Hän hoitaa työhyvinvointi- ja virkistysasioita Espoon seurakuntayhtymässä. Pahoittelemme erehdystä! Heli Väänänen (vas.) ja Virpi Alén ? ika päivittää? IDEOI UUSI JULISTE! 15–25-vuotias – osallistu Työ Terveys Turvallisuus -lehden kilpailuun ja tee juliste, joka pysäyttää ja vaikuttaa työpaikalla. Kuvan voit tehdä haluamallasi tekniikalla. Tyyli on vapaa. Kilpailuaika 1.10.–22.11.2013 Lisätiedot ja kilpailun säännöt: www.tttdigi.fi >Osallistu >Julistekilpailu tt tDIGI Voita itsellesi Kinnarpsin laadukas työtuoli! www.tttdigi.fi tt tDIGI Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT ■ Aivotesti: Työkaveri tukee epävarmoina aikoina THINKSTOCKPHOTOS Epävarmoina aikoina työkaverin tuki on entistä tärkeämpää myös aivojen hyvinvoinnille. Näin voi päätellä ainakin TTT-lehden aivotestin tuloksista. Lähes puolet vastaajista purkaa uudistusten ja organisaatiomuutosten aiheuttamaa epävarmuutta työkaverinsa kanssa. Paras tapa pitää taukoa on lähteä työtovereiden kanssa kahville: näin tekee yli 70 prosenttia vastaajista. 12 prosenttia etsii virtuaaliystäviä ja vetäytyy tauolla Facebookin äärelle. Aivoja rasittavat eniten keskeytykset sekä vaikeudet työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Enemmän kuin ”Kuuluuko työpaikallasi naurun hörähdyksiä?” TTT-Digin tilaaja! Lue juttu Pidentäisikö nauru työuraa: www.tttdigi.fi ■ Uusi työsuojeluvaltuutettu: tutustu näihin! Seuraa alan uutisia! www.tttdigi.fi 12 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 TTT-lehden leikkimielinen aivotesti avattiin elokuussa 2013. Aivotestin kävijämäärä on nyt runsaat 3 200 henkeä. Tee sinäkin testi osoitteessa www.tttdigi.fi -> Osallistu -> Tee testi Kooste testin tuloksista: www.tttdigi.fi >Artikkelit >Artikkelihaku >Hakusana ”Aivotesti” Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa www.tttdigi.fi Mikä saa selkäsi oikuttelemaan? Pitkään istuminen tai seisominen. Äkkinäiset liikkeet ja nostot. Huonot kengät, esim. liian korkeat korot. Rankka liikunta. Huono patja. Ei mikään, minulla ei ole selkävaivoja. Näin lukijat vastasivat kysymykseen: Miten usein teet etätyötä? En koskaan Useita kertoja viikossa Kerran viikossa 4% 4% 30% THINKSTOCKPHOTOS Oletko uusi työsuojelutehtävissä? Etsitkö muuten tietoa työsuojelusta, terveydestä tai työhyvinvoinnista? Kokosimme TTT-Digin tilaajille keskeisiä tiedonlähteitä, joista voit aloittaa. Linkit on jaoteltu otsikoiden Työturvallisuus, Työhyvinvointi ja Työterveys alle. Listaa päivitetään jatkuvasti, ja voit lähettää mukaan myös oman vinkkisi. Linkkejä ja vinkkejä -osuus on osoitteessa www.tttdigi.fi >Palstat >Linkkejä ja vinkkejä. joka kymmenes vastaaja kokee, että keskeytyksiä on niin paljon, että työt on helpompi tehdä loppuun illalla kotona. Toisaalta 72 prosentilla vastaajista on mahdollisuus järjestää itselleen työrauha joko omassa huoneessa tai esimerkiksi etätöitä tehden. 26% 35% Harvemmin Pari kertaa kuukaudessa tt tDIGI Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, TTT-Digi tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat ■ Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi • Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 201–1 000 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) • yli 1 000 henkeä > 499 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen ttt-tilaus@ttl.fi. ■ TTT-Digi ilman painettua lehteä/vuosi ■ Pelkkä painettu TTT-lehti Organisaation koko Vuonna 2013 • 1–20 henkeä > 79 € • kestotilaus 69 € vuosikerta, • määräaikainen vuositilaus 72 € • 21–200 henkeä > 129 € • 201–1 000 henkeä > 239 € • yli 1 000 henkeä > 459 € Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen ttt-tilaus@ttl.fi. Vuonna 2013 painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi tai soittamalla numeroon 03-4246 5340. TTT-lehdellä on 158 000 lukijaa! tt tDIGI KMT LUKIJA SYKSY 2012/KEVÄT 2013 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13 Kirjeitä lukijoilta Uusia näkökulmia esiin yritysten kautta K iitos mukavasta lehdestä. Lehti jää usein ”pyörimään” pöydälleni ja saatan palata siinä olleisiin juttuihin paljon myöhemminkin. Mielestäni lehti on myös vain parantunut matkan varrella. Koen, että sieltä löytyy itselleni yhä enemmän ammennettavaa joka kerta. Luin numerosta 4/2013 artikkelin Pönötys kielletty, joka liittyi Työelämä 2020 -hankkeeseen. Allekirjoitan kaiken, mitä artikkelissa muutoksesta kirjoitettiin, ja arvostan valtavasti sekä Fondiaa että Paras työpaikka-kilpailua. Silti toivoisin, että myös muita yrityksiä nostettaisiin esimerkeiksi kerrottaessa hyvistä käytännöistä. Se määrä työhyvinvointiin liittyviä hyviä asioita, joita yrityksissä on ”piilossa”, on lähes rajaton. Moni varmasti jo tuntee esimerkiksi Fondian, Futuricen ja Reaktorin käytännöt vähän liiankin hyvin – varsinkin, kun ottaa huomioon, kuinka kapeaa siivua ne edustavat koko Suomen työmaailmasta. Nostamalla pieniä ja suuria, eri-ikäisiä ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä ja heidän työhyvinvointitekojaan esiin saataisiin paljon uutta näkökulmaa. Lehtenne arvo on mielestäni juuri monimuotoisuudessa. Siinä, missä kaupalliset valtavirtalehdet kirjoittavat juuri näistä muutenkin esillä olevista yrityksistä, voisi lehtenne tuoda muitakin esimerkkejä esiin. Esimerkiksi numerossa 3/2013 ollut esikouluartikkeli Koukussa luontoon edusti juuri tätä linjaa, jota lehdessä arvostan. Kiitos siis matkan varrella saamistani ideoista PALAUTETTA TTT-LEHDESTÄ 4/2013 ■ Minua kiinnosti eniten juttu Valmiina valmennukseen. Siinä oli tärkeää asiaa – mikä voi olla vaikeampaa kuin puuttua työkaverin juomiseen. ■ Kiinnnostavin juttu numerossa 4/2013 oli työtapaturmista kertova Se oli vain ajan kysymys. Tosikertomukset herättelevät ajattelemaan vaaratilanteita. Vähiten kiinnosti tällä kertaa Valmiina valmennukseen. Päihdevalmennukseen ei meillä ole ainakaan tiedossa tarvetta. 14 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 ■ Artikkeli 26 kysymystä aivoista ja työstä sisälsi erittäin mielenkiintoisia asioita. ■ Aivoihin liittyvät jutut olivat kiinnostavinta luettavaa. On hyvä palauttaa nämä tutut asiat aina uudelleen mieleen. ja uusista näkökulmista. Toivoakseni sama linja jatkuu ja saamme kuulla yhä uusista hyvistä käytännöistä! Nina Holviala TOIMITUS VASTAA: Kiitos hyvästä palautteesta. Monimuotoisuus on tärkeä arvo lehden tekemisessä. Pyrimme usein kertomaan vähemmän tunnetuista työpaikoista, mutta välillä teemme juttuja tutuistakin yrityksistä. Toivottavasti osaamme käsitellä niitäkin silti mahdollisimman tuoreesta näkökulmasta. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia ■ verkkosivuilla: www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta ■ sähköpostitse: ttt-palaute@ttl.fi ■ kirjeitse: ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. Tervetuloa oppimaan lisää! SEITSEMÄN AMM AT T I TA PA H T U M A A YHDELL Ä K E RTA A KIINTEISTÖ VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA Päämediakumppani: Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.finnsec.fi. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. ja torstai 14.11. klo 9–17 • perjantai 15.11. klo 9–16 OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. SÄHKÖ Kelkasta putoavien HEIKKI HIILAMO ■ Ikä: 48 ■ Koulutus: Filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori, kauppatieteiden maisteri ■ Työ: Sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto. ■ Palkintoja: Koneen Säätiön Vuoden tiedekynä -palkinto (2012), Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto (1995, 2001), Suomalaisen sanomalehtimiesliiton Olli-palkinto 2010, Telvis vuoden parhaasta tv-ohjelmasta 1995 (tv-sarja A-Mok), V.J. Sukselainen -palkinto 2006 perheiden talouden edistämisestä. ■ Kotipaikka: Helsinki ■ Harrastukset: ”Pidän juoksemisesta ja laitesukelluksesta sekä vedän muksujudoryhmää. En tähtää maratonille – työelämässä saa suorittaa tarpeeksi.” ■ Perhe: Vaimo sekä 23-, 22-, 20-, 14- ja 7-vuotiaat lapset. 16 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 puolella TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT LIISA TAKALA H eikki Hiilamon, 48, verkkosivuilla tuttava luonnehtii häntä ”suurisydämiseksi toiminnan mieheksi”. Vaikka kyseessä ovat vuoden 2011 eduskuntavaaleja varten laaditut sivut, luonnehdinta on osuva. Monet hänen tutkimusaiheistaan kielivät halusta parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Köyhyyttä, hyvinvointia ja perhepolitiikkaa tutkineella Hiilamolla on kolme akateemista tutkintoa ja kaksi tohtorinhattua. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professoriksi hän siirtyi hiljattain Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessorin toimesta. Hiilamo on saanut työstään useita tunnustuksia, joista tuorein on Vuoden tiedekynä -palkinto viime keväältä. Siinä sivussa hän on ollut kirjoittamassa pariakymmentä kirjaa. Niin, ja voittanut judossa SM-pronssia ja -hopeaa sekä PM-kultaa – tosin nuorten sarjassa. Hengästyttävästä ansioluettelostaan huolimatta Hiilamo vaikuttaa varsin rauhalliselta mieheltä. – Minulla on hyvä keskittymiskyky. Olen aina ollut enemmän kiinnostunut tekemisestä kuin puhumisesta, hän perustelee aikaansaannoksiaan. Vaikutusta on silläkin, että ura käynnistyi aikoinaan sanomalehti Uudessa Suomessa. Ty Täst öt ä er pu ve h u H sem ei k ys ta k i i n Lis aa Hii p a äti r l a iss mo äiv n eto a 22 Inh lue il ja: l i ww .10 .20 millin nnoi ä! w. en ttl Professori Heikki Hiilamo .fi/ 13 työ tyo ter ve pelkää, että moni pitkäaikaistyötön ys pa iva t jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Syynä eivät ole suhdanteet, vaan työelämän koventuneet vaatimukset. – Vitsailimme, että juttu päivässä pitää lopputilin loitolla. Töihin oli pakko tarttua. kältä sairauslomalta. Ja silti sairaus, vammautuminen tai työttömyys voi kohdata meistä ketä tahansa. PÄÄTTÄMÄTTÖMYYTTÄ. Heikki Hiilamo aloitti työuransa 1990-luvun alussa, keskellä syvintä lamaa. Nyt elämme taas taantumassa, ja uutiset ovat synkkiä. – Meillä on alhainen työllisyysaste ja paljon hoivakuluja, eikä sosiaali- ja terveysalan uudistuskaan etene toivotusti. Väkisinkin herää huoli tulevaisuudesta, hän sanoo. Hiilamon mielestä työelämän ongelmien taustalla eivät ole niinkään väärät päätökset, vaan tekemättömät päätökset. Asioita ei uskalleta viedä eteenpäin. – On tapana, että jo valmisteluvaiheessa ovat mukana kaikki intressitahot. Näistä lähtökohdista on mahdotonta saada päätöksiä aikaan. – Päätösten pohjaksi tarvittaisiin nykyistä selkeämpää asiantuntijavalmistelua ja tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä. Nyt ideologiat voittavat liian usein käytännön kokemukset. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, aukeavatko työpaikan ovet myös vähemmän koulutetuille, osatyökykyisille tai muuten kokoaikaiseen työhön kykenemättömille työntekijöille. – Työelämässä vaaditaan tehokkuutta, työkykyä ja tuottavuutta. Ei ole helppoa olla erilainen tai palata töihin esimerkiksi pit- KUKA PUTOAA? Varsinkin pääkaupunkiseudulla köyhyys on viime vuosina syventynyt ja toimeentulotuesta on tullut monelle pitkäaikaisen toimeentulon lähde. Vuonna 2006 toimeentulotukea Helsingissä saaneista 18–20-vuotiaista nuorista 40 prosenttia oli tuen piirissä yhä vuonna 2011. – Vaikka hetkellinen köyhyys ei ole välttämättä vaarallista, pitkäaikainen toimeentulotuen varassa eläminen on vahva osoitus syrjäytymisestä, Heikki Hiilamo sanoo. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on hänen mukaansa länsimaiden tehokkain malli köyhyyden vähentämiseen. Mutta senkin on uudistuttava. – Rakennemuutoksista puhutaan paljon, mutta on eri asia, tapahtuuko mitään oikeasti. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma loi toivoa siihen, että asioita saadaan vihdoin eteenpäin. Kannustin- ja byrokratialoukkujen purkamisesta esitettiin konkreettisia toimia, mutta monet suuret kysymykset jäivät yhä selvitysten varaan. Esimerkiksi eläkeiälle ja terveydenhuollon rahoitukselle on lähiaikoina pakko tehdä jotain. Moni keskituloinenkin palkansaaja elää niukkuudessa. Heiltä ei välttämättä löydy → myötätuntoa kaikkein köyhimmille. ”Sairaus, vammautuminen tai työttömyys voi kohdata meistä ketä tahansa.” 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17 ”Perustulo olisi hyvä toteuttaa vaikka alueellisena → – Juuri tämä kuilu on hyvinvointivaltion murtumakohta. Vaarana on, että köyhimmät ja jopa keskituloiset putoavat kelkasta kokonaan. Uudet työpaikat eivät enää ole kiinni edes suhdanteista. – Se juna meni jo. On syytä hyväksyä, että osa pitkäaikaistyöttömistä ei vain yksinkertaisesti pääse enää työelämään nykyehdoilla. Työelämän vaatimukset ovat lisääntyneet nopeammin kuin työntekijöiden koulutustaso. Hiilamo huomauttaa, että aikaisemmin oli avustavia työntekijöitä, esimerkiksi konekirjoittajia, mutta nykyisin tällaiset tehtävät ovat lähes kokonaan kadonneet. Pitkäaikaisen työttömyyden ongelmaa on yritetty ratkaista luomalla talouskasvua. Hiilamon mukaan tämä voi olla keskivertosuomalaisen näkökulmasta toimivaa. Inhimillisen hyvinvoinnin näkökulmasta se voi muistuttaa uloslyönnin meininkiä, jos talouskasvusta huolimatta ei saa töitä. Hän korostaa, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään, koska vain sitä kautta pääsee aidosti osaksi yhteiskuntaa. ETUUS PASSIVOI. Kun Heikki Hiilamo esitti Aamu-tv:ssä elokuun alussa, että pitkäaikaistyöttömille tulisi tarjota työtä avustavissa tehtävissä, hän sai sosiaalisessa mediassa päälleen haukkuryöpyn. Sanottiin, että professori aliarvioi työttömiä. Lokaa lensi niskaan jo alkuvuonna, kun hän kirjoitti Kuntalehden kolumnissa, että nuorten toimeentulotuki korvattaisiin työmarkkinatuella. Hän otsikoi jutun provosoivasti ”Ei toimeentulotukea nuorille”. 18 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Hiilamo myöntää yllättyneensä vihaisen palautteen määrästä. – Moni ei tainnut lukea kolumnistani kuin otsikon. Itse asiassa ehdotin, että nuoria kohdeltaisiin paremmin kuin muita työttömiä työnhakijoita. Heikki Hiilamon mielestä päävastuu nuorten työllistymisestä voisi olla kunnilla. Hiilamo huomauttaa, että toimeentulotuki ei ole köyhien etu, vaan kaikista tuista passivoivin ja joustamattomin. Tämä näkyy, kun ihmiset pyrkivät esimerkiksi hankkimaan lisätuloja. Hän kertoo esimerkin: Eräänä päivänä Hiilamo sai puhelun pitkään työttömänä olleelta mieheltä. Tämä ehdotti, että työttömät voisivat käydä tapaamassa yksinäisiä vanhuksia, ulkoiluttaa heitä tai hoitaa juoksevia asioita. Jos yksi työtön henkilö tapaisi kaksi vanhusta päivässä ja saisi molemmilta palkaksi viisi euroa, hänen toimeentulonsa parantuisi ratkaisevasti ja samalla hän saisi mielekästä tekemistä. Vanhuksetkin hyötyisivät. – Ehdotus on järkevä, mutta kuten niin monet muutkin vastaavat, se on juuttunut byrokratiaan. Moni työtön haluaisi parantaa taloudellista tilannettaan esimerkiksi keikkatyöllä. Nyt se ei ole mahdollista, koska etuudet pienenevät välittömästi. – Se on uskomatonta. Onneksi tilanteeseen on tulossa ainakin osittainen parannus rakennepoliittisessa ohjelmassa määritellyn 300 euron suojaosan myötä. Hiilamon mukaan nyt pitäisi ratkaista se, miten myös etuudet, erityisesti asumistuki ja toimeentulotuki, voitaisiin sovittaa nykyistä joustavammin yhteen palkkatulojen kanssa. – Etuus ei saa kahlita ihmistä. Toisaalta se, että yritetään avata työmarkkinoita, ei saa heikentää työssä jo olevien tilannetta. MALLIA MUUALTA. Monessa asiassa voisi Heikki Hiilamon mielestä ottaa mallia ulkomailta: Saksassa oppisopimuskoulutus on saatu hiottua toimivaksi, ja Hollannissa kannustetaan osapäivätyöhön. Erityisesti hän kannattaa Tanskan mallia, jossa kunnat kantavat päävastuun työllistymisestä. Hänestä nuorille maksettava toimeentulotuki tulisi korvata suoraan työnantajalle maksettavalla työmarkkinatuella. Työnantaja voisi olla esimerkiksi kunta tai kolmannen sektorin taho. – Vastuun tulisi olla kunnissa, koska siellä on tieto paikallisista tarpeista. Kunnille nuorten työllistäminen on edullisempi vaihtoehto kuin toimeentulotuen maksaminen. Nuorisotakuun tavoite on tarjota alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Heikki Hiilamon ensimmäinen luento yliopiston professorina veti salin täyteen opiskelijoita. Tyttären lahjoittama kahvimuki on jo löytänyt tiensä uuteen työhuoneeseen. kokeiluna.” Takuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa, mutta nuorisotyöttömyys on silti jatkanut kasvuaan. – Nuorisotakuun tavoitteet ovat oikean suuntaiset, mutta ainakin toistaiseksi se on ollut enemmän retoriikkaa kuin todellista uudistamista. Toimintaan ei ole varattu riittävästi resursseja. Ja samaan aikaan toisen asteen koulutuksesta on viety rahoja pois. – Nuorisotakuuta tulisi laajentaa siten, että se velvoittaisi kuntia työllistämään nuoria, jotka eivät muuten pääse koulutukseen tai työelämään. Hiilamo kannattaa toimeentulotuen korvaamista perustulolla eli niin sanotulla kansalaispalkalla. Se maksettaisiin kaikille ilman tiukkaa tarveharkintaa. Palkkatulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty perittäisiin takaisin verotuksen kautta. – Perustulossakin on vielä avoimia kysymyksiä, mutta se olisi hyvä toteuttaa vaikka alueellisena kokeiluna. Hänestä työelämään vaikuttaa tulevaisuudessa muun muassa kansainvälistyminen. – Se on iso haaste. Jos Suomi taantuu, koulutetuimmat lähtevät pois. Teknologian kehityksen myötä työ siirtyy yhä enemmän kiinteiden työpaikkojen ulkopuolelle. Myös ilmaston lämpeneminen ja muut ympäristökysymykset on otettava yhä enemmän huomioon työelämässä. HAAVEISTA TOTTA. Heikki Hiilamo aloitti työt Helsingin yliopistossa elokuun alussa. Sekä Hiilamo itse että hänen isänsä ja kaikki neljä sisarustaan ovat opiskelleet yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Nyt saman tiedekunnan penkkejä kuluttaa myös kaksi professorin viidestä lapsesta. Tulevalta työltään Hiilamo odottaa erityisesti opettamista ja ohjaustyötä. – Ihmisten kanssa on kiva olla tekemisissä. Toivon, että saan tuotua sosiaalipolitiikan oppiaineeseen enemmän teemoja, joiden parissa olen työskennellyt, ja lisää kansainvälisyyttä. Haastatteluhetkellä työhuoneen seinät kumisevat vielä tyhjinä, kaikkialla on paperipinoja ja kirjoja, yhdellä seinustalla seisoo suuri matkalaukku. Huoneen päädyssä olevasta isosta ikkunasta avautuu vehreä puistonäkymä. Parin korttelin päässä sijaitsevat Suomen pankki ja Säätytalo. Lähistön kuppilat täyttyvät lounasaikaan ministeriöiden virkamiehistä, yliopisto-opiskelijoista ja tietotyöläisistä iPadeineen. Miten täällä, keskellä vaurainta Helsinkiä, voi saada kosketuksen lähiökerrostalossa asuvan pitkäaikaistyöttömän arkeen? – Aina on olemassa vaara, että kadotan kosketuksen siihen, mitä tutkin. Onneksi saan paljon yhteydenottoja ja monesti ihmiset tulevat puhumaan myös kadulla. Ystäväpiiriinikin kuuluu ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Hiilamo kokee olevansa nyt asemassa, josta nuorena haaveili. Eduskuntavaaleja varten laaditut verkkosivut saavat levätä laakereillaan. Poliittiset tavoitteet on kuopattu ainakin toistaiseksi. – Minun tapani toimia on kirjoittaa ja puhua. En auta leipäjonossa, vaan vaikutan tiedon avulla. ■ ■ ■ MINÄ & TYÖ Mikä on tärkein saavutuksesi työssä? Jätän sen muiden arvioitavaksi. Tunnustukset ja palkinnot ovat kivoja, mutta en ole koskaan tietoisesti pyrkinyt niihin. Työelämän tärkeimmät arvot? Luottamus ja avoimuus. Ne, joihin luotetaan, osoittautuvat yleensä luottamuksen arvoisiksi. Vaikeistakin asioista on syytä kertoa suoraan, koska asiat tulevat ilmi kuitenkin. Mistä saat voimavaroja? Perheestä. Nuorin lapseni aloitti juuri koulun, ja tämä on taas ihan oma vaiheensa. Myös liikunta kaikissa muodoissaan antaa voimaa. Miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu? Välillä paremmin, välillä huonommin. Aikapula on krooninen. Kun kävelin tänään töihin raitiovaunupysäkiltä, katselin kadun varteen parkkeerattuja autoja ja mietin, onkohan kenelläkään yhtä sekaista autoa kuin meillä. Ei ollut. Pääsetkö vapaalla irti töistä? Työasiat ovat usein mielessä ennen nukkumaanmenoa. En ole yleensä toimistossa yli kahdeksaa tuntia, vaan jatkan mieluummin töitä kotona illalla tai viikonloppuna. Tämä on oma valintani: suhtaudun työhöni intohimoisesti. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19 ARI MÄKELÄ Työ Terveys Turvallisuus 20 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Näin minä johdan Millainen johtamisfilosofia on metalliyrityksen tai päiväkodin johtajalla? Miten it-alalla toimiva pomo innostaa tiimiään? Kaikkien mielestä tunteilla on väliä. TEKSTI MARJA SARKKINEN Tapio Törmänen toimitusjohtaja, R-taso Oy, Raahe R-taso on erikoistunut teollisuuden kulkutieratkaisujen suunnitteluun ja valmistukseen. Yrityksen palveluksessa on 14 henkeä. ” HALUAN LUODA sellaista ilmapiiriä, että menemme aina positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi työympäristö on tänään viihtyisämpi kuin eilen. Olemme jatkuvassa liikkeessä. Pienessä yrityksessämme on suuri ammattiryhmien kirjo: on metallimiestä, suunnittelijaa, ohjelmoijaa ja tuotekehittäjää. Minun tehtäväni on luoda työnteolle hyvät edellytykset ja saada ihmiset toimimaan kokonaisuutena. Jokainen ihminen on tärkeä, ja jokaisen on saatava kokea nautintoa siitä, että on töissä. Minusta työpaikalla pitää ehdottomasti olla mukavaa, ainakin suurimman osan ajasta. Ei tämä ole niin vakavaa. Kaikki myös vaikuttavat yrityksen menestymiseen. Meillä ei tehdä urakkaa eikä ylitöitä, mutta töitä on jaksettava tehdä motivoituneesti. Työturvallisuus on yksi asia, jota kaikkien pitää kehittää lakkaamatta. Työympäristön siisteydestä näkee kaiken. Ei tarvitse kuin kävellä työpaikan läpi, niin tietää, miten työturvallisuuteen suhtaudutaan. EN OLE OPISKELLUT johtamista, mutta olen työskennellyt monessa organisaatiossa. Siksi minulla on paljon kokemusta myös huonosta johtamisesta: ei ole oikeasti johdettu, vaan jaettu töitä. Luen paljon johtamisaiheisia lehtijuttuja, analysoin itseäni ja vertaan muihin. Voi sanoa, että olen luonut johtamiseen ikioman tuotteen, joka on minun näköiseni. Sen takana on helppo olla. Puhun paljon. Kerron omista kokemuksistani ja sanon mielipiteeni. Porukka tietää, missä mennään. Jaan asiakkailta tulleen palautteen, ja pohdimme sitä yhdessä. Minulla on tapana sanoa, että älä tee sitä, mitä muut osaavat. Kilpailijoiden kopioinnin sijasta on luotava omaperäinen tapa toimia. Erikoistuminen ja oman brändin luominen KOLME TÄRKEINTÄ TEESIÄNI 1 2 3 Töissä täytyy olla mukavaa. Oma innostus tarttuu muihin. Älä tee sitä, mitä muut osaavat. vaativat hyvää itsetuntoa. Ideoita on oltava niin paljon, että jokusen voi hukatakin. TÄLLÄ ALALLA suhdanteet tempoilevat rajusti. Etenkin hiljaisena aikana vaaditaan johtajuutta. Vaikka markkinat ympärillä muuttuvat, henkilöstölle ei saa tulla sellaista tunnetta, että töitä ei ole. Vuoden 2008 taantumassa kaikki ympärilläni vähensivät väkeä. Minulle oli itsestään selvää, etten lähde sille tielle. Lähdin päinvastoin motivoimaan ja innostamaan. Vakuutin, että meillä on valtavasti kapasiteettia käyttämättä ja paljon kehitettävää. Tein kaikkeni, että työntekijöillä olisi turvallinen olo. Se oli viisas valinta. Taustalla on oma kokemukseni töiden loppumisesta 1970-luvulla. Sitä ei kestänyt pitkään, ja selvisin pelkällä säikähdyksellä. Se on kuitenkin jäänyt takaraivooni. Tiedän, että pelko on syvällä ja lamaannuttaa. On toki nähtävä uhkakuvat ja oltava rehellinen. En silti nosta käsiä pystyyn enkä jää odottamaan pelastajaa. Mieluummin tuon esiin, että viimeiset kortit eivät vielä ole pöydässä. Yritän mennä syvälle ihmisen arvostamisessa. En ole kauhean kylmäverinen, vaan johdan tunteella. Vaikeinta on osata lukea ihmistä oikein. Kaikilla on erilaisia kausia, eikä kukaan ole aina samassa vireessä. Pitää olla hienotunteinen. Sitä ei opi täysin koskaan. Parasta johtamisessa ovat pienet asiat. Se, että huomaan asioiden hoituvan ilman minua.” → 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21 → Kirsti Turska johtaja, Kivikon päiväkoti, Kemi Kivikon päiväkodissa on 80 lasta. Turskan 18 alaisesta 13 työskentelee päiväkodissa ja viisi on perhepäivähoitajia. KATJA LEHTO ” KUN TYÖNTEKIJÄ KYSYY, onko minulla aikaa, jätän muut hommat ja menemme juttelemaan. Kuuntelemiseen on aina aikaa. Kyse voi olla pienestä ongelmasta, mutta jos se jää vaivaamaan työntekijää, hänen päivänsä menee pilalle. Pitää tietysti olla luottamuksen arvoinen. Jos sovitaan, että asiasta ei puhuta muille, siitä ei sitten puhuta. Työyhteisössämme kaikki ymmärtävät erilaisia elämäntilanteita: yhdellä voi olla kotona pikkulapsia, toisella koululaisia ja kolmannen perheenjäsenellä sairautta. Annan mahdollisuuden vaihtaa työvuoroja joustavasti. Olen työskennellyt päiväkodeissa johtajana 30 vuotta. Se, että on oma itsensä, kantaa pitkälle. Olen oppinut varsinkin asioihin tarttumista. Yhdessä työpaikassa jouduin puuttumaan aika tiukasti työmoraaliin. Kissan nostaminen pöydälle on tärkeä taito. Janne Jokela johtaja, Tieto, Espoo Jokela johtaa yrityksen tietoliikennetoimialalla avainasiakastiimiä, johon kuuluu noin 40 henkeä. JOUKO RYTKÖNEN ” 22 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 JOHTAJASTA HUOKUVALLA ENERGIALLA on iso merkitys tiimille. Energia tarttuu, ja sitä pystyy luomaan positiivisilla ajatuksilla, sanavalinnoilla ja eleillä. Jos itse pidän uutta tavoitetta tylsänä, en varmasti energisoi muitakaan. Se, millä tunteella töitä tehdään, on todella tärkeää. Ajatellaanko, että jos tiettyä tehtävää tai projektia ei tehdä, tapahtuu jotain kamalaa? Silloin eletään epäonnistumisen pelossa. Vai ollaanko innostuneita tavoitteesta: tästä tulee hieno juttu ja mahtava matka. Taustalla oleva tunne vaikuttaa suoritukseen. Tietotyössä tarvitaan innovatiivisuutta. Sitä voi ruokkia pienillä keinoilla, esimerkiksi juhlimalla onnistumisia. Monet tunne-elämälle tärkeät asiat, kuten kiittäminen, arvostus ja palkitseminen, unohtuvat helposti kiireessä. Kiireen tunteelle antaudutaan liikaa. Hoetaan, etten ehdi tehdä sitä ja sitä, kun on koko ajan kaikkea muuta. Johtaminen vaatii pysähtymistä. KOLME TÄRKEINTÄ TEESIÄNI 1 2 3 Ole mukana oman työyhteisön arjessa. Ennakoi myös tulevaa. Pysy lujana mutta samalla pehmeänä. Arvosta työntekijöitä ja kohtele kaikkia tasapuolisesti. Kannustan työntekijöitä kiittämällä ja sanomalla esimerkiksi, että tuo oli hienosti keksitty. Se on jokapäiväistä, arkista heittelyä, joka tulee ihan luonnostaan. Viime vuosina olen kantanut paljon huolta työoloista. Päiväkotimme on vanha ja huonokuntoinen. On ollut monenlaista kosteusvaurioihin liittyvää ongelmaa. Välillä jotain huonetta on kuivatettu ja se on ollut käyttökiellossa. Henkilökunnalta on vaadittu hirveästi joustavuutta. Monella on myös ollut astma- ja silmäoireita. Pitkän työn ja kovan rummutuksen tuloksena uuden päiväkodin rakennushanke on nyt saatu käynnistettyä.” KOLME TÄRKEINTÄ TEESIÄNI 1 2 3 Ymmärrä ja johda tunteita. Välitä ihmisistä. Hae tasapainoa, älä tasapaksuja ratkaisuja: sama keino ei sovi joka tilanteeseen. Ole rohkea ja tuota iloa. Haluan välttää johtamisessa tasapaksuutta ja pyrkiä kohti tasapainoa. On nähtävä, mikä on oikea ratkaisu mihinkin tilanteeseen. Pitää valita esimerkiksi, onko kärsimätön vai kärsivällinen. Jos jokin ongelma ei millään ratkea, pitää ehkä olla kärsimätön. Lopetetaan pään hakkaaminen seinään, ja vaihdetaan lähestymistapaa. Kärsivällisyys voi olla tarpeen, kun tiimissä on uusi ihminen, jolta odotettaisiin jo isompaa panosta. Joillekin asioille on annettava aikaa. Aloin muutama vuosi sitten käyttää viesteissäni symbolia \o/. Siinä ihminen nostaa kädet ilmaan tuulettaen. Se kuvaa sitä, että iloitaan yhdessä, mennään rohkeasti eteenpäin, rakastetaan niin itseämme kuin muitakin ihmisiä.” Johtamisverkostosta tietoa ja ideoita JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTO kokoaa ja kehittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja levittää niitä työpaikoille. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti verkoston vuonna 2012 yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka haluavat vaikuttaa työpaikkojen esimiestyöhön. Verkosto toimii sekä virtuaalisesti että kasvokkain. Virtuaalinen kohtaamispaikka on internet-sivusto www.johtamisverkosto.fi. Siellä voi esimerkiksi ■ keskustella verkkoyhteisöissä. Verkoston Facebookja LinkedIn-yhteisöissä on satoja jäseniä. ”Keskeytykset työn tuottavuuden suurena esteenä? Onko näin, ja jos on, niin miten voisimme johtamisella muuttaa tilannetta?” ■ tutustua hyvän johtamisen kriteereihin, joita asiantuntijaryhmä työstää julkiselle sektorille. Kriteerit ovat vielä luonnosvaiheessa. Lopullinen versio julkaistaan myöhemmin tänä syksynä. ”Organisaatiossa voi keskustella turvallisesti, avoimesti ja kriittisesti työhön ja organisaation toimintaan liittyvistä asioista.” ■ jakaa kokemuksia ja esittää mielipiteitä Kaikuluotain-blogissa. Sinne voi kirjoittaa itse tai ehdottaa kiinnostavaa kirjoittajaa. ”Minun ’ruuhkavuoteni’ tulivat vähän tavallista myöhemmin. Odotan, että esimieheni ottaa tilanteeni vakavasti. Ja sillä ei ole mitään tekemistä iän kanssa.” ■ seurata tapahtumakalenteria, lukea verkoston kummihankkeista ja etsiä vinkkejä Julkaisukirjastosta. LISÄÄ TIETOA ESIMIEHILLE Työterveyslaitoksen Työyhteisö- ja esimiestyö -verkkosivuilla on muun muassa tietoa ikäjohtamisesta, kehityskeskusteluista, perehdyttämisestä ja rekrytoinnista:www.ttl.fi >Aihealueet >Työyhteisö ja esimiestyö >Johtaminen MUUTOS? KONFLIKTI? KRIISI? Älä huolestu, meiltä saat luotettavaa apua ja hyviä työkaluja! Muutospaja Tarjoa työyhteisölle ja esimiehillesi oikeat välineet työn muutoksen hallintaan ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työn yhteisellä kehittämisellä rakennetaan työn iloa! Kysy lisää: Heli Kuitunen p.030 474 2426, heli.kuitunen@ttl.fi Konfliktien ja kriisien selvittely Tarjoamme luotettavaa ja puolueetonta apua työyhteisön konfliktien ja kriisien selvittelyyn. Löydät avullamme ratkaisut, jotka rauhoittavat työyhteisön tilannetta. Kysy lisää: Maija Vattulainen p.030 474 3236, maija.vattulainen@ttl.fi www.ttl.fi/palvelut 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23 TTL_ARpalvelu_TTT_052013_93x245.indd 1 19.9.2013 12:32:15 Ote kirjasta KYLLIN HYVÄ TTT-lehti tarjoaa kirjaotteen teoksesta Kyllin hyvä, jonka uudistettu painos ilmestyy lokakuun aikana. Kirjan ovat kirjoittaneet Kirsi Räisänen ja Jouko Lestinen. Kyllin hyviä yhdessä Parhaassa tapauksessa työyhteisön ihmissuhteet tukevat henkistä hyvinvointiamme ja ylläpitävät minuuden tunnettamme. Meillä kaikilla on läpi elämämme tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin, tulla nähdyksi ja kokea vastavuoroisuutta ja hyväksyntää. Myös työelämässä minuutemme muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja muut toimivat peilinämme. Kyllin hyvä työyhteisö on dynaaminen, jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Parhaimmillaan kyllin hyvässä työyhteisössä asetetaan realistisia tavoitteita, ja osataan iloita niiden saavuttamisesta. Yhteiseen tavoitteeseen pyrkimisen kautta jokainen työyhteisön jäsen voi kokea olevansa hyvä ja tärkeä juuri omassa työssään. Kyllin hyvässä työyhteisössä yksilöt kykenevät ottamaan vastaan rakentavaa palautetta työstään ja saavat esimiehensä ja työtovereidensa tuen pyrkiessään tavoitteisiinsa. Työelämätutkimuksen, työterveyshuoltojen, työsuojelun ja työyhteisöjen huomio kohdistuu pääsääntöisesti työyhteisön toimivuuden ongelmatilanteisiin. Jos työyhteisö on kyllin hyvä, riskinä on tuudittautuminen henkiseen laiskuuteen ja kehittämisinnon lopahtaminen. Kyllin hyvä työyhteisö ei ole lahja, vaan dynaaminen olotila, joka jatkuakseen vaatii huomiota ja työtä. Mitä vaikeampia työyhteisön ongelmat ovat, sitä epärealistisempia ihanteellisia ja abstrakteja mielikuvia ja odotuksia muodostuu. Tavoitellaan ihmettä, ”hyvää me-henkeä”, innovatiivista, 24 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 innostavaa työyhteisöä tai ruusuista kuvitelmaa täysin ongelmattomasta työyhteisöstä. Liian kovat ja epärealistiset odotukset johtavat väistämättä pettymyksiin. Niin kyllin hyvien kuin ongelmiensa kanssa painiskelevien työyhteisöjenkin kehittyminen tapahtuu pienin, käytännönläheisin, usein arkisinkin askelin. Takaiskut taantumisineen ja pettymyksineen kuuluvat työyhteisön normaaliin kehitykseen. Usein etenkin ongelmatilanteissa työyhteisön päätehtävä hämärtyy ja valtaosa henkisestä energiasta ja todellisesta työajastakin voi kohdistua työyhteisön sisäisiin ongelmiin. Unohdetaan työelämän perusrealiteetti: töissä ollaan tekemässä työtä. Unohdetaan, että hyvinvointi syntyy inhimillisen toiminnan sivutuotteena silloin, kun tekeminen on mielekästä ja sen tavoitteet mahdollisia. Minkään asiantuntijatahon mukaan hyvän työyhteisön edellytys ei ole abstrakti ”hyvä me-henki” tai epärealistinen ongelmattomuus työyhteisön ihmissuhteissa. Kliininen psykologi Robert Edelman on määritellyt hyvän työilmapiirin edellytykset seuraavasti: • • • • • • • selkeä työnjako tasapuolisuus hyvä tiedonkulku hyvä yleinen ilmapiiri käytöstavat työrauha huomion kiinnittäminen yhteisiin päämääriin. Voit voittaa Kyllin hyvä -kirjan (Työterveyslaitos, 2013) itsellesi äänestämällä tämän lehden kiinnostavinta juttua. Ohjeet löydät sivulta 46! Psykologian professori Kari Lindströmin mukaan hyvän työyhteisön psykososiaaliset kriteerit ovat: • • • • • optimaalinen työmäärä optimaaliset laadulliset vaatimukset mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin selkeät työroolit hyvä sosiaalinen tuki, joka sisältää työtaitojen ylläpidon, hyvän muutosjohtamisen ja hyvät uralla etenemisen mahdollisuudet. Realismia työyhteisön ihmissuhteisiin Työelämän ihmissuhteilta ei tule edellyttää samaa kuin yksityiselämän ihmissuhteilta. Työyhteisö voi olla kyllin hyvä, vaikka työelämään kuuluukin väistämättä ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Työyhteisö voi olla hyvä, vaikka vain neljännes työntekijöistä ilmoittaa työpaikallaan olevan edes yhden todella hyvän ystävän. Työpaikalle rekrytoidaan ammattiosaamiseen perustuen henkilöitä, joiden seuraan emme yksityiselämässämme hakeutuisi. Realiteetit vapauttavat meidät pohtimaan työyhteisömme asioita neutraalimmin. Kyllin hyvän työyhteisön edellytys ei ole työtovereiden välinen rakkaus tai koko työyhteisön tunne kuulumisesta yhteen suureen perheeseen. Asiat voivat sujua hyvin, ja jopa huomattavasti paremmin, ilman epärealistisissa vaateissa roikkumista. Elämän realiteetit voivat asettaa kenet tahansa meistä tilanteeseen, jossa työyhteisömme tilanne vaikuttaa mahdottomalta muuttaa ja liikkumavaramme ja valinnanmahdollisuutemme näyttävät olemattomilta. Esimerkiksi esimiesasemasta syrjäytetty tai työtilaisuuden toiselle työntekijälle menettänyt tarvitsee kriisistään selvitäkseen vaativia yksilöllisiä voimavaroja ja kognitiivisia taitoja, kuten joustavuutta, kykyä muuttaa omia asenteitaan, itsenäisyyttä ja kykyä arvioida tilanne uudelleen. Voimme olla tilanteessa, jossa valinnan vaihtoehtojen puuttuessa tarvitsemme kykyä kohdata epäoikeudenmukaisuutta murtumatta. Todella vaikeissa työyhteisötilanteissa on hyvä muistaa, että vastuullamme on rajat. Jos olemme omalta osaltamme tehneet rehellisen yrityksen työilmapiirin parantamiseksi tai ihmissuhdevaikeuden selvittämiseksi, itsesyytökset eivät vie asiaa enää eteenpäin. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Norman Cousinsin mukaan elämässä selviytyjillä ja menestyjillä on hänen ”hardynessiksi” määrittelemänsä kyky ottaa vaikeissa tilanteissa askel taaksepäin ja nähdä vaikeat tilanteet tarkkailijan roolista. Tämä edellyttää kykyä toimia työelämän realiteettien mukaisesti asettamatta itselle kohtuuttomia tunnetason vaatimuksia työelämän ihmissuhteissa. Kukaan ihminen ei voi olla kaikkien muiden hyväksymä ja rakastama. Muut tämän ”hyvänlaatuisen koviksen” ominaisuudet ovat kyky kokea vaikeudet haasteena, kyky erottaa, mikä on omien toiveiden mukaista ja mihin ei ole syytä alistua, kyky kunnioittaa itseään ja halu edistää omaa hyvinvointia. Cousinsin mukaan yksi merkittävä selviytymisen kulmakivi on usko. Uskon, toivon ja filosofian professori Pekka Himasen mukaan myös inspiroituneen työnilon vahvin perusta on realismi eli yrityksen taloudellinen menestys ja työntekijöiden tunne taloudellisesta turvallisuudesta. Kyllin hyvä esimiestyö Esimies on avainroolissa työyhteisönsä hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä. Suomalaisessa yli kymmenen vuotta kestäneessä laajassa seurantatutkimuksessa työkyvyn paranemista selitti voimakkaimmin tyytyväisyyden lisääntyminen esimiehen suhtautumiseen. Esimies on useimmiten myös se, johon ilmapiiritutkimuksissa kohdistetaan eniten kritiikkiä. Asiantuntijaorganisaatioissa esimieheksi kohoaa useimmiten ammatillisesti pätevin henkilö. Pahimmassa tapauksessa menetetään hyvä asiantuntija ja saadaan huono esimies. Tilanne on haasteellinen monille organisaatioille. Asiantuntijaorganisaation johtajan uskottavuus edellyttää oman alan huippuasiantunte- musta. Tämän lisäksi esimiehellä pitäisi olla halu johtaa, kyky solmia yhteisiä sopimuksia ja tulostavoitteita sekä kykyä antaa myönteistä palautetta. Edellisten lisäksi esimies tarvitsee vielä kestokykyä esimiestyön yksinäisyydessä sekä työyhteisön ja johdon kohdistamien vaatimusten ristipaineissa. Mitä korkeammalle organisaatiossa kohotaan, sitä valmiimpi esimiehen pitäisi olla luopumaan asiantuntijan roolistaan. Hänen on omistauduttava kuormittavaan ja asiantuntijatehtävää usein huonommin välittömästi palkitsevaan johtamiseen. Esimiesasema on näin monelle asiantuntijalle sekä tunnustus että kohtalon asettama väistämätön koettelemus. Yhteisen tavoitteen määrittely ja pelisääntöjen laatiminen vievät aikaa. Kaupallisen, teknisen tai tieteellisen peruskoulutuksen saanut esimies voi kokea suunnatonta voimattomuutta työyhteisön ristiriitojen ja yksilöongelmien vyyhteä selvitellessään. Työntekijät ovat useimmiten joukko itseohjautuvia asiantuntijoita, jotka voivat kaikki olla pyrkimässä omiin tavoitteisiinsa. Yhteisen tavoitteen määrittely ja pelisääntöjen laatiminen vievät aikaa. Yksilöt vaativat keskustelua ja perusteluja, ja päätöksenteko ja toimeenpano on usein tuskallisen hidasta. Psykiatrian professori Jouko Lönqvistin mukaan käsite ”hyvä johtaja” sisältää ansan, jossa hyvyys henkilöityy. Tähänastisen tutkimuksen perusteella ei – onneksi – ole pystytty määrittelemään selkeitä ja yhdenmukaisia hyvän johtajan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Harvempi johtaja tuntee itsensä kyllin hyväksi pohtiessaan, täyttääkö hän henkilökohtaisesti hyvään johtajaan liitettyjä ominaisuuksia, kuten muita älykkäämpi, hallitseva, ulospäin suuntautunut, tavoitesuuntautunut, luovalla tavalla ongelmia ratkaiseva, aloitteellinen, itseensä luottava, stressiä ja pettymyksiä sietävä, kyvykäs vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen, kunnianhimoinen, energinen, luja, tilanteet hallitseva, kognitiivisesti kyvykäs, karismaattinen, luova, omaleimainen, joustava... Tämän kaltaiset listat herättävät haitallista epävarmuuden ja epämukavuuden tunnetta rehellisessä esimiehessä, jollei hän ole sokean narsistinen ja kaikkivoipaisuutta tavoitteleva. Meillä kaikilla on mahdollisuus sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Avain kehitykseen on huomion kiinnittäminen kyllin hyvään esimiestyöhön, ei omiin ominaisuuksiin keskittyminen. Tärkein esimiehenä kasvun edellytys on kiinnostus tehtävään. Esimiehenä kasvu tarkoittaa myös kykyä kestää ja kantaa provosoitumatta työyhteisön jäsenten esimieheen kohdistamia lapsuudessaan sisäistämiä pelkoja ja odotuksia. Esimiesasemaan liitetään valta, ja vallassa olevalla oletetaan olevan hauskaa – kuten oletimme vanhemmillammekin olevan. Lapsuudessamme vallassa oleva vanhempi oli jossain vaiheessa kaikkivoipa: ajoi autoa, käytti moottorisahaa, sai käyttää korkokenkiä ja huulipunaa. Lapsuuden takaumiin liittyy myös joidenkin lapsenomainen usko esimiehen kykyyn kestää alaistensa lapsuudesta työelämään siirtyviä käyttäytymismalleja. Esimieheen voidaan kohdistaa samoja keinoja, joilla henkilöt ovat oppineet selviytymään lapsuudessaan: vastustusta, uhmaa, kapinaa, kiukkua, kostonhalua, halveksintaa, ennakkoluuloisuutta, riippuvuutta, vetäytymistä, syyttämistä, ihannointia, mielistelyä ja juoruilua. Mitä paremmat psyykkiset keinot työyhteisön yksilöillä on käsitellä eri tilanteita, sitä harvinaisempia nämä haitalliset kytkennät ovat. Kyllin hyvää esimiestyötä tukee kyllin hyvän työntekijän tunteen tukeminen työyhteisön jäsenissä. Työyhteisön perfektionistien, narsistien ja uhrautuvaisten kohtaaminen on esimiehelle ja työtovereille todellinen kasvuhaaste. Esimies voi tuoda turvallisuutta työyhteisöön kohdistamalla mielenkiinnon jatkuvasti työasioihin ja työn suorittamiseen. Kommunikaation turvallisuutta luo avoimuus ja tiukka työasioihin, ei tunteissa vellomiseen tai vuorovaikutuksen ongelmiin, keskittyminen. Turvallisuutta tuovat myös hyvät aikuiseen työelämään sopivat käytöstavat. ■ ■ ■ Kirsi Räisänen on työterveyshuollon erikoislääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti. Jouko Lestinen on VET psykoterapeutti, kouluttaja ja psykoterapian työnohjaaja. tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue myös juttu Irti uuvuttavista toimintamalleista: www.tttdigi.fi 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25 Puutu varhain poissaoloihin TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNE NISULA Helsingin Starassa sairauspoissaoloja kitketään tehostamalla raportointia, kouluttamalla esimiehiä ja vähentämällä paperisotaa. Hertta Saarikoski (vas.) ja Tarja Silventoinen eivät pelkää keskustella vaikeistakaan asioista. 26 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 1 2 3 4→ Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. Tässä sarjassa esittelemme Työhyvinvointi ja terveys www.tyoelama2020.fi R unsas vuosi sitten Helsingin kaupungin rakentamispalveluissa eli Starassa havahduttiin siihen, että osalle työntekijöistä kasautuu sairauspoissaoloja. Syksyllä 2012 Staran konepajalla käynnistyi varhaisen tuen hanke, joka tähtää siihen, etteivät sairauslomat pitkity. Lisäksi tavoitteena on, että toistuvat yksittäisetkin poissaolot huomataan ja niistä keskustellaan. – Yksittäisten poissaolojen taustalla on usein ongelmia työkyvyssä tai työn sujumisessa. Tarkoitus on, että esimiehet huomaavat ja reagoivat poissaoloihin mahdollisimman nopeasti, kertoo henkilöstöasiantuntija Peter Andersen. Vastaavia malleja on tehty työpaikoilla jo pitkään. Helsingin kaupunkikin laati varhaisen tuen toimintamallin vuonna 2004. – Ohjeet on koettu vaikeiksi, eikä niitä siksi ole käytetty riittävästi. Nyt olemme luoneet uusia työkaluja ja käytäntöjä. Miljoonien säästöt Vuoden 2012 lopussa Helsingin kaupungin sairauspoissaolot olivat 4,7 prosenttia, mikä on vähemmän kuin koskaan ennen kymmeneen vuoteen. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet keskimäärin päivän vuodessa työntekijää kohden. Tämä tarkoittaa 40 000:tta tervettä työpäivää lisää eli sadan työntekijän lisätyöpanosta. Säästöä kertyi viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa euroa. Työkyvyn tukemiseen tähtää osaltaan Staran työhyvinvointihanke Stydi, jonka osa varhaisen tuen malli on. Ajatuksena on, että työhyvinvoinnin kasvu lisää myös tulosta. Starassa sairauspoissaoloja ja tapaturmia oli vuonna 2010 Peter Andersenin mukaan vielä ”kestämättömän paljon”. Tuoreet luvut viime vuoden lopusta kertovat, että suunta on parempaan: sairauspoissaolomäärä ilman tapaturmia oli 4,6 prosenttia, kaiken kaikkiaan 5,14 prosenttia. Mistä työhyvinvointia? ■ Helsingin kaupungin rakentamispalveluissa on kehitetty varhaisen puuttumisen mallia. Poissaolot esiin Mitä hyvää? Staran kaupunkitekniikan ylläpito-osaston hoito 3 -yksikössä sairauspoissaolon tyypillisin syy on liukastuminen, venähdys tai muu pieni työtapaturma. – Puisto- ja piha-alueiden ylläpito ja kunnostaminen on fyysisesti raskasta. Tätä työtä ei voi välttämättä tehdä, jos vaikka sormi on venähtänyt. Siksi sairauspoissaolorajat paukkuvat helposti, sanoo viherpuolen ryhmänvetäjä Hertta Saarikoski. Esimiehen on otettava poissaolot työntekijän kanssa puheeksi, kun niitä on vuoden aikana viisi kertaa tai yhteensä 20 päivää. Ilman kunnollista raportointijärjestelmää yksittäisiä poissaoloja on vaikea seurata. – Nyt tiedot ovat tulleet viiveellä. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti tiedot poissaoloista lähes saman tien, huomauttaa vastaava työnjohtaja Tarja Silventoinen. ■ Ongelmat työkyvyssä, osaamisessa ja Esimiehen sitouduttava Tarja Silventoinen on tänä vuonna käynyt kymmenkunta varhaisen tuen keskustelua. Moni työntekijä suhtautuu keskusteluun ensin kielteisesti. – Yllättävän moni kuitenkin muuttaa mieltään ja sanoo, että hei, tämähän olikin ihan hyvä juttu, Silventoinen kertoo. – Lähdemme liikkeelle siitä, onko poissaolojen taustalla jokin työhön liittyvä asia, osaamiskysymys tai vaikka työyhteisöongelma. Usein esimerkiksi toimenkuvan muuttaminen auttaa pitämään henkilön töissä. motivaatiossa tulevat esiin nopeasti. ■ Koko työyhteisö saa perustiedot varhaisen tuen mallista sekä työturvallisuus- ja työhyvinvointikoulutusta. ■ Esimiehet saavat nopeasti tiedon poissaoloista ja voivat tarvittaessa puuttua niihin. ■ Kaikki esimiehet koulutetaan käymään varhaisen tuen keskusteluja. Tarvittaessa keskustelujen käymiseen on tarjolla tukea. ■ Esimiesten vertaisryhmät tarjoavat mahdollisuuden kokemusten vaihtoon. Keskustelun tukena on lomake, jossa käydään läpi ongelmat, niiden korjaustoimet sekä muun muassa se, mitä työterveyshuollolta odotetaan. Tarvittaessa työterveyshuolto on myös mukana tapaamisessa. Silventoinen on malliin tyytyväinen. – Aikaisempi tapa ei istunut työkulttuuriimme. On ihan toista keskustella, kun edessä on yksi paperi, kuin jos pitäisi samalla täyttää 27-sivuista kaavakenippua. Keskustelun onnistuminen riippuu Silventoisen mukaan silti paljon siitä, miten sitoutunut lähiesimies asiaan on. – Esimies ei ole, eikä hänen tarvitse olla terveydenhuollon asiantuntija. Sen sijaan hänen on oltava kiinnostunut työntekijöiden työkyvystä. Haaste on, miten kaikki saadaan ymmärtämään tämä. ■ ■ ■ MITEN HUOLEHDIT TYÖTERVEYDESTÄSI? STARALAISET VASTAAVAT. Tarja Silventoinen, vastaava työnjohtaja Hertta Saarikoski, viherpuolen ryhmänvetäjä Peter Andersen, henkilöstöasiantuntija ”Olen opetellut ajattelemaan, että tämä on vain työ, ei elämäntapa. Esimerkiksi lasten harrastusten seuraaminen auttaa irrottautumaan työasioista. Seuraava tavoite on parantaa fyysistä kuntoani.” ”Ilman hyvää kuntoa en jaksaisi töissä: ratsastan ja käyn koiran kanssa lenkillä. Työssä yritän vaihdella työtapoja ja -tehtäviä. Keväällä olin kaupungin tarjoamassa kuntoremontissa. Paino putosi, ja astmakin helpotti.” ”Kuljen pyörällä töihin niin usein kuin mahdollista. Matkaa on 20 kilometriä suuntaansa. Saan ’vanhan miehen vetoapua’ sähköpyörästä. Kotona terapeuttini ja liikuttajani on Soma, 8-vuotias lapinkoira.” 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27 sarjassa esittelemme 1 2 3 4→ Tässä Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. Työhyvinvointi ja terveys www.tyoelama2020.fi Hyvinvointia räätälöiden Työhyvinvointiin ei ole yhtä kaavaa. Joka työpaikalla tulisi pohtia yhdessä, mitä juuri meillä tarvitaan: parempaa muutosjohtamista, varhaisen tuen käytäntöjä vai meluntorjuntaa? TEKSTI SUSANNA KAAJA T ämän pitäisi olla jo kaikille selvää: hyvinvoiva työntekijä on tehokas, ideoi uutta, ja hänellä on vähemmän sairauspoissaoloja kuin huonosti voivalla kollegalla. Työelämä 2020 -hankkeen yksi visio on, että tulevaisuudessa työpaikoilla satsataan samanaikaisesti sekä tuloksen että työolojen parantamiseen. Eikö näin sitten jo tehdä, Työterveyslaitoksen teemajohtaja Rauno Pääkkönen? – Kyllä ja ei. Työpaikkojen välillä on valtavia eroja. Edelläkävijäyrityksissä tämä yhteys on ymmärretty, ja niissä tehdään ennakkoluulottomasti töitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sitten on paljon keskitason työpaikkoja, joissa asia kiinnostaa, mutta käytäntö kangertelee, Pääkkönen sanoo. Häntäpään työpaikoilla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden suhde ei juuri kiinnosta tai tuottavuutta kasvatetaan jopa hyvinvoinnin kustannuksella. TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE – NÄITÄ KEHITETÄÄN: 1Innovointi ja tuottavuus 2Luottamus ja yhteistyö 3Työhyvinvointi ja terveys Tulevaisuuden työpaikoilla satsataan samanaikaisesti sekä tuloksen että työhyvinvoinnin ja työolojen parantamiseen. 4Osaava työvoima 28 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 – Työtapaturmat ja ammattitaudit ovat riesana usein juuri näillä työpaikoilla. Laaja kenttä. Hallituksen viime vuonna lanseeraaman Työelämän kehittämisstrategian mukaan tuloksen ja työhyvinvoinnin samanaikaisen parantamisen keinoja ovat muun muassa: • selkeät johtamiskäytännöt • muutosten toteuttaminen yhdessä • työn ja työympäristön kehittäminen • oikeudenmukainen palkitseminen • arvostuksen osoittaminen ja tuki • oppimiseen ja kehittymiseen kannustaminen sekä • turvallisten ja terveellisten rajojen asettaminen. – Koska työhyvinvoinnin kenttä on laaja, jokaisella työpaikalla pitäisi pohtia yhdessä, mitkä ovat tärkeimmät kehittämiskohteet juuri meidän työpaikallamme, Rauno Pääkkönen huomauttaa. Työhyvinvointi sisältää myös niin sanotun perinteisen työsuojelun. – Sadat tuhannet työntekijät, noin puolet koko työvoimasta, kärsivät yhä melusta, kärystä, väkivallan uhasta ja muista vastaavista ongelmista, jotka aiheuttavat myös paljon sairauspoissaoloja. Työhyvinvoinnin kannalta nämä ovat keskeisiä asioita. Laki ajan tasalla. Rauno Pääkkönen korostaa, että työhyvinvoinnin toteutuminen ei vaadi mahdottomia. Pelkkä lain mukaan toimiminen riittää. Vaikka meillä ei ole erikseen työhyvinvointia koskevaa lakia, monet lait säätelevät hyvinvoinnin kannalta keskeisiä kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja laki työsuojelun valvonnasta. – Lainsäädäntö on ajan tasalla. Jos kaikki noudattaisivat sitä, tilanne olisi hyvä. Irtisanomiset ja yt-tilanteet eivät ole syy heittää hyvinvointityötä romukoppaan. – Nykyään on hyväksyttävä sekin, että mikään työpaikka ei ole ikuinen. Sopeuttamistoimet pitäisi kuitenkin tehdä inhimillisesti. Työntekijöitä on kuultava, päätösten on oltava oikeudenmukaisia, ja asioista on tiedotettava avoimesti. Askel oikeaan suuntaan. Rauno Pääkkönen uskoo, että tulevaisuuden työpaikoilla seurataan aktiivisesti työntekijöiden työkykyä. Samalla otetaan käyttöön lisää varhaisen tuen malleja, puututaan herkästi kuormitusongelmiin ja ennakoidaan riskejä. Yksi kehittämiskohteista on työterveyshuollon toimintamalli, jonka pitäisi painottua nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. – Siinä on peiliin katsomisen paikka puolin ja toisin, niin työpaikalla kuin työterveyshuollossakin. Työterveyshuollot saavat tulonsa pitkälti sairauskäynneistä. Siksi niillä ei aina ole kiinnostusta eikä välttämättä riittävästi osaamistakaan työn sisällön ja työympäristön kehittämiseen. Erityisesti suurilla työpaikoilla vähitellen yleistyneet varhaisen tuen mallit ovat askel oikeaan suuntaan. – Sairauspoissaolot ovat yksi työhyvinvoinnin keskeinen, vaikkakaan ei täydellinen, mittari. Parhaimmillaan sekä työntekijät että työnantaja arvostavat varhaisen tuen käytäntöjä ja saavat niiden kautta apua ja tietoa, Pääkkönen sanoo. ■ ■ ■ Työelämä 2020 -sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut Koukussa luontoon ja Johda uutta oikein (3/2013) sekä Pönötys kielletty ja Muutos tuli – luottamus meni? (4/2013): www.tttdigi.fi Tätä mieltä Jyrki Liikka Kokoukset vaarantavat terveytesi JANNE VIINANEN Voi sitä riemua, kun kokous päättyy ja siitä kiirastulesta on taas kerran selvitty. MINÄKÄÄN EN PIDÄ kokouksista. Olen liian usein istunut kokouksissa, joita ilman ihmiskunta olisi hyvin pärjännyt. Mutta on niitä ihmisiä, jotka suorastaan rakastavat kokouksia – kaikenlaisia kokouksia. Mitä enemmän kokouksia on ja mitä enemmän niihin menee aikaa, sitä parempi. Osa väestä rakastaa kokouksia, koska se tarkoittaa sitä, että heidän ei tarvitse silloin ottaa vastuuta mistään. Kunhan ovat läsnä. Kokouksessa heidän ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mikä saattaisi epäonnistua. Kuinka kätevää! Tavallisesti tällaiset henkilöt ovat sellaisissa tehtävissä, jossa ei varsinaisesti tarvitse tehdä mitään. Tai he ovat sellaisessa asemassa, että he voivat delegoida kokousten vuoksi ruuhkautuneet työtehtävät muille. Tämä on yksi niitä ääneen lausumattomia faktoja, jotka kaikki salaisesti tietävät ja joiden kanssa on kiltisti elettävä. KOKOUKSISSA ON pyrkimys antaa vaikutelma, että jotain positiivista olisi tapahtumassa, vaikka mitään ei oikeasti tapahtuisikaan. Monissa paikoissa kokous on turha muodollisuus, sillä asiat on tavallisesti sovittu jo etukäteen. Koska kaikki on ennalta sovittu, kenenkään osallistujan ei kannata ottaa esille minkäänlaisia asioita. Ei varsinkaan hankalia asioita, koska sellaisesta vänkyröinnistä saa helposti vaikean ihmisen maineen, eikä kukaan halua joutua silmätikuksi. Joillekuille kokoukset ovat loistava paikka näyttäytyä. Eräillä ihmisillä on tapana puhua – joskus varsin kovaäänisesti – vain siksi, että heidät pantaisiin merkille. Tiedämme hyvin myös ne tyypit, jotka ovat kokouksessa tuppisuina, mutta jälkeenpäin puhetta kyllä riittää. Ennen kokousta ollaan yleensä naama vakavana ja otsa huolenryppyjä täynnä. Jälkeenpäin pienet keskustelukerhot puivat asiaa kuin asiaa. Tällainen kokousten jälkeinen kokouskäytäntö on vallalla useimmissa suurissa yrityksissä, puhumattakaan pienemmistä firmoista. Kokoukset aiheuttavat ylimääräistä stressiä. Voi, kun voisi vain istua paikallaan ja toivoa, että ei tarvitse avata suutaan. Ja entä kaikki ne pakkopullakahvit? Taas yksi rasvainen kokousviineri! Stressaantuneena paikallaan istuminen ja turhien kalorien mättäminen kehoon on huono yhdistelmä. Verenpaine nousee, ja sydämen lyöntitiheys nousee tappiin. Voi sitä riemua, kun kokous päättyy ja siitä kiirastulesta on taas kerran selvitty. VALITETTAVASTI kokouksista päästään tuskin koskaan eroon, sillä jossain vaiheessa puheenjohtaja sopertaa kuitenkin, että ”voimmeko palata tähän asiaan myöhemmin?” Ja jotta käsiteltävästä asiasta saataisiin laajempi kokonaiskuva, täytyy teettää lisäselvityksiä, jotka otetaan esille seuraavassa tai sitä seuraavassa kokouksessa. Puhumattakaan lisäselvitysten lisäselvityksistä. Edessä on loppumaton kokousten suo. Yksi ratkaisu olisi luopua kokouksista ja pitää pikaisia neuvonpitoja. Silloin jäisi ainakin paremmin aikaa yhteen hyvin olennaiseen asiaan, työntekoon. JYRKI LIIKKA ON TAMPERELAINEN FILOSOFIAN MAISTERI, FREELANCE-TOIMITTAJA JA ALIVALTIOSIHTEERI-HUUMORITRION JÄSEN. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29 Työ Terveys Turvallisuus 4 JANI KAUTTO Ismo Raatikainen uskoo, että venyttely auttaa ehkäisemään venähdyksiä töissä. 30 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 X lisää liikettä työpäivään Töiden lomaan on mahdollista ujuttaa liikuntaa. Aina se ei vaadi edes rahaa. TEKSTI SUSANNA KAAJA Ismo Raatikainen KOKEILE MYÖS NÄITÄ! Kirvesmies, YIT Rakennus, Imatra ■ Jää bussista pois pari pysäkkiä tavallista aikaisemmin. Jos Minun keinoni: AAMUTREENI ” V edän työmaalla kymmenen minuutin aamutreenin kaksi kertaa viikossa. Idean ja ohjeet jumppaan saimme kolme vuotta sitten työfysioterapeutiltamme. Työnantaja on antanut luvan treeniin työajalla. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta yleensä kaikki ovat mukana. Rakennustyössä varsinkin kädet ja jalat rasittuvat. Jumpan tarkoitus on herätellä lihaksia ja venyttää varsinkin hartiaseutua ja selkää. Kesällä treenaamme ulkona, talvella sosiaalitiloissa. Joskus olemme kokeilleet kemppijumppaakin, mutta se olisi vaatinut isommat tilat. Aloitamme heti seitsemältä ennen töiden aloittamista. Lihasten lämmittely ehkäisee venähdyksiä ja revähdyksiä. Olen työskennellyt kirvesmiehenä vuodesta 1976. Vaikka minulla ei ole mitään työntekoa haittaavia vaivoja, työ on jättänyt jälkensä selkään ja olkapäihin. Rakennustyö vaatii hyvää kuntoa. Vapaa-aikana pyöräilen ja hiihdän, mutta venyttely jää vähiin. Siksi on hyvä, että töissä tulee venyteltyä.” kuljet autolla, pysäköi se vähän kauemmaksi työpaikasta. ■ Kulje työmatkat kävellen tai pyörällä. Jos matka on pitkä, hanki sähköpyörä. ■ Hyödynnä työnantajan tarjoamat liikuntasetelit ja muut liikuntapalvelut. ■ Käytä portaita aina kun voit. ■ Hanki säädettävä työpöytä, jonka ääressä voit tehdä välillä töitä seisten. ■ Asenna tietokoneellesi näytönsäästäjä, joka muistuttaa taukojumpasta. ■ Vaihda kahvitauko vartin kävelyyn. Pyydä työtoveri mukaan, niin saat samalla juttuseuraa. ■ Älä istu autoon pienten matkojen vuoksi, vaan kävele tai pyöräile aina kun mahdollista. Kysy, voisiko työnantaja hankkia työpaikalle polkupyörän lyhyitä työasioita varten. Ville Rimpiläinen Asiakasanalyytikko, Suomen asiakastieto, Helsinki Minun keinoni: KÄVELYTYÖPISTE ” K Henkilöstöpäällikkö Leena Nordström on kannustanut Ville Rimpiläistä käyttämään kävelytyöpistettä. LIISA TAKALA aikkea sitä keksitäänkin, oli ensimmäinen ajatukseni, kun näin kävelytyöpisteen. Siinä kävelymattoon on yhdistetty työpöytä, jonka korkeutta voi säätää sähköisesti. Idea vaikutti hauskalta, mutta epäilin, pystyykö kävellessä tekemään samalla oikeasti töitä. Aika nopeasti siihen tottuu. Jos työn alla ei ole mitään suurta tarkkuutta vaativaa, kävelytyöpisteessä pystyy työskentelemään ihan yhtä hyvin kuin pöydän ääressä, koska nopeuden saa säädettyä itselle sopivaksi. Työpiste hankittiin meille keväällä. Se on sijoitettu tyhjään työhuoneeseen ja on kaikkien halukkaiden käytössä. Eniten taitaa kävellä henkilöstöpäällikkömme, joka on innostanut myös meitä muita sitä testaamaan. Yleensä olen kävellyt alle puolen tunnin pätkiä kerrallaan. Mielestäni laite sopii juuri tällaiseen satunnaiseen käyttöön. En usko, että kävelisin säännöllisesti päivittäin. Työni on käytännössä pelkkää istumista, ja usein istun aika huonossa asennossa: taka- tai etukenossa. Joskus työpäivän jälkeen selkä on jumissa. Toisaalta olen nuori, eikä minulla ole varsinaisia selkävaivoja, koska urheilen paljon ja kuljen työmatkat pyörällä. Jos selkävaivainen ihminen istuu koko päivän ja kulkee vielä työmatkat autolla, kävelytyöpiste on varmasti paikallaan.” 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31 → Henrik Thostrupin tiimissä kävelykokoukset ovat yksi tapa luoda yhteishenkeä. Henrik Thostrup → Myyntilupaosaston johtaja, Pfizer, Helsinki Minun keinoni: KÄVELYKOKOUS ” LIISA TAKALA K ävelykokouksia alettiin järjestää Pfizerilla vuonna 2008 osana Maailman tervein kansa 2015 -hanketta. Tapa kuitenkin hiipui vähitellen. Omassa tiimissäni olemme järjestäneet aamuhölkkiä, mutta niihin on vaikea saada kaikkia mukaan. Viime keväänä päätimme ottaa kävelykokoukset uudelleen käyttöön. Kävelemme joka toinen keskiviikko puolen päivän aikaan, yleensä runsaan puoli tuntia. Samalla saamme raitista ilmaa ja mukavan tauon istumatyöhön. Kävelykokouksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Tavallisesti mukana on alle kymmenen työntekijää. Emme kulje yhtenä joukkona, vaan pienemmissä ryhmissä, jotta keskustelu on helpompaa. Kokouksen päätteeksi kirjaamme ylös uudet ideat ja muut tärkeä asiat, joista on puhuttu. Kävelemme Huopalahden kauniissa maisemissa. Vauhti on pidettävä sellai- Päivi Mäenpää Henkilöstöpäällikkö, Gigantti, Vantaa Minun keinoni: ISTUMISEN VÄLTTÄMINEN ” iikunnan lisääminen ei vaadi suuria tekoja, pikemminkin asennetta. Yritän välttää istumista kaikin keinoin. Kun puhun puhelimessa, seison tai kävelen ympäri huonetta. Lähetän harvoin sähköpostia viereisessä huoneessa istuvalle työkaverille, mieluummin kävelen hänen luokseen. En koskaan istu yli tuntia kerrallaan, vaan käyn välillä hakemassa vaikka lasin vettä. Esimieheni kanssa palaveeraamme usein seisten. Ajatukset kulkevat paremmin kuin kokouspöydän vieressä ja seistessä on helppo havainnollistaa asioita esimerkiksi fläppitaululle. Työpaikallamme ei ole huonekohtaisia tulostimia, vaan paperit on haettava jonkin matkan päästä. Työpaikkamme keittiössä on korkea pöytä, jonka ääreen kokoonnumme yhdessä juomaan iltapäiväkahvit – yleensä seisten.” ■ ■ ■ 32 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 LIISA TAKALA L Päivi Mäenpää keskustelee markkinointikoordinaattori Niko Nuttusen (kesk.) ja myyntipäällikkö Tomi Sohlmanin kanssa. sena, että koko ajan voi puhua hengästymättä. Tarvittaessa ryhmät voivat kävellä eri tahtiin. Erityisiä varusteita ei tarvita, mutta monet vaihtavat jalkaan ulkoiluun sopivat kengät. Kokousten päätavoite on vapauttaa ajattelua sekä tuottaa ja jakaa uusia ideoita. Yhdessä oleminen ja toisiimme tutustuminenkin on tärkeää. Välillä olen järjestänyt myös kehitys- ja tavoitekeskusteluja kävellen. Olen huomannut, että kävellessä ihmiset ovat avoimempia. Kun katsotaan yhdessä samaan suuntaan, on helpompi löytää ratkaisuja vaikeisiinkin kysymyksiin ja miettiä, voisiko asioita tehdä uudella tavalla. Kävelykokous sopii kaikille työpaikoille. Se luo yhteishenkeä ja antaa samalla viestin, että työnantaja haluaa pitää huolta työntekijöistään. Tuottavuus ei synny siitä, että istutaan mahdollisimman pitkiä aikoja ja lähetetään paljon sähköposteja.” Arkiliikunta kunniaan! Liikunnan puute lyhentää elinikäämme lähes tupakoinnin tapaan. Pienetkin teot merkitsevät: jo kymmenen minuutin reippailu päivässä auttaa. TEKSTI HARRI VAINIO L iikumme yhä vähemmän, ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Arkiliikunta, kuten kävely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Liikkumattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoholin rinnalle. Se on yhteydessä kuolleisuuteen iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja muista elintavoista riippumatta. Vähäinen liikkuminen myös tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan se on jo neljänneksi tärkein tekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Pelkästään kakkostyypin diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinnaksi Suomessa on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi menetämme puoli miljoonaa työvuotta liikkumattomuuden seurauksena. Yksi liikuntaan käytetty tunti antaa itsensä takaisin seitsenkertaisena. painoinen kuin hoikka ja liikkumaton. Noin puolet suomalaisista istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia, ja puolet istumisesta kertyy työpäivän aikana. Runsas istuminen on jo itsessään kuolemaa aiheuttava riskitekijä, vaikka liikkuisi paljonkin. Kun istuminen ylittää yli kuuden tunnin maagisen rajan, riski on selvästi koholla. Paljon istuvien vyön pituus kasvaa ja verenpaineella on pyrkimys nousta. Kaikkia istumisen seurauksia ei vielä tunneta, koska tutkimusta on alettu tehdä vasta viime vuosina. Monta hyvää syytä Minuuttikin merkitsee Liikunnan merkitys työ- ja toimintakykyä heikentävien kremppojen ehkäisyssä ja hoidossa on kiistaton. Säännöllisesti liikkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja, enemmän työkykyä ja laadukkaampia elinvuosia kuin liikuntaa harrastamattomilla. Liikunta lisää stressikestävyyttä, työtehoa ja palautumista työn rasituksista. Se alentaa verenpainetta ja parantaa sydämen pumppaustehoa. Liikunta edistää myös aivojen terveyttä: parantaa verenkiertoa, hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa. Painonhallintaankin tarvitaan liikuntaa. Painoa pyrkii kertymään iän karttuessa, ja pudotettuja kiloja on vaikea pitää poissa. Liikunta on usein helpoin elämäntapamuutos. Painoakin tärkeämpää on silti fyysinen kunto: on parempi olla liikuntaa harrastava yli- Jo vähäinenkin liikunnan lisääminen vaikuttaa: joka minuutti liikuntaa parantaa tilastollisesti elinaikaasi seitsemällä minuutilla! Aiemmin liikkumattomalla jo kymmenen minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pidentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta. Yksi liikuntaan käytetty tunti antaa itsensä takaisin seitsenkertaisena. Jos 45-vuotias suomalaismies innostuu liikkumaan, hän ehtii keskimääräisen elinajanodotteen mukaisesti liikkua vielä 33 vuotta. Jos hän päättää kävellä reippaasti 2,5 tuntia viikossa, se tekee 179 päivää eli vajaa puoli vuotta. Lii- kunnan lisääminen kasvattaa hänen laadukasta elinaikaansa laskennallisesti kokonaiset 3,5 vuotta. Kannustusta työpaikalta Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työliikunnan edistämisessä. Työnantajat voivat tukea liikuntaa muun muassa jakamalla liikuntaseteleitä, järjestämällä ohjattua liikuntaa, kuntosalin, taukoliikuntaa tai liikuntapäiviä työpaikalla sekä sallimalla työajan käyttämistä liikuntaan. Työpaikan kannattaa tukea myös työmatkaliikkujia järjestämällä suihku- ja pukuhuoneet sekä säilytystilat pyörille. Työpaikan kannustava suhtautuminen liikuntaan voi lisätä työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista sekä parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saatu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan. Suomalaisista työpaikoista 60 prosenttia kiinnittää huomiota kunnon ja terveyden ylläpitämiseen, ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan. Tyypillisempää se on suurissa työyhteisöissä. Työnantajat investoivat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain arvioilta 400 miljoonaa euroa. Tuki kohdentuu kuitenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville. Tulevaisuudessa huomio pitää kohdistaa riittämättömästi liikkuviin. Lisäksi työmatka- ja arkiliikunnan määrä tulee saada kasvuun. Työterveyshuolloissa tehdään vuosittain miljoona terveystarkastusta, joissa osassa selvitetään myös työntekijöiden liikuntatottumuksia. Työterveyshuollon kannustusta liikuntaan voidaan vielä tuntuvasti lisätä. Artikkelin kirjoittaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vainio on Työter veyslaitoksen pääjohtaja ja TTT-lehden päätoimittaja. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33 Totta vai harhaa: 13 väitettä selkäkivusta TEKSTI MARJA SARKKINEN Taakka on nostettava polvet koukussa, jotta selkä ei ala oikkuilla. Tämä tieto ei pidä paikkaansa – miten on muiden selkäkipua koskevien uskomusten laita? Pitää osittain paikkansa. Tavalliseen selkäkipuun ei ole koskaan yhtä yksittäistä syytä. Sen sijaan sen ilmaantumiseen ja pitkittymiseen vaikuttavat monet asiat, myös henkinen paine. Mieliala vaikuttaa kivun kokemiseen. Henkiset paineet voivat aiheuttaa sen, että kipu aistitaan tavallista voimakkaampana ja toimintakykyä enemmän rajoittavana. Siksi etenkin pitkittyneen kivun hoidossa on tärkeää huomioida myös henkinen hyvinvointi. 3 Voimakas selkäkipu on merkki vakavasta vaivasta. Pitää osittain paikkansa. Voimakas kipu ja erityisesti voimakas selästä alaraajaan säteilevä kipu voivat liittyä lannerangan välilevytyrään. Jos tällaiseen oireeseen liittyy myös jalan heikkoutta, on syytä hakeutua lääkäriin. 34 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 4 Selällään nukkuminen kipeyttää selkää. Ei pidä paikkaansa – ainakaan täysin. Selkä voi kipeytyä missä tahansa asennossa, jos siinä on pitkään. Sopivat nukkuma-asennot ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella eri aikoina. Sängyn pitää tukea vartaloa hyväksi koetussa nukkuma-asennossa. Ihminen vaihtaa nukkuessaan asentoa, ja yksi syy siihen voi olla selän kipeytyminen yhdessä asennossa. 5 Selkävaivainen tarvitsee kovan patjan. Ei pidä paikkaansa. Patjan pitää tukea hyvin vartaloa, mutta sen ei tarvitse olla kova. Jos joku pitää kovasta patjasta, sitä voi käyttää. 6 Aamulla kannattaa välttää äkkinäisiä liikkeitä ja rehkimistä. Voi pitää jossain määrin paikkansa. Joidenkin tutkimusten mukaan selän välilevytyrän riski on suuri erityisesti aamulla. Sen uskotaan johtuvan siitä, että välilevyt keräävät yön aikana itseensä nestettä. Turvonnut välilevy olisi sitten alttiimpi pullistumalle. Jos tämä pitää paikkansa, tuo tavallista riskialttiimpi aika tuskin kestää kovin pitkään. Mehän kasvamme yön aikana reilun sentin pituutta välilevyjen turpoamisen seurauksena, mutta ”menemme kasaan” melko pian noustuamme ylös. 7 Taakka pitää nostaa polvet koukussa. Ei pidä paikkaansa. Ei ole näyttöä siitä, että tietyllä nostotekniikalla, esimerkiksi selkä suorassa ja polvia koukistaen, voitaisiin vähentää selkäkipua. Turvallisinta on jättää raskaat tavarat kokonaan nostamatta ja käyttää niiden liikutteluun teknisiä apuvälineitä. Jos niitä ei ole saatavilla, kannattaa pyytää nostamiseen apua. Siten yhden ihmisen kuormitus pienenee. 8 Kipulääkkeen käyttöä tulee välttää. Ei pidä paikkaansa. Usein selkäkipu menee ohi ilman särkylääkkeitä, mutta joskus niitä on hyvä käyttää esimerkiksi helpottamaan liikkumista ja nukkumista. Yleensä apteekista ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet riittävät. Niissä on vaikuttavana aineena esimerkiksi parasetamoli tai ibuprofeeni. Sellainen lääke, joka on aiemminkin auttanut, on yleensä paras. Annostuksessa on aina noudatettava pakkauksen ohjeita. Lääkkeen käyttö tulee lopettaa, jos ilmenee sivuvaikutuksia, kuten allergisia reaktioita ja vatsaoireita. S 2 Selkäkipu johtuu usein henkisestä paineesta. Kova särky, joka ei helpota levossa, voi olla muun vakavan sairauden kuin selkäsairauden merkki. Kuitenkaan kaikki voimakas selkäkipu ei välttämättä ole vakavaa – erityisesti, jos tuntemuksessa on vaihtelua eikä siihen liity alaraajojen heikkoutta. Kivuliaankin selän kanssa voi yleensä liikkua kevyesti, mikä saattaa helpottaa tilannetta. HOTO Pitää osittain paikkansa. Selkäkivun syitä ovat ympäristötekijät, kuten työkuormitus, ja yksilöön liittyvät tekijät, joihin kuuluu perinnöllinen alttius. Esimerkiksi lannerangan rappeumassa perimän osuudeksi on arvioitu 40–43 prosenttia. Perinnöllisen alttiuden taustalla on todennäköisesti useita geenejä ja niiden yhdysvaikutuksia. Arvioidaan, että erityisesti suuri työkuormitus ja jotkin geenit yhdessä vaikuttavat selän rappeutumiseen. THINKSTOCKP 1 Huono selkä periytyy. Kipulääke voi pahimmillaan johtaa mahaverenvuotoon, joten varmuuden vuoksi – ilman selvää tarvetta – ei kannata käyttää käsikauppalääkkeitäkään. Mikäli tarve lääkkeen käyttöön pitkittyy, on syytä käydä lääkärissä. 9 Kaikki hyötyisivät säädettävästä työpöydästä. Pitää paikkansa. Vaikka istuminen sinänsä ei ole selkäkivun riskitekijä, kipeällä selällä voi olla vaikea istua pitkään paikallaan. Työpisteessä, jossa pöydän korkeutta voi säätää vaivatta, on mahdollista työskennellä paitsi istuen myös puoli-istuvassa asennossa ja seisten. On kehitetty myös sellainen vaihtoehto, jossa ylös nostetun pöydän ääressä työskentelevällä on allaan kävelymatto. Näin voi liikkua rauhallisesti työtä tehdessäänkin. Tällaisista mahdollisuuksista hyötyisivät kaikki, koska istuminen on riskitekijä monissa muissa sairauksissa kuin selkäkivussa, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa. 10 Liikunta on aina hyväksi selälle. Pitää osittain paikkansa. Selän kannalta parasta on kohtuullinen liikunta. Sekä vähäinen että liiallinen liikunta kasvattaa erityisesti selästä alaraajaan säteilevän kivun riskiä. Ihmisen tuki- ja liikuntaelimistö on tarkoitettu liikkumiseen, myös silloin kun selkä on kipeä. Vain poikkeustapauksissa lääkäri voi suositella toisin. Vaikka liikunnalla ei aina voi estää selkäkipua, kipu häiritsee vähemmän päivittäisiä toimintoja ja kivusta toipuu nopeammin, kun lihaksisto on hyvässä kunnossa. Jos selkä kipeytyy liikunnassa, on syytä miettiä, harrastaako liikuntaa oikein ja riittävän turvallisesti. 11 Hieronta tekee selälle aina hyvää. Pitää osittain paikkansa. Äkillisessä selkäkivussa hieronnasta ei ole hyötyä. Pitkään kestävässä kivussa hieronnasta on apua, jos se yhdistetään liikeharjoitteluun tai selkäneuvontaan. Hieronta yksinään vaikuttaa lyhyen aikaa. 12 Jos selkäkipu on jatkunut kuukausia, peli on menetetty. Ei pidä paikkaansa. Suurin osa selkäkivuista paranee parin viikon kuluessa. Pienellä vähemmistöllä vaiva jatkuu tätä pitempään. Tämä ei kuitenkaan useimmiten tarkoita, että kipu johtuisi jostain vakavasta syystä. Suurin osa pitkittyvästäkin selkäkivusta on täysin hyvänlaatuista ja haaste erityisesti kuntoutumisen näkökulmasta. Kun kipu rajoittaa elämää ja työntekoa, hoidossa keskitytään parantamaan lihasvoimaa ja kivunhallintakeinoja. Vain näin saadaan noidankehä katkaistua ja pitkittynyt vaiva vähitellen rauhoittumaan. 13 Iän myötä selkä rapistuu väistämättä. Pitää osittain paikkansa. Toisaalta yksilöiden erot ovat suuria ja joillain ikäihmisillä voi olla lähes ”nuoren ihmisen selkä”. Kannattaa myös muistaa, että rappeumamuutokset eivät kulje käsi kädessä kivun ja muiden oireiden kanssa. Paljon riippuu siitä, aiheuttavatko muutokset hermojuurien tai selkäytimen joutumista puristukseen. Vaikka näin kävisi, kivun määrä voi vaihdella. Yli 80 prosenttia ihmisistä kokee jossain elämänsä vaiheessa selkäkipua, mutta vähemmistöllä kipuoireet ovat jatkuvia. ■ ■ ■ Väitteisiin vastasivat työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, teemajohtaja Kari-Pekka Martimo ja fysiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitoksesta. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 35 Osasairausvapaa pehmentää paluuta töihin Kipeä selkä tai kivistävä olkapää voi johtaa sairauslomaan. Joissakin tapauksissa toipumista vauhdittaa se, että käy töissä esimerkiksi joka toinen päivä. Se onnistuu osasairausvapaalla. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA ANNA DAMMERT T uija Stenholm oli viime syksynä kaksi kuukautta osasairausvapaalla. Hän teki financial officerin työtään rakennusliike Quattrogeminin talousosastolla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Välipäivinä hän elvytti lannerangan rappeuman kipeyttämää selkäänsä. – Kävin pilateksessa tai joogassa. Seuraavana päivänä olin taas työkunnossa, Stenholm kertoo. Hänen tehtäviinsä kuuluu kirjanpitoa ja ostoreskontran hoitamista. Varsinkin istuminen saa selän ärtymään. Kun työviikkoa lyhennettiin, istuminen väheni sekä toimistossa että työmatkoilla autossa. – Selkä kesti ihan hyvin sen, että työskentelin kolme päivää viikossa. Osasairausvapaalla en joutunut syömään kipulääkkeitä. Osa-aikaista työskentelyä ehdotti työterveyslääkäri. Asia oli Stenholmille uusi, mutta hän oli heti valmis kokeilemaan. Esimieskin näytti vihreää valoa. Kolmikko pohti yhdessä, millainen työajan lyhentäminen olisi järkevää. Työtehtävät säilyivät ennallaan. Stenholm oli tyypillinen osasairausvapaan käyttäjä: keski-ikäinen nainen. Eniten järjestelyä hyödynnetään naisvaltaisilla aloilla, varsinkin hoito- ja toimistotyössä. Vähintään kaksi viikkoa OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA ■ Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle, joka on työkyvytön mutta voi palata sairauspoissaolon jälkeen työhön osa-aikaisesti. ■ Osasairauspäiväraha perustuu vapaaehtoisuuteen. Aloite järjestelyyn voi tulla työntekijältä, työterveyslääkäriltä tai työnantajalta. 36 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Osasairausvapaan tarkoituksena on tukea työhön palaamista sairauspoissaolon jälkeen ja mahdollistaa työssä jatkaminen sairaudesta huolimatta. Työntekijä tekee työnantajansa kanssa väliaikaisen osa-aikatyösopimuksen. Sen kesto on vähintään kaksi viikkoa ja enintään kolme kuukautta. Vuoden 2014 alusta maksimikesto pitenee vajaaseen puoleen vuoteen. Osa-aikaisen työskentelyn ajalta työntekijä saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Jos työntekijä saa täyttä palkkaa osasairaus- vapaalla, päiväraha maksetaan työnantajalle. Päivittäisen tai viikoittaisen työajan on vähennyttävä 40–60 prosenttia aikaisemmasta. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun osa-aikainen työnteko alkaa heti tavallisen sairausloman tai kuntoutuksen jälkeen. Muuten omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Järjestely on vapaaehtoinen, eikä se saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. – Työkyky on harvoin nolla tai sata prosenttia, vaan jotain siltä väliltä. Työterveyslääkäri arvioi, onko työkykyä jäljellä sen verran, että työhön voi palata turvallisesti. Työajan lyhentämisen lisäksi työtä voidaan keventää ja tehtäviä muokata, sanoo tutkija Johanna Kausto Työterveyslaitoksesta. – Varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, esimerkiksi selkävaivoissa, aktiivisena pysyminen tukee toipumista. Tiedetään myös, että pitkät sairauspoissaolot ennustavat pysyvää työkyvyttömyyttä. Tietojärjestelmät tulppana Vuonna 2012 osasairauspäivärahaa sai 8 700 henkilöä. Osasairauspäivärahakausia alkoi 9 100. Niistä 42 prosenttia alkoi tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella, 31 prosent- Tuija Stenholm oli osasairausvapaalla selkäkivun vuoksi. Selkä kesti työskentelyn kolmena päivänä viikossa. tia mielenterveyshäiriöiden ja 9 prosenttia vammojen takia. Osasairausvapaa otettiin käyttöön vuonna 2007. Ensimmäisen vuoden jälkeen järjestelyn käyttö on viisinkertaistunut. Silti vain muutama prosentti kaikista sairauspäivärahakausista on osittaisia. – Jos käyttö yleistyisi, saataisiin todennäköisesti säästöjä sairauspäivärahakustannuksissa, Johanna Kausto muistuttaa. Työterveyslaitos, Kela ja Eläketurvakeskus ovat seuranneet osasairauspäivärahan käyttöä ja vaikutuksia alusta alkaen. Tutkimusten mukaan se tukee työssä jatkamista ja OSASAIRAUSVAPAALLA OLLEET ■ palaavat entisiin työtehtäviinsä aiemmin ■ siirtyvät täydelle työkyvyttömyys- eläkkeelle harvemmin ■ siirtyvät osatyökyvyttömyyseläkkeelle useammin ■ pysyvät töissä pidempään kuin tavallisella sairauslomalla olleet. työurien pidentymistä. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muissa Pohjoismaissa, joissa vastaavia järjestelyjä on ollut käytössä jo pitkään. Kauston mukaan esimiehet suhtautuvat osasairausvapaaseen myönteisesti. He joutuvat kuitenkin ratkomaan käytännönläheisiä ja teknisiä ongelmia: – Esimerkiksi työajanseuranta- ja palkanmaksujärjestelmät eivät aina taivu osa-aikaiseen työntekoon, tai muutokset teettävät hirveästi työtä. Lisäksi joihinkin tehtäviin voi olla vaikea löytää osa-aikaista sijaista. Osasairausvapaata käytetään eniten sellaisissa keskisuurissa ja suurissa työpaikoissa, joissa työhön palaamista tuetaan muutenkin. Niissä käytännöt on hiottu toimiviksi ja työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. – Osittainen sairausloma on jo todettu hyödylliseksi. Seuraava haaste on miettiä, miten se saataisiin toteutettua pienilläkin työpaikoilla, Kausto toteaa. Töissä mutkien jälkeen Viime vuoden marraskuussa, kahden kuukauden osasairausvapaan jälkeen, Tuija Stenholmin toipumiseen tuli takapakkia yllättävällä ja järkyttävällä tavalla. Hän lähti ystävättärensä kanssa Jordaniaan lomamatkalle, joka oli varattu jo keväällä. Toisella viikolla sattui vakava liikenneonnettomuus, jossa ystävätär sai surmansa. Stenholm selvisi olkapään murtumisella. Olkapää leikattiin Suomessa joulukuussa. Maaliskuussa Stenholm palasi töihin jäljellä olleen osasairauspäivärahan avulla. Kevään kuluessa olkavarsi kipeytyi, ja sitten myös selkäsärky voimistui. Kesällä hän oli välillä töissä, välillä sairauslomalla ja välillä lomalla. Elokuun alussa olkapää leikattiin uudelleen, ja kuukauden sairausloman jälkeen hän palasi töihin. – Olen viime vuosina tottunut jumppaamaan selkääni todella paljon. Nykyisin käyn kuntosalilla kolme kertaa viikossa. Kättäni kuntoutan pikkuhiljaa. Toipuminen etenee, ja tilanne näyttää valoisalta. ■ ■ ■ LISÄÄ TIETOA Eira Viikari-Juntura ja muut: Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työympäristötutkimuksen raporttisarja nro 68. Työterveyslaitos, 2011. www.ttl.fi >Oikopolut >Viesti päättäjille >Lisää viestejä >4/2012 Osasairausvapaa – silta takaisin työhön www.kela.fi Kirjoita hakukenttään Osasairauspäiväraha 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 37 Älä peukuta tauotta Hiplaatko usein älypuhelinta tai surffaatko paljon tabletilla? Ehkä kannattaisi pitää tauko: jatkuva hipaisunäytön käyttö voi rasittaa peukaloita ja niskaa. TEKSTI SUSANNA KAAJA T avallinen iltapäivä työmatkaliikenteessä: bussit, junat, raitiovaunut ja metrot täyttyvät ihmisistä, joiden katse on suunnattu alas ja peukalot hiplaavat älypuhelinten kosketusnäyttöjä. Mobiililaitteet ovat vaivattomia käyttää missä ja milloin vain. Tässä piilee myös niiden vaara. Jos hipaisunäytöillä surffaa monta tuntia päivässä, voi tuloksena olla jomottavat peukalot. Tyypillisiä vaivoja ovat sormien puutuminen, kuumotus, turvotus ja erilaiset kivut. Pahimmassa tilanteessa peukalon tyveen kehittyy jännetuppitulehdus. Käden ja ranteen alueen oireet voivat kehittyä nopeastikin. Myös niska-hartiaseutu voi kipeytyä. – Aiemmin tällaisia vaivoja syntyi vain töissä, joissa tarvittiin paljon käsivoimaa. Vaikka työtä on kevennetty erilaisilla apuvälineillä, vapaa-ajan rasitus on kasvanut mobiililaitteiden myötä, sanoo tietokonetyön ergonomiaan perehtynyt tutkimusinsinööri Risto Toivonen Työterveyslaitoksesta. hartiaseudun särkyjä kuin miehillä. Älypuhelimet ovat aika isoja, ja siksi niitä voi olla hankala käsitellä. Tulossa on tabletin ja puhelimen välimuotoja, joissa tämä ongelma korostuu entisestään. Miten ehkäistä? Risto Toivosen mukaan ongelma eivät ole mobiililaitteet sinänsä, vaan se, miten niitä käytetään. – Hipaisunäyttöä voi käyttää vaikka koko päivän, kunhan muistaa pitää riittävästi taukoja. Hänen ohjeensa on yksinkertainen: nou- VAIHTELE, TUE JA PIDÄ PAUSSEJA ■ Pidä taukoja riittävän usein, esimerkiksi noin 20 minuutin välein. ■ Nouse ylös, ravistele käsiä, pyöritä Nuorten juttu Toisin kuin muut tuki- ja liikuntaelinvaivat, mobiililaitteisiin liittyvät vaivat näyttäisivät olevan varsinkin nuorten riesana. Osasyy tähän on, että nuoret lähettävät eniten tekstiviestejä, mikä kuormittaa peukaloita. – Tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joista aikaisemmin kärsittiin vain työssä, on nykyisin jopa lapsillakin. Liikkumattomuus on monen nuoren ongelma, ja mobiililaitteet helposti vielä lisäävät passiivisuutta, Risto Toivonen huomauttaa. Nuorten lisäksi vaivoista kärsivät erityisesti naiset. – Naisilla on ylipäänsä enemmän niska- ja 38 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 ■ ■ ■ ■ ranteita ja hartioita, venyttele sormia. Myös puristusharjoitukset esimerkiksi vaahtokumipallolla voivat auttaa. Tee ylipäänsä välillä jotain muuta. Huolehdi hyvästä työasennosta: Tue ranne ja kyynärpää. Älä kannattele tablettitietokonetta käsiesi varassa, vaan taittele sille esimerkiksi suojakannesta tuki. Vaihda välillä asentoa ja työskentelytapaa. Valitse laite tarkoituksen mukaan: pidemmät kirjoitustyöt on syytä tehdä kannettavalla tai pöytätietokoneella. Muista, että jatkuva lähityöskentely rasittaa myös silmiä. se ylös ja pane puhelin tai tabletti välillä sivuun. – Parinkymmenen minuutin välein pitäisi pitää tauko ja vaihtaa asentoa. Pääasia, että tekee välillä jotain muuta – kunhan se muu ei tarkoita esimerkiksi siirtymistä tietokoneen ääreen. Koska mobiililaitteet ovat käytössä milloin missäkin, työasento ei aina ole paras mahdollinen. Jos tablettia kannattelee käsissä, kannattelee samalla huomaamattaan koko yläraajan painoa. Siksi on tärkeää huolehtia hyvästä työasennosta sekä ranteen ja kyynärvarren riittävästä tuesta. – Jos laitetta käyttää junassa, sen voi tukea kannen avulla vaikka istuimen edessä olevalle pöydälle. Kotisohvalla niska-hartiaseudun kuormittumista voi ehkäistä asettamalla tyynyn kyynärpään alle. Sormien venyttely voi aukaista nivelpintoja ja helpottaa kipua. Välillä kannattaa myös vaihtaa koneen käyttötapaa. Esimerkiksi puhelinta voi käyttää välillä peukalon sijaan etusormella, koska se soveltuu rakenteeltaan peukaloa paremmin osoittamiseen. Oikea laite Mobiililaitteita on kevyt kantaa mukana, ja siksi ne yleistyvät vähitellen esimerkiksi rakennustyömaiden työmaakierroksilla, työsuojelutarkastuksissa ja muussa liikkuvassa työssä. Keveytensä vuoksi laitteet voivat myös vähentää joitain tuki- ja liikuntaelinvaivoja. – Mobiililaitteet ovat hyviä, kun niitä käyttää siihen, mihin ne on tarkoitettu. Älypuhelin ja tabletti ovat näppäriä satunnaisessa viestittelyssä ja nettisurffailussa. Kirjoittaminen taas sujuu parhaiten hyvän näppäimistön ja hiiren avulla, Risto Toivonen summaa. ■ ■ ■ SIDONTAYKSIKK… SILM€P€IV YST YS LAASTAROINTIYKSIKK… Tervetuloa maailman pienimmŠlle pŠivystysvastaanotolle. Onnettomuustilanteessa jokainen sekunti on tŠrkeŠ. Olemme kehittŠneet uuden sukupolven ensiaputuotteet, jotta sinulla ja tyštovereillasi olisi parhaat edellytykset ensiavun antamiseen tyšpaikallanne. Lue lisŠŠ maailman pienimmŠstŠ pŠivystysvastaanotosta osoitteessa www.firstaid.cederroth.com. Kiitos mielenkiinnostasi. Ensiapua kaikille. Kaikkialla. in tteet puhta t pitŠvŠt tuo ne an K ! us Uutu noille. e tuotevalin LisŠtila omill a. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39 Viestintää ja virikkeitä Jotta päihdeohjelma saa henkilöstön tuen, siitä kannattaa viestiä aktiivisesti ja avoimesti. Yhdessä työstetystä ohjelmasta tulee ”oma”. Työterveyslaitos ja TTT-lehti järjestivät keväällä 2013 kilpailun, jonka palkintona oli päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus.Tavoitteena on, että ryhmä laatii työpaikalleen toimivan päihdeohjelman. Voiton veivät Ekokem ja ENJ Oy. Ekokem ottaa vastaan vaarallisia jätteitä sekä käsittelee ja loppusijoittaa niitä. Ekokemin valmennuksesta kerrotaan syksyn kuluessa sekä painetussa lehdessä että TTT-Digissä. Digilehdessä kysytään välillä myös henkilöstöpalveluyritys ENJ:n kuulumisia. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVA ANNE NISULA P äihdeohjelman tekeminen ei ole pelkästään sitä, että kirjoitetaan hieno teksti. Kirjallinen tuotos jää helposti hyllylle pölyttymään tai unohtuu intran uumeniin. – Päihdeohjelman kehittäminen tarkoittaa työpaikan päihdekulttuurin muokkaamista, painottaa asiantuntija Anne Kujasalo Työterveyslaitoksesta. Kujasalo kollegoineen valmentaa Ekokemin ja ENJ Oy:n päihdeohjelmien kehittäjiä. Elokuussa, ensimmäisen valmennuskerran päätteeksi, osallistujia kehotettiin levittämään työpaikalla tietoa päihdeasioista ja ohjelman tekemisestä. Nyt on aika valmistaa maaperää, herättää keskustelua sekä kerätä kehittämistyöhön tietoa muun muassa mielipiteistä, asenteista ja työpaikan päihdehaitoista. – Uuden päihdeohjelman tekoon tarvitaan uutta tietoa. Aiemmin tehty ohjelma perustuu monesti vanhoihin käsityksiin. Se on ehkä vain otettu jostain, painettu tai tallennettu sellaisenaan. Päihdeohjelmasta tulee ”oma”, kun sitä puidaan ja työstetään yhdessä. Samalla syntyy yhteinen ymmärrys siitä, millaiset periaatteet päihdehaittojen ehkäisystä työpaikalla on ja että puuttuminen on välittämistä. Valmennettavat saivat mukaansa Työterveyslaitoksen juomapäiväkirjoja. Ne jaetaan työpaikalla kaikille riippumatta siitä, käyttääkö alkoholia vai ei. Päiväkirjoja ei kerätä takaisin eikä tarkasteta. Ideana on antaa sytykettä jokaisen omaan pohdintaan ja yleiseen keskusteluun. Turha pelko pois Käy lukemassa ja kommentoimassa tekeillä olevaa Päihdeohjelman kehittäjän opasta osoitteessa: unelmahautomo.blogspot.fi 40 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 On tärkeää, että päihdetyöryhmä on viestinnässään aktiivinen ja avoin. Muuten saattaa syntyä vääriä käsityksiä siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. – Jotkut voivat pelätä esimerkiksi, että tässä ollaan jahtaamassa irtisanottavia. Pitää tehdä selväksi, että tarkoitus on luoda uusia, hyviä käytäntöjä ja nostaa esiin päihteiden riskejä työkyvylle, työturvallisuudelle ja työyhteisön hyvinvoinnille, Anne Kujasalo sanoo. Tiedottaminen ja asiallinen puhetapa vaikuttavat pikkuhiljaa. Ne vähentävät hämmennystä, joka saattaa ilmetä naureskeluna, vähättelynä tai vastustuksena. Kujasalo suosittelee tiedotustilaisuuden järjestämistä heti alkuvaiheessa. Se voi olla avoin työpaikkakokous tai tiimipalaveri, jossa perustellaan päihdeohjelman tarve ja kerrotaan, miten edetään. Samalla päihdetyöryhmän jäsenillä on mahdollisuus esittäytyä. Palautetta ja ideoita toivotaan koko henkilöstöltä. Kun kyse on päihdeasioista, monet arkailevat. Siksi palautetta on voitava antaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. TIESITKÖ, ETTÄ ■ yli 90 prosenttia työssä käyvistä käyttää alkoholia? ■ joka kolmas työssä käyvä käyttää alkoholia niin, että se on vaaraksi terveydelle? ■ noin 90 prosenttia käyttäjistä pitää itseään kohtuukäyttäjinä? Työpaikan virallisten viestintäkanavien lisäksi ryhmäläiset vievät tietoa omiin työporukoihinsa. Kujasalo kuvaa tehtävää pienten virikkeiden syöttämiseksi ja muistijälkien luomiseksi. Arkisen jutustelun lisäksi se voi olla aiheeseen liittyvän materiaalin jättämistä kahvipöydälle tai ilmoitustaululle. Tietoiskuja ja päiväkirjoja Ekokemin päihdetyöryhmässä on kuusi jäsentä, jotka työskentelevät Riihimäen toimipisteessä. He päättivät lähettää juomapäiväkirjan jokaiselle ekokemiläiselle kotiin. Päiväkirjan mukana tulevasta saatekirjeestä selviää, mistä on kysymys. Ryhmä saa tiedottamiseen apua viestintäyksiköstä. Henkilöstölehteen on tehty juttu päihdeohjelman päivittämisestä ja valmennuksesta. Tietoiskuja tulee myös intran ilmoitustaululle ja infotelevisioihin, joita on sekä Riihimäellä että muissa toimipisteissä. Päihdetyöryhmän yhteyshenkilölle, työ- terveyshoitaja Päivi Ojalle, tiedon välittäjänä toimiminen on helppoa ja tuttua. Hankkeen voi ottaa luontevasti puheeksi terveystarkastusten yhteydessä. – Syömässä käydessäni saatan kertoa asiasta muun keskustelun lomassa. Kun edellisessä TTT-lehdessä oli meistä juttu, avasin lehden ja esittelin hanketta. Emme kuitenkaan halua nostaa tätä elämää suuremmaksi kysymykseksi. Tavoitteena on asialinja ja matala profiili, Oja sanoo. Toinen ryhmäläinen, sihteeri Päivi Rantasalmi myynnistä ja markkinoinnista, on kertonut päihdeohjelman teosta oman työyksikkönsä kahvipöytäkeskusteluissa ja vetämänsä ensiapuryhmän harjoituksessa. – Näen päihdeohjelman ja siihen liittyvän valmennuksen jatkumoksi sille, että meillä käytetään esimerkiksi suojalaseja ja turvakenkiä. Tämä on yksi tapa vahvistaa henkilöstön työturvallisuutta ja -hyvinvointia, Rantasalmi sanoo. ■ ■ ■ Lisää vinkkejä työpaikan päihdeohjelman laatimiseen muun muassa jutuista Valmiina valmennukseen, Näin kokoat päihdetyöryhmän ja Käytännöt kunnossa alkoholiasioissa?: www.tttdigi.fi LISÄÄ TIETOA Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos, 2013. Hanna Jurvansuu ja muut: A-Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos, 2009. Osoitteesta www.ttl.fi/alkoholijatyo löytyy muun muassa ohjeita esimiehille (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen) sekä tietoa Alkoholihaitat hallintaan -hankkeesta. Käy lukemassa ja kommentoimassa tekeillä olevaa Päihdeohjelman kehittäjän opasta osoitteessa: unelmahautomo.blogspot.fi Ekokemin päihdetyöryhmän jäsenet Tarja Palonen (vas.), Päivi Oja, Essi-Noora Jylänki, Ari Isometsä, Päivi Rantasalmi (takana vas.) ja Harri Kiuru päättivät lähettää juomapäiväkirjan kaikille työntekijöille kotiin. Tiedossa on postitustalkoot. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41 Työ Terveys Turvallisuus Tapaturmia nolla! Panu Kankaan (vas.) ja Kari Torvisen mielestä siisti työympäristö on yksi syy hyvään turvallisuustasoon. Asenteet kohdalleen, kannustimet kuntoon ja paikat ojennukseen. Siinä Oulussa toimivan Eka Synthomerin resepti työtapaturmien karsimiseen. TEKSTI HELINÄ KUJALA ■ KUVA ARI MÄKELÄ 42 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 T yöntekijä kompastui kuormalavan suojamuovia kantaessaan. Tapaturma sattui oululaisen Eka Synthomerin tehtaassa marraskuussa 2001. Tapaus ei ollut vakava eikä erityisen yllättäväkään. Erikoiseksi sen tekee se, että tuon päivän jälkeen tehtaassa ei ole sattunut ainuttakaan työtapaturmaa, joka olisi johtanut poissaoloon työstä. Ei, vaikka töitä paiskitaan kolmessa vuorossa ja tuotannossa käytetään useita vaarallisia kemikaaleja. Yritys valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuudelle latekseja, joiden raa- ka-aineina käytetään muun muassa styreeniä, butadieenia, akryylihappoa ja akryylinitriiliä. Miten he sen tekevät? Miten tehdas on päässyt eroon työtapaturmista? HSEQ-päällikkö Panu Kankaan mukaan muutos turvallisuustyössä alkoi vuonna 1997, kun tehdas siirtyi ulkomaalaisomistukseen. Yrityksen omistajiksi tulivat saksalainen Polymer Latex GmbH ja hollantilainen Akzo Nobel, joka oli jo tuolloin turvallisuusasioissa maailman parhaiden yritysten joukossa. – Ulkomaalaisten omistajien tulo avasi silmät näkemään asian tärkeyden. Työturvallisuus oli aina ykkösenä ylimmän johdon EKA SYNTHOMER OY ■ toimi vuoteen 2011 asti nimellä Eka Polymer Latex Oy. ■ on pörssiyhtiöiden Akzo Nobel N.V:n ja Synthomer plc:n omistuksessa. ■ työllistää 37 henkilöä, joista 28 työskentelee tuotannossa ja 9 myyntija hallintotehtävissä. ■ saavutti noin 82 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2012. ■ valmistaa styreenibutadieenilateksia, jota käytetään paperin ja kartongin päällystyksessä. kokouksia myöten. Kaikki tapaturmat piti raportoida viiveettä, Kangas kuvailee. – Työturvallisuusasenne alkoi kehittyä myös meillä yritysjohdon mallin ja esimerkin kautta, hän jatkaa. Juuri asenteesta on Kankaan mielestä kysymys, kun turvallisuutta halutaan parantaa. – Se vaatii jokaiselta osallistumista, harkintaa ja huolenpitoa paitsi itsestään myös työkavereista ja tehtaalla käyvistä ulkopuolisista. Bonus kannustaa Panu Kangas ja työsuojeluvaltuutettu Kari Torvinen korostavat myös henkilöstön ammattitaitoa. Työnsä osaava työntekijä ymmärtää, että hyvään tilanteeseen ei voi tuudittautua, vaan tapaturmaton työpäivä on saavutettava joka päivä uudelleen. Eikä kyllästymistä ole heidän mukaansa havaittavissa. – Työntekijät ovat ylpeitä työsuojeluasioista. He osaavat arvostaa tehtaan hyvää turvallisuustasoa, Torvinen vakuuttaa. Motivaatiota lisää se, että hyvä kehitys tuntuu palkkapussissa. Yritys maksaa jokaiselle työntekijälle 300 euron bonuksen puolen vuoden välein, jos tehtaassa ei ole sattunut turmia. Jos kaikki sujuu hyvin, vuodessa bonusta kertyy siis 600 euroa. Lisäksi läheltä piti -ilmoituksista saa elokuvalipun tai liikunta- tai kulttuuriseteleitä. – Hyvää turvallisuustasoa ei kuitenkaan voi ostaa rahalla, oli bonusjärjestelmä millainen tahansa. Turvallisuus teh- dään yhdessä, Panu Kangas huomauttaa. Jos yhdelle sattuu tapaturma, kaveritkin menettävät bonuksen. Sen voisi kuvitella luovan paineita työyhteisöön. Niitä tosin keventää se, että vaikka bonus jäisi saamatta, tilanne nollaantuu taas seuraavan puolen vuoden jakson alkaessa. – Pitkä tapaturmattomuus tuo tietysti paineita, mutta vääränlaiseen kikkailuun ei kukaan ole valmis ryhtymään, Kari Torvinen sanoo. Kankaan mukaan tapaturmat eivät myöskään voi jäädä piiloon, koska loukkaantumiset tulisivat ilmi työpaikan laajan työterveyshuollon kautta. Torvinen huomauttaa, että työntekijät raportoivat tunnollisesti läheltä piti -tapauksetkin. Raportoinnissa käytössä on turvallisuushavainto-ilmoituskortti. Sitä kautta esiin tulevat myös mahdolliset riskit ja parannusehdotukset. – Kaikki tapaukset tutkitaan ja korjaavat toimenpiteet pyritään tekemään viipymättä, Kangas kertoo. Siisteys kurssissa Tehdastyössä tapaturman syynä on usein tuotantolinjan häiriö tai jokin muu poikkeustilanne. Eka Synthomerilla on useita tuotantolinjoja, mikä Kari Torvisen mukaan on yksi tapaturmia ehkäisevä asia. – Koska linjoja on useampia, vikaantunut linja voidaan helposti pysäyttää. Viallisella laitteella ei tarvitse tuotantoa tehdä. Toinen konkreettinen työturvallisuutta Foorumi kutsuu KYMMENEN VUOTTA SITTEN perustettuun Nolla tapaturmaa -foorumiin kuuluu 304 työpaikkaa, joissa työskentelee yhteensä yli 335 000 henkeä. Verkoston alkuperäiset tavoitteet istuvat yhä nykypäiväänkin. – Tarkoituksena on edelleen nolla tapaturmaa -ajattelun levittäminen, työpaikkojen kannustaminen työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen sekä työpaikkojen välinen verkostoituminen ja toisilta oppiminen, kertoo foorumin johtaja Mika Liuhamo Työterveyslaitoksesta. Juuri verkostoitumiseen ja toisilta oppimiseen Liuhamo haluaisi tulevaisuudessa tarjota uusia välineitä. Lisäksi turvallisuustietoja pitäisi voida kerätä ja hyödyntää entistä parantava asia on siisteys, johon yrityksessä kiinnitetään erityistä huomiota. Apuna hyvän järjestyksen ylläpitämisessä on työympäristön arviointimenetelmä Elmeri. – Siisteyden panevat merkille myös vierailijamme. Olemme saaneet heiltä toistuvasti myönteistä palautetta tästä asiasta, Panu Kangas kertoo. Ei liikesalaisuuksia Vierailijoita käy tehtaassa melko usein, sillä hyvä maine kiirii kauas. Yritys on järjestänyt vierailuja ja vastavierailuja muun muassa Nolla tapaturmaa -foorumiin kuuluvien yritysten kanssa. Eka Synthomer on kuulunut tähän verkostoon vuodesta 2004. – Periaatteemme on, että meillä ei ole turvallisuusasioissa liikesalaisuuksia. Muissa yrityksissä vieraillessa saa arvokasta oppia ja näkee hyviä käytäntöjä, Panu Kangas sanoo. Hän arvostaa myös Nolla tapaturmaa -foorumin seminaareja, jotka ovat hänen mukaansa hyviä verkostoitumisen ja tiedon jakamisen paikkoja. Seuraavan kerran hän osallistuu foorumin 10-vuotisjuhlaseminaariin, joka pidetään Työterveyspäivillä Helsingissä lokakuussa. Tällä kertaa Kangas on tilaisuudessa itse puhujan paikalla – kertomassa, miten he sen tekevät. ■ ■ ■ Tä Työstä puh te r v u t a Nol ey an laa 22 .1 paremm späiv illä! 0. M aks i - se e Lisä tiet oja: ssuk ww min e s ku w. t tl. aari kses s a fi/t yot erv tehokkaammin. ey s pai Foorumiin ovat tervetulleita vat kaikenlaiset työpaikat. Liuhamon mukaan verkosto halutaan pitää jäsentensä näköisenä, eli työpaikat voivat myös kehittää toimintaa haluamaansa suuntaan. – Erityisesti toivon foorumin houkuttavan pieniä alle 50 henkilön työpaikkoja. Lisäksi haluaisin viedä foorumia voimakkaammin kunta-alalle ja muuhun julkishallintoon, jossa nolla tapaturmaa -ajattelu on vielä melko uutta, Liuhamo kertoo. Foorumi viettää kymmenvuotisjuhlaansa seminaarissa Työterveyspäivillä 22. lokakuuta. Lisätietoja: www.nollatapaturmaa-foorumi.fi ja www.ttl.fi/tyoterveyspaivat 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43 Lakia lukien Palstan laatii lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työpaikka joutui käyttökieltoon Työsuojeluviranomainen asetti työpaikan käyttökieltoon sisäilmaongelmien takia. Kiinteistön omistajayhtiö valitti hallinto-oikeuteen, joka piti käyttökieltoa perusteltuna. MITÄ TAPAHTUI? Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue asetti erään työpaikan käyttökieltoon sisäilmaongelman vuoksi. Työnantaja tyytyi päätökseen, mutta kiinteistön omistajayhtiö valitti asiassa hallinto-oikeuteen. Yhtiö vetosi siihen, että työpaikalla ei ollut todettu puutteellisuutta tai epäkohtaa eikä väitetyistä epäkohdista ollut aiheutunut terveysvaaraa. Yhtiön teettämät tutkimukset osoittivat sen mielestä, että tilojen haitta- ja vaaratekijät oli selvitetty ja tunnistettu tehokkaasti. Yhtiö oli tehnyt mittavia korjaus- ja parannustoimia tiloissa. Käyttökielto oli valittajan käsityksen mukaan myös liian ankara toimenpide. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue puolestaan totesi päätöksen syyksi sen, että työntekijät olivat sairastelleet ja oireilleet työtiloissa useita vuosia sisäilmaongelmien ja rakennevaurioiden vuoksi. Ongelmista oli koitunut paljon poissaoloja. Vuosien mittaan useita työntekijöitä oli myös jouduttu siirtämään korvaaviin tiloihin. Työsuojeluviranomaiset nojautuivat työterveyshuollon antamaan lääkärinlausuntoon. Siinä oli todettu, että työoloista aiheutuu merkittävää haittaa työntekijöiden terveydelle. Lausunnossa ei otettu tarkempaa kantaa siihen, mitkä rakenteelliset vauriot tai mitkä sisäilmaongelmat ovat eniten vaaraksi. Muutenkaan viranomaiset tai työterveyshuolto eivät tehneet tarkkaa analyysiä rakenteiden kunnosta ja sisäilman laadusta. Työsuojeluviranomainen totesi hallinto-oikeudelle, ettei sellaisten tekeminen ole niiden tehtäväkään. MITEN HALLINTO-OIKEUS NÄKI ASIAN? Hallinto-oikeus katsoi käyttökiellon olleen tarpeen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi. Se, että oireiden aiheuttajaa ei ollut saatu mittauksissa varmistettua, ei estänyt päätöstä. Aluehallintoviraston ratkaisu jäi näin voimaan. Hallinto-oikeuden päätös on merkittävä askel sisäilmaongelmien valvonnan kannalta. Työsuojeluhallinnossa on viime aikoina painotettu työterveyshuollon asiantuntijoiden arvioiden merkitystä rakennusteknisiin selvityksiin nähden. Ajatuksena on, että työturvallisuuslain nojalla ensisijaista on turvata työntekijöiden terveys. Rakennusten vikojen etsintä ja niiden korjaaminen on muiden toimijoiden asia. Tiedot luetteloon TYÖTURVALLISUUSLAKIA muutetaan heinäkuun 2014 alussa niin, että pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on pidettävä luetteloa työmaalla toimivista työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Jos pääurakoitsijaa tai muuta päätoteuttajaa ei työmaalla ole, velvollisuus kuuluu rakennuttajalle. Päätoteuttajan on jo nyt varmistuttava, että sillä on tieto työmaan työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työnantajalla ja itsenäisellä työnsuorittajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot pääurakoitsijalle. Tietoja tarvitaan työturvallisuuden varmistamiseksi. Myös verottaja tarvitsee ne työntekijätietojen ilmoittamismenettelyssä ja ilmoittamisvelvollisuuden valvonnassa. Tietojen tulee olla luettelossa, kun henkilö aloittaa työt. Myös päättymispäivämäärä on merkittävä luetteloon heti, kun se on tiedossa. Luetteloon ei kuitenkaan tarvitse merkitä tilapäisesti tavaraa kuljettavia. Luettelon on oltava ajan tasalla ja helposti tarkastettavissa. Velvoitteen laiminlyönti on työturvallisuusrikkomuksena rangaistavaa. Rakennustyön aikana luettelon pitää olla tarkastettavissa työmaalla. Työn päätyttyä luetteloa on säilytettävä kuusi vuotta sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui. Säilyttämisaika perustuu lähinnä verovalvonnan tarpeisiin. TYÖAIKA ON OTETTAVA entistä vahvemmin mukaan vaarojen arviointiin. Lainmuutos tuli voimaan kesäkuun 2013 alusta. Työajat vaikuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamiseen ja sitä kautta laajemminkin hyvinvointiin. Työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät onkin ymmärrettävä laajasti – pelkkä työaikalain mukainen työajan käsite ei riitä arvioinnin perusteeksi. Työajoilla tarkoitetaan työ- ja lepoaikoihin liittyviä asioita, kuten yötyötä, vuorotyötä, ylityötä ja riittäviä lepotaukoja, mutta myös muuta aikaa, jolloin henkilö on työhön sidottuna. Tämä laajentaa työaika-asioiden seurantaa ainakin aloilla, 44 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 joilla työhön sidonnaisuus on varsinaista työaikaa suurempaa. Vaarojen arvioinnissa on otettava työn luonteen mukaan huomioon muun muassa kokonaistyöaika, työpäivien pituus ja työntekijän mahdollisuus itse säädellä työpäivän pituutta. Myös peräkkäisten työvuorojen toistuvuus, vuorojen kiertosuunta, ylityöt, työn suorittamisajankohta sekä työaikojen ennakoitavuus tulee ottaa huomioon. Työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus palautumiseen työpäivien aikana ja niiden välillä liittyvät niin ikään työaikaan. THINKSTOCKPHOTOS Työaika mukaan vaarojen arviointiin Tapaturmainen kuolema Kirvesmiehen käyttämä sidontatapa. Ketjun avulla tikkaat voitiin asentaa tarvittaessa A-tikas-asentoon. Lavastettu tilanne siitä, kun tikkaat romahtivat ja niiden yläosa kaatui. Kuvan henkilö on kohdassa, jossa toimitusjohtaja oli tapaturman sattuessa. Työntekijä oli sitonut jatko-osat kiinni toisiinsa nuolen osoittamasta kohdasta. Tikkaat pettivät alta Kirvesmies rakensi alumiinitikkaista väliaikaisen kuljetusalustan. Tikkaat romahtivat, kun hän yllättäen alkoi laskeutua niitä pitkin alas. TEKSTI SUSANNA KAAJA L iikeyrityksen toimitusjohtaja oli antanut työntekijälleen tehtäväksi laatoittaa saneerattavan liikerakennuksensa sosiaalitilojen seinät. Tilat sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Työntekijä oli 52-vuotias, erittäin kokenut kirvesmies, joka oli ollut yrityksen palveluksessa jo pitkään. Yrityksen varsinainen toimiala oli autohi- MITEN VASTAAVA ESTETÄÄN? 1 2 3 Työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän on sopimuksissaan kiellettävä nojatikkaiden käyttö. Niiden sijasta voi käyttää henkilönostimia, kiinteitä kulkuteitä, siirrettäviä telineitä ja oikein kiinnitettyjä A-tikkaita. Jos nojatikkaita joudutaan tilapäisesti käyttämään, ne on kiinnitettävä luotettavasti ylhäältä ja tuettava alhaalta. Tikasonnettomuuksissa yleisin menehtymisen syy on pään lyöminen rakenteisiin tai maahan. Kaikissa töissä, joissa käytetään tikkaita, pitäisi olla toimialasta riippumatta kypäräpakko. naus ja -purkaamotoiminta. Työmaan päivittäisestä työnjohdosta vastasi toimitusjohtaja. Tikkaista kuljetusrata Työn edetessä kirvesmies halusi omasta aloitteestaan parantaa myös sosiaalitilan valaistusta ja aloitti siksi sovitusti sisäkaton koolauksen. Tätä varten hän tarvitsi muutaman paneelilaudan. Kirvesmies päätti tuoda paneelilaudat toisen kerroksen hätäpoistumistien kautta, jonka ovi oli 3,8 metrin korkeudessa. Hän otti käyttöönsä toisessa kerroksessa olleet kuusimetriset alumiiniset jatkotikkaat. Työntekijän tarkoituksena oli nostaa laudat nojaamaan tikkaiden päälle ja vetää ne tikkaita kuljetusratana käyttäen toiseen kerrokseen. Tikkaat oli venytetty viiden metrin pituisiksi. Saadakseen ne laskettua oven kautta alas asfaltille kirvesmies sitoi tikkaiden jatko-osat toisiinsa kiinni tikkaissa olevalla ketjulla ja jatkoskohdan yläpäästä rautalangalla. Sitten hän laski tikkaat alas ja asetti ne väärinpäin, jolloin tikkaiden jäykkyys jäi vain ketjun ja rautalangan varaan. Hän ei käyttänyt työssä kypärää. Sidos petti Kun yrityksen toimitusjohtaja tuli sattumalta pihalle, kirvesmies pyysi häntä yllättäen pitämään tikkaista kiinni voidakseen tulla alas. Kun työntekijä astui tikkaille, niiden yläosassa ollut rautalankasidos petti, tikkaat romahtivat alaspäin ja niiden yläosa heilahti kaaressa toimitusjohtajan yli. Toimitusjohtaja yritti ottaa alas putoavasta työntekijästä kiinni, mutta jäi tämän alle. Työntekijä iskeytyi ensin tiiliverhouksen ja sokkelin kulmaan ja sitten asfaltille. Hän menehtyi vammoihinsa pari viikkoa myöhemmin. Toimitusjohtaja sai ruhjeita ja vahingoitti selkäänsä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojen mukaan vuosina 2003–2010 tapahtui kaikkiaan 7 314 työtapaturmaa, jotka aiheutuivat siirreltävistä tikkaista. Näistä 1 626 johti yli 30 vuorokauden poissaoloon tai vielä vakavampiin seurauksiin. ■ ■ ■ LISÄÄ TIETOA Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Tikastöissä sattuneet työpaikkakuolemantapaukset. Teematutkinta. TOT 6/11. TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti TTT-Digin tilaaja! tt tDIGI Lue myös juttu 20 vuotta – liki 20 kuollutta: www.tttdigi.fi Parinkymmenen viime vuoden aikana 17 työntekijää on pudonnut tikkailta kohtalokkain seurauksin. Kukaan heistä ei käyttänyt putoamissuojaimia tai kypärää. 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45 Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Osallistuneiden kesken arvomme kolme kappaletta Työterveyslaitoksen julkaisemaa kirjaa Kyllin hyvä. Voit tutustua siihen s. 24–25. Postita oheinen vastauskuponki 26.11.2013 mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu Numeron 3/2013 kiinnostavimmiksi jutuiksi äänestettiin Sumusta selville vesille ja Miten meni tänään: Esko Valtaoja. Kirjapalkinnon voitti Seppo Kiiski, Juva. Postikorttisarjan saivat Lea Randell, Tampere, ja Satu Hautala, Raahe. 46 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite Nimi ❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. ❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5003441 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Työ Terveys Turvallisuus -lehti Vastaanottaja maksaa postimaksun Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 5/2013 oli: Mikä juttu jäi mieleen? TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti rekisteri@ttk.fi Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat osoitteessa: www.tttdigi.fi Miten meni tänään? työssä TOIMITTANUT SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNA DAMMERT Anna Vento (oik.) pyörittää Mielikuvituksiayritystä Espoossa yhdessä Katariina Kähkösen kanssa. 28-vuotias Vento on koulutukseltaan sosionomi. Lisäksi hän on opiskellut muun muassa viestintää ja johtamista. Kuvittaja Anna Vento tanssi ja suunnitteli uutta tuotetta… TYÖPÄIVÄNI ALKAVAT aina samalla tavalla, niin tänäänkin. Heräsin kello 5.50 ja lähdin kävelylenkille mieheni ja koirani Leidin kanssa. Tykkään aamun tunnelmasta, siitä, kun ei ole vielä paljon muita liikkeellä. On ihanaa kävellä oman rakkaan kanssa, jutella ja hassutella. Tänään keskustelimme muun muassa Gotlanninmatkasta, jonka teemme lokakuussa. Lenkin jälkeen söin runsaan aamupalan: puuroa, leipää, mehua ja kahvia. PUOLI KAHDEKSAN MAISSA siirryin kahvikuppini kanssa tietokoneen ääreen. Työskentelen kotona, eli työmatkaan ei kulu aikaa. Luin sähköposteja, laskutin tehtyjä töitä ja hoidin muita juoksevia asioita. Yrittäjän on oltava oikea monitoiminainen. Toisaalta tässä työssä on tietty vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. TYÖTOVERINI ja yhtiökumppanini Katariina saapui kymmeneltä. Aloimme käsitellä kuvia, päivitimme nettisivuja ja viimeistelimme myytäviä onnittelukortteja. Kävimme läpi myös edellispäivän tapaamista: Asiakas haluaa järjestää tuotteistamme tuotekutsut. Se on meille uusi juttu, johon ei vielä ole valmista pakettia kasassa. Odotamme innolla, mitä tästä seuraa. JOSSAIN VAIHEESSA uppouduimme keskustelemaan kiireestä. Olen huomannut, että omat työni jumittuvat välillä siksi, että muut eivät pidä kiinni aikatauluista. Mietimme, onko ihmisillä nykyään liikaa lankoja käsissään, kun he eivät pysty hoitamaan töitään kunnolla. Koska meitä on vain kaksi, töiden organisointi on helppoa ja työnjako luontevaa. Minä hoidan yleensä laskut, Katariina tapahtumat ja esiintymiset. OMA YRITYS on ollut haaveeni pienestä pitäen. Kun kaksi vuotta sitten perustimme firman, moni varoitteli ystävyyssuhteen kärsivän. Meille ystävyys on vahvuus. Tunnemme toisemme hyvin ja voimme puhua kaikesta avoimesti. Työskentelemme tiiviisti yhdessä: välillä piirrämme jopa yhdessä samaa kuvaa. MUSIIKKI KUULUU kiinteästi työpäivään. Valitsen aina Spotifysta voimabiisin: tänään se oli Barbra Streisandin Don´t rain on my parade. Se antoi puhtia. Päivän mittaan kuuntelimme Queenia ja muuta vähän vanhempaa musiikkia. Nousin monta kertaa tanssimaan. Se virkistää ja ehkäisee tehokkaasti jumeja, joita koneella istuessa ja käsin piirtäessä syntyy. Työt lopetimme puoli neljän maissa. → 5/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47 vapaalla → ... ja vietti rennon koti-illan lueskellen ja blogia kirjoittaen. TÖIDEN JÄLKEEN vein Leidin ulos lyhyelle kävelylle – sen kummempaa siirtymäriittiä työstä vapaalle minulla ei ole. Viihdyn kotona, varsinkaan töiden jälkeen en haluaisi lähteä täältä mihinkään. Tänään minua laiskotti, ja hain läheisestä ravintolasta pitsan. Sen päälle söin vielä jäätelöä. Olen kasvissyöjä ja syön yleensä tosi terveellisesti, monesti itse tehtyä ruokaa. Tällainen herkuttelukohtaus oli elimistölleni oikea sokki. ILAHDUIN, kun sain sähköpostin Espanjasta. Olen kauan ihaillut espanjalaisen graffitiartistin Pezin töitä ja sain viestin, että tilaamani uniikkityö on valmis. Olen intohimoinen sisustaja, ja minua häiritsee, että kotimme on niin ahdas. Vuoden vaihteessa muutan mieheni kanssa isompaan asuntoon. Työpistekin siirtyy sitten olohuoneemme nurkasta uuteen kotiimme, omaan erilliseen työtilaan. MIEHENI TULI TÖISTÄ tavallista aikaisemmin. Katsoimme yhdessä muutaman jakson Glee-sarjasta, josta molemmat pidämme. Sarjassa käsitellään erilaisuutta ja kiusaamista, ja sain siitä ideoita blogiani varten. Blogissa seikkailevat samat hahmot kuin tuotteissamme. Kirjoitusten teemoja ovat usein moninaisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. PIDÄN LUKEMISESTA, ja varsinkin syksyllä on kiva käpertyä sohvalle lukemaan teekupin kanssa. Minulla oli vaikeuksia päättää, mitä lukisin, joten luin kolmea kirjaa vuorotellen: Tuhat loistavaa aurinkoa, Mies joka luuli vaimoaan hatuksi ja Tove Jansson – Sanat, kuvat, elämä. IIlta kului rentoutuessa. En yleensäkään harrasta mitään erityistä, tärkeintä on yhdessäolo puolison ja ystävien kanssa sekä luonnossa liikkuminen. KYMMENELTÄ istahdin vielä työpöydän ääreen ja kirjoitin blogitekstin yrityksemme nettisivuille. Yrittäjänä olen jollain tasolla aina töissä. Ainakin ideoin tulevia juttuja. Se ei haittaa minua – mieheni on tosin joskus huomauttanut töiden tekemisestä illalla. Sellainen periaate minulla on, että en koskaan tuo kannettavaa tietokonetta sänkyyn, vaan teen työt pöydän ääressä. MENIN NUKKUMAAN yhdentoista jälkeen, kuten yleensäkin. Olisi varmasti hyvä nukkua vähän enemmän. Yleensä kuittaan univelkoja viikonloppuisin. Jos en olisi saanut blogitekstiä valmiiksi, se olisi voinut jäädä pyörimään mieleen. Nyt olin tosi väsynyt ja nukahdin heti. ■ ■ ■ 48 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 Anna Vento pitää sisustamisesta ja suunnittelee jo uuden kotinsa värejä. Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy TYÖ VAPAA-AIKA LEPO TASAPAINOSSA? FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI urheiluhallit.fi/firstbeat Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Potilassiirrot Taitava avustaja aktivoi ja auttaa • Siirrä, älä nosta! • Kerro, mitä teet! • Käytä apuvälineitä! 142 s., nid., 38 € Työterveyslaitos 2013 www.ttl.fi/verkkokauppa • kirjakauppa@ttl.fi • puh. 030 474 2543 ERGONOMIA ON LIIKKUMISTA Tutustu joustaviin sisustusratkaisuihimme: www.kinnarps.fi Kinnarps Oy, puh. 0207 561 200 Making life better at work POIMINTOJA TYÖTERVEYSLAITOKSEN KOULUTUSTARJONNASTA ttt Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten? 4. - 5.11.2013 Helsinki Saat lisävalmiuksia toimia työsuojelutoimikunnassa. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole työsuojeluvaltuutettuja, eivätkä työsuojelupäälliköitä. Työ Terveys Turvallisuus 6–7/2013 ilmestyy 26. marraskuuta SEURAAVASSA NUMEROSSA KUNNAT MUUTOKSESSA OTO S Riskinarvioinnin tehokas hyödyntäminen työturvallisuuden kehittämisessä 6.11.2013 Helsinki Opit jäsentämään riskinarvioinnin tuloksia ja löytämään sieltä olennaiset tiedot sekä kohdentamaan tehtävät kehitystoimenpiteet oikein. Konfliktit ja kiusaaminen työyhteisössä 11. - 12.11.2013 Helsinki Hankit valmiudet työyhteisön konfliktitilanteiden sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja ratkaisukeinojen löytämiseen. Sähkömagneettiset kentät työssä – ajankohtaispäivä 12.11.2013 Helsinki Hankit yleistiedot sähkömagneettisista kentistä, uudesta lainsäädännöstä, sähkömagneettisten kenttien riskinarvioinnista ja kentän lähteistä. Työajat ja terveys 15.11.2013 Helsinki Saat perustiedot päivätyöstä poikkeavien työaikojen vaikutuksesta toimintakykyyn, terveyteen ja turvallisuuteen. TOC NKS THI ■ Näin meillä kohdataan uhkat ■ Monta rautaa tulessa – kunnanjohtajat koetuksella LEHDESSÄ LISÄKSI: ■ Kuka on Hyvän työelämän puolestapuhuja vuonna 2013? ■ Oppimiselle pitää luoda mahdollisuuksia Lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus p. 030 4741 ■ Turvamerkit tutuiksi: opettele käsimerkit Kysy myös tilauskoulutuksia! 50 Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 TTL_AR_koulutus_TTT_052013_93x245.indd 1 KPH Home- ja kosteusvaurio kotona tai koulussa - Oireileva potilas vastaanotolla 31.10.2013 Helsinki, 7.11.2013 Oulu, 14.11.2013 Kuopio, 21.11.2013 Tampere ja 28.11.2013 Turku Hankit työkaluja sekä oireilevan potilaan kohtaamiseen että sisäilmaan liittyvän ongelman arviointiin erityisesti asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa. 19.9.2013 10:15:54 Takaikkuna Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita. Tämä juliste on kuulunut Tapaturmantorjunta ry:lle, jonka työturvallisuusosasto liitettiin Työsuojelu ry:n nimisenä Työterveyslaitokseen 1974. Kolme JALAS®-supersankaria on valmiina voittamaan talven. JALAS® 1808 Ice Track – lämmin, innovatiivinen superkenkä, joka todella toimii. Soveltuu äärimmäisiin olosuhteisiin. Lisäksi kaksi huippusuosittua kumppania: JALAS® 3318 Drylock, joka on varustettu vedenpitävällä kalvorakenteella. JALAS® 3978 Offroad+ on lämminvuorillinen klassikko. Kaikissa malleissa on kuumuutta kestävä ja hyvän pidon varmistava nitriilikumi ulkopohja. Palelevat jalat? Ei huolta! www.ejendals.com Hinta- ja jälleenmyyjätiedot saat ottamalla yhteyttä Ejendals Suomi Oy:n sähköpostiosoitteeseen: myynti@ejendals.com
© Copyright 2024