1. No category

Sakura
Oushinkan Ry:n jäsenlehti 1/10
Sensei Toby Threadgill
2
PUHIKSEN PUHINAA
Puheenjohtajan tehtävässä sain jatkopestin ainakin toimintavuoden
2010 ajan. Seuran tilanteeseen voi olla ainoastaan tyytyväinen.
Edellinen toimintavuosi 2009 oli jatkoa edelliselle hyvälle vuodelle. Nyt
seura on mukavassa nosteessa ja salissa on mukava harrastaa sekä
ohjata toimintaa. Nyt haasteena on jatkuvuuden ja toiminnan tason
varmistaminen myös jatkossa.
Viimeisimpinä vuosina olemme jo onnistuneet laajentamaan seuratoimijoiden
rintamaa edes hieman leveämmäksi. Seuratoiminta ei voi tietenkään olla
kummoista, jos se lähtee ainoastaan muutamasta henkilöstä. Puheenjohtajana
kannan aina huolta vapaaehtoistyön kuluttavasta puolesta. Monella työpäivän
jälkeen koittaa uusi rupeama illalla. Ensin johdetaan toimintaa päiväaika, jonka
jälkeen vielä monesti myös ilta. Ainoastaan pukineet vaihtuvat, mutta
toimintatavat eivät juuri muutu. Seurassakin painavat tuottavuuden ehdot ja
taloudellinen vastuu. Resurssien tehokas käyttö ja rahastonhoitajan
kvartaaliraportit painavat mieltä. Esimerkiksi voidaanko siirtää rahaa ”momentilta”
toiselle ja miten tuetaan jäsenistöä.
Hyvä liikunta tietysti kannustaa seuratoimijoitakin olemaan salilla. Liikkuminen
hyvässä harrastuksessa ja mukavassa seurassa on meidät salille saanut
jäämään. Seuramme hyvä hallinnon ja tiedottamisen malli ei ole tullut ilman
tietokoneella istumista. Kaikki jaettavat paperit ja asiakirjat on esimerkiksi jonkun
tehtävä, kopioitava ja jaettava. Seurassa riittää kaikille halukkaille varmasti
sopivia tehtäviä eli myös vanhemmille tai vähemmän aikaa harrastaneille.
Toimintamme perustuu kuitenkin pyyteettömään lajin eteen tehtävään työhön. Se
ei perustu suuriin jäsenmaksuihin ja sieltä harvojen taskuihin. Meillä uskotaan
siihen, että nöyrää aloittelijaa vanhemmat harrastajat kehittävät paremmaksi
kamppailijaksi ja hyväksi kansalaiseksi.
Hyvää kevättä kaikille ja kohti seuraavia harjoitteita
Puheenjohtaja
Niko Koivula
SISÄLLYSLUETTELO
Puhiksen puhinaa
2
Wado-ryun juurilla Berliinissä
3-5
Kohti Panda –kisoja
5
Kausisuunnitelma vyölliset
6
Kausisuunnitelma juniorit
7
Oushinkanin 2000 –luku, Finn –karatesta Wado-ryu karaten osaajiksi
8-9
Idori –leiri Kouvolassa 17.-18.10.2009
10-11
Yhdistys ei vastaa ilmoitusten oikeellisuudesta
3
WADO-RYUN JUURILLA BERLIINISSÄ
Teksti Hansi Miettinen
Wado-ryu karatesta kerrotaan usein, että tyyli pohjautuu
pitkälti japanilaiseen (shindo yoshin-ryu) ju-jutsuun sekä
okinawalaiseen karateen. Harva kuitenkaan ymmärtää,
mitä tämä yhdistelmä tarkoittaa ja mitä ju-jutsu on tuonut
karateen lisää. Allekirjoittaneella oli mahdollisuus osallistua Berliinissä harvinaislaatuiselle kamppailuleirille 27.2.–
1.3.2010, jossa harjoiteltiin shindo yoshin-ryu ju-jutsua
sekä wado-ryu karatea etsien wado-ryulle yhtymäkohtia
ju-jutsusta, tyylin juurista. Leirin opettajina toimivat senseit
Toby Threadgill (menkyo kaiden shindo yoshin-ryu) ja
Bob Nash (7.dan wadokai). Leirin järjesti Berliinin karateyhdistys (Berliner Karate Verband).
Sensei Toby Threadgill
Alkuun lienee parasta selvittää pari perusasiaa shindo yoshin-ryu ju-jutsusta, jotta kaikki lukijat pääsevät viivalle. Shindo yoshin-ryu on kehitetty yoshin-ryu ju-jutsusta. Tyyliä kehitettiin, koska vanhan tyylin katsottiin muuttuneen taistelu-ju-jutsusta kahdenväliseksi kamppailuksi. Shindo yoshin-ryu (uusi pajunoksan tyyli) on
siis taistelukentän ju-jutsua, jonka periaatteisiin kuuluu muun muassa pystykamppailun suosiminen. Tämähän on täysin loogista, koska useiden vastustajien ympäröimänä ei todellakaan kannata painia. Toinen merkittävä periaate on, että
samat tekniikat toimivat sekä eri aseilla että ilman. Shindo yoshin-ryu on jakaantunut kolmeen haaraan, jotka ovat shindo yoshin-ryu domonkai, takamura-ha
shindo yoshinkai sekä wado-ryu ju-jutsu kempo. Ju-jutsun sukupuun mukaan
olemme siis yksi ju-jutsun tyyli! Muistakaamme, että tyylimme perustaja sensei
Otsuka sanoi wado-ryusta: ”onhan siinä paljon karateakin”!
Leirin idea oli siis normaali karate-harjoittelun lisäksi etsiä juuria ju-jutsusta wadoryu karateen. Yhtäläisyyksiä tekniikoihin etsittiin siten, että sensei Nash esitti
wado-ryu tekniikan (paritekniikka, katan osa) ja sensei Threadgill näytti kuinka
tekniikka tehdään alun perin ju-jutsussa. Molemmat senseit painottivat, että on
ymmärrettävä miten Otsuka ju-jutsu mestarina tulkitsi okinawalaisen karaten
liikkeet. Tämän vuoksi wado-ryun katan sovellukset (bunkait) poikkeavat usein
muista tyyleistä. Ju-jutsu demonstraatiot ja niiden selitykset saivat kyllä vanhan
harrastajankin ajattelemaan wado-karatea vielä aivan uudella tavalla.
Takamura-Ha Shindo yoshin-ryu on perinteinen vanha budo eli koryu laji. Lajissa
ei ole vyöarvoja ja vyön tehtävä on lähinnä pitää takki kiinni. Lajissa on kolme eri
osaamisen tasoa sekä arvo menkyo kaiden, joka tarkoittaa, että sen saaja
hallitsee lajin kaikki tekniikat. Menkyo kaiden on tavallaan päästötodistus ja se
valtuuttaa myöntämään alempia oppiarvoja. Aikoinaan myös sensei Otsukalla oli
4
menkyo kaiden shindo yoshin-ryusta. Nykyisin Sensei Threadgill on tämän hetkinen Takamura-Han päämies.
Shindo Yoshin-ryu sukupuu
Ja takaisin itse leiriin. Leirin kaikki harjoitukset oli jaettu tasoryhmiin: mustat ja
värivyöt. Harjoitukset kestivät lauantaina ja sunnuntaina kahdeksan tuntia
päivässä sisältäen tunnin tauon. Maanantaina oli tarjolla enää pikainen kolmen
tunnin karatetreeni mustille vöille. Leirin ju-jutsu harjoituksissa keskityttiin ensisijaisesti liikkumisen ja tekniikoiden voimantuoton periaatteisiin sekä alempien vöiden osalta erilaisten lukko tms. tekniikoiden tekemiseen. Ylempien vöiden harjoitukset olivat enemmänkin sisäisiä eli oikeiden suoritusperiaatteiden kuin ulkoisten tekniikoiden harjoittelua.
Karate-harjoituksissa sensei Nash opetti todella pikkutarkasti wado-ryun saloja. Vaikka monilla on ennakkoluuloja amerikkalaisia kohtaan niin täytyy todeta, että sensei Nash oli aivan loistava opettaja. Nash korjasi
virheitä tasa-puolisesti, oli sitten oppilas 1. tai 5. dan.
Sensei Bob Nash
Nash käsitteli harjoituksissaan tasaisesti perustekniikkaa, kataa ja paritekniikkaa
(kihon kumite). Sensei Nash perusteli tekniikat todella tarkasti ja muun muassa
maanantain mustien vöiden treeni alkoi kumartamisen oikeasta suorituksesta ja
5
sen taktisesta merkityksestä! Sensei Nash pystyi pilkkomaan kaikki tekniikat
todella taitavasti osiin. Vaikka Nash on syntynyt japanissa, hän on elänyt Yhdysvalloissa ja amerikkalainen kulttuuri näkyy hänessä juuri sopivasti. Sensei Nashin
yleisimpiä sanontoja oli ”this is martial art, this is dancing” tai ”it´s always elbow
or knee thing”. Ja tottahan se onkin; lähes kaikissa liikkeissä korostuu polven tai
kyynärpään käyttö.
Leiri oli hieno kokemus ja opetti katsomaan wado-tekniikoita ju-jutsu-lasien läpi
sekä täten ymmärtämään edes vähän alkuperäisten tekniikoiden tarkoituksia.
Leirillä huomasi myös varsin selkeästi omat heikkoudet , jonka vuoksi mieleen
palautui selkeästi karate-don merkitys: Karate-do tarkoittaa koko elämän
kestävää oppimisen tietä!
KOHTI PANDA -KISOJA
Teksti Niko Koivula
Taannoin 2000 –luvun alussa Oushinkan ry oli vakio vierailijoita useilla eri
kilpailupaikkakunnilla. Kilpailuihin osallistumisen mahdollisuutta koitetaan
ensimmäisen kerran lähes viiteen vuoteen, joten nyt kaikki juniorit kokeilemaan
pienen kisailun tunnelmaa.
Suomen karateliitto järjestää ensimmäiset Panda –kilpailut Lahdessa 24.4.2010.
Kilpailut ovat tarkoitettu 5-12-vuotiaille. Kilpailijat jaetaan kata-, ottelu-, ja
paritekniikkakilpailusarjoihin ennakkoilmoittautumisien perusteella iän, painon ja
vyöarvon mukaan. Paritekniikkakilpailuun ilmoittaudutaan pareittain. Salilla
kerätään ilmoittautumiset viimeistään 8.4.2010 mennessä. Ilmoittautuminen
sisältää Panda T –paidan, joka jaetaan kilpailupaikalla osallistuville kilpailijoille.
Pyykkipoikaottelu on tarkoitettu 5-9 – vuotiaille (9v. / alemmat vyöt), mutta 8-9 –
vuotiaat voivat halutessaan ilmoittautua kadettien säännöillä käytävään otteluun.
Muita poikkeuksia ikärajoissa ei sallita. Kukin kilpailija voi osallistua vain yhteen
kumitesarjaan ja yhteen katasarjaan. Ottelut ovat lasten säännöillä eli esimerkiksi
minkäänlaista kasvokontaktia ei sallita.
Ottelussa pakolliset suojat:
hammassuojat, käsisuojat, tytöillä rintasuojat, sääri- ja jalkapöytäsuojat, pojilla
alasuojat (vapaaehtoinen). Pyykkipoikaottelussa ei ole pakollisia suojavarusteita.
Huom! Alle 11-vuotiailla tytöillä rintasuojien käyttö vapaaehtoista!
Kaikilla kilpailijoilla tulee olla kilpailut kattava
kilpailulisenssi. Tosite / tositteet mukaan kilpailuihin!
vakuutus
ja
karateliiton
Seura kustantaa linja-autokyydin kilpailupaikalla ja takaisin sekä evästää
kilpailijat päivän aikana. Kilpailumaksu on 20€ kilpailija, joka maksetaan seuran
tilille. Seura välittää kilpailuilmoittautumiset järjestävälle taholle. Ilmoittautumisinfo
jataan koteihin maaliskuun loppuun mennessä.
6
VYÖLLISTEN KAUSISUUNNITELMA KEVÄT 2010
KUUKAUSI
MAALISKUU
KESTÄVYYS,
PAINOPISTE, LANTIO
HUHTIKUU
ZANSHIN, REAKTIO,
VKO
9
10
11
12
13
Kumite (ottelu+välineet+ matto)
Kihon (yksittäistekniikat, asennot)
Kata (bunkai)
27.-28.3. SEURAN LEIRI
2.4. PITKÄPERJANTAI,
14
Kumite (Kihon-, ohyo-, ippon kumite)
EI TREENEJÄ
5.4. PÄÄSIÄINEN, EI
TREENEJÄ
15
Itsepuolustus (hallinta lukko- ja
16
kaatotekniikat)
Kertaus vyökokeeseen (kaikki tekniikat)
19.4. VYÖKOEKATSEL-
Kata (Kushanku)
MUS
1.5. VAPPU EI TREENE-
17
TOUKOKUU
KESTÄVYYS, VOIMA
PARITEKNIIKKA,
SOVELLUKSET,
KESÄKUU
AJOITUS, TERÄVYYS,
18
19
20
Kihon (kaikki)
Kumite (idori, tantodori, kumite gata)
Välineet ja ottelu
21
Sovellukset (hallinta lukko- ja
22
23
24
kaatotekniikat)
Kihon (harvinaisemmat tekniikat)
Kata (erityisperusteiset katat)
Kumite (kumite gata, idori, tantodori,
25
26
henka)
Itsepuolustus
Ottelu, välineet
JÄ
6.5.VYÖKOE
22.-23.5. WADO-LEIRI,
RAUMA
HARVNAISEMMAT
TEKNIIKAT
Ei treenejä
Sovellukset, itsepuolustus
HUOM
1.-7.3. HIIHTOLOMA
13.3. OUSHINKAN
TALVIPÄIVÄ
TERÄVYYS
KATA
AIHE
3.7. KESÄPÄIVÄ
Viikkoharjoitusten aiheita sovelletaan kuukausiteemojen mukaisesti huomioiden
tekniikka ja fyysiset tavoitteet. Harjoitukset toteutetaan huomioiden vyöarvot.
Teemat ovat ohjeellisia.
KESÄPÄIVÄT PIDETÄÄN 3.7.2010
7
JUNIOREIDEN KAUSISUUNNITELMA KEVÄT 2010
KUUKAUSI
MAALISKUU
Paritekniikka
Kata
HUHTIKUU
Ottelu
Kata
24.4. PANDAkilpailu
Järjestäjä:
Lahden Karate
TOUKOKUU
Yhdistelmät
PÄIVÄ
1.3.-7.3.-10
8.3.-10 klo. 17:30
10.3.-10 klo. 17:30
12.3.-10 klo. 17:30
15.3.-10 klo. 17:30
17.3.-10 klo. 17:30
19.3.-10 klo. 17:30
22.3.-10 klo. 17:30
24.3.-10 klo. 17:30
26.3.-10 klo. 17:30
29.3 -10 klo. 17:30
31.3 -10 klo. 17:30
AIHE
HARJOITUKSET PERUTTU
Paritekniikat, maegeri uke 4-6
Paritekniikat, ippon kumite 1-3
Paritekniikka, yhdistelmät
Kata
Kata, jodan
Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT
Kata, Pinan –katat 1-4
Kata, Pinan –katat 1-4
Kata, Oushinkan Cup
Kumite, pisteottelu, säännöt
Kumite, pyykkipoikaottelu,
säännöt
2.4.-10 klo. 17:30
HARJOITUKSET PERUTTU
5.4.-10 klo. 17:30
HARJOITUKSET PERUTTU
7.4.-10 klo. 17:30
Kumite, pisteottelu
9.4.-10 klo. 17:30
Kumite, pyyhkäisyn käyttö
12.4.-10 klo. 17:30
Kumite, counter -tekniikat
14.4.-10 klo. 17:30
Kumite, counter -tekniikat
16.4.-10 klo. 17:30
Kumite, Oushinkan Cup
19.4.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, vyökoetekniikat
21.4.-10 klo. 17:30
Kata
23.4.-10 klo. 17:30
Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT
26.4.-10 klo. 17:30
Kata, nidan, shodan, sandan
28.4.-10 klo. 17:30
Kata, nidan, shodan
30.4.-10 klo. 17:30
Kata, tasoryhmin
3.5.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, Pistariharjoitus
5.5.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, Pistariharjoitus
7.5.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, Potkutyynyharjoitus
10.5.-10 klo. 17:30
Paritekniikat, maegeri uke 4-6
12.5.-10 klo. 17:30
Paritekniikat, Maegeri uke 1-3
14.5.-10 klo. 17:30
Paritekniikat, Maegeri uke 1-6
17.5.-10 klo. 17:30
Paritekniikat, ohyo kumite 1-2
19.5.-10 klo. 17:30
Paritekniikat, ippon kumite 1-2
21.5.-10 klo. 17:30
Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT
24.5.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, Pistariharjoitus
26.5.-10 klo. 17:30
Yhdistelmät, Pistariharjoitus
28.5.-10 klo. 17:30
Kevätkauden päättäjäiset
Harjoitukset jatkuvat 1.6.2010 alkaen kesäajoin
HUOM
Talvilomaviikko
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL ”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL ”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL ”Pandat”
Pitkäperjantai
2. pääsiäispäivä
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
YL ”Pantterit”
AL”Pandat”
YH
Kevätkauden päättäjäiset junioreilla 28.5. klo 17.30 alkaen.
Kausi päättyy päättäjäisiin, jossa vuoden aikana kunnostautuneita
karatekan alkuja muistetaan.
Ennakkoilmoittautuminen 21.5. mennessä Nikolle, jotta tarjoilu olisi mutkaton.
(ilmoittautumislomakkeet jaetaan koteihin myöhemmin)
8
Oushinkanin 2000 –luku, Finn –karatesta Wado-ryu karaten
osaajiksi.
Teksti Immo Pylvänen
Vuosituhat aloitettiin seuran perustajajäsenen Keijo Niemen toimiessa seuran
puheenjohtajana, mutta melko pian seuran pitkäaikaiset toimijat väistyivät seuran
johtotehtävistä. Ainoastaan ”vanha sotaratsu” Juha Kettunen jatkoi seuran
puheenjohtajana vuoden 2004 loppuun ja johtokunnan jäsenenä vielä lähes
vuosikymmenen loppuun.
Vuosituhannen alun toimintaa varjosti taloudellinen epävarmuus ja seuran
taloudessa mentiin lähes kädestä suuhun periaatteella. Varat seuran toimintaan
ovat tulleet jäsenmaksuista, kaupungin toiminta-, tilavuokra- ja koulutusavustuksista. Jäsenmäärän heilahtelut ovat osaltaan olleet vaikuttamassa talouden
epävarmuuteen.
Uudet
tuulet
alkoivat
puhaltaa
seuratoimintaan Niko Koivulan (1 DAN)
aloittaessa puheenjohtajana vuoden 2005
alusta, jatkaen puheenjohtajana edelleen.
Seuran 30 -vuotista toimintaa juhlittiin
marraskuussa 2006 Kouvolan upseerikerholla. Juhlaan osallistui entisiä ja
nykyisiä harrastajia viitisenkymmentä.
Kuvassa seuran nuorten maajoukkueottelijat ottivat mittaa toisistaan 30 –
vuotisjuhlassa
Merkittävää varmuutta seuran toimintaan
on tuonut mahdollisuus harjoitella yhdessä
paikassa. Seuran harjoituspaikaksi on
vakiintunut
Kouvolan
ammattikoulun
juhlasali, jossa harjoittelevat niin juniorit kuin aikuisetkin. Harjoitusolosuhteet ovat
parantuneet seuran hankittua oman tatamin syyskauden alusta 2009.
Uusinta karate -tietämystä on haettu seuraan koko 2000 –luvun ajan Wado –
kollegion järjestämiltä leireiltä, joissa on ollut opettajina parhainta tietämystä
omaavat kansalliset Wado-ryun taitajat sekä ulkomailta tulleet opettajat mm.
Euroopan Wado-ryun pääopettaja Shingo Ohgami (7 DAN).
Seuramme pääopettajan Hansi Miettisen (3 DAN) valinta vuonna 2003 Wado-ryu
Dan-kollegioon on mahdollistanut viimeisimmän lajitietämyksen siirtymisen
seuran harjoituksiin. Lisäksi Hansi Miettinen, tullessaan johtokuntaan 2002 otti
käyttöön kausisuunnitelmat puolivuosikausille. Seuran sisäinen koulutus
9
valmentajille ja seuran omat leirit ovat parantaneet tiedon siirtoa koko
harjoittelijajoukolle. Osoituksena laadukkaasta opetuksesta on seuran omille
kasvateille myönnettyjen mustien vöiden määrä, neljä kappaletta.
Junioritoiminta on menestyvän seuran
kivijalka. Junioritoiminta olikin vilkasta
2000 –luvun alussa, keskivaiheilla
vuosikymmentä junnutoiminta hiipui
lähes olemattomaksi, mutta on
noussut taas vuosikymmenen alun
vilkkaalle tasolle.
Niko Koivulan valinta Karateliiton
nuorisovaliokuntaan on jäntevöittänyt
myös
seuramme
junioritoimintaa.
Junioreiden kausisuunnitelmat ovat
toimivan harjoittelun ohjenuorana.
Mirka 1. Dan kokeessa
Hämeenlinnassa vuonna 2008
Juniorit ovat osallistuneet Orimattilan- sekä Hämeenlinnan junnukisoihin.
Lähimpänä kilpailutapahtumana on tulevana keväällä Lahdessa kilpailtava Panda
–kilpailu. Vuodesta 2005 on junioreille järjestetty salikilpailuna järjestetty
neliosainen Oushinkan Cup. Kilpailu on saavuttanut junioreiden keskuudessa
suuren suosion.
Sami ottelemassa Hämeenlinnan junioriturnauksessa vuonna 2005
Seura on ottanut myös valtakunnallisesti vastuuta juniori toiminnasta
järjestämällä Karateliiton Juniorileirin kesäkuussa 2004 Kouvolassa.
10
IDORI-LEIRI KOUVOLASSA 17.-18.10.2009
Teksti Hansi Miettinen
Kouvolan karateseura Oushinkan ry järjesti idori-leirin 17.-18.10.2009 oman
seuran harrastajille allekirjoittaneen johdolla. Leirillä tehtiin nimensä mukaisesti
vain idori- eli istuenpuolustautumistekniikkaa tai niiden pystysovelluksia. Leirin
tarkoituksena oli laajentaa Oushinkanin karatekojen osaamista perinteisillä
tekniikoilla, vaikka niitä ei virallisesti vaaditakaan vyövaatimuksissa.
Wadokai-idorit ovat peräisin Shindo-Yoshin-Ryu Ju-jutsusta, mutta suoritustapa
lienee muuttunut alkuperäisestä. Wadokain standardisoimia idori-tekniikoita on
seitsemän. Tekniikat on tehty alun perin hakamassa eli perinteisessä
japanilaisessa housuhameessa, mikä näkyy istuma-asentoon menossa. Polviasentoon (zazen) meno suoritetaan oikeapolvi eteen työntäen (jalka päkiällä),
vartaloa vasemmalle kääntäen. Tämän jälkeen vasen jalka siirretään maahan
oikean viereen. Jalat ovat aluksi päkiöillä, jonka jälkeen istuminen jalkapöytien
päälle.
Alun perin, kun wado-ryu on rekisteröity 1939, idori-tekniikoita on ollut vain kuusi;
neljä edestä suoritettavaa ja kaksi takaa. Nykyisissä idoreissa tekniikoita on viisi
edestäpuolustautumista ja kaksi sivulta. Aikoinaan Otsuka-sensein tiedetään
näyttäneen idoreita, joissa hän puolustautui kahtakin hyökkääjää vastaan
istualtaan, mutta nykyisin ainakaan wadokain mukaisissa tekniikoissa ei tällaisia
tekniikoita ole. Mielenkiintoista on, että Funagoshin Karate-do Kyohan
alkuperäispainoksessa idoreita esitti Funagoshi ja Otsuka (kuvat 1 ja 2). Toisesta
painoksesta Otsuka poistettiin, koska hän oli erkaantunut Funagoshista ja
perustanut wado-ryun!
Idori-leiri sisälsi kolmet harjoitukset. Kahdet kahden tunnin treenit lauantaina ja
yhdet sunnuntaina. Vaikka harjoituksia ei ollut kuin kolmet, kävivät ne silti varsin
raskaiksi, koska harjoitukset tapahtuivat lähes koko ajan polviltaan. Tulokset
näkyivätkin treenaajien jaloissa jo lauantain aikana jalkapöydän nahkojen
palojälkinä. Onneksi seuralla on tatami, koska muuten harjoittelu olisi ollut vielä
suurempaa tuskaa!
Otsuka ja Funagoshi Karate-Do Kyohan kirjassa.
11
Leirin sisältö oli jaettu siten, että ensimmäisissä harjoituksissa käsiteltiin neljä
ensimmäistä idoria (tedori, zudori, ashidori ja hikidori) sekä perusteet
polvitekniikoista. Ensimmäiset harjoitukset alkoivat polvillaan liikkumisen
opettelulla, mikä tuntuikin olevan yllättävän hankalaa. Polvi tekniikoissahan on
ideana, että heti kun tekeminen alkaa, asento muuttuu polvi-istunnasta vähintään
päkiöiden varaan. Tämä helpottaa liikkumista oleellisesti. Ensimmäisten treenien
aikana saatiin harjoiteltua neljä ensimmäistä idoria hyvällä tuloksella ja samalla
tuli kaikille selväksi, että jatkuvasti polvillaan oleminen käy tosiaankin jalkojen
päälle.
Lauantain toisissa harjoituksissa käytiin läpi kolme viimeistä idoria eli
shumukodori gozendori sekä hiji-te kansetsu yakutorinage. Leirin ehdottomasti
hankalimmaksi tekniikaksi muodostui shumukodori, jossa vastustaja heitetään
molempien istuessa lattialla. Harjoittelijoiden joukosta vain Pylväsen Tuomas ja
Johannes saivat tekniikan kunnolla toimimaan. Varmaan tekniikka olisi onnistunut
muiltakin,
jos
treeniaikaa olisi ollut
enemmän.
Jos
shumukodori
oli
hankalin suorittaa niin
viimeinen idori eli hijite
kansetsu
yakutorinage
oli
vaikein
muistaa
nimeltä. Taisi käydä
siten,
että
allekirjoittanut
oli
ainoa, joka tekniikan
muisti nimeltä..
Tarja ja Niko Tedori-tekniikkaa tekemässä
Lauantaina vietetyt neljä tuntia polvillaan tekivät tehtävänsä ja treenaajat alkoivat
kerjätä armoa sunnuntain harjoitusten osalta. Sunnuntaina vietettiinkin polvillaan
huomattavasti vähemmän aikaa kuin lauantaina. Sunnuntain teemana oli
soveltaa lauantaina opittuja taitoja. Idorien periaatteet toimivat täysin myös
pystytekniikkana ja pystystä niitä pääosin sunnuntaina harjoiteltiinkin.
Summa summarum: Idorit opittiin (ainakin ulkoisesti), mutta työtä täytyy tehdä,
että tekniikat hallitaan. Suuri tavoite olisi, että idori-tekniikat otettaisiin seuran
vyövaatimuksiin värivöiden kokeisiin vuoden 2011 alusta. Tällä laajennettaisiin
harrastajien laji- sekä soveltamispohjaa sekä opetetaan ymmärrystä lajin
perusteiden suhteen shindo yoshin-ryu ju-jutsun suuntaan.
12